kilpailuviraston määräys lopettaa kilpailurajoitus ja esitys

Transcription

kilpailuviraston määräys lopettaa kilpailurajoitus ja esitys
1 (152)
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
20.12.2012
KILPAILUVIRASTON MÄÄRÄYS LOPETTAA KILPAILURAJOITUS JA
ESITYS MARKKINAOIKEUDELLE SEURAAMUSMAKSUN
MÄÄRÄÄMISEKSI
Postiosoite
PL 332
00531 HELSINKI
Käyntiosoite
Pitkänsillanranta 3
00530 HELSINKI
Puhelin ja faksi
(09) 73141
(09) 7314 3335
Sähköposti ja www
[email protected]
www.kilpailuvirasto.fi
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
2 (152)
20.12.2012
SISÄLTÖ
1 Asia ................................................................................................................................................................................ 5
2 Asianosainen ................................................................................................................................................................ 5
3 Kilpailuviraston päätös ............................................................................................................................................... 5
4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle .............................................................................................................. 5
5 Tiivistelmä .................................................................................................................................................................... 5
6 Asian vireille tulo ja selvittäminen............................................................................................................................. 6
7 Päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen perustelut................................................................................................. 7
8 Markkinat ...................................................................................................................................................................... 7
8.1 Valio Oy ............................................................................................................................................................... 7
8.2 Arla Ingman Oy Ab ............................................................................................................................................ 8
8.3 Perusmaitojen myynti Suomessa ....................................................................................................................... 9
9 Valion menettely markkinoilla ................................................................................................................................. 10
9.1 Kaupankäynti perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle ......................................................................... 10
9.1.1 Valikoimajaksot ja hinnat ...................................................................................................................... 10
9.1.2 Kaupparyhmäkohtaiset kilpailuasetelmat ennen vuotta 2010 .......................................................... 10
9.2 Tarkastelun kohteena oleva ajanjakso ............................................................................................................ 12
9.3 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2010 ............................................................................ 13
9.4 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2011 ............................................................................ 15
10 Oikeudellinen arvio ................................................................................................................................................. 16
10.1 Relevantit markkinat ....................................................................................................................................... 16
10.1.1 Relevantit tuotemarkkinat ................................................................................................................... 18
10.1.1.1 Perusmaitojen myynti eri jakelukanavissa .......................................................................... 18
10.1.1.2 Kysynnän korvattavuus perusmaitojen ja muiden nestemaitotuotteiden välillä .......... 19
10.1.2 Relevantit maantieteelliset markkinat ................................................................................................ 24
10.1.2.1 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen alueellisuus............................................... 24
10.1.2.2 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen laajuus Suomea laajempina.................... 31
10.2 Määräävä markkina-asema ............................................................................................................................. 37
10.2.1 Arvioinnin perusteet ............................................................................................................................ 37
10.2.2 Valion markkina-asemaa koskeva aiempi ratkaisukäytäntö............................................................ 37
10.2.3 Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksien tarkastelu ............................................................. 38
10.2.4 Valion määräävä asema raakamaidon hankinnassa ja sen merkitys perusmaitojen
markkinoille ...................................................................................................................................................... 41
10.2.5 Valion laaja tuoteportfolio, vahvat tuotemerkit ja oma jakelujärjestelmä .................................... 42
10.2.6 Potentiaalinen kilpailu: markkinoille tulon ja laajentumisen esteet ............................................... 43
10.2.6.1 Raakamaidon saatavuus ........................................................................................................ 43
10.2.6.2 Olemassa oleva tuotantokapasiteetti ja uuden kapasiteetin rakentaminen ................... 46
10.2.6.3 Valion hinnoittelupolitiikka rajoittaa kilpailijoiden mahdollisuutta tulla markkinoille
ja laajentaa toimintaansa ...................................................................................................................... 47
10.2.7 Asiakkaiden neuvotteluvoima ja Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina .............. 47
10.2.8 Johtopäätökset Valion markkina-aseman arvioinnista .................................................................... 49
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
3 (152)
20.12.2012
10.3 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan................................................................................................ 49
10.4 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.................................................................................................. 50
10.4.1 Arvioinnin perusteet ............................................................................................................................ 50
10.4.2 Valion hinnoittelu suhteessa kustannuksiin...................................................................................... 54
10.4.2.1 Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin ............................................. 54
10.4.2.2 Valion esittämät väitteet kustannusluvuista ja kustannusten luokittelusta .................... 56
10.4.2.3 Raaka-ainekustannuksen luonne ......................................................................................... 57
10.4.2.3.1 Raakamaidon kustannusluonne ja yhtä tehokkaan kilpailijan testi ..................... 58
10.4.2.3.2 Maitotuottoajattelu ja väite maitoraaka-aineen sisältämistä voitonjakoeristä.... 61
10.4.2.3.3 Raakamaito muuttuvana kustannuksena ................................................................ 66
10.4.2.3.4 Raakamaidon kustannus Valion laskentajärjestelmissä ........................................ 70
10.4.2.4 Maitoraaka-aineen vaihtoehtoiskustannus vältettävissä olevana kustannuksena ......... 73
10.4.2.5 Valion esittämät oikaisuvaatimukset Kilpailuviraston käyttämiin laskelmiin ............... 75
10.4.2.5.1 Myyntirahdeista pääosan luokitteleminen kiinteiksi kustannuksiksi................... 75
10.4.2.5.2 Muuttuvista henkilöstökuluista osan luokitteleminen kiinteiksi ......................... 77
10.4.2.6 Raakamaidon sisältämän rasvan ja valkuaisen arvon huomioiminen............................. 78
10.4.2.6.1 Arvosuhde 30/70 oikea tapa jyvittää raakamaidon hankintahinta
perusmaitoihin käytetyn rasvan ja valkuaisen osalle ............................................................... 80
10.4.2.6.2 Raakamaidosta valmistettavien muiden lopputuotteiden myyntituottoja ei
voida ottaa huomioon rasvan arvon määrityksessä ................................................................ 82
10.4.2.6.3 Lopputuotteiden myyntituottoja ei voida laskea parhaiten kannattavien
tuotteiden tuoton perusteella ..................................................................................................... 85
10.4.2.7 Valion kustannusten kattaminen ......................................................................................... 90
10.4.2.8 Johtopäätökset kustannusten kattamisesta ........................................................................ 94
10.4.2.9 Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos .............................................................................. 94
10.4.3 Näyttö Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä
hinnoittelustrategiasta ...................................................................................................................................... 96
10.4.3.1 Valion hinnoittelustrategian tausta ..................................................................................... 96
10.4.3.2 Alennukset 1.3.2010 .............................................................................................................. 97
10.4.3.3 Alennukset 1.4.2010 ja hinnoittelustrategian käsittely Valion johtoryhmässä ............ 101
10.4.3.4 Hinnoittelustrategia vuoden 2010 jälkeen........................................................................ 102
10.4.3.5 Johtopäätökset asiakirjanäytöstä........................................................................................ 103
10.4.4 Valion alennuskäytäntöjen vaikutus kilpailijoiden toimintaan ..................................................... 105
10.4.4.1 Valion SOK:lle tarjoamat volyymialennukset ................................................................. 105
10.4.4.2 Valion alennuskäytännöt ovat korostaneet saalistushinnoittelun poissulkevaa
vaikutusta............................................................................................................................................. 106
10.4.4.3 Valion alennuskäytäntöjen valikoivuus ............................................................................ 108
10.4.4.4 Alennuskäytäntöjen tavoitteena on ollut S-ryhmän ostojen keskittäminen Valiolle . 109
10.4.5 Valion menettely on 102 artiklaan sisältyvän yhteismarkkinatavoitteen vastaista..................... 112
10.5 Oikeuttamisperusteet.................................................................................................................................... 113
10.5.1 Valion esittämät väitteet tehokkuusperustelujen näkökulmasta .................................................. 114
10.5.1.1 Perusmaitojen myynti alle muuttuvien kustannusten ei ole sallittua, vaikka sillä olisi
epäsuora positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen. .......................................................... 115
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
4 (152)
20.12.2012
10.5.1.2 Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten ei ole ollut epäsuoraa
positiivista vaikutusta Valion kokonaistulokseen .......................................................................... 116
10.5.1.2.1 Valio ei ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt sopeuttamaan
vastaanottamansa raakamaidon määrää saalistushinnoittelun aikana................................. 117
10.5.1.2.2 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen myyntimäärien laskiessa ainut
vaihtoehto on vastaavan raakamaitomäärän jalostaminen teollisuusvoiksi ja
maitojauheeksi. ........................................................................................................................... 118
10.5.1.2.3 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen hintojen alentaminen alle
muuttuvien kustannusten on ollut yhtiölle liiketaloudellisesti kannattavin vaihtoehto ... 121
10.5.2 Kilpailuun vastaaminen ..................................................................................................................... 124
10.5.2.1 Valion aloitteellisuus hintojen alentamisessa ................................................................... 126
10.5.2.2 Hinnanalennusten kohtuullisuus ....................................................................................... 128
10.6 Väärinkäytön vaikutukset kilpailijoiden toimintaan ja markkinoihin .................................................... 129
10.6.1 Vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden taloudelliseen tulokseen ja toimintaedellytyksiin ........... 130
10.6.2 Menettelyn vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksiin .......................................... 132
10.6.3 Kilpailuvastaisen markkinoiden sulkeutumisen todennäköisyys väärinkäytön seurauksena ... 133
10.7 Mahdollisuus tappioiden kattamiseen ........................................................................................................ 138
10.8 Johtopäätökset oikeudellisesta arviosta ..................................................................................................... 139
11 Seuraamusmaksu ................................................................................................................................................... 142
11.1 Sovellettava laki ............................................................................................................................................. 142
11.2 Seuraamusmaksu määräämisen lähtökohta ............................................................................................... 143
11.3 Valiolle esitettävä seuraamusmaksu............................................................................................................ 143
11.3.1 Rikkomuksen laatu ja menettelyn moitittavuus ............................................................................. 144
11.3.2 Rikkomuksen laajuus ......................................................................................................................... 146
11.3.3 Rikkomuksen kesto ............................................................................................................................ 146
11.3.4 Muut seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavat seikat ................................................................ 146
11.4 Seuraamusmaksun määrä ............................................................................................................................. 147
12 Sovelletut säännökset ............................................................................................................................................ 147
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
5 (152)
20.12.2012
1 Asia
1.
Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö perusmaitojen tukkumyynnin
markkinoilla Suomessa
2.
Valio Oy
2 Asianosainen
3 Kilpailuviraston päätös
3.
Kilpailuvirasto määrää Valio Oy:n lopettamaan päätöksessä ja
seuraamusmaksuesityksessä kuvatun määräävän markkina-aseman
väärinkäytön.
4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle
4.
Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus määräisi Valio Oy:lle määräävän
markkina-aseman väärinkäytöstä 70 000 000 euron seuraamusmaksun.
5.
Kilpailuviraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena on Valio
Oy:n (jäljempänä "Valio") määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoilla Suomessa.
6.
Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Arla Ingman Oy Ab:n (jäljempänä
"Arla Ingman") markkinaosuuden kasvu ja erityisesti S-ryhmän kolmen suuren alueosuuskaupan asiakkuuden menetys tammikuussa 2010 johtivat siihen,
että Valio laski perusmaitojen hintoja kaikille asiakkailleen 8-10 senttiä litralta
kesken vähittäiskaupan valikoimajakson 1.3.2010 alkaen. Maaliskuussa 2010
Valio tarjosi S-ryhmälle vielä uusia lisäalennuksia perusmaidoista kesken
valikoimajakson 1.4.2010 alkaen. Valio ei tarjonnut vastaavia alennuksia
muille vähittäiskaupan ryhmittymille, vaan ne kohdistuivat yksinomaan
hankintoja tammikuussa 2010 Valiolta Arla Ingmanille siirtäneeseen Sryhmään.
7.
Tavanomaista huomattavasti merkittävämpi hintojen lasku kesken
sopimuskauden johti siihen, että Valion perusmaitojen hinnat eivät kattaneet
1.3.2010 jälkeen enää perusmaitojen valmistukseen ja myyntiin kohdistuvia
muuttuvia kustannuksia.
5 Tiivistelmä
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
6 (152)
20.12.2012
8.
Kilpailuviraston hallussa oleva asiakirja-aineisto osoittaa, että maaliskuussa ja
huhtikuussa 2010 tapahtuneiden perusmaitojen hintojen merkittävän
alentamisen syynä oli Valion ylimmässä johdossa tehty strateginen päätös
siitä, että yhtiö luopuu perusmaitoliiketoimintansa voitoista sulkeakseen
markkinat kilpailunvastaisesti. Valion tarkoituksena oli lopettaa ruotsalaisen
maitoraaka-aineen tuonti Suomen markkinoille ja saavuttaa erittäin
merkittävä, 80 prosentin markkinaosuus ja tämän jälkeen nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneen Arla
Ingmanin tuloa markkinoille. Vuosien 2011 ja 2012 aikana Valion
kustannukset alittava hinnoittelu on jatkunut ja jatkuu Kilpailuviraston
tietojen mukaan yhä.
9.
Valion muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta
ovat korostaneet yhtiön S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset,
jotka ovat lisänneet Arla Ingmanin tappiollisuutta. Valio on tarjonnut Sryhmälle erisuuruisiin volyymeihin sidottuja hintoja; tarjottu hinta on ollut
sitä alhaisempi, mitä suuremmasta volyymistä on ollut kysymys. Ottaen
huomioon, että Valion perusmaitojen toteutuneet hinnat ovat 1.3.2010
lähtien olleet tasolla, joka ei ole kattanut edes muuttuvia kustannuksia ovat
sen korkeammille volyymimäärille tarjoamat alhaisemmat hinnat olleet
tasolla, jolla muuttuvista kustannuksista on katettu vielä pienempi osuus kuin
toteutuneilla hinnoilla.
6 Asian vireille tulo ja selvittäminen
10.
Asian selvittäminen Kilpailuvirastossa alkoi Arla Ingmanin tehtyä virastolle
toimenpidepyynnön 30.4.2009. Toimenpidepyynnössä pyydettiin Kilpailuvirasto selvittämään oliko Valio syyllistynyt määräävän markkina-aseman
väärinkäyttöön tekemällä S-ryhmälle syksyllä 2008 perusmaitojen
toimituksista tarjouksen, joka alitti perusmaitoliiketoiminnan kustannukset.
Toimenpidepyynnön mukaan Valion menettely uhkasi johtaa kilpailijoiden
sulkeutumiseen pois markkinoilta.
11.
Kilpailuviraston selvitysten mukaan Valion perusmaitojen hintojen suhde
liiketoiminnan kustannuksiin ei antanut perusteita epäillä kilpailunrajoituslain
vastaista hinnoittelua toimenpidepyynnön kohteena olleena ajanjaksona
vuonna 2009.
12.
Joulukuussa 2009 Arla Ingman toimitti virastolle lisätietoja, joiden mukaan
Valio oli edelleen alentanut hintojaan 1.1.2010 alkavalle valikoimajaksolle.
Arla Ingman teki virastolle 7.5.2010 uuden toimenpidepyynnön, jonka
mukaan 1.3.2010 Valion hinnat vähittäiskaupan ryhmittymille olivat yhä
alentuneet. Toimenpidepyynnön mukaan 1.3.2010 asetetut hinnat alittivat
selkeästi perusmaitoliiketoiminnan kustannukset. Tätä ennen, helmikuussa
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
7 (152)
20.12.2012
2010, myös Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio olivat olleet
samasta asiasta yhteydessä virastoon.
13.
Asian käsittelyn aikana virastolle ovat antaneet tietoja Valion lisäksi Arla
Ingman Oy Ab, Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Maitokolmio, Juustoportti ILO, Osuuskunta Maitomaa, Kaslink Oy sekä vähittäiskaupan
ryhmittymistä SOK ja sen alueosuuskaupat HOK-Elanto, KPO, Koillismaa,
Arina, Pirkanmaa, Suur-Savo, Keula, EePee ja Satakunta, Kesko Oyj, Suomen Lähikauppa Oy ja Lidl Suomi Ky. Lisäksi virasto toimitti kilpailulain
(948/2011) 35 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen Valion tiloissa 20.1.2011 ja
22.3.2012.
14.
Kilpailuvirasto toimitti 21.12.2011 Valiolle päätösluonnoksen määräykseksi
lopettaa kilpailunrajoitus ja seuraamusmaksuesitysluonnoksen
markkinaoikeudelle ja varasi kilpailulain 38 §:n nojalla Valiolle
mahdollisuuden tulla kuulluksi päätös- ja esitysluonnoksesta. Valio toimitti
vastineensa viraston päätös- ja esitysluonnokseen 29.2.2012 ja täydentävän
vastineen 30.8.2012.
7 Päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen perustelut
15.
Kilpailuviraston päätöksen perustelut ja seuraamusmaksuesityksen perustelut
ovat asiassa samat. Perustelut on esitetty alla luvuissa 8 - 10 Kilpailuviraston
esittämää seuraamusmaksua on käsitelty luvussa 11 .
16.
Valio on suomalaisten maidontuottajien omistama osakeyhtiö, jonka omistavat 18 osuuskuntaa. Valio ostaa raakamaidon Valioryhmään kuuluvilta
yhdeksältä osuuskunnalta, jotka keräävät maidon osuuskunnan tuottajilta.
Valion omistajaosuuskunnille raakamaitoa toimittaa kaiken kaikkiaan noin
9200 maidontuottajaa. Vuonna 2011 Valio vastaanotti omistajiltaan
raakamaitoa noin 1900 miljoonaa litraa.
17.
Valio ilmoittaa tehtäväkseen osuuskuntatuottajiensa elinkeinon ylläpitämisen.
Valio toteuttaa tehtäväänsä jalostamalla omistajiensa raakamaidon ja
markkinoimalla siitä jalostamansa tuotteet mahdollisimman kannattavasti.
18.
Valion hallinnon muodostavat yhtiökokous, hallintoneuvosto ja hallitus.
Omistajavaltaa näissä elimissä käyttävät hallintotehtäviin valitut osuuskuntien
maidontuottajat. Valion toiminnallista päätösvaltaa käyttää johtoryhmä,
johon kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminta-alueiden johtajat.
8 Markkinat
8.1 Valio Oy
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
8 (152)
20.12.2012
19.
Valiolla on tuotevalikoimassaan noin 1100 tuotetta. Valion päätuoteryhmiä
ovat maidot, kermat, jogurtit, juustot, rahkat, vanukkaat, maito- ja
herajauheet sekä voi ja levitteet. Valio on Suomessa markkinajohtaja lähes
kaikissa meijerituotteissa. Tämän lisäksi yhtiö on erikoistunut
terveysvaikutteisten ja laktoosittomien tuotteiden kehittämiseen, joissa sen
asema on huomattava myös Suomen ulkopuolella. Vuonna 2011 Valion
liikevaihto oli 1929 miljoonaa euroa.
20.
Kilpailuviraston vuonna 2000 antaman Aitomaito -yrityskauppapäätöksen
mukaisesti Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen maitoraaka-ainetta
(niin sanottua kiintiömaitoa). 1 Yrityskaupan ehtoja on myöhemmin
tarkistettu viraston vuonna 2004 antamalla Milka Vöyri yrityskauppapäätöksellä ja viraston Valion ehtomuutoshakemukseen vuonna
2009 antamalla päätöksellä. 2 Nykyisten ehtojen mukaan Valio on velvollinen
myymään vuosittain enintään 185 miljoonaa litraa kiintiömaitoa.
21.
Kilpailun edellytysten turvaamiseksi sovittujen yrityskauppaehtojen
pääperiaatteena on, että Valion tulee myydä kiintiömaitoa samaan hintaan,
jolla yhtiö hankkii sitä tuottajilta omaan käyttöönsä asianmukaisilla
toimituskuluilla lisättynä. Kiintiömaidon määrä on sidottu Valion
maidonhankinnan volyymiin. Ehtojen noudattamista valvoo Kilpailuviraston
hyväksymä uskottu mies.
8.2 Arla Ingman Oy Ab
1
2
22.
Arla Ingman on syntynyt tanskalais-ruotsalaisen meijeriosuuskunnan Arla
Foods amba:n tytäryhtiön Arla Foods AB:n (jäljempänä "Arla Foods") ja
Ingman Foods Oy Ab:n fuusion seurauksena. Euroopan komissio hyväksyi
Arla Foodsin ja Ingman Foodsin fuusion marraskuussa 2007. Arla
Ingmanista tuli Arla Foodsin täysin omistama (100 %) tytäryhtiö elokuussa
2008.
23.
Arla Foodsin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 55 miljardia Tanskan kruunua
eli noin 7,3 miljardia euroa. Arla Foods toimii maailmanlaajuisesti ja on EU:n
alueella suurimpia meijeriyrityksiä. Vuonna 2011 Arla Foodsille maitoa toimitti kaiken kaikkiaan noin 10500 maitotilaa. Arla Foodsin omistajapohjan
muodostavat noin 3600 tanskalaisia, noin 3500 ruotsalaista ja noin 600
saksalaista maitotilaa. Arla Foodsin omistajina ei ole suomalaisia tuottajia tai
tuottajaosuuskuntia.
24.
Arla Ingmanin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 318 miljoonaa euroa. Arla
Ingman on keskittynyt erityisesti nestemäisten maitotuotteiden, kerman,
Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99.
Kilpailuviraston päätös 8.10.2004, dnro 619/81/2004 ja Kilpailuviraston päätös 23.6.2009, dnro 1151/81/99.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
9 (152)
20.12.2012
juustojen ja jogurttien myyntiin. Arla Ingmanilla on noin 800 suomalaista
sopimustuottajaa. 3 Osa Arla Ingmanin tuotemerkeillä myytäviin tuotteisiin
käytetystä raakamaidosta jalostetaan Arla Ingmanin omassa
tuotantolaitoksessa (Sipoo), osa tytäryhtiöissä ja osa yhteistyömeijereissä.
Perusmaidoissa Arla Ingmanin yhteistyömeijereitä ovat olleet Hämeenlinnan
Osuusmeijeri ja Osuuskunta Maitomaa. Arla Ingmanin yhteistyö Osuuskunta
Maitomaan kanssa loppui vuonna 2011.
8.3 Perusmaitojen myynti Suomessa
25.
Perusmaidoilla tarkoitetaan pastöroitua kevytmaitoa, rasvatonta maitoa,
ykkösmaitoa ja täysmaitoa. Perusmaitojen lisäksi kuluttajille on tarjolla myös
muita nestemäisiä maitotuotteita, kuten erikoismaitoja, joiden
valmistusprosessi on yleensä pidemmälle kehitetty kuin perusmaitojen.
Maidosta jalostettujen erilaisten tuotteiden joukossa perusmaidot on
volyymiltaan suurin tuoteryhmä. Vuonna 2011 Suomessa myytiin
perusmaitoja noin 560 miljoonaa litraa. Tukkuhinnoin mitattuna Suomessa
myytiin vuonna 2011 perusmaitoja yhteensä noin 280 miljoonalla eurolla.
26.
Perusmaitojen toimitus kuluttajille tapahtuu meijerijalostusvaiheen jälkeen
toimituksina vähittäiskaupalle, ns. OOH- tukkumyyjille 4 (Out-Of-Home) tai
suoratoimituksina julkisen sektorin asiakkaille. Perusmaitojen suurimpia
ostajia ovat vähittäiskaupparyhmittymät S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen
Lähikauppa ja Lidl. Vähittäiskaupan yhteenlaskettu osuus perusmaitojen
toimituksista on noin 80 - 90 prosenttia.
27.
Perusmaitojen hankinnasta vähittäiskauppoihin ovat vastanneet S-ryhmän
osalta SOK:n hankinta- ja logistiikkayritys Inex Partners Oy ja K-ryhmän
osalta Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ruokakesko Oy ja sen tavarakauppayksikkö. 5
Suomen Lähikauppa ja Lidl ostavat perusmaidot suoraan toimittajilta.
28.
Vähittäiskaupan ryhmittymistä Kesko ja Lidl eivät ole pelkästään
perusmaitoja valmistavien meijereiden asiakkaita, vaan ne myös
valmistuttavat perusmaitoja kaupan omalla tuotemerkillä (private label).
Tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona myynnissä on ollut K-ryhmän
Pirkka -maitoa ja Lidlin Milbona -maitoa. Private label -perusmaitojen osuus
perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut noin 10 prosenttia. Privat label maitojen valmistuksesta ovat vastanneet kotimaiset meijerit.
Lukuun sisältyy Arla Ingmanin yhteistyömeijereiden tuottajat.
Esim. Heinon Tukku Oy, Wihuri Oy Aarnio, Meiranova Oy, Kespro Oy.
5 Inex Partners Oy:n hankinta ja saatavuuden ohjaus ovat siirtyneet SOK:lle SOK-yhtymän sisäisessä liikkeenluovutuksessa.
Inex Partners keskittyy varastointi- ja kuljetuspalveluiden tuottamiseen. SOK on vastannut perusmaitojen hankinnoista
1.5.2012 lähtien. Tässä asiakirjassa S-ryhmän hankintaorganisaatiosta käytetään koko tarkastelun kohteena olevalta ajanjaksolta
nimitystä SOK.
3
4
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
10 (152)
20.12.2012
29.
Kahden valtakunnallisesti toimivan meijerin, Valion ja Arla Ingmanin lisäksi
perusmaitoja valmistaa muutama alueellisesti toimiva pienmeijeri. Tällaisia
ovat Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Maitokolmio, Juustoportti ILO ja
Osuuskunta Maitomaa.
9 Valion menettely markkinoilla
9.1 Kaupankäynti perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle
9.1.1 Valikoimajaksot ja hinnat
30.
Perusmaitojen myynnin perustana ovat tavarantoimittajan ja kaupan välillä
tehtävät vuosisopimukset. Vuosisopimuksessa sovitaan yhteistyön ja
kaupankäynnin yleisistä periaatteista ja ehdoista.
Vähittäiskaupparyhmittymille myytävien tuotteiden määrät ja hinnat sovitaan
valikoimajaksoittain 6.
31.
Perusmaitojen hinnat, valikoimat ja kampanjat neuvotellaan normaalisti
kolme kertaa vuodessa. Valikoimajaksot ovat tammikuu-huhtikuu, toukokuuelokuu ja syyskuu-joulukuu. Jokaista neljän kuukauden jaksoa varten hinta- ja
volyymineuvottelut ovat yleensä alkaneet noin kaksi kuukautta ennen
valikoimajakson alkua.
32.
Perusmaitoja myyvät meijerit tekevät tarjouksensa
vähittäiskaupparyhmittymille sopimushinnoin ja kaupparyhmittymät
kilpailuttavat meijerit vertaamalla näitä sopimushintoja. Ennen vuotta 2010
kaikki perusmaitolaadut myytiin samanhintaisina. Vuosien 2010 ja 2011
aikana meijerit eriyttivät maitojen sopimushinnat ensin siten, että
rasvattoman maidon hinta eriytettiin muiden perusmaitolaatujen hinnoista ja
myöhemmin siten, että kaikki maitolaadut myytiin omilla sopimushinnoillaan.
Lopullinen tilityshinta eli ns. nettohinta muodostuu vähentämällä
sopimushinnasta vähittäiskaupparyhmille myönnettävä laskutuspalkkio,
mahdollisesti sovittu markkinointituki sekä
. Tarkasteltaessa Valion
hinnoittelua suhteessa kustannuksiin luvussa 10.4.2.7 , on laskelmissa käytetty
nettohintoja.
9.1.2 Kaupparyhmäkohtaiset kilpailuasetelmat ennen vuotta 2010
33.
Ingman Foods Oy Ab:n fuusioituminen Arla Foodsiin vuonna 2008 merkitsi
pitkään staattisena pysyneen kilpailuasetelman aktivoitumista perusmaitojen
6 Kilpailuvirasto käyttää markkina- ja tapahtumainkuvauksessa vähittäiskaupan sopimuskausista nimitystä valikoimajakso.
Kustannusten kattamista koskevassa luvussa vastaavasta ajanjaksosta käytetään termiä hintakausi, joka on Valion sisäisesti
käyttämä termi näille sopimusjaksoille. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kaupan valikoimajaksot ja hintakaudet ovat
yhdenmukaiset.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
11 (152)
20.12.2012
myynnissä Suomessa. Fuusion pohjalta syntynyt Arla Ingman asetti vuonna
2009 tavoitteekseen saavuttaa 30 prosentin markkinaosuuden
meijerituotteiden markkinoilla. Osana tavoitettaan lisätä myyntiään ja nostaa
markkinaosuuttaan Arla Ingman toi vuonna 2009 Suomen markkinoille
myyntiin ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta Suomessa valmistettua
perusmaitoa.
34.
Kilpailuviraston selvitykset ovat keskittyneet kahden valtakunnallisesti toimivan meijerin, Valion ja Arla Ingmanin välisen kilpailutilanteen seuraamiseen.
Alueellisesti toimivien pienmeijereiden kapasiteetti ei riitä siihen, että ne voisivat kilpailla vähittäiskaupan ryhmittymien valtakunnallisista toimituksista.
35.
Ruokakesko on pitkään hankkinut merkkiperusmaidon pääosin Valiolta.
Esimerkiksi vuonna 2009 lähes kaikki K-ryhmän kaupoissa myytävät
merkkiperusmaidot olivat Valion toimittamia. Ketjuohjauksen ohella
itsenäisillä K-kauppiailla on kauppakohtaisen valikoiman puitteissa
mahdollisuus tehdä suoria hankintoja tavarantoimittajilta. Tätä kautta osa Kruokakaupoista on hankkinut perusmaitoja valikoimiinsa myös Arla
Ingmanilta. Maitokolmio toimitti Ruokakeskon Pirkka-merkillä myytävän
private label -perusmaidon vuoden 2009 toukokuuhun asti, jonka jälkeen
Pirkka-maitoa on valmistanut Maitokolmion lisäksi Arla Ingman. 7
36.
S-ryhmä on käyttänyt kahta perusmaidon päätoimittajaa rinnakkain. SOK
neuvottelee keskitetysti maidon hinnat kaikille 21:lle S-ryhmän
alueosuuskunnalle sekä 10 pienemmälle paikallisosuuskunnalle. SOK:lla on
valtuudet sopia toimittajien kanssa toimitusvolyymeista ja hinnoista
alueosuuskuntien puolesta. SOK:n sovittua hinnat toimittajien kanssa
alueosuuskaupat tekevät itsenäisesti päätöksen siitä, mitä maitoja ne ottavat
valikoimiinsa ja kuinka paljon niitä hankkivat.
37.
Tammikuussa 2009 Arla Ingman menetti SOK:n kanssa käytyjen neuvottelujen seurauksena Valiolle HOK- Elannon, joka on S-ryhmän suurin
alueosuuskauppa ja on perinteisesti ollut Arla Ingmanille erityisen merkittävä
asiakas. HOK- Elannon menetyksestä huolimatta Arla Ingman kykeni
kasvattamaan kokonaismarkkinaosuuttaan Suomessa vuonna 2009 noin
prosenttiyksiköllä.
38.
Arla Ingmanin perusmaitojen valmistuskapasiteetti ei Valiosta poiketen riitä
ykköstoimittajan asemaan samanaikaisesti sekä K - että S-ryhmässä. Arla
Ingman vakiinnutti 1990-luvulla asemansa perusmaitojen toisena
merkittävänä toimittajana S-ryhmälle, eikä sen kapasiteetti ole riittänyt
Maitokolmio lopetti Pirkka-maidon valmistuksen vuoden 2012 alussa, jonka jälkeen Pirkka-maidon on valmistanut Arla
Ingman.
7
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
12 (152)
20.12.2012
merkittäviin toimituksiin saman aikaan myös K-ryhmälle. 8 Vuonna 2009 Arla
Ingmanin osuus K-ryhmän merkkiperusmaitojen hankinnoista oli noin 10
prosenttia.
39.
Vaikka Arla Ingmanin kapasiteetti ei riitä päätoimittajan asemaan samaan
aikaan sekä K- että S-ryhmässä, ei ole kuitenkaan esteitä sille, että Arla
Ingman voisi nykyisestään lainkaan lisätä toimituksiaan K-ryhmälle. Ilman
kapasiteetin kasvattamista myynnin lisääminen K-ryhmälle edellyttäisi Arla
Ingmanin mukaan kuitenkin käytännössä sitä, ettei merkittävää kasvua
muissa asiakkuuksissa tulisi. Toistaiseksi Valio on kuitenkin onnistunut
säilyttämään päätoimittajaan aseman K-ryhmässä ja Kilpailuviraston
selvityksen kohteena oleva menettely on kohdistunut ensisijaisesti S-ryhmän
hankinnoista käytyyn kilpailuun.
9.2 Tarkastelun kohteena oleva ajanjakso
8
9
40.
Kuten edellä on todettu, kilpailu Suomen perusmaitomarkkinoilla tiivistyi
vuoden 2009 aikana Arla Ingmanin tavoitellessa markkinaosuutensa
kasvattamista. Kiristynyt hintakilpailu käänsi meijereiden vähittäiskaupalle
tarjoamien perusmaitojen hinnat laskuun. Kilpailuvirasto ei ole
selvityksissään saanut näyttöä siitä, että Valio olisi vuoden 2009 aikana
hinnoitellut perusmaidot merkittävästi alle kustannuksensa tarkoituksenaan
sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos
jäi kokonaisuudessaan kuitenkin tappiolliseksi, mikä tarkoittaa, että vuonna
2009 Valion myyntihinnat eivät kattaneet kokonaiskustannuksia. 9
41.
Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että varsinaisesti kilpailu
perusmaitojen myynnissä alkoi kiristyä vuoden 2009 loppupuolella
meijereiden käydessä neuvotteluja toimituksista vähittäiskauppoihin 1.1.2010
alkavalle valikoimajaksolle. Viraston selvitysten mukaan Valio hinnoitteli
1.3.2010 alkaen jäljempänä luvuissa 10.4.2.7 ja 10.4.3 kuvatuin tavoin
vähittäiskaupalle tarjoamansa perusmaidot alle kustannustensa tavoitteenaan
sulkea markkinat kilpailun vastaisesti.
42.
Edellä todettujen seikkojen perusteella Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion
menettelytapoja ajanjaksolla, joka alkaa 1.3.2010. Kilpailuviraston tietojen
mukaan Valion soveltamat hinnat ovat olleet muuttuvat kustannukset
alittavalla ja siten kilpailua rajoittavalla tasolla ainakin 31.8.2012 saakka.
Asiassa saatu selvitys ei viittaa siihen, että myöskään 31.8.2012 jälkeen
perusmaitojen hinnoissa tai perusmaitoliiketoiminnan kannattavuudessa olisi
tapahtunut asian oikeudelliseen arviointiin vaikuttavia muutoksia.
Valion kilpailijoiden kapasiteettia ja raakamaidon saatavuutta on käsitelty jäljempänä jaksossa 10.2.6
Liite 1, Valion
kannattavuuslaskelma (OFA) 2009.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
13 (152)
20.12.2012
9.3 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2010
43.
Vuoden 2009 loppupuolella tavarantoimittajat kävivät neuvottelut
perusmaitojen toimituksista vähittäiskauppoihin valikoimajaksolle 1.1.2010 30.4.2010. Neuvotteluiden lopputuloksena Valio säilyi K-ryhmän
merkkiperusmaidon lähes yksinomaisena toimittajana. Arla Ingman ja
Maitokolmio puolestaan jatkoivat Pirkka-maidon valmistajana. Suomen
Lähikauppa päätyi ostamaan pääosan perusmaidoistaan Arla Ingmanilta.
44.
Valion ja Arla Ingmanin välinen kilpailu toimituksista S-ryhmään oli hyvin
voimakasta, tarjouskierroksia käytiin useita ja sopimus toimituksista syntyi
poikkeuksellisesti vasta tammikuussa 2010. Lopullisten hintojen
vahvistamisen jälkeen S-ryhmän alueosuuskaupat tekivät päätökset omista
valikoimistaan ja informoivat valikoimamuutoksista SOK:ta. S-ryhmän
alueosuuskaupoista HOK-Elanto, Osuuskauppa Suur-Seutu ja Osuuskauppa
Hämeenmaa vaihtoivat jaksolle 1-4/2010 Arla Ingmanin perusmaidon
päätoimittajaksi.
45.
Arla Ingmanin markkinaosuuden kasvuun johtanut asiakkuuksien siirtyminen
ja erityisesti HOK- Elannon asiakkuuden menetys tammikuussa 2010 sai
aikaan Valion reaktion: toimitusjohtaja Laaksonen esitti 14.2.2010 Valion
hallitukselle hintojen laskemista kaikille asiakkaille 10 sentillä kesken
valikoimajakson 1.3.2010 alkaen. Valion hallitus hyväksyi toimenpiteen
samana päivänä. 10 Valio lähetti uudet hinnat tiedoksi kaupan ryhmittymille
16.2.2010. 11 SOK:lle Valio tarjosi uutta hintaa kahdella eri
volyymiskenaariolla: 10 sentin alennuksen korotetuilla volyymeilla ja 8 sentin
alennuksen sen hetkisillä volyymeilla.
46.
Valion ilmoitettua poikkeuksellisen suuresta 12 hintojen alennuksesta kesken
valikoimajakson kaupan edustajat olivat yhteydessä Arla Ingmaniin 17.2. ja
18.2.2010. Arla Ingmanin mukaan SOK kertoi Valion tehneen uuden
tarjouksen 1.3.2010 voimaan tulevilla uusilla hinnoilla,
Arla Ingmanin
mukaan SOK ilmoitti olevansa valmis kunnioittamaan Arla Ingmanin kanssa
voimassa olevaa sopimusta, jossa hinnat oli sovittu 30.4.2010 saakka. Arla
Ingmanin mukaan SOK kuitenkin totesi, että käytännössä ostovolyymien
säilyminen edellyttää, että myös Arla Ingman alentaa hintojaan.
47.
Arla Ingman vastasi SOK:n yhteydenottoon tekemällä sille ensin 18.2.2010
tarjouksen hintojen alentamisesta 6 sentillä/litra. Saatuaan tämän jälkeen
lisätietoa Valion tarjouksen sisällöstä Arla Ingman teki seuraavana päivänä
Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010.
Liite 3, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Kivirinne/Jaakkola 23.2.2010.
12 Alennuksen poikkeuksellisuutta kuvaa se, että perusmaitoneuvotteluissa on yleensä keskusteltu muutaman sentin tai sentin
kymmenysten suuruisista muutoksista tukkuhintaan (ks. esim. muistio tapaamisesta SOK/Kilpailuvirasto 27.9.2011, liite 4).
10
11
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
14 (152)
20.12.2012
korjatun tarjouksen 8 sentin alennuksesta. 13 SOK hyväksyi Arla Ingmanin
tarjouksen 19.2.2010, jolloin Arla Ingman säilyi S-ryhmän toisena
päätoimittajana.
48.
Myös Suomen Lähikauppa ja Ruokakesko olivat yhteydessä Arla Ingmaniin
Valion uuden tarjouksen vuoksi. Neuvottelujen jälkeen Arla Ingman joutui
laskemaan tuntuvasti sekä Lähikaupalle tarjoamiensa perusmaitojen hintaa
että
.
49.
Kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan päätös vaihtaa Arla Ingman
perusmaitojen päätoimittajaksi nousi nopeasti esiin julkisuudessa. 14 Asiasta
syntyneen keskustelun ja saamansa asiakaspalautteen seurauksena HOKElanto ilmoitti 8.3.2010 palauttavansa Valion valmistaman perusmaidon
myymälöihinsä.15 S-ryhmä (mukaan lukien HOK- Elanto) säilytti kuitenkin
Arla Ingmanin toisena päätoimittajanaan.
50.
Maaliskuussa 2010 Valio tarjosi SOK:lle vielä uusia lisäalennuksia kesken
valikoimajakson. Valio tarjosi SOK:lle 25.3.2010 keskihinnan laskua
sentillä/litra alkaen 1.4.2010. Tarjouksen ehtona oli, että
SOK lisäisi ostojaan Valiolta noin
miljoonalla litralla.
Ilman volyymien kasvattamista hinnat säilyisivät ennallaan. 16 Valion tarjous ei
ollut yleinen hinnan lasku, vaan S-ryhmälle osoitettu ylimääräinen tarjous
volyymien kasvattamiseksi. Valio ei tarjonnut vastaavaa alennusta muille
vähittäiskaupan ryhmittymille. 17
51.
Vastauksena Valion tarjoukseen Arla Ingman ilmoitti SOK:lle 31.3.2010
alentavansa myös hintojaan muutamalla sentillä. Arla Ingmanin alennettua
hintojaan ei volyymin siirtymiä meijereiden välillä tullut S-ryhmässä ja sekä
Valion että Arla Ingmanin maidot säilyivät alueosuuskauppojen valikoimissa.
52.
Syksyllä 2010 Valio alensi keskihintaansa SOK:lle vielä muutamalla sentillä
1.9.2010 alkaneelle valikoimajaksolle. Arla Ingman sen sijaan nosti SOK:lle
tarjoamiaan hintoja hieman, mutta volyymin siirtymiä toimituksissa ei
meijereiden välillä tullut.
Arla Ingmanin mukaan SOK:n edustaja oli todennut, että
Myös markkinoilta tuli tietoja siitä, että Valion hinnanalennus olisi 10 senttiä / litra.
14 Liite 10, HOK-Elannon tiedote 5.3.2010; HOK-Elannon päätöstä ottaa Arla Ingman perusmaitojen toimittajaksi sekä
ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen perustuvien maitojen tuloa kaupan hyllyihin käsiteltiin laajalti lehdistössä ja televisiossa.
(Esim. HS 5.3.2010, 6.3.2010, 9.3.2010, KL 9.3.2010, Ilkka 6.3.2010, Kaleva 7.3.2010, MT 10.3.2010, Suomenmaa 9.3.2010,
TS 9.3.2010, DI 8.3.2010, liitteet 12-19)
15 Liite 11, HOK-Elannon tiedote 8.3.2010.
16 Valion tarjous oli tehty
Näin ollen Valion volyymiperusteinen tarjous ei ole vertailukelpoinen sen vuonna 2010 tekemien muiden
volyymitarjousten kanssa. Valion alennusjärjestelmää on käsitelty tarkemmin luvussa 10.4.4 .
17 Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen
30.3.2010 liitetiedostoineen.
13
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
15 (152)
20.12.2012
9.4 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2011
53.
Vuoden 2011 ensimmäiselle valikoimajaksolle 1-4/2011 sekä Valio että Arla
Ingman pyrkivät nostamaan hintojaan tavoitteenaan siirtää tuottajahinnoissa
1.1.2011 toteutunut noin 2,5 sentin suuruinen hinnannousu myyntihintoihin.
SOK:n kanssa käytyjen neuvottelujen lopputuloksena sekä Valion että Arla
Ingmanin hinnat nousivat hieman. Volyymin siirtymiä meijereiden välillä ei
S-ryhmän osalta tapahtunut.
54.
Myös Ruokakeskon osalta Valion perusmaitojen hinnat nousivat hieman.
Hintaneuvottelujen jälkeen Arla Ingman korotti Pirkka-maidon hintaa jonkin
verran. Myös Suomen Lähikaupan osalta Arla Ingman sai toteutetuksi
hinnankorotuksen säilyttäen silti asemansa ryhmittymän päätoimittajana.
55.
Valikoimajaksolle 5-8/2011 Valion perusmaitolaatujen hinnat K-ryhmälle
nousivat jälleen. Myös Arla Ingman tarjosi Ruokakeskolle korotettua hintaa
Pirkka-maidolle. Hintaneuvotteluiden jälkeen
.
Sekä Valio että Arla Ingman pystyivät nostamaan hintojaan myös SOK:lle.
Volyymin siirtymiä meijereiden välillä ei S-ryhmän osalta tullut.
56.
Neuvoteltaessa toimituksista valikoimajaksolle 9-12/2011 kilpailutilanne
Valion ja Arla Ingmanin välillä säilyi edelleen kireänä. Valio oli nostanut
maidon tuottajahintaa elokuun alusta 2 sentillä, mikä merkitsi kiintiömaidon
hinnannousua
sentillä syyskuun alusta. Raakaaineen hintaan tulleen korotuksen vuoksi Arla Ingman esitti SOK:lle
muutaman sentin korotusta.
57.
Huolimatta maitoraaka-aineen kallistumisesta Valio tarjosi SOK:lle uusia
alennuksia, joiden ehtona oli, että SOK lisäisi ostojensa volyymiä Valiolta
aikaisempaan nähden. Valion tarjouksen mukaan edellisen jakson
toteutuneilla volyymillä hinnat nousisivat muutaman sentin, mutta
korotetuilla ostovolyymeillä hinnat sen sijaan laskisivat. Neuvottelujen
lopputuloksena Arla Ingman joutui luopumaan
hinnankorotusvaatimuksestaan säilyttääkseen toimituksensa SOK:lle
loppuvuodeksi.
58.
Arla Ingman pyrki nostamaan myös Ruokakeskolle toimittamansa Pirkkamaidon hintaa.
Valion perusmaitojen hinnat
Ruokakeskolle nousivat muutaman sentin. Suomen Lähikaupan osalta Arla
Ingman pystyi nostamaan hintojaan säilyttäen silti päätoimittajuutensa.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
16 (152)
20.12.2012
59.
Vuoden 2012 alusta lähtien Kilpailuvirasto on seurannut ainoastaan Valion
perusmaitoliiketoiminnan kustannusten kattamista. Selvityksiä vähittäiskaupan kanssa käytyjen neuvottelujen sisällöstä ei ole tehty.
10 Oikeudellinen arvio
60.
Kilpailulain 50 §:n mukaan ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin
kilpailurikkomuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita
säännöksiä.
61.
Valion menettelyyn sovelletaan näin ollen ajanjaksolla 1.3.2010 - 31.10.2011
kilpailunrajoituslakia (480/1992, ml. muutossäädös 318/2004) ja 1.11.2011
lähtien kilpailulakia (948/2011).
10.1 Relevantit markkinat
62.
Relevanttien markkinoiden määrittelyn lähtökohdat ja perusperiaatteet on
kuvattu komission tiedonannossa relevanttien markkinoiden määrittelystä. 18
Tiedonannon mukaan markkinoiden määrittely on väline, jonka avulla
tunnistetaan ja määritellään yritysten välisen kilpailun rajat. Markkinoiden
määrittelemisen päätavoitteena on selvittää järjestelmällisesti tärkeimmät yrityksen kilpailukäyttäytymistä rajoittavat tekijät. 19 Tiedonannon mukaan
relevantit tuotemarkkinat määritellään siten, että niihin kuuluvat kaikki
tuotteet, joita kuluttaja pitää keskenään vaihdettavissa tai korvattavissa
olevina niiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi.
Relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat alueesta, jolla
asianomaiset yritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan kyseisiä tavaroita ja
palveluja, jolla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja joka voidaan
erottaa vierekkäisistä maantieteellisistä alueista erityisesti kilpailuedellytysten
huomattavan erilaisuuden perusteella. Relevantit markkinat määritellään
siten yhdistämällä tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat.
63.
Relevanttien markkinoiden määrittelyssä kysynnän korvattavuus on
taloudelliselta kannalta välittömin ja tehokkain tekijä, joka rajoittaa tietyn
tuotteen toimittajien käyttäytymistä erityisesti niiden hinnoittelupäätösten
suhteen. Yritykset tai yritysryhmät eivät voi vaikuttaa merkittävästi
vallitseviin myyntiehtoihin, kuten hintoihin, jos asiakkaat voivat helposti
siirtyä käyttämään saatavilla olevia korvaavia tuotteita tai muualla sijaitsevia
tavarantoimittajia. Tarjonnan korvattavuus otetaan myös huomioon
määriteltäessä markkinoita sellaisissa tapauksissa, joissa sen vaikutukset
vastaavat kysynnän korvattavuuden vaikutuksia tehokkuudeltaan ja
välittömyydeltään.
Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03).
Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03),
kohta 2.
18
19
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
17 (152)
20.12.2012
64.
Tiedonannon mukaan kysynnän korvattavuuden arviointiin kuuluu sellaisten
tuotteiden määritteleminen, joita kuluttaja pitää korvaavina tuotteina. Yksi
mahdollinen tapa tehdä tämä on olettaa, että suhteellisissa hinnoissa tapahtuu
pieni, pysyvä muutos, ja arvioida asiakkaiden todennäköiset reaktiot tähän
hinnannousuun. 20 Tätä arviointimallia kutsutaan SSNIP-testiksi 21 tai hypoteettisen monopolistin testiksi.
65.
Valio on Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa ja lausunnoissa kritisoinut virastoa siitä, että virasto "ei ole tehnyt SSNIP-testiä". Virasto toteaa,
että SSNIP-testi on relevanttien markkinoiden määrittämistä ohjaava ajatusrakenne - ei sinällään ekonometrisesti toteutettava kvantitatiivinen testi. Komission tiedonannon mukaan relevantteja markkinoita määritettäessä voidaan apuna käyttää erilaisia ekonometrisiä ja tilastollisia menetelmiä. 22 Mitään
velvoitetta ekonometristen laskemien tekemiseen ei kuitenkaan lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä tai komission tiedonannosta seuraa. 23 Asia on vahvistettu kotimaisessa oikeuskäytännössä. 24
66.
Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että SSNIP-testin tekemiseen ekonometrisin laskelmin liittyy useita haasteita. Testit myös soveltuvat jo lähtökohtaisesti
huonosti määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksiin, joissa arvioidaan olemassa olevaa markkinavoimaa. 25 Ekonometrisiä testejä suoritetaan
käytännössä harvoin olemassa olevaa markkinavoimaa arvioitaessa, koska tarjolla on usein yksinkertaisempia, tarkoituksenmukaisempia ja silti todistusvoimaisia tapoja relevanttien markkinoiden määrittelyyn.
67.
Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa Kilpailuvirasto on arvioinut relevantit markkinat kvalitatiivisten kriteerien perusteella tapauksen
ominaispiirteet ja saatavilla oleva todistusaineisto SSNIP-testin taloustieteellisten periaatteiden mukaisesti.
Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03),
kohta 15-17
21 SSNIP = small but significant non-transitory increase in price; SSNIP-testissä kysymys kuuluu, vaihtaisivatko yrityksen
asiakkaat helposti saatavilla oleviin korvaaviin tuotteisiin tai muualla sijaitseviin tavarantoimittajiin vastatakseen oletettuun
pieneen (5-10 prosentin), mutta pysyvään hinnanmuutokseen kyseisten tuotteiden tai alueiden hinnoissa. Jos korvaamista
esiintyy niin paljon, että hinnankorotus muuttuu kannattamattomaksi siitä seuraavien myyntitappioiden vuoksi, merkityksellisiin markkinoihin otetaan mukaan muita korvaavia tuotteita ja alueita, kunnes tuotevalikoima ja maantieteellinen alue ovat
sellaisia, että pieni mutta pysyvä suhteellisten hintojen nousu olisi kannattavaa.
22 Nämä testit koostuvat erilaisista ekonometrisistä ja tilastollisista menetelmistä: tuotteen kysynnän hintajoustoa ja ristijoustoa
koskevista arvioista, eriaikaisten hintamuutosten samanlaisuuteen perustuvista testeistä, hintasarjojen kausaliteettien ja
hintatasojen ja/tai niiden yhteneväisyyden analysoimisesta. Komissio ottaa huomioon vain sellaiset määrälliset todisteet aiemmin ilmenneen korvaavuuden erityispiirteistä, jotka kestävät tiukan tarkastelun. (Komission tiedonanto merkityksellisten
markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta. (97/C 372/03, kohta 39).
23 Ks. myös Markkinaoikeuden päätös 2.7.2008 asiassa Lännen Puhelin, Dnro 260/04/KR, sivut 85-86.
24 Markkinaoikeuden päätös 2.7.2008 asiassa Lännen Puhelin, Dnro 260/04/KR, sivut 84 ja 94; KHO on vahvistanut päätöksen ratkaisullaan 14.4.2011, KHO:2011:40.
25 Olemassa olevaa markkinavoimaa arvioitaessa SSNIP-testi tulee aina tehdä kilpailullisella hintatasolla. Käytännössä kilpailullisen hintatason määrittäminen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevissa asioissa on erittäin vaikeaa.
20
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
18 (152)
20.12.2012
10.1.1 Relevantit tuotemarkkinat
68.
Valio on vertikaalisesti integroitunut meijerialan yritys, joka toimii
raakamaidon hankinta- ja myyntimarkkinoilla sekä maitoraaka-aineesta
jalostettujen tuotteiden valmistuksen ja myynnin tukkumarkkinoilla.
69.
Kilpailuvirasto toteaa, että perusmaitojen raaka-aineena käytettävää raakamaitoa ei voida korvata muilla hyödykkeillä. Raakamaito muodostaa näin ollen
omat relevantit tuotemarkkinansa.
70.
Kilpailuviraston seuraamusmaksuesityksen ja päätöksen kohteena oleva
menettely koskee Valion toimintaa perusmaitojen valmistuksen ja
tukkumyynnin markkinoilla. Seuraavassa tarkastellaan markkinamäärittelyä
perusmaidoissa.
10.1.1.1 Perusmaitojen myynti eri jakelukanavissa
71.
Perusmaitojen toimitus kuluttajille tapahtuu meijerijalostusvaiheen jälkeen
joko toimituksina vähittäiskaupalle tai toimituksina ns. OOH- tukkumyyjille
(Out-Of-Home tai Food Sector). Vähittäiskauppoihin toimitetaan
perusmaidoista noin 80 - 90 prosenttia. Out-Of-Home- tukkumyyjiä ovat
mm. Heinon Tukku Oy, Kespro Oy, Meira Nova Oy ja Wihuri Oy Aarnio.
Nämä toimittavat perusmaitoja muun muassa ravintoloille, kahviloille, hotelleille ja catering-palveluille. Perusmaitoja toimitetaan lisäksi julkisen sektorin
asiakkaille, kuten sairaanhoitopiireille ja puolustusvoimille.
72.
Valio on virastolle toimittamassaan vastineessa katsonut, että OOH-sektoria
ei voida laskea mukaan vähittäiskaupalle tapahtuvan myynnin kanssa samoille
markkinoille siksi, että pakkauskoot ja hinnat eroavat, kaupankäyntitapa on
erilainen ja käytössä on eri logistiikka. Julkiset hankinnat puolestaan
kilpailutetaan hankintalain mukaisissa hankintamenettelyissä.
73.
Viraston selvitettävänä oleva menettely on kohdistunut ensisijaisesti
perusmaitojen tukkumyyntiin vähittäiskaupalle. Valio itse tarkastelee
perusmaitoliiketoimintansa kannattavuutta
Esimerkiksi Valion virastolle toimittamiin perusmaitojen kannattavuuslaskelmiin sisältyy
ja myös Valion soveltamat menettelyt, kuten tukkuhintojen
merkittävä alentaminen 1.3.2010, ovat kohdistuneet vähittäiskaupan lisäksi
myös OOH- asiakkaisiin. 26
Ks. esim. liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen
30.3.2010 liitetiedostoineen.
26
.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
19 (152)
20.12.2012
74.
Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että yritysten markkinaosuuksissa ei
ole merkityksellisiä eroja tarkasteltaessa myyntiä yhdessä OOH-sektorille javähittäiskaupalle sekä tarkasteltaessa myyntiä yksinomaan vähittäiskaupalle.
75.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Valion markkina-aseman tarkastelun
kannalta ei ole välttämätöntä määritellä täsmällisesti tuotemarkkinoita sen
suhteen, kuuluuko perusmaitojen tukkumyynti eri jakelukanavien kautta
kokonaisuudessaan samoille tuotemarkkinoille, vai muodostuuko
perusmaitojen myynnin sisälle jakelukanavittain mahdollisesti erillisiä
markkinoita. Markkinamäärittely voidaan jättää tältä osin avoimeksi.
10.1.1.2 Kysynnän korvattavuus perusmaitojen ja muiden nestemaitotuotteiden välillä
76.
Perusmaidot käsittävät rasvattoman maidon, kevytmaidon, täysmaidon ja
ykkösmaidon. Perusmaidot valmistetaan raakamaidosta kuorimalla ja
pastöroimalla. Kuorittuun maitoon lisätään tarvittava rasvamäärä eri perusmaitolaatujen valmistamiseksi. Rasvattoman maidon standardoitu
rasvapitoisuus on alle 1 prosenttia, ykkösmaidon 1 prosentti, kevytmaidon
1,5 prosenttia ja täysmaidon 3.5 prosenttia. Perusmaito on kylmäsäilytystä
vaativa tuote, joka säilyy avaamattomana noin viikon.
77.
Pastöroitujen perusmaitojen lisäksi kuluttajille on tarjolla säilyvyydeltään ja
ominaisuuksiltaan perusmaidoista poikkeavia maitoja (ns. erikoismaitoja).
UHT-maito on maitoa, joka on iskukuumennettu säilyvyyden parantamiseksi.
UHT-käsitellyt maidot eivät vaadi kylmäsäilytystä vaan ne voidaan säilyttää
huoneenlämmössä. UHT-maitojen säilyvyysaika on tyypillisesti useita
kuukausia.
78.
ESL-maidot ovat välimuoto UHT-maidon ja pastöroitujen maitojen välillä.
ESL (Extended Shelf life) -käsittelyssä maito pastöroidaan korkeassa lämpötilassa ennen pakkaamista. Tällöin maidon säilyvyys kylmässä paranee
tavallisiin pastöroituihin maitoihin verrattuna. ESL-maitojen leima-aika eli
aika valmistuspäivästä parasta ennen päivään vaihtelee Suomessa 16-21 päivän välillä.
79.
Muista erikoismaidoista luomumaito on luonnonmukaisesti tuotettua maitoa,
jotka valmistetaan luomukriteerit täyttäviltä maidontuottajilta peräisin olevasta raakamaidosta. Luomutiloja koskevat elintarvikevirasto Eviran antamat
ohjeet luonnonmukaisesta tuotannosta, jotka perustuvat EU:n luomuasetukseen. Luomumaidon tarjontaa rajoittaa edellytys luomuvalvonnan kriteerien
täyttymisestä sekä luomutuotantoon vaadittava siirtymäaika. Luomutuotannon kustannukset maatiloilla ovat perinteistä maidontuotantoa korkeammat.
Luomumaidon osuus kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta oli vuonna
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
20 (152)
20.12.2012
2011 1,4 prosenttia. Luomumaitojen osuus pakattujen tuoremaitojen myynnistä oli vuonna 2011 selvästi alle viisi prosenttia. 27
80.
Laktoositon maitojuoma valmistetaan poistamalla osa maidon laktoosista
kokonaan ja pilkkomalla loppu entsymaattisesti. Laktoosittomia maitojuomia
voivat käyttää myös kuluttajat, jotka ovat laktoosi-intolerantteja. Suomessa
myytävät laktoosittomat maitojuomat ovat joko ESL- tai UHT -käsiteltyjä.
Elintarvikelainsäädännön mukaan maitoon ei saa lisätä mitään ja siitä saa
poistaa kokonaan vain rasvan. Näin ollen laktoositonta maitojuomaa, josta
laktoosia on poistettu myös muuten kuin entsymaattisesti, ei saa kutsua maidoksi.
81.
Näiden lisäksi markkinoilla on myös vähälaktoosisia pastöroituja maitoja,
terveysvaikutteisia maitoja 28 sekä vitaminoituja maitoja 29.
82.
Kilpailuvirasto on tarkastelussaan arvioinut lähtökohtaisesti sitä, muodostavatko perusmaidot omat relevantit markkinansa vai kuuluvatko säilyvyydeltään tai muilta ominaisuuksiltaan perusmaidoista poikkeavat erikoismaidot
(tai osa niistä) samoille relevanteille markkinoille. 30
83.
Kilpailuvirasto on arvioinut kysynnän korvaavuutta Valion ja muiden perusmaitoja valmistavien ja myyvien meijereiden asiakkaiden näkökulmasta. Kysymys on siten siitä, siirtyisivätkö Valion tukkuasiakkaat ostamaan muita
tuotteita vastauksena perusmaitojen tukkuhintojen 5-10 prosentin nousuun
siinä määrin, että se tekisi perusmaitojen hintojen noston kannattamattomaksi.
84.
Ylivoimaisesti suurin asiakasryhmä perusmaitoja valmistaville meijereille on
vähittäiskauppa, jonka osuus perusmaitojen hankinnoista on noin 80-90 prosenttia. Näin ollen kysynnän korvattavuutta on arvioitu ensisijassa vähittäiskaupan näkökulmasta. Tältä osin on huomattava, että kauppa käy neuvottelut
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike, maitotuotteiden valmistus 2007-2011.
Esim. Valio Gefilus -maito, johon on lisätty maitohappobakteereja
29 Esim. Valio Plus -maito, johon on lisätty D-vitamiinia ja kalsiumia.
30 Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa viitannut siihen, että kaikki nestemäiset maitotuotteet, mukaan lukien kermat,
kuuluisivat samalle relevantille markkinalle KHO:n aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti (KHO:n päätös 11.11.1998,
3482/1/1997). Tältä osin Kilpailuvirasto toteaa, että markkinamäärittelyllä on funktionaalinen tehtävä. Sillä pyritään tarkastelemaan epäsuorasti markkinavoiman olemassaoloa, jolloin tarkastelukulma voi vaihdella käsiteltävän tapauksen mukaan (ks.
myös kappaleet 103-104). Kyseisessä KHO:n ratkaisussa oli kyse siitä, oliko Valion katsottava syyllistyneen kiellettyyn sitovaan
alennuskäytäntöön, kun se oli sitonut toisiinsa nestemaitotuotteiden (esim. maidot, kermat) ja muiden tuotteiden (esim. jäätelöt, jogurtit ja mehut) ostoista myönnettävät alennukset. Arvioinnin piirissä oli siten huomattavasti laajempi tuotepaletti, eikä
asiassa ei ollut kilpailuoikeudellisesti ratkaisevaa merkitystä sillä, missä määrin eri nestemaitotuotteet ehkä toimivat toistensa
substituutteina. Nyt tarkasteltavassa asiassa on sen sijaan nimenomaisesti kysymys siitä, onko Valio syyllistynyt tehokasta kilpailua poissulkevaan menettelyyn perusmaitojen tukkumarkkinoilla. Kilpailuvirasto katsoo, että jo yleisen elämänkokemuksen
perusteella on selvää, etteivät perusmaito ja kerma tai perusmaito ja jogurtit ole kuluttajan näkökulmasta toisiaan korvaavia
tuotteita..
27
28
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
21 (152)
20.12.2012
tavarantoimittajien kanssa perusmaidoista erillään muista maitotuotteista.
Tavarantoimittajat tekevät perusmaidoista erilliset tarjoukset, joilla ei ole yhtymäkohtaa muihin maitotuotteisiin. Näin ollen välitöntä yhteyttä pastöroitujen perusmaitojen ja muiden maitolaatujen hankinnan välillä ei vähittäiskaupan näkökulmasta ole.
85.
Vähittäiskaupan hankintapäätöksiä ohjaa kuitenkin viime kädessä niiden asiakkaina olevien kuluttajien kysyntä. Kyse on siten epäsuorasta kysynnän korvattavuudesta, joka tulee myös ottaa huomioon arvioitaessa perusmaitojen
hinnannousun vaikutusta vähittäiskaupan hankintapäätöksiin. Lähtökohtana
voidaan pitää sitä, että perusmaitojen tukkuhintojen noustessa vähittäiskauppa siirtyy ostamaan korvaavia hyödykkeitä vain jos hintojen nousu aiheuttaa
muutoksen kuluttajakysynnässä.
86.
Perusmaitojen tukkuhintojen nousu ei kuitenkaan merkitse automaattisesti sitä, että vähittäiskauppa veisi hintojen korotuksen täysimääräisenä kuluttajahintoihin. Toisaalta, perusmaitojen kuluttajahinnoissa tapahtuva 5-10 prosentin korotus ei välttämättä johda siihen, että kuluttajat siirtyisivät ostamaan
erikoismaitoja, jolloin myöskään vähittäiskauppa ei ohjaa hankintojaan pois
perusmaidoista. Tästä huolimatta virasto on tarkastellut alla kysynnän korvattavuutta loppukäyttäjänä olevan kuluttajan näkökulmasta.
UHT- ja ESL -käsitelty maito
87.
Virasto on tarkastellut aluksi säilyvyyden merkitystä kysynnän korvattavuuden kannalta. Viraston arvion mukaan UHT-maito eroaa ominaisuuksiltaan
merkittävästi sekä pastöroidusta tuoremaidosta että ESL-käsitellystä maidosta. UHT-maidon pitkä säilyvyys erottaa sen kylmäsäilytystä vaativista tuoremaidoista. UHT-maito eroaa huomattavasti tuoremaidoista myös aistein havaittavien ominaisuuksiensa (maku, tuoksu, jne.) sekä sisältämiensä ravintoarvojen puolesta. Tuotteen pitempi säilyvyys vaikuttaa myös siihen, että kulutustottumusten eroavaisuuksien vuoksi kuluttajat, jotka ostavat maitoja harvoin valitsevat UHT-maidon tuoremaidon sijaan. Näin ollen virasto ei pidä
kuluttajien ja sitä myötä vähittäiskaupan siirtymistä UHT-maitoihin uskottavana reaktiona perusmaitojen tukkuhinnoissa tapahtuvaan 5-10 prosentin
nousuun. Kilpailuvirasto katsoo, että UHT-maito ei kuulu samalle relevantille
markkinalle tuoremaitoihin kuuluvien pastöroitujen perusmaitojen kanssa.
88.
ESL-käsitellyn maidon osalta virasto toteaa, että yhtä merkittävää eroa kuin
UHT-maitojen ja pastöroitujen maitojen ei säilyvyydessä ja esimerkiksi maidon maussa ESL-maitojen ja pastöroitujen maitojen välillä ole. Arvioitaessa
sitä, missä määrin kuluttajat turvautuisivat ESL-käsiteltyihin maitoihin pastöroitujen perusmaitojen hintojen noustessa 5-10 prosenttia, on otettava huomioon se, että tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona Suomessa on ollut
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
22 (152)
20.12.2012
myynnissä vain ESL-käsiteltyjä erikoismaitoja; lähinnä laktoositonta maitojuomaa. 31 ESL-käsiteltyä perusmaitoa ei siten ole ollut myynnissä Suomessa.
89.
Valion markkinaosuus Suomessa myytävissä ESL-maidoissa on tarkastelun
kohteena olevana ajanjaksona ollut yli
prosenttia.
Valion markkinavoiman tarkastelun kannalta markkinoiden täsmällinen määrittely sen suhteen kuuluvatko ESL-käsitellyt maidon samoille markkinoille
pastöroitujen perusmaitojen kanssa ei siten ole välttämätöntä vaan markkinamäärittely voidaan tältä osin jättää avoimeksi. 32
Laktoositon maitojuoma
90.
Laktoositon maitojuoma puolestaan on suunnattu kuluttajille, jotka kärsivät
laktoosi-intoleranssista. Laktoosittomien tuotteiden hinnat ovat lähtökohtaisesti huomattavasti pastöroitujen tuotteiden hintoja korkeampia. Laktoosittoman maitojuoman kuluttajahinnan ero pastöroituun perusmaitoon on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut jopa yli 100 prosenttia. Laktoosittomien maitojuomien osuus maitojen kokonaiskulutuksesta on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut noin 10-12 prosenttia. Laktoosiintoleranssista kärsivät kuluttajat eivät voi siirtyä käyttämään pastöroituja
maitoja vaikka laktoosittomien tuotteiden hinnoissa tapahtuisi huomattaviakin muutoksia.
91.
Ottaen huomioon laktoosittomien maitojuomien ja pastöroitujen maitojen
välisen huomattavan hinnaneron, laktoosittomien tuotteiden verrattain vähäisen osuuden maitojen kokonaiskulutuksesta sekä sen ettei tuotteen laktoosittomuus sinällään tuo muille kuin laktoosi-intoleranteille kuluttajille mitään lisäarvoa pastöroituun tuotteeseen verrattuna, 33 Kilpailuvirasto ei pidä
todennäköisenä, että pastöroitujen perusmaitojen hintojen noustessa 5-10
prosenttia kuluttajat siirtyisivät käyttämään laktoositonta maitojuomaa esimerkiksi sen pidemmän säilyvyyden vuoksi niin merkittävissä määrin, että se
tekisi perusmaitojen hinnannoston vähittäiskaupalle kannattamattomaksi. 34
92.
Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että kaupan ryhmittymien virastolle toimittamista erikoismaitojen, mukaan lukien laktoosittomat maitojuomat, hintoja
ja ostomääriä kuvaavista tilastoissa ei ole havaittavissa, että perusmaitojen
Syksyllä 2012 S-ryhmä toi Rainbow -merkillään myyntiin saksalaista ESL-käsiteltyä luomumaitoa, jonka säilyvyys oli 21
päivää.
32 Säilyvyyden merkitystä tuontimahdollisuuksien kannalta on käsitelty jäljempänä relevantteja maantieteellisiä markkinoita
koskevassa jaksossa 10.1.2.2
33 Kyse ei siten ole siitä, että laktoositon maitojuoma olisi pastöroituun perusmaitoon nähden premium-tuote, josta kuluttajat
olisivat valmiit maksamaan enemmän. Luomumaitoa ja vitaminoitua maitoa sen sijaan voidaan pitää premium-tuotteina pastöroituihin perusmaitoihin nähden.
34 Tältä osin virasto huomauttaa, että kuluttajat, jotka arvostavat tuotteen pidempää säilyvyyttä tyypillisesti ostavat maitoja
harvemmin ja pienempiä määriä, mikä on omiaan vaikuttamaan siihen kuinka suuren osan kuluttajista tulisi siirtyä laktoosittomiin maitojuomiin, jotta perusmaitojen hintojen 5-10 prosentin korotus olisi kannattamatonta.
31
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
23 (152)
20.12.2012
hintojen huomattava aleneminen vuonna 2010 olisi vaikuttanut erikoismaitojen hankintamääriin tai niiden tukkuhintoihin laskevasti. Päinvastoin, sekä
erikoismaitojen hankintamäärät että niiden tukkuhinnat ovat nousseet vuosina 2010 ja 2011. Kilpailuvirasto katsoo, ettei laktoositon maitojuoma kuulu
samoille markkinoille pastöroidun perusmaidon kanssa.
Luomu- ja muut erikoismaidot
93.
Samoin kuin laktoosittomien maitojuomien hinnat, myös luomumaitojen
tukku- ja kuluttajahinnat ovat lähes kaksinkertaiset perusmaitoihin verrattuna. Luomumaitojen ja muiden erikoismaitojen osuus maitojen kokonaiskulutuksesta on erittäin vähäinen suhteessa perusmaitojen kulutukseen ja Valion
markkina-asema luomu- ja muissa erikoismaidoissa, kuten terveysvaikutteisissa ja vitaminoiduissa maidoissa on huomattavasti perusmaitoja vahvempi.
94.
Luomumaitojen ja muiden erikoismaitojen osalta Kilpailuvirasto toteaa, ettei
markkinoiden täsmällinen määrittely sen suhteen missä määrin luomumaidon
ja muiden erikoismaitojen kysyntä voisi korvata perusmaitojen kysyntää perusmaitojen hintojen noustessa ole tapauksen tosiseikkojen valossa välttämätöntä vaan markkinamäärittely voidaan tältä osin jättää avoimeksi.
Private label -perusmaito
95.
Valmistajien merkillä myytävän ns. merkkiperusmaidon lisäksi
vähittäiskauppa myy perusmaitoa myös kaupan omilla private label tuotemerkeillä. Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevana ajanjaksona
Suomessa on myyty K-ryhmän Pirkka-maitoa ja Lidlin Milbona-maitoa.
Pirkka-maidon ovat valmistaneet Arla Ingman ja Maitokolmio, Milbonamaidon Valio ja Maitomaa.
96.
Vähittäiskauppa kilpailuttaa kaikkia Suomessa toimivia perusmaitojen
valmistajia private label- tuotteiden valmistuksessa. Perusmaito on tuotteena
hyvin homogeeninen, eikä private label -perusmaito eroa
merkkiperusmaidosta pakkauskokojen, -materiaalien tai tuotteen laadun
osalta. Kilpailuviraston selvitykset myös osoittavat, että merkkiperusmaidon
hintataso kytkeytyy saman tuotteen myyntiin private label -tuotemerkeillä. 35
Vastaavaa ei ole tullut selvityksissä esiin muiden maitotuotteiden, kuten erikoismaitojen osalta.
97.
Vaikka private label -perusmaidon vähittäishinta on edullisempi kuin
merkkiperusmaidon, niiden myynnin osuus perusmaitojen
kokonaismyynnistä on varsin pieni. Vuosina 2010-2012 private label -
Valion 1.3.2010 toteuttama hintojen alennus kohdistui suoraan myös Lidlin Milbona–maitoon. Vedoten perusmaitojen
hintojen laskuun 1.3.2010 myös
35
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
24 (152)
20.12.2012
perusmaidon osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut noin 8,5 - 12
prosenttia. 36
98.
Komission tapauskäytännössä merkkiperusmaidon ja private label perusmaidon välillä on katsottu olleen niin paljon kilpailullista
vuorovaikutusta, että private label -perusmaitojen on katsottu kuuluvan
samoille tuotemarkkinoille merkkiperusmaidon kanssa. 37 Näin on ollut
erityisesti silloin, kun merkkituotteiden toimittajat ovat olleet myös private
label -tuotteiden toimittajia. Edellä kuvatuin perustein Kilpailuvirasto katsoo,
että private label -perusmaidot kuuluvat samoille relevanteille
tuotemarkkinoille merkkiperusmaitojen kanssa.
Johtopäätös
99.
Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa tarkasteltavat
relevantit tuotemarkkinat sisältävät perusmaitojen valmistuksen ja
tukkumyynnin sekä valmistajan että kaupan tuotemerkeillä. Markkinamäärittely voidaan jättää avoimeksi sen osalta, kuuluvatko ESL-käsitellyt perusmaidot sekä luomu- ja muut erikoismaidot samoille relevanteille markkinoille
perusmaitojen kanssa.
10.1.2 Relevantit maantieteelliset markkinat
100. Kilpailuviraston selvitettävänä oleva Valion menettely perusmaitojen
myynnissä on kohdistunut koko Suomen alueelle. Relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrittelyssä Kilpailuvirasto on siten ottanut lähtökohdaksi menettelyn maantieteellisen laajuuden (Suomi) ja arvioinut tapauksen
faktojen ja markkinoiden erityispiirteiden perusteella sitä, onko asiassa syytä
pitää markkinoita kysynnän ja tarjonnan korvattavuuden kannalta joko suppeampina (alueellisina) tai Suomen aluetta laajempina.
101. Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt väitteitä ja selvityksiä siitä, että
relevantit maantieteelliset markkinat olisivat Suomea laajemmat (vähintään
pohjoismaiden laajuiset) sekä toisaalta siitä, että Suomi olisi jakautunut
suppeampiin alueellisiin markkinoihin.
10.1.2.1 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen alueellisuus
102. Kilpailuvirasto on arvioinut ensin kysymystä markkinoiden alueellisuudesta.
Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, olisiko tilanteessa, jossa yksi meijerialan
yritys saisi perusmaitojen markkinoilla tietyllä maantieteellisellä alueella monopoliaseman, tukkuhintojen 5-10 prosentin korotus kannattavasti mahdollinen ilman, että monopolisti kohtaisi merkittävästi kilpailua toisilta maantie36
37
Tiedot perustuvat vähittäiskaupan ryhmittymien Kilpailuvirastolle toimittamiin hankintamääriin.
Komission päätös asiassa COMP/M.5046 Friesland/Campina, 18.12.2008, kohdat 182-189.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
25 (152)
20.12.2012
teellisiltä alueilta Suomen sisällä. 38 Tarkastelussaan virasto on ottanut huomioon sekä sen voisivatko hypoteettisen monopolistin asiakkaat, ensisijaisesti
vähittäiskaupan ryhmittymät, siirtyä välittömästi ja vähäisin kustannuksin
hankkimaan perusmaitoja toisilla maantieteellisillä alueilla toimivilta yrityksiltä (kysynnän korvattavuus) sekä sen, voisivatko toisilla maantieteellisillä alueilla toimivat yritykset vastata alueen tukkuhintojen nousuun välittömästi tarjoamalla alueelle omia perusmaitojaan (tarjonnan korvattavuus).
Tutkittavana olevan menettelyn suhde markkinamäärittelyyn
103. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että markkinoiden määrittely on dynaaminen prosessi, jonka tarkoituksena on selvittää rajat, joiden puitteissa yrityksen
markkinavoimaa arvioidaan. Markkinamäärittelyä ei voida irrottaa tarkasteltavana olevasta menettelystä vaan arviossa on otettava huomioon menettelyn
laatu sekä laajuus ja siten se maantieteellinen alue, jonka menettely on kattanut. Kuten jäljempänä jaksossa 10.4 on yksityiskohtaisesti selvitetty, Valio on
alentanut 1.3.2010 perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei ole kattanut muuttuvia kustannuksia tarkoituksenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Valion menettely on kohdistunut koko Suomen alueelle eikä menettelyssä ole havaittavissa alueellista vaihtelua Suomen eri osissa.
104. Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa Valio on katsonut, että maantieteelliset markkinat ovat alueelliset ja ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistettu perusmaito on tuonut kilpailupainetta erityisesti Etelä-Suomeen.
Kilpailuvirasto huomauttaa, että mikäli Valion väite markkinoiden alueellisuudesta pitäisi paikkansa, olisi Valion ollut liiketaloudellisesti kannattavaa
alentaa hintojaan vain Etelä-Suomessa. Vähittäiskaupan perusmaitohankintojen valtakunnallisuudesta johtuen hintojen alentaminen tietyllä maantieteellisellä alueella ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti toimivalle Valiolle mahdollista, mikä on itsessään vahva osoitus markkinoiden valtakunnallisuudesta.
105. Arviossaan virasto on lisäksi kiinnittänyt huomiota perusmaitojen kaupankäyntitapoihin ja maitojen toimituksista käytävien neuvottelujen maantieteelliseen laajuuteen.
Valtakunnalliset neuvottelut
106. Suomessa on kaksi perusmaitoja valtakunnallisesti myyvää yritystä: Valio ja
Arla Ingman. Kummankaan yrityksen myyntiorganisaatiot eivät ole jakautuneet alueellisesti, vaan myynti tapahtuu samasta yksiköstä keskitetysti koko
maan alueelle. Molemmat toimijat, sekä Valio että Arla Ingman myyvät
perusmaitoja yhtenevin ehdoin ja hinnoin asiakkailleen koko Suomen
alueella.
38
Edellyttäen, että hinnat ovat kilpailullisella tasolla eikä markkinavoimaa ole vielä käytetty.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
26 (152)
20.12.2012
107. Lisäksi perusmaitoja myyvät muutamat pienemmät meijerit, jotka toimivat
etupäässä alueellisesti omilla perinteisillä toimialueillaan tuotantolaitostensa
ympärillä. Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio myyvät
perusmaitoa ensisijaisesti Satakunnan ja Pohjanmaan alueella. Myös Juustoportti ILO 39 toimittaa perusmaitoja vähittäiskaupalle alueellisesti EteläPohjanmaan alueilla. Savossa toimiva Osuuskunta Maitomaa on valmistanut
Lidlin Milbona -maidot syksystä 2011 lähtien. 40 Alueellisesti toimivien meijereiden yhteenlaskettu osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä oli vuonna
2011 noin 15 %.
108. Meijereiden suurimmat perusmaitoasiakkaat (S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen
Lähikauppa ja Lidl) ovat valtakunnallisia toimijoita. SOK neuvottelee
keskitetysti maidon hinnat kaikille 21:lle S-ryhmän alueosuuskaupalle sekä 10
pienemmälle paikallisosuuskaupalle ja sopii maidon toimitusvolyymeista ja
hinnoista alueosuuskauppojen puolesta. SOK:n sovittua hinnat toimittajien
kanssa alueosuuskaupat tekevät SOK:n hintojen perusteella itsenäisesti
päätöksen siitä, mitä maitoja ne ottavat valikoimiinsa ja kuinka paljon niitä
hankkivat. Hinnat eivät vaihtele alueosuuskauppakohtaisesti vaan ne ovat
samat riippumatta osuuskaupan hankintamääristä tai maantieteellisestä
sijainnista.
109. Myös K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl hankkivat perusmaidot ja
neuvottelevat niiden tukkuhinnat valtakunnallisesti. Ketjukohtainen
tukkuhinta on valtakunnallisesti sama kaikissa kaupan ryhmittymissä.
110. Ylivoimaisesti suurin osa, noin
prosenttia, Kryhmän perusmaitovalikoimasta hankitaan keskitetysti ketjuohjauksella.
Ketjusopimusten mukaisesti itsenäisillä K-kauppiailla on mahdollisuus tehdä
kauppakohtaisen valikoiman puitteissa suoria hankintoja tavarantoimittajilta.
Tätä kautta osa K-ruokakaupoista on hankkinut maitoa valikoimiinsa myös
Arla Ingmanilta, joka on näin saanut myyntipisteitä muun muassa
ruotsalaisesta raakamaidosta valmistetulle perusmaidolle. 41
111. Myös alueellisesti toimivat pienmeijerit Satamaito 42, Maitokolmio ja Juustoportti ILO ovat osallistuneet SOK:n kanssa käytäviin valtakunnallisiin hintaneuvotteluihin. S-ryhmän alueosuuskaupoista Osuuskauppa Satakunta ja
Osuuskauppa Keula, Osuuskauppa KPO ja Osuuskauppa EePee ovat kuitenkin SOK:n valtakunnallisten neuvottelujen jälkeen käyneet alueelliset jatIlmajoen osuusmeijeri toimittaa nykyään kaiken tuottamansa maidon Juustoportti ILO Oy:lle, joka jalostaa raakamaidon
meijerituotteiksi.
40 Osuuskunta Maitomaasta aloitti perusmaitojen tarjonnan itsenäisenä meijerinä vuonna 2011. Tätä ennen Osuuskunta Maitomaa pakkasi tuotantolaitoksessaan pelkästään Arla Ingmanin merkillä myytäviä maitoja.
41 Arla Ingmanin toimittamaa ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistettua perusmaitoa on myyty K-ryhmään kuuluvissa
myymälöissä ympäri Suomen.
42 Vuoden 2012 alusta Satamaito ei ole enää osallistunut SOK:n valtakunnallisiin neuvotteluihin.
39
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
27 (152)
20.12.2012
koneuvottelut omalla alueellaan toimivan pienmeijerin kanssa. Neuvotteluissa
sovitaan maidon tukkuhinnasta sekä toimitusehdoista. Kilpailuviraston selvitysten mukaan alueelliset neuvottelut käydään, koska pienmeijereiden kapasiteetti ei riitä toimituksiin oman perinteisen toimialueen ulkopuolelle ja alueellisen meijereiden tuotteilla on vahva perinne ja voimakas kysyntä alueen kuluttajien piirissä. Erityisen suuri merkitys alueellisen pienmeijerin tuotteiden
ottamisessa valikoimaan on Satamaidon toimialueella Satakunnassa ja Maitokolmion toimialueella Keski-Pohjanmaalla.
112. Yksittäisten alueosuuskauppojen käymillä alueellisilla neuvotteluilla ei Kilpailuviraston arvion mukaan ole vaikutusta relevanttien maantieteellisten markkinoiden laajuuteen. Osuuskaupat käyvät alueelliset jatkoneuvottelut vain
oman alueen perinteisen pienmeijerin kanssa. Kilpailuviraston selvitysten
mukaan yksikään alueosuuskauppa ei käy neuvotteluja valtakunnallisesti toimivien Arla Ingmanin tai Valion kanssa eivätkä nämä tarjoa osuuskaupoille
alueellisesti eriytettyjä hintoja. 43
113. Viraston selvitykset osoittavat, että alueosuuskaupan päätöksentekoon vaikuttavat hinnan lisäksi myös perinne ja kuluttajien mieltymykset, mikä tuo
pienmeijereille jonkin verran kilpailuetua suhteessa valtakunnallisiin toimijoihin. Vaikka pienmeijereiden paikallisuudesta on niille etua, ne joutuvat silti
kilpailemaan Arla Ingmanin ja Valion valtakunnallisia hintoja vastaan eivätkä
voi hinnoitella tuotteitaan valtakunnallisista kilpailijoistaan riippumatta. Vaikka alueellinen pienmeijeri ei voi kapasiteettirajoitteidensa vuoksi kilpailla
merkittävästi kuin yhdellä alueella, se kohtaa valtakunnallisen kilpailupaineen
ja kilpailee valtakunnallista hintatasoa vastaan. Tämä käy ilmi myös viraston
hallussa olevasta asiakirja-aineistosta. 44
114. Alueellisia neuvotteluja käyvät alueosuuskaupat tekevät alueosuuskaupasta
riippuen noin 15-70 prosenttia hankinnoistaan SOK:n valtakunnallisten neuvottelujen perusteella määräytyvillä hinnoilla keskusliikkeen kautta joko Arla
Ingmanilta tai Valiolta. Käytännössä keskusliikkeen kautta hankitut maidot
ovat olleet näiden osuuskauppojen kohdalla Valion toimittamia. Alueellisia
neuvotteluja käyvillä alueosuuskaupoilla on halutessaan mahdollisuus myös
lisätä perusmaitohankintoja SOK:n kautta ja SOK:n neuvottelemin valtakunnallisin hinnoin.
115. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, ettei alueellisesti toimivalle meijerille
paikallisuudesta seuraava kilpailuetu vaikuta valtakunnallisesti toimivien yri43
Kilpailuvirasto on Valion esittämien väitteiden perusteella selvittänyt myös sitä,
44 Esim. Liite 66, sähköpostikirjeenvaihto Pellinen/Hirvonen 4.4.2011; Liite 67, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Hirvonen
7.4.2010; Liite 68, sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Lehtonen 7.4.2010: Liite 69, sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Pellinen
20.12.2010.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
28 (152)
20.12.2012
tysten mahdollisuuksiin käyttää valtakunnallista markkinavoimaansa. Valtakunnallinen markkinavoima sen sijaan rajoittaa yritysten mahdollisuutta käyttää hyväksi paikallisuuden tuomaa kilpailuetua.
Kuljetuskustannusten merkitys toimituksissa Suomen sisällä
116. Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa väittänyt, että meijereiden alueellinen sijainti vaikuttaisi siihen, että Arla Ingman ja alueelliset pienmeijerit
myisivät alhaisemmista kuljetuskustannuksista johtuen perusmaitoja edullisemmin meijereiden lähellä sijaitseville alueosuuskaupoille ja K-ryhmään kuuluville myymälöille. Kilpailuvirasto ei ole selvityksissään löytänyt tukea tälle
väitteelle. Kuten edellä on todettu, vähittäiskaupan keskitetyistä
hankintaorganisaatioista johtuen perusmaitojen tukkuhintataso on
yhteneväinen koko Suomen alueella, eikä alueellisia eroja Suomen eri osissa
ilmene. Sekä Valio että Arla Ingman toimittavat perusmaitoja yhtenevin
ehdoin koko Suomen alueelle.
117. Viraston selvitysten mukaan kuljetuskustannukset meijeristä vähittäiskaupan
myymälään 45 eivät merkittävästi vaikuta perusmaitojen myyntiin
vähittäiskaupalle Suomen eri osissa. Pääasiallisin perusmaitojen jakelumalli
on meijereiden oma suorajakelu, jossa toimitusehtona on "vapaasti
myymälässä". Tällöin kuljetuskustannukset sisältyvät kaupalle myytävän
perusmaidon tukkuhintaan eikä vähittäiskaupan perusmaidosta maksama hinta riipu alueosuuskaupan tai myymälän sijainnista.
118. Valio jakelee
S- ja K-ryhmälle
omassa suorajakelussaan. Arla Ingman jakelee noin 70 prosenttia
perusmaitojen toimituksistaan suorajakeluna. Ilmoituksensa mukaan Arla
Ingman toimittaa tuotteet suorajakelussa suurimpiin myymälöihin koko
Suomen alueella pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta
.
119. Loput, noin 30 prosenttia, Arla Ingmanin perusmaidoista kulkee
myymälöihin kaupan omassa terminaalijakelussa. Tällöin toimitusehtona on
kaupan ryhmittymästä riippuen joko "vapaasti terminaalissa", jolloin Arla
Ingman vastaa keräily- ja kuljetuskustannuksista kaupan terminaaliin saakka
tai "vapaasti myymälässä", jolloin kauppa veloittaa terminaali- ja
jakelukustannukset jälkikäteen Arla Ingmanilta. Keskusliikkeiden
terminaalijakelun piiriin kuuluvat pienemmät myymälät, kuten
Myös Suomen
Perusmaitojen kuljetuskustannukset muodostuvat kahdesta erillisestä osasta: raakamaidon keräilykustannuksista maitotilalta
meijeriin ja jakelukustannuksista meijeristä myymälään. Tuotaessa maitoraaka-ainetta Suomeen lisätään kuljetuskustannuksiin
näiden lisäksi tuontilogistiikan kustannus. Tässä yhteydessä Kilpailuvirasto on tarkastellut kuljetuskustannuksia meijeristä
myymälään. Keräily- ja tuontilogistiikan kustannuksia on tarkasteltu jäljempänä jaksossa 10.1.2.2 .
45
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
29 (152)
20.12.2012
Lähikaupan ketjut ovat kaupan (Tuko Logistics) terminaalijakelussa.
Terminaalijakelussa "vapaasti myymälässä" -toimitusehdon mukaisesti
jaeltavien perusmaitojen osuus kaikesta kaupan terminaalijakelussa kulkevasta
perusmaidosta on noin 45 prosenttia. Lidl puolestaan edellyttää, että meijeri
toimittaa perusmaidot sen kahteen terminaaliin Janakkalassa ja Laukaassa,
josta Lidl hoitaa jakelun myymälöihin. Näin ollen kuljetuskustannukset
sisältyvät pääosin kaupalle myytävän perusmaidon tukkuhintaan myös silloin,
kun käytetään kaupan omaa jakelua.
120. Viraston selvityksissä ei ole myöskään tullut esiin seikkoja, jotka viittaisivat
siihen, että toimitusehdon ollessa "vapaasti terminaalissa" kuljetuskustannukset riippuisivat jollain tavoin alueosuuskaupan tai myymälän sijainnista suhteessa tuotantolaitoksiin. Arla Ingmanin keskusvarasto sijaitsee Sipoossa ja
yhtiöllä on aluevarastot Oulussa ja Kuopiossa. Tämän lisäksi yhtiöllä on alueterminaalit Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Vähittäiskaupan terminaaliverkostot puolestaan kattavat koko Suomen. 46 Myymäläkohtainen kuljetuskustannus riippuu siten etäisyydestä vähittäiskaupan
omaan terminaaliin eikä tässä ole havaittavissa merkityksellisiä eroja valtakunnan eri osissa. 47
Markkinaosuuksien alueellinen vaihtelu
121. Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa Valio on kiinnittänyt viraston
huomiota siihen, että meijereiden markkinaosuudet vaihtelevat huomattavasti
Suomen eri osissa. Valion väitteen mukaan tämä osoittaa sitä, että perusmaitojen markkinat ovat alueelliset ja kilpailutilanne on erilainen Etelä-Suomessa
ja Pohjois-Suomessa. 48
122. Virasto on selvittänyt markkinaosuuksien jakautumista Suomen eri osissa ensisijaisesti vähittäiskaupalle osoitetuin selvityspyynnöin. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että eri toimijoiden markkinaosuuksissa on havaittavissa
vaihtelua Suomen eri osissa. Markkinaosuuksien jakautuminen ei kuitenkaan
etene symmetrisesti siten, että Arla Ingmanin osuus olisi merkittävä vain eteArla Ingman toimittaa perusmaitoja seuraaviin kaupan terminaaleihin. SOK: Kilo (Espoo), Lahti, Salo, Kuopio, Oulu;
Tuko Logistics/Suomen Lähikauppa: Kerava, Turku, Pori, Tampere, Jyväskylä, Mikkeli, Kuopio, Seinäjoki, Oulu; Kesko:
46
Valio on vastineissaan viitannut myös siihen, että kaupan keskusliikkeen jakelun käyttäminen muodostaisi kaupan näkökulmasta kilpailuedun Arla Ingmanille. Tältä osin Kilpailuvirasto tyytyy edellä todetun lisäksi toteamaan, että mikäli kysymyksessä
olisi todella merkittävä kilpailuetu, ei viraston käsityksen mukaan mikään estäisi myös Valiota siirtymään kaupan keskusliikkeiden jakeluun.
48 Valio on vastineessaan viitannut myös Kilpailuviraston Valio/Aito Maito -yrityskauppapäätökseen, jossa todettiin, että
raakamaidon keräilyn ja nestemaitotuotteiden jakelun maantieteelliset markkinat saattoivat olla luonteeltaan alueellisia. Valio
katsoo tämän olevan osoitus markkinoiden alueellisuudesta. Kilpailuvirasto toteaa, että kyseisessä tapauksessa maantieteellisiä
markkinoita ei tutkittu, koska markkinoiden yksityiskohtainen määrittely ei asian laatu huomioon ottaen ollut tarpeen ja määrittely jätettiin avoimeksi. Virasto myös huomauttaa, että samassa asiassa Valio itse esitti, että raakamaidon hankinnan ja
nestemaitotuotteiden markkinat olisivat valtakunnalliset.
47
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
30 (152)
20.12.2012
läisimmässä Suomessa ja vähenisi asteittain kohti pohjoista. Esimerkiksi Pirkanmaalla Arla Ingmanin markkinaosuus on huomattavasti suurempi kuin
viereisissä maakunnissa Keski-Suomessa, Satakunnassa ja EteläPohjanmaalla. Sen sijaan Kouvolan seudulla Arla Ingmanin osuus on pienempi kuin koko Pohjois-Suomessa Sipoon tuotantolaitoksen läheisyydestä
huolimatta.
123. Kuten edellä on todettu, viraston selvitykset osoittavat, että hinnan lisäksi perusmaitojen kotimaisuus ja paikallisuus vaikuttavat merkittävästi kuluttajien
preferensseihin ja ovat merkittävin yksittäinen seikka, joka selittää alueellista
vaihtelua vähittäiskaupan kysynnässä. Viraston selvityksistä on havaittavissa,
että mikäli meijerillä on jollain alueella tuotantolaitos ja/tai paljon tuottajatiloja, on sen perusmaidoille usein tavallista enemmän kysyntää kyseisellä alueella. Myös perinteet ja tottumukset vaikuttavat kuluttajien kysyntään. Erityisen voimakasta paikallisen kuluttajapreferenssin merkitys on niillä alueilla,
joilla toimii itsenäinen alueellinen pienmeijeri. Useilla alueilla, kuten HOKElannon alueella tuotteen paikallinen alkuperä ei ole kuluttajille yhtä tärkeä
kuin muualla maassa. Tästä syystä hinnan merkitys näillä alueilla korostuu
sekä kaupan hankinnoissa että kuluttajien valinnoissa.
124. Alueosuuskaupat voivat myös muuttaa hankintamääriä eri toimittajilta ilman
rajoitteita kuluttajien kysynnän niin edellyttäessä. Alueosuuskauppojen menettelyssä perusmaitojen hankinnassa ei ole Kilpailuviraston selvitysten mukaan tältä osin eroavaisuuksia eri puolilla Suomea. Markkinaosuuksissa havaittavia eroja eri alueiden välillä selittää myös osaltaan vähittäiskaupan toimijoiden markkinaosuuksien vaihtelu alueellisesti.
125. K-ryhmän osalta ketjuohjauksen ohi ostettavat määrät ovat vähäisiä, eivätkä
ne vaikuta merkittävästi markkinoiden toimintalogiikkaan. 49 Vastaavasti ne
eivät myöskään selitä markkinaosuuksissa esiintyviä alueellisia vaihteluja.
126. Markkinaosuuksissa havaittavat erot Suomen eri osissa eivät anna aihetta tarkastella relevantteja markkinoita alueellisina. Perusmaitojen yhteinen,
valtakunnallinen tukkuhintataso ja vähittäiskaupan ryhmittymien
ketjuohjauksen hallitsevuus mahdollistavat markkinavoiman käytön valtakunnallisesti ja toisaalta rajoittavat mahdollisuutta käyttää hyväksi alueellisuuden tuomaa kilpailuetua. Perusmaitoja hankkiva vähittäiskaupan tukkuasiakas
ei ole rajoittunut ostamaan perusmaitoja vain lähimmästä meijeristä vaan
hankinta perustuu valtakunnallisesti neuvoteltuihin hintoihin ja tapahtuu keskusliikkeen kautta. 50
Ketjuvalikoiman osuus on perusmaidoissa noin
prosenttia.
Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa viitannut Ruotsin kilpailuviranomaisen päätökseen yrityskauppa-asiassa Arla
Foods amba/Milko ekonomisk förening (päätös 24.10.2011, Dnr 445/2011, jossa perusmaitojen (konsumtionsmjölk)
49
50
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
31 (152)
20.12.2012
127. Näin ollen relevantit maantieteelliset markkinat ovat vähintään koko Suomen
laajuiset, eikä asiassa ole perusteita tarkastella markkinoita tätä suppeampina.
10.1.2.2 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen laajuus Suomea laajempina
128. Kilpailuvirasto on arvioinut seuraavaksi kysymystä siitä, ovatko markkinat
laajemmat kuin Suomi. Kilpailuviraston tarkastelu on kohdistunut erityisesti
relevantteihin tuotemarkkinoihin, perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoihin. Tämän lisäksi virasto on arvioinut perusmaitojen raakaaineena käytettävän raakamaidon hankinnan ja keräilyn markkinoiden alueellista laajuutta. Viraston selvitykset osoittavat jäljempänä kuvatuin tavoin, että
sekä perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinat että raakamaidon hankinnan ja keräilyn markkinat ovat kansalliset.
129. Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, olisiko tilanteessa, jossa yksi meijerialan
yritys saisi Suomen perusmaitojen markkinoilla monopoliaseman, tukkuhintojen 5-10 prosentin korotus kannattavasti mahdollinen ilman, että monopolisti kohtaisi merkittävästi kilpailua Suomen ulkopuolelta. 51 Tarkastelussaan
virasto on ottanut huomioon sekä sen voisivatko hypoteettisen monopolistin
asiakkaat, ensisijaisesti vähittäiskaupan ryhmittymät, siirtyä välittömästi ja vähäisin kustannuksin hankkimaan perusmaitoja Suomen ulkopuolella toimivilta yrityksiltä (kysynnän korvattavuus) sekä sen, voisivatko Suomen ulkopuolella toimivat yritykset vastata Suomen tukkuhintojen nousuun välittömästi
tarjoamalla Suomeen omia perusmaitojaan (tarjonnan korvattavuus).
130. Arviossaan Kilpailuvirasto on ottanut huomioon olemassa olevat kauppavirrat, hintojen alueellisen vaihtelevuuden ja rajat ylittävän kaupan esteet kuten
säilyvyyden merkityksen, kuljetuskustannukset sekä kansallisen kuluttajapreferenssin.
Olemassa olevien kauppavirtojen tarkastelu
131. Tarkastelemalla tuonnin osuutta alueen kulutuksesta tai viennin osuutta
alueen tuotannosta voidaan arvioida alueen avoimuutta, joka vaikuttaa
osaltaan maantieteellisten markkinoiden määrittämiseen. Viennin ja tuonnin
merkitystä voidaan arvioida ns. LOFI - ja LIFO -suureiden avulla. 52 Korkea,
lähelle yhtä sijoittuva LOFI-arvo viittaa siihen, että alueen tuotanto tyydyttää
käytännössä vain kotimaista kysyntää. Korkea LIFO-arvo viittaa puolestaan
siihen, että alueen kysyntä tyydytetään pääasiassa alueen oman tuotannon
markkinoiden katsottiin jakaantuvan Ruotsin sisällä alueellisesti. Kilpailuvirasto huomauttaa, että Valion ja Arla Ingmanin
toiminta valtakunnallisina tukkumyyjinä sekä vähittäiskaupan hankinnan valtakunnallisuus ja koko Suomen kattava
kaupparyhmittymäkohtainen yhteinen tukkuhintataso erottavat merkittävästi Suomen perusmaitojen markkinat Ruotsin vastaavista.
51 Edellyttäen, että hinnat ovat kilpailullisella tasolla eikä markkinavoimaa ole vielä käytetty.
52 LOFI = Little out from inside, LIFO = Little in from outside
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
32 (152)
20.12.2012
avulla. 53 Korkeat LIFO- ja LOFI-arvot kertovat kauppavirtojen
puuttumisesta tietyllä alueella ja siitä, että kyse voi olla erillisestä
maantieteellisestä markkina-alueesta.
132. Vuosien 2007–2012 aikana vähittäiskaupan ryhmittymät eivät ole tuoneet
Suomeen perusmaitoja. Suomalaiset meijerit valmistavat kotimaassa myös
kaupan omilla tuotemerkeillä myytävät private label -perusmaidot. Nämä
seikat osoittavat osaltaan sen, että perusmaitojen tuonti ei ole ollut
kilpailukykyinen vaihtoehto kotimaiselle kysynnälle ja tarjonnalle eikä
markkinoita voida näin ollen pitää Suomea laajempina.
133. Relevanttien tuotemarkkinoiden eli perusmaitojen lisäksi Kilpailuvirasto on
tarkastellut olemassa olevia kauppavirtoja myös muiden nestemäisten
maitotuotteiden 54 osalta. Kauppavirtasuureet osoittavat, että vaikka
tarkastelun piiriin lisättäisiin niin raakamaito kuin valmiiksi pakatut UHTmaidot ja ESL-maidot, ei merkittävää kauppaa Suomen ja ulkomaiden välillä
ole ollut.
134. Vuosina 2005–2010 nestemäisten maitojen osalta Suomen LOFI-arvot ovat
olleet vähintään 0,97. Tämä tarkoittaa, että kotimainen tuotanto on käytetty
lähes kokonaan Suomen rajojen sisäpuolella. LIFO-arvot ovat olleet
suurimman osan ajasta yli 0,99 ja pienimmilläänkin 0,85, mikä tarkoittaa, että
kotimainen kysyntä katetaan lähes kokonaan kotimaisella tuotannolla, eikä
merkittävää tuontia ole ollut. LIFO- ja LOFI-suureilla ei ole virallisia
kynnysarvoja, mutta 0,85 suuruista arvoa voidaan jo pitää hyvin korkeana. Yli
0,90 olevia arvoja on pidetty yleensä osoituksena siitä, että tarkasteltavana
oleva alue muodostaa erillisen relevantin markkina-alueen. 55
135. Vertailun vuoksi Kilpailuvirasto on tarkastellut Ruotsin vastaavia LIFO- ja
LOFI-arvoja. Ruotsissa LOFI-arvo on vuosina 2005–2010 ollut alimmillaan
0,63 ja LIFO-arvo 0,43. Kauppavirtasuureet kertovat siten Ruotsin olevan
nestemäisissä maidoissa huomattavasti Suomea avoimempi markkina. Tästä
huolimatta Ruotsin kilpailuviranomainen katsoi Arla Foods/Milko yrityskauppapäätöksessään, että perusmaitojen vienti ja tuonti on hyvin
rajoittunutta eikä näin ollen mikään viittaa siihen, että relevantit markkinat
olisivat Ruotsia laajemmat. 56 Kilpailuvirasto katsoo edellä kuvattujen
seikkojen vahvistavan käsitystä siitä, etteivät relevantit maantieteelliset
markkinat ole Suomea laajemmat.
Tarkastelumallia kutsutaan ns. Elzinga-Hogartyn testiksi.
Tullinimikkeet, joiden rasvaprosentti on korkeintaan 6 % (eri pakkauskokoja). Sisältää kaikki kriteerit täyttävät maito- ja
kermatuotteet. Käytännössä tullinimike kattaa sekä jalostamattoman raakamaidon että kaikki erikoismaidot (ml. UHT-maito) ja
vähärasvaisimmat kermatuotteet.
55 Ks. esim. Bishop, S. & Walker, M. (2010) Economics of EC Competition Law s. 668–672.
56 Konkurrensverket, päätös 24.10.2011, dnr 445/2011, kohta 55.
53
54
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
33 (152)
20.12.2012
136. Pelkkä olemassa olevien kauppavirtojen puute ei kuitenkaan riitä relevanttien
markkinoiden määrittelyyn, sillä on mahdollista, että suhteellisten hintojen
muutokset saisivat aikaan kauppavirtoja. Vaikka tuontia toisesta
jäsenvaltiosta ei tällä hetkellä olisi, on mahdollista, että 5-10 prosentin
hinnannousun seurauksena kauppavirrat muuttuisivat siten, että tuonnin
merkitys kasvaisi.
137. Historiatieto osoittaa, että näin ei kuitenkaan toistaiseksi ole tapahtunut
hintojen muuttuessa. Esimerkiksi vuonna 2008 perusmaitojen tukkuhinnat
Suomessa nousivat noin 20 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan johtanut perusmaitojen tuonnin käynnistymiseen. Vastaavasti, Suomen perusmaitojen
tukkuhintojen huomattava alentuminen vuodesta 2009 lähtien ei ole johtanut
siihen, että perusmaitoja olisi viety ulkomaille.
138. Raakamaidon osalta voidaan puolestaan todeta, että merkittävätkään
muutokset tuottajahinnoissa Suomen lähialueilla eivät ole kasvattaneet
raakamaidon tuontia. Vuosina 2005–2011 Suomen tuottajahinnat ovat olleet
noin 8-38 prosenttia Ruotsin tuottajahintoja korkeammat. 57 Vastaavasti
Suomen tuottajahinnat ovat olleet noin 26-46 prosenttia Viron tuottajahintoja korkeampia. 58 Näin ollen suuretkaan suhteellisten hintojen muutokset eivät
ole synnyttäneet merkittäviä kauppavirtoja raakamaidossa. Ainoastaan Arla
Ingman on tuonut Suomeen vähäisiä määriä maitoraaka-ainetta vuodesta
2009 alkaen.
Kaupan esteet: Kansallisen kuluttajapreferenssin merkitys
139. Yksi merkittävimmistä sekä kysynnän että tarjonnan korvattavuutta maantieteellisesti rajoittavista seikoista on kansallinen kuluttajapreferenssi. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että kansallisesta kuluttajapreferenssistä johtuen
kotimaiset perusmaidot eivät ole merkittävissä määrin korvattavissa
ulkomaisilla tuontituotteilla.
140. Arla Ingman käynnisti vuonna 2009 ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta Suomessa valmistetun ja pakatun perusmaidon myynnin Suomen vähittäiskaupalle. Vaikka ulkomaista alkuperää olevia perusmaitoja on ollut myynnissä Suomessa siten jo usean vuoden ajan, on niiden myynnin osuus kaikista perusmaidoista jäänyt vain noin 6 prosenttiin huolimatta siitä, että ulkomaista alkuperää olevan maidon tukkuhinta on ollut noin 2-6 senttiä/litra ja vähittäishinta noin 5-12 senttiä/litra kotimaista alhaisempi.
Suurimmillaan ero on ollut 10,78 €/100kg ja pienimmillään 2,98 €/100kg. Tuottajahinnalla tarkoitetaan tuottajille maidosta
keskimäärin maksettua hintaa kaikkine lisineen ja vähennyksineen. Hinta ei sisällä tuotantotukia eikä jälkitiliä. ALV 0 %.(Liite
86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2010.)
58 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2010.
57
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
34 (152)
20.12.2012
141. Kilpailuviraston kuulemien vähittäiskaupan edustajien mukaan maidon kotimaisuudella on suuri merkitys kuluttajille. Maito ja sen alkuperä herättävät
Suomessa myös poikkeuksellisen paljon tunteita muihin elintarvikkeisiin
verrattuna. Tästä on esimerkkinä julkisuudessa keväällä 2010 käyty keskustelu
maidon kotimaisuudesta, jolloin ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen
perustuvien maitojen tuloa kaupan hyllyihin käsiteltiin laajalti lehdistössä ja
televisiossa. Myös silloinen pääministeri Vanhanen otti kantaa tilanteeseen
ilmoittaen vaihtavansa kauppaa, koska hänen käyttämässään myymälässä oli
myynnissä vain Arla Ingmanin perusmaitoja. 59 Keskustelun seurauksena Arla
Ingmanin helmikuussa 2010 perusmaidon päätoimittajakseen valinneet Sryhmän alueosuuskaupat antoivat maaliskuussa 2010 tiedotteet, joissa
osuuskaupat viittasivat samaansa asiakaspalautteeseen ja korostivat myyvänsä
kotimaista maitoa. 60 Viraston selvitysten mukaan maidon kotimaisuudella on
erityisen suuri merkitys pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi osa Sryhmän alueosuuskaupoista on tehnyt oman alueen kuluttajiensa
preferenssien vuoksi päätöksen siitä, etteivät ne toistaiseksi ota lainkaan
valikoimiinsa ruotsalaista alkuperää olevaa perusmaitoa.
142. Myös valtakunnalliset kyselytutkimukset kertovat perusmaitojen kotimaisuuden merkityksestä. Esimerkiksi Taloustutkimuksen Suomi Syö 2010 tutkimuksen mukaan 82 prosenttia kuluttajista ostaa ensisijaisesti kotimaisia
maitotuotteita, 2 prosenttia ensisijaisesti ulkomaisia ja 12 prosenttia
yhtäläisesti sekä kotimaisia että ulkomaisia maitoja. 61 Vuonna 2011 83 prosenttia Suomi Syö- tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että maidon kotimaisuus on tärkeää ostopäätöksen kannalta. 62 Vain 7 prosenttia vastaajista
oli eri mieltä väittämän kanssa. 63 Samassa tutkimuksessa 65 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomeen ei pidä tuoda maitoa ulkomailta. Vastaavasti
Valion TNS-Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia
kuluttajista ilmoittaa valitsevansa kaupassa aina tai melkein aina suomalaista
maitoa. 64 Vaikka kyselytutkimuksissa ei tarkasteltu suhteellisten
Esim. HS 5.3.2010, 6.3.2010, 9.3.2010, KL 9.3.2010, Ilkka 6.3.2010, Kaleva 7.3.2010, MT 10.3.2010, Suomenmaa 9.3.2010,
TS 9.3.2010, DI 8.3.2010 (liitteet 12-19)
60 Liitteet 5 ja 8, Osuuskauppa Suur-Seudun tiedotteet 5.3.2010 ja 9.3.2010; Liite 9, Osuuskauppa Hämeenmaan tiedote
9.3.2010; Liitteet 10 ja 11, HOK-Elannon tiedotteet 5.3.2010 ja 8.3.2010; HOK-Elanto jopa asetti myymälöihinsä
asiakastiedotteet, joissa havainnollistettiin miten kuluttaja erottaa pakkausmerkinnöistä suomalaista ja ruotsalaista alkuperää
olevan maidon. Asiakastiedotteessa HOK-Elanto korosti sitä, ettei suomalaista ja ruotsalaista alkuperää olevia maitoja
sekoiteta missään vaiheessa keskenään vaan ne käsitellään ja pakataan erillään.
61 Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2010 Kotimaisuus (liite 5); Kun laskelma oikaistaan siten, että tiedoista poistetaan vastaajat,
jotka eivät käytä tuotetta sekä ne, jotka eivät ole vastanneet kyselyyn lainkaan nousee ensisijaisesti kotimaisia tuotteita ostavien
kuluttajien osuus 86 prosenttiin (ks. oikaistu laskelma).
62 Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2011 Kotimaisuus (liite 6)
63 Vuonna 2011 tutkimuksessa kysyttiin kuluttajilta suhtautumista väitteeseen "minulle on tärkeää, että ostamani maito on
kotimaista".
64 Liite 23, Valion tiedote 29.11.2010; Valion tiedotteen mukaan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä maito merkitsee
suomalaisille ja millaisia arvostuksia suomalaiset maitoon liittävät. Tutkimukseen vastasi 1 337 henkilöä, jotka edustivat 15-69 59
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
35 (152)
20.12.2012
hinnanmuutosten vaikutusta kuluttajien kysyntään (SSNIP), tutkimusten
tulokset viittaavat siihen, että ulkomainen perusmaito ei ole kuluttajien
kannalta merkittävä vaihtoehto kotimaiselle perusmaidolle.
143. Kansallisen kuluttajapreferenssin merkitystä Suomessa ja myös muissa pohjoismaissa kuvaa osaltaan myös se, että pohjoismaisilla hankintayhteistyöorganisaatioilla, kuten S-ryhmän osaomistuksessa olevalla Coop Tradingilla, ei
ole kansallisista kulutustottumuksista johtuen yhteistyömallia perusmaitohankinnoille.
Kaupan esteet: säilyvyys ja kuljetuskustannukset
144. Toinen keskeinen kuluttajapakatun perusmaidon tuontia rajoittava seikka on
maidon luonne herkästi pilaantuvana tuoretuotteena. Pastöroitu perusmaito
säilyy avaamattomana noin 7 päivän ajan. Tämä rajaa potentiaalisen tuonnin
mahdollisuudet Suomen lähialueille, käytännössä Viroon 65 ja Ruotsiin. ESLkäsiteltyjen perusmaitojen osalta pastöroituja pidempi säilyvyys (noin 16-21
päivää) laajentaa aluetta, jolta maitoja on mahdollista tuoda Suomeen. ESLkäsitellyn maidon tuontia rajoittaa kuitenkin merkittävästi alla kuvatut tuontilogistiikan aiheuttamat kustannukset sekä kansallinen kuluttajapreferenssi, joka suosii pastöroitua, kotimaista alkuperää olevaa perusmaitoa.
145. Perusmaidon tuonnin kannattavuuteen vaikuttavat keskeisesti myös
kuljetuskustannuksiin ja logistiikkaan liittyvät seikat. Katkeamatonta
kylmäkuljetusketjua vaativan kuluttajapakatun perusmaidon kuljettamisesta
aiheutuvat rahtikustannukset ovat huomattavat suhteessa tuotteen alhaiseen
jalostusarvoon. Kilpailuvirasto on tarkastellut kuljetuskustannusten merkitystä tuonnin kannalta Valion ja Arla Ingmanin toimittamien tietojen pohjalta.
Perusmaitojen kuljetuskustannukset muodostuvat kahdesta erillisestä osasta:
keräilykustannuksista maitotilalta meijeriin ja jakelukustannuksista meijeristä
myymälään. Tuotaessa maitoraaka-ainetta Suomeen lisätään kuljetuskustannuksiin näiden lisäksi tuontilogistiikan kustannus.
146. Keräilykustannus maitotilalta meijeriin on Valiolla keskimäärin noin
senttiä perusmaitolitralta. Arla Ingmanin ilmoituksen mukaan sen kotimaisen raakamaidon keräily- ja siirtokustannus on noin 3,7 senttiä litralta. Ruotsalaisen raakamaidon osalta keräilykustannus Ruotsissa on
noin 1,8 senttiä litralta. Arla Ingmanin mukaan raakamaidon rahdin kustannus Ruotsista Suomeen on ollut n. 5,5 – 6,5 senttiä litralta. 66 Jakelukustanvuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen otos oli edustava Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen toteutti loka-marraskuun
vaihteessa 2010 Internet-haastatteluina TNS Gallup Oy. Tutkimuksen teetti Valio Oy.
65 Viron perusmaitojen tuotantomäärät ovat kuitenkin pieniä. Virossa tuotetaan nestemaitoja noin 90 miljoonaa litraa vuodessa, kun Suomen vastaava määrä on noin 700 miljoonaa litraa.
66 Liite 26, Asianosaisjulkiset diat Arla Ingmanin vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan
Valiolle Arla Ingmanin 12.12.12 antaman suostumuksen perusteella); Kilpailuvirasto huomauttaa, että Arla Ingmanin esittämä
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
36 (152)
20.12.2012
nuksissa meijeristä myymälään ei Kilpailuviraston arvion mukaan ole merkittäviä eroja eri toimijoiden välillä. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että tehokkaimmillaan ne ovat Valiolla, jonka kuljetuskustannus meijeristä myymälään
on keskimäärin noin
senttiä litralta. 67
147. Näin ollen maitoraaka-aineen tuontilogistiikka kasvattaa perusmaitojen kustannuksia noin 4,2-6 sentillä litralta kotimaassa keräiltyyn raakamaitoon nähden. Tämä tarkoittaa sitä, että tuontilogistiikasta aiheutuvat kustannukset
nostavat ulkomailta raakamaitoa tuovan ja sen Suomessa perusmaidoiksi
pakkaavan meijerin muuttuvia kustannuksia noin 10-13 prosenttia litralta.
Tuontilogistiikan osuus perusmaitojen tukkuhinnoista on siten jopa noin 1020 prosenttia.
148. Lisäksi on huomattava, että edellä kuvattu tuontilogistiikan osuus koskee
maitoraaka-aineen tuontia. Pakattujen perusmaitojen yksikkökohtainen
rahtikustannus on vielä maitoraaka-aineen rahtikustannusta korkeampi, sillä
maitoraaka-aine voidaan tuoda tankkiautoissa toisin kuin kuluttajapakattu
perusmaito, joka vie siten enemmän tilaa.
149. Tuontilogistiikan aiheuttamat korkeat lisäkustannukset ja muut logistiikan
järjestämiseen liittyvät seikat vaikuttavat siten merkittävästi tuonnin kannattavuuteen. Sekä maitoraaka-aineen että kuluttajapakatun perusmaidon tuonnin kannattavuutta tarkasteltaessa on lisäksi huomattava, että ulkomaista alkuperää olevasta perusmaidosta kotimaan markkinoilla saatava tukkuhinta on
huomattavasti kotimaista perusmaitoa alhaisempi. Asiaa on käsitelty tarkemmin jaksossa 10.2.6.1 .
Johtopäätökset
150. Kilpailuviraston kuulemat vähittäiskaupan edustajat ryhmittymät eivät ole pitäneet perusmaitojen tuontia poissuljettuna vaihtoehtona tulevaisuudessa kotimaisen maidon kysyntää täydentävänä vaihtoehtona. Kaupan edustajat ovat
kuitenkin korostaneet sitä, että mahdollisen tuontimaidon tulisi olla ns. hintaetutuote eli sen hankintahinnan tulisi olla kuljetus- ja
logistiikkakustannusten jälkeen riittävästi alle muiden kaupan hankkimien perusmaitojen hinnan. Käytännössä kyse olisi tällöin kaupan omalla merkillä
myytävästä private label -perusmaidosta. Ulkomaisen merkkiperusmaidon
tuonti ei vähittäiskaupan arvioiden mukaan ole realistinen vaihtoehto edellä
käsitellystä kansallisesta kuluttajapreferenssistä ja ulkomaisten brändien vähäisestä tunnettavuudesta johtuen.
laskelma kuljetuskustannuksista vastaa
Jakelukustannukset meijeristä myymälään sisältyvät pääosin vähittäiskaupalle myytävän perusmaidon tukkuhintaan. Asiaa on
käsitelty edellä jaksossa 10.1.2.1 .
67
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
37 (152)
20.12.2012
151. Vaikka Kilpailuviraston kuulemat vähittäiskaupan edustajat eivät ole pitäneet
perusmaitojen tuontia poissuljettuna vaihtoehtona tulevaisuudessa kotimaisen maidon kysyntää täydentävänä vaihtoehtona, ei tuonnille toistaiseksi ole
ollut hinta/kustannusperusteisia edellytyksiä. Myöskään konkreettista tarvetta
ulkomaiselle hintaetutuotteelle ei ole ollut. Näin ollen mitään konkreettisia
selvityksiä, joissa tuontimahdollisuuksia, tuonnin laajuutta ja edellä mainittuja
kaupankäynnin esteitä sekä niiden kustannusvaikutuksia oli arvioitu, ei Kilpailuviraston tietojen mukaan ole vähittäiskauppojen toimesta tehty. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että perusmaitojen tukkuhintojen ollessa vuosina
2007-2009 huomattavasti, lähes 20 prosenttia, vuosien 2010-2012 hintatasoa
korkeammalla vähittäiskauppa ei hankkinut perusmaitoja ulkomailta.
152. Edellä todetun mukaisesti Kilpailuvirasto katsoo, että asian kannalta
relevantit maantieteelliset markkinat ovat Suomen laajuiset.
10.2 Määräävä markkina-asema
10.2.1 Arvioinnin perusteet
153. Kilpailulain 4 §:n toisen momentin mukaan määräävä markkina-asema
katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka
elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella
on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä
hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai
toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin
tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla. Säännös vastaa asiallisesti ennen
1.11.2011 voimassa olleen kilpailunrajoituslain 3 §:ää.
154. Määräävä asema on oikeuskäytännössä määritelty yrityksellä olevana
taloudellisena vahvuutena, jonka ansiosta yritys pystyy estämään tehokkaan
kilpailun säilymisen merkityksellisillä markkinoilla, koska se voi käyttäytyä
merkittävässä määrin kilpailijoistaan, asiakkaistaan ja viime kädessä
kuluttajista riippumattomasti. 68 Määräävän aseman toteaminen edellyttää
markkinoiden kilpailurakenteen sekä erityisesti määräävässä asemassa olevan
yrityksen ja sen kilpailijoiden markkina-aseman, olemassa olevien
kilpailijoiden sekä kilpailijoiden laajentumisen ja markkinoille tulon
aiheuttaman kilpailupaineen sekä asiakkaiden tasapainottavan
neuvotteluvoiman tarkastelua.
10.2.2 Valion markkina-asemaa koskeva aiempi ratkaisukäytäntö
155. Valion todettiin olevan määräävässä markkina-asemassa nestemäisten
maitotuotteiden valmistuksessa ja markkinoinnissa Suomessa ensimmäisen
Ks. asia 27/76, United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohta 65; Asia 85/76, Hoffmann-La
Roche & Co. v. komissio, kohta 38.
68
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
38 (152)
20.12.2012
kerran Kilpailuviraston päätöksessä vuonna 1994. 69 Myöhemmin asia on
todettu muun muassa Valion määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä
koskevassa viraston esityksessä vuonna 1996, jonka korkein hallinto-oikeus
vahvisti päätöksellään vuonna 1998. 70
156. Valion markkina-asemaa arvioidessaan korkein hallinto-oikeus otti
huomioon Valion korkean markkinaosuuden. Lisäksi Valion käytettävissä
oleva tuotantokapasiteetti, sen kontrolloima raakamaidon määrä,
tuotantolaitosten lukumäärä samoin kuin tuotevalikoima olivat korkeimman
hallinto-oikeuden mukaan ylivoimaisesti suuremmat kuin sen kilpailijoilla.
Oikeus otti huomioon myös sen, että toisin kuin kilpailijansa, Valio kykeni
ylläpitämään ja hyödyntämään valtakunnallisesti toimivaa omaa jakelujärjestelmää. 71
157. Lisäksi Valion on oikeuskäytännössä katsottu olevan määräävässä markkinaasemassa maitotuotteiden raaka-aineena käytettävän raakamaidon hankintaja myyntimarkkinoilla. Valion määräävä asema todettiin ensimmäisen kerran
Kilpailuviraston Aito Maito -yrityskauppapäätöksessä vuonna 2000. Tämän
jälkeen Valio määräävä asema on todettu vuonna 2004 annetussa Milka Vöyri
-yrityskauppapäätöksessä. 72
10.2.3 Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksien tarkastelu
158. Oikeuskäytännössä on katsottu, että yrityksen korkea markkinaosuus
verrattuna muiden markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuuksiin viittaa
määräävän markkina-aseman olemassaoloon edellyttäen, että yrityksen
markkinaosuus on säilynyt korkeana pidemmän aikavälin ajan. 73
159. Oikeuskäytännön mukaan pitkäaikainen ja erittäin suuri, yli 50 prosentin
markkinaosuus, on usein jo itsessään osoitus määräävästä asemasta, mikäli
muiden markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuudet ovat
huomattavasti alhaisemmat. 74 Yrityksellä, jolla on tietyn pituisen jakson
aikana erityisen suuri markkinaosuus, on tuotannon ja tarjonnan määränsä
perusteella voimakas asema, jonka vuoksi siitä tulee välttämätön
sopimuskumppani ja joka jo tästä syystä varmistaa, että se voi ainakin varsin
Kilpailuviraston päätös 30.11.1994, dnro 1/359/94; Kilpailuneuvosto oli jo tätä ennen Valion poikkeuslupahakemukseen
antamassaan päätöksessä vuonna 1993 (dnro 7/359/93) todennut Valiolla olevan määräävä markkina-asema tärkeimpien
maitotuotteiden markkinoilla.
70 Kilpailuviraston esitys 26.3.1996, dnro 508/61/1994; KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997.
71 KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997, s. 17-18.
72 Kilpailuviraston päätös dnro 1151/81/1999; Kilpailuviraston päätös 8.10.2004.
73
Asia 27/76 United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohta 111; Asia 85/76 Hoffmann-La Roche
& Co. v. komissio, kohta 41.
74
Asia 85/76, Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 60; Asia T395/94 Atlantic Container Line, kohta 328.
69
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
39 (152)
20.12.2012
pitkän ajan toimia määräävälle markkina-asemalle ominaisella tavalla
riippumattomasti, ilman että yritykset, joilla on huomattavasti pienemmät
markkinaosuudet, voisivat nopeasti tyydyttää sellaisilta asiakkailta tulevan
kysynnän, jotka eivät halua hankkia tuotteitaan yritykseltä, jolla on suurin
markkinaosuus. 75
160. Tätä alhaisempien markkinaosuuksien osalta oikeuskäytännössä on katsottu,
että määräävä asema on todennäköisempi silloin, kun yrityksen
markkinaosuus on 40 - 50 prosenttia, kuin silloin kun markkinaosuus jää alle
40 prosentin. 76
161. Valio on Suomen suurin perusmaitojen valmistaja ja myyjä. Valion osuus
perusmaitojen kokonaismyynnistä Suomessa on koko tarkastelun kohteena
olevan ajanjakson aikana ollut yli 50 prosenttia. Toiseksi suurin
perusmaitojen toimittaja Suomessa on Arla Ingman, jonka osuus
perusmaitojen myynnistä Suomen alueella on tarkastelun kohteena olevana
ajanjaksona ollut noin
prosenttia.
162. Valion ja Arla Ingmanin lisäksi Suomessa toimii muutama alueellinen
osuusmeijeri, jotka myyvät perusmaitoa vähittäiskaupalle etupäässä omilla
perinteisillä toimialueillaan tuotantolaitostensa ympärillä. Osuuskunta
Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio myyvät perusmaitoa ensisijaisesti
Länsi-Suomen ja Pohjanmaan alueella. Myös Juustoportti ILO 77 toimittaa
perusmaitoja vähittäiskaupalle alueellisesti Etelä-Pohjanmaan alueilla. Savossa
toimiva Osuuskunta Maitomaa on valmistanut Lidlin Milbona -maidot syksystä 2011 lähtien.
163. Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksia
sekä meijereiden virastolle toimittamien tuotantomäärien että vähittäiskaupan
ryhmittymien toimittamien hankintamäärien perusteella. Markkinaosuuksien
kehitystä on tarkasteltu vuodesta 2008 lähtien. Markkinaosuudet ja niiden
kehitys on koottu oheiseen taulukkoon 78:
75 Asia T-66/01 Imperial Chemical Industries Ltd, kohta 256; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche, kohta 41; Asia C-552/03 P,
Van den Bergh Foods v. komissio, kohta 154; Asia C-62/86, AKZO v. komissio, kohta 60.
76
Ks. asia 27/76, United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohdat 108-109; myös asia C-250/92,
Gøttrup-Klim e.a. Grovvareforeninger v Dansk Landbrugs Grovvareselskab AmbA, kohta 48.
77 Ilmajoen osuusmeijeri toimittaa nykyään kaiken tuottamansa maidon Juustoportti ILO Oy:lle, joka jalostaa raakamaidon
meijerituotteiksi.
78 Markkinaosuuksien muutoksiin vaikuttaa meijerien välisten volyymisiirtymisten lisäksi perusmaitomarkkinoiden lievä pienentyminen.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
40 (152)
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
20.12.2012
Perusmaitomarkkinat ja markkinaosuudet 2008 -elokuu 2012, milj. litraa, koko myynti
12008 %
2009 %
2010 %
2011 %
8/2012 %
Valio
ArlaIngman
Muut
Yhteensä
70
587
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
11,9 %
70
583
12,0 %
70
574
12,2 %
70
559
12,5 %
55
15,4 %
355
164. Vuonna 2008 Valion osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä Suomessa oli
selvästi yli 60 prosenttia. Valion osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä
laski vuonna 2009 ollen hieman yli 60 prosenttia. Kilpailutilanteen
kiristyminen ja Arla Ingmanin markkinaosuuden kasvu johti Valion
markkinaosuuden pienenemiseen vuoden 2010 aikana. Valion markkinaosuus
laski tällöin runsaaseen 55 prosenttiin perusmaitojen kysynnän laskiessa hieman vuoden 2008 tasosta. Vuoden 2011 aikana Valion markkinaosuus pysyi
vastaavalla tasolla kuin vuonna 2010. Vuoden 2012 elokuuhun ulottuvalla
jaksolla Valion markkinaosuus on laskenut reiluun 50 prosenttiin. Arla Ingmanin markkinaosuus kasvoi vuoteen 2010 saakka, jolloin se saavutti
165. Alueellisten meijereiden markkinaosuuksissa ei ole vuosina 2009-2012
tapahtunut merkittäviä muutoksia, lukuun ottamatta sitä, että aikaisemmin
Arla Ingmanin kanssa pakkausyhteistyötä tehnyt Osuuskunta Maitomaa on
aloittanut perusmaitojen valmistuksen itsenäisenä alueellisena meijerinä. 79
Kun Maitomaan luvut lisätään muiden alueellisten meijereiden lukuihin, niin
niiden markkinaosuus kasvaa noin 15 prosenttiin.
166. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion pitkäkestoinen, korkea, tarkasteluajanjaksona noin 50-55 prosentin markkinaosuus on jo itsessään vahva osoitus määräävän markkina-aseman olemassaolosta. Tätä vahvistaa lisäksi se, että Valion
markkinaosuus on huomattavasti suurempi kuin sen ainoan valtakunnallisen
kilpailijan, Arla Ingmanin, ja yhtä suuri tai suurempi kuin kaikkien muiden
alalla toimivien kilpailijoiden markkinaosuudet yhteensä. 80
Lidlin Milbona-maitojen valmistus siirtyi Valiolta Maitomaalle asteittain lokakuusta 2011 lähtien. Maaliskuusta 2012 lähtien
Milbona-maitojen valmistus on ollut kokonaan Maitomaalla.
80 Vrt. Asia 85/76 Hoffman-La Roche, kohta 51
79
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
41 (152)
20.12.2012
10.2.4 Valion määräävä asema raakamaidon hankinnassa ja sen merkitys perusmaitojen markkinoille
167. Valion poikkeuksellisen vahva markkina-asema raakamaidon hankinnassa
vahvistaa merkittävästi sen markkina-asemaa jatkojalostetuissa tuotteissa.
Valiolla on tavanomaista määräävää markkina-asemaa vahvempi asema
raakamaidon hankinnassa Suomessa; Valio hankkii vuosittain noin 1.900
miljoonaa litraa raakamaitoa, joka edustaa noin 86 prosenttia kaikesta
Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Kyse on monopolia lähenevästä
ylivoimaisesta määräävästä markkina-asemasta, joka tunnetaan nimellä
superdominanssi. 81 Vertikaalisesti integroitunut Valio hallitsee siten erittäin
huomattavaa osaa raaka-aineesta, jota myös sen kilpailijat tarvitsevat toimiakseen jatkojalostettujen tuotteiden markkinoilla.
168. Tuottajiltaan hankkimasta raakamaidon määrästä Valio on
yrityskauppaehtojen mukaisesti velvollinen myymään kilpailijoilleen
kiintiömaitona vuosittain enintään 185 miljoonaa litraa. Yrityskaupan ehtojen
mukaisesti Valion tulee myydä kiintiömaitoa samaan hintaan, jolla se hankkii
raakamaitoa omaan käyttöönsä. Kiintiömaidon hinnan perustuessa näin ollen
Valion määrittämään tuottajahintaan82, Valion on mahdollista vaikuttaa
kilpailijoidensa raaka-aineen hankintakustannuksiin ja siten
toimintaedellytyksiin raakamaidon hankinnassa olevan huomattavan
markkinavoimansa avulla. Valiolla on mahdollisuus nostaa kilpailijoidensa
raaka-ainekustannuksia omilla päätöksillään ja vaikeuttaa kilpailijoidensa
toimintaa markkinoilla. 83
169. Kiintiömaidon hintatasosta aiheutuvien suorien kustannusvaikutusten lisäksi
myös Valion kilpailijoiden omille tuottajilleen maksaman tilityshinnan on
seurattava Valion tuottajahintaa, sillä muutoin tuottajille syntyy kannustin
liittyä valiolaisiin osuuskuntiin paremman tuottajahinnan vuoksi. Arla
Ingmanin toimittamien tietojen mukaan yhtiö joutuu maksamaan omille sopimustuottajilleen hieman Valiota korkeampaa hintaa säilyäkseen
kilpailukykyisenä ostajana. Näin ollen Valion maksama tuottajahinta ohjaa
myös tätä kautta sen kilpailijoiden maitoraaka-aineen hankintakustannusta
laajemminkin kuin vain niiden Valiolta ostaman kiintiömaidon osalta. Asiaa
on käsitelty yksityiskohtaisemmin jäljempänä jaksossa 10.4.2.3.1 .
81 Ks. julkisasiamies Fennellyn ratkaisuehdotus yhdistetyissä asioissa C-395/96 P ja C-396/96 P Compagnie maritime belge
transports SA jne v. komissio, kohta 137; ks. myös komission päätös asiassa COMP 37.793 Microsoft, 24.3.2004, kohta 435.
82 Yrityskauppapäätöksen mukaisesti raakamaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräistä ostohintaa. Kuitenkin mikäli asiakas vaatii normaalista raakamaidon hankintaliiketoiminnasta poikkeavia järjestelyjä
(esimerkiksi poikkeuksellisen pitkiä kuljetusjärjestelyjä taikka pieniä toimituseriä), Valio voi lisätä hintaan kohtuulliset ja syrjimättömät kustannusvastaavat lisäkustannukset (Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99).
83 Kyse on kilpailijoiden kustannusten nostamisesta (Raising rival's costs), ks. esim. Kilpailuneuvoston päätös 18.5.2001, Elisa
Communications Oyj, d:o 150/690/1999, sivu 84.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
42 (152)
20.12.2012
170. Maitoraaka-aineen saatavuus on keskeisin tekijä, joka rajoittaa sekä uusien
toimijoiden mahdollisuuksia tulla markkinoille että Valion olemassa olevien
kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa ja kilpailla tehokkaasti
jatkojalostettujen tuotteiden kuten perusmaitojen markkinoilla. Raakamaidon
saatavuuden merkitystä on käsitelty potentiaalista kilpailua koskevassa jaksossa 10.2.6 .
10.2.5 Valion laaja tuoteportfolio, vahvat tuotemerkit ja oma jakelujärjestelmä
171. Valion markkina-asemaa vahvistaa se, että yhtiö on vahva toimija koko
Suomessa useissa tuoteryhmissä. Valion perusmaitokilpailijoitaan laajempi ja
täydellisempi maitotuotteiden tuotevalikoima ja tunnetut tuotemerkit lisäävät
Valion markkinavoimaa myös perusmaidoissa. Myös yhtiön oma, valtakunnallinen jakeluverkosto on omiaan vahvistamaan yhtiön markkina-asemaa.
Unionin oikeuskäytännössä laajaa tuoteportfoliota ja omaa jakelujärjestelmää
on pidetty määräävää asemaa vahvistavina tekijöinä. 84
172. Valiolla on valikoimassaan yli 1000 tuotetta. Perusmaitojen ohella Valiolla on
hyvin vahva asema muun muassa erikoismaitojen, juustojen ja jogurttien
markkinoilla. Useissa tuoteryhmissä Valion ainoa kilpailija on sitä selvästi
pienempi Arla Ingman. Valion tuotemerkkien vahvuutta kuvaa se, että Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden teettämässä bränditutkimuksessa Suomen 100 suosituimman tuotemerkin joukossa vuonna 2012 oli
11 Valion tuotemerkkiä. 85 Listalta ei löydy yhtään Valion perusmaitokilpailjoiden tuotemerkkiä. Arla Ingman löytyy listan sijalta 143.
173. Valion kilpailijoihinsa nähden huomattavasti laajempi ja vahvempi tuoteportfolio tuo sille kokonaisuutena arvioiden vahvemman neuvotteluaseman verrattuna tilanteeseen, että Valio myisi vain kapeaa tuotevalikoimaa tai yksittäisiä tuotteita. Lisäksi Valion huomattavasti kilpailijoita laajempi tuoteportfolio
yhdessä erittäin vahvojen tuotemerkkien kanssa vahvistaa sen asemaa pakollisena kauppakumppanina asiakkaille.
174. Merkittävät toimitusvolyymit sekä perusmaidoissa että muissa tuoteryhmissä
takaavat sen, että Valio pystyy kustannustehokkaasti ylläpitämään valtakunnallista jakeluverkostoa, joka on selvästi laajempi kuin yhdelläkään sen kilpailijalla. Kilpailuvirastolle toimittamassaan vastineessa Valio on katsonut, että
oma jakelujärjestelmä aiheuttaa sille kustannuksia, eikä sitä voida pitää pelkästään markkina-asemaa vahvistavana tekijänä. Asiassa ei kuitenkaan voida sivuuttaa sitä, että oman jakelujärjestelmänsä johdosta Valio on riippumaton
Esim. Komission päätös asiassa COMP 37.990 – Intel, kohdat 870. ja 873; Komission päätös asiassa COMP/E2/36.041/PO Michelin, kohdat 184 ja 196; Asia T-219/99 British Airways, kohta 212; Asia 85/76 Hoffman La-Roche, kohta
48; Asia C-62/86 Akzo v. komission, kohta 56; Myös KHO otti Valion laajan tuotevalikoiman huomioon vahvistaessaan sen
määräävän markkina-aseman (KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997, s. 17-18).
85 Liite 20, Markkinointi & Mainonta 16/12 28.9.2012.
84
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
43 (152)
20.12.2012
asiakkaiden logistisista ratkaisuista ja kykenee optimoimaan kuljetukset oman
tuotantonsa ja tuoteportfolionsa lähtökohdista. Lisäksi on otettava huomioon se, että Valiolla on suuri määrä asiakkaita, joilla ei ole omaa hankintalogistiikkaa. 86
10.2.6 Potentiaalinen kilpailu: markkinoille tulon ja laajentumisen esteet
175. Osana Valion markkina-asemaa koskevaa arviotaan Kilpailuvirasto on tarkastellut uuden markkinoille tulon ja olemassa olevan kilpailun laajentumisen esteitä. Virasto on tarkastelussaan kiinnittänyt huomiota valmiiden kuluttajapakattujen perusmaitojen maahantuonnin mahdollisuuksiin, uusien markkinoille tulevien yritysten mahdollisuuksiin etabloitua Suomeen sekä olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa.
176. Kuluttajapakattujen perusmaitojen tuonnin esteitä on käsitelty edellä relevantteja markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 . Keskeisimmät kuluttajapakatun perusmaidon maahantuontia rajoittavat seikat ovat kansallinen kuluttajapreferenssi ja tuonnin kustannukset. Vähittäiskaupan ryhmittymien
mukaan ulkomaisten perusmaitotuotteiden tuotemerkkien heikko tunnettavuus ja arvostus rajoittavat kuluttajapakattujen perusmaitojen tuonnin mahdollisuuden käytännössä private label -maitoon.
177. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että merkittävin sekä uuden markkinoille tulon että olemassa olevan kilpailun laajentumisen este on kotimaisen
raakamaidon saatavuus. Kilpailuvirasto on edellä relevantteja maantieteellisiä
markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 käsitellyt kansallisen kuluttajapreferenssin merkitystä, joka rajoittaa olennaisesti sekä ulkomaisten perusmaitotuotteiden markkinoille tuloa että kotimaisen raakamaidon korvaamista ulkomaisella raakamaidolla perusmaitojen valmistuksessa kotimaassa. Kilpailuviraston selvitysten mukaan potentiaalista kilpailua rajoittavat osaltaan myös
vapaan kapasiteetin määrä sekä uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset
10.2.6.1 Raakamaidon saatavuus
Kotimaisen raakamaidon saatavuus
178. Kotimaisen raakamaidon saatavuus rajoittaa merkittävästi Valion kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa perusmaitojen markkinoilla. Valio hallitsee kotimaan raakamaitomarkkinoita noin 86 prosentin osuudella.
Jäljelle jäävä osuus raakamaidon tuotannosta jakautuu muiden meijerien kesken eikä vapaata kapasiteettia raakamaidossa ole. Sekä maidontuottajien lukumäärä että Suomessa tuotetun raakamaidon määrä on päinvastoin laskussa.
86
Tällaisia ovat esimerkiksi julkisen sektorin asiakkaat sekä vähittäiskaupan ryhmittymien ulkopuoliset asiakkaat.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
44 (152)
20.12.2012
179. Raakamaidon hankintamarkkinoiden toimintalogiikasta johtuen Valion kilpailija, joka haluaa kasvattaa tuottajiensa määrää, joutuu tarjoamaan tuottajille
Valiota paremmat kaupankäynnin ehdot ja maksamaan maidosta Valiota korkeampaa tilityshintaa. 87 Perusmaitoliiketoiminnan osuus Valion kokonaisliiketoiminnasta on liikevaihdolla mitattuna vähäinen, vain noin 8 prosenttia.
Perusmaitoihin käytetyn raakamaidon volyymilla mitattuna liiketoiminnan
osuus Valion kokonaisliiketoiminnasta on noin
prosenttia. Valion olemassa oleville kilpailijoille perusmaitoliiketoiminnalla
on huomattavasti suurempi merkitys; esimerkiksi Arla Ingmanin liiketoiminnasta perusmaidoista kertynyt liikevaihto muodostaa noin kolmanneksen ja
alueellisten pienmeijereiden liiketoiminnasta noin 40-50 prosenttia. Käytetyn
raakamaidon määrällä mitattuna perusmaitoliiketoiminta muodostaa noin 5060 prosenttia Arla Ingmanin kokonaisliiketoiminnasta. Alueellisten pienmeijereiden liiketoiminnasta vastaava osuus on 60-70 prosenttia. Tähän nähden
on selvää, että perusmaitojen alhainen jalostusarvo ja matala tukkuhintataso
eivät mahdollista perusmaitojen tuotannon kannattavaa laajentamista raakamaitomääriä kasvattamalla siten, että tuottajille maksettaisiin selvästi Valiota
korkeampaa tilityshintaa.
180. Valio on yrityskaupan ehtojen mukaisesti velvollinen myymään raakamaitoa
kilpailijoilleen kiintiömaitona enintään 185 miljoonaa litraa vuodessa.
Kiintiömaidon myyntihintana käytetään Valion oman teollisuuden
keskimääräistä ostohintaa asianomaisilla toimituskuluilla lisättynä. Näin ollen
myös kiintiömaidon hinta vastaa Valion raakamaidosta tuottajilleen
maksamaa hintaa.
Ulkomaisen maitoraaka-aineen tuonti
181. Kilpailuvirasto on arviossaan tarkastellut myös Valion kilpailijoiden mahdollisuutta korvata kotimainen raakamaito tuontiraakamaidolla perusmaitojen
valmistuksessa. Keskeisin tuontimaidon käyttämistä rajoittava seikka on kansallinen kuluttajapreferenssi, joka vaikuttaa suoraan sekä tuontiraakamaidosta
valmistettavien perusmaitojen kannattavuuteen että tuontiraakamaidon käytön laajuuteen. Kotimaisen kuluttajapreferenssin merkitystä kuluttajien käyttäytymistä ohjaavana tekijänä on käsitelty edellä relevantteja maantieteellisiä
markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 .
182. Perusmaitojen valmistus ulkomailta tuodusta raakamaidosta edellyttää, että
sen tuonnin ja valmistuksen kustannukset eivät ylitä Suomen markkinoilta
saatavissa olevaa perusmaitojen tukkumyyntihintaa. Maitoraaka-aineen tuontia ei juuri ollut ennen kuin Arla Ingman vuonna 2009 aloitti maitoraakaaineen tuonnin Ruotsista. Tuomastaan maitoraaka-aineesta Arla Ingman jalostaa ja pakkaa Suomessa sekä perusmaitoa että muita maitotuotteita. Raa87
Asiaa on käsitelty tarkemmin jäljempänä jaksossa 10.4.2.3.1
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
45 (152)
20.12.2012
kamaidon tuonnin kannattavuutta rajoittavat kotimaisen kuluttajapreferenssin lisäksi tuonnin tekniset esteet kuten säilyvyys, tuontilogistiikan kustannukset, maakohtaiset maitokiintiöt sekä kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen asettamat vaatimukset. Tuontilogistiikan kustannusten ja
säilyvyyden osalta Kilpailuvirasto viittaa edellä relevantteja markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 todettuun.
183. Kuluttajapreferenssin vaikutusta tuontiraaka-aineeseen perustuvan maidon
kannattavuuteen kuvaavat Arla Ingmanin myymän ruotsalaisesta raakamaidosta valmistetun perusmaidon myyntimäärät ja -hinnat. Arla Ingman on
tuonut Ruotsista maitoraaka-ainetta ja myynyt vähittäiskaupalle siitä Suomessa pakattuja perusmaitoja vuodesta 2009 lähtien. Myyntimäärien perusteella
voidaan havaita, että ruotsalaisesta raakamaidosta valmistettu perusmaito
saavutti noin 6 prosentin markkinaosuuden vuonna 2010, jonka jälkeen
osuus ei ole kasvanut. Ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistetun perusmaidon kuluttajahinta vähittäiskaupassa on ollut noin 5-12 senttiä litralta
alempi kuin suomalaisesta raakamaidosta valmistetun perusmaidon hinta.
Näin ollen edes merkittävä, noin 5-13 prosentin hintaetu ulkomaiseksi mielletyn tuotteen eduksi ei ole johtanut merkittävään tai kasvavaan markkinaosuuteen.
184. Raakamaidon tuonnin kannattavuutta heikentävät osaltaan myös kotimaisen
lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen asettamat vaatimukset. Toisista jäsenvaltioista maitoraaka-ainetta Suomeen tuova meijerilaitos on esimerkiksi
velvollinen hävittämään jalostuksessa syntyvän jätteen kompostoimalla sen
sijaan, että se voitaisiin myydä eläinrehuksi, kuten suomalaisen raakamaidon
osalta voidaan toimia.
185. Lisäksi EU:n maatalouspolitiikkaan kuuluvat maakohtaiset maitokiintiöt ovat
osaltaan omiaan heikentämään mahdollisuuksia viedä perusmaitotuotteita
laajamittaisesti toisiin jäsenvaltioihin. Maitokiintiöt asettavat kullekin EU:n
jäsenmaalle tuotantokaton raakamaidon tuotannolle. Tuotannon rajaaminen
maitokiintiöihin on omiaan estämään raakamaidon tuotantomäärien kasvattamista oman maan kulutusta suuremmaksi.
186. Raakamaidon tuonnin rajallista merkitystä kuvaa Suomeen tuodun raakamaidon marginaalinen määrä suhteessa Suomessa tuotettuun raakamaitoon.
Vuonna 2010 Arla Ingman toi Suomeen ruotsalaista maitoraaka-ainetta noin
48 miljoonaa kiloa ja vuonna 2011 noin 51 miljoonaa kiloa Suomessa meijereihin toimitetun raakamaidon kokonaismäärän ollessa noin 2.200 miljoonaa
kiloa. Tuonnin osuus ei ole siten tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona
juurikaan kasvanut ja se vastaa vain noin 2 prosenttia meijereihin toimitetun
raakamaidon kokonaismäärästä.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
46 (152)
20.12.2012
10.2.6.2 Olemassa oleva tuotantokapasiteetti ja uuden kapasiteetin rakentaminen
187. Keskeisin Valion olemassa olevien kilpailijoiden toiminnan laajentamista ja
uusien toimijoiden markkinoille tuloa rajoittava seikka on edellä käsitelty raakamaidon saatavuus.
188. Vaikka raakamaitoa olisi saatavilla, myös perusmaitojen olemassa olevan vapaan tuotantokapasiteetin määrä sekä uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset vaikuttavat osaltaan uusien toimijoiden markkinoille tuloon ja Valion kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa. Voidakseen ylläpitää riittävää toimitusvalmiutta markkinoille tulevan kilpailijan on kyettävä rakentamaan tai hankkimaan tehokas tuotantokapasiteetti, mikä edellyttää valmiutta investoida tuotantolaitoksiin ja -linjoihin. Tuotantokapasiteetin, tehokkaan jakeluverkoston, logistiikan ja kilpailijaa vastaavan palvelutason, kuten jakelutiheyden, kustannustehokas ylläpitäminen edellyttävät riittävän maitotuotteiden tuotekokonaisuuden lisäksi merkittävää perusmaitoliiketoiminnan volyymiä.
189. Valion valmistamien perusmaitojen määrä on noin 300 miljoonaa. Valion
kilpailijoiden virastolle toimittamien tietojen mukaan niiden vapaan perusmaitojen pakkauskapasiteetin määrä on yhteensä noin 200 miljoonaa litraa. 88
Tästä Arla Ingmanin osuus on noin
miljoonaa litraa. Loppuu jakautuu alueellisille pienmeijereille ja Kaslink Oy:lle. 89 Osa alueellista meijereistä on lisäksi ilmoittanut, että varastointitilan puute ja logistiikan laajentamisesta aiheutuvat kustannukset rajoittavat niiden mahdollisuuksia hyödyntää täysimääräisesti vapaana olevaa kapasiteettiaan. Näin ollen todellinen käytettävissä olevan vapaan kapasiteetin määrä jonkin verran on ilmoitettua pienempi.
190. Myös uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset ovat huomattavat. Arla
Ingmanin virastolle toimittamien tietojen mukaan sen olemassa olevan kapasiteetin laajentaminen rakentamalla uusi 30 miljoonan litran prosessi- ja pak88 Valio on Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa esittänyt, että sen kilpailijoiden käytössä olevan vapaan kapasiteetin
määrä olisi noin
miljoonaa litraa, josta Arla Ingmanin osuus olisi noin
miljoonaa litraa. Valion arvio perustuu sen ilmoituksen mukaan Arla Ingmanin tavoittelemaan 30 prosentin markkinaosuuteen
sekä Valion eri lähteistä (mm. meijerikalenteri, vuosikertomukset ja kierrätysmaksut) keräämiin tietoihin. Keskeisin eroavaisuus
Valion ja sen kilpailijoiden virastolle toimittamissa arvioissa johtuu siitä, että Valion laskelmat eivät perustu faktoihin vaan ne
ovat yrityksen itsensä tekemiä arvioita. Valion esittämät laskelmat perustuvat myös teoreettisen maksimikapasiteetin laskentaan, joka ei vastaa yhtiöiden realistista kokonaiskapasiteettia. Valion kilpailijoiden toimittamien tietojen mukaan perusmaitojen
kysyntä on perjantaisin huomattavasti, jopa kaksi kertaa suurempaa kuin muina päivinä, jonka vuoksi tämä kysyntäpiikki määrittelee käytettävissä olevan maksimikapasiteetin. Perusmaitojen lyhyestä myyntiajasta johtuen niitä ei voida valmistaa varastoon vaan tuotteet on valmistettava siten, että ne toimitetaan kaupalle mahdollisimman tuoreina. Arla Ingmanin ilmoituksen
mukaan sen perusmaitojen pakkauskapasiteetin enimmäismäärä on
miljoonaa litraa, josta
miljoonaa litraa on vapaana.
89 Kilpailuvirastolle toimittamansa selvityksen mukaan erikoismaitoja kaupan omalla tuotemerkillä valmistava Kaslink Oy ei
näe itseään potentiaalisena kilpailijana perusmaitomarkkinoille.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
47 (152)
20.12.2012
kauslinja merkitsisi noin 5-15 miljoonan euron investointeja. Arla Ingmanin
toimittamat tiedot vastaavat Valion julkisuuteen antamia tietoja kapasiteetin
rakentamisen kustannuksista. Valion mukaan se investoi 13 miljoonaa euroa
Oulun meijerin laajennukseen, joka kasvattaa meijeriin tuotantokapasiteettia
14 prosenttia. 90 Kokonaan uuden tuotantolaitoksen perustaminen on olemassa olevan kapasiteetin lisäystä huomattavasti suurempi investointi.
191. Korkeiden kustannusten lisäksi kapasiteetin rakentaminen ja laajentaminen
vie runsaasti aikaa. Ennen rakentamisen aloittamista aikaa kuluu suunnitteluun, lupamenettelyyn ja laadunvarmistukseen. Valion julkisuuteen antaman
ilmoituksen mukaan esimerkiksi Riihimäen tuotantolaitoksen suunnitteluvaihe vei noin 2-3 vuotta. 91 Tämän jälkeen tuotantolaitoksen rakentaminen toimintakuntoon vie noin 1-2 vuotta.
192. Valion kilpailijoiden kapasiteetin rajallisuus yhdistettynä uuden kapasiteetin
rakentamisen korkeisiin kustannuksiin ja sen viemään aikaan vahvistaa näin
ollen osaltaan Valion markkinavoimaa.
10.2.6.3 Valion hinnoittelupolitiikka rajoittaa kilpailijoiden mahdollisuutta tulla markkinoille ja laajentaa
toimintaansa
193. Potentiaalisten kilpailijoiden kiinnostusta alalle tuloon hillitsee myös Valion
perusmaidoissa harjoittama aggressiivinen hinnoittelupolitiikka. Valio asettaa
raakamaidon hintatason Suomessa ja myy samaan aikaan perusmaitoja hinnalla, joka alittaa niiden valmistuksen muuttuvat kustannukset. Valio vie siten
toimintaedellytykset sekä nykyisiltä että potentiaalisilta kilpailijoiltaan.
194. Menettelyllään Valio on myös osoittanut potentiaalisille kilpailijoilleen, että
markkinoille tuleva yritys kohtaa perusmaidoissa markkinaosuuttaan voimakkaasti puolustavan Valion, joka on valmis uhraamaan voittonsa kustannukset
alittavalla hinnoittelulla estääkseen kilpailijoidensa laajentumisen ja uusien
markkinoille tulijoiden pääsyn Suomeen.
10.2.7 Asiakkaiden neuvotteluvoima ja Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina
195. Määräävää asemaa koskevassa arviossaan Kilpailuvirasto on tarkastellut myös
Valion asiakkaiden neuvotteluvoiman vaikutusta yhtiön markkina-asemaan.
Komission 102 artiklan täytäntöönpanotavoitteita koskevan tiedonannon
mukaan tasapainottava neuvotteluvoima voi olla tulosta asiakkaiden koosta
tai niiden kaupallisesta merkityksestä määräävässä asemassa olevalle yritykselle ja niiden kyvystä vaihtaa nopeasti kilpailevaan toimittajaan. Jos tasapainottavaa neuvotteluvoimaa on riittävästi, sillä voidaan estää yritystä korottamasta
kannattavasti hintojaan tai tehdä tyhjäksi tällainen yritys.
90
91
Liite 24, Valion tiedote 3.10.2012.
Liite 25, Valion tiedote 4.9.2012.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
48 (152)
20.12.2012
196. Valion asiakkaina olevilla vähittäiskaupparyhmittymillä on kokonsa ja kansainvälisten yhteistyöverkkojensa puolesta lähtökohtaisesti edellytyksiä kilpailuttaa tavarantoimittajia. Yksinomaan vähittäiskaupparyhmittymien koko ei
kuitenkaan kerro niiden todellisesta neuvotteluvoimasta perusmaitojen toimituksissa. Tasapainottavan neuvotteluvoiman olemassaolo edellyttäisi lähtökohtaisesti sitä, että kaupan ryhmittymillä olisi todellisia vaihtoehtoja vaihtaa
toimittajaa määräävässä asemassa olevasta yrityksestä sen kilpailijaan kilpailuttamalla toimittajia. Neuvotteluvoimaa ei myöskään katsota riittäväksi kilpailupaineeksi, jos se ainoastaan varmistaa, että vain tietty tai rajoitettu asiakasryhmä on suojassa määräävässä asemassa olevan yrityksen markkinavoimalta.
197. Valion kilpailijoiden kapasiteettirajoitteiden92 vuoksi vähittäiskaupan ryhmittymät ovat tosiasiassa riippuvaisia Valion toimituksista. Esimerkiksi Arla
Ingman ei pysty täysipainoisesti kilpailemaan päätoimittajan asemasta samaan
aikaan sekä K- että S-ryhmissä. Valion kilpailijoiden kapasiteettirajoitteita on
käsitelty edellä jaksossa 10.2.6.2 . Lisäksi Valion asemaa välttämättömänä
kauppakumppanina vahvistaa yhtiön vahva tuotemerkki, historiallinen asema
suomalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä sekä alueellinen kuluttajapreferenssi. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että esimerkiksi osa Sryhmän alueosuuskaupoista hankkii kuluttajiensa preferenssien vuoksi ensisijaisesti Valion maitoja.
198. Osalle kuluttajista kaupan omat tuotemerkit tarjoavat vaihtoehdon
merkkiperusmaidoille. Kaupan tuotemerkkien osuus perusmaitojen
kokonaismyynnistä on ollut vuosina 2010-2012 kuitenkin vain noin 8,5 – 12
prosenttia. 93 Tarkastelun kohteena olevana aikana Suomessa on myyty kaupan tuotemerkeillä Lidlin Milbona -maitoa ja Ruokakeskon Pirkka-maitoa.
Näiden toimituksista vastaavat samat yhtiöt, jotka toimittavat kaupalle
merkkiperusmaitoja. Kaupan omalla tuotemerkillä myytävät perusmaidot
myös valmistetaan joko Valiolta yrityskauppaehdon nojalla hankittavasta
kiintiömaidosta tai Valion kilpailijoiden omilta tuottajiltaan hankkimasta raakamaidosta, jonka hintatason Valion asettaa. Näin ollen kaupan omien tuotemerkkien käyttäminen ei olennaisesti lisää hintakilpailua markkinoilla.
199. Edellä kuvatuista seikoista johtuen kaupan omat tuotemerkit eivät lisää
kaupan neuvotteluvoimaa tavalla, joka rajoittaisi merkittävästi Valion
markkinavoimaa.
Tässä yhteydessä kapasiteettirajoitteilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu vapaana olevan pakkauskapasiteetin määrästä sekä vapaan kapasiteetin käyttöä rajoittavista tekijöistä, ennen kaikkea raakamaidon saatavuudesta. Kuten edellä on todettu, raakamaidon saatavuus on keskeisin yksittäinen seikka, joka rajoittaa sekä uusien kilpailijoiden markkinoille tuloa että Valion olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa.
93 Tiedot perustuvat vähittäiskaupan ryhmittymien Kilpailuvirastolle toimittamiin hankintamääriin.
92
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
49 (152)
20.12.2012
10.2.8 Johtopäätökset Valion markkina-aseman arvioinnista
200. Kilpailuvirasto toteaa, että merkittävimpään kilpailijaan nähden pitkäaikaisesti
selkeästi suurempi, tarkasteltavan ajanjakson aikana jatkuvasti yli 50 prosentin markkinaosuus, asema raakamaitomarkkinoiden hinnanasettajana,
kilpailijoiden riippuvuus Valiosta raakamaidon hankinnassa, oman jakelun
mahdollistava kilpailijoihin verrattuna laaja tuotevalikoima, vahvat tuotemerkit, sekä tuontia rajoittavat tekijät mukaan lukien yhtiön harjoittaman aggressiivisen hinnoittelupolitiikan sille tuoma maine antavat Valiolle huomattavan
markkinavoiman perusmaitojen Suomen markkinoilla. Myöskään asiakkaiden
neuvotteluvoima ei riittävällä tavalla vaikuta Valion mahdollisuuksiin toimia
kilpailijoistaan ja asiakkaistaan riippumatta. Edellä kuvattujen seikkojen
perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Valio on kilpailulain 4 §:n 2
momentissa tarkoitetussa määräävässä markkina-asemassa relevanteilla
markkinoilla.
10.3 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan
201. Kilpailulain 3 §:n mukaan kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan
Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan myös
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan
säännöksiä. Säännös vastaa asiallisesti ennen 1.11.2011 voimassa olleen
kilpailunrajoituslain 1 a §:ää.
202. Aiemmin voimassa olleen kilpailunrajoituslain esitöissä on Euroopan
yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytäntöön viitaten todettu, että
kilpailunrajoitus voi olla omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen
kauppaan, kun riittävällä todennäköisyydellä voidaan ennakoida, että
kilpailunrajoituksella voi olla yhteismarkkinoiden kannalta merkityksellinen
välitön tai välillinen, todellinen tai potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden
välisen kaupan rakenteeseen. 94
203. Viraston selvityksen kohteena on ollut määräävässä markkina-asemassa koko
Suomen alueella olevan Valion menettely perusmaitojen myynnissä tukkumyynnissä ja erityisesti perusmaitojen myynnissä valtakunnallisille
vähittäiskaupan ryhmittymille. Asiassa on jäljempänä luvussa 10.4 selostetuin
perustein kyse siitä, että Valio on hinnoittelullaan pyrkinyt sulkemaan
perusmaitojen markkinat kilpailun vastaisesti. Tällainen menettely on jo
itsessään omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja sen
rakenteeseen, sillä väärinkäytön vuoksi markkinoille pääsy on vaikeutunut. 95
94
95
HE 11/2004 vp., s. 29.
Ks. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 93.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
50 (152)
20.12.2012
204. Menettelyn vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan korostaa entisestään
se, että se on osaltaan kohdistunut toisesta jäsenvaltioista peräisin olevaan
kilpailijaan ja raaka-aineen tuontiin. Valion kilpailunrajoituslain vastainen
menettely on alkanut, kun kilpailutilanne kotimaan markkinoilla aktivoitui
tanskalais-ruotsalaiseen meijeriosuuskunta Arla Foodsiin sulautuneen Arla
Ingmanin ryhdyttyä tavoittelemaan markkinaosuuden kasvua perusmaitojen
markkinoilla Suomessa tarjoamalla muun ohella vähittäiskaupalle Ruotsista
tuodusta maitoraaka-aineesta valmistettua perusmaitoa. 96 Valion menettelyn
tarkoituksena on näin ollen osaltaan ollut estää toisesta jäsenvaltiosta peräisin
olevan raaka-aineen tuonti Suomen markkinoille sekä sulkea kotimaan
markkinat niin, ettei toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleva kilpailija pysty
toimimaan markkinoilla kannattavasti.
205. Valion menettely on varoitus myös muille Valion olemassa oleville ja
potentiaalisille kilpailijoille niin perusmaitojen kuin muiden maitotuotteen
osalta. Kun määräävässä asemassa oleva yritys saa mainetta yrityksenä, joka
harjoittaa kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtääviä
menettelytapoja kilpailuun pyrkiviä yrityksiä vastaan vähentää se myös muista
jäsenvaltioista olevien potentiaalisten kilpailijoiden kiinnostusta laajentaa
toimintaansa Suomen markkinoille tai ryhtyä kasvattamaan toimintaansa
Suomessa. 97
206. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion menettely on ollut omiaan vaikuttamaan
olennaisella tavalla jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja sen rakenteeseen.
Kilpailuvirasto soveltaa näin ollen tapaukseen 1.11.2011 asti voimassa olleen
kansallisen kilpailunrajoituslain 6 §:ää, voimassa olevan kilpailulain 7 §:ää ja
SEUT 102 artiklaa.
10.4 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
10.4.1 Arvioinnin perusteet
207. Kilpailulain 7 §:n mukaan yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai
elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman
väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti:
208. 1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien
kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen;
2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien
vahingoksi;
3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin
suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla
96
97
Ks. jaksot 9 ja 10.4.3
Ks. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 69.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
51 (152)
20.12.2012
tavalla; tai
4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli
hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan
mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.
209. Kilpailulain 7 § perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen
("SEUT") 102 artiklaan ja sitä on tulkittava yhdenmukaisesti 102 artiklan ja
sitä koskevan yhteisön soveltamiskäytännön mukaisesti. Säännös on
yhdenmukainen ennen 1.11.2011 voimassa olleen kilpailunrajoituslain 6 §:n
kanssa.
210. Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävä markkina-asema tuo yritykselle
erityisvastuun, jonka mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen tulee
varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua
yhteismarkkinoilla. Erityisvastuun soveltamisalaa on tarkasteltava kunkin
tapauksen heikentynyttä kilpailutilannetta ilmentävien erityisten olosuhteiden
valossa. Oikeuskäytännön mukaan erityisvastuusta seuraa, että SEUT 102
artiklan ja siten myös kilpailulain 7 §:n soveltamisalaan kuuluu kaikki
sellainen määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminta, joka voi estää
markkinoilla vielä voimassa olevan kilpailuasteen säilymisen ja kehittymisen
sen vuoksi, että kyseinen yritys käyttää muita keinoja, kuin niitä joita taloudellisten toimijoiden suoritteisiin perustuvassa normaalissa kilpailussa
käytetään. 98
211. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnan yhtenä keskeisenä
tarkoituksena on varmistaa, että määräävässä asemassa olevat yritykset eivät
estä tehokasta kilpailua sulkemalla markkinat kilpailun vastaisesti, koska sillä
olisi haitallinen vaikutus kuluttajien hyvinvointiin. Kilpailun vastaisella
markkinoiden sulkemisella tarkoitetaan tilannetta, jossa todellisten tai
mahdollisten kilpailijoiden tehokas markkinoille pääsy vaikeutuu tai estyy
määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavan vuoksi. Tällöin on
todennäköistä, että määräävässä asemassa oleva yritys voi kannattavasti
korottaa hintoja kuluttajien vahingoksi. Kilpailun vastainen markkinoiden
sulkeminen, poissuljenta, kattaa sellaiset määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavat, joilla pyritään estämään uuden kilpailijan tulo markkinoille, olemassa olevan kilpailijan kasvu tai poistamaan kilpailija kokonaan markkinoilta. 99
212. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnan ensisijaisena
tavoitteena on suojella tehokasta kilpailuprosessia, ei määräävässä asemassa
olevan yrityksen kilpailijoita. Tämän vuoksi kilpailun vastaisen markkinoiden
98 Esim. Asia C-209/10 Post Danmark v konkurrencerådet, kohdat 23-24; Asia C-202/07 P France Télécom, kohta 105 näissä
viitattuine oikeustapauksineen.
99 Ks. esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels,
December 2005), kohdat 69-73.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
52 (152)
20.12.2012
sulkemisen estämiseksi määräävässä asemassa olevan yrityksen
menettelytapaan on tarpeen puuttua lähtökohtaisesti vain silloin, kun
menettelytapa on haitannut tai voi haitata sellaisten kilpailijoiden
toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia, joiden katsotaan olevan yhtä
tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva yritys. 100 Yhtä tehokkaalla kilpailijalla tarkoitetaan hypoteettista kilpailijaa, jonka kustannukset ovat samat
kuin määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset. Tehokkuudella
tarkoitetaan näin ollen tuotannollista tehokkuutta. Yhtä tehokas kilpailija voi
lähtökohtaisesti sulkeutua pois markkinoilta vain silloin, kun määräävässä
asemassa oleva yritys hinnoittelee alle omien kustannustensa. 101
213. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö voi muodostua useista eri
elementeistä ja toimenpiteistä, joiden yhteisenä tarkoituksena on kilpailun
vastainen markkinoiden sulkeminen. Oikeuskäytännössä on katsottu
väärinkäyttöä olevan kaikki sellainen määräävässä asemassa olevan yrityksen
toiminta, joka on omiaan vaikuttamaan markkinoilla olevan kilpailuasteen
säilymiseen ja tämän kilpailun kehittymiseen sen vuoksi, että määräävässä
asemassa oleva yritys käyttää muita kuin niitä keinoja, joita taloudellisten
toimijoiden liiketoimiin perustuvassa tuotteiden tai palvelujen tavallisessa
kilpailussa käytetään. 102
214. Väärinkäyttönä pidetään muun ohella menettelyä, jossa määräävässä
asemassa oleva yritys saattaa itsensä alttiiksi tappioille tai luopuu voitosta
lyhyellä aikavälillä sulkeakseen markkinoilta kilpailijansa tai vahvistaakseen
markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen, ja aiheuttaa näin haittaa
kuluttajille. 103 Tällaista kilpailijoiden poissulkemiseen tai niiden kasvun
estämiseen tähtäävää alihinnoittelua kutsutaan saalistushinnoitteluksi.
Unionin oikeuskäytännön mukaan kyse on saalistushinnoittelusta, jos
määräävässä markkina-asemassa oleva yritys tarjoaa tuotettaan tai palveluaan
kustannukset alittavaan hintaan syrjäyttääkseen kilpailijat markkinoilta tai
estääkseen kilpailijoiden markkinoille tulon, jolloin määräävässä asemassa
oleva yritys voi lisätä markkinavoimaansa. 104
215. Saalistushinnoittelun tunnusmerkistö on määritelty unionin tuomioistuinten
oikeuskäytännössä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muuttuvien
kustannusten keskiarvoa alhaisempia hintoja on aina pidettävä osoituksena
määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Unionin tuomioistuimen
mukaan tässä tapauksessa ei ole mahdollista, että hinnoittelun taloudellinen
tarkoitus olisi joku muu kuin kilpailijan syrjäyttäminen, sillä jokainen
100
Ks. esim. Asia 62/86, AKZO Chemie v. komissio, kohta 72; asia T-271/03, Deutsche Telekom v. komissio, kohta 194.
DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels, December 2005), kohta 63.
102 Asia 85/76 Hoffman-La Roche Co. AG v. komissio, kohta 91.
103 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 63.
104 Asia C-62/86 AKZO Chemie v. komissio; Asia C-333/94 Tetra Pak II.
101
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
53 (152)
20.12.2012
valmistettu ja myyty yksikkö aiheuttaa yritykselle tappioita. Lisäksi
tuomioistuin on vahvistanut, että toisaalta kokonaiskustannusten keskiarvoa
alhaisempia, mutta muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja
on pidettävä osoituksena markkina-aseman väärinkäytöstä, jos
syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen. 105
216. Kilpailuviraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa
asiassa on kyse siitä, onko määräävässä markkina-asemassa oleva Valio
soveltanut perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle menettelytapoja, joiden
yhteisenä tarkoituksena on kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen.
Arvioidessaan Valion menettelytapoja ja niiden kilpailulainsäädännön
mukaisuutta Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, onko Valio tarkoituksella
saattanut itsensä alttiiksi tappioille tai luopunut perusmaitoliiketoiminnan
voitoista sulkeakseen markkinat kilpailun vastaisesti ja vahvistaakseen näin
markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen.
217. Arvioidessaan sitä, onko Valiolle aiheutunut vältettävissä olevia tappioita tai
onko yritys luopunut voitoista, Kilpailuvirasto on ottanut lähtökohdaksi
unionin oikeuskäytännön mukaisesti keskimääräiset muuttuvat kustannukset
ja keskimääräiset kokonaiskustannukset ja tarkastellut näiden kustannusten
kattamista. 106 Virasto on myös arviossaan verrannut perusmaitojen muuttuvia
kustannuksia niiden vältettävissä oleviin kustannuksiin ja tarkastellut vältettävissä olevien kustannusten kattamista komission tiedonannon mukaisesti. 107
218. Tämän lisäksi virasto on tarkastellut asiassa kertyneen asiakirjanäytön
pohjalta sitä, onko Valio omaksunut kilpailun vastaisen markkinoiden
sulkemiseen tähtäävän liiketoimintastrategian, jota se on toteuttanut muun
ohella kustannukset alittavalla hinnoittelulla. Virasto on myös tarkastellut
sitä, ovatko Valion S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset korostaneet menettelyn poissulkevaa vaikutusta.
105 Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France
Télécom v. komissio, kohdat 224-225.
106 Ns. Areedan ja Turnerin testi; Asia C-333/94 Tetra Pak II; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio; Asia T-340/03
France Télécom v. komissio.
107 Komission 102 artiklan soveltamista koskevassa tiedonannossa on omaksuttu uusi mittapuu tappiolle altistamiseen edellä
kuvattuun unionin tuomioistuinten vakiintuneeseen käytäntöön nähden. Komissio ottaa omassa ratkaisukäytännössään
nykyään lähtökohdaksi keskimääräiset vältettävissä olevat kustannukset (average avoidable cost, AAC) ja pitkän aikavälin
keskimääräiset lisäkustannukset (long-run average incrimental cost, LRAIC). Jos määräävässä asemassa oleva yritys perii
hintoja, jotka jäävät alle AAC:n, ei yritys kata kustannuksia, jotka se olisi välttänyt jos kyseisiä tuotteita ei olisi valmistettu
lainkaan. Komission mukaan jos määräävässä asemassa oleva puolestaan perii hintoja, jotka jäävät alle LRAIC:n, se on merkki
siitä, että yritys ei saa takaisin kaikkia kyseisen hyödykkeen tai palvelun tuottamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia ja että yhtä
tehokkaasti toimiva kilpailija saatettaisiin sulkea markkinoilta. Tällöin komissio ottaa huomioon muun ohella asiassa
mahdollisesti ilmi tulleet välittömät todisteet markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä strategiasta. (Komission tiedonanto
2009/C45/02, kohdat 26-27.)
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
54 (152)
20.12.2012
10.4.2 Valion hinnoittelu suhteessa kustannuksiin
219. Unionin oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä, onko määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelu kattanut kustannukset ja onko siten yhtä
tehokas kilpailija vaarassa sulkeutua markkinoilta, on lähtökohtaisesti käytettävä hinta- ja kustannuskriteerejä, jotka perustuvat määräävässä asemassa
olevalle yritykselle itselleen aiheutuneisiin kustannuksiin. 108
220. Jos määräävässä asemassa oleva yritys ei kata omia kustannuksiaan, ei myöskään yhtä tehokas kilpailija pystyisi toimimaan markkinoilla kannattavasti.
Unionin tuomioistuimen mukaan tätä lähestymistapaa puoltaa myös oikeusvarmuuden periaate, sillä määräävässä asemassa oleva yritys voi hintansa ja
kustannuksensa huomioon ottamalla arvioida omien menettelytapojensa
lainmukaisuutta sille SEUT 102 artiklan perusteella kuuluvan erityisvastuun
mukaisesti eikä kilpailevien yritysten kustannusrakenne normaalisti ole määräävässä asemassa olevan yrityksen tiedossa. 109
221. Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt Kilpailuvirastolle, että maitoraakaaineen hankintakustannusta ei tulisi ottaa sellaisenaan huomioon arvioitaessa
Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta. Virasto on selvityspyynnöin
sekä kahden Valion tiloissa toimitetun kilpailulain 35 §:n mukaisen tarkastuksen avulla selvittänyt muun ohella sitä, miten Valio itse käsittelee maitoraakaaineen kustannusta sisäisessä laskennassaan ja liiketoiminnassaan. Viraston
selvitysten tuloksia on käsitelty jäljempänä jaksoissa 10.4.2.3 -10.4.2.6 .
222. Arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä perusmaitojen
markkinoilla Suomessa ei ole kuitenkaan olennaista selvittää yksityiskohtaisesti sitä, miten maitoraaka-aineen kustannusluonnetta käsitellään Valiossa sisäisesti tai miten Valio itse näkee maitoraaka-aineen omassa liiketoimintalogiikassaan. Valion asettama raakamaidon hinta on muuttuva kustannus sekä
sen olemassa oleville että markkinoille tuloa suunnitteleville hypoteettisille
kilpailijoille, jotka ovat kustannusrakenteelta yhtä tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva Valio. Asiaa on käsitelty jäljempänä kappaleessa 10.4.2.3.1 .
10.4.2.1 Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin
223. Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin perustuu kustannusten riippuvuuteen toiminta-asteesta. Muuttuvien kustannusten oletetaan joko kasvavan
tai vähenevän samassa suhteessa kuin toiminta-aste muuttuu. Muuttuvat
kustannukset riippuvat siten suoritemäärästä. Kiinteät kustannukset eivät
riipu toiminta-asteen vaihtelusta vaan kapasiteetin eli potentiaalitekijöiden
muutoksista. 110 Kiinteiden kustannusten määrä ei siten riipu niinkään
Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 74 ja vastaavasti asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohta 108.
Asia C-52/09 Konkurrensverket v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 41 ja 44.
110 Ks. esim. asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 71.
108
109
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
55 (152)
20.12.2012
tuotannon määrästä, vaan ajan kulumisesta. Myös ne kustannukset, jotka
riippuvat toiminta-asteesta vain vähän, käsitellään usein kiinteinä. 111
224. Kustannusten kiinteys ei merkitse niiden ehdotonta muuttumattomuutta.
Tilanne kustannusten jaossa voi vaihdella tuotantotyypin tai tarkastelujakson
pituuden mukaan. Kun tarkasteluajanjaksoa pidennetään, kiinteät
kustannukset voivat olla muuttuvia. Toisaalta riittävän lyhyellä aikavälillä
kaikki kustannukset voivat olla kiinteitä. 112 Tarkasteltaessa
kustannusmittareiden avulla sitä, onko määräävässä asemassa olevalle
yritykselle aiheutunut vältettävissä olevia tappioita, on ajanjakso, jolla
kustannusten luonnetta tarkastellaan, kustannukset alittavan
saalistushinnoittelun kesto. 113 Tässä tapauksessa kyse on ajanjaksosta, joka on
alkanut 1.3.2010 ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan edelleen.
225. Tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana Valiossa on ollut käytössä
kaksi kannattavuuslaskentaohjelmaa: OFA ja ATLAS. Kilpailuvirasto on
tarkastellut perusmaitojen kannattavuutta kummankin järjestelmän
tuottamien raporttien pohjalta. Kilpailuvirasto on ottanut arviossaan
huomioon myös laskentajärjestelmän vaihdoksen mahdolliset vaikutukset
kustannustietoihin.
226. Kustannusten ryhmittelyssä muuttuviin ja kiinteisiin Kilpailuvirasto on ottanut lähtökohdaksi Valion laskelmissa käytetyn jaottelun. Virasto on näin ollen käyttänyt kustannusten ryhmittelyssä Valion laskentajärjestelmään sisältyvässä kululajilaskelmassa sellaisenaan olevaa jakoa muuttuviin ja kiinteisiin
kustannuksiin. 114 Osan kustannuslajeista (esim. poistot) Kilpailuvirasto on
111 Kiinteät kustannukset voidaan edelleen jakaa kahteen osaan: seisontakustannukset, joita syntyy vaikka tuotantoyksikköä ei
käytettäisi lainkaan ja valmiuskustannukset, jotka syntyvät tuotantoyksikön käyntivalmiudesta.
112 Kahden ääripään välissä erotetaan joskus puolimuuttuvat kustannukset, jotka ovat kiinteitä, kun tuotantomäärä on nolla ja
kasvavat tämän jälkeen suorassa suhteessa tuotantomäärään.
113 Ks. esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels
2005), kohta 105.
114 OFA-laskelmissa Valio on jakanut kustannukset kahteen pääryhmään: tuotannon ja myynnin kustannuksiin. Kummakin
pääryhmän alla Valio on jaotellut kustannukset tiliryhmäkohtaisesti. OFA- laskelmissa Valio on jakanut
henkilöstökustannukset sekä myynnin että tuotannon osalta muuttuviin ja kiinteisiin. Uudessa ATLAS-järjestelmässä
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
56 (152)
20.12.2012
ryhmitellyt erilaisten kustannusten yleisesti tiedossa olevan
kustannusluonteen perusteella. 115
227. Valion OFA- tuloslaskelmissa käytetyn kustannusryhmittelyn mukaisesti
Kilpailuvirasto on luokitellut muuttuviksi kustannuksiksi maitoraaka-aineen
ja muut raaka-ainekustannukset, pakkaustarvikkeista aiheutuneet
kustannukset, muista aineista ja tarvikkeista aiheutuneet kustannukset,
ulkopuoliset palveluostot, muuttuvat henkilöstökulut, myyntirahdit ja muut
muuttuvat kustannukset. Kiinteiksi kustannuksiksi virasto on luokitellut
tuloslaskelmiin sisältyvät kiinteät henkilöstökulut, vuokrakulut, mainonnan
kulut, muut kiinteät kulut ja poistot. ATLAS- tuloslaskelmien osalta Kilpailuvirasto on käyttänyt
jaottelua muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. 116
228. OFA- järjestelmästä tuotettujen laskemien perusteella Kilpailuvirasto on tehnyt lisäksi suuntaa-antavan analyysin vältettävissä olevista keskimääräisistä
kustannuksista (AAC), jossa perusmaitojen keskimääräistä muuttuvaa
kustannusta (AVC) on verrattu niiden keskimääräiseen vältettävissä olevaan
kustannukseen. Analyysi perustuu siihen, miten paljon Valio on pystynyt
välttämään kustannuksia vuonna 2010, kun sen perusmaitojen tuotantomäärä
on vähentynyt
miljoonaa litraa vuoteen 2009
verrattuna. Analyysin perusteella tehty laskelma osoittaa, että vuonna 2010
AVC ja AAC olivat lähes samansuuruiset. 117
10.4.2.2 Valion esittämät väitteet kustannusluvuista ja kustannusten luokittelusta
229. Asian käsittelyn aikana Valio on kommentoinut Kilpailuvirastolle
toimittamiinsa tuloslaskelmiin sisältyviä kustannuslukuja ja Kilpailuviraston
niiden perusteella tekemää jakoa muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin.
115 Ks. esim. Drury, C.: Management and cost accounting. 7th edition. London: Cengage learning (2008); Riistama, Jyrkkiö:
operatiivinen laskentatoimi (1991).
116 Laskelmien perusteella Kilpailuvirasto on tehnyt yhteenvedon perusmaitojen keskimääräisistä muuttuvista (AVC) ja
keskimääräistä kiinteistä (AFC) kustannuksista yksikköhintatasolla euroa/litra. Liitteenä olevasta yhteenvedosta käy ilmi, että
Valion tuottamien ja myymien perusmaitojen kustannuksista suurin osa, noin
prosenttia, on
muuttuvia ja loput, noin
prosenttia, on kiinteitä. ( Ks. liite 26, Valion perusmaitojen
kustannusrakenne vuosina 2009 ja 2010.)
117 Analyysissä on otettu huomioon maitoraaka-aineen yksikköhintamuutokset, koska ne ovat tiedossa. Muiden kustannusten
osalta ei ole huomioitu yksikköhintamuutoksia, koska ne eivät ole Kilpailuviraston tiedossa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan
kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat keskimäärin 6,7 % tammikuusta 2010 tammikuuhun 2011. Vastaavasti
tilastokeskuksen mukaan työvoimakustannusindeksi on elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen osalta muuttunut vuoden
2009 tasolta 103,3 vuoden 2010 tasolle 105,4 eli myös palkkakustannukset ovat nousseet. Mikäli nämä kustannusten
muutokset huomioitaisiin laskelmissa, ne nostaisivat AAC:n hieman korkeammaksi nyt tehtyyn laskemaan nähden. Laskelma
on esityksen liitteenä 48.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
57 (152)
20.12.2012
230. Keskeinen erimielisyys Kilpailuviraston ja Valion välillä koskee maitoraakaaineen hankintakustannuksen luonnetta. Valion mukaan maitoraaka-aineen
hankintakustannus ei ole sille kokonaisuudessaan kustannus, koska tuottajille
maksettavaan hintaan sisältyy voitonjakoeriä. Siltä osin kun raakamaidon
hankintahintaa voidaan Valion mukaan käsitellä kustannuksena, se ei ole Valion mukaan muuttuva vaan kapasiteettiin verrattavissa oleva kiinteä kustannus.
231. Lisäksi Valio on esittänyt, että sen virastolle toimittamiin tuloslaskelmiin
sisältyviä kustannuslukuja ja Kilpailuviraston näiden perusteella tekemää
ryhmittelyä tulee oikaista seuraavat seikat huomioon ottaen:
− tuloslaskelmiin sisältyvä maitoraaka-ainekustannuksen arvosuhde
tulee oikaista;
− tuloslaskelmiin sisältyvistä muuttuviksi luokitelluista myyntirahdeista
on todellisuudessa kiinteitä noin
prosenttia ja
muuttuvia vain noin
prosenttia; ja
− tuloslaskelmiin sisältyvistä muuttuvista henkilöstökuluista vain noin
prosenttia on todellisuudessa muuttuvia
232. Kilpailuvirasto vastaa alla ensin Valion esittämiin väitteisiin maitoraakaaineen kustannusluonteesta. Lopuksi virasto vastaa Valion esittämiin
oikaisuvaatimuksiin myyntirahtien ja henkilöstökulujen kustannusluonteesta.
Maitoraaka-aineen arvosuhdetta koskevaa oikaisuvaatimusta on käsitelty jäljempänä jaksossa 10.4.2.6.1 .
10.4.2.3 Raaka-ainekustannuksen luonne
233. Asian käsittelyn aikana Valio on esittänyt virastolle useita argumentteja siitä,
miksi maitoraaka-aineen hankintakustannusta ei tulisi ottaa sellaisenaan
huomioon arvioitaessa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta. Valion mukaan maitoraaka-aineen hankintakustannus ei ole sille kokonaisuudessaan kustannus, koska tuottajille maksettavaan hintaan sisältyy voitonjakoeriä. Siltä osin kun raakamaidon hankintahintaa voidaan Valion mukaan
käsitellä kustannuksena, se ei ole muuttuva vaan kapasiteettiin verrattavissa
oleva kiinteä kustannus, koska Valio on velvollinen ottamaan vastaan kaiken
sen tuottajien tuottaman raakamaidon määrän.
234. Tämän lisäksi Valio on esittänyt, että Kilpailuviraston tulisi ottaa muuttuvana
tai vältettävissä olevana kustannuksena huomioon ainoastaan perusmaitojen
valmistuksen vaihtoehtoiskustannus. Tällä Valio on tarkoittanut tuottoa, jonka yhtiö saisi samalle raakamaitomäärälle muun realistisesti käytettävissä olevan jalostusvaihtoehdon kautta.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
58 (152)
20.12.2012
235. Kilpailuvirasto arvioi ensin raakamaidon kustannusluonnetta yhtä tehokkaan
kilpailijan näkökulmasta. Tämän jälkeen virasto tarkastelee yksityiskohtaisesti
Valion asian käsittelyn aikana esittämiä väitteitä maitoraaka-aineen kustannusluonteesta.
10.4.2.3.1 Raakamaidon kustannusluonne ja yhtä tehokkaan kilpailijan testi
236. Kuten edellä on todettu, unionin oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä,
onko määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelu kattanut
kustannukset ja onko siten yhtä tehokas kilpailija vaarassa sulkeutua
markkinoilta, on lähtökohtaisesti käytettävä hinta- ja kustannuskriteerejä,
jotka perustuvat määräävässä asemassa olevalle yritykselle itselleen
aiheutuneisiin kustannuksiin.
237. Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen
kilpailijoiden kustannuksilla ja hinnoilla voi olla merkitystä arvioitaessa
määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelun lainmukaisuutta tietyissä
tilanteissa. Näin on esimerkiksi silloin, kun määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannusrakennetta ei objektiivisista syistä voida täsmällisesti selvittää; jos infrastruktuurin tuotantokustannukset on poistettu, jonka vuoksi
määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset eivät heijasta niitä kustannuksia, joista markkinoille tulevat yritykset joutuvat vastaamaan; tai erityiset kilpailuolosuhteet markkinoilla vaativat kilpailijan kustannusten käyttämistä esimerkiksi sen vuoksi, että määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoitaan suotuisampi kustannustaso on seurausta sen määräävästä asemasta. 118
238. Kilpailuvirasto katsoo, että seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa
asiassa on lähtökohdiltaan kyse juuri sellaisesta tilanteesta, johon edellä kuvatussa tuomioistuimen päätöksessä viitataan. Valion esittämät perustelut raaka-aineen kustannusluonteesta perustuvat ennen kaikkea yhtiön osuustoiminnallisiin toimintaperiaatteisiin ja yhtiön huomattavaan markkinavoimaan
sekä raakamaidon hankinnassa että maidosta jalostettavien tuotteiden markkinoilla, eivät sen tuotannolliseen tehokkuuteen.
239. Arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä perusmaitojen
markkinoilla Suomessa ei ole olennaista selvittää yksityiskohtaisesti sitä,
miten maitoraaka-aineen kustannusluonnetta käsitellään Valiossa sisäisesti tai
miten Valio itse näkee maitoraaka-aineen omassa liiketoimintalogiikassaan.
Arvioitaessa sitä, voitaisiinko Valion soveltamilla menettelyillä sulkea Suomen perusmaitojen markkinoilta jopa sellainen kilpailija, joka olisi yhtä tehokas kuin määräävässä asemassa oleva Valio, on sen sijaan välttämätöntä tarkastella kustannuksia objektiivisin kriteerein. Kustannusten on heijastettava
118
Asia C-52/09 Konkurrensverket v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 45-46.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
59 (152)
20.12.2012
niitä kustannuksia, jotka perusmaitojen markkinoille tuleva hypoteettinen yhtä tehokas kilpailija kohtaa. Näin ollen myös maitoraaka-aineen kustannuksen
on perustuttava hintaan, jonka yhtä tehokas kilpailija joutuu raaka-aineesta
maksamaan.
240. Valio hankkii omistajaosuuskuntiensa kautta noin 86 prosenttia kaikesta
Suomesta tuotetusta raakamaidosta. Suomalaisilta maitotiloilta raakamaitoa
ostavat meijerit tai meijeriosuuskunnat kilpailevat siitä, minkälaista hintaa ne
kykenevät maidosta tuottajille maksamaan. Maitotilat eivät ole sidottuja tiettyyn meijeriin, vaan voivat liikkua tilityshintakehityksen mukaan. Ylivoimaisen markkina-asemansa turvin Valio pystyy asettamaan raakamaidon hintatason, jota sen kilpailijoiden on seurattava ja johon niiden on vastattava riippumatta niiden yhtiömuodosta tai liiketoiminnan tosiasiallisesta kannattavuudesta. Mikäli kilpailevan meijerin maksama tuottajahinta muotoutuisi pysyvämmin alhaisemmaksi kuin Valion maksama hinta, sopimustuottajille syntyisi kannustin siirtyä valiolaisiin osuuskuntiin. Valion tilityshinnan perusteella määräytyvä raakamaidon hankintahinta on näin ollen kustannus niin Valion olemassa oleville kilpailijoille kuin markkinoille tuloa suunnitteleville hypoteettisille kilpailijoille, josta nämä kykenevät suoriutumaan vain myymistään maitotuotteista saamiensa tuottojen avulla. Markkinaolosuhteita raakamaidon hankinnassa kuvaa se, että Arla Ingman joutuu maksamaan omille
sopimustuottajilleen hieman Valiota korkeampaa hintaa säilyäkseen
kilpailukykyisenä ostajana.
241. Valio on vastineessaan kiistänyt tämän ja todennut, ettei virasto ole esittänyt
näyttöä väitteensä tueksi. Kilpailuvirasto toteaa, että kyse on Valion markkinavoimaan liittyvästä alalla yleisesti tunnetusta tosiseikasta: Valio on noin 86
prosentin markkinaosuudellaan raakamaitomarkkinoiden hinnanasettaja ja
sen kilpailijat joutuvat sopeuttamaan hintansa Valion hintoihin.
242. Kotimaan raakamaidon tuottajahintojen yhdenmukaisuus on havaittavissa
myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) julkaisemista tuottajahintatilastoista. Tiken tuottajahintatilastosta käy ilmi Suomen
keskimääräinen tuottajahinta ja E-luokan normimaidon keskimääräinen
tuottajahinta. 119 Kun tätä hintaa verrataan Valion osuuskuntien 120 maksamaan
E-normimaidon hintaan, havaitaan, että Suomessa vuonna 2012 maksettu
keskimääräinen hinta on ollut lähes sama kun Valion maksama hinta. Vastaavasti tilastosta on havaittavissa, että osakeyhtiömuotoinen Arla Ingman on
maksanut E-normimaidosta hieman enemmän (0,3 senttiä per litra) kuin
tilastojen mukainen keskihinta.
119
120
Kuukausitason hintatilastossa näkyy selvästi kausiosan vaikutus, joka muuttaa normimaidon hintaa +/-2 senttiä per litra.
Kilpailuvirasto on käyttänyt vertailukohtana Valio-ryhmään kuuluvan osuuskunta ItäMaidon hintaa.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
60 (152)
20.12.2012
243. Kilpailuvirasto huomauttaa lisäksi, että Valio on myös itse vedonnut samaan
seikkaan ns. failing firm -puolustuksena Aito Maito -yrityskauppaprosessissa ja
on toimittanut asiasta virastolle lausuntoja ja lehtileikkeitä. Yrityskauppapäätöksessä asiasta on todettu seuraavasti: 121
"Valio on esittänyt, että Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan
mahdollisuudet säilyä markkinoilla heikkenevät, koska ne eivät
voi maksaa kilpailukykyistä hintaa tuottajille, mikä puolestaan
johtaa tuottajien siirtymiseen Valioryhmän osuuskuntiin."
244. Valion markkinavoimaa raakamaitomarkkinoilla kuvaa osaltaan se, että Aito
Maito -päätöksen antamisen jälkeen Valion markkinaosuus raakamaidon
hankintamarkkinoilla on kasvanut 80 prosentista noin 86 prosenttiin.
Päätöksen mukaisesti Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen
maitoraaka-ainetta (niin sanottua kiintiömaitoa). 122 Yrityskauppapäätöksen
mukaan kiintiömaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan
teollisuuden keskimääräistä ostohintaa eli Valion omistajameijereilleen
maksamaa tilityshintaa. Voidakseen toimia kannattavasti perusmaitojen
myynnissä on Valion kilpailijoiden siten asetettava perusmaitojen myyntihintansa tasolle, joka peittää myös kiintiömaidon ostosta aiheutuvat hankintakustannukset.
245. Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa täyttyvät unionin oikeuskäytännössä asetetun kriteerit sille, että viranomainen voisi tarvittaessa tarkastella määräävässä
asemassa olevan yrityksen hinnoittelun lainmukaisuutta käyttämällä laskelmissa raakamaidon kustannuksena Valion kilpailijoiden siitä maksamia hintoja. Sen sijaan, että Kilpailuvirasto olisi laskelmissaan käyttänyt Valion kilpailijoiden raaka-aineesta maksamia hintoja, virasto on tarkastellut yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä siten, että raaka-ainekustannuksena tarkastellaan Valion tuottajilleen maitoraaka-aineesta maksamaa tilityshintaa.
246. Virasto toteaa, että tämä lähestymistapa on yhdenmukainen myös oikeusvarmuuden periaatteen kanssa. Raakamaidon hankintahinta, jonka sen kilpailijat joutuvat maksamaan, on Valion tiedossa. Valion on näin ollen ollut
mahdollista arvioida omien menettelytapojensa lainmukaisuutta ottamalla
kustannusten kattamista koskevissa laskelmissa huomioon yhtiön omille
tuottajilleen maksama hinta. 123
247. Koska raakamaidon hankintahinta on edellä todetun mukaisesti muuttuva
kustannus Valion yhtä tehokkaille kilpailijoille, ei ole olennaista sisältääkö Valion tuottajilleen maksama tilityshinta voitonjakoa tai miten raakamaidon kusKilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99.
Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99.
123 Vrt. Asia C-52/09 Konkurrensverket v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 41 ja 44.
121
122
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
61 (152)
20.12.2012
tannusluonne näyttäytyy sisäisesti Valion liiketoiminnassa. Tästä huolimatta
Kilpailuvirasto on seuraavassa arvioinut yksityiskohtaisesti Valion esittämiä
väitteitä raakamaidon kustannuksesta.
10.4.2.3.2 Maitotuottoajattelu ja väite maitoraaka-aineen sisältämistä voitonjakoeristä
248. Valion mukaan raakamaito ei ole yhtiölle aito kustannus, sillä Valion tehtävänä on oman jalostuksensa kautta maksimoida se tilityshinta, jonka Valio maksaa omistajameijereilleen näiltä hankkimastaan raakamaidosta. Valion mukaan
sen tehtävänä on jalostaa kaikki sisään tuleva raakamaito mahdollisimman
kannattavasti erilaisiksi jalosteiksi ja tuottajille maksettava tilityshinta muodostuu kaikkien jalosteiden yhteenlasketun maitokatteen perusteella. Liiketoiminnan osuustoiminnallisesta luonteesta johtuen raakamaidon hinta sisältää Valion mukaan tuottajille maksettavan voitonjako-osuuden siitä arvonmuodostuksesta, jonka Valio kaiken kaikkiaan on saavuttanut erilaisten maitopohjaisten tuotteiden valmistuksella ja myynnillä. Valion mukaan osuustoiminnalliset meijerit Suomessa ja ympäri maailman toimivat saman periaatteen mukaisesti.
249. Valion mukaan sen maksamalla tuottajahinnalla ei ole käytännössä mitään
vaikutusta sen jalostamien maitotuotteiden hintoihin vaan syy-seuraussuhde
on päinvastainen: Valion tuottajilleen maksama tilityshinta on seurausta raakamaidolle luodusta arvosta, eli hinnasta, jonka Valio onnistuu tuotteilleen
saamaan markkinoilta. Mikäli maitoraaka-ainetta vastoin Valion käsitystä pidettäisiin kustannuksena, tulisi maitoraaka-aineesta tuottajille maksettua hankintahintaa käsitellä yhtiön mukaan siinäkin tapauksessa vain osittain kustannuksena, koska osa raaka-aineen hinnasta on omistajille maksetun voitonjaon
luonteista.
250. Kilpailuvirasto toteaa aluksi, ettei sillä, että tuottajille maksettava tilityshinta
muodostuu Valion jalostamistaan tuotteista keskimäärin saaman maitokatteen perusteella, ole merkitystä arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan mahdollisuuksia toimia markkinoilla kannattavasti. Vastaavasti, sillä sisältyykö Valion maksamaan tilityshintaan voitonjakoa vai ei, ei ole merkitystä arvioitaessa
asiaa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytysten kannalta. Asiaa on tarkasteltu edellä jaksossa 10.4.2.3.1 . Tästä huolimatta virasto on arvioinut Valion esittämiä väitteitä yksityiskohtaisesti alla.
251. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että Valio Oy ei ole osuuskunta, vaan osakeyhtiö, jonka omistavat maidontuottajien osuuskunnat. Osakeyhtiön varoja
voidaan jakaa vain siten kuin osakeyhtiölaissa (624/2006) on säädetty. OYL
13 luvun 3 §:n mukaan osakeyhtiön varojen jakamisen on perustuttava tilinpäätökseen. Valion raakamaidosta maksama tuottajahinta tai mikään sen osa
ei kuitenkaan perustu yhtiön tilinpäätökseen. Valio luokittelee maitoraakaaineen ATLAS- järjestelmään yhteydessä olevassa
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
62 (152)
20.12.2012
kirjanpidossa raakamaidosta maksettu hinta otetaan huomioon
. Valion
Se, mikä on tilinpäätökseen kirjattu kuluksi, ei kuulu osakeyhtiön jakokelpoisten varojen piiriin.
252. OYL 13 luvun 6 §:n mukaan varojen jakamisen on pääsäännön mukaan perustuttava yhtiökokouksen päätökseen. Valion yhtiöjärjestyksen kohdassa 7
on määräykset yhtiön voitonjaosta: "Tilikauden voitto käytetään sen mukaan
kuin yhtiökokous siitä päättää, yhtiön omiin tarpeisiin, jaetaan osakkaille tai
luovutetaan meijeri- taikka maataloutta edistäviin tai yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Osakkaille voidaan jakaa voittoa joko sen mukaan kuin kukin osakas
on luovuttanut yhtiölle markkinoitavaksi tuotteitaan taikka osinkona osakkaille." Valion yhtiöjärjestyksen mukaan ei siten sinänsä ole poissuljettua jakaa yhtiön vapaan oman pääoman määrää omistajien myymien raakamaitolitrojen suhteessa mutta tällaisessakin tapauksessa on voitonjaon perustuttava
yhtiökokouksen päätökseen ja tapahduttava jakokelpoisten varojen puitteissa.
253. Valion varsinaisista yhtiökokouksista vuosina 2010-2012 laadittuihin pöytäkirjoihin ei kuitenkaan sisälly päätöstä voitonjaosta, joka olisi tehty omistajaosuuskuntien toimittamien raakamaitolitrojen perusteella. Sen sijaan Valio on
tehnyt yhtiökokouksissaan päätökset jakaa voittoa omistajilleen maksamalla
osakepääomalle osinkoa. 124 Esimerkiksi vuonna 2011 Valio maksoi osakepääomalle osinkoa 4,5 prosenttia, mikä on lukuna vertailukelpoinen pörssiyhtiöiden osakkeenomistajilleen maksamiin osinkoihin.
254. Ottaen huomioon, että OYL 13. luvun säännösten mukaan yhtiön varojen
jakamisen tulee perustua lakiin ja muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön
varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa, Kilpailuvirasto ei pidä Valion esittämiä väitteitä tuottajahinnan sisältämistä nimenomaisista voitonjakoeristä uskottavina. Jos Valion esittämä väite pitäisi paikkansa, olisi yhtiö toiminut osakeyhtiölain vastaisesti.
255. Myöskään raaka-aineesta maksetun hinnan kohtelu tuloverotuksessa ei tue
näkemystä, jonka mukaan raaka-aineen hinta sisältäisi nimenomaisia voitonjakoeriä. Lähtökohtaisesti osakeyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat tuloveron piirissä. Kuten edellä on todettu, sekä kirjanpidon että verotuksen kannalta maitoraaka-aineen hankinta otetaan Valiossa huomioon
Maitoraaka-aineen hankinta on siten liikevaihdosta vähennettävä kuluerä, ei
omistajille jaettava voitonjakoerä, josta olisi maksettu tulovero.
124
Liitteet 94-96, pöytäkirjat Valion varsinaisista yhtiökokouksista vuosilta 2010-2012.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
63 (152)
20.12.2012
256. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että vero-oikeudessa
osakeyhtiön ja sen osakkaan väliset oikeustoimet tulee hinnoitella
lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Verotuksessa hyväksytty poikkeaminen
käyvän hinnan periaatteessa voi perustua lähtökohtaisesti vain verolain
säännökseen. Virastolle toimittamassaan selvityksessä Valio on todennut,
ettei verottaja ole puuttunut Valion osuuskunnilleen maksamaan
raakamaidon hankintahintaan esimerkiksi verotusmenettelylain
(18.12.1995/1558) 29 §:n perusteella peiteltynä osinkona tai 31 §:n
mukaisena siirtohinnoitteluoikaisuna, sillä Valion tuottajilleen maksama
tilityshinta on edustanut hankintamarkkinoilla raakamaidosta vakiintuneesti
maksettua tasoa ja ollut osuustoiminnallisen käytännön mukaista. Näin ollen
havaittavissa olevaa eroa markkinoilla raakamaidosta maksettava käyvän hinnan ja Valion tuottajilleen maksaman hinnan välillä ei ole ollut. 125 Asia käy
ilmi myös edellä jaksoissa 10.4.2.3.1 kuvatuista Tiken tuottajahintatilastoista.
257. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole myöskään väitteidensä tueksi esittänyt
konkreettista näyttöä siitä, että tuottajille maksettavaan tilityshintaan ylipäätään sisältyisi hinnan muista osista selkeästi erotettavissa olevia voitonjakoeriä. Valio on toimittanut virastolle useampia arvioita voitonjakokomponentin suuruudesta.
258. Virastolle toimittamassaan vastineessaan Valio on esittänyt, että voitonjakoerän suuruus voisi olla noin
senttiä. Valion esittämä arvio perustuu siihen, että yhtiön tuottajahinta on ollut keskimäärin tämän verran suurempi kuin meijereiden maksama tuottajahinta EU:n alueella
keskimäärin. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion vastineessaan esittämä arvio
jää perustelemattoman väitteen tasolle. Maidontuotannon olosuhteet, tilojen
kulurakenne ja tehokkuus vaihtelevat huomattavasti EU:n ja myös Pohjoismaiden sisällä. Myös keskimääräinen raakamaidon tuottajahinta EU:n sisällä
vaihtelee huomattavasti. Vertailu eri maiden tuottajahintojen välillä ei siten
ole edes lähtökohdiltaan mielekästä. Mikäli vertailu kohdistetaan maihin,
joissa tuotanto-olosuhteet ja kustannusrakenne ovat lähellä Suomea, havaitaan, että näiden maiden tuottajahinta on lähellä Suomen hintatasoa (Ruotsi)
tai jopa selvästi korkeampi (Norja 126).
259. Marraskuussa Valion virastolle toimittamassa asiantuntijalausunnossa on esitetty toisenlaisen näkemys raakamaidon sisältämän voitonjakoerän suuruudesta. Lausunnon mukaan voitonjakoerän suuruus olisi
senttiä litralta. Lausunnossa on arvioitu voitonjakoerän suuruutta
suoraan vertailemalla raakamaidon hintaa sellaisilla markkinoilla, joilla osuustoiminnallisen maidontuotannon osuus on suuri sellaisiin markkinoihin, joilla
125
126
Raakamaidon hintatasoa on käsitelty edellä kappaleessa 10.4.2.3.1
Lähde: Tine vuosikertomus 2011.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
64 (152)
20.12.2012
vastaava osuus on vähäinen sekä estimoimalla välillisesti saman toimialan
vertailuyritysten nettotulosprosentteja ja oman pääoman tulosprosentteja. 127
260. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion esittämät arviot voitonjakoerän
suuruudesta ovat jääneet näyttämättä toteen. Virasto tuo esiin sille
esitettyihin arvioihin liittyvät keskeisimmät epäkohdat.
261. Eri maantieteellisten markkinoiden väliseen tuottajahintaan perustuvan vertailun osalta Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että virastolle toimitettu
asiantuntijalausunto perustuu vuoden 2009 tuottajahintojen vertailuun sen
sijaan että arviossa olisi käytetty esimerkiksi vuoden 2011 tietoja.
Lausunnosta ei käy ilmi miksi tällaiseen ratkaisuun on päädytty. 128 Vuonna
2009 maailmantalouden yleinen vahva heikentyminen johti raakamaidon
hinnan romahtamiseen Euroopassa, keskimääräinen hintamuutos oli 7,7
euroa per 100 kg. 129 Näin ollen on selvää, ettei vuoden 2009 hintataso anna
oikeaa kuvaa raakamaidon normaaleista markkinahintatasoista Euroopassa.
Vuosi 2009 ei myöskään kuulu Kilpailuviraston tarkastelun kohteena olevaan
ajanjaksoon, joka alkaa 1.3.2010.
262. Lausunnossa on valittu vertailumarkkinoiksi Saksa ja Viro, sillä näissä maissa
osuustoiminnallisen maidontuotannon osuus on 35 - 50 prosenttia. Koska
Saksassa ja Virossa maidon tuottaminen on maantieteellisistä syistä
edullisempaa kuin Suomessa, on maiden hintatasoa verrattu Tanskaan, joka
lausunnon antajien käsityksen mukaan muistuttaa maidontuotannon
olosuhteilta Saksaa ja Viroa. Tanskassa osuustoiminnallisen meijeritoiminnan
osuus oli 94 prosenttia. Lausunnossa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että
hintaerot valittujen maiden välillä ovat vaihdelleet huomattavasti ajanjaksolla
2000 - 2011. Yleisesti voidaan todeta, että Saksan ja Tanskan hinnat ovat olleet hyvin lähellä toisiaan ja kahtena vuotena Saksan hintataso on ollut korkeampi kuin Tanskan hintataso. Kun tarkastellaan Viron hintatasoa, havaitaan,
että se on ollut nousujohteinen lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin hintataso laski huomattavasti. 130 Lausunnossa ei myöskään ole analysoitu sitä, vaihteleeko Saksan tai Viron hintataso sen mukaan ostaako raakamaidon osuuskunta vai yksityinen meijeri, vaikka tämä tieto olisi ollut saatavilla lähteenä
käytetystä sektoriraportista. 131
263. Lausunnossa esitetyn meijerialan vertailuyritysten nettotulosprosentteihin ja
oman pääoman tulosprosentteihin perustuvan välillisen voitonjako-osuuden
Liite 91, Valion 15.11.2012 toimittamat asiantuntijalausunnot 1-4, lausunto nro 3 voitonjakokomponentin arvioimisesta
maidon tuottajahinnassa.
128 Lausunnon mukaan sen laatijoilla on ollut käytössään myös vuoden 2012 tilastot.
129 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2011.
130 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2011.
131 Liite 97, Sector Report: "Support for farmers' co-operatives in the dairy sector", Authors: Markus Hanisch, Malte Müller,
Jens Rommel, Department of Agricultural Economics, Humboldt University Berlin
127
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
65 (152)
20.12.2012
arvioinnin osalta Kilpailuvirasto toteaa, että kahden eri markkinoilla mutta
samalla toimialalla toimivan osuustoiminnallisen ja yksityisen meijerin
kannattavuuksien vertailu edellyttäisi yritysten kustannus-, pääoma- ja
tuottorakenteiden huolellista analysointia. Lisäksi vertailussa tulisi ottaa
huomioon meijerituotteiden osuus liikevaihdosta, liikevaihdon jakauma
korkean ja matalan jalostusasteen tuotteiden välillä, meijerin
hinnoitteluvoima suhteessa vähittäiskauppaan sekä yleiset kustannustasot.
Lisäksi on huomattava, että kaikkien yritysten kannattavuus vaihtelee yleisten
taloudellisten suhdanteiden johdosta. Kilpailuvirastolle toimitetussa lausunnossa ei tällaisia tekijöitä ole tarkasteltu tai muutoin otettu huomioon.
264. Lisäksi Valio on virastolle toimittamassaan vastineessa viitannut siihen, että
sen osuuskuntien tuottajille maksamissa tilityshinnoissa hyvitetään tuottajia
maidon koostumuksen perusteella. Valion mukaan tuottajille hyvitetään rasvasta ja valkuaisesta keskimäärin noin
senttiä/litra ja
kun otetaan huomioon tilityshinnan tämän hetkinen taso noin
senttiä/litra, osoittaa tarkastelu Valion mukaan sen, että tuottajahinnat sisältävät raaka-aineesta maksetun korvauksen lisäksi noin
sentin voitonjakoerän.
265. Tältä osin virasto toteaa, että Valion tarkastelu jättää huomiotta sen, että
hankkimastaan raaka-aineesta meijerit eivät maksa korvausta pelkästään raaka-aineen sisältämän rasvan ja valkuaisen perusteella. 132 Kun tarkastellaan Valion maitoraaka-aineesta kuukausittain maksamia hintoja, on lisäksi otettava
huomioon, että näihin hintoihin sisältyvät myös mm. raaka-aineen kuljettamisesta aiheutuvat rahtikustannukset. Mitään nimenomaista
sentin suuruista voitonjakoerää tai ylipäätään mitään voitonjakoeränä pidettävää osuutta tuottajahinnasta ei näin ollen voida osoittaa siten, että
tuottajahinnasta vähennetään Valion esittämällä tavalla kompensaatio raakamaidon sisältämästä rasvasta ja valkuaisesta. Tältä osin on myös huomattava,
että Valion käyttämä koostumushinta on säilynyt muuttumattomana vuodesta 2003.
266. On myös huomattava, että Valion esittämä
sentin
voitonjakoerä litraa kohden merkitsisi sitä, että raaka-aineen hinnasta yli
prosenttia olisi kustannuksiin perustumatonta voitonjakoa osakeyhtiöltä sen omistajille. Vastaavasti tämä tarkoittaisi sitä, että Valion
tilinpäätökseen kirjattu liiketulos lähes
,
jolloin omistajille verovapaasti jaetun liiketuloksen kokonaismäärä kasvaisi
lähes
miljoonaan euroon. Samoin Valion liikevoittoprosentti kasvaisi
prosenttiyksikköä
Rasva- ja valkuaispitoisuuden lisäksi tuottajahintaan vaikuttavat mm. tuotantoajankohta (kausihinnoittelu) ja maidon laatu
(esim. bakteeripitoisuus yms.)
132
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
66 (152)
20.12.2012
prosenttiin. Vertailulukuna Kilpailuvirasto toteaa, että elintarvikealan keskimääräinen liikevoittoprosentti vuonna 2011 oli 3,6 prosenttia. 133
267. Lopuksi virasto huomauttaa, että Valion perusmaitojen myyntituotot ovat
alittaneet muuttuvat kustannukset koko tarkastelun kohteena olevan ajanjakson ajan noin
sentillä. Vaikka vastoin edellä todettua katsottaisiin, että raakamaidon hintaan sisältyisi nimenomainen voitonjakokomponentti, jota ei voitaisi käsitellä kustannuksena, tulisi sen olla jopa yli
sentin suuruinen litralta, jotta Valion hinnat olisivat
kattaneet perusmaitojen valmistuksen muuttuvat kustannukset. Tässäkin tapauksessa hinnat ovat yhä alittaneet kokonaiskustannukset ja oikeuskäytäntö
huomioon ottaen menettelyssä on silti kyse määräävän markkina-aseman
väärinkäytöstä. 134
10.4.2.3.3 Raakamaito muuttuvana kustannuksena
268. Kuten edellä on todettu, Valion mukaan maitoraaka-aineen hankintakustannus ei ole sille kokonaisuudessaan kustannus, koska tuottajille maksettavaan
hintaan sisältyy voitonjakoeriä. Siltä osin kun raakamaidon hankintahintaa
voidaan Valion mukaan käsitellä kustannuksena, se ei ole muuttuva vaan kapasiteettiin verrattavissa oleva kiinteä kustannus. Valion mukaan raakamaidon hankintahinta on sille kiinteä kustannus, koska yhtiö on velvollinen
vastaanottamaan kaiken sen osakasmeijereiden keräilemän raakamaidon.
269. Myös Valion Kilpailuvirastolle toimittamien laskentatoimen professorien
asiantuntijalausuntojen mukaan raakamaidon hankintakustannus on Valiolle
kiinteä, kun otetaan huomioon Valion velvollisuus vastaanottaa kaikki se
raakamaito, minkä sen omistajat tuottavat. Lausuntojen mukaan Valion
liiketoiminnassa on kysymys vastaanotetun raakamaidon ohjaamisesta
erilaisiksi maitotuotteiksi sen perusteella, millainen kysyntä ja odotettavissa
oleva tuotekohtainen kannattavuus ovat kunkin maitotuotteen kohdalla.
Lausuntojen mukaan raakamaidon hankintakustannus on siten Valion
liikeidean kannalta kiinteä kustannus. 135
270. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, ettei sillä, onko Valiolla velvoite vastaanottaa kaikki sen omistajameijereiden keräilemä raakamaito ole merkitystä arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan mahdollisuuksia toimia markkinoilla kannattavasti. Asiaa on tarkasteltu edellä jaksossa 10.4.2.3.1 .
271. Toiseksi on otettava huomioon, että sekä Valion virastolle toimittamissa kirjelmissä että virastolle toimitetuissa asiantuntijalausunnoissa on arvioitu
133 Elintarvikevalmistuksen liikevoittoprosentin mediaani vuonna 2011 oli 3,6 % ja yläkvartiili 8,4 %. Lähde: Balance Intelligence.
134 Näyttöä Valion tarkoituksesta sulkea perusmaitojen markkinat kilpailuvastaisesti on käsitelty jäljempänä jaksossa 10.4.3
135 Asiantuntijalausunnot ovat esityksen liitteinä 29 ja 30 (Valion selvityksen Kilpailuvirastolle 5.4.2011 ja 15.11.2012)
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
67 (152)
20.12.2012
maitoraaka-aineen kustannusluonnetta yksinomaan Valion kokonaisliiketoiminnan kannalta, ei relevanttien hyödykemarkkinoiden eli
perusmaitoliiketoiminnan kannalta. Kilpailuviraston päätöksen ja
seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa kustannuksia tarkastellaan vain perusmaitoliiketoiminnan osalta, ei Valion koko liiketoiminnan
kannalta. Muuttuvien kustannusten perusmääritelmään nähden on selvää,
että Valion tuloslaskelmassaan perusmaitoihin kohdistama maidon raakaainekustannus on luonteeltaan muuttuva, sillä perusmaitoihin käytettävän
raaka-aineen määrä on yksiselitteisesti riippuvainen toiminnan asteesta eli
perusmaitojen tuotannon volyymista. 136 Tämä on myös todettu Valion toimittamissa asiantuntijalausunnoissa. 137
272. Edellä todetusta huolimatta virasto on arvioinut Valion esittämiä väitteitä yksityiskohtaisesti alla.
Valion mahdollisuus vaikuttaa hankkimansa raakamaidon määrään
273. Valion Kilpailuvirastolle toimittaman selvityksen mukaan velvoite vastaanottaa kaikki sen omistajameijereiden keräilemä raakamaito perustuu yhtiön yhtiöjärjestykseen, osakassopimukseen, hankintasopimuksiin ja pitkäaikaiseen
vakiintuneeseen käytäntöön. 138
274. Toisin kuin Valio väittää, sillä ei ole juridista velvoitetta vastaanottaa kaikkea
sen osakasmeijereiden vastaanottamaa maitoa. Valion yhtiöjärjestyksessä ei
ole asiasta mainintaa. Yhtiöjärjestyksessä todetaan ainoastaan, että "Yhtiön
toimialana ja tarkoituksena on osakkaidensa elinkeinon tukemiseksi meijeriteollisuutta harjoittamalla jalostaa osakkaittensa toimittamaa maitoa ja markkinoida maitovalmisteita. Yhtiö voi samassa tarkoituksessa harjoittaa myös
muuta elintarviketeollisuutta ja ammattimaista moottoriajoneuvoliikennettä.
Yhtiö voi jalostaa ja markkinoida myös muiden kuin osakkaidensa toimittamaa maitoa, maitovalmisteita tai muita elintarvikkeita." 139
275.
Valion toimittamassa lausunnossa ei ole myöskään täysin otettu huomioon sitä, että Valio pystyy muuttamaan raakamaidon
hankintahintaa, joka vaikuttaa suoraan raakamaidon hankintakustannuksiin. Valio on muuttanut raakamaidosta maksettavaa
maidon tuottajahintaa vuosien 2009 -2011 aikana; vuonna 2009 tuottajahinta laski 4,7 senttiä, vuosina 2010 ja 2011
tuottajahinta nousi 2-4 senttiä. Tästä seuraa, että vaikka Valion koko liiketoiminnan vastaanottaman raakamaidon määrä olisi
kiinteä, ei vastaanotetun raakamaidon hankintakustannus ole kiinteä, koska Valio pystyy muuttamaan sen hankintakustannusta.
Tämä seikka on havaittavissa myös Valion omissa tuloslaskelmissa, joissa maidon raaka-ainekustannus käsitellään
136
Liitteet 29 ja 30, Valion selvitykset 4.5.2011 ja 15.11.2012.
Liite 49, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liitteineen 1-4.
139 Yhtiöjärjestyksen kohta 2 § (Liite 49, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liite 3).
137
138
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
68 (152)
20.12.2012
Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa, joista Valiolle
toimittaa raakamaitoa vain 9 osuuskuntaa. 140 Se, että hankintasopimuksia on
tehty vain osan osakasmeijereistä kanssa kuvaa osaltaan sitä, ettei osakassopimuksesta seuraa todellista juridista velvoitetta hankintasopimuksen tekoon.
Valio ei siten myöskään käytännössä vastaanota kaikkea sen omistajien keräilemää raakamaitoa.
276. Vastaavasti se, että hankintasopimukset tehdään
ja että hankintasopimuksissa nimenomaisesti sovitaan osuuskunnan toimittaman raakamaidon
, viittaa päinvastoin siihen, että Valio pystyy sopimuksin vaikuttamaan vastaanottamansa maidon määrään
hankintasopimusneuvottelujen yhteydessä. 141
277. Lisäksi on huomattava, että hankintasopimuksen kohdassa 3 on maininta
myös siitä, että sopimuksen mukaisia raakamaidon hintoja
vaikuttamaan sekä
sa.
142
Näin ollen se, että Valio pystyy
on vahvistettu myös Valion tekemissä hankintasopimuksis-
278. Edellä todetuin perustein Kilpailuvirasto katsoo, ettei Valiolla ole juridista
velvoitetta vastaanottaa kaikkea sen osakasmeijereiden keräilemää raakamaitoa.
279. Siltä osin kun Valio on viitannut pitkäaikaisesti vakiintuneeseen käytäntöön ja
siihen, että yhtiö itse kokee osuustoiminnallisista toimintaperiaatteistaan johtuen olevansa tosiasiassa velvoitettu ottamaan vastaan kaiken sen omistajien
keräilemän raakamaidon määrään myös ilman varsinaista juridista velvoitetta
Kilpailuvirasto viittaa sen hallussa olevaan asiakirjanäyttöön.
280. Tarkastuksella hankitut asiakirjat osoittavat, että
Valion osakkaista seuraavat eivät ole liikesuhteessa yhtiön kanssa: Hirvijärven Osuusmeijeri, Hämeenlinnan Osuusmeijeri,
Kaustisen Osuusmeijeri, Kuusamon Osuusmeijeri, Laaksojen Maitokunta, Osuuskunta Maitokolmio, Osuuskunta Maitomaa
Osuuskunta Satamaito ja Paavolan Osuusmeijeri (www.valio.fi)
141 Liite 49, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liite 2.
142 Liite 49, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liite 2.
140
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
69 (152)
20.12.2012
Valion vastaanottaman raakamaidon määrä ja raakamaidon käyttö perusmaitojen valmistukseen
281. Arvioidessaan raakamaidon kustannusluonnetta virasto on tarkastellut myös
Valion vastaanottamaa raakamaidon määrää ja raakamaidon käyttöä perusmaitojen valmistukseen.
282. Valio on vastaanottanut sekä vuonna 2009 että 2010 saman määrän raakamaitoa; 1899 miljoonaa litraa. Vuonna 2009 Valio valmisti perusmaitoja yhteensä
miljoonaa litraa, johon se käytti
miljoonaa litraa raakamaitoa. Vuonna 2010 Valio valmisti perusmaitoja yhteensä
miljoonaa litraa, johon se käytti
miljoonaa litraa raakamaitoa. Vastaanottamastaan
raakamaidosta Valio käytti siten perusmaitojen tuotantoon vuonna 2009 noin
prosenttia ja vuonna 2010 noin
prosenttia. Vastaanotetun raakamaidon kokonaismäärästä perusmaitoihin
käytetty määrä vähentyi siten vain noin
prosenttiyksikköä vuodesta 2009 vuoteen 2010. 144
283. Raakamaitomäärien ja raakamaidon käytön tarkastelu osoittaa, että vastaanottamastaan raakamaidosta Valio käyttää pääosan eli yli
prosenttia muihin tuotteisiin kuin perusmaitoihin. Tuotantomäärien tarkastelu puolestaan osoittaa, että Valion valmistamien muiden maitojalosteiden
tuotantomäärät ovat vaihdelleet enemmän kuin perusmaitojen. Vastaavasti
myös niissä tarvittavan maitoraaka-aineen määrä on vaihdellut enemmän
kuin perusmaidoissa. Vaihtelua on ollut havaittavissa erityisesti muiden tuoretuotteiden ja juustojen kohdalla. 145
284. Valion ylläpitämästä maitoraaka-aineen käytön seurannasta ilmenee, että Valio
Valio seuraa myös tarkoin, kuinka paljon
tuotteen valmistuksessa jää yli sellaisia komponentteja, joita tuotteen valmistuksessa ei tarvita. Yli jääneet komponentit Valio käyttää muiden tuotteiden
valmistukseen, jotta raakamaito tulee käytettyä mahdollisimman tehokkaasti
eri tuotteisiin. Kilpailuvirasto katsoo näin ollen, että Valion sisäisessä
laskennassaan käyttämä tapa luokitella maitoraaka-aine
on johdonmukainen.
Liite 55, Sähköpostiviesti Laaksonen/Parttimaa 16.11.2010 liitetiedostoineen.
Liite 32, Valio Oy:n tilinpäätös 2010; liite 46 Valion
kannattavuuslaskelmat 2010 ja
liite 1, Valion
kannattavuuslaskelma (OFA) 2009.
145 Liite 84, Valion Kilpailuvirastolle 21.10.2011 toimittamat budjetin ja liikevaihdon seurannan raportit
143
144
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
70 (152)
20.12.2012
285. Arvioinnissaan Kilpailuvirasto on myös ottanut huomioon sen, että vaikka
Valion perusmaitojen tuotantomäärä romahtaisi, on raakamaidolle
löydettävissä vaihtoehtoinen jalostuskohde. Valion vastaanottaman
raakamaidon määrän ja valmiiden maitotuotteiden kysynnän vaihdellessa
kuukausittain yhtiö joutuu ohjaamaan vastaanottamansa raakamaidon käyttöä
jatkuvasti. Perusmaidoista ylijäävän raakamaidon Valio kykenee jalostamaan
muiksi
Vaikka
kustannuksia tarkasteltaisiin hyvin lyhyellä aikavälillä, ei raakamaidosta näin
ollen tule perusmaitoliiketoiminnan kannalta kiinteää kustannusta edes siinä
tapauksessa, että perusmaitojen tuotantomäärä romahtaisi ja raakamaitoa jäisi
perusmaitojen osalta käyttämättä sen vuoksi, että Valion koko
liiketoimintaansa varten vastaanottama raakamaidon määrä ei joustaisi
perusmaitojen kysynnän mukaan.
10.4.2.3.4 Raakamaidon kustannus Valion laskentajärjestelmissä
286. Valion mukaan virasto on menettelyt virheellisesti arvioidessaan Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta ja liiketoiminnan kustannusten luonnetta sen virastolle toimittamien ns. OFA- laskentajärjestelmästä peräisin
olevien kannattavuuslaskelmien perusteella. Valion mukaan OFA- järjestelmä
on poistettu käytöstä ja sitä käytetään enää vain varastokirjanpidon tarkoituksiin. OFA- järjestelmästä saatavia laskelmia ei Valion mukaan käytetä tuotannonohjauksessa tai liiketoiminnan kannattavuuden tarkastelussa. Valion mukaan yhtiö on siirtynyt käyttämään
ATLASlaskentajärjestelmää.
287. Valion mukaan maitotuottolaskennan kautta yhtiö ohjaa tuotantoa paremman katteen tuotteisiin olemassa olevan kapasiteetin ja kysynnän puitteissa
raakamaidolle saatavan tuoton maksimoimiseksi. Maitotuottolaskennassa ei
maitoraaka-ainetta huomioida kustannuksena, koska tuotannonohjaus perustuu raakamaidolle saatavan lisäarvon vertailuun. Maitokatelaskennassa yhtiö
ei myöskään tee jakoa muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin.
288. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, ettei sillä, miten Valio on sisäisissä kannattavuuslaskelmissaan luokitellut maitoraaka-aineen kustannuksen ole merkitystä arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan mahdollisuuksia toimia markkinoilla
kannattavasti. Asiaa on tarkasteltu edellä jaksossa 10.4.2.3.1 . Tästä huolimatta Kilpailuvirasto on tarkastellut seikkaperäisesti Valion käyttämiä tuote- ja
kannattavuuslaskentajärjestelmiä sekä niiden tuottamia laskelmia arvioidessaan Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta.
289. Mitä tulee Valion esittämään väitteeseen siitä, että viraston käyttämät laskelmat perustuisivat käytöstä poistetun ja kannattavuuslaskentaan soveltumattoman OFA-järjestelmän tuottamiin raportteihin, Kilpailuvirasto huomauttaa, että riippumatta siitä, tarkastellaanko perusmaitojen kannattavuutta
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
71 (152)
20.12.2012
OFA- tai ATLAS- järjestelmästä tuotettujen kustannuslukujen kautta, laskentajärjestelmän vaihto ei ole vaikuttanut merkityksellisellä tavalla näistä laskelmista ilmenevien tuotekohtaisten kustannusten suuruuteen eikä siten
myöskään perusmaitojen myynnin kannattavuuteen. 146
290. Mitä puolestaan tulee Valion esittämään väitteeseen siitä, että ATLAS- järjestelmä
virasto toteaa, että Valion
väite on vain osittain paikkaansa pitävä.
291. Viraston selvitykset osoittavat, että
ohella Valio syöttää ATLAS- järjestelmään
ATLAS-järjestelmästä on siten saatavissa
146 Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevana ajanjaksona Valiossa ovat olleet käytössä sekä OFA- että ATLASlaskentajärjestelmät. Vuonna 2010
Vuoden 2011 aikana
OFA- kannattavuuslaskenta on ollut Valion käytössä vuosina 2004-2011. Vuoden 2012 alusta lähtien Valio on käyttänyt
laskentaan vain ATLAS-järjestelmää ja OFA- järjestelmää vain varastokirjanpitoa varten.
(Liite 54, Muistio Kilpailuviraston tarkastukselta 22.3.2012). Vastaavasti, siltä osin kun Valio on todennut OFA-laskelmien olevan yksinomaan varastokirjanpitoon tarkoitettuja laskelmia Kilpailuvirasto huomauttaa, että kirjanpitolainsäädäntöön perustuvaan varastokirjanpitoon ei
sisällytetä myynnin kustannuksia,
Tämä osoittaa, että OFA- kannattavuuslaskelmat ovat
Kirjanpidon ja
verotuksen säännökset koskevat Valion kohdalla
järjestelmän perusteella tehtyjä tuloslaskelmia. Virasto toteaa lisäksi, että jo järjestelmän nimi (”OFA- kannattavuuslaskenta”) ja järjestelmän tuottamien laskelmien nimi
kuvaavat sitä, että kyse on vuosina 2004-2011 Valiossa käytössä
olleesta kannattavuuden seurantaan tarkoitusta järjestelmästä.
147 Liite 34, Valion perusmaitojen
(ATLAS) 3-12/2010.
148 Liitteet 34-37, Valion perusmaitojen
(ATLAS) 3-12/2010, 1-12/2011, 1-4/2012 ja 18/2012.
149 Liite 38, Valion perusmaitojen
(ATLAS) 3-12/2010.
150
(Liite 42, Dia-esitys "Talouden tunnusluvut ja ohjaus, Tasapainotettu mittaristo", materiaalia Valion executivekurssille 13.10.2010, s. 56-62.)
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
72 (152)
20.12.2012
151
292. Arvioitaessa Valion Kilpailuvirastolle toimittamien kannattavuuslaskelmien
soveltuvuutta kuvaamaan Valion liiketoiminnan kannattavuutta ei voida sivuuttaa myöskään sitä, että joulukuuhun 2011 asti Valio on toimittanut virastolle juuri OFA- järjestelmään perustuvia laskelmia viraston pyytäessä yhtiöltä perusmaitoliiketoiminnan kannattavuuslaskelmia ilman, että yhtiö olisi
missään vaiheessa indikoinut sen toimittamien laskelmien olevan jollain tavoin virheellisiä tai antavan väärän käsityksen perusmaitojen kannattavuuden
tarkastelusta yhtiössä. Myös Kilpailuviraston tarkastuksella hankkima asiakirja-aineisto osoittaa, että vielä kesällä 2010 Valio itsekin piti virastolle toimittamiaan laskelmia oikeana tapana tarkastella perusmaitojen tuotekohtaista
kannattavuutta. Myös laskelmiin sisältynyt ryhmittely muuttuviin ja kiinteisiin
kustannuksiin vastasi yhtiön lakiasiainosaston käsitystä relevanttien tuotekohtaisten kustannusten määrittelystä. 152
293. Maaliskuussa 2011 virasto esitteli Valiolle alustavan näkemyksensä siitä, että
yhtiön perusmaitoliiketoiminnan keskimääräiset tuotot alittavat liiketoiminnan keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Tapaamisen jälkeen huhtikuussa
2011 Valio esitti, että OFA- järjestelmään perustuvia Valion kustannuslukuja
tulee laskennallisesti oikaista raaka-aineen arvosuhteen, varaston palkkojen ja
kuljetuskustannusten osalta. Samassa yhteydessä Valio toimitti virastolle laskentatoimen professorien laatiman lausunnon siitä, että raakamaidosta maksettu hinta on, yhtiön toiminnan luonne huomioon ottaen, kapasiteettiin verrattavissa oleva kiinteä kustannus. Toukokuussa 2011 Valio toimitti virastolle
oikaistut perusmaitojen laskelmat ajanjaksolle 1.1.2010-31.12.2010. Myös
näihin laskelmiin sisältyi
. 153
294. Vasta tammikuussa 2012 saatuaan sitä ennen virastolta päätös- ja esitysluonnoksen kuulemista varten Valio ilmoitti kirjallisessa vastineessaan myöhemmin toistamansa näkemyksen, että sen virastolle toimittamat laskelmat ovat
käyttökelvottomia, eivätkä kuvaa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta oikein.
295. Kilpailuvirasto katsoo, että asian käsittelyn aikana Valio on esittänyt keskenään ristiriitaisia selvityksiä ja tietoja siitä, miten perusmaitoihin kohdistuvia
kustannuksia tarkastellaan yrityksen sisällä, mikä on osaltaan vaikeuttanut viraston mahdollisuuksia selvittää raaka-ainekustannuksen kustannusluonteen
käsittelyä Valiossa. Edellä todetuin perustein Kilpailuvirasto katsoo selvitetyksi, että niissä laskemissa, joihin Valio sisällyttää maitoraaka-aineen kustanLiite 42, Dia-esitys "Talouden tunnusluvut ja ohjaus, Tasapainotettu mittaristo", materiaalia Valion executive-kurssille
13.10.2010.
152 Liite 50, Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 16.6.2010; Liite 51, Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 7.10.2009.
153 Liitteet 29 ja 31, Valion selvitykset 5.4.2011 ja 31.5.2011
151
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
73 (152)
20.12.2012
nuksen
, raaka-aine on luokiteltu muuttuvaksi kustannukseksi.
296. Edellä jaksossa 10.4.2.3 käsitellyin perustein Kilpailuvirasto katsoo lisäksi,
etteivät Valion tuottamat maitokatelaskelmat sellaisenaan sovellu Valion menettelyn kilpailuoikeudellisen arviointiin. On toisaalta huomattava, että myös
maitokatelaskelmat osoittavat, ettei yhtä tehokas kilpailija ole voinut toimia
kannattavasti perusmaitomarkkinoilla. Maitokatelaskelma kertoo sen hinnan,
joka kyseisen lopputuotteen jalostusarvon perusteella voidaan raakamaidosta
maksaa, jotta toiminta olisi kannattavaa. Vuonna 2011 perusmaitojen maitotuotto oli noin
senttiä litralta. Vastaavalla ajanjaksolla
Valio maksoi kuitenkin raakamaitolitrasta noin 44 senttiä. Maitokatelaskelma
osoittaa siten, että yhtä tehokkaan kilpailijan olisi tullut saada hankittua raakamait
sentin litrahinnalla, jotta se olisi voinut toimia
kannattavasti perusmaitojen markkinoilla Valion vuonna 2011 soveltama
tukkuhintataso huomioon ottaen. Yhtä tehokas kilpailija ei näin ollen ole
voinut toimia kannattavasti perusmaidoissa, sillä perusmaitojen maitotuotto
on alittanut raakamaidosta maksettavan hinnan noin
sentillä. 154
10.4.2.4 Maitoraaka-aineen vaihtoehtoiskustannus vältettävissä olevana kustannuksena
297. Valion virastolle toimittaman vastineen ja sitä täydentävien kirjelmien mukaan Kilpailuviraston tulisi ottaa huomioon muuttuvana ja vältettävissä olevana kustannuksena ainoastaan perusmaitojen valmistuksen vaihtoehtoistuotto. Valion mukaan perusmaitojen raakamaitokustannuksesta vältettävissä
on ainoastaan se osuus, joka voidaan saada jalostamalla maito perusmaidon
sijaan joksikin muuksi tuotteeksi. Valion mukaan lyhyellä tähtäimellä reaalisia
vaihtoehtoja ovat tuotteet, joille on vapaana olevaa tuotantokapasiteettia ja
olemassa olevaa markkinakysyntää. Käytännössä tämä vaihtoehtoinen tuotto
tarkoittaa Valion mukaan yleensä vientijuustojen tai rasvattoman
maitojauheen ja teollisuusvoin vientihintaa.
298. Kilpailuvirasto ei hyväksy Valion esittämää väitettä. Kuten edellä jaksossa
10.4.2.3 on yksityiskohtaisesti selvitetty, on maitoraaka-aine muuttuva kustannus sekä Valiolle että sen yhtä tehokkaille kilpailijoille. Vältettävissä olevilla kustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka määräävässä asemassa oleva
yritys olisi välttänyt, jos kyseisiä tuotteita ei olisi valmistettu lainkaan. Muuttuvien kustannusten lisäksi vältettävissä oleviin kustannuksiin kuuluu se osa
kiinteistä kustannuksista, joka olisi vältetty, jos kyseisiä tuotteita ei olisi valmistettu lainkaan. Muuttuvat kustannukset ovat useissa tapauksissa samat
154
Liite 39, Valion perusmaitojen
(ATLAS) 1-12/2011.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
74 (152)
20.12.2012
kuin vältettävissä olevat kustannukset, sillä usein vain muuttuvat kustannukset ovat vältettävissä. 155
299. Vältettävissä olevat kustannukset pitävät siten jo määritelmänsä puolesta
sisällään tuotteeseen kohdistuvat muuttuvat kustannukset. Ottaen huomioon,
että raakamaito on muuttuva kustannus sekä Valiolle että sen yhtä tehokkaille
kilpailijoille ei nyt käsillä olevassa asiassa ole mahdollista, että vältettävissä
oleva kustannus olisi muuttuvia kustannuksia pienempi, kuten Valio on väittänyt. Sama koskee pitkän aikavälin keskimääräisiä lisäkustannuksia (long-run
average incrimental cost, LRAIC), joihin Valio on myös Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa viitannut. Myös näihin kuuluvat jo määritelmänsä puolesta muuttuvat kustannukset.
300. Vaikka katsottaisiin, että perusmaitojen valmistukseen käytettävä raakamaito
ei olisi kokonaisuudessaan muuttuva tai vältettävissä oleva kustannus Valiolle
ja sen yhtä tehokkaille kilpailijoille, Valio ei ole osoittanut, että tällaisessakaan
tapauksessa vain rasvattoman maitojauheen tarkastelu vaihtoehtoiskustannuksena olisi perusteltua. Tältä osin Kilpailuvirasto viittaa jäljempänä jaksossa 10.5.1 maitojauheen kannattavuudesta ja Valion käytettävissä olevista jalostusvaihtoehdoista todettuun. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että jauhevalmistuksen osuus Valion liikevaihdosta oli
prosenttia vuonna 2011 ja jauheisiin käytetyn raakamaidon määrä oli noin
prosenttia kaikesta Valion vastaanottamasta raakamaidosta. 156
Valio käyttää siten vastaanottamastaan raakamaidosta
prosenttia muiden tuotteiden kuin jauheiden valmistukseeen. Kilpailuvirasto ei pidä relevanttina vertailukohtana tuotetta, jonka osuus määräävässä
asemassa olevan yrityksen kokonaisliiketoiminnasta on näin marginaalinen.
301. Kilpailuvirasto huomauttaa lisäksi, ettei sen tiedossa ei ole yhtään oikeustapausta, jossa arvioitaessa määrävään markkina-aseman väärinkäyttöä ja yhtä
tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä kustannusperusteena olisi käytetty
määräävässä asemassa olevan yrityksen vaihtoehtoiskustannusta. 157
302. Virasto myös toteaa, että mikäli Valion väite maitojauheen tuotosta raakamaidon vaihtoehtoiskustannuksesta hyväksyttäisiin, merkitsisi se käytännössä
Komission tiedonanto, kohta 26 alaviitteineen; ks. myös esim. Bishop, S. & Walker, M. (2010) Economics of EC Competition Law s. 303.
156 Vastaavasti perusmaidot muodostivat liikevaihdosta
prosenttia ja niihin käytetyn raakamaidon
määrä
prosenttia kaikesta Valion vastaanottamasta raakamaidosta.
157 Valio on vastineessaan viitannut Ruotsin kilpailuviranomaisen päätökseen yrityskauppa-asiassa Arla Foods amba/Milko
ekonomisk förening (päätös 24.10.2011, Dnr 445/2011), jossa mainitaan vaihtoehtoiskustannus yhtenä vaihtoehtona maitoraaka-aineen kustannukseksi. Tältä osin Kilpailuvirasto toteaa, että kyse oli ensinnäkin yrityskauppa-asiasta, ei määräävän
markkina-aseman väärinkäytöstä, jossa olisi arvioitu yhtä tehokkaiden kilpailijoiden mahdollisuuksia toimia markkinoilla kannattavasti. Toiseksi, on huomattava, että toteamuksestaan huolimatta Konkurrensverket käytti tapauksessa raakamaidon kustannuksena raakamaidosta tuottajille maksettavaa hintaa tehdessään ns. UPP-testin arvioidessaan hinnannousun todennäköisyyttä yrityskaupan jälkeen.
155
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
75 (152)
20.12.2012
sitä, että määräävän markkina-aseman väärinkäyttökieltoa koskevat säännökset, jotka liittyvät yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytysten turvaamiseen, eivät soveltuisi lainkaan Valioon.
303. Edellä todetun perusteella Valion esittämä väite raakamaidon vaihtoehtoiskustannuksesta on ilmeisen perusteeton.
10.4.2.5 Valion esittämät oikaisuvaatimukset Kilpailuviraston käyttämiin laskelmiin
304. Kilpailuvirasto vastaa lopuksi Valion esittämiin oikaisuvaatimuksiin
myyntirahtien ja henkilöstökulujen luokittelemisesta kiinteiksi kustannuksiksi.
10.4.2.5.1 Myyntirahdeista pääosan luokitteleminen kiinteiksi kustannuksiksi
305. Valio luokittelee omissa tuloslaskelmissaan myyntirahdit kokonaisuudessaan
muuttuviksi. Tästä huolimatta Valio on esittänyt virastolle, että
tuloslaskelmissa muuttuviksi kustannuksiksi merkityistä myyntirahdeista
todellisuudessa
prosenttia on kiinteitä ja vain
prosenttia on muuttuvia kustannuksia. Käytännössä
tämä merkitsee sitä, että Valion oman tuloslaskelman mukaisesta luokittelusta
keskimäärin noin
senttiä/litra suuruisesta
myyntirahtien kustannuksesta tulisi siirtää kiinteiksi kustannuksiksi noin
senttiä/litra.
306. Myyntirahdeilla tarkoitetaan valmiiden maitotuotteiden kuljettamista Valion
varastoilta asiakkaiden varastoihin. Valio vastaa tästä kuljetuksesta käyttäen
ulkopuolisia kuljettajia, joille Valio maksaa korvauksen tekemiensä
kuljetussopimusten mukaisesti.
307. Valio on suunnitellut myyntirahdattavien maitotuotteiden kuljettamisen siten,
että asiakas saa kaikki maitotuotteet samasta jakeluautosta, joka ajaa noin
kertaa viikossa saman jakelureitin. Virastolle
toimittamassaan selvityksessä Valio on katsonut, että tällä tavoin järjestetyssä
kuljetustoiminnassa kuljetuskustannukset eivät riipu myyntimääristä ja siksi
kuljetuskustannukset ovat luonteeltaan pääosin kiinteitä.
308. Valio on sisällyttänyt virastolle toimittamaansa selvitykseen ns.
, jonka mukaan jakeluauton siirtyminen varastosta
ensimmäiselle asiakkaalle ja viimeisen asiakkaan luota takaisin varastolle
aiheuttavat suurimman osan kuljetuskustannuksista (
prosenttia). 158 Tätä osaa jakelun kustannuksista Valio pitää
selvityksessään kiinteänä. Jakelijan suorittama tuotteiden käsittely ja asiakkaan
luona kulunut aika aiheuttavat Valion mukaan puolestaan muuttuvan
158
Liite 29, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 5.4.2011.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
76 (152)
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
20.12.2012
kustannuserän. Käsittelystä ja asiakkaan luona kuluneesta ajasta aiheutuu
Valion mukaan noin
prosenttia myyntirahtien
kustannuksista. Valion selvityksen mukaan kuljetuskuormissa eri tuotteilla on
omat tuotepaikat, joille kustannukset kohdistetaan. Tuotepaikoittain
kustannukset kohdistetaan tuotetilavuuden pohjalta. 159
309. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että mikäli myyntirahdit olisivat
perusmaitoliiketoiminnan kannalta luonteeltaan todellisuudessa kiinteitä, voidaan lähtökohtana pitää, että Valio olisi luokitellut ne kiinteiksi myös omissa
tuloslaskelmissaan. Kilpailuvirasto on saanut Valiolta kuvauksen ATLASjärjestelmän määrityksistä. Näissä määrityksissä on kuvattu miten
ATLAS-järjestelmässä
joten myös
310. Toiseksi, myyntirahtien kehitys ei tue Valion väitettä niiden kiinteästä
luonteesta. Valion toimittamien kannattavuuslaskelmien mukaan
myyntirahdit vuonna 2009 olivat
euroa ja
vuonna 2010
euroa. Vuonna 2010 perusmaitoihin kohdistetut myyntirahdit ovat näin ollen vähentyneet vuodesta 2009
samassa suhteessa kuin perusmaitojen myyntimäärät, eli
prosenttia. 161 Myös tämä seikkaa viittaa osaltaan siihen, että
myyntirahdit ovat kokonaisuudessaan muuttuvia. Mikäli Valion arvio
myyntirahtien kiinteästä osasta pitäisi paikkansa, myyntirahtien olisi pitänyt
vähentyä vain noin
prosenttia. Lisäksi Kilpailuviraston huomauttaa, että Tilastokeskuksen kuorma-autoliikenteen kaikkien
kustannusten indeksi oli koko vuoden 2009 alemmalla tasolla kuin vuonna
2010. Näin ollen voidaan todeta, että rahtiliikenteen yleinen kustannustaso
on noussut vuonna 2010 vuoden 2009 tasosta, joten myös perusmaitoliiketoimintaan kohdistuneiden Valion myyntirahtien olisi pitänyt kasvaa, jos
myyntirahdit olisivat luonteeltaan kiinteitä kustannuksia.
311. Lisäksi Kilpailuvirasto toteaa, että vaikka Valion valmistamien
maitotuotteiden jakelu toteutettaisiinkin päivittäin kiinteitä ajoreittejä
noudattaen, tämä ei tarkoita sitä, etteivät perusmaitovolyymin muutokset
heijastuisi siihen kustannukseen, joka jakelun osalta perusmaitotuotteille
vyörytetään. Mikäli perusmaitojen myyntivolyymi pienenee, kuten Valion
kohdalla on tapahtunut tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana, on
Valion joko täytettävä tyhjäksi jäänyt kuljetustila muilla tuotteilla tai
vyörytettävä tyhjän tilan kustannus muille tuotteille. Vastaavasti Valio voi
Liite 43, muistio Valion laskentapäällikön kuulemisesta 20.1.2011.
Liite 28, ATLAS
laskentaperiaatteet, 3.8.2011.
161 Liitteet 1 ja 46, Valion
kannattavuuslaskelmat 2009 ja 2010.
159
160
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
77 (152)
20.12.2012
myös myydä suuremman osan kuljetuskapasiteetistaan muiden tahojen
käyttöön tai pienentää käytössään olevaa kuljetuskapasiteettia. Näin ollen
Kilpailuvirasto katsoo, että vaikka jakelun reitti olisikin joka päivä sama ja
tässä mielessä "kiinteä", muuttuu perusmaitotuotteille vyörytettävä jakelun
kustannus, kun perusmaitojen myynti pienenee. Vastaavasti tilanteessa, jossa
perusmaitojen myyntivolyymit kasvavat, perusmaidoille vyörytettävät
kuljetuskustannukset kasvavat.
312. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole esittänyt sellaista riittävää ja yhtäpitävää
selvitystä, jonka perusteella voitaisiin poiketa yhtiön itse omissa laskelmissaan
käyttämästä kustannusten jaottelusta ja hyväksyä sen esittämä
oikaisuvaatimus rahtikustannusten luonteesta. Näin ollen Kilpailuvirasto
katsoo, että tarkastelun kohteena olevan perusmaitojen liiketoiminnan
kannalta myyntirahtien jakelukustannus on luonteeltaan muuttuva.
10.4.2.5.2 Muuttuvista henkilöstökuluista osan luokitteleminen kiinteiksi
313. Valio jakaa omissa tuloslaskelmissaan henkilöstökulut muuttuviksi ja kiinteiksi kustannuksiksi. Tämän jaottelun taustalla on Valion tekemät analyysit näiden kustannuksien luonteesta. Tästä huolimatta Valio on esittänyt virastolle,
että tuloslaskelmissa muuttuviksi kustannuksiksi merkityistä
henkilöstökuluista todellisuudessa ainakin
prosenttia
on kiinteitä kustannuksia.
314. Valion toimittamasta selvityksestä ilmenee, että muuttuvat henkilöstökulut
koostuvat varastotyöntekijöiden palkoista. Valion mukaan kysymys on siitä,
että jakeluautojen on tuotava Valion tuotteet aamupäivän aikana, minkä
vuoksi Valion on ylläpidettävä jakelun "ruuhkahuipun" mukainen
henkilöstömäärä, eikä perusmaitojen vähentyminen samassa suhteessa
vähennä varastotoimintoihin liittyvien henkilöstökulujen määrää. Valio on
selvityksessään pitänyt esimerkiksi trukin kuljettajien palkkakustannuksia
kiinteinä sillä perusteella, että näiden on oltava joka tapauksessa työssä
riippumatta siitä, kuinka suuria määriä tuotteita työvuoron aikana käsitellään.
Valion mukaan, kun varaston palkoista siirretään
prosenttia kiinteiksi, kiinteiden kustannusten määrä lisääntyy ja muuttuvien
kustannusten määrä vastaavasti alenee noin
senttiä/litra. 162
315. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että mikäli varastotyöntekijöiden palkat
olisivat perusmaitoliiketoiminnan kannalta luonteeltaan todellisuudessa
puoliksi kiinteitä, voidaan lähtökohtana pitää, että Valio olisi luokitellut ne
kiinteiksi kustannuksiksi myös omissa tuloslaskelmissaan. Myös Valion
toimittamissa kuvauksissa ATLAS-järjestelmästä on määritykset siitä, miten
162
Liite 29, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 5.4.2011.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
78 (152)
20.12.2012
Määritysten perusteella Valio on
Kilpailuvirasto katsoo siten, että myös ATLAS-järjestelmässä Valio on kohdistanut kustannukset
niiden todellisen kustannusluonteen mukaisesti.
316. Toiseksi Kilpailuvirasto toteaa, että vaikka varastotoiminnot on rakennettu
kaikkia Valion valmistamia tuotteita varten ja vaikka esimerkiksi
trukinkuljettajat tekevät varastotyötä kaikille maitotuotteille riippumatta
perusmaitovolyymin pienenemisestä, perusmaitovolyymin pieneneminen
vaikuttaa siihen työmäärään, jonka varastotyöntekijät kaiken kaikkiaan
käyttävät perusmaitovolyymien käsittelyyn varastoissa. Mikäli
perusmaitovolyymien käsittelystä vapautuu varastotyöntekijöiden
kapasiteettia, tätä on mahdollisuus käyttää muiden tuotteiden käsittelyyn.
Perusmaitotuotteiden käsittelystä varastoissa voi vapautua jopa siinä määrin
kapasiteettia, että tämä voi johtaa varastossa työskentelevien henkilöiden
lukumäärän vähentymiseen.
317. Perusmaitotuotteiden volyymillä on varastossa tehtävän työn osalta
vaikutusta siihen palkkasummaan, joka kohdistuu perusmaitoihin. Näin ollen
varaston palkat ovat perusmaitoliiketoiminnan kannalta luonteeltaan
muuttuva kustannuserä.
318. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole esittänyt sellaista riittävää ja yhtäpitävää
selvitystä, jonka perusteella voitaisiin poiketa yhtiön omissa tuloslaskelmissa
käyttämästä kustannusten jaottelusta ja hyväksyä sen esittämä
oikaisuvaatimus varaston palkkakustannusten luonteesta. Näin ollen
Kilpailuvirasto katsoo, että tarkastelun kohteena olevan perusmaitojen
liiketoiminnan kannalta varaston palkkakustannukset ovat luonteeltaan
muuttuvia.
10.4.2.6 Raakamaidon sisältämän rasvan ja valkuaisen arvon huomioiminen
319. Raakamaidosta valmistettavat maitotuotteet sisältävät erilaisia määriä rasvaa
ja valkuaista. Kaikissa perusmaitolaaduissa on vähemmän rasvaa kuin
raakamaidossa. Perusmaitojen valmistusta varten raakamaidosta erotellaan
pois siinä oleva rasva, joka tämän jälkeen käytetään joko muiden maitotuotteiden valmistukseen tai lisätään takaisin niihin perusmaitolaatuihin, jotka sisältävät myös tietyn määrän rasvaa. 164
Liite 28, ATLAS
laskentaperiaatteet, 3.8.2011.
Määritettäessä eri perusmaitolaatuihin käytetyn maitoraaka-aineen kustannusta laskelman tulos riippuu siitä, mikä määrä
valkuaista ja rasvaa kyseiseen perusmaitolaatuun on käytetty. Valkuaisen määrä on perusmaidoissa käytännössä sama kuin
163
164
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
79 (152)
20.12.2012
320. Perusmaitojen kannattavuutta tarkastelevissa kustannuslaskelmissa Kilpailuvirasto on käyttänyt maitoraaka-aineen kustannuksena Valion OFA- ja
ATLAS-laskelmiin sisältyvää maitoraaka-aineen kustannusta. Valio on johtanut laskelmiin sisältyvän kustannuksen raakamaidon tuottajahinnasta laskemalla arvosuhteen 30/70 perusteella, minkä verran perusmaitoihin sisältyy
rasvaa ja valkuaista.
321. Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt useita väitteitä laskelmiin sisältyvän
maitoraaka-ainekustannuksen perustumisesta arvosuhteeseen. Keväällä 2011
Valio esitti virastolle selvityksen, jonka mukaan sen virastolle toimittamat tuloslaskelmat tulee oikaista laskelmissa käytetyn arvosuhteen osalta. Valio on
käyttänyt tuloslaskelmissaan rasvan ja valkuaisen välistä arvosuhdetta 30/70.
Valion mukaan yhtiön käyttämä arvosuhde on kuitenkin ristiriidassa sen
kanssa, että Kilpailuviraston Valion ehtomuutoshakemukseen antaman
yrityskauppapäätöksen mukaan maitoraaka-aineen kiintiökaupassa käytetään
arvosuhteena suhdetta 40/60 silloin, kun Valio myy kiintiömaitoa ns. komponenttikaupalla eli käytännössä kuorittuna maitona tai vakioituna
maitona. 165 Tällä perusteella Valio toimitti virastolle laskelmat arvosuhteen
40/60 mukaisesti oikaisemastaan maitoraaka-ainekustannuksesta. 166
322. Kilpailuvirastolle vuoden 2012 aikana toimittamissaan vastineissa Valio on
katsonut, että viraston laskelmassaan käyttämä arvosuhde - oli käytettävä arvosuhde joko Valion omissa laskelmissaan käyttämä 30/70 tai oikaisuvaatimuksen mukainen 40/60 - ei ylipäätään ole oikea tapa arvostaa raakamaidon
eri komponentteja arvioitaessa sitä, onko Valion hinnoittelulla kilpailua poissulkevia vaikutuksia. Valion mukaan yhtiö käyttää arvosuhdelaskentaa nykyisin vain laskiessaan rasvalle kirjanpidollisen varastoarvon.
323. Valion mukaan yhtiön varastolaskennan pohjaksi otetut arvosuhteet eivät
ohjaa tuotantoa, vaan ohjaus lähtee markkinahintojen tarjoamista
mahdollisuuksista ja tuotantokyvystä. Valion mukaan arvioitaessa sitä, onko
sen perusmaitojen hinnoittelu voinut sulkea yhtä tehokkaita kilpailijoita pois
kotimaan markkinoilta, viraston kustannuslaskelmassa tulisi käyttää
rasvakomponentin hyvittämiseen arvostusperusteen sijasta kotimaan
markkinoilta rasvalle todellisuudessa saatavaa arvoa.
raakamaidossa. Rasvan määrä ja tätä kautta perusmaitoihin käytetyn maitoraaka-aineen kustannus sen sijaan vaihtelee perusmaitolaaduittain.
165 Kilpailuviraston päätös 23.6.2009, dnro 1151/81/1999; Kuorittu maito eli kurri on maitoa, josta kerma on separoitu pois.
Vakioituun maitoon on separoinnin jälkeen lisätty raakakermaa tai kuorittua maitoa halutun vakioidun rasvapitoisuuden saavuttamiseksi.
166 Kun rasvan ja valkuaisen arvo oikaistaan yrityskauppapäätöksessä edellytetyn arvosuhteen mukaiseksi, Valion sisäisiin
OFA- ja ATLAS –laskelmiin sisältynyt perusmaitojen maitoraaka-ainekustannus laskee noin
sentillä/litra.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
80 (152)
20.12.2012
324. Kilpailuvirasto on arviossaan ottanut kantaa ensin siihen, mikä on oikea tapa
jyvittää raakamaidon hankintahinta perusmaitoihin käytetyn rasvan ja valkuaisen osalle arvioitaessa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta ja
yhtä tehokkaiden kilpailijoiden mahdollisuuksia toimia markkinoilla. Tämän
jälkeen virasto on ottanut kantaa Valion esittämiin väitteisiin maitorasvan
markkina-arvon vaikutuksesta Valion ja sen kilpailijoiden perusmaitoliiketoiminnan kannattavuuteen.
10.4.2.6.1
Arvosuhde 30/70 oikea tapa jyvittää raakamaidon hankintahinta perusmaitoihin käytetyn
rasvan ja valkuaisen osalle
325. Kuten edellä jaksossa 10.4.2.3 on todettu, arvioitaessa voitaisiinko Valion
soveltamilla menettelyillä sulkea Suomen perusmaitojen markkinoilta yhtä tehokas kilpailija, on laskelmissa käytettävien kustannusten perustuttava markkinoille tulevan yhtä tehokkaan kilpailijan kohtaamiin kustannuksiin. Näin
ollen raakamaidon sisältämien eri komponenttien arvon määrittämisessä on
lähtökohdaksi otettava maitoraaka-aineesta tuottajille maksettava hinta.
326. Kilpailuviraston laskelmissaan käyttämä maitoraaka-aineen kustannus vastaa
Valion OFA- ja ATLAS-laskelmiin sisältyvään maitoraaka-aineen kustannusta. Valio on johtanut laskelmissa käytetyn kustannuksen raakamaidon tuottajahinnasta laskemalla arvosuhteen 30/70 perusteella, minkä verran perusmaitoihin sisältyy rasvaa ja valkuaista. Näin ollen Kilpailuviraston laskelmissa
käytetty arvosuhde on sama kuin Valion omissa laskelmissaan käyttämä.
327. Valion mukaan sen omiin laskelmiin sisältyvä rasvan ja valkuaisen arvostusperiaate on kuitenkin virheellinen - Valion mukaan yhtiö käyttää arvosuhdelaskentaa vain laskiessaan rasvalle kirjanpidollisen varastoarvon. Valion mukaan Kilpailuvirasto samaistaa virheellisesti varastolaskelmissa käytetyn
arvosuhteen ja raakamaidon sisältämien eri komponenttien hintojen suhteen
toisiinsa. Valion mukaan maitotiloilla tuotettavaan raakamaitoon sisältyvästä
valkuaisesta ja rasvasta maksettavien komponenttihintojen suhde on yksinomaan raakamaidon koostumuksen ohjausväline, joka vaihtelee maittain ja
yrityksittäin.
328. Kilpailuvirasto on selvittänyt sekä Suomessa toimivilta meijereiltä että maataloustilastoista, miten maidontuottajalle raakamaidosta maksettava hinta muodostuu. Meijerit ohjaavat maitotiloja tuottamaan raakamaitoa, jossa
valkuaisen ja rasvan määrä on mahdollisimman optimaalinen eri
maitotuotteiden kysyntään nähden. Lisäksi raakamaidon on täytettävä tietyt
laatuvaatimukset.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
81 (152)
20.12.2012
329. Raakamaidon tuottajahinta koostuu valkuaisosan (proteiini) arvosta, rasvaosan arvosta, perusosasta (sisältää laatulisät) ja kausiosasta. 167 Näistä vain
proteiini ja rasva ovat sellaisia raakamaidon osia, joita myydään maitotuotteissa. Näin ollen voidaan todeta, että proteiinin ja rasvan arvostuksen perusteella voidaan jakaa raakamaidon kokonaistuottajahinta proteiinille ja rasvalle.
330. Valio ja sen kilpailijat käyttävät raakamaidon hankinnassa ns.
kymmenyshinnoittelua, jossa maitovalkuaisesta ja maitorasvasta tuottajalle
maksettava hinta on määritelty (senttinä per prosentin kymmenesosa) sen
mukaan, minkä verran tuottajan meijerille luovuttama raakamaito
todellisuudessa sisältää rasvaa ja valkuaista. Esimerkkinä kymmenyshinnoittelusta Kilpailuvirasto on tarkastellut Valio-ryhmään kuuluvan Osuuskunta
Itämaidon hinnoittelua. Kilpailuvirasto on ItäMaidon julkaisemien tietojen
perusteella laskenut normimaidon koostumushinnan arvosuhteen.
331. Tuottajahinnan pohjaksi on raakamaidon sisältämän maitorasvan ja maitoproteiinin osalta määritelty ns. E-luokan normimaito, johon tuottajan tuottamaa raakamaitoa verrataan. Normimaidossa rasvan määräksi on asetettu
4,3 prosenttia ja proteiinin määräksi 3,3 prosenttia. Mikäli tuottajan tuottaman raakamaidon rasva- tai proteiinipitoisuus poikkeaa normimaidosta, hintaa joko alennetaan tai korotetaan kymmenyshinnoittelun perusteella. Proteiinin kymmenyshinta on 0,65 snt/0,1 % ja rasvan kymmenyshinta on 0,24
snt/0,1 %. Mikäli tuotettu raakamaito on täsmälleen E-luokan normimaitoa,
on sen sisältämän proteiinin arvo 21,45 snt/l ja rasvan arvo 10,32 snt/l. Virasto on laskenut näiden arvojen perusteella rasvan ja proteiinin arvosuhteen
raakamaidossa. Laskelman perusteella rasvaosan arvoksi tulee 32 prosenttia ja
proteiiniosan arvoksi 68 prosenttia.
332. Kilpailuvirasto on myös selvittänyt, miten kymmenyshinnoittelu on vaikuttanut maidontuottajien meijereille toimittaman maidon koostumukseen. Eurostat julkaisee tilastoja, joista selviää meijereihin toimitetun raakamaidon
proteiinimäärä ja rasvamäärä. 168 Tilasto osoittaa, että maidontuottajat toimittavat meijereihin raakamaitoa, jossa proteiinipitoisuus ylittää normimaidon
proteiinimäärän ja rasvapitoisuus alittaa normimaidon rasvapitoisuuden. Tämän voidaan päätellä johtuvan siitä, että proteiinimäärän lisäys korottaa tuottajahintaa enemmän kuin rasvamäärän pieni vähennys.
333. Kilpailuviraston asettamien yrityskaupan ehtojen mukaisesti Valio on velvollinen myymään tietyn määrän raakamaitoa tai sen vakioituja komponentteja
kilpailijoilleen. 169 Osana selvityksiään virasto on perehtynyt Arla Ingmanin ja
Esimerkiksi Arla Ingman http://www.arlaingman.fi/maidontuottajat/maidon-tuottajahinta/, 10.12.2012
Liite 52, Eurostat: Fat contents and protein contents (cow milk's)
169 Yrityskaupan ehtojen mukaan Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen kiintiömaitona sekä käsittelemätöntä raakamaitoa sellaisenaan että maidon nestemäisiin komponentteihin (kuorittu maito, vakioitu maito ja kerma) jaoteltuna.
167
168
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
82 (152)
20.12.2012
Valion välillä solmittuun puitesopimukseen kiintiömaidon hankinnasta. 170
Puitesopimuksen mukaisesti käsittelemättömän raakamaidon hinta vastaa Valion omille tuottajilleen maksamaa tilityshintaa. Kuoritun maidon eli ns. kurrin hinta sen sijaan riippuu ostetun maidon määrästä yrityskaupan ehtomuutosta koskevan Kilpailuviraston päätöksen mukaisesti. Kiintiömaidon komponenttihinnoittelua on käsitelty jäljempänä tässä jaksossa.
334. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion omissa kannattavuuslaskelmissaan käyttämä arvosuhde on oikea tapa arvostaa maidon raakamaidon sisältämän maitorasvan ja valkuaisen suhde perusmaitoihin käytetyn maitoraaka-aineen hankintakustannusta määritettäessä. Valion laskelmissaan käyttämä kustannus
vastaa sitä hintaa, jonka Valio itse ja myös sen kilpailijat joutuvat raakaaineesta maksamaan.
335. Kilpailuvirasto ei siten myöskään ota huomioon Valion oikaisua arvosuhteen
muutoksesta, jonka mukaan maitoraaka-aineen kustannuksessa tulisi käyttää
rasvan ja valkuaisen välistä arvosuhdetta 40/60 sen sijaan, että käytettäisiin
Valion omissa laskelmissaan käyttämää arvosuhdetta 30/70. Yksinomaan se,
että kiintiömaidon komponenttikaupassa käytettäisiin toista arvosuhdetta, ei
anna aihetta poiketa Valion itsensä käyttämästä arvosuhteesta, joka perustuu
yhtiön raakamaidosta tuottajilleen maksamaan hintaan. On myös huomattava, että Valion ja Arla Ingmanin välisessä puitesopimuksessa kiintiömaidon
hankinnasta ei ole sovellettu arvosuhdetta 40/60. Kilpailuvirasto toteaa
lopuksi, että vaikka Valion esittämä oikaisuvaatimus arvosuhteen
muutoksesta hyväksyttäisiin, Valion perusmaidoista perimä keskimääräinen
hinta on tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana joka tapauksessa
alittanut yhtiön keskimääräiset muuttuvat kustannukset.
10.4.2.6.2 Raakamaidosta valmistettavien muiden lopputuotteiden myyntituottoja ei voida ottaa huomioon rasvan arvon määrityksessä
336. Arvioitaessa sitä, onko Valion soveltama perusmaitojen hinnoittelu voinut
sulkea yhtä tehokkaita kilpailijoita pois kotimaan markkinoilta, Valion mukaan rasvan arvoa ei perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta kuvaavissa
laskelmissa tulisi johtaa raakamaidon hinnasta arvosuhteen kautta. Se sijaan
se tulisi laskea niistä tuotoista, jotka yhtiö on saanut myymällä maitorasvasta
valmistettuja tuotteita kotimaan markkinoille. Valion virastolle toimittaman
vastineen mukaan yhtiön perusmaitoliiketoiminta on tarkasteluajanjaksolla
ollut kannattavaa, kun perusmaitojen valmistuksessa yli jäävän maitorasvan
(kerman) tuotto otetaan huomioon arvioitaessa liiketoiminnan
kannattavuutta.
170
Liite 44, Valion ja Arla Ingmanin välinen puitesopimus kiintiömaidon hankinnasta vuodelle 2011.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
83 (152)
20.12.2012
337. Valion mukaan perusmaitojen alihinnoittelulla voisi olla poissulkevia
vaikutuksia siinä tapauksessa, jos raaka-aineen hinta ja siitä valmistettavien
lopputuotteiden hinnat olisivat sellaisessa suhteessa toisiinsa, että
perusmaitomarkkinoilla toimiva yhtä tehokas meijeri ei voisi kattaa
kustannuksiaan raakamaitolitran kokonaisjalostuksesta saatavalla tuotolla.
338. Valion mukaan sen kuvaama tilanne on verrattavissa niputtamiseen, jonka
osalta komission 102 artiklan soveltamista koskevassa tiedonannossa
todetaan, että mikäli yritykset myyvät samanlaisia nippuja tai voisivat niin
tehdä, komissio näkee tilanteen yleensä kilpailuna toista nippua vastaan.
Tiedonannon mukaan tällöin olennainen kysymys ei ole, kattavatko lisätulot
kunkin nippuun kuuluvan tuotteen aiheuttamat lisäkustannukset, vaan
pikemminkin se, onko nipun hinnoissa kokonaisuudessaan kyse
saalistushinnoista. 171 Valion mukaan poissuljennan arvioinnissa on siten
olennaista, voiko määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailija kattaa
omat kustannuksensa kilpailemalla samanlaisella tuotepaketilla kuin
dominantti yritys. Valion mukaan niputtamista koskeva komission
soveltamisohje on analoginen meijeriliiketoimintaan, sillä jokaisen
perusmaitoja valmistavan meijerin on joka tapauksessa jalostettava perusmaidon valmistuksessa ylijäävä raakamaidon sisältämä rasva muiksi tuotteiksi.
339. Kilpailuvirasto vastaa alla Valion esittämään väitteeseen.
Kustannukset alittava hinnoittelu on kohdistunut yksinomaan perusmaitoihin
340. Valion vastineessaan esittämälle väitteelle siitä, että Kilpailuviraston tulisi ottaa huomioon raakamaidosta perusmaitojen lisäksi valmistettujen muiden
lopputuotteiden (kermat ja rasvat) myyntituotot arvioidessaan saalistushinnoittelua perusmaitomarkkinoilla, ei löydy tukea oikeuskäytännöstä.
341. Valion kustannukset alittava hinnoittelu on kohdistunut yksinomaan perusmaitoihin. Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan arvioitaessa
kustannukset alittavaa hinnoittelua kyseisen tuotteen valmistamisesta aiheutuvia kustannuksia on lähtökohtaisesti verrattava saman tuotteen myyntituottoihin. Asiassa AKZO unionin tuomioistuin arvioi saalistushinnoittelun kriteerien täyttymistä yksinomaan saalistuksen kohteena olevan hyödykkeen
tuottojen ja kustannusten suhteessa. Sillä, että samaa raaka-ainetta käytettiin
useisiin eri käyttötarkoituksiin tai sillä, että markkinaosuuden kasvattamisella
kyseisellä segmentillä oli todennäköisesti poissuljennasta johtuen vaikutusta
yrityksen menestykselle muilla segmenteillä, ei ollut sellaista merkitystä, että
kustannuksia olisi arvioitu laajempaa ”tuoteportfoliota” silmälläpitäen, vaan
171
Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 61.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
84 (152)
20.12.2012
kustannustarkastelu kohdennettiin juuri siihen hyödykkeeseen, jonka osalta
saalistusepäily oli selvitettävänä. 172
342. Laajakaistamarkkinoita koskeneessa hintaruuviasiassa Deutsche Telekom
unionin tuomioistuin totesi, että komissiolla oli oikeus olla ottamatta huomioon eri relevanteille markkinoille kuuluvien tuotteiden myyntituottoja arvioitaessa sitä, voivatko määräävässä asemassa olevan yrityksen yhtä tehokkaat
kilpailijat tarjota yhdenvertaisesti tuotteita asiakkaille. Tuomioistuin katsoi, että vaikka palveluja ostavan tilaajan kannalta yhdessä myytävät käyttöoikeusja puhelupalvelut saattoivat muodostaa kokonaisuuden, komissiolla oli oikeus
tutkia hintaruuvin olemassaoloa pelkästään käyttöoikeuspalvelujen tasolla
ottamatta mukaan puhelupalveluja. 173 Tuomioistuimen mukaan vääristymätön kilpailu markkinoilla edellytti yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä määräävässä asemassa olevan toimijan ja sen kilpailijoiden välillä. Se, että määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset alittava hinnoittelu tietyn tuotteen
markkinoilla aiheuttaisi näille markkinoille pyrkiville kilpailijoille tappioita,
jotka niiden olisi katettava toisten tuotteiden myynnistä saatavilla voitoilla,
olisi ristiriidassa tämän kanssa. Tämä olisi myös johtanut kilpailutilanteen
vääristymiseen niillä markkinoilla, joilla kilpailijoiden olisi kompensoitava
kärsimänsä tappiot. 174
Perusmaidot ja niiden valmistuksessa irtoavasta rasvasta valmistettavat tuotteet eivät
muodosta yhdessä myytävää nippua
343. Valion vastineessaan tarkoittama niputtamista koskeva komission
soveltamisohje, jossa yritysten myydessä samanlaisia nippuja tai mikäli ne
voisivat tehdä niin, tilannetta tarkastellaan kilpailuna toista nippua vastaan, ei
ole sovellettavissa perusmaitojen ja niiden valmistuksessa irtoavasta rasvasta
valmistettavien tuotteiden myyntiin vähittäiskaupalle. Perusmaitoja ja niiden
valmistuksessa irtoavasta rasvasta valmistettavia tuotteita ei myydä yhdessä
tavalla, johon komission 102 artiklan soveltamista koskeva tiedonanto viittaa.
Valion ja sen kilpailijoiden myydessä perusmaitoja sekä kermoja että rasvoja
vähittäiskaupalle neuvottelut käydään perusmaitojen ja muiden tuotteiden
osalta erikseen ilman, että toisesta tuotteesta maksettavaan hintaan vaikuttaisi
se, että myös toinen tuote hankitaan samalta toimittajalta. Perusmaitojen sekä
kermojen ja rasvojen hinnat, toimitusmäärät ja muut sopimusehdot
Asia C-62/86 AKZO Chemie BV vastaan Euroopan komissio, 3.7.1991; Komission päätös 85/609/EEC 14.12.1985;
Tapauksessa oli kyse siitä, että bentsoyyliperoksidi -kemikaalia käytettiin sekä muoviteollisuudessa että jauhoteollisuudessa,
joista jälkimmäisessä sitä käytettiin yhtenä jauhojen lisäaineena. AKZOn kilpailija ECS valmisti jauholisäaineita ja pyrki
laajentamaan toimintaansa muoviteollisuuteen (valmistamaan ko. peroksidia muoviteollisuuden käyttötarkoituksiin). AKZOn
pyrkimyksenä oli syrjäyttää ECS muoviteollisuudesta tarjoamalla hinnanalennuksia ja käyttämällä kustannukset alittavia hintoja
jauholisäaineiden markkinoilla. Tuottoja ja kustannuksia verrattiin kuitenkin ainoastaan jauholisäaineiden osalta, joihin
bentsoyyliperoksidi kuuluu.
173 Asia C-280/08 P Deutsche Telekom AG v Euroopan komissio, 14.10.2010, kohdat 221 ja 232-240.
174 Asia T-271/03 Deutsche Telekom AG vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 10.4.2008, kohdat 199-201.
172
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
85 (152)
20.12.2012
määritetään tuoteryhmäkohtaisissa neuvotteluissa näiden tuotteiden
kysynnän ja tarjonnan perusteella.
344. Perusmaitojen hintojen alentaminen ei vaikuta muiden tuotteiden, kuten
kermojen ja rasvojen kysyntään tai niiden myyntihintoihin. 175 Perusmaitojen
tukkuhintojen alentaminen ei myöskään lisää niiden kysyntää toisessa
asiakasryhmässä tavalla, joka johtaisi parempaan kokonaiskannattavuuteen. 176
Perusmaitojen hintojen alentaminen vähittäiskaupalle vaikuttaa ainoastaan
perusmaitojen kysyntään ja niiden myynnistä saataviin tuottoihin.
345. Mikäli Valion myymien rasvojen ja kermojen tuotot kattavat perusmaitojen
myynnistä sille aiheutuvat tappiot, kysymys on siten pikemmin tasauksesta tai
ristisubventiosta, jossa Valio pystyy muiden tuotteidensa tuotoilla kattamaan
perusmaitojen myynnistä syntyvät tappiot. Vastaavasti tilannetta voidaan
tarkastella Valion mahdollisuutena kattaa perusmaitojen kustannukset
alittavasta hinnoittelusta syntyvät tappiot jo saalistuksen kestäessä.
346. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että niputtamista koskevan komission soveltamisohjeen mukaan, silloin kun tuotteita myydään myös erikseen,
hinnoittelulla on poissulkeva vaikutus, mikäli jokaisen nippuun kuuluvan
tuotteen valmistamisesta aiheutuvat pitkän aikavälin keskimääräiset
lisäkustannukset (long-run average incrimental cost, LRAIC) eivät kata näiden
tuotteiden keskimääräisiä tuottoja. 177
10.4.2.6.3 Lopputuotteiden myyntituottoja ei voida laskea parhaiten kannattavien tuotteiden tuoton perusteella
347. Kuten edellä on todettu, raakamaidosta perusmaitojen lisäksi valmistettavien
muiden lopputuotteiden hintoja ei tule ottaa huomioon arvioitaessa saalistushinnoittelua perusmaitomarkkinoilla. Kilpailuvirasto on kuitenkin lisäksi
kiinnittänyt huomiota siihen, että Valion virastolle esittämä laskelma lopputuotteiden myyntituotoista perustuu yksinomaan parhaiten kannattaneiden
tuotteiden tuottoon kotimaassa. Laskelma on myös laadittu jälkikäteen yksinomaan Kilpailuvirastoa varten.
175 Kyse ei siten ole toisiaan täydentävistä tuotteista, jotka myytäisiin samalle asiakkaalle ja hinnoittelun optimoinnilla tuotteiden välillä pyrittäisiin mahdollisimman hyvään kokonaiskannattavuuteen. Ns. system pricing -hinnoittelussa toisen tuotteen
(esimerkiksi partakoneen) myyminen tappiolla voi olla perusteltua sen vuoksi, että tappiolla myyminen lisää tämän tuotteen
kysyntää, jonka jälkeen yritys pystyy tekemään voittoa toisen täydentävän tuotteen (esim. partakoneen terät) myynnillä, jolloin
tuotteiden kokonaiskannattavuus on positiivinen. Ks. esim. Ritter, C: "Does the Law of Predatory Pricing and CrossSubsidisation Need a Radical Rethink?" World Competition 27(4): 613-649, 2004 (Kluwer)
176 Vrt. ns. follow-on effect -hinnoittelu, jota on käsitelty muun muassa komission Wanadoo -päätöksessä (Komission päätös
COMP/38.233 Wanadoo Interactive, 16.7.2003, kohta 35) ja Iso-Britannian The Competition Commission Appeal Tribunalin
(CAT) ratkaisussa asiassa Napp (Napp v Director General of Fair Trading, Case No. 1001/1/1/01, 15.1.2002).
177 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 60.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
86 (152)
20.12.2012
348. Valion mukaan perusmaitoja tuottava meijeri jalostaa tuotannon yhteydessä
ylijäävän rasvan erilaisiksi kermoiksi ja toissijaisesti kiinteäksi rasvaksi. Valion
mukaan yhtä tehokas kotimainen toimija olisi voinut saada valmistuksessa
irtoavalle rasvalle Suomen markkinoilta keskimääräisesti hinnan
€/kg vuonna 2010 ja
€/kg vuonna
2011. Näin ollen Valion mukaan yhtä tehokas kilpailija olisi voinut kattaa
kustannuksensa Valion käyttämillä perusmaitohinnoilla vuosina 2010 ja 2011.
Valio on liittänyt Kilpailuvirastolle toimittamaansa vastineeseensa laskelman,
jonka otsikko on ”tulosyksikkö perusmaidot 2010 – ennuste 1-4/2012”.
Laskelman mukaan perusmaitojen tulosyksikön liiketulos on ollut
positiivinen vuosina 2010 ja 2011. 178
349. Kilpailuvirasto vastaa alla Valion väitteeseen.
Valion laskelmaan on otettu parhaiten kannattavat kerma- ja rasvatuotteet
350. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että Valion toimittamassa laskelmassa on
yhdistetty perusmaidot ja yhtiön kaikkein kannattavimmat kerma/rasvatuotteet. Lähtökohtana laskelman laatimisessa on ollut, että
kermatuotteet ovat kannattavampia kuin rasvatuotteet, joten perusmaidoista
vapautuva laskennallinen raakakerma on ensisijaisesti kohdistettu
kermatuotteille ja sen jälkeen ylijäävä määrä on kohdistettu parhaiten kannattavalle rasvatuotteelle eli
.
351. Perusmaidoista laskennallisesti vapautuvan raakakerman määrä ei kuitenkaan
ole riittänyt sellaisenaan laskelman mukaisten sivutuotemäärien valmistukseen vaan niiden valmistukseen on tarvittu lisäraakamaitoa. Laskelmassa tarkoitetut kermat pitävät lisäksi sisällään sekä kermatuotteita että
kasvirasvasekoitteita. 179 Näin ollen kaikkia laskelman tuotteita ei ole
valmistettu myöskään yksinomaan perusmaidoista vapautuneesta
raakakermasta/raakarasvasta vaan niihin on käytetty myös muiden tuotteiden
valmistuksesta vapautuvaa kermaa sekä kasvirasvaa.
352. Perusmaidoista vapautuvan raakakerman/raakarasvan määrä riittää laskennallisesti noin
Valion kotimaan kerma- ja
rasvatuotteiden valmistusmäärästä. Tämän lisäksi Valio valmistaa ulkomaan
myyntiin sekä kerma- että rasvatuotteita, joiden valmistamiseen käytettävän
raakakerman ja raakarasvan määrä vastaa suuruusluokaltaan
raakakerman ja raakarasvan määrää. 180
Liite 53, Valion vastine Kilpailuvirastolle 29.2.2012, sivu 43.
Myös
on sekoitus maitorasvaa ja kasvirasvaa.
180 Valio tuottaa perusmaitoja ja monia muita tuoretuotteita samoissa tuotantolaitoksissa. Vastaanotetun raakamaidon määrä
näissä tuotantolaitoksissa ylittää huomattavasti perusmaitojen tuotannossa tarvittavan raakamaidon määrän, eikä tuotannosta
ole eriteltävissä sitä, mihin tuotannon alkuvaiheessa separoitu raakakerma on todellisuudessa käytetty.
178
179
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
87 (152)
20.12.2012
353. Näin ollen Valion esittämiin väitteisiin sisältyvä ajatus siitä, että jokaista tuotettua perusmaitolitraa kohden valmistettaisiin sen valmistuksessa vapautuvasta rasvasta hyvin kannattava kerma- tai rasvatuote, on harhaanjohtava.
Valion esittämä laskelma perustuu laskennalliseen malliin, johon yhtiö on
poiminut parhaiten kannattavat tuotteet suuresta määrästä tuotteita, joiden
tuotantomäärät ja kannattavuus eivät ole riippuvaisia perusmaitojen
tuotantomääristä. 181
Valion esittämä laskelma on jälkikäteen Kilpailuvirastoa varten laadittu
354. Valion toimittamat laskelmat, joissa esitetään yhtiön kerma- ja rasvatuotteiden tulos osana perusmaitojen tulosyksikön kannattavuutta perustuvat
jälkikäteen Kilpailuvirastoa varten laadittuihin selvityksiin. Virastolle esitetyt
laskelmat ja kuvaukset eivät siten perustu raportointiin ja laskentaan, jota
yhtiö seuraisi normaalisti liiketoiminnassaan ja olisi käyttänyt tehdessään
päätöksiä perusmaitojen hintatasosta keväästä 2010 lähtien.
355. Toisin kuin Valion vastineessaan esittämästä laskelmasta "tulosyksikkö
perusmaidot 2010 – ennuste 1-4/2012” voi ymmärtää, yhtiössä ei ole
olemassa perusmaitojen tulosyksikköä, jossa perusmaitoliiketoiminnan
kannattavuutta tarkasteltaisiin siten, että mukaan laskettaisiin
valmistusprosessissa irtoavan rasvan jalostamisesta saatavat tuotot.
Vastineessa esitetty laskelma on tuotettu erikseen yhtiön taloushallinnossa
Kilpailuvirastolle toimitettua vastinetta varten. 182
356. Yhtiön perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta tarkastellaan OFA- ja
ATLAS-järjestelmissä
183
Valion esittämä väite on ristiriidassa sen Kilpailuviraston yrityskauppavalvonnalle esittämien väitteiden kanssa
181 Valiolla on valikoimissaan lähes kolmekymmentä erilaista kerma- ja rasvasekoitetta sekä lähes kaksikymmentä erilaista rasvatuotetta, joita se myy kotimaan markkinoille. Tämän lisäksi raakamaidosta vapautuvaa kermaa/rasvaa käytetään useiden
muiden maitotuotteiden, kuten jogurttien ja juustojen valmistukseen..
182 Kilpailuvirasto suoritti Valiossa tarkastuksen maaliskuussa 2012 selvittääkseen, miten Valio seuraa
perusmaitoliiketoimintansa kannattavuutta ja minkälaisia kannattavuuslaskelmia yhtiön talousyksikkö tuottaa liiketoiminnan
käyttöön. Tarkastuksella selvitettiin myös vastineeseen liitetyn laskelman lukujen alkuperää.
183 Vastineessa esitetyn laskelman tekeminen edellyttää, että laskentajärjestelmästä poimitaan tarkasteluun mukaan otettavien
tuoteryhmien tiedot ja siirretään ne erilliseen Excel-taulukkoon.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
88 (152)
20.12.2012
357. Raakamaidon sisältämän maitorasvan ja valkuaisen arvoa on käsitelty Valion
aloitteesta Kilpailuvirastossa käydyn ehtomuutosprosessin yhteydessä vuonna
2009. 184 Valio teki virastolle hakemuksen yrityskauppaehtojen muuttamiseksi
siltä osin, kun raakamaidon myyntiä koskeva ehto sisälsi määräyksiä kuoritun
maidon ja täysmaitoa vähärasvaisemman vakioidun maidon hinnoittelusta.
Valion mukaan kiintiömaitokauppa oli aiheuttanut sille tappioita, jotka johtuivat siitä, että myydessään kuorittua maitoa kiintiömaitoasiakkailleen, sille
jäi käteen ylijäämärasvaa, jonka se joutui käyttämään ns. viimesijaisten
tuotteiden eli käytännössä teollisuusvoin ja osittain myös kirnumaitojauheen
valmistukseen. Valion mukaan sen ehtomuutoshakemuksen tarkoituksena oli
pyrkiä kustannusvastaavuuteen ja siihen, että yli- tai alihinnoittelutilanteita ei
esiinny.
358. Kilpailuvirasto hyväksyi Valion hakemuksen osittain ja lievensi yrityskaupalle
asetettua ehtoa siten, että osa kuoritun maidon myynnistä tapahtuu edelleen
entiseen tapaan arvosuhteeseen perustuvaa hinnoittelua käyttäen185 kun taas
loppumäärä 186 myydään ns. ylijäämärasvan takaisinostohinnoittelun
mukaisesti. Takaisinostohinnoittelu merkitsee sitä, että Valiolle jäävästä
rasvasta yhtiö hyvittää asiakkaalle teollisuusvoin ja kirnumaitojauheen hinnan
sekä mahdollisen voin vientituen. Teollisuusvoin takaisinostohinta määräytyy
Valion teollisuusvoista 12 edeltävän kuukauden aikana saaman, määrillä
painotetun keskiarvohinnan mukaan. Hintaa laskettaessa otetaan huomioon
sekä teollisuusvoin kotimaan myynti että sen vienti.
359. Valion ehtomuutoshakemus perustui toisin sanoen siihen, että kiintiömaitokaupassa sille jäi käteen huonosti kannattavaa maitorasvaa, jolle ei ole löydettävissä kannattavaa jalostuskohdetta. Kyse on siten päinvastaisesta väitteestä
kuin Valio on päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa esittänyt.
360. Valion ja Arla Ingmanin välisen kiintiömaidon hankintaa koskevan puitesopimuksen tarkastelu myös osoittaa, että Valion määrittämä kustannusvastaava hinta kuoritulle maidolle 187 on ollut 1.1.2011 alkaen
senttiä per litra. Sopimuksen mukaan hinta on voimassa
kuukauden jakson ja sitä tarkistetaan ennen seuraavaa jaksoa.
Kilpailuvirasto on verrannut Valion OFA-laskelmassaan jaksolla 1.1.30.4.2011 käyttämää rasvattoman maidon maitoraaka-aineen kustannusta
(
senttiä per litra) osalta puitesopimuksen mukaiseen kustannusvastaavaan kuoritun maidon hintaan (
Kilpailuviraston päätös 23.6.2009, dnro 1151/81/99.
500 000 litran kuukausimäärä
186 500 000 litraa kuukaudessa ylittävä osuus
187 Liite 44, Valion ja Arla Ingmanin välinen puitesopimus kiintiömaidon hankinnasta vuodelle 2011; Hinta yli 500 000 litraa
kuukaudessa ylittävältä osuudelta
184
185
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
89 (152)
20.12.2012
senttiä per litra). 188 Vertailu osoittaa, että Valion kiintiömaitokaupassa
määrittelemä kustannusvastaava hinta kuoritulle maidolle on hieman korkeampi kuin rasvattoman perusmaidon OFA-laskelmassa käytetty maitoraakaainekustannus.
361. Nyt käsillä olevassa asiassa Valio on todennut, että yhtä tehokas kotimainen
toimija olisi voinut saada perusmaitojen valmistuksessa ylijäävälle rasvalle
Suomen markkinoilta keskimääräisesti hinnan
€/kg
vuonna 2010 ja
€/kg vuonna 2011. Vertailun
vuoksi todettakoon, että teollisuusvoin arvo - josta edellä kuvattu muutetun
yrityskauppaehdon mukainen kustannusvastaava hinta on johdettu - oli Valio
laskemissa vuonna 2011
euroa/kg. Mikäli Valion
Kilpailuvirastolle nyt esittämiä kerman arvolle antamia lukuja käytettäisiin yrityskauppaehdon mukaiseen kuoritun maidon hinnoitteluun vastaavalla tavalla
kuin nyt käytetään teollisuusvoin hintaa, maitoraaka-aineen kustannukseksi
arvolla
tulisi noin
senttiä litralta, kun teollisuusvoin arvolla
saadaan raaka-aineen hinnaksi noin
senttiä litralta.
Yhtä tehokas kilpailija ei voi kattaa kustannuksiaan Valion esittämällä laskentatavalla
362. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion kerma- ja rasvatuotteiden kannattavuus perustuu näiden tuotteiden tuottojen ja kustannusten suhteeseen, johon vaikuttavat keskeisesti yhtiön vahvat tuotemerkit ja markkinavoima näillä markkinoilla. Valion parhaiten kannattaville kerma- ja rasvatuotteilleen kotimaan
markkinoilta saama tuotto ei kerro mitään sen yhtä tehokkaiden kilpailijoiden
toimintaedellytyksistä perusmaitojen markkinoilla ja on siten lähtökohdiltaan
väärä mittari yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä arvioitaessa.
363. Kuten edellä jaksossa 10.4.2.3.1 on selvitetty, yhtä tehokkaiden kilpailijoiden
toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää, että raaka-ainekustannus ja siten
sen sisältämän rasvan ja valkuaisen arvon määrittäminen perustuu objektiivisiin kriteereihin. Kilpailun säilyminen ja kehittyminen Suomen perusmaitomarkkinoilla edellyttää, että näillä markkinoilla toimiva tai niille tuleva yritys,
joka on kustannusrakenteeltaan vähintään yhtä tehokas kuin Valio, ei joudu
hinnoittelemaan tuotteitaan tappiollisesti. Näin ollen yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä tarkasteltaessa tulee laskelmissa käytettävän rasvan ja
valkuaisen arvon perustua raaka-aineesta tuottajille maksettavaan hintaan, ei
siitä valmistettujen lopputuotteiden markkinahintaan, kuten Valio on esittänyt.
364. Kilpailuvirastolla on lisäksi käytössään Valion kilpailijoiden laatimat yksityiskohtaiset laskelmat siitä, miten perusmaidoista vapautuvan maitorasvan
188
Rasvaton perusmaito ja kuorittu maito sisältävät saman määrän rasvaa.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
90 (152)
20.12.2012
tuotot ovat vaikuttaneet yhtiöiden kokonaiskannattavuuteen. Arla Ingmanin,
Satamaidon ja Maitokolmion virastolle toimittamat laskelmat osoittavat, etteivät näiden yritysten valmistamien kerma-/rasvatuotteiden tuotot ole
kattaneet yhtiöiden perusmaitoliiketoiminnan tuottamia tappiota. 189
10.4.2.7 Valion kustannusten kattaminen
365. Edellä jaksossa 10.4.2.3 todetun mukaisesti Kilpailuvirasto on tarkastellut
Valion kustannusten kattamista Valion perusmaitoliiketoiminnan tuloslaskelmien perusteella. Maitoraaka-aineen kustannuksena on käytetty Valion tuloslaskelmiin sisältyvää kustannusta, joka vastaa hintaa, jonka myös markkinoille tuleva yhtä tehokas kilpailija joutuu raaka-aineesta maksamaan.
366. Valion perusmaitoliiketoiminnan tuloslaskelmat osoittavat, että vuosina 2008
ja 2009 Valion perusmaitoliiketoiminnan myyntituotot ovat olleet suurin
piirtein kokonaiskustannuksia vastaavalla tasolla. 190 Hintakaudella 191 1.1.201028.2.2010 Valion perusmaitoliiketoiminnan kokonaistuotot ovat jääneet
jonkin verran alle kokonaiskustannusten. 192 Valion tuloslaskelmalukujen
mukaan tällä ajanjaksolla keskimääräinen myyntihinta/litra on kuitenkin
kattanut muuttuvat kustannukset/litra.
367. Kilpailuvirasto on alla tarkastellut Valion kustannusten kattamista
hintakausilla 1.3.2010- 31.8.2010, 1.9.2010- 31.12.2010, 1.1.2011- 30.4.2011
1.5. -31.8.2011 ja 1.9.-31.12.2011 yhtiön virastolle toimittamien OFA- ja
ATLAS-tuloslaskelmien pohjalta. 193 Hintakausien 1.1.-30.4.2012 ja 1.5.31.8.2012 osalta kustannusten kattamista on tarkastelu vain ATLAStuloslaskelmien pohjalta, koska Valion ilmoituksen mukaan OFA-järjestelmä
ei ole ollut käytössä enää vuoden 2012 aikana. 194
Liite 26, Asianosaisjulkiset diat Arla Ingmanin vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan
Valiolle Arla Ingmanin 12.12.12 antaman suostumuksen perusteella); Liite 98, Asianosaisjulkinen kooste Osuuskunta Maitokolmion kermojen ja rasvojen kannattavuutta koskevasta vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot
annetaan Valiolle Osuuskunta Maitokolmion 17.12.12 antaman suostumuksen perusteella); Liite 99, Asianosaisjulkinen kooste
Osuuskunta Satamaidon Kilpailuvirastolle 18.12.2012 toimittamasta selvityksestä (tiedot annetaan Valiolle Osuuskunta Satamaidon 19.12.12 antaman suostumuksen perusteella).
190 Liitteet 45 ja 1, Valion
kannattavuuslaskelmat 2008 ja 2009.
191 Edellä luvussa 9.1.1 todetun mukaisesti Kilpailuvirasto käyttää markkina- ja tapahtumainkuvauksessa vähittäiskaupan
sopimuskausista nimitystä valikoimajakso. Kustannusten kattamista koskevassa luvussa vastaavasta ajanjaksosta käytetään
termiä hintakausi, joka on Valion sisäisesti käyttämä termi näille sopimusjaksoille. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kaupan
valikoimajaksot ja hintakaudet ovat yhdenmukaiset.
192 Liite 46, Valion
kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-2/2010.
193 Liitteet 46-47 Valion
kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-2/2010, 3-8/2010, 9-12/2010,
1-12/2011 ja liitteet 35-36, Valion perusmaitojen
(ATLAS) 3-12/2010 ja 1-12/2011.
194 Liite 37, Valion perusmaitojen
(ATLAS) 1-4/2012 ja 1-8/2012.
189
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
91 (152)
20.12.2012
368. Alla olevassa Taulukossa 1 on tarkasteltu tiivistetysti kustannusten kattamista
kaikkien selvityksen kohteena olevien hintakausien osalta. 195 Kustannus- ja
hintatarkastelu perustuu Valion merkkiperusmaitojen tietoihin. 196
369. Taulukossa käytetty keskimääräinen hinta (P) tarkoittaa Valion perusmaitojen
kokonaismyynnistä saamaa keskimääräistä hintaa/litra. Taulukossa käytetty
keskimääräinen muuttuva kustannus (AVC) ja keskimääräinen
kokonaiskustannus (ATC) on laskettu Valion toimittamien
kannattavuuslaskelmien perusteella. Keskimääräiset kiinteät kustannukset
ovat keskimääräiset kokonaiskustannukset (ATC) vähennettynä
keskimääräisillä muuttuvilla kustannuksilla (AVC). ATLAS-järjestelmän
tietojen perusteella AVC:sta on laskettu kaksi eri versiota. Ensimmäisessä
AVC1-luvussa ei ole otettu huomioon varianssien vaikutusta ja toisessa
AVC2-luvussa on otettu huomioon varianssien vaikutus.
370. Taulukossa käytetty keskimääräinen vältettävissä oleva kustannus (AAC) on
laskettu vertaamalla kustannusmuutoksia 2009 ja 2010, jolloin Valion myyntivolyymi aleni. 197
Taulukkoon kootut luvut perustuvat liitteinä 40-41 oleviin Kilpailuviraston laatimiin koonteihin, joihin on poimittu luvut
Valion toimittamista alkuperäisistä kannattavuuslaskelmista sekä liitteenä 48 olevaan Kilpailuviraston laatimaan laskelmaan
Valion perusmaitojen keskimääräisestä vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC). Alkuperäiset kannattavuuslaskelmat ovat
liitteinä 37 ja 46-47.
196 Tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana Valio on valmistanut myös private label -maitoja, joiden kannattavuus on
ollut hieman
kuin merkkimaitojen.
197 Liite 48, Kilpailuviraston laskelma Valion perusmaitojen keskimääräisestä vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC)
195
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
92 (152)
20.12.2012
Taulukko 1.
Valion perusmaitoliiketoiminnan keskimääräiset hinnat ja yksikkökustannukset
vuosina 2010, 2011 ja 2012
OFA-järjestelmän luvut
Kaikki asiakkaat P (euroa/ l
P/AVC
P/ATC
keskimäärin
alv 0 %) AVC P-AVC
%
ATC P-ATC %
1.3.2010–31.8.2010
1.9.2010–31.12.2010
1.1.2011–30.4.2011
1.5.2011–31.8.2011
1.9.2011–31.12.2011
Atlas-järjestelmän luvut AVC1
Kaikki asiakkaat P (euroa/l
P/AVC1
P/ATC
keskimäärin
alv 0 %) AVC1 P-AVC1 %
ATC P-ATC %
1.3.2010-31.12.2010
1.1.2011-31.12.2011
1.1.2012-30.4.2012
1.5.2012-31.8.2012
Atlas-järjestelmän luvut AVC2
Kaikki asiakkaat P (euroa/l
P/AVC2
P/ATC
keskimäärin
alv 0 %) AVC2 P-AVC2 %
ATC P-ATC %
1.3.2010-31.12.2010
1.1.2011-31.12.2011
1.1.2012-30.4.2012
1.5.2012-31.8.2012
Kilpailuviraston tekemä arvio AAC ajalle 3-12/2010
Kaikki asiakkaat P (euroa/l
P/AAC
P/ATC
keskimäärin
alv 0 %) AAC P-AAC
%
ATC P-ATC %
1.3.2010-31.12.2010
371. Taulukosta 1 ilmenee, että kaikkien tarkastelun kohteena olevien
hintakausien aikana, yhteensä 30 kuukauden ajan, Valion
perusmaitoliiketoiminnan keskimääräinen hinta on alittanut liiketoiminnan
keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Tästä seuraa, että OFA-laskelmien
mukaisia keskimääräisiä kiinteitä kustannuksia ei ole voitu kattaa lainkaan:
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
93 (152)
20.12.2012
−
Hintakaudella 1.3.2010-31.8.2010 Valion keskimääräinen tappio /
litra 198 on ollut
senttiä. Myyntihinnat ovat
kattaneet keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista
prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista
prosenttia.
−
Hintakaudella 1.9.2010-31.12.2010 Valion keskimääräinen tappio /
litra on ollut
senttiä. Myyntihinnat ovat
kattaneet keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista
prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista
prosenttia.
−
Hintakaudella 1.1.2011-30.4.2011 Valion keskimääräinen tappio / litra
on ollut
senttiä. Myyntihinnat ovat kattaneet
keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista
prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista
prosenttia.
−
Hintakaudella 1.5.2011-31.8.2011 Valion keskimääräinen tappio / litra
on ollut
senttiä. Myyntihinnat ovat kattaneet
keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista
prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista
prosenttia.
−
Hintakaudella 1.8.2011-31.12.2011 Valion keskimääräinen tappio /
litra on ollut
senttiä. Myyntihinnat ovat
kattaneet keskimääräisistä muuttuvista kustannuksista
prosenttia ja keskimääräisistä kokonaiskustannuksista
prosenttia.
372. Myös ATLAS-järjestelmän perusteella tehdyt laskemat
osoittavat, että keskimääräinen hinta on ollut alhaisempi
kuin keskimääräinen muuttuva kustannus. Kustannusten alitus keskimääräisten muuttuvien kustannusten osalta ATLAS-laskelmissa on ollut hieman pienempi kuin OFA-laskelmien mukainen alitus. Kokonaiskustannusten osalta
alitus ATLAS-laskelmissa on samaa luokkaa kuin OFA:ssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Valio on ATLAS-järjestelmässä
Kannattavuuden osalta keskimääräisissä tappioissa ei ole tapahtunut merkittäviä
muutoksia hintakauden 1.8.2011-31.12.2011 jälkeen. Valion keskimääräiset
myyntihinnat ovat edelleen tasolla, joka alittaa keskimääräiset muuttuvat kustannukset.
Valion tuotto/litra perusmaitojen kokonaismyynnistä kaikille asiakkaille keskimäärin. Kokonaismyynti = kaikkien
perusmaitolaatujen kokonaismyynti yhteensä.
198
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
94 (152)
20.12.2012
10.4.2.8
Johtopäätökset kustannusten kattamisesta
373. Kilpailuviraston Valion toimittamien hintatietojen ja kustannuslukujen
pohjalta tekemän laskennallisen selvityksen mukaan jokaisella ajanjakson
1.1.2010 - 31.8.2012 sisältämällä hintakaudella Valion keskimääräinen
myyntihinta asiakkaille on alittanut selvästi perusmaitoliiketoiminnan
keskimääräiset kokonaiskustannukset. Ajanjaksolla 1.1.2010 -28.2.2010
vallinnut lievä tappiollisuus on olennaisesti syventynyt 1.3.2010 alkaen, jonka
jälkeen Valion myyntihinnat ovat alittaneet myös muuttuvat kustannukset.
374. Kuten edellä on todettu, unionin tuomioistuinten vakiintuneen
oikeuskäytännön mukaan muuttuvien kustannusten keskiarvoa alhaisempia
hintoja on aina pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman
väärinkäytöstä. Hinnoiteltaessa alle muuttuvien kustannusten ei voida ajatella,
että hinnoittelun taloudellinen tarkoitus olisi joku muu kuin kilpailijan
syrjäyttäminen, sillä jokainen valmistettu ja myyty yksikkö aiheuttaa
yritykselle tappioita. Lisäksi tuomioistuin on vahvistanut, että toisaalta
kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisempia, mutta muuttuvien
kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja on pidettävä osoituksena
markkina-aseman väärinkäytöstä, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää
toteen. 199
375. Määräävässä asemassa olevan Valion muuttuvat kustannukset alittava
hinnoittelu merkitsee sitä, että yhtiö uhraa lyhyen aikavälin voittonsa eikä
yhtä tehokas kilpailija voi tarjota tuotteita asiakkaille ilman tappiota.
Muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on siten jo itsessään osoitus
Valion määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.
376. Tämän lisäksi Kilpailuvirasto on käsitellyt Valion syrjäyttämistarkoitusta
ilmentävää näyttöä sekä yhtiön soveltamien alennuskäytäntöjen kilpailun
vastaista markkinoiden sulkemista korostavaa vaikutusta jäljempänä luvuissa
10.4.3 ja 10.4.4 . Tästä seuraa, että Valion menettelyssä on oikeuskäytännön
mukaisesti kysymys määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä siinäkin tapauksessa, että perusmaitojen hintojen katsottaisiin kattaneen muuttuvat kustannukset mutta jääneen alle kokonaiskustannusten.
10.4.2.9 Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos
377. Perusmaitoliiketoiminnasta aiheutuneiden kustannusten
kokonaiskannattavuutta kuvaavat Valion Kilpailuvirastolle toimittamat
tiliryhmäkohtaiset kannattavuuslaskennan raportit osoittavat, että
Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France
Télécom v. komissio, kohdat 224-225.
199
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
95 (152)
20.12.2012
perusmaitoliiketoiminta on ollut Valiolle laskennallisesti tappiollista vuodesta
2007. 200
378. Perusmaitoliiketoiminnan vähäinen kannattavuus ennen Valion
saalistushinnoittelun alkua selittyy osittain sillä, että perusmaitojen
jalostusarvo on verrattain matala suhteessa maitotuotteiden keskimääräiseen
jalostusarvoon. Näin ollen Valion perusmaidoista saama maitokate on
tyypillisesti alhaisempi kuin Valion kaikkien tuotteiden maitokatteiden
keskiarvo. Merkittävimmän kustannustekijän, maitoraaka-aineen, hinta ja sen
kehitys vaikuttavat keskeisellä tavalla Valion perusmaitoliiketoiminnan
kannattavuuteen.
379. Vuonna 2010 toteutetut merkittävät hinnanalennukset, joiden vuoksi Valion
perusmaidoista perimä keskimääräinen hinta on alittanut muuttuvat
kustannukset, ovat kasvattaneet perusmaitoliiketoiminnan tappiot vuoden
2009 tilanteeseen verrattuna yli nelinkertaisiksi. Saalistushinnoittelun
jatkuessa vuonna 2011 tappiot ovat kasvaneet kaiken kaikkiaan noin
miljoonaan euroon vuodessa. Vuoden 2012 osalta on
tiedossa tilanne vasta vuoden ensimmäisten 8 kuukauden osalta, mutta luvut
viittaavat siihen, että vuoden 2012 aikana tappiollisuus on säilynyt yhtä
syvänä kuin vuonna 2011. Näin ollen Valion perusmaitoliiketoiminnan kokonaistappiot menettelyn aikana ovat kasvaneet lähes
miljoonaan euroon.
380. Alla oleva kaavio, jossa näkyy Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos vuosilta
2007-2012, kuvaa tappiollisuuden kehitystä:
200
Liitteet 1, 45, 46 ja 47 Valion
kannattavuuslaskelmat (OFA) 2008-2011.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
96 (152)
20.12.2012
10.4.3 Näyttö Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä hinnoittelustrategiasta
381. Kuten edellä on todettu, unionin tuomioistuinten vakiintuneen
oikeuskäytännön mukaan muuttuvien kustannusten keskiarvoa alhaisempia
hintoja on aina pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman
väärinkäytöstä. Kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisempia, mutta
muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja on pidettävä
osoituksena markkina-aseman väärinkäytöstä, jos syrjäyttämistarkoitus
voidaan näyttää toteen. 201
382. Syrjäyttämistarkoitusta arvioidessaan Kilpailuvirasto on tarkastellut
ensisijaisesti Valion sisäisiä asiakirjoja ja niistä esiin käyvää
hinnoittelustrategiaa, jota yritys on vuoden 2010 alusta lähtien noudattanut.
10.4.3.1 Valion hinnoittelustrategian tausta
383. Arla Ingman on kilpaillut aktiivisimmin perusmaitojen toimituksista Sryhmälle ja Suomen Lähikaupalle. Arla Ingmanin kapasiteetti ei riitä
merkittäviin perusmaitotoimituksiin kaikille kaupan ryhmittymille samaan
aikaan. Muuttuneessa markkinatilanteessa Valiolle on ollut omien
myyntimääriensä säilyttämisen kannalta keskeistä menestyä niissä
kilpailutuksissa, joissa vähittäiskaupparyhmät kävivät valintaa Valion ja Arla
Ingmanin välillä. Vuonna 2010 tällaisia olivat ennen kaikkea SOK, Suomen
Lähikauppa ja osaltaan myös Lidl.
384. Kilpailuviraston asiakirja-aineisto osoittaa, että Valio koki Arla Ingmanin
pyrkimyksen lisätä markkinaosuuttaan perusmaidoissa ja erityisesti
ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen pohjautuvien perusmaitojen tulon
kauppojen hyllyihin uhaksi omalle liiketoiminnalleen. Vuoden 2009 aikana
kiristynyt kilpailutilanne kärjistyi HOK-Elannon ja kahden muun S-ryhmän
alueosuuskaupan siirtymiseen Valiolta Arla Ingmanille helmikuussa 2010.
Tämä merkitsi noin
miljoonan litran pudotusta Sryhmän Valiolta tekemiin hankintoihin vuoden 2010 aikana.
385. Viraston hallussa oleva asiakirja-aineisto osoittaa jäljempänä kuvatuin tavoin,
että vastauksena markkinaosuuden ja toimitusvolyymin laskuun Valio
omaksui keväällä 2010 kilpailuvastaiseen markkinoiden sulkemiseen
tähtäävän strategian. Valio toteutti kevään 2010 aikana perusmaitojen
hintoihin kohdistuneet hinnan laskut, joiden johtavana tarkoituksena oli
Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France
Télécom v. komissio, kohdat 224-225.
201
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
97 (152)
20.12.2012
lopettaa perusmaitojen raaka-aineena käytettävän raakamaidon tuonti
Ruotsista, saavuttaa 80 prosentin markkinaosuus ja tämän jälkeen nostaa
perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin
fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille.
386. Erityiseksi uhaksi omalle liiketoiminnalleen Valio koki Arla Ingmanin
maahantuoman ruotsalaisen raakamaidon. Muun muassa Valion hallituksen
kokouksessa esitellystä, yhtiökokousta varten laaditusta, aineistosta ilmenee,
että Valio koki ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen pohjautuvien
perusmaitojen tulon kaupan hyllyihin jo vuonna 2009 romahduttaneen
perusmaitojen hinnat vähittäiskaupassa. Yhtiökokouksessa esitellystä
aineistosta ilmenee myös, että vastatakseen ruotsalaisen raakamaidon tuontiin
Valion strategiana oli myydä omia tuotteitaan, mukaan lukien perusmaidot,
"tuontihinnoilla määrien pitämiseksi suomalaisessa maidossa". 202
387. Viraston hallussa olevat asiakirjat osoittavat, että edellä tarkoitettu "määrien
pitäminen suomalaisessa maidossa" on käytännössä tarkoittanut pyrkimystä
saada tuontimaitoon perustuvat maitotuotteet pois Suomen markkinoilta.
Esimerkiksi Valion johtoryhmän kokouksessa tammikuussa 2010 käsiteltiin
perusmaitojen osalta muun ohella tuontia otsikolla "Miten heittää 50
miljoonaa litraa ruotsalaista maitoa ulos?". 203
10.4.3.2 Alennukset 1.3.2010
388. Kuten edellä luvussa 9.3 on kuvattu, kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan päätoimittajuuden menetyksen jälkeen Valio toteutti 1.3.2010 merkittävän,
hintalinjaltaan samanlaisen alennuksen kaikille vähittäiskauppa-asiakkailleen.
Valio toteutti alennuksen täysin omasta aloitteestaan ja ilman, että kyseessä
olisi ollut kaupan ryhmittymien toteuttama tai vauhdittama
neuvottelukierros, jollainen olisi siihen saakka sovelletun
neuvottelukäytännön mukaisesti ollut tulossa vasta kun hinnoista ja
toimitusmääristä olisi neuvoteltu seuraavalle, 1.5.2010 alkavalle,
valikoimajaksolle. Aloite hintojen alentamisesta 10 sentillä kesken
sopimuskauden tuli Valion ylimmästä johdosta ja asia hyväksyttiin yhtiön
hallituksessa.
389. Valion toimitusjohtaja lähetti 14.2.2010 viestin ensin yhtiön hallitukselle ja
välitti sen myöhemmin samana päivänä yhtiön johtoryhmälle. Johtoryhmälle
osoitetun viestin aluksi toimitusjohtaja toteaa seuraavan:
"Hei,
202 Liite 56, Valion hallituksen kokouksen pöytäkirja 7.4.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Yhtiökokous 8.4.2010"; Kuten
jäljempänä on todettu, "tuontihinnoilla" tarkoittaa tässä yhteydessä hintatasoa, joka alittaa maitojauheen ja teollisuusvoin
myyntituotot (ks. esim. Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010)
203 Liite 56, Valion johtoryhmän pöytäkirja 20.-21.1.2011.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
98 (152)
20.12.2012
Ohessa tiedoksenne analyysi ja (myyntijohtajan) joukkojen
kanssa viritelty suunnitelma maitotilanteen vakauttamiseksi.
Hallituksen porukat ovat kaikki sen siunanneet. Huomenna
lounaalla on lopullinen keskustelu ennen lopullista suunnitelman käynnistämistä. Kyseessä on vakava ja suuri asia, joten
kaikki parannusehdotukset ja huomiot ovat tervetulleita." 204
390. Johtoryhmälle ja hallitukselle lähetetyssä viestissä toimitusjohtaja kirjoittaa
kilpailutilanteesta perusmaitojen markkinoilla otsikolla "TÄRKEÄÄ:
Maitosuunnitelmia: 'uskollisuusalennus'". Viestissään toimitusjohtaja analysoi
kilpailutilannetta ja sen vaatimia toimenpiteitä muun ohella seuraavin
toteamuksin:
"Meidän on pysäytettävä maidonmyyntimme ja jakelumme lasku välittömästi ja yritettävä saavuttaa 80 prosentin osuus seuraavien 18 kuukauden aikana eli ennen 2011 loppua ja 2012
eteenpäin pysyvästi."
"Markkinan toimivuuden kannalta ongelman ydin on Valion
tukkuhinta/tuottajahintasuhteessa. Ilman vähintään 10 sentin
hinnanlaskua ei myynnin nykyrakenne voi muuttua saati palautua 2009 edeltäneeseen tilaan. Valion kannalta pahimmassa tapauksessa saattaisi löytyä jonkinlainen status quo
sentin laskun tuntumassa nykymäärille, miltä tienoilta syntyisi myös Arlan Ruotsin maitostrategian optimaalinen tulos!! Eli Suomen maidontuotanto ajautuu kannattamattomammaksi ja Ruotsin maito saa pysyvän jalansijan EteläSuomessa. Lisäksi on huomioitava, että hinnan lasku ei sinällään muuta myynninrakennetta nopeasti, vaan kuten Ruotsin
maidon tapauksessa on nähtävissä hiljalleen häviäjiä (=Valiota)
kuristaen. Mitä suurempia muutoksia markkinoille tuodaan, sen
nopeammin kehitys kohti uutta alkaa. - - "
"Tukkuhinnan lasku vaikuttaa eri toimijoihin eri tavalla. Arla
yrittää todennäköisesti lisätä Ruotsin maidon määrää niin kauan, kuin Valion hintasuhde sen kohtuullisin tappioin mahdollistaa. Kuljetuskustannus on
sentin
luokkaa, eli Arlan Suomen maidon tilityskyvyn laskiessa hiljalleen aletaan Århusissa miettiä asiaa ja Ruotsin maidon siirto
loppuu varmasti, kun muutamia kuukausia siitä on saatu vähemmän kuin jauheesta ja voista. Tämä tapahtuu onneksi nuo
senttiä korkeammalla hintatasolla,
kuin Valion vastaava tilanne :-)"
204
Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
99 (152)
20.12.2012
"- - Valion on laskettava hintaa melkoisesti, jotta edes päästäisiin Ruotsin maidon nykytukkuhintatasolle. Karkea oletus voisi
olla, että samoihin hintoihin tarvitaan
sentin lasku ja sittenkin Arlalla on vielä
senttiä pelivaraa. Arlan todelliseen tuskaan on matkaa Valion
nykyhinnoista arviolta
senttiä. - - "
"Valion kannalta määrien laskun pysähtymisen voi olettaa tapahtuvan sitä nopeammin, mitä nopeammin hinnat laskevat.
Kun hinnat ovat pohjalla, alkaa sitten määrien kasvu, jonka
nopeus riippuu vain siitä, kuinka kauan muiden toimijoiden
housut kestävät. Meidän on varauduttava, että pohjilla junnataan jopa 18 kuukautta nykymäärillä ennen kuin rakenteet alkavat muuttua. Hintojen uusi nostaminen on työlästä, mutta
markkinaosuuden nosto on vielä työläämpää."
" - - hintasuhteen korjaus kannattaa toteuttaa mahdollisimman
nopeasti ja mahdollisimman suureena. - -"
"Perusmaitojen hinnoittelu perustuu seuraavat 2-3 vuotta vastaaviin laskelmiin kuin
hinnoittelu jo nyt. Markkinahinnan tulee olla
sellainen, että nämä perustuotteet kykenevät kilpailemaan interventiotasoon hinnoitellun tuonnin kanssa tasapäisesti. Sijaintietu pyritään luonnollisesti käärimään omaan taskuun."
"Maidon tukkuhintaa lasketaan ilmoitusluontoisesti 10 senttiä
välittömästi 1.3.2010. Asia ilmoitetaan matalalla profiililla vain
asiakkaille. "
"Ässälle ilmoitamme hintojen laskevan 10 senttiä 1.3. alkaen.
miljoonan litran tarjous ei kuitenkaan
ole enää voimassa. Maaliskuun alusta nykyhinnat (
miljoonan litran taulukko) laskee 10 senttiä, jos
kuukausiostot yli
miljoonaa litraa. Mikäli taso maaliskuussa laskee alle
miljoonan kuukausilitran on hinnan lasku vain 8 senttiä nykyiseen hintaan (jos ei pure jää vapuksi 2 sentin pelivara).
Keskolle kerromme hintojen laskevan 1.3. 10 senttiä - -. Nämä
hinnat pätevät vain kun kuukausiostot ovat yli
miljoonaa litraa. Mikäli alle, on alennus vain 8 senttiä.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
100
(152)
20.12.2012
Lähikaupalle lasku on 10 senttiä, mutta keskustelisimme mielellämme läheisemmästä yhteistyöstä, jossa hoitaisimme heidän
koko meijeripuolensa. Säästäisivät koko ostamisen vaivan ja takaisimme varmasti kilpailukykyiset hinnat.
Lidlin Milbona hintoja lasketaan 1.3.
senttiä. Mikäli ottavat Valion brändimaidon meidän jakelussamme on hinnanalennus
senttiä ja ko.
hinta sisältää
kaikista tänä vuonna toimitetuista Milbona perusmaidoista.
Hinnat voimassa ainakin tämän vuoden loppuun (muille sanotaan toistaiseksi). - Tässä hahmotelma strategisesta vastaiskusta. Hinta-asetukset
laitetaan mahdollisimman nopeasti sellaisiksi, että markkinatalous saa rauhassa toimia. Kukin asiakas voi täysin vapaasti
päättää, millä tekee parasta bisnestä. Syksyllä 2011 nähdään,
miten kävi."
391. Valion toimitusjohtaja lähetti seuraavana päivänä, 15.2.2010, sähköpostitse
tiedon yhtiön edellisenä päivänä tekemästä strategisesta linjauksesta myös
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y:n puheenjohtaja Juha
Marttilalle. Viestissään Valion toimitusjohtaja kirjoittaa muun muassa
seuraavasti: 205
"- - Viikonloppuna päätimme Valion hallinnon kanssa käydyissä keskusteluissa, ettemme voi antaa ruotsalaisten häärätä vapaasti Valion ylläpitämän hintatason katveessa enää pitempää
ilman vastatoimenpiteitä.
Tulemme toteuttamaan välittömästi 10 sentin luokkaa (pieniä
asiakaskohtaisia vaihteluja) olevan perusmaitojen tukkuhinnan
'uskollisuus' -alennuksen kaikille Valion asiakkaille. - Operaation keskeinen tavoite on yrittää saada maitovirta Ruotsista tyrehtymään. Pahimmassa tapauksessa olemme arvioineet,
että joudumme varautumaan jopa 18 kuukauden vääntöön. Eli
ammumme täyslaidallisen ja tähtäämme vesirajaan. - - "
205
Liite 57, Valion toimitusjohtajan sähköposti 15.2.2010.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
101
(152)
20.12.2012
10.4.3.3 Alennukset 1.4.2010 ja hinnoittelustrategian käsittely Valion johtoryhmässä
392. Maaliskuun alussa toteutetuista merkittävistä hinnanalennuksista huolimatta
Valio ei onnistunut pyrkimyksissään saada takaisin menettämäänsä myyntiä.
Valion myyntijohtaja lähetti 4.3.2010 viestin myyntiorganisaatiolleen,
laskentaryhmään ja yhtiön päälakimiehelle otsikolla "Maitotilanne: tärkeää".
Viestissään myyntijohtaja toteaa seuraavan:
"Hei, Ohessa tehtäviä ja kysymyksiä työstettäväksi maanantaita
varten. Tärkeysjärjestyksessä erittäin korkealla, delegoikaa osaalueita tarvittaessa yksittäisille muille henkilöille. - - Tässä on
kiirettä, mutta nyt olemme tosissamme taistelemassa osuuksissa ja meidän on elettävä tässä hetkessä ja jatkettava "hyökkäystä" jonka aloitimme." 206
393. Viestin liitetiedostossa myyntijohtaja käsittelee tilannetta perusmaidoissa
otsikolla "Suomen maitosota (lehdistön termi) on alkanut". Myyntijohtaja
toteaa, että Valion on tehtävä välittömästi seuraava liike ja muun muassa
varmistettava, että myös Lidl ostaa jatkossa maitoa Valiolta. Myyntijohtaja
analysoi Valion käytössä olevia mahdollisuuksia myynnin saamiseksi takaisin
ja antaa organisaatiolleen ohjeen tarjouksen tekemiseen uudesta hintojen
alennuksista 1.4.2010 alkaen:
"- maaliskuun hinnan alennuksemme sotki markkinaa selkeästi,
mutta siirtymää Valio maitoon takaisin emme saaneet
- seuraava liike on tehtävä välittömästi ja myös suunnitelmat
koko kevään ajalle. - -" 207
"3. Kokonaisaikataulu - Miettikää mitä hyvää/huonoa olisi seuraavissa ajoituksissa:
3.1. Seuraava hinnan alennus 1.4. alkaen, annetaan ymmärtää
että toukokuussa tulee lisää
3.2. Seuraavaa hinnan alennus 1.4. alkaen ja jälleen yllättäen
toukokuun alusta
3.3. joku muu ratkaisu ja perustelut
olemme tehneet ensimmäisen liikkeen ja seuraavassa vaiheessa
pyrimme minimissään varmistamaan, että Lidl pysyy meillä ja
mieluiten siirtyisi Valion brändimaitoon. Taktisesti olisi ehkä
edullista sotkea kaupan kuvioita vielä enemmän vielä nopeammassa tahdissa. Jos ilmoitamme kylmästi vielä maaliskuussa
huhtikuun 1. päivästä alkaen jälleen uudet hinnat, saamme ken206
207
Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti liitetiedostoineen 4.3.2010.
Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
102
(152)
20.12.2012
tän varmasti sekaisin. Lisäksi viestisin, että toukokuussa harkitaan uusia alennuksia. Tätä kannattaa vakavasti harkita. Kyseeseen voisi tulla esim.
-Tärkeintä on, että kaupalle tulee uskottava vaikutelma, että nyt
mennään eikä meinata (sitä nopeammin pääsemme jälleen korottamaan hintoja takaisin vanhoille tasoille). Kyseessä ei ole
neuvottelu vaan nopea valiolähtöinen toiminta. Hintojen laskiessa ei ostajat voi oikeasti olla pahoillaan, vaikka tietenkin protestoivat rakennemuutoksia. Optimi olisi, kuten totesin, että
seuraava liike on jo huhtikuun alussa, jotta kellekään ei anneta
hengähdystaukoa. - - " 208
394. Arla Ingmanin laskettua myös hintojaan, eivät Valion SOK:lle 1.4.2010
alkaen tarjoamat lisäalennukset johtaneet siihen, että SOK olisi siirtänyt
hankintojaan Valiolle. Markkinatilannetta ja maitokatteen heikentymistä
käsiteltiin yhtiön johtoryhmän kokouksessa maaliskuun lopulla. Valion
toimitusjohtaja linjasi kokouksessa, että "maitosota pakko voittaa, jos
nykyrakenne halutaan säilyttää = osuus kasvuun". Kokouksessa myös
todettiin, että yhtiön lyhyen tähtäimen "fokus 2010" on "maitosodan voitto
eli tuottajien siirtyminen Valiolle". 209
395. Valion keväällä 2010 käynnistämään kilpailun vastaiseen markkinoiden
sulkemiseen tähtäävää liiketoimintastrategiaa ja tavoitetta 80 prosentin
markkinaosuuden saavuttamisesta käsiteltiin myös syksyllä 2010 yhtiön
johtoryhmässä. Johtoryhmän kokouksessa 3.10.2010 todettiin, että yhtiön
tavoitteena on "perusmaitovolyymin palauttaminen 1. vaiheessa 2010
alkuvuoden tasolle ja sitten kohti 80 % markkinaosuutta". 210
10.4.3.4 Hinnoittelustrategia vuoden 2010 jälkeen
396. Viraston hallussa olevat asiakirjat osoittavat, että Valion tarkoituksena on
ollut ylläpitää keväällä 2010 luomansa hinta- ja kannattavuustaso myös
vuonna 2011, jotta kilpailun tämän seurauksena heikennyttyä yhtiö voisi
saavuttaa huomattavan, 80 prosentin, markkinaosuuden. Tästä on
osoituksena edellä siteeratun toimitusjohtajan 14.2.2010 lähettämän viestin
lisäksi muun muassa Valion tuoretuotteiden kotimaan myynnistä ja
markkinoinnista vastaavassa ryhmässä elokuussa 2010 laadittu esitys, jossa
Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010.
Liite 60, Valion johtoryhmän pöytäkirja 22.-23.3.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Ylläs 2010".
210 Liite 61, Valion johtoryhmän pöytäkirja 28.-29.9.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "TKMM tavoitteet 2011 – mitä
seuraavaksi?
208
209
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
103
(152)
20.12.2012
todetaan perusmaitojen hinnoittelusta vuoden 2011 osalta seuraavasti:
"jatketaan nykytaktiikalla eli pidetään hinta ennallaan". 211 Esitystä on käsitelty
Valion johtoryhmän kokouksessa 23.8.2010.
397. Myös Valion johtoryhmän pöytäkirja marraskuulta 2010 kuvaa yhtiön
strategiaa sekä varautumista siihen, että pitkään alhaisina pidetyt hinnat
saavat aikaan toivotun lopputuloksen - Valion markkinaosuuden
huomattavan kasvun ja ruotsalaisen raakamaidon tuonnin tyrehtymisen.
Tästä on osoituksena pöytäkirjan toteamus siitä, että Valio pitää
maitomääristään "
litraa vapaana Ruotsin
tuonnin loppumisen varalta". 212
10.4.3.5 Johtopäätökset asiakirjanäytöstä
398. Kilpailuviraston asiakirja-aineisto, erityisesti Valion toimitusjohtajan
sähköposti 14.2.2010, osoittaa selvästi ensinnäkin sen, että keväällä 2010
Valio omaksui strategian, jonka tarkoituksena oli lopettaa perusmaitojen
raaka-aineena käytettävän raakamaidon tuonti Ruotsista laskemalla
perusmaitojen hinnat ja pitämällä ne tasolla, joka johtaa kilpailun vastaiseen
markkinoiden sulkemiseen.
399. Toiseksi, aineistosta käy myös yksiselitteisesti ilmi, että Valion tarkoituksena
oli saavuttaa erittäin merkittävä, 80 prosentin markkinaosuus vuoden 2011
loppuun mennessä, jonka jälkeen yhtiö pystyisi kannattavasti nostamaan
hinnat takaisin "vanhoille tasoille". 213 Valion tarkoituksena oli toisin sanoen
palauttaa perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin
fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille. Valion tavoitteekseen
asettaman 80 prosentin markkinaosuuden saavuttaminen olisi merkinnyt sitä,
että Arla Ingman olisi marginalisoitunut pieneksi alueelliseksi toimijaksi tai
poistunut kokonaan markkinoilta. Valion tavoitteena oli myös se, että Arla
Ingmanin markkinaosuuden putoamisen myötä yhtiön sopimustuottajat
siirtyisivät valiolaisiin osuuskuntiin. 214
400. Tavoitteisiinsa päästäkseen Valio alensi perusmaitojen hinnat 1.3.2010
tasolle, jonka tarkoituksena oli tehdä Arla Ingmanin toiminta
kannattamattomaksi. Kun maaliskuussa toteutettu kertaluonteinen hintojen
lasku ei tuottanut toivottua tulosta riittävän nopeasti, Valio teki 25.3.2010
yksinomaan SOK:lle suunnatun lisäalennustarjouksen, jonka ehtona oli, että
S-ryhmä lisää perusmaidon hankintojaan Valiolta. Valion tarkoituksena oli
Liite 62, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.8.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Hintanäkymät 2011".
Liite 63, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010.
213Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010; Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010.
214 Liite 60, Valion johtoryhmän pöytäkirja 22.-23.3.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Ylläs 2010".
211
212
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
104
(152)
20.12.2012
aiheuttaa sekaannusta ostokentässä ja tarjota lisäalennuksia aikataulussa, joka
lisää kilpailun vastaisen markkinoiden sulkemisen todennäköisyyttä. 215
401. Kilpailuvirasto toteaa, että sen esittämä asiakirja-aineisto kokonaisuudessaan
osoittaa, että Valion hinnoittelun tavoitteena on keväästä 2010 lähtien ollut
markkinoiden sulkeminen kilpailun vastaisesti yhtiön oman perusmaitoliiketoiminnan tuloksen uhrauksen kustannuksella. Samaan aikaan kun Valio
alensi perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei kattanut enää toiminnan
muuttuvia kustannuksia, yhtiö varautui omassa toiminnassaan tehokkaan
kilpailun poissulkeutumiseen sekä ruotsalaisen maitoraaka-aineen
maahantuonnin loppumiseen ja suunnitteli tulevia hinnankorotuksia erittäin
huomattavan markkina-aseman saavuttamisen jälkeen.
402. Kilpailuviraston edellä siteeraamat asiakirjat, kuten Valion toimitusjohtajan ja
myyntijohtajan sähköpostit, ovat yhtiön ylimmän johdon laatimia.
Toimitusjohtajan sähköposti, jossa kuvataan yhtiön hinnoittelustrategiaa, on
toimitettu päätöksenteosta vastaaville ylimmille toimielimille, hallitukselle ja
johtoryhmälle osana yhtiön virallista päätöksentekoprosessia.
Syrjäyttämistarkoitusta ilmentäviä asiakirjoja, kuten tavoitetta 80 prosentin
markkinaosuuden saavuttamisesta ja Arla Ingmanin tuottajien siirtymistä
valiolaisiin osuuskuntiin sekä analyysiä siitä, miten ruotsalaisen maidon tuonti
pystytään torjumaan, on käsitelty myös Valion johtoryhmän kokouksissa sekä
yhtiökokouksessa, mikä korostaa niiden luonnetta yhtiön strategisena
valintana ja johdossa tehtynä linjauksena. Kilpailuviraston edellä siteeraamat
asiakirjat sisältävät yksilöidyn, yhtiön ylimmän johdon linjaaman, strategian,
sen perustelut ja konkreettisen toimintasuunnitelman siitä, miten ja millä
keinoin Valio tulee sulkemaan Suomen perusmaitojen markkinat kilpailun
vastaisesti.
403. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto toteaa, että sen hallussa on
luotettavat ja yhtäpitävät todisteet Valion aikomuksesta poistaa tehokas
kilpailu perusmaitojen markkinoilta Suomesta. 216
Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010; Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010.
Kilpailuvirastolle toimittamassaan vastineessa Valio on katsonut, että kuvatessaan Valion strategiaa Kilpailuvirasto on tarkoitushakuisesti valinnut hajanaisia ja yhteyksistään irrotettuja lausumia, joiden kielenkäyttö on näennäisesti tukenut viraston
syytöksiä. Valion mukaan sen virastolle toimittamasta olevasta aineistosta (liite 64, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 28.9.2012)
saa oikean ja rationaalisen kokonaiskuvan, kun tarkastelee niitä yhdessä yhtiön toimitusjohtajan muulle johdolle laatimien
strategiatiivistelmien kanssa. Valion mukaan Kilpailuviraston tarkastelemalla jaksolla Valio on ainoastaan pyrkinyt vastaamaan
kohtaamaansa tuntikilpailun paineeseen vailla viraston väittämää syrjäyttämistarkoitusta. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion
vastineessaan esittämät seikat eivät anna aihetta muuttaa viraston arviota sen hallussa olevista todisteista, jotka osoittavat Valion aikomuksen poistaa kilpailu perusmaitojen markkinoilta Suomesta. (ks. myös Asia T-155/06 Tomra Systems v komissio,
kohdat 35-36)
215
216
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
105
(152)
20.12.2012
10.4.4 Valion alennuskäytäntöjen vaikutus kilpailijoiden toimintaan
404. Kilpailuvirasto arvioi Valion menettelyä kokonaisuutena, jonka tarkoituksena
on ollut kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta ovat korostaneet yhtiön Sryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset, jotka ovat lisänneet Arla
Ingmanin tappiollisuutta.
405. Valion ja Arla Ingmanin välinen kilpailu toimituksista vähittäiskaupalle on
kohdistunut erityisesti toimituksiin S-ryhmälle, joka on pitänyt valikoimissaan
kahta merkkiperusmaidon päätoimittajaa ja aktiivisesti kilpailuttanut toimittajia vastakkain. Esimerkiksi K-ryhmän osalta vastaavaa kilpailuasetelmaa ei ole
syntynyt; Ruokakesko on pitänyt valikoimassaan vain yhtä merkkiperusmaidon toimittajaa, joka on ollut Valio. K-ryhmä on kilpailuttanut meijereitä
lähinnä Pirkka-maidon valmistuksessa. Arla Ingman on toimittanut
yksittäisiin K-kauppoihin vain jonkin verran merkkiperusmaitoja ja sen osuus
Ruokakeskon perusmaitojen kokonaishankinnoista on jäänyt alle 10 prosenttiin. Kilpailuviraston asiassa saamien selvitysten mukaan Valio ei ole
tarkastelun kohteena olevana ajankohtana tarjonnut Ruokakeskolle
volyymiperusteisia kasvutarjouksia.
406. Neuvotellessaan perusmaitojen toimituksista S-ryhmälle Valio on tarjonnut
erisuuruisiin volyymeihin sidottuja hintoja; tarjottu hinta on ollut sitä
alhaisempi, mitä suuremmasta volyymistä on ollut kysymys.
10.4.4.1 Valion SOK:lle tarjoamat volyymialennukset
407. Kilpailuviraston SOK:lta saaman selvityksen mukaan Valio on tarjonnut
SOK:lle perusmaitoja kolmella eri volyymilla: aikaisempia ostoja vastaavalla
volyymillä (nykyvolyymi), aikaisempaa volyymiä hieman suuremmalla
volyymilla (ns. Kasvu 1 volyymi) sekä volyymitasolla, joka kattaa yli
prosenttia SOK:n perusmaitojen kokonaishankintamäärästä.
(ns. Kasvu 2 volyymi). 217
408. Vuonna 2010 Valion SOK:lle soveltamien alennusportaiden tasot olivat
nykyvolyymi ja nykyvolyymi +
miljoonaa litraa
(Kasvu 1 volyymi). SOK:n virastolle toimittamien tietojen mukaan Valio ei
tarjonnut hintakausille aikavälillä
lainkaan SOK:n koko hankintavolyymia vastaavaa määrää tai määrää, johon
olisivat sisältyneet SOK:n kotimaisen maidon hankinnat Arla Ingmanilta
217
(ks. esim. liite 66,
sähköpostikirjeenvaihto Pellinen/Hirvonen 4.4.2010 ja liite 72, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 29.8.2011.)
Termit "Kasvu 1 volyymi" ja "Kasvu 2 volyymi" ovat Kilpailuviraston käyttämiä nimityksiä Valion SOK:lle tarjoamille
alennusportaille.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
106
(152)
20.12.2012
(Kasvu 2 volyymi). Valion SOK:lle tarjoamien hintojen ero nykyvolyymin ja
Kasvu 1 volyymin välillä oli suuruusluokaltaan
senttiä.
409. SOK:n virastolle toimittamista tiedoista ilmenee, että vuonna 2011 Valion
soveltamat volyymialennusportaat ja näiden taso muuttuivat. Vuoden 2011
ensimmäiselle valikoimajaksolle Valion volyymiportaiksi tulivat: nykyvolyymi,
nykyvolyymi +
miljoonaa litraa (Kasvu 1 volyymi) ja
nykyvolyymi +
miljoonaa litraa (Kasvu 2 volyymi).
Kasvu 1 volyymin tasolla Valio tarjosi SOK:lle alennusta
senttiä litralta ja Kasvu 2 volyymin tasolla Valio tarjosi SOK:lle alennusta
senttiä litralta.
410. Näin ollen
miljoonan litran lisäys toimitusvolyymiin
valikoimajaksolla vuonna 2011 olisi tuottanut noin
sentin alennuksen Valion koko sen valikoimajakson toimitusvolyymille ja
miljoonan litran lisäys noin
sentin alennuksen Valion koko sen valikoimajakson toimitusvolyymille.
411. SOK:n Kilpailuvirastolle toimittavat tiedot osoittavat, että vuonna 2011
nykyvolyymin ja Kasvu 2 volyymin välinen ja siten halvimman ja kalleimman
tarjoushinnan välinen ero on kasvanut
sentistä
senttiin edelliseen vuoteen nähden.
412. Valio muutti 1.5.2012 alennusjärjestelmäänsä siten, että se lisäsi
alennusportaiden määrää ja alensi enimmäisalennukseen oikeuttavan
ostomäärän rajan
miljoonasta litrasta
miljoonaan litraan. Valion virastolle toimittaman selvityksen
mukaan uusi alennusjärjestelmä perustuu kustannussäästöjen siirtämiseen
asiakkaille; Valion mukaan
miljoonan litran lisävolyymi alentaa koko sen perusmaitovolyymiin tuotantokustannuksia sentillä
per litra.
10.4.4.2 Valion alennuskäytännöt ovat korostaneet saalistushinnoittelun poissulkevaa vaikutusta
413. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat 218, että Valion toteutuneet hinnat
perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle ovat 1.3.2010 lähtien olleet tasolla,
joka ei ole kattanut edes muuttuvia kustannuksia. Siten on selvää, että myös
Valion korkeammille volyymimäärille tarjoamien toteutuneita hintoja
218
Asiaa käsitelty yksityiskohtaisesti jaksossa 10.4.2
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
107
(152)
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
20.12.2012
alhaisempien kasvutarjouksien (Kasvu 1 volyymi ja Kasvu 2 volyymi)
mukaiset hinnat ovat olleet tasolla, jolla muuttuvista kustannuksista on
katettu vielä pienempi osuus kuin toteutuneilla hinnoilla.
414. Näin ollen Arla Ingman on joutunut SOK:lle tarjoamassaan hinnassa
korvaamaan Valion tarjoamien korkeamman portaan alennusten saamatta
jäämisen sekä vastaamaan kasvutarjouksen mukaiseen alennettuun hintaan,
jotta se on onnistunut säilyttämään osuutensa SOK:n toimituksista. Tämä on
lisännyt olennaisesti Arla Ingmanin tappiollisuutta koska se on joutunut
myymään perusmaidot SOK:lle vielä Valiota alhaisemmin hinnoin.
415. Kilpailuviraston hallussa olevien tarjousasiakirjojen sekä niihin perustuvien
SOK:n sisäisten asiakirjojen perusteella voidaan todeta, että SOK on myös
tosiasiassa käyttänyt Valion tarjoamia kasvutasoja pohjana arvioidessaan Arla
Ingmanin ja muiden meijereiden tarjoamien hintojen kilpailukykyisyyttä.
Hintaneuvotteluja koskevan SOK:n sisäisen kirjeenvaihdon perusteella
voidaan todeta, että SOK on verrannut Arla Ingmanin tarjoamia hintoja
Valion tarjoamaan Kasvu 1 hintaan vuonna 2010 219 ja Kasvu 2 hintaan
vuonna 2011. 220 SOK:n sisäisessä kirjeenvaihdossa kuvataan asiaa muun
muassa seuraavasti:
223
416. SOK:n virastolle toimittamasta aineistosta käy myös ilmi, että SOK on
pyytänyt Arla Ingmanilta uusia tarjouksia, kunnes sen tarjoamat hinnat ovat
laskeneet riittävän lähelle Valion tarjoamia Kasvu 2 volyymin mukaisia
hintoja. SOK on viestinyt Arla Ingmanille, että tarjoushintojen alentaminen
on välttämätöntä, sillä muutoin Arla Ingmanin tarjoama hinta ei ole
kilpailukykyinen, mikä puolestaan johtaa hankintamäärien selvään
alentumiseen. 224
Liite 65, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Alarotu/Slotte 5.8.2010.
Liite 66, sähköpostikirjeenvaihto Pellinen/Hirvonen 4.4.2011; Liite 70, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte 14.4.2011;
Liite 71, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 18.4.2011, Liite 72, sähköpostikirjeenvaihto
Slotte/Hirvonen/Alarotu 29.8.2011; Liite 78, SOK:n 6.9.2011 tekemä hintavertailutaulukko.
221 ME=myyntierä
222 Liite 70, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte 14.4.2011.
223 Liite 71, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 18.4.2011.
224 Esim. liite 79, sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 29.8.2011; liite 80, sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen
30.8.2011; liite 81, sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen 29.8.2011.
219
220
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
108
(152)
20.12.2012
417. Alennusrajan korottaminen ja alennusprosentin kasvattaminen nykyvolyymin
mukaisen kalleimman hinnan ja korkeimmalle kasvuvolyymille tarjotun
halvimman hinnan välillä vuonna 2011 ovat lisänneet Valion
alennusjärjestelmän poissulkevaa vaikutusta. Halutessaan puolustaa osuuttaan
SOK:n hankintavolyymeistä vuonna 2011 Arla Ingman on joutunut
myymään perusmaidot SOK:lle hinnalla, joka on ollut kilpailukykyinen
suhteessa korkeamman portaan huomattavasti edullisempaan (Kasvu 2
volyymi) kasvutarjoukseen ja joka on korvannut SOK:n saamatta jääneet
alennukset tämän volyymialennusrajan alle jäävistä toimitusmääristä. Valion
käyttämien alennusten markkinat sulkeva vaikutus on siten olennaisesti
lisääntynyt vuodesta 2010, jolloin Valion hintaan vastaaminen edellytti sitä,
että Arla Ingmanin tarjoaman hinnan oli oltava kilpailukykyinen suhteessa
Valion tarjoamaan alemman portaan pienempään kasvutarjoukseen (Kasvu 1
volyymi).
10.4.4.3 Valion alennuskäytäntöjen valikoivuus
418. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valio on kohdistanut volyymiperusteisia alennuksia erityisesti hankintojaan Arla Ingmanille siirtäneeseen Sryhmään. Valion soveltaman alennustaulukon suurimmat alennukset tuottavat korkeimmat kasvutarjoukset ovat edellyttäneet niin suuren perusmaitovolyymin hankkimista Valiolta, etteivät ne ole soveltuneet lainkaan muihin vähittäiskaupan ryhmittymiin kuin S-ryhmään. Esimerkiksi Ruokakeskon perusmaitohankintojen kokonaismäärä on vuosittain noin
miljoonaa litraa 225 kun Valion korkeimman portaan kasvutarjoukset
olisivat vuonna 2011 edellyttäneet noin
miljoonan
litran vuosiostoja.
419. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt erityisesti huomiota Valion S-ryhmälle
25.3.2010 antamaan tarjoukseen. Valio tarjosi SOK:lle toistamiseen kesken
saman valikoimajakson uusia lisäalennuksia 1.3.2010 voimaan tulleiden alennusten lisäksi. Valion tarjouksen ehtona oli, että SOK lisäisi ostojaan Valiolta
noin
miljoonalla litralla. Ilman volyymien kasvattamista hinnat säilyisivät ennallaan. 226 Valion tarjous ei ollut yleinen hinnan
lasku, vaan S-ryhmälle osoitettu ylimääräinen tarjous volyymien
kasvattamiseksi. Valio ei tarjonnut vastaavaa alennusta muille vähittäiskaupan
ryhmittymille. 227
Tästä merkkiperusmaitojen osuus on noin
miljoonaa litraa.
Valion tarjous oli tehty
Näin ollen Valion volyymiperusteinen tarjous ei ole vertailukelpoinen sen vuonna 2010 tekemien muiden
volyymitarjousten kanssa. Valion alennusjärjestelmää on käsitelty tarkemmin luvussa 10.4.4 .
227 Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen
30.3.2010 liitetiedostoineen.
225
226
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
109
(152)
20.12.2012
420. Valion tarjouksen johdosta Arla Ingman joutui jälleen alentamaan hintojaan
vastatakseen Valion kasvutarjouksen hintoihin. Arla Ingmanin alennettua
hintojaan ei volyymin siirtymiä meijereiden välillä tullut ja näin ollen Valion
hinnat SOK:lle eivät alentuneet. S-ryhmälle osoitettu kasvutarjous syvensi siten Arla Ingmanin tappiollisuutta myös Valioon nähden.
421. Kilpailuviraston katsoo Valion alennuskäytäntöjen valikoivan kohdistumisen
S-ryhmään korostaneen entisestään Valion harjoittaman kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta. 228
10.4.4.4 Alennuskäytäntöjen tavoitteena on ollut S-ryhmän ostojen keskittäminen Valiolle
422. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen soveltamat
alennukset voivat olla itsessään väärinkäyttöä, jos alennusten tarkoituksena
on kannustaa ostajaa tekemään hankintansa yksinomaan tai suurelta osin
määräävässä markkina-asemassa olevalta yritykseltä. 229 Alennusjärjestelmää
arvioitaessa otetaan huomioon alennusten myöntämisen olosuhteet ja niiden
myöntämistä koskevat kriteerit. Arviossa otetaan huomioon myös se, perustuvatko alennukset esimerkiksi lisäostoista koituviin kustannussäästöihin vai
pyritäänkö niillä taloudellisia etuja myöntämällä estämään se, että asiakkaat
suorittavat hankintoja kilpailevilta valmistajilta. 230
423. Oikeuskäytännössä on myös katsottu, että volyymiperusteisten ehdollisten
alennusten luoma ostokannustin on suurempi silloin, kun alennukset
lasketaan tietyn ajanjakson aikana toteutuneen kokonaisostomäärän
perusteella, kuin silloin, kun alennukset myönnetään vain alennusrajan ylittävistä ostoista. 231 Alennusjärjestelmän markkinoita sulkevan vaikutuksen
todennäköisyys on suurempi, jos kilpailijat eivät voi kilpailla tasapuolisesti
228 Ks. esim. komission päätös asiassa 97/624/EC Irish Sugar, kohta 154 (vahvistettu päätöksessä T-228/97 Irish Sugar plc v.
komissio, kohdat 111-112 ja 189); komission päätös asiassa 88/138/EC Eurofix-Bauco v Hilti, kohdat 80-81 (vahvistettu
päätöksessä T-30/89, Hilti AG v komissio ja C-53/92 P Hilti v komissio); Yhdistetyt asiat C-395-396/96 P Compagnie Maritime Belge v komissio, kohdat 111-121.
Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 115
229 Asia C-85/76 Hoffman-La Roche v komissio, kohta 90; Asia C-95/04 P British Airways v komissio, kohta 62.
230 Asia 322/81 Michelin I, kohta 73; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche, kohdat 89-90; Asia C-95/04 P British Airways, kohdat
61-67; Asia T-203/01 Michelin II, kohta 56; Asia T-65/89 BPB Industries Plc ja British Gypsum Ltd v komissio, kohta 120.
231 Ks. esim. 322/81 Michelin I, kohta 81; T-203/01 Michelin II, kohdat 87-88; T-219/99 British Airways, kohdat 272-273; Se,
että alennusrajan saavuttaminen ei vähennä vain rajan ylittävien ostojen hintaa vaan myös kaikkien alennusrajan alapuolella
olevien aiempien ostojen hintaa, saa aikaan niin sanotun "suction effect -ilmiön". Juuri ennen alennusajan ylittymistä ostetun
tuoteyksikön tosiasiallinen hinta on tällöin huomattavasti alhaisempi, jopa negatiivinen, koska alennusrajan ylittäminen johtaa
merkittäviin alennuksiin myös alennusrajan alle jäävien ostojen osalta (ks. myös DG Competition discussion paper on the
application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohta 153.)
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
110
(152)
20.12.2012
kunkin yksittäisen asiakkaan koko kysynnästä esimerkiksi
kapasiteettirajoitteidensa vuoksi. 232
424. Sen lisäksi, että Valion korkeammille volyymimäärille tarjoamien
kasvutarjouksien mukaiset hinnat ovat olleet tasolla, jolla muuttuvista
kustannuksista on katettu vielä pienempi osuus kuin toteutuneilla hinnoilla
sisältyy yhtiön S-ryhmälle soveltamiin alennuskäytäntöihin useita piirteitä,
jotka oikeuskäytännön mukaisesti vahvistavat alennusten poissulkevaa vaikutusta. Näitä ovat edellä kuvattujen seikkojen lisäksi Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina, alennusten kohdistuminen kokonaisostomäärään sekä alennusrajan asettaminen tasolle, joka olisi toteutuessaan johtanut
siihen, että SOK olisi tehnyt hankintansa suurilta osin Valiolta.
425. Kilpailuvirasto on tarkastellut raakamaidon saatavuutta ja Valion
kilpailijoiden käytössä olevaan perusmaitojen pakkauskapasiteettia edellä
jaksossa 10.2.6. Tarkastelu osoittaa, että erityisesti raakamaidon saatavuus ja
osaltaan myös pakkauskapasiteetin rajallisuus rajoittavat Valion kilpailijoiden
mahdollisuuksia kilpailla vähittäiskaupan kysynnästä. Lisäksi Valion asemaa
välttämättömänä kauppakumppanina vahvistaa yhtiön vahva tuotemerkki,
historiallinen asema suomalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä
sekä alueellinen kuluttajapreferenssi. Viraston selvitykset osoittavat, että osa
S-ryhmän alueosuuskaupoista hankkii kuluttajiensa preferenssien vuoksi
ensisijaisesti Valion maitoja. Valio on siten S-ryhmälle välttämätön kauppakumppani ja S-ryhmä joutuu siten joka tapauksessa hankkimaan osan perusmaidoistaan Valiolta.
426. Valion alennusjärjestelmässä alennukset myönnetään kaikista viitejakson aikana tehdyistä ostoista sen sijaan, että alennukset myönnettäisiin vain alennusrajan ylittävistä ostoista. Neuvoteltaessa toimituksista ja hinnoista SOK:n
kanssa Valio on tarjonnut perusmaitoja kolmella eri volyymilla, joiden hinta
on ollut sitä alhaisempi mitä suuremmasta volyymistä on ollut kysymys. Suuremmalle volyymille myönnetty alennus on kohdistunut koko tarjottuun volyymin eikä vain alennusportaiden väliseen lisävolyymiin, kuten esimerkiksi
nykyvolyymin ja kasvu 1 volyymin väliseen lisävolyymiin. Kysymys on näin
ollen kaikista viitejakson aikana tehdyistä ostoista myönnettävistä ehdollisista
alennuksista, sillä vähittäiskaupan sopiessa hankkivansa Valiolta korkeamman
volyymin mukaisen määrän perusmaitoja esimerkiksi ”Kasvu 2 volyymille”
tarjotulla hinnalla, soveltuu volyymiperusteinen hinta SOK:n koko hankintamäärään.
232
Asia T-219/99, British Airways kohdat 277 ja 278; Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 39; Ks. myös esim. DG
Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohdat
151-154; ja Maier-Rigaud, Frank P.: Article 82 Rebates: Four Common Fallacies (European Competition Journal, Vol, 2, pp.
85-100, 2006).
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
111
(152)
20.12.2012
427. S-ryhmän toimintatapana on, että perusmaitojen hinnat ja volyymit neuvotellaan meijereiden kanssa etukäteen erikseen jokaiselle neljän kuukauden valikoimajaksolle. Kyse ei siten ole kaupankäyntitavasta, jossa ostoja kerrytettäisiin valikoimajakson aikana ja tavoiteltaisiin tiettyä alennusrajaa, jonka meijeri
on asettanut lisäalennusten saamisen ehdoksi. Kilpailutus toimittajien välillä
tapahtuu etukäteen, samoin hinnat ja toimitusmäärät neuvotellaan etukäteen.
Kauppatavasta johtuen Valion kilpailijat joutuvat siten vastaamaan Valion
volyymiperusteisiin hintoihin jo neuvotteluvaiheessa sen sijaan, että kilpailu
käytäisiin valikoimajakson aikana esimerkiksi siitä, keneltä S-ryhmä hankkii
viimeiset yksiköt ennen volyymiperusteisen alennusrajan saavuttamista.
428. SOK:n ja meijereiden välisissä neuvotteluissa sovitut volyymit eivät kuitenkaan ole sitovia, koska alueosuuskaupat tekevät itsenäisesti päätöksen siitä,
mitä maitoja ne ottavat valikoimiinsa. Sovitun volyymimäärän alittaminen ei
siten johda esimerkiksi jo myönnettyjen alennusten takaisinperintään. SOK:n
ja meijereiden neuvottelut toistuvat kuitenkin valikoimajakso toisensa jälkeen
samanlaisina. Huolimatta siitä, että volyymitavoitteet eivät ole sitovia, toistuva neuvotteluasetelma rajoittaa olennaisesti S-ryhmän mahdollisuuksia käyttää väärin Valion tarjoamia volyymialennuksia. SOK ei esimerkiksi voi menetellä siten, että se toistuvasti ilmoittaisi Valiolle korkeamman volyymiennusteen hyötyäkseen alhaisemmista hinnoista vaikka sen tiedossa olisi, etteivät
alueosuuskaupat tule hankkimaan riittävää määrää Valion maitoja volyymitavoitteen saavuttamiseksi. Toistuva neuvotteluasetelma johtaa siihen, että
SOK pyrkii neuvotteluissa sopimaan hinnat ja toimitusvolyymit mahdollisimman realistisen arvion perusteella.
429. Asia käy ilmi myös Kilpailuviraston hallussa olevasta asiakirjanäytöstä. Valion
ja SOK:n välinen kirjeenvaihto osoittaa Valion
. 233
430. Valion menettelyn poissulkevaa vaikutusta on lisäksi vahvistanut se, yhtiö
muutti alennuskäytäntöään vuodelle 2011 asettamalla alennusrajan tasolle,
joka olisi toteutuessaan johtanut siihen, että Valion osuus SOK:n
toimituksista olisi ollut yli
prosenttia (Kasvu 2 volyymi). Kilpailuviraston asiakirjanäytöstä ilmenee, että korkeimman portaan
volyymitarjouksen hyväksyminen olisi merkinnyt käytännössä sitä, että SOK
olisi siirtänyt valtakunnallisten neuvottelujen perusteella hankittavan kotimaisen perusmaidon osuuden kokonaan Valiolle. 234
233
234
Liite 73, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
112
(152)
20.12.2012
10.4.5 Valion menettely on 102 artiklaan sisältyvän yhteismarkkinatavoitteen vastaista
431. Euroopan unionin kilpailusääntöjen keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu yhteismarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistaminen. Sekä SEUT 101 artiklan soveltamisalaan kuuluvien kilpailuvastaisten sopimusten että 102 artiklan soveltamisalaan kuuluvien yksipuolisten menettelyjen sääntelyn tarkoituksena on taata, ettei kilpailu vääristy yhteismarkkinoilla. Myös unionin oikeuskäytännössä on nimenomaisesti todettu, määräävässä asemassa olevalla yrityksellä on erityinen vastuu huolehtia siitä, että sen menettelytapa ei haittaa
aitoa vääristymätöntä kilpailua yhteismarkkinoilla. 235 SEUT 102 artiklan tehokas täytäntöönpano on näin ollen tärkeää paitsi kuluttajien hyvinvoinnin
lisäämiseksi myös laajemman tavoitteen, sisämarkkinoiden yhdentymisen
vuoksi. 236
432. Yhteismarkkinatavoitteen vuoksi menettelytapoihin, joiden katsotaan luovan
kansallisia markkinoita tai muutoin estävän yhteismarkkinatavoitteen toteutumista, suhtaudutaan EU:n kilpailusääntöjä sovellettaessa erityisen tiukasti.
Oikeuskäytännössä on sekä 101 että 102 artiklan nojalla puututtu useassa tapauksessa sopimuksiin ja menettelytapoihin, joilla pyritään eristämään kansalliset markkinat rajojen mukaan tai jolla pyritään tekemään vastavuoroinen
markkinoille pääsy vaikeammaksi. Tällaiset menettelyt ovat erityisen haitallisia, koska niillä pyritään tekemään tyhjäksi ne tehokkaan kilpailun edut, joita
vienti jäsenvaltioista toiseen tuottaa muiden jäsenvaltioiden kuluttajille. 237
433. Valion kilpailulain vastainen menettely on alkanut, kun kilpailu kotimaan
markkinoilla aktivoitui tanskalais-ruotsalaiseen meijeriosuuskunta Arla Foodsiin sulautuneen Arla Ingmanin tultua markkinoille ja ryhdyttyä tavoittelemaan markkinaosuuden kasvua perusmaitojen markkinoilla Suomessa. Valio
on pyrkinyt sulkemaan markkinat kilpailun vastaisesti estääkseen toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan kilpailijan pääsyn kotimaan markkinoille ja estääkseen tätä laajentamasta toimintaansa tuomalla raaka-ainetta toisesta jäsenvaltiosta.
434. Kyse on siten menettelystä, jolla on pyritty eristämään Suomen markkinat ja
keinotekoisesti poistamaan kilpailun edellytykset kotimaisesta ja ulkomaisesta
raakamaidosta valmistettujen tuotteiden välillä. Menettelyllä on pyritty estämään myös se, että suomalaiset kuluttajat hyötyisivät pidemmällä tähtäimellä
tehokkaan kilpailun tuomista eduista, kuten ulkomaiseen raaka-aineeseen perustuvien edullisempien tuotteiden pääsystä markkinoille ja hintakilpailusta
kotimaisten ja ulkomaista alkuperää olevien tuotteiden välillä.
Esim. Asia 322/81 Michelin I, kohta 57.
Asia on todettu myös Komission tiedonannossa (2009/C45/02) kohta 1.
237 Ks. esim. Yhdistetyt asiat C-468/06-478/06 Sot Lélos jne. v GlaxoSmithKline, kohdat 65 ja 66; ks. myös esim. Asia 27/76
United Brands, kohdat 232-233.
235
236
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
113
(152)
20.12.2012
435. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Valion menettelyssä on
kyse myös yhteismarkkinatavoitteen vastaisesta menettelystä ja tästäkin syystä
kyse on erityisen vakavasta 102 artiklan rikkomuksesta.
10.5 Oikeuttamisperusteet
436. SEUT 102 artiklaan ei sanamuotonsa perusteella sisälly vastaavaa tehokkuushyötyihin perustuvaa poikkeusta lain kiellosta kuin 101 artiklan 3. kohtaan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan
yrityksen menettely, joka muutoin katsottaisiin SEUT 102 artiklan kieltämäksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi, voi kuitenkin olla oikeutettua,
jos määräävässä asemassa oleva yritys voi osoittaa objektiiviset perustelut
menettelylleen. 238
437. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa oleva yritys voi oikeuttamisperusteina vedota siihen, että yritys on menettelyllään pyrkinyt suojelemaan omia kaupallisia intressejään ja on ainoastaan vastannut kohtaamaansa
kilpailuun239; menettely on ollut välttämätöntä yleisen edun, kuten terveyteen
tai turvallisuuteen liittyvien seikkojen vuoksi 240; tai menettelyllä on saavutettu
tehokkuushyötyjä. 241 Oikeuskäytännön mukaan näyttötaakka siitä, että
määräävässä asemassa olevan yrityksen menettely on ollut objektiivisesti
perusteltu, on oikeuttamisperusteisiin vetoavalla yrityksellä. 242
438. Seuraamusmaksuesityksen ja päätöksen kohteena olevassa asiassa
Kilpailuvirasto on osoittanut sekä Valion muuttuvat kustannukset alittavan
hinnoittelun että poissuljentatarkoituksen olemassaolon. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan Valion menettely täyttää siten määräävän aseman väärinkäytön tunnusmerkistön.
439. Osana kokonaisarviotaan Kilpailuvirasto on lisäksi tutkinut Valion asiassa
esittämät väitteet siitä, että sen menettely on ollut objektiivisesti perusteltua ja
siten sallittua. Valion mukaan yritys ei ole uhrannut voittojaan vaan on
pyrkinyt toimimaan liiketaloudellisesti mahdollisimman kannattavasti. Valion
mukaan sen menettelyssä on ollut kyse sallitusta kilpailuun vastaamisesta.
Kilpailuvirasto on tutkinut Valion esittämiä väitteitä sekä tehokkuusperusteluille että kilpailuun vastaamiselle oikeuskäytännössä asetettujen edellytysten
näkökulmasta.
Esim. Asia T-83/91 Tetra Pak II, kohdat 136 ja 207; Asia 27/76 United Brands, kohta 184; Asia T-201/04 Microsoft v
komissio, kohdat 319 ja 333.
239 Ks. esim. Asia 27/76 United Brands, kohdat 189-190
240 Ks. esim. Asia C-30/89 Hilti, kohta 118.
241 Ks. esim. Asia C-95/04 British Airways, kohdat 69 ja 86.
242
Ks. Asia T-201/04 Microsoft v. komission, kohdat 688 ja 1114; ks. myös Asia T-203/01 Michelin II, kohdat 107-109; ja
Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, 16.12.2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen
täytäntöönpanosta kohta 5 ja artikla 2.
238
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
114
(152)
20.12.2012
10.5.1 Valion esittämät väitteet tehokkuusperustelujen näkökulmasta
440. Asian käsittelyn aikana Valio on vedonnut siihen, että yhtiö on osallistunut
perusmaidoissa käytyyn hintakilpailuun Arla Ingmanin kanssa voidakseen
välttää vielä suuremmat tappiot, jotka aiheutuisivat siitä, että yhtiö menettäisi
markkinaosuuttaan ja myyntivolyymiaan perusmaidoissa Arla Ingmanille
kykenemättä lyhyellä aikavälillä jalostamaan perusmaitoihin varaamansa
raakamaidon kannattavalla tavalla muiksi maitotuotteiksi. Valion mukaan
menettelyn motiivina tai vaikutuksena ei ole ollut voittojen uhraaminen, vaan
suurempien tappioiden välttäminen, eikä yhtiöllä ole ollut käytettävissään
mitään realistista kannattavampaa toimintatapaa.
441. Valion mukaan yhtiö on osuustoiminnallisesta toimintaperiaatteesta johtuen
velvollinen ottamaan vastaan kaiken sen jäsenosuuskuntien toimittaman
maidon. Valion mukaan sen perusmaitojen markkinaosuuden laskettua
vuonna 2010 nopeasti ja perusmaitojen myynnin vähennyttyä noin
miljoonalla litralla, yhtiö ei pystynyt lyhyellä aikavälillä
käyttämään perusmaitoihin varaamaansa raakamaidon määrää kannattavasti
muiden maitotuotteiden valmistukseen ja myyntiin näiden tuotteiden kysyntä
ja hintataso huomioon ottaen.
442. Valion mukaan raakamaidon nopeasta pilaantuvuudesta johtuen päätös
perusmaitoihin varatun raakamaidon jalostamisesta muiksi maitovalmisteiksi
oli tehtävä nopeasti. Valion mukaan yhtiö kykeni lyhyellä aikavälillä
valmistamaan perusmaidoista yli jääneestä raakamaidosta vain teollisuusvoita
ja maitojauhetta ja näitä tuotteita lähinnä vain ulkomaisille markkinoille.
Valion mukaan teollisuusvoista ja maitojauheesta on saatavissa vain
kulloisenkin maailmanmarkkinahinnan mukainen tuotto, joka jäi selvästi alle
sen tuoton, minkä Valio sai perusmaidon myynnistä Suomen markkinoille.
443. Toisaalta Valio on asian käsittelyn aikana myös esittänyt, että huolimatta siitä,
että perusmaidosta saatavat tuotot alittaisivat niiden jalostuksesta aiheutuvat
muuttuvat kustannukset, jokainen raakamaitolitra, joka voidaan jalostaa
perusmaidoksi, lisää Valion tulosta niin kauan kuin huonompien
tulosluokkien jalosteita on olemassa. Niin kauan kun perusmaitoliiketoiminta
on hinnanalennuksesta huolimatta vaihtoehtoista liiketoimintaa
kannattavampaa, hintojen alentaminen on Valion mukaan sille rationaalista ja
kannattavaa liiketoimintaa.
444. Kilpailuvirasto vastaa alla Valion esittämiin väitteisiin.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
115
(152)
20.12.2012
10.5.1.1 Perusmaitojen myynti alle muuttuvien kustannusten ei ole sallittua, vaikka sillä olisi epäsuora
positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen.
445. Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion esittämää puolustusta tehokkuusperusteluille unionin oikeuskäytännössä ja komission tiedonannossa asetettujen
kriteerien valossa. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa oleva
yritys voi oikeuttaa muutoin väärinkäytöksi katsottavan menettelynsä sillä, että siitä seuraa taloudellista tehokkuutta, joka hyödyttää kuluttajia. 243 Todistustaakka on tehokkuusperusteeseen vetoavalla yrityksellä, jonka on esitettävä
väitteensä tueksi myös todisteita. 244
446. Tehokkuuspuolustuksen hyväksymiselle on oikeuskäytännössä asetettu seuraavat edellytykset: tehokkuusedut on saavutettu tai voidaan saavuttaa kyseisen toiminnan avulla; menettelytapa on välttämätön tehokkuusetujen saavuttamiseksi; tehokkuusedut ovat suuremmat kuin kilpailuun ja kuluttajien
hyvinvointiin kohdistuvat todennäköiset haitalliset vaikutukset; eikä menettelytavalla poisteta toimivaa kilpailua hävittämällä kaikki tosiasiallisen tai potentiaalisen kilpailun olemassa olevat lähteet tai suurin osa niistä. Kaikkien edellä
kuvatun neljän kriteerin on täytyttävä yhtä aikaa. 245
447. Komission tiedonannossa on lisäksi todettu, että markkinoiden sulkemiseen
tähtäävää menettelytapaa, jolla säilytetään tai luodaan monopolia lähenevä
markkina-asema tai vahvistetaan sitä, ei yleensä voida perustella sillä, että sen
avulla luodaan myös tehokkuusetuja. Syynä tähän on se, että ilman toimivaa
kilpailua määräävässä asemassa olevalla yrityksellä ei ole riittäviä kannustimia
luoda tehokkuushyötyjä ja siirtää niitä eteenpäin kuluttajille. Mikäli kilpailua
markkinoilla ei enää ole eikä näköpiirissä ole uhkaa markkinoille tulosta, on
kilpailun ja kilpailuprosessin suojeleminen tehokkuushyötyjä tärkeämpää. 246
448. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu ei lähtökohtaisesti voi täyttää objektiivisia perusteita, koska hinnan
alittaessa muuttuvat kustannukset jokainen myyty yksikkö tuottaa
lisätappiota. Vain poikkeuksellisissa tilanteissa voitaisiin ajatella, että hetkellisesti muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu olisi oikeutettavissa objektiivisin perustein. Tällainen voisi olla tilanne lähinnä silloin, jos kyse olisi tappioiden välttämisestä hyvin lyhyellä aikavälillä. 247
Esim. Asia T-228/97 Irish Sugar, kohta 189.
Esim. Asia T-201/04 Microsoft v komissio, kohta 688.
245 Asia C-209/10 Post Danmark A/S v Konkurrencerådet, kohta 42; ks. myös Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta
30.
246 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 30.
247 Ks. esim. Bishop, S. & Walker, M. (2010) Economics of EC Competition Law s. 304-305: myös DG Competition
discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohdat 130-132;
243
244
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
116
(152)
20.12.2012
449. Valion muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on kestänyt lähes kolme
vuotta. Kyse ei siten ole hetkellisestä muuttuvat kustannukset alittavasta
hinnoittelusta, joka voisi edes teoriassa olla perusteltavissa lyhyen aikavälin
tappioiden välttämisellä esimerkiksi sen vuoksi, että kyse olisi tarpeesta
myydä pilaantuvaa varastoa kysynnän äkillisen romahduksen vuoksi.
450. Toiseksi virasto huomauttaa, ettei tehokkuuspuolustus lähtökohtaisesti sovellu saalistushinnoitteluun, sillä on hyvin epätodennäköistä, että saalistuksesta
aiheutuisi mitään varsinaisia tehokkuushyötyjä. Virasto myös huomauttaa, että vaikka tehokkuushyötyjä aiheutuisi saalistuksesta, on hyvin epätodennäköistä, ettei vastaavia hyötyjä olisi saavutettavissa kilpailua vähemmän rajoittavin keinoin, mikä on edellytys oikeuttamisperusteen hyväksymiselle. 248
451. Mitä tulee Valion esittämiin väitteisiin siitä, että perusmaitojen hintojen alentaminen muuttuvat kustannukset alittavalle tasolle olisi kannattavaa yhtiön
kokonaisliiketoiminnan kannalta, Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että viraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa Valion
menettelyä arvioidaan suhteessa relevantteihin markkinoihin. 249 Perusmaitojen hintojen alittaessa niiden tuotantoon kohdistuvat muuttuvat kustannukset
on jokainen valmistettu lisälitra kasvattanut Valiolle syntyneitä tappioita. Tällöin myöskään yhtä tehokkaat kilpailijat eivät pysty toimimaan markkinoilla
kannattavasti ja ovat vaarassa sulkeutua pois markkinoilta. Ottaen huomioon,
että tehokkuuspuolustuksen edellytyksenä on, ettei menettely johda kilpailun
eliminoitumiseen relevanteilta markkinoilta on selvää, ettei määräävässä asemassa olevan yrityksen muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu markkinoilla ole sallittua siinäkään tapauksessa, että yritys pystyisi menettelynsä johdosta kasvattamaan tuottojaan toisilla markkinoilla.
10.5.1.2 Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten ei ole ollut epäsuoraa positiivista vaikutusta Valion kokonaistulokseen
452. Jos edellä todetusta huolimatta kuitenkin katsottaisiin, että muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu perusmaitomarkkinoilla voisi olla sallittua siksi,
että se lisää Valion tuottoja toisilla markkinoilla, Kilpailuvirasto toteaa, että
Valio ei ole näyttänyt toteen väitettään siitä, että perusmaitojen myynnillä alle
muuttuvien kustannusten olisi edes epäsuora positiivinen vaikutus yhtiön
kokonaistulokseen.
453. Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten voisi olla epäsuora
positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen jos seuraavat kolme edellytystä täyttyisivät:
248 Ks. esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels
2005), kohta 133.
249 Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisesti edellä jaksossa 10.4.2.6.2
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
117
(152)
20.12.2012
a) Valio ei ole pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon
määrää saalistushinnoittelumenettelynsä aikana vaan sen ainoa vaihtoehto on ollut vastaanottaa kaikki tuottajiensa tuottama raakamaito;
b) Ainoa vaihtoehto perusmaitojen myynnille alle muuttuvien kustannusten koko saalistushinnoittelun keston ajan olisi vastaavan raakamaitomäärän jalostaminen teollisuusvoiksi ja maitojauheeksi; ja
c) Perusmaitojen hintojen alentaminen selvästi alle muuttuvien kustannusten on ollut yhtiölle liiketaloudellisesti kaikkein kannattavin vaihtoehto ottaen huomioon teollisuusvoin ja maitojauheen perusmaitoja
alhaisemmat tuotot.
454. Kilpailuvirasto on arvioinut seuraavaksi näiden edellytysten täyttymistä Valion virastolle esittämien selvitysten ja näytön valossa.
10.5.1.2.1 Valio ei ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon
määrää saalistushinnoittelun aikana
455. Valion mukaan yhtiö on aina ja kaikissa tilanteissa velvollinen
vastaanottamaan kiinteän, markkinoiden kysynnästä riippumattoman määrän
omistajiensa tuottamaa raakamaitoa ja jatkojalostamaan sen myyntiin. Valio
vastaanottaa noin 86 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta.
Valion näkemyksen mukaan yhtiön tuottajien tuottaman raakamaidon osuus
kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta merkitsee sitä, että myös
jatkojalostetuissa tuotteissa yhtiön markkinaosuuden on heijastettava sen
markkinaosuutta raakamaidon hankinnassa ja Valiolta kotimaan markkinoille
myymättä jäävä osuus raakamaidosta on jalostettava bulkkivientituotteiksi. 250
456. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää lähes kolme vuotta jatkuneen saalistushinnoittelun aikana. Kilpailuvirasto on edellä jaksossa
10.4.2.3.3 tarkastellut yksityiskohtaisesti Valion esittämiä väitteitä sen osuuskunnallisista toimintaperiaatteista johtuvasta velvollisuudesta vastaanottaa
kaikki tuottajiensa tuottama raakamaito. Kuten edellä on todettu, Valiolla ei
ole sopimuksiin perustuvaa juridista velvoitetta vastaanottaa kaikkea sen
tuottajien tuottamaa raakamaitoa eikä yritys myöskään käytännössä toimi
näin.
457. Kilpailuvirasto myös toteaa, että kilpailuoikeudessa kaikkia yhtiömuotoja
kohdellaan yhdenvertaisesti ja lähtökohtana on, että yhtiömuodon valinta on
yrityksen ja sen omistajien välinen asia. Kilpailuvirasto ei kyseenalaista sitä,
että raakamaidon hankinnan vähentäminen saattaa olla Valion liiketoiminta250
Ks. esim. muistio Valion toimitusjohtajan kuulemisesta 20.1.2011 (Liite 58).
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
118
(152)
20.12.2012
strategian kannalta haastavaa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että
viime kädessä tuottajien tuottaman maidon määrä on sopeutettavissa
kysyntään, kuten muunkin yritystoiminnassa tarvittavan raaka-aineen määrä.
Osakeyhtiön valitsema osuuskunnallinen toimintaperiaate ei poista
vaatimusta siitä, että osuuskunta-aate ja yhtiön toiminta markkinoilla on
sovitettava yhteen kilpailulainsäädännön kanssa. 251
458. Kilpailuvirasto huomauttaa, ettei osakeyhtiön valitsema osuustoiminnallinen
toimintaperiaate tai osuustoiminnallisuus ylipäätään tuo määräävässä asemassa olevalle yritykselle erivapautta kilpailusääntöjen noudattamisesta. Määräävässä asemassa oleva yritys ei voi toimia markkinoilla siten, että sen omistavat tuottajat tuottavat raaka-ainetta niin paljon kuin pystyvät (riippumatta siitä, mikä on tilanne raaka-aineesta jalostettavien tuotteiden markkinoilla),
määräävässä asemassa oleva yritys ostaa kaiken tuottajiensa tuottaman raakaaineen ja tarvittaessa myy siitä jalostettavat tuotteet alle tuotantonsa muuttuvien kustannusten sulkien yhtä tehokkaat kilpailijat pois markkinoilta.
459. Kilpailuviraston hallussa oleva asiakirja-aineisto myös osoittaa, että Valiossakin on
. 252
10.5.1.2.2 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen myyntimäärien laskiessa ainut vaihtoehto on
vastaavan raakamaitomäärän jalostaminen teollisuusvoiksi ja maitojauheeksi.
460. Valio ei ole myöskään näyttänyt toteen väitettään, että yhtiö ei olisi pystynyt
käyttämään perusmaitoihin varaamaansa mutta niihin jalostamatta jääneen
raakamaidon määrää (noin
miljoonaa litraa) kannattavasti muiden maitotuotteiden kuin maitojauheen ja teollisuusvoin valmistukseen ja myyntiin vuonna 2010. Valion mukaan perusmaidon myynnissä tapahtunut merkittävä, äkillinen lasku aiheutti haasteita ennen kaikkea raakamaidon sisältävän valkuaisen saattamiseksi markkinoille kannattavalla tavalla.
251
252
Ks. KHO:n ratkaisu 15.8.2001 asiassa Päijät-Hämeen Puhelin dnro 240/2/01.
Liite 55, Sähköpostiviesti Laaksonen/Parttimaa 16.11.2010 liitetiedostoineen.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
119
(152)
20.12.2012
461. Toisaalta, Valio on myös esittänyt, että millä tahansa aikavälillä asiaa tarkasteltaessa yhtiön on kannattavaa alentaa perusmaitojen hintoja niin kauan,
kunnes perusmaitojen tuotto saavuttaa huonompien tulosluokkien jalosteiden tuoton. Valio toisin sanoen esittää, että myöskään pidemmällä aikavälillä
sillä ei ole mahdollisuuksia siirtää perusmaitojen valmistuksesta käyttämättä
jäänyttä raakamaitoa muiden tuotteiden kuin teollisuusvoin ja maitojauheen
valmistukseen.
462. Kilpailuvirasto huomauttaa ensinnäkin, että Valion ydintoimintoihin kuuluu
sen vastaanottaman raakamaidon ohjailu eri tuotteiden valmistusta varten.
Valion kertomuksen mukaan yhtiö pyrkii jatkuvasti siirtämään raakamaitoa
heikommin kannattavien tuotteiden valmistuksesta maitotuotoltaan korkeampien tuotteiden valmistukseen. Arvioitaessa Valion mahdollisuuksia sopeuttaa tuotantoaan tuoretuotteissa tapahtuvien kysynnän muutosten perusteella on huomattava perusmaidoista vuonna 2010 ylijääneen raakamaitomäärän merkitys suhteessa Valion ohjailemaan raakamaitokokonaisuuteen. Valio
vastaanotti vuonna 2010 1899 miljoonaa litraa raakamaitoa, joista se käytti
perusmaitojen valmistukseen noin
miljoonaa litraa.
Näin ollen Valio käytti vastaanottamastaan raakamaidosta yli
prosenttia muiden tuotteiden kuin perusmaitojen valmistukseen.
Vastaavasti perusmaidoista Valion selvityksen mukaan ylijääneen raakamaidon määrä, noin
miljoonaa litraa, vastaa vain
noin
prosenttia Valion vastaanottaman raakamaidon
kokonaismäärästä.
463. Toiseksi on huomattava, että Valion perusmaitojen myyntimäärä putosi
vuonna 2010 vuoteen 2009 nähden tosiasiassa
miljoonaa litraa, ei siis
miljoonaa litraa kuten Valio
on esittänyt. Vuonna 2011 myyntimäärä putosi
miljoonaa litraa vuoteen 2010 nähden. 253 Näin ollen volyymimenetysten osuus
Valion vastaanottamasta raakamaidon kokonaismäärästä on vielä edellä kuvattua vähäisempi - vuonna 2011 volyymimenetyksen osuus oli enää noin
prosenttia Valion vastaanottaman raakamaidon kokonaismäärästä.
464. Lisäksi on huomattava, että viraston hallussa olevasta asiakirja-aineistosta käy
ilmi, että syksyllä 2010 Valion nimenomaisena tarkoituksena oli pitää
maitomääristään "
litraa vapaana Ruotsin
tuonnin loppumisen varalta". 254 Asiakirja-aineisto osoittaa, ettei Valion ensisijaisena tavoitteena ole siten todellisuudessa ollut sisään tulevan raakamaitoLiite 48, Kilpailuviraston laskelma Valion perusmaitojen vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC); liite 46, Valion
kannattavuuslaskelmat (OFA) 2010; ja liite 47, Valion
kannattavuuslaskelmat (OFA) 2011
254 Liite 63, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010.
253
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
120
(152)
20.12.2012
määrän ohjaileminen mahdollisimman kannattaviin jalostuskohteisiin, vaan
yhtiö on nimenomaisesti halunnut pitää jopa
litran suuruisen raakamaitomäärän saatavilla, jotta se voidaan nopealla
aikavälillä ohjata perusmaitojen ja muiden sellaisten tuotteiden valmistukseen, joihin Arla Ingmanin maahantuoman raaka-aineen määrä on käytetty.
465. Virasto on myös tarkastellut Valion toimittamien tietojen perusteella volyymien aiheuttamia muutoksia sekä maitorasvan että maitoproteiinin käyttöön
ajalla lokakuu 2009 - joulukuu 2010, jolloin perusmaidon valmistusmäärissä
tapahtui merkittävä vähentyminen. Valion Kilpailuvirastolle toimittamat tiedot ja viraston niistä tekemät laskelmat osoittavat, että vuonna 2010 sekä perusmaidoissa että Valion ulkoisessa myynnissä tapahtui merkittävä vähentyminen
tapahtui kuitenkin ryhmässä
, joiden myynnin määrä on kasvanut merkittävästi enemmän kuin jauheiden
myynnin määrä. Liitteessä 40 esitetty tarkastelu ei näin ollen tue näkemystä
siitä, että perusmaitoihin käyttämättä jäänyt maitoproteiini olisi käytetty yksinomaan jauheisiin.
466. Kilpailuvirasto on myös tarkastellut perusmaitojen hinnanalennusten ja perusmaitojen myyntivolyymimuutosten vaikutusta Valio -konsernin kokonaistulokseen vuosina 2010 ja 2011. Tarkastelun perusteella on havaittavissa, etteivät Valion tilinpäätöksien luvut tue Valion selvitystä, jonka mukaan ylijäävää raakamaitoa ei ole ollut mahdollista jalostaa yhtä kannattavasti muihin
tuotteisiin.
467. Kun verrataan Valion tilipäätöslukuja vuosilta 2009, 2010 ja 2011, voidaan
todeta, että Valio-konsernin kokonaiskannattavuus parantui vuosina 2010 ja
2011, vaikka vuodesta 2009 perusmaitojen myyntimäärä vähentyi noin
miljoonalla litralla vuonna 2010 ja edelleen
miljoonalla litralla vuonna 2011. Tilinpäätöslukujen mukaista kokonaiskannattavuuden parantumista osoittaa Valio-konsernin kokonaisliikevaihdon kasvaminen noin 35 miljoonalla eurolla (n. 2 prosenttia vuonna
2010) ja noin 107 miljoonalla eurolla (n. 5,9 prosenttia vuonna 2011). Valion
maitokate kasvoi noin
miljoonalla eurolla (vuonna
2010) ja noin
miljoonalla eurolla (vuonna 2011),
vaikka vuoden 2010 aikana perusmaitoliiketoiminnan tappio kasvoi
miljoonalla eurolla vuodesta 2009 ja vuonna 2011 noin
miljoonalla vuodesta 2010. Kilpailuvirasto katsoo Valion
tilipäätösten osoittavan, että perusmaidoista vapautunut raakamaito on voitu
jalostaa kannattavasti, koska Valion tulos on parantunut selvästi, vaikka perusmaitojen myyntimäärät ovat vähentyneet.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
121
(152)
20.12.2012
468. Edellä todetun perusteella Valion esittämä väite siitä, että millä tahansa aikavälillä asiaa tarkasteltaessa yhtiöllä ei ole mahdollisuuksia siirtää perusmaitojen valmistuksesta käyttämättä jäävää raakamaitoa muiden tuotteiden kuin
teollisuusvoin ja maitojauheen valmistukseen, on ilmeisen perusteeton.
10.5.1.2.3 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen hintojen alentaminen alle muuttuvien kustannusten
on ollut yhtiölle liiketaloudellisesti kannattavin vaihtoehto
469. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole näyttänyt toteen, että alentaessaan perusmaitojen hinnat alle muuttuvien kustannusten Valio olisi pyrkinyt maksimoimaan kannattavuutensa ja yhtiöllä olisi siten ollut hyväksyttävä liiketaloudellinen perustelu toiminnalleen.
470. Kilpailuvirasto on Valion sisäisen asiakirja-aineiston perusteella tarkastellut
sitä, miten perusmaitojen hinnan alentaminen ja volyymin muutokset vaikuttavat yhtiön kokonaistulokseen. Valiossa syksyllä 2009 laaditut herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että vastaava raaka-ainemäärä ohjautuisi perusmaidon
pakkauksesta vientivoin tai -jauheen valmistukseen tai päinvastoin. Alla on
otteita tarkastuksella kopioiduista dioista, jotka kuvaavat perusmaitojen
hintojen laskun vaikutusta toimitusvolyymiin ja yhtiön liiketulokseen. 255
471. Valiossa laadittu laskelma osoittaa, että mikäli Valio laskisi hintaansa koko
perusmaitovolyymilleen 10 sentillä/litra, ei hinnanlaskun tulosvaikutus
kääntyisi positiiviseksi, vaikka tämän seurauksena perusmaitojen myynnin
määrä (volyymi) kasvaisi 120 miljoonalla litralla ja volyymin lisäystä vastaava
raakamaidon määrä ohjautuisi vientivoin ja jauheen valmistuksesta perusmaitojen valmistukseen. Perusmaitovolyymin kasvaminen 60 miljoonalla litralla
10 sentin hinnan laskun seurauksena olisi laskelman mukaan heikentänyt Valion tulosta 23,8 miljoonaa euroa:
Liite 82, Sähköposti Suviranta/Koivuniemi/Raivio 4.11.2009 liitetiedostoineen; Laskenta perustuu Valion
jossa on käytetty teollisuusvoin ja maitojauheen FOB-hintoja voi 2,30 €/kg ja rasvaton maitojauhe
1,65 €/kg (FOB = free on board, ei sisällä rahti- tai vakuutuskustannuksia kuten tuonnin CIF-arvoon sisältyy). Laskenta
perustuu siihen, että vastaava raaka-ainemäärä ohjautuisi maidon pakkauksesta vientivoin tai -jauheen valmistukseen tai
päinvastoin. Tarkastelu on suuntaa-antava eikä siinä ole huomioitu volyymin suurentumisen edellyttämiä rakennemuutoksia,
kuten vajaakäytöllä toimivien meijereiden ottamista täyteen käyttöön.
255
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
122
(152)
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
20.12.2012
Maidon volyymin lisäys ja hinnan lasku 10 snt/l
• Jos hinnan lasku on koko
volyymille -10 snt/l, ei tulosvaikutus
käänny positiiviseksi tarkastelluilla
volyymeilla
472.
Volyymin
lisäys
milj.ltr/a
Tuloksen
muutos
nykyhinnalla
milj.€/a
Tuloksen
Muutos
hinnan laskulla
milj.€/a
0
0
-33,2
10
2,6
-31,6
20
5,1
-30,0
30
7,7
-28,5
40
10,2
-26,9
50
12,8
-25,4
60
15,3
-23,8
70
17,9
-22,3
80
20,5
-20,7
90
23,0
-19,1
100
25,6
-17,6
110
28,1
-16,0
120
30,7
-14,5
Valion sisäiset laskelmat osoittavat myös perusmaitojen volyymin laskun
vaikutuksen yhtiön tulokseen. Alla olevassa diassa esitetyn laskelman mukaan
60 miljoonan litran vähennys perusmaitovolyymiin olisi heikentänyt Valion
tulosta 15,3 miljoonaa euroa. Näin ollen perusmaitojen myyntivolyymien vähentyminen 60 miljoonalla litralla olisi johtanut selvästi pienempään tuloksen
heikentymiseen kuin 10 sentin hinnan laskun aiheuttama tuloksen heikennys
(23,8 miljoonaa euroa):
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
123
(152)
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
20.12.2012
Maidon volyymin laskun vaikutus tulokseen
• Jos perusmaitojen volyymi
putoaisi kotimaan myynnissä
esim. 10 milj. litraa, olisi
tulosheikennys vastaava kun jos
kaikkien perusmaitojen
liikevaihtoa alennettaisiin n. 0,8
snt/ltr ja samalla saataisiin
säilytettyä perusmaitojen
volyymit ennallaan.
Volyymin
väheneminen
Tuloksen
heikkeneminen
milj.ltr/a
milj.€/a
Myyntihinnan
muutos, joka johtaa
vastaavaan tuloksen
heikkenemiseen
snt/ltr
-10
-2,6
-0,8
-20
-5,1
-1,5
-30
-7,7
-2,3
-40
-10,2
-3,1
-50
-12,8
-3,9
-60
-15,3
-4,6
473. Kuten edellä jaksossa 10.4.3 on tarkemmin kuvattu, 10 sentin alennus
litrahintaan arvioitiin Valion johdossa tarpeelliseksi nopean ja kertakaikkisen
vaikutuksen saamiseksi koko perusmaitojen myynnin rakenteeseen sekä
erittäin huomattavan, 80 prosentin, markkinaosuuden saavuttamiseksi. Näin
ollen on selvää, että tappioiden välttäminen ja liiketoiminnan kannattavuuden
maksimointi eivät ole olleet johtavia perusteta Valion hinnoittelulle, vaan
merkittävän hintojen laskun keskeisenä tavoitteena on ollut markkinoiden
sulkeminen kilpailun vastaisesti.
474. Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa ja selvityksissä korostanut
myös sitä, että teollisuusvoi ja maitojauhe ovat bulkkivientituotteita, joista
saatavissa ollut kulloisenkin maailmanmarkkinahinnan mukainen tuotto on
jäänyt selvästi alle sen tuoton, minkä Valio on saanut perusmaidon
tuotannosta Suomen markkinoille.
Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion väitteen todenperäisyyttä vertailemalla
Valion perusmaitojen ja maitopohjaisten jauheiden kannattavuuseroja käyttäen yhtiön virastolle toimittamia maitotuottolaskelmia. 256 Maitotuottolaskelmat osoittavat, että todellisuudessa kannattavuusero maitopohjaisten jauheiden ja perusmaitojen välillä on vain noin
senttiä per
256
Liite 83, Valion Kilpailuvirastolle 10.9.2012 tuottamat laskelmat maitopohjaisten jauheiden maitotuotoista.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
124
(152)
20.12.2012
saturaatiolitra 257 perusmaitojen eduksi. Kotimaassa myydyt maitopohjaiset
jauheet ovat vuosina 2010 ja 2012 olleet jopa paremmin kannattavia kuin perusmaidot.
475. Valion maitotuottolaskelmat osoittavat siten, että toisin kun Valio on
virastolle väittänyt, perusmaidoista vapautuvan raakamaidon käyttö
maitopohjaisiin jauheisiin ei johtaisi huomattaviin lisätappioihin Valiolle,
koska niiden kannattavuus on tosiasiassa hyvin lähellä perusmaitojen
kannattavuutta.
476. Mikäli edellä kuvattuun vuodelta 2009 peräisin olevaan Valion sisäisesti laatimaan herkkyysanalyysiin olisi päivitetty teollisuusvoin ja maitojauheen hinnat vuosien 2010 ja 2011 toteutuneiden hintojen perusteella, olisivat vientituotteiden hinnat nousseet huomattavasti. Näin ollen vientivaihtoehto olisi
laskelmassa parantanut kannattavuuttaan, jolloin perusmaitojen volyymin
menetyksen tulosvaikutus olisi myös pienentynyt ja perusmaitojen hintojen
huomattava alentaminen suhteessa volyymin menetykseen olisi laskelman perusteella osoittautunut entistä tappiollisemmaksi vaihtoehdoksi. 258
10.5.2 Kilpailuun vastaaminen
477. Valio on asian käsittelyn aikana vedonnut siihen, että kireä kilpailutilanne
perusmaitojen markkinoilla Suomessa on alkanut siitä, että Arla Ingman on
vuodesta 2009 lähtien aktiivisesti pyrkinyt kasvattamaan omaa
markkinaosuuttaan ja osana tätä tavoitettaan aloittanut ruotsalaisen
maitoraaka-aineen tuonnin Suomeen. Valion mukaan yhtiö on osallistunut
Arla Ingmanin aloitteesta käytyyn hintakilpailuun voidakseen välttää myyntimäärien pienenemisestä aiheutuvat suuremmat tappiot.
478. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa oleva yrityksellä on rajoitettu oikeus vastata markkinoilla kohtaamaansa kilpailuun. Oikeuskäytännön
mukaan, vaikka määräävässä asemassa olevalta yritykseltä ei sen aseman
perusteella voida evätä oikeutta suojella liiketoiminnallisia intressejään niiden
ollessa uhattuna, puolustautumista ei voida hyväksyä silloin, kun sen
nimenomaisena tarkoituksena on yhtiön määräävän aseman vahvistaminen ja
sen väärinkäyttö. 259 Saalistushinnoittelun osalta tämä tarkoittaa sitä,
257 Saturaatiomaitomäärä on laskennallinen kokonaisraakamaito, joka tuotteen valmistukseen tarvitaan, vaikka maidon kaikkia
komponentteja ei tuotteen valmistuksessa käytetä. Yhden perusmaitolitran valmistamiseen tarvitaan noin
litraa raakamaitoa.
258 Valio on sisäisissä budjettiasiakirjoissaan käyttänyt vuoden 2010 toteutuneena (marraskuu 2010 asti) maitopohjaisten
jauheiden hinta
€/kg ja vuodelle 2011 budjetoituna hintana
€/kg.
Teollisuusvoin osalta Valio on käyttänyt vuoden 2010 toteutuneena hintana
€/kg ja vuodelle 2011
budjetoituna hinta
€/kg (Liite 63, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010 ja kokouksessa käsitelty
diaesitys "Riskit ja potentiaalit, maitokate-analyysit ja "maitokate- ja tuloslaskelma")
259 Asia C-202-/07 P, France Telecom SA v komissio, kohdat 47-48.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
125
(152)
20.12.2012
määräävässä asemassa oleva yritys ei voi tehokkaasti vedota ehdottomaan
oikeuteensa mukauttaa hintansa kilpailijoiden hintoihin silloin, kun se
merkitsisi kustannuksia alhaisempia hintoja ja siten määräävän markkinaaseman väärinkäyttöä. 260
479. Määräävässä asemassa olevan yrityksen kaupallisten vastatoimenpiteiden tulee oikeuskäytännön mukaan myös olla kohtuullisia ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. 261
480. Kuten edellä luvussa 10.4.2.7 on kuvattu, Kilpailuviraston selvitykset
osoittavat, että Valion perusmaitoliiketoiminnan keskimääräinen hinta
1.3.2010 lähtien on alittanut muuttuvat kustannukset. Lisäksi viraston
asiakirjanäyttö osoittaa, että vuoden 2010 alussa Valio omaksui kilpailun
vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävän hinnoittelustrategian, jota
yritys on siitä lähtien noudattanut. Selvitykset myös osoittavat, että johtava
peruste Valion hinnoittelussa keväästä 2010 lähtien on ollut markkinoiden
sulkeminen kilpailun vastaisesti yhtiön oman liiketoiminnan tuloksen
uhrauksen kustannuksella. Ottaen huomioon edellä todetun lisäksi Valion
kustannukset alittavan hinnoittelun kesto, ei kyse ole ollut menettelytavoista,
jotka Valio olisi omaksunut tarkoituksenaan välttää lyhyen aikavälin tappionsa. Valio ei myöskään ole osoittanut, että sen käytössä ei olisi ollut mitään
muita vaihtoehtoisia tapoja toimia markkinoilla, jotka olisivat rajoittaneet kilpailua vähemmän. Näin ollen yhtiön menettely ei myöskään ole olleen kohtuullista ja suhteellisuusperiaatteen mukaista. 262
481. Näin ollen, vaikka kilpailutilanteen kiristyminen perusmaitomarkkinoilla on
seurausta siitä, että markkinoille tullut Arla Ingman on pyrkinyt kasvattamaan
markkinaosuuttaan, Valio ei edellä kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti voi
tehokkaasti vedota oikeuteensa hinnoitella perusmaidot alle muuttuvien kustannusten.
482. Mikäli edellä todetusta huolimatta katsottaisiin, että Valio voisi vedota kilpailuun vastaamiseen puolustuksenaan, Valion olisi ensinnäkin osoitettava, että
aloite hintojen alentamiseen alle muuttuvien kustannusten on tullut kaupan
ryhmittymiltä tai sen kilpailijoilta. Lisäksi Valion olisi osoitettava, että sen
menettely on ollut kohtuullista ja suhteellisuusperiaatteen mukaista eikä se
ole rajoittanut kilpailua markkinoilla enemmän, kuin on ollut välttämätöntä.
Todistustaakka näiden toteennäyttämisestä on Valiolla.
Asia T-340/03 France Télécom SA v komissio, kohdat 181-187.
Asia 27/76 United Brands v. komissio, kohta 190
262 Ks. tältä osin myös DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses
(Brussels 2005), kohdat 81-83.
260
261
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
126
(152)
20.12.2012
483. Kilpailuvirasto on seuraavassa arvioinut Valion esittämiä näkökohtia kevään
2010 tapahtumista seikkaperäisesti.
10.5.2.1 Valion aloitteellisuus hintojen alentamisessa
484. Valion mukaan Arla Ingman tarjosi perusmaitoja vuoden 2010 alkupuolen
toimituksiin erittäin aggressiiviseen hintaan sekä S- että K-ryhmälle. Valion
näkemyksen mukaan keskittynyt vähittäiskauppa on osannut hyödyntää
syntyneen asetelman kilpailuttamalla Valiota ja Arla Ingmania vastakkain ja
Valio on tässä yhteydessä vain vastannut Arla Ingmanin tarjoamaan
kilpailuhaasteeseen.
485. Valion mukaan SOK hyväksyi sen tarjouksen valikoimajaksolle 1-4/2010
13.1.2010 uusilla sopimushinnoilla, jotka oli laskettu
miljoonan litran toimitusvolyymin pohjalta. Valion mukaan noin viikkoa myöhemmin 21.1.2010 SOK ilmoitti, että S-ryhmän hankinnat
tulisivatkin olemaan laskennallisesti vain noin
miljoonaa litraa seuraavan vuoden aikana, mikä tarkoitti
miljoonan litran pudotusta jo käynnissä olleella valikoimajaksolla.
Volyymien siirto Arla Ingmanille tulisi tapahtumaan helmikuun alusta eli
kesken valikoimakauden.
486. Valion käsityksen mukaan SOK selvitti alueosuuskaupoilta näiden tulevia
ostoja tarjotuilla hinnoilla ennen Valion volyymiperusteisten hintojen
hyväksymistä. Kun SOK useammasta tarjotusta vaihtoehdosta hyväksyi
miljoonan litran volyymin perusteella lasketun
tarjouksen, Valio perustellusti oletti, että päätös perustui alueosuuskauppojen
hankintaennusteisiin ja teki tuotannonsuunnittelunsa tältä pohjalta.
487. Valion mukaan SOK esitti 16.2.2010 jälkeen jaksolle 3-8/2010 suullisen
tarjouspyynnön
litran ja
litran vuosivolyymeille. Valion mukaan se tarjosi 1.3.2010
alkaen perusmaitoja SOK:n tekemän pyynnön mukaisesti. Valion mukaan
yhtiö teki SOK:lta tulleen selkeän viestin ja käytettävissä olleen
markkinatiedon pohjalta johtopäätöksen, että sen kilpailijat myyvät
perusmaitoa useita senttejä edullisemmin kuin Valio oli tarjonnut. Valion
mukaan sille oli selvää, että sen oli laskettava hintaa kerralla useita senttejä
säilyttääkseen kilpailukykynsä.
488. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole osoittanut, että aloite hinnan
alentamiseen alle muuttuvien kustannusten olisi tullut SOK:lta tai sen
kilpailijalta. Asiakirja-aineistosta ilmenee, että saadakseen eri toimittajien tarjouksista vertailukelpoiset SOK pyrki useaan otteeseen selvittämään, mitä
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
127
(152)
20.12.2012
Valion antamat volyymiperusteiset tarjoukset käytännössä merkitsevät. 263 Aineistosta ilmenee, että Valio esitti SOK:lle 31.12.2009, että volyymitason
miljoonaa litraa mukaiset hinnat tulisivat voimaan
vain, jos volyymi osoitetaan toteutuvaksi. Tähän SOK:n edustaja totesi Valiolle jo 31.12.2009 seuraavasti:
"En hyväksy tuota - -. Meillä on oltava teiltä tarjous, joka perustuu olettamaan nykyisestä tilanteesta eikä edellytä meiltä
etukäteisnäyttöä. Voi olla, että heikentynyt kilpailukykynne johtaa muuhun kuin nykytilaan." 264
489. Kirjeenvaihto päättyi 4.1.2010 Valio vahvistukseen siitä, että tarjous
miljoonalle litralle on voimassa 30.4.2010 asti, määräarvion
toteutumista seurataan kuukausittain ja Valio pidättää oikeuden korottaa hintoja S-ryhmän ketjuille 1.5. alkaen, mikäli helmi-maaliskuun toteutuneet perusmaitolitrat eivät ole tarjouksen litramääräarvion mukaiset. Tämän SOK
vahvisti 13.1.2010. 265
490. Näin ollen Valion tiedossa oli, että toteutuneet hankintamäärät saattavat jäädä heikentyneestä kilpailukyvystä johtuen tarjouksen mukaisia litramääriä
(
miljoonaa) alhaisemmiksi. Valio ei kuitenkaan jättänyt uutta tarjousta, vaan tyytyi siihen, että hintoja voitaisiin tarkistaa ylöspäin seuraavalle valikoimajaksolle, jos tarjouksen mukaiset volyymimäärät eivät täyty.
491. Valion vastineessaan esittämä väite siitä, että edellä kuvattu kirjeenvaihto jollain tavoin osoittaisi, että Valion 13.1.2010 hyväksytty tarjous olisi katsottu
SOK:ssa myöhemmin, kesken jakson, kilpailukyvyttömäksi ja tämän seurauksena SOK olisi muuttanut yksipuoleisesti sopimusta 21.1.2010, on siten virheellinen. Selvyyden vuoksi virasto toteaa, että Arla Ingman antoi viimeisen
tarjouksensa SOK:lle 30.12.2009, jonka jälkeen Arla Ingman toimitti SOK:n
pyynnöstä tietoja maksimikapasiteetistaan 11.1.2010. 266
492. Virasto myös huomauttaa, että kuten Valion vastineesta käy ilmi, SOK hyväksyi 13.1.2010 useammasta tarjotusta vaihtoehdosta
miljoonan litran volyymin perusteella lasketun tarjouksen. Valio tosin
jättää mainitsematta, että kaksi muuta Valion antamaan tarjoushintaa olivat
Liite 74, sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009.
Liite 74, sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009.
265 Liite 73, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010.
266 Liite 75, sähköpostikirjeenvaihto Sundholm/Lehtonen 30.12.2009; Liite 76, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Isohanni
11.1.2010.
263
264
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
128
(152)
20.12.2012
kasvutarjouksia ja SOK:n hyväksymä tarjous perustui siten pienimpään mahdolliseen Valion tarjoamaan volyymiin. 267
493. Lisäksi virasto toteaa, että SOK tiedusteli alueosuuskaupoilta näiden hankintaennusteita vasta 13.1.2010 klo 16:44 ja vastauksia alueosuuskaupoilta pyydettiin 18.1.2010 mennessä. 268 Näin ollen SOK:n Valiolle aiemmin samana
päivänä 13.1.2010 klo 9:45 lähetetty vastaus tarjoukseen ei ole voinut perustua alueosuuskaupoilta saatuihin hankintaennusteisiin. 269
494. Virasto ei myöskään pidä uskottavana Valion antamaa selvitystä siitä, että
aloite uusille lisäalennuksille 1.3.2010 olisi tullut SOK:lta, ja että Valio olisi
vain vastannut 16.2.2010 jälkeen saamaansa suulliseen tarjouspyyntöön. Sekä
viraston hallussa oleva asiakirja-aineisto että Valion toimitusjohtajan
kertomukset osoittavat yksiselitteisesti syynä uuteen hinnanalennuksen olleen
Valiossa tehdyn johtopäätöksen siitä, että kilpailun vastainen markkinoiden
sulkeminen edellyttää hintojen merkittävää kertaluonteista alentamista. 270
495. Myös SOK:n mukaan aloite uusien alennusten antamiseen kesken
valikoimajakson tuli Valiolta 16.2.2010. 271 SOK:n mukaan on harvinaista, että
maidontoimittaja tekisi uuden tarjouksen kesken valikoimajakson. SOK
kuvasi yllättäen kesken jakson tullutta merkittävää hinnanalennusta
. 272
10.5.2.2 Hinnanalennusten kohtuullisuus
496. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole myöskään osoittanut, että yhtiö olisi
toiminut kohtuullisesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoittaen menettelynsä siihen, mikä oli välttämätöntä kilpailuun vastaamiseksi.
497. Valion toimitusjohtajan jo aiemmin siteerattu viesti osoittaa yksiselitteisesti,
että kesken toimituskauden tarjottu lisäalennus asetettiin tarkoituksella
kerralla riittävän suureksi, että se riittäisi sulkemaan markkinat kilpailun
vastaisesti. Viestissään toimitusjohtaja analysoi hinnanalennuksen suuruutta
todeten seuraavasti:
"Ilman vähintään 10 sentin hinnanlaskua ei myynnin
nykyrakenne voi muuttua saati palautua 2009 edeltäneeseen
tilaan. Valion kannalta pahimmassa tapauksessa saattaisi löytyä
Liite 74, sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009.
Liite 77, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen, 13.1.2010.
269 Liite 73, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010.
270Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010; Liite 58, muistio Valion toimitusjohtajan kuulemisesta 21.1.2011.
271 Liite 88, SOK:n selvitys Kilpailuvirastolle 4.11.2011; Liite 3, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Kivirinne/Jaakkola
23.2.2010.
272 Liite 4, muistio tapaamisesta SOK:n kanssa 27.9.2011.
267
268
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
129
(152)
20.12.2012
jonkinlainen status quo
sentin laskun
tuntumassa nykymäärille, miltä tienoilta syntyisi myös Arlan
Ruotsin maitostrategian optimaalinen tulos!!" 273
498. Yhdellä kertaa hyvin merkittävänä toteutetun hinnanalennuksen
tarkoituksena oli näin ollen muuttaa perusmaitojen myynnin rakennetta
Valion kannalta edulliseksi alentamalla hinnat tasolle, jolla maidon tuonti
Ruotsista ole enää kannattavaa. Viesti osoittaa Valion arvioineen, että
sentin lasku saattaisi merkitä volyymien vakiintumista
nykytasolle, mutta Valion markkinaosuuden merkittävä kasvattaminen
edellyttäisi huomattavasti tuntuvampaa hintojen alentamista. Valion väite
alennuksen määrän kohtuullisuudesta ja välttämättömyydestä Arla Ingmanin
hintatasoon vastaamiseksi on näin ollen perusteeton.
499. Hinnanalennuksen suuruuden poikkeuksellisuutta osoittaa myös se, että
tarjouskierrosten aikana yhtiöt tekivät keskimäärin muutaman sentin
suuruisia tarkistuksia hintoihin. Myös SOK:n virastolle antamien tietojen
mukaan 10 sentin kerta-alennus hintaan on suuruudeltaan poikkeuksellinen perusmaitojen toimitussopimuksissa neuvotellaan tavallisesti sentin ja sentin
kymmenysten suuruisista hinnan muutoksista. 274
500. Lisäksi virasto huomauttaa, että Valion menettely 1.3.2010 tarjouksen jälkeen
ei myöskään miltään osin ole ollut seurausta kaupan tai kilpailijan tekemästä
aloitteesta. Kun 1.3.2010 tehdyt alennukset eivät saaneet aikaan Valion
tavoittelemaan lopputulosta - perusmaitovolyymien siirtymistä Arla
Ingmanilta Valiolle, Valiossa katsottiin, että yhtiön "on tehtävä välittömästi
seuraava liike". 275 Valio tarjosi uusia SOK:lle kohdistettuja lisäalennuksia jo
1.4.2010 alkaen ja yhtiö harkitsi lisäalennusten antamista myös toukokuussa
2010. Alennusten ehtona oli Valion toimitusvolyymin kasvattaminen. Kuten
myyntijohtaja sähköpostissaan 4.3.2010 toteaa: "Kyseessä ei ole neuvottelu
vaan nopea valiolähtöinen toiminta". Myös SOK:n virastolle toimittamien
tietojen mukaan aloite uusien alennusten myöntämiseen tuli Valiolta
sähköpostilla 25.3.2010. 276
10.6 Väärinkäytön vaikutukset kilpailijoiden toimintaan ja markkinoihin
501. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jos kilpailuviranomainen osoittaa,
että määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavalla on pyritty
Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010.
Liite 4, muistio tapaamisesta SOK:n kanssa 27.9.2011.
275 Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010.
276 Liite 88, SOK:n selvitys kilpailuvirastolle 4.11.2011.
273
274
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
130
(152)
20.12.2012
rajoittamaan kilpailua, kyseinen menettelytapa on myös omiaan vaikuttamaan
tällä tavoin. 277
502. Kuten edellä on todettu, hintaa koskevien menettelytapojen osalta unionin
tuomioistuimet ovat katsoneet, että määräävässä asemassa olevan yrityksen
keskimääräisiä muuttuvia kustannuksia alhaisempien hintojen on katsottava
jo sellaisenaan merkitsevän väärinkäyttöä, koska ainoa etu, joka yritykselle voi
koitua sellaisten hintojen käyttämisestä, on kilpailijan syrjäyttäminen.
Keskimääräisiä kokonaiskustannuksia alhaisempien, mutta keskimääräisiä
muuttuvia kustannuksia korkeampien, hintojen on katsottava merkitsevän
väärinkäyttöä, jos ne on määritetty osana sellaista suunnitelmaa, jonka
tarkoituksena on kilpailijan syrjäyttäminen. Tuomioistuin ei kyseisessä asiassa
edellyttänyt riidanalaisten menettelytapojen todellisten vaikutusten
toteennäyttämistä. 278
503. Oikeuskäytännössä on lisäksi todettu, että kun määräävässä markkinaasemassa oleva yritys tosiasiallisesti harjoittaa käytäntöä, jonka tarkoitus on
kilpailijan syrjäyttäminen, se seikka, että odotettu tulos ei toteudu, ei ole
riittävä estämään menettelyn luokittelemista 102 artiklan mukaiseksi
määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi. 279
504. Vaikka Kilpailuviraston ei nyt käsillä olevassa asiassa ole edellä todetun
mukaisesti näytettävä toteen Valion menettelyn konkreettisia haitallisia
vaikutuksia, virasto tuo esiin seikat, jotka osoittavat, että Valion menettely on
myös tosiasiassa omiaan rajoittamaan kilpailua sulkemalla markkinat kilpailunvastaisesti ja johtamaan siten kuluttajahaittaan. 280
10.6.1 Vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden taloudelliseen tulokseen ja toimintaedellytyksiin
505. Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävä, kustannukset
alittava hinnoittelustrategia on ollut edellä kuvatuin tavoin käytössä vuoden
2010 maaliskuun alusta lähtien, tähän mennessä lähes kolmen vuoden ajan.
Tämä on johtanut markkinoilla toimivien kilpailijoiden kärsimiin
huomattaviin tappioihin.
Esim. Asia T-203/01 Michelin II, kohdat 239, 241 ja 245; Asia T-228/97 Irish Sugar, kohta 170.
Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 100.
279 Esim. Asia T-228/97, Irish Sugar, kohta 191; Asia T-340/03 France Télécom, kohta 196 näissä viitattuine oikeuskäytäntöineen.
280 Valio on vastineessaan esittänyt, että Kilpailuvirastolla olisi todistustaakka osoittaa, että Valion hinnoittelulla olisi tosiasiassa
yhtä tehokkaita kilpailijoita poissulkeva vaikutus, koska Valio on väitteensä mukaisesti osoittanut, että sillä on muu kuin
poissuljentaan liittyvä taloudellinen peruste hinnoittelulleen, vaikka hinnat olisivat hetkellisesti alittaneet muuttuvat
kustannukset. Tältä osin virasto viittaa edellä kappaleessa 10.5 todettuun. Oikeuskäytännön mukaan näyttötaakka siitä, että
määräävässä asemassa olevan yrityksen menettely on ollut objektiivisesti perusteltu, on oikeuttamisperusteisiin vetoavalla yrityksellä. Valio ei ole näyttänyt toteen, että sillä olisi ollut oikeuttamisperuste menettelylleen.
277
278
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
131
(152)
20.12.2012
506.
Valio-konsernin maitotuotto vuonna 2010 nousi 41,1 senttiin litraa kohti (39
senttiä/litra vuonna 2009). Valion nettotulos vuonna 2010 oli 39 miljoonaa
euroa, mikä merkitsi nousua edelliseen vuoteen yli 20 miljoona euroa. 281
Vuonna 2011 Valio-konsernin maitotuotto nousi 44,9 senttiin litralta. Yhtiön
nettotulos vuonna 2011 oli 54 miljoonaa euroa, joten kasvua edelliseen vuoteen tuli 15 miljoonaa euroa. 282
507. Arla Ingmanin tulos sen sijaan romahti vuoden 2010 aikana edellisvuoteen
nähden. Arla Ingmanin kokonaisliikevaihto vuonna 2010 oli noin 301
miljoonaa euroa ja kokonaistappio noin 13,7 miljoonaa euroa. 283 Yhtiön
perusmaitoliiketoiminnan tappio oli vuodelta 2010 varovaisestikin arvioiden
kokonaisuudessaan
miljoonaa euroa, josta
kotimaisten perusmaitojen myynnin tappio muodosti noin
miljoonaa euroa ja ruotsalaisesta raakamaidosta valmistettujen perusmaitojen tappio noin
miljoonaa euroa.
508. Vuonna 2011 Arla Ingmanin kokonaisliikevaihto kasvoi noin 318 miljoonaan
euroon, mutta myös tappiollisuus syveni noin 24,6 miljoonaan euroon. 284 Arla Ingmanin mukaan yhtiön perusmaitoliiketoiminnan tappio oli varovaisestikin arvioiden noin
miljoonaa, josta kotimaisten
perusmaitojen myynnin tappio muodosti noin
miljoonaa euroa ja ruotsalaisesta raakamaidosta valmistettujen perusmaitojen
tappio noin
miljoonaa euroa.
509.
281 Valion hyvä tulos vuonna 2010 perustui kuluttajatuotteiden myynnin positiiviseen kehitykseen Venäjällä ja Ruotsissa, jota
tuki euron kurssin suotuisa kehitys suhteessa Venäjän ruplaan, Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltain dollariin. Myös
teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousu vaikutti Valion tuloksen kehittymiseen. Esimerkiksi voin hinta nousi
vuoden 2010 aikana noin 70 prosenttia ja juustojen ja maitojauheiden hinnat noin 30-40 prosenttia.; Liite 32, Valio Oy:n tilinpäätös 2010.
282 Valion mukaan positiiviseen tulokseen vaikutti erityisesti kuluttajien korkealle arvostamien tuotteiden kasvanut kysyntä sekä
kotimaassa että Venäjällä; Liite 33, Valio Oy:n tilinpäätös 2011.
283 Liite 92, Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2010.
284 Liite 93, Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2011.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
132
(152)
20.12.2012
510. Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävän strategian
kielteiset vaikutukset eivät rajoitu yksinomaan Arla Ingmaniin. Myös muut
perusmaitoja valmistavat yritykset, Arla Ingmania huomattavasti pienemmät,
Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio ovat perusmaitoliiketoiminnassaan vakavasti tappiollisia.
. Myyntimääriin suhteutettuna Osuuskunta
Maitokolmion ja Osuuskunta Satamaan tappiot ovat keskenään samaa
suuruusluokkaa. Osuuskunta Maitokolmio on ilmoittanut perusmaitoliiketoiminnan tappiokseen vuonna 2010 noin
miljoonaa euroa ja vuonna 2011 noin
miljoonaa
euroa. Osuuskunta Satamaito on ilmoittanut perusmaitoliiketoiminnan
tappiokseen vuonna 2010 noin
miljoonaa euroa ja
vuonna 2011 noin
miljoonaa euroa.
10.6.2 Menettelyn vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksiin
511. Edellä jaksossa 10.2.3 on tarkasteltu Valion ja sen kilpailijoiden
markkinaosuuksia ja niiden kehitystä vuosina 2009-2012. Tarkastelu osoittaa,
että ennen saalistuksen alkamista vuonna 2010 Arla Ingman onnistui
kasvattamaan markkinaosuuttaan Valion osuuden kustannuksella ja saavutti
noin 32 prosentin markkinaosuuden Suomen perusmaitojen markkinoilla
vuonna 2010. Valion markkinaosuus laski tällöin 55 prosenttiin.
512. Valion markkinaosuus säilyi noin 55 prosentissa vuosina 2010 ja 2011, mutta
laski vuoden 2012 aikana noin 52 prosenttiin. Markkinaosuuksien tarkastelu
osoittaa, että vuoden 2012 aikana Valio on menettänyt markkinaosuuttaan
lähinnä alueellisille pienmeijereille. Keskeisin markkinaosuuksien kehitystä
selittävä tekijä on Lidlin Milbona- maitojen valmistuksen siirtyminen vuoden
2011 syksystä lähtien asteittain Valiolta Osuuskunta Maitomaalle. Milbonamaitojen osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on noin
Lidlin
Milbona-maitojen siirtyminen pois Valiolta oli seurausta
. 285
Näin ollen Valion markkinaosuuden laskussa ei varsinaisesti ole kyse siitä, että yhtiö olisi alkuvuoden 2010 jälkeen menettänyt kilpailutilanteessa asemiaan
kilpailijoilleen.
513. Arla Ingmanin markkinaosuus on säilynyt verrattain tasaisena noin 31-33
prosentissa vuosina 2011 ja 2012. Arla Ingmanin mukaan yhtiön tekemä
strateginen valinta on pitää kiinni perusmaitojen myynnin
285
Liite 90, Valion johtoryhmän pöytäkirja 19.1.2011
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
133
(152)
20.12.2012
markkinaosuudestaan sen sijaan, että se olisi pyrkinyt yksinomaan
minimoimaan tappioitaan.
514. Yhtiön mukaan Valion hintatasoon vastaamatta jättäminen merkitsisi
markkinaosuuden menettämistä ja myyntivolyymien laskua. Tämä puolestaan
johtaisi tehokkuuden ja siten hintakilpailukyvyn laskuun, jonka seurauksena
olisi perusmaitotoiminnan supistaminen ja ennen pitkää koko
perusmaitotoiminnan alasajo. 286 Koska meijerialalla mittakaavaedut riippuvat
suurelta osin perusmaitovolyymeistä, tuotantokapasiteetin vähentäminen
johtaisi Arla Ingmanin mukaan väistämättä myös muiden Suomessa
tuotettavien meijerituotteiden karsimiseen.
515. Mikäli Arla Ingman joutuisi ajamaan alas perusmaitojen
tuotantokapasiteettiaan, merkitsisi se yhtiön mukaan pysyvää markkinoilta
vetäytymistä. Tuotantolaitoksien ja koneiden seisottaminen sekä
kunnossapito ei niihin sitoutuneiden kustannusten vuoksi ole mahdollista,
vaan tuotannon supistamisen yhteydessä ne olisi käytännössä myytävä.
Tuotannon uudelleen käynnistäminen ja tuotantokapasiteetin palauttaminen
olisi Arla Ingmanin mukaan kallista ja aikaa vievää.
516. Arla Ingmanin mukaan tuotannon alasajo olisi ongelmallista myös sen
sopimustuottajien aseman kannalta. Arla Ingmanin mukaan tuotannon
alasajo johtaisi siihen, että sen raaka-aineen ostovolyymit tuottajilta
pienenisivät, jolloin yhtiön sopimustuottajille syntyisi kannustin siirtyä
toimittajiksi valiolaisiin osuuskuntiin.
10.6.3 Kilpailuvastaisen markkinoiden sulkeutumisen todennäköisyys väärinkäytön seurauksena
517. Asian käsittelyn aikana Valio on toistuvasti vedonnut siihen, että on
epätodennäköistä, että Valion perusmaidoissa soveltamat hinnat olisivat
omiaan sulkemaan Arla Ingmanin pois Suomen markkinoilta. Valion mukaan
Arla Ingman on osa kansainvälistä suuryritystä, joka on koolta selvästi
Valiota suurempi, ja jonka taloudelliset resurssit ovat huomattavasti Valiota
suuremmat.
518. Valio on asian käsittelyn aikana vedonnut myös siihen, että Arla Foods konserni pystyy välttämään tappioita, kun se myy Suomessa perusmaitoja
verrattuna siihen, että se jalostaisi maidon jauheeksi. Valion mukaan Arla
Foods pystyy kokonaisskandinaavisella toimintamallillaan ohjaamaan
Tanskan ylijäämämaidot välillisesti Ruotsin kautta Suomen
nestemaitomarkkinoille sen sijaan, että ylituotanto päätyisi jauhemarkkinoille.
Valion virastolle esittämän arviolaskelman mukaan Arla Ingman tekee noin
Arla Ingmanin mukaan yhtiön tavoitteena on ollut noin 30 prosentin markkinaosuuden saavuttaminen meijerituotteiden
myynnistä Suomessa. Riittävän suuren markkinaosuuden saavuttaminen johtaa yhtiön mukaan tehokkuushyötyihin.
286
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
134
(152)
20.12.2012
senttiä/litra paremman tuloksen myymällä
tuontimaidosta tehtyä perusmaitoa Suomessa kuin tekemällä siitä
maitojauhetta. Valion mukaan Arlan kokonaisstrategiassa ei tässä tilanteessa
ole intressiä poistua Suomen nestemaitomarkkinoilta, vaikka sen tytäryhtiö
mahdollisesti tekisikin yhdessä tuoteryhmässä kirjanpidollisesti huonompaa
tulosta.
519. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että viraston päätöksen ja
seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa ei ole kysymys vain Arla
Ingmanista. Valion kustannukset alittavalla hinnoittelulla on huomattavia
vaikutuksia myös muiden markkinoilla toimivien meijerialan yritysten
toimintaedellytyksiin. Kysymys ei siten ole yksinomaan siitä, kuinka
todennäköistä on Arla Ingmanin sulkeutuminen markkinoilta, vaan asiaa
tulee tarkastella myös muiden markkinoilla toimivien yrityksen
toimintaedellytykset huomioiden. Arla Ingmania huomattavasti pienemmät ja
suppeamman tuoteportfolion omaavat Osuuskunnat Satamaito, Maitokolmio
ja muut alueelliset pienmeijerit ovat myös joutuneet vastaamaan Valion
hinnoitteluun ja ovat edellä todetun mukaisesti vakavasti tappiollisia. Näin
ollen Valion markkinoiden sulkemiseen tähtäävä strategia vaikuttaa suoraan
myös sellaisiin alalla toimiviin yrityksiin, jotka eivät ole osa suurempaa
yritysryhmää, vaan ovat viime kädessä riippuvaisia
perusmaitoliiketoimintansa myyntituotoista ja ulkopuolisesta rahoituksesta.
520. Arvioitaessa Valion menettelyn vaikutuksia erityisesti Arla Ingmanin
toimintaan ei voida ensinnäkään sivuuttaa sitä, että viraston hallussa oleva
asiakirja-aineisto osoittaa Valion nimenomaisena tarkoituksena olleen Arla
Ingmanin ajamisen niin ahtaalle, että yhtiö näkee kannattavammaksi luopua
ruotsalaisen maidon maahantuonnista ja supistuu marginaaliseksi toimijaksi
tai sulkeutuu kokonaan pois markkinoilta. 287 Toisin sanoen Valio on myös
omassa strategiassaan pyrkinyt hinnoittelemaan perusmaidot niin alas, että
jopa maidon jalostaminen jauheeksi Ruotsissa olisi kannattavampaa kuin sen
tuominen Suomeen.
521. Arla Ingmanin virastolle toimittamat vientitoiminnan kannattavuutta
kuvaavat luvut eivät myöskään vastaa Valion esittämää kannattavuusarviota.
Arvioitaessa maidon tuonnista Suomeen aiheutuvia kustannuksia ja näiden
kustannusten vaikutusta kannattavuuteen on tuontikustannusten lisäksi 288
huomattava lisäksi se, että Ruotsin tuottajahinta on olennaisesti noussut vuodesta 2009, jolloin Arla Ingman aloitti sen maahantuonnin.
Ks. edellä jakso 10.4.3 .
Raakamaidon tuonnin kustannuksia on käsitelty yksityiskohtaisesti relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa
jaksossa 10.1.2.2
287
288
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
135
(152)
20.12.2012
522. Kun otetaan huomioon maahantuonnin kustannukset ja se, että
tuottajahinnat vaihtelevat sekä Suomessa että Ruotsissa, maitoraaka-aineen
tuonnilla Suomeen ei ole pysyviä hintaetuja Suomessa maksettaviin
tuottajahintoihin nähden, kuten Valio esittää. Virasto huomauttaa myös, että
tilanne maitoraaka-aineen ylijäämän osalta on Ruotsissa muuttunut
tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana siten, että maitoraaka-aineesta
on Ruotsissa tällä hetkellä pulaa. Ottaen huomioon lisäksi edellä jaksossa
10.5.1.2.3 maitojauheiden kannattavuuden kehityksestä todettu, ei Valion
esittämä väite siitä, että maidon tuonti Suomeen olisi Arla Foodsille
kannattava vaihtoehto verrattuna siihen, että se jalostettaisiin maitojauheeksi,
perustu markkinatodellisuuteen.
523. Arvioitaessa Arla Ingmanin poissulkeutumisen todennäköisyyttä on myös
otettava huomioon perusmaitoliiketoiminnan merkitys yhtiön kokonaisliiketoiminnasta. Valiolla tämä osuus on vain 8 prosenttia. Arla Ingmanilla perusmaitoliiketoiminnan osuus on 25 prosenttia. Näin ollen on selvää, että perusmaitoliiketoiminnan merkittävä tappiollisuus vaikuttaa huomattavasti laajemmin Arla Ingmanin kokonaiskannattavuuteen kuin Valion, joka pystyy
kattamaan perusmaitoliiketoimintansa tappiot muiden tuoteryhmien tuottamilla voitoilla. Valion ja sen kilpailijoiden liiketoiminnan tuloksellisuutta on
käsitelty edellä.
524. Arvioitaessa Arla Ingmanin poissulkeutumisen todennäköisyyttä, ei voida
myöskään yksinomaan kiinnittää huomiota siihen, kumpi yrityksistä määräävässä asemassa yritys vai sen kilpailija- on taloudelliselta
mittakaavaltaan suurempi maailmanlaajuisesti. Arvioitaessa
poissulkeutumisen todennäköisyyttä, on sen sijaan kiinnitettävä huomiota
yritysten asemaan relevanteilla markkinoilla. Arviossa keskeinen merkitys on
yritysten tuottajarakenteella ja markkinoilta poistumisesta aiheutuvalla
kustannuksella.
525. Valio on yksinomaan suomalaisten maidontuottajien omistama osuuskunta,
jonka tehtävänä on omistajiensa elinkeinon edistäminen. Valio on
määräävässä asemassa kotimarkkinoillaan, perusmaitojen valmistuksessa ja
tukkumyynnissä Suomen alueella ja yhtiön hallussa on noin 86 prosenttia
ylivoimaisesti tärkeimmän raaka-aineen, raakamaidon, hankintamarkkinoista.
526. Arla Ingmanin emoyhtiö Arla Foods amba on puolestaan tanskalaisten,
ruotsalaisten ja saksalaisten tuottajien omistama osuuskunta, joka toimii
useilla markkinoilla Pohjois-Euroopan alueella. Yhtiön tärkeimmät markkinat
ovat sen kotimarkkinat Ruotsissa ja Tanskassa. Arla Foods amban tuottajista
tanskalaisia ja ruotsalaisia on molempia noin 45 prosenttia ja saksalaisia vajaat
10 prosenttia. Arla Foods amban omistajina ei ole suomalaisia
tuottajaosuuskuntia. Arla Ingmanilla on noin 800 suomalaista
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
136
(152)
20.12.2012
sopimustuottajaa, joiden osuus Suomessa vastaanotetusta raakamaidosta on
vain noin 9 prosenttia.
527. Valio ja Arla Ingman toimivat molemmat useilla markkinoilla jalostaen
raakamaidosta laajan valikoiman tuotteita. Näistä tuotteista keskimäärin
saatava tuotto, maitotuotto, ohjaa molempien meijereiden toimintaa
mahdollisimman hyvään kannattavuuteen sekä eri tuotteiden että
maantieteellisten toimialueiden suhteen. Myös Valion toimintaa ohjaa
pyrkimys mahdollisimman hyvään maitotuottoon;
289
528. Kilpailuvirasto toteaa, että vertailtaessa Valion ja Arla Ingmanin halukkuutta
sietää tappiollisen liiketoimintayksikön toimintaa Suomessa on selvää, että
Arla Ingman poistuisi perusmaitojen markkinoilta ennen Valiota. Jo Valion
tuottajarakenteen ja liikeidean vuoksi on selvää, että yhtiö pitää viimeiseen
asti kiinni johtavasta asemastaan perusmaitojen toimittajana Suomessa.
529. Perusmaitomarkkinoilta poistumisen kustannus tai kustannus pienenemisestä
vähäiseksi toimittajaksi on Valiolle huomattavasti Arlaa suurempi; Valiolla on
Suomessa kaiken kaikkiaan 15 tuotantolaitosta 290 ja yhtiön liikevaihdosta yli
prosenttia kertyy toiminnoista kotimaassa. Valio on
100 prosenttisesti suomalaisten tuottajien muodostamien osuuskuntien
omistama, joilta Valio hankkii noin 86 prosenttia kaikesta Suomessa
tuotetusta raakamaidosta. Valiolla on oma valtakunnallinen jakeluverkosto
raakamaidosta jalostamiensa tuotteiden jakelua varten, jonka
kustannustehokas ylläpito edellyttää riittävän suurta
perusmaitoliiketoiminnan volyymiä.
530. Konserniliikevaihdoltaan Valiota suuremman Arla Foodsin osuus
perusmaidon markkinoista Suomessa on sitä vastoin huomattavasti pienempi
kuin Valion. Arla Foodsin Suomesta kertynyt liikevaihto muodostaa vain alle
5 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta. Arla Foodsin suomalaiset
tuottajat ovat Arla Ingmanin sopimustuottajia, eivät omistajia, Arla Foodsin
omistajatuottajat puolestaan toimivat Suomen ulkopuolella. Arla Ingmanilla
ei ole Suomessa yhtä laajaa tuotevalikoimaa kuin Valiolla. Arla Ingmanin
sopimustuottajien tuottaman raakamaidon määrä edustaa vain noin 3
prosenttia koko Arla Foodsin hankkiman raakamaidon kokonaismäärästä.
Arla Ingmanin sopimustuottajien tuottaman raakamaidon rajallisesta
määrästä johtuen yhtiö on Suomessa riippuvainen Valion myymästä
kiintiömaidosta ja ruotsalaisen maitoraaka-aineen tuonnista.
Liite 89, muistio tapaamisesta Kilpailuvirasto/Valio 17.3.2011.
Yhtiöllä on lisäksi Virossa meijeri ja juustola, Belgiassa juustopakkaamo sekä Moskovassa asiakaspalvelu- ja
jakeluterminaali, jossa myös valmistetaan sulatejuustoja.
289
290
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
137
(152)
20.12.2012
531. Arla Ingmanin poissulkeutumisen todennäköisyyteen vaikuttaa myös se, että
sen tiedossa on, että Valiolla on käytössään riittävät resurssit kustannukset
alittavan hinnoittelun rahoittamiseen. 291 Tämä yhdessä edellä markkinoilta
poistumisen kustannuksista todetun kanssa lisää osaltaan Arla Foodsin
kannustimia vetäytyä Suomen perusmaitojen markkinoilta tappioiden
minimoimiseksi, kun tiedossa on, että määräävässä asemassa oleva Valio
tulee ja myös pystyy taloudellisten resurssiensa turvin jatkamaan taisteluaan
markkinaosuudestaan myymällä tappiolla poissulkeutumistarkoitusperiensä
toteutumiseen asti, mikäli sen menettelyyn ei puututtaisi.
532. Arla Ingmanin ja Arla Foodsin Kilpailuvirastolle toimittamien tietojen
mukaan Valion kustannukset alittava hinnoittelu on johtanut Arla Ingmanin
kannalta kestämättömään tilanteeseen. Arla -konsernin emoyhtiö joutuu
siirtämään pääomaa Arla Ingmaniin tämän pitämiseksi hengissä eikä tilanne
tyydytä yhtiön omistavia tuottajia. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomen liiketoimista kertynyt tappio vähensi koko meijerikonsernin tulosta 14 prosentilla.
Mikäli markkinatilanne Suomessa ei muutu, tulee Arla Ingman Arla Foodsin
mukaan poistumaan perusmaitojen markkinoilta Suomesta.
533. Myös Valiossa laadittu strategia Arla Ingmanin syrjäyttämiseksi Suomen
perusmaitomarkkinoilta perustuu sille lähtökohdalle, että hintojen
laskeminen riittävän alas merkitsee sitä, että Arla Ingman tulee ennen pitkää
poistumaan Suomen markkinoilta. Valion toimitusjohtajan viestissä todetaan
muun muassa seuraavasti:
"- - Arlan Suomen maidon tilityskyvyn laskiessa hiljalleen aletaan Århusissa miettiä asiaa ja Ruotsin maidon siirto loppuu
varmasti, kun muutamia kuukausia siitä on saatu vähemmän
kuin jauheesta ja voista."
"- - Kun hinnat ovat pohjalla, alkaa sitten määrien kasvu, jonka
nopeus riippuu vain siitä, kuinka kauan muiden toimijoiden
housut kestävät. Meidän on varauduttava, että pohjilla junnataan jopa 18 kuukautta nykymäärillä ennen kuin rakenteet alkavat muuttua." 292
534. Vastaavasti, Valion tavoitteekseen asettaman 80 prosentin markkinaosuuden
saavuttaminen olisi merkinnyt sitä, että Arla Ingman olisi marginalisoitunut
pieneksi alueelliseksi toimijaksi tai poistunut kokonaan markkinoilta. Nämä
seikat osoittavat osaltaan, että Valio on itse pitänyt mahdollisena Arla Ingmanin sulkeutumista pois markkinoilta sen menettelyn seurauksena.
Perusmaitoliiketoiminnan tappiollisuudesta huolimatta esimerkiksi vuosi 2010 oli edellä kuvatun mukaisesti Valion
historian toiseksi paras.
292 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010.
291
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
138
(152)
20.12.2012
10.7 Mahdollisuus tappioiden kattamiseen
535. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan saalistushinnoitteluun liittyvän
määräävän aseman väärinkäytön toteaminen ei edellytä, että
kilpailuviranomainen pystyisi erityisesti osoittamaan, että määräävässä
asemassa olevalla yrityksellä oli syy uskoa saavansa myöhemmin takaisin
kustannukset alittavalla hinnoittelullaan menettävänsä varat. 293
536. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kuluttajille aiheutuu todennäköisesti
haittaa, jos määräävässä asemassa oleva yritys voi kohtuudella olettaa
markkinavoimansa olevan saalistushinnoittelukäytännön loputtua suurempi
kuin se olisi ollut, jos yritys ei olisi ryhtynyt tähän menettelytapaan lainkaan.
Tällöin voidaan sanoa yrityksen todennäköisesti hyötyvän tappiolla
myynnistä. 294
537. Vaikka väärinkäytön toteaminen ei edellä todetun mukaisesti edellytä näyttöä
mahdollisuudesta voittojen kotiuttamiseen, Kilpailuvirasto tuo kuitenkin
esiin selvityksensä aikana esiin nousseet seikat, jotka osoittavat, että tehokkaan kilpailun sulkeuduttua pois markkinoilta Valion on mahdollista nostaa
perusmaitojen hinnat tasolle, joka edelsi Arla Foodsiin fuusioituneen Arla
Ingmanin tuloa markkinoille.
538. Kilpailuviraston selvitykset ensinnäkin osoittavat, että suunnitellessaan
hintojen merkittävää alennusta 1.3.2010 alkaen Valion pyrkimyksenä oli
sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Kilpailuviraston hallussa olevat
asiakirjat myös konkreettisesti osoittavat Valion itsensä tavoitelleen
mahdollisuutta hintojen korottamista saalistuksen päätyttyä. Edellä jaksossa
10.4.3 siteeratussa viestissä Valion toimitusjohtaja kuvailee yhtiön strategiaa
ja sen taustoja johtoryhmälle todeten seuraavan:
"Valion kannalta määrien laskun pysähtymisen voi olettaa tapahtuvan sitä nopeammin, mitä nopeammin hinnat laskevat.
Kun hinnat ovat pohjalla, alkaa sitten määrien kasvu, jonka
nopeus riippuu vain siitä, kuinka kauan muiden toimijoiden
housut kestävät. Meidän on varauduttava, että pohjilla junnataan jopa 18 kuukautta nykymäärillä ennen kuin rakenteet alkavat muuttua. Hintojen uusi nostaminen on työlästä, mutta
markkinaosuuden nosto on vielä työläämpää." 295
Asia T-83/91 Tetra Pak II, kohta 150; vahvistettiin valitusasiassa C-333/94 P Tetra Pak II); ks. myös komission päätös
asiassa COMP/38.233 Wanadoo Interactive, 16.7.2003, kohdat 332–367.
294
Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 70.
295 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010.
293
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
139
(152)
20.12.2012
Vastaavasti suunniteltaessa 1.4.2010 tehtyjä lisäalennuksia Valion myyntijohtaja ohjeisti omaa organisaatiota seuraavasti:
"Tärkeintä on, että kaupalle tulee uskottava vaikutelma, että nyt
mennään eikä meinata (sitä nopeammin pääsemme jälleen korottamaan hintoja takaisin vanhoille tasoille)." 296
539. Edellä todetun lisäksi relevanttien markkinoiden ominaispiirteet viittaavat
omalta osaltaan siihen, että Valiolla on mahdollisuus nostaa hintataso
väärinkäyttöä edeltäneelle tasolle ja sitä kautta saada myöhemmin takaisin
kustannukset alittavalla hinnoittelullaan menettävänsä varat. Arla Ingmanin
poistuttua markkinoilta uuden riittävän voimakkaan kilpailijan markkinoille
tuloa ei voida pitää todennäköisenä. Pääsy perusmaitojen markkinoille
Suomessa ei ensinnäkään ole yksinkertaista, sillä määräävässä asemassa
perusmaidoissa oleva Valio pitää halussaan noin 86 prosenttia raakamaidon
hankintamarkkinoista ja tuoretuotteena myytävän perusmaidon sekä raakaaineena käytettävän raakamaidon laajamittainen tuonti on edellä luvussa
10.1.2.2 ja 10.2.6 kuvatuin tavoin haasteellista. Raakamaidon saatavuus
vaikuttaa keskeisellä tavalla Valion kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa
toimintaansa jatkojalostettujen maitotuotteiden tuotannossa ja myynnissä.
540. Menettelyllään Valio on myös antanut markkinoille signaalin siitä, ettei se jätä
rankaisematta yritystä, joka yrittää tulla Suomen perusmaitojen markkinoille.
Tällä tavoin Valio osaltaan vaikuttaa potentiaalisten kilpailijoiden
kannustimiin laajentaa toimintaansa Suomeen. 297
541. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että Valion toimittamien selvitysten mukaan sen myymien rasvojen ja kermojen tuotot ovat kattaneet perusmaitojen
myynnistä sille aiheutuneet tappiot. Näin ollen Valion on ollut jo saalistushinnoittelun aikana mahdollista kattaa perusmaitojen hinnoittelusta syntyvät
tappiot, mikä on osaltaan mahdollistanut muuttuvat kustannukset alittavan
hinnoittelun pitkän keston.
10.8 Johtopäätökset oikeudellisesta arviosta
542. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valio on määräävässä asemessa
perusmaitojen tukkumyynnissä ja valmistuksessa Suomessa ja että Valio on
käyttänyt väärin tätä määräävää asemaansa. Viraston selvitysten mukaan
määräävän markkina-aseman väärinkäyttö jatkuu yhä.
543. Kiristynyt kilpailutilanne vuodesta 2009 lähtien oli johtanut perusmaitojen
hintatason laskuun kotimaan markkinoilla. Muuttuneessa markkinatilanteessa
296
297
Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010.
Ks. esim. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 68.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
140
(152)
20.12.2012
Valio koki Arlan Ingmanin markkinaosuuden kasvun ja ruotsalaiseen raakamaitoon perustuvien perusmaitojen tulon kaupan hyllyille uhaksi omalle liiketoiminnalleen. Kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan päätoimittajuuden menetys alkuvuodesta 2010 johti tilanteen kärjistymiseen ja Valion ylimmässä johdossa tehtyyn päätökseen pudottaa perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei kattanut enää niiden valmistuksen muuttuvia kustannuksia.
544. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valion perusmaitoliiketoiminnan
keskimääräiset hinnat kaikkien tarkastelun kohteena olevien hintakausien
aikana ajanjaksolla 1.3.2010 - 31.8.2012 ovat alittaneet liiketoiminnan
keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Kilpailuviraston tietojen mukaan
muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu jatkuu yhä. Suurimmillaan tappio
oli hintakaudella 1.9.2011-31.12.2011, jolloin Valion keskimääräinen tappio
perusmaitolitraa kohden on oli
senttiä. Viimeisimpänä tarkastelun kohteena olevana hintakautena 1.5.-31.8.2012 Valion
keskimääräinen tappio oli
senttiä litralta.
545. Keskeinen erimielisyys Valion ja Kilpailuviraston välillä liittyy perusmaitojen
raaka-aineena käytettävän raakamaidon kustannuksen luokitteluun ja sen arvostukseen kustannusten kattamista tarkastelevissa laskelmissa. Kilpailuvirasto katsoo, että arvioitaessa sitä, voitaisiinko Valion soveltamilla menettelyillä
sulkea Suomen perusmaitojen markkinoilta kilpailija, joka olisi yhtä tehokas
kuin määräävässä asemassa oleva Valio, kustannusten kattamista koskevassa
tarkastelussa huomioon otettavan maitoraaka-aineen kustannuksen on perustuttava hintaan, jonka yhtä tehokas kilpailija joutuu raaka-aineesta maksamaan. Ylivoimaisen markkina-asemansa turvin Valio pystyy asettamaan raakamaidon hintatason, jota sen kilpailijoiden on seurattava ja johon niiden on
vastattava riippumatta yhtiömuodosta tai liiketoiminnan tosiasiallisesta kannattavuudesta. Valion tilityshinnan perusteella määräytyvä raakamaidon hankintahinta on siten muuttuva kustannus niin Valion olemassa oleville kilpailijoille kuin markkinoille tuloa suunnitteleville uusille mahdollisille kilpailijoille.
546. Oikeuskäytännön mukaan muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on jo
sinällään osoitus määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, sillä yhtä
tehokas kilpailija ei tällöin voi tarjota tuotteita asiakkaille ilman tappiota. Kilpailuviraston hallussa olevista Valion sisäistä asiakirjoista käy lisäksi ilmi, että
kustannukset alittavan hinnoittelun taustalla on markkinoiden kilpailun
vastaiseen sulkemiseen tähtäävä hinnoittelustrategia. Kilpailuviraston asiakirjanäyttö osoittaa, että helmikuussa 2010 Valion toimitusjohtaja yhdessä yhtiön hallituksen ja johtoryhmän kanssa teki tietoisen päätöksen luopua
perusmaitoliiketoiminnan voitoista tarkoituksenaan lopettaa maitoraakaaineen tuonti Ruotsista, saavuttaa merkittävä, 80 prosentin, markkinaosuus ja
nostaa tämän jälkeen perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla
Foodsiin fuusioituneet Arla Ingmanin tuloa markkinoille.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
141
(152)
20.12.2012
547. Oikeuskäytännön mukaan menettelyssä on kyse määräävän markkina-aseman
väärinkäytöstä myös silloin, kun hinnoittelu kattaa muuttuvat kustannukset
mutta alittaa kokonaiskustannukset, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää
toteen. Näin ollen Valion menettely täyttää määräävän aseman väärinkäytön
tunnusmerkistön myös siinä tapauksessa, että sen hintojen katsottaisiin kattaneen muuttuvat kustannukset, mutta jääneen alle kokonaiskustannusten.
548. Valion S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset ovat korostaneet
sen muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta.
Valion S-ryhmälle soveltamat alennuskäytännöt ovat johtaneet siihen, että
Arla Ingman on joutunut myymään sekä vuonna 2010 että 2011 perusmaidot
SOK:lle olennaisesti halvemmalla kuin mikä Valion - jo itsessään muuttuvat
kustannukset alittava - toteutunut hinta SOK:lle on ollut. Tästä seuraa, että
Arla Ingmanin tappiot perusmaitojen toimituksissa SOK:lle ovat kasvaneet
huomattavasti suuremmiksi kuin Valion.
549. Valion menettelyn poissulkevaa vaikutusta on korostanut myös sen alennuskäytäntöjen valikoivuus. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valio on
kohdistanut volyymiperusteisia alennuksia erityisesti hankintojaan Arla Ingmanille siirtäneeseen S-ryhmään. Valion soveltaman alennustaulukon suurimmat alennukset tuottavat korkeimmat kasvutarjoukset ovat edellyttäneet
niin suuren perusmaitovolyymin hankkimista Valiolta, etteivät ne ole soveltuneet lainkaan muihin vähittäiskaupan ryhmittymiin kuin S-ryhmään. Lisäksi
Valio tarjosi SOK:lle maaliskuussa 2010 uusia lisäalennuksia, joiden ehtona
oli, että S-ryhmä lisää ostojaan Valiolta. Ilman volyymien kasvattamista hinnat säilyisivät ennallaan. Valion tarjous oli yksinomaan S-ryhmälle osoitettu
ylimääräinen tarjous volyymien kasvattamiseksi.
550. Kilpailuviraston asiakirjanäyttö osoittaa, että johtava peruste Valion
hinnoittelussa keväästä 2010 lähtien on ollut markkinoiden sulkeminen
kilpailun vastaisesti yhtiön perusmaitoliiketoiminnan tuloksen uhrauksen
kustannuksella. Valion tavoitteekseen asettaman 80 prosentin markkinaosuuden saavuttaminen olisi merkinnyt sitä, Valio olisi kasvattanut markkinaosuuttaan 25 prosenttiyksiköllä ja saanut haltuunsa suurimman osan kilpailijoidensa perusmaitojen myynnin volyymistä. Samalla se olisi merkinnyt sitä,
että Arla Ingman olisi marginalisoitunut pieneksi alueelliseksi toimijaksi tai
poistunut kokonaan markkinoilta. Valion menettelyn vaikutuksena myös
muiden alalla toimivien pienempien meijereiden, kuten Satamaidon ja Maitokolmion kilpailukyky ja kannattavuus ovat heikentyneet olennaisesti ja yritykset ovat kärsineet huomattavia tappioita.
551. Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävä markkina-asema tuo yritykselle
erityisvastuun, jonka mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen tulee
varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
142
(152)
20.12.2012
yhteismarkkinoilla. Arvioitaessa Valion menettelyä kokonaisuutena on
viraston selvitysten perustella ilmeistä, että Valion toiminta on ristiriidassa
määräävän aseman mukanaan tuoman erityisvastuun kanssa. Valio on
omaksunut hinnoittelustrategian, jossa se kustannukset alittavalla
hinnoittelulla, poissulkevaa vaikutusta korostaneilla volyymialennuksilla sekä
selektiivisillä alennuskäytännöillä on pyrkinyt kilpailun vastaisesti sulkemaan
perusmaitojen markkinat ja estämään yhteismarkkinoiden tehokaan toiminnan sekä siitä koituvat hyödyt suomalaisille kuluttajille. Valion menettelyn
tarkoituksena on ollut tehokkaan kilpailun poissulkeutumisen kautta saavuttaa erittäin huomattava markkinaosuus ja nostaa perusmaitojen hinnat aiheuttaen merkittävää haittaa kuluttajille.
11 Seuraamusmaksu
11.1 Sovellettava laki
552. Kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo 4 tai 6
§:n tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan säännöksiä, määrätään
seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai
seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin
pidetä perusteettomana. Seuraamusmaksua määrättäessä on otettava
huomioon kilpailunrajoituksen laatu ja laajuus sekä sen kestoaika. Maksu saa
olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan
elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän edellisen vuoden
liikevaihdosta. Edellisen vuoden liikevaihdolla tarkoitetaan
markkinaoikeuden päätöstä edeltävän vuoden liikevaihtoa. 298
Seuraamusmaksun määrää kilpailuviraston esityksestä markkinaoikeus.
Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle. Markkinaoikeus ottaa
enimmäismäärän huomioon viran puolesta.
553. Kilpailulain 12 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo 5 tai 7 §:n
taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan
säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä
vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta
muutoin perusteettomana. Kilpailulain 13 §:n mukaan seuraamusmaksun
suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava
huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä
rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia
kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan liikevaihdosta
siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja viimeksi osallistui rikkomukseen.
Seuraamusmaksun määrää kilpailuviraston esityksestä markkinaoikeus.
Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle. Markkinaoikeus ottaa
enimmäismäärän huomioon viran puolesta.
298
KHO 2009:83, kohta 1167.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
143
(152)
20.12.2012
554. Kilpailulain 50 §:n 3 momentin mukaan ennen mainitun lain voimaantuloa
tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin sovelletaan kilpailunrajoituslain
säännöksiä. Lainkohdan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluissa
todetaan, että " - - [j]os kilpailunrikkomus on alkanut vanhan lain aikana ja
jatkunut tämän lain voimaantulon jälkeen, vanhan lain aikaiseen
rikkomukseen sovelletaan vanhan lain säännöksiä ja tämän lain voimaantulon
jälkeen tapahtuneeseen osaan rikkomuksesta sovelletaan tämän lain
säännöksiä. - - ". 299
11.2 Seuraamusmaksu määräämisen lähtökohta
555. Lähtökohtana seuraamusmaksun määräämisessä on, että sillä tulee olla
riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Tämä saavutetaan vain, jos
seuraamusmaksun suuruus on sellainen, ettei kielletty kilpailun rajoittaminen
ole rajoitukseen osallistuville elinkeinonharjoittajille kannattavaa. Riittävän
suurella seuraamusmaksulla on näin ollen kaksi tehtävää: 1) Seuraamusmaksu
on kilpailulakia rikkoneelle elinkeinonharjoittajalle rangaistuksen luonteinen
hallinto-oikeudellinen sanktio. 2) Seuraamusmaksun tulee tehokkaasti estää
kilpailunrajoitukseen ryhtyminen, sen jatkaminen sekä uusiminen. 300
11.3 Valiolle esitettävä seuraamusmaksu
556. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valion määräävän markkinaaseman väärinkäyttö alkoi 1.3.2010. Väärinkäyttö jatkui vuosien 2011 ja 2012
aikana ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan edelleen. Edellä todetusta
seuraa, että Kilpailuvirasto esittää, että Valiolle määrätään seuraamusmaksu
rikkomusajalta ennen 1.11.2011 kilpailunrajoituslain 7 §:n nojalla ja mainitun
ajankohdan jälkeiseltä ajalta kilpailulain 12 §:n ja 13 §:n nojalla.
557. Kilpailuviraston jäljempänä kohdassa 11.4 Valiolle esittämän
seuraamusmaksun määrä kattaa koko rikkomusajan ja siinä on otettu
huomioon yllä selostettu lainmuutos. Kuten kilpailulain 13 §:n
yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, lainkohta vastaa eräin
täsmennyksin kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 momenttia. Kilpailuvirasto katsoo,
että viitattuja täsmennyksiä on käytetty vakiintuneesti aiemmassa
oikeuskäytännössä seuraamusmaksun suuruutta arvioitaessa ja sitä
määrättäessä jo ennen kilpailulain voimaantuloa. 301 Näin ollen Valiolle
esitettävän seuraamusmaksun perusteet esitetään seuraavassa käyttämällä
kilpailulain 13 §:ssä esitettyjä täsmennettyjä kriteereitä.
HE 88/2010 vp, s. 83.
HE 88/2010 vp, s. 58 - 59; Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 6.
301 HE 88/2010 vp, s. 58; Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 8.
299
300
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
144
(152)
20.12.2012
558. Kilpailuviraston esittämä seuraamusmaksu perustuu alla esitettävään
kokonaisarviointiin.
11.3.1 Rikkomuksen laatu ja menettelyn moitittavuus
559. Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen erityisvastuuta on kuvattu
edellä jaksossa 10.4.1 . Valion olisi sen asema huomioon ottaen tullut
varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua
yhteismarkkinoilla. Valio on sitä vastoin ryhtynyt nimenomaisiin toimiin
sulkeakseen markkinat kilpailun vastaisesti.
560. Muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on jo sinällään osoitus
määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, sillä yhtä tehokas kilpailija ei
tällöin voi tarjota tuotteita asiakkaille ilman tappiota. Valion rikkomus on jo
yksin tällä perusteella vakava kilpailunrajoitus.
561. Valion menettelyn vakavuutta korostaa viraston hallussa oleva yksiselitteinen
näyttö syrjäyttämistarkoituksesta. 302 Kilpailuviraston asiakirjanäyttö osoittaa,
että helmikuussa 2010 Valio teki tietoisen päätöksen luopua
perusmaitoliiketoiminnan voitoistaan sulkeakseen markkinat kilpailunvastaisesti. Aloite kilpailunvastaisen strategian omaksumiseen tuli Valion ylimmästä
johdosta ja sitä käsiteltiin päätöksenteosta vastaavissa ylimmissä
toimielimissä, yhtiön hallituksessa ja johtoryhmässä. Strategian käytännön
toteutuksesta vastasivat toimitusjohtaja yhdessä myyntijohtajan ja tämän
alaisten kanssa.
562. Asiakirjoista käy ilmi, että Valion tarkoituksena on ollut sulkea markkinat
kilpailunvastaisesti ja saavuttaa tätä kautta merkittävä, 80 prosentin,
markkinaosuus. Tehokkaan kilpailun poissulkeutumisen jälkeen yhtiön
nimenomaisena tarkoituksena oli nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, joka
edelsi Arla Foodsiin sulautuneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille ja
aiheuttaa siten merkittävää haittaa suomalaisille kuluttajille.
563. Rikkomuksen laatua arvioitaessa Kilpailuvirasto on menettelyn
moitittavuutta lisäävänä seikkana ottanut huomioon Valion menettelyn
markkinat sulkevaa vaikutusta korostaneet yhtiön S-ryhmälle tarjoamat
ehdolliset volyymialennukset. Valion soveltamat alennukset ovat johtaneet
siihen, että Arla Ingman on joutunut myymään perusmaidot S-ryhmälle
olennaisesti halvemmalla kuin mikä Valion - jo itsessään muuttuvat
kustannukset alittava - toteutunut hinta on ollut. Tämä on osaltaan
kasvattanut Arla Ingmanin tappiot perusmaitojen toimituksissa S-ryhmälle
huomattavasti suuremmiksi kuin Valion ja lisännyt siten menettelyn poissulkevaa vaikutusta.
302
Ks. edellä jakso 10.4.3
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
145
(152)
20.12.2012
564. Moitittavuutta lisäävänä seikkana virasto on ottanut huomioon myös sen,
että Valio on kohdistanut alennuksiaan nimenomaisesti hankintojaan Valiolta
Arla Ingmanille siirtäneeseen S-ryhmään. Valio teki 25.3.2010 S-ryhmälle
ylimääräisen tarjouksen volyymien kasvattamiseksi. Valio tarjosi S-ryhmälle
1.4.2010 alkaen uusia alennuksia, joiden ehtona oli, että S-ryhmä kasvattaisi
ostojaan Valiolta noin
miljoonalla litralla. Valio ei
tarjonnut vastaavaa alennusta muille vähittäiskaupan ryhmittymille. 303
565. Rikkomukseen laatua arvioitaessa Kilpailuvirasto on lisäksi ottanut
huomioon Valion menettelyn yhteismarkkinatavoitteen vastaisuuden. Valio
on menettelyllään pyrkinyt keinotekoisesti eristämään Suomen markkinat,
estämään jäsenvaltioiden välisen kaupan kehittymisen ja rajat ylittävän
kilpailun tuomat hyödyt kuluttajille. Yhteismarkkinatavoitteen vastaisuus
tekee jo sinällään Valion menettelystä erityisen vakavan 102 artiklan
rikkomuksen.
566. Valion menettelyyn sisältyy myös piirteitä, jotka osoittavat
piittaamattomuutta lain sisällöstä. Kilpailuviraston hallussa oleva
asiakirjanäyttökin osaltaan osoittaa, että Valio ei ole liiketoiminnassaan
ottanut huomioon kilpailulainsäädännön ja siitä johtuvan erityisvastuun
asettamia rajoja määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminnalle
markkinoilla. Valio ei ole asian selvittämisen yhteydessä tehnyt myöskään
toimenpiteitä rikkomuksen lopettamiseksi. Kilpailuvirasto ilmoitti Valiolle
maaliskuussa 2011 alustavan arvionsa siitä, että sen menettelyssä on kyse
määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Valiota kuultiin joulukuussa
2011 viraston päätös- ja seuraamusmaksuesitysluonnoksesta. Virasto on
lisäksi keväästä 2012 lähtien antanut Valiolle neuvontaa siitä, mitkä toimet
riittävät päättämään epäillyn rikkomuksen. Tästä huolimatta väärinkäyttö
jatkuu viraston tietojen mukaan edelleen.
567. Valion menettelyn moitittavuutta lisää lisäksi se, että Valion on todettu
käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa ennenkin ja sen
menettelyssä on siten kyse uusimisesta. Vuonna 1998 antamallaan päätöksellä
KHO määräsi Valiolle 5 miljoonan markan suuruisen seuraamusmaksun
määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä nestemaitotuotteiden
markkinoilla. 304
568. Kilpailuvirasto toteaa, että esitetty näyttö huomioon ottaen kyseessä on
laadultaan ja moitittavuuden asteeltaan erittäin vakava kilpailunrikkomus.
303 Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen
30.3.2010 liitetiedostoineen.
304 KHO: 1998:65, päätös 11.11.1998/2498
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
146
(152)
20.12.2012
11.3.2 Rikkomuksen laajuus
569. Valion menettely on käsittänyt koko Suomen alueen. Rikkomuksen laajuutta
arvioitaessa Kilpailuvirasto on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että
Valion menettelyn tarkoituksena on ollut estää toisesta jäsenvaltiosta peräisin
olevan maitoraaka-aineen tuonti Suomen markkinoille sekä sulkea kotimaan
markkinat niin, ettei toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleva kilpailija pysty
toimimaan markkinoilla kannattavasti.
570. Kilpailuvirasto arvioi maantieteellisen laajuuden lisäksi rikkomuksen
taloudellista laajuutta kiinnittämällä huomiota rikkomuksen kohteena olevan
perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoiden kokoon ja siihen
liikevaihdon määrään, joka Valiolle on näiltä markkinoilta kertynyt.
571. Maidosta jalostettujen erilaisten tuotteiden joukossa perusmaidot on
volyymiltaan suurin tuoteryhmä. Vuonna 2011 Suomessa myytiin
perusmaitoja noin 560 miljoonaa litraa. Tukkuhinnoin mitattuna Suomessa
myytiin vuonna 2011 perusmaitoja yhteensä noin 280 miljoonalla eurolla.
Valion perusmaitoliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli noin
miljoonaa euroa. Valion perusmaitoliiketoiminnan kokonaisliikevaihto ajalta 1.3.2010 - 30.8.2012 on noin
miljoonaa euroa.
572. Edellä Valion kilpailunrikkomuksen maantieteellisestä ja taloudellisesta
laajuudesta todettu osoittaa, että kyseessä on laajuudeltaan merkittävä
kansallisen kilpailuviranomaisen selvitettävänä oleva määräävän markkinaaseman väärinkäyttö. Rikkomuksen kohteena on raakamaidosta
jalostettavista tuotteista volyymiltaan suurin tuoteryhmä, josta kertyvä
liikevaihto on huomattava.
11.3.3 Rikkomuksen kesto
573. Valion määräävän markkina-aseman väärinkäyttö alkoi 1.3.2010.
Väärinkäyttö on jatkunut keskeytyksettä vuosien 2011 ja 2012 aikana ja
jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan edelleen.
574. Väärinkäyttö on siten jatkunut tähän mennessä lähes kolme vuotta.
Rikkomus on näin ollen pitkäkestoinen, mikä on otettu huomioon
esitettävän seuraamusmaksun määrässä.
11.3.4 Muut seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavat seikat
575. Seuraamusmaksun suuruus perustuu kilpailulain 13 §:n nojalla
kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä otetaan huomioon edellä mainittujen
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
147
(152)
20.12.2012
seikkojen lisäksi myös muita tapauskohtaisessa arvioinnissa esille nousevia
tekijöitä. 305
576. Esillä olevassa asiassa Kilpailuvirasto on tällaisena tekijänä ottanut huomioon
Valion huomattavan liikevaihdon erityisestävän vaikutuksen
aikaansaamiseksi. 306 Seuraamusmaksu on kilpailulakia rikkoneelle yritykselle
hallinto-oikeudellinen sanktio, jonka on oltava määrältään riittävä, jotta se
tehokkaasti estää kilpailunrajoitukseen ryhtymisen, sen jatkamisen ja sen
uusimisen. 307
577. Valion liikevaihto vuonna 2011 oli 1929 miljoonaa euroa.
11.4 Seuraamusmaksun määrä
578. Edellä todetuilla perusteilla Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus
määrää Valiolle 70 000 000 euron seuraamusmaksun.
12 Sovelletut säännökset
Kilpailulain (948/2010) 1a, 3, 4, 7, 12, 13 ja 50 §, kilpailunrajoituslain (ml.
muutossäännös, 318/2004) 1a, 3, 6 § ja Euroopan unionin toiminnasta
annettu sopimus, artikla 102.
Ylijohtaja
Timo Mattila
Tutkimuspäällikkö
Sanna Syrjälä
VALITUSOSOITUS LIITTEENÄ
HE 88/2010 vp, s. 58. Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 9 - 10.
KHO 11.11.1998, dnro 2498, 3482/1/97 (Valio), KHO 20.12.2001, dnro 3670, 3684 ja 3685/2/00 (Mikkeli),
KN 18.5.2001, dnro 150/690/1999 (Elisa), MAO 614/2009 (raakapuun osto).
307 HE 88/2010 vp, s. 58 - 59; Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 6.
305
306
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
20.12.2012
LIITELUETTELO
1.
Valion
kannattavuuslaskelma (OFA) 2009
2.
Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010
3.
Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Kivirinne/Jaakkola 23.2.2010
4.
Muistio tapaamisesta SOK/Kilpailuvirasto 27.9.2011.
5.
Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2010 Kotimaisuus (ml. taulukkoraportti)
6.
Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2011 Kotimaisuus (ml. taulukkoraportti)
7.
Osuuskauppa Suur-Seudun tiedote 5.3.2010
8.
Osuuskauppa Suur-Seudun tiedote 9.3.2010
9.
Osuuskauppa Hämeenmaan tiedote 9.3.2010
10.
HOK-Elannon tiedote 5.3.2010
11.
HOK-Elannon tiedote 8.3.2010
12.
Artikkelit Helsingin Sanomat 5.3.2010, 6.3.2010 ja 9.3.2010
13.
Artikkeli Kauppalehti 9.3.2010
14.
Artikkeli Ilkka 6.3.2010
15.
Artikkeli Kaleva 7.3.2010
16.
Artikkeli Maaseudun Tulevaisuus 10.3.2010
17.
Artikkeli Turun Sanomat 9.3.2010
18.
Artikkeli Dagens Industri 8.3.2010
19.
Artikkeli Suomenmaa 9.3.2010
20.
Artikkeli Markkinointi & Mainonta 16/12 28.9.2012.
21.
Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010
22.
Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen
23.
Valion tiedote 29.11.2010
148
(152)
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
149
(152)
20.12.2012
24.
Valion tiedote 3.10.2012.
25.
Valion tiedote 4.9.2012.
26.
Asianosaisjulkiset diat Arla Ingmanin vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012
(tiedot annetaan Valiolle Arla Ingmanin 12.12.12 antaman suostumuksen perusteella)
27.
Valion perusmaitojen kustannusrakenne vuosina 2009 ja 2010
28.
ATLAS
29.
Valion selvitys Kilpailuvirastolle 5.4.2011 (lukuun ottamatta selvityksen liitettä 3, Maidon
tarjontaketju Suomessa)
30.
Valion selvitys Kilpailuvirastolle 15.11.2012 (mukaan lukien liitteet 1-4)
31.
Valion selvitys Kilpailuvirastolle 31.5.2011 mukaan lukien selvityksen liite 2 "arvosuhteen muutoksen vaikutus perusmaitojen kannattavuuteen" ja liite 3 "perusmaitojen oikaistu laskenta 1.1.30.4.2010.
32.
Valio Oy:n tilinpäätös 2010
33.
Valio Oy:n tilinpäätös 2011
34.
Valion perusmaitojen
(ATLAS) 3-12/2010
35.
Valion perusmaitojen
(ATLAS) 3-12/2010
36.
Valion perusmaitojen
(ATLAS) 1-12/2011
37.
Valion perusmaitojen
(ATLAS) 1-4/2012 ja 1-8/2012
38.
Valion perusmaitojen
(ATLAS) 3-12/2010
39.
Valion perusmaitojen
(ATLAS) 1-12/2011
40.
Kilpailuviraston koostama yhteenveto Valion toimittamista OFA-laskelmista 3/2010-12/2011
(AVC)
41.
Kilpailuviraston koostama yhteenveto Valion toimittamista ATLAS-laskelmista 3/2010-8/2012
(AVC)
42.
Dia-esitys "Talouden tunnusluvut ja ohjaus, Tasapainotettu mittaristo", materiaalia Valion executive-kurssille 13.10.2010.
43.
Muistio Valion laskentapäällikön kuulemisesta 20.1.2011.
laskentaperiaatteet, 3.8.2011.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
150
(152)
20.12.2012
44.
Valion ja Arla Ingmanin välinen puitesopimus kiintiömaidon hankinnasta vuodelle 2011.
45.
Valion
kannattavuuslaskelmat (OFA) 2008.
46.
Valion
12/2010
kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-2/2010, 3-8/2010, 9-
47.
Valion
9-12/2011
kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-4/2011, 5-8/2011 ja
48.
Kilpailuviraston laskelma Valion perusmaitojen keskimääräisestä vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC) (OFA)
49.
Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liitteineen 1-4
50.
Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 16.6.2010
51.
Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 7.10.2009
52.
Eurostat: Fat contents and protein contents (cow milk's)
53.
Valion vastine Kilpailuvirastolle 29.2.2012
54.
Muistio Kilpailuviraston tarkastukselta 22.3.2012
55.
Sähköpostiviesti Laaksonen/Parttimaa 16.11.2010 liitetiedostoineen
56.
Valion hallituksen kokouksen pöytäkirja 7.4.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Yhtiökokous
8.4.2010"
57.
Valion toimitusjohtajan sähköposti 15.2.2010
58.
Muistio Valion toimitusjohtajan kuulemisesta 20.1.2011.
59.
Valion myyntijohtajan sähköposti liitetiedostoineen 4.3.2010
60.
Valion johtoryhmän pöytäkirja 22.-24.3.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Ylläs 2010"
61.
Valion johtoryhmän pöytäkirja 28.-29.9.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "TKMM tavoitteet
2011 – mitä seuraavaksi?
62.
Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.8.2010 ja kokouksessa käsitellyt diaesitykset "Hintanäkymät
2011", "Myyntikatsaus" ja "Katsaus"
63.
Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010 ja kokouksessa käsitelty diaesitys "Riskit ja potentiaalit,
maitokate-analyysit, maitokate- ja tuloslaskelma"
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
151
(152)
20.12.2012
64.
Valion selvitys Kilpailuvirastolle 28.9.2012 mukaan lukien liitteet 1-4
65.
Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Alarotu/Slotte 5.8.2010
66.
Sähköpostikirjeenvaihto Pellinen/Hirvonen 4.4.2010
67.
Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Hirvonen 7.4.2010
68.
Sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Lehtonen 7.4.2010
69.
Sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Pellinen 20.12.2010
70.
Sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte 14.4.2011
71.
Sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 18.4.2011
72.
Sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen/Alarotu 29.8.2011
73.
Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010
74.
Sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009
75.
Sähköpostikirjeenvaihto Sundholm/Lehtonen 30.12.2009
76.
Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Isohanni 11.1.2010
77.
Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen, 13.1.2010
78.
SOK:n 6.9.2011 tekemä hintavertailutaulukko
79.
Sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 29.8.2011
80.
Sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 30.8.2011
81.
Sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen 29.8.2011
82.
Sähköposti Suviranta/Koivuniemi/Raivio 4.11.2009 liitetiedostoineen
83.
Valion Kilpailuvirastolle 10.9.2012 tuottamat laskelmat maitopohjaisten jauheiden maitotuotoista.
84.
Valion Kilpailuvirastolle 21.10.2011 toimittamat budjetin ja liikevaihdon seurannan raportit
85.
Kilpailuviraston laatima raakamaidon ainesosien käyttöä kuvaava tarkastelu ja tarkastelun pohjana
olevat Valion Kilpailuvirastolle 21.10.2011 toimittamat maidon aineisosien käyttöä koskevat
tilastot.
KILPAILUVIRASTO
Konkurrensverket
JULKINEN
liikesalaisuudet poistettu
Dnro 478/14/2010
152
(152)
20.12.2012
86.
Eurostat: Milk Prices EU 2000-2011
87.
Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen / Jaakkola 21.01.2010.
88.
SOK:n selvitys Kilpailuvirastolle 4.11.2011
89.
Muistio tapaamisesta Kilpailuvirasto/Valio 17.3.2011.
90.
Valion johtoryhmän pöytäkirja 19.1.2011
91.
Valion selvitys Kilpailuvirastolle 15.11.2012, liitteenä olevat asiantuntijalausunnot 1-4
92.
Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2010
93.
Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2011
94.
Pöytäkirja Valio Oy:n varsinaisesta yhtiökokouksesta 8.4.2010
95.
Pöytäkirja Valio Oy:n varsinaisesta yhtiökokouksesta 7.4.2011
96.
Pöytäkirja Valio Oy:n varsinaisesta yhtiökokouksesta 11.4.2012
97.
Sector Report: "Support for farmers' co-operatives in the dairy sector", Authors: Markus Hanisch,
Malte Müller, Jens Rommel, Department of Agricultural Economics, Humboldt University Berlin.
98.
Asianosaisjulkinen kooste Osuuskunta Maitokolmion kermojen ja rasvojen kannattavuutta koskevasta vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan Valiolle Osuuskunta Maitokolmion 17.12.12 antaman suostumuksen perusteella)
99.
Asianosaisjulkinen kooste Osuuskunta Satamaidon Kilpailuvirastolle 18.12.2012 toimittamasta
selvityksestä (tiedot annetaan Valiolle Osuuskunta Satamaidon 19.12.12 antaman suostumuksen
perusteella)