Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity villisika -julkaisun

Transcription

Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity villisika -julkaisun
Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity
A
K
I
S
I
L
L
I
V
Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalousrahasto:
Eurooppa investoi maatalousalueisiin
Laadukasta Riistayrittämistä -hanke
Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010–2012
Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity
VILLISIKA
Johdanto
Pohjois-Karjala tunnetaan maanlaajuisesti villisikamaakuntana. Tämän eteen on tehty pitkäjänteisesti töitä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän / Pohjois-Karjalan aikuisopiston hankkeiden ja
koulutusten kanssa. Lisäksi toimialan kehittämisessä ovat olleet mukana Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, viranomaiset, järjestöt, yrittäjät ja muut tahot.
Tämän julkaisun avulla pyritään kertomaan tiivistetysti villisian kasvatuksesta, villisianlihan jalostuksesta ja markkinoinnista sekä tuoda esille eettisen lihankasvatuksen muoto. Julkaisuun on koottu keskeisimmät asiat villisianlihan kasvattajalta pöytään -laatuketjussa.
Tämä julkaisu on tehty Pohjois-Karjalan aikuisopiston Laadukasta Riistayrittämistä -hankkeen koulutusmateriaaliksi.
Pohjoiskarjalaisen villisian hyväksi Joensuussa 2011
Marja-Leena Hirvonen ja Hanna Tuominen
Ulkoasu ja taitto: Arja Kiiskinen
2
kkeesta
Lisätietoa han
ja villisiasta!
aiko/riista
www.pkky.fi/
Sisältö
1
Historia ...............................................................................................4
2
Eettisyys.............................................................................................. 5
3
Karju.................................................................................................... 5
4
Emakko ...............................................................................................6
5
Porsaat ................................................................................................6
6
Villisika ............................................................................................... 7
7
Alkutuotannon omavalvonta ............................................................ 7
8
9
Rekisteröinti ....................................................................................... 7
10
Riistankasvattajat ry ..........................................................................8
11
Pohjoiskarjalainen rekisteröity villisika............................................9
12
Villisikaketju .......................................................................................9
13
Pohjois-Karjalan pienteurastamot .................................................. 10
14
Ruokareseptejä ................................................................................ 10
15
Toimintaan liittyvä lainsäädäntö ..................................................... 11
Villisikakalenteri kasvattajille ...........................................................8
3
Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity
VILLISIKA
Historia
Euraasialainen villisika (Sus scrofa) elää luonnostaan Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Aasiassa, Sumatralla, Taiwanissa ja Japanissa. Eurooppalaisen elinympäristön kapenemisen myötä Euroopan
villisikakannat pienenivät rajusti. Nyt luonnonsuojelun myötä villisikojen elinympäristöjen lisääntyessä villisiat ovat palanneet takaisin monille vanhoille levinneisyysalueilleen. Nykyään villisikoja
elää villeinä monissa laumoissa eri puolilla Eurooppaa.
Pohjoiskarjalaiset, rekisteröidyt ja rotupuhtaat villisiat ovat alkuperältään luonnosta kiinnisaatujen eurooppalaisten villisikojen (Sus scrofa scrofa) jälkeläisiä. Suomessa villisiat eivät pysty selviytymään ankarasta talvesta ilman ihmisen apua ja lisäruokintaa.
Villisian kasvatuksen kehitys Pohjois-Karjalassa:
1997
Villisian rekisteröintityö käyntiin
1999
Elintarvikevirasto antoi ensimmäisen lausunnon villisian markkinoinnista
1.1.2001–
31.12.2003
2001
2002
1.1.2004–
31.12.2006
2004
2005
2005 –
2006
2006
2007
1.11.2008–
31.10.2011
2008
2009
4
Pienimuotoisen lihanjalostuksen kehittämishanke | Keski-Karjalan kehittämisyhtiö (KETI) ja
Pohjois-Karjalan aikuiskoulutuskeskus
Ranskalainen professori Jean-Michael Pinetti Pariisin Yliopistosta luennoi Suomessa
eläinten rotupuhtaudesta.
RiistaSuomi Oy perustettiin.
Aloitettiin villisian rekisteröinti Suomessa FABAn kanssa yhteistyössä ja rekisteröitiin yhteensä 150 siitoseläintä 23 tarhalta ympäri Suomea.
Australiassa valmistui tutkimus, jossa selvisi, että Riistantarhaajat (nyk. Riistankasvattajat) ry:n jäsentiloilla olevat villisiat ovat geneettisesti rotupuhtaita.
Riistatalouden kehittäminen Pohjois-Karjalassa -hanke | Pohjois-Karjalan
aikuisopisto
Elintarvikevirasto antoi ohjeen villisianlihan myynti ja markkinointi (464/59/03), joka
perustui silloiseen elintarvikelakiin.
Osuuskunta Karelian Riista perustettiin.
Valmistui 25 omavalvontasuunnitelmaa rotupuhtaan villisian kasvattajille.
Ohje villisianlihan myynnistä ja markkinoinnista on uudistettu niin, että ohje perustuu
elintarvikelakiin (23/2006)
Osuuskunta Karelian Riista muuttui Karelian Riista Oy:ksi.
Saatiin valmiiksi kaikki villisikatarhat Pohjois-Karjalassa, joiden rakentaminen aloitettiin
Riistatalouden kehittäminen Pohjois-Karjalassa -hankkeen myötä. Tarhapinta-alaa on
yhteensä 110 hehtaaria.
Laadukasta Riistayrittämistä -hanke | Pohjois-Karjalan aikuisopisto
11 villisian kasvattajaa aloitti villisian lihan myynnin ja markkinoinnin yhteistyössä Reinin Liha
Oy:n kanssa.
11 villisian kasvattajaa aloitti villisian lihan myynnin ja markkinoinnin yhteistyössä Heinon
Tukku Oy:n kanssa.
Aamu-usvan Riistatila aloitti markkinoimaan villisianlihaa Pohjois-Karjalassa.
2010
Perustettiin tuotenimi Karelian Villisika, joka perustuu eettisesti rekisteröityyn rotupuhtaaseen villisikaan. Tuotenimen takana on 11 pohjoiskarjalaista kasvattajaa.
2011
Saavutettiin tilanne, jossa lihaa menee enemmän kuin sitä pystytään tuottamaan.
Eettisyys
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton laatimassa ”Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma
2014 -julkaisussa todetaan, että ”eettinen kuluttaminen on vahva trendi maailmalla ja meillä Suomessa.” Maakuntaliiton tekemässä SWOT-analyysissä yhtenä vahvuutena Pohjois-Karjalassa nähdään riistan kasvatus. Villisian kasvatuksella pystytään vastaamaan hyvin maakuntaliiton tavoitteisiin. Villisian kasvatuksessa korostuu eettinen toiminta laaja-alaisesti.
Villisiankasvatus
noudattaa villisialle lajinomaisia piirteitä.
Ympäristökuormitukset
kunnossa tarhalla
Sairastelu on vähäistä,
eläimiä ei tarvitse lääkitä.
Eläimet hankkivat osan
ruuastaan itse tarhalta.
Annetaan lisääntyä luonnollista kausilisääntymistä noudattaen eli emakko saa pahnueen
kerran vuodessa.
Villisiankasvatuksen
eettiset
toimintaperusteet
Annetaan porsia luontoon
omia viettejään noudattaen.
Tarhalla tarjolla porsimiskopit
ja olkia pesätarpeita varten.
Eläimiä käsitellään ja siirrellään mahdollisimman vähän.
Rehut hankitaan
läheisiltä viljelijöiltä.
Reilun kokoiset
metsäiset tarhat
Teuraseläimet
lopetetaan tarhalla.
Karju
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Elopaino on syksyisin 250–300 kg.
Vanhalla karjulla kylkipanssarit ovat 5–7 cm paksuiset.
Kulmahampaat (torahampaat) kasvavat pitemmiksi kuin muut hampaat.
Elää lisääntymisajan ulkopuolella yksinään.
5
Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity
VILLISIKA
Emakko
Sukukypsyys n. 1–1,5 -vuotiaana.
Kasvaa noin neljä vuotiaaksi asti, jolloin sen elopaino on keskimäärin 150 kg.
Kiima-aika marraskuusta maaliskuuhun ja tiineys kestää keskimäärin 123 päivää.
Ensikot saavat keskimäärin 3 porsasta ja täyskasvuiset emakot keskimäärin 4–6 porsasta
(ennätys 9 porsasta).
ƒ Tilantarve tarhalla on 0,5 hehtaaria per emakko.
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Porsaat
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
6
Syntyvät keväällä.
Syntymäpaino 600–900 g.
Ensimmäisenä kuukautena pääravinto on emakon maito.
Syntyvät viirullisina (suojaväri).
Syksyllä ovat ruskehtavia ja vasta seuraavana keväänä saavat villisialle tyypillisen
harmaan värin.
Villisika
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
Elää emakon johtamassa laumassa.
Liikkuu yleensä aamu ja iltahämärässä.
Villisialla on huono näkö, mutta erittäin tarkka kuulo ja hajuaisti.
Juoksee hetkellisesti jopa 60 km/h ja saavuttaa sen muutamalla loikalla.
Erittäin nopea ja kimmoisa eläin vaikka ei sille näytä.
Villisika on kaikkiruokainen.
Sen ruoansulatus on tehokkaampi ja parempi kuin kotisialla.
Vahvan kärsänsä ansiosta villisika pystyy kaivamaan maasta ruoakseen juuria, hyönteisiä ja
matoja. Sen lisäksi villisian ruoka koostuu lisäksi mm. viljasta, perunasta ja heinästä.
mavalvonta
no
Alkutuotanno
Alkutuotantoasetus, jossa ensimmäisen kerran annettiin omavalvonta velvoite, astui voimaan
1.3.2006. Kaikilta alkutuotantotiloilta on edellytetty kirjallista omavalvonnan kuvausta maaliskuusta
2007 alkaen.
Riistatalouden kehittäminen Pohjois-Karjalassa -hanke vastasi yhdessä rotupuhtaan villisian kasvattajien kanssa, että alalle saatiin luotua alkutuotannon omavalvonta heti kun laki astui voimaan.
Omavalvontasuunnitelmat luotiin yhteistyössä pohjoiskarjalaisten valvontaviranomaisten kanssa.
Alkutuotannon omavalvonnan yhteydessä laadittiin kaikille villisikatarhoille yhteinen kaavake mm.
villisian lopetus tarhalla ja ruhon kuljetus teurastamoon (alkutuotannon ketjuinformaatio). Omavalvonta laadittiin tukemaan laadukasta, yhdenmukaista tuotantoa sekä helpottamaan tarhaajien arkea.
Tulevaisuudessa on tarkoitus laatia villisikatiloille yhteinen laatuketju (laatukäsikirja). Villisian laatuketju huomioi kokonaisuudessaan eläinten hyvinvoinnin ja lihan jäljitettävyyden sekä hygieenisyyden
tilalta pöytään. Tämän avulla voidaan välittää laadukasta, eettistä ja luonnonmukaista toimintamallia
kuluttajille sekä parantaa edelleen tarhaajien mahdollisuuksia toimia tuotantotehokkaasti.
Rekisteröinti
Riistantarhaajat ry teki Elintarvikevirastolle 10.2.2003 aloitteen villisian ja risteytetyn villisian lihasta käytettävästä nimestä ja sen valvonnasta. Aloitteen johdosta Elintarvikevirasto kutsui 30.4.2003
koolle kokouksen, johon aloitteen tekijöiden lisäksi pyydettiin edustajat Suomen Villisiankasvattajain
Yhdistys ry:stä sekä Suomen Kotieläinjalostusosuuskunnasta (SKJO).
Neuvottelujen tuloksena Elintarvikevirasto antoi uudet ohjeet villisianlihan myynnin ja markkinoinnin
valvonnasta (464/59/03), päivitetty 12.5.2006.
kkeesta
Lisätietoa han
ja villisiasta!
iko/riista
www.pkky.fi/a
7
VILLISIKA
Pohjoiskarjalainen villisika
Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity
teri
Villisikakalen
kasvattajille
Villisian kasvattajille on Pohjois-Karjalan aikuisopiston hallinnoima Laadukasta Riistayrittämistä
-hanke toteuttanut vuosille 2010–2012 villisikakalentereita. Kalenteriin on koottu jokaiselle kuukaudelle tärkeitä asioita, jotka kasvattajien tulisi huomioida villisian kasvatuksessa. Sen lisäksi kalenterissa on kerrottu mitä omavalvontakirjauksia tulisi tarhalla tehdä. Siellä on ohjeistettu mm.
omavalvontaan, ruokintaan ja lääkitykseen liittyviä asioita. Hankkeen sivuilla pääsee tutustumaan
kalenteriin: www.pkky.fi/aiko/riista.
ajat ry
Riistankasvatt
Riistankasvattajat ry on perustettu vuonna 1995. Yhdistys on perustettu lisäämään riistan tunnettavuutta, edistämään kasvatusta ja markkinointia sekä yhdistämään riista-alalla olevia toimijoita. Riistankasvattajat ry on yhteistyössä
muiden tahojen kanssa luomassa Suomeen uutta maaseutua elävöittävää ja
työllistävää riistataloutta.
Riistankasvattajat ry:n tärkeimpänä tavoitteena on valvoa, että kasvatettavat
eläinlajit ovat rodullisesti puhtaita. Esimerkiksi yhdistykseen kuuluvalla tilalla kasvatettavien villisikojen on oltava rekisteröityjä ja siten rodullisesti puhtaita. Rekisteriä ylläpitää FABA-lab (Suomen
kotieläinjalostus-yhdistys).
Myös kasvattajille järjestetty koulutus on yksi Riistankasvattajat ry:n tavoite. Riittävä koulutus takaa, että kasvattajat saavat oikeaa ja ajantasaista tietoa ja tuotannon eettisyys voidaan taata.
8
y villisika
n rekisteröit
joiskarjalaine
Poh
Pohjois-Karjalassa kasvatetaan rekisteröityä villisikaa 15 villisikatilalla. Kasvattajista 11 kuuluu Karelian Villisikaan, joka on Suomen suurin yksittäinen markkinointiyritys riistaliha-alalla. Karelian
Villisika on perustettu vuonna 2010. Kasvattajien kanssa on tehty yhteinen markkinointisopimus.
Kasvattajat takaavat lihan ympärivuotisen saatavuuden ja laadun.
Karelian Villisian lisäksi Pohjois-Karjalassa toimii itsenäisesti neljä rekisteröidyn villisian kasvattajaa. Heillä on omat markkinakanavat villisian lihalle.
Villisikatarhojen lukumäärä on kasvanut Pohjois-Karjalassa nousujohteisesti koko 2000-luvun. Villisikatarhojen kokonaispinta-ala Pohjois-Karjalan alueella on lisääntynyt hallitusti. Villisian lihantuotanto on nykyisellään merkittävää ja takaa ympärivuotisen saatavuuden.
Villisian ketju
Pohjois-Karjalan rekisteröidyn villisian kasvattajat / Karelian Villisika
VILLISIAN KASVATUS
Karelian Villisian kasvattajat
ƒ Filenius Kaj
ƒ Heiskanen Ari
ƒ Holopainen Anitta ja Ari
ƒ Karhu Matti
ƒ Lampio Antti
ƒ Pajarinen Eeva ja Toni
ƒ Pietarinen Anne ja Timo
ƒ Riikonen Arto
ƒ Romppanen Matti
ƒ Saukkonen Anne ja Pentti
ƒ Tikka Jarmo
Kasvattajien tiloilta
tapahtuva suoramyynti
VILLISIAN T TEURASTUS
L LEIKKUU, J JALOSTUS
JA M MYYNTI
T
L
Koivikon Lähiliha Oy
Heinon tukku
T
L
Polvijärven Liha-aitta
Reinin Liha Oy
J M
ƒ Ruhokauppa
ƒ Oma myymälä
ƒ Ravintola, kaupat
T L
M
Lihakartano
L
Suhmuran Lihapalvelu
J
ƒ Oma myymälä
M
ƒ Oma myymälä
J M
Farmisavu
J
Tuote Savonlinna Oy
ƒ Ravintolat
ƒ Ravintolat
ƒ Kauppahalli
ƒ Maatilatori, Helsinki
VILLISIAN KASVATTAJIEN
OHEISPALVELUJA
ƒ villi-ilo.net
ƒ www.petrinlahdenloma.fi
ƒ Villisikatarha Romppanen
p. 040 763 5784
ƒ Pietarinen Anne ja Timo
p. 0500 191 151
9
Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity
VILLISIKA
Pohjois-Karjalan rekisteröidyt villisian kasvattajat
VILLISIAN T TEURASTUS
L LEIKKUU, J JALOSTUS
JA M MYYNTI
VILLISIAN KASVATUS
ƒ Alvas Rene ja Taalikainen
Sinikka
ƒ Hämäläinen Veijo
ƒ Kultanen Juha ja Heini
ƒ Mononen Heidi ja Timo
Kasvattajien tiloilta
tapahtuva suoramyynti
T
L
Koivikon Lähiliha Oy
T
L
Polvijärven Liha-aitta
J M
ƒ Oma myymälä
ƒ Ravintola, kaupat
T L
M
Lihakartano
L
Suhmuran Lihapalvelu
J
ƒ Oma myymälä
J M
Farmisavu
J
ƒ Kaupat
ƒ Ravintolat
ƒ Yksityiset kuluttajat
VILLISIAN KASVATTAJIEN
OHEISPALVELUJA
ƒ www.aamuusva.fi
ƒ purolatuote.fi
ƒ Oma myymälä
M
MYYNTI
Oulu - Kylmänen Food Oy
urastamot
lan piente
Pohjois-Karja
Pohjois-Karjalassa on mahdollista teurastaa viidessä pienteurastamossa. Villisikatalouden kannalta on
erittäin tärkeää, että maakunnasta löytyy monta pienteurastamoa. Pienteurastamot tukevat omalla
toiminnallaan maakunnan lähiruokaketjua.
jä
Ruokaresepte
Villisikapata neljälle
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
ƒ
1.
2.
3.
4.
5.
500 g villisian lapaa, kasleria tai paistia
3,5 dl vettä
120 g metsäsieniä tai siitakesieniä
60 g sipulia
80 g lanttua
80 g purjoa
1 prk smetanaa
suolaa, valkopippuria, timjamia,
perunavoitaikina, kananmunaa
septejä!
Lisää villisikare
iko/riista
www.pkky.fi/a
villisika.com
www.karelian
svattajat.fi
www.riistanka
Kuutioi liha, hienonna sipuli ja sienet.
Kuutioi lanttu ja leikkaa purjo viipaleiksi.
Ruskista lihat pannulla, lisää loppuvaiheessa sienet ja sipuli, freesaa jonkin aikaa.
Mausta suolalla, valkopippurilla ja timjamilla.
Siirrä pataan. Lisää vesi, viipaloidut purjot ja kuutioidut lantut. Hauduta 45 min. uunissa
180 asteessa.
6. Lisää joukkoon smetana ja tee perunavoi-taikinasta kansi päälle, joka ylettyy padan reunan yli. Pistele kanteen reikiä haarukalla ja voitele kananmunalla.
7. Kypsennä uunissa 175 asteessa, kunnes pinta on kauniin ruskea.
10
tö
vä lainsäädän
ty
it
li
n
a
ta
in
Toim
Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla
elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua sekä kasvien ja eläinten terveyttä.
n lainAjankohtaine
y
säädäntö löyty
www.evira.fi
a on
Villisianlihasllsaan!
maku kohda
ja
ri voi ylpeänä
”Keittiömestaseistä tuotoksiensa
lin
turvallisin mien hän tuntee raakau
takana, k
uperän.”
aineidensa alk
nniemen
Kuvassa Linnu tiömestari
on keit
osaamiskartan s ja ravintolaJorma Lindroo
ainen
va Tuula Neval
palveluvastaa
11
Eettisesti kasvatettu ja rekisteröity
anke
-h
stayrittämistä
ii
R
ta
s
a
k
u
d
a
La
VILLISIKA
0.2011
1.11.2008 – 31.1
ƒ Hankkeen kohderyhmänä villisikayrittäjät ja ensimmäisen asteen jatkojalostajat
(mm. teurastamot) sekä riista- ja liha-alasta kiinnostuneet henkilöt
ƒ Koulutushanke, joka on jaettu kolmeen osa-alueeseen: riistayrittäjyys-, laatu-, ja tuotekehityskoulutus
ƒ Hankkeen päätavoitteena riistayrittäjien osaamiskeskittymän syntyminen → nuoren
riistamaakunnan kehittyminen
ƒ Osatavoitteina riistayrittäjyyden kilpailukyvyn kehittäminen, laatuketju alkutuotannosta
kuluttajalle sekä tuotekehityksen kehittäminen innovatiivisin ja asiakaslähtöisin keinoin
www.pkky.fi/aiko/riista
o
n ko
Elintarvikeala
012
alassa 2010 –2
e Pohjois-Karj
rdinointihank
ƒ Kohderyhmänä maakunnan elintarvikealan ja sitä läheisesti sivuavien matkailu- ja hyvinvointi- ja
luonnontuotealan yrittäjät ja toimijat, sekä alasta kiinnostuneet, alalle aikovat tai alan yritystoimintaa suunnittelevat
ƒ Tavoitteena on maakunnan elintarvikealan mikroyritysten toiminnan ja toimialan kehittäminen
maakunnallisesti, kaikki alan toimijat huomioiden.
ƒ Hanke vahvistaa toimialan elintarvike-, matkailu-, hyvinvointi- ja luonnontuotealan yrittäjien, koulutusja neuvontaorganisaatioiden sekä hanketoimijoiden osaamista ja verkostoa maakunnallisesti,
valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Hankkeen tavoitteena on myös uusien innovaatioiden ja
tutkimustiedon kokoaminen ja levittäminen.
www.pkky.fi/aiko/elo
Euroopan maaseudun
kehittämisen maatalousrahasto:
Eurooppa investoi maatalousalueisiin
Laadukasta Riistayrittämistä -hanke
Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010–2012
12
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja maatalousrahasto on rahoittanut tätä julkaisua.