hakkuupään vaikutus energiapuun korjuun

hakkuupään vaikutus energiapuun korjuun

No 1027 HAKKUUPÄÄN VAIKUTUS ENERGIAPUUN KORJUUN TUOTTAVUUTEEN Hakkuutyön tuottavuus on riippuvainen useista tekijöistä, kuten kohteella oleva puusto, käytettävä kone, kuljettaja, hakattavat puutavaralajit sekä hakkuutapa. Korjuuta suunniteltaessa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää tunnistaa millaisesta kohteesta on kyse ja erityisesti se, millaisella koneella hak‐
kuu tulee suorittaa. Väärällä laitevalinnalla hakkuun tuottavuus jää alhaiseksi, vaikka korjuun kohtee‐
na oleva leimikko olisikin puustoltaan kriteerit täyttävä. Markkinoille on viime vuosina tullut useita erityisesti energiapuun korjuuseen tarkoitettuja kouria, joiden mainostetaan lisäävän korjuun tehok‐
kuutta. Halusimme verrata hakkuun tuottavuutta energiapuukohteella käytettäessä energiapuunkor‐
juuseen suunniteltua hakkuupäätä ja tavallista hakkuupäätä, joka on jälkikäteen muokattu energia‐
puukohteelle soveltuvaksi asentamalla siihen joukkokäsittelyvarustus. Hakkuukoe suoritettiin toukokuussa 2010 noin 30‐vuotisessa sekametsikössä, jossa pääpuulajeina olivat mänty (48 % puustosta) ja hieskoivu (35 % puustosta). Koemetsikön pinta‐ala oli yhteensä 3,4 hehtaaria ja keskimääräisen puun pituus oli 8,9 metriä ja rinnankorkeusläpimitta 8,2 cm. Männyt olivat kooltaan hieskoivuja suurempia. Hakkuuta varten metsikkö jaettiin kahdeksaan palstaan ja tulosten luotettavuuden parantamiseksi hakkuun suoritti kaksi kuskia, joilla molemmilla oli kokemusta hak‐
kuusta molemmilla kourilla. Kokeessa käytetyt kourat olivat Moipu 300ES sekä JD 745 ja peruskoneena molemmille käytettiin JD 1070 ‐harvesteria. Metsikön palstoittamisen ansiosta molemmille kuskeille tuli kaksi palstaa hakattavaksi energiapuukouralla ja kaksi palstaa normaalilla kouralla. Hakkuutähteiden/ puutavaran järjestely
Alikasvoksen raivaus
Harvesterin siirtyminen
Ajo puun kanssa
745
Prosessointi
MOIPU
Kaatosahaus/‐leikkaus
Kouran siirtely puun ollessa kourassa
Kouran siirtely tyhjänä
0,0
2,0
4,0
6,0
8,0
10,0
12,0
14,0
16,0
Kuva 1. Tehotyövaiheiden keskimääräinen kesto (s) hakkuupäittäin. Hakkuut kuvattiin kahdella videokameralla ja saadusta materiaalista tehtiin aikatutkimus A_Aikakone‐
aikatutkimussovelluksella. Aikatutkimusta varten tehollinen työaika jaettiin seuraaviin osa‐aikoihin: kouran siirtely tyhjänä, kouran siirtely puun ollessa kourassa, kaatosahaus/‐leikkaus, prosessointi, ajo puun kanssa, harvesterin siirtyminen, alikasvoksen raivaus sekä hakkuutähteiden/puutavaran järjeste‐
ly. Kuvassa 1 on esitetty millaiset erot työvaiheiden kestossa oli eri kourilla hakattaessa. Kuvaa tulkit‐
taessa on syytä kiinnittää huomio erityisesti kahteen asiaan. Ensinnäkin hakkuutähteiden/puutavaran järjestely ‐työvaiheessa oleva suurehko ero johtuu siitä, että yhdellä palstalla 745‐kouralla hakattaessa No 1027 kuski joutui siirtämään puut pois ajouralta huonon reittivalinnan vuoksi ja tämä näkyy luonnollisesti heti työvaiheen keskimääräisessä kestossa korostuneesti. Toinen huomioitava asia on, että erot työ‐
vaiheiden kestoissa kourien välillä eivät ole suuria. Tämän vuoksi parempi kohde vertailla kourien välisiä eroja on tarkastella työvaiheiden osuutta teho‐
työajasta. Kuvasta 2 voidaan havaita, että Moipun kouralla kaatosahaus/‐leikkaus sekä prosessointi ovat vieneet työajasta isomman osuuden kuin samat työvaiheet 745‐kouralla. Erityisesti prosessoinnin kohdalla on havaittavissa selvä ero. 35,0
30,0
25,0
20,0
15,0
10,0
5,0
MOIPU
0,0
745
Kuva 2. Työvaiheiden osuudet tehotyöajasta (%).
Vertailtaessa tuotoksia eri hakkuupäillä, havaitaan taulukosta 1, että Moipulla hakattaessa tuotos oli suurempi. Tehotuntikohtainen tuotos 745‐kouralla oli 5,2 t/h kun se Moipulla oli 7,1 t/h. Täten eroa tehotuntikohtaisessa tuotoksessa on noin 36 %. Huomattavaa on myös kuskien väliset erot työskentelyssä. Ensimmäisen kuskin joukkokäsittelypro‐
sentti oli noin kolmekymmentä, kun taas toisella se oli jopa alle kymmenen. Molempien kuskien työs‐
kentelyä voisi siis tehostaa pelkästään joukkokäsittelyä lisäämällä. Silti kourien väliset erot olivat sa‐
mansuuntaiset molemmilla kuskeilla, mikä lisää tuloksen luotettavuutta. Taulukko 1. Tuotokset ja saannot 745 Moipu 745, Kuski 1 745, Kuski 2 Moipu, Kuski 1 Moipu, Kuski 2 Joukkokäsittely‐% 20,8 22 29,4 10,9 32,1 6,3 Tuotos (t/h) 5,2 7,1 5,4 5,1 6,9 7,4 Saanto (t/ha) 36,8 41,8 40,5 33,8 39,4 45,3 28.10.2011 Otto Läspä [email protected] Euroopan unioni
Euroopan aluekehitysrahasto
Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö