Muut palvelut - Rinnekoti

Transcription

Muut palvelut - Rinnekoti
VUOSIKERTOMUS
2011
”Kodissa on tarpeeksi tilaa.”
(Sasu 22 v.)
”Koti on kaunis.”
(Laura 41 v.)
”Kotini on linnani.”
(Lari 40 v.)
”Saa nukkua rauhassa.”
(Helena 19 v.)
Sisällysluettelo
Uusia koteja ja asumisen tukea jo vuosikymmenten ajan
1
Osaamiskeskus
2
Tutkimus– ja kehittämistoiminta
3
Yhteistyö
4
Kehitysvammapalvelut
Tutkimus– ja kuntoutuskeskus
5
7
Hoito– ja asumispalvelut
10
Työ– ja päivätoiminta
14
Muut palvelut
16
Lasten kuntoutuskoti
16
Muut sosiaali– ja terveydenhuollon palvelut
16
Opetuspalvelut
17
Yhteiset palvelut
17
Henkilöstö
18
Talous
20
Tuloslaskelma
23
Tase
24
Tilintarkastuskertomus
25
Säätiön hallinto
26
Organisaatiokaavio
28
Liite 1:
Liite 2:
Rinnekoti-Säätiön ja Rinnekodin tutkimusrahaston tukemia julkaisuja 2011
Yhteystiedot
Kuvat:
Tero Rytkönen, Heidi Talja, Maija Rimpiläinen
Rinnekoti-Säätiö lyhyesti
Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927 Helsingin Diakonissalaitoksella, kun sisar Aino Miettinen otti hoidettavakseen kaksi kehitysvammaista lasta.
Rinnekoti-Säätiö perustettiin vuonna 1957. Kunnat ovat velvollisia järjestämään kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja Rinnekoti-Säätiön toiminta perustuu eri laeissa yksityisille
palveluntuottajille annettuun oikeuteen tuottaa palveluja mm. kunnille ja kuntayhtymille. Rinnekoti
-Säätiö tekee oman kehittämistyönsä lisäksi läheistä yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja mm. Suomen Aivosäätiön Rinnekodin tutkimusrahaston kanssa kehitysvammatutkimuksen
ja -palvelujen edistämiseksi. Rinnekoti-Säätiö on jatkuvasti monipuolistanut palvelujaan ja pitänyt
samanaikaisesti huolta erityispalvelujen ja vaikeimmin kehitysvammaisten palvelujen saatavuudesta.
Rinnekodin palvelutoiminta lukuina
2011
Asiakkaat
Hoitokodeissa asiakkaita keskimäärin päivittäin
RK-Asunnoissa asiakkaita keskimäärin päivittäin
Perhehoidossa asiakkaita keskimäärin päivittäin
Kehitysvammahuollon käyntejä vuodessa
Työ– ja päivätoiminta asiakkaita vuodessa
Lasten kuntoutuskoti asiakkaita vuodessa
Henkilökunta
Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12.
Koulutuspäiviä/henkilö keskimäärin vuodessa
Henkilöitä
259
267
94
1 499
598
702
Henkilöitä
870
5
2010
Henkilöitä
290
237
93
1 646
527
640
Henkilöitä
851
6
Rinnekoti-konserni
Rinnekoti-Säätiö yhdessä perustamiensa ja omistamiensa itsenäisten yhtiöiden kanssa muodostavat yhteistoimintakokonaisuuden, jossa suunnitelmallisella yhteistyöllä pyritään tavanomaista
hankeyhteistyötä mittavampaan lisäarvoon yleishyödyllisiä palveluja tuotettaessa. Tutkimus- ja
kuntoutuskeskus hoitokoteineen, RK-asunnot, perhehoito yksityiskodeissa, työ- ja päivätoimintayksiköt, erityiskoulu ja Lasten kuntoutuskoti toimivat säätiön ylläpitäminä. Vuonna 2005 perustetun RK-Kiinteistöt Oy:n tehtävänä on Lakiston biolämpölaitoksen ylläpito. Vuonna 2008 perustettu Kiinteistö Oy RK-Asunnot, toteuttaa vuorostaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen
ARA:n tukemat rakennushankkeet.
Palvelujen laadun kehittäminen
Rinnekoti-Säätiö kehittää toimintaansa säätiön arvojen ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palvelujen laatua kehitetään Social
and Health Quality Service (SHQS)-menetelmän mukaisesti.
Rinnekoti-Säätiö sai joulukuussa 2009 neljännen kerran ulkoisen
laaduntunnustuksen, joka on voimassa vuoden 2012 loppuun.
Säätiön laatupolitiikan perustana ovat asiakaslähtöisyys sekä
mahdollisimman joustava pääsy tarpeiden mukaisten palvelujen
piiriin. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen perustuvat tieteellisen tutkimuksen tai kokemuksen kautta saatuun riittävään näyttöön. Tavoitteinamme ovat palvelujen käyttäjien tyytyväisyys ja
hyvä elämän laatu, toiminnan taloudellisuus ja henkilöstön hyvinvointi.
1
Uusia koteja ja asumisen tukea jo vuosikymmenten ajan
Yhteiskunta ympärillämme muuttuu, kunta- ja palvelurakenteet uudistuvat ja lainsäädäntö kehittyy. Ajatukset jokaisen kansalaisen perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta ulottuvat myös kehitysvammaisiin ihmisiin. Vammaispolitiikka rakentuu yhä voimakkaammin
sen yhteisöllisyyden varaan, minkä koko väestö ja sen
käytettävissä olevat palvelut tarjoavat. Asumisen ja
asumisessa tarvittavan tuen järjestämisen avulla uskotaan tämän uuden yhteyden, inkluusion, toteutuvan.
Asuntojen rakentamisen tärkeyttä perustelevissa muutospuheissa on ollut mukana korostuksia, joissa palvelujen kehityshistoria on nähty yksipuolisesti pelkästään
ylitäyttyneinä laitoksina, joita nyt tarkastellaan omasta
ajastamme käsin negatiiviseen sävyyn ja kaiken lisäksi joissakin muissa maissa tapahtuneiden kielteisten
kehityskulkujen perusteella. Suomessa palvelujen
synty on ollut tarvelähtöinen. Uranuurtajat halusivat
kouluttaa hoitajia, jotka kävivät apua tarvitsevien ihmisten kodeissa. Varsin pian kuitenkin ilmenivät ne
vaikeat olosuhteet, joissa kehitysvammaiset ihmiset
tuolloin elivät. Tarvittiin kipeästi myös hoitopaikkoja.
Uusien hoitopaikkojen tavoitteena oli luoda turvallisia
elinympäristöjä, joissa kehitysvammainen ihminen sai
tarvitsemansa hoivan, mahdollisuuden olla oma itsensä, vertaisystäviä sekä sopivaa toimintaa ja työtä. Nykyaikaisia lääkehoitomahdollisuuksia ei ollut. Maa oli
maaseutuvaltainen ja hoitopaikkojen ylläpito vaati sijaintipaikaksi maatilan. Hoitopaikkojen puuttuessa
kehitysvammaisia ihmisiä joutui myös psykiatrisiin
sairaaloihin ja vasta 1980- luvulla saatiin sairaalahoidossa olleet kehitysvammaiset siirrettyä kehitysvammapalvelujen piiriin. Kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana on maassamme rakennettu asuntoja kehitysvammaisille ihmisille. Heidän käytössään olleen
7000 laitosmuotoisen hoitopaikan määrä psykiatrissa
sairaaloissa ja kehitysvammahuollossa on vähentynyt
alle 2000 hoitopaikkaan.
Asuntojen rakentamisvauhti on edelleen vilkasta. Osa
rakentamistarpeista on maamme sisäisen muuttoliikkeen seurausta ja osa alueellisesta asuntojen puutteesta johtuvaa. Viimeaikaiset havainnot ovat osoittaneet merkittävän osan kehitysvammaisista olleen palvelujen ulkopuolella. Laitoshuoltoon ei ole pelkästään
asunnon puuttumisen takia otettu uusia asukkaita vuosikymmeniin. Silti ajatellaan edelleenkin, että asumisen järjestäminen on mahdollista monille nykyisissä
tutkimus-, kuntoutus- ja palvelukeskuksissa oleville
tehostettujen asumispalvelujen avulla. RinnekotiSäätiö on osaltaan tässä kehityksessä mukana. Asuntojen ja asumisen tukipalvelujen rakentaminen ovat
toteutuneet suunnitelmallisesti tänäkin kertomusvuonna.
Tehostettujen asumispalvelujen rakentaminen sekä
sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinoiminen kokonaishoidoksi eri organisaatioiden tuottamista sosiaalija terveyspalveluista on yhteiskunnassamme vielä
monilta osin toimivia ratkaisuja vailla. Toimivat ratkaisut ja yhteiskunnan taloudelliset edellytykset asettavat
käytännössä sekä mahdollisuudet että rajat asumis- ja
hoitovaihtoehdoille silloin, kun oireyhtymän ennuste,
lisävammaisuus ja -sairaus vaativat erityistä hoitoa ja
asiantuntemusta. Rinnekoti-Säätiö kehittää parhaillaan
jalkautuvia asiantuntijapalveluja kotien, asumispalvelujen ja perhehoidon tueksi. Samanaikaisesti lisääntyvät
myös poliklinikkapalvelut ja kunnissa tapahtuvat yhteisvastaanotot. Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskusta tarvitaan erityisesti nyt palvelurakennemuutoksen aikana huolehtimaan vaikeimmin vammaisista ja
eniten apua tarvitsevista kehitysvammaisista sekä
tukena monissa muissa hoitotarvetilanteissa, joissa
avohoidon keinot eivät riitä. Osaltaan sitä tarvitaan
myös alan merkittävänä koulutuspaikkana ja tieteellisen tutkimuksen tekijänä ja edistäjänä.
Myös Rinnekoti-Säätiön muilla palvelulohkoilla kuten
Lasten kuntoutuskodissa, Rinnekodin koulussa, työ- ja
päivätoiminnoissa, perhehoidossa sekä tutkimuspalveluissa kertomusvuosi on ollut muutoksen ja kehittämisen aikaa. Rinnekoti-Säätiön toiminnan eri osa-alueet
muodostavat nyt yhdessä sellaisen osaamisen ja palvelujen yhdistelmän, josta asiantunteva palvelu on
integroitavissa asumisen, hoivan, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen järjestämisen tueksi sitä tarvitsevan
ihmisen elämän eri vaiheissa ja palvelutarvetilanteissa. Kaiken tämän rakentaminen on onnistunut Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden, asiakaskuntiemme ja muiden yhteistyökumppaneittemme tuen avulla.
Tätä kirjoittaessa on jo Rinnekodin 85. toimintavuosi ja
aika kiittää uranuurtajia ja Rinnekodin toimintaa tukeneita eläytyen samalla aikaan, jolloin palvelut ovat
syntyneet. Suomalaisen palvelujärjestelmän syntyvaiheiden tavoitteet, jotka ovat hyvän elämän edellytyksiä
ja antavat jokaiselle mahdollisuuden olla oma itsensä,
ovat edelleen ajankohtaisia.
Markus Kaski
Johtaja-ylilääkäri
2
www.rinnekoti.fi
Rinnekodin seminaarissa ”Kehitysvammaisen henkilön
hyvä elämä”
Rinnekoti-Säätiön arvot ovat toiminnan perusta
Rinnekodin osaamiskeskus
Osaamiskeskuksen juuret ovat syvällä historiassa. Rinnekodin toiminta ja kokemus kehitysvammatyöstä alkoi
karttua kahden sokean pojan tultua hoitoon Helsingin
Diakonissalaitoksen sisarkotiin vuonna 1927. Osaaminen alkoi vahvistua edelleen Rinnekodin palvelutoiminnan laajentuessa Lakistossa vuodesta 1939 alkaen. Rinnekodin ja vuonna 1957 perustetun Rinnekoti-Säätiön
rinnalla osaamisen ja tiedon karttumisen mahdollistajina
ovat toimineet Rinnekodin tutkimuslaitos, Rinnekodin
kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry., Rinnekodin tutkimussäätiö ja Rinnetuki ry. Työ on ollut tuloksellista. Nykyisin Rinnekoti-Säätiön palvelukokonaisuus
on luonteeltaan monipuolinen osaamiskeskittymä, Rinnekodin osaamiskeskus, jonka asiantuntemus välittyy
monin eri tavoin ja jonka palveluihin luotetaan.
Rinnekoti-Säätiön osaamiskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen harvinaisia diagnoosiryhmiä, vammaispalveluja ja kehitysvammaisuutta koskevan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden
hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamisessa. Hyvinvoinnin osatekijöiden luomiseksi säätiön toiminnassa on sen alkuvuosista lähtien ollut keskeinen sija
tutkimuksella, kehittämistyöllä, henkilöstön koulutuksella,
julkaisutoiminnalla, vaikuttamisella ja palvelutoiminnalla.
Palvelujen, osaamisen ja asiantuntemuksen kehittymisen edellytyksinä ovat olleet vuosikymmeniä jatkunut
palvelutoiminta sekä laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto.
Erilaiset vammaispoliittiset ideologiat peittävät helposti
alleen erityistarpeet ja estävät siten vammaiselle ihmiselle itselleen parhaiten soveltuvat tavat elää. Ainoina hyväksyttyinä ideologioina ne voivat estää uusien mahdollisuuksien löytämistä. Osaamiskeskuksen ajankohtaisena
haasteena onkin löytää uusia tapoja palvelujen tuottamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa ja lainsäädännön uudistuessa.
Säätiön tuottamat erityispalvelut ovat sisällöltään positiivista erityiskohtelua, ei ikätovereista erottavaa. Säätiö
tuottaa monipuolisia kehitysvammaisten palveluja ja
pitää tärkeänä, että palvelut vastaavat mahdollisimman
hyvin kulloisenakin ajankohtana sekä kehitysvammaisten ihmisten että ostajien tarpeita.
Säätiö kehittää aktiivisesti palveluita yhteistyössä järjestämisvastuussa olevien kuntien ja muiden toimijoiden
kanssa sekä tukee koko väestölle tarkoitettujen palvelujen tuottajia kehitysvammaisten erityiskysymyksissä.
Rinnekoti-Säätiön erikoisvahvuutena on kehitysvammaisuuden ja harvinaisten sairauksien poikkeuksellisen laaja asiantuntemus, joka tarjoaa erittäin hyvän foorumin
uusien innovatiivisten palveluiden kehittämiseen sekä
vaativiin yksilöllisiin asiakastarpeisiin vastaamiseen.
Säätiö kantaa yhteiskunta- ja eettistä vastuutaan niin
nuorten ammatillisen pätevöitymisen kuin kehitysvammaisten asiantuntevan hoidon ja kuntoutuksen mahdollistajana. Se pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan ja lisäämään kehitysvamma-alan ja vammaishuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja pätevöitymistä. Viime vuosina
erityisen huomion kohteena on ollut monista eri syistä
uhkaavan osaamisvajeen syntymisen ehkäisy vammaishuollossa. Säätiön työntekijät ovat olleet mukana kehitysvammalääketieteen ja –psykologian erityispätevyyksiin johtavien koulutusohjelmien ja kehitysvamma-alan
ammattitutkinnon ja erityisammattitutkinnon opetussuunnitelman perusteiden rakentamisessa. Julkaisutoimintaan sisältyy tieteellisten artikkelien lisäksi lukuisia oppikirja-artikkeleita ja kirjoja. Säätiö on ollut aina vahvasti
kouluttava työyhteisö. Koulutettuja työpaikkaohjaajia
säätiöllä oli kertomusvuonna 110 ja koulutettuja opiskelijoiden tutkintotilaisuuksien vastaanottajia 120. Nuorisoasteen perustutkinto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto
-opiskelijoiden lisäksi säätiössä oli kertomusvuonna 99
vammaistyön oppisopimusopiskelijaa.
Yhtenä osaamiskeskuksen tärkeänä tehtävänä on lisätä
alalla tarvittavaa tietoa, pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön, julkishallintoon, kunnalliseen päätöksentekoon
sekä yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteena on tuoda aktiivisesti esille kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja
mm. vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten tarpeita
yhdessä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Rinnekoti-Säätiön asiantuntijoita on laaja-alaisesti mukana alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä
tutkimus-, asiantuntija- ja koulutustoiminnassa.
3
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Tieteellinen tutkimustoiminta on tapahtunut Suomen
Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston ja muiden tutkimusrahoitusta myöntävien organisaatioiden tukemana. Tutkimuskeskuksen julkaisuja oli
yhteensä 17, yksi väitöskirja, 12 alkuperäisartikkelia ja
viisi muuta julkaisua, joihin sisältyi muun muassa artikkelisarja suomalaisten kehitysvammaisten elämänkulusta
ja yleiskatsaus Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvästä hoidosta.
Alkuperäisartikkelien tutkimukset kohdistuivat muun muassa hermosolujen erilaistumiseen tavoitteena selvittää
autismin biologisia syitä, raskauden aikaisten ultraäänitutkimusten vaikutuksiin, epilepsian ja epilepsian hoidon
vaikutuksiin, kloridiripulin diagnostiikkaan ja kehitysvammaisuuden syntymisen ehkäisyyn, Downin oireyhtymään
liittyviin lääketieteellisiin ongelmiin ja terveyden seurantaan sekä kätisyyteen, kielelliseen kehitykseen ja aivopuoliskojen vallitsevuuteen. Käynnissä olevat tutkimusprojektit liittyvät autismin biologisiin taustatekijöihin, genetiikkaan, ravitsemukseen, epilepsiaan, Downin oireyhtymän lääketieteellisiin ongelmiin ja niiden hoitoon, kielelliseen kehitykseen Sallan taudissa sekä kehitysvammaisten yksityisyyden toteutumiseen palveluasumista
toteutettaessa. (Liite 1)
Kehittämistoiminnan päämääränä on säätiön palvelujen jatkuva parantaminen. Kertomusvuoden suurin hanke oli uuden asiakastietojärjestelmän, Mediatrin, käyttöönotto. Työ jatkuu vielä vuonna 2012, jolloin on tarkoitus ottaa käyttöön järjestelmän loput ominaisuudet.
Lasten kuntoutuskodissa jatkui vuoden 2009 alusta
myönnetyn Raha-automaattiyhdistyksen toimintaavustuksen turvin resurssikeskustoiminnan kehittämistyö, jonka tavoitteena on kehittää, tuottaa ja laajentaa
tietoja ja tietoisuutta lasten ja nuorten harvinaisista sairauksista ja vammoista sekä tarjota em. pienryhmiin kuuluville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuksia ohjaus- ja vertaispalveluihin. Tavoitteena on lisäksi
tarjota tietoa ja konsultaatiomahdollisuuksia harvinaisiin
pienryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa toimivien
sosiaali-, kasvatus- ja kuntoutusalojen ammattihenkilöille.
Säätiö on jäsenenä kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa, joka on kehitysvamma-alan järjestöjen
ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee
työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus
ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Kynnys ry ja Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE kumppaneineen käynnisti keväällä 2011
”Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa”-hankkeen. Sen
tavoitteena on edistää konkreettisin toimin vammaisten
ihmisten oloja asumisyksiköissä. Projektiryhmän edustajat kävivät keskusteluja Rinnekodin johdon ja asukasneuvoston edustajien kanssa yhteistyömahdollisuuksista
hankkeeseen liittyen.
Säätiön edustajat osallistuivat kehitysvammapalvelujen
kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin, joita olivat mm. Turvallista
asumista, tasa-arvoista elämää, 41 st Annual EABCT
Congress ja Keskushermosto Symposium. RinnekotiSäätiö ja Helsingin Diakoniaopisto käynnistivät yhteisen
keskustelun kehitysvammaisten henkilöiden ja kehitysvammaisten kanssa työskentelevien ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.
Rinnekodin oman helmikuussa pidetyn seminaarin teemana oli Kehitysvammaisen henkilön hyvä elämä Uudistuva lainsäädäntö ja kehittyvä palvelurakenne.
Seminaarissa oli noin 100 osallistujaa kunnista, kuntayhtymistä ja oppilaitoksista sekä omaisia ja muita kehitysvamma-alan kehittämisestä kiinnostuneita. Terveydenhuolto-, sosiaali-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille järjestettiin neljä lasten harvinaisia sairauksia ja
oireyhtymiä käsittelevää seminaaripäivää. Yhteistyössä
järjestöjen kanssa järjestettiin kolme koulutuspäivää.
Koulutuksiin osallistui yhteensä 182 ammattihenkilöä.
Suun terveydenhuollon järjestämään ”Haasteet suun
terveydenhoidossa kehitysvammaisilla” -koulutuspäivään
osallistui 130 suun terveydenhuollon ammattihenkilöä eri
puolilta suomea.
Rinnekoti-Säätiö osallistui kertomusvuonna seuraaviin
kehitysvammaisten toimintakykyä edistäviin sekä kehitysvamma-alan osaamista ja palveluja kehittäviin projekteihin:
x Helsingin Diakoniaopiston hallinnoima ESRrahoitteinen Uutta osaamista kehitysvamma-alalle
-projektiin. Keväällä päättyneessä projektissa tuettiin
ja kehitettiin kehitysvamma-alan osaamista ja asiantuntijuutta, mm. arvioijavalmennusten, kouluttajavalmennusten ja osaamisen kartoitusten osaprojekteissa.
x Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan hallinnoimaan
ESR-rahoitteiseen Sotefo-projektia, jonka luoma virtuaalinen sosiaali- ja terveysalan oppimisfoorumi on
kokeiluvaiheessa.
x Autismi- ja Aspergerliitto ry:n valtakunnalliseen Ray:n
tukemaan Kyllin hyvä tuettu elämä- Asiakaslähtöisen
asumisen ja toiminnan tukeminen 2010-2012 kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää runsaasti tukea tarvitsevien autististen henkilöiden arjessa selviytymistä, kuntoutumista ja osallisuutta sekä
koota hyviä autismityön malleja.
x Diyse -projektiin, joka on Tekesin osarahoittama eurooppalaisen ITEA2-konsortion (European Technology for European Advancement) tuottama teknologian
ja sisällöntuottamisen kehittämishanke, jossa tavoitteena on kehittää kehitysvammaisille ja muille erityisryhmille soveltuvaa teknistä alustaa. Säätiön panoksena päättyneessä projektissa oli teknisen alustan
testaaminen sekä vuorovaikutteisuuden ja sisällöntuotannon kehittäminen.
x Yllä mainitun konsortion Tekesin osarahoittamaan
Guarantee-nimiseen kehittämishankkeeseen, jonka
tavoitteena on kehittää vuorovaikutteista turvateknologiaa itsenäisesti asuvien vammaisten ja vanhusten
tueksi. Säätiö osallistuu projektiin testaamalla järjestelmiä ja kehittämällä tuotteistusta.
x Culminatum Oy:n, Helsingin kaupungin ja Valtion
asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ym. Koti
kaikille -hankkeeseen, jonka tavoitteena on testata
erilaisia uusia rakenneratkaisuja kehitysvammaisille
henkilöille rakennettavissa asunnoissa.
4
Yhteistyö
Yhteistyökumppanit. Rinnekoti-Säätiön tärkeimmät
yhteistyökumppanit ovat palveluja ostavat kunnat ja kuntayhtymät. Toiminnasta, suunnitelmista, palvelujen käytöstä ja vapautuneista paikoista tiedotettiin palvelujen
ostajille säännöllisesti. Rinnekodin neuvottelukunnan,
palveluneuvoston ja ostajien kanssa käytyjen keskustelujen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla Rinnekodin palveluja pyrittiin suuntaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kertomusvuonna
kuntien kanssa käytyjä neuvotteluja ja yhteisiä keskusteluja oli aikaisempaa enemmän.
Omaisyhdistyksen, Rinnetuki ry:n, panos oli edelleen
merkittävä asukkaiden virkistystoiminnan tukemisessa,
hoitoympäristöjen viihtyvyyden lisäämisessä sekä säätiön ja Rinnetuen yhteisen Rinneviestin julkaisemisessa.
Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys
ry tekee vuorostaan merkittävää työtä tutkimustoiminnan
varainhankinnassa.
Tieteellisen tutkimustyön alueella säätiön läheinen yhteistyökumppani on Suomen Aivosäätiö, jonka perustivat
Alzheimer-säätiö, Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö, Neurologia-säätiö ja Rinnekodin tutkimussäätiö. Säätiön
tarkoituksena on neuro- ja mielenterveysalan kehittäminen ja tukeminen. Se rahoittaa kehittämis- ja tutkimushankkeita, myöntää apurahoja, avustuksia, palkintoja ja
tunnustuksia tutkimusryhmille, yksittäisille tutkijoille ja
yhteisöille, järjestää koulutustilaisuuksia, tukee hoito- ja
tutkimuslaitosten toimintaa sekä edistää potilaiden,
omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto yhtenä sulautuneiden
säätiöiden erillisrahastoista huolehtii nyt Suomen Aivosäätiössä Rinnekodin tutkimussäätiön tarkoituksen
toteutumisesta.
Lasten kuntoutuskodin tärkeät yhteistyökumppanit ovat
toiminnan kustannuksista vastaavat Kansaneläkelaitos
ja Raha-automaattiyhdistys. Lasten kuntoutuskoti tekee
yhteistyötä myös harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin
kuuluvien potilasyhdistysten ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa.
Papin työ. Rinnekodissa toimi Espoon seurakuntien
palkkaama sairaalapastori. Työn sisällön muodostivat
sielunhoidolliset keskustelut, hartaudet hoitokodeissa ja
työpisteissä, rippikoulut, Rinnekappelin toiminta ja sen
koordinointi, henkilökunnan työnohjaus ja muu tukeminen, juhliin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja
asukkaita koskevat kirkolliset toimitukset. Rinnekappelin
jumalanpalveluksia toimittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan papit ja kanttorit vuoropyhinä.
Oppilaitosyhteistyö. Oppisopimuskoulutusta ja täydennyskoulutuksen kehittämistä jatkettiin Helsingin Diakoniaopiston ja Seurakuntaopiston kanssa. HyriaKoulutus Oy:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa
suunniteltiin "Turva-avustaja" -koulutus, jonka toteutus
siirtyi vuodelle 2012.
Rinnekoti-Säätiössä oli vuoden 2011 aikana noin 110
sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa työssäoppimassa.
Suurin osa heistä opiskelee lähihoitajiksi, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli 28 prosenttia. Henkilökuntaa on osallistunut oppilaitosten järjestämiin työpaikkaohjaaja- ja tutkintotilaisuuden vastaanottajakoulutuksiin ja opiskelijaohjaajien yhteisiin kokouksiin.
Yliopistoyhteistyö. Helsingin yliopiston lääketieteen ja
hammaslääketieteen opiskelijoille järjestettiin useita lääkärin peruskoulutukseen kuuluvia opetustapahtumia
kehitysvammaisuudesta, kehitysvammaisille tarkoitetusta palvelujärjestelmästä, hoidon keskeisistä tarpeista ja
hoitokohtaamisen vaatimuksista.
Tiedotus ja verkostoituminen. Rinnekoti-Säätiön palveluista tiedotettiin tapaamisissa yhteistyökumppaneiden
kanssa, sähköpostiviesteillä, Rinnekodin sähköisellä
uutiskirjeellä, Internet-sivuilla (www.rinnekoti.fi) ja soveltuvissa alan ammattihenkilöstölle tarkoitetuissa lehdissä
sekä toiminta-alueella julkaistavissa palveluoppaissa.
Kehitysvammatyötä ja Rinnekodin toimintaa tehtiin tunnetuksi koti- ja ulkomaisille vierailijaryhmille sekä messuilla ja rekrytointitapahtumissa, esim. Sairaanhoitajapäivillä, Kuntamarkkinoilla ja oppilaitosten rekrytointitapahtumissa.
Säätiö on jäsenenä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnassa, Kehitysvammaliitto ry:ssä, VATES-säätiössä ja
Suomen Kirkon Sisälähetysseurassa. Muiden kehitysvamma-alan toimijoiden lisäksi merkittävää yhteistoimintaa on Helsingin yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten,
Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Kuntaliiton,
Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen Aivosäätiön
kanssa.
Lasten kuntoutuskoti on mukana kansallisessa kuudentoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostamassa Harvinaiset-verkostossa. Se ylläpitää omalta osaltaan verkoston harvinaiset.fi -nettisivustoa ja osallistuu kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja edunvalvontatyöhön. Verkosto on mukana yhteispohjoismaisessa
Rarelink-linkkisivuston kehittämistoiminnassa. Lasten
kuntoutuskoti osallistuu kansainväliseen harvinaisten
sairauksien verkostotyöhön esim. osallistumalla Eurordis
(The European Organization for Rare Diseases) yhteistyö-järjestön vuosittaisiin kongresseihin ja koulutustilaisuuksiin.
Rinnekodin monet työntekijät ovat lisäksi sekä jäseninä
että vaikuttajina monissa oman erikoisalansa yhdistyksissä ja kansainvälisissä organisaatioissa.
5
Kehitysvammapalvelut
Asiakkaat ja palvelujen käyttö
Kehitysvammaisuuden aste
TutkimusͲ jakuntoutuskeskuksen, RKͲ
AsuntojenjaPerhehoidonasiakkailla
(%asiakkaista)
Rinnekoti-Säätiön palveluja käyttävien henkilöiden palvelutarpeiden keskeisinä taustasyinä ovat kehitysvammaisuuden alentama toimintakyky, lisävammat ja sairaudet sekä niihin liittyvät monet ajankohtaiset ja elämänkulun siirtymävaiheisiin liittyvät palvelutarpeet. Lähestymistapa on yhtä aikaa asiakas-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulmista lähtevä. Kuhunkin tilanteeseen sopivat palveluratkaisut löytyvät parhaiten kaikkia osatekijöitä tarkastelemalla. Usein juuri perheen hyvinvointi ja
arjen sujuminen määrittävät sen, miten kehitysvammaisen ihmisen hoito, opetus ja kuntoutus onnistuvat.
Älylliseen kehitysvammaisuuteen johtavia syitä on lukuisia ja monet niistä harvinaisia. Suurin osa syytekijöistä
vaikuttaa yksilön kehitykseen jo ennen syntymää. Älyllisen ja muun toimintakyvyn aleneman taustalla on usein
yhteinen syy tai useampia syitä, minkä takia kehitysvammaisuus on ymmärrystason puutteita laajempi kokonaisuus. Eri syiden merkitystä arvioitaessa ja syitä ryhmiteltäessä otetaan huomioon kaikki mahdolliset syyt. Silloin
kun on useita syitä, merkitään niistä varhaisin todennäköisemmäksi. Kehitysvammaisuuden todennäköisimmin
aiheuttaneen tekijän vaikutusajankohta oli hoito- ja asumispalvelujen sekä perhehoidon asiakkailla 52 prosentilla ennen syntymää, 7 prosentilla syntymään liittyvä ja 11
prosentilla myöhemmin lapsuudessa. Syy jäi tuntemattomaksi 30 prosentilla.
Hoito-, asumis- ja perhehoidon palveluiden asiakkaista
vain 19 % oli älyllisesti lievästi kehitysvammaisia (ÄI 912 v.). Lakiston hoitokodeissa luku oli 8,6 %, asumispalveluissa 28,3 % ja perhehoidossa 18 %. Vaikeasti tai
syvästi kehitysvammaisia (ÄI 0-5 v.) oli Lakiston hoitokotien asiakkaista 51,4 %, asumispalveluissa 21,7 % ja
perhehoidossa 44,4 %. Älyllistä tasoa ei oltu voitu arvioida tai ei vielä oltu arvioitu 22,2 % asiakkaista.
Erot älyllisen kehitysvammaisuuden vaikeusasteessa
heijastavat osaltaan tuen tarpeiden ja elinympäristön
vaatimusten eroja. Kehitysvammaisuuden vaikeusasteen
lisääntyessä tulee myös muu vaikea- ja monivammaisuus tavalliseksi. Ymmärrystason puutteiden lisäksi asiakkaiden toimintakykyyn vaikuttavat monet lisävammat
ja -sairaudet kuten puhevammat, haastava käyttäytyminen tai psyykkiset sairaudet, liikuntavammat ja epilepsia.
Näön ja kuulon alentumat, ortopediset ongelmat, infektiosairaudet, ihon, ruoansulatuskanavan ja ravitsemuksen ongelmat sekä suun sairaudet ovat tavallisia.
Keski-ikä Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen Lakiston
hoitokotien asukkailla oli 41 vuotta, RK-Asuntojen asiakkailla 40 vuotta ja perhehoidon asiakkailla 51 vuotta.
Lapsia (0-17 v.) asiakkaista oli vuoden aikana hoitokodeissa 65, RK-Asunnoissa yksi ja perhehoidossa kymmenen. Pitkäaikaisesti hoito- ja asumispalveluja käyttäviä lapsia oli yhteensä 34. Yli 65-vuotiaita oli hoito- ja
asumispalveluissa yhteensä 79.
Lievä
19%
Tuntematon
22%
Keskivaikea
21%
Syvä
21%
Vaikea
17%
Kehitysvammaisuuden syyt
TutkimusͲ jakuntoutuskeskuksen, RKͲ
AsuntojenjaPerhehoidonasiakkailla
(%asiakkaista)
Geneettisetsyyt
26%
Tuntemattomat
30%
Epämuodostuma
20%
Lapsuusiänsyyt
11%
Paranataali
7%
Prenataalisyyt
6%
Lisävammat
TutkimusͲ jakuntoutuskeskuksen, RKͲ
AsuntojenjaPerhehoidonasiakkailla
(%asiakkaista)
100
80
60
40
20
0
Puhevamma
Psyykkinen
sairaus
Epilepsia
Liikuntavamma
Aistivamma
6
Kertomusvuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota
asiakkaiden kommunikaatiotaitojen tunnistamiseen ja niiden edistämiseen sekä mahdollisuuksiin ilmaista mielipiteensä päivittäisiä valintoja ja palveluratkaisuja tehtäessä
joko sanallisesti tai puheelle vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja käyttäen. Asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia
lisättiin ja tyytyväisyyttä mitattiin.
Asiakkaan luottamushenkilö palvelee Rinnekoti-Säätiön
asunnoissa asuvia sekä työ- ja päivätoiminnoissa käyviä
henkilöitä. Asiakkaalla tai hänen läheisillään on mahdollisuus ottaa yhteyttä luottamushenkilöön silloin, kun asiakkaan omat tarpeet tai toiveet eivät ole tulleet huomioiduksi
ja asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen tarvitaan tukea.
Yhteydenottoja on asiakkailta itseltään, asiakkaiden omaisilta sekä ohjaajilta ja hoitajilta vuoden aikana ollut noin
50. Yhteiset keskustelut ovat auttaneet asiakkaita heidän
mieltään askarruttavissa asioissa. Ohjaajien ja hoitajien
kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet henkilökuntaa
löytämään asiakkaan elämänlaatua parantavia uusia käytäntöjä arjesta selviytymiseen. Asiakkaan luottamushenkilö
on tärkeänä apuna asiakkaiden hyvän elämän toteuttamisessa, mutta ei luonnollisesti korvaa potilas- tai sosiaaliasiamiehen työtä.
Lyhytaikaisen hoidon tarpeen syyt ja vaihtuvuus
Lyhytaikaisten hoito- ja tutkimusjaksojen tarpeeseen johtivat vaikea- ja monivammaisuus, autismi, käyttäytymis- ja
mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut pitkäaikaissairaudet tai tapaturmat. Tärkeä syy lyhytaikaisille hoitojaksoille on myös omaishoitajan levon ja loman tarve silloin,
kun kehitysvammaiselle perheenjäsenelle lähinnä soveltuva muu hoitopaikka olisi sairaala. Saman hoitojakson aikana pyrittiin tulosyyn lisäksi vastaamaan muihinkin tarpeisiin. Ilmoitetut Lakiston hoitokotien lyhytaikaisen hoidon
syyt jakautuivat seuraavasti: 1) tutkimus ja kuntoutus 14
%, 2) huoltajasta johtuva syy (esim. hoito omaishoitajan
vapaan tai loman aikana) 75 % ja 3) muu syy 11 %.
Lyhytaikaisessa hoidossa Lakiston hoitokodeissa oli 90
(144 v. 2010, 120 v. 2009), RK-Asunnoissa 26 (30 v.
2010, (29 v. 2009) ja perhehoidossa 30 (11 v. 2010, 7 v.
2009) henkilöä. Lyhytaikaisia hoitojaksoja kertyi hoitokodeissa yhteensä 975 (1077 v. 2010, 988 v. 2009), RKAsunnoissa 170 (152 v. 2010, 145 v. 2009) ja perhehoidossa 76 (32 v. 2010, 18 v. 2009).
Asukasneuvosto kokoontui yhdeksän kertaa. Asukasneuvostossa on kuusi asukasedustajaa, ohjaaja ja asiakkaan
Ostopalvelusopimusten toteuttamissuunniluottamushenkilö. Asukasneuvoston tarkoituksena on ollut
lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa telmien toteutuminen ja paikkalukujen kehitys
sekä opastaa asukkaita demokraattisiin käytäntöihin. Tiedottaminen on ollut vahvasti esillä asukasneuvostossa.
Kokouksissa keskusteltiin keinoista, joilla ilmenneisiin epä- Ostopalvelusopimusten mukaisiin kuntien ja erityishuoltokohtiin voitiin puuttua ja osallistui niiden korjaamiseen yhpiirien ilmoittamiin hoidon tarpeisiin kyettiin pääosin vasdessä eri asiantuntijoiden kanssa.
taamaan. Vuoden aikana esiin tulleisiin uusiin tarpeisiin ja
tilapäishoidon tarpeisiin vastaaminen tuotti ajoittain vaikeAsiakkaiden tyytyväisyyttä kartoitetaan monin eri tavoin uksia asiakkaan hoidon tarvetta vastaavan paikan tai tarottamalla entistä paremmin huomioon asiakkaiden erilaiset vittavan henkilöstön puuttuessa.
tavat kommunikoida. Kertomusvuoden lopulla kysely kohdistettiin sidosryhmille. Tulokset kyselystä saatiin alkuvuo- Ympärivuorokautisen hoidon tarve tutkimus- ja kuntoutusdesta 2012. Niiden tuottamaa tietoa käytetään säätiön
keskuksessa on tasaisesti vähentynyt ja suunta jatkuu.
strategian uudistamisessa sekä palvelujen kehittämisessä Jatkossa osa asiakkaista siirtyy avohuollon palvelujen
asiakastarpeiden ja -toiveiden suuntaisesti. Lisäksi muiden piiriin. Osalla avun ja hoidon tarve on niin suuri, että vaatipalveluiden käyttäjille järjestetään palvelukohtaisesti kohva ympärivuorokautinen hoito on välttämätöntä muodossa
dennettuja tyytyväisyyskyselyjä.
tai toisessa myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen laskennalliset hoitopaikat ovat rakennusten
peruskorjausten ja palvelurakenteen muutoksen myötä
vähentyneet 354 hoitopaikasta (v. 2000) 245 laskennalliseen hoitopaikkaan (v. 2011). Samanaikaisesti asunnot
Laskennallistenhoitopaikkamäärien
ovat lisääntyneet 120 asunnosta (v. 2000) 320 asuntoon
kehitys1991Ͳ 2011Ͳ ennuste2015
(v. 2011). Luvuissa ovat mukana myös lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen hoitopäivät.
600
500
400
300
200
100
0
1991
2001
Laitoshoito
2011
RKͲAsunnot
ennuste
2015
Perhehoito
7
Tutkimus- ja kuntoutuskeskus
Rinnekoti-Säätiön päätoimipaikka sijaitsee Espoon Lakistossa. Siellä sijaitsevat monet säätiön keskeisistä
toiminnoista, kuten Tutkimus- ja kuntoutuskeskus. Sen
asiakastyötä palvelevan ydinosan muodostavat Rinnekodin poliklinikka ja Lakiston hoitokodit. Niiden yhteisistä ja
eriytyneistä toiminnoista muodostuu sellainen osaamisen ja palvelujen yhdistelmä, jonka avulla kehitysvammaisen ihmisen tarvitsema tuki on integroitavissa hänelle kulloinkin parhaiten soveltuvaan elinympäristöön ja
asiantuntevat palvelut järjestettävissä elämän eri vaiheissa ja palvelutarvetilanteissa.
Tutkimus– ja kuntoutuskeskuksen palveluita ovat käynnit
kuntien kanssa pidettävillä yhteisvastaanotoilla, poliklinikkakäynnit sekä tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta varten tarvittava erilaisia tarpeita varten suunniteltu ympärivuorokautinen hoito. Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen
hoitokodit ovat viime vuosien aikana eriytyneet ja erikoistuneet asiakastarpeiden mukaisesti lasten ja aikuisten
palvelujen lisäksi mm. vaikea- ja monivammaisten, aistimonivammaisten, autististen ja mielenterveysongelmista
kärsivien henkilöiden hoitoon ja kuntoutukseen. Ne on
myös ryhmitelty asiakastarpeiden laajuuden, hoidon
vaativuuden ja resurssitarpeiden mukaan suoritehinnoiltaan kolmeen eri maksuluokkaan ja erityisasiakkaille
yksilöllisesti räätälöityihin palveluihin. Palvelut tuotetaan
asiantuntijapalvelujen sekä hoito- ja asumispalvelujen
saumattomana yhteistyönä.
Kehitysvammaisuuden todennäköisin syyeri
toimintamuotojenasiakkailla
(%asiakkaista)
40
30
20
10
0
Geneettisetsyyt Epämuodostuma Prenataalisyyt
TKͲKeskus
Paranataali
RKͲAsunnot
Lapsuusiänsyyt Tuntemattomat
Perhehoito
Lisävammaisuus eritoimintamuotojenasiakkailla
(%asiakkaista)
100
80
60
40
20
0
Puhevamma
Psyykkinen
sairaus
Epilepsia
TKͲKeskus
RKͲAsunnot
Aistivamma
Perhehoito
Liikuntakyky
Ruokailu
Täysinautettava
Perhehoito
RKͲAsunnot
TKͲKeskus
Perhehoito
RͲAsunnot
TKͲKeskus
RKͲAsunnot
TKͲKeskus
Perhehoito
100%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
RKͲAsunnot
Hoitotyön osuus tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen toiminnassa on esitetty jäljempänä hoito- ja asumispalvelujen
yhteydessä, koska päivittäinen elämä eri sisältöineen
muodostaa luonnollisen jatkumon Lakiston hoitokodeista
asumispalveluihin ja perhehoitoon. Älyllisen kehitysvammaisuuden syiden, tason (s. 5) ja lisävammaisuuden
erilaiset jakaumat eri toimintamuodoissa paljastavat kehitysvammaisten keskinäisen erilaisuuden ja hoitoisuudessa olevat merkittävät erot, mikä on otettava huomioon sekä osaamis- ja henkilöstövoimavaratarpeisiin vastattaessa.
Liikuntavamma
Asiakkaiden toimintakyky
(%asiakkaista)
TKͲKeskus
Vaativan hoidon palveluja tarvitsi 20 henkilöä (38 v.
2010, 41 v. 2009, 90 v. 2008) ja erityisen vaativan hoidon palvelua 57 (46 v. 2010, 41 v. 2009). Vaativien erityisasiakkaiden Vaaka-palveluja, Alarinteen infektioyksikön palveluja sekä muita yksilöllisiä erityispalveluja käytti
päivittäin keskimäärin 13 (6 v. 2010) asiakasta. Autistien
VAAKA-yksikkö tarjoaa pitkäaikaista kuntoutusta neljälle
autistiselle nuorelle aikuiselle ja psykiatrinen VAAKAyksikkö pitkäaikaista kuntoutusta viidelle kehitysvammaiselle asiakkaalle, joilla on voimakasta psyykkistä oireilua. Näiden yksiköiden henkilöstölle toteutettiin monipuolinen lisäkoulutus ja tiivis moniammatillisen työryhmän
tuki. Alarinteen hoitokoti keskittyy hoitamaan infektioiden
hoidon erityisosaamista vaativia henkilöitä, kuten MRSA
- positiivisia asiakkaita. Hoitokoti Koivurinne toimi vaativien epileptikkojen tutkimus- ja hoitoyksikkönä.
Perhehoito
Asiakkaiden lyhytaikaisten tutkimus- ja hoitojaksojen
palvelutarve on toimintavuoden aikana selkeästi lisääntynyt. Tästä syystä aloitettiin kyseisten palvelumuotojen
kehittäminen osana palvelutuotantoa. Erityistä huomiota
on kiinnitetty erityisen vaativien asiakkaiden hoitoketjujen suunnitteluun ja resursointiin. Lyhyt- ja pitkäaikaisia
hoito- ja kuntoutuspalveluita tarvittiin päivittäin keskimäärin 169 (194 v. 2010, 210 v. 2009, 219 v. 2008).
Pukeutuminen Peseytym.jaWC
Tarvitseeapua
Selviytyyitse
8
Lääkärin vastaanotolla
Tutkimuksen tärkeitä työkaluja
Avohoidon poliklinikkapalvelut
Rinnekoti-Säätiön asiantuntijat tarjoavat lääketieteellistä,
kuntoutuksellista, sosiaalista ja kasvatuksellista asiantuntija-apua täydentäen omalla erityisosaamisellaan
kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palveluntuottajien
antamaa palvelua asiakkaille. Yhteistyön tavoitteena on
saada kullekin asiakkaalle hyvä ja toimiva palvelukokonaisuus. Avohoidon poliklinikkakäyntien tavoitteina ovat
edellä mainitun palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden
varmistaminen hankkimalla pätevää tietoa asiakkaan
palvelutarpeista hänen itsensä ilmaisemana sekä arvioinnein, tutkimuksin tai erilaisin selvityksin. Asiakkaan
hyvinvoinnin varmistamiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi hankitaan tarvittava tieto vammaisuuden syystä,
sen ennusteesta ja tehdään tarpeelliset tutkimukset hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi sekä lisävammojen ja -sairauksien, haastavan käyttäytymisen ja psyykkisten sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja seuraamiseksi. Erikoishaasteena ovat kehitysvammaisten lasten ja aikuisten vaikean epilepsian, autismin kirjon oireiden ja CP-vammaisuuden hoito ja kuntoutus.
Poliklinikkakäyntien aiheena voi myös olla
x
psykologinen tai neuropsykologinen arvio hoitoa
ja kuntoutusta varten
x
suun alueen motoristen häiriöiden selvittely, hoidon suunnittelu ja ohjaus moniammatillisena työnä
x
puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja fysioterapiakäynnit
x
seksuaalineuvonta ja -terapia
x
psykoterapia
Kuntien ja erityishuoltopiirien Rinnekoti-Säätiöltä tilaamat
lääkärien yhteisvastaanotto- ja konsultaatiokäynnit on
järjestetty mm. kuntien terveyskeskuksissa, neuvoloissa,
erityiskouluilla, ryhmäkodeissa ja tuetun työn työpaikoilla. Loppuvuodesta aloitettiin lääkärin vastaanottotoiminta
uudessa toimipisteessä Kornetintiellä Helsingissä. Käyntien aiheet painottuvat elämän eri taitekohtiin liittyviin
arviointeihin. Lääketieteellistä tukea tarvitaan mm. varhaiskuntoutuksen, koulunkäynnin, jatko-opiskelun, aikuistumisen sekä aikuisuuden ja ikääntymisen ajankohtaistamiin valintoihin.
Osan työstä muodostavat kuntoutuksen ja sosiaaliturvan
hakemiseksi tarvittavien lausuntojen laadinta sekä tarpeellisten kontaktien hoitaminen. Asiantuntijatapaamisilla on myös koulutuksellinen luonne. Vuonna 2011 kehitysvammahuollon käyntejä poliklinikalla oli 1 499
(1 646 kpl v. 2010, 1 276 v. 2009). Lisäksi poliklinikan
konsultaatiopalveluja käytettiin 825 (758 v. 2010) kertaa
ja hoitokotien asiakkailla oli 60 erikoislääkärivastaanottokäyntiä. Konsultaatiopäiviä oli 66 (73 v. 2010, 51 v.
2009) ja asiakaskäyntimäärä näillä käynneillä oli 141
(169 v. 2010, 131 v. 2009, 191).
Asiantuntijapalvelut
Asiantuntijapalvelujen tehtäviä ovat mm. kehitysvammahuollon palvelujen tarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun vaatimat tutkimukset, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien valmistelu, asiakkaan tarvitsemasta ohjauksesta, kuntoutuksesta ja toiminnallisesta valmennuksesta huolehtiminen, terveydenhuolto, yksilöllisen hoidon
ja muun huolenpidon järjestäminen, henkilökohtaisten
apuvälineiden tarpeen arviointi sekä niiden valinta ja
yksilöllinen sovittaminen, perheenjäsenten ohjaus ja
neuvonta sekä kehitysvammaisuuden syiden ehkäisy.
Palvelujen laajuus Rinnekoti-Säätiön tuottamana toteutuu siinä laajuudessa kuin palvelujen järjestämisvelvollisten eli kuntien kanssa on niistä sovittu. Asiantuntijapalvelut huolehtivat kunnissa tapahtuvien vastaanottojen ja
tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden tarvitsemista erityisosaamista vaativista palveluista. Lisäksi asiantuntijapalvelut tukevat asumispalvelujen, perhehoidon
sekä työ- ja päivätoimintojen henkilöstön toimintaa tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen avulla. Asiantuntijapalvelut ovat myös näiden avohoidon toimintamuotojen asiakkaiden käytettävissä, mikäli asiakkaiden kotikuntien
kanssa niin on sovittu.
9
Työtoiminnan valmistamia tuotteita myydään mm. kahvilla Rinnetuotteessa
Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuspalvelujen tuottaminen on
luonteeltaan moniammatillista työtä sekä ammattiryhmien sisällä että niiden välillä. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa tarpeellisia ja edustettuina olevia lääketieteellisiä erikoisaloja ovat kehitysvammalääketiede, lastentaudit, lastenneurologia, neurologia, psykiatria ja perinnöllisyyslääketiede. Kertomusvuonna lääkäritilanne on ollut
pääosin hyvä ja laaja asiantuntemusalue mahdollistui,
kun tutkimus- ja kuntoutuskeskukseen saatiin vakinaisia
osa-aikatyötä tekeviä lääkäreitä. Suun terveydenhuollosta vastaavat hammaslääkäri ja suuhygienistit. Hammashoidon lisäksi palveluihin kuuluu myös oraalimotorinen kuntoutus. Lisäksi tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa ovat käytettävissä silmä- ja korvalääkärin, ortopedin
ja gynekologin, radiologin ja neurofysiologin konsultaatiopalvelut. Tutkimuspalveluyksiköissä tehdään kliinisiä
laboratoriotutkimuksia, lääkeainemäärityksiä, neurofysiologisia tutkimuksia sekä röntgen- ja ultraäänitutkimuksia.
Moniammatillisiin työryhmiin kuuluvat kolme psykologia
suunnittelevat kuntoutusta, luovat vaikea- ja monivammaisten kehitystä ja suoriutumista tukevia ympäristöjä,
analysoivat haastavaa käyttäytymistä sekä osallistuvat
tarvittavien terapeuttisten toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Sosiaalityöntekijät toimivat erityishuollon sosiaaliturvan ja -palvelujen asiantuntijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaiden tarvitsemien yksilöllisten palveluiden
ja asumisen suunnittelussa. Kuntoutuspalveluiden neljän
fysioterapeutin, kahden toimintaterapeutin, puhe-, musiikki-, seksuaali- ja kuvataideterapeutin työ asiakkaiden
kanssa koostuu toimintakyvyn arvioinneista, yksilö- ja
ryhmämuotoisista terapioista, ympäristön muutostöiden
suunnittelusta ja apuvälinehankintojen tekemisestä ja
käytön ohjauksesta sekä seurannasta.
Osana kaikkien asiantuntijoiden työtä on oman asiantuntemusalueen osaamisen johtaminen siten, että asiakkaiden palvelu, sairaanhoito ja kuntoutus eri hoitokodeissa
ja muissa toimintayksiköissä tapahtuu työn sisällöllisten
laatuvaatimusten mukaisesti.
Genetiikan palveluyksikkö
Rinnekoti-Säätiön Genetiikan palveluyksikössä tarjotaan
perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärin vastaanottopalveluita sekä genetiikan laboratorion tutkimuksia kehitysvammaisten asiakkaiden syynmukaisen diagnoosin selvittämiseksi. Genetiikan palveluyksikkö palvelee asiakkaita perheineen ja tarjoaa ostopalveluna laboratoriotutkimuksia muille kliinisille laboratorioille sekä potilaita
hoitaville yksiköille. Laboratoriotutkimusten pääpaino on
mikrosiruteknologiaan perustuvassa molekyylikaryotyyppitutkimuksessa (aCGH). Kyseisen tutkimuksen avulla
voidaan löytää hyvinkin pieniä perimän muutoksia, jotka
ovat perinteisillä genetiikan laboratoriotutkimuksilla jääneet havaitsematta. Huomattavasti tarkentuneen diagnostiikan myötä yhä suurempi määrä aiemmin tuntemattomaksi jääneistä kehitysvammaisuuden syistä saadaan
selville. Kun tarkka syynmukainen diagnoosi selviää,
voidaan perheelle tarjota perinnöllisyysneuvonnassa
viimeisin tutkimustieto todetusta oireyhtymästä sekä
arvioida sen mahdollista uusiutumisriskiä perheessä.
Samalla voidaan selvittää taudin ennustetta ja kulkua
sekä suunnitella yksilöllisesti parhaiten vaikuttavat
hoito-, seuranta- ja kuntoutustoimenpiteet.
10
Majalammen leirikeskuksen rakennusvaihetta
Uuden leirikeskuksen laiturilta on hyvä onkia
Hoito- ja asumispalvelut
Lakiston hoitokodit
Hoito- ja asumispalvelujen tulosalue sisältää pääasiassa
kehitysvammaisille asiakkaille suunnatut hoito- ja asumispalvelut, jotka muodostuvat Lakiston alueen hoitokodeista, RK-Asunnoista ja perhehoidosta.
Lakiston hoitokotien toiminta perustuu ammatilliseen
osaamiseen, näyttöön perustuviin käytäntöihin ja asiakkaille laadittuihin yksilöllisiin hoito- ja ohjaussuunnitelmiin
sekä säännöllisesti, vähintään kolmen vuoden välein kokoontuvan moniammatillisen työryhmän laatimiin kuntoutussuunnitelmiin. Hoitokotien palvelut on suunniteltu asiakaslähtöisesti ja järjestämisvelvollisten kotikuntien tarpeisiin.
Asukkaiden elämänlaadun jatkuva parantaminen kaikissa
hoito- ja asumispalvelujen yksiköissä on toiminnassa keskeistä. Palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa korostettiin asiakkaan yksilöllisyyttä ja hänen osallistumistaan
oman elämän suunnitteluun ja hallintaan. Lähtökohtana
on, että asiakas on aina itse läsnä häntä koskevassa
päätöksenteossa ja hänen oma mielipiteensä selvitetään.
Apuna voidaan käyttää kommunikaatiota tukevia menetelmiä. Hoito- ja ohjaustyötä tukemaan on jokaiselle asukkaalle tehty hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat sekä kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta- ja toimintakyky). Ne tarkistetaan aina tarpeiden muuttuessa ja vähintään kolmen vuoden välein.
Omaisyhteistyö on ollut kiinteää. Lakiston hoitokodeissa
ja RK-Asuntojen kaikissa ryhmäkodeissa on järjestetty
omaisille omaisteniltoja ja -päiviä sekä erilaisia teematilaisuuksia. Omaisyhteistyö on vakiintunut merkittäväksi
työskentelytavaksi käydä yhdessä dialogia omaisten toiveista ja odotuksista.
Tärkeänä lähtökohtana hoito- ja asumispalveluissa on,
että asiakkailla on turvallista asua. Asiakasturvallisuudesta huolehditaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti, riskit
on tunnistettu, kirjattu ja poikkeamat korjattu. Hoito- ja
asumispalvelujen edustajat osallistuvat Rinnekoti-Säätiön
asiakasturvallisuustyöryhmän toimintaan.
Asukkaiden päivä-, työ- ja vapaa-ajan toiminnot perustuvat henkilökohtaisiin tarpeisiin. Kouluikäisille lapsille ja
nuorille järjestettiin henkilökohtaisen opetussuunnitelman
mukaista perusopetusta. Työikäiset asiakkaat kävivät
päivä- tai työtoiminnoissa, tuetussa työssä tai opiskelivat
työhön tai ammatilliseen koulutukseen valmentavissa
koulutuksissa tai varsinaisessa ammatillisessa koulutuksessa. Ikääntyville asiakkaille oli omana toimintana järjestetty eläkeikäisten kerho- ja päivätoimintaa.
Pitkäaikaisen hoito- ja asumispalvelujen kysyntä on painottunut paljon sairaanhoidollista ja toisaalta psykiatrista
osaamista tarvitsevien asiakkaiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä nuorten ja ikääntyvien asumiseen. Merkittävä
määrä asiakkaita on myös siirtynyt yksilöllisesti ja suunnitelmallisesti laitoshoidosta avohuollon asumiseen.
Hoitokotien palveluista vastaavat palvelujohtaja, palvelupäällikkö ja esimiehet. Perusyksikkönä on hoitokoti (25
hoitokotia), johon kuluu 6-18 työntekijää ja 4-17 asiakasta. Hoito- ja asumispalvelut järjestetään hoitokodin henkilökunnan, työ- ja päivätoimintojen, tukipalvelujen
(siivous-, ravinto- ja pesulapalvelut), Rinnekodin koulun
sekä Rinnekodin tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen monien erityistyöntekijöiden yhteistyönä. Toimintatapana käytetään pienissä, tarkoituksenmukaisissa tiimeissä työskentelyä, jossa työryhmään kootaan avainhenkilöt asiakohtaisesti. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat omaiset
ja palveluja ostavien kuntien edustajat, joita kutsutaan
mm. säännöllisesti pidettäviin kuntoutuspalavereihin.
Hoitokodit ovat profiloituneet lasten ja aikuisten palveluihin. Asiakastarpeiden mukaisesti erikoistumisen perusteena ovat esimerkiksi monivammaisuus, aistimonivammaisuus, mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut neurologiset häiriöt, autismiin liittyvät palvelutarpeet, erilaiset
infektiosairaudet sekä muut pitkäaikaissairaudet.
Hoitokodeissa eri-ikäiset kehitysvammaiset asiakkaat
saavat tarvitsemansa ympärivuorokautisen kokonaishoidon. Henkilöstöön kuuluvat osastonhoitajat, sairaanhoitajia, hoitajia sekä palveluavustajia, turva-avustajia ja hoitoapulaisia. Verkostoyhteistyössä toimivat lisäksi sosiaalityöntekijät, ohjaajat, eri alojen terapeutit, erikoislääkärit ja
psykologit. Hoitokotien lääketieteellisestä hoidosta vastaavat lääkärit kiertävät hoitokodeissa säännöllisesti. Muita erityisasiantuntijoita on käytettävissä sekä omassa
henkilöstössä että ostopalveluina.
Palvelurakenteen muutoksen myötä pitkäaikaisen laitoshoidon asiakaspaikkojen määrä vähentyy suunnitelmallisesti asiakkaiden siirtyessä hoitokodeista ryhmäkotiasumisen piiriin. Muuttovalmennus toteutetaan asukkaan,
omaisten, kunnan edustajien sekä asumispalveluiden
työntekijöiden kanssa. Vuoden 2011 aikana hoitokodit
Osmantorni ja Pohjantorni lakkautettiin asukkaiden siirtyessä pääsääntöisesti asumispalveluiden asiakkaaksi.
11
RK-Asunnot Kaski iltavalaistuksessa
Liisa RK-Asunnot Kasken yhteistilassa
RK-Asunnot
RK-Asuntojen periaatteena on mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle laadukas, turvallinen ja yksilöllinen
asuminen ja hänen tarpeidensa mukaiset tukipalvelut,
jotka lisäävät hänen osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa sekä mahdollistavat
kullekin oman näköisen elämän. Tämä voi tarkoittaa
henkilökohtaista tukea päivittäisiin avun tarpeisiin, valintoihin sekä ystävyyssuhteiden luomiseen ja niiden ylläpitoon. Palvelut perustuvat kunkin asiakkaan toiveisiin ja
moniammatillisen asiantuntemuksen tukemiin yksilöllisiin
suunnitelmiin.
RK-Asunnoilla on ryhmäkoteja ja asuntoja eri puolilla
pääkaupunkiseutua ja sen lähikuntia (Espoo, Helsinki,
Vantaa, Nurmijärvi ja Tuusula) 22 eri kohteessa. Laskennallisesti asuntoja oli yhteensä 320 vuoden 2011 lopussa. Asuminen on pääsääntöisesti pysyvää. Kahdessa
ryhmäkodeista tarjottiin säännöllisesti ja muutamissa
ryhmäkodeissa satunnaisemmin tilapäistä hoitoa ja asumista kotona asuville kehitysvammaisille henkilöille sekä
toteutettiin asumisharjoittelua ja -kokeilua.
Asumispalvelujen suoritteita ovat asumisvuorokaudet.
Asumisen palveluja tarvittiin vuositasolla keskimäärin
autetussa asumisessa 185, vaativassa autetussa asumisessa 58, ohjatussa asumisessa 16 ja tuetussa asumisessa neljälle hengelle.
RK-Asuntojen vastuualueen palveluista vastaavat palvelupäälliköt yhteistyössä RK-Asuntojen esimiesten kanssa. Jokainen RK-Asunto hoitaa päivittäisen asiakastyön
itsenäisesti. RK-Asuntojen henkilökunnan koulutustausta
ja osaaminen on monipuolista. Henkilöstölle järjestetään
säännöllisesti työn sisällöllistä ohjausta ja koulutusta.
RK-Asuntojen moniammatillinen työryhmä ja tarvittaessa
psykologi ja lääkäri, tukevat palveluita. RK-Asunnoissa
työskentelee 1 1/2 palveluohjaajaa. He suunnittelevat ja
koordinoivat asiakkaiden palvelukokonaisuuksia.
RK-Asunnoissa on keskeistä löytää jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava asumisen ja palvelun muoto ja paikka. Tärkeä osa RK-Asuntojen palveluohjausta
on kuunnella asiakkaan mielipiteitä ja tukea häntä mielekkään elämänkokonaisuuden saavuttamisessa sekä
saamaan kotiinsa sekä kodin ulkopuolelle tarvitsemansa
tuen.
Jokaiselle asukkaalle on laadittu palvelusuunnitelma
yhteistyössä asukkaan läheisten ja kotikunnan sosiaalityön kanssa. Asiakas on aina itse läsnä häntä koskevassa päätöksenteossa ja hänen oma tahtonsa kirjataan
suunnitelmaan. Kaikessa suunnittelussa keskitytään
yksilön omien arvojen pohjalta hänen vahvuuksiensa
hyödyntämiseen ja tukemiseen. Palvelusuunnitelman
tueksi jokaiselle asukkaalle on laadittu myös Kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta- ja toimintakyky) sekä
tehty yksilökeskeisen suunnittelun osina mm. Elämän
karttoja ja Polkuja.
Asukkaita on tuettu toimivaan vuorovaikutukseen ja kontakteihin ympäristön kanssa. Vapaa-aikanaan asukkaat
käyttivät ympäröivän yhteiskunnan palveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä osallistuivat kiinnostuksensa
mukaan myös Rinnekodin tarjoamiin kerho- ja liikuntaryhmiin sekä yhteisiin juhliin ja tapahtumiin.
RK-Asunnoille on laadittu yhteiset ekologiset periaatteet
ja työtä ekologisuuden edistämiseksi on jatkettu. RKAsunnoissa on löydetty monipuolisia tapoja huomioida
ympäristöasiat mm. aktiivisella taloudellisemmalla kulutuksella.
12
Ilmoitustaululta löytyvät kaikki tärkeät asiat
Uudet RK-Asunnot. RK-Asunnot toteuttavat omalta osaltaan valtioneuvoston periaatepäätöstä kehitysvammaisten asumisen kehittämisestä ja siihen liittyvien tukipalveluiden järjestämisestä vuosina 2010-15. Vuonna 2011
käynnistyi usean uuden RK-Asunnon toiminta.
Espoon Lakiston alueella peruskorjattiin kerrostalokiinteistö, jossa aloitti toimintansa kesällä RK-Asunnot Jokipolku ja syksyllä RK-Asunnot Lakistonkallio. RK-Asunnot
Jokipolku tarjoaa asumista 12 nuorelle aikuiselle mielenterveyskuntoutujalle ja sinne muuttivat muun muassa RK
-Asunnot Ainolan asukkaat. RK-Asunnot Lakistonkallioon muutti 13 asukasta Lakiston hoitokodeista. RKAsunnot Ainolan toiminta käynnistyi uudelleen uusin
asukkain tarjoten vahvasti autettua asumista nuorille
mielenterveyskuntoutujille.
Syksyllä valmistui Espoon Odilammelle kuusi lisäasuntoa RK-Asunnot Odilammen yhteyteen. Uudet asukkaat
ovat nuoria aikuisia, joista monet olivat käyneet jo aiemmin asumisharjoittelussa RK-Asunnot Odilammen lyhytaikaisen asuminen paikalla.
Itä-Helsinkiin Suutarilan asuinalueelle valmistui lokakuussa RK-Asunnot Kaski. Kaskeen muutti aikuisia ja
ikääntyviä kehitysvammaisia henkilöitä, pääsääntöisesti
kaikki Lakiston hoitokodeista tai muista avohuollon asumisen paikoista. Kasken ryhmäkotien asunnot on ryhmitelty kolmeksi kotikokonaisuudeksi.
Loppuvuonna valmistui Länsi-Espooseen Saunalahden
uudelle asuinalueelle RK-Asunnot Saunalahti. Saunalahti tarjoaa sekä ryhmäkotimuotoista että tukiasumiseen
perustuvaa asumista eri-ikäisille kehitysvammaisille henkilöille. Ryhmäkotien asunnot on ryhmitelty kahdeksi
kokonaisuudeksi, joissa molemmissa on kuusi asuntoa.
Ryhmäkodin yläpuolisessa kerroksessa sijaitsee kahdeksan erillisasuntoa luhtikäytävän varrella. Jokaisella
asukkaalla on oma asunto ja kerroksessa on yhteinen
asukastupa, joka tarjoaa mahdollisuuden yhdessä toimimiseen ja yhteisöllisyyteen.
RK-Asunnot Saunalahden havainnekuva
Jokaisella asukkaalla RK-Asunnoissa on oma asunto tai
huone, johon he ovat vuokrasuhteessa. Asukkaat saavat
tarvitsemansa yksilölliset tukipalvelut. Pääsääntöisesti
asukkaat uusiin RK-Asuntoihin muuttivat lapsuudenkodeistaan, muista avohuollon asumispalveluista ja Lakiston hoitokodeista.
RK-Asunnoissa järjestetään osana palveluohjausta
asukkaille ja heidän läheisilleen muuttovalmennusta.
Sen tarkoituksena on tukea tulevassa elämänmuutoksessa sekä lisätä kehitysvammaisen henkilön ja hänen
läheistensä osallisuutta ja vaikuttamista. Muuttovalmennuksen sisältö suunnitellaan yksilöllisesti muuttajan ja
hänen perheensä elämäntilanteesta ja tarpeista lähtien.
Muuttovalmennus voi toteutua ryhmämuotoisena tai kahdenkeskisinä tapaamisina.
Vuoden aikana jatkettiin Helsinkiin valmistuvien uusien
RK-Asuntojen suunnittelu- ja rakennustyötä. Keväällä
2012 valmistuu Vuosaareen RK-Asunnot Koukkusaari ja
syksyllä Alppikylään RK-Asunnot Nyyttipuisto ja RKAsunnot Hevosmies. Tiedottaminen uusista yksiköistä ja
asukashaut ovat käynnissä. Myös Nurmijärvelle, Tuusulaan, Hyvinkäälle ja Porvooseen suunniteltujen RKAsuntojen valmistelutyötä jatkettiin. Avohuollon palvelutuotanto laajenee edelleen.
Kuntien lisääntynyt tarve, kiinnostus ja aktiivisuus ovat
ohjanneet suunnittelua. Uusien RK-Asuntojen sijaintia
valittaessa on otettu huomioon muun muassa erilaisten
asumispalveluiden tarve alueella ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen saatavuus. Asunnot sijaitsevat keskeisillä väestön kasvualueilla hyvien kulkuyhteyksien varrella.
Kodit rakennetaan vammaisten asumisen laatusuositukset huomioiden. Tämä näkyy muun muassa siinä, että
asunnot ja ympäristö ovat ratkaisuiltaan turvallisia, toimivia, esteettömiä ja kestävät arvot on huomioitu. Tämän
lisäksi asuminen luo edellytykset kunkin asukkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja niihin vastaamiseen,
jolloin jokaisella asukkailla on mahdollisuus sekä yksityisyyteen että yhteisöllisyyteen.
13
Asukasneuvosto koolla
Perhehoito
Perhehoidon tavoitteena on tarjota kehitysvammaiselle
henkilölle hyvä ja turvallinen elämä sekä mahdollisuus
asua perheenjäsenenä yksityiskodissa. Perhehoito on
tarkoitettu lapsille ja aikuisille, joille voidaan tarjota perhehoitokodissa riittävä tuki, hoito ja kuntoutus.
Perhehoidon palveluja voi käyttää joko lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Vuonna 2011 Rinnekodin perhehoidon palveluissa oli 125 (113 v. 2010) asiakasta, joista 23 (10 v.
2010) henkilöä käytti ainoastaan lyhytaikaisen perhehoidon palveluja. Perhehoidossa oli päivittäin keskimäärin
94 henkilöä. Perhehoitokoteja oli 32 ja pitkäaikaisen
perhehoidon toimeksiantosopimuksen tehneitä perhehoitajia n. 60. Lisäksi kymmenen perhehoitokotia toimi ainoastaan lyhytaikaista perhehoitoa toteuttaen.
Perhehoito on osa Rinnekodin hoito- ja asumispalveluita.
Perhehoidon osavastuualueen esimiehenä ja yhteyshenkilönä toimii perhehoidon palveluvastaava. Rinnekodin
perhehoidon työyksikköön kuuluu palveluvastaavan lisäksi osa-aikaisesti palveluohjaaja ja toimistosihteeri.
Palveluvastaava ja palveluohjaaja käyvät kotikäynnillä
perhehoitokodeissa säännöllisesti. Koteihin, joissa on
useampi henkilö perhehoidossa, tehdään vuosittain vähintään kaksi kotikäyntiä. Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vuoden aikana.
Perhehoidon asiakkaan palvelujen sisältö on suunniteltu
yhdessä kehitysvammaisen henkilön, hänen läheistensä
ja kotikunnan viranomaisten kanssa. Koska perhehoitokoti saattaa sijaita muussa kuin henkilön kotikunnassa,
on tärkeää varmistaa palveluiden saatavuus asuinkunnassa tai sen lähiympäristössä. Perhehoidon asiakkailla
on mahdollisuus käyttää kotikunnan myöntämällä maksusitoumuksella myös muita säätiön palveluja, kuten
avohoidon poliklinikkapalveluja tai tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen lyhytaikaisia tutkimus- ja hoitojaksoja.
Viime vuosien aikana Rinnekodin pitkäaikaisessa perhehoidossa asuvien henkilöiden toimintakyky on keskimääräisesti alentunut ja hoidolliset tarpeet ovat lisääntyneet.
Syynä tähän on aikuisasiakkaiden ikääntyminen ja toisaalta uusien asiakkaiden hoidollisten ja kuntoutuksellisten tarpeiden lisääntyminen.
Rinnekodin perhehoidon palvelujen sisältöä kehitetään
jatkuvasti. Perheillä on vuoden aikana monia mahdollisuuksia tavata sekä Rinnekodin työntekijöitä että muita
perheitä ja perhehoitajia. Rinnekodin perhehoidon päivät
2011 pidettiin maaliskuussa Hämeenlinnan Aulangolla.
Koulutuspäiville osallistui 31 perhehoitajaa. Koulutuspäivien punaisena lankana oli ”voimavarat ja voimaantuminen” ja teemaa käsiteltiin sekä asiakkaan että perhehoitajan hyvän elämän näkökulmasta. Elämäntaitokurssi
”syysiloja” vietettiin 23.–24.9. Kivirannan kokous- ja juhlakeskuksessa Pirkkalassa. Kivirannassa oli mukana 36
kurssilaista. Elämäntaitokurssi on tarkoitettu koko perhekodin väelle ja yhteisen tapaamisen ja toiminnan tavoitteena on tuottaa iloa kaikille osallistujille sekä vahvistaa
perhehoidon yhteisöllisyyttä.
14
Työ- ja päivätoiminta
Työ- ja päivätoiminnat järjestivät asiakkaille toimintavuoden aikana työtoimintaa, -valmennusta, päivätoimintaa,
erityispäivätoimintaa, autismipäivätoimintaa, kerhoja,
virikeohjausta sekä vapaa-ajantoimintaa ja leirejä. Toimintaa järjestettiin 20 yksikössä, joista 17 sijaitsi Lakiston alueella ja kolme Helsingissä. Lisäksi tulkkipalvelujen
toiminta organisoitiin osana työ- ja päivätoimintojen tulosalueen toimintaa.
Toimintavuoden aikana Rinnekodin tallin toiminta lakkautettiin ja Kierrätys- ja kuljetusryhmä Kie-Ku muutti
Rauhalan talosta Martintalon alakertaan. Puutarhalla
aistihuonetta ehostettiin myrskyn kaataman Seppolan
vanhan vajan vanhoilla laudoilla. Asiakasrakenteen
muuttuminen on muokannut erityisesti Verstas 1:n toimintaa työtoiminnasta päivätoiminnan suuntaan, jolloin
myös alihankintatyön osuus on vähentynyt.
Yhteensä Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoiminnoissa
kävi toimintavuoden aikana 598 asiakasta. Osa asiakkaista tuli työ- ja päivätoimintaan Rinnekoti-Säätiön järjestämillä ryhmäkuljetuksilla, osa julkisilla kulkuneuvoilla
tai omilla kunnan järjestämillä taksikyydeillä ja osa tuli
lähialueilta kävellen ja saatettuna. Hoitokotien päivä- ja
työtoimintaa suunniteltiin itsenäiseksi toimintamuodoksi
ja sille luotiin toimintaedellytyksiä yhteistyössä hoitokotien kanssa.
Työvalmennuksessa tuettiin vuoden aikana noin 20
kehitysvammaista asiakasta työelämään yksilöllisten
suunnitelmien mukaan. Pääosin työpaikat sijaitsivat Rinnekoti-Säätiön oman organisaation sisällä, mm. pesulassa, aluehuollossa, keskusvarastossa, postinjakelussa,
silppuamis-, kierrätys- ja kuljetustyössä, mainostenjakajana sekä hoiva- ja keittiöapulaisina. Rinnekoti-Säätiön
ulkopuolelle työllistyi kaksi henkilöä kauppaan ja yksi
työskenteli UFF:lla.
Ohjaustyössä työskentelee sosiaali- ja terveysalan sekä
eri työtoiminnan alojen ammattilaista. Erityisosaamista
työ- ja päivätoimintojen ohjaajilla on erityisesti musiikin,
kuvaamataidon, liikunnan, käsityön ja kommunikaatiomenetelmien alueilla.
Päivätoiminnassa perustettiin uusi päivätoimintayksikkö
Ainontupa Pihlajan alakerran tiloihin jatkamaan kahden
aiemman yksikön toimintaa. Päivätoimintaa tarjosivat
Rinnekodin alueella myös Päivälä, Nettipaja, Verstas 1,
Verstas 2, Kutomo sekä Toiminta- ja kommunikaatioryhmä. Helsingissä päivätoimintaa oli tarjolla Malminkartanon ja Kornetin yksiköissä. Päivätoiminnassa asiakkaat
tekivät erilaisia kädentaitojen töitä, osallistuivat musiikkihetkiin, liikuntaan, rentoutukseen, kodinhoidollisiin töihin
sekä juhliin ja retkiin.
Esimiesten määrä väheni vuoden aikana kolmesta kahteen. Työ- ja päivätoimintoihin palkattiin oma palvelujohtaja vastaamaan tulosalueen taloudesta ja toiminnan
sisällöstä. Työ- ja päivätoiminnan eri toimintojen tiimien
työskentely vakiintui vuoden aikana ja tuloskortti otettiin
toiminnan kehittämisen välineeksi.
Toimintakauden aikana pyrittiin eriyttämään tietoisesti
päivätoimintaa ja erityispäivätoimintaa, jotta erityispäivätoiminnan asiakkaille pystyttäisiin takaamaan heidän
tarvitsemansa erityinen tuki ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen. Erityispäivätoiminnan asiakkaiden tarpeisiin
vastaamiseksi toimintaan jouduttiin varaamaan myös
aiempaa enemmän ohjausresursseja.
Työtoimintaa järjestettiin Lakistossa Puutarhalla, Metsäryhmässä, Autoryhmässä, Kierrätys- ja kuljetusryhmässä, Verstas 1:ssä ja 2:ssa, Kutomossa, Rinnetuotteessa
ja Nettipajassa. Lisäksi yksi työtoiminnan ryhmä toimi
Kornetintiellä Helsingissä. Asiakkaan työtoimintayksikkö
valikoitui hänen kiinnostuksensa, työtaitojensa ja kuntoutustarpeidensa perusteella alihankinta-, ulko-, kierrätystai puutarhatyöhön, kahvilan asiakaspalveluun tai kädentaitoja vaativiin ja kehittäviin tehtäviin. Monipuolisten
työtehtävien lisäksi asiakkaat osallistuivat työtoimintapäivien aikana erilaiseen työkykyä ylläpitävään toimintaan,
jota olivat mm. erilaiset liikuntatapahtumat, musiikki- ja
taideryhmät, retket ja yhteiset juhlat.
Toimintaympäristöön kiinnitettiin erityistä huomiota, jotta
se tukisi asiakkaan vuorovaikutusta ja toimintaa sekä
tarjoaisi mahdollisuuksia elämyksiin ja kokemiseen. Asiakkaiden liikuntakykyä pidettiin yllä liikkumalla monipuolisesti mm. liikuntasalissa motorisella radalla, ulkoilemalla ja käymällä uimassa. Erityispäivätoimintaa järjestettiin
Lakistossa Toiminta- ja kommunikaatioryhmässä ja Päivälässä sekä Helsingissä Malminkartanon ja Kornetin
yksiköissä.
Työ– ja päivätoiminnan asiakkaat
Työ– ja
päivätoiminta
Kotoa, RK-Asunnoista tai muista ryhmäkodeista,perhehoidosta
Lakiston hoitokodeista
Erityispäivätoiminta
Autismipäivätoiminta
Kerhot
176
33
38
20
58
6
23
18
Vapaaaika, leirit
ja virikeohjaus
226
15
Rinnekodin metsäpäivillä kiinnostuneet saivat tutustua monitoimikoneeseen, jolla voidaan kaataa, karsia ja katkoa puita.
Huovuttajataiteilija Verstas 2:lta
Autismin kirjon henkilöiden työ- ja päivätoiminnassa
on ollut tarvetta uusiin yksiköihin ja toiminnan kehittämiseen asiakkaiden yksilöllisiä tuen tarpeita vastaavasti.
Lakiston alueelle perustettiin uusi työtoiminnan yksikkö
Laituri, myös Kornetissa lisättiin asiakaspaikkoja autismipäivätoimintaan. Autistien päivätoimintaa järjestettiin Lakiston alueella Ankkurissa, Joonatanissa ja Laiturissa
sekä Helsingissä RK-tiimissä ja Kornetissa.
Autismipäivätoiminnassa keskeistä on toimintojen jäsentäminen asiakkaan lähtökohdista käsin selkeiksi ja positiivisia oppimiskokemuksia tarjoaviksi. Kommunikaatiota
tuetaan vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä. Lakistossa hyödynnettiin Rinnekoti-Säätiön ulkotyömahdollisuuksia ja RK-tiimistä käytiin tekemässä töitä myös läheisen kaupan pullonpalautuksessa.
Eläkeikäisten päivätoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja
kehittää ikääntyneen asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja
sosiaalista toimintakykyä ja hyvinvointia. Ryhmät kokoontuivat ajankohtaisten kädentaitoihin, musiikkiin tai kirjallisuuteen sekä liikuntaan perustuvien teemojen ympärille.
Eläkeikäisten päivätoimintaa järjestettiin Lakiston alueella
kolmena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Syksyllä Vapaalankodissa aloitettiin uusi ryhmä.
Vapaa-ajantoiminta oli avointa kaikille Rinnekoti-Säätiön
asiakkaille. Toiminnasta laadittiin oma tapahtumakalenteri
ja toiminnasta tiedotettiin Intranetissä ja sähköpostilla RKAsuntoihin, hoitopalveluihin sekä työ- ja päivätoimintoihin.
Vapaa-ajanohjauksen säännöllisiin toimintoihin kuuluivat
näytelmä-, kokki-, kävely- ja maanantaikerhot. Kuukausittain järjestettiin yhteislaulutilaisuus, disco, elokuvailtapäivä ja päivätanssit. Lisäksi järjestettiin eriaiheisia ja
vuodenkulkuun liittyviä juhlia ja tapahtumia.
Kesällä 2011 aktiivinen kesäleiritoiminta järjestettiin Marmatin leirikatoksessa, uuden leirikeskuksen ollessa rakennusvaiheessa. Syksyllä valmistui uusi leirikeskus Majalammelle ja siellä järjestettiin muutamia leiripäiviä syksyn aikana. Vapaa-ajantoiminta organisoi myös ulkoliikuntaan tarkoitettujen apuvälineiden lainausta.
Virikeohjaus käynnistyi Rinnekodin Lakiston alueella
tammikuussa. Toiminnan tarkoitus on tuottaa viriketoimintaa kolmeen Lakistossa sijaitsevaan hoitokotiin, AlaKumpuun, Ala-Laakso 1:seen sekä Ala-Laakso 2:seen.
Asiakkaat osallistuvat toimintaan jaksamisensa sekä vointinsa mukaan.
Huvitus-kerho toimi Rinneosastojen alakerrassa ja palveli
Rinneyksiköiden toimintaa koko toimintavuoden. Kerho
lakkautettiin joulukuussa hoitopalveluiden organisoidessa
virikeohjauksen oman toimintansa sisäisenä toimintana.
Tulkkipalvelut tarjoaa vammaisten tulkkauspalvelua puhevammaisille sekä opiskelutulkkausta vammaisille henkilöille. Tulkkauspalvelujen lisäksi tarjottiin tukiviittomaopetuksia ja perhemuotoista varhaisviittoma- ja kommunikaatio-opetusta.
16
AUKI-koulutuksessa
Kornetintiellä Helsingissä sijaitsevat Lasten kuntoutuskoti,
RK-Asunnot Kornetintie sekä Kornetintien työ– ja päivätoiminta
Muut palvelut
Lasten kuntoutuskoti
Lasten kuntoutuskoti järjestää perheille Kelan korvaamana laitosmuotoisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskursseja ja nuorille itsenäistymistä tukevia kuntoutuskursseja, kun lapsella tai nuorella on jokin harvinainen
sairaus tai vamma. Vanhemmille ja lapsille tarjotaan
tietoa sairaudesta tai vammasta, voimavaroja sairauden
kanssa elämiseen, erityisesti vertaistuen muodossa.
Vanhemmilla ja lapsilla on kurssin aikana omat kurssille
räätälöidyt ohjelmansa. Moniammatilliseen työryhmään
kuuluu erikoislääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, perheterapeutti, puheterapeutti, sairaanhoitaja ja lastenhoitajia. Uudet tilat ovat
osoittautuneet kurssitoimintaa hyvin palveleviksi.
Vuonna 2011 Lasten kuntoutuskodissa järjestettiin 30
perhekurssia (27 kpl v.2010, 27 kpl v.2009) ja kaksi
nuorten kuntoutuskurssia (5 kpl v.2010, 3 kpl v.2009).
Perhekursseille osallistui kaiken kaikkiaan 663 henkilöä,
joista kuntoutujalapsia oli 172 (199 hlöä v. 2010, 148
hlöä v.2009). Nuorten kursseille osallistui 24 nuorta (41
hlöä v.2010, 38 hlöä v.2009). Kurssivuorokausia kertyi
yhteensä 3262 (3003 vrk v.2010, 3027 vrk v.2009).
Harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten tilapäishoitoa järjestettiin 11 viikonloppuna sekä lisäksi yhtenä 5
päivän mittaisena leiriviikkona. Espoon kaupungin kanssa tehty sopimus koski yhteensä 14 perhettä ja 15 lasta.
Vuoden 2010 sopimuksen mukaan perheitä oli 10 ja
lapsia 12.
Vertaistukitapaamisia järjestettiin kolmelle diagnoosiryhmälle, ja Lasten kuntoutuskodin ylläpitämästä ns. tukiperherekisteristä välitettiin säännöllisesti yhteystietoja
niitä pyytäville perheille. Potilas- ja vanhempainyhdistysten kanssa järjestettiin yhteistyössä Lasten kuntoutuskodin tiloissa kolme vertaistapaamista. Yhteistyötapaamisissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa aiheina ja sisältöinä olivat Lasten kuntoutuskodin palvelut,
asiakkaiden ja ammattilaisten toiveet.
Yksilötyönohjausta annettiin 10 kertaa ja ryhmätyönohjausta 22 kertaa. Kevään aikana toteutui myös äitien vertaistukiryhmä. Syksyllä käynnistettiin uutena palveluna
perheiden tukikeskustelut. Niiden tavoitteena on tarjota
uuden, haastavan diagnoosin kohdalla perheille tukea
myös sopeutumisvalmennuskurssitoiminnan ulkopuolella.
INCL-Työ
INCL-työ siirtyi kertomusvuoden alusta Kehitysvammaliitolta säätiön toimintaan. Työ on painottunut INCL- ja
Jansky-Bielschowsky-perheiden kanssa tehtävään perhetyöhön. Lisäksi on tuettu muitakin harvinaisia sairausryhmiä, joiden tuen tarve on samankaltainen. Työssä on
tuettu ja ohjattu perheitä arjessa ja kriiseissä sekä toimittu asiantuntijana ja konsulttina perheiden parissa työskenteleville tahoille.
Perhetapaamisia on ollut vuoden aikana 119, alueellisia
perheiden tapaamisia kolme, lisäksi on ollut 29 yhteisneuvottelua muiden perheen yhteistyötahojen kanssa.
Työnohjausta on annettu 19 työntekijäryhmälle tai yksilölle yhteensä 49 kertaa. Koulutuksellisia neuvontatilaisuuksia on toimintavuoden aikana ollut yhteensä 15 ja
näihin on osallistunut yhteensä 163 henkilöä.
Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
Palvelujen järjestämisessä noudatettavan läheisyysperiaatteen mukaisesti kunnat ostivat Rinnekodin asumispalvelujen piirissä oleville muussa kuin kotikunnassa asuville kuntalaisilleen heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon käynnit, joita vuonna 2011 oli 81 (195 V. 2010,
218 v. 2009), hammaslääkärin käyntikertoja oli 256 (195
v. 2010, 206 v. 2009), suuhygienistin käyntikertoja oli
244 (186 v. 2010, 154 v. 2009) ja lisäksi oli 27 anestesiassa tehtyä hammashoitokertaa (10 v. 2010, 8 v. 2009).
17
Erityisopetus
Yhteiset palvelut
Rinnekodin koulu
Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto- ja sisäiset palvelut. Yhteisten palvelujen henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 94 (86,5 v. 2010 ja 85,5 v. 2009). Henkilöstömäärän lisäykseen vaikuttivat mm. toimintojen
sisäinen uudelleenjärjestely, tietojärjestelmien päivittäminen sekä laajentuvan palvelutuotannon edellyttämä teknisen osaamisen laajentamisen tarve. Hallintopalveluihin
kuuluu Rinnekoti-Säätiön yleishallinto sekä talous- ja
henkilöstöpalvelut. Sisäiset palvelut tuottivat ravinto-,
pesula-, materiaali-, tilahuolto-, kiinteistöhuolto- ja teknisiä palveluja kaikille Rinnekoti-Säätiön toiminnoille. Sisäisten palvelujen vastuulla on myös lähes 200 säätiön
vuokra-asuntoa, joita vuokrataan lähinnä työsuhdeasunnoiksi, mutta myös ulkopuolisille vuokralaisille. Säätiö
vastaa Lakiston alueen kunnallistekniikasta ja aluehuollosta.
Rinnekodin koulussa annettiin perusopetusta sekä Rinnekodissa asuville kouluikäisille oppilaille että kotoa taksikuljetuksilla tuleville oppilaille. Kotona asuville oppilaille
järjestettiin tarpeen mukaan aamu- ja iltapäivähoitoa.
Koulussa on neljä opetusryhmää; kaksi oppilaille, joilla
on autistisia piirteitä ja kaksi monivammaisia oppilaita
varten. Koulussa opiskeli 25 oppilasta. Oppilaat ovat 617 -vuotiaita.
Opetusta järjestettiin pääsääntöisesti toiminta-alueittain,
joita ovat motoriset taidot, kommunikaatio, sosiaaliset
taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen lähtökohtana ovat olleet oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Kuntoutuksellista yhteistyötä tehtiin arjen toiminnoissa ja terapioissa niin terapeuttien kuin hoitokotienkin
kanssa. Oppiminen tapahtui tavoitteellisena opiskeluna
erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa
sekä vuorovaikutuksessa opettajan/ohjaajien ja vertaisryhmän kanssa. Oppilaat ovat käyttäneet viikoittain Martintalon uimahalli- ja liikuntatiloja sekä ulkoilu- ja virkistysalueita. Osa oppilaista on käynyt myös ratsastamassa
ja harjaantumassa työtoimintoihin. Oppilaat ovat osallistuneet Rinnekodin yhteisiin juhliin ja tapahtumiin, mikäli
ne on voitu sovittaa oppilaan viikko-ohjelmaan.
Kodin ja koulun yhteistyötä on toteutettu sekä yhteisöettä yksilötasolla. Vanhemmille on järjestetty vanhempainilta, juhlia ja mahdollisuus liittyä vanhempien sähköpostilistaan. Vanhemmat osallistuivat lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tekemiseen yhdessä moniammatillisen työryhmän
kanssa, johon kuuluivat kunkin oppilaan kuntoutustarpeiden mukaan lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, hoitokodin työntekijä sekä fysio-, puhe-, toiminta-, ratsastusja musiikkiterapeutti. Koulunsa päättäville oppilaille on
tehty jatkohuoltosuunnitelma. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä.
Oppilashuoltotyön tärkeä painopistealue on ollut vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö, jonka avulla on pyritty tukemaan oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia.
TYVA-opetus
Helsingin Diakoniaopiston ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyönä toteutui kahdeksas valmentavan ja kuntouttavan
opetuksen jakso keväällä 10 opiskelijalle ja syksyllä viidelle opiskelijalle (TYVA= työhön ja itsenäiseen elämään
valmentava opetus ja ohjaus). Opetus tapahtui Helsingin
Diakoniaopistolla, Rinnekodissa ja lukuisilla opintomatkoilla pääkaupunkiseudun eri kohteissa.
AUKI-koulutus
Viidelle autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava
AUKI-koulutus. Koulutus perustuu autismikuntoutuksen
perusteisiin ja sen tavoitteena on lisätä ja edistää opiskelijan omatoimisuutta ja osallistumista sekä vahvistaa
kommunikointi- ja ryhmässä toimimisen keinoja.
Suurin yksittäinen koko säätiötä koskeva kertomusvuoden hanke oli Mediatri-asiakastietojärjestelmä, joka kattaa lähes kaikki säätiön palvelutoiminnot ja laskutuksen.
Järjestelmän käyttäjiä koulutettiin noin 700 ja järjestelmä
on otettu käyttöön vaiheittain vuoden 2011 huhtikuusta
alkaen. Viimeiset järjestelmän ominaisuudet saataneen
käyttöön vuoden 2012 aikana.
Säätiön toiminnan maantieteellinen hajautuminen vaikuttaa myös sisäisten palvelujen toimintatapoihin, jolloin
vastuuhenkilöiden asiantuntemus sekä konsultoiva ja
koordinoiva rooli korostuvat. Palvelutoiminnan laajentuessa Itä-Helsinkiin tuli mm. työterveyspalveluiden järjestäminen uudella tavalla ajankohtaiseksi. Työterveyshuollon palvelut kilpailutettiin syksyllä 2010 ja palveluiden
tuottaminen siirtyi Diacor terveyspalvelut Oy:lle kesäkuussa 2011. Palveluiden maantieteellinen saatavuus
parani merkittävästi, ja henkilöstölle voidaan nyt tarjota
aikaisempaa kattavammin myös sairaanhoidon palveluita.
Kertomusvuonna jatkettiin prosessikuvausten laatimista
ja päivittämistä sekä mittareiden asettamista. Menossa
olevien mm. Mediatrista johtuvien toimintatapamuutosten takia työ jatkuu vielä.
Vuosien 2010 – 2011 aikana säätiössä toteutettiin kolme
merkittävää rakennushanketta, joissa säätiö itse toimi
pääurakoitsijana ja osin KVR-urakoitsijana. Lakiston
Majalammen leirikeskuksen päärakennus valmistui elokuussa 2011. Esteetön rakennus palvelee lähinnä päiväleiritoimintaa ja leirisesongin ulkopuolella myös luonnonläheisenä kokoustilana. Espoon Odilammelle valmistui
RK-Asunnot Odilammen kuusi lisäasuntoa entisen toimintakeskuksen tiloihin. Lakistossa otettiin käyttöön kesäkuussa RK-Asunnot Jokipolku ja elokuussa RKAsunnot Lakistonkallio.
18
Henkilökunta31.12.2011
Muutpalvelut
38
Hallintoja yhteisetpalvelut
114
Ohjauspalvelut
69
RKͲAsunnot
280
KuntoutusͲ jahoitopalvelut
369
0
100
200
300
400
Henkilöstö
Vuonna 2011 Rinnekoti-Säätiön tuottamat sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä opetustoimen palvelut toteutuivat
tavoitteiden mukaisesti. Palvelutuotannon henkilöstötavoite, jonka mukaan Rinnekodin kaikissa toiminta- ja
palveluyksiköissä on ostopalvelusopimuksissa sovittujen
palvelujen tuottamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit,
toteutui pääosin suunnitellusti. Osaavan henkilökunnan,
eritoten koulutettujen lähihoitajien, saanti on ollut viime
vuosien tapaan haasteellista erityisesti Lakistossa sijaitseviin hoitokoteihin. Ostopalvelusopimusten ulkopuoliset
terveydenhuollon ja opetustoimen palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit olivat
riittävät.
31.12.2011 Rinnekodin kokonaishenkilöstömäärä oli
yhteensä 870 henkilöä (851 v. 2010, 779 v. 2009). Lakiston alueella työskenteli 634, muualla Espoossa 37, Helsingissä 99, Nurmijärvellä 31, Tuusulassa 19 ja Vantaalla 50 henkilöä. Henkilöstöstä 81,4 prosenttia (80,6 % v.
2010) oli vakinaisessa työsuhteessa. Määräaikaisten
työsuhteiden perusteina olivat lakisääteiset vapaat ja
oppisopimuskoulutus. Vuonna 2011 henkilötyövuosia oli
846 (837 v.2010), lisäystä edelliseen vuoteen oli 1,1 %
(5,5 % v. 2010). Vuosilomat ja muut poissaolot aiheuttivat 193 henkilötyövuoden (171 v. 2010) sijaistarpeen.
Kokonaistyöajan lisäykset johtuvat vuoden 2010 aikana
toimintansa aloittaneista RK-Asunnot Kaskesta, RKAsunnot Saunalahdesta sekä uusien räätälöityjen hoitoratkaisujen aiheuttamasta lisähenkilöstötarpeesta.
Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta (40 v. 2010). Naisten
osuus henkilöstöstä oli 81,2 % (80,1 % v. 2010) ja miesten osuus 18,8 % (19,9 % v. 2010).
Rinnekoti-Säätiö on voimakkaasti mukana kehitysvammaisten palvelurakenteen muutoksessa, jossa laitoshoidon painopiste siirtyy vaativampien asiakkaiden palveluihin, jolloin sosiaaliset, kasvatukselliset ja erityisesti
lääketieteelliset erityisosaamiset korostuvat. Tähän
haasteeseen vastaamiseen on Rinnekodin vakinaisella
henkilökunnalla hyvät työkokemukselliset valmiudet. 71
prosentilla henkilökunnasta on yli viiden vuoden työkokemus ammattialaltaan.
Organisaation toiminnallisen suorituskyvyn ja johtamisen
välineenä Rinnekoti-Säätiössä käytetään tuloskorttia,
joka laaditaan vuosittain organisaation kaikilla tulos- ja
vastuualueilla sekä yksiköissä. Tuloskortin tavoitteiden
toteutumista seurataan vuoden aikana säännöllisesti
yhteisissä kokouksissa. Rinnekoti-Säätiön tuloskortissa
vuodelle 2011 asetettu henkilöstötavoite korosti Rinnekoti-Säätiötä vetovoimaisena työpaikkana, mikä mahdollistaa tehtäviinsä koulutetun ja asiantuntevan henkilöstön
rekrytoinnin, mielekkään työn ja työssä kehittymisen.
Rinnekodista tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alussa.
Henkilöstön antama yleisarvosana Rinnekoti-Säätiölle
työpaikkana laski hieman (7,65 v. 2011, 7,9 v. 2010, 7,8
v. 2009 asteikolla 4-10). Esimiestoiminnan arvosana
parani hieman edellisestä vuodesta (3,78 v. 2011, 3,72
v. 2010). Kyselyssä otettiin käyttöön uutena arvioitavana
osa-alueena kehityskeskustelut, joille henkilöstö antoi
yleisarvosanaksi 4,02 asteikolla 1-5.
Työhyvinvointi
Henkilöstön työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuosittain tehtävällä henkilöstökyselyllä. Henkilöstökyselyn tuloksia
käsitellään johtoryhmässä, yksikkötasolla ja kaikille työntekijöille tarkoitetuissa henkilöstötilaisuuksissa. Kyselyn
tulosten pohjalta päätetään sekä organisaatio- että yksikkötason kehittämisalueista ja toimenpiteistä. Vuoden
2011 otettiin käyttöön portaali, joka toimii esimiehen työkaluna yksikkötason kehittämistoimenpiteiden seurannassa.
Vuoden 2011 aikana työhyvinvointiohjelmaa on jalkautettu eri työyksiköissä yksiköiden omat erityistarpeet
huomioiden. Vuoden 2011 aikana huomio suunnattiin
erityisesti työfysioterapiaan, työergonomiaan ja työssäjaksamiseen välittämisen mallin käyttöönottamisen kautta. Työssä jaksamista, työmenetelmien ja työtehtävien
parempaa hallintaa lisää myös aktiivinen työnohjaus,
johon vuoden 2011 aikana osallistui 375 työntekijää.
19
Henkilöstöntyökokemusalalta
alle5v
29%
yli11v.
51%
5Ͳ 7v.
10%
8Ͳ 11v.
10%
Vakinaisenhenkilöstön
koulutusrakenne31.12.2011
Eitutkintoa
18%
Tutkijakoulutus
1%
Ylempi
korkeakouluaste
4%
Alempi
korkeakouluaste
11 %
Opistoasteen
tutkinto
14%
Perustutkinto
52%
Henkilöstön kehittäminen
Vuosittain tehtävän koulutussuunnitelman mukaisesti
koulutuksen painopisteet olivat Mediatri-tietojärjestelmä-,
oppisopimus-, esimies- ja työhyvinvointikoulutuksessa.
Lisäksi huomioitiin yksiköiden omat koulutustarpeet.
Rinnekoti-Säätiö työantajana huolehtii myös sosiaalihuollon täydennyskoulutussuositusten mukaisesti velvoitteistaan koskien työntekijöidensä ammatillista täydennyskoulutusta. Tavoitteena on, että jokainen työntekijä on viiden vuoden aikana kaksi viikkoa kehitysvamma
-alan tai muun ammattialansa koulutuksessa.
Rinnekoti-Säätiön henkilökunta osallistui ammatilliseen
koulutukseen yhteensä 2 312 päivän verran (2 724 päivää v. 2010). Koulutuksista 64,7 prosenttia (64,2 % v.
2010) järjestettiin sisäisenä koulutuksena joko omien tai
ulkopuolisten asiantuntijoiden toimiessa kouluttajina.
Jokainen työntekijä sai keskimäärin 5,3 päivää koulutusta vuonna 2011, kun myös oppisopimuksen palkalliset
teoriapäivät lasketaan mukaan (6 v. 2010).
Oppisopimuskoulutuksella pyritään vastaamaan yhä
kasvaviin ammatillisiin vaatimuksiin. Lähihoitajien oppisopimuskoulutuksen avulla pyritään turvaamaan kehitysvammaisten hoitoon erikoistunut ammattitaitoinen henkilöstö. Työyhteisön valmiudet toimia oppisopimusopiskelijoiden ohjaajina ja näyttötutkintojen vastaanottajina ovat
olleet hyvät. Käytännön pyrkimyksenä on, että yksiköissä, joissa on lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa
olevia työntekijöitä, työskentelisi vähintään kaksi näyttötutkintojen arviointiin perehtynyttä, vähintään hoitajan
koulutustason omaavaa henkilöä.
Rinnekoti-Säätiö on valtakunnallisesti aktiivinen toimija
ammatillisiin vaatimuksiin ja kehitysvamma-alan ammattilaisiin suuntautuvassa koulutustoiminnassa. Tavoitteena on laajentaa hoitoalaan liittyvien perustutkintojen,
ammattitutkintojen ja erityisammattitutkintojen oppisopimuskoulutusta erityisesti kehitysvamma-alaan liittyen.
Vuoden 2011 aikana oppisopimuksen kautta valmistui
12 henkilöä lähihoitajiksi ja 3 henkilöä kehitysvammaalan erikoisammattitutkinnosta. Oppisopimusopiskelun
aloitti 3 henkilöä kehitysvammaisten erikoisammattitutkinnossa ja 25 henkilöä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2011
yhteensä 99 (86 v. 2012, 70 v. 2009) henkilöä, joista 68
(68 v. 2010) opiskeli lähihoitajiksi. Oppisopimuksen palkallisia teoriapäiviä oli yhteensä 1 706 (1 637 v. 2010,
1 281 v. 2009).
Helsingin Diakoniaopiston koordinoima ja vuoden 2008
lopulla alkanut kolmivuotinen ESR-rahoitteinen kehitysvamma-alan työelämän organisaatioiden ja oppilaitosten
”Uutta osaamista kehitysvamma-alalle” -projekti päättyi
keväällä 2011. Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin
pääosin. Osaamisen kehittämisen osaprojektista koottiin
opaskirja ”Henkilöstön kehitystarvekartoitus – Opaskirja
lähijohtajille ja organisaation kehittäjille”. Projektin päätösseminaariin osallistui laajasti kehitysvamma-alan toimijoita, mm. koulutusorganisaatioita.
Vuoden 2011 sisäinen koulutuskalenteri tarjosi uusille
työntekijöille mahdollisuuden osallistua yleisperehdytystilaisuuksiin sekä kehitysvammaisuuden perusteita käsittelevään koulutukseen. Vuoden aikana henkilöstöä koulutettiin myös kuvakommunikoinnin mahdollisuuksiin,
tuloskortteihin sekä tietosuojaan ja –turvaan liittyvissä
asioissa. Hoito- ja ohjaushenkilöstölle järjestettiin Avekki
-koulutuksia väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan.
Syksyllä järjestetyn liikunta- ja hyvinvointiviikon aikana
henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua luentoihin
”Rentoutuminen” ja ”Iloa ja voimaa ravinnosta vaihdevuosien haasteissa”. Lakisääteisinä koulutuksina jatkuivat ensiapu 1 -koulutukset, hätäensiapukoulutukset sekä
alkusammutuskoulutukset.
Panostus ergonomiaan jatkui potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuspilottina, joka toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Koulutuksen kohderyhmänä
olivat työntekijät, jotka avustavat toista henkilöä liikkumisessa ja siirtymisissä. Koulutus koostui verkkoopinnoista, lähiopetuksesta, kertauksesta ja näyttökokeesta. Koulutuksesta valmistui kolme hoitajaa. Koulutusmalli todettiin hyväksi ja sitä on jatkettu myös pilottikoulutuksen jälkeen.
Rinnekoti-Säätiö panostaa myös esimieskoulutukseen.
Vuoden aikana aloitettiin yhteistyössä Espoon koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa johtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutus. Koulutuksen aloitti 18
esimiestehtävissä toimivaa henkilöä. Tämän lisäksi esimiehille järjestettiin koulutusta koskien työsuhde- ja työehtosopimustietoutta, budjetointijärjestelmää, tuloskorttia
ja henkilöstö- ja rekrytointiosaamista.
20
&%
#
&
&#&
&&
&
($*$)'((
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet
Henkilöstö osallistuu monin tavoin toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Myös avointa keskustelua johdon ja työntekijöiden edustajien välillä pyritään jatkuvasti kehittämään.
Hallituksen kokouksiin osallistuu henkilöstön edustaja ja
palveluneuvostoon kuuluu kaksi henkilöstön edustajaa.
Säätiön yhteistoimintaneuvottelukunnassa käsitellään
yhteistoimintalain piiriin kuuluvia asioita. Työsuojelutoimikunnan toiminta-ajatuksena on ennakoivalla toiminnalla pyrkiä työturvallisuuden ja työterveellisyyden edistämiseen sekä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Työsuojelutoimikunta toimii aktiivisesti työsuojelun ja työhyvinvoinnin jatkuvaksi parantamiseksi.
Luottamusmiestoiminta on yksi vuorovaikutuskanava niin
työehtosopimusasioissa kuin toiminnan yleisessäkin
kehittämisessä. Rinnekoti-Säätiössä on valittu luottamusmiehet Akavasta, JHL:stä, TSN:stä ja Talentiasta.
Lisäksi Lasten kuntoutuskodissa on oma luottamusmies.
Käytössä olevan SHQS-laatujärjestelmän mukaan henkilöstö tekee yhdessä esimiehen kanssa jokaisessa yksikössä vuosittain sovittujen kriteeristöjen mukaisesti itsearvioinnit, joiden tarkoituksena on löytää yhdessä yksikön toiminnan kehittämiskohteet ja sopia parannustoimenpiteistä. Lisäksi kehityskeskusteluissa on jokaisen
mahdollisuus henkilökohtaisesti vaikuttaa oman ja yksikön toiminnan kehittämiseen.
Vaikuttamismahdollisuuksia työyhteisössä parannetaan
avoimella ja aktiivisella tiedottamisella sekä korostamalla
itsenäisen tiedonhankinnan tärkeyttä. Jokaisessa yksikössä henkilöstö ja esimies tekevät yksikölleen tuloskortin, joissa asetetaan konkreettiset tavoitteet ja mittarit
koskien taloutta, asiakkaita, henkilöstöä ja toiminnan
kehittämistä. Vuoden 2011 laadittiin myös prosessikuvauksia palveluiden ydinprosesseista.
Talous
Kehitysvammapalvelut. Vuonna 2011 palvelusuoritteiden yhteismäärä alitti jonkin verran sekä sopimusten
mukaisen että talousarvion pohjana olleen suoritemäärän. Palvelutoiminnan tuotot kasvoivat noin 1,5 miljoonaa euroa eli 3,6 prosenttia 45.039.719 euroon
(43.490.711 euroa v. 2010 ja 41.482.285 euroa v. 2009).
Kulut kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia,
joten kehitysvammapalveluiden tulos jäi 452.525 euroa
alijäämäiseksi (-330.089 euroa v. 2010 ja 1.417.617
euroa v. 2009). Henkilöstökulut kasvoivat noin 1,4 miljoonaa euroa. Uusien toimintayksiköiden osuus henkilöstökulujen kasvusta oli noin 0,7 miljoonaa euroa. Uusien
yksiköiden toiminta alkoi vähitellen, eikä suoritetuottojen
kertymä alkuvaiheessa kattanut toimintaan tarvittavien
resurssien kuluja. Uusien yksiköiden aloitusvuoden alijäämä oli 220 tuhatta euroa.
Muu toiminta. Muu toiminta sisältää Lasten kuntoutuskodin, Rinnekodin koulun, Genetiikan palveluyksikön,
asuntojen vuokraustoiminnan, metsätalouden ja säätiön
kiinteistöt. Muun toiminnan tuotot olivat 8.687.978 euroa
(8.931.018 euroa v. 2010 ja 8.339.826 euroa v. 2009).
Genetiikan palveluiden alijäämä oli 81.845 euroa ja Lasten kuntoutuskodin alijäämä oli 25.380 euroa. Vuonna
2010 Lasten kuntoutuskodin alijäämä oli 171.324 euroa
ja Genetiikan palveluyksikön alijäämä 31.688 euroa.
Vuokraustoiminnan nettotulot olivat 0,7 miljoonaa euroa
(0,9 milj. euroa v. 2010 ja 1,4 milj. euroa v.2009). Muun
toiminnan ylijäämä oli yhteensä 574.402 euroa (687.584
euroa v. 2010 ja 995.553 euroa v. 2009).
21
Talouskehitys lyhyesti
2011
2010
t€
2009
t€
Kehitysvammapalvelut
Tuotot
45 040
43 491
41 482
-452
-330
1 417
8 688
8 931
8 340
574
688
995
196
460
580
Tuotto-/Kulujäämä
Muu toiminta
Tuotot
Tuotto-/Kulujäämä
Sijoitus– ja rahoitustoiminta
Tuotot
Kulut
Tuotto-/Kulujäämä
Säätiön tilikauden ylijäämä
Omavaraisuusaste %
Operatiivisen toiminnan yhteenlaskettu tulos
(tuottojäämä ennen sijoituksia ja satunnaisia eriä) oli
121.877 euroa ylijäämäinen (357.494 euroa v. 2010 ja
2.413.170 euroa v. 2009). Tuloksen heikentyminen johtui
mm. siitä, että vuoden 2011 palkankorotuksia ei onnistuttu saamaan täysimääräisesti hintoihin ja siitä, että
uusia yksiköitä käynnistyi kertomusvuoden aikana aikaisempaa enemmän. Vuonna 2011 kului mm. ylitöihin 93
t€, sairausajan palkkoihin 243 t€, asiantuntijapalveluihin
366 t€, pesula- ja puhtaanapitopalveluihin 164 t€, elintarvikkeisiin 171 t€ ja poistoihin 135 t€ enemmän kuin
vuonna 2010. Rinnekoti-Säätiön työterveyshuolto siirtyi
1.6.2011 Diacor terveyspalvelut Oy:n hoidettavaksi, mikä
näkyi asiantuntijapalveluiden lisääntymisenä.
Sijoitus- ja rahoitustoiminta. Säätiön sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuloutettu nettotuotto vuonna 2011 oli 132.476 euroa. (273.758 euroa v. 2010 ja 363.748 euroa
v. 2009). Sijoitusomaisuuden ja rahamarkkinasijoitusten
markkina-arvo oli vuoden 2011 lopussa 5.240.893 euroa
ja niiden kirjanpitoarvo oli 5.080.857 euroa. Tilinpäätöksessä arvopaperit on kirjattu hankinta-arvoon tai sitä
alempaan markkina-arvoon. Sijoitustoiminnassa kirjattiin
markkinatilanteesta johtuen arvonpalautuksia 20.138
euroa ja arvonalennuksia 128.529 euroa. Arvonalennuskirjauksia tehtiin 24.701 euroa vuonna 2010 ja 8.245
euroa vuonna 2009.
Tulos. Rinnekoti-Säätiön alijäämä tilikaudelta oli -10.599
euroa (ylijäämä v. 2010 oli 631.252 euroa ja v. 2009
3.066.231 euroa). Rinnekoti-Säätiön omavaraisuusaste
vuonna 2011 oli 68 prosenttia (68 % vuonna 2010 ja 67
% vuonna 2009). Vuosi 2011 oli tuloksen kannalta odotettua heikompi uusien yksiköiden tavanomaista hitaamman käynnistymisen ja asiakkaiden muuttojen normaalia
huomattavasti suuremman määrän takia. Vuoden 2011
talousarvio oli jo alun perin tiukka, koska siinä ei mm.
voitu ottaa huomioon vuonna 2011 voimaan tulleita palkankorotuksia.
Investoinnit ja ajankohtaiset hankkeet. Investointeihin
käytettiin vuonna 2011 yhteensä 3.880.170 euroa
(592.740 euroa v. 2010 ja 2.104.064 euroa vuonna
2009). Suurimmat yksittäiset kohteet olivat kerrostalo
Untelon peruskorjaus 1.126 tuhatta euroa, Odilammen
peruskorjaus n. 1.022 tuhatta euroa, leirikeskuksen uudisrakennus n. 827 tuhatta euroa ja kuljetuskaluston
lisäys 260 tuhatta euroa.
329
186
216
-133
274
364
-11
631
3 066
68
68
67
Ympäristövastuu
Lakiston alueella on tuotettu kaukolämpö vuodesta 2008
alkaen metsäpuuhakkeella, jolloin ilmaston kuormitus on
pienentynyt olennaisesti. Biolämpölaitoksen toiminnasta
vastaa RK-Kiinteistöt Oy. Uusissa rakennushankkeissa
on huomioitu vaihtoehtoiset lämmitysjärjestelmät, kuten
maalämpö. Kevyen polttoöljyn käytöstä pääasiallisena
lämmön lähteenä luovutaan kaikissa rakennuksissa lähivuosina. Ostettu sähkö on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Säätiöllä on ympäristöohjelma ja ekologiset
tekijät otetaan huomioon myös kehitysvammaisten asiakkaiden arjen toiminnoissa. Ote ympäristöasioihin on
käytännöllinen ja asukkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa omiin asumisyksiköihin yhteisiä ekologisia periaatteita. Hyötyjätteiden lajittelua kehitetään jatkuvasti.
Haasteita
Toiminnan talouden tasapainottaminen on keskeisin
tavoite lyhyellä aikavälillä. Kilpailutuksissa menestyminen, pätevän henkilöstön saatavuus, toiminnan vaatima
tilojen peruskorjaus ja uudistaminen ovat merkittäviä
haasteita, joissa onnistuminen on edellytys säätiön palvelutoiminnan kehittämiselle. Menossa oleva kehitysvammapalvelujen rakennemuutos edellyttää säätiön
palvelutoiminnan suuntaamista palveluihin, joissa tarjonta ei vielä vastaa kysyntää. Taantuman takia kuntien
taloustilanne on vielä lähivuodet vaikea, mikä vaikuttaa
Rinnekoti-Säätiöltä ostettavien palvelujen määrään ja
hintaan. Neuvottelutulokseen perustuva vuoden 2012
talousarvio on tiukka ja siinä saatiin vain osittain huomioiduksi helmikuussa 2012 voimaan tulleen uuden työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset. Kehitysvammapalveluiden talousarvioon on tästä syystä sisäänrakennettuna varsin vaativa toiminnan tehostamisvelvoite.
22
Tulevaisuus
Nykyaikainen vammaispolitiikka rakentuu yleisiä ihmisoikeuksia ja kansalaisten yhdenvertaisuutta korostavien periaatteiden varaan. Myös vammaisen ihmisen oikeutta tarvittavaan positiiviseen erityiskohteluun pidetään hyväksyttävänä. Rinnekoti-Säätiö on kehitysvamma-alan tärkeä osaamiskeskus, jonka tehtävänä on korkeatasoisen tiedon ja
osaamisen hyödyntäminen ja välittäminen asiakkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi.
Toiminnan jatkuvuus edellyttää erityisosaamisen näkymistä
säätiön palvelujen tuottamina hyvinvointi-, terveys- ja toimintakykyhyötyinä sekä asiantuntevina palveluratkaisuina.
Myös palveluja järjestävien kuntien on tunnistettava osaamiskeskuksen tarpeellisuus ja niiden tulisi osaltaan huolehtia rahoituksen turvaamisesta monimuotoistuville palveluille.
Tuottojen ennakoidaan kehittyvän kuluvana vuonna suunnilleen talousarvion mukaan. Talouden pitäminen tasapainossa on kuluvana vuonna ja myös lähivuosina suuri haaste.
Rinnekoti-Säätiössäkin hoitopalveluiden osuus palveluista
laskee lähivuosina selvästi aiempaa voimakkaammin maan
hallituksen vammaispoliittisen ohjelman ja valtioneuvoston
tammikuussa 2010 tekemän periaatepäätöksen linjausten
mukaisesti (Ohjelma kehitysvammaisten asumisen ja siihen
liittyvien palvelujen järjestämiseksi 2010–2015). Samanaikaisesti erityisen vaativien asiakkaiden palvelujen tarve
näyttää edelleen kasvavan. Rinnekoti-Säätiö haluaa tulevaisuudessakin toimia paljon moniammatillista tukea tarvitsevien kehitysvammaisten erityisosaamista vaativien palvelujen tuottajana ja ottaa samanaikaisesti toiminnassaan
huomioon tämän päivän vammaispolitiikan vaatimukset.
Säätiö on arvioinut, että vuoden 2015 lopussa Rinnekodissa olisi 150-200 erityistä hoitoa, kuntoutusta ja/tai valvontaa
tarvitsevaa asiakasta ja 450-480 eri tavoin tuettua, kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua kotia. Näiden lisäksi
tavoitteena on perhehoitomahdollisuuksien lisääminen nykyisestä noin 90 paikasta tarpeiden mukaisesti lapsille ja
nuorille sekä niille aikuisille, joille perhehoito soveltuu paremmin kuin asumispalvelut. Luvut ovat arvioita ja niihin
vaikuttavat sekä kehitysvammaisten asiakkaiden että palveluiden ostajien tarpeet. Koy RK-Asunnot rakennuttaa jatkossa suurimman osan suunnitteilla olevista RKAsunnoista, joita on lähivuosina tulossa lähes kymmenen
eri puolille pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata. Osa uusista
RK-Asunnoista on yhteishankkeita, joissa säätiö on vuokralaisena.
Lakiston alueen asemakaavahanke etenee. Viranomaislausunnot on saatu ja tavoitteena on, että asemakaava
valmistuisi vuoden 2012 aikana. Asemakaavan myötä alueelle on uudisrakentamisen lisäksi tulossa myös täydennysrakentamista. Lakiston alueen palvelukäytössä olevia rakennuksia peruskorjataan jatkossa myös muuhun kuin palvelutoiminnan käyttöön.
Toimintaympäristön ja palvelurakenteen voimakkaan muutoksen johdosta säätiön strategia uudistetaan vuoden 2012
aikana hallituksen ja operatiivisen johdon yhteistyönä. Tuloskortti on laajasti käytössä säätiössä, tulosalueilla ja yksiköissä, ja se nähdään hyvänä työkaluna, jolla voidaan varmistaa sovitun strategian mukainen toiminta koko säätiössä
ja samalla kaikki työntekijät voivat osallistua oman yksikkönsä toiminnan kehittämiseen.
Turvallisuus ja riskien hallinta ovat edelleen tärkeitä painopisteitä koko säätiössä. Vuoden 2012 aikana hyväksytään
jatkuvuussuunnitelma ja päivitetty riskienhallintasuunnitelma. Asiakas- ja potilasturvallisuuden kehittämisen ja systemaattisen seurannan periaatteiden luomista varten on perustettu työryhmä, joka saa työnsä valmiiksi vuoden 2012
aikana. Tammikuussa 2010 käynnistettiin kokonaisvaltainen riskienarviointityö yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa.
Tulosten perusteella valittiin yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi työtapaturmien merkittävä vähentäminen,
millä on myös suuri taloudellinen merkitys. Yhteistyötä työtapaturmien vähentämiseksi tehdään sekä vakuutusyhtiön
että työterveyshuollon kanssa.
Vuoden 2012 aikana toimintansa aloittavat Helsingin Vuosaaressa RK-Asunnot Koukkusaari ja Alppikylässä RKAsunnot Nyyttipuisto ja RK-Asunnot Hevosmies. Työ- ja
päivätoiminnoissa perustetaan vuoden 2012 aikana uusi
autismiyksikkö Itä-Helsinkiin ja toimintakeskus Nyyttipuisto
RK-Asuntojen yhteyteen. Kehitysvammaisten henkilöiden
työllistymistä avoimille työmarkkinoille tuetaan sosiaalisen
yrityksen perustamisella. Vuonna 2013 aloittaa toimintansa
RK-Asunnot Joutsenvirta Helsingin Vuosaaressa. Vuonna
2014 aloittanevat toimintansa RK-Asuntojen yksiköt Porvoon Johannisbergissä ja Hyvinkäällä.
23
TULOSLASKELMA
1.1.-31.12.2011
t€
VARSINAINEN TOIMINTA
KEHITYSVAMMAPALVELUT
Tuotot
Kulut:
Henkilöstökulut
Vuokrat
Muut kulut
Poistot
45 040
32 451
5 403
7 334
304
Kehitysvammapalveluiden kulujäämä
MUU TOIMINTA
Tuotot
Kulut:
Henkilöstökulut
Poistot
Muut kulut
1.1.-31.12.2010
t€
1 855
1 007
5 252
45 492
43 491
31 088
5 617
6 882
234
43 821
-452
-330
8 688
8 930
8 114
1 865
942
5 436
8 243
Muun toiminnan tuottojäämä
574
687
Tuottojäämä
122
357
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
Arvonalentumisen palautus
Tuotot
Arvonalentumiset pysyvien
vastaavien sijoituksista
Kulut
20
176
196
104
356
460
129
200
329
25
161
186
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulu-/tuottojäämä
Kulu-/tuottojäämä
-133
274
-11
631
MUUT YLEISKATTEISET RAHASTOT
Tuotot
Kulut
Yleiskatt. rahastojen tuottojäämä
Siirto muista yleiskatt. rahastoista/
rahastoihin
109
105
4
4
149
98
0
51
51
0
OMAKATTEISET RAHASTOT
Tuotot
Kulut
Omakatteisten rahastojen kulu/tuottojäämä
Siirto omakatteisista rahastoista/
rahastoihin
Tilikauden ali/ylijäämä
13
16
-3
-3
12
14
0
-11
-2
-2
0
631
24
TASE
VASTAAVAA
31.12.2011
31.12.2010
t€
t€
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Atk-ohjelmistokustannukset
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinSijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Sijoitusarvopaperit
482
1 335
23 213
936
1 335
20 057
831
18
25 502
1 309
23 532
2 079
5 090
7 169
2 079
7 943
10 022
Omakatteiset rahastot
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahat ja pankkisaamiset
55
188
128
2 993
1 504
4 625
37 966
191
123
3 895
609
4 627
38 427
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Toimintapääoma/käyttöpääoma
Muut rahastot
Edell. tilikausien ylijäämät
Tilikauden ali/ylijäämä
2 548
3 706
19 700
-11
25 943
Omakatteiset rahastot
Rahastojen pääomat
2 548
3 701
19 069
631
188
25 949
191
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Ehdolliset rahoitussopimukset
hoitopaikkojen käyttöoikeutta
vastaan
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikainen
Lainojen lyhennykset
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
290
5 118
7
76
922
581
4 841
ASUKKAIDEN YKSITYISVARAT
Käyttötilien saldot 1.1.2011
Muutos tilikaudella
Käyttötilien saldot 31.12.2011
Antti Lemmetyinen
Marja Koskiniemi
Kristiina Lappi
5 408
6 427
37 966
337
5 125
7
52
1 695
769
4 302
1 743
101
1 844
Kirsti Handolin
Pirjo Kotiranta
Riitta-Leena Rossi
Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri
5 462
6 825
38 427
1 722
21
1 743
Kristiina Hehku
Jarmo Kökkö
Ismo Saarinen
25
26
Säätiön hallinto
Hallintoneuvosto
Säätiön ylimpänä hallintoelimenä toimii hallintoneuvosto, johon kuuluu 15 jäsentä. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
valitsee yhdeksän ja Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvosto kuusi jäsentä. Varajäseniä valitaan kuusi. Vuonna 2011 hallintoneuvostoon kuuluivat seuraavat henkilöt:
Diakonissalaitoksen valitsemat:
Urpo Alanko, lääkintöneuvos, LL
Ilkka Holopainen, VT
Jukka Huttunen, yhteisen seurakuntatyön päällikkö
Markku Huttunen, sisätautien erikoislääkäri, geriatrian ylilääkäri
Kristina Jansson-Saarela, diakonissa
Ilkka Jääskeläinen, FM, diakoni
Irmeli Leinos, erityisopettaja
Juha-Petri Niiranen, rehtori
Karin Strandberg, johtava diakonissa
Leena Tuomola, pastori
Tapio Tähtinen, palvelualuejohtaja
Tuija Åstedt, lapsi- ja perhetyön johtaja
Tehtävä
puh.joht.
varajäsen
varajäsen
jäsen
jäsen
varapj.
jäsen
varajäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
Toimikausi
2009 - 2011
2009 - 2011
2010 - 2012
2009 - 2011
2011 - 2013
2011 - 2013
2010 - 2012
2011 - 2013
2010 - 2012
2010 - 2012
2011 - 2013
2009 - 2011
Hallintoneuvoston valitsemat:
Jouko Helomaa, VT
Aulis Majuri, talous- ja hallintojohtaja
Kaija Miettinen, opetusneuvos
Leena Saarinen, lehtori
Anne-Maija Suominen
Outi Mäkelä, kansanedustaja, KTM
Pirkko Huuhka, kouluttaja, KTM
Elina Rytsölä, ylilääkäri
Harry Yltävä, sosiaalityöntekijä
jäsen
jäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
varajäsen
jäsen
jäsen
2009 - 2011
2011 - 2013
2009 - 2011
2011 - 2013
2010 - 2012
2010 - 2012
2010 - 2011
2011 - 2013
2010 - 2012
Hallitus
Hallintoneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaan säätiön hallitukseen kuuluivat vuonna 2011.
Antti Lemmetyinen, johtaja, sosiaalineuvos
Rauno Kervinen, sosiaalineuvos, OTL, VT
Kristiina Hehku, sosiaalineuvos
Anna-Liisa Launiainen, rehtori
Pirjo Kotiranta, toiminnanjohtaja
Riitta-Leena Rossi, talousjohtaja
Jarmo Kökkö, diakoniajohtaja
Kirsti Handolin, KTM
Anne Kostiainen, johtava diakoniasihteeri
Matti Uotila, kuntoutusohjaaja
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
henkilök. edustaja
Tilintarkastajat
Tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab sekä Kai Salli, KHT
Rinnekoti-Säätiön johtoryhmä vuonna 2011
Johtaja-ylilääkäri Markus Kaski
Talous- ja hallintojohtaja Lea Nevalainen
Kiinteistöjohtaja Ilkka Jokinen
Palvelujohtaja Kaisa Syrjä
Palvelujohtaja Sirpa Granö 1.9.2011 alkaen
27
Neuvottelukunta
Rinnekodin neuvottelukunnan tarkoituksena on toimia hyvän ja tuloksellisen yhteistyön aikaansaamiseksi ja kehittämiseksi Rinnekoti-Säätiön ja sen palveluja käyttävien kuntien kesken. Neuvottelukuntaan voi jokainen kunta ja kuntayhtymä, jolla on laitoshoitoa ja/tai asumispalveluja koskeva ostopalvelusopimus Rinnekoti-Säätiön kanssa, nimetä yhden
jäsenen ja varajäsenen. Lisäksi Suomen Kuntaliitolla on oikeus nimetä neuvottelukuntaan yksi jäsen ja varajäsen. Neuvottelukuntaan kuuluivat vuonna 2011 seuraavat varsinaiset jäsenet:
Pia Harmokivi
Riku Honkasalo
Päivi Holm
Pirjo Strandén-Bagans
Anja Roos
Kyllikki Rantala
Juhani Willström
Eeva Kuosmanen
Taru Kaikkonen
Olli Kallunki
Håkan Forstén
Artjärvi
Askola
Espoo
Eteva-kuntayhtymä
Hanko
Hyvinkää
Järvenpää
Perusturvayhtymä
Karviainen
Kauniainen
Kerava
Kirkkonummi
Saila-Maarit Laitinen (22.8.2011 asti)
Henna Nordström (23.8.2011 -)
Margareta Lepänaho
Arja Tolttila
Sari Lemmetyinen
Markku Nenonen
Anne Hovi
Katy Kohtala
Jorma Saaristo
Nina Hiltunen (8.8.2011 asti)
Päivi Riikonen (9.8.2011 -)
Maire Franzén
Sami Uotinen
Lohja
Lohja
Loviisa
Mäntsälä
Nurmijärvi
Orimattila
Pernaja
Pukkila
Raasepori
Tuusula
Tuusula
Vihti
Suomen
Kuntaliitto
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Nina Hiltunen Tuusulasta (29.11.2011 asti), Anja Roos Hangosta (29.11.2011-) ja
varapuheenjohtajana Harry Yltävä Lohjalta (29.11.2011 asti), Markku Ahtikari Hyvinkäältä (29.11.2011-).
Rakennustoimikunta
Säätiön hallituksen kolmeksi vuodeksi valitsemat rakennustoimikunnan jäsenet vuonna 2011 olivat:
Matti Rönkä, DI, puheenjohtaja
Aino Tuori, arkkitehti
Pirkko Ilonen, arkkitehti
Jorma Puhto, DI
Annikki Nurminen, arkkitehti
Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri, LKT
Lea Nevalainen, talous– ja hallintojohtaja, KTM
Rinnekodin palveluneuvosto
Rinnekodin palveluneuvostoon, joka toimii Rinnekodin ja omaisten välisenä yhteistyöelimenä, kuuluivat vuonna 2011
Martti Mäntymaa, työehtoasiamies, pj.
Helena Erjanti, terveystieteiden tohtori, varapj.
Martti Kokkonen, sähköasentaja
Kaija Timonen, ekonomi
Juhani Mäki-Ventelä, perhehoitaja
Sirpa Viljanen, tuotepäällikkö
Rinnekodin asukasneuvosto
Niina Haahti
Kristiina Haatainen
Outi Kero
Johanna Kuokkanen
Janni-Pekka Nurmi
Laura Soveri
Mari Möttö, ohjaaja
Pirjo Suominen, esimies
Sanna Jouppila, johtava sosiaalityöntekijä
Markus Kaski, johtaja-ylilääkäri
Hanna Myllymäki, palvelupäällikkö
Tiina Virkki, osastonhoitaja
Päivi Tjäder, työ- ja päivätoiminnan esimies
Helena Ruusuvuori, henkilöstöpäällikkö
28
Organisaatio 1.1.2012
Hallintoneuvosto
Puheenjohtaja
Sari Sarkomaa
Hallitus
Puheenjohtaja
Antti Lemmetyinen
Johtaja-ylilääkäri
Markus Kaski*
Asiantuntijapalvelut
Hoito- ja asumispalvelut
Työ- ja päivätoiminnot
Yhteiset palvelut
Johtaja-ylilääkäri
Markus Kaski
Palvelujohtaja
Kaisa Syrjä*
Palvelujohtaja
Sirpa Granö*
Talous- ja hallintojohtaja
Lea Nevalainen*
Lasten ja nuorten
palvelut
Ylilääkäri
Pia Höglund
Aikuisten palvelut
Lakiston hoitokodit
Työ- ja päivätoiminta
Talous- ja hallintopalvelut
Palvelupäällikkö
Hanna Myllymäki
Esimies
Maija Rimpiläinen
Toimistopäällikkö
Sinikka Pullinen
RK-Asunnot
Autismi- ja
erityispäivätoiminta
Esimies
Satu Granberg
Henkilöstöpalvelut
Henkilöstöpäällikkö
Helena Ruusuvuori
Vapaa-aika, kerhot,
virikeohjaus, projektit
Sisäiset palvelut ja
säätiön yhtiöt
Esimies
Maija Rimpiläinen
Kiinteistöjohtaja
Ilkka Jokinen*
Ylilääkäri
Nina Bjelogrlic-Laakso
Palvelupäälliköt
Jaana Laaksonen
Kimmo Järvinen
Tutkimuspalvelut
Perhehoito
Ylilääkäri
Nina Bjelogrlic-Laakso
Palveluvastaava
Päivi Koivu
* Johtoryhmän jäsen
Liite 1
1
Rinnekoti-Säätiön tutkimuskeskuksen ja Suomen Aivosäätiön/Rinnekodin kehitysvamma- tutkimuksen rahaston (T) julkaisuja vuonna 2011.
Väitöskirjat
Määttä Tuomo: Down syndrome, health and disability. A population-based case record and follow-up study. University of Oulu, Faculty of Medicine Oulu: Acta Universitatis Ouluensis. D Medica 1141, 2011. (T)
Alkuperäiset artikkelit, katsaukset, kirja-artikkelit ja kirjat
Gürakan F, Baysoy G, Wedenoja S, Uslu N, Ozen H, Ozaltin F, Höglund P. Three cases of a rare disease, congenital chloride diarrhea, summons up the variation in the clinical course and significance of early diagnosis and
adequate treatment in prevention of intellectual disability. Turk J Pediatr 2011; 53(2):194-8.
Heikkilä K, Vuoksimaa E, Oksava K, Saari-Kemppainen A, Iivanainen M. Handedness in the Helsinki ultrasound
trial. Ultrasound in Obstetrics and Gynecology 2011; 37:638-642. 2011. (T)
Iivanainen M. Neuropsykiatrian lähihistoria Suomessa: mielisairaaloista yleissairaaloihin. Kirjassa: Kliininen neuropsykiatria. Toim. K. Juva, C. Hublin, H. Kalska, J. Korkeila, M. Sainio, P. Tani, R. Vataja. Helsinki: Kustannus
Oy Duodecim, 2011, ss. 28-30.
Kantojärvi K, Kotala I, Rehnström K, Ylisaukko-Oja T, Vanhala R, von Wendt TN, von Wendt L, Järvelä I. Fine
mapping of Xq11.1-q21.33 and mutation screening of RPS6KA6, ZNF711, ACSL4, DLG3, and IL1RAPL2 for
autism spectrum disorders (ASD) Autism Res. 2011; 4(3):228-33. (T)
Kaski M (puheenjohtaja), Aaltonen S, Heiskala H, Hyvärinen L, Komulainen J, Määttä T, Noponen AL, Verkasalo
M, Wilska M, Ala-Mello S, Hiiri A, Sakki A (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kehitysvammalääkärit-Finlands läkare för utvecklingsstörda ry:n asettama työryhmä). Downin oireyhtymään liittyvien lääketieteellisten ongelmien hyvä hoito. Käypä hoito-suosituksen päivitystiivistelmä. Duodecim 2011;127(4):364-5.
Louhivuori V, Vicario A, Uutela M, Rantamäki T, Louhivuori L.M, Castén E, Tongiorgi E, Åkerman K.E, Castrén
M.L. BDNF and TrkB in neuronal differentiation of Fmr1-knockput mouse. Neurobiology of Disease 2011; 41:469
-480. (T)
Majkowski J, Westermarck T, Atroshi F. Oxygen stress: epilepsy and antiepileptic drugs.
Epileptologia 2011; 19:143-157.
Määttä T, Määttä J, Tervo-Määttä T, Taanila A, Kaski M, Iivanainen M. Healthcare and guidelines: A populationbased survey of recorded medical problems and health surveillance for people with Down syndrome. Journal of
Intellectual and Developmental Disability 2011; 36:118-126.
Niskanen E, Könönen M, Villberg V. Nissi M, Ranta-Aho P, Säisänen L, Karjalainen P, Aikiä M, Kälviäinen R,
Mervaala E, Vanninen R.The effect of fMRI task combinations on determining the hemispheric dominance of
language functions. Neuroradiology. Epub 2011 Sep 20.
Liite 1
2
Ounjaijean S, Westermarck T, Partinen M, Plonka-Poltorak E, Kaipainen P, Kaski M, Fucharoen S, Srichairatanakool S, Atrochi F. Increase in non-transferrin bound iron and the oxidative stress status in epilepsy patients
treated using valproic acid monotherapy. Int J Clin Pharmacol Ther 2011; 49(4):268-76. (T)
Plonka-Póltorak E, Zagrodzki P, Chlopicka J, Bartón H, Westermarck T, Kaipainen P, Kaski M, Atroshi F. Valproic Acid Modulates Superoxide Dismutase, Uric Acid-Intependent FRAP and Adult Epileptic Patients. Biol
Trace Elem Res 2011; 143:1424-1434. (T)
Ruoppila I, Iivanainen M (eds.). Life course of Finnish persons with intellectual disabilities born 1898-1960. A 35year follow up study. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 2011; 430: 1-119.
Ruoppila I, Iivanainen M. Preface. In: Life course of Finnish persons with intellectual disabilities born 1898-1960.
A 35-year follow up study. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research edited by I. Ruoppila, M. Iivanainen) 2011; 430: 7-8.
Ruoppila I, Iivanainen M. Yhteenveto (Finnish summary). Kirjassa: Life course of Finnish persons with intellectual disabilities born 1898-1960. A 35-year follow up study. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and
Social Research edited by I. Ruoppila, M. Iivanainen) 2011; 430: 111-119.
Ruoppila I, Iivanainen M, Laurinkari J, Patja K, Poutanen V-M, Vesala H. Use of services by people with intellectual disability: a multidisciplinary longitudinal study from 1962 to 1998 in Finland. In: Life course of Finnish persons with intellectual disabilities born 1898-1960. A 35-year follow up study. Jyväskylä Studies in Education,
Psychology and Social Research edited by I. Ruoppila, M. Iivanainen) 2011; 430:86-110.
Wedenoja S, Pekansaari E, Höglund P, Mäkelä S, Holmberg C, Kere J. Update on SLC26A3 mutations in congenital chloride diarrhea. Hum Mutat 2011; 32(7):715-22.
Liite 2
Yhteystiedot
Rinnekoti-Säätiö
Rinnekodintie 10, 02980 ESPOO
Puhelinkeskus (09) 855 11 arkisin klo 8 – 16, Fax (09) 855 1240
www.rinnekoti.fi, [email protected]
Tutkimus- ja kuntoutuskeskus
Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen poliklinikka
Hoitokodit:
Ala-Kumpu
Ala-Laakso
Alarinne
Antinrinne
Autistien Vaaka
Hiiala
Koivurinne
Kompassi
Lehmuskumpu
Länsirinne
Maijala
Majakka
Metsärinne
Niittymäki
Pikkurinne
Psykiatrinen Vaaka
Rauhala
Turva
RK-Asunnot:
Ainola
Aurala
Jokipolku
Kaikurinne
Kaski
Kattara
Kierretie
Kiikkaistentie
Kornetintie
Koukkusaari
Lakistonkallio
Lakistonpuro
Multatie
Odilampi
Oivala
Paljerinne
Piikuja
Peuramäki
Saunalahti
Seppola
Tuulikannel
Vapaalankoti
Työ- ja päivätoiminta:
Ankkuri
Kornetti
Malminkartano
Martintalo
Puutarha
RK-Tiimi
Rinnetuote
Rinnekodin koulu
Lasten Kuntoutuskoti
RK-Kiinteistöt Oy
Rinnekodintie 10 A, 02980 Espoo, puh. (09) 855 1204
Kiinteistö Oy RK-Asunnot
Rinnekodintie 10 A, 02980 Espoo, puh. (09) 855 1204
Rinnekodintie 10, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Rinnekodintie 11, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Kumpukuja 2, 02980 Espoo
Kumpukuja 4, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Lakistonniitty 1, 02980 Espoo
Kumputie 1, 02980 Espoo
Rinnekodintie 15, 02980 Espoo
Rinnekodintie 17, 02980 Espoo
Rinnekodintie 15, 02980 Espoo
Mäenalus 2, 02980 Espoo
Auratie 4, 01630 Vantaa
Rinnekodintie 5 B, 02980 Espoo
Kaikurinne 4, 01830 Lepsämä
Yläkaskenkuja 22, 00740 Helsinki
Rinnekodintie 7, 02980 Espoo
Kierretie 25, 01650 Vantaa
Kiikkaistentie 16, 01800 Klaukkala
Kornetintie 8, 00380 Helsinki
Koukkusaarentie 20, 00980 Helsinki
Rinnekodintie 5 A, 02980 Espoo
Alajyrkäntie 2, 02980 Espoo
Multatie 26, 04340 Tuusula
Odilammentie 9, 02970 Espoo
Skogbyntie 3, 02980 Espoo
Steniuksentie 19, 00320 Helsinki
Piikuja 7, 01600 Vantaa
Peuramäentie 11, 02750 Espoo
Itäviitta 5 C, 02330 Espoo
Lakistonniitty 2, 02980 Espoo
Tuulenpesäntie 14, 00410 Helsinki
Vanha Hämeenkyläntie 9, 01650 Vantaa
Pääskyläntie 2, 02980 Espoo
Kornetintie 8, 00380 Helsinki
Urputie 1, 00410 Helsinki
Rinnekodintie 14, 02980 Espoo
Skogbyntie 4, 02980 Espoo
Kutomotie 6, 00380 Helsinki
Rinnekodintie 9, 02980 Espoo
Rinnekodintie 8, 02980 Espoo
Kornetintie 8, 00380 Helsinki
Kehitysvammaisten
valtakunnalliset
kulttuuripäivät
௅(VSRRVVD
Vieraista tutuiksi -kulttuuripäivät kaikille avoin, esteetön ja maksuton koko perheen
tapahtuma. Ohjelmassa on muun muassa teatteria, konsertteja, näyttelyitä, elokuvia,
työpajoja, jumalanpalvelus ja käsityömarkkinat. Tarkoituksena on tutustua erilaisiin
kulttuurimuotoihin, toinen toisiimme sekä juhlavuottaan viettävään Rinnekotiin.
ZZZNXOWWXXULSDLYDW¿tZZZIDFHERRNFRPYLHUDLVWDWXWXLNVL