Suuri kaivuritesti

VERTAILU
Testissä mukana:
■ Cat M316D
■ Hitachi ZX170W-5B
■ Hyundai R 180 W-9A
■ Komatsu PW 180-10
■ Liebherr A918 Compact
■ Volvo EW180D
18,5-19 tonnin pyöräalustaiset kaivukoneet
TAAJAMIEN TYÖJUHDAT
Koneviestin suureen maarakennuskonevertailuun otettin tällä kertaa pyöräalustaiset kaivukoneet. Tämän koneluokan suosio on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Testin koneet ovat kattava otos noin 18 tonnin painoluokan koneista.
 Teksti ja kuvat: Jussi Laukkanen, Timo Rintakoski, Mikael
Sammatti, Arto Turpeinen
Grafiikat: Eveliina Aho
Testiryhmä: Arto Turpeinen, Timo Rintakoski, Mikael Sammatti
Testikuljettajat: Juha Arminen, Timo Honkaniemi, Hannu Jantunen,
Markku Tiainen
Mittaukset: KV ja MTT Vakola
46
MAARAKENNUS
Maarakennuskonekauppa on ollut loivassa alamäessä. Myyntitilastoista löytyy kuitenkin eräs
poikkeus, sillä esim. vuonna 2013
pyöräalustaisia kaivukoneita myytiin hieman aiempaa vuotta enemmän. Syynä lienee Suomen kaupungistuminen ja pyöräalustaisten koneiden helppo siirreltävyys.
Pyysimme mukaan normaalilla peräylityksellä ja yksiosaisella
puomilla varustettuja, esitepainoltaan noin 18–18,5 tonnisia koneita. Testin koneiden painot eivät aivan pysyneet halutussa haarukassa, vaan vaihteluväli oli todellisuudessa 18,6–20,9 tonnia.
Testi herätti runsaasti kiinnostusta. Enemmänkin tulijoita olisi ollut, mutta piakkoin saapuvat uudet mallit ja esittelykonei-
den puute supistivat osallistujien
määrää. Testiryhmän koneista Caterpillar kuului vielä 3A-päästötasolle, kun muut osallistujat käyttivät 3B-päästöteknologiaa. Catin
uusi, 3B-päästötasolle sijoittuva
malli saapuu Suomeen vielä tämän vuoden aikana.
Tiukka testirupeama
Tämänkertainen testirupeama
kesti reilun viikon, jonka aikana suoritettiin laaja kirjo erilaisia suorituskykymittauksia ja testikuljettajat arvioivat koneiden
käyttöominaisuuksia. Koneiden
vetotehot mittasi MTT Vakola,
jonka toimialaan kuuluu testitoiminnan lisäksi muun muassa työkoneiden standardisointi- ja sertifiointipalvelut. Koeajot ja mitta-
NRO 15
23. 10. 2014
ukset tehtiin Tuusulassa asvaltoidulla piha-alueella ja käytännön
kaivutestit sora- ja multalaanilla.
Kokeneet testaajat
Perinteiseen tapaan testikuljettajamme olivat kokeneita ammattimiehiä, joilla on kokemusta eri
merkeistä ja konetyypeistä. Hannu Jantunen ja Timo Honkaniemi
ovat osallistuneet Koneviestin testeihin useasti aiemmin ja he tuntevat koneiden kehityksen vaatimukset muuttuvassa toimintaympäristössä. Juha Arminen ja Markku Tiainen omaavat vuosikymmenien kokemuksen erilaisissa maanrakennustehtävissä.
Testikuljettajien tehtävänä oli
testata koneiden käytettävyyttä,
työmukavuutta ja suorituskykyä
NRO 15
23. 10. 2014
erilaisissa työtehtävissä. Kuljettajat täyttivät 43 kohtaisen arviointilomakkeen, joissa eri ominaisuuksia arvioitiin asteikolla 1–10.
Lopullisessa pistelaskussa eri ominaisuuksille annettiin kertoimet
1–3 kohdan merkityksen mukaan.
Kuljettajapisteiden maksimimäärä oli 600.
Esimerkiksi hydrauliikan hallittavuus, työasennon säädettävyys ja koneen huollettavuus saivat kertoimen kolme. Sitä vastoin
esim. ohjaamon säilytystiloille ja
siivottavuudelle sekä radion sijainnille annettiin painokerroin 1.
Painokertoimia käytettiin myös
teknisissä mittauksissa, joissa testattiin mm. polttoaineenkulutusta, työtehoa ja voima-arvoja. Painotettuja ominaisuuksia olivat
mm. polttoaineenkulutus ja hydrauliikan tarkkuus. Teknisten pisteiden maksimimäärä oli 400.
Tarkka määrittely vaikeaa
Helpoin tapa määrittää testikoneet olisi koneluokitus-järjestelmän mukaisesti. Pyörä-alustaisten KKHp 19-luokka on kuitenkin varsin lavea, sillä samaan
luokkaan kuuluvan koneen teho
voi olla välillä 92–105 kW ja paino 17–21 tonnia, mikä on tämänkaltaisessa testissä hieman liikaa.
Päädyimme testikutsussa siis noin
18–18,5 tonnin esitepainoon.
Tarkkojen varusteiden määrittely testikoneille oli vaikeaa, sillä pyöräalustaisissa esim. yleisimmät puomiratkaisut ja liittimet
vaihtelevat merkeittäin. Jouduim-
mekin hieman joustamaan testijärjestelyssä, sillä esim. Caterpillar
ja Liebherr käyttivät S60-liittimiä,
vaikka toiveena oli NTP10-liittimet.
Liebherr ja Volvo oli lisäksi varustettu kaksiosaisella taittopuomilla, sillä kummankaan merkin
maahantuojalla ei ollut tarjota
monopuomillista konetta. Liebhherr joutui osallistumaan testiin
lyhytperäisellä koneella, koska alkuperäinen esittelykone oli myyty.
Suuret kiitokset Raisiolaiselle urakoitsija Kai Laitalalle, joka lainasi
koneen testin ajaksi. n
Jatkuu seuraavalla sivulla
MAARAKENNUS
47
Tekniset tiedot:
Cat
M316D
Hitachi
ZX170W-5B
Hyundai
R 180 W-9A
Komatsu
PW180-10
Liebherr
A918 Compact
Volvo
EW180D
Maahantuoja
Wihuri Oy
Tekninen kauppa
Rotator Oy
Suomen
Telakone Oy
Suomen
Rakennuskone Oy
LiebherrFinland Oy
Volvo CE
Finland Oy
Paino, t
17,5
18,2
18,3
19
18,8
19,4
Teho, kW (hv) / r/min
118(158)/1 800
122(164)/2 000
123(165)/2 200
123(165)/2 000
110 (148)/1 800
129(173)/2 000
ri kauhan huulilevyyn. Molemmissa mittauksissa kaivupuomi ja
pääpuomi asetettiin 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden ja kauhan
pohja pidettiin vaakatasossa.
Moottori
CAT C6.6, 6-syl.
Isuzu AM-4HK1X,
4-syl.
Cummins B6.7, 6-syl.
Komatsu SAA6D107E-2,
6-syl.
Liebherr D 834, 4-syl.
Volvo D6H, 6-syl.
Tilavuus, l
6,6
5,193
6,7
6,69
4,6
5,7
Päästöluokka
Stage 3A
Stage 3B
Stage 3B
Stage 3B
Stage 3B
Stage 3B
Jälkikäsittelyjärjestelmä
DOC
EGR
EGR
EGR, DPF
DOC
DPF
Työssä luonne paljastuu
Teknisten mittausten jälkeen testikuljettajat arvioivat koneet käytännön töissä, joita olivat erilaisten maa-ainesten kaivuu ja käsittely niin luiska- kuin kuokkakauhallakin. Koneiden ajettavuutta
selvitettiin maastossa sekä soraja asfalttiteillä suoritetuilla ajokokeilla.
Omana testikokonaisuutena oli
kolmiosainen polttoaineenkulutusmittaus, johon kuuluivat työskentely- ja siirtoajo-osuudet. Mättökokeessa siirrettiin hiekkaa koneen puolelta toiselle täydellä teholla. Mittaukset tehtiin myös koneiden nk. eco-asetuksella. Täyden tehon mittauksen yhteydessä
laskimme myös siirretyt kauhalliset, jotta koneille saatiin vertailukelpoiset työtehoarvot. Kaikissa koneissa käytettiin 700 litran
luiskakauhaa. Siirtoajon polttoaineenkulutus mitattiin 10 kilometrin testilenkillä, johon sisältyi yksi
jyrkkä ylämäki.
Polttoaineenkulutusmittaukset tehtiin täyttämällä polttoainesäiliö aluksi piripintaan, tekemällä testiosuus ja täyttämällä tankki
uudelleen. Näin saatiin selville kulunut polttoainemäärä. Jos saman
koneen tulokset poikkesivat eri
kerroilla liikaa toisistaan, tehtiin
uusi mittaus.
Käytännön työjaksojen ohessa
mitattiin ohjaamoiden melutasot
sekä kaivutyön että siirtoajon aikaina. Meluarvot mitattiin myösviiden metrin etäisyydeltä. Mittauksessa käytimme Rio NL-52 -äänitasomittaria.
Lopullisessa pisteytyksessä teknisille mittauksille annettiin 40
prosentin painoarvo, kun taas kuljettajien arvioinnit saivat 60 prosentin osuuden. n
Pumppujen määrä/
k=kiinteätilavuus,
s=säätyvätilavuus
2/s
2/s
2/s
1/s
1/s
1/s
Max.tuotto, l/min / paine, bar
(ajo)
250/350
2x200/343
344/350 (380)
288/380 (380)
300/350
420/340 (375)
Ajonopeusalueiden lukumäärä
2
3
2
3
4
3
Max. ajonopeus, km/h
37
35
36
35
30
35
Vetovoima, kN
97
102
110
107
117
104
Ylävaunun pyörimisnopeus,
r/min
10,5
12,2
11,5
11,5
9
9,1
Ylävaunun kääntövoima, kNm
40
42,8
50
50
65,6
Maavara, cm
37
35
34
36
36
34
Vakio rengaskoko
11.00-20
10.00-20
10.00-20
10.00-20
10.00-20
10.00-20
Polttoainesäiliö, l
310
290
270
330
330
335
Hydrauliöljysäiliö, l
135
100
160
130
130
165
Hydraulijärjestelmän
kokonaistilavuus, l
220
180
270
300
300
300
Hinta vakiovarustein,
alv 0 %
Hintaa ei ilmoitettu
Hintaa ei ilmoitettu
140 000 euroa
171 300 euroa
210 000 euroa
(sis. rototiltti)
195 000 euroa
Näin testi tehtiin
Tämänkertaisessa vertailutestissä
paneuduimme erityisen huolellisesti ulottuvuus- vetovoima- ja
kaatokuormamittauksiin. Polttoaineenkulutus mitattiin kaivutyön
lisäksi myös siirtoajossa.
Testin aluksi mittasimme koneiden painot, ulottuvuudet ja kääntöympyrät. Seuraavan vuorossa
oli teknisten ominaisuuksien selvittäminen. Vetovoimamittaukset toteutti MTT Vakolan henkilökunta. Vetovoimamittauksissa
käytettiin 30 tonnin venymäliuska-anturilla varustettua mittalaitetta. Vetovoimaa mitattaessa
”jarruvaununa” käytettiin noin 21
tonnin työpainoista Hyundai HL
35 -pyöräkuormaajaa. Käytännössä mittaus tehtiin siten, että kaivukone veti pyöräkuormaajaa, joka
pysäytti yhdistelmän jarruttamalla. Vetovoima-arvot mitattiin 5 ja
2,5 km/h nopeuksilla.
Vetovoiman maksimiarvo saatiin juuri kun kone oli pysähtymässä (nopeus 0 km/h). Kaikissa
koneissa käytettiin mittauksen aikana hitainta ajonopeusaluetta.
Koneiden pyörä- ja akselikohtaiset painot punnittiin kannettavalla DG Dina 60 -ajoneuvovaa´alla.
Kaivuvarren vetovoiman ja ylävaunun kääntövoiman mittauksessa käytettiin kiinteää ankkuripistettä, johon koneen puomi kytkettiin ketjujen avulla.
Voimamittausten jälkeen vuorossa oli ajonopeuksien mittaus.
Nopeus mitattiin GPS-paikantimella. Samalla mittasimme myös
koneiden kiihtyvyyden tasamaalla ja sitkeyden pitkässa ylämäessä.
Nopeusmittausten jälkeen koneet siirrettiin testipaikalle teknisiä mittauksia varten. Niistä tärkein oli kaatokuormien selvittäminen (eteen ja sivulle). Mittaukset tehtiin sekä kone pyörillään
että tuettuna tukijalaloin ja puskulevy maassa. Kaatokuormaa
mitattessa kiinnityspiste vakioitiin kuuden metrin etäisyydelle
koneen kääntökehän keskilinjalta. Nostovoimia mittataessa käytettiin samaa kuuden metrin etäisyyttä. Mitta-anturin ketju kiinnitettiin rototiltin nostokoukkuun.
Kaivupuomin kaivuvoima ja
kauhan kärjen murtovoima mitattiin kiinnittämällä mitta-antu-
48
MAARAKENNUS
Kaatokuormat sivulta
mitattiin 6 metrin päästä kääntökehän keskilinjalta. Mittausten tarkkuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi
kokeet toistettiin useita
kertoja.
Venieri on tunnettu
käyttövarmuudestaan ja
helposta ajettavuudestaan
täyshydrostaattisen
vaihteiston ansiosta.
Venieri sopii niin lumitöihin
kuin raskaampiin
lastaustöihin.
Jatkuu seuraavalla aukeamalla
Polttoaineenkulutus mitattiin
perinteisellä tankki täyteen-menetelmällä. Ennen ja jälkeen mittauksen ilmakuplat poistettiin
tankista huolellisesti.
Nyt nopeimmille VF3.63
alkaen 49.800€ + alv
ã
 Timo Rintakoski
NRO 15
23. 10. 2014
Maahantuonti ja myynti:
Artve Trading Oy: Espoo – 0400 412 174 • Hyvinkää - 0400 276 297
Jyväskylä – 040 540 4630 • Pohjois-Suomi - 0400 586 746
Vetovoimamittauksista vastasi
MTT Vakola. Mittausnopeus oli
0–5 kilometriä tunnissa.
ã Mäkokeessa koneiden erot olivat suuret. Nopeimman ja hitaimman koneen aikaeroksi muodostui 17 sekuntia. Mäennousukyvyllä
on suuri merkitys liikuttaessa vilkkaan liikenteen seassa.
Ylävaunun kääntövoima, kg
Volvo
ã
Indexatorin rototilttien niveltapit on varustettu epäkeskeisillä
asennuskappaleilla. Niiden avulla kauhan geometriaa ja murtovoimaa voidaan tarvittaessa säätää. Indexator kutsuu rakennetta nimellä multikiinnitys ja yritys on patentoinut järjestelmän. Tiukka testiaikataulu ei sallinut säätövarojen kokeilua, vaan mittaukset tehtiin maahantuojan tekemillä asetuksilla.
Mittausten kertomaa
n Arto Turpeinen
Täysin varusteltuna testikoneiden
mitatut työpainot olivat 18,6 ja
20,9 tonnin välillä. Keveimmäksi
todettiin Caterpillar ja painavimmaksi Volvo. Ilmoitettujen tietojen mukaan pienitehoisin oli Liebherr (110 kW) ja tehokkain Volvo
(129 kW).
Caterpillar ja Liebherr oli varustettu S60-liittimellä, kun taas
muissa testikoneissa oli NTP10liitin. Mittaukset saatiin kuitenkin
tehtyä, sillä molempiin liitinmalleihin oli käytettävissä lähes samankokoinen luiskakauha. Volvo
oli varustettu Steelwristin rototiltillä, kun taas kaikki muut koneet
oli varustettu Indexatorin rototiltillä.
Kaatokuormamittauksessa peränpitäjiksi jäivät lyhytperäinen
Liebherr ja korkea Komatsu. Erikoista on, että Komatsun kaatokuorma-arvo eteen oli selvästi
testijoukon heikoin, mutta sivulle kärkipäässä. Vakaimpia koneita
olivat Volvo ja Hyundai.
Mittasimme kaatokuorman
kahdella tapaa. Kaikki koneet saavuttivat paremmat arvot tassut alhaalla ja puskulevy maassa. Tuet
ylhäällä kaatokuormat tipahtivat
keskimäärin 1 057 kiloa. Vähiten
kaatokuormat pienenivät Hyundaissa, ainoastaan 805 kiloa. Vol-
50
MAARAKENNUS
von lukema tipahti peräti 1 700 kiloa. Volvon romahdusta selittää se,
että koneen leveiden tassujen kärkiväli on suuri, 403 cm. Esim. Hitachissa tassujen leveys on ainoastaan 360 cm.
Voimaakin tarvitaan
Vaikka pyöräalustaisia kaivukoneita ei suoranaisesti olekaan tarkoitettu louheen purkamiseen
tai kantojen nostoon, niin riittävä voimareservi koneesta on syytä löytyä.
ã Ylävaunujen kääntövoimat
mitattiin venymäliuskavaa’alla 6
metrin etäisyydeltä kääntökeskiöstä. Hyundai ponnisti lukemaksi 930 kg.
Suurin
Mittausetäisyys 6 m
Cat
Hitachi
Huyndai
Komatsu
Liebherr
Volvo
930
Huyndai
Kaatokuorma sivulle
Pienin
Kaatokuorma sivulle
(puskulevy ylhäällä)
(tassut ja puskulevy ylhäällä)
(tassut ja puskulevy alhaalla)
5 065
5 165
5 520
4 435
4 465
5 430
2 665
2 885
2 835
2 940
2 320
2 550
3 800
3 745
3 640
3 730
3 770
3 800
ã Koneet punnittiin kahdella ajoneuvovaa’alla akseli kerrallaan.
Punnituksessa kone oli samassa asennossa kuin maantieajossa,
puomi mahdollisimman alas laskettuna. Painavin kone oli Volvo noin
21 tonnin massallaan. Kevyin kone – Caterpillar – painoi yli kaksi
tonnia vähemmän.
NRO 15
23. 10. 2014
Melulla merkitystä
Ohjaamon melutasolla on suuri
vaikutus työmukavuuteen. Tyhjäkäynnillä ero meluisimman ja
hiljaisimman koneen välillä oli
kokonaista 6 desibeliä. Selkeästi
äänekkäin oli Komatsu (64 dB),
Hyundai, Liebherr ja Volvo olivat
selvästi hiljaisempia (58 dB).
Tieajon melutason mittaaminen oli hieman hankalaa, sillä
osassa koneita voimansiirrosta
kantautuva melu vaihteli suuresti eri tilanteissa. Hiljaisimmissa
koneissa, Komatsussa ja Volvossa, äänitaso säilyi varsin vakiona
73 desibelin kieppeillä, kun esim.
Caterpillarissa äänitaso vaihteli tieosuudesta riippuen (74–80
dB), keskiarvoksi muodostui noin
76 desibeliä. Koneista meluisin oli
kuitenkin Hitachi, sillä melutason
keskiarvo oli noin 78,5 desibeliä.
Caterpillar ja Hitachi olivat äänekkäimmät myös työskentelyn
aikana, sillä molempien melutaso oli noin 75 desibeliä. Hiljaisin
kone oli Liebherr, jonka työmelu
mitattiin 69,5 desibelin suuruiseksi. Huomionarvoista oli myös
koneen tasainen äänimaisema,
sillä käännön jarru ei vingahdellut kuten useissa muissa koneissa. Ulkomeluissa äänekkäin oli
Caterpillar, vähiten lapiomiehen
korvia rasittivat Hyundai ja Liebherr.
Jatkuu seuraavalla sivulla
NRO 15
23. 10. 2014
Volvo
14,99
Cat
14,72
Komatsu
900
Liebherr
14,48
Hitachi
890
Hitachi
14,28
Komatsu
14,2
Liebherr
700
13,61
Huyndai
660
0
Kaatokuorma, kg
Kaatokuorma edestä
1 030
Cat
Voimien osalta Volvo on selkeä ykkönen. Varsinkin kaivupuomin vetovoima – 9 700 kiloa – on erinomainen saavutus. Kakkoseksi sijoittunut Hitachi hävisi 950 kiloa.
Yli 8 250 kiloa vetivät myös Hyundai ja Komatsu. Heikoin oli Liebherr tuloksella 7 270 kiloa.
Nostovoiman osalta Volvon tulos oli 7 150 kiloa. Kakkoseksi punnersi Hyundai 6 640 kilon tuloksella. Häntäpäähän jäi Hitachi,
joka hävisi kärkitulokselle peräti
1780 kiloa. Alle 5 700 kilon nostovoimaan jäi myös Liebherr.
Kauhan murtovoimamittauksessa ykkönen oli Caterpillar yli
9900 kilon tuloksella. Testiosion
viimeiseksi jäänyt Hitachi saavutti vajaan 8 000 kilon murtovoiman. Vahvan murtovoiman vastapainona Catin käännön voima oli
heikoin, 660 kiloa, kun paras tulos
oli yli 1 000 kiloa.
Voimamittausten perusteella
vaikuttaa siltä, että konevalmistajat optimoivat koneensa tiettyjä
käyttöominaisuuksia silmällä pitäen. Tämä johtaa siihen, että saavutuksista muilla osa-aluella on tingittävä. Tela-alustaisiin verrattuna pyörä-alustaiset eroavat esim.
ylävaunun pyöritysnopeudeltaan:
telaversioissa pyörintänopeudet
ovat yleensä noin 12 kierrosta minuutissa, kun pyöräalustaisilla vastaava arvo on vain noin 9 r/min.
Kääntöympyrä, m
Mittausetäisyys 6 m
500
0
1 000
Kaivulaitteen nostovoima, kg
5
10
15
Kaivupuomin vetovoima, kg
Mittausetäisyys 6 m
Volvo
7 150
Huyndai
6 640
6 400
Cat
Komatsu
8 760
Komatsu
8 650
8 250
7 740
7 270
Liebherr
5 370
0
Hitachi
Cat
5 650
Hitachi
9 710
Huyndai
6 160
Liebherr
Volvo
5 000
0
8 000
Kauhan murtovoima, kg
5 000
10 000
Peräylitys, cm
Mitattu kuokkakauhan kynnestä
Cat
9 901
Liebherr
Volvo
9 320
Cat
Huyndai
9 280
Hitachi
Komatsu
Liebherr
8 320
Hyundai
Hitachi
7 950
Volvo
5 000
103
109
Komatsu
8 775
0
61
10 000
124
130
133
0 20 40 60 80 100 120
MAARAKENNUS
51
Tiekiiturit
Pyöräalustaisilla kaivukoneilla saatetaan joutua siirtymään pidempiäkin matkoja muun liikenteen
seassa, joten voimansiirrolla ja
sen sitkeydellä on tärkeä merkitys. Käytännön ero koneiden sitkeydessä tuli selvästi esille mäkikokeessa (täysi vauhti, matka 300 m).
Joukon nopein oli Caterpillar, joka
suoriutui matkasta 50 sekunnissa.
Volvo suoriutui samasta matkasta 7 sekuntia hitaammin. Hitachin,
Hyundain ja Liebherrin ajat olivat
66–67 sekuntia, joten eroa nopeimman ja hitaimman koneen välille
tuli yllättävän paljon, 17 sekuntia.
Myös sadan metrin kiihdytyksessä erot olivat suuret. Nopein
oli Volvo (20,4 s), joukon hitan, eli
Liebhherr, jäi jälkeen 3,3 sekuntia. Voimansiirron sitkeydestä kertoo myös polttoaineenkulutustesti, jossa nopein oli Caterpillar noin
20 minuutin ajalla. Hitain oli Liebherr, joka käytti samaan kymmenen kilometrin matkaan peräti 6
minuuttia enemmän. Aikojen keskiarvo oli noin 23 minuuttia.
Vetovoimamittausten tulokset ovat hämmentävää luettavaa.
Paras liikkeellelähtövoima, eli 0
km/h, oli Liebherrissä (114 kN) ja
heikoin Hitachissa (82,5 kN). Ko-
matsun vetoteho paikaltaan lähdettäessä oli toiseksi paras, mutta
voima romahti 2,5 ja 5 km/h nopeuksissa, joissa tulos oli heikoin.
Volvon liikkeellelähtövoima oli
puolestaan toiseksi heikoin, mutta
5 km/h nopeudessa selkeästi paras.
Erot johtunevat hieman erilaisista ajonopeusalueista ja niiden
säädöistä. Voimansiirron suorituskyvystä kertoo tästä syystä parhaiten parhaiten mäkikoe ja kiihtyvyysmittaus, joissa erot olivat
suuret. Selvästi paras huippunopeus oli Catista (44 km/h), kun Liebherrillä päästiin parhaimmillaan
29–30 km/h lukemiin. Maahantuojan mukaan Liebherr saadaan
kulkemaan kovempaakin, mutta
tässä asiassa painoarvo on annettu voimansiirron kestävyydelle ja
luotettavuudelle, mikä saavutetaan hieman pienemmillä huippunopeuksilla.
Työtehoissa eroja
Polttoaineenkulutuksella alkaa
tämän kokoluokan koneissa olla jo todellista merkitystä tilipussin paksuudelle. Täydellä kaasulla
suoritetussa 180 asteen mättökokeessa Volvo oli ylivoimaisesti nopein siirtäen laskennallisesti tunnissa 324 kauhallista, kun toiseksi
Cat
Cat
44
Hitachi
Huyndai
35
Komatsu
Komatsu
34
Hitachi
Volvo
34
29
0
50
Volvo
37
Liebherr
20,4
Cat
20,5
57
62
Huyndai
22,8
66
Hitachi
23,4
Huyndai
66
Komatsu
23,6
Liebherr
67
Liebherr
0
10 20 30 40 50
0 km/h
20
40
60
23,7
0
80
2,5 km/h
Liebherr
5
10 15 20 25
101,4
Hitachi
Huyndai
97,9
Liebherr
68,5
Huyndai
Huyndai
68,4
Liebherr
92,8
Volvo
84,9
Hitachi
82,5
0
0
30,9
28,6
27,3
22,3
Komatsu
0
20 40 60 80 100
10 20 30 40 50
Melutasot, dB (A)
Äänekkäin
Mittaukset kuskin korvan tasalta
Volvo
Hitachi
Hyundai
Komatsu
Liebherr
Volvo
59
75
76
80,4
85,7
60,5
74,9
77,5
77,1
85,6
58
71,8
75
75,5
81,5
64
71,4
73
76,2
84,6
58
69,6
74
75,1
83
58
70,1
73
77,3
84,5
Cat
Polttoaineen kulutus, eco-alue
litraa/tunti
20
Komatsu
11,2
Liebherr
11,68
7
Volvo
Hitachi
7,05
Hitachi
23
Hitachi
22
Liebherr
7,6
Huyndai
23
Cat
Huyndai
7,63
Komatsu
23
Huyndai
7,85
2
4
26
Liebherr
6
8
0
Polttoaineen kulutus, täysi kaasu
litraa/tunti
10 15 20 25 30
Cat
Volvo
15,7
Huyndai
20,6
Volvo
0
NRO 15
5
10 15 20 25
23. 10. 2014
10
15
Siirretyt kauhalliset
Volvo
18,6
5
kpl/15 min
15,8
Huyndai
16,96
kauhallista/litra
Liebherr
Komatsu
16,88
Työteho
16,56
18,2
16
0
16,48
Hitachi
13
Volvo
Liebherr
17,52
Huyndai
Cat
Hitachi
0
5
69
Liebherr
65
14,7
Hitachi
64
14,6
Komatsu
62
Cat
61
10
15
20
20
81
15,2
13,3
Komatsu
paras Hyundai siirsi 276 kauhallista. Hitain olisi Caterpillar 244
kauhallisella. Kokonaisen 8 tunnin työpäivän aikana ero nopeimman ja hitaimman koneen välillä
olisi peräti 640 kauhallista.
Tehokkuuden vastapainona
Volvon 20,6 litran tuntikulutus oli
selvästi suurin, kun kakkossijalle
yltänyt Komatsu kulutti 18,6 litraa ja vertailun taloudellisin – eli
Liebherr – selvisi 16,5 litran tuntikulutuksella.
Maanmätössä työtehon laskennallinen tarkastelu tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. Kun polttoaineenkulutus suhteutetaan siirrettyihin kauhallisiin, nousee tehokkaimmaksi Liebherr, jolla siirtyy 15,8 kauhallista yhdellä litralla polttoainetta. Toiseksi paras on
Volvo ja kolmas Hyundai. Tässä
osiossa selkeästi heikoin on Komatsu, joka siirtää vain 13,3-kauhallista litralla polttoainetta. 8
tunnin työpäivän aikana eroksi
tulee siis 20 luiskakauhallista.
Koneiden Eco-työasetuksella
tehdyssä mättökokeessa polttoainepihein kone oli Komatsu 11,2
litran tuntikulutuksella. Kakkoseksi ylsi Liebherr 11,68 litralla.
Myös tässä osiossa eniten kulutti
Volvo, 16,96 litraa.
Tieajossa vähiten polttoainetta
kulutti Volvo – mikä oli melkoinen yllätys. 6,94 litraa on hyvä tulos. Tässä kokeessa nopein oli Caterpillar (22 min.), mutta toisaalta polttoainettakin kului eniten. n
Jatkuu seuraavalla sivulla
Tieajo 10 km,
käytetty aika (min)
Komatsu
0
Hiljaisin
Cat
6,94
Cat
23. 10. 2014
33,4
Cat
61,6
49,5
Komatsu
44
Hitachi
69,1
Cat
20 40 60 80 100
Tyhjäkäynti
Tieajo
Työskentely
Perän takana 5m
Ohiajo
NRO 15
Volvo
83,3
Komatsu
Cat
ã Koneiden työtehon eroa mitattiin siirtämällä tasalaatuista maata
mahdollisimman nopeasti koneen edestä taakse. Samalla mitattiin
koneen kuluttama polttoainemäärä. Verrattaessa siirrettyjen kahallisten määrää kulutettuun polttoaineeseen saatiin koneen taloudellisuutta kuvaava arvo. Komatsulla siirtyi litralla polttoainetta 13,3 kauhallista.
5 km/h
Volvo
114,4
Tieajo 10 km,
kulunut polttoaine (litraa)
MAARAKENNUS
Volvo
Alavaunun vetovoima, kN
Caterpillar jäi massansiirtokokeessa testin
hännille. Käytännön kaivukokeissa Catti
kuitenkin osoitti olevansa kelpo työkalu.
52
Kiihtyvyys 100 m,
aika (sekuntia)
Mäkikoe, aika (sekuntia)
Max. ajonopeus, km/h
0
20 40 60 80 100
MAARAKENNUS
53
Tela vai pyörä?
n Jussi Laukkanen,
Arto Turpeinen
Pyöräkoneen hankinta houkuttaa
monia telakoneen omistajia – varsinkin silloin, kun työmaat sijaitsevat lähellä toisiaan. Työmaalta toiselle siirtyminen edellyttää telakoneen kohdalla aina lisäkustannuksia tuovaa lavettikuljetusta. Pyöräalustaisella kaivukoneella lyhyt siirtyminen käy omin voimin ja paljon
edullisemmin.
Molemmissa koneversioissa
on omat hyvät ja huonot puolensa. Telakoneet ovat luonnollisesti
omiaan pehmeillä mailla ja hankalissa olosuhteissa. Pyöräalustaisillakin voi liikkua pinnaltaan pehmeällä alustalla, mutta usein konetta joutuu vetämään kaivupuomilla eteenpäin. Alavaunun pohja
on lisäksi monessa koneessa varsin
kehnosti suojattu, jolloin kardaaniakselit ja muut voimansiirron
komponentit ovat vaurioitumisvaarassa.
Pyöräalustainen kaivukone on
tukijalat ja puskulevy ylhäällä var-
sin kiikkerä. Kokematon kuljettaja saattaa tuntea koneen kuitenkin
kiikkerämmäksi kuin se oikeasti
on. Vaikka kone kallistuu renkaiden joustaessa, se ei ole heti kaatumassa. Korkeampi painopiste
asettaa silti rajoituksen kaltevilla
pinnoilla työskentelyyn. Kohteissa, joissa konetta siirretään jatkuvasti muutamia metrejä, pitää tottunut kuski tassut ylhäällä. Tukien
laskeminen vie aikaa, sillä kädet
pitää lähes poikkeuksetta irrottaa
kaivuvivuilta.
Kiikkeryyden vuoksi pyöräalustaisten koneiden ylävaunujen pyörimisnopeudet ovat telaversioita
pienempiä. Telakoneiden ylävaunut pyörivät keskimäärin 13 kierrosta minuutissa, kun pyöräalustaisissa tyydytään noin 9 kierrokseen.
Pyöräalustaiset eivät ole liikuntarajoitteisten koneita: koneet ovat
suhteellisen korkeita ja ohjaamoon
kiipeäminen on selvästi telakonetta hankalampaa. Korkeuden myötä myös suurimmat kaivusyvyydet
ovat aavistuksen telamalleja pienempiä. Vastaavasti nostokorkeudet ovat suurempia. Korkeammal-
Taitto vai mono?
ã Monet kuljettajat tekevät lyhyet työtehtävät tassut ja puskulevy ylhäällä. Tukien laskeminen
hidastaa työtä. Useimmissa testin koneissa käyttövipu oli vasemman kyynärnojan alla. Vain
Komatsussa käsiä ei tarvinnut irrottaa kaivuvivuilta, sillä tuet liikkuivat toisella kaivuvivulla vaihtonapin painalluksella.
la olevasta ohjaamosta näkee kuitenkin paremmin esimerkiksi kaivantoihin.
Tela-alustaiset vaativat enemmin tai myöhemmin kallista alavaunuremonttia, mutta pyöräkoneissa selvitään pitkään pelkällä renkaiden vaihdoilla. Toisaalta
pyörät ovat alttiimpia vaurioille.
Vanhemmiten pyöräkonekin alkaa
vaatia kalliita korjauksia. Voimansiirron osat, erityisesti ohjaavassa
akselissa, ovat hinnakkaita ja työläitä vaihtaa. Muutoin huoltokustannukset ovat molemmissa versioissa yleensä samalla tasolla.
Pyöräalustaiset kaivukoneet
ovat telakoneisiin verrattuna laajemmin varusteltavissa. Alavaunuun jää renkaiden väliin runsaasti tyhjää tilaa, jota voidaan käyttää
muuhunkin kuin työkalujen säilyttämiseen. Tyypillisiä sovelluksia
ovat esim. hydraulikäyttöiset generaattorit, pesurit ja hitsauslaitteet.
Kalliimpia investointeja ovat mm.
ratavarusteet, joilla kone saadaan
kulkemaan kiskoilla. Pyöräalustaisten kaivukoneiden ratavarusteista voi lukea Koneviestin numerosta 6/2013. n
Pyöräalustainen kaivinkone ei ole mitenkään harvinainen asiakas lavettiauton kyydissä.
Siinä vaiheessa, kun siirtyminen uuteen työkohteeseen edellyttää yli 20 kilometrin ajoa,
on hyvä miettiä kaivinkoneella ajon järkevyyttä. Vaikka pyöräkone on toki tehty ajettavaksi,
johtavat ajotunnit ennemmin tai myöhemmin ajovoimansiirron osien kulumiseen. Pyörien
napavälitykset ja voimansiirron nivelet ovat yleensä ensimmäiseksi vaihtoon päätyviä osia.
54
MAARAKENNUS
NRO 15
23. 10. 2014
n Jussi Laukkanen
Pyöräalustaisen kaivinkoneen ostaja joutuu tekemään valinnan tavallisen monopuomin ja nivelöidyn taittopuomin välillä. Taittopuomi on kaksiosainen pääpuomi, jossa puomin kulmaa voidaan
hydraulisesti muuttaa. Tämä vaikuttaa sekä puomin pituuteen että
koneen ulottuvuuteen pystysuunnassa. Taittopuomi tunnetaan
myös yleisesti nimellä VA-puomi,
joka tulee sanoista variable angle
boom.
Taittopuomi on Keski-Euroopassa hyvin yleinen pyöräalustaisissa koneissa, mutta mitenkään
tavatonta ei ole nähdä esimerkiksi 30-tonnista taittopuomilla varustettua telakaivinkonetta. Taittopuomissa on monia etuja, mikä selittää sen suosiota. Osansa
on myös lainsäädännöllä. Ainakin
Saksassa tiellä liikkuvan koneen
ulottuvuutta eteen on rajoitettu
asetuksella siten, että käytännössä ainoa mahdollisuus on käyttää
taittopuomia. Liikenteessä taittopuomi antaa lisäksi paremman
näkyvyyden ohjaamosta oikealle.
Taittopuomin ehkä tärkein tehtävä on mahdollistaa työskentely ahtaissa tiloissa koneella, joka
ei sinne muuten mahtuisi. KeskiEuroopan tiiviisti rakennetuissa
taajamissa kääntyily rakennusten
välissä ei useinkaan onnistuisi yli
10 tonnin painoisilla koneilla, ellei niiden ulottuvuutta voisi pienentää taittamalla pääpuomia jyrkempään kulmaan. Vaikka Suomessa ei yhtä tiiviisti rakennettuja
taajamia ole, tekevät pihoissa ole-
Taittopuomi parantaa koneen ajettavuutta tuomalla kaivulaitteen massan lähemmäs koneen
keskipistettä. Samalla kuljettajan mahdollisuus
nähdä koneesta oikealle paranee.
vat puut ja pylväät työskentelytilan
meilläkin ahtaaksi.
Taittopuomilla on vaikutusta kaivinkoneen kauhan voimiin.
Taittopuomia voisi verrata tässä
mielessä auton vaihteistoon. Puomin ollessa pisimmillään on ulottuvuus parhaimmillaan, mutta
nostovoima eli vääntö pienimmillään. Puomia lyhennettäessä voima kasvaa. Pääpuomin nostosylintereiden voima kuitenkin laskee lähestyttäessä puomin jyrkintä kul-
maa. Ääriasentoa käytetään lähinnä ahtaassa välissä käännyttäessä ja
siirtoajossa.
Taittopuomin varjopuolena on
mutkikkaamman rakenteen tuoma painon lisä ja koneen hieman
korkeampi hankintahinta. Vaikutus koneen painoon on pienimillään noin 400 kiloa (Liebherr,
Hyundai ja Komatsu). Testin koneista Volvo saa taittopuomista lisäpainoa 600 kiloa ja Hitachi 700
kiloa. Vaikutus koneen hintaan
tässä kokoluokassa on 10 000 euron paikkeilla. Esimerkiksi Liebherr A918:n kohdalla hinnan lisä
on 7 000–8 000 euron välillä.
Taittopuomi on kovaa vauhtia
yleistymässä myös Suomessa, mistä kertoo se, että viisi vuotta sitten
neljännes uusista pyöräalustaisista Liebherreistä varustettiin taittopuomilla ja nyt osuus on jo selvästi
yli 80 prosenttia. n
Jatkuu seuraavalla sivulla
ã ã Taittopuomillinen kaivinkone on todettu työtehomittauksissa jopa kolmanneksen tehokkaammaksi, kuin kiinteällä puomilla varustettu
kone. Työskentely voi tapahtua lähempänä peruskonetta, mikä lisää työtehoa ja vähentää koneen liikuttelun tarvetta. Volvon ja Liebherrin
taittopuomi mahdollistaa maksimiulottuvuuden muuttamisen reilulla parilla metrillä.
NRO 15
23. 10. 2014
MAARAKENNUS
55
Jatkuu seuraavalla sivulla
Yksityiskohtien
merkitys
ã
Komatsun
tankkausletkun päässä
on suljettava
suutin, joka
estää ylimääräisen polttoaineen valumisen pohjapelleille.
ã Hitachin työjarru on sijoitettu ohjauspylvääseen erilliseen katkaisijaan.
Testikuljettajat eivät pitäneet siitä, sillä kädet pitää irrottaa kaivuvivuista.
ã Liebherriin tankkausletkun saa kietaistua näppärästi sivupellin
pidikkeeseen. Lähes täysin tehdasvarustellun koneen hienouksiin
kuuluu myös erillinen sähkölämmitin jäähdytysnesteelle, hydrauliöljylle ja moottoriöljylle.
56
MAARAKENNUS
ã Komatsun ja Volvon tankkauspumput on sijoitettu pohjapellin alle
erilliseen luukkuun. Komatsun letku kääritään sisään erilliselle rullalle.
Volvon letku pyöritetään kiepille käsin.
ã Hitachin ylänäkyvyys oli laajan kattoikkunan vuoksi yksi parhaista.
ã Kulku Liebherrin ohjaamon on hankalaa, sillä kaivukonsoli
ei nouse pois edestä. Rotevampi mies joutuu pujottelemaan
toimistoonsa.
NRO 15
23. 10. 2014
ã Pitkäkyntisten hillitsemiseksi Caterpillarin käyttöohjekirja oli lukittu ohjaamoon pienellä vaijerilla.
ã Catissa ja Komatsussa on ohjaamosta liikuteltava tappi ylävaunun käännön lukitsemiseksi.
ã Hyundain kiipeämistä helpottavan kaiteen ja kaivukonsolin välinen rako on erittäin
ahdas, eikä sormia tahdo saada mahtumaan kaiteen ympärille.
ã Pyöräalustaiset ovat varsin korkeita, ja
ylävaunun päälle kiipeäminen saattaa olla
työlästä. Komatsun sivupellin takana on
kätevät ja turvalliset portaat.
ã Caterpillarin ajosuunnan valinta poikkesi muista koneista, sillä erillistä suunnanvaihtajaa ei ole, vaan ajosuunta valitaan
keinupolkimella.
NRO 15
23. 10. 2014
ã Tuulilasinpyyhkimien puhdistamien alueiden koossa oli selviä eroja. Pahimmillaan
merkittävä osa lasista jäi puhdistamatta,
kuten kuvan Hitachissa.
MAARAKENNUS
57
Vakuutus ja
ajokortti tarvitaan
n Jussi Laukkanen
ã Peruutuskamera on pakollinen työkoneessa, jos takanäkyvyys on
rajoittunut. ISO 5006 -standardin mukaan peruutuskameraa tarvitaan,
mikäli kuljettaja ei näe perän takana estettä, joka on 1,5 metrin korkuinen ja 1 metrin etäisyydellä.
ã Epätasaisessa maastossa pyöräalustainen kaivinkone kulkee
huonosti etuakselin keinunnan lukko päällä. Lukon käytettävyys ja
mahdollinen automaattisuus ovat ratkaisevia seikkoja työskentelyn
sujuvuuden kannalta.
ã
Hyundaissa ohjaamoon kiipeämistä
ja alavaunun päällä
kävelemistä helpottavat tukevat metalliset lokasuojat.
Muissa koneissa lokasuojat
ovat muovia.
Pyöräalustainen kaivinkone luetaan laissa moottorityökoneeksi.
Tästä seuraa eräitä vaatimuksia ja
velvollisuuksia koneen omistajalle
ja kuljettajalle. Ajokorttivaatimus
liikenteessä on T-luokan ajokortti
ja kuljettajan täytyy olla vähintään
15 vuotta täyttänyt.
Liikennevakuutusasetuksen mu-
kaan vakuuttamisvelvollisuuden
piiriin kuuluvat kaikki sellaiset
työkoneet, joiden rakenteellinen
nopeus ylittää 15 km/h, pois lukien leikkuupuimurit ja muut rekisteröinnistä vapautetut maataloustyökoneet. Näin ollen pyöräalustaiselle kaivinkoneelle on käytännössä aina otettava liikennevakuutus.
Kustannukset pakollisen liikennevakuutuksen osalta ovat hyvin
maltillisia. Testissä olleiden ko-
neiden vakuutuksen vuosimaksut
ovat yleensä 400 ja 500 euron välillä.
Vapaaehtoiseen työkonevakuutukseen voi useimmissa vakuutusyhtiöissä sisällyttää vaunu-, palo-,
varkaus- ja ilkivaltavahingot. Eräät
yhtiöt tarjoavat myös vakuutusturvaa koneen kaatumisen tai uppoamisen varalta. Tavanomainen
palo-, varkaus- ja ilkivaltavahingot
kattava vakuutus maksaa vuodessa
300–400 euroa omavastuun olles-
Katso LISÄKUVAT ja VIDEO!
www.koneviesti.fi
sa parin tuhannen euron paikkeilla. Nykyisin alle 1 000 euron omavastuu ei yleensä ole mahdollinen.
Vakuutusmaksun suuruuteen
vaikuttavat luonnollisesti sekä koneen tyyppiin että vakuutuksen
ottajaan liittyvät syyt. Jos samassa yhtiössä on vakuutettuna useampia koneita tai muuta kalustoa, ovat vakuutusmaksut tavallisesti alhaisemmat ja ehdot vakuutuksen ottajan kannalta miellyttävämmät. n
Jatkuu seuraavalla sivulla
Kuljettajien
valinta
Koneiden ominaisuuksien pisteytyksen lisäksi testikuljettajat ja Koneviestin toimituksen
edustajat valitsivat kolme konetta, jotka ottaisivat omaan
käyttöönsä. Näiden tietojen perusteella pisteytimme erillisen
top 3 -listan. Varsinaisissa loppupisteissä näitä tietoja ei huomioitu. Ykkössijasta annoimme
kolme pistettä, kakkosvalinnasta kaksi ja pronssisijasta yhden
pisteen.
Kuljettajien valinnat ovat joskus olleet hieman poikkeavia
testituloksiin nähden. Varsin
usein kuljettajat arvostavat koneita, jotka eivät välttämättä
kaikissa testin osoissa ole saaneet parhaita pisteitä. Näin kävi myös tällä kertaa, sillä Hitachi
arvostettiin korkealle. Myös
Hyundai ja Komatsu keräsivät
muutamia pisteitä. Selkeästi
eniten valintapisteitä keräsi kuitenkin testivoittaja – eli Volvo.
Kuljettajien valinnat
Omaan käyttöön mieluiten otettavat koneet
15 pistettä
Volvo
Caterpillar 11,0
9 p.
9 p.
Hitachi
Komatsu 7,5 2 p.
Hyundai
1 p.
ã
Koneiden testikuljettajat ajoivat koneilla Tuusulassa sijainneilla
koeajoalueilla kolmena päivänä vaihtaen koneita vuoroon keskenään. Ajamisen ohessa he myös tutustuivat koneiden tekniikkaan
tekivät käytännön huoltotöitä, kuten tankkauksia ja koneiden siirtoja. Timo Honkaniemi on osallistunut testikuljettajana Koneviestin
maanrakennuskonetesteihin jo yli kymmenen vuoden ajan.
ã Hitachin hallintapaneelin kytkimet ovat
selkeät ja helppokäyttöiset. Puskulevyn ja tukijalkojen vipu on muita koneita paremmin
käden ulottuvilla oikean kaivuvivun vieressä.
58
MAARAKENNUS
ã Volvossa paripyörien venttiilit on tuotu
helposti saataville.
ã Volvossa regeneroinnin käynnistyttyä
moottoria ei voi sammuttaa. Caterpillarissa ja
Hitachissa on passiivinen regenerointi, joka
ei edellytä kuljettajalta mitään toimenpiteitä
ja tapahtuu huomaamattomasti.
NRO 15
23. 10. 2014
NRO 15
23. 10. 2014
MAARAKENNUS
59
Pikaliitinten vertailua
tä heidän valmistamiensa NTPpiikakiinnikkeiden pohjana ovat
edelleenkin yli 40 vuotta vanhat
Åkermanin piirustukset. Suomalaisissa NTP-kiinnikkeissä on pieniä mitoituseroja Ruotsin vastaaviin, mutta ne ovat silti yhteensopivia. Nykyinen NTP-kiinnike on
eräänlaista kansanperinnettä, sillä
mitään standardisointeja ei kiinniketyypille ole.
n Jussi Laukkanen
Kaivinkoneiden kauhojen pikakiinnittimet ovat pohjoismainen
ilmiö. Koko muusta maailmasta
poiketen ne yleistyivät täällä jo pari vuosikymmentä sitten. Tänä aikana kehitys on Pohjoismaiden sisällä eriytynyt siten, että Suomessa
valta-asemaan ovat jääneet NTPkiinnittimet, mutta Ruotsissa suosituimmiksi ovat nousseet S-sarjan
kiinnikkeet.
NTP-pikaliittimet ovat parin
vuosikymmen ajan olleet käytännössä ainoa varteenotettava vaihtoehto Suomessa.
Juuret Ruotsissa
NTP-kiinnikkeiden perusrakenne
juontaa juurensa 70-luvun Ruotsiin. Tällöin Åkerman kehitteli
oman pikakiinniketyypin kaivinkoneisiinsa. Pikakiinnikkeitä oli
erikokoisia eri malleihin. H7/10
malleihin suunniteltu pikakiinnike vastaa nykyistä NTP-10:iä.
H12/14 malleissa oli käytössä NTP
20-kiinnikettä vastaava malli ja
H16:sta käytössä oli puolestaan
NTP-40 kokoluokan kiinnike.
Koska Åkermaneista tuli myöhemmin Volvoja, alettiin näitä
kiinnikkeitä Ruotsissa nimittää
Volvon antamien tuunusten mukaan: Volvo S1=NTP-10, Volvo
S2=NTP-20 ja Volvo S3=NTP-40.
Suomessa kiinniketyypille vakiintunut NTP-nimitys on todennäköisimmin peräisin erään varhaisen valmistajan nimestä (Niskakankaan Terästuotteen Pikakiinnike). Yritys oli yksi ensimmäisiä
pajoja, joka alkoi valmistaa kyseistä kiinniketyyppiä Suomen markkinoille. NTP-30 on Niskakankaan
Terästuotteen myöhemmin itse kehittämä liitinkoko.
Myös nykyisten S-kiinnikeiden
juuret johtavat Ruotsiin, sikäläisiin traktorikaivureihin Hymakseen ja Volvoon. Niissä käytettiin
jo vuosikymmeniä sitten nykyisenlaisia symmetrisiä kiinnikkeitä. Hymaksella oli käytössä Hymas
45 kiinnike, joka vastaa nykyistä
S45:sta. Volvo käytti puolestaan
BM50 kiinnikettä, joka vastaa nykyistä S50-kiinnikettä.
Kaivinkoneiden kauhoja sekä
pikakiinnikkeitä valmistavan Tuusulalaisen Gjerstad Oy:n toimitusjohtaja Harri Åström kertoo, et-
60
MAARAKENNUS
S60
ã NTP-kiinnittimessä kauhan takaosassa olevaan koukkuun tarttuva kiila lukitsee kauhan paikoilleen. Välyksetön kiinnitys edellyttää
niin sanottujen shimmilevyjen käyttöä sekä päittäisvälyksen säätöpulttien ruuvaamista oikeaan kohtaan. Vanhemmiten shimmilevyjen
pulteilla on taipumus katkeilla.
ã S-sarjan kiinnittimissä kauhassa oleva vastakappale on symmetrinen ja kauhaan voi tarttua molemmilta puolilta. Kiinnittyminen tapahtuu takimmaisen tangon alle työnnettävällä kiilalla, joka samalla poistaa välyksen.
NTP vai S
Kysymys pikakiinnitintyypin valinnasta nousi esiin suunnitellessamme pyöräalustaisten kaivinkoneiden testiä. Liebherr ja Caterpillar tarjosivat koneensa testiin S60
kiinnittimillä. Myös Volvo on viime aikoina markkinoinut aktiivisesti S-sarjan kiinnittimiä koneisiinsa, mutta testissä Volvo oli varustettu NTP-10:llä.
Useimmat konemaahantuojat
ilmoittavat, että toistaiseksi NTPkiinnittimet ovat ylivoimaisesti halutuin vaihtoehto. Tämä on
luonnollista, sillä yleensä kaivinkoneurakoitsijalla on jo ennestään
olemassa koko joukko kauhoja ja
työlaitteita. Suomessa nämä yleensä ovat NTP-kiinnityksellä.
Mitä etua sitten S-sarjan kiinnikkeen valinnasta koneen omistajalle voisi olla? Yleensä mainitaan mahdollisuus kääntää kauha
pistokaivuasentoon, jolloin sokkelinvierustäytöt ja muut vastaavat
työt helpottuvat. Tämä etu tosin
menettää merkityksensä rototilttiä käytettäessä.
Keskimäärin S-sarjan kiinnittimet ovat selvästi halvempia kuin
vastaavat NTP-kiinnittimet. Skiinnittimet ovat myös rakenteeltaan yksinkertaisempia, sillä niissä on usein yhtä kappaletta oleva
valuteräsrunko sekä yksinkertaiset
lukitusosat.
Eroa kestävyydessä
Kun puhutaan nimenomaan S60ja NTP-10-kiinnittimistä, täytyy
huomata, että ne eivät täysin vastaa toisiaan kokoluokan suhteen.
S60 on suositeltu asennettavaksi
18-20 tonnin kaivinkoneisiin riippuen käyttötarkoituksesta, mutta NTP-10 riittää jopa 25 tonnin
kaivinkoneisiin. Siksi käytännössä NTP-10 kestää alle 20-tonnisissa koneissa paremmin. Tällä asialla
on merkitystä erityisesti routaisen
maan tai louheen kanssa työskenneltäessä.
NRO 15
23. 10. 2014
60 mm
NTP-10
70 mm
479,8 mm
400 mm
338 mm
ã S-sarjan kiinnittimien tunnuksissa numero ilmaisee vastakappaleen poikkitankojen halkaisijan. Poikkitankojen pituus saattaa kuitenkin vaihdella, vaikka
halkaisija ei muuttuisi. Esimerkiksi S30-150 ja S30180 eroavat leveydessä. Lisäksi tankojen välinen
etäisyys on jälkimmäisessä suurempi. Myös S40- ja
S90-kiinnittimiä on kahta kokoluokkaa. S60 on useiden valmistajien taulukoissa luokiteltu enimmillään
18 tonnin kaivinkoneisiin. Osa valmistajista suosittelee S60-kokoluokkaa myös 20 tonnin koneisiin.
ã NTP-10 kattaa laajan skaalan erikokoisia koneita. Käyttöalue alkaa 12 tonnin koneista ulottuen jopa 25 tonnin kokoluokkaan. Useiden valmistajien luetteloissa suurimmaksi koneen painoksi
on ilmoitettu 20 tonnia. Mittaero seuraavaksi suurempaan NTP-20-kiinnittimeen on selvä ja helposti silmin havaittava. NTP-20:n etutartunnan halkaisija on 80 mm ja leveys 470 mm.
NTP-kiinnittimen tulevaisuus
riippuu kuitenkin eniten turvallisuusvaatimusten kehityksestä. Sekä Ruotsissa että Britanniassa on jo
muutaman vuoden ajan ollut keskustelua työlaitteiden irtoamisista
seuranneista onnettomuuksista ja
niiden seurauksena isot rakennusliikkeet ovat alkaneet vaatia työmaillaan koneiden varustamista
turvalukollisilla kiinnittimillä.
Käytännössä vaaditut turvalukitukset ovat vaikeita toteuttaa
NTP:n kanssa. Kaiken lisäksi turvalukituksiin liittyvä ehdotus uudeksi kiinnittimiä sääteleväksi standardiksi edellyttää kiinnittimiltä symmetristä rakennetta, jolloin NTP
putoaa väistämättä pois laskuista.
Tämä kyseinen ISO 13031-standardi ei ole vielä toistaiseksi tullut konevalmistajia velvoittavaksi
määräykseksi, joten asia on edelleen avoin. Ja tietysti täytyy muistaa, että uusi standardi koskee vain
uusia koneita; vanhoissa saa käyttää olemassa olevia varusteita, ellei
sitten työn tilaaja muuta vaadi. n
Jatkuu seuraavalla sivulla
Samalla kärryllä
Nostot - Kuljetukset - Henkilönostot
Max. Nostoteho 995kg - Ulottuma sivulle 9,15m/305kg - ylös 12m
Puh. (03) 459 010 / 0400 234 192
Volvo EW 180D
Ylivoimainen voittaja
Tämänvuotiseen vertailuun osallistuneet koneet olivat kaikki laadukkaita. Jokaisesta löytyi omat
hyvät ja huonot puolensa.
Voittajasta ei kuitenkaan jäänyt mitään epäselvyyttä, sillä Volvo saalisti yli 50 pistettä enemmän
kuin toiseksi sijoittunut Caterpillar. Voittaja veti pisimmän korren
niin teknisissä- kuin kuljettajapisteissä. Tilanne on sikälikin harvinainen, että Volvo oli myös kaikkien testikuljettajien ykkösvalinta
omaan käyttöön.
Koneiden tullessa harkitsimme
Volvolle pistevähennyksiä ylipainoisuuden vuoksi, mutta lopullinen tulos osoittaa, että edes 50
pisteen vähennys ei olisi muuttanut sen sijoitusta. Hiljainen ja selkeä ohjaamo, tasaiset suoritukset
voimamittauksissa sekä hyvä tieajo toivat varman voiton ruotsalaismerkille. Ainoa selkeämpi miinus oli suuri polttoaineenkulutus
raskaassa maansiirtotyössä.
Testin kolmanneksi sijoittui
Komatsu, joka oli molemmissa
testiosioissa samalla sijalla. Pisteero neljänneksi päätyneeseen Hitachiin oli ainoastaan 30 pistettä,
joten kisa oli tiukka.
Tekniset mittaukset
Suorituskykymittauksissa ykkönen oli Volvo 321 pisteellä. Perinteisesti Hyundai on pärjännyt tässä osiossa. Näin myös tällä kertaa,
sillä korealaiskone saavutti 299
pistettä. Hyvät pisteet perustuivat
erityisesti tasaisuuteen, sillä kone
oli varsinkin voimamittauksissa
luotettavan varma.
Tasaista työtä läpi testin tehnyt
Komatsu oli teknisten mittausten
kolmas. Erityisesti meluisasta ohjaamosta kärsinyt Caterpillar jäi
neljänneksi, vaikka loppupisteissä
se onkin kakkonen. Teknisissä pisteissä osakkeitaan menetti myös
Hitachi, jonka nosto- ja murtovoimat olivat häntäpäässä.
Osion viimeinen, Liebherr puolestaan oli erittäin hiljainen ohjaamoltaan ja koneen polttoaineenkulutus sekä työteho maanmätössä olivat erittäin hyvät. Pisteitä
kuitenkin laskivat kehnot kaatokuormat ja suorituskyky tieajossa.
Kuljettajapisteet
Kuljettajapisteet noudattivat kokonaispisteiden kaavaa, sillä järjestys oli täsmälleen sama kuin lopullisessa järjestyksessä. Hitachin
jääminen neljänneksi on hienoinen yllätys, sillä kone oli kaikkien kuljettajien listalla suosikkikonetta kysyttäessä. Testikuljettajat arvostavat omissa valinnoissaan herkkää hydrauliikkaa ja selkeitä hallintalaitteita. Valitettavasti eräät puutteet laskivat Hitachin
kuljettajapisteitä. Tällaisia olivat
mm. työjarrun sijoitus ja istuimen
erillisjousitus kaivukonsoliin nähden.
Molempien osioiden viimeiseksi jäi Liebherr, joka kärsi etenkin
puhdittomasta voimansiirrosta ja
monimutkaisista hallintalaitteista. Ohjaamosta löytyy näppäimiä
Vauhtia ja
voimaa
Loppupisteet
Tekniikkapisteet
xxx Yhteispisteet
1000
814
800
321
762
745
287
289
Kuljettajapisteet
715
712
272
299
600
493
400
475
457
443
413
669
263
406
200
0
Volvo
Cat
Jatkuu seuraavalla sivulla
Komatsu
kuin harmoniikasta. Liebherillä
on kuitenkin erittäin merkkiuskollisia käyttäjiä, joten testissä havaitut ongelmat lienevät tottumiskysymyksiä.
Kokonaispisteitä tarkasteltaessa kannattaa muistaa, että koneiden käyttäjät arvostavat eri ominaisuuksia. Esimerkiksi nopea
hydrauliikka ei välttämättä sovellu kaikille, vaan heitä kiinnostaa
enemmän koneen säädettävyys ja
hitaampi, mutta tarkka hydrauliikka.
Hitachi
Huyndai Liebherr
Hintojen osalta täydellistä vertailua ei voi tehdä, sillä kaikki maahantuojat eivät ilmoittaneet koneiden hintatietoja. Konekaupassa hinta riippuukin vaihtokoneesta saatavasta hyvityksestä ja varusteista. Esim. Liebherr on lähes täysin tehdasvarusteltu, kotimaassa
koneeseen asennetaan vain rototiltti. Karkeasti ottaenkin ilmoitettu hintaero esim. Volvon ja Hyundain välillä on noin 55 000 euroa,
mikä voi olla merkittävä tekijä ostopäätöstä tehtäessä. n
Kuvaavin ominaisuus Volvolle on
hillitön nopeus. Eräs testikuljettajista kertoi koneen olevan eräs nopeimmista, jolla hän on koskaan
ajanut. Muutkin kuljettajat yhtyivät mielipiteeseen, sillä kaikki antoivat Volvon nopeudelle arvosanan 10. Nopeuskokeessa kone tekikin selvän pohjatuloksen.
Myös voimaa Volvosta löytyy,
sillä kone oli mittausten kärkipäässä kaikissa osioissa. Vastaavasti polttoaineenkulutus oli etenkin
täydellä kaasulla mätettäessä selvästi suurin. Yllättäen tieajossa
polttoainetta kului vähiten.
Ohjaamo on testin hiljaisimpia,
mutta ulkomelu on hieman suurempi. Hallintalaitteet ovat yksinkertaiset, eikä mitään erikoisuuksia näyttöpaneelilta löydy. Radiota voidaan säätää erillisillä katkaisimilla ilman selän taakse kurottelua.
Kovin ketterä Volvo ei ole, sillä kääntöympyrän halkaisija oli
selvästi testin suurin. Varovasti
ajaminen hitaalla ajoalueella on
myös hieman hankalaa, sillä kaivuri ryntäilee ja nyökkii varsin
herkästi. Kokonaispisteitä laski
myös toiseksi heikon kaatokuorma sivusuuntaan.
814
pistettä
Kiitämme & moitimme
Erittäin nopea ja vahva
hydrauliikka
Pieni polttoaineenkulutus
tieajossa
Selkeät hallintalaitteet
Pisteen hinta 240 e
Polttoaineenkulutus
maanlemppauksessa
Suuri kääntöympyrä
Vakiovarusteet:
Automaattinen tyhjäkäynti, diesellämmitin, automaattinen ilmastointi, Caretrackvalvontajärjestelmä, ilmajousitettu, lämmitettävä istuin, peruutuskamera, LED-valot
takana, Cruise Control, ajon lukitus, tukijalat takana ja puskulevy edessä, kaksi lukittavaa työkalulaatikkoa, lokasuojat, lisähydrauliikka X1, lisähydrauliikan X1 tuoton
säätö, hydraulinen pikakiinnike, 10” Nokian
Renkaat, kivisuojat, 2,6 m kaivuvarsi, testikoneen lisävarusteet, 2-osainen puomi,
Rototiltti valmius tehtaalta, 11” Nokian renkaat, lisähydrauliikka X 3, lohkolämmitin,
Steelwrist X26, pihdeillä
Ryntäilevä voimansiirto
kilpikonna-ajolla
686 cm
326 cm
257 cm
(403 cm*)
37 cm
11 555 kg
(55 %)
717 cm
Työpaino (sis. kuski)
20,9 tn
270 cm
9 389 kg
(45 %)
*Tassujen leveys
979 cm
62
MAARAKENNUS
NRO 15
23. 10. 2014
NRO 15
23. 10. 2014
MAARAKENNUS
63
Cat M316D
Komatsu PW180-10
Kulkukissa
Toimiva
peruskone
Testin toiselle sijalle pinnisti Caterpillar, joka todettiin testin vahvimmaksi tiellä kulkijaksi. Varsinaisissa vetovoimamittauksissa kone pärjäsi keskinkertaisesti,
mutta esim. mäkikokeessa se oli
selvästi vikkelin. Tieajossa Catin
polttoaineenkulutus tosin oli testin suurin.
Testikuljettajia miellytti Catin
kahteen suuntaan toimiva ajopoljin, jonka ansiosta erillistä suunnanvaihtajaa ei tarvita. Hallintalaitteet koettiin muutenkin selkeiksi ja helppokäyttöisiksi. Esimerkiksi puskulevyjen ja tassujen
käyttö on vaivatonta.
Ohjaamo oli kuitenkin eräs testin meluisimmista ja myös ympäristöön leviävä meteli oli suuri.
Kaivukahvojen asentoa ja sijaintia
kritisoitiin, sillä mukavan kaivuasennon löytäminen on aavistuksen hankalaa.
Catin huollettavuus on mainio, sillä päivittäiset tarkistukset
ja suodattimien vaihdot voidaan
suorittaa maasta käsin. Ajon ja
kaivun yhtäaikainen toiminta arvioitiin testin parhaaksi, mutta
toisaalta rototiltin käyttö kaivaessa vaikutti hieman sekoittavan
hydrauliikkaa.
Catin kauhan murtovoima ja
kaatokuorma sivulle olivat testin
parhaat. Ylävaunu kääntövoima
oli kuitenkin testin heikoin, minkä vuoksi maanlemppauksessa
kone oli testiryhmän hitain. Kevyemmässä työssä Cat liikkuu riittävän rivakasti.
762
pistettä
Kiitämme & moitimme
Vahva ja nopea tieajo
Huollettavuus
Kaksisuuntainen ajopoljin
Meluisa ohjaamo
Pisteen hinta - e
Kaivukahvojen asento ja
jäykkyys
Hidas maanlemppauksessa
644 cm
Vakiovarusteet:
Yksiosainen pääpuomi, korkea- ja keskipainehydrauliikka + 2. korkeapaine, joystick ohjaus 1. vaihteella, ilmastoitu ilmajousitettu istuin, takakamera, kaksi työkalulaatikkoa, paripyörät (Mitas 11.00-20), kivisuojat, lokasuojat, Product Link PL522
Testikoneen lisävarusteet:
Indexator R6 rototilt +G800B pihdit, SKF
Monoflex 4 kg keskusvoitelujärjestelmä,
Eberi M10
321 cm
649 cm
Työpaino (sis. kuski)
18,6 tn
263 cm
Komatsu oli lattia- ja kokonaiskorkeudeltaan selvästi testin korkein, minkä vuoksi ohjaamoon
kiipeäminen on hieman työlästä.
Kapuamista vaikeuttaa myös ohjaamoon nähden aavistuksen sivussa sijaitsevat portaat. Toisaalta
ylävaunun päälle on varsin helppo kavuta, sillä sivuluukkujen alta
paljastuu kätevä portaikko.
Komatsun kaatokuormat olivat erikoiset, sillä eteenpäin kone
oli kiikkerin, mutta sivusuuntaan
tassut ja puskulevy ilmassa Komatsulle mitattiin paras tulos.
Komatsun ohjaamo on etenkin
tieajossa hiljainen, ja säilytystilat
olivat testin parhaimmistoa. Myös
peruutuskamera arvosteltiin hyväksi. Komatsun hallintalaitteiden
käytettävyys kuitenkin jakoi mielipiteitä, sillä lähes kaikki toiminnot joudutaan tekemään näyttöpaneelin kautta.
Esimerkiksi lämmityslaitteen
asetuksia tai tassujen ja puskulevyn valintaa ei suoraan näe, vaan
kaikki pitää etsiä näytön kautta.
Tämä ei haittaa asiaan tottunutta
kuskia, mutta koneella harvemmin ajava kokee asian hankalaksi.
Osa testikuskeista koki Komatsun hydrauliikan liian hitaaksi,
etenkin economy-asetuksella kone oli todella verkkainen. Maan
mätössä kone olikin toiseksi hitain. Täydellä kaasulla polttoainetta kului toiseksi eniten, mutta
eco-alueella tulos oli testin paras.
MAARAKENNUS
pistettä
Pisteen hinta 230 e
Kiitämme & moitimme
Pieni polttoaineenkulutus
eco-alueella
Hiljainen tieajo
Helppo kiivetä ylävaunuun
Hidas hydrauliikka
economy-asennolla
Hallintalaitteiden käyttö
näytön kautta
Kaatokuroma eteen
686 cm
Vakiovarusteet:
1-osainen puomi, työvalot puomissa sekä
eteen ja taakse, paripyörät (10.00-20 16
PR), yksi proportionaalinen lisähydrauliikka, säädettävissä näytöstä 30–230 l/min,
koura-hydrauliikka, kaivuvarsi 2 600 mm,
voimansiirron suojapelti, Komatsu CARE
huolto-ohjelma (veloituksettomat huollot
2 000 h/3 v, poislukien matkat, ja KDPF takuu 9 000 h/5 v, sis. 2 KDPF vaihtosarjaa)
Lisävarusteet:
Pikaliitinhydrauliikka, toinen proportionaalinen lisähydrauliikka (säädettävissä näytöstä 30–230 l/min), oik. työkalulaatikko,radio,
työvalo sivulle, sivukamera, Indexator
RT60B rototiltti pihdeillä, L8 kahvat,
Indexator Direct W-pyöräohjaus
330 cm
252 cm
(388 cm*)
39 cm
9 088 kg
(49 %)
10 895 kg
(56 %)
*Tassujen leveys
709 cm
909 cm
64
745
257 cm
(385 cm*)
41 cm
9 522 kg
(51 %)
Jatkuu seuraavalla sivulla
Työpaino (sis. kuski)
19,6 tn
262 cm
8 698 kg
(44 %)
*Tassujen leveys
946 cm
NRO 15
23. 10. 2014
NRO 15
23. 10. 2014
MAARAKENNUS
65
Hitachi ZX170W-5B
Hyundai R 180 W-9A
Herkkä ja
helppo
Edullista
ergonomiaa
Hitachi keräsi kehuja erityisesti helppokäyttöisestä ja herkästä
hydrauliikastaan, sillä kone sopii
hyppysiin välittömästi, eikä mitään totuttelua tarvita. Myös ajaminen ja kaivaminen onnistuvat
hyvin yhtä aikaa.
Koneen kaivujarru on sijoitettu
kääntökatkaisimeen ohjauspyörän viereen, mikä ei miellyttänyt
testikuljettajia. Jarru pitäisi pystyä
kytkemään päälle irrottamatta käsiä kaivuvivuista. Moitteita löytyi
myös ergonomiasta, sillä kaivuvipuja ei ole integroitu istuimeen.
Penkistä ei myöskään löydy säätöä ristiselän tuelle. Miinusta tuli myös aavistuksen hankalasta ja
ahtaasta kiipeämistilasta ylävaunun päälle.
Toisaalta näkyvyys todettiin hyväksi, erityisesti ylänäkyvyys arvioitiin avaran kattoikkunan myötä mainioksi. Myös yksinkertaiset
hallintalaitteet keräsivät vuolaita kehuja. Esimerkiksi radiota ja
muita yleisesti käytettyjä toimintoja voidaan säätää helposti oikean kaivuvivun vierestä.
Hitachin ohjaamo oli tasaisesti yksi meluisimmista, erityisesti
tieajossa äänitasot nousivat muita
kisakumppaneita korkeammalle.
Kaatokuorma sivulle ilman tassuja ja tukilevyjä sekä kaivupuomin
voimat olivat hyvällä tasolla, mutta toisaalta esim. nostovoima oli
testiryhmän heikoin.
Hyundai pärjäsi suorituskykymittauksissa tasaisesti, esimerkiksi
käännön voima todettiin toiseksi parhaaksi. Koneen hydrauliikka on nopea, esimerkiksi nopeuskokeessa Hyundai kellotti toiseksi
parhaan lukeman.
Testikuskien arvion mukaan
hydrauliikka ei kuitenkaan ole kovin tarkka, eivätkä ajo ja kaivaminen onnistu yhtä aikaa. Hyundain
ajosuunnan vaihto on ratin vieressä viiksessä, mikä ei miellyttänyt
testikuljettajia, sillä kädet on irrotettava kaivuvivuilta. Työmaalla
pyörittelyä helpottaa testin pienin
kääntöympyrä.
Hyundain ylävaunu ei sijaitse
alavaunun keskikohdassa. Niinpä kaatokuorma puskulevyn
suuntaan oli testin paras. Tassujen suunnasta kaivettaessa kone
on kuitenkin selvästi kiikkerämpi. Myös sivulle kaatokuorma oli
heikko.
Hyundain istuin ja sen säädettävyys arvioitiin erääksi testin parhaista. Koneesta löytyy myös bluetooth- ja aux-liitännät ulkopuolisia medialaitteita varten. Hyundaissa käytetään avaimetonta käynnistystä, mikä todettiin liian herkäksi. Moottorin starttaaminen
meni helposti virran edestakaiseksi ramppaukseksi, mikä aiheutti näytölle sekalaisia virhekoodeja.
Hyundain suodattimet ovat hyvin esillä, mutta takimmaiset jäähdyttäjän kennot ovat hieman hankalat puhdistaa. Ylävaunun kulkuväylien päälle on asennettu kuminappuloita, jotka selvästi vähentävät liukastumisriskiä.
715
pistettä
Kiitämme & moitimme
Tarkka ja herkkä
hydrauliikka
Selkeät ja helpot
hallintalaitteet
Näkyvyys ohjaamosta
Pisteen hinta - e
Meluisa tieajo
Kaivujarrun sijoittelu
Istuinta ei ole integroitu
kaivuvipuihin
628 cm
Vakiovarusteet:
Kaivuvarsi 2,58 m, Nokia NB38 10.00-20 -renkaat, puskulevy edessä, tukitassut (2 kpl) takana, työkalulaatikko alavaunussa, luiska- ja vasarahydrauliikka, AM/FM-radio, ilmastointi, AUXsisääntulo,ilmaistuin, 2 suojattua valoa puomissa, 4 ohjaamon
katolla eteenpäin, 1 taaksepäin, peruutuskamera, GPRS-pohjainen tiedonkeruujärjestelmä ja Hitachi Global e-Service-koneen
käyttötietojärjestelmä, Jauhesammutin, Webasto-lämmitin
Testikoneen lisävarusteet:
Indexator RT60B pihdeillä (Proplus L8-kahvoilla)
4 kpl led eteen ohjaamon katolla, 2 LED valoa
puomissa, 2kpl LED valoja taakse, SKF
Monoflex keskusvoitelu, LA-puhelin
321 cm
657 cm
Työpaino (sis. kuski)
19,5 tn
259 cm
MAARAKENNUS
pistettä
Kiitämme & moitimme
Nopea
Ketterä
Istuimen säädöt
Kaatokuorma sivulle ja
tassujen suuntaan
Pisteen hinta 197 e
Liian herkkä käynnistysnappi
Ajo ja kaivu ei onnistu
yhtäaikaa
644 cm
Vakiovarusteet:
Kaivuvarsi 2,6 m, yhdistelmähydrauliikka
(vasara/luiska), peruutuskamera, sadelippa, läpinäkyvä kattoluukku, lämmitettävä
ilmaistuin, automaattinen ilmastointi, radio MP3Aux/Hands Free toiminto puhelimelle, puskulevy edessä, tukijalat takana
paripyörät,työvalot puomissa, Hi-Mate gps
seurantajärjestelmä
Testikoneen lisävarusteet:
Valokehikko, 6 kpl LED työvaloja,
Indexator RT 60 B Propo rototiltti
käyttökahvoineen
326 cm
256 cm
(369 cm*)
27 cm
9 628 kg
(49 %)
9 142 kg
(48 %)
*Tassujen leveys
659 cm
907 cm
66
712
256 cm
(360 cm*)
39 cm
9 858 kg
(51 %)
Jatkuu seuraavalla sivulla
Työpaino (sis. kuski)
19,2 tn
263 cm
10 024 kg
(52 %)
*Tassujen leveys
910 cm
NRO 15
23. 10. 2014
NRO 15
23. 10. 2014
MAARAKENNUS
67
Liebherr A918 Compact
Hiljainen
saksalainen
Liebherr oli testin ainoa lyhytperäinen kone, sillä normaalilla perällä varustettua esittelykonetta ei
ollut tarjolla. Kaatokuormat tassut ja puskulevy ylhäällä olivatkin
häntäpäässä, mutta sivusuuntaan
kaatokuormat olivat kuitenkin
keskitasoa.
Liebherr on harvoja koneita,
jotka on lähes täysin tehdasvarusteltu. Useimmiten Liebherriin
asennetaan Suomessa ainoastaan
rototiltti. Testikoneen huollettavuus oli lyhytperäisyydestä huolimatta kohdallaan, sillä aamutarkistukset ja suodattimien vaihdot
voidaan tehdä maasta käsin. Myös
tankkauspumpun sijoittelua kehuttiin, sillä letkun saa kiinnitettyä kätevästi sivupeltiin.
Liebherrin ohjaamoon kulku
on erittäin ahdas, sillä kaivukonsoli ei nouse ylös. Ohjaamo oli
kuitenkin eräs testin hiljaisimmista. Käyttöpaneelista löytyy noin
40 erilaista nappia, joista osa ei ole
edes käytössä, eikä symboleiden
merkitys helposti avaudu. Harvemmin koneella ajava joutuukin
selailemaan ohjekirjaa säännöllisesti.
Liebherr jäi kiihdytys- ja mäkikokeessa viimeiseksi. Koneen mitattu vetovoima liikkeelle lähtiessä oli kuitenkin testin paras, mutta
sitkeyttä voimansiirrosta ei löytynyt. Liebherrin muutkin voimatasot olivat häntäpäässä, mutta toisaalta koneen polttoaineenkulutus
oli testin pienimpiä.
Kiitämme & moitimme
669
Kattava tehdasvarustelu
Huollettavuus
Hiljainen
pistettä
Alhainen pa-kulutus
Heikko tieajo
Pisteen hinta 284 e
Ahdas kulku ohjaamoon
Sekavat katkaisijat
721 cm
Vakiovarusteet
Alavaunussa levy+tukitassut sekä sylinterisuojat, alavaunun keskitetty rasvaus (1 nippa), taittopuomi,
2-lisähydrauliikkapiiriä+vapaa tankkilinja,
propo-ohjattu lisähydrauliikka, automaattiilmastointi, automaattirasvari ylävaunussa,
ilmajousitettu lämmitettävä kuljettajanistuin, webasto+lohkolämmitin, peruutuskamera lisäksi uusissa koneissa oikean puolen kamera, kaivuautomatiikka (etuakselin
lukitus jarrun ollessa päällä tai vaihtoehtoisesti etuakselin automaattilukitus ylävaunua käännettäessä yli 15 ast.)
319 cm
257 cm
(390 cm*)
35 cm
9 441 kg
(49 %)
646 cm
Työpaino (sis. kuski)
19,4 tn
255 cm
10 005 kg
(51 %)
*Tassujen leveys
897 cm
68
MAARAKENNUS
NRO 15
23. 10. 2014