Hyvän juomaveden tunnusmerkit, Veli-Pekka

Hyvän juomaveden
tunnusmerkit
Teknologiatrendit 2020: VESI
Veli-Pekka Vuorilehto
3.5.2012
2.5.2012
Minkälainen on hyvä juomavesi?
Suomessa virallinen termi on talousvesi
Henkilökohtainen hygienia, 68 l
WC:n huuhtelu, 31 l
Pyykinpesu, 22 l
Ruokailu, 30 l
Juominen, 2 l
Muu kulutus, 5l
Veden kulutuksen jakautuminen kotitalouksissa (158 l / as / vrk)
2.5.2012
2
Laadun määritelmiä
• WHO:n ohjearvot juomavedelle
• Lainsäädäntö:
Neuvoston direktiivi 98/83/EY
STM:n asetus 461/2000
• Yleinen suomalainen määritelmä:
”Hyvä talousvesi on terveydelle vaaratonta, hyvänmakuista,
kirkasta ja väritöntä. Vesi ei myöskään saa aiheuttaa
merkittävää vedenjakelulaitteiden syöpymistä”
2.5.2012
3
Kuluttajan odotukset hyvälle
juomavedelle
• Turvallisuus
• Laatu
• Riittävyys ja saatavuus
• Imago
2.5.2012
4
Haasteita talousveden laadulle,
turvallisuudelle, saatavuudelle ja imagolle
Mikropollutantit
Rapistuva infra
Puutteellinen sanitaatio
Maa- ja metsätalous
© Hinrich
Teollisuuden vedenkäyttö ja päästöt
Yhdyskuntien jätevedet
Tulvat
Puutteellinen osaaminen
Kuivuus
2.5.2012
5
PINTAVESIEN EKOLOGINEN TILA
Tilanne Suomessa
• Suomessa liittymisaste vesilaitoksiin on yli 90 %
ja viemärilaitokseen reilu 80 %
• Kokonaisuutena vesihuollon perusinfra on
olemassa
• Vettä on Suomessa riittävästi. Veden käytön
intensiteetti (Vedenoton suhde sisäisiin
vesivaroihin) on, Suomessa 2,3 %, Euroopassa
keskimäärin 6,3 %, Belgiassa 75,3 %
• Veden puhdistaminen turvalliseksi ja vähintään
käyttökelpoiseksi ei ole kovinkaan hankalaa.
Laadun ylläpitäminen verkostossa on
haasteellisempaa
• Talousveden laatu on pääsääntöisesti hyvää:
Vuonna 2010 rekisteröity kaksi
vesivälitteistä epidemiaa (sairastuneita 40)
Elintarvikevälitteisiä 42 (sairastuneita 920)
(Evira)
• Riskit talousvedelle ovat useimmiten osaamiseen,
resursseihin, organisaatiorakenteisiin ja
asenteisiin liittyviä.
6
Lähde: Alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE
Vesivarojen käyttö Suomessa
Lähde: Vesilaitosyhdistys, Tilastokeskus
2.5.2012
7
Mielikuvien vaikutus veden laatuun
Kummasta saadaan parempaa juomavettä?
2.5.2012
8
Tilanne maailmalla
• FAO on arvioinut (2007), että vuoteen 2025 mennessä kaksi
kolmasosaa maailman väestöstä asuu veden ajoittaisesta
puutteesta kärsivillä alueilla
• Käyttökelpoiset vesivarat eivät ole jakautuneet tasaisesti. Veden
säästö runsasvetisillä alueilla ei paranna tilannetta veden
puutteesta kärsivillä alueilla
• YK:n määritelmään mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus veteen.
Jokaisella ihmisellä pitäisi olla käytettävissä vähintään 20-40 litraa
vettä vuorokaudessa ja veden pitäisi olla alle kilometrin matkan
takana
• Maailman makean veden käytöstä kuluu n. 70 % kasteluun, n.22
% teollisuudessa ja n. 8 % kotitalouksissa ( Lähde: World Water
Assessment Programme (WWAP))
2.5.2012
9
Veden kulutus
• Veden kulutus riippuu puhtaan veden saatavuudesta:
Vesi yli kahden kilometrin päässä:
• keskimääräinen kulutus 3-35 litraa / vuorokausi.
Vesi alle kahden kilometrin päässä:
• keskimääräinen kulutus 20-75 litraa / vuorokausi
Vesi suoraan hanasta:
• keskimäärin 30-800 litraa / vuorokausi
• Sitä enemmän kulutamme, mitä vaivattomammin vettä saamme!
Lähde: Unicef
2.5.2012
10
Veden kulutus
2.5.2012
11
Pulloveden kulutus EU:ssa v 2009 (l/as)
Osuus väestöstä, jolla on turvallinen
juomaveden lähde (2002)
Author: Philippe Rekacewicz, Emmanuelle Bournay, UNEP/GRID-Arendal
http://www.grida.no/graphicslib/detail/proportion-of-population-with-improved-drinking-water-supply-in-2002_123e#
Vedenotto ja käyttö (2009)
UNEP/GRID-Arendal http://www.grida.no/graphicslib/detail/water-withdrawal-and-use_c1e5
2.5.2012
14
Vesiköyhyysindeksi
• Indeksin ovat kehittäneet World Water Council ja Britannian Centre
for Ecology and Hydrology. Indeksillä vertaillaan maailman valtioita
käytettävissä olevien vesivarojen mukaan
• Indeksin laskemisessa otetaan huomioon 1. vesivarojen määrä, 2.
vesihuollon kattavuus, 3. veden käyttö kotitalouksissa,
teollisuudessa ja maataloudessa, 4. ympäristöasiat sekä 5.
vesihuoltoon liittyvät sosioekonomiset tekijät.
• Kustakin osatekijästä saa enintään 20 pistettä (max. 100). Kun
indeksi on suuri, vesiasiat ovat kunnossa.
• Suomen indeksi on korkein (78) ja Haitin matalin (35,1)
2.5.2012
15
Vesiköyhyysindeksi eri maissa 2002
Lähde: World Resources Institute, 2006.
2.5.2012
16
Globaalit haasteet vesitaloudelle
Väestön
kasvu
Elintason
kasvu
Teollisuustuotannon
kasvu
Maataloustuotannon
kasvu
Ympäristöongelmat
Kiihtyvä kilpailu
käyttökelpoisista
vesivaroista
Ilmastonmuutos
Lopuksi
• Suomessa vesiasiat ovat
pääsääntöisesti kunnossa
• Maailmanlaajuiset vesiongelmat
ovat usein äärimmäisen
kompleksisia
• Teknologialla hoidetaan vielä
liikaa ongelmien seurauksia
• ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy”
2.5.2012
18
KIITOKSET
MIELENKIINNOSTANNE
2.5.2012
19