Vuosiraportti 2012 - Oulujärvi LEADER ry

TOIMINTAKERTOMUS JA
VUOSIRAPORTTI 2012
1. YLEISTÄ
Oulujärvi LEADER ry on yhdistys, joka aktivoi ja tukee maaseudun asukkaita toimimaan oman asuinalueensa hyväksi. Tavoitteena on alueen elinvoimaisuus, viihtyisyys, taloudellisen toiminnan ja yhteistyön lisääminen sekä yritysten ja työpaikkojen
syntyminen.
Toiminta-alueena on Kainuu. Yhdessä – nimistä kehittämisohjelmaansa yhdistys toteuttaa Paltamon, Puolangan ja Vaalan kunnissa sekä Kajaanin kaupungin maaseutualueilla vuosien 2007 – 2013 ajan. Ohjelman toteuttamiseen on käytettävissä 5,25
miljoonaa euroa. Tällä toivotaan voitavan rahoittaa noin 200 hanketta. Vuoden 2012
loppuun mennessä virallisen myönteisen hankepäätöksen on saanut 140 hanketta.
Lisäksi yhdistyksen omin varoin on tuettu 14 nuorten pienhanketta.
Oulujärvi Leaderin hallinnoimaa Kainuun ja Koillismaan Kalaleader – ohjelmaa toteutetaan nimensä mukaisesti sekä Kainuussa että Koillismaalla. Kalaleader – ohjelman
toteuttamiseen on julkista rahaa käytettävissä 228 000 euroa vuodessa.
Oulujärvi LEADER voi toimia kehittäjänä myös hakemalla itse rahoitusta eri rahoituslähteistä omien ohjelmiensa ulkopuolelta.
2. YHDISTYS
2.1. Yleinen kokous
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 27.3. Vaalassa. Kokouksessa oli 18 osanottajaa ja
sen puheenjohtajana toimi Vaalan kunnanjohtaja Tytti Määttä.
Yleinen kokous hyväksyy tilinpäätökset ja toimintakertomukset, talousarviot ja toimintasuunnitelmat sekä valitsee yhdistykselle hallituksen.
2.2. Jäsenistö
Vuoden 2012 aikana yhdistykseen liittyi yksi uusi yhteisöjäsen ja kolme uutta henkilöjäsentä. Vuoden 2012 lopussa jäseniä oli yhteensä 128. Kaikki neljä toiminta-alueen
kuntaa ovat yhdistyksen jäseniä. Kuntien lisäksi muita erilaisia yhteisöjä on jäseninä
42 ja henkilöjäseniä on 82. Henkilöjäsenistä on miehiä 54 ja naisia 28, alle 25 – vuotiaita jäsenissä ei ole.
Jäsenmaksu oli yksityishenkilöille 10 euroa, yhteisöille 20 euroa ja kunnille 100 euroa.
Jäsenistölle lähetettiin kolme tiedotetta, joissa kerrottiin ajankohtaisista asioista ja
tuetuista hankkeista.
Yhden yhteisen jäsentilaisuuden sijaan jäsenistöä käytiin tapaamassa kussakin kunnassa maaliskuussa. Kahvittelun lomassa kysyttiin ja kerrottiin kuulumisia. Tilaisuuksiin kutsuttiin jäsenten lisäksi myös hanketukea saaneiden yhdistysten edustajia, yritystukea saaneita yrittäjiä ja kuntien edustajia. Samassa yhteydessä aloitettiin strategiatyö pienimuotoisilla työpajoilla, joissa osallistujat päättivät strategisista avainasioista sekä jakoivat saamiaan ”resursseja” tärkeimmiksi katsomilleen asioille.
2.3. Hallitus
Hallitus vastaa yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta sekä käsittelee hankehakemukset päättäen niiden puoltamisesta rahoitettavaksi tai puoltamatta jättämisestä.
Hallituksessa on jokaisen toiminta-alueen kunnan alueelta kunnan edustaja, yhdistystahon edustaja ja yksityinen henkilö sekä kaikilla kolmella samaa tahoa edustava
henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta ja toimi-
kausia voi olla korkeintaan kolme peräkkäin. Hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.
Hallituksen kokoonpano vuonna 2012:
Kajaani:
Jukka Heikkinen
Seppo Viirret, varapj.
Hanna Linjala
(varalla Airi Heikkinen)
(Jouni Haataja)
(Riitta Alasalmi)
Paltamo:
Paavo Nuortimo
Päivi Korhonen
Ritva Nieminen
(Erkki Kemppainen)
(Tuula Korvajärvi)
(Merja Leinonen)
Puolanka:
Jouni Heikkinen
Simo Kemppainen
Matti Veijola, pj.
(Heikki Kanniainen)
(Heikki Mattila)
(Kyösti Karvonen)
Vaala:
Veijo Rautiainen
Samuli Leinonen
Arja Mustaniemi
(Vuokko Karjalainen)
(Jussi Kuukasjärvi)
(Ritva Anttonen)
Vuonna 2012 hallituksen varsinaisista jäsenistä yksi oli uusi. Tosin hänkin oli toiminut
aiemmin varajäsenenä. Varajäsenistä kaksi oli uusia. Uudet henkilöt on kirjoitettu kokoonpanoon kursiivilla.
Puheenjohtajana jatkoi edellisenä vuonna uudeksi puheenjohtajaksi valittu Matti Veijola ja varapuheenjohtajana samoin edellisenä vuonna tehtävään uutena valittu Seppo Viirret.
Hallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa. Yksi kokouksista oli strategiakokous, joka toteutettiin viikonloppukokouksena Runnilla Pohjois-Savossa. Muut kokoukset järjestettiin totuttuun tapaan vuorotellen alueen eri kunnissa. Kokouspaikkoina
käytettiin mm. tukea saaneita kylätaloja. Myös hallituksen varajäsenet saivat kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. Osa heistä käytti mahdollisuutta osallistua kokouksiin,
vaikka varsinainenkin jäsen oli paikalla. Aktiivisuudesta kertoo se, että alueen pitkistä
välimatkoista huolimatta hallituksen kokousten osallistumisen keskiarvo oli 12 henkilöä kokousta kohden.
Hallituksen jäseniä ja varajäseniä on osallistunut kokousten lisäksi erilaisiin koulutuspäiviin, tapaamisiin, hankesuunnitteluun ja strategian valmisteluun.
Hallituksen jäsenille ja varajäsenille on tilattu MaaseutuPlus – lehti.
2.4. Johtoryhmä
Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja
muodostavat johtoryhmän, joka toimii työntekijöiden tukena yhdistyksen juoksevien
asioiden hoitamisessa, harkitsee mitkä niistä on tarkoituksenmukaista viedä hallituskäsittelyyn, valmistelee asioita hallitukselle sekä tekee hallitukselle yhdistyksen toimintaa edistäviä aloitteita. Vuoden 2012 aikana johtoryhmä kokoontui kaksi kertaa
erillisessä tilaisuudessa ja kaksi kertaa ennen hallituksen kokouksen aloittamista,
muulloin asioita hoidettiin sähköpostitse.
2.5. Henkilöstö
Yhdistyksellä on kaksi vakinaista työntekijää, toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen ja hankeneuvoja Päivi Koivula. Molemmat on palkattu toimintarahalla. Lisäksi vuoden aikana työskenteli kolme määräaikaista, hankerahoituksella palkattua työntekijää: aktivaattori Teuvo Hatva toteuttaa Kainuun ja Koillismaan Kalaleader – ohjelmaa, maaseuturahoitukseen liittyvästä tiedottamisesta huolehtii Marjo Nousiainen ja Ekomuseo
– hankkeen osa-aikaisena vetäjänä toimii Anna Huusko.
Työntekijät ovat osallistuneet MMM:n, Mavin ja verkostoyksikön Leader – ryhmille
suuntaamiin koulutuksiin ja tapahtumiin.
2.6. Toimitilat
Yhdistyksen toimisto sijaitsee Kajaanissa ELY – keskuksen ja muiden valtion virastojen yhteydessä. Toimistotilat ovat vierekkäin Elävä Kainuu LEADER ry:n kanssa, joka
mahdollistaa päivittäisen kanssakäymisen ja ajatusten vaihdon.
Sijainnissa ELY – keskuksen kanssa samassa paikassa on hyvät ja huonot puolensa.
Huonoa on se, että toimijat välillä mieltävät Leaderin ELY – keskuksen osaksi, joka
voi nostaa kynnystä ottaa yhteyttä. Hyvää puolestaan on mahdollisuus tiiviiseen ja
monimuotoiseen yhteistyöhön. Tällä voidaan poistaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa
resurssien yhteensovitusta, joka lopulta koituu myös alueen toimijoiden hyödyksi.
Aiemmat tilat eivät mahdollistaneet yhdistyksen toiminnan kasvua, joten tilakysymykseen etsittiin ratkaisua yhdessä Senaatti – kiinteistöjen kanssa. Leader – toimistojen
alapuolelta löytyi lisätiloiksi muutettavissa olevaa tilaa. Nämä saatiin käyttöön remontin jälkeen keväällä.
2.7. Tilintarkastajat
Yhdistyksen tilintarkastajana toimii Eero Huusko Ernst&Young Oy:stä ja varatilintarkastajana Tiina Mikkonen-Brännkärr Ernst&Young Oy:stä.
2.8. Jäsenyydet muissa yhdistyksissä
Oulujärvi LEADER ry on Suomen Kylätoiminta ry:n, Kainuun Nuotta ry:n, Kainuun Kalatalouskeskus ry:n ja ELARD:in (eurooppalainen Leader – järjestö) jäsen.
3. TOIMINTA VUONNA 2012
Vuonna 2012 Oulujärvi LEADER ry:llä oli käytettävissään 514 400 euroa hankkeiden
tukemiseen. Jokaisen tuettavan hankkeen on osaltaan toteutettava yhdistyksen kehittämisohjelmaa.
Viranomaispäätös ehdittiin saada vuoden loppuun mennessä kaikista niistä puolletuista hankkeista, joille rahaa riitti. Seuraavan vuoden myöntövaltuudesta jäi hallituksen puoltamina odottamaan virallista päätöstä kolme hanketta ja kolme yritystukea.
Yksi hankehakemus jäi pöydälle. Rahaa jäi sitomatta vain pieni summa toimenpiteessä 411 ja sekin vain siksi, ettei ko. summa riittänyt puolletulle yritystuelle vaan tukipäätös tehdään vuoden 2013 myöntövaltuuksien tullessa käyttöön.
Vuoden 2012 aikana hallituksen käsittelyyn valmistui kolmen oman hankkeen lisäksi
52 hankehakemusta, enemmän kuin yhtenäkään aiempana vuonna. Näistä rahoitettavaksi puollettiin 44 hanketta, kuusi sai kielteisen lausunnon, yksi jäi pöydälle ja yksi
neuvoteltiin siirrettäväksi ELY – keskukseen. Siirretty yritystukihakemus oli mittava,
eikä myöntövaltuutta ollut loppuvuodesta enää riittävästi sen tukemiseen. Yrityksellä
oli kuitenkin tarve saada tukipäätös vuoden 2012 aikana, jotta investoinnit voitiin
käynnistää. Joitakin hakemuksia puollettiin vain osittain, karsintaa oli tehtävä rahoituskehyksen niukkuuden vuoksi.
ELY – keskus teki kielteisen päätöksen kahdelle puolletulle hankkeelle. Kaksi perustettavaa yritystä veti hakemuksensa pois tuen ja Finnveran rahoituksen yhteensovitusongelmien vuoksi.
Hanketukien myöntämisen lisäksi Oulujärvi LEADER toteuttaa kehittämisohjelmaansa omilla hankkeilla ja muilla omilla toimenpiteillä sekä osallistumalla eri toimialojen
kehittämistyöryhmiin.
3.1. Tuettujen hankkeitten keskeinen sisältö (saaneet myönteisen viranomaispäätöksen 2012)
toimenpide 411 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen:
Kolme yritystukea, joista kaksi uusina hankkeina seurattavia polttopuutuotantoyrityksiä ja yksi liittyi luonnontuotteiden jatkojalostukseen.
toimenpide 412 Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen:
Yksi hanke: Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämistä koskeva erityisympäristötuki, jonka hakijana oli kulttuuriyhdistys.
toimenpide 413 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen:
13 viranomaispäätöksen saanutta yrityshanketta ja 13 kehittämishanketta. Yritystuet
kohdistuivat pääasiassa uusien yritysten perustamisinvestointeihin. Kehittämishankkeista kuusi oli yleishyödyllisiä investointeja, jotka liittyivät pääasiassa kylätaloihin ja
kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Muut hankkeet kohdistuivat enimmäkseen nuoriin ja
palvelujen parantamiseen.
toimenpide 421 Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö:
Kolme kansainvälistä hanketta, joista yksi on yhdistyksen oma hanke ja muut kumppanina kehyksen siirrolla sekä neljä alueitten välistä hanketta, joista kaksi yhdistyksen omia ja muut kumppanina kehyksen siirrolla.
toimenpide 431 Toimintaraha:
Meneillään olevan toimintarahan toteutusaika on 1.10.2011 – 31.3.2014. Käytettävissä on 337 882 euroa. Vuoden 2012 aikana toimintarahaa käytettiin 131 543 euroa.
Toimintarahalla ylläpidetään toimistoa, palkataan toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja
sekä huolehditaan hallituksen toimintakuluista. Toimintarahalla tehdään perustiedottamista ja aktivointitoimenpiteitä sekä sidosryhmäyhteistyötä. Tärkeimmän tehtävän
muodostavat hankeneuvonta ja hankkeiden käsittely. Jokainen hankehakemus vaatii
useita neuvontatilanteita ennen jättämistä ja neuvonta jatkuu hankkeiden toteutusaikana.
Esimerkkejä puolletuista ja virallisen päätöksen saaneista hankkeista:
Yleishyödyllisiä hankkeita
Kuntien resurssien vähentyessä ja kuntaliitosten myötä palvelut ovat siirtymässä
kauemmas ja kunnat joutuvat myös tinkimään kehittämistyöstään. Tämä on herättämässä kuntalaisia toimimaan asuinseutunsa hyväksi, palveluiden parantamiseksi ja
uusien asukkaiden hankkimiseksi. Tällaisia hankkeita käynnistyi kaksi: Paltamo kaikilla mukavuuksilla, jossa yhdistysten toimesta suunniteltiin hanke, kunta lähti hallinnoijaksi ja yhdistykset, yritykset ja yksittäiset kuntalaiset toteuttavat sitä sekä Meidän
Vuolijoki, jossa neljä kylää yhteistyössä eri tahojen kanssa rakensivat ja toteuttavat
hankkeen, jota hallinnoi Vuolijoen Maaseutuyhdistys ry.
Eino Leino – talo on kirjailijan muistotalo ja kulttuurikohde, jossa järjestetään erilaisia
kirjallisia tilaisuuksia ja tapahtumia ja joka toimii vierailukohteena ja kahvilana kesäisin ja muulloin tilauksesta. Kainuun Eino Leino Seura ry:lle myönnettiin tukea talon
remontoimiseen: energiatehokkuutta parantamalla käyttökuluja saadaan alemmas ja
käyttömukavuutta parannettua.
Neljä kyläyhdistystä eri puolilta aluetta sai tukea kylätalojen kunnostamiseen, varustamiseen ja toiminnan monipuolistamiseen.
NASAKKA on Kajaanin nuorkauppakamarin hanke, jossa nuoret aikuiset verkottuvat
kansainvälisesti, kouluttautuvat ja jakavat osaamistaan muille alueen nuorille järjestämällä seminaareja ja muita tilaisuuksia. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat
muun muassa Paltaniemen kyläyhdistys ja Paltamon lukio.
Rural Cleantech Finland – Poweria maaseudun ympäristöliiketoimintaan on alueitten
välinen elinkeinojen kehittämishanke, joka toteutetaan Oulujärvi Leaderin, Elävä Kainuu Leaderin, Rajupusu Leaderin ja päärahoittajana toimivan Ylä-Savon Veturin alueilla. Hanketta hallinnoi Aluekehityssäätiö. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ympäristöliiketoiminnasta kiinnostuneet maatilat, maaseutuyritykset ja palveluntuottajat sekä tukea näiden keskinäistä verkottumista ja kehittämis- ja investointitarpeiden etenemistä toteutukseen.
Yrityshankkeita
Elämysruokapalvelu Kainuun Makuhelmi sai tukea alkuinvestointeihinsa. Yritys tarjoaa lähiruokaan ja luonnonraaka-aineisiin pohjautuvia ruokapalveluja, juhla- ja kokouspalveluja sekä yrtti-, marja- ja sieniruokakursseja.
Kainuun ensimmäiselle lähiruokakauppapaikalle myönnettiin tukea perustamisinvestointeihin. Kauppapaikan avaaminen tapahtuu vuonna 2013.
Plussakustannus Oy hankki tuen avulla televisiotuotantoon tarvittavaa kamera- ja
muuta kalustoa. Kyse on ensimmäisestä yrityksestä, joka tuottaa paikallista sisältöä
laajenevaan laajakaistaverkkoon.
Martti Jaatinen Oy on ensimmäinen kainuulainen vesistö- ja ympäristömittauksia tekevä yritys. Tuen kohteena olivat toiminnassa tarvittavat laitteet.
Kankarin Taidehuvila on entisessä koulussa toimiva yritys, joka tarjoaa muun muassa
kehystyspalvelua, taidegalleria- ja taiteilijaresidenssipalveluja sekä järjestää taidekursseja. Myös kahvilapalvelut kuuluvat tarjontaan. Tukea myönnettiin perustamisinvestointeihin: kehystämötilojen rakentamiseen ja työvälineisiin sekä galleriatilojen valaistukseen. Lisäksi toimitilojen lämmitysjärjestelmä muutettiin öljystä maalämpöön.
Paltamon Golf Oy harjoittaa kaikille avointa golfkenttätoimintaa Paltamossa. Kenttä
on vuodesta toiseen Suomen parhaimpien golfkenttien listan kärkisijoilla. Yritys laajentaa toimintaansa rakentamalla caravan – alueen, jonka toteuttamiseen se sai tukea. Hankkeella on myönteistä vaikutusta koko Oulujärven alueen matkailuun.
3.2. Viestintä- ja koulutustoimet ohjelman edistämiseksi
Toiminnanjohtaja ja hankeneuvoja huolehtivat perusviestinnästä. Omia nettisivuja
päivitettiin säännöllisesti, paikallislehdissä julkaistiin muutama hakuilmoitus, paikallislehdille on tehty valmiita juttuja tehdyistä hankepuoltopäätöksistä, tilaisuuksia järjestettiin itse sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa ja Leader – asiaa käytiin kertomassa muiden järjestämissä tilaisuuksissa.
Keväällä järjestettiin nuorten tai nuoriin kohdistuvien hankkeiden ideahaku, josta julkaistiin lehti-ilmoitukset paikallislehdissä. Ideoita saatiin kuusi, kahta niistä ei voitu valita jatkotyöstöön, koska ne kohdistuivat Kajaanin kaupungin keskustaan, joka ei ole
Leader – aluetta. Neljästä jatkoon valitusta ideasta yhdestä syntyi kehittämishanke ja
yhdestä sekä kehittämishanke että yleishyödyllinen kehittämishanke. Kaksi ideaa on
vielä hakijatahojensa kypsyttelyssä.
Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin yhteisellä Facebook – sivulla osoitteessa
www.facebook.com/leaderkainuussa oli vuoden lopussa 116 tykkääjää.
Perusviestinnän lisäksi on viestintätoimia tehty Maaseutuohjelmat tutuiksi – hankkeen
toimesta. Näistä kerrotaan tarkemmin luvussa 3.4.
3.3. Arviointitoimet
Ulkoinen arviointi kilpailutettiin ja arvioinnin toteuttajaksi valittiin TK – Eval Oy. Arviointi tehtiin yhtä aikaa Elävä Kainuu Leaderin ulkoisen arvioinnin kanssa. Arviointeihin sisällytettiin ryhmien välistä toimintatapojen vertailua hyvien käytäntöjen siirtämiseksi. Arvioinnin avulla haluttiin löytää tuloksellisia toimintatapoja sekä ehdotuksia
toiminnan laadun ja ohjelmallisuuden parantamiseksi tulevaisuudessa.
Lisäksi Oulujärvi Leaderin erityisenä mielenkiinnon kohteena arvioinnissa olivat innovatiivisuuden lisääminen ja osaamisen kasvattaminen hankkeissa tulevina vuosina
sekä tavat, joilla pystytään entistä paremmin auttamaan ja tukemaan paikallisia toimijoita hankeprosessin eri vaiheissa.
Arviointihavaintojen mukaan hankkeiden luottamus toimintaryhmään on korkea, asiakastyytyväisyys erittäin korkealla ja ryhmän ja sen asiakkaiden ja yhteistyökumppanien välillä vallitsee korkea sosiaalinen pääoma.
Arvioinnin johtopäätöksenä todettiin, että Oulujärvi Leaderin toimintaan ollaan varsin
tyytyväisiä ja sen toivotaan jatkuvan pääasiassa entiseen malliin. Toiminnalta haluttiin
panostuksia työllisyyden ja yritystoiminnan / yrittäjyyden kehittämiseen sekä riskinottoon innovatiivisuuden saavuttamiseksi. Toimijat odottavat Oulujärvi Leaderin painottavan elinkeinojen kehittämistä kansalaistoiminnan kehittämistä unohtamatta eli ohjelman halutaan olevan suhteellisen ”kaikkiruokainen”.
3.4. Yhdistyksen omat hankkeet ja muu toiminta
Ekomuseo – Muistoista Tulevaisuuteen
Kansainvälisen yhteistyöhankkeen tarkoituksena on kehittää kylien toimintaa paltamolaisilla Hakasuon, Melalahden, Mieslahden ja Vaarankylän kylillä sekä saada kylien kehittämiseen mukaan nuoria ja muita uusia yhteistyökumppaneita.
Kehittämistyön pohjana ovat Paltamon alueen historia ja perinteet. Hankkeessa sovelletaan Ekomuseo – toimintatapaa, joka on uutta Kainuussa. Ekomuseo – toimintaa
luodaan yhdessä italialaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen paikallisia
toimenpiteitä ovat muun muassa materiaalin luominen, tapahtumien järjestäminen ja
ekomuseo – kohteisiin liittyvien toimintojen suunnittelu. Yhteisinä kansainvälisinä toimenpiteinä toteutetaan muun muassa työpajoja, seminaareja ja ”Paikallisten Maailmojen” näyttely.
Hankkeeseen on saatu kyläyhdistysten kumppaneiksi Paltamo-Seura ry ja Paltamon
lukio. Hankkeen eri työryhmissä toimii noin 30 henkilöä, lisäksi lukiolaiset muun muassa tutustuvat perinteisiin työtapoihin ja osallistuvat hankkeen Facebook – ryhmän
materiaalin tuottamiseen.
Kv – kumppaneita ovat italialaiset Leader – ryhmät Piceno Scarl ja Sibilla. Yhteisten
kansainvälisten toimenpiteiden aloittaminen siirtyi vuodelle 2013, koska viranomaispäätöksen saaminen Italiassa viipyi.
Hankkeen osa-aikaisena vetäjänä toimii Anna Huusko, hankkeen toteutus käynnistyi
toukokuussa.
Vahvistuva Leader
Hanke on Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin yhteinen alueiden välinen kehittämishanke, jota hallinnoi Oulujärvi Leader. Hankkeella ei ole erikseen palkattuja
työntekijöitä, toimenpiteiden toteutumisesta huolehtivat molempien ryhmien toiminnanjohtajat ja hankeneuvojat.
Hankkeen tavoitteena on kainuulaisten Leader – toimintaryhmien yhteistyön syventäminen, osaamisen vahvistaminen ja toimintatapojen kehittäminen. Hankkeessa
käynnistetään hallitusten välinen yhteistyö, ostetaan ulkoista arviointia, analysoidaan
kuluvan ohjelmakauden onnistumisia ja parannustarpeita, ennakoidaan ryhmien tulevaisuuden haasteita ja etsitään Kainuuseen sopivia hyviä käytäntöjä. Yhtenä hankkeen tuloksena syntyvät ryhmäkohtaiset kehittämisstrategiat.
Hanke käynnistyi huhtikuussa ja vuoden loppuun mennessä toteutettiin ryhmien ulkoiset arvioinnit, yleisötilaisuuksia toimijoiden tulevaisuuden näkymien kartoittamiseksi, järjestettiin ensimmäiset hallitusten yhteiset tilaisuudet ja laadittiin alustavat
ryhmäkohtaiset strategialuonnokset.
Ryhmien hallitusten jäsenille ja varajäsenille sekä työntekijöille järjestettiin elokuussa
sosiaalisen median koulutusilta ja osallistuttiin Maaseutuverkoston hallituskoulutusristeilylle.
Innoliiteri
Hanke on Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin yhteinen alueiden välinen
elinkeinojen kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää maaseutuinnovaatioiden
syntymistä ja niiden toteutumista. Hankkeessa etsitään
1. maaseudulla syntyneitä tuoteideoita ja viedään niitä kohti toteuttamista
2. tarpeita, joiden pohjalta voidaan kehittää uusia tuotteita
3. ratkaisuja yrittäjillä oleviin kehittämisongelmiin.
Hankkeelle saatiin viranomaispäätös ja valittiin hankevetäjä vuoden 2012 puolella.
Insinööri Tero Tikkanen aloitti työnsä ja hankkeen varsinaiset toimenpiteet vuoden
2013 alussa. Oulujärvi Leader hallinnoi hanketta. Tavoitteena on löytää uudenlaisia
keinoja tukea maaseudun kekseliäisyyttä ja siihen pohjautuvaa elinkeinotoimintaa.
Yhteistyökumppaneita ovat Kainuun Keksijät ry ja Keksintösäätiö.
Maaseutuohjelmat tutuiksi 2 -hanke
Ohjelmatiedottamista jatkettiin uudella Maaseutuohjelmat tutuiksi 2 – tiedonvälityshankkeella, johon saatiin rahoitus ELY -keskukselta. Hankkeen tarkoituksena on tiedottaa Kainuussa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, Oulujärvi Leaderin, Elävä Kainuu Leaderin ja Kainuun ELY-keskuksen Maaseutu- ja energiayksikön
tarjoamista mahdollisuuksista, tukimuodoista, toiminnasta ja ohjelmarahoituksen
kautta alueella tehdystä työstä ja saaduista tuloksista. Hanketta hallinnoi Oulujärvi
LEADER ja ohjelmatiedottajana toimii Marjo Nousiainen.
Yhteinen Vekkari – lehti ilmestyi kaksi kertaa ja jaettiin jokaiseen kainuulaiseen talouteen. Lehti postitettiin myös kaikkiin muihin Leader – ryhmiin, ELY – keskuksiin,
MMM:öön, Maviin ja muille vastaaville sidosryhmille. Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelman vuoden 2012 teema ”Jäljet tulevaisuuteen” huomioitiin tiedottamisessa muun muassa Vekkari – lehden jutuissa, joissa erityisesti nuoria yrittäjiä nostettiin esille kertomaan omista valinnoista, elämästä ja yrittämisestä maaseudulla.
Yhteisiä sähköisiä Vekkari – tiedotteita julkaistiin vuoden aikana kolme.
Ohjelmatiedottaja on lähettänyt tiedotusvälineille juttuvinkkejä ja kirjoittanut itse hankkeita esitteleviä valmiita lehtijuttuja muun muassa Kainuun Sanomiin, paikallislehtiin,
MaaseutuPlussaan ja maaseutu.fi -sivustolle.
Hankkeiden viestintäosaamista lisättiin toteuttamalla sosiaalista mediaa koskeva
viestintäinfo. Osallistujia oli 30. Lisäksi ohjelmatiedottaja tuotti Vinkkejä viestintään –
materiaalin, joka on toimitettu hankkeiden käyttöön ja löytyy myös Oulujärvi Leaderin
nettisivuilta.
Hankkeita aktivoitiin ja autettiin osallistumaan verkostoyksikön Parhaat hankkeet
2012 – kilpailuun.
Lisävirtaa yhteistyöstä 2 -hanke
Kansainvälistyminen on olennainen osa Leader – toimintaa, mutta ilman näihin asioihin paneutuvaa henkilöä Leader – ohjelmien kv – osiot ja – tavoitteet eivät toteudu.
Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin yhteisen Lisävirtaa yhteistyöstä 2 –
hankkeen tarkoitus on edistää kainuulaisten maaseudun toimijoiden yhteistyötä ja
kansainvälistymistä sekä auttaa kansainvälisten hankkeiden toteuttamisessa. Hanketta hallinnoi Elävä Kainuu Leader. Yhteisenä kv – koordinaattorina toimi Elävä Kainuu Leaderin toiminnanjohtaja Pirjo Heikkinen oman toimensa ohella 25 %:n työajalla.
Vuonna 2012 käynnistyivät ensimmäiset varsinaiset kv – hankkeet. Oulujärvi Leaderin alueella sellaisia ovat
 Ekomuseo – Muistoista Tulevaisuuteen (esitelty tämän luvun alussa)
 Rising Youth Bands, jossa ollaan mukana Kalakukko ry:lle siirretyn kehyksen
kautta ja paikallisena toimijana on Paltamon kunta. Hankkeessa kasvatetaan
bändisoitosta ja nuorisotapahtumien järjestämisestä kiinnostuneiden nuorten
osaamista, lisätään esiintyvien ryhmien näkyvyyttä ja aktivoidaan uusia nuoria
mukaan toimintaan. Yhteistyökumppaneita ovat Nilsiän kaupunki, Parkanon
kaupunki, Huntlyn kaupunki Skotlannissa ja italialainen Marmo Melandron
alue.
 Bees and Biodiversity, jota hallinnoi MTT Sotkamo ja jossa Oulujärvi Leader
on mukana Elävä Kainuu Leaderille tehdyn kehyksen siirron kautta. Hankkeen
tavoitteena on muun muassa löytää ratkaisuja lisääntyviin marjojen pölytysongelmiin ja edesauttaa siten parempien marjasatojen saamista. Lisäksi
etsitään keinoja saada mehiläistarhauksesta aiempaa kannattavampaa uudenlaisten toimintojen avulla. Hankkeessa on laaja kumppaniverkosto, alueita
on mukana Ranskasta, Saksasta, Tanskasta, Englannista, Belgiasta ja Slovakiasta.
Kalaleader
Oulujärvi Leader hallinnoi Kainuun ja Koillismaan Kalaleader – ohjelmaa, jonka toteuttajia ovat myös Elävä Kainuu Leader ja Myötäle. Ohjelmasta on rahoitettu Kalaleader käytäntöön – aktivointihanke, jota myös hallinnoi Oulujärvi Leader. Kalaleader
– aktivaattorina toimii Teuvo Hatva. Aktivaattori on tehnyt yrityskohtaisia kehittämis-
suunnitelmia ja auttanut yrityksiä rahoituksen hankkimisessa. Lisäksi tehtäviin on
kuulunut elinkeinon yleinen kehittäminen ja esille tuonti.
Kainuun ja Koillismaan elinkeinokalataloudesta tehtiin lyhyitä dokumentteja, jotka yhdistettiin yhdeksi noin tunnin mittaiseksi dokumentaariseksi elokuvaksi. Elokuvalle järjestettiin ensi-ilta sekä Kuusamossa että Kajaanissa, jossa katsojia oli täysi sali, noin
170. Yhteensä ensi-illoissa oli 250 katsojaa. Elokuva on käännetty englanniksi ja julkaistaan internetissä alkuvuonna 2013.
Kitkan Viisaalle haettu EU:n alkuperänimisuoja etenee, kuulemismenettely on läpäisty ja varsinaista päätöstä odotetaan alkuvuodesta 2013.
Vuonna 2011 järjestettiin Kuhmossa yhdessä työvoimahallinnon kanssa ammattikalastajakurssi. Kurssista saatiin hyviä kokemuksia ja uusia kalastajia Kuhmoon ja Sotkamoon. Hyvät tulokset johtivat yhteistyön jatkumiseen työvoimahallinnon kanssa:
ammattikalastajakurssi Kuusamossa käynnistyi marraskuussa 2012.
Yhteistyössä KELAn kanssa on saatu järjestettyä ammattikalastajille ASLAK – kuntoutusta, osallistujia oli kuusi.
Koutalahden kalankäsittelytilojen laajennuksen suunnittelua tuettiin sekä rahallisesti
että aktivaattorin työpanoksella. Rakentaminen alkoi syksyllä ja arvioitu valmistuminen on helmikuussa 2013.
Venäjän vientivalmiuksien selvittämiseksi ja mahdollisten vientilupien saamiseksi alueen kalanjalostajille on loppuvuonna 2012 kilpailutettu vientikonsultteja. Varsinainen
selvitys tehdään vuonna 2013.
Kehittäjäkumppanuus / Asiantuntijana toimiminen
Erilaisiin kehittämistyöryhmiin osallistuminen on antanut mahdollisuuden vaikuttaa
esimerkiksi eri kehittämisohjelmien ja – suunnitelmien sisältöihin. Samalla oma
osaaminen on kasvanut ja työssä tarvittavat yhteistyöverkostot laajentuneet. Vuoden
2012 aikana on osallistuttu seuraaviin työryhmiin:













Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelman seurantaryhmä
Paltamon kunnan asumistyöryhmä
Kajaanin yliopistokeskuksen hallinnoiman Kainuun kyläteemaohjelman ohjausryhmä
ProAgrian Kainuulainen Lähiruoka – hankkeen kehittämistyöryhmä (ryhmä toimii
koko Kainuun elintarvikealan kehittämistyöryhmänä, Oulujärvi Leaderin toiminnanjohtaja on työryhmän puheenjohtaja)
ProAgrian Masva (Maaseutuyritysten asiakasvastaava) -hankkeen projektiryhmä
Kainuun matkailun toimialatiimi
Kainuun maaseuturyhmä
Kainuun strategiaryhmä
YTR:n alainen maaseutuasumisen teemaryhmä
Suomen Kylätoiminta ry:n Leader – jaosto ja Leader – asiamieshankkeen ohjausryhmä
Maaseutuverkoston Leader – työryhmä
Maaseutuviraston yritys- ja hanketukien hyvän hallinnon työryhmä YRHA
Maaseudun Uusi Aika – yhdistyksen hallitus
4. OMAN TOIMINNAN ONNISTUMISIA JA ONGELMIA
Arvioinnissa saatu kiittävä palaute ja arvioitsijan toteamus, että suosituksia on vaikea
antaa toiminnan ollessa niin korkealla tasolla.
Nuoriin kohdistuvien hankkeiden ideahaku oli onnistunut aktivointikeino, joka tuotti
nuorten hankehakemuksia vielä haun jälkeenkin.
Yhteistyö ELY – keskuksen kanssa toimii edelleen hyvin.
Toiminnan vaikuttavuus on ollut laajempaa kuin hankkeita tukemalla saatu: maaseudun kehittämiseen on oltu vaikuttamassa erilaisten työryhmien kautta niin paikallisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin.
Kansainvälistymisen eteen on tehty paljon työtä ja ensimmäiset varsinaiset kansainväliset hankkeet käynnistyivät.
Molempien Leader – ryhmien ja ELY – keskuksen maaseutu ja energiayksikön yhteistä tiedottamista jatkamaan saatiin uusi hanke. Tiedottamisen lisäksi sen toimenpiteillä vahvistetaan hanketoimijoiden viestintäosaamista. Hanke on rahoitettu oman
ohjelman ulkopuolisin varoin; Maaseuturahastosta ELY – keskuksen kautta.
Kalaleader – ohjelma aktivointihankkeineen etenee hyvin.
Varsinaisia ongelmia ei ole ollut.
5. OMAN KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTUMINEN
Oulujärvi Leaderin kehittämisohjelmalla on viisi painopistettä, jotka ovat





Luonnosta nouseva tuotanto
Luonto elämysten lähteenä
Kehittyvä tietotyö
Sujuva arki viihtyisässä ympäristössä
Elinvoimaiset yhteisöt, osaavat ihmiset
Julkisen tuen jakautuminen painopisteittäin, mukana taulukossa myös alueiden
väliset hankkeet ja toimintaraha:
Toteuma
Luonnosta nouseva tuotanto
Toteuma
2007 2013
2007 2013
9%
424 846
13 %
700 000
Luonto elämysten lähteenä
Kehittyvä tietotyö
16 %
2%
819 734
122 688
16 %
6%
840 000
315 000
Sujuva arki viihtyisässä ympäristössä
Elinvoimaiset yhteisöt, osaavat ihmiset
28 %
16 %
1 408 959
797 605
16 %
26 %
840 000
1 338 700
Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet
11 %
544 720
6,5 %
350 000
Toiminta
17 %
866 300 16,5 %
866 300
Yhteensä
100 %
4 984 852
100 %
T
Taulukkoon sisältyvät 31.12.2012 mennessä virallisen päätöksen saaneet hankkeet
5 250 000
Ohjelmakaudella on vuoden 2012 loppuun mennessä tuettu yhteensä 140 hanketta,
joista yli puolet on yritystukia (75 yritystukea, 65 hanketukea).
Ohjelman punaisena lankana on yhteistyö ja sen edistäminen on huomioitu koko ajan
sekä hankkeiden että omassa toiminnassa. Ohjelmalla on elinkeinollinen painotus ja
se on toteutunut hyvin. Elinkeinojen kehittämishankkeita on tuettu 13, lisäksi monilla
yleishyödyllisillä hankkeilla ja investoinneilla on vähintäänkin välillinen myönteinen
vaikutus elinkeinotoimintaan.
Toimenpiteessä 313 Matkailuelinkeinojen edistäminen Oulujärvi Leaderin elinkeinollisuus näkyy erityisen selvästi: Kainuussa on maaseuturahaston kautta tuettu (Leaderit
+ ELY) yhteensä 26 hanketta, joista Oulujärvi Leader noin puolet eli 12. Elinkeinopainotteisuus ei kuitenkaan ole johtanut kylien kehittämistyön unohtamiseen, toimenpiteessä 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen on Kainuussa tuettu yhteensä 46 hanketta, näistä 21 Oulujärvi Leaderin kautta. Molemmissa edellä mainituissa toimenpiteissä Oulujärvi Leader on se taho, jonka kautta on tuettu lukumääräisesti eniten
hankkeita Kainuussa.
Maaseuturahastosta on Kainuussa myönnetty 270 yritystukea, näistä Oulujärvi Leaderin osuus on 28 % (ELY 65 %, Elävä Kainuu Leader 7 %). Oulujärvi Leaderin yritystukien merkitystä omalla alueellaan nostaa se, että vaikka ELYn kautta on tuettu
useampia yrityksiä, ne sijoittuvat alueellisesti laajemmalle alueelle, koko Kainuuseen.
Oulujärvi Leaderin ulkoisessa arvioinnissa alueen toimijat toivoivat elinkeinollisen
painotuksen jatkamista.
Leader – toimintatapa Linjalla 2:
Yhdistysten mahdollisuuksia hakea erityisympäristötukia on tuotu esiin sekä tiedottamisessa että erilaisissa tilaisuuksissa. Tiedottamispanostuksista huolimatta erityisympäristötukimahdollisuutta on hyödyntänyt vain kaksi yhdistystä.
Uusiin haasteisiin vastaaminen
Kaksi yritystukea sai virallisen päätöksen vuonna 2012, yksi puollettu jäi riittämättömän rahoituskehyksen vuoksi odottamaan viranomaispäätöstä seuraavan vuoden
puolella. Kylätalojen lämmitysjärjestelmien uusimishankkeita ei ole voitu käsitellä uusien haasteiden hankkeina, koska niihin on sisältynyt aina muutakin remontointia.
Oulujärvi Leaderin hallitus seuraa ohjelman toteutumista kokouksissaan ja lisäksi
vuosittaisessa strategiakokouksessaan, jossa keskitytään nimenomaan ohjelman
seurantaan. Tarvittaessa hallitus tekee päätöksiä hankerahoituksen suuntaamisesta
tai muista ohjelman toteutumista tukevista toimista. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi
kampanjat yritystukihakemusten ja luonnontuotteiden hyödyntämiseen liittyvien hankkeiden saamiseksi sekä nuorisohankkeiden ideahaku, joista kaikista on hyviä kokemuksia.
6. LEADER VALTAKUNNALLISESTI
Laatutyöpilottien onnistuminen ja laatutyön laajentuminen jatkossa kaikkia ryhmiä
koskevaksi on tärkeä asia. ELY – keskusten mukana olo laatutyössä toivottavasti parantaa yhteistyötä niillä alueilla, joissa siinä on ollut ongelmia.
Koulutustilaisuuksissa ei enää keskitytty pelkästään hallinnointiin liittyviin asioihin
vaan saatiin myös eväitä ja uusia näkemyksiä kehittämistyöhön ja tulevaisuuden
suunnitteluun. Tällaista sisältöä koulutuksissa olisi hyvä olla läpi ohjelmakauden, sillä
tuetaan innostusta ja uusien asioiden toteutumista.
7. NÄKYMIÄ VUODELLE 2013
Maaseutuverkoston tukemaa alueellista innovaatioleiriä haetaan Kainuuseen ELY –
keskuksen ja molempien Leader – ryhmien toimesta, vastuutahona toimii Oulujärvi
Leader. Tavoitteena on leirin toteutuminen elokuussa.
Alueen toimijoiden tulevaisuuden näkymiä kerätään uusia tapoja hyödyntäen, mm.
mielikuvapajoja järjestäen ja nettikyselyllä.
Omilla hankkeilla edistetään uudenlaista toimintaa alueella: Ekomuseo, maaseutuinnovaatioiden syntyminen, tiedonvälityshankkeen toimenpiteet mm. koulutuspäivä
verkostoitumisesta, Kalaleader.
Ohjelmakauden viimeisen vuoden hankepäätöksissä painotetaan hallituksen linjauksen mukaisesti yritystukia ja elinkeinollisia, uutta luovia ja laaja-alaisesti vaikuttavia
hankkeita.
Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin hallitusten välistä yhteistyötä lisätään
mm. yhteisten hanketutustumispäivien muodossa.
Verkostoyksikön tukema laatutyö aloitetaan yhteistyössä Elävä Kainuu Leaderin ja
Kainuun ELY – keskuksen kanssa.
8. KEHITTÄMISEHDOTUKSIA KAUDEN 2014 – 2020 VALMISTELUUN
Paikallisten ja alueellisten kehittämissuunnitelmien laatiminen ennen komission päätöksiä on hyvä käytäntö. Tällä varmistetaan paikallisten tarpeiden huomioonottaminen aidommin ja paremmin kuin jos se tehtäisiin ylhäältä annettujen ohjeiden ja suuntaviivojen pohjalta.
Yritystukien säilyminen Leader – ryhmien työkaluna on erittäin tärkeää! Samoin pitäisi
säilyttää mahdollisuus tukea pienimuotoista, osa-aikaistakin yrittäjyyttä. Varovaisesta
alusta voi kasvaa kokopäivätoimista yrittäjyyttä, siitä löytyy hyviä esimerkkejä.
Eri puolilla maata toteutetut ohjelmatiedottajahankkeet ovat olleet onnistuneita ja tuoneet kehittämistyön, sen mahdollisuudet ja tulokset lähelle jokaista maaseudun asukasta. Leader – ryhmät hankkeiden toteuttajina ovat olleet oikea taho, koska niiden
roolina on muutenkin tuoda kehittämistyötä tavallisen ihmisen ulottuville. Tämä toiminta pitäisi saada vakiinnutettua. Samalla olisi osattava välttää liiallinen samaan
muottiin puristaminen, nyt hankkeissa on sama perusperiaate, mutta lisäksi kunkin
alueen tarpeisiin räätälöityjä omia toimenpiteitä. Tällainen on tärkeää jatkossakin.
Käytännön Leader – työssä kertyneen kokemuksen pohjalta toivomme tulevalle kaudelle nykyiseen verrattuna seuraavanlaisia muutoksia:
Yleishyödyllisten investointien kohdalla on eri puolilla maata välillä jouduttu käymään
keskustelua niiden riittävästä yleishyödyllisyydestä ja esimerkiksi erilaisten harrastejärjestöjen hankkeita ei aina ole pidetty sellaisina. Kuitenkin näillä on usein paikallisesti hyvin suuri merkitys viihtyvyydelle ja erityisesti nuorten toimintamahdollisuuksiin.
Lisäksi niillä on usein vähintäänkin välillistä myönteistä vaikutusta yritystoimintaan,
koska investoinnit mahdollistavat vaikkapa erilaisten mittavien, suuria yleisömääriä
houkuttavien tapahtumien ja kilpailujen järjestämisen. Yleishyödyllisten investointien
sijaan tulisi puhua yhteisöllisistä investoinneista ja laajentaa siten tukikelpoisiksi katsottavien investointien kirjoa.
Esimerkiksi matkailuyritysten rakentamisessa pitäisi hyväksyä tukikelpoiseksi perustasoa (yksikkökustannukset) korkeampitasoinen rakentaminen, mikäli siihen on olemassa hyvät perusteet. Perusteet voivat pohjautua vaikkapa liikeideaan tai suunniteltuun kohderyhmään. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomessa merkittävän matkailijamäärän muodostavat venäläiset edellyttävät usein korkeatasoista majoitusta ja ohjelmapalveluja. Maaseudun kehittämisessä pitäisi ottaa huomioon se, että todellinen
kehittäminen, kysyntään vastaaminen, uuden tarjonnan luominen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn varmistaminen ei useimmiten onnistu perustasoa tekemällä.
Erityisesti harvaan asutuilla seuduilla palvelut etääntyvät. Kylätalojen ja muiden vastaavien yhteisten tilojen käytön monipuolistaminen tarjoaa usein ainakin osaratkaisun
sekä palvelujen että yhteisen kokoontumistilan turvaamiseen. Monitoimikylätalo sisältää kylästä riippuen esimerkiksi yhteisöllistä toimintaa, yhdistysten tuottamaa maksullista palvelutoimintaa, yrityskäyttöön vuokrattavia tiloja, asuntoja ja majoitustiloja. Jo
pelkkä kylätalon ylläpito on voimakasta vastuunottoa vapaaehtoisvoimin toimivilta yhdistyksiltä. Kylätalojen kehittyminen paikallisiksi palvelukeskuksiksi edellyttää, että
niiden kunnostamista ja varustamista voidaan tukea myös niiden tilojen osalta, joita
käytetään maksulliseen palvelutoimintaan, yritysten tiloina tai joista muuten saadaan
vuokratuloja (asunnot, tilapäismajoitus, keittiötilat). Nykyisellä kaudella se ei ole ollut
mahdollista. Kilpailua nämä eivät vääristä, koska harvaanasutulla maaseudulla ei
markkinaehtoista palvelutarjontaa yleensä ole eikä synny. Tästä syystä tulisi tuen piiriin hyväksyä myös yhdistysten harjoittamassa palvelutoiminnassa tarvittavat laiteyms. investoinnit varainhankinnan ja palvelujen järjestämisen näkökulmasta.
Todennäköistä on, että jatkossa yhä useammat yhdistykset perustavat yhtiöitä hoitamaan liiketoiminnallisia tehtäviä järjestääkseen palveluja tai huolehtiakseen yhteismyynnistä. Tällaisten yritysten, esimerkiksi yhdistysten omistamien osakeyhtiöiden,
tulisi jatkossa olla tukikelpoisia, nykyisin ne eivät sitä ole. Perusteluna tukikelvottomuudelle on ollut se, ettei yhdistyksen ollessa omistajana voida tutkia tukikelpoisuuteen vaikuttavia yrittäjäjäsenen osaamis- ja ikätietoja.
9. PÄIVÄYKSET JA ALLEKIRJOITUKSET
Kajaanissa 14.2.2013
Matti Veijola
puheenjohtaja
Pirjo Oikarinen
toiminnanjohtaja