docLiiverin vuosikertomuksen vuodelta 2010
download 
Report Transcription
Liiverin vuosikertomuksen vuodelta 2010
V uosikertomus 2010 S Taiteilijat ja luovan alan yrittäjät uudistivat Ilmajoen keskustan tyhjän liiketilan ikkunat pystyttämällä näyttelyn ohikulkijoiden ihasteltavaksi. Idea saatiin Itävallasta. isällysluettelo 1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus .............................................................................................................. 1 2 Tähän tähdätään – Yhdistyksen tehtävät ....................................................................................................... 3 3 Näin homma toimii – Yhdistyksen organisaatio ............................................................................................ 5 3.1 Jäsenet .................................................................................................................................................... 5 3.2 Hallitus . ................................................................................................................................................. 5 3.3 Työntekijät . ............................................................................................................................................ 9 3.4 Toimitilat .............................................................................................................................................. 11 3.5 Tilintarkastajat ...................................................................................................................................... 11 4 Mitä saatiin aikaan – Toiminta vuonna 2010 ja tähän asti 2007–2010......................................................... 13 4.1 Kehittämissuunnitelman toteutuminen . ............................................................................................... 13 4.2 Viestintä- ja koulutustoimenpiteet ........................................................................................................ 39 4.3 Muu maaseudun kehittämistyö ............................................................................................................. 41 4.4 Katsaus ohjelman toteutumiseen tähän asti – lukujen valossa 2007–2010.............................................. 47 5 Onnistumiset ja ongelmat – Arviointi vuodesta 2010.................................................................................. 53 5.1 Liiverin oma toiminta ........................................................................................................................... 53 5.2 Valtakunnallinen Leader-toiminta.......................................................................................................... 57 6 Entä seuraavaksi – Näkymiä vuoden 2011 toimintaan................................................................................. 58 Liitteet Liite 1. Hallituksen rahoitettavaksi puoltamat hankkeet . ............................................................................ 59 Liite 2. Hakemusten määrä toimenpiteiden mukaan ................................................................................... 62 Liite 3. Hakemusten euromäärä toimenpiteiden mukaan ............................................................................ 62 Liite 4. ELY-keskuksen ahroittamat ja myönteisen päätöksen saaneet investointihankkeet Liiverin alueella 2010.........................................63 Kannen kuva on osa vuonna 2011 julkaistavan Jalasjärven kyläesitteen kuvitusta Ilvesjoen kylästä. 1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus tehokkuutta ja tuottavuutta. Kuntakoon kasvu johtaa usein palveluja koskevan päätöksenteon etääntymiseen. Tarve kehittää kuntiin uudenlaisia palveluntuotantotapoja korostuu. Tähän haasteeseen pyritään osaltaan vastaamaan Liiverissä käynnistyneessä Palvelusta elinvoimaa-hankkeessa. Liiveri on maaseudun kehittämisyhdistys, jonka toimintaalueena on Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka ja Seinäjoki. Liiveri on itsenäinen ja alueen hallinnosta riippumaton toimija, jonka hallitus on muodostettu kolmikantamallin mukaan. Hallituksesta kolmasosa on asukkaita, kolmasosa yhteisöjä ja yrityksiä ja kolmasosa julkishallinnon edustajia. Kylät ovat kunnan pienempiä toimintayksikköjä, joilla on tärkeä merkitys elinvoimaisen kunnan tai kaupungin kokonaisuudessa. Kylät tarjoavat monipuolisia asumisen ja yrittämisen mahdollisuuksia, aitoa yhteistoimintaa, tapahtumia ja virkistysmahdollisuuksia. Kylien aktiivisuuden tukeminen ja tasapuolinen kehittäminen ovat perusedellytyksiä, jotta niiden vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön perustuva kehittäminen jatkuu. Lisäksi tarvitaan yhteisiä tiloja sekä tahtoa huolehtia palvelujen säilymisestä. Voimakasta tahtoa, tekijöitä ja osaajia joka lähtöön löytyy alueemme kylistä. Osoituksena siitä ovat muun muassa lukuisat vuoden aikana käynnistyneet kylien hankkeet. Oma-aloitteinen toimeen tarttuminen on usein paras ja nopein keino oman kotipaikkakunnan kehittämisessä. Liiveri rahoittaa erilaisia hankkeita, joille yhteistä on maaseudun kehittäminen ja uuden luominen. Ensi vuonna kehittämistyöhön pystytään satsaamaan jopa entistä enemmän ministeriön esittämän lisärahoituksen turvin. Toivomme, hyvät maaseudun asukkaat, että aktiivisuus säilyy edelleen ja myös jatkossa syntyy runsaasti erilaisia hankkeita. Liiverin puheenjohtaja Sirkka Pakkala ja varapuheenjohtaja Keijo Viertoma tutustuivat hankerahoituksen tuloksiin Untamalan kylätalotyömaalla Ylistarossa. Kolmas sektori nousee nyt aiempaakin enemmän esille keskustelussa siitä, miten maaseudun asukkaiden tarvitsemat palvelut turvataan jatkossa. Useimpien maaseutukuntien väestö vähenee, ikärakenne vanhenee ja palvelujen tarve muuttuu. Myös työvoiman tarjonta kääntyy laskuun, ja arkipäivää monissa maaseutukunnissa on myös huoli siitä, että myös normaalit lähipalvelut karkaavat erikoispalvelujen ohella entistä kauemmas. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia hankehakijoita ja hankkeiden parissa työskenteleviä toimijoita, toimistomme asiantuntevaa väkeä, ELY-keskuksen henkilökuntaa ja moniosaavaa hallituksen jäsenistöä menneestä vuodesta 2010. Sirkka Pakkala puheenjohtaja Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Kolmannen sektorin tärkeys nousee usein esiin myös keskustelussa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Tehtävän yhteistyön keskeisimpiä tavoitteista on lisätä palveluitten 1 2 TÄHÄN TÄHDÄTÄÄN – YHDISTYKSEN TEHTÄVÄT Liiverin alueelle on laadittu oma kehittämissuunnitelma nimeltään Luova ja Oppiva maaseutu, joka ohjaa vuosien 2007–2013 toimintaa. Kehittämissuunnitelma ottaa huomioon alueen paikalliset erityispiirteet ja se on laadittu yhdessä Seinäjoen seudun asukkaiden kanssa. Se koostuu neljästä painopisteestä, jotka alueella on koettu tärkeiksi kehittämisen kohteiksi. Etelä-Pohjanmaalla on liiverissä totuttu säilyttämään kaikkea tarpeellista. Niinpä myös maaseudun kehittämisen kannalta tärkeitä työkaluja löytyy Liiveristä – Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistyksestä. Suomessa on 56 maaseudun kehittämisyhdistystä eli Leader-ryhmää ja Liiveri on yksi niistä. Leader-ryhmien tehtävänä on kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan. Liiveri kannustaa kehittämistyöhön muun muassa myöntämällä rahoitusta erilaisiin paikallistason kehittämishankkeisiin. Niiden avulla Liiveri haluaa yhdessä hankkeiden toteuttajien kanssa lisätä alueen viihtyisyyttä, synnyttää uusia työpaikkoja ja yrityksiä sekä edistää toimijoiden kansainvälistymistä. Liiverin toiminta-alueeseen kuuluvat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka (pois lukien Jurva) ja Seinäjoki. Ohjelmakaudella 2007–2013 Liiverillä on rahaa käytettävissä 9,8 miljoonaa euroa, joka on tarkoitettu toiminta-alueen hanketoteuttajille alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen. Arvio on, että tällä summalla toteutetaan noin 170 erilaista hanketta. Hankkeet, jotka toteuttavat parhaiten kehittämissuunnitelmaa, tulevat todennäköisimmin rahoitetuiksi. Vahva alueen ja sen ihmisten tuntemus ovat toimintaryhmätyön tärkeitä tukipilareita. Liiverin kantava ajatus on tehdä kehittämistyöstä kansalaistaito. 3 3 NÄIN HOMMA TOIMII YHDISTYKSEN ORGANISAATIO 3.1 Jäsenet 3.2 Hallitus Vuonna 2010 yhdistyksellä oli 300 jäsentä. Jäsenistä nuoria alle 25-vuotiaita oli neljä. Vuoden 2010 aikana jäsenhankinta ei ollut aktiivista ja jäsenmäärä pysyi lähes samana kuin edellisenä vuonna. Jäsenrekisteristä poistettiin 10 jäsentä joko muualle muuton vuoksi tai omasta pyynnöstä. Vastaavasti yhdistys sai 6 uutta jäsentä. Jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli yhteensä 109 kappaletta. Liiveri on itsenäinen yhdistys, jonka hallitus on muodostettu kolmikantamallin mukaan. Jäsenistä yksi kolmasosa edustaa alueen asukkaita, toinen kolmasosa yhteisöjä sekä yrityksiä, ja viimeinen kolmasosa alueen julkistahoa. Edustajat on valittu tasapuolisesti kaikista toiminta-alueen kunnista ja alueilta ja myös nais-, mies- ja ikäjakauma pyritään pitämään tasaisena. Liiverin hallitus kokoontuu kuukausittain päättämään rahoitettavista hankkeista. Hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana yhteensä 13 kertaa, joista seitsemässä olivat mukana vuosikokouksessa valitut uudet hallituksen jäsenet. Hallitus uudistui vuosikokouksessa kolmella uudella jäsenellä. Kaikki hallituksesta poisjääneet olivat erovuoroisia ja heillä oli hallitusvuodet täynnä. jäsentyyppi yksityishenkilöt yhdistykset, järjestöt, säätiöt yritykset kunnat muut julkisyhteisöt yhteensä jäsenmäärä jäsenmaksu € 207 63 12 25 20 4 6 300 25 200 60 Liiverin hallitus työssään. Vaikka kokousaineisto toimitetaan sähköisenä, papereitakin vielä tarvitaan. 5 Taulukosta näkyy kokouksiin osallistumisaktiivisuus. Kurikkaan on valmistumassa Suomen kolmas virallinen vesihiihtopaikka. Vesihiihtohyppyrin ja pujotteluradan lisäksi Kyrönjoen rannalle Kurikan keskustaan rakennetaan opasteet ja siirrettävät pukeutumis- ja huoltotilat. pj jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Sirkka Pakkala Leila Nuottivaara Airi Kentala Seppo Pirttikoski Juha Luukko Erkki Välimäki Kati Nummensalo Aila Taivalmäki Tarja Oksaharju Tuomo Anttila Kirsi-Maria Mäki-Teppo Riikka Jäsperlä Irma Uusi-Laitila Seppo Korpi Hannu Rajamäki Pekka Rinta-Hoiska Mari Kempas Keijo Viertoma Heikki Koskimies Aila Katila Visa Kananoja Vuonna 2010 hallituksen kokouspalkkio oli 50 € ja puheenjohtajan korvaus 1000 € vuodessa. Kokouspalkkio maksetaan myös ohjausryhmiin osallistumisesta. Osallistumisen keskiarvo on ollut 11 jäsentä kokousta kohden, mikä on hyvä osoitus Liiverin hallituksen aktiivisuudesta. Myös varajäsenet ovat olleet tervetulleita kokouksiin. Hallituksen uusille jäsenille järjestettiin huhtikuussa toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan vetämänä perehdytystilaisuus Leader-toiminnan saloihin. Hallitustyöskentelyn apuna on toiminut myös uusille jäsenille koostettu perehdytyskansio. Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti Liiverin rahoittamien hankkeiden projekti- tai ohjausryhmiin. Pääsääntöisesti Liiverin edustajana toimii näissä ryhmissä aina hallituksen jäsen. Hallitus teki elokuussa kesäretken Ylistaroon tutustuen Liiverin rahoittamiin yritys- ja kehittämishankkeisiin sekä ylistarolaisiin kyliin ja yrityselämän edustajiin. Joulukokous pidettiin Ilmajoella Erkin Haussilla. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat ELY-keskus järjestämille aamukaffeille syksyllä. Kutsuttuina olivat kaikki Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät. Tilaisuudessa käsiteltiin yhteisiä ajankohtaisia asioita. 12 / 13 9 / 13 10 / 13 4 / 13 0 / 13 7 / 13 7 / 13 10 / 13 2/9 11 / 13 1 / 13 6 / 13 5 / 13 7 / 13 4/9 9 / 13 6 / 13 5 / 13 6/9 10 / 13 2 / 13 Liiverillä on hallituksen alainen yritysjaosto, joka arvioi yritystukihakemuksia ja antaa niistä lausunnon Liiverin hallitukselle varsinaista päätöksentekoa varten. Yritysjaostossa ovat edustettuina Liiverin hallitus, kuntien yritysasiamiehet, uusyrityskeskuksen edustaja sekä toimistolta toimin- 7 nanjohtaja esittelijänä ja suunnittelija sihteerinä. Yritysjaoston puheenjohtajana toimii Liiverin entinen puheenjohtaja Tarmo Vuorenmaa. Lisäksi yritysjaostoon kuuluvat Leila Nuottivaara (vara Hannu Rajamäki), Seppo Korpi (vara Hannu Rajamäki), Sirkka Pakkala (vara Keijo Viertoma), Reijo Hämäläinen (vara Hannu Alanen), Rami Mattila (vara Hannu Alanen), Matti Punkari (vara Pekka Hunnakko) sekä Ari Loukasmäki (vara Raili Erkkonen-Myllyniemi). Vuoden 2010 aikana yritysjaosto piti yhteensä kuusi kokousta, joista yksi toteutettiin sähköpostikokouksena. Lisäksi yritysjaoston jäsenet osallistuivat Liiverin kesäretkelle Ylistaroon sekä joulukokoukseen Ilmajoella. Saapuneiden yritystukihakemusten lisäksi jaostossa otettiin kantaa maakunnalliseen yritystukien linjausehdotukseen sekä Liiverin valmistelemaan palveluasiamieshankkeeseen. Lisäksi Liiverillä on Suupohjan kehittämisyhdistyksen kanssa yhteinen kv-koordinaattori, FM Marika Vainio. Marikan toimipiste on Suupohjan kehittämisyhdistyksen toimistolla, mutta hänellä on työpiste myös Liiverissä. Harjoittelijana ja kesätyöntekijänä Liiveri-toimistolla oli agrologiopiskelija Hanna Helander Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa-ja metsätalouden yksiköstä ajanjaksolla 1.5.–30.8.2010. Työvapaalla ollut suunnittelija, HTM Hannemari Niemi sanoutui irti tehtävistään 30.11.2010. Tämän jälkeen Pirkko Annalan työsuhde muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi 15.12. alkaen. Pirkko Annala aloittaa suunnittelijan tehtävissä 1.1.2011. HTM Riikka Ojala oli toimistolla tuntityöntekijänä loka-joulukuussa. Liiverin henkilökunta on osallistunut ajankohtaisiin, pääsääntöisesti Maaseutuverkostoyksikön ja Mavin järjestämiin koulutuksiin. Lisäksi Sonja Pitkäjärvi saattoi vuonna 2009 alkaneen Maaseutuverkostoyksikön järjestämän uusille työntekijöille suunnatun moduulikoulutuksen päätökseen. 3.3 Työntekijät Liiveri-toimistolta löytyy rahoituksen lisäksi asiantuntemusta ja ideoita monenlaiseen paikalliseen kehittämiseen. Vuonna 2010 Liiverin toimistolla työskentelivät: •toiminnanjohtaja, ETM Sinikka Koivumäki •taloussuunnittelija, MMM Raija Ojaniemi •ts. suunnittelija, tiedottaja, FM Sonja Pitkäjärvi •kyläasiamies, FM Pirkko Annala •palveluasiamies, merkonomi MKT Seppo Laitila (1.10.2010 alkaen) •koordinaattori, sairaanhoidon opettaja Hannu Salo (1.3.2010–31.12.2010, osa-aikainen) 9 3.4 Toimitilat 3.5 Tilintarkastajat Yhdistyksen toimisto sijaitsee Ilmajoen keskustassa, kunnan omistaman entisen virastotalon toisessa kerroksessa. Vuokrasimme neljännen huoneen 1.11. lähtien palveluasiamiehen aloittaessa työnsä. Toimistohuoneiden lisäksi vuokrasopimukseen kuuluvat sosiaalitilat sekä noin 20 henkilön neuvottelutila, jossa pidetään hallituksen kokoukset ja pienimuotoiset koulutustilaisuudet ja neuvottelut. Samassa talossa toimivat myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskus Sedun maa- ja metsätalouden yksikkö, kunnan maaseutu- ja lomatoimi, Kelan paikallistoimisto, media-alan yritys, tilitoimisto, turvapalveluyritys sekä ympäristöterveydenhuolto. Liiverin toimiston sijainti on keskeinen ajatellen koko toiminta-aluetta. Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin vuosikokouksessa Matti Ylkänen (varalla Hannu Paunikallio) ja Aaro Honkola (varalla Erkki Laitila). Folkpolis-hanke innostaa lapsia ja nuoria kansanmusiikin pariin. Folkpolis-yhtye on saanut kouluilla innostuneen vastaanoton. 11 4 MITÄ SAATIIN AIKAAN – TOIMINTA VUONNA 2010 JA Liiverin painotukset ja linjaukset vuodelle 2010 Hallitus arvioi ohjelman toteutumista itsearvioinnilla vuoden 2010 alussa. Tämän pohjalta valittiin vuoden 2010 painopisteet, jotka laadittiin sekä hanketoiminnnalle että Liiverin omalle toiminnalle. Painotuksissa otettiin huomioon valtakunnallinen ympäristöteemavuosi. Painopisteenä hanketoiminnassa ovat: TÄHÄN ASTI 2007–2010 4.1 Kehittämissuunnitelman toteutuminen Liiverin kehittämissuunnitelma Luova ja Oppiva MaaSeutu koostuu neljästä painopistealueesta: •Maaseudun palvelujen kehittäminen •Kansainvälistymisen edistäminen •Aktivointi elinkeinojen kehittämiseen ja mikroyritysten tukeminen •Nuorten aktivointi mukaan maaseudun kehittämistyöhön •Kylätoiminnan kehittäminen •Ympäristöteemavuoden esilletuominen ja huomioiminen hanketoiminnassa •Hyvinvointipalvelujen Maaseudusta •Elinkeinojen MaaSeudusta •Koti- ja Ympäristö Seudusta sekä •Nuorten MaaSeudusta. Jokaiselle painopisteelle on määritelty omat kehittämistavoitteet. Liiveri pyrkii toteuttamaan suunnitelman tavoitteita paitsi yhdistyksen oman toiminnan kautta myös myöntämällä tukea erilaisiin hankkeisiin. Vuonna 2010 tuettavia hanketyyppejä oli käytössä kuusi: Lakeuden laatuheinä -hankkeessa bussillinen eteläpohjalaisia haki oppia heinäntuotantoon ja sen markkinointiin Tukholman seudulta, muun muassa Ruotsin kuninkaan talleilta. Liiverin oman toiminnan kehittämisessä painopisteenä ovat: •yleishyödyllinen kehittämishanke •elinkeinojen kehittämishanke •koulutushanke •yleishyödyllinen investointihanke •koordinaatiohanke sekä •yritystuki. •Maaseutuviestinnän kehittäminen •Kehittämistyöhön innostaminen; ohjelmatyön aktivointi ja kehittämistyöhön kouluttaminen •Hankekäsittelyprosessin kehittäminen; sähköinen valmistelu, ohjelman tulosten mittaaminen ja käsittely •Osallistuminen alueelliseen ja valtakunnalliseen maaseutupoliittiseen keskusteluun 13 Ylistaron Kilpa-Veljet ry kunnostaa ja rakentaa Ylistaron Malkakoskelle melontareitin veneluiskineen, pitkospuineen, laavuineen ja rantautumispaikkoineen. Reitti kulkee 25 kilometrin matkan upeissa Kyrönjoki-maisemissa. hittämissuunnitelmaan ja toimijoiden sitoutumattomuus hankkeeseen. Vuoden vaihteessa kuusi hakemusta oli vasta menossa hallituskäsittelyyn. Nämä kaikki olivat pääsääntöisesti loppuvuodesta vireille tulleita yritystukihakemuksia. Hallitukselta myönteisen lausunnon sai 28 hanketta. Leader-rahoituksen lisäksi hakijoita on neuvottu myös muihin rahoituslähteisiin. Tällaisista voidaan mainita muun muassa Kotiseutuliiton rahoitus kotiseututalojen kunnostukseen, ELY-keskuksen yritys- ja ympäristörahoitus sekä Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston rahoitus kulttuuritoimintaan. Muualle ohjattujen hankkeiden budjettien kokonaissumman voidaan arvioida olleen noin 250 000 €. Hankkeiden tukemiseen ei tehty uusia linjauksia. Koulutus- ja kehittämishankkeita tuetaan pääsääntöisesti 90 % julkisella tuella. Yleishyödyllisten investointihankkeiden valmistelu ja niistä lausuminen tehdään Liiverissä, mutta hankkeet rahoitetaan jatkossakin pääosin ELY-keskuksen rahoista 70 % julkisella tuella. Marraskuun 10. päivä astui voimaan ELY-keskuksen uudet yleishyödyllisten investointihankkeiden tukilinjaukset. Niissä suurin muutos koski hankkeiden tukitasoa, joka jatkossa on max. 50 % julkista tukea. Yritystukien osalta jatketaan lainsäädännön mahdollistamilla maksimituilla tukityypeittäin (20–90%). Rahoitettavien hankkeiden yhteensovitus ELY-keskuksen kanssa tapahtuu yhteisissä H- ja Y-pöydissä. H-pöydässä käsitellään kehittämishankkeita koskevia asioita ja Y-pöydässä yritystukia. MYR:n hankeryhmässä puolestaan esitellään kaikki EU-osarahoitteiset ja maakunnan kehittämisrahastosta rahoitettavat hankkeet. Käynnissä olevat hankkeet Uusien vireille tulleiden hankehakemuksien lisäksi Liiverin työntekijöitä on työllistänyt aiempina vuosina käynnistyneet hankkeet, joita on vuoden aikana ollut toiminnassa yhteensä 32. Vuonna 2010 käynnissä olleiden sekä käynnistyneiden hankkeiden tuloksia esitellään vuosiraportissa olevin kuvin ja tekstein. Käynnistyneiden hankkeiden kanssa on pyritty pitämään aina aloituspalaveri viimeistään rahoituspäätöksen saavuttua. Varsinaisiin palavereihin on kutsuttu mukaan myös kirjanpitäjä tai muu hankkeen taloudesta vastaava henkilö. Aloituspalaverissa on käyty rahoituspäätöstä läpi, lisäksi hankkeen toteuttajille on annettu mukaan hanketyökansio, johon on koottu aineistoa niin hankkeen toteutuksesta, raportoinnista, maksatusten hausta kuin Hankeaktiivisuus Vuoden 2010 aikana on tullut vireille 41 hakemusta, joista yritystukihakemuksia oli 17 kappaletta. Hankehakemusten määrä nousi kolmanneksella verrattuna edelliseen vuoteen ja yritystukihakemusten määrä lähes tuplaantui. Vireille tulleista hakemuksista kuudelle tehtiin kielteinen päätös ja kaksi perui hakemuksen. Perusteina kielteisille päätöksille olivat muun muassa hankkeen sopimattomuus Liiverin ke- 15 viestinnästäkin. Aloituspalavereiden ansiosta hakijoilla on ollut matala kynnys ottaa yhteyttä Liiverin toimistolle, kun hankkeen toteutusvaiheessa on tullut eteen mieltä askarruttavia asioita. Hankkeiden maksuhakemusten valmistelu ELY-keskukseen ja monenlainen muu ohjaus toteutukseen liittyen on keskeinen osa toimiston toimintaa. Lisäksi hallituksen jäsenet ovat mukana hankkeiden projekti- ja ohjausryhmissä. Hankkeet ovat hakeneet kustannuksia hyvin maksuun ja tässä vaiheessa niihin ei ole kohdistunut niin sanottua kolmen prosentin sanktiota. Aloituspalaverien ja maksatusvalmistelun lisäksi käynnissä oleviin hankkeisiin ei ole ollut riittävästi resursseja pitää yhteyttä, johon tullaankin jatkossa kiinnittämään huomiota. Etelä-Pohjanmaan toimintaryhmät opintomatkalla Brysselissä tammikuussa 2010. painopiste julkinen Hyvinvointi- 144 818 palvelujen MaaSeutu Elinkeinojen 341 945 MaaSeutu Koti- ja 399 432 YmpäristöSeutu Nuorten 207 971 MaaSeutu 1 094 166 Vuonna 2010 Liiverillä oli käytettävissä hanke- ja yritystukiin julkista rahoitusta yhteensä 1,67 miljoonaa euroa (kun ei huomioida ryhmien välisiä siirtoja). Hallituksen päätöksillä rahoituksesta oli vuoden loppuun mennessä sidottu 96 %. ELY-keskus ehti tehdä hankkeista päätöksiä siten, että sidontaprosentti oli 84 %, mitä voidaan pitää todella hyvänä. Sitomattomat rahat siirtyvät vuodelle 2011. Rahoitusta on suuntautunut Liiverin kehittämissuunnitelman kaikkiin painopisteisiin. Rahoitettujen hankkeiden tiedot sekä rahoituksen jakautumisen toimenpiteittäin ja toimintalinjoittain selviää liitteestä 1. Julkinen ja yksityinen rahoitus jakautui kehittämissuunnitelman painopisteissä vuonna 2010 seuraavasti: yksityinen 13 % 1 974 0,5 % 32 % 308 850 77 % 37 % 59 485 15 % 19 % 29 465 7% 100 % 399 775 100 % Leader-kriteerien mukaan yksityistä rahoitusta tulee kaudella 2007–2013 kertyä koko ohjelmaan 35 %. Tässä vaiheessa yksityisen rahoituksen kertymä on 41 %. Yhteistyöllä Eurooppaan – To Europe By Cooperation Yhteistyöllä Eurooppaan -hanke toteutetaan yhteistyössä Suupohjan Kehittämisyhdistyksen kanssa. Hankkeen avulla mahdollistetaan ja tuetaan alueiden kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten hankkeiden syntymistä. Hankkeen kustannusarvio on 150 000 euroa, josta puolet tulee Liiverin rahoituskehyksestä. 17 Vuonna 2010 kansainvälinen toiminta pääsi kunnolla vauhtiin. Pohjanmaan toimintaryhmien yhteinen Brysselin opintomatka toteutettiin tammikuussa 2010 ja samalla reissulla vierailtiin myös belgialaisen ja hollantilaisen toimintaryhmän luona. Kv-koordinaattori osallistui Brysselin matkan lisäksi toukokuussa Ruotsin Sunnen Landsbygdsriksdagiin. Syksyn aikana tehtiin vierailu ”ystävyystoimintaryhmän” Mansikka ry:n luona Suonenjoella koko toimiston voimin. Syksyllä aloitettiin myös Pohjanmaan toimintaryhmien yhteisen Saksa-esiselvityksen suunnittelu ja vanhoja suhteita Schleswig-Holsteinin alueelle on tarkoitus uudistaa 2011 aikana. Palvelusta elinvoimaa Palvelusta elinvoimaa -hanke käynnistyi syksyllä 2010. Hankkeen taustalla olivat muun muassa Kyläkööri-hankkeen kyläkyselyt ja -suunnitelmien päivitys, joiden yhteydessä oli käynyt selkeästi ilmi, että lähipalveluita kaivataan kylissä. Monella kylällä on pohdittu esimerkiksi kylätalkkari- ja avustajatoiminnan käynnistämistä, lasten päivähoidon järjestelyjä ja ikäihmisten kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Kylillä on myös huoli kylätaloista ja kouluista; löytyisikö kyliltä konseptia niiden tehokkaampaan hyödyntämiseen? Kyläläiset eivät ole ajatuksineen yksin. Hyvinvointi- ja lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen on kirjattu ylös moniin ohjelma- ja strategia-asiakirjoihin. Etelä-Pohjanmaan Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (2010–2011) yhtenä maakunnan keskeisenä tavoitteena ovat tasapuolisesti saavutettavat, toimivat ja tehokkaat hyvinvointipalvelut. Vuoden 2010 aikana käytiin läpi alueen kyläiltoja ja hankkeesta ja kansainvälisyydestä viestittiin nettisivujen, Uhoouutisten ja lehtijuttujen kautta sekä hankkeen esitteen avulla. Erilaisia tapahtumia, kuten kv-aamukahvit ja kv-ilta järjestettiin vuoden aikana. Palveluasiamies Seppo Laitila on käytettävissä muun muassa maaseudun palveluntuottajien yhteistyön edistämiseen. Vuoden lopussa tehtiin kansainvälisyyskysely yhdistyksen nettisivuilla sekä haastateltiin alueen toimijoita kv-tilanteesta ja tarpeista. Selvitysten pohjalta koottiin alustava kansainvälistymissuunnitelma alueelle. Englanninkielisiä Uhoo-uutisia sekä Liiverin omaa englanninkielisistä esitettä alettiin suunnitella ja niiden on tarkoitus valmistua vuoden 2011 kevään aikana. Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää maaseudun ja kylien hyvinvointi- ja lähipalveluita yhteistyössä yrittäjien, kuntien ja yhdistysten kanssa. Hankkeessa haetaan uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseen, hyödynnetään kylien tiloja uudenlaisten palvelukonseptien testaamiseen ja käynnistetään uusia vapaaehtoistyön malleja. Tavoitteena on vahvistaa kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä ja hyödyntää jo kehitettyjä malleja. Lisäksi hyvinvointialan 19 Erilaiset luonnon ja rakennetut elämyskohteet reittien varrella innostavat liikkumaan ja tuovat mukanaan vaihtelua retkeilyyn. Koordinaatiohankkeen myötä syntyy 14 uutta kohdetta eri puolelle Liiverin toiminta-aluetta. yrittäjyyteen aktivoivia toimenpiteitä toteutetaan koko alueella, esimerkiksi etsimällä ja jalkauttamalla julkisiin ja yksityisiin palveluinnovaatioihin liittyviä parhaita käytäntöjä. Palveluasiamies järjestää tilaisuuksia ja neuvotteluja, toimii tiedon välittäjänä sekä toimijoiden kokoajana Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan sekä Seinäjoen alueella. Lähes poikkeuksetta kyliltä löytyy henkilöitä, jotka olisivat kiinnostuneita esimerkiksi palveluyrittäjinä tai osa-aikaisina palvelutoiminnan tuottajina toimimisesta. ”Palveluasiamies” -hankkeella näiden toiminnan edellytyksiä on mahdollista selvittää. Maaseudun voimavarojen hyödyntämisessä virkistys-, hoiva- ja kuntoutuspuolella on viime aikoina noussut esiin ns. Green Care -konsepti. Palveluasiamies toimii Green Care -konseptin edistämisessä tiedon välittäjänä ja toimijoiden aktivoijana. Green Care tarkoittaa maaseutuympäristön resurssien (eläinten, kasvien, puutarhan, metsän, maiseman ja maatilan arkirutiinien) hyödyntämistä erilaisten asiakasryhmien hyvinvoinnin edistämisessä. Green Care -konsepti voi tarjota uusia toimeentulomahdollisuuksia maatiloille ja maaseutuyrityksille ja vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa maaseudulla. Elämysliikuntareitistöjen Elämyskohteet -koordinaatiohanke Liiverin ensimmäisen koordinaatiohankkeen tavoitteena on varustaa vaellusreitit, luontopolut ja muut liikuntakohteet entistä houkuttelevimmiksi. Elämysliikuntareitistöihin liittyen on Liiverin rahoituksella aiemmin tehty kymmeneksi vuodeksi kehittämissuunnitelma, johon on kirjattu kehittämistoimenpiteet. Koordinaatiohanke on osa kehittämissuunnitelman toteuttamista. Keväällä 2010 avattuun elämysliikuntakohteiden hankehakuun tuli yhteensä 24 yleishyödyllisten yhdistysten tekemää investointihakemusta, joiden budjetti oli 1 000–20 000 euroa. Hakemusten yhteissumma kohosi runsaaseen 300 000 euroon, mutta tukea oli myönnettävissä vain 133 000 euroa 14:lle parhaiten kriteerit täyttävälle suunnitelmalle. Investointeja tuettiin 70 % julkisella tuella. Elämyskohteita toteuttavat yhdistykset ovat kylä- ja kaupunginosaseuroja sekä liikunta-, nuoriso- ja reserviläisyhdistyksiä kaikista Liiverin toiminta-alueen kunnista. Neljässä valituista hankkeissa toteutetaan esteettömyyden periaatteita. Kohteiden toteutus Kylien aloitteesta on palveluasiamiestä kutsuttu mukaan pohtimaan, mitä voitaisiin tehdä kunkin kunnan alueella. Niissä onkin ollut vierailuja runsaasti. Kuntien järjestämät yrittäjien kahvitilaisuudet ovat olleet mainio tilaisuus tiedottaa hankkeesta. Palveluseteli tulee entistä ajankohtaisemmaksi joka kunnan alueella ja sen käyttöä sekä mahdollista kuntien ja palvelujen tuottajien yhteistyötä sen merkeissä selvitetään. 21 Seinäjoen Matkailuyrittjät jatkavat kylämatkailun kehittämistä Peräseinäjoella. Erityisesti pyritään hyödyntämään siirtolaisuutta ja Kalajärven Caravan-alueen vetovoimaa. käynnistyi toukokuun alussa 2010 ja se kestää maaliskuun loppuun 2011 saakka. Rahoitetut elämyskohteet, hankkeiden toteuttajat ja budjetti Ahonkylän Isovuoren elämyskohteet, kota ja laavu Melonta-/vesistöreitin taukopaikka ja yhteinen venevalkama Laavuilla esteettömiä elämyksiä Kurikan suojeluskunnan ampumaradan kunnostus Elämyksiä koko perheelle, peuhulato ja alueen kunnostusta Paukanevan esteettömät elämykset, esteetön pitkospuureitti Partiolaisten leirintäalue Turvekammi Loukajanvuoren alueen kehittäminen, puulajipuisto ja laavu Laavu Lakeuden luontopolun ehostamishanke Tuomikylän hevoslaavu ja maastoesterata Pirunpesän luontopolun rakentaminen ja viitoitus Grillikota Liiveri avusti hankkeiden rakentamispaikkojen lupien hakemisessa keskitetysti ja samanlaisilla sopimuksilla. Hankkeiden välillä voitiin käyttää osittain samoja budjetointeja ja piirustuksia esimerkiksi vessojen ja laavujen osalta. Elämyskohteiden toteutuksessa on ollut avuksi puolipäiväinen koordinaattori maaliskuun alusta alkaen. Koordinointiin varattiin hankkeessa 56 000 euroa. Hankkeen koordinaattori edisti yhteishankintojen aikaansaamista mm. laavujen, vessojen, huuvien ja savupiippujen sekä puutavaran osalta. Koordinoinnin ansioista yhteistä talkooväkeä on voitu käyttää useammassa eri kohteessa. Arvokasta on ollut myös se, että eri alahankkeiden toteuttajat tapasivat toisiaan yhteisissä informaatio- ja palautetilaisuuksissa ja suunnittelivat hankkeiden välistä yhteistä toimintaa. Hankkeiden välisestä yhteistyöstä kertoo muun muassa se, että Seinäjoki-Seuran Alajoen elämyskohteen ladonkattoon saatiin oljet Lakeuden Elämysliikunta ry:n Elämyskerhon leikkaamasta ruishalmeesta. Koordinaattori on myös välittänyt hyviä käytäntöjä hankkeiden välillä esimerkiksi tavaroiden kuljetukseen liittyvissä kysymyksissä. Elämysliikuntakohteet valmistuvat alkuvuodesta 2011. Kohteiden valmistuttua suunnitteilla on vielä kaikkien yhteinen retkipäivä. Sen tavoitteena on jatkaa verkostoitumista ja hakea hyviä vinkkejä kunkin toiminnan kehittämiseen. 23 Ahonkylä-seura ry 12 000 € Hanhikosken kyläseura ry 8 000 € Kasperi-Kivistö –seura ry 10 000 € Kurikan Reserviläiset ry 7 875 € Lakeuden 4H-yhdistys/ Ylistaron toimipiste 6 210 € Lakeuden Elämysliikunta ry 20 000 € Lakeuden Eräpartio r Lakeuden Latu ry Luovan Talousalueen Kyläseura ry 4 250 € 5 000 € 18 995 € Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura ry Seinäjoki-Seura ry 7 225 € Tuomikylän Hepakat ry 10 770 € Ylivallin Nuorisoseura ry 5 000 € Ämmälä-Seura ry 6 500 € 10 060 € Green Care on toimintatapana Pohjoismaissa jo tunnetumpi kuin meillä. Nordic Green Care -hankkeella haetaan hoivatyön malleja Suomessa toteutettavaksi ja kootaan verkostoa laajemman kansainvälisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Raija vastaa Liiverissä toimintalinja 2:n asioista. Syyskuussa toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki osallistui Irlannin matkalle, jossa oli osallistujia myös muista Leader-ryhmistä, Maa- ja metsätalousministeriöstä ja Maaseutuvirastosta. Matkalla saatiin aimo annos oppia Irlannin mallista toteuttaa Leader-toimintatapaa. Matkan järjesti Maaseutuverkostoyksikkö. Toimintaraha Leader-ryhmän toiminnan mahdollistajana Toimintarahalla tehtävän työn päätavoitteena on paikallisen kehittämissuunnitelman laadukas toteuttaminen ja hallinnointi ajanjaksolla 23.11.2008–31.5.2011. Rahoitusta on kyseiselle ajanjaksolle varattu yhteensä 564 778 €. Toimintarahalla on palkattu toimistoon toiminnanjohtaja, suunnittelija sekä taloussuunnittelija. Hyvinvointipalvelujen MaaSeutu -painopistettä toteuttavat hankkeet Vuodelle 2010 toimintarahaan oli budjetoitu noin kaksi henkilötyövuotta, ja toteuma oli 2,3 henkilötyövuotta. Rahoitus tulee riittämään toukokuun loppuun saakka. Painopisteen tavoitteena on hyvinvoiva maaseutu. Ihmiset huolehtivat terveydestään ja sosiaalisilla verkostoilla on sijansa. Alueelta löytyy hyvinvointia tukevia palveluita asukkaiden tarpeisiin. Hallitus on arvioinut ohjelman toteutumista itsearvioinnilla sekä kuukausittain hallituksen kokousten yhteydessä käytävissä arviointikeskusteluissa. Työntekijät ovat täsmentäneet käytännön toimintasuunnitelmia kahdesti vuodessa pidettävissä suunnittelupäivissä. Toimintarahalla palkattu henkilöstö ja hallituksen jäsenet ovat hakeneet uusia ideoita toimintaan myös ulkomailta. Vuoden alussa suunnittelija Sonja Pitkäjärvi sekä hallituksen jäsenet Seppo Korpi ja Jaakko Koivisto osallistuivat Etelä-Pohjanmaan Leaderryhmien yhteiselle Brysselin matkalle. Matkalla tutustuttiin EU:n päätöksentekojärjestelmään ja tavattiin maaseudun kehittämistehtävissä olevia EU-virkamiehiä. Toukokuussa taloussuunnittelija Raija Ojaniemi osallistui Maaaseutuverkostoyksikön järjestämälle matkalle Saksaan ja Itävaltaan. Matkalta haettiin oppia ympäristöasioihin liittyen. Vuonna 2010 erityisenä painopisteenä kehittämistyössä ovat maaseudun palvelut. Palvelujen kehittäminen maaseuturahastosta on todettu haasteelliseksi ja siksi Liiveri ryhtyikin valmistelemaan omaa Palvelusta elinvoimaa – hanketta, jossa on tarkoitus pilotoida palveluasiamies – mallia maaseudun palvelujen kehittämiseen. Hanke käynnistyi täysipainoisesti lokakuun alussa, kun palveluasiamies Seppo Laitila aloitti työnsä Liiverissä. Hankkeesta tarkemmin sivulla 19. Hyvinvointipalveluiden uusia malleja haetaan myös Opintovalmennusyksikön esiselvityshankkeessa, jossa Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Etelä-Pohjanmaan opisto selvittävät uudenlaisen yksikön perustamis- 25 mahdollisuuksia. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus liikelaitos on mukana Nordic Green Care -esiselvityshankkeessa, jossa haetaan Green Care -konseptin kehittämiseen yhteistyökumppaneita Ruotsista ja Norjasta yhdessä Keski-Pohjanmaan kanssa. linrannan kaupunginosaan valmistunut erikoishalli palvelee yritystä monipuolisesti tuotteiden valmistuksessa, testauksessa ja myynnissä. Hallin kauaskantoisemmat vaikutukset ulottuvat koko Seinäjoen seudun liikuntaelämään, sillä sen ansiosta muiden lajien edustajille on vapautunut harjoitusvuoroja muista liikuntapaikoista. Salibandyhalli loi uusia harrastustiloja Esimerkki Liiverin rahoittamasta yritystuesta Hallin rakentamisen myötä salibandyharrastajien harrastusmahdollisuudet alueella paranivat oleellisesti. Seinäjoella ja ympäristökunnissa on laajeneva salibandyn harrastajakunta ja valtakunnallisella tasolla menestyvää seuratoimintaa. Alueella ei kuitenkaan aiemmin ollut salibandyyn pelaamiseen tarkoitettua salia, vaan harrastajat rakensivat olemassa oleviin tiloihin harjoituksiaan ja turnauksiaan varten rakenteet joka kerta erikseen. Salibandyn pitkän linjan puurtaja Jukka Tervo lukeutuu salibandyn pioneereihin. Hän harrasti lajia jo 80-luvun puolivälissä, jolloin salibandy vasta jalkautui Suomeen. Maajoukkueuran jälkeen hän toimitti Salibandy-lehteä ja on toiminut jatkuvasti seurakouluttajana ja -valmentajana, tällä hetkellä Nurmon Jymyssä. Vuonna 1995 Tervo perusti Jii-Tee Sportin, salibandymailoja ja muita alan tuotteita kotimaan ja ulkomaan markkinoille valmistavan yrityksen. Tervon yrityksen salibandytuotteiden valmistus, testaus ja varastointi jouduttiin aikaisemmin toteuttamaan useissa eri paikoissa. Testausta varten jouduttiin vuokraamaan kaupungin liikuntatiloja, sillä tuotekehityksessä ja laadunvalvonnassa on tärkeää päästä testaamaan tuotteita oikeissa käyttöolosuhteissa. Uuden salibandyhallin myötä Seinäjoelle on syntynyt myös salibandyn kaupunginosasarja 9–13 -vuotiaille tytöille ja pojille. Uuden hallin kustannukset katetaan myymällä käyttöaikaa salibandyn pelivuoroille. Hallissa onkin jo pelattu Salibandyliiton pelejä, kaupunginosasarjaa lapsille ja Seinäjoen seudun salibandypuulaakia. Hallissa on myös viisi sulkapallokenttää ja hallia on mahdollista vuokrata myös muita tilaisuuksia varten. Hankkeen nimi: Salibandyhalli Hankkeen hakija: Jii-Tee Sport Hankkeen budjetti: 725 330 euroa Tukiprosentti: 20 % Toteutusaika: 1.1.2010–11.6.2011 Yritystuen avulla yritys pystyi tehostamaan liiketoimintaansa rakentamalla salibandyhallin, johon kaikki salibandytoiminta keskitetään. Syyskuussa 2010 Seinäjoen Tane- 27 si yritystä. Käynnistystukea on myönnetty vain osana yrityksen hanketta. Pelkkä työntekijän palkkaukseen liittyvä hanke on ohjattu ELY-keskuksen yksinyrittäjän tukeen. Kehittämistukea on myönnetty viidelle yritykselle. Kahdessa hankkeessa on kyse tuotekehityksestä ja kaksi yritystä pyrkii tuotteineen kansainvälisille markkinoille. Yksi kehittämistuki liittyy yrittäjän kouluttajapätevyyden hankintaan. Elinkeinojen MaaSeutu -painopistettä toteuttavat hankkeet Painopisteen tavoitteena on lisätä yrittämiseen liittyviä taitoja, edistää uudenlaisen yrittäjyyden syntyä, monipuolistaa seudun elinkeinoja sekä tukea yrittäjien verkostoitumista ja jaksamista. Hallituksen puoltamista hankkeista yhdentoista voidaan katsoa toteuttavan parhaiten Elinkeinojen MaaSeutu -painopistettä. Yritystukia näistä hankkeista on ollut kahdeksan. Niissä painopiste on ollut alkavissa yrityksissä, sillä myönteisen päätöksen saaneista viisi yritystä oli vasta käynnistämässä toimintaansa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2010 tuli vireille 17 yritystukihakemusta, joista kahteen tehtiin kielteinen päätös ja yksi hakija perui hakemuksensa. Kuusi hakemusta oli vuodenvaihteessa valmisteluvaiheessa (liitteet 2 & 3). Marko Latvalan, Jarkko Eskelän ja Mikko Kantoniemen SF-Turvapalvelu tuo paikallisuutta turva-alalle. Yrittäjät näkevät maaseudun mahdollisuutena myös uusien turva-alan tuotteiden kehittämiseen. Yritystukien lisäksi Liiveri on rahoittanut kolme elinkeinollista kehittämishanketta, jotka tukevat Elinkeinojen MaaSeutu -painopisteen toteutumista. Kurikassa tehdään esiselvitystä matkailullisen keskittymän rakentamisesta Niinistöön. Peräseinäjoella jatketaan hyvin käynnistynyttä kylämatkailun kehittämistoimintaa keskittymällä ensimmäisessä vaiheessa esiin nousseisiin kehittämiskärkiin. Hevosiin liittyvä elinkeinotoiminta on selkeästi kasvussa. Hevostalliyrittäjien tilannetta ja kehittämistarpeita Seinäjoen seudulla selvitetään yhdessä rahoitetuista hankkeista. Hallitus on rahoituspäätöksiä tehdessä kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, että hankkeella syntyy jotakin uutta alueelle, ja että se on ohjelman painopisteiden mukainen. Lisäksi myöntämisessä on noudatettu ELY-keskuksen alueellisia linjauksia yritystuista. Myönnettyjen tukien määrä on vaihdellut hanketta kohden 3 300–76 000 euron välillä. Alkavilla yrittäjillä hankkeet ovat pääsääntöisesti olleet investointitukia. Yksi yritys hankki toimitilat ja muut ovat hankkineet koneita, laitteita ja muuta kalustoa. Käynnistystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen haki kak- Paikallisuutta turvallisuusalalle Esimerkki Liiverin rahoittamasta yritystuesta SF Turvapalvelu on vuosi sitten perustettu turvallisuusalan yritys, joka on kasvanut vauhdikkaasti. Ilmajoella kotipaikkaansa pitävässä yrityksessä kuukausipalkkaisia työntekijöitä on nyt jo seitsemän. Seinäjoen Citymarketin vartioinnista aloittaneen yrityksen toimialue on laajentunut siten, että se ulottuu jo noin 100 kilometrin säteelle Seinäjoelta. 29 Yritys syntyi kahden pitkän linjan turva-alan ammattilaisen, Marko Latvalan ja Mikko Kantoniemen yhteisyrityksenä. Nyt kolmanneksi yrittäjäksi on liittynyt Jarkko Eskelä. Yritys tuo paikallista omistajuutta pitkälle pörssiyhtiöiden hallitsemalle alalle. Hankkeen nimi: Yrityksen toiminnan kehittäminen Hankkeen hakija: SF Turvapalvelu Tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja yrityksen kehittämiseen 45 178 euroa tuki 50% Investointituki 5 949 euroa tuki 20 % Hankeaika: 1.3.2010 -31.12.2011 – Paikallisuus on valttimme. Emme myy valmista sabluunaa, vaan juuri sitä mitä asiakas tarvitsee. Kun asioista yrityksessä päättävät henkilöt tekevät itsekin töitä, se tekee tästä erilaista, kertoo Marko Latvala. Koti- ja YmpäristöSeutu -painopistettä toteuttavat hankkeet Painopisteen tavoitteena on edistää paikallista yhteisöllisyyttä niin, että omasta lähiympäristöstä kannetaan huolta. Seutu on kaikenikäisille viihtyisä ja turvallinen paikka asua. Vuosi 2010 oli valtakunnallinen ympäristöteemavuosi ja se näkyi myös Liiverin rahoittamissa hankkeissa. Joko rakennettuun tai luonnonympäristöön liittyviä hankkeita rahoitettiin kaikkiaan yhdeksän. Neljä muuta hanketta liittyvät kylien ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Kaikki hankkeet ovat yleishyödyllisiä. Kahdestatoista hankkeesta kolme on investointeja ja loput kehittämistä. Liiveristä saadulla yritystuella oli yrittäjien mielestä suuri merkitys toiminnan kehittämisessä. Turvalaitteiden ja voimankäyttökouluttajan pätevyyden lisäksi Liiveri tuki ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista. – Tuella oli hirveän suuri merkitys, se vapautti meidät käyttämään aikaa yrityksen markkinointiin, Latvala kiittää. Valkiajärven kalastusseura teetti kunnostussuunnitelman ja kustannusarvion, jotta huonoon kuntoon mennyt järvi saataisiin pelastettua Peräseinäjoella. Uutuusarvoa ja maaseudun kehittämisen kannalta kiinnostavaa yrityksen toiminnassa on myös se, että yrityksellä on palveluvalikoimassaan jatkossa myös vanhusten turvaan ja kotona asumisen tukemiseen liittyviä palveluja. Esimerkkinä näistä yrittäjät mainitsevat ulko-ovien valvonnan ja hätäpainikkeet. Reitistöjä ja elämysliikuntaa kehitetään alueellamme voimallisesti eri rahoittajien toimesta. Myös Liiveri on tässä kehittämistyössä vahvasti mukana. Elämysliikuntareittien elämyskohteiden rakentamishanke koordinaatiohankkeena käynnistyi jo vuonna 2009 (hankekuvaus s. 21). Tämä haku poiki kolme itsenäisenä hankkeena rahoitettua yleishyödyllistä investointihanketta. Kyrönjoen melontareitil- 31 Haaveiletko sinäkin aidosta kaksifooninkisesta talosta eteläpohjalaisessa maalaismaisemassa? – Kannattaa seurata KOTO eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan -hankkeen etenemistä! le Ylistarossa rakennetaan erilaisia elämyskohteita ja Kalajärvellä kunnostetaan geologista luontopolkua ja tehdään siitä osittain esteetön. Kurikassa rakennetaan Kyrönjokeen vesihiihtoon soveltuva hyppyri ja siirrettävät sosiaalitilat harrastajille. Paukanevan ainutlaatuinen suoluonto on suosittu elämysliikuntakohde, jonka kehittämiseksi tehtiin suunnitelma. Hevosalan kehittyminen on nostanut esille pitkien vaellusreittien tarpeen, joita suunniteltiin Ratsastusreitit-hankkeessa. Maatalousoppilaitoksen yhteyteen suunnitellaan peltoraitti, joka toteutuessaan palvelee niin opiskelijoita kuin muitakin maatalousalan toimijoita ja alasta kiinnostuneita havainnollistaen maaseutuympäristön monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen maataloutta. Jalasjärven ja Seinäjoen rajalla sijaitsevalle Valkiajärvelle tehdään kunnostussuunnitelma. Nopankyläläiset teettävät suunnitelman yhteisestä viemäröinnistä. KOTO eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan Esimerkki Liiverin rahoittamasta kehittämishankkeesta Kasvukeskusten laitamille, joista osa on vanhoja maalaiskyliä, kohdistuu yhä voimakkaampia rakennuspaineita. Kasvukehityksen hallintaan ja kylien ominaispiirteiden säilyttämiseksi tarvitaan nimenomaan maaseudulle sopivia ratkaisuja. Kitinojan ja Malkamäen kylät sijaitsevat noin 20 minuutin päässä Seinäjoen keskustasta. Alle puolen tunnin matkan päässä ovat myös Lapuan, Ilmajoen ja Kauhavan keskustat. Kitinojan ja Malkamäen asutus sijoittuu nauhamaisesti valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioidussa kansallismaisemassa Kyrönjoen molemmin puolin. Erityisesti Malkamäen kylää hallitsevat edelleen 1800-luvun lopun pohjalaistyyliset talot. Jalasjärvellä kylät haluavat lisää asukkaita ja sitä edistämään käynnistetään kaikkien kylien yhteinen kehittämishanke. Koskenkorvan kylä Ilmajoella täyttää 100 vuotta ja aikoo hyödyntää juhlavuoden humun kylän yhteisöllisyyden ja eri toimijoiden yhteistyön lisäämiseen. Kitinojalle Seinäjoen Ylistaroon halutaan uudenlainen perinneasumisen alue. Sitä suunnitellaan KOTO Eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan -hankkeessa. Eteläpohjalainen hääperinne kootaan yhteen oppaaksi, joka jatkossa tukee muun muassa matkailuyritysten ja ohjelmapalveluiden tuottajien tuotekehitystä. Kitinojan Kyläseuran käynnistämässä hankkeessa kylien paikallinen perinteinen rakentamistapa halutaan tuoda alueen vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi. Hankkeessa kartoitetaan yksittäiset kylämaisemaan sopivat rakennuspaikat. Uusia taloja ei sijoiteta hajalleen, vaan niistä halutaan luoda uutta perinteistä kylämiljöötä. Hankkeen aikana toteutetaan rakennustapaohjeet, jotka tukevat markkinoinnin kohdentamista kulttuurimaisemia, perinteistä rakentamista ja omaleimaista ympäristöä arvostaville. Asukasmarkkinoinnin tueksi luodaan rakentamisen 33 Hallituksen puoltamista hankkeista kolme toteuttaa Nuorten MaaSeutu -painopistettä. Hankkeista kaksi on yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja yksi koulutushanke. Nuorten yrittäjyyttä halutaan edistää NYKY-hankkeessa, jossa Liiverin alueen nuorten lisäksi ovat mukana myös Suupohjan nuoret. Sibelius-Akatemia haluaa uudistaa kansanmusiikkia ja tuoda sitä esiin lapsia ja nuoria kiinnostavalla tavalla Folkpolis -hankkeessa. Nuorten valmiuksia oman ympäristön ja yhteisön kehittämiseen parannetaan NuKo -koulutushankkeessa. malliesimerkkejä 3D-mallinnoksilla. Lisäksi rakentajien tueksi kootaan yhteystiedot tahoihin, jotka voivat tarjota muun muassa perinnerakentamisen neuvontaa, perinteistä eteläpohjalaista rakennussuunnittelua, asiantuntemusta vanhojen rakennusten siirtämiseen ja pystyttämiseen. Hankkeen aluksi on järjestetty tiedotusilta maanomistajille, tehty 20 henkilön retki Vaasan Stundarsiin ja käyty aiheesta keskustelua kylien yhteisessä valokuituverkossa. Hankevetäjän blogi päivittyy ajankohtaisista hankkeen tapahtumista osoitteessa Koskenrannalta.blogspot.com. Hankkeen toteuttajien haaveena on, että hankkeen myötä Seinäjoelle syntyy uusi eteläpohjalainen ryhmäkylä taikka kylänraitti vuosikymmenten tauon jälkeen. NYKY-hanke kasvattaa nuoria yrittäjyyteen Esimerkki Liiverin rahoittamasta kehittämishankkeesta Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestä. Etelä-Pohjanmaan 4H-piirin hankkeella halutaan osaltaan varmistaa että näin on jatkossakin. Hankkeen tavoitteena on perehdyttää 13–25 -vuotiaita yrittäjyyteen ja työelämätaitoihin sekä olla mukana tukemassa nuoria polulla kohti työelämää. Hankkeen nimi: KOTO etäpohjalaiseen kulttuurimaisemaan – Kitinojan ja Malkamäen kylien perinteisen paikallisen rakennustavan jatkamiseen perustuvan maankäyttösuunnitelman ja rakennustapaohjeen laatiminen Hankkeen toteuttaja: Kitinojan Kyläseura ry Budjetti: 105 830 euroa Tukiprosentti: 90% Toteutusaika: 1.8.1010 – 31.10.2011 Kolarikorjaamo Special Cars on uusi autojen ja moottoripyörien kolarikorjauksiin ja -maalauksiin keskittynyt yritys Kurikassa. Yrityksen palveluihin kuuluvat myös kustomointi, erikoismaalaukset ja pienimuotoiset huolto- ja korjaustyöt. Hanke toimii Liiverin ja Suupohjan Kehittämisyhdistysten alueella kaikkiaan kahdeksassa kunnassa. Nuorille opetetaan työelämän pelisääntöjä ja kannustetaan yritteliääseen toimintaan. Nuorilla on mahdollisuus myös kokeilla pienimuotoista yritystoimintaa ja sitä kautta työllistää itsensä vaikkapa kesäksi. Hanke tekee myös kouluyhteystyötä eri oppiasteilla yläkoulusta ammattikorkeaan. Nuorten MaaSeutu -painopistettä toteuttavat hankkeet Painopisteen tavoitteena on lisätä nuorten osallistumis-, vaikuttamis- ja työllistymismahdollisuuksia sekä parantaa nuorten hyvinvointia ja viihtymistä. Nuorten kansainvälistymistä tuetaan nuorten näköisellä tavalla. 35 vat itselleen kansion, johon voivat koota todistuksiaan osallistumisesta hankkeen ja 4H:n toimintaan. – Yrittäjyysrastit tuntuu olevan hyvä kouluyhteistyön muoto. Olemme tehneet Yrittäjyysrasteissa tiivistä yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan YES-keskuksen kanssa. Yrittäjyysrastitapahtumassa nuoret saavat konkreettisen käsityksen yrityksen toiminnasta tekemisen kautta. Mukana rastitapahtumissa on niin pieniä kuin suuriakin yrityksiä pieneläinkaupasta S-Markettiin ja Nordeaan. Tapahtumat räätälöidään koulujen ja yrittäjien kanssa kullekin paikkakunnalle sopiviksi. Yhdessä hankkeen kunnassa yrittäjät vierailevat tehtävärasteineen 6.-9. luokilla ja toisessa nuoret kiersivät kaupungilla Amazing Business Race -hengessä. Seinäjoen seudulla on tulossa syksyllä 2011 yrittäjyyden viikolla yrittäjyysrastitapahtumat kaikille yläkouluille (Seinäjoki-Nurmo, Ylistaro ja Peräseinäjoki), kertoo projektiohjaaja Anna Granlund. – Syksyn aikana on kokeiltu myös hyvän vastaanoton saanutta ns. yritysideamyllyä, jossa ideoidaan nuorten kanssa yrityksiä. Näin nuoret saavat konkreettisen kuvan siitä mitä pienimuotoisella yritystoiminnalla tarkoitetaan. Hankkeessa on mukana nuorten käynnistämiä 4H-yrityksiä ja pari uuttakin yritystä on jo syntynyt. Esimerkiksi jalasjärveläisen lemmikkien hoitoyritys Bestian perustaja on vasta 14-vuotias, Granlund hehkuttaa. 4H-Yritykset ovat nuorille suunnattua turvallista, pienimuotoista, ohjattua ja laillista yritystoimintaa. – Tulossa on muun muassa kyläiltoja, joissa mietitään mitä palveluja nuoret voisivat kylillä järjestää. Keväällä vuorossa on yritysideakilpailu alle ja yli 18-vuotiaille, lupaa Anna Granlund. Hanke tukee nuorten omia yritysideoita ja auttaa ja neuvoo niiden työstämisessä. Tavoitteena on kehittää työvälineitä nuorten yrittäjyyden toteuttamiseen, vähentää muuttoa kotipaikkakunnilta ja luoda uskoa oman työpaikan luomiseen. Asiakaspalvelun oppiminen on tärkeä osa yrittäjyyteen valmentautumisessa. Kurikkalaisen 4H-yrittäjä Heljä Keski-Lusan Tassutöyrän palveluihin kuuluu Dogsitter-toiminta sekä Hertta-asusteiden teko. – Välillä on hämmentävää, miten yritteliäitä nuoret ovat, ihailee projektiohjaaja Anna Granlund. Hankkeen nimi: Nuorten yrittäjyyskasvatusympäristö (NYKY) Hankkeen hakija: Etelä-Pohjanmaan 4H-piiri Budjetti: 106 060 euroa Tukiprosentti: 90 % Toteutusaika: 1.3.2010–28.2.2012 Hanke on mukana myös kehittämässä yrittävyyspassia, johon nuori saa kätevästi koottua kaiken yrittäjäosaamisensa. Sitä kehitetään yhteistyössä muiden yrittäjyyskasvatusjärjestöjen, hankkeiden ja nuorisotoimijoiden sekä tietenkin itse nuorten kanssa. Hankkeessa mukana olevat nuoret saa- 37 4.2. Viestintä- ja koulutustoimenpiteet sen, ELY-keskuksen ja kuntien elinkeinopuolten kanssa on myös jatkunut saumattomasti yhteisten tilaisuuksien, kuten Alkavan yrittäjä startti-infon ja Oman yrityksen perustamispäivän merkeissä. Vuoden aikana Liiverissä punnerrettiin kasaan kolme isoa julkaisua. Vuosiraportista loihdittiin houkutteleva kirjanen, jossa esiteltiin kuvin ja tekstein kaikki käynnissä olevat hankkeet sekä yritystuet. Tämä toiminnan tulokset tiivistävä tietopaketti jaettiin toiminta-alueen kuntien luottamushenkilöille. Yksien kansien väliin koottiin myös Seinäjoen seudulla toimivien yhdistysten ylläpitämät juhlatalot. Esite otettiin kiitoksella vastaan ja painetun version lisäksi vuokrattavista tiloista rakennettiin juhlatalorekisteri nettiin. Kesällä Liiverin suunnittelija kiersi kolmen päivän ajan autollaan valokuvaamassa Seinäjoen seudun maaseutua. Reissusta kertyi tulevaisuutta varten kymmenittäin otoksia kuvapankkiin. Osa valokuvista pääsi käyttöön heti, kun loppuvuodesta vielä julkaistiin kirjanen Seinäjoen kylistä. Kyseinen julkaisusarja saa jatkoa vuonna 2011, kun Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven kylien vastaavat esitteet valmistuvat. Viestinnässä yhteistyö on voimaa. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmän ELMA – Elävä maaseutu -messuille teettämä kartta toimii hyvänä pohjana muullekin yhteisviestinnälle jatkossa. Jos kylillä ja kuntatasolla on Leader-toimintaa tuotu esiin yksin Liiverin voimin, on isommissa tapahtumissa näyttäydytty yhdessä maakunnan muiden Leader-ryhmien kanssa. Leader-ryhmät järjestivät muun muassa Naisyrittäjyyden teemapäivän jo kahdeksatta kertaa yhteistyössä alueen muiden organisaatioiden kanssa. Tapahtuma keräsi jälleen lähes 300 osallistujaa ja mukaan saatiin ennätysmäärä näytteilleasettajia. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät tarjosivat ilmaisen myyntipaikan tukemilleen hyvinvointialan naisyrittäjille, jotka samalla toimivat konkreettisina esimerkkeinä, miten Leader-ryhmät kannustavat eteläpohjalaisia yrittämään. Yrittäjien kehittämisintoa vahvistettiin myös EteläPohjanmaan Yritysmarkkinoilla, jossa Leader-ryhmillä oli yhteinen ständi ELY-keskuksen kanssa. Kauhajoen Ruokamessuille osallistuttiin perinteen mukaisesti koko porukalla. Lähes 400 messuvierasta kävikin osastolla ottamassa selvää Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien toiminnasta täyttämällä aiheeseen liittyvän hauskan kyselyn. Messuvieraita kiinnosti mukavasti myös Tarttis tehrä jotain -teema, jota käytettiin Kurikka palvelee -messuilla Liiverin ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen yhteisellä osastolla. Paikallisilta kerättiin parin päivän aikana toistasa- Vaikka uudet hankehakemukset työllistivätkin toimiston väkeä runsaasti vuonna 2010, myös kentällä ehdittiin näkyä lähes edellisvuoden tahtiin. Liiverin ja sen hankkeiden tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia järjestettiin 88, joissa osallistujia oli lähes 3 600. Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta aktivointitilaisuudesta voisi nostaa esiin Jalasjärven kehittämistryskööillan, josta käynnistyi kaikkien Jalasjärven kylien yhteinen kehittämisprosessi. Yhteistyö uusyrityskeskuk- 39 Kurikan ja Jurvan välille suunnitellaan Niinistönjärven rakentamista ja tehdään suunnitelma asumisen, energiaratkaisujen ja vapaa-ajan vieton kannalta. vuoden aikana jälleen kiitettävää. Lehtiartikkeleita julkaistiin vuoden aikana 211 kappaletta. Parhaiten mieleen jäi tiedotustilaisuus, jossa julkistettiin koordinaatiohankkeen kautta rahoituksen saaneet elämysliikuntakohteet. Tilaisuus poiki useita juttuja niin lehtiin, radioon kuin televisioonkin. taa kehittämisideaa isolle Kurikan kartalle. Osallistuneiden kesken arvottiin palkinto ja yksi idea johti myös esiselvityshankkeeseen. Vuoden ehdottomasti suurin messuponnistus oli kuitenkin marraskuun ELMA-messut Helsingissä, jonne Etelä-Pohjanmaa oli kutsuttu vierailevaksi maakunnaksi. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät markkinoivat omalla osastollaan maakunnan kyliä ja niiden vireää kehittämistoimintaa. Uusi messukonsepti osoittautuikin varsinaiseksi menestykseksi, sillä viikonlopun aikana Leader-ryhmien kyläpeliä kävi kokeilemassa lähes tuhat pääkaupunkiseutulaista. Muutenkin eteläpohjalaiset kylät tuntuivat kiinnostavan messuvieraita niin asuinpaikkoina kuin matkailukohteina. Messukonseptia ja messuille teetettyä kyläesitettä sekä muuta materiaalia tullaan varmasti hyödyntämään jatkossakin. Vaikka Liiveri on aina panostanut vahvasti viestintään, saatiin tärkeälle asialle kauan kaivattuja lisäresursseja, kun Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteinen tiedotushanke käynnistyi syksyllä 2010. Samalla Liiverin viestinnästä vastannut Sonja Pitkäjärvi siirtyi puolipäiväisesti kyseisen hankkeen vetäjäksi. Hankkeen toimenpiteet käynnistyvät todenteolla vuoden 2011 alusta ja luvassa on ainakin Uhoouutisten uudistusta, sosiaalisen median haltuunottoa sekä entistä painokkaampaa tuloksista tiedottamista. Hankkeen rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja se kestää vuoden 2012 loppuun. Liiverin sidosryhmille tiedotettiin säännöllisesti Uhoo-uutisten kautta, joka ilmestyi vuoden 2010 aikana kahdeksan kertaa. Lehti-ilmoittelussa painottui tapahtumamarkkinoinnin lisäksi yritystukipuoli. Leader näkyi vahvasti varsinkin Ilkka-lehden Yrittäjyys-teemanumerossa sekä kahdessa Pohjalainen Yrittäjä -lehden erikoisnumerossa. Lisäksi suurelle yleisölle tehtiin yhdessä maakuntaliiton ja ELY-keskuksen kanssa Ilkka-lehden välissä jaettu EU-liite. Maksettuja mainoksia tärkeämpää on kuitenkin Liiverin maakunta- ja paikallislehdissä saama julkisuus, joka oli kuluneen 4.3. Muu maaseudun kehittämistyö Kylien kehittämishanke Kyläkööri Kolmen kehittämisyhdistyksen yhteinen kylien kehittämishanke Kyläkööri jatkui kolmatta vuotta. Näkyvimpiä tuloksia Liiverin osahankkeessa olivat kylien markkinointimateriaalin lisääminen julkaisemalla alueen kylien yhteinen juhlataloesite ja Seinäjoen kylien esite. 41 kan Jurvassa yhteistyössä Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun kanssa. Juhlataloesitteessä esitellään 46 yleishyödyllisten yhdistysten juhlataloa. Esitteellä lisättiin nuorisoseurantalojen ja kylätalojen tunnettuutta ja käyttöä. Esitteestä otettiin 4 500 kappaleen painos ja sähköinen versio esitteestä on linkitetty lukuisten tahojen sivuille. Kesällä järjestettiin kaksi maisemanhoitoon keskittynyttä kyläkävelyä Seinäjoella Kihniänkylällä ja Ämmälänkylällä, kyläaktiivien matka Suomen Kylätoiminta ry:n LOKAALI-tapahtumaan Pieksämäelle sekä täyden linja-autollisen koonnut retkipäivä Kurikan kyliin tutustumiseksi. Kylähankkeet osallistuivat ELMA-maaseutumessuille marraskuussa runsaasti kävijöitä saaneella osastolla. Hanke pyrki vahvistamaan kylien äänen kuulumista Seinäjoen kaupungin elinvoimastrategian valmistelussa. Vuoden Eteläpohjalaiseksi kyläksi valittiin Ahonkylä Ilmajoelta. Seinäjoen kylien esite on värikäs opas, jonka avulla voi tutustua 35 seinäjokelaiskylän elämään ja niiden kehittämissuunnitelmiin. Oppaassa kylät tuovat esille omia vahvuuksiaan, erityispiirteitään ja kehittämistarpeitaan. Esitteen tavoitteena oli kylien ja muiden toimijoiden yhteistyön lisääminen ja kylien tunnettuuden parantaminen. Esite on saanut hyvän vastaanoton. Jalasjärven yhdeksän kylää pistivät hynttyyt yhteen ja palkkasivat yhteisen kyläkehittäjän. Tulossa on asumisen markkinointia, tapahtumia, messuja, esitteitä, kansainvälistä väriä ja vaikka mitä! Jalasjärven kylät tuloo! ELY-keskuksen rahoittamien yleishyödyllisen investointihankkeiden neuvontaa jatkettiin. Vuoden aikana Liiverin hallituksessa annettiin lausunto 28 investointihankkeeseen. Hankevetäjä osallistui YTR:n kansalaisjärjestöteemaryhmän ja kuntaliiton ALVA-aluevaikuttamisen kehittämisverkoston toimintaan sekä ELY:n rahoittaman jätevesihankkeen ja Liiverin rahoittamien Kalajaisjärven ja Ruralian osallisuushankkeiden ohjausryhmiin. Hanketta esiteltiin muun muassa Kuntaliiton pienkuntaseminaarissa ja valtakunnallisilla kylätoimintapäivillä. Yksittäisten kylien neuvonnan lisäksi järjestettiin kymmenen kunnittaista tai kunnan osan kyläiltaa, joiden avulla lisättiin kylien yhteistoimintaa ja yhteistä suunnittelua. Eri yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyjen teemailtojen avulla tuettiin kylien osaamista. Maaseudun Sivistysliiton kanssa järjestettiin ilta kylien yhteisöllisyydestä Ylistaron Asemanseudulla. Ritva Pihlaja Maaseudun yhteistyöryhmän Kansalaisjärjestöteemaryhmästä oli vieraana maaseudun palveluja koskevassa teemaillassa Ilmajoen Munakassa. SPR:n ja eri viranomaisten kanssa toteutettiin kylien turvallisuuspäivä Jalasjärven Koskuella. Maisemanhoidosta ja ympäristönhoidosta puhuttiin ympäristöillassa Jalasjärven Keskikylässä. Yhdistysten sääntöperehdytys pidettiin Kurikan Tuiskulassa ja uusien toimijoiden rekrytointi-ilta Kuri- 43 ELY-keskuksen rahoittamat ja päätöksen saaneet investointihankkeet ja niiden kokonaisbudjetti Liiverin alueella 2010 Kyläkööri-hankkeessa aktivoitiin kyliä investoimaan. Peräseinäjoen Kalajärven Maailman Raitille nousi kesällä 2010 Australiasta saatu suomalaissiirtolaisten käyttämä sokeriruokofarmin työntekijöiden asuntoparakki eli keinikämppä. 1. Kihniänkylän Nuorisoseura 2. Ilmajoen Moottoripyöräilijät 3. Ilmajoen musiikkijuhlat 4. Huissin kisailijat 5. Könnin kyläseura 6. Harrastajateatteri Pennihäät 7. Kylkisalon Metsästäjät 8. Ilmajoen Rengon kyläseura 9. Peräseinäjoen Kulttuuritalo -osuuskunta 10. Kurikan Helluntaiseurakunta- yhdistys ry 11. Mäki-Pohdon yksityisratsastajat 12. Ilmajoen Rengon kyläseura 13. Kurikan hevosystävät 14. Jalasjärven sos.dem. työväenyhdistys 15. Ylistaron Yrittäjät 16. Tuiskulan Kyläseura 17. Hirvijärven Raittiusseura 18. Ilmajoen Metsästysseura Kihniänkylän liikuntatila Nuijalaron Pykäys Ilmajoen Ooppera-areenaan kulttuuri- ja virkistysalueen investointihanke Huissin Urheilutalo 1 Könnin kylätalon peruskorjaushanke Aisamäen katettu katsomo Kylkisalon metsästäjien ja Könnin kyläseuran virkistys- ja kokoontumistilat Ruissaaren kehittäminen kyläläisten virkistyskäyttään Kulttuuritalo Peräseinäjoelle Kurikan entisen meijerin kiinteistön kunnostushanke MYRA-hanke Rengon Crossirata Käräjävuoren Hevosvalmennuskenttä Jalasrannan kunnostushanke Kirkonkosken yrittäjä-suihkulähde Kylätalo kärrymiehen päivitys Hirvijärven raittiustalon toimintaedellytysten parannushanke Riistavallin peruskorjaus 45 550 000 Seinäjoki 223 386 Ilmajoki 107 115 Ilmajoki 15 000 50 073 168 000 75 579 Ilmajoki Ilmajoki Seinäjoki Ilmajoki 38 000 Ilmajoki 220 096 Seinäjoki 31 000 Kurikka 13 500 45 000 134 000 87 520 Seinäjoki Ilmajoki Kurikka Jalasjärvi 14 980 Seinäjoki 73 262 Kurikka 46 999 Jalasjärvi 145 080 Ilmajoki puolet on elinkeinollisia ja toinen puoli yhteisöllisiä hankkeita. Elinkeinollisiin hankkeisiin sisältyviin yritystukiin on tavoitteena käyttää noin 30–40% kokonaisrahoituksesta. Tähän mennessä olemme ottaneet vastaan 98 hakemusta, joiden käsittely on edennyt Liiverissä oheisen taulukon mukaan: Yhdistyksen liiketoiminta Liiveri on tuotteistanut osaamistaan ja tarjoaa oppilaitoksille koulutuspaketteja kehittämistyöstä. Koulutusyhteistyötä tehtiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun maaseutualan ja kulttuurialan yksikön kanssa. Liiketoiminta tukee vahvasti Liiverin ohjelman toteuttamista monestakin näkökulmasta. Oppilaitosten kautta tavoitamme erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia, jotka ovat tämän päivän ja tulevaisuuden kehittäjiä. Samalla pystymme edistämään yleisempää näkemystämme, jonka mukaan kehittämistyön tulee olla kansalaistaito. Kirjatut hakemukset 2007–2010 Hakemuksen tila 31.12.2010 uusi tai pöydällä oleva hakemus Liiverin hallituksen hyväksymä hakemus kielteinen päätös peruttu hakemus muu yhteensä 4.4. Katsaus ohjelman toteutumiseen tähän asti – lukujen valossa 2007–2010 Eteläpohjalaiset häät -hanke kokoaa tietoa eteläpohjalaisesta hääperinteestä 1800–1900-luvuilla. Häitään suunnittelevat saavat oppaasta hyviä vinkkejä häiden viettoon. Tässä vaiheessa ohjelmakautta on hyvä koota yhteen mitä tähän menneessä on saatu aikaan. Ollaanhan nyt niin ajallisesti kuin rahojen käytönkin suhteen ohjelmakauden puolessa välissä. Vajaan kymmenen miljoonan euron rahoituksesta vuosille 2007–2013 on nyt sidottu hankkeisiin reilut viisi miljoonaa. Hankkeisiin sidotusta rahasta yksityisen rahoituksen osuus on noin puolet. Julkisen rahoituksen osalta voidaan todeta, että yksi kuntarahaeuro on poikinut yhdeksän euroa muuta rahoitusta alueen kehittämiseen. Liiverin kehittämissuunnitelman määrällisenä tavoitteena kaudella 2007–2013 on rahoittaa yhteensä 170 hanketta, joista noin kpl 4 71 15 7 1 98 Liiverin hallituksen hyväksymistä hankkeista vähän yli puolet (37 kpl) on ollut yhteisöllistä kehittämistä, kun taas elinkeinolliseksi laskettavia hankkeita on hieman alle puolet (34 kpl). Yhteisöllisissä hankkeissa pääpaino on ollut kehittämishankkeissa. Hankkeista vain neljä on ollut investointeja ja yksi koulutushanke. Investointien pieni määrä Leaderrahoituksessa selittyy sillä, että ko. hankkeet on rahoitettu suoraan ELY-keskuksesta. ELY-keskuksen rahoittamista investointihankkeista noin 75 % on kohdistunut Liiverin 47 alueelle. Elinkeinollisista hankkeista suurin osa on yritystukia (24 kpl). Kehittämishankkeita on seitsemän kappaletta ja koulutushankkeita kolme. Rahallisesti tarkasteltuna yritystukiin on tähän mennessä ohjautunut noin 30 % hankkeisiin käytetystä julkisesta tuesta, mikä vastaa hyvin alkuperäistä suunnitelmaamme. Eri hanketyyppien määrä ja niihin käytetty julkinen tuki selviää yksityiskohtaisemmin alla olevasta taulukosta. tu monilla hankkeilla ja kehittämistyö jatkuu painottaen myös reitistöjen elinkeinollista hyödyntämistä. Matkailun kehittämisessä Peräseinäjoen valinta yhdeksi pilotti kylämatkailukyläksi on aktivoinut monenlaista kehittämistoimintaa alueella. Hevosharrastuksen lisääntyminen ja hevosten käyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisännyt monenlaisen kehittämisen tarvetta hevosiin liittyen. Hevoshankkeet ovat pääosin elinkeinoelämää hyödyttäviä. Kylien seudullinen kehittäminen on nostanut esiin paikallisia kehittämistarpeita niin kylän ympäristöön, asumiseen kuin yhteisöllisyyden lisäämiseenkin liittyen ja kylät ovat käynnistäneet näihin liittyen kehittämishankkeita. Kehittämishankkeet ovat käynnistäneet tai liittyneet kehittämiskokonaisuuksiin, joihin on suuntautunut rahoitusta myös muista rahoituslähteistä kuin Liiveristä. Reististöjen kehittäminen on yksi kokonaisuus, johon on panostet- Liiverin hallituksen hyväksymät hankkeet hanketyypeittäin 2007–31.12.2010 Hevostallien kartoitushankkeessa selvitettiin missä tilassa hevostallien turvallisuus- ja liiketoimintasuunnitelmat ovat sekä kartoitettiin yrittäjien jaksamista ja lomituspalveluja. hanketyyppi yleishyödyllinen kehittämishanke elinkeinojen kehittämishanke koulutushanke yleishyödyllinen investointi koordinaatiohanke yritystuki yhteensä kpl 31 7 4 4 1 24 71 julkinen tuki € 1 316 286 337 300 97 668 60 576 149 910 793 977 2 755 718 49 yksityinen raha € 193 491 36 250 20 435 27 390 39 836 2 076 454 2 393 855 rahoitus yhteensä 1 509 777 373 550 118 104 87 966 189 746 2 870 431 5 149 573 Cyberncam on uusi ilmajokinen yritys, jonka tuotekehityshankkeen tuloksena yritys on tuomassa markkinoille uusia valvontalaitteita. Yritystuista 75 % (18 kpl) on suuntautunut aloittaville yrityksille, mikä on ollut tavoitteenammekin. Aloittavien 18 uuden yrittäjän lisäksi yritystuilla on tuettu 15 uuden työn- tekijän palkkaamista. Toimivissa yrityksissä hankkeet ovat liittyneet yrityksen laajentamiseen, tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen. Yritysjaosto 51 5 ONNISTUMISET JA ONGELMAT ARVIOINTI VUODESTA 2010 Erityistä kiitosta olemme saaneet julkaisuistamme, jotka toimivat yhtenä kehittämisen välineenä. Satsaamme vuosiraporttiin, sillä se on yksi parhaista välineistä hyvien mallien levittämiseen ja hankkeiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Juhlataloesite tuo lisää toimintaa kylätaloille ja muihin yhteisiin tiloihin, mikä taas tuo lisää rahaa talojen ylläpitoon ja synnyttää kyliin niin yhteisöllistä kuin elinkeinollistakin toimintaa. Kylistä koottavat esitteet, niin sanotut tiivistetyt kyläsuunnitelmat, toimivat tiedon välittäjinä kylien ja kunnan välillä, mutta puoltavat paikkaansa vahvasti myös yhteistyön lisääjinä eri toimijoiden välillä. 5.1 Liiverin oma toiminta Onnistumisia omassa toiminnassa Vuosi 2010 on ollut täyden toiminnan aikaa, mistä kertoo muun muassa vastaanotettujen hakemusten määrä. Kun vuonna 2009 vastaanotettiin 28 hakemusta, oli vastaava luku kuluneena vuonna 41 kappaletta. Hallitus sitoi päätöksillään lähes kaikki käytettävissä olevat varat, kun edellisvuonna päästiin noin 75 %:n sidontaan. Suunnitelmallinen tiedottaminen ja laaja aktivointityö lähellä asiakasta lisää kehittämisintoa ja näkyy myös hankeaktiivisuudessa. Aktiivisuuden lisääntymiseen on vaikuttanut myös rahoitusehtojen ja linjausten täsmentyminen sekä byrokratian purkutyö. Peltoraitti-hankkeella selvitetään, miten maaseutuympäristön monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen maataloutta voidaan havainnollistaa oppilaitosympäristössä. Hallitustyöskentelyssä on siirrytty sähköiseen asiakirjojen toimittamiseen, mikä säästää huomattavasti työtä toimistolla. Hallituksen jäsenet ovat ottaneet käytännön omakseen. Tarvittaessa aineistot vielä kopioidaan kokoustilannetta varten, mutta jatkossa harkitsemme päätelaitteiden hankkimista hallituksen jäsenille. Hallituksen kokouksiin osallistutaan aktiivisesti ja hallitustyöskentely on keskustelevaa ja asiantuntevaa. Hallituksen alainen yritystukijaosto tuo selkeää lisäarvoa Liiverin toimintaan. Yritysjaoston rooli on hallitukselle annettavan lausunnonannon lisäksi toimia myös asiantuntijana ja sparraajana yrityksen kehittämishankkeen valmistelussa. Yritysjaoston jäsenillä on myös tärkeä tiedotus- ja aktivointirooli. Yritysjaostossa toimiminen tuo lisäarvoa myös sen jäsenille, sillä siellä käydyt keskustelut ja informaatio hyödyttävät kutakin omassa työssään. Liiverin tekemä kehittämistyö on näkynyt hyvin medioissa, josta kertoo muun muassa Liiveristä vuoden aikana talteen leikattujen lehtileikkeiden määrä (211 kpl). Erityisesti paikallislehdet ovat kiinnostuneita toiminnastamme ja tekemämme kehittämistyö näkyy lehtien palstoilla. Tilaisuuksien määrä (88) kertoo siitä, että olemme aktiivisesti jalkautuneet kentälle ja olleet aidosti lähellä asiakasta. 53 Lufexin yrittäjillä on ollut jo muutaman vuoden ajan idea uudesta tuotteesta. Tuotekehityshankkeen avulla ideasta tehdään totta ja tuloksena syntyy liikuteltava sammutusyksikkö. olemme tavoitteellisesti pyrkineet kannustamaan yrityksiä myös toiminnalliseen kehittämiseen, minkä tuloksena voidaan pitää kahden tuotekehityshankkeen ja kahden kansainvälistymishankkeen syntymistä. Liiverin henkilöstön ydinjoukko on pysynyt hyvin kasassa, mikä on erityisen tärkeää Leader-työssä. Tehtäväkiertoa on vuoden aikana tapahtunut, kun kyläasiamies siirtyi suunnittelijaksi suunnittelijan siirryttyä tiedottajaksi. Lisäksi toimistolle on palkattu yksi uusi työntekijä ja kolme osaaikaista työntekijää. Liiveri on ollut kiinnostava työnantaja, sillä auki olleeseen paikkaan oli lähes 30 hakijaa. Erityisesti koordinaatiohankkeen hankkeistuksessa on onnistuttu, kun koordinaattorin tehtäviin suunniteltiin myös sisällöllisiä toimia hallinnon lisäksi. Tämä näkyy muun muassa alahankkeiden toteuttajien välisen yhteistyön lisääntymisenä. Erityisenä onnistumisen merkkinä voitaneen pitää myös Liiverin toiminnanjohtajan valintaa Etelä-Pohjanmaan vuoden aluekehittäjäksi 2010. Perusteluissa todetaan, että toiminnanjohtaja tekee konkreettista aluekehitystyötä, joka näkyy ihmisten arjessa. Lisäksi toiminnanjohtajaa kiitetään myös siitä innostuksesta, millä hän tarttuu uusiin ideoihin. Tämä kunnianosoitus voitaneen katsoa myös selkeäksi palautteeksi Liiverin toiminnasta. Liiverin osaamista on hyödynnetty myös muualla. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisen kansalaisjärjestöteemaryhmässä vaikuttavat Liiverin kyläasiamies ja toiminnanjohtaja. Liiveri on mukana myös muista rahastoista rahoitettujen hankkeiden ohjausryhmissä, muun muassa Liikunnan Rytmikorjaamo (EAKR) ja Osallisuuden kehittäminen kuntaliitoskuntien maaseutualueilla (YTR ja kunnat). Liiverillä on vahva rooli myös maakunnallisen naisyrittäjyyspäivän toteutuksessa koordinaatioryhmän sihteerinä ja käytännön työrukkasena. Ongelmia omassa toiminnassa ELY-keskuksen niukat resurssit maksatuspuolella sekä muutot vuoden aikana ovat saaneet aikaan sen, että maksatukset ovat ruuhkautuneet. Tämä näkyy maksatusajoissa, jotka nyt ovat liian pitkiä. Ruuhkautumista aiheuttaa myös se, että maksatuksen hakemisesta on tehty liian byrokraattinen suhteessa hankkeiden kokoon. Viranomaisen ja hakijoiden välillä pitäisi olla enemmän luottamusta ja vähemmän paperia. Hankkeiden hallinnointi taloudellisesta näkökulmasta on tullut yhä haasteellisemmaksi niin Liiverille kuin yksittäisten hankkeiden toteuttajille. Hakijoille aiheutuu liikaa ongelmia väliaikaisrahoituksen hankkimisesta ja oman talouden hoitamisesta. Kehittämishankkeiden rahoituksessa on onnistuttu käynnistämään jotakin uutta, joka on poikinut jatkokehittämistä alueelle tai on voitu olla edistämässä jonkin suuremman kokonaisuuden kehittämistä paikallistasolla. Kehittämistyö on osa kokonaisuutta, ei irrallista toimintaa. Yritystuissa 55 Suunnittelijan siirtyminen elokuussa puolipäiväisesti Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien tiedottajaksi (toinen puolikas Liiverin suunnittelijana) aiheutti sen, että resursseja yhteydenpitoon käynnissä oleviin hankkeisiin ei ole ollut riittävästi. Suunnittelijan tehtävään ei syksyksi nähty tarpeelliseksi palkata henkilöä, sillä Liiverin vakituinen suunnittelija oli palaamassa vuodenvaihteessa työvapaalta. Koordinaatiohanke hankemuotona on oiva tapa toteuttaa yhtä aikaa samantyyppisiä asioita. Se mahdollistaa monien synergiaetujen saavuttamisen muun muassa kilpailutuksessa. Yhteisen tekemisen kautta myös hyvät käytännön ideat vaihtuvat toimijoiden välillä ja syntyy uusia toiminnallisia ideoita. Koordinaatiohanke on kuitenkin tehty liian byrokraattiseksi suhteessa hankkeiden kokoon. Hankemuoto aiheuttaa liian paljon hallinnollista työtä Leader-toimistolla. Lisäksi maksatusten haku hankkeen kokoon nähden on liian raskas. Kansainvälistymisen edistäminen on osoittautunut odotettua hitaammaksi ja siinä ei ole päästy käytännön tasolla niihin tuloksiin joita tavoiteltiin. Valtakunnallisestikin kansainvälinen toiminta on melko tavalla lähtökuopissa, mihin osaltaan vaikuttanee myös se, että kansainvälistymiseen liittyvät aktivointitoimet pitää hankkeistaa. Jos kansainvälisyyttä halutaan aidosti edistää ja saada kansainvälisyys osaksi Leader-ryhmien toimintaa, tulisi se myös selkeästi resursoida perustoimintarahaan. Näin ryhmiin voitaisiin kerätä osaamista ja pitkällä tähtäimellä toiminnasta tulisi luonnollinen osa ryhmien toimintaa. Etelä-Pohjanmaalla Leader-ryhmien yksityinen raha on puhuttanut koko kuluneen vuoden ajan. Ryhmien juridisesta asemasta on ollut epäselvyyttä. Ryhmien juridinen asema on tulkittu sellaiseksi, ettei ryhmillä ole yksityistä rahoitusta ja se on tuonut hämmennystä omaan toimintaan. 5.2 Valtakunnallinen Leader-toiminta Ongelmia Leader-toiminnassa Onnistumisia Leader-toiminnassa Yhteisestä Leader-asiamiehestä huolimatta Leader-ryhmät näkyvät ulospäin liian hajanaisina. Rakkaalla lapsella on liian monta nimeä, kun samasta asiasta puhutaan niin Leader-ryhmänä, maaseudun kehittämisyhdistyksenä, paikallisena toimintaryhmänä kuin yhdistyksen omalla nimellä. Leader tarvitsee yhteisen tunnistettavan brändin. Lisäksi valtakunnallisesti tulee tehdä töitä sen eteen, että ryhmät tunnustetaan kehittämistyötä tekeviksi organisaatioiksi eikä rahoituksen jakajiksi tai yksittäisiksi hankkeiksi. Leader-ryhmien vahvuutena korostuu ryhmien mahdollisuus neuvoa ja ohjata asiakkaita hankesuunnittelussa ja –haussa. Voimme lähteä mukaan suunnitteluprosessiin tarjoamalla esimerkiksi ideointipajan toteutusapua tai kutsumalla eri tahoja saman pöydän ääreen. Vahvuutena on myös mahdollisuus osallistua hankkeiden toteutukseen muun muassa verkottamalla toimijoita ja ohjeistamalla eteen tulevissa sisällöllisissä ja hallinnollisissa asioissa. Hankehallinnointi on liian monimutkaista ja byrokraattista Leader-tyyppisille hakijoille ja hankkeille. Leaderiin liittyvät joustavuus, nopeus ja innovatiivisuus ovat mennyttä aikaa nykyisillä työkaluilla. Leader-ryhmien yhteinen asiamies Heikki Konsala on tuonut uutta ryhtiä Leader-toimintaan. Käytännön asiat menevät eteenpäin ja niihin saadaan vastauksia, kun asioihin on resursseja puuttua. Mutta vieläkin tärkeämpää arkisten asioiden hoidon lisäksi Heikin työssä on Leader-toiminnan tulevaisuuteen valmistaminen yhdessä ryhmien kanssa sekä Leader-metodin kehittäminen. Tavalla tai toisella tulisi varmistaa, että Leader-toiminnalla olisi tulevaisuudessakin valtakunnallinen asiamies. Maaseutuverkoston järjestämät opintomatkat ovat olleet todella hyviä ainakin niitä osin, joihin Liiveristä on osallistuttu. Irlannin matkan sisällöllinen anti oli todella hyvä ja hienoa oli myös se, että matkalla oli niin viranomaisia eri tasoilta kuin Leader-toimijoita. 56 57 6 ENTÄ SEURAAVAKSI VUONNA 2011 na uuden kauden valmistelulle. Viestinnässä korostuu tuloksista tiedottaminen. Liiverin ohjelman toteutuksen teemallisia painopisteitä vuonna 2011 ovat nuoret ja nuoret aikuiset sekä kansainvälisyys. Tavoitteena on myös yhteistyö KOKO -ohjelman kanssa. Omien hankkeiden kautta painopisteitä luonnollisesti ovat kylät, palvelut ja viestintä. Leaderin hanketyypeistä haetaan erityisesti yritysryhmähankkeita ja Leader-tyyppisiä, pieniä investointeja ja kehittämishankkeita (koordinaatiohankkeet). Leader-rahoituksessa vuosi 2011 on aktiivinen ohjelman toteuttamisen vuosi. Rahoitusta on hyvin käytettävissä ja toteutusaikaakin hyvin jäljellä. Ensisijaisena tavoitteena on hoitaa hyvin hankeaktivointi ja -valmistelu, hankkeiden toteutuksen sparraus sekä maksatusvalmistelu. Tavoitteena on verkostoida käynnissä olevien hankkeiden toteuttajia ja siten aktivoida uusien ideoiden löytymistä ja hanketyöntekijöiden keskinäistä yhteistyötä. Liiveri käynnistää jäsenhankintakampanjan innostamalla jäseniä hankkimaan kaverinsakin jäseneksi. Omaa toimintaa kehitetään muun muassa kuvaamalla kirjallisesti ydinprosessit ja laatimalla toiminnan vuosikellon. Hallitustyöskentelyyn tuodaan uutta sykettä aktivoimalla hallituksen jäseniä maaseutupoliittiseen keskusteluun ja kannanottoon. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteisessä viestinnässä hallitusten jäsenille avautuu uusia foorumeita, joissa he voivat ottaa kantaa ja esittää mielipiteitään kehittämistyötä. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien hallitusten keskinäistä yhteistyötä tullaan myös lisäämään muun muassa hallitusten yhteisillä kesäpäivillä. Hallituksen jäsenet osallistuvat myös aktiivisesti erilaisiin koulutuksiin. Kyläkööri -hankkeessa painopiste on kyläsuunnitelmien tekemisessä, nuorten huomioimisessa kylätoiminnassa ja investointihankkeiden neuvonnassa. Palvelusta elinvoimaa -hankkeessa haetaan uusia avauksia muun maussa palvelusetelin käyttöön, toritoimintaan ja palveluyrittäjien yhteistyöhön. Yhteistyöllä Eurooppaan -hankkeessa keskitystään paikallistason kansainvälisten toimijoiden verkoston synnyttämiseen. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteisessä viestintähankkeessa luodaan Leader-toiminnan eteläpohjalainen brändi, josta toivottavasti löytyy eväät myös valtakunnalliseen brändiin. Uhoo -uutiset uudistetaan ja haetaan uusia kanavia viestintään. Kehittämissuunnitelman toteutuksen ollessa puolessa välissä on aika tehdä myös väliarviointia tähänastisista tuloksista. Arviointi tultaneen ostamaan ulkopuoliselta tai teettämään opiskelijatyönä. Arviointityö tuo tärkeää tietoa loppukauden toiminnan suuntaamiseen sekä toimii pohja- 58 LIITTEET Liite 1. Liiverin hallituksen rahoitettavaksi puoltamat hankkeet Elinkeinojen MaaSeutu Hakija Hanke TL TPHankkeen rahoitus julk yksit yht Hanke- Vireille tyyppi Alue SF Turvapalvelu Oy Yrityksen toiminnan kehittäminen 413 312 23 779 27 348 51 127 yritystuki 23.2.2010 Ilmajoki Kolarikorjaamo Special Cars Oy Korjaamon laitteiden ja kalusteiden hankinta 413 312 4 680 18 720 23 400 yritystuki 19.4.2010 Kurikka Oy Cyberncam technology ltd Uuden tuotteen ja liike-toiminnan kehittäminen 413 312 75 688 75 688 151 375 yritystuki 22.3.2010 Ilmajoki Lufex Oy Sammutusyksikkö 413 321 55 500 55 500 111 000 yritystuki 15.4.2010 Seinäjoki Notta Systems Oy Kansainvälistyminen 413 321 57 451 57 452 114 903 yritystuki 16.4.2010 Ilmajoki Tmi Sasira Hallin hankinta 413 312 7.9.2010 Ilmajoki Proto Factory Oy Yritystoiminnan kansainvälistymishanke 413 312 10 500 10 500 21 000 yritystuki 20.9.2010 Seinäjoki Mari Pollari Eläinten kuntoutus 413 312 14.10.2010 Seinäjoki JAKK Hevostallien kartoitushanke 413 313 33 300 3 700 37 000 elink .keh. 19.3.2010 hanke Liiverin seutu Seinäjoen matkailuyrittäjät ry Peräseinäjoen kylämatkailuhanke 2 413 313 49 950 5 550 55 500 elink. keh. 24.8.2010 hanke Seinäjoki Kurikan Kaupunki Niinistön uusi järvi- ja vapaa-ajankeskus 413 313 18 000 2 000 20 000 elink. keh. 14.6.2010 hanke Kurikka yhteensä 59 9 800 39 200 49 000 yritystuki 3 298 13 192 16 490 yritystuki 349 445 308 850 658 295 Hyvinvointipalvelujen MaaSeutu Koti- ja YmpäristöSeutu Hakija Hanke TL TPHankkeen rahoitus julk yksit yht Hanke- Vireille tyyppi Etelä-Pohjanmaan Opintovalmennusyksikön sos.psykiatrinen yhdistys esiselvityshanke 413 321 17 768 1 974 19 742 yleish. keh. 24.3.2010 hanke Keskipohjanmaan kulttuuriopisto Nordic Green Care esiselvitys 421 421 7 500 Liiveri Palveluasiamieshanke 413 322 119 550 yhteensä 7 500 0 0 elink. keh. hanke Liiverin alue 19.8.2010 Liiverin alue + KeskiPohjanmaa 119 550 elink. keh. 23.2.2010 hanke 144 818 1 974 146 792 Alue Liiverin alue Nuorten MaaSeutu Hakija Hanke TL TPHankkeen rahoitus julk yksit yht Hanke- Vireille tyyppi Alue Etelä-Pohjanmaan 4H-piiri Nuorten Yrittäjyys Kasvatus Ympäristö NYKY 421 421 63 635 7 071 Sibelius-Akatemia Folkpolis 413 321 98 563 10 951 109 514 yleish. keh. 18.2.2010 hanke Liiverin alue Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu PLU ry Nuorten koulutus NuKo-hanke 413 331 45 773 11 443 57 217 koulutus- 20.10.2010 hanke Liiverin alue yhteensä 70 706 yleish. keh. 15.12.2009 Liiverin ja hanke Suupohjan alueet 207 971 29 465 237 437 Hakija Hanke TL TPHankkeen rahoitus julk yksit yht Alue LifeIT Oyj Paukanevan esteetön elämysreitti 413 321 14 589 1 621 16 210 yleish. keh. 25.1.2010 hanke Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry Eteläpohjalaiset häät-opas 421 421 21 488 2 388 23 876 yleish. keh. 17.2.2010 hanke Liiverin alue Valkeajärven Kalastusseura Valkiajärven vesistön kunnostaminen 413 322 11 673 1 297 12 970 yleish. keh. 19.2.2010 hanke Jalasjärvi Seinäjoki Kitinojan Kyläseura ry Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan 413 322 95 247 10 583 105 830 yleish. keh. 20.4.2010 hanke Seinäjoki LifeIT Oyj Ratsastusreitit esiselvityshanke 413 321 11 430 1 270 12 700 yleish. keh. 20.4.2010 hanke Seinäjoki Ilmajoki Sedu Aikuiskoulutus Peltoraitti 413 321 13 500 1 500 15 000 yleish. keh. 20.5.2010 hanke Ilmajoki Jalasjärven Keskikylän kyläyhdistys Jalasjärven kylien kehittämishanke 413 321 99 929 11 103 111 032 yleish. keh. 25.8.2010 hanke Jalasjärvi Nopankylän kyläseura ry Nopankylän viemäröinti 413 322 1 000 10 000 yleish. keh. 23.9.2010 hanke Ilmajoki Koskenkorvan Urheilijat ry Koskenkorvan kyläpäälllikkö 413 322 75 000 8 333 83 333 yleish. keh. 23.9.2010 hanke Ilmajoki Voimistelu ja Ylistaron melontareitti urheiluseura Ylistaron Kilpa-Veljet 413 313 14 000 6 000 20 000 yleish.inv . hanke 11.4.2010 Seinäjoki Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaa ry 413 313 13 482 5 778 19 260 yleish.inv. 13.4.2010 hanke Seinäjoki 413 322 20 094 8 612 28 706 yleish.inv. 14.4.2010 hanke Kurikka Kalajärven elämysliikuntareitti Tampereen Vesikiitäjät ry/ Uusi elämys Pohjanmaalle - Kurikan alaosasto vesihiihto Kurikkaan yhteensä 60 Hanke- Vireille tyyppi 61 9 000 399 432 59 485 458 917 Liite 2. Hakemusten määrä toimenpiteiden mukaan 2010 Toimintalinja LIITE 4. ELY-KESKUKSEN RAHOITTAMAT JA MYÖNTEISEN PÄÄTÖKSEN SAANEET INVESTOINTIHANKKEET LIIVERIN ALUEELLA 2010 Toimenpide Vireille 413 312 Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen 17 413 313 Matkailuelinkeinojen edistäminen 5 Kunta Hankkeiden Kuntarahan lukumäärä määrä EU:lta ja valtiolta hankkeisiin saatava rahoitus Yhdistysten omarahoitus 413 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 9 Ilmajoki 8 413 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 6 Jalasjärvi 413 323 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 1 413 331 Koulutus ja tiedotus 421 421 yhteensä 139 247 349 616 209 769 699 233 2 26 903 67 260 40 355 134 519 Kurikka 3 49 500 119 130 71 478 238 262 1 Seinäjoki 5 248 315 428 288 289 973 966 576 Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö 2 yhteensä 18 463 965 964 294 611 575 2 038 590 41 Liite 3. Puollettujen hakemusten euromäärä toimenpiteiden mukaan 2010 Toimintalinja Toimenpide Julkinen Yksityinen 413 312 Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen 240 695 22 % 297 600 74 % 413 313 Matkailuelinkeinojen edistäminen 128 732 12 % 23 028 6% 413 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 255 778 23 % 28 420 7% 413 322 Kylien kunnostus ja kehittäminen 330 564 30 % 29 825 7% 413 331 Koulutus ja tiedotus 45 773 4 % 11 443 3% 421 421 Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö 92 623 8 % 9 459 2% yhteensä 1 094 166 100 % 399 775 100 % 62 63 Investointien kokonaissumma Asematie 5 60800 Ilmajoki (06) 424 4000 www.liiveri.net Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry on maaseudun kehittäjä, joka kannustaa alueensa asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan muun muassa myöntämällä rahoitusta erilaisiin paikallisista tarpeista nousseisiin hankkeisiin.
