ulkoinen pelastussuunnitelma baltic tank oy (rauman satama)

Transcription

ulkoinen pelastussuunnitelma baltic tank oy (rauman satama)
ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA
BALTIC TANK OY (RAUMAN SATAMA)
HYVÄKSYNTÄ:
Päiväys
Nimi
Virka-asema
Päivitystiedot
Päiväys
Asia
Nimi ja virka-asema
28.4.2013
Päivitetty
JS
Sisältö
1
1.1
1.2
1.3
1.4
YLEISTÄ
Suunnitelman tarkoitus
Säädösperusta
Suunnitelman päivittäminen
Suunnitelmasta tiedottaminen
2
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
2.6
ALUEEN YLEISTIEDOT
Osoite ja yhteystiedot
Ajo-ohjeet
Alueen kuvaus
Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot
Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä
Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa
helpottavat laitteet
3
3.1
3.2
SUURONNETTOMUUSVAARAT
Vaaraa aiheuttavat kemikaalit
Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot
4
4.1
4.2
4.3
4.4
ALUEEN PELASTUSORGANISAATIO
Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat
Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen
Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa
Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö
5
5.1
5.2
PELASTUSTOIMEN MUODOSTELMAT JA VASTEET
Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
Torjuntakalusto
6
TUKIORGANISAATIOT
7
PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN SUURONNETTOMUUSTILANTEESSA
7.1
7.2
Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat)
Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen
7.3
7.4
7.5
7.6
7.7
7.8
7.9
Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen
Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen
Evakuointi
Ympäristövahinkojen minimoiminen
Muonituksen järjestäminen ja muu huolto
Viestintä
Onnettomuustilanteen lopettaminen
8
8.1
8.2
8.3
8.4
8.5
8.6
8.7
VÄESTÖN VAROITTAMINEN
Väestöhälyttimet
Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät
Yleinen vaaramerkki
Vaara ohi -merkki
Hätätiedotepohja
Muu viranomaistiedote
Väestölle annettavat toimintaohjeet
9
ONNETTOMUUDESTA TIEDOTTAMINEN
9.1
9.2
9.3
9.4
Onnettomuusilmoitukset
Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku
Muiden EU-maiden tiedottaminen
Medialle tiedottaminen
10
SUURONNETTOMUUSHARJOITUSTEN
JÄRJESTÄMINEN
Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset
10.1
1 Yleistä
1.1 Suunnitelman tarkoitus
Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 §:ssä mainituilla
alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.
Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta
löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita
tarvitaan pelastustoimintaan.
1.2 Säädösperusta
Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011).
Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan
neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom.
Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa
aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma.
1.3 Suunnitelman päivittäminen
Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset.
1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen
Päivämäärä
Kuulemistilaisuus pidetty
Turvallisuustiedote jaettu
20.2.2013
Pelastuslaitos järjesti yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asetti valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitettiin paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista.
Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään.
Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille,
joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen toteutettiin jakamalla turvallisuustiedotteet (liite 1)
yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa vuonna 2013.
Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.
Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella ja pelastuslaitoksen
internet-sivuilla.
2 Alueen yleistiedot
2.1 Osoite ja yhteystiedot
Toiminnanharjoittaja
Baltic Tank Oy
Osoite
RAUMAN SATAMA
Matinvahe
26100 RAUMA
Yhteyshenkilöt
Varastopäällikkö
Puhelin
020 71197 23
Puhelin
020 7119703
Ville Lehtonen
HSEQ päällikkö
Raija Säteri
Puhelin
2.2 Ajo-ohjeet
Ajoreitti Rauman paloasemalta seuraava: Sahankatu
Aittakarinkatu
Anderssonintie Matinvahe
Baltic Tank Oy
vaihtoehtoinen kulku kemikaalionnettomuuksissa
Sahankatu Seminaarinkatu Syväraumankatu Hakunintie
Sataman alueen kautta Baltic Tank Oy
2.3 Alueen kuvaus
Toiminnan kuvaus
Yleiskuvaus alueen rakennuksista
Baltic Tank Oy on erikoistunut kemikaalien, öljytuotteiden, päällystyspigmenttien, ravintorasvojen sekä muiden nestemäisten elintarvikkeiden varastointiin, pakkaukseen sekä maa- ja merikuljetuksiin.
Baltic Tank Oy:n Rauman pohjoisterminaali on kemikaalien ja
nesteiden varastointi- ja käsittelyterminaali. Säiliöalue sijaitsee
Rauman kaupungin keskustan länsi puolella merenrannassa Rauman satama-alueella. Käsittelyketju kattaa nestelaivojen purkaukset ja lastaukset säiliöstä laivaan tai päinvastoin, junatankkivaunujen lastaukset tai purkaukset säiliöön tai suorapumppauksella
vaunusta laivaan tai autoon, autojen lastauksen säiliöstä, etikkahapon 99 % liuotuksen vedellä 80 %:ksi, ei palavien nesteiden
astioittamisee 30-200 litran tai 1 m3-kontteihin piensäiliöistä
sekä tuotteiden säiliövarastoinnin
Säiliöitä on yhteensä 32 kpl, yhteiskapasiteetiltaan n. 35.740 m3,
joiden koot ovat 30 - 7.500 m3. Terminaalin läpimenoliikenne v.
2006 oli 95 100 tn. Terminaalin läpimenoliikenne on aiemmin, transiittoliikenteen huippuvuosina, ollut jopa yli 200.000 tn/v. Vuoden
2007 liikenne-ennuste on noin 95.000 tn/v, riippuen asiakassopimustarjousten toteuumisesta. Terminaalissa varastoidaan tai suora
pumpataan tällä hetkellä 20 eri tuotetta. Terminaali- työtä tehdään arkisin kahdessa vuorossa, päivävuorossa 3+1 henkilöä ja
tarvittaessa ilta- vuorossa klo 14.00 - 22.00 yksi tai kaksi henkilöä. Terminaali on avoinna autokäsittelylle arkisin klo 07.00 22.00. Laivakäsittelyt tapahtuvat useimmiten 24-17, poisluettuna
kansalliset juhlapäivät Junakäsittelyt hoidetaan pääasiassa arkisin klo 07.00 - 15.30, piki- vaunuja lämmitetään arkisin klo
07.00 - 22.00 tai ajoittain 24 h/5 vrk/vko.
Alueella sijaitsee lämpökeskus, autonlastauspaikat, pakkaamo
sekä toimistorakennus. Baltic Tank Oy:n naapureina sijaitsevat
myös Forlogistics Oy sekä Kiilto Oy:n säiliöalueet
Kokoontumispaikat vaa- Sataman rakennusten poistumisosastoista on vähintään kaksi uloskäyratilanteissa
tävää. Poistumisteitä ovat mm. sisäiset käytävät, kulkutiet, uloskäytävät ja varatiet. Poistumisteiden tulee olla vapaakulkuisia ja poistumisteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa tai esineitä. Poistumisopasteita ei saa peittää.
Kokoontumispaikat on merkitty asemapiirroksiin. Kokoontumispaikat
sijaitsevat ulkona. (liite 2)
2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot
2.5. Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä
Terminaalityötä tehdään arkisin kahdessa vuorossa, päivävuorossa 3+1 henkilöä ja tarvittaessa iltavuorossa klo 14.00- 22.00
yksi tai kaksi henkilöä. Terminaali on avoinna auto- käsittelylle
arkisin klo 07.00 - 22.00. Laivakäsittelyt tapahtuvat useimmiten 2417, pois- luettuna kansalliset juhlapäivät Junakäsittelyt
hoidetaan pääasiassa arkisin klo 07.00 15.30, pikivaunuja lämmitetään arkisin klo 07.00- 22.00 tai
ajoittain 24 h/5 vrk/vko. Kemikaalisatamaan johtavat tiet on
varustettu portein, jotka pidetään aina suljettuina. Kemikaalisataman varastoalue on eristetty aidalla maalta tultaessa
Alueella
Läheisyydessä
Kantasatama
Iso-Hakuni
Pikisaari
Kemikaali Pohjoinen
Martinkari Öljylaituri
Metsä-Fibre
XX
XX
XX
Lonsi
400
Komppi
300
STX:n telakka
2000
Petäjäs
200
2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat
laitteet
Automaattinen paloilmoitin
-
Automaattinen sammutuslaitteisto
-
Kaasuhälytinjärjestelmä -
Savunpoisto
-
Palopostiverkosto
Palovesijärjestelmä ”Kemikaali pohjoinen” kemikaalisatamassa
Kemikaalisataman alueella on palovesijärjestelmä, jonka avulla
saadaan käyttöön suuria määriä merivettä. Palovesijärjestelmää
syötetään kemikaalisataman kolmesta merivesipumppaamosta.
Palopostijärjestelmä Martinkarin satamassa
Öljysataman alueella on palovesijärjestelmä, jonka avulla saadaan
käyttöön suuria määriä merivettä. Palovesijärjestelmää syötetään
merivettä irtoruiskuilla.
Kohdesuojaukset
-
Sammutusvesien talteenotto
-
Lisää tarvittaessa kohtia
3 Suuronnettomuusvaarat
3.1. Vaaraa aiheuttavat kemikaalit
Kemikaali
olomuoto
Varastointija käsittelymäärä
Vaaraluokitus Vaaraominaisuudet
YK-numero
Anhydridi
1715
560 t/ 700m3 C;R1020/22;S:½)2636/37/39-45
Coatex M 138 dis- 300 m3
persioaine
Epikloorihydriini
2023
5t
Etikkahappo 60%
2789
65 t
T;R45-1023/24/25-34-43
S;53-45
R10Care,Cat2
C; R10 - 35
Etikkahappo 80 % 55 t
2789
C;R10 - 35
Etikkahappo 99%
2789
1900 t
/2000m3
C;R10 - 35
Mäntyöljypiki
2500 t
Torjuntaohjeet
onnettomuustilanteissa
Polyol
600 t
Raakamäntyöljy
2550 t
Stack
Wax/parafiini
300 t
Styreenimonomee- 2500 t
ri 2055
Öljyinen vesi
Xn; R10 -2036/38, S(2)23
90 t
Kemikaalien sijainti alueella on esitetty liitteessä 3
3.2 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot
Prosessi
Onnettomuusskenaario
Vaaraalue
Polttonesteiden
siirtopumppaukset
Kontin putoaminen ja rik100m2
koutuminen laivaan/laivasta
noston yhteydessä
Kontin alle jääminen
Kontin siirtäminen satamassa
Kontin putoaminen ja rik100m2
koutuminen lukin, kurottajan tai trukin kyydistä sisäisen siirron aikana välivarastoon
Kontin alle jääminen
Kontin siirtäminen satamaan tai
pois satamasta
Kontin putoaminen ja rikkoutuminen auton tai junan
kyydistä onnettomuustilanteen yhteydessä
Kontin alle jääminen
Vaarallisten aineiden säilytys
IMO kentällä
Kontin rikkoutuminen säily- 5000m2
tyksen aikana
Kaasuvuoto kontista
tai tulipalo
Rakennuspalot
Henkilövahingot, myrkylli-
Tulipalon vaaratekijät
100m2
1000m2
Vaarat
set savukaasut, jotka hait-
henkilökunnalle ja
taavat satama-alueella työs-
sammuttajille
Johtamissuunnitelma
kentelyä
Nosturipalot
Varastopalot
Nosturin konehuoneen palo 50m2
Tulipalon vaaratekijät
haittaa nosturinkuljettajan
ja nosturin käyttäjän
poistumista ohjaamista
poistumisturvallisuus
Laajamittainen varastopalo
10000m2
Laajamittainen varastopalo uhkaa muita
sataman alueella olevia rakennuksia ja
aiheuttaa savuhaittoja
Laivapalo öljysa- Mikäli laiturissa oleva laiva 10000m2
syttyisi, voisi tulipalo suotaman laiturissa
tuisissa tuuliolosuhteissa
levitä varastoalueelle.
Laajamittainen varastopalo
Säiliövaunujen tuonti ja vienti
Vaunuliikenne varaston purkuraiteille tapahtuu varastopäällikön VR:lle tekemän vaunu- jen vientiä tai
tuontia koskevan tilauksen perusteella. Tilaus voidaan tehdä, kun raide on varaston taholta tarkastettu ole-
van ns. vaihtokunnossa. Raiteilla on ns. "liikennevalot", jotka osoittavat veturinkuljettajalle, että raiteisto
on vaihtokunnossa ja työ voidaan tehdä. VR:n vastuulla on vaunujen siirtely ja paikoilleen lukitus purkuraiteelle tuonnin ja viennin yhteydessä. VR tarkastaa vielä omasta toimestaan, että purkuraide on vaihtotyökelpoinen, ennen kuin vaihtoa ryhdytään suorittamaan.
Tunnistetut vakavat vaaratilanteet ja niiden seuraukset
Törmäykset purkuraiteen päätepuskuriin
Purkuraiteella 159 on päätepuskuri. Muut raiteet ovat läpiajettavia. Törmäyksen seurauksena vaunut voivat
kaatua, syttyä tuleen, rikkoa läheisiä putkistoja ja rakenteita. Kaatuneista vaunuista kemikaali voi valua
maahan.
Vaunujen tuonti liian suurella nopeudella päin jo purettavana olevia vaunuja
Säiliövaunujen tuontiin liittyen tunnistettiin merkittävimmäksi vaaraksi vaunuletkan työntäminen liian suurella
nopeudella päin jo purettavana olevia vaunuja. Purettavien vaunujen liikahtaessa äkillisesti saattaa vaunujen
kansiaukoista loiskahtaa kemikaalia vaunun päälle ja edelleen valuma-altaaseen (raide 160) tai maahan.
Kemikaali voi syttyä esimerkiksi kipinöistä, joita syntyy lukkiutuneen pyörän liukuessa kiskoa pitkin. Palo
voi levitä avoimiin säiliövaunuihin. Purkuletkut saattavat vaurioitua, jolloin maahan vuotaa pieniä määriä
purettavia kemikaaleja. Törmäyksen seurauksena vaunujen päällä työskentelevät henkilöt voivat pudota
maahan loukkaantuen vakavasti.
Säiliövaunujen purku varastosäiliöihin
Toimintakuvaus
Vaunuja voidaan purkaa varaston kolmella purkuraiteella (tällä hetkellä raide 164 on pois käytöstä). Purkuun
tulleiden vaunujen numerot tarkistetaan ja varmistetaan, että rahtikirjat vastaavat niiden sisältöä.
Riippumaton tarkastusliike antaa purkuluvan vaunuille. Tarkastusliikkeen työhön kuuluu näytteiden ottaminen
jokaisesta vaunusta ja sovittujen analyysien teko niistä. Yleisesti analysoidaan väri, jähmepiste ja ominaispaino. Tarkastusliikkeen työllä pyritään varmistumaan kemikaalista mitä se on ja että se vastaa määriteltyä
laatua. Tarkastusliikkeen suorittamat toimenpiteet vaihtelevat tarkastettavan kemikaalin ominaisuuksista
tai saadusta toimeksiannosta riippuen. Tarkemmat analyysit otetuista näytteistä tehdään vasta kemikaalin laatua koskevissa riitatapauksissa.
Pumppumiehet linjaavat tarvittavat putkisto-osuudet. Purkuputkiston ollessa kytkettynä
vaunuihin suoritetaan pumpun ja imulinjan ilmaus ohjeen mukaan yleensä siten, että säiliöstä lasketaan
pumpun ohituksen kautta kemikaalia imulinjaan, jolloin se täyttyy ja pumppaus voi alkaa. Purkauksen aikana
suoritetaan seurantaa ja valvontaa liittyen linjan pitävyyteen, vaunujen tyhjentymiseen ja säiliön täyttymiseen
sekä pumpun käyntiin. Lämmitettävien kemikaalien osalta seurataan lämmityksen edistymistä ja kemikaalin
paisuntavaran riittävyyttä vaunussa.
Varastosäiliön ylitäyttö
Säiliövaunujen purkuun liittyen vakavimmaksi vaaraksi tunnistettiin varastosäiliön yli- täyttö. Säiliö ylitäyttyy silloin, kun purettava määrä ei sovi linjattuun säiliöön. Liian suuri purkumäärä voi johtua säiliön pinnan virheellisestä tiedosta tai vapaan tilan tai purettavan määrän arviointi- tai laskuvirheestä. Säiliön ylitäyttyessä kemikaali valuu vallitilaan tai maaperään (haitattomien aineiden säiliöt S2, S3, S4 ja SS eivät ole vallitilassa). Arvioi- tiin, että pahimmassa tapauksessa kemikaalia ehtii vuotaa säiliövaunullinen ennen ylitäytön havaitsemista. Vuotanut palavaksi luokiteltu kemikaali voi syttyä, jos lähettyvillä on menossa
k01jaukseen tai huoltoon liittyvä tulityö ja suojaustoimet eivät ole riittävät tai joku alueella kulkeva henkilö
käsittelee tulta varomattomasti. Suuren vuodon syttyessä kaikki läheisyydessä olevat säiliöt ovat vaarassa
tuhoutua. Tulipalo arvioitiin suuronnettomuusvaaraksi. Kemikaalien imeytymistä ja leviämistä maaperään ei
arvioitu täyttävän suuronnettomuusvaaran kriteereitä.
Vaunujen ylitäyttyminen ilmauksen yhteydessä
Mikäli ilmauksessa epäonnistutaan ja esimerkiksi unohdetaan pumpun ohitus auki, on seurauksena vaunujen
ylipursuaminen varastosäilöstä tulevalla kernikaalilla. Mikäli näin käy, syntyy nopeasti palavan nesteen
lammikoita, jotka mahdollisesti syttyessään polttavat kaikki purkuraiteen ja mahdollisesti sen viereisen raiteen vaunut ja laitteet.
Vaunujen kaasutilan syttyminen
Varomattoman työskentelyn seurauksena voi vaunun kaasutilan kaasu syttyä. Seurauksena on vaunupalo
purkuraiteella. Jos työpari on vaununpäällä, miehet voivat loukkaantua vakavasti tai menehtyä palon tai
putoamisen seurauksena.
Kohteen ulkopuolelta tulevat vaarat
Forlogisticsin varastolla valloilleen pääsevä suurimittainen vallitilapalo voisi uhata Baltic Tank Oy:n
varaston säiliöitä S10, S8 ja S3. Vastaava tapahtuma Baltic Tank Oy:llä uhkaisi vastaavasti F o r l o g i s t i c s i n varaston säiliöitä.
Toimintakuvaus
Kemikaalit varastoidaan säiliöissä kunnes lastin ottava laiva saadaan laituriin lastattavaksi. Säiliöön saatetaan purkaa kemikaalia aika-ajoin aina laivan tuloon saakka, jos laivauserään kuuluvia säiliövaunuja tulee
varastolle purkuun pienissä erissä. Muutoin varastoinnin tavoite on pitää kemikaali varmasti säiliössä varastoinnin ajan ja siten, ettei sen laatu huonone. Määräseurantaa suoritetaan viikoittain ja aina laivausten
yhteydessä. Päämiehille toimitetaan säännöllisesti tiedot kemikaalien kertymisestä säiliöihin niin, että he
voivat ajoittaa laivaukset sopivasti. Rauman varastolla suoritetaan myös ns. suora- pumppausta, jossa kemikaali siirretään suoraan vaunusta laivaan ilman, että kemikaalia käytetään varastosäiliössä.
Varastointiin liittyvät tunnistetut vaaratilanteet
Säiliön kaasutilan räjähdys
Edellä kuvatun ylitäytön lisäksi varastosäiliöihin liittyväksi vakavimmaksi vaaraksi arvioitiin säiliön kaasutilaan syntyneen räjähdyskelpoisen seoksen syttyminen. Säiliön kaasu- tilaan voi sopivissa olosuhteissa
(lämpötila ja lastauksesta kulunut aika) muodostua räjähdyskelpoinen kaasuseos. Varomaton työskentely
esimerkiksi säiliön pintaa mitattaessa tai näytettä otettaessa voi sytyttää kaasuseoksen. Kaasun räjähtäessä säiliön katto tai vaippa rikkoutuu ja sisältö syttyy palamaan. Räjähdys saattaa rikkoa viereisiä säiliöitä tai putkilinjoja, joista vuotava neste voi syttyä ja lisätä palon laajuutta. Säiliön päällä ja läheisyydessä työskentelevät henkilöt ovat vaarassa kuolla tai loukkaantua vakavasti. Säiliön räjähdys ja syttyminen
arvioitiin suuronnettomuusvaaraksi.
Säiliön lommahdus
Säiliöihin liittyy aina lommahdusvaara. Lommahdusmuodonmuutoksessa säiliön vaippa voi revetä ja
kemikaali joutuu vapaaksi suoja-altaaseen ja alttiiksi syttymiselle. Syinä lommahdukseen voivat olla
vaipan riittämätön mitoitus tuulen vaikutukselle, huohotus- jätjestelmän tukkeutuneisuus yhdessä säiliöstä
pois tapahtuvan kemikaalivirtauksen kanssa sekä erikoisena ja lähes teoreettisena mahdollisuutena lähes
tyhjän säiliön kaasutilan
lämpöisen kaasun äkillinen jäähtyminen esimerkiksi ukkoskuuron seurauksena (15
min).
oc 110
Arvio tunnistettujen vaarojen hallinnasta varastosäiliöiden osalta
Säiliön kaasutilan räjähdyksen mahdollisuutta ei voida täysin poistaa, kun joudutaan työskentelemään vaikuttaen säiliön kaasutilaan. Luotettavien pinnan mittauslaitteiden hankinnalla on voitu vähentää tarvetta
säiliön päälle menemiseen, mutta kokonaan sitä ei voida saatavilla olevalla tekniikalla poistaa. Kaasutilan
typetys poistaa räjähdysvaaran ja tätä menetelmää onkin käytetty bitumin varastointiin tarkoitetuissa säiliöissä. Vakioratkaisuna kaikissa säiliöissä se on kuitenkin taloudellisesti kannattamatonta. Staattisen sähkön aiheuttamista vaaroista voidaan hankkia koulutusta alan asiantuntijoilta.
Säiliön lommahdusta pidetään mahdollisena, mutta epätodennäköisenä tapahtumana, kun
toimitaan ohjeiden mukaisesti ja pidetään säiliöiden yli-/alipaineventtiilit toirnintakuntoisina.
Laivojen lastaus
Toimintakuvaus
Laivan lastaus muodostuu valmistelevasta vaiheesta, varsinaisesta lastauksesta pumppaamaila kemikaali
säiliöstä tai vaunusta laivaan ja työn päättäruisestä (aloitus, lastaus ja lopetus). Työn kuluessa kemikaalista otetaan näytteitä laadunvarmistukseksi ja/tai tehdään määrämittauksia varastosäiliöstä, linjasta ja
laivan säiliöstä. Laivalle annetaan lasti kirjallisen laivausohjeen perusteella, joka tulee asiakkaalta tai laiva-agentilta. Valmistele- van vaiheen aikana suoritetaan laivauksessa käytettävän putken linjaus, letkun
kiinnitys laivaan ja linjan tiiveystarkastus. Säiliön huohotuksen toimivuudesta varmistutaan ennen pumppausta (linjauksen yhteydessä). Laiva maadoitetaan lastauksen ajaksi. Laivausta valvotaan käyttöohjeen
mukaisesti pumppauksen aikana. Laivaus ja sen !opetus suoritetaan laivan kanssa kirjallisesti tai osin
suullisestikin sovitun ohjelman mukaisesti.
Tunnistetut vakavat vaaratilanteet ja niihin varautuminen
Vuodot linjausvirheisiin liittyen
Inhimillisestä tekijästä johtuen voi laivauksessa käytettävän putken linjauksessa tapahtua virheitä. Tällöin
voi jäädä auki tyhjennys- tai ilmausventtiileitä, vaikka linjaus on suoritettukin.
Kohteesta riippuen vuotava kemikaali leviää maaperään ja sieltä edelleen (täyttömaalla)
mereen tai suoraan laiturilta mereen.
Laivojen lastaus
Toimintakuvaus
Laivan lastaus muodostuu valmistelevasta vaiheesta, varsinaisesta lastauksesta pump- paamaila kemikaali
säiliöstä tai vaunusta laivaan ja työn päättäruisestä (aloitus, lastaus ja lopetus). Työn kuluessa kemikaalista otetaan näytteitä laadunvarmistukseksi ja/tai teh- dään määrämittauksia varastosäiliöstä, linjasta ja
laivan säiliöstä. Laivalle annetaan lasti kiJjallisen laivausohjeen perusteella, joka tulee asiakkaalta tai laiva-agentilta. Valmistele- van vaiheen aikana suoritetaan laivauksessa käytettävän putken linjaus, letkun
kiinnitys laivaan ja linjan tiiveystarkastus. Säiliön huohotuksen toimivuudesta varmistutaan ennen pumppausta (linjauksen yhteydessä). Laiva maadoitetaan lastauksen ajaksi. Laivausta valvotaan käyttöohjeen
mukaisesti pumppauksen aikana. Laivaus ja sen !opetus suorite- taan laivan kanssa kiJjallisesti tai osin
suullisestikin sovitun ohjelman mukaisesti.
Tunnistetut vakavat vaaratilanteet ja niihin varautuminen
Vuodot linjausvirheisiin liittyen
Inhimillisestä tekijästä johtuen voi laivauksessa käytettävän putken linjauksessa tapahtua virheitä. Tällöin
voi jäädä auki tyhjennys- tai ilmausventtiileitä, vaikka linjaus on suoritettukin.
Kohteesta riippuen vuotava kemikaali leviää maaperään ja sieltä edelleen (täyttömaalla)
mereen tai suoraan laiturilta mereen.
Pumppaamopalot
Laivauspumppujen pumppaamoissa voi syttyä palo, jos pumppu vuotaa esim. viallisesta akselitiivisteestä
tai se muuten vaurioituu kesken ajon. Vuotanut kemikaali voi syttyä kitkan kuumentamista pinnoista.
Vaaranarvioinnissa ei katsota pumppaamojen paloja suur- onnettomuusvaarallisiksi tilanteiksi.
Rauman varastolla pumppaamot sijaitsevat eri puolilla aluetta. Kohteesta ja tilanteesta riippuu, millaiset
seuraukset pumppaamopalolla on. Pumppaamot on sijoitettu vallitilojen viereen lähelle siirtoputkistoja.
Palo tällaisessa kohteessa voi laajetessaan vahingoittaa siirtoputkistoja. Näistä tapahtuvat vuodot voivat
voimistaa paloa. Yhtiössä pidetään pumppaamopaloja suuronnettomuusvaarallisina.
Kohteen ulkopuolelta tulevat vaarat
Näitä ei tunnistettu olevan laivanlastaukseen liittyen lukuun ottamatta tankkilaivan irtoamista laiturista
kesken käsittelyn, jolloin laivausletku katkeaa ja kemikaalia pääsee vuotamaan mereen. Laivalla tapahtuvan tulipalon katsotaan olevan niin kaukana säiliöalueelta että laivapalasta ei katsota aiheutuvan varastoalueelle suuronnettomuuden vaaraa
KEMIKAALIKOHTAISIA TOIMINTAOHJEITA
TOKEVA, OVA ja asiantuntijahenkilöt eli käytönvalvoja Ossi Räsänen, gsm: 040 839
7500 tai varastoinnin valvoja Mikko Laaksonen, gsm: 0400 222 211
4 Alueen pelastusorganisaatio
4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat
Pelastusorganisaation
kuvaus
Varaston työntekijät ovat saaneet riittävän koulutuksen varastolla
suoritettavien toimintojen hallitsemiseksi. He ovat perehtyneet
kemikaalikäsittelyihin useilla tuotteilla yhtiön muilla kemikaaliterminaaleilla, he ovat olleet mukana varaston rakentamisessa,
suunnittelussa ja tutustuneet järjestelmiin yksityiskohtia myöten.
Laitteiden toimintaperiaatteet ja rakenne on selvitetty. Kemikaalien ominaisuudet ja terveysvaarat on luennoitu. Varastojen viranomaisvalvontaa on selvitetty samoin kuin toimintaan liittyvää
lainsäädäntöä. Toimintaohjeet ovat ja tuotteiden käyttöturvatiedotteet ovat kirjallisina käytettävissä
Pelastusorganisaation
yhteyshenkilöt
Ville Lehtonen
Päivystävä turvapääl-
Puhelin
020 7119723
Puhelin
044-7019065
likkö
Turvallisuusvalvojat
Raija Säteri
Puhelin
020 7119703
Kemikaaliasiantuntijat
Esa Vuori
Puhelin
050 303 9704
Euroports Rauma oy
Puhelin
Telko oy
Puhelin
02 822 0933
Baltic Tank Oy
Puhelin
040 772 6787
Forlogistics Oy
Puhelin
040 505 7244
4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen
Rauman Satama valvoo toimintoja satama-alueella ja antaa määräyksiä ja ohjeita satama-alueella toimiville yrityksille. satamalla on ympärivuorokautinen päivystys ja hätätilanteissa sataman toimintaan kuuluu
tiedonkulun varmistaminen hätätilanneohjeiden mukaisesti.
Satamanpitäjä varautuu hätätilanteisiin laatimalla ja ylläpitämällä pelastussuunnitelmaa ja harjoittelemalla
hätätilanteissa toimimista yhteistyössä pelastusviranomaisten ja satamassa toimivien yritysten henkilökunnan kanssa. Suunnitelmissa on tiedot satama-alueen suojelulaitteista, väestönsuojista, vastuuhenkilöistä yhteystietoineen sekä ohjeet toiminnasta hätätilanteissa.
Sataman sisäinen pelastusorganisaatio hälytytetään GSM puhelimilla ja / tai VHF radioilla. Sataman sisäinen hälytys tehdään sataman valvomoon puhelimella 0500 597 579
4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa
Alueella ei ole varsinaista operatiivista pelastusorganisaatiota. Sataman turvallisuusvalvojien tehtävänä
on vastata omalla vastuualueellaan alkusammutuksesta, evakuoinnista ja hätäilmoituksen tekemisestä
tilanteen mukaan. Turvallisuusvalvojat poistuvat itse viimeisenä omalta vastuualueeltaan ja varmistavat,
että kaikki ovat poistuneet. Sataman pelastusorganisaation tehtävänä on tukea alueen pelastustointa asiantuntijaroolissa sekä kalustollisesti.
Ennen palokunnan saapumista Turvallisuusorganisaatio jakaa pelastustoimia valmistelevat tehtävät:
- Avataan portit ja selvitetään ajotiet.
- Järjestetään palokunnan ohjaus onnettomuuspaikalle.
- Järjestetään muun liikenteen ohjaus niin ettei se haittaa pelastustoimia.
4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö
Kalusto
Sijainti
Pikapalopostit
Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin)
Käsisammuttimet
Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin)
Sammutuspeitteet
Rakennuksissa (merkitty suojelupiirustuksiin)
Palovesijärjestelmä
Kemikaalisatama
Öljyntorjuntakalusto
Öljysataman laituri
Öljyntorjuntapuomikalusto
Halli nro X
Rannikkopuomi 900mm / 400m
5 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
Pelastustoiminnan tehtäviä varten muodostetaan palokunnan pelastusyksiköistä muodostelmia, jotka ovat
pelastusyksikkö, pelastusjoukkue ja pelastuskomppania.
YKSIKKÖLÄHTÖ / PELASTUSRYHMÄ
Yksikkölähtö kohteeseen muodostuu Rauman paloaseman yksiköstä. Rauman satama-alue on IIriskialuetta jonka saavutettavuus uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan on 10 minuuttia.
Käytännössä pelastuslaitos tavoittaa alueen 4 minuutissa yksiköillä RSA201 ja RSA 203
.
JOUKKUELÄHTÖ
Kantasataman alueelle
Pelastusjoukkueen miehitys on johtaja sekä vähintään kolme ja enintään viisi pelastusyksikköä (joukkuelähtö). Johtajana toimii päätoiminen päällystöviranhaltija RSA P32. Vaste-ehdotuksen mukainen
joukkuelähtö kohteeseen muodostetaan yksiköistä RSA201, RSA 2012, RSA 211, RSA221 ja RSA P32.
Joukkuelähtö saadaan kokonaisuudessaan kohteeseen 30 minuutin kuluttua hälytyksestä.
KOMPPANIALÄHTÖ
Pelastuskomppanian miehitys on johtaja, pelastustoiminnan johtajaa avustava esikunta sekä vähintään
kolme ja enintään viisi pelastusjoukkuetta (komppanialähtö).
Vaste-ehdotuksen mukainen komppanialähtö kohteisiin muodostetaan yksiköistä RSA201, RSA2012,
RSA211, RSA221, RSA241, RSA621, RSA651, RSA641, RSA213, RSA243, RSA633 ja RSA P32.
Pelastuskomppanian muodostamisessa ensimmäinen pelastusjoukkue saadaan onnettomuuskohteeseen
edellä mainitussa toimintavalmiusajassa ja seuraavien pelastusjoukkueiden toimintavalmiusaika voi olla
tätä pidempi, tavoitteen kuitenkin ollessa, että komppanialähtö saataisiin kohteeseen enintään 60 minuutissa hälytyksestä. Edellä mainittuihin lähtöihin sisältyy automaattisesti hälytysvasteen mukainen sairaankuljetuskalusto.
Onnettomuus
Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman
johtaja
Rakennuspalot
Pelastusjoukkue
Toimintavalmiusaika
Pelastusjoukkueen 30 min
johtaja
Nosturipalot
Yksikkö / Pelastusjoukkue
Yksikönjohtaja /
4 min / 20min
Pelastusjoukkueen
johtaja
Varastopalot
Pelastusjoukkue / Komppania
Joukkueenjohtaja / 20 min / 60 min
Päällikköpäivystäjä
Liikenneonnettomuudet
Yksikkö / Pelastusjoukkue
Yksikönjohtaja /
4 min / 20min
Pelastusjoukkueen
johtaja
Raideliikenneonnet- Yksikkö / Pelastusjoukkue
tomuudet
Yksikönjohtaja /
4 min / 20min
Pelastusjoukkueen
johtaja
Laivan aiheuttamat
vaaratilanteet satamarakenteelle
Yksikkö / Pelastusjoukkue
Yksikönjohtaja /
Yksikkö / Pelastusjoukkue
Pelastusjoukkueen
4 min / 20min
johtaja
Alueen muissa teol- Pelastusjoukkue / Komppania
lisuuslaitoksissa ja
varastoinnissa mahdollinen tulipalo ja
Joukkueenjohtaja / 20 min / 60 min
Päällikköpäivystäjä
kemikaalionnettomuus.
Vaarallisten kemikaalien maantiekuljetuksissa onnettomuus
Pelastusjoukkue / Komppania
Pommiuhkaus, jär- Yksikkö / Pelastusjoukkue
jestäytynyt rikolliYksikkö / Pelastusjoukkue
suus (laivakaappaus)
Joukkueenjohtaja /
Päällikköpäivystäjä
20 min / 60 min
Yksikönjohtaja /
4 min / 20min
Pelastusjoukkueen
johtaja
Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat).
Rauman Satama-alueen kartta
5.2 Torjuntakalusto
Kalusto
Sijainti
Sammutusauto RSA 201
Rauman paloasema
Sammutusauto RSA 2012
Rauman paloasema
Sammutusauto RSA 211
Rauman paloasema
Ilmaisimet
Kattilarakennus, sähkötilat 1 4. sosiaali- ja toimistotilat sekä varastot, etikkahappopumppaamo ja pumppaamo 40 on varustettu paloilmaisimilla sekä palopainikkeilla, joista saadaan piirikohtaiset hälytykset varaston portilla sijaitsevaan paloilmoitinkeskukseen. Paloilmoitus viedään edelleen hätäkeskukseen ja vartiointiliikkeeseen, josta edelleen varastopäällikön ja estyneenä ollessaan hänen varamiehensä matkapuhelimeen.
Kiinteä sammutuskalusto
Kemikaalisatamassa ei ole kunnallista sammutusvesiverkostoa. Tosin Satamalaitos on asentanut nykyisen
paloveden runkoputken välille Kl-K2. Baltic Tank on liittänyt palo- vesipumppaamonsa satamalaitoksen
jakelulinjaan. Aspokem on lunastanut oikeuden "nauttia" Baltic tankin pumpun antamaa suojaa. Ns. Säterin säiliön (S9) palovesipumppu on kytketty samaiseen paloveden jakelun runkolinjaan. E u r o p o r t Rauma pumppaamon pumppu antaa myös tarvittaessa vettä kemikaalisataman runkolinjaan.
Kiinteään sammutuskalustoon kuuluu kiinteästi asennettu käsiohjattava säiliöiden, valli- alueiden ja
pumppaamoiden sammutusvaahtolaitteisto vaahdonkehittimineen ja vaahtonestesäiliöineen sekä palovesiverkosto pumppuineen.
Palovesiverkossa on letkuasemien lisäksi eristämättömien säiliöiden vesivalelu sekä kaksi käsin ohjattavaa
vaahto- /vesitykkiä raiteella 160.
Palovesi pumpataan palovesiverkostoon kahdella palopumpulla P901 ja P902, jotka sijaitsevat rantapenkkaan rakennetuissa pumppaamoissa. P901:n pumppaamo on rannalla noin 50 m etäisyydellä tien ylityksestä laituri K2:n suuntaan. P902 sijaitsee lähellä K1 :ta. Lisaksi kattilarakennuksen viereen on sijoitettu paloveden paineenkorotuspumppu P903. Palopumpuilla on paikallisohjaus ja palopumpulla P901 on lisäksi
kaukokäynnistys sähkötila 1:llä, kattilarakennuksessa sekä toimistossa.
Sähkötila 1 on varustettu hiilidioksidisammutusjärjestelmällä, josta saadaan myös hälytys portilla sijaitsevaan paloilmoitinkeskukseen.
4MW:n kattilahuoneen yhteydessä sijaitsee vaahtovarastosäiliö. Alueella myös säiliöpe- rävaunu a'10 m3
vaahtokäyttöön kiinteine pumppuineen (katso liite 5) sekä siirrettävä vaahdonkehitin. Vaahtoa varastolla
yhteensä n. 7200 litraa.
Alueella on kiinteät putkistot ns. palavien nesteiden vallitilojen ja säiliöiden alapuolisille vaahdotuksille sekä 2 kpl vaahto-/vesitykkiä suorapumppausraiteella 160.
Lisäksi kiinteään sammutusjärjestelmään lukutuvat kiinteä C02-sammutusjätjestelmä sähköpääkeskuksessa (sähkötila 1) sekä palopostit paloputkistoissa.
Säiliöiden jäähdytyksen toimintakuvaus
Palavien nesteiden säiliöiden katolla on sammutuskruunut, joihin syötetään vesi avoimes- ta putkesta kartiohajottajan kautta. Kruunu jakaa veden tasaisesti säiliön vaipalle. Jäähdy- tysveden
ohjaus on sammutuskeskuksessa.
Alkusammutuskalusto
Autolastauspaikat:
1 kpl jauhesammutin A - B III - E, 12 kg, pakkasenkestävä
Pumppaaroot
1 kpl jauhesammutin A - B III - E, 12 kg, pakkasenkestävä
Varaston suojavarusteet ja vuodontorjuntakalusto
Palovaarojen torjuntaan on käytettävissä seuraavia keinoja ja välineitä, jotka on selvitetty sammutus- ja pelastussuunnitelmassa sekä selvityksessä kemikaalivahinkojen torjunnan järjestämisestä:
Sammutusvettä 320 m3/h Pumput P901 ja P902
Sammutusvaahtoa 7.200 L
Vaahtonestevaunu 10m3, vaahtonesteen siirtopumput 2 kpl (polttomoottori- ja sähkökäyttöinen)
Tarvittavat letkut ja jauhesammuttimia
Imeytysturvetta useita paaleja Imeytyskuitua useita laatikoita Puhdistusaine useita säkkejä, Absol
Useita astioita, Norsorex Painepesuri
Sankoja ja saaveja useita kpl
Tynnyreitä
Muovisäkkejä
Konttija 1 m3 muutama kpl
Kemikaalipuku 2 kpl, paineilmalaittein
Suojapukuja useita kpl Saappaita useita
pareja Käsineitä useita pareja Suojalaseja
useita kpl Hengityssuojaimia useita kpl
Radiopuhelin 5kpl
Käsityökalut, useita (Lapio, haija, kanki, valaisimia yms.)
Räjähdysvaaramittari 1 kpl Traktoriperävaunu Kauhakuormaaja
Pumppu P902 (Säterin säiliön pumppu) on pystyasenteinen pumppu ja näin varmatoiminen käynnistyksessä. Pumppu P901 (Ed. omistajan alkuperäinen pumppu) on vaakaa-asenteinen keskipakopumppu, jonka imulinjan täytön tulee onnistua imun aikaansaamiseksi. Alkutäytössä imulinja
voidaan täyttää pumpun ohituksen kautta paloveden runko- putken kautta (edellyttää, että runkoputkessa on paineellista vettä esim. P902:n tuottamna). Pumppujen sähkön syöttö tulee eri muuntajista.
Varastolie on asennettu palovesilinja, joka kattaa koko varastoalueen. Vaahtosammutus järjestelmään
kuuluva vaahtoliuosputkisto on johdettu tarvittaville säiliöille, vallitilaan 40 ja vaahto-/vesitykeille.
Kiinteä vaahtonestesäiliö on asennettu kattilalaitokseen omaan huonetilaansa
6 Tukiorganisaatiot
Rauman kaupungin valmiussuunnitelman mukaiset organisaatiot; kaupungin johtoryhmä, teknisen keskuksen raivausryhmät ja tiedustelumuodostelmat ovat koottavissa nopeasti päivittäisistä organisaatioista.
Muita tukiorganisaatioita ovat sosiaali- ja terveyskeskuksen valmiussuunnitelman mukaiset ryhmät; sosiaalitoimen huoltoryhmä, lääkinnällinen huoltoryhmä, psykososiaalinen huoltoryhmä, yleishuoltoryhmä,
ruokahuoltoryhmä, lastenhuoltoryhmä, evakuointi- ja erityisryhmät, eläinhuolto ja majoitushuolto.
Yhteistyötaho
Yhteystiedot
Kaupungin johtoryhmä
Kari Koski
0500 757 567
apulaiskaupunginjohtaja
Tomi Suvanto
044 534 3001
Tekninen
Seppo Heikintalo
02 834 4620
Tehtävät onnettomuustilanteessa
Sosiaalitoimi
02 8352600
Ympäristöterveyden-
Tiina Laitala
huolto
02 835 2930
7 Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa
7.1. Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat)
Alkutilanne
Satakunnan hätäkeskuksen tekemän hälytyksen jälkeen toimintaa johtaa Satakunnan pelastuslaitoksen
päivystysvuorossa oleva päällystöpäivystäjä/palomestari (RSA P32).
Toiminta-alueella sammutus-, pelastus- ja stabilisointitoimintaa johtaa Rauman sataman pelastussuunnitelman mukainen esimies, kunnes pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapuu paikalle ja ilmoittaa
ottavansa johtovastuun.
RSA P32 tai hänen määräämänsä pelastusviranomainen ottaa toiminta-alueen johtovastuun kohteeseen
saapuessaan.
7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen
Pelastuslaissa 379/2011 35§ määrittelee pelastustoiminnan johtamisesta moniviranomaistilanteessa ”Jos
pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri
toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa.
Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen.”
7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen
Toiminta-alueen johtoelin (TOJE)
Pelastustoiminnanjohtaja (RSA P32) perustaa tarvittaessa toiminta-alueen johtoelimen (TOJE), toimien
sen johtajana ja jakaa toiminta-alueen kaistoihin, antaa kaistoille tehtävät sekä nimeää niille johtajat, jakavat käytettävissä olevat resurssit tilanteen vaatimalla tavalla sekä varmistaa, että tilanteeseen on hälytetty riittävästi apuvoimia. Toiminta-alueen johto keskuksena toimii RSA P32 ajoneuvo. Toiminta-alueen
johtoelimen koostumuksesta päättää toiminta-alueen johtaja (RSA P32).
Pelastustoiminnanjohtaja ilmoittaa aina suuronnettomuudesta aluepalopäällikölle/päällikköpäivystäjälle.
Laajamittaisessa ja/tai pitkäkestoisessa tilanteessa aluepalopäällikkö ilmoittaa RSA P32:lle P3:lle ottavansa (tarvittaessa, harkintansa mukaan) kokonaistilanteen johtovastuun ja ryhtyy pelastustoiminnan johtajaksi. Tarvittaessa hän määrää perustettavaksi johtokeskuksen (JOKE) tarkoituksenmukaiseen paikkaan
lähialueella tai pelastuslaitoksen johtokeskukseen ja että RSA P32 toimii toiminta-alueen johtajana.
7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen
Johtokeskus (JOKE)
Pelastustoiminnan johtokeskuksen päällikkönä toimii pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö / päällikköpäivystäjä. Pelastustoiminnassa mukana olevat toimijat (poliisi, sataman asiantuntija, lääkintäviranomainen, asiantuntijat, muu tarvittava lisähenkilöstö) lähettävät edustajansa johtokeskukseen toimialasuunnitelmansa mukaisesti. JOKE:en muodostetaan näin esikunta, joka koostuu edellä mainittujen yhteistoimintaorganisaatioiden toimialajohtajista ja heillä on mukanaan tarvittava määrä viestitys- ja kirjaushenkilöstöä.
Johdon tehtävänä on johtaa syntynyttä suuronnettomuustilannetta kokonaisvaltaisesti sekä tukea toimintaalueen johtoelintä ja vastata tiedottamisesta.
7.5 Evakuointi
Satakunnan pelastuslaitos on yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa laatinut suunnitelmat evakuointien toteuttamiseksi. Evakuoinnit on suunniteltu normaali- ja poikkeusoloja varten ja toteutetaan
tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Suppeimmillaan evakuointi voi koskea esimerkiksi yhden talon
asukkaiden siirtoa kunnassa ja laajimmillaan useiden kuntien koko väestön siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta.
Pelastustoiminnan johtajan käskystä käynnistetään kohteen evakuoinnin järjestelyt. Pelastuslaitoksella on
kuntakohtaiset suunnitelmat, joista ilmenee evakuointiin liittyvät johtamisjärjestelyt, evakuoinneista tiedottaminen, väestön kokoamis- ja kuljetusjärjestelyt, evakuoidun väestön sijoittaminen (majoitus), sekä
kunnan vastuuhenkilöt evakuoidun väestön elinedellytysten turvaamiseksi. Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelman ylläpitovastuu on kunnilla ja aluepelastuslaitoksella.
Kunnan normaali- ja poikkeusolojen evakuointisuunnitelmaan tukeudutaan silloin, kun laitoskohtainen
pelastussuunnitelma (evakuointisuunnitelma) ei ole riittävän kattava evakuoinnin suorittamiseen.
Evakuoinnin toteuttaminen
Päivittäisissä onnettomuustilanteissa, joissa väestöä joudutaan evakuoimaan vaaran uhkaamalta alueelta,
käytettävissä olevat resurssit ovat pitkälle pelastustoimen omia henkilöresursseja. Poliisiviranomainen
pystyy antamaan virka-apua evakuoinnin suorittamisessa. Samoin evakuoitavan kohteen henkilöstöä tulee
käyttää apuna esimerkiksi hoitolaitoksen evakuoinnissa. Muiden resurssien käyttö ei tilanteen äkillisyyden johdosta ole useinkaan mahdollista.
Onnettomuuksissa, joissa evakuointiin käytettävä aika on pidempi (tunteja) pelastusviranomaisen avuksi
voidaan hälyttää Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VaPePa) ryhmiä. Käytettävissä olevat VaPePa:n resurssit on esitetty pelastustoimen perussuunnitelmassa. Näitä ryhmiä voidaan käyttää esimerkiksi pelastusviranomaisen apuna evakuoitavien kokoamisessa ja avustamisessa tai joukkomajoituspaikoilla sosiaaliviranomaisten apuna.
Kuntien johtoryhmien kokoontuminen sekä erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisten valmiustason nosto on tarpeen tilanteissa, joissa evakuointi koskee yksittäistä kohdetta suurempia alueita.
Laajoissa poikkeusolojen evakuoinneissa, joissa pääosa kunnan väestöstä siirretään pois kunnasta ja joissa evakuointiin käytettävissä oleva aika on pitkä (vuorokausia), evakuointien suorittamiseen käytetään
tehtäviin varattua henkilöstöä. Tällöin perustetaan evakuoitavan väestön kokoontumiskeskukset tarvittavine toimintoineen.
Evakuoinneista tiedottaminen
Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinneista tiedottaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Yksittäisen
kohteen osalta tiedonvälitys tapahtuu suoraan pelastusviranomaiselta evakuoitavalle. Laajemman onnettomuuden kohdalla voidaan käyttää radion kautta annettavaa hätätiedotetta, siten kun asetuksessa
(838/2003) asiasta tarkemmin säädetään. Laajemman onnettomuuden kohdalla on varauduttava välittämään tietoa väestölle myös kaiutinautoilla. Tilanteissa, joissa sisälle suojautuminen riittää, käytetään
yleistä vaaramerkkiä, jota täydennetään hätätiedotteella tai paikallisella tiedotteella.
Poikkeusolojen evakuointien tiedottamisessa pelastusviranomaisella on käytettävissä kuntien johtokeskusten tiedotuskapasiteetti, joka tiedotustoiminnassaan noudattaa valtioneuvoston ja lääninhallituksen
tiedotuspolitiikkaa soveltaen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin. Käytettävissä ovat myös paikalliset
radiokanavat sekä alueen lehdistö.
Evakuoitavan väestön kokoaminen
Päivittäisissä onnettomuuksissa evakuoinnin tavoitteena on saada nopeasti siirrettyä väestö pois vaaran
uhkaamalta alueelta. Akuutin vaiheen jälkeen on sääolosuhteista ja evakuoitavasta väestöstä riippuen järjestettävä väestölle tilapäismajoitus. Pelastustoimen tehtävänä on väestön evakuoiminen vaaran uhkaamalta alueelta. Kuntien sosiaaliviranomaisten tehtävänä on varautua järjestämään evakuoidulle väestölle
tilapäismajoitus. Hoito- ja huoltolaitosten tulee omissa pelastussuunnitelmissaan varautua toiminnan jatkamiseen tilapäisissä tiloissa ja selvittää, minne hoitolaitoksen asukkaat voidaan esimerkiksi tulipalon
seurauksena nopeasti siirtää.
7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen
Vaaralliset kemikaalit ärsyttävät silmiä ja hengitysteitä. Kaasupilvi tuulen alapuolella saattaa aiheuttaa
ärsytysoireita muutamien kilometrien etäisyydellä päästölähteestä.
Tulipalosta syntyvät savukaasut ovat kaikki myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja oksentelua. Mahdollinen vaarallisen kemikaalin päästö maaperään rajoittuu kemikaalisataman alueelle.
Päästö mereen voi levitä laajallekin alueelle aiheuttaen muutoksia vesistön ekosysteemissä, kuten kalakuolemia.
Vaarallisten aineiden käytöstä ja kuljetuksesta ei normaaliolosuhteissa aiheudu vaaraa ympäristölle. Aine
on tällöin pakkauksessaan ja hallituissa olosuhteissa: määrätyssä lämpötilassa, kosteudessa ja paineessa
jne. Aineesta tulee vaarallinen vasta, kun se vuotaa ulos pakkauksestaan tai joutuu hallitsemattomaan tilanteeseen, kuten tulipaloon. Onnettomuustilanteet aiheutuvat siten vuodosta tai vaaratilanteesta.
Tulipalojen ympäristöön aiheuttamaa vahinkoa minimoidaan huomioimalla sammutusveden talteenottoa.
Sammutusveden talteenotto on vaativa tehtävä, varsinkin suurissa tulipaloissa kemikaalisataman säiliöalueilla ja tulipaloissa jotka tapahtuvat sataman laiturien välittömässä läheisyydessä.
Sammutusveden talteenotto tule ajankohtaiseksi kemikaalisataman säiliöpaloissa silloin kun palo jatkuu
pitkään ja säiliöiden omat vallitilat alkavat täyttyä. Täyttyneitä vallitiloja voidaan tyhjentää ajamalla käytettyä sammutusvettä toisten säiliöalueiden vallitiloihin.
Kemikaalionnettomuuksissa vapautunutta vaarallisen aineen leviämistä pyritään estämään vesistössä
puomituksilla ja maalla padotuksilla.
7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto
Suuremmassa onnettomuustilanteessa muonitusta järjestävät sopimuspalokunnat ja sopimuspalokuntien
naisosastot. Alueen palokunnilla on käytössään ruuanvalmistusvälineistöä mm. liikuteltavia soppatykkejä,
joilla saadaan muonitusta järjestettyä suuremmallekin joukolle.
Pelastustoimessa tarvittavat huollot järjestetään niin ikään sopimuspalokuntien toimesta kuin myös pelastuslaitoksen vapaavuorojärjestelmän kautta.
7.8 Viestintä
Viestiliikenne on muokattu hälytettävien pelastusmuodostelmien mukaan siten että viestiliikenne noudattaa aina hälytetyn organisaation, yksikön, joukkueen, komppanian ja pelastusyhtymän perusmuodostelmissa tarvittavaa viestiliikennettä. Palokunnan virveradioihin on ennalta luotu tarkoituksenmukaiset puheryhmät eri muodostelmien johtamista varten. Puheryhmiin siirtyminen tapahtuu vaihtamalla virvepuhelimen kansiota. Pelastustoiminnan johtajan tehtävänä on arvioida tapauskohtaisesti sopivin viestiliikennemalli onnettomuustilanteen hoitamiseksi.
Puheryhmien käyttöön ja jakamiseen vaikuttaa onnettomuustilanteen hoitamiseen liittyvä resurssien organisointi. Vaikuttavina tekijöinä ovat mm. viestiliikenteen määrä ja muodostelmien vastuualueiden sidonnaisuus toisiinsa nähden.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että samalla työskentelypaikalla työskentelevät resurssit käyttävät yhteistä
puheryhmää/suorakanavaa. Kuitenkin, esimerkiksi liikenneonnettomuustilanteessa, yksiköllä voi olla
käytössään kaksikin puheryhmää; toinen yksikön toimintaan tarvitsemaan kommunikointiin ja toinen liikenteenohjaukseen käytettävään kommunikointiin. Toisaalta myös joukkue voi käyttää vain yhtä puheryhmää, kun viestiliikenteen määrä on vähäinen ja joukkueen resurssit toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään.
Seuraavalla sivulla on kuvattu Satakunnan pelastuslaitoksen viestiliikenne eri hälytysmuodostelmissa.
Liikennöinti pelastusyksikön tehtävässä
Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä ”HÄLYTYS -statuksen” ja tekstiviestin.
Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt RSA201 ja RSA 2012 antavat
lähtöilmoituksensa tilaviestillä ”matkalla”. Hätäkeskus välittää INFO- ryhmässä tarvittavat hälytykseen
liittyvät lisätiedot tehtävään osallistuville yksiköille. SA PE KUTSU -puheryhmässä yksikkö ilmoittaa P
32:lle lähtönsä ja vahvuutensa.
Tehtäväpaikalle saavuttuaan yksiköiden jäsenet toimivat heille määrätyissä toimintapuheryhmissä tai suorakanavilla. Pelastustoiminnan johtajan tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä päätös suorakanavalle siirtymisestä ennen kohteeseen menemistä.
Tilannepaikalla kaikki yksiköt/ajoneuvojen kuljettajat tiedottavat hätäkeskukselle tilannepaikalle saapumisesta lähettämällä tilatiedon ”kohteessa”.
Tehtäväpaikalta lähdön johtaja ottaa tarvittaessa yhteyden hätäkeskukseen häntäkeskusalueen SA PE INFO -ryhmässä.
PELASTUSYKSIKKÖ
Hätäkeskus
SA PE ANTO
SA PE INFO
Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään
tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO –ryhmässä.
Yksikkö käyttää pääsääntöisesti ennalta
suunniteltua toimintaryhmää (ASEMA XX).
Tarvittaessa käytetään muita toimintaryhmiä tai
suorakanavia esim. savusukellukseen,
liikenteenohjaukseen jne.
ASEMA XX
Yhteistoiminnassa muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden kanssa käytetään
keskinäisesti sovittuja yt-puheryhmiä, esim. SA
Po Pe- ryhmiä.
Yksikkölähdön viestiliikennekaavio
Liikennöinti pelastusjoukkueen tehtävässä
Hätäkeskus välittää hälytystehtävän radiokohtaisesti lähettämällä ”HÄLYTYS -statuksen” ja tekstiviestin.
Tehtäväilmoitusta täydennetään puheella. Tehtävään osallistuvat yksiköt antavat lähtöilmoituksensa tilaviestillä ”matkalla” (valmiuksien mukaan tilaviesti: matkalla + vahvuus). Hätäkeskus välittää INFO ryhmässä tarvittavat hälytykseen liittyvät lisätiedot tehtävään meneville yksiköille.
Koska joukkue muodostetaan useamman aseman yksiköistä, siirrytään välittömästi tehtäväilmoituksen
jälkeen pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja ilmoittaudutaan joukkueen johtajalle P32:lle.
Joukkueen johtaja antaa tehtäväkäskyt ja tehtävän hoitamiseen käytettävän johtamispuheryhmän.
Myös toiselta alueelta tulevat yksiköt ottavat yhteyttä joukkueen johtajaan SA PE KUTSU -ryhmässä..
Joukkueen johtaja ja yksiköiden johtajat viestittävät johtamisen puheryhmässä (SA JOUKKUE 4, 5 tai 6)
Yksiköiden jäsenten keskinäinen viestintä tapahtuu yksiköiden toimintapuheryhmissä.
Tehtävänannon jälkeen yhteydenotto hätäkeskukseen päin tapahtuu SA PE INFO -ryhmässä. Joukkuetta
täydentämään tulevat toisten alueiden yksiköt toimivat tehtäväpaikalla käsketyissä puheryhmissä.
PELASTUSJOUKKUE
Hätäkeskus
SA PE ANTO
Hälytysilmoitus annetaan SA PE ANTOryhmässä. Matkalla kohteeseen käydään
tarvittava lisätiedustelu SA PE INFO –ryhmässä.
SA PE INFO
SA PE KUTSU
Tilanteeseen osallistuvat resurssit
ilmoittautuvat pelastustoimen johtajalle
SA PE KUTSU –ryhmässä.
Johtamisen ryhmänä käytetään alueen
johtamistoimintaan suunniteltuja
puheryhmiä.
SA JOUKKUE 1
Yksiköt käyttävä ennalta suunniteltuja
toimintaryhmiä.
SA ASEMA XX
SA ASEMA YY
SA ASEMA ZZ
Yhteistoiminnassa käytetään
yhteistoimintapuheryhmiä (YL- ja MOVIryhmät) tai keskinäisesti sovittuja
yhteistoimintapuheryhmiä (esim. SA
PoPe-ryhmät).
Viestiliikenne pelastusjoukkueen tehtävässä
Liikennöinti pelastuskomppanian tehtävässä
Tilanteet, joihin hälytetään komppanian vahvuinen vaste, hälytys tapahtuu kuten yksiköiden ja joukkueiden tehtävissä.
Välittömästi tehtäväilmoituksen jälkeen siirrytään pelastuslaitoksen SA PE KUTSU -puheryhmään ja
ilmoittaudutaan Pelastustyönjohtajalle.
Pelastustoiminnan johtaja määrää yksiköiden/joukkueiden vastuualueet ja tehtävät sekä tilanteen aikana
käytettävät puheryhmät. Toimintaryhminä käytetään ennalta suunniteltuja puheryhmiä. Johtamistoimintaan käytetään alueen johtamispuheryhmiä. Komppanian vahvuisen organisaation viestiliikenteen organisoimiseen käytetään ennalta suunniteltua viestiliikenteen perusrunkoa.
PELASTUSKOMPPANIA
SA PEL-JOKE
XX JOKE
SA PE ANTO
Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden
kanssa:
YL-ryhmät
MOVI-ryhmät
SA PE INFO
SA PE KUTSU
TOJE
XX TOJE
KAISTA 1
JOUKKUE 1
ASEMA
ASEMA
JOUKKUE 2
ASEMA
ASEMA
ASEMA
JOUKKUE 3
ASEMA
ASEMA
ASEMA
ASEMA
Kenttätoiminnassa
Puheryhmät hätäkeskusrajapinnassa: SA PE ANTO- ja SA PE INFO- ryhmät keskinäiset yt- ryhmät
.SA Po Pe- ryhmät
Viestiliikenne pelastuskomppanian tehtävässä.
Liikennöinti pelastusyhtymän kokoisessa organisaatiossa
PELASTUSYHTYMÄ
Yhteistoiminta muiden VIRVEkäyttäjäorganisaatioiden
kanssa:
YL-ryhmät
MOVI-ryhmät
SA PE ANTO
SA PE INFO
SA PE KUTSU
TOJE 1
SA KARHU
TOJE
SA
SA
SA
JOUKKUE1 JOUKKUE2 JOUKKUE3
PEL-JOKE
SA PEL JOKE
TOJE 2
SA ETELÄ
TOJE
SA
SA
SA
JOUKKUE4 JOUKKUE5 JOUKKUE6
M i e h i s t ö t a s o/t o i m i n t a r y h m ä t
Kenttätoiminnassa keskinäiset yt-ryhmät esim. SA Po Pe- ryhmät
7.9 Onnettomuustilanteen lopettaminen
Pelastustoiminnan johtaja päättää koska onnettomuustilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä.
Pelastustoiminnan johtaja sopii Sataman edustajan kanssa tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Alueen asukkaille annetaan tiedote onnettomuustilanteen päätymisestä radion, komentopuhelimien tai ovelta ovelle
tiedottamisen avulla.
8 Väestön varoittaminen
8.1 Väestöhälyttimet
Sataman sisäinen hälytysjärjestelmä
Sisäinen hälyttäminen tapahtuu seuraavasti:
Satamanvalvonta, puh. 0500 597 597
Väestöhälytin
Lähin väestöhälytin sijaitsee satamassa. Hälytin saadaan toimimaan Satakunnan hätäkeskuksesta. Hälytin
kuuluu ulos. Ollaan uusimassa keväällä 2013
8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät
Satakunnan pelastuslaitoksella on käytössään siirrettäviä suurtehohälyttimiä, joita voidaan siirtää tarpeen
mukaan sataman alueella ja paikallisissa asuinlähiöissä. Lähin siirrettävä suurtehohälytin on Eurajoen
asemalla noin 20 kilometrin etäisyydellä.
8.3 Yleinen vaaramerkki
Yleisöä varoitetaan suurpalon yhteydessä tai sen uhatessa (esim. hallitsematon säiliöpalo). Väestöhälytin
käynnistetään pelastustoiminnanjohtajan määräyksestä Satakunnan hätäkeskuksesta.
Väestöhälyttimen soittamisesta tulee antaa välittömästi lyhyt ja selkeä hätätiedote hätäkeskukseen, joka
välittää sen edelleen Yleisradioon. Pelastustoiminnanjohtaja antaa tiedotteen hätäkeskuksen välitettäväksi
faksilla tai sähköpostilla tai sähköisten yhteyksien puuttuessa saneluna Virve-puhelimella. Hätätiedotteen
ulostuleminen kestää muutaman minuutin siitä, kun YLE on vastaanottanut tiedotteen. Pelastustoiminnanjohtaja päättää, välitetäänkö tiedote valtakunnallisesti vai alueellisesti.
Väestön varoittaista voidaan tehostaa Satakunnan pelastuslaitoksen siirrettävillä hälyttimillä.
8.4 Vaara ohi -merkki
Vaaratilanteen päättymisestä annetaan väestöhälyttimellä vaara ohi merkki. Vaara ohi -merkki on yhden
minuutin mittainen tasainen äänimerkki ja se on ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi. Lisäksi vaaran loppumisesta ilmoitetaan yleisradion kanavilla radiossa ja televisiossa.
8.5 Hätätiedotepohja
(Hätätiedote täytyy antaa koko maassa molemmilla kansalliskielillä (Kielilaki 32 § 1 momentti). Jos alueella asuu huomattava määrä sellaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on muu kuin jompikumpi kansalliskielistä, on tiedote hyvä antaa myös heidän kielellään ja/ tai englannin kielellä.) Liite 4
8.6 Muu viranomaistiedote
Viranomaistiedote liitteenä 5
8.7 Väestölle annettavat toimintaohjeet
(Huomioi kielilaki kohdan 8.4 mukaisesti.)
Suurteho ja sähkötoimisten sireenien sijoitus sekä teoreettiset hälytysäänien kuuluvuusalueet
9 Onnettomuudesta tiedottaminen
9.1 Onnettomuusilmoitukset
Onnettomuusilmoitukset annetaan ennalta suunnitellun listan mukaisesti alueen toimijoille Porin sataman
toimesta. Kaikista keskisuurista tilanteista menee tieto aluepalopäällikölle ja operatiivisesta toiminnasta
vastaavalle pelastuspäällikölle pelastuslaitoksen tilannekeskuksen kautta.
Tiedottamisesta vastaa päivystävä palomestari. Tiedottamisen voi kuitenkin toteuttaa siihen erikseen osoitettu henkilö (tilanteeseen nimetty tiedotusvastaava, RSA-ALUE-JOKE:n tilannepäällikkö / tiedotuspäällikkö, RSA-HAL-JOKE:n tilannepäällikkö/tiedotuspäällikkö). Vastuu tiedottamisesta on kuitenkin pelastustoiminnan johtajalla. Pelastustoiminnan johtaja voi antaa tiedotustehtävän toiselle, esimerkiksi tilannepäällikölle ja sovittaessa myös ylemmälle johtamisportaalle ilman johtovastuun siirtymistä.
Hätätiedote on viranomaisten lähettämä, vaaratilanteesta, uhasta tai onnettomuudesta annettava varoitus
tai toimintaohje. Hätätiedotteen antamisesta vastaa pelastustoiminnan johtaja. Hätätiedote voidaan antaa
tilanteessa, jossa ihmisten henkeen, terveyteen, tai omaisuuteen kohdistuva vaara arvioidaan välittömäksi
tai sellaisen uhan torjumiseksi, joka saattaa aiheuttaa toteutuessaan huomattavan omaisuus- tai ympäristövahingon. Hätätiedote annetaan Satakunnan hätäkeskukselle eteenpäin välitettäväksi. Hätätiedotteen
antaa pelastustoiminnan johtaja tai hänen nimeämänsä henkilö (esim. tilannepäällikkö) puhelimella, sähköpostilla tai faksilla. Sähköisesti välitetyt hätätiedotteet varmistetaan virvellä. Hätäkeskus huolehtii hätä
/ vaaratiedotteen kääntämisestä Ruotsiksi tarvittaessa hätäkeskuslain 692/2010 muutoksen 4a§ lakimuutos
467/2012 mukaan 1.6.2012 alkaen.
Pelastustoimen mediapalvelu, 112info, on netissä toimiva tiedotuspalvelu, jonka tarkoitus on välittää nopeasti tietoa pelastustoimen toimialan yleisöä kiinnostavista tapahtumista. Tätä kutsutaan ensitiedotteeksi,
joka koostuu:
Yleisölle tarkoitetuista julkisista nettipalveluista, jotka ovat kaikkien nähtävissä.
Medialle tarkoitetusta (maksullisesta) palvelusta, jonka käyttäminen vaatii kirjautumista järjestelmään. Siihen kuuluu:
o mediahälytys sähköpostina
o automaattisesti päivittyvä ensitiedote nettisivu
o toiminnan johtajan tarvittaessa antama jatkotiedote nettisivuna
o ensitiedote ja jatkotiedote mobiilipalveluna
o jatkotiedote sähköpostina
Jatkotiedotteeksi kutsutaan pelastustoiminnan johtajan (tai hänen nimeämän henkilön) välittämää lyhyttä
onnettomuuden tilanneraporttia. Jatkotiedote välittyy pelastustoimen mediapalvelun kautta. Jatkotiedottamisen tarkoituksena on antaa tiedotusvälineille lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot lausunnon tai
lisätietojen antajaan. Periaatteena on, että ensimmäinen jatkotiedote lähetetään mahdollisimman nopeasti
ensitiedotteen jälkeen ja tilanteen kehittyessä tietoja täydennetään uusilla jatkotiedotteilla. Jatkotiedotteiden teknisenä välittäjänä toimii hätäkeskus. Jatkotiedote tehdään soittamalla hätäkeskuksen viranomaislinjaan. Jatkotiedotteen antamisesta ja sisällöstä vastaa pelastustoiminnan johtaja. Myös pelastuslaitoksen
tilannekeskus voi tarvittaessa antaa jatkotiedotteen pelastustoiminnan johtajan antaman ohjeen mukaisesti
Satakunnan pelastuslaitos on määritellyt tehtävätyypit, joista jatkotiedote tulee tehdä. Tällaisia ovat kaikki
keskisuuret ja suuret onnettomuudet, kaikki ihmisen pelastustehtävät ja kaikki eläimen pelastustehtävät.
Jatkotiedote pyrkii vastaamaan kysymyksiin: mitä (onnettomuustilanteen laajuus), missä, milloin ja minkä takia. Lisäksi tiedotteessa tulee mainita käytetyt resurssit ja pelastustoiminnan johtajan yhteystiedot
sekä seuraavan tiedotteen arvioitu antamisaika. Jatkotiedote pyritään antamaan heti, kun tilanne sen sallii.
Tilanteen edistyessä alkuperäistä jatkotiedotetta tulee täydentää.
Etenkin häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee pelastustoiminnan johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön tiedottaa kyseistä kuntaa, etenkin kuntien johtoa. Myös merkittävissä yksittäisissä onnettomuuksissa
tulee tiedottaa kunnan johtoa. Kuntien valmiussuunnitelmissa on otettu kantaa (toimintaohjeita) poikkeavien tilanteiden tiedottamisen järjestämiseen.
Turvallisuustutkintalaissa (525/2011, 2§) on määritelty onnettomuudet ja vaaratilanteet, joita onnettomuustutkintakeskuksen pitää tutkia. Näistä onnettomuuksista tulee pelastustoiminnan johtajan ilmoittaa
onnettomuustutkintakeskukselle.
Sisäasianministeriön ohjeessa (SM/2009/3941) onnettomuusilmoitukset ja niiden välittäminen pelastustoimessa määritellään ne tilanteet, joissa pelastustoiminnan johtajan tulee välittää onnettomuusilmoitus
Lounais-Suomen aluehallintovirastoon. Ilmoituksesta on ohjeistettu erillisellä ohjeella:
Ilmoitus tehdään tulipalosta ja muista onnettomuuksista:
joissa on ollut suuria ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuneita menetyksiä,
joissa kohde on henkilö- tai väestömäärältään suuri tai muuten henkilöturvallisuuden kannalta
merkittävä (esimerkiksi hoito- tai huoltolaitos, yleisötilaisuus),
joista on aiheutunut tai on odotettavissa erityistä julkista kiinnostusta ja huomiota,
joissa pelastustoimintaan osallistunut henkilö saa surmansa tai loukkaantuu vakavasti,
jos tilanne edellyttää keskushallinnon toimenpiteitä tai on muuten aiheutunut seuraamuksia, jotka on tarpeen saattaa pelastusosaston tietoon ja
joissa pelastuskomppania tai enemmän on hälytetty toimintaan.
Myös suuronnettomuuden vaara- tai uhkatilanteesta tulee tehdä ilmoitus.
Saman ohjeistuksen linjan mukaisesti toteutetaan pelastuslaitoksen sisäinen tiedottaminen. Sisäinen tiedotus tehdään virka-ajan ulkopuolella gsm-tekstiviestillä pelastusjohtajalle, pelastuspäällikölle ja tilanteen
mukaiselle aluepalopäällikölle. Virka-aikaan sisäinen tiedotus voidaan tehdä myös virvellä tai gsmpuheluna. Gsm-viestien lähettämisessä voidaan hyödyntää sms-järjestelmän hälytysryhmiä.
9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku
Viranomaisten välinen viestiliikenne hoidetaan Virve - puhelimien avulla ennalta sovittujen viestiliikenneohjeiden mukaan.
9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen
Muiden EU valtioiden tiedottaminen tapahtuu sisä / ulkoministeriön kautta
9.4 Medialle tiedottaminen
Päivystävä pelastusviranomainen päättää tiedottamisesta
10 Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen
Vastuuhenkilöt
Ville Lehtonen
Baltic Tank
Rauman Satama
Sauli Virtanen
Satakunnan pelastuslaitos
Harjoitustiheys
Kerran vuodessa
Harjoitusten tavoitteet
Varautuminen sisäisen pelastussuunnitelman mukaisiin uhkatilanteisiin ja suunnitelman toimivuuden testaus
Harjoituksen toteuttaminen
Harjoitukset toteutetaan kerran kolmessa vuodessa. Suunnittelutyö
toteutetaan yhteistyössä kemikaalisataman alueella toimivien yrityksien, Rauman sataman ja Satakunnan pelastuslaitokselta kanssa.
Harjoitus toteutetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Harjoituksiin osallistuu kemikaalisataman toimijat, Rauman satama,
pelastuslaitos ja Rauman toimialueen VPKoita. Harjoituksen aiheesta riippuen siihen voi osallistua myös muita viranomaisia ja/tai
yhteistyökumppaneita.
Harjoitusten teema
Vaihtelee vuosittain. Harjoitukset järjestetään vuosittain eri varastojen alueella.
Harjoituksen suunnittelu
Yhteistyöryhmä
Harjoituksen dokumentointi
Harjoitussuunnitelmat, harjoituksen kulku ja johtopäätökset dokumentoidaan ja lähetetään tiedoksi turvallisuus- ja kemikaalivirastoon
Kuva 1. Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia)
10.1 Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset
Aika
Harjoituksen aihe
Harjoituksen vastuuhenkilö