Tuuppa nääki Ouluun! - Oulun seudun oppaat ry

Transcription

Tuuppa nääki Ouluun! - Oulun seudun oppaat ry
2/11
Opas
Guide
Julkaisija Suomen Opasliitto ry
Utgivare Finlands Guideförbund rf
!
n
u
u
l
u
O
i
k
ä
Tuuppa nä
T
KO U LU T U S PÄ IVÄ
S
PA
O
T
E
IS
LL
A
N
VA LTA K U N
6.10.2011
O U LU S S A 15. – 1
Oulu on nuoria ihmisiä, asennetta ja omaperäistä
ilmapiiriä ♥ Oulu joustaa ja tarjoaa monipuolisia
mahdollisuuksia ♥ Oulu on kristallipallo ♥ Oulu on
bisnestä ja kansainvälisyyttä ♥ Oulu on iso kaupunki
keskellä Suomea ♥ Uusi Oulu on muutosta,
asennetta ja tahtoa ♥ Oulu on enemmän tekoja,
vähemmän sanoja
2
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
Hei Matkailuoppaat
kautta Suomen!
Hej alla finländska
Turistguider!
Nyt on kesä kukkeimmillaan ja
olemme saaneet nauttia auringosta ja lämpimistä uintivesistä. Liiton toimikunnat
ovat pitäneet kokouksia
myös kesällä. Uudistustoimikunta sekä markkinointija viestintätoimikunta ovat
suunnitelleet tulevaisuutta.
Miltä toivomme Opasliiton
näyttävän esimerkiksi painotuotteissa ja nettisivuilla,
miten mainoslahjat ja myyntiartikkelit palvelevat liiton
markkinointia.
Ensi vuoden aikana ryhdymme
toteuttamaan uutta graafista ilmettä ja
nettisivujen avoimutta lisätään tarpeen mukaan. Hyödynnämme sisäisessä ja ulkoisessa
viestinnässä erilaiset merkkivuodet, joita voi
olla liiton tai sidosryhmien täyttäessä pyöreitä vuosia. Liiton juhlavuosi on vuonna 2014
ja suunnittelutyö on alkanut.
Tarkastelemme alueorganisaatiotamme ja
kehitämme hallituksen alue-edustajien ja varahenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia.
Nu blomstrar sommaren och
vi har fått njuta av solen och
det varma havsvattnet. Förbundets arbetsgrupper har
hållit sina möten också på
sommaren. Förnyelseutskottet samt marknadsförings- och kommunikationsutskottet har planerat
vår framtid. Hurdana vill
vi att Förbundets trycksaker och Internet-sidor ser
ut, hur reklampresenter och
försäljningsartiklar befrämjar
förbundets marknadsföring.
Nästa år börjar vi genomföra vår
nya grafiska framtoning och Internetsidornas öppenhet ökas enligt behov. Vi
kommer att tillgodogöra i vår inre och yttre
kommunikation alla tillgängliga märkesår,
t ex när vi eller våra intressegrupper fyller
jämna år. Vårt jubileumsår är 2014 och planeringsarbete har börjat.
Vi granskar vår distriktsorganisation och
utvecklar styrelsemedlemmars och suppleanters inflytande-möjligheter.
Meidän pitää muistaa aina omalla paikkakunnalla tiedottaa oppaiden koulutuksesta
ja toiminnasta. Erityisesti, jos on esimerkiksi
aluekokous, suurtapahtuma, jossa tarvitaan
monia oppaita, järjestettävä opintomatka,
jatkokoulutus tai uusi oppaan peruskoulutus. Aina kannattaa tiedottaa ja kutsua tiedotusvälineiden edustajat paikalle. Varsinkin
pienemmillä paikkakunnilla julkaistaan helpommin tällaisia tekstejä.
Vi måste komma ihåg att på våra orter alltid
informera om guidernas utbildning och verksamhet. Skärskilt om man har distriktsmöte,
ett stort evenemang där det behövs flera
guider, om man ordnar studieresor, fortbildning eller en ny grundutbildning för guider.
Alltid lönar det sig att informera och bjuda
in medians representanter. Åtminstone på
mindre orter skriver tidningarna lättare om
vår verksamhet.
Toivotan kaikille matkailuoppaille oikein hyvää kesän jatkoa. Poimikaa marjoja ja sieniä,
nauttikaa Suomen luonnosta! Tapaamme
Valtakunnallisilla Opaskoulutuspäivillä Oulussa 15.–16.10.2011. Tervetuloa!
Jag önskar Er alla en riktigt god fortsättning
på sommaren. Plocka bär och svampar och
njut av den härliga naturen vi har! Vi träffas
på våra Riksomfattande Utbildningsdagar i
Uleåborg 15.–16.10 2011. Välkommen!
Tuottaja / Producent
Oulun seudun oppaat ry
Taitto / Ombrytning
Artea tmi, Porvoo / Tea Itkonen
Julkaisija / Utgivare
Suomen Opasliitto ry
Finlands Guideförbund rf
Vastaava toimittaja /
Ansvarig redaktör 2/2011
Sami Niemelä,
puh. 050 542 4547
[email protected]
Painopaikka / Tryckeri
i-print Oy, Seinäjoki
2/11
Opas
Guide
Julkaisija Suomen Opasliitto ry
Utgivare Finlands Guideförbund rf
Vastaava päätoimittaja /
Ansvarig huvudredaktör
Margit Sellberg
[email protected]
Toimituskunta / Redaktionsråd
Sami Niemelä, Tea Itkonen,
Marja Vuori
Oulusta meren ja kolmen joen kaupunki
Opas
Guide
2/11
Puheenjohtajan tervehdys
Ordförares hälsning
Kannen valokuvat / Pärmfoton
• Ilmakitaransoiton MM-kisat /Pasi Lehtinen
• Oulun kaupunki
Jäsen- ja osoiteasiat liiton toimistoon.
Medlems- och adressärenden Marja Vuori.
3
Julkaisija Suomen Opasliitto ry
Utgivare Finlands Guideförbund rf
Oulusta meren ja
kolmen joen kaupunki
3
Tuuppa nääki Ouluun!
- tervetuloa, ilmoittautuminen
4
Tuuppa nääki Ouluun! - luennot
5
Go Arctic! 6
Merikosken kalatie
7
Rokua Geopark 8
Koe kiehtova kivikausi Kierikissä
9
Oulun lentoasema uudistuu
matkustajan eduksi
10
Ilmakitaransoiton MM-kisat
11
Oulun taidemuseo on jokaisen
OMA virkistäytymispaikka
12
Tiedekeskus Pilke avaa kaikki aistit 13
Yhdessä opiskellen
14
Tule aikamatkalle Kajaanin
rantapuistoon!
15
Hietasaari – Oulun kesäkeidas
15
Mielikuvamatkailua
aurinkoisessa Oulussa
16
Lohilordien jäljillä
18
Ouluun skouluun!
19
Rauhalan nostalgiaa ja
riemukasta menoa
20
Virikkeellinen taukopaikka
luonnon helmassa
20
Ottaisinko espresson, latten? 21
Keväinen Krakova
22
Opasliiton kuulumiset
23
Opaskoulutuspäivät
Oulussa 15.-16.10.2011 OHJELMA
24
Artikkelit ovat Oulun seudun oppaitten kirjoittamia,
jollei toisin ole mainittu.
Teksti: Sami Niemelä
Kuvat: Oulun kaupunki
Haukiputaan, Kiimingin,
Oulun, Oulunsalon ja
Yli-Iin kunnat sopivat
28.6.2010, että ne yhdistetään perustamalla uusi
kunta 1.1.2013. Oppaat
suihkivat sujuvasti yli
tulevienkin kuntarajojen.
Uudesta Oulusta tulee Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Kuntaliitosalueella asui
toukokuun 2011 lopussa lähes
186 000 asukasta. Kyseessä
on asukasmäärältään Suomen
toistaiseksi suurin kuntaliitos.
Uusi Oulu ohittaa asukasmäärällä Turun ja se on myös
Suomen nuorin kaupunki, sillä asukkaiden keski-ikä on 36.
Kaupungin asukkaiden koulutustaso on myös keskimääräistä korkeampi ja he ovat
kielitaitoisia. Uuden Oulun
maapinta-ala tulee olemaan
3 029 neliökilometriä ja pisin
etäisyys pohjois-eteläsuunnassa lähes 100 km.
Lähestyvä kuntaliitos on
alkanut näkyä asukkaiden
elämässä jo nyt meneillään
olevan
valmisteluvaiheen
aikana. Tänä vuonna Oulun
kaupungin ja Kiimingin kunnan asukkaat ovat voineet
vaihtaa aiemmin asuinalueen
mukaan määräytyneen terveysasemansa mieleisekseen.
Ensi vuoden alusta kaikkien
viiden kunnan hyvinvointipal-
velujen asiakasmaksut tulevat
olemaan yhtenäiset. Yksi näkyvä muutos tulee olemaan
myös useiden teiden, katujen
ja alueiden nimien muutokset, koska pelastustoimen ja
postinkulun kannalta on tärkeää, ettei yhdessä kunnassa
ole useita samannimisiä katuja ja teitä. Uudet teiden nimet
ja osoitteet otetaan käyttöön
syksyllä 2012. Kaiken kaikkiaan muutettavia teiden nimiä
on yhteensä 393 kpl.
Vuosisatojen
mittainen
urakka
Tulevan kuntaliitoksen visiona on Uusi Oulu pohjoisen
kumppanuusverkoston menestyvänä keskuksena. Se on
elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan
moni-ilmeinen, viihtyisä ja
houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki.
Kuntaliitokseen liittyvä työ ei
kuitenkaan pääty itse kuntaliitokseen, vaan jatkuu siitä sopimusvaiheena eli toteutusvaihe I:nä vuodet 2013 – 2015
ja toteutusvaihe II:na vuodet
2016 – 2020.
Oulu on kasvanut kuntaliitoksilla myös aiemmin. Alun
perin nykyisen Oulun alue
kuului Limingan emäpitäjään,
josta se erotettiin kaupunkia
perustettaessa vuonna 1605.
Oulun kaupungin alue oli
aluksi vain nykyistä keskustaa.
Oulu laajeni 1800-luvun lo-
pulla ja 1900-luvun alkupuolella Oulujoen pohjoispuolelle
nykyiseen Tuiraan, kun Alalaanilan ja Toppilan tilat liitettiin
Ouluun. Oulujoen kunnasta
liitettiin 1938 Ouluun Koskela, Pyykösjärvi, Laanila ja
Hintta. Kastellin alue liitettiin Ouluun 1947. Myllyoja,
Haapalehto, Korvensuora ja
Kuivasjärvi liitettiin Ouluun
1960, viimeksi mainittu Haukiputaan kunnasta, muut Oulujoen kunnasta. Kuntaliitosten
myötä Oulujoen kunnan alue
pieneni, joten se lakkautettiin
1965 ja sen pääosat liitettiin
Ouluun lukuun ottamatta
muiden kuntien sisään jääneitä enklaavialueita. Samana
vuonna Haukiputaan Pateniemi liitettiin Ouluun. Tämän jälkeen on ollut vuosikymmenten mittaista hiljaiseloa, paitsi
2000-luvulla kuntarajoja hieman tarkistettiin samalla, kun
enklaaveista päästiin eroon.
Vuoden 2009 alussa Ylikiiminki liittyi Ouluun, jolloin Oulun
kaupungin pinta-ala lähes
nelinkertaistui tuoden mukanaan n. 3 500 uutta asukasta.
Alueellisella
opastoiminnalla
pitkät perinteet
Oulun seutu on aina muodostanut sen verran tiiviin
kokonaisuuden, että kuntarajat eivät ole täällä opastoiminnassa juuri koskaan näkyneet. Opastoiminnan saralla
ollaankin oltu vuosia edellä
kuntaliitosaikeita. Oulun matkailuoppaiden nimi muuttui
Oulun seudun oppaat ry:ksi
jo vuonna 2003, kun Vaalan
matkailuoppaat hyväksyttiin
yhdistyksen jäseniksi ja Vaalan yhdistys lopetti itsenäisen
toimintansa. Jo aikaisemminkin ”oululaiset” oppaat ovat
opastaneet esimerkiksi Oulun
eteläpuolisella
Lakeudella,
samoin kuin muissa Oulun
naapurikunnissa, joissa omia
Suomen Opasliiton jäsenopasyhdistyksiä ei ole ollut.
Tätä nykyä Oulun seudun
oppaiden toiminta-alue käsittää laajan alueen, sillä alueen länsipäässä se ulottuu
pohjois-eteläsuunnassa Iistä
Oulun kautta aina Tyrnävälle ja Lumijoelle saakka. Oulusta koilliseen mentäessä
seuraava opasyhdistys tulee
vastaan vasta Taivalkoskella
n. 130 km päässä ja kaakkoon
lähdettäessä etäisin piste on
Vaala ja Manamansalo reilun
sadan kilometrin päässä.
Alueelle mahtuu niin urbaania kaupunkiseutua, maalaismaisemaa, peruna-, pelto- ja
rantalakeuksia, maankohoamisrannikkoa kuin jääkauden
muovaamia
hiekkaharjuja,
järvi-, joki- ja merinäkymiä
unohtamatta. Uuden Oulun
alueella virtaa mm. kolme jokea, Oulu-, Kiiminki- ja Iijoet,
joista kaksi ensimmäistä myös
laskee mereen uuden Oulun
kaupungin alueella.
Matkailullisista
kohteista
Oulun kaupungin alueella
tulevat jatkossa sijaitsemaan
mm. Suomen toiseksi vilkkain
lentoasema, kivikauden keskus Kierikki, Kiiminkijoen Koitelin koskialue, Virpiniemen
vapaa-aika- ja liikuntakeskus
ja Oulunsalon Varjakka.
Brändi kiteyttää oululaisuuden
Oulun kaupunkiseudun markkinointityöryhmä on luonut Place
Marketing Oy:n kanssa yhteisesti
määritellyn brändi-, markkinointija viestintästrategian koko kaupunkiseudulle. Sen ydinviesti
”Tulevaisuus on Oulussa, se on
Skandinavian pohjoisten alueiden
suurin keskus” kuvaa kaupunki-seudun eteenpäin katsovaa tahtotilaa.
Strategiasta on johdettu myös
Oulun uusi brändi. Oulu-brändissä
oululaisuus ilmenee ihmisten
tekoina, oululaisena asenteena
ja omaperäisenä ilmapiirinä.
Oululaisuutta viestitään sanoin
ja kuvin. Teemoina ovat mm. luja
kehittämistahto ja -usko; ihmiset
Oulun voimana, Suomen nuorin
väestö, jonka koulutustaso on
maan kärkeä; Oulun ilmapiiri,
joka on yhdistelmä nuorta intoa,
osaamista, päämäärätietoisuutta
ja rentoa tunnelmaa; Oulussa
tehdään eikä meinata.
Oulu-logo on brändin ytimessä
ja siitä on johdettu erilaisia teemalogoja, joita oululaiset ihmiset,
yritykset ja yhteisöt voivat käyttää
tilanteen mukaan sopivissa yhteyksissä viestiessään Oulusta.
Uusi Oulu -tunnus liittyy Oulun
ja koko kaupunkiseudun laajaan
muutostyöhön, asenneympäristöön
ja tahtotilaan. Monikunta-liitos on
yksi osa tätä muutosta.
Kansainvälisessä markkinoinnissa käytetään Oulu Finland
-tunnusta. Sopivissa yhteyksissä
voidaan käyttää slogania Oulu –
Capital of Northern Scandinavia tai
Oulu – Smarter than ever. Slogania
voidaan käyttää myös esimerkiksi
muodoissa Better than ever, Stronger than ever, Wilder than ever,
Cooler than ever, Greener than ever,
Sharper than ever, More than ever
tai muussa vastaavassa muodossa.
Oulussa arvostetaan
• Luovuutta ja rohkeutta:
Villiä uskallusta luoda uutta,
päämäärätietoisuutta
• Osaamista: Tietotaitoa, edistysuskoa
• Yhteishenkeä: Yhteistyötä ja
yhdessä tekemistä, yhteisöllisyyttä, ennakkoluulottomuutta,
tekemisen meininkiä
– pannaan töpinäksi!
• Välittömyyttä: Täällä on aidot,
mukavat ihmiset, “välittömästi
nopeasti”
4
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
5
VALTAKUNNALLISET OPASKOULUTUSPÄIVÄT OULUSSA 15. – 16.10.2011
Tuuppa nääki Ouluun!
Tuuppa nääki Ouluun!
Kaisu Laurila-Seluska:
Valtakunnalliset Opaskoulutuspäivät Oulussa 15.–16.10.2011
Tämänkertaiset valtakunnalliset opaskoulutuspäivät järjestetään
Pohjois-Suomen pääkaupungissa Oulussa.
Päivien järjestäjinä
toimivat Oulun seudun
oppaat ry ja Go Arctic
Oy, joka vastaa päivien
käytännön järjestelyistä
ja ottaa vastaan ilmoittautumiset ja laskuttaa
osallistumismaksut.
Oulussa voimme koko joukon voimin keskittyä pohti-
maan matkailun pohjoista
ulottuvuutta ja matkailun
merkitystä Pohjois-Suomelle,
unohtamatta myöskään isäntäkaupungin merkitystä pohjoissuomalaiselle matkailulle.
Täältä on aina lähdetty moniin suuntiin ja samoin tänne on saavuttu maailman eri
kolkilta. Tarpeen on varmasti
myöskin miettiä, millaiselta
opastoiminnan tulevaisuus
näyttää.
Oulu on tullut tunnetuksi tervasta, teknologiasta ja
tiernapojista. Nykyisin tekno-
logia on myös käytettävyyttä ja ihmisten hyvinvointia
palvelevia teknologisia ratkaisuja. Tervan poltolla ei ole
enää taloudellista merkitystä,
mutta sen merkitys Oulun kehitykselle on ollut ratkaiseva.
Kainuulaisten talonpoikien
tervalla Oulu on kasvanut ja
kehittynyt. Tiernapojat edustavat oululaista elävää kulttuuriperintöä. Ilman kulttuuria ei olisi myöskään elävää
ja ihmisläheistä kaupunkia.
Oululainen kulttuuri on myös
taikuutta ja tanssia. Oulu tun-
netaan myös omaperäisestä
eteenpäin katsovasta ilmapiiristään ja mukavista ihmisistä.
Tule kokemaan ja näkemään
itse!
Tänne on helppo tulla niin
etelästä, idästä kuin pohjoisestakin. Tiet, junat ja linja-autot kuljettavat Ouluun kaikista
suunnista ja lentäen Ouluun
pääsee suorilla lennoilla Helsingistä ja Turusta. Lentäen
saapuvat toivottaa tervetulleeksi syksyllä jo Oulun uusi
lentoasema!
Tervetuloa syksyiseen Ouluun!
opaskoulutuspäivien järjestelytoimikunnan puolesta
Sami Niemelä
puheenjohtaja
Oulun seudun oppaat ry
KATSO
Luennot s. 5
Ohjelma s. 24
Paikat ja majoitus s. 24
Ilmoittautuminen Oulun valtakunnallisille opaskoulutuspäiville 15. – 16.10.2011
Nimi______________________________________ Sähköposti_____________________________________________ Puhelin ___________________________
Osoite____________________________________________________________ Opasyhdistys/paikkakunta nimineulaan ________________________________
KOKOUS- ja MAJOITUSPAKETIT (rastita valintasi):
1. Opaspäivien paketti 2 pv 15. – 16.10.2011
Hintaan sisältyy opaskoulutuspäivien koko ohjelma, ohjelmassa mainitut ateriat ja kahvit sekä majoitus valitussa hotellissa ja huoneessa.
___
Hotelli Lasaretti, majoitus 2hh 189 e / hlö
___ Hotelli Lasaretti, majoitus 1hh
217 e / hlö
Ilmoittautumiset ja ohjelma:
___ Sokos Hotelli Arina, majoitus 2hh 192 e / hlö
www.oulunseudunoppaat.fi
___ Sokos Hotelli Arina, majoitus 1hh 224 e / hlö
Huonetoveri __________________________________
Saapumisaika hotelliin _______________
Varaan lisävuorokauden _______________ (päivämäärä)
___ Hotelli Lasaretti, 2 hh 40 e / hlö
____ Sokos Hotelli Arina, 2 hh 43 e / hlö
___ Hotelli Lasaretti, 1 hh 68 e / hlö ____ Sokos Hotelli Arina, 1 hh 75 e / hlö
2. Opaspäivien paketti 2 pv 15. – 16.10.2011
___ Ilman majoitusta 3. Opaspäivien paketti 1 pv 15.10.2011
___ Sisältää lauantain ohjelman kokonaisuudessaan (ei majoitusta) 4. Kokouspäiväpaketti 15.10.2011
___ Sisältää lauantain päiväohjelman (luennot, liittokokous, lounas ja 2 x kahvit) 150 e / hlö
120 e / hlö
50 e / hlö
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:
Go Arctic!
PL 53 (Nahkatehtaankatu 6)
90015 OULUN KAUPUNKI
[email protected]
Puh. 044 022 4060
Postitse tai puhelimitse tehdyistä
ilmoittautumisista veloitetaan
10 euron käsittelymaksu.
Tutustuminen Ouluun ja Oulun seutuun: sunnuntain retket (ilmoittautuessasi laita retket toivejärjestykseen 1, 2, 3.
Paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä).
___ Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä. Prumenaati Oulun keskustassa, jonka päätteeksi tutustumiskäynti valitsemaasi kohteeseen. Kävelykierroksen
jälkeen linja-autokuljetus Maikkulan kartanoon.
Valitse tutustumiskohde: __ Pohjois-Pohjanmaan museo
__ Taidemuseo __Tiedekeskus Tietomaa
___ Syksy saapuu Lakeuden niityille ja pelloille. Kulttuuri kukoistaa kesän jälkeenkin. Linja-autokierros Lakeudella. Kiertoajelu päättyy Maikkulan kartanoon.
___ Lohta, tervaa, puuta, koskia ja jotain muuta. Kiertoajelu Oulussa ja Kiimingin Koitelin koskilla. Kiertoajelu päättyy Maikkulan kartanoon.
Ruoka-aineallergiani ja muuta huomioitavaa: ______________________________________________________________________________________________
Aiempaa työuraa on kertynyt
ulkomaankaupan ja telekommunikaatioalalla yhteensä 25
vuotta.
Oulu on
rokkia ja
paljon muuta
Oulu sijoittui Taloustutkimuksen kaupunkien mielikuvia
ja suositeltavuutta kartoittaneessa selvityksessä korkealle
saavutettavuuden, tapahtumien sekä majoitus- ja ravintolatarjonnan arvioinneissa.
Kotimaassa Oulu tunnetaankin hyvin ja se osataan laittaa
Suomen kartalle. Valitettavasti tunnettuus hiipuu hyvin
nopeasti jopa naapurimaissa, joissa ensin pitää levittää
Suomen kartta, ja tuoda esille
loistavat liikenneyhteydet ennen kuin päästään kertomaan
kaupungista ja sen ympärillä
olevista upeista kohteista.
Oulun Matkailu Oy toimijoineen katsookin matkailumarkkinointia
laajalla
perspektiivillä.
Toimijoina
ovat Oulun kaupungin lisäksi
kuusi lähikuntaa, majoitus- ja
kuljetusliikkeitä,
tapahtumatuottajia,
Osuuskauppa
Arina ja Oulun Liikekeskus ry
kaupan edustajina sekä seudun matkailualueista Syöte/
Pudasjärvi, Rokua, Kalajoki ja
Keskipiste.
Kaupunkikuva ja –kulttuuri eivät synny vain yhdestä
asiasta tai teosta, vaan siihen
vaikuttavat kaikki. Oulun seudulla uskotaan vahvasti matkailun kasvumahdollisuuksiin,
mutta se edellyttää uusien
matkailua tukevien investointisuunnitelmien ja kehitysprojektien toteutumista ripeällä
Huom!
Kaarina Kantele:
Matkailun
pohjoinen
ulottuvuus
aikataululla. Matkailijoiden
ja asukkaiden palvelut eivät ole toistensa kilpailijoita,
sillä matkailussa kaupunkikohteen valintapäätökseen
vaikuttavat seikat edistävät
myös asukkaiden viihtymistä
kotiseudullaan.
Oppaiden kanssa teemme
yhteistyötä ja hyödynnämme heidän osaamistaan mm.
matkanjärjestäjävierailuiden
ja lehdistövierailuiden ohjelmissa. Jatkossa olisi hienoa,
jos meilläkin oppaana toimisi
vaikkapa tervaporvari. Opastusten sisältöjä ja opastusreittejä pitää myös jatkuvasti
kehittää. Tavoitteena voisi olla
vähemmän pysähdyksiä ja
kohteita, mutta sitäkin enemmän tarinaa ja elämyksiä valituissa kohteissa.
Pohjoiseen
suuntautuvalla
matkailulla on monia eri muotoja, joihin vaikuttavat niin
kohteen maantieteellinen sijainti kuin matkailijoiden matkustusmotiivit. Yhä useammin
on myös noussut esille ajatus,
että matkailun tavoitteena
ei ole vain tuottaa virkistystä
tai mahdollistaa työtehtävien suorittaminen, vaan matkailun tavoitteena tulee olla
myös hyvinvoinnin luominen
kohdealueelle.
Kaarina Kantele tarkastelee
esityksessään syitä, miksi pohjoiseen Suomeen ja Lappiin
on matkustettu, mistä nousevat pohjoisen matkailun
mahdolliset uudet vetovoi-
Kaisu Laurila-Seluska on toiminut Oulun Matkailu Oy:n
toimitusjohtajana pian vuoden. Kiimingistä kotoisin oleva filosofian maisteri harrastaa haitarinsoittoa ja tanssia.
Hänet voi tavata myös mökiltä
ja sauvakävelypolun varrelta.
Opaskoulutuspäiville ilmoittaudutaan
osoitteessa www.oulunseudunoppaat.fi 1.8. – 16.9.2011
16.9.2011 jälkeen tehtyihin jälki-ilmoittautumisiin lisätään 30 €/hlö kokouspakettien
hintoihin.
30.9.2011 jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko paketin hinta.
Ilmoittauduttuasi saat laskun, jonka maksamalla vahvistat osallistumisesi sekä
majoitusvarauksesi.
Ilmoittautumiset hoitaa Go Arctic! Oy. Ilmoittautumiset, kokouspaketti- ja majoitusvaraukset voi tehdä vain Go Arctic!:n kautta, sillä opaskoulutuspäivien erikoishintoja ei ole
saatavilla suoraan hotelleista.
!
t
o
n
n
e
Lu
matekijät ja kuinka ne ovat
tunnistettavissa.
YTT, FM Kaarina Kanteleella
on yli kahdenkymmenen vuoden työkokemus matkailu- ja
majoitusalan asiantuntija- ja
johtotehtävistä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänen
ammatillinen
osaamisensa
kattaa kohderyhmälähtöisen
matkapalvelujen suunnittelun ja tuottamisen sekä kotimaassa että ulkomaille. Kaarina Kantelen vuonna 2006
Lapin yliopistossa valmistunut väitöskirja käsitteli Lapin
kehittymistä kannustematkailukohteeksi 1980-luvulla. Tällä
hetkellä Kaarina Kantele toimii
Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutissa Rovaniemellä
matkailualan yliopettajana.
Tuija Kauppinen:
Opas
- elämyksen
tuottaja?
Hyvä palvelu ei ole vielä elämys. Elämyksessä olennaista on se, millainen kokemus
vieraalle luodaan. Elämysten
tuottajat johdattavat asiakkaan tunnelmasta toiseen
kokemuksen läpi. Itsekin
opastehtävissä toiminut Tuija
Kauppinen tuo puheenvuorossaan esille oppaan roolin
elämysten tuottajana.
Elämystuotteet
tehdään yhdessä
Matkailijat ovat entistä kokeneempia. He haluavat osallistua aktiivisesti matkan ja sen
tarjoamien kokemusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Elämyskokemukset syntyvätkin matkailupalvelujen tarjoajien, asiakkaiden ja paikallisten kohtaamisissa. Oppaalla
on keskeinen rooli elämyksen
syntymisessä.
Tarina on tuotteen ydin,
jonka perusteella asiakas valitsee juuri tietyn tuotteen
monien joukosta. Se antaa
tuotteelle merkityksen, joka
koetaan henkilökohtaisesti:
tämä tuote on juuri minua
varten. Merkityksellisyys perustuu siihen, että tuote on
tärkeä osa ihmisen elämää.
Elämystä ei voi taata
Elämys on aina henkilökohtainen, eikä sitä voi kenellekään
taata. Elämysten syntymiseen
voi kuitenkin vaikuttaa, kun
niitä tuottaa ja tuotteistaa
suunnitelmallisesti.
Lapin elämysteollisuuden
osaamiskeskuksessa LEOssa
on kehitetty työkaluja elämysten suunnitteluun ja kehittämiseen. Kauppinen avaa
esityksessään elämyksen kuusi elementtiä - yksilöllisyys,
aitous, tarina, moniaistisuus,
kontrasti ja vuorovaikutus - ja
inspiroi miettimään kuinka ne
toteutuvat oppaan työssä.
Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri auttaa
matkailualaa
uudistumaan
ja menestymään muuttuvassa kilpailutilanteessa, jossa
kohderyhmät ovat yhä pirstaloituneempia, vihreä talous
ja vastuullisuus tuovat uusia
mahdollisuuksia ja internetin
merkitys osana ostoprosessia
on ylivoimainen.
Tuija Kauppinen toimii LEOssa viestintäpäällikkönä ja elämyskouluttajana. Työn ohella
hänet toi Rovaniemelle neljä
vuotta sitten Lapin luonto.
Vapaa-aikansa pääasiassa ulkoilma-aktiviteettien parissa
viettävä Kauppinen on myös
hyvin kiinnostunut lähi- ja
luomuruuasta. Kauppinen tekee vuosittain useamman lähialue-, kotimaan ja ulkomaan
matkan, joissa määränpäätä
tärkeämpää on itse matkanteko, kohtaamiset paikallisten kanssa ja uusien asioiden
oppiminen.
6
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
saman tien yhden puhelun tai
sähköpostin seurauksena.
Oppaiden kannalta yhteistyö on selkeyttänyt palkanmaksua. Oppaan ei tarvitse
itse lähetellä laskuja lukuisille
toimeksiantajille ja odotella
opastuspalkkaansa useilta eri
maksajilta vaan opastusten
palkat maksaa yksi ja sama,
tuttu taho kootusti toimitetun
keikkalistan mukaisesti. Tällä
yhteystyöllä on saatu aikaan
opastoiminnassa Oulun seudulla yhä ammattimaisempaa
otetta ja löydetty opastuksille jopa ehkä uudenlaista
asiakaskuntaa.
TUTUSTU
LOHEN NOUSUUN
KALATIELLÄ
Merikosken kalatiellä lohet ja
monet muut vaelluskalat kulkevat
64 portaan kautta 750 metrin taipaleen
läpi Oulujokeen kutemaan.
Incoming
Katso lisätiedot ja näe kuvaa
veden alta
Kalatie on avoinna
toukokuusta lokakuuhun.
Go Arctic!
– Pohjois-Suomen matkailupalveluiden asiantuntija
TEKSTI Kirsi Eskola
KUVA Go Arctic Oy
Go Arctic Oy on vuonna 2010
perustettu oululainen matkailun monitoimitalo. Omistajakaartilla on kymmenien vuosien matkailualan kokemus niin
ulkomaalaisten kuin kotimaistenkin asiakkaiden palvelemisesta. Go Arctic! nimen takaa
löytyvät henkilöosakkaat Sirpa Eskola, Kirsi Eskola ja VeliPekka Okkonen sekä Pohjoismaiden suurin safaritalo Lapin
Safarit.
Go Arctic! on vahva, pohjoinen matkailutoimija, joka
tarjoaa Oulun seudun ja Lapin
matkailutuotteita yrityksille,
matkanjärjestäjille sekä yksittäisille matkailijoille. Palveluihin kuuluu myös myynti- ja
markkinointipalvelut muille
matkailualan yrityksille. Nykyiset myynti- ja markkinointiasiakkaat ovat Tiedekeskus
Tietomaa ja ravintola SokeriJussin Kievari.
Kokouspalvelut ja
yritystapahtumat
Yritystapahtumaa
järjestäessäsi Go Arctic! ja Pohjois‐
Suomen parhaat toimijat
hotelleista liikennöitsijöihin
ja ravintoloista safaritaloihin
ovat käytössäsi. Kiireiset ja
vaativat yritysasiakkaat kiittävät ja arvostavat korkeaa laatua ja nopeaa, asiantuntevaa
palvelua, joka toteutuu asiastaan innostuneiden ihmisten
sekä korkeatasoisen kumppaniverkoston avulla. Monipuolisen oman tuotannon sekä
luotettavien kumppaneiden
avulla Go Arctic! toteuttaa yritystilaisuutesi tai kokousmatkasi pohjoiseen unohtumattomalla tavalla. Oulun seudun
lisäksi erityisen vahvoja kohteitamme ovat Rovaniemi,
Kemi, Levi, Saariselkä, Ylläs,
Olos, Pallas, Ruka-Kuusamo,
Kilpisjärvi sekä Hetta. Asiakas
voi varata kaikki kuljetukset,
ruokailut, majoitukset ja ohjelmat yhdeltä yhteyshenkilöltä,
avaimet käteen –pakettina ja
säästää näin omaa aikaansa!
Oulun seudulla Go Arctic!
tuottaa ohjelmapalvelut itse
laajalla valikoimalla. Talven
ohjelmistoon kuuluvat mm.
moottorikelkkasafarit, lumikenkäretket ja talvikalastus.
Kesällä lasketaan koskea, melotaan ja ajellaan tervaveneellä. Ympäri vuoden pyörivät
vuodenaikojen ja eri teemojen mukaan rakennetut tiimikisat ja -kilpailut. Pikkujoulut
ja muut yritystapahtumat
toteutetaan niin ikään kokonaisuuksina ohjelmineen,
esiintyjineen, ruokailuineen ja
tilavarauksineen.
Ryhmämatkojen osaaja
Go Arctic! on oikea kontakti
jos yhdistyksesi, urheiluseurasi tai ystäväporukkasi on aikeissa matkustaa pohjoiseen.
Yhdeltä luukulta saa ehdotuksia kiertomatkan reiteistä,
tietoa hyvistä majoitus- ja
ruokailukohteista, osaavista
oppaista ja vaikkapa matkanjohtajan koko reissulle. Kaikki
matkaan liittyvät varaukset
voi tehdä vaivattomasti saman yhteyshenkilön kanssa,
joka tuntee koko matkan kulun eikä tarvitse olla yhteydessä joka kohteeseen erikseen.
Opasvälitys
Go Arctic! hoitaa Oulun seudun oppaat ry:n auktorisoitujen oppaiden opasvälityksen. Opasvälitys on hoidettu
yrityksen kautta jo vuodesta
2008 lähtien, kun se aloitti
kahden naisen voimin avoimena yhtiönä. Yhteistyö
opasyhdistyksen kanssa on
toiminut erinomaisesti ja
asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä
kokonaisvaltaiseen
palveluun.
Opastustuotteet ovat selkeästi hinnoiteltuja kokonaisuuksia ja tarvittaessa kuljetuksen, ruokailut tai jopa
majoituksen on yllättäen
saanutkin varata ryhmälleen
Go Arctic! palvelee myös ulkomaalaisia matkailijoita. Se
tarjoaa täyden valikoiman palveluita ympäri maailmaa tulevien asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin Helsingistä Utsjoelle ja
aina Pohjois-Norjaan ja –Ruotsiinkin asti. Asiakkaina ovat
niin incentive- ja kokousmatkustajat kuin turistiryhmät ja
yksittäiset matkailijatkin.
Lapin Safareiden Arctic Incentives -kannuste- ja kokousmatkabrändin tarjonnasta
löytyy palvelut tyydyttämään
minkä tahansa ryhmän tarpeet – vaikka vähän erikoisemmatkin. Kiehtovia, kiinnostavia ja taatusti ikimuistoisia
aktiviteetteja on tarjolla kesää
talvea! Jäänmurtajaristeily, uiminen jäisessä meressä, kelkka- tai koirasafari, yöpyminen
lumilinnassa. Keskiyön kanoottiretki, kesäiset festivaalit
ja yötön yö. Lapissa ja Oulun
seudulla voidaan varmasti yllättää hänetkin, joka kuvitteli
jo kokeneensa kaiken…
Oulun seutu tarjoaa upeat
retkeily- ja veneilymahdollisuudet, maustettuna sopivalla annoksella historiaa ja
kulttuuria. Kesällä Oulu on
eläväinen
festarikaupunki hyvän ruoan, musiikin ja
keskiyön auringon ystäville.
Ilmakitaransoiton MM-kisat
järjestetään elokuussa. Helmikuussa järjestettävä Poro Feria
yhdistää saamelaiskulttuurin
ja flamencon – siinä vasta sekoitus, jota et taatusti löydä
muualta kuin Oulusta!
Matkustatpa siis Oulun seudulle tai Lappiin töiden tai loman vuoksi, yksin tai yhdessä
tarvitsee vain muistaa tämä
kannustushuuto: Go Arctic!
Kalatie Oulujoen suistossa ohi Merikosken voimalaitoksen (2003).
Merikosken kalatie
”Vastavirtaan nousee lohen suku”
– kirjoitti oululainen runoilija Juhani Siljo.
TEKSTI Kaarina Kokko
KUVA Oulun kaupunki
Lohi on ollut tärkeä Oulujoen
varren asukkaille kautta aikojen. Tätä ”punaista kultaa”
on syöty lähes joka aterialla,
suolattuna rahdattu vesiteitse maailmalle tervan ja voin
ohella ja sillä on myös maksettu verot Ruotsin kruunulle.
Lohenpyynti ei ole houkutellut joelle vain kalasta elantonsa hankkivia paikallisia, vaan
myös ulkomailta asti mm.
englantilaisia urheilukalastajia ns. lohilordeja omalaatuisine seurueineen 1800- luvulla.
Lohi on Oulun historiaa; komeileehan se vaakunassakin.
Kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen totesi vuonna 1959
veistettyään ”Kalasääski ja
lohi” teoksen Oulujoen suulle Pokkisen puistoon, että
”Siitä tulleeki sitten Oulujoen
viimeinen lohi”. Hän viittasi
Oulujoen patoamiseen ja valjastamiseen sähkön tuottoon.
Luonnon lohen katoamista
on ehtinyt surra jo useampi
sukupolvi Oulujoen vaikutuspiirissä. Siitä on noin 60 vuot-
ta aikaa, kun kala on noussut
Oulujokea pitkin Oulujärveen
saakka. Sen jälkeen, kun voimaloita toisen maailman sodan jälkeen rakennettiin yksi
toisensa jälkeen, kalat ovat
iskeneet päätään patorakennelmien betoniin.
Oulujoen vaelluskalakantoja on voimalaitoksen rakentamisen jälkeen ylläpidetty
vuosittaisin velvoiteistutuksin. Tavoitteena on ollut saada
joen yläjuoksun kutualueet
sellaiseen kuntoon, että poikasia syntyy myös luonnonvaraisesti. Kalatien rakentamisen myötä lohen on ollut
mahdollista palata pitkältä
kierroltaan kutemaan joen
makeaan veteen.
Oulun Energian Merikosken kalatie Oulujoen suulla
on Suomen pisin ja se otettiin käyttöön kesällä 2003.
Nousuhaluisten lohien ja
muiden vaelluskalojen haastava työ on löytää kalatien
portti ja nousta 750 metrin
mutkikas tie, joka on porrastettu 64 portaalla 11 metrin
korkeuteen merenpinnasta.
Loppunousun ennen voimalaitoksen yläaltaaseen pää-
7
ruudulta. Kaikki kalatien läpi
kulkevat kalat lasketaan, laji
määritellään, paino punnitaan ja sekä menosuunta että
kulkunopeus rekisteröidään.
Lohen ohella kalatietä ovat
käyttäneet taimenet, ahvenet,
siiat, kuhat ja lahnat. Kalatie
pidetään auki toukokuusta lokakuulle ja tuona aikana joen
yläjuoksulle pääsee vuosittain
useampi sata lohta osan ollessa yli 10-kiloisia vonkaleita.
Sekä oululaisten että matkailijoiden toive on omin silmin
nähdä moisen vonkaleen hyppäävän Merikosken patosillan
kupeen purouomassa kuten
ennen voimalaitoksen rakentamista nähtiin Lassinkallion
koskessa. Purouoma on kauniilla kukkaistutuksillaan komeasti maisemoitu nähtävyys
jo sellaisenaan Lasaretin saaren arvokkaassa historiallisessa miljöössä.
Merikosken kalatie on toteutettu Oulujoen virkistyskalastuksen kehittämiseksi,
pysyvän
tutkimuskohteen
tarjoamiseksi ja Hupisaarten
alueen maisema-arvojen lisäämiseksi. Kalataloudellisesti
kalateiden hyöty ei ole niin
suuri kuin mitä niillä on merkitystä ihmisille lisäämässä
tietoisuutta ja halua huolehtia omasta ympäristöstään.
Arvokalan saaminen jokeen
takaisin yli puolen vuosisadan tauon jälkeen on tärkeää
jokivarren virkistys- ja matkailukäytölle. Kalatie kiinnostaa
sekä paikallisia että ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomaisia
matkailijoita.
syä muodostaa Hupisaarten
puiston osin puromaiseksi
maisemoitu osio. Merikosken
kalatien rakentamisen lisäksi
tavoitteena on tulevaisuudessa saada yläjuoksun kutualueet kunnostettua ja saada
poikaset lisääntymään luonnonvaraisesti Oulujoen sivuhaaroissa. Jatkosuunnitelmat
on jo tehty kalaportaiden, hissin
VIIHTYISÄ MAJOITUS
tai luonnonmuOULUSSA
kaisen kalatien
rakentamiselle
vielä
kuuteen
voimalaitokseen
ja näin toiveena
on saada kala
nousemaan aina
Oulujärveen asti.
Merikosken
Kaupungissa ja samalla kaukana sieltä
kalatien loppupäässä on lähinHotelli-ravintola Lasaretti sijaitsee kauniilla
nä tutkimuskäytpuistoalueella Lasaretinsaaressa Oulujoen
töön tarkoitettu
rannalla. Tervetuloa majoittumaan ja
tarkkailuhuone,
myös ruokailemaan arvostettuun
jonka ikkunaan
À la Carte -ravintolaamme.
suunnatun nettiKatso hotellitarjoukset: www.lasaretti.com
kameran välityksellä voi seurata
kalojen liikkeitä
vaikka oman koKasarmintie 13, Oulu, p. 020 757 4700
titietokoneensa
www.lasaretti.com
8
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
Kansainvälinen geokohde
Rokua Geopark
TEKSTI Jari Nenonen, GTK
KUVA Rokua Geopark
Rokuan, Oulujärven ja
Oulujokilaakson muodostama Rokua Geopark on
saavuttanut ensimmäisenä suomalaisena alueena
UNESCO:n suojeleman Geopark –verkoston jäsenyyden.
Rokua Geopark on samalla
pohjoisin maailmanlaajuisen Geopark –verkoston 67
kohdealueesta.
Jäsenyydestä
päätettiin
Kreikassa, Lesvoksen saarella syksyllä 2010 Euroopan
Geopark –verkoston konferensissa. Jäsenyyden kautta
alueen elinkeinoelämä, erityisesti matkailu, saa aivan
uudenlaisen mahdollisuuden
verkostoitumiseen ja toimimiseen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Jäsenyys
lisää huomattavasti alueen
kiinnostavuutta ja siten alueelle tulevien matkailijoiden
määrää ja viipymää. Jäsenyyden kautta Rokuan Geopark
alueen ja Suomen ainutlaatuisen kauniin luonnon kansainvälinen tietoisuus lisääntyy.
Utajärven ja Vaalan kuntien
sekä Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiön ja Metsähallituksen toimesta. Geologian tutkimuskeskus toimii
alueen geologisena asiantuntijatahona.
Rokua Geoparkin viralliset
avajaiset pidettiin kansainvälisen Geopark viikon päätteeksi
28.5.2011.
Kappale geologian
oppikirjaa
Rokua Geoparkin juuret
ulottuvat miljardeja vuosia
vanhaan kallioperään, joka
koostuu Oulujärven alueen
arkeeisista gneisseistä, Rokuan alueen paleoproterotsooisista metakonglomeraateista
ja grauvakoista sekä Rokuan
luoteispuolelle jäävästä nuorten sedimenttikivien jaksosta.
Näistä viimeksi mainittu on
helposti kuluvana toiminut jäätikköjoen kerrostaman Rokuan
harjun
hiekkakerrostumien
pääasiallisena lähdealueena.
Jäästä maaksi
Rokuan maisemapalapeli
Rokuanvaaran harjumaisema
on yhdistelmä erilaisten geologisten prosessien tuottamia
maastomuotoja, jotka lomitRokua Geoparkin
tuvat toisiinsa palapelin tavahvuuksia ovat:
voin. Paloista rakentuu ko• erinomaisesti havainnoitavissa
konaisuus, ainutlaatuinen
oleva geologinen perintö oooo
luonnonmuodostuma,
jonka yksityiskohdissa
• runsas matkailun palvelutarjonta
hyvine majoitusmahdollisuuksineen kuvastuvat alueen kehitysvaiheet muinaisen
• Rokuan kansallispuiston, Oulumannerjäätikön purisjärven ja muun alueen runsaat
tuksesta nykypäivään.
ja monipuoliset ulkoilureitit
Rokua on osa Hailuodos• erityisesti vahva alueellinen
ta
Sotkamon
kautta Ilomanttuki jäsenyydelle.
siin jatkuvaa 400 km pitkää
harjujaksoa, joka syntyi jäätikköjoen kerrostamana vaiheitSe avaa alueen kouluille erin- tain aikavälillä 12000–10000
omaiset mahdollisuudet yh- vuotta sitten.
teistyöhönmuiden
maiden
Sorasta koostuva ydinharju
Geopark-alueiden koulujen ja sitä peittävä suistohiekka
kanssa.
muodostavat yhdessä RokuPitkäjänteinen työ jäse- an maisemapalapelin ensimnyyden saavuttamiseksi on mäisen palan. Ydinharju ja
käynnistynyt vuonna 2005. suistohiekka kerrostuivat jääJäsenyyshakemus Geopark tikkötunnelissa virranneiden
–verkostolle toimitettiin mar- sulamisvesien helposti kuluraskuussa 2009 Muhoksen, vasta Muhos-muodostumasta
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
e
Rokuall än!
mä
retkeile
irrottamasta ja kuljettamasta kivi- ja hiekka-aineksesta
11000–10400 vuotta sitten.
Jään sulettua karkeasta
ydinharjusta ja sitä peittävästä suistohiekasta koostuva
muodostuma lepäsi muinaisen Ancylusjärven pohjalla.
Hiekkamassoihin hautautuneet jääkappaleet alkoivat
sulaa. Sulamisen myötä hiekkamuodostuman jokseenkin
tasainen pinta vajosi laajoilla
alueilla monimuotoiseksi suppakuoppa- ja kumpumaastoksi. Se muodostaa Rokuan maisemapalapelin toisen palan.
Maankohoaminen oli nopeaa. Muutamassa vuosisadassa
vaaran laki kohosi särkäksi Ancylusjärven ulapalle. Laen paljastumista seuranneen tuhannen vuoden aikana aaltojen
huuhtomistyö kävi järjestyksessä läpi Rokuan hiekkaiset
rinteet muokaten ne rantavallien sarjoiksi. Ne muodostavat
maisemapalapelin kolmannen palan.
Aaltoja seurasi tuuli. Se
kuljetti vedestä vapautuvien
kasvittomien hiekkarantojen
tasalaatuista ainesta kasaten
sitä rantaviivan suuntaisiksi
rantadyyneiksi ja kaareviksi
paraabelidyyneiksi.
Lopulta kasvillisuus sitoi hiekan ja
dyyneistä tuli fossiilisia. Dyynit muodostavat palapelin
neljännen palan.
Turvemaat muodostavat
Rokuan
maisemapalapelin
viimeisen palan. Turvetta alkoi
syntyä alarinteiden kosteissa
painanteissa heti niiden noustua vedenpinnan yläpuolelle.
Alkuperäinen harjutasanne,
supat ja harjukummut, rantamuodostumat, tuulikerrostumat ja suot muodostavat
yhdessä Rokuan maisemapalapelin ja samalla maiseman
rungon. Maaperän laatu, vedenläpäisevyys ja paksuus
sekä vaihtelevat pinnanmuodot, pohjavedenpinnan asema sekä ilmasto määräävät
Rokuan elollisen luonnon
kasvuolosuhteet ja sitä kautta
sen lajivalikoiman.
Rokuan Geoparkin alueella maisemapalapelin palasia ovat edellä mainittujen
Yksi Utajärven kivipuiston mielenkiintoisista ja upeista kivistä.
lisäksi myös kallioperän eri
ikävaiheita edustavat alueet sekä harjualuetta ympäröivät,
mannerjäätikön
kerrostamat moreenialueet
muodostumineen.
Rokuan Geopark alue koostuu geologisten kohteiden
lisäksi monipuolisesta valikoimasta opastettuja arkeologisia, historiallisia ja kulttuurikohteita. Kohteet valottavat
alueen kehitystä kallioperästä
jääkauteen ja nykyaikaan. Rokuan alueen kehitystä valotetaan opastuskeskus Supan
näyttelyssä. Geologista pala-
GEOLOGIAA:
Oulujärven arkeeiset gneissit:
• raitaisia gneissimäisiä granitoideja sekä massamaisia graniitteja
• muodostunut noin 2600 Ma
(miljoonaa vuotta) sitten
• 2200–1900 Ma sitten graniittigneissien heikkousvyöhykkeisiin
tunkeutui basalttista kivisulaa,
joka kiteytyi diabaasijuoniksi
Rokuan kivilajit:
• Pohjois-Pohjanmaan paleoproterotsooista liuskejaksoa
• 2300–1900 Ma sitten kerrostuneista merellisistä sedimenttikivistä ja vulkaniiteista
• nykyinen muoto noin 1900-1800
Ma sitten Svekofennidien vuorijonopoimutuksessa
Muhos-muodostuma:
• sedimenttikivien esiintymä
kallioperän siirrosten rajaamassa
vajoamassa (graben)
• arkeeisen- ja svekofennisen
pääalueen rajan tuntumassa
• syvimmillään noin 1 km syvyinen
ja sitä ympäröi noin 1800 Ma
ikäinen granitoidikompleksi
• sedimenttikivet kerrostuivat
1400–600 Ma kuluessa arkeeisenpaleoproterotsooisen kiteisen
kallioperän päälle
peliä voi koota Rokuan Sydän
geologisella
luontopolulla,
jolla palat koostuvat geologisista muodostumista. Geologisista kohteista ja reiteistä
löytää hyvää tietoa myös
Geologian tutkimuskeskuksen julkaisemasta geologisesta retkeilykartasta. Ihmisen
historiasta ja vaikutuksesta
alueella kerrotaan mm. Manamansalon Peurapolulla tai
Nimisjärven
arkeologisissa
kohteissa.
GEOPARK faktat
• Unescon suojelema maailmanlaajuinen ainutlaatuisten
geologisten kohteiden verkosto
• Verkostoon kuuluu 67 kohdetta,
joista 37 on Euroopassa
• Perustettu vuonna 2000
• Verkoston tehtävänä on edistää
luontomatkailua, luonnontieteiden opetusta ja kestävää
kehitystä
• Rokua Geopark on Suomen
ensimmäinen ja maailman
pohjoisin kohde
• Rokua Geopark kattaa 1326 km2
laajuisen alueen Muhoksen,
Utajärven ja Vaalan kunnissa
Rokua Geopark, Go Arctic
ja Oulun seudun oppaat
järjestivät keväällä koulutuksen, jossa perehdyttiin Geopark-alueen
historiaan sekä kulttuuri-,
luonto- ja geologisiin
kohteisiin ja reitteihin.
Matkailu- ja opastuspakettien tuotteistamista
jatketaan yhteistyössä
syksyllä. Oulun seudun
oppaat ry ja Go Arctic!
Oy hakevat palveluilleen
myös Geopark-logon
käyttöoikeutta./SN
Koe kiehtova kivikausi Kierikissä
TEKSTI Miska Sliden, museoamanuenssi, Kierikkikeskus
KUVAT Kierikkikeskus/
Elina Helkala
Iijoen rannalla Yli-Iissä sijaitseva arkeologinen näyttely- ja
toimintakeskus Kierikki täyttää tänä syksynä kymmenen
vuotta. Keskelle laajaa muinaisjäännösaluetta rakennettu keskus tarjoaa yleisölleen
ainutlaatuisen
kivikautisen
elämyksen. Yli-Iin Kierikin alueella kukoisti kivikautinen
kyläkulttuuri noin 5000–3000
vuotta ennen ajanlaskumme
alkua.
ninnan muodossa. Yhdessä
toiminnallisen
Kivikauden
kylän kanssa näyttely antaa
monipuolisen kuvan muinaisten suomalaisten elämästä.
Kesäisin Kivikauden kylässä
on paikalla opas, joka kertoo
kivikauden elämästä ja opastaa kävijöitä jousiammunnan
ja kivenhionnan saloihin.
Kierikkikeskus tarjoaa myös
esihistoriaa henkiviä, jännittäviä opastus- ja ohjelmapalveluja, joista suosituimpia ovat
opastuskierrokset kivikauden
kylään. Työporukat suosivat
hauskalla tavalla ryhmähenkeä nostattavaa kivikautista
heimokilpaa.
Toimiva ja toiminnallinen
kokonaisuus
Erikoislaatuisia
tapahtumia
Kierikin arkeologinen näyttely esittelee alueen rikasta
löytömateriaalia ja kertoo
kokemuksellisella tavalla koko Suomen esihistoriasta jääkaudesta kivikauden loppuun.
Näyttely on saanut kansainvälistä tunnustusta Europa
Nostra -palkinnon ja Museum of the Year -kunniamai-
Kierikin vuoteen mahtuu monenlaisia tapahtumia. Päärakennuksen välittömässä läheisyydessä Kierikinkankaalla
tutkitaan joka kesä arkeologisin kaivauksin noin 5500 sitten asutettua merenrantakylää. Myös yleisö voi osallistua
kaivaustutkimuksiin heinäkuun ajan. Kaivauksia johtaa
9
ammattiarkeologi, joka ohjaa
ja neuvoo kaivaustekniikassa
ja löytöjen tunnistamisessa,
joten aiempaa kaivauskokemusta ei tarvita. Yleisökaivaukset ovatkin suosittu tapa
tutustua
muinaistutkimukseen ja arkeologin kiehtovaan
ammattiin. Samalla saa olla
mukana tutkimuksissa, jotka
tuottavat lisää tietoa Iijokivarren rikkaasta menneisyydestä.
Vuoden kohokohta on heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävät Kivikauden markkinat, jolloin
kivikauden kylä kuhisee muinaista elämänmenoa. Koko
viikonlopun kestävän tapahtuman ohjelmassa on muun
muassa
keramiikanvalmistusta, pystypainia ja saunomista hikimajassa, jousitaistelunäytös sekä jännittävä ja
vauhdikas primitiivitaitokisa.
Yleisö saa mieluusti osallistua
moniin ohjelmanumeroihin.
Päärakennuksessa on samaan
aikaan markkinat, joilla on tarjolla lähialueen käsityöyrittäjien tuotteita.
Tapahtumavuoden päättävät perinteiset joulumarkkinat marraskuun lopulla, ja
alkuvuotta piristävät koko
perheen Pakkaspäivät helmimaaliskuussa.
Monipuolisia palveluita
Arkkitehtuuristaan palkittu
Kierikkikeskuksen päärakennus on Pohjoismaiden suurin moderni hirsirakennus.
Päärakennuksessa asiakkaita
palvelevat kokouskäyttöön
varusteltu auditorio elokuvaesityksineen sekä museomyymälä, jonka valikoimassa on
esihistoriaan pohjaavia käsityötuotteita ja matkamuistoja. Kierikki-ravintola tarjoaa
suolaiset ja makeat herkut
kahvin seuraksi. Kesällä on
päivittäin tarjolla herkullinen
lounasbuffet.
Kierikkikeskus
Pahkalantie 447 A
91200 YLI-II.
(08) 558 58265
[email protected]
www.kierikki.fi
Kuvat ovat vuoden 2010
Kivikauden markkinoilta.
10
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
Oulun lentoasema uudistuu
matkustajan eduksi
Teksti Sami Niemelä
Kuvat Finavia
Oulunsalossa sijaitseva Suomen toiseksi vilkkain lentoasema on muutosten kourissa.
Keväällä 2010 alkaneet 21 miljoonan euron laajennustyöt
nousivat harjakorkeuteensa
kesäkuussa 2011. Laajennusosan 6450 neliömetriä lähes
tuplaavat Oulun lentoaseman
matkustajatilat. Laajennusosa
valmistuu syyskuussa 2011,
jonka jälkeen muutos- ja uudistustyöt jatkuvat vanhassa
terminaaliosassa. Kokonaan
valmista pitäisi olla alkuvuodesta 2012. Uudistuksen jälkeen Oulun lentoasema on
mitoitettu 1,5 miljoonalle
vuosittaiselle matkustajalle.
– Oulun lentoaseman kasvu
syntyy seutukunnan kehittymisestä, asiakaskysynnästä
ja siitä, että käytämme palveluita. Finavia toteuttaa lentoasemapalveluita liiketoimin-
taperiaatteella yhteistyössä
seutukunnan ja lentoyhtiöiden kanssa. Oulun lentoasema on Finavialle tärkeä nyt
käynnissä olevan laajennuksen valmistuessa ja tulevaisuudessa, Finavian toimitusjohtaja Samuli Haapasalo
sanoo.
Lentoasemalle tuleva huomaa ensimmäisenä uudistetut ja laajennetut pysäköintialueet. Business-pysäköintialueella P1 autoille on lämpöpaikkoja. Myös ympäristönäkökohdat on otettu
huomioon: lentoaseman lämpöpistokkeita voi ohjata matkapuhelimella, jolla lämmitysajan voi säätää haluamakseen.
Matkustajapalvelut
uusiksi
Lentoaseman lähtöselvitysalue uudistetaan ja sinne sijoitetaan myös enemmän lähtöselvitysautomaatteja. Samoin
turvatarkastustilat uudiste-
www.finavia.fi
Kohti uutta – Oulun lentoasema laajenee ja matkustajapalvelut uudistuvat
taan ja laajennetaan, jotta turvatarkastus sujuisi nopeasti ja
joustavasti. Myös liikuntaesteisten liikkuminen kentällä
on jatkossa entistä helpompaa, sillä terminaaliin rakennetaan hissi ja liukuportaat.
Uudistetulla lentoasemalla on entistä enemmän tilaa
myös matkustajille suunnatuille palveluille. Kahvila- ja ravintolatilat uusitaan ja niiden
ilme muuttuu Finavian Hello
Cafe –konseptin mukaiseksi.
Samoin lentoaseman ostosmahdollisuudet
paranevat
nykyisellään pienehkön myymälän pinta-ala kaksinkertaistuessa ja valikoiman monipuolistuessa. Lentoaseman
myymälässä tullaan panostamaan erityisesti paikallisiin
tuotteisiin ja niiden esillepanoon. Ostosten tekeminen
on jatkossa mahdollista myös
saapuville matkustajille.
Myös
lentokoneeseen
nousut ja poistumiset tulevat jatkossa sujumaan mukavammin, sillä laajennus- ja
muutostöiden myötä Oulun
lentoaseman
terminaalirakennukseen tulee neljä matkustajasiltaa eli ”putkea”, joita
myöten koneeseen ja koneesta pääsee säältä suojassa.
Kauempana
terminaalista
sijaitseville
lentokoneiden
pysäköintipaikoille matkustajat kuljetetaan turvallisuus- ja
mukavuussyistä busseilla. Uudella lentoasemalla on tilat ja
palvelut myös vaihtomatkustajia varten. Tähän saakka Oulun lentoasema on ollut vain
Ouluun päättyvän ja täältä
lähtevän liikenteen kenttä.
Lentomatkustus
piristynyt
Uudet lentoyhtiöt ja niiden
mukanaan tuoma hintakilpailu ovat tuoneet lentoasemalle
kokonaan uudenlaisia matkustajia. Oulun lentoaseman
asemapalvelupäällikkö Eija
Honkonen kertoo, että uudet
matkustajaryhmät on huomattu lentoasemalla.
– Yhä useammalla matkustajalla ei ole aiempaa kokemusta lentomatkustamisesta, joten myös matkustajien
neuvontaan ja ohjaukseen on
panostettu. Myös liikematkustus on osoittanut elpymisen
merkkejä. Toukokuussa 2011
Oulun lentoasemalla tehtiin
kaikkien aikojen matkustaja-
ennätys, kun kuukauden aikana lentoaseman kautta kulki
96 210 matkustajaa. Edellinen
ennätys, hieman yli 80 000
matkustajaa, oli lokakuulta
2007. Myös kesäkuussa matkustajamäärät ovat osoittaneet kasvun merkkejä.
Oulun lentoaseman vanhojen konkareiden, kotimaisten Finnairin ja Blue1:n lisäksi
Ouluun liikennöivät säännöllisesti latvialainen airBaltic ja
norjalainen Norwegian Air
Shuttle. Säännöllistä reittiliikennettä Oulusta on tällä
hetkellä Helsinkiin, Turkuun
ja Riikaan. Helsingin ja Riian
kautta matka voi jatkua minne tahansa maailmassa. Samoin Ouluun pääsee helposti
mistä tahansa.
Suomen vilkkaimmalla kotimaan reitillä, eli Oulu – Helsinki –välillä on tällä hetkellä
paljon tarjontaa, kun talvikaudella arkisin lentoja on jopa 25
suuntaansa. Blue1 on lentojen
määrällä mitattuna reitin ykkönen, koska sillä on jopa 11
päivittäistä lentoa suuntaansa. Matkustajamäärällä mitaten ykkönen on Finnair, joka
lentää jopa 10 päivittäistä
lentoa pääkaupungista Ouluun ja takaisin. Norwegian on
haastanut Finnairin ja Blue1:n
neljällä omalla vuorollaan.
Syksyllä 2010 airBaltic ilmoitti perustavansa uuden
solmuliikennekentän Ouluun
2012. AirBalticin maajohtaja
Jyrijaakko Ritamies ennakoi
yhtiön lentävän Oulusta 15–
20 suoraa lentoreittiä, kunhan
solmuliikennekenttätoiminta
on täydessä käynnissä.
Reittilentojen ohella Oulusta on tullut myös monen pakettimatkalaisen lähtölentokenttä, ja matkanjärjestäjien
tilauslentoja Oulun kentältä
lähteekin useita kertoja viikossa. Säännöllisiä lomalentoja on sesongista riippuen
niin
Euroopan kohteisiin,
Kanarian saarille kuin myös
Thaimaahan. Kysyntää suorille lomalennoille on ollut ja
esimerkiksi talvikaudella 2011
– 2012 Oulusta lennätetään
lomalaisia laajarunkokoneilla
Thaimaahan ilman välilaskuja.
Kuva Mikko Arhippainen
Kuva Joonas Kerttula
11
sesta ilman varsinaista instrumenttia. Lajin parissa kaikki
ihmiset ovat yhdenvertaisia
riippumatta rodusta, sukupuolesta, iästä, sosiaalisesta
asemasta tai seksuaalisesta
suuntautuneisuudesta.
www.ilmakitara.fi
Ilmakitaransoiton
MM-kisat 2011:
Ilmakitaransoiton MM-finaali kokoaa yhteen mahtavan yleisön.
Maailmanmestari 2009-2010.
Oulu 24.-27.8.2011
Ilmakitaransoiton MM-kisat
Teksti Hanna Jakku, Oulun
Musiikkivideofestivaalit ry
Kuten Billy Idolkin aikoinaan
lauloi, myös Ilmakitaransoiton MM-kisat ovat suloisimmillaan 16-vuotiaana! Vuonna 1996 alkunsa saaneesta,
semi-absurdista performanssitaiteesta on vuosien saatossa kasvanut kansainvälisen
yleisön ja median lemmikki,
joka levittää rauhanomaista
sanomaansa yli kahdessakymmenessä virallisessa osakilpailumaassa. Neljän päivän
mittaiseksi venyvät ilmakitarakemut valtaavat maailman
ilmakitarapääkaupungin Oulun 24.–27. elokuuta.
Vuosien 2009 ja 2010 tuplamaailmanmestari Sylvain
”Günther Love” Quimene
puolustaa titteliään MM-finaalissa perjantaina 26. elokuuta.
Ilmakitaravuoden kulminaatiopistettä juhlitaan Oulun
Torinrannassa, jossa pääsymaksuton finaalitapahtuma
marssittaa lavalle kansainvälisten ilmakitarasankareiden
lisäksi myös hurmaavan popprinsessan, Anna Abreun sekä
muuta oheisohjelmaa.
Nelipäiväinen tapahtuma
sisältää perinteisten festivaalitorstain Mustien hevosten
karsinnan ja perjantai-illan
MM-finaalin lisäksi myös erikoisohjelmaa. Kisaan lämmitellään Ilmakitaransoiton
MM-kisojen seminaarilla sekä
Airientation –orientaatioiltamalla jo keskiviikkona 24. elokuuta. Lauantain ilmajälkeiset
käydään taas mediabrunssin
muodossa.
Ilmakitaransoiton MM-kiso-
jen taustalla on ajatus maailmanrauhan edistämisestä.
Ilmakitaraideologian mukaan
sodat loppuisivat, ilmastonmuutos pysähtyisi ja pahat
asiat katoaisivat, jos kaikki
maailman ihmiset soittaisivat
ilmakitaraa. Ilmakitaraa soittava ei näet samanaikaisesti
kykene pahantekoon ja soittamisen jälkeen pahanteko ei
enää edes huvitakaan.
Ilmakitaransoitossa on kyse
musiikin valtaan antautumi-
A
O
L
U
T
E
V
TER NIKILLE!
K
I
P
E
TAID
Taidemuseon 2. kerros, su 6.9. klo 14-15.30
Kasarmintie 7. puh 08 558 47450
Ke 24.8.2011
Ilmakitaraseminaari
Rauhala (Mannenkatu 1),
ohjelma ja ilmoittautuminen:
www.ilmakitara.fi.
To 25.8.2011
Mustien Hevosten Karsinta
45 Special (Saaristonkatu 12),
klo 23 alkaen.
Vapaa pääsy (K-18)
Pe 26.8.2011
MM-finaali,
Oulun Torinranta, klo 18-23.
Vapaa pääsy,
rajattu anniskelualue.
12
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
Oulun taidemuseo on jokaisen
OMA virkistäytymispaikka
Itkevä hauki, Hakalahti Juhani, 1977
TEKSTI Minna Mäki-Heikkilä,
Oulun taidemuseo
KUVA Oulun taidemuseo
Oulun taidemuseo sai vuonna
2009 peruskorjauksen myötä
nimekseen OMA. Uudistunut
nimi kuvaa sitä, millainen taidemuseo haluaa kävijöilleen
olla – jokaisen oma virkistäytymispaikka. Matalan kynnyksen ja korkea tason käyntikohde, jossa eturivin kotimaista
ja kansainvälistäkin taidetta
voi ihailla välittömässä ilmapiirissä. OMA tarjoaa kävijöilleen vuosittain kymmenkunta
vaihtuvaa näyttelyä. Ajateltavaa ja elämyksiä tarjoavat
myös näyttelyihin liittyvät luennot, opastukset, työpajat ja
esitykset.
OMA sijaitsee vehreässä ja
viehättävässä Ainolan puistossa, vain kivenheiton päässä
ydinkeskustassa. Liki 100-vuotias ja jykevä Åströmin tehdasrakennus tarjoaa näyttävät
puitteet taiteen esittämiselle.
Näyttelyiden lisäksi taidemuseosta löytyvät museokauppa
Ainoa ja galleria-kahvila.
Persoonallinen ja hauska
museokauppa Ainoa palvelee kävijöitä museon aukioloaikoina. Ainoan valikoimiin
kuuluu mm. lahjatavaroita
ja paikallisten käsityöläisten
tuotteita. Ainoan valikoimaa
yhdistää uniikkius ja huumori,
ja sen tuotefilosofiaan kuuluvat kierrättäminen ja tuunaus.
Taidemuseon
kahvilan
kuuluisat leivonnaiset kilpailevat ulkonäöllään taideteosten kanssa. Kahvila on
samalla itsenäinen galleria,
jonka herkku- ja taidetarjonnasta vastaa kahvilayrittäjä
Irma Mannonen.
Syksyllä 2011
Afrikkaa ja designia
Syksyllä 2011 taidemuseon täyttää Afrikka. Kiasman
ARS11-näyttely
levittäytyy
eri puolille Suomea itsenäisinä kokonaisuuksina, joista Oulun taidemuseossa
esillä oleva Afrikan tähdet
(24.9.2011– 8.1.2012) esittelee
maanosaa nykykansantaiteen
silmin. Ranskaan paenneita
siirtolaisia ovat angolalainen
Franc Lundangi, joka kuvaa
maalauksissaan muistojen ja
unien Afrikkaa ja algerialaissyntyinen Paul Amar, jonka
suuruudenhullut
simpukkaveistokset kertovat kotiikävästä entiseen Algeriaan.
Ataa Oko kuvaa piirroksissaan
näkyvää ja näkymätöntä maailmaa uskollisesti kotimaansa
Ghanan väreissä.
Ghanasta ovat kotoisin
myös hurjat, jauhosäkeille
maalatut videokerhojen julisteet, joiden tekijöinä ovat
olleet yleensä katutaiteilijat.
Näyttelyn ovat tuottaneet
Hämeenlinnan taidemuseo
ja Oulun taidemuseo yhdessä Maaseudun sivistysliiton
kanssa. Kuraattoreina ovat
toimineet Tuula Karjalainen
ja Laurent Danchin.
OMAn
ARS11-kokonaisuuteen kuuluu myös eteläafrikkalaisen Jodi Bieberin
valokuvasarja Real Beauty.
Sarja koostuu naisten muotokuvista, jotka ravistelevat
afrikkalaisuuteen
liitettyjä
stereotyyppisiä uskomuksia
ja median kauneusihanteita.
Näyttelyn ovat tuottaneet Oulun taidemuseo ja Pohjoinen
valokuvakeskus.
Lokakuusta alkaen OMAssa esittäytyy kotimaisen
korutaiteen ja vaatesuunnittelun kirjo. AITO–näyttely (8.10. - 31.12.) juhlistaa
Teollisuustaiteen liitto Ornamon 100-vuotista taivalta.
Näyttelyn lähtökohtana on
esitellä vaate- ja korualan
alankohtaisia tekijöitä ja raikkaita ideoita. Luvassa on kiehtovia, kokeellisia ja uniikkeja
kokonaisuuksia.
OMAn kokoelmasali Salkussa esitellään taidemuseon
kokoelmia vaihtuvien teemanäyttelyiden muodossa. Syksyllä 2011 Salkussa esillä oleva
Juhani Hakalahden muistonäyttely on kunnianosoitus
raahelaissyntyiselle taidemaalarille, joka teki elämäntyönsä
Oulussa. Hakalahti on puhtaiden värien ja sommittelun
taitaja, jonka asetelmat huokuvat harmoniaa mutta myös
eloisuutta.
Keväällä 2012
nykytaidetta ja klassikoita
Kevään 2012 avaa oululaissyntyinen Jaakko Mattila (21.1.–
5.4.2012), joka on taidemuseon vuoden OMA taiteilija.
Mattilan sävyiltään hienovaraiset, abstraktin ja esittävän
välille asettuvat teokset keskittyvät usein geometrisiin ja
universaaleihin muotoihin.
Mediataiteen tila Taskussa
on samaan aikaan esillä valokuvataiteilija, taiteilijaprofessori Marjukka Vainion esteettisen hehkuva videoteos
ja valokuvia. Kevät jatkuu tuoreena ja nuorekkaana Hanna
13
Tiedekeskus Pilke avaa kaikki aistit
Teksti Sami Niemelä
KUVA Pilke/Teemu Lahtiinen
Vihriälän ja Villu Jaanisoon
näyttelyillä. Nähtävillä on
myös rakastettua vanhempaa
taidetta, kun Oulun Åströmien jälkeläisen, Birgitta Helena
Hougbergin kokoelma Turun taidemuseosta esittäytyy
OMAssa. Kokoelmaan kuuluu
muun muassa von Wrightin
veljesten, Maria Wiikin ja
Hugo Simbergin teoksia.
Pohjoisuus ja kokoelmat
ovat OMAn sydän
Taidemuseon
toiminnassa
painottuu paikallinen ja pohjoinen identiteetti. Oulun
taidemuseo toimii aluetaidemuseona, joka palvelee koko
entisen läänin kuntia kuvataiteeseen liittyvissä asioissa.
Museotoimintaan kuuluvat
myös tutkimus, kokoelmien
hoito sekä niiden kartuttaminen uusilla teoksilla. Talon
omassa kokoelmassa on yli
2300 teosta. Museo vastaa
lisäksi Oulun kaupungin yli
1450 teosta käsittävästä kokoelmasta kaupungin julkisissa
tiloissa.
Oulun kaupunki on panostanut julkiseen kuvataiteeseen ja erityisesti prosenttiperiaatteeseen. Teokset on
sijoitettu yleisölle avoimiin
ympäristöihin ja tiloihin. Ne
voivat toimia vaikkapa alueen identiteetin symboleina
ja lisätä yhteisön viihtyvyyttä
ja hyvinvointia. Oulu on prosenttitaiteen edelläkävijä, ja
Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton valtakunnallinen
%-merkki
myönnettiinkin
toukokuussa 2011 Oulun
taidemuseolle.
Oulun taidemuseo OMA
Kasarmintie 7.
Puh. 044 703 7471
Avoinna ti-to, la-su 10-17 ja pe 12-19.
Perjantaisin vapaa pääsy!
www.ouka.fi/taidemuseo
Pilke on Metsähallituksen
uusi toimitalo ja tiedekeskus
RovaniemelläOunasjoenrannalla, museo- ja tiedekeskus
Arktikumin vieressä. Arkkitehtonisesti näyttävä, puurakenteinen toimisto- ja näyttelyrakennus valmistui lokakuussa 2010 ja metsäaiheinen
tiedekeskusnäyttely
avautui kesäkuussa 2011.
Kokonaispinta-alaltaan
noin 5 600 neliömetrin rakennuksessa on toimistotilat
noin 135 hengelle sekä noin
650 neliömetrin laajuinen,
pohjoisista metsistä kertova
näyttely. 4-kerroksisen puurakennuksen hiilijalanjälki on
pienempi kuin vastaavan teräs- tai betonirakennuksen.
Näyttelytoteutukseen ovat
osallistuneet puunmyyjät ja
-ostajat; Suomen Metsäsäätiön kautta vuonna 2009 toteutetussa keräyksessä 45 %
Lapissa puuta myyneistä
maksoi puukauppojen yhteydessä
vapaaehtoisen
menekinedistämismaksun.
Aina kun myyjä osallistui keräykseen, myös puunostaja
maksoi keräysmaksun.
Tiedekeskuksen näyttely
vie tutkimusmatkalle ajankohtaisiin metsäteemoihin.
Se kertoo pohjoisten metsien kestävästä käytöstä
sekä metsän moninaisista
antimista, tuotteista ja hyödykkeistä. Pilkkeen näyttely
välittää tietoa tutkimisen ja
tekemisen keinoin.
Näyttely on kuin iloinen
pilkepino, joka sisältää seuraavia teemoja: Metsää puilta kertoo metsän ekologiasta ja biologiasta; Puu kaatuu
keskittyy metsienhoitoon ja
metsätalouteen, siihen miten puun matka metsässä
alkaa ja päättyy erilaisiin jatkojalostuskohteisiin; Kaikki
puusta valaisee puun moninaisia käyttömuotoja tutusta rakentamisesta ja paperista lääkkeisiin ja vaikkapa
terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin; Metsien miehet ja
naiset aukaisee kulttuurisen
näkökulman metsien käyttöön ja merkitykseen; Terve-
Pilke = 25 – 50 cm pitkä, halosta tai rangasta pilkottu polttopuu (käytetään myös nimitystä klapi), myös valon tuikahdus tai ”pilke” silmäkulmassa; leikkisyys ja leikkimielisyys
KUN
tuloa Sahanperälle muistuttaa
alueen paikallisesta menneisyydestä: näillä sijoilla sijaitsi
aikoinaan pahamaineinenkin
Sahanperä, jonne moni meni,
mutta ei tullut takaisin…
Pilkkeen nettisivujen PuuTubessa jokainen voi jakaa
kokemuksia ja mielipiteitä
muiden Pilkeystävien kanssa.
Rakennuksessa sijaitsee myös
Pilke-tiedekeskusmyymälä,
joka tarjoaa metsän tuotteita
kaikille aisteille.
Omatoimisen näyttelyvierailun lisäksi Pilkkeen työpajat
tarjoavat erilaisille ryhmille
toiminnallisen
oppimistavan. Koululaisten työpajat on
suunnattu opetussuunnitelman mukaisesti ikäryhmittäin ja oppiaineittain. Muille
ryhmille työpajat ovat myös
mielekäs ja toiminnallinen
tapa oppia uutta. Pilke tarjoaa myös noin vartin pituisia
opastettuja Pilkevartteja, joilla
ryhmä pääsee tutustumaan
sekä taloon että näyttelyyn.
MOTO SEISAHTUU,
TUOREEN PUUN TUOKSU HOUKUTTELEE PAIKALLE
TUKKIMIEHENTÄIN.
Siinä ne katselevat toisiansa. Metsässä
on tilaa molemmille – myös tulevaisuudessa.
Tiedekeskus Pilkkeessä tutustutaan
pohjoisten metsien kestävään käyttöön.
Ajetaan motolla, kokeillaan eksymistä
ja löydetään puu jäätelöstä, purukumista ja huonekaluista. Metsässä piilee
uskomattomia asioita ja puu voi tulla
vastaan odottamattomassa paikassa.
NÄE METSÄ PUILTA
Avoinna ma–pe 9–18, la–su 10–18. Suljettu maanantaisin syys-marraskuussa.
Ounasjoentie 6, Rovaniemi Puh. 0205 64 7820
info@tiedekeskuspilke.fi www.tiedekeskuspilke.fi
14
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
Yhdessä opiskellen
Kuva TERO OJALA
Historian havinaa ja maistuvia hetkiä,
tyylikkäästi kauniissa miljöössä.
p. 0400 818 994, [email protected]
OULUN KAUPUNGIN
MATKAILUNEUVONTA
Torikatu 10 | PL 54 | 90015 Oulun kaupunki
puh. +358 (0)8 558 41330
[email protected] | www.visitoulu.fi
Antell-Leipomot Oy
Poratie 5, 90140 Oulu
puh. 020 770 2315
fax. 020 770 2305
www.antell.fi
Kesäkahvila
Tilausravintola
Tervetuloa Villa Hannalaan!
Café Villa Hannala / Oulun Aikuiskoulutuskeskus
Kahvelitie 1, Oulu. Myyntipalvelu: 044 703 7888
Sähköposti: [email protected]
Internet: www.oakk.fi/villahannala
TEKSTI Leena Kontiokari
Olemme Oulussa huomanneet, että opintokerho on
hyvä tapa suunnitella uudenlaista opastustoimintaa,
tutustua paremmin kollegoihin ja oppia toinen toiseltaan. Meillä on vuosien
varrella toiminut lukuisia
opintokerhoja
enemmän
ja vähemmän aktiivisesti.
Toimintakaavana on ollut
kiinnostavien
aihepiirien
kartoittaminen, kiinnostuneiden oppaiden ilmoittautuminen kerhoihin ja
tiedonhakutehtävien
jakaminen kerhon jäsenille.
Työskentely on vaatinut jokaiselta siihen sitoutuvalta
aikaa istua kirjaston hakukoneilla ja mikrofilmihuoneessa, tietokoneen ääressä
tietokantoja selaillen tai
vaikkapa Maakunta-arkistossa. Tarvittaessa kerholla
on ollut yhteisiä tapaamisia,
mutta ajan mittaan yhä suurempi osa ajatuksenvaihdosta on tapahtunut sähköpostilla ja puhelimitse. Lopulta
on päästy nauttimaan työn
tuloksista eli uusien opastuskierrosten
kokoamisesta aineiston pohjalta.
Loppuvaiheessa varsinkin
kävelykierroksia on harjoiteltu maastossa siten, että
jokainen on tuonut panoksensa opastuskierrokseen.
Hiukan eri tavalla on toiminut turvallisuuskerho, joka
takavuosina on kartoittanut
oppaan työn turvallisuustekijöitä. Tällainen kerho on
nyt uudelleen suunnitteilla
muistin virkistämiseksi.
Tällä sapluunalla olemme
saaneet aikaan sekä kävelyettä bussikierrokset Oulussa
ja lähiympäristössä lapsille
ja nuorille, patsaskierroksen,
kummituskierroksen, laajat
kirkkokierrokset, Oulusta etelään ja pohjoiseen suuntaavat
kierrokset, pyöräilykierrokset
sekä useita muunneltavia
hautausmaakierroksia. Kaiken tämän aherruksen tuloksena alkaa piirtyä kuva
jostakin menneiden vuosien
vaikuttajasta, kiinnostavasta
rakennuksesta, alueella vaikuttaneesta aatesuunnasta
tai jonkin alueen kehityksestä.
Siteeksi tarvitaan paljon vedenpitäviä faktoja, joiden lähteet merkitään myös toisten
kerholaisten nähtäväksi. Kerrontaa elävöittämään etsitään
tarinoita, joiden lähteenä voivat olla mm. kaunokirjalliset
tai dokumentaariset teokset,
lehtiartikkelit tai haastattelut. Tosiasioista ja tarinoista
punotaan kuin kertova matto,
jossa totuus on loimilankoina
ja tarinat värikkäinä kuteina.
Suureksi hitiksi on muodostunut kierros Kummituksia ja
kummallisia kohtaloita, jolle
on osallistunut ennätysmäärä
asiakkaita. Mystiikka, arvoitukset ja karmeatkin kohtalot puhumattakaan kummituksista kiehtovat ihmisten
mieltä. Myös hautausmaakierrokset ovat olleet niin suosittuja, että kesästä 2011 lähtien ne toteutetaan tarvittaessa
kaksoismiehityksellä.
Kaikista kootuista kokonaisuuksista on ollut suuri apu
jokaiselle kerhon jäsenelle uusien tilauskierrosten suunnittelussa. Kerhojen aikaansaannokset ovat olleet vaihdellen
myös Oulun kaupungin kesäopastuksissa mukana. Viime
aikoina hautausmaakerho on
toteuttanut mentorointia eli
hautausmaaoppaana toimineet oppaat ovat ohjanneet
uudempia oppaita hautausmaaopastuksen poluille.
Tällä tavoin syntyy myös
uusia kierroksia, koska uusi
opas ei koskaan kopioi kollegan kierrosta sellaisenaan,
vaan lisää siihen taas oman
henkilökohtaisen panoksensa. Ajatusten vaihtaminen tuo
vaihtelua ja eloa muuten aika
yksinäiseen suunnittelutyöhön. Kaksi päätœ≈ä oivaltaa
enemmän kuin yksi.
Opintokerhot ovat osoittautuneet tehokkaaksi ja hedelmälliseksi keinoksi laajentaa
opastuskierrosten valikoimaa.
Tulevaisuudessakin kokoonnumme yhteen miettimään,
mitä uutta voisimme yhdessä
luoda.
Kuva SAMI NIEMELÄ
Oulun huippusuositut hautausmaakierroksetkin on
suunniteltu opintokerhoissa.
15
Tule aikamatkalle Kajaanin rantapuistoon!
TEKSTI JA KUVA
Seija Karjalainen,
Kajaanin Matkailuoppaat ry
Tule mukaan Aikamatkalle Kajaanin historiaan. Aikamatkalla selviää, miten nimet Messenius, Brahe tai Lönnrot liittyvät
Kajaanin menneisyyteen.
Osaisitko kuvitella, millaista oli elämä yleensä Kajaanin
syrjäisessä
erämaalinnassa
1600-luvulla? Miltä tuntuisi
kohdata ihka elävä Johannes
Messenius, Kajaanin linnan
kuuluisin vanki? Messenius
kertoo mielellään itse, mitä
hän on tehnyt joutuessaan
karkotetuksi Ruotsin valtakunnan syrjäisimpään kolkkaan
Kajaaniin. Messeniuksen lisäksi linnasaarella saattaa nähdä
muitakin erämaalinnan asukkaita. Kannattaa olla tarkkana.
Kreivi Pietari Brahe rouvineen on jo tuttu näky kesäisessä Kajaanissa. Kreivi muistaa parhaiten aikaa, jolloin
kaupungissa oli vain turvekattoisia tupia, kirkko ja linna
joen saaressa. Myös Kajaanin
kaupungin
perustaminen
1651 on kreivillä kirkkaana
mielessä. Kysyttäessä Pietari
Brahe voi antaa kommentteja myös nykypäivän Kajaanin
elämänmenosta.
Torimuija Vanni Karjalaisen
roolia harjoittelee Aila Latipää.
Siirrytäänpä Aikamatkalla
parisataa vuotta eteenpäin.
Mitä kertoo Maria Lönnrot
Lönnrotin perheen elämästä
1800-luvun Kajaanissa? Erityisen kiehtovia tarinoita liittyy Elias Lönnrotin ja Maria
Piponiuksen ensimmäiseen
kohtaamiseen sahalla joen
rannassa. Kylmällä suihkulla ja
hammassäryllä on merkityksensä tässä tarinassa.
Neiti Agnes Castrenilla,
Kajaanin tyttökoulun opettajattarella, on taatusti kiehtovia
tarinoita Maria Renforsista.
Maria oli tehtailija Herman
Renforsin sisar ja näppärä
käsistään. Perhon sidonta
kuuluu olleen Marialle suorastaan intohimo. Maria herätti
kummastusta harrastamalla
valokuvausta ja kuvaamalla
ihmisiä ateljeessaan. Voi sitä
kummaa!
Unohtaa ei sovi PostiStinaa, joka kuljetti postia
Kajaanista Paltaniemelle yli
25 vuotta. Aluksi hän haki
postin Kajaanista kerran viikossa, myöhemmin kahdesti
viikossa. Postin kuljettaminen
oli säädetty postin johtosäännössä ja sitä Stina noudatti kirjaimellisesti! Mitä Stiinalla on
kerrottavana postireissuiltaan
ja miksi Stiinalla oli mukanaan
revolveri ja tikari?
Torimyyjät kauppaavat pottuja ja muita tuotteita kauppatorilla ja kertoilevat samalla
kaupungin kutkuttavimmat
jutut kaikille, jotka haluavat
kuunnella. Ja kuulijoita riittää!
Kaikki nämä henkilöt ja
muutamat muut, voit tavata
tulevana kesänä opastetulla kävelykierroksella Kajaanin rantapuistossa. Kajaanin
matkailuoppaat johdattavat
sinut Aikamatkalle Kajaanin
historiaan.
Tuokiokuvia Kajaanin
historiasta – hanke
Kajaanin matkailuoppaat työstivät rooleja Suomen kulttuu-
rirahaston Kainuun rahaston
apurahan turvin. Tavoitteena
oli tehdä rooleja ja pienimuotoisia esityksiä kajaanilaisista
henkilöistä ja menneitten aikojen tapahtumista.
Esitysten käsikirjoituksia,
puvustusta ja rooleja valmisteltiin kevään 2011 aikana.
Kainuun ammattiopiston stylistiopiskelijat suunnittelivat
näyttäviä pukuja roolihahmoille. Puvustuksen lopullisesta suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Eeva Ipatti
Ebbasta. Rooleja harjoiteltiin
Kajaanin kaupunginteatterin johtaja Miko Jaakkolan
johdolla. Rooleissa esiintyvät
pääasiassa Kajaanin matkailuoppaat. Esitykset valmistuivat kesäksi 2011.
Rooliopastuksia voi tilata Kajaanin
matkailuoppailta, pj. Riitta Auerilta
p. 044 500 4471 tai sihteeri Anja
Hongistolta p. 044 500 5276 tai
[email protected]
Roolioppaan hinta on 40 €/h.
Hietasaari – Oulun kesäkeidas
Teksti Eija Suutari
KUVA Pellepyy Oy
Oulun Hietasaari on vuosisatojen saatteessa nähnyt monenlaisia kulkijoita. Jääkauden
jälkeen Hietasaari oli kiinni
mantereessa, ja se erottui saareksi vuonna 1724, kun talvitulva puhkaisi Toppilansalmen
merelle. Salmi toimi pitkään
Oulun syväsatamana.
Toppilansalmen
rannalla
toimi 1800-luvulla PohjoisSuomelle hyvin tärkeä tervatynnyrivarasto Oulun Tervahovi, jossa terva tarkastettiin,
varastoitiin, tynnyrit leimattiin
ja laivattiin ulkomaankauppaa
varten. Muistona ulkomailta
tulevista laivoista yhä tänäkin
päivänä Hietasaaressa kasvaa
kasveja, joita muualla Oulun
seudulla ei ole. Laivojen painolastihiekan mukana saareen juurtui kaukaisten kasvien siemeniä.
1800-luvulla
Hietasaarelle antoivat leimansa myös
kauppaporvareiden kesähu-
vilat. Oulun rikkaat kauppiaat
rakensivat saareen kauniita
puisia pitsihuviloita lomaasunnoiksi. Monet niistä ovat
vuosikymmenien saatossa rapistuneet tai hävinneet. Aavistuksen historiasta voi tänä päivänä aistia yleisölle avoimessa
Villa Hannalassa, jossa toimii
Oulun aikuiskoulutuskeskuksen ylläpitämä kahvila-ravintola. Oululaiset tietävät Hietasaaresta myös mm. Möljän
kesäteatterin, vuoden 2005
asuntomessualueen, Nallikarin hiekkarannan ja leirintäalueen, kylpylä-hotelli Edenin
sekä kaksi huvivenesatamaa.
Monella paikallisella yhdistyksellä sekä Oulun ev.lut. seurakunnilla on Hietasaaressa
omia toimintakeskuksiaan ja
virkistysmajojaan.
Hietasaareen
teemapuisto?
Oulun kaupunki on yhdessä
hietasaarelaisten toimijoiden
kanssa järjestänyt ideakilpailun alueen tulevasta käytöstä.
Parhaaksi valitussa luonnoksessa esitetään Hietasaareen
jo olemassa olevien vapaaajan toimintojen rinnalle myös
uusia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Haasteita Oulun seudulla ovat kesämatkailun tehostaminen ja kohderyhmien
monipuolistaminen sekä talvimatkailun kasvattaminen.
Näihin haasteisiin voisivat
osaltaan vaikuttaa paljonkin
kaksi kehitteillä olevaa asiaa:
Hietasaareen suunniteltava
teemahuvipuisto sekä talvisten aktiviteettien (hiihto,
lumikenkäily,
pilkkiminen,
jääsurffaus, jäägolf, lasten lumimaailma…) kehittäminen.
Turismin kesäsesongin 2011
aikana eletään erään oululaisen yrittäjän mielessä mielenkiintoisia hetkiä. Pellepyy Oy:n
Jyrki Suutari, on päättäväisesti
aikeissa toteuttaa Hietasaareen
Pohjois-Skandinavian
ensimmäisen teemahuvipuiston. Toimitusjohtajalta asiaa
kysyttäessä tulee esille paljon
huvipuiston perustamiseen
liittyviä asioita.
– Pelkkä oma tahto ja into
eivät riitä. Oman sinnikkään
työn lisäksi tarvitaan mm.
kaupungin kaavoitustuki, poliittinen hyväksyntä hankkeelle sekä pitkälle tulevaisuuteen
kantava
rahoitusratkaisu.
Oleellista on myös huolellinen
suunnittelu, jossa tekijät ovat
alan ammattilaisia.
Vaikka Hietasaari hiekkaista
maata onkin, ei huvipuistobisnes ole kuitenkaan pikkupoikien hiekkalaatikkoleikkiä. Kuten mikä tahansa yritys, täytyy
myös huvipuisto suunnitella
huolellisesti. On mietittävä
kohderyhmät, budjetti, rahoitus, rakentaminen, markkinointi, työvoima jne.
– Haluan tarjota Pohjoiskalotin alueelle jotain sellaista,
mitä täällä ei vielä ole. Emme
varsinaisesti kilpaile minkään
olemassa olevan puiston
kanssa. Pohjoisen ihmiset tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen,
uusia yrityksiä ja kehittymistä
eri aloilla, positiivisessa hengessä, huvipuiston puuhamies kertoo.
Suunnitellun Kalevala Parkin
pääsisäänkäynti.
Se, mikä Pellepyy Oy:n
omaleimainen erikoisuus on,
löytyy Suomen kansallisesta
kulttuurihistoriasta. Suutari
on valinnut tulevan huvipuistonsa teeman uskomattoman
rikkaasta Kalevala-tarustosta.
Jos muutaman vuoden kuluttua Hietasaaren palvelurakennetta rikastuttaa uusi huvipuisto, muuttaa se legendan
todeksi myös nyky-lapsen elämysmaailmassa. Kyseessä olisi
elämyspuisto, joka tuo Kalevalan tarumaailman näkyväksi
rakennuksissa, oheispalveluissa, virtuaali-maailmassa sekä
koko ympäristössä.
16
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
17
Mielikuvamatkailua aurinkoisessa Oulussa
5.
1. Näkymä joen yli Tuiraan
2. Koskikeskuksen suihkulähteet
3. Tähtitorni Linnansaaressa
4. Oulun tuomiokirkko
5. Nallikarin uimaranta
Teksti JA KUVAT
Pirkko Kukkohovi
1.
4.
Vien teidät mielikuvamatkalle Oulujokivarteen
ja piirrän silmienne eteen
kesäisen vehreän ja erityisen
kauniin pyöräilyreitin.
Riittää kun kuvittelette
itsenne kesäpäivien
aurinkoisiin tunnelmiin.
Pyöräreitti alkaa Oulujoen puolella’ eli Tuiran puoleista
varresta Erkkolan sillan luota, rantaa. Huristamme Tuiran
josta ajamme Värtön rantaa uimalan vihreiden nurmikohti kaupunkia. Eipä tarvin- kenttien ja puistoalueen läpi,
nut montaa polkaisua, kun jo istahdamme hetkeksi penkille
ensimmäinen pysähdyspaik- nauttimaan jäätelötötteröä,
ka tuli kohdalle! Koivurannan katselemme uimareita ja aukahvilan pihassa on mukava ringonpalvojia sekä muita ohiistuskella ja ihailla runsasta kulkijoita. Ennen Merikosken
ja rehevää kukkaistutusten voimalaitosta puikahdamme
väriloistoa Oulujoen kimmel- joen yli kaupungin puolelle
lellessä vieressä ja samalla pitkin patosiltaa. Patosillalla
maistella vaikkapa talon tai- voi joskus hyvällä lykyllä päästä seuraamaan veden juoksuvaallisen ihania leivoksia.
Hetken rentoutumisen jäl- tusta, jolloin vettä ryöppyää
kuutioittain
keen matka
pauhaten ja
jatkuu kahviSiinä on ennen vanhaan peittäen kuilan takaa hilmahtunut melko monta vuneen kivikjalleen polkien pitkin paltamoa huristelemaan koisen jokiuopitkin joen kuohuja
man alleen.
rantaviivaa.
Reitti jatAjaessa voi
katsella leveää jokiuomaa ja kuu Ainolan puiston vehrepälyillä vastarannan hienoja ässä maastossa. Valitsemme
omakotitaloja ja vehreitä pi- läheltä jokea kulkevan polun,
hoja. Vaikuttavaa Värtön koh- joka vie Tuomenkukka-kahdalla on, että ranta ja pyörätie vilan luo. Jälleen tarjoutuu
ovat aivan joen tasalla, mikä taukopaikka, jossa voi nauttia
saa joen näyttämään todella entisen yliopiston kasvipuuisolta. Kyllä siinä on ennen tarhan istutuksista, ruusuista,
vanhaan mahtunut melko monenlajisista ja erikoisista
monta paltamoa huristella puista ja pensaista, valtavasta
täynnä tervatynnyreitä kohti valikoimasta perennoja, jotka
ilahduttavat
jokisuun Tervahovia ja suuren väriloistollaan
ohikulkijaa läpi koko kesän
maailman meriä!
Saavumme rautatiesillalle, pitkälle syksyyn.
Ainolan puistossa voi piijota pitkin ylitämme joen ja
jatkamme matkaa ’nurijalla pahtaa Pohjois-Pohjanmaan
3.
museoon tutustumaan paikalliseen ja alueelliseen historiaan. Puistosta pääsee
näppärästi myös Oulun taidemuseoon, tai vaikkapa kesäteatteriin, tai ihailemaan kalatietä, jota pitkin isommatkin
vonkaleet pääsevät voimalaitoksen ohi kohti yläjuoksua
ja parempia kutupaikkoja.
Tuomenkukan ranta on paikallisten suosittu piknik-paikka, varsinkin Vappuna, mutta
aina kauniilla säällä. Vastarannalla näkyvät Toivoniemen
värikkäät kerrostalot, joiden
kauneutta korostavat joen uomasta nousevat suihkulähteet
vesileikkeineen.
Jatkamme rantaviivaa, ja
luonnonkauniit kukka- ja kasvi-istutukset luovat edelleen
silmiä hivelevät puitteet puikkelehtia puiston poikki kohti
torialuetta. Tuiran siltojen alituksen jälkeen oikealla näkyy
Linnansaari Tähtitornin kahviloineen ja linnan raunioineen.
Tässä kohtaa voi pysähtyä
kuuntelemaan historian lehtien havinaa, kun vasemman
ja istuskella aina iltamyöhään
– tai siis aamuvarhaiseen - ystävien kanssa siemailemassa
huurteista.
Jos polkeminen vielä luonnistuu, voimme jatkaa harmaiden kuutioiden, teatterin
ja kirjaston välistä valkoista
kevyen liikenteen siltaa Pikisaareen, jossa tulijan ottaa
avosylin vastaan Sokeri-Jussi.
Myös Jussin patiolla voi nauttia virkistävän taukohetken.
Kun nesteytyksestä on huolehdittu, ja mahdollisesti nautittu paikallisia tai maakunnan
herkkuruokia ravintolan valikoimasta, suunta jatkuu läpi
Pikisaaren puutaloidyllin. Pyö2.
rätie puikkelehtii saaren läpi
luonnonkaunista reittiä ja ylittää jälleen sillan, jonka Tuiran
puoleisen rannan eli Merijalinrannan täyttävät pienet kalastajaveneet. Niillä paikalliset
narraavat lohta – tai lieneekö
sittenkin lohi, joka narraa kalastajia - voimakkaasti virtaavasta vedestä voimalaitoksen
alajuoksulta.
Reittimme kulkee Hietasaaren tanssipaviljongin ohitse,
olan takaa näkyy Pokkitörmä jonne kesäisin kokoontuu
eli kaupungin historiallinen tanssiväki niin kaupungista,
monumentaalikeskus
van- lähiseuduilta kuin vähän kauhoine keskustoreineen, jossa empaakin. Tai kokoontui, sillä
mahtavimpana elementtinä kesällä 2010 Tanssimajakka
kaupungin keskustan kor- tuhoutui tulipalossa, mikä on
keimmalla paikalla seisoo ollut niin monen oululaisen
Oulun tuomiokirkko. Samalla puutalon surma historian saavoi ihmetellä edessä piirtyviä tossa. Toivottavasti uusi tansmodernin
rakennustaiteen simajakka nousee entisille siharmaita suurmonumentteja, joilleen entistä uhkeampana,
jotta kansa
uutta monutaas pääsee
mentaalikesRanta on suosittu
pistämään jakusta hotelli-,
piknik-paikka, varsinkin lalla koreaksi!
kirjastoja
Vappuna, mutta aina
Hietasaari
teatterirakenkauniilla säällä
on laaja hisnuksineen.
toriallinen
Voipa siihen
vehreine
kirjaston kupeeseen kuvitella kesähuvila-alue
suunnitteilla olevan yli 20-ker- puistikko- ja metsikköalueiroksisen kongressihotellinkin. neen, jossa voi nauttia maatunnelmasta.
Jos torinaukion eli torin- laismaisesta
rannan vipinä ja hyörinä kah- Entisaikoina hienot rouvat
viloineen ja torimyyjineen vaaleissa kesäleningeissään ja
houkuttelee, voi piipahtaa kesähatuissaan auringonvartervehtimässä aina niin mu- jojaan pyöritellen kuluttivat
kavaa ja leppoisaa Toripolliisia aikaansa kävelyretkillä pitkin
siinä kauppahallin kupeessa ja Hietasaaren hiekkateitä ja ransitten istahtaa patiolle nautti- toja samalla vaihtaen kaupunmaan virvokkeita. Torin ympä- gin kuumimmat juorut.
Nyt alkavan pyörätien pitriltä niitä löytyykin useampia
aittaravintoloiden edustoilta, kän loppusuoran varrella,
ja ne ovat ehdottomasti pai- juuri sopivasti ennen meren
kallisten kesäisiä lempipaikko- rantaa, Nallikarin leirintäalu-
www.sokoshotels.fi
Sopivan kaukana – Sopivan lähellä
&
 (08) 384 650 / 0400-582 474
www.pitojenhelmi.fi
• kokoukset,saunaillat
• häät,juhlat
• ryhmienruokailut
• pitopalvelu
VajaapuolituntiaOulusta4-tietäetelään
Ketunmaantie1,91930Ala-Temmes
Oman tai vuokrapyörän lisäksi Oulussa voi ajaa myös lainapyörällä.
een tienhaarassa seisoo jää- Oulujokea ja ajella Merijalintelökioski. Jos ei mennessä rantaa ja ihailla näkymiä kaumalta pysähtyä, niin sen voi punkiin päin. Sieltä reitti kulottaa tulomatkan ensimmäi- kee pientä siltaa Toivoniemen
seksi etapiksi. Mutta nyt edes- kärjen kautta Kuusisaareen
sämme siintää silmiä hivele- Raatin uimahallin ja urheilusvät näkymät merelle, tunnet tadionin ohitse. Jälleen voit
jo sieraimissa meren tuoksun, valita, palaatko Pikisaareen
kuulet aaltojen suhinan ja lok- ja Sokeri-Jussin ohitse torikien kirkunan. Vielä muutama alueelle, vai suuntaatko Linpolkaisu ja
nansaareen
silmiesi eteen
ja Tähtitornin
Ilma värähtelee meren
aukeaa pitkä
kahvilaan viryllä ja edustalla olevat
vaalea hiekkistäytymään
saaret näyttävät
karanta, jota
kahvikuppoleijuvan ilmassa
reunustavat
sen äärellä.
kauniit valkoNäin reitti on
runkoiset koivut muodosta- kierretty ja kulkijalla on tästä
en melkein pienen koivikon eteenpäin vapaat kädet jatkaa
hiekan ja rantatien väliin. haluamaansa suuntaan.
Vehreyttä ei siis puutu täältäJos ei ole polkemisesta niin
kään. Ilma värähtelee meren kiinnostunut, kierroksen voi
yllä ja edustalla olevat saaret tehdä kesäisin Potnapekallanäyttävät leijuvan ilmassa. kin, pikkuisella junabussilla,
Pienen aallonmurtajan no- joka kulkee Rotuaarin kautkassa on pastellinsävyinen ta torinrantaan ja Pikisaaren
pikkuinen majakan tapainen kautta Hietasaareen ja Nalmaamerkki. Sieltä katsottuna likariin. Potnapekka kulkee
koko perheen viihdekylpylä myös Tuiran rannan ja patoEden näyttää valtavalta val- sillan kautta ja palaa Ainolan
tamerialukselta, ja sen olan puiston poikki takaisin kestakaa kaupungin toiselta lai- kustaan. Kävelemälläkin osan
dalta nousevat Oulun pape- reitistä kiertää, ja parempijalritehtaan piiput tuprutellen kaiset vaikka kokonaankin.
vaaleanharmaata
savuaan. Niin Oulujoki kuin Nallikarikin
Se on vielä pysynyt pystyssä ovat kiehtovia paikkoja jokaiSuomen rakennemuutoksen seen vuodenaikaan. Meri on
myllerryksessä.
elementti, joka näyttää uudet,
Paluumatkan voi tehdä sa- erilaiset kasvonsa joka päivä,
maa reittiä, tai Hietasaaresta eikä siihen silmä koskaan kylvoi pyörähtää toiselle puolelle lästy. Odottelen jo, että kesällä
pääsisi nauttimaan virkistävistä päivistä aurinkoisessa Oulussa – mukavassa seurassa!
KOHTEITA REITIN VARRELTA:
Nallikarin leirintäalue:
www.nallikari.com
Oulun taidemuseo:
www.ouka.fi/taidemuseo.
Pohjois-Pohjanmaan museo:
www.ouka.fi/ppm
KESÄKAHVILAT:
Koivurannan kahvila,
Kasarmintie 51
Kahvila Tuomenkukka,
Ainolan puisto
Tähtitornin kahvila, Linnansaari
OULUN KAUPUNGIN
PYÖRÄILYKARTAT
http://www.ouka.fi/tekninen/
pyoratieopas/pyorailykartat.htm
Kartat matkailuneuvonnasta:
[email protected]
PYÖRIÄ VUOKRAAVAT:
Pyörä Suvala Ky, puh. (08)375 467
Nallikari Lomakylä-Camping,
[email protected]
Puh. 044 703 13 53
Vuoripuro-putiikki (maastopyörät),
040 553 54 69
OULUN SEUDUN OPPAAT RY.
opastetut kierrokset myös
pyöräillen:
www.oulunseudunoppaat.fi
T
ME
O
U
NKUKK
KAhvilA
A
Tervetuloa
Kahvila Tuomenkukkaan.
Me leivomme itse päivittäin
tuoreet ja maukkaat leivonnaiset.
Hupisaarten Kaupungin puisto
90100 Oulu
Puh. 08 3117575
www.kahvilatuomenkukka.com
18
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
Manamansalossa ryhmä
voi tilata bussiinsa paikallisen oppaan, joka kertoo
asiantuntemuksella saaren
historiasta ja nykypäivästä. Matkailuoppaana toimii
Reino Huotari, puh. 0500285210. Kiertoajelulla Manamansalon saarella käydään
tietysti Manamansalon muistomerkkikirkolla, joka on
pystytetty Oulujärven erämaaseurakunnan muistoksi
sekä kuullaan tarinoita Oulujärven jättiläisistä ja ihaillaan
saaren kaunista luontoa.
Pohjois-Pohjanmaan museo
Ainolan puisto
Tiedustelut puh. 044 7037161
19
www.ouka.fi/ppm
Historiaa ja
leivonnaisia
Kassu Halosen taidetalo on entisestä koulusta nykyaikaiseksi saneerattu kaunis kulttuurikeskus, joka
avautui yleisölle vuonna 2000.
Lohilordien jäljillä
Teksti JA KUVAT
Sinikka Rantalankila,
kulttuuri- ja elinkeinosihteeri,
Vaalan kunta
HOTELLI- RAVINTOLA SIITARI
Vaalantie 12, 91700 Vaala
Puh.(08) 563 9000
www.siitari.fi
KASSU HALONEN TAIDETALO
Taidenäyttelyt, konsertit, kahvila-ravintola,
juhlapalvelu
Kivarinperäntie 24, 88340 Manamansalo
Puh. (08) 874 202, 040-7096157
www.kassuhalonentaidetalo.com
LOMAKYLÄ KULTAHIEKAT
Manamansalontie 3881, 88340 Manamansalo
Puh. 040 505 3883
www.kultahiekat.com
MANAMANSALON LEIRINTÄALUE
Leirintäalue*****, virkistyskalastusalue ja
opastuskeskus
Teeriniementie 156, 88340 Manamansalo
Puh. (08) 874 138
www.manamansalo.fi
MANAMANSALON HELMI
Kauppa, ravintola, caravan alue, lomakylä
Manamansalontie 3187, 88340 Manamansalo
Puh. 040 484 1729
OULUJÄRVEN LOMAKYLÄ
Leirintäalue
Vuolijoentie 891, 91760 Säräisniemi
Puh. 040 501 1439
www.oulujarvenlomakyla.fi
TILAA
VESILLÄ
JA
RANNOILLA
Aamukahvit voi nauttia mukavasti Lamminahon pirtissä oppaan kertoessa talon
historiasta ja nykypäivästä.
Lamminaho sijaitsee Oulujokivarressa noin 7 km:n päässä
Vaalan keskustasta.
Se on ainutlaatuinen kokonaisuus talonpoikaishistoriaa.
Lamminahon tila on ollut saman suvun hallussa parisataa vuotta ja vanhimmat rakennukset ja esineet ovat
1700-luvulta. Siellä voi kuulla
tarinoita lohilordeista ja tutustua vanhoihin esineisiin ja
työmenetelmiin.
Kesän mittaan talossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä. Lammina-
LISÄTIETOJA:
www.vaala.fi
www.oulujarvenmelojat.com
www.oulujarvi.fi
www.kainuu.fi / ulkoilukartta
RUUNUNHELMI
Leipomo, maisemaravintola, caravanalue
Ruununtörmäntie 1,91760 Säräisniemi
Puh. (08) 810 7700
www.ruununhelmi.fi
RUUNUNKARTANO
Pienhotelli ja tilausravintola
Säräisniementie 250, 91760 Säräisniemi
Puh. 044-22 33 119
SUVIRANTA
Retkeilymaja ja leirikeskus
Aittoniementie 225, 91760 Säräisniemi
Puh. 050 463 0994
KAHVILA- RAVINTOLA IHME
Kotiruokaa paikallisista raaka-aineista
Kajaanintie 1184, 91740 Jaalanka
Puh. (08) 810 9262
TERWARAITTI
Matkailun ohjelma- ja majoituspalvelut
Haminatie 4, 91700 Vaala
Puh. 050 587 0814
www.terwaraitti.fi
TONTTIPÖRSSI
OSOITTEESSA
www.vaala.fi
Laulaja Anneli Mattila ja hänen taidettaan Kassu Halonen
Taidetalon kultalevysalissa.
hon käyntiin kannattaa varata
aikaa vähintään kaksi tuntia.
Pääsymaksu vain 2 €. Vaalassa
kannattaa käydä pistäytyä tuliaisostoksilla Lahjaliiterissä tai
tehdä löytöjä kirpputoreilla.
Lounasta voi nauttia Ravintola
Janoisessa Hauessa tai Pizzeria Finlandianossa.
Kuvataidetta ja
luontoelämyksiä
Noin 10 kilometrin päässä
Vaalasta, valtatie 22:n varrella
on Vaalan uusin käyntikohde:
Kankarin Taidehuvila, missä
tänä kesänä avattavassa näyttelyssä on talon omistajan taiteilija Ben Allal Ayadin töiden
lisäksi esillä ja myytävänä korkeatasoista grafiikkaa.
Matkan varrella voi pistäytyä Kahvila-ravintola Ihmeessä, mistä voi myös ostaa
kainuulaisia tuotteita. Matka
jatkuu Manamansalon saarelle, missä päästäänkin tutustumaan Kassu Halonen
Taidetalon
monipuoliseen
kesänäyttelyyn. Tänä vuonna
näyttelyssä on kainuulaisten
taiteilijoiden töitä. Taidetalossa voi ruokailla ja nauttia
vaikkapa säveltäjäleivoksen.
Näyttelymaksu ryhmille on
4 €/hlö ja tarjoilut sopimuksen
mukaisesti.
Lossimatka Manamansalon
saarelta johdattaa Oulujärven länsipuolelle kohti
historiallista Säräisniemeä,
jonka vanha kyläraitti on osa
suomalaista
kulttuurimaisemaa. Vanha, 1700-luvulta
peräisin oleva puukirkko ja
ensimmäiseen kouluun tehty kotiseutumuseo kertovat
menneistä ajoista.
Säräisniemellä voi majoittua Ruununkartanossa, mistä löytyy myös viihtyisää majoitustilaa koko bussilastille.
Myös Suvirannan leirikeskuksessa on majoitustilaa ja
kahvilatoimintaa Oulujärven
rannalla. Leipomo-Ravintola
Ruununhelmessä voi aterian lisäksi ostaa lämpimäisiä
kotiin vietäväksi. Ruununtörmän komeassa venesatamassa pääsee ihailemaan
aavaa Oulujärveä.
Ouluun skouluun!
TEKSTI Kaarina Niskala,
Kuvat Pohjois-Pohjanmaan
museo
Oulu on vanha perinteinen koulukaupunki, jonka
oppilaitoksiin on lähetetty
nuorukaisia Pohjanmaalta ja vähän kauempaakin
aina 1600-luvulta lähtien.
Oulun triviaalikoulu tunnetaan useista maamme
merkkihenkilöiksi kohonneista oppilaistaan.
Rasavilli Ludvig
Ben Allal Ayadin taidetta
Kankarin Taidehuvilassa. Hän
on marokkolainen taiteilija
ja monipuolinen kuvantekijä. Ben Allal Ayad on asunut
Suomessa jo pitkään ja toimii
Taidehuvilan isäntä.
Johan Ludvig Runeberg
(1804–1877) aloitti koulunkäynnin Pietarsaaressa vuonna 1810 merimiehenleski
Anna Helena Westmanin luona. Pari vuotta myöhemmin,
isänsä kuoleman jälkeen, hänet lähetettiin Ouluun, jossa
hänen setänsä, tullinhoitaja
Anton Ludvig Runeberg maksoi pojan koulunkäynnin Oulun triviaalikoulussa.
Kahdeksanvuotiaalle pojalle muutos oli suuri. Hän siirtyi
vaatimattomasta merimiesperheestä varakkaaseen virkamieskotiin. Häntä kutsuttiin
hienommalta kuulostavalla
Ludvig-nimellä, ja hänet pan-
tiin myös tanssikouluun. Näin
hän oppisi, miten salongeissa
käyttäydytään.
Kerrotaan, että Ludvigin
mielipuuhia oli säikytellä suvun hienoja daameja ja saada
heidät pyörtymään ja taas virkoamaan hajusuolan avulla.
Johan Ludvig Runebergin
Oulun kausi päättyi jo parin
vuoden kuluttua, kun hänen
setänsä yllättäen kuoli vuonna 1814. Tämän jälkeen Runeberg jatkoi opintojaan Vaasan
triviaalikoulussa.
Nokkela Janne
Merikapteeni Kristian Henrik Snellman toi alkutalvesta
1816 Oulun skouluun 9-vuotiaan poikansa Jannen, joksi
Johan Vilhelm Snellmania
(1806–1881) tuolloin kutsuttiin. Poika asui kouluvuodet
tätinsä, Anna Jakobina Piponiuksen perheessä.
Janne pääsi suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle, sillä
hän oli aloittanut koulunkäynnin jo Tukholmassa ja jatkanut
pedagogion yksityisoppilaana Kokkolassa, jonne perhe oli
muuttanut vuonna 1813.
Koulua kävivät vain pojat.
Ne, joiden äidinkieli oli suomi,
aloittivat koulunsa 1. ns. apologistaluokalla. Sen opetus-
kieli oli ruotsi. Apologistaluokan jälkeen oli mahdollista
siirtyä 4-luokkaiseen triviaalikouluun. Ylemmillä luokilla
opetettiin latinaksi. Kutakin
luokkaa käytiin yleensä pari
vuotta.
Koulupäivät alkoivat aamulla kello seitsemän, kuutena
päivänä viikossa. Keskipäivällä
oli kuitenkin vapaata. Silloin
koululaiset saattoivat tehdä
läksyjään tai pelata pallopelejä,
joista Jannekin piti. Sunnuntai
oli vapaapäivä, jolloin kuitenkin kuului käydä kirkossa.
Janne oli koulun ylimmällä
luokalla 16-vuotiaana toukokuussa 1822, kun koulunkäynti yllättäen loppui. Julma
kaupunkipalo tuhosi lähes
koko kaupungin, myös vain
viisi vuotta käytössä olleen
koulutalon.
Johan Vilhelm Snellman
luokkatovereineen sai Oulun
triviaalikoulusta päästötodistuksen 29.5.1822 ilman tavanomaista erotutkintoa. Seuraavana syksynä hän kirjoittautui
Turun akatemiaan.
Lukutoukka Zachris
Zachris (Sakari) Topelius
(1818–1898) syntyi Uudessakaarlepyyssä kaupunginlää-
kärin poikana. Hän sai kotonaan yksityisopetusta, mutta
lähetettiin Ouluun kouluun,
jotta hän oppisi myös suomen
kielen.
Zachris asui kouluaikanaan,
vuosina 1829–1832 setänsä,
kaupunginlääkäri Gustaf Toppeliuksen luona. Isoisä, kirkkomaalari Mikael Toppelius,
oli jo tuolloin kuollut, ja Gustaf Toppelius oli rakentanut
Oulun palossa 1822 tuhoutuneen kotinsa tienoille uuden
kaksikerroksisen puutalon.
Toppeliuksen talon pihapiirissä asuivat myös Zachriksen
tädit, jotka pitivät lainakirjastoa. Nuori koulupoika luki
innokkaasti kirjaston kirjoja
sekä istui keväisin ja syksyisin
tuntikausia
Pakkahuoneen
sillalla ihailemassa auringon laskua ja pilvien kisailua
iltaruskossa.
Zachris suoritti Oulussa
triviaalikoulunsa
loppuun
kolmessa vuodessa. Vuonna
1832 hän muutti Helsinkiin
Johan Ludvig Runebergin
luokse yksityisoppilaaksi. Topelius valmistui ylioppilaaksi
15-vuotiaana vuonna 1833 ja
oli valmis jatkamaan opintojaan Suomen Keisarillisessa
Aleksanterin Yliopistossa.
20
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
Rauhalan nostalgiaa ja riemukasta menoa
Yöklubi La Haciendan kesäterassi oli uutta vuonna 1968. Seuraajan Kesälesken maine oli pikkutuhma.
TEKSTI Leena Kontiokari
KUVA PSOAS
Ympäristöstään
erottuva
Rauhalan päärakennus on
seisonut paikallaan Oulussa
Åströminpuiston reunalla lehmusten, koivujen, tuomien
ja omenapuiden katveessa
jo vuodesta 1899. Tuolloin se
rakennettiin nahkatehtailija
Karl Robert Åströmin toiselle
vaimolle Clementine Åströmille, joka oli hiljattain jäänyt
leskeksi. Aikaansaavat veljek-
set Karl Robert (1839-1897)
ja Hemming (1844-1895)
Åström perustivat 1860-luvulla Ouluun menestyvän nahkatehtaan, jonka laajalla alueella
tämäkin rakennus aikanaan
sijaitsi. Tehdas toimi vielä satakunta vuotta perustajiensa
kuoleman jälkeen 1970-luvulle saakka, ja monilla oululaisilla lienee vieläkin vintillä rikkoutumattomat Oosrömmin
monot tai salkku.
Rakennusta korjattiin 1911,
jolloin korjaussuunnitelman
Helmen Pirtti Teksti JA KUVA
Pirkko Kukkohovi
sille tarjoutuu oivallinen taukopaikka aivan luonnon helmassa. Limingan lakeudella
aidossa maalaisympäristössä
Nelostien varressa hieman sijaitsevan Helmen Pirtin peOulun eteläpuolella matkalai- rinteet on luotu yli 200 vuoden aikana. Tila
on ollut saman
suvun omistuksessa jo seitsemän sukupolven
ajan. Rakennukset
muodostavat perinteisen pohjoispohjalaisen umpipihan. Perinteinen
pihapiiri tarjoaa
samalla innovatiivisen oppimisSeparaattorikeskuksen edustalla.
teki Suomen ehkä merkittävin naisarkkitehti Wivi
Lönn. Clementine Åström
asui talossa vuoteen 1912 ja
sen jälkeen hänen poikansa
Hemming Emanuel Åström
vuoteen 1937. Rauhalan editse kulkeva Mannenkatu on
nimetty asukkaansa mukaan.
Kerrotaan, että Clementine
puolestaan käy ajoittain tarkistamassa talonsa tilannetta
sytyttämällä valojakin tyhjään
rakennukseen.
1937 Oulun Kauppaklubi
vuokrasi Rauhalan ja sai ravintolaoikeudet 1950. Tästä alkoi
Rauhalan ravintolakausi, joka
on jatkunut pienin katkoin nykypäivään asti. Rakennus siirtyi Pohjoismaiden Yhdyspankin omistukseen, joka lahjoitti
kiinteistön Oulun yliopiston
ylioppilaskunnalle 1962. Opiskelijoille tarvittiin asuntoja ja
Rauhalan tuotolla kerättiin
varoja.
Espanjalaistyylinen
yöklubi La Hacienda oli jotakin ihan uutta aidattuine patioineen. Siitä lähtien Oulussa
on kutsuttu ravintolaterasseja
patioiksi. Kolme vuotta toiminut Kesäleski-ravintola toi
Ouluun strip tease –esitykset
ja oli muutenkin imagoltaan
pikkutuhma.
Kun PSOAS (Pohjois-Suomen Opiskelija-asuntosäätiö)
osti Rauhalan 1973, sen alamäki oli alkanut, niin että
vuosina 1975-1976 se päätyi
asunnottomien miesten yömajaksi. Tontille meinasi nousta hotelli, mutta taloa alettiin
pelastaa yhteisvoimin, joka
johti siihen, että vuonna 1981
ylioppilaskunta pääsi muuttamaan takaisin ravintolatoimintaa jatkamaan. Oulu Tours
Group vuokrasi Rauhalan tilausravintolaksi vuonna 2002.
Varsinkin vappuisin opiskelijat kansoittavat Åströmin
puiston ja Rauhalan alueen
vieläkin, mutta muuten Rauhalassa järjestetään monenmoisia tilaisuuksia häistä
hautajaisiin, syntymäpäiväjuhlista konsertteihin. Arkipäivisin sinne voi suunnistaa
herkulliselle lounaalle.
Rauhalan ympäristössä tapahtuu paljon tulevina vuosina. Talovanhus saa katsella,
kun Lasaretinväylän ja Myllytullin vanhan vesivoimalan
ympäristön uusi asemakaava
toteutetaan. Tulipalossa vaurioituneeseen voimalaan, jossa toimivat pitkään Myllytullin
koulun kuvataideluokat, on
suunniteltu taiteen ja kulttuurin toimitiloja. Ympäristöön
nousee myös kerrostaloja.
Kesällä 2011 legendaarinen
Rauhalan Patio on herännyt
henkiin. Teatteri Rion ja Rauhalan yhteistyönä avautui
29.6.2011
Teatteriravintola
Naurava Kulkuri. Ohjelmistossa on loppukesästä vielä yksinäisten iltoja, Heli Laaksosen
hersyvää runoutta ja stand
up – komiikkaa. Päivisin 31.7.
alkaen voi taas nauttia maittavaa lounasta rakennuksen
remontin valmistuttua. Kannattaa vilkaista nettisivuille,
mitä kaikkea on tarjolla; kesällä, syksyllä ja talvellakin.
www.ravintolarauhala.fi
www.nauravakulkuri.fi
www.teatteririo.fi
Virikkeellinen taukopaikka luonnon helmassa
ympäristön keskellä luontoa.
Tilan touhukkaalta emännältä
luontuu laulu ja taittuu englannin kieli. Näin myös ulkomaalaiset vieraat saavat ammattitaitoista ja asiantuntevaa
palvelua Helmen Pirtissä.
Kotimuseo ja
separaattorikeskus
pihapiirissä on oma kotimuseo, jonka esineistöön tutustuminen tuo syvyyttä vierailuohjelmaan. Museon lisäksi
pihapiiriin kuuluu Separaattorikeskus, jossa voi pelata
pingistä, biljardia, mölkkyä ja
petanquea. Siellä järjestetään
tanssit, ohjelmaosuudet ja
vaikka näytelmät. Separaattorikeskus sopii erinomaisesti
kokousten, seminaarien ja
virkistäytymispäivien järjestämiseen. Tilassa pidetään myös
näyttelyitä ja messutapahtumia. Pihapiiristä löytyy lisäksi
kaksi saunaa ja takkatupa,
jossa on tilaa aina 40 hengelle.
Pieneen ja
suureen juhlaan
Tilan toimintoihin kuuluva
Pitojen Helmi on erikoistunut
ryhmätilaisuuksien järjestämiseen. Pitopalvelu Pitojen
Helmi hoitaa juhlajärjestelyt
’avaimet käteen’ periaatteella
10 - 140 henkilölle Helmen
Pirtissä ja myös suurempiin
tilaisuuksiin asiakkaan omissa
tiloissa koko talousalueella.
Pitojen Helmestä saa voileipäkakut, täytekakut ja muut pitoherkut juhlaan kuin juhlaan.
Välietappina
matkalaisille
Ryhmämatkojen taukopaikkana Helmen Pirtti runsaine
virikkeineen on ihanteellinen.
Tiivis, intiimi pohjalainen pihapiiri elämänmakuisine yksityiskohtineen tuo rentouttavaa
vaihtelua pitkiin bussimatkoihin. Palvelukapasiteetti riittää
hyvin
ryhmämatkailijoiden
nopeaan palveluun.
21
Ottaisinko espresson, latten?
Nauttisinko oluen, bitterin tai alen? Nälkäiseen vatsaan kebabin, sushin vai pizzan?
Teksti Nautiskelija
KUVA PPM/Uuno Laukka
Katajanmarjoista valmistettiin
katajakaljaa eli liiriä.
Olutta omaan käyttöön
ja myyntiin
Helppo juttu nautiskelijalle
Oulun seudulla, vaihtoehtoja on yhteensä monta
sataa: Päätät vain
menetkö ravintolaan,
kahvilaan, konditoriaan,
pizzeriaan, kievariin,
tavernaan, trattoraan,
pubiin, diskoon tai
yökerhoon.
Mutta kuinka olikaan ennen?
Missä silloin nautittiin? Mitä oli
ransti, situkka, saiju tai hölli?
Teenjuonti yleistyi herskapin keskuudessa jo 1700-luvun puolivälissä. Teetä tarjottiin kutsujen alussa korppujen,
keksien ja pikkuleipien kera.
Pitojen päätteeksi trahteeratiin ulosheittotee teeleipien
kanssa.
Rahvaan oma teejuoma
valmistettiin kuivatuista mesimarjan kannoista, ruusun kiulukoista ja vadelmista.
Viinanmyynnistä rahat
virkamiesten palkkoihin
Ulkomaisten
väkijuomain
myynti rajoitettiin 1600-luvulla yksinomaan kaupunginkellariin, joka oli yhteiskunnan
ainoa laillinen ja samalla virallinen ravintola. Toimintaa
harjoittivat vuokralaisina kaupungin edustavimmat henkilöt: pormestarit, raatimiehet
tai varakkaimmat porvarit. Toiminta oli hyvin vaihtelevaista.
Simon Pilkarin aloittaessa
kapakoitsijan uransa vuonna
1690 hänelle huomautettiin,
että hänen tulisi hankkia ”rehellisempiä juomia kuin edellisenä vuonna oli myyty sekä
pitää tarjona useammanlaatuisia viinejä kuin ransteja ja
espanjalaisia, niinkuin Reininviinejä, jottei kaupungille siitä
tule mitään häpeää, jotta yksi
ja toinen, varsinkin ylhäiset
matkustajat, voisivat kaupunkiin tullessaan rahoillaan saada palvelusta”.
Kaupunginkellarissa tapahtui paljon sellaista, jota myöhemmin puitiin oikeudessa.
Riidat, tappelut, kortinpeluu
Pula-aikoinakin on nautiskeltu. Ruokakuponkeja leikataan
ravintola Arinassa Oulussa vuonna 1945.
sekä erilaisten panttien lunastamisiin liittyvät riidat
työllistivät tuomareita. Salakapakointi rehotti kaupungissa
sekä kylävoudin että kaupunginpalvelijain käskettiin pitää
silmällä ”kohtuutonta kapakoimista”, jota etenkin löysä
väki kaupungissa harjoitti.
Kaupunginkellarin
tuloista
maksettiin pormestarin ja
raatimiesten palkat, jotka tulipalojen jälkeen köyhtyneessä
kaupungissa jäivät kohtuuttoman alhaisiksi.
Kruunulle ei
veroja maksettu
Paloviina-aksiisi järjestettiin
Ouluun 1733. Tällöin arvioitiin
viinankulutuksen olevan korkeintaan 1200 kannua ”tänä
vaikeana ja kalliina aikana”,
jolloin viljaa sanottiin tuskin
riittävän leiväksi. (1 kannu n.
2,6 litraa) Näin suurta astiaa
ei kaupungista löytynyt. Paul
Florin ja Zacharias Wacklin
eivät yhdessäkään kyenneet
valmistamaan säädettyä määrää, vaikka kokeneita viinanpolttajia olivatkin. Eikä Oulun
kaupunki näin säädettyä aksiisia eli veroa kruunulle suorittamaan. Viina kun ei mennyt
kaupaksi: talonpojat osasivat
itsekin viinansa polttaa ja
matkustavaisilla oli yleensä
omat eväät mukana.
Viinanpolttimo perustettiin
1840-luvulla Pikisaaren länsipäähän. Kaupungin omistuksessa polttimo oli 18591883. Voittovarat käytettiin
raatimiesten päätösten perusteella yleishyödyllisiin tarkoituksiin: köyhäinhoitoon,
koululaitoksen hankintoihin,
kirjaston toiminnan tukemiseen jne.
Tuontiviinit ja liköörit olivat
liian kalliita tavallisen rahvaan
hankittavaksi. Ihan omin voimin täällä valmistettiin tuomenmarjoista tuomikkaviinaa
sekä omenoista ja metsämarjoista tehtiin viiniä ja likööriä.
Vanhimman
suomalaisen
arki- ja juhlajuoman, oluen,
valmistamisen hallitsi jokainen emäntä ja piika. Tarjolla
oli pöytäkaljaa, sahtia, pitokaljaa tilanteen mukaan. Lapsille
oli tarjolla myös simaa, mehuja ja ainakin kesäisin sintua
tai sinukkaa, jota valmistettiin
joko vedellä tai piimäheralla
laimennetusta maidosta tai
piimästä.
Porvaristalojen pihapiirissä
sijaitsi erillinen panimokeittiö. Teollinen toiminta alkoi
1840-luvulla, tuolloin Oulussa
valmistettiin pohjahiivaolutta baijerilaisen menetelmän
mukaan. Kauppias Nylander
sai maistraatin luvan oluen
valmistamiseen kivitalossa III
kaupunginosassa tontilla 18.
Majatalonpitäjä A.J. Granqvist sai 1850 luvan panimon
perustamiseen. Kellarimestari
C. W. Westerlundin portteritehdas perustettiin 1852 nykyisen kaupungintalon tontille. Kauppias I.W. Fellmanin
panimo valmistui 1855 Toppilansalmen rantamille. Oulun suuri baijerilainen olut- ja
portteritehdas aloitti toimintansa 1857 Koskenniskalla.
Nilikkakahvetta
ilman baakelssia
Kahvi alkoi yleistyä 1800-luvun puolivälin jälkeen. Juhla- ja seurustelujuomasta tuli
nopeasti nautintoaine, jota
oli saatava monta kertaa päivässä. Aikoinaan arkikahvi eli
hölli keitettiin paahdetuista
rukiin- ja ohranjyvistä ja sikurin juuresta. Nilikkakahavetta
nauttivat laihduttajat, kahviin
lisättiin vain sokeria, kermaa
ei lainkaan, leivonnaisista
puhumattakaan. Kahvilat olivat etenkin porvarisrouvien
kohtauspaikkoja. Nautittiin
kahvia, glassia tai suklaadia ja
samalla kuultiin viimeisimmät
juorut. Kahviloiden nimet kertoivat ajan kultakuumeesta
Ivalo, Kultala, Pohjola.
Konditoriat ja kahvilat
yleistyivät kaupungeissa ja
1870-luvulla Oulussa oli kahvila lähes joka korttelissa ja lajivalikoimat olivat ylellisiä: ankkastokka, baakelssi, rusina-,
muna-, kaneli- ja saframikaakat, nötteri, örfiila, spritsässä,
hollanderi, sybreeni, praliini,
mokkaleivos, napolitaani, suklaaruusu, kansipäällinen, omenaleivos, mokkakello, tuulihattu, valeka, pumpernikkeli,
kermastruutti, valovangit ja
kompiaiset sekä erilaiset rinkilät ja korput.
Hupisaarten hurvituksia
ja Pellepyyn palveluksia
Keväällä 1880 raatimiehen
leski Katharina Westerlund
sai luvan perustaa Hupisaarille paviljongin. Ilola-niminen
paviljonki perustettiin saarten
kauneimmalle paikalle. Tuo
vuosikymmen oli Hupisaarten
loistoaikaa. Pataljoonan soittokunta soitti sunnuntaisin
ja toisinaan muinakin iltoina
suven ihanuudesta nauttiville
kansanjoukoille, jotka kävelyn lomassa virkistivät itseään
rouva Westerlundin tarjoamilla toteilla, oluella, punssilla ja
muillakin virvokkeilla.
Juhannuksena 1880 avattiin
Toppilansalmen pohjoisrannalle lähelle höyrylaivalaituria
ravintola Bellevue, oululaisittain Pellepyy. Lehti-ilmoituksen mukaan ravintolassa
oli ”keilirata, tanssipaviljonki,
musiikkipaviljonki, biljaardi,
katolla balkongi, josta oli mitä
ihanin näköala. Pataljoonan
soittokunta oli viihdyttämässä
arvoisia vieraita”. Ravintolasta
tuli matkustajien keskuudessa hyvin suosittu. Rautatien
valmistumisen myötä rannikkolaivaliikenne väheni huomattavasti ja lopulta ravintolan palveluksia käyttivät vain
kaupunkilaiset.
Pellepyy-ravintolan ilmapiiriin liittyi tiettyä salaperäisyyttä. Lieneekö syynä ollut ns.
Chevalier-siipi, jossa punaisten lyhtyjen valossa herrasmiehet saattoivat tavata ”viehättäviä ja auliita naisia”.
22
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
OPAS-GUIDE Numero 2/2011
Keväisen Krakovan vieraina
Krakovassa on matkalaisille viihtyisiä, pieniä ravintoloita, joissa tarjoillaan hyvää ruokaa. Nautiskelimme!
TEKSTI Helena Palosaari
Kuusamon Matkailuoppaat
Osallistumiseni Suomen
Opasliiton maaliskuun
lopulla järjestämälle Puolan
entiseen pääkaupunkiin
Krakovaan suuntautuneelle
matkalle herätti opiskeluaikaisen tutkimuskiinnostukseni Puolan ja sen
kansan historiaan.
Puolan kansan historia on värikäs ja monivaiheinen, murheellinenkin. Yhtenäinen valtio Puolasta tuli 1000-luvun
alussa, mutta jo sadan vuoden kuluttua se pirstottiin pikkuvaltioiksi, joita mongolien
armeijat ryöstelivät 1200-luvulla. Valtio- ja hallintomuotokin vaihtui tiuhaan tahtiin
sen mukaan, kuka tai mikä
kulloinkin oli vallanpitäjänä.
Puolan väestön monenkirjavuus teki valtiosta hajanaisen
ja heikon, mikä oli ympärillä
olevien valtioiden mieleen.
Naapurit, Itävalta, Preussi ja
Venäjä, 1700-luvun lopulla
jakoivat Puolan kolmeen eri
otteeseen. Itsenäisenä valtiona Puola katosi Euroopan
kartalta ja ilmestyi sinne monien 1800-luvulla elettyjen
vaiheiden jälkeen uudelleen
ensimmäisen maailmansodan
päätyttyä.
Toinen maailmansota alkoi
Saksan hyökkäyksellä Puolaan syyskuussa 1939. Sota
kaikkineen aiheutti Puolalle
suuria menetyksiä ja suurta
kärsimystä. Kylmän sodan ja
1980-luvulla tapahtuneiden
monien myllerrysten jälkeen
Puola vapautui kommunismin
ikeestä 1990-luvulla.
Vanha kaupunki
– Krakovan helmi
Lentomatkamme Helsingistä
Varsovan kautta Krakovaan ei
sujunut aivan suunnitelmien
mukaan. Puolimatkassa kohti
Varsovaa koneen kapteeni ilmoitti meidän kääntyvän takaisin Helsinkiin teknisen vian
vuoksi. Kaikki sujui kuitenkin
ongelmitta. Pieni viivästyminen aiheutti vain sen, että
suunniteltu Varsovan kiertoajelu koneiden vaihdon välissä jäi toteutumatta.
Hämärtyvässä maaliskuun
kevätillassa tuulinen ja hieman sateinen Krakova otti
meidät vastaan ystävällisesti.
Matkalla lentokentältä Krakovan keskustaan saimme pienen häivähdyksen kaupungin
suuruudesta, rakennuskulttuurista ja kaupunginosien
asukkaista, rikkaista ja köyhistä. Esikaupunkeineen Krakovassa on asukkaita reilusti
yli miljoona. Kaupunkikuvaa
hallitsee alueen läpi virtaava
Veiksel-joki,
puolalaisittain
Wisla-joki.
Majoituttuamme 1800-luvulla eläneen runoilija ja näytelmäkirjailija Stanislav Wyspianskin nimeä kantavaan
Wyspianski-hotelliin teimme
paikallisen oppaan johdolla pienen kävelykierroksen
vanhan kaupungin alueella.
Ensivaikutelma
kaupungin
keskellä olevasta suuresta torista, Rynek Glównysta ja sitä
ympäröivistä rakennuksista,
oli ihastuttava. Mitä useamman kerran muina päivinä
ehdimme liikkua ja kulkea
torilla ja sen ympäristössä,
sitä enemmän löytyi yksityiskohtia, joita oli pysähdyttävä
tarkastelemaan.
Krakova oli Puolan kuninkaallinen pääkaupunki vuoteen 1596 saakka ja säästyi
toisesta
maailmansodasta
lähes ehjänä. Kaupungin historia ja arvokkuus näkyy sen
rakennuskulttuurissa, jossa
on vanhaa mutta myös ripaus
uutta. Erityisesti huomio kiin-
nittyi kauniisti restauroituihin
rakennuksiin. Tätä päivää ja
nykyaikaa Krakovassakin on
se, että vanhoja rakennuksia
korotetaan ylöspäin rakentamalla lisäkerroksia. Silmiin
osui useita mielenkiintoisia
ratkaisuja.
Torin laidalla goottilaista rakennustyyliä edustavan kauniin Marian kirkon alttaritaulu
on 1400-luvulta. Joka päivä
tasatunnein kirkon tornista
kuuluu ikään kuin yllättäen
katkeava trumpetinsoitto. Legendan mukaan trumpetinsoitto keskeytyi, kun tataarit
hyökkäsivät kaupunkiin ja vihollisen nuoli lävisti soittajan
kurkun. Onnistuimme kuulemaan tuon erikoisen, äkisti
katkeavan trumpettisoolon.
Vanhojen rakennusten holvikellareissa on lukuisia pieniä
ja suuriakin kahviloita ja ravintoloita. Etsiessämme ruokapaikkaa ohitimme rakennuksen, jonka seinässä komeili
suurikokoinen paavin kuva.
Krakovan piispa Karol Woityla
valittiin vuonna1978 paaviksi
nimellä Johannes Paavali II,
ja jo seuraavana vuonna hän
vieraili Puolassa ja kotikaupungissaan Krakovassa. Tuon
talon parvekkeelta hän tervehti puolalaisia.
Sunnuntaina ehdimme tutustua 1300-1500-luvuilla kukoistaneeseen Wawelin kuninkaalliseen linnaan. Siellä
Puolan kuninkaat asuivat ja
sinne heidät myös haudattiin.
Linnan katedraalin kuuluisin
paikka on Sigismundin kappeli. Hiljaisena virtana liikkuvan väkijoukon mukana laskeuduimme kirkon kryptaan,
jonne myös vuosi sitten huhtikuussa Smolenskin lentoturmassa menehtynyt Puolan
presidentti Lech Kaczynski ja
hänen puolisonsa Maria Helena on haudattu.
Wieliczkan
suolakaivoksen
uumenissa
Vierailu Wieliczkan suolakaivoksessa oli jännittävä ja hieman pelottava. Hivuttautuminen alas syvälle maan uumeniin sai mielikuvitukseni rakentamaan sekä mahdolli-
suuksia että lopullisuuksia.
Ennen lopullista sulkemistaan
vuonna 2007 kaivoksesta ehdittiin louhia suolaa 700 vuoden ajan.
Kaivoksessa on yhdeksän
kerrosta, joista alin 327 metrin
syvyydessä. Tunneliverkostoa
on noin 300 kilometriä. Kolmen tunnin kaivoskierroksen
aikana kävelimme kolmisen
kilometriä ja kävimme 30 eri
kammiossa. Matkalla näimme monia ihmeellisyyksiä ja
kuulimme mitä erilaisimpia
tarinoita kaivoksen historiasta
ja kaivoksessa työskennelleistä ihmisistä. Kammioissa oli
jalkapallokenttiä, suolajärviä,
suolaveistoksia ja kappeleita
kirkkosaleineen, kristallikruunuineen ja taideteoksineen.
Kävellessämme silloin tällöin vaivihkaa nuuhkaisin ja
sipaisin kielelläni seinämiä
todistaakseni itselleni, että
olimme ihan oikeasti suolakaivoksessa!
Auschwitz
ja Birkenau
Elämässä käy joskus niin, että
ennalta varautuminen ja tieto kalpenevat tapahtuneiden
tosiasioiden edessä. Näin minulle kävi nähtyämme, kuultuamme ja tuntein koettuamme natsi-Saksan Puolan maaperälle perustamat keskitysleirit, Auschwitzin ja Birkenaun. Auschwitzin pääportin
yläpuolella oleva teksti ”Arbeit
macht frei” pysäytti kirjaimillaan ja viestillään.
Tämän portin kautta vangit
kulkivat joka päivä työhön ja
palasivat vähintään 12 työtunnin jälkeen. Portin lähellä
olevalla aukiolla leiriorkesteri
soitti marssia, jonka tahdissa
vangit kulkivat. Opastettu museokierroksemme monen ahdistuneen huokauksen myötä päättyi kuolemantalon ja
kaasukammioiden kautta krematorion uu-neille. Kuljimme
vaitonaisina läpi salien ja huoneiden, joiden vitriineihin on
sijoitettu valokuvia ja esineistöä, kenkiä, silmälaseja, nimillä varustettuja matkalaukkuja,
Zyklon B -myrkkypurkkeja,
hiuksista kudottuja kangaspakkoja ja paljon muuta.
Opasliiton kuulumisia
Poikkesimme myös lähellä
olevan silmän kantamattoman laajan Birkenaun tuhoamisleirin majoitusparakeille. Parakkien hatara lämmitysjärjestelmä ja kolmikerroksiset puulaverit kertoivat
omaa kieltään leirin oloista.
Täällä meidät matkalaiset sykähdyttävästi pysäytti surullista hymniä laulava, Israelin
lippuja hartioillaan kantava ja
piirissä toisiaan tukeva juutalaisnuorten ryhmä.
TULEVIA TAPAHTUMIA
- tarkemmat tiedot jäsensivuilla -
Ruotsinkielinen järjestökoulutus Porvoossa 24.9.2011
•koulutus antaa tietoa opasliitosta ja yhdistystoiminnasta
sekä antaa lisävalmiuksia oppaana toimimiseen ja oman
opasyhdistyksen toiminnan kehittämiseen
•koulutuksen yhteydessä järjestetään alueen I aluekokous
osana koulutuksen ohjelmaa
•koulutukseen ilmoittautumiset opasliiton toimistoon
15.9.2011 mennessä
Jälkiä mieleen
ja sieluun
Ennen kotimatkalle lähtöämme ehdimme vielä kiertoajelulle Krakovan juutalaiskaupunginosaan
Kazimierziin.
Sodan aikana talot ja synagogat ryöstettiin ja tuhottiin ja
juutalaiset sullottiin ghettoon.
Ohitimme Oskar Schindlerin
museoksi kunnostetun emaliastioita valmistaneen tehtaan ja sen sisätiloihin vievän
portin. Sen kautta kulkeneet
1200 juutalaista työntekijää
pelastuivat natsien kynsistä.
Nyt tämä kaupunginosa elää
uutta nousua entisöityine synagogineen, ravintoloineen ja
hotelleineen sekä vuosittain
pidettävine juutalaisen kulttuurin festivaaleineen.
Krakovan matka kokemuksineen ja tuntemuksineen
jätti vahvan jäljen mieleeni
ja sieluuni. Kaupungin puistoissa kukkasilmiään aukovat
23
Arvioijakoulutus Lappeenrannassa 1. – 2.10.2011
•arvioijina toimineet saavat henkilökohtaisen kutsun
koulutukseen, mikäli heidän on aika tulla koulutukseen
•uudet arvioijan työhön koulutettavat oppaat valitaan
hakemusten perusteella
•koulutukseen ilmoittautumiset opasliiton toimistoon
19.9.2011 mennessä.
Valtakunnalliset opaskoulutuspäivät ja opasliiton
syysliittokokous Oulussa 15. – 16.10.2011
•syysliittokokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma,
talousarvio ja liiton vuosimaksun suuruus vuodelle 2012
sekä valitaan alue-edustajat erovuoroisten tilalle
Krakovan vanhan kaupungin maamerkki on kaunis goottilainen
Marin kirkko.
krookukset viestivät kevään
tuloa ja jälleen kerran uuden
elämän alkua kaiken jälkeen.
Ystävälliset ja kiireettömän
tuntuiset krakovalaiset tervehtivät omalla välittömällä
tavallaan meitä, satunnaisia
kaupungissa kävijöitä.
Lämmin kiitos meiltä kaikilta matkalaisilta Suomen
Opasliiton matkanjärjestäjille
ja erityisesti matkanjohtajallemme Jana Parpalalle. Ja
tietysti kiitos myös Virolaisen
Riitalle Kuusamosta.
Matkanjohtaja-, matkailualan turvallisuuspassi- ja
hätäensiapukurssi
•13. - 14.1. ja 17. - 18.2.2012 Oulu,
opintomatka touko-kesäkuussa 2012.
•Lähiopetukseen voi osallistua myös etänä.
•Ilmoittautumiset 21.12.2011mennessä.
Matkailualan turvallisuuspassikoulutus
•7. - 8.10.2011 Kuusamo
(ilmoittautuminen 23.9. mennessä)
•13. - 14.1.2012 Oulu (ilmoittautuminen 21.12.2011
mennessä)
MUUTA TIETOA
Hallituksen kokoukset
•seuraavat hallituksen kokoukset: 4/2011, 27.-28.8.2011
ja 5/2011, 19.11.2011
•tiedote hallituksen kokouksesta 3/2011 luettavissa
liiton jäsensivuilta
Koulutusasioita
•opasliiton koulutusta koskevat ohjeet on uudistettu
•Matkaoppaan ammattitutkinnon uudet perusteet
astuvat voimaan 1.9.2011.
Suomi-oppaan uusi ilme
•sopimukset rahoittajatahojen (MEK, Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto ja Helmi Liiketalousopisto) ja opaspuvun suunnittelijan Stefan Lindforsin
kanssa on tehty. Vuonna 2012 puvun saavat Helsingin
ja Lahden oppaat ja sen jälkeen muu Suomi. Uusi puku
esitellään Oulun opaspäivillä.
HYVÄÄ LOPPUKESÄÄ!
puheenjohtaja, hallitus ja liittosihteeri
Krakovan kupeessa oleva Auschwitzin keskitysleiri kätkee sisäänsä mittaamatonta julmuutta
ja tuhoa.
JÄSENASIAT JA OSOITEPÄIVITYKSET:
Toimisto/Marja Vuori puh. 045 257 7411 tai
[email protected]
Opaskoulutuspäivät Oulussa 15.-16.10.2011
Tapahtumapaikat
OHJELMA
Lauantain päiväohjelma ja liittokokous
pidetään ODL Hyvinvointikeskuksen
pohjakerroksen Wegelius-salissa, osoite Albertinkatu 16, 90100 Oulu (käynti
sisäpihalta).
Lauantai-illan kaupungin vastaanotto on Oulun kaupungintalon juhlasalissa, osoite Kirkkokatu 2a, 90100 Oulu.
Opaskoulutuspäivien iltajuhla on
Hotelli-Ravintola Lasaretin Aurorasalissa, osoite Kasarmintie 13, 90130
Oulu. Kaupungintalolta on linja-autokuljetus iltajuhalaan.
Sunnuntain lounas ja päivien päätöstilaisuus pidetään Maikkulan Kartanossa, osoite Maikkulanrinne 21, 90240
Oulu. Maikkulan Kartanoon ja takaisin
kaupunkiin on linja-autokuljetus.
LAUANTAI 15.10.2011
ODL Hyvinvointikeskuksen Wegelius-sali, Albertinkatu 16,
pohjakerros (käynti sisäpihalta)
9:00 – 10:00
Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit
10:00 – 12:00
Päivien avaus.
Oulun seudun oppaat ry:n puheenjohtaja Sami Niemelä
Musiikkiesitys: Pohjan laulun kvartetti
12:00 – 13:00
Lounas
13:00 – 14:15
Opas– elämyksen tuottaja?
Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus,
viestintäpäällikkö Tuija Kauppinen
14:15 – 14:45
Kahvi
14:45 – 16:45
Suomen Opasliiton syysliittokokous
18:00 – 19:30
Oulun kaupungin vastaanotto,
Oulun kaupungintalo, Kirkkokatu 2a.
20:00 –
Opaskoulutuspäivien iltajuhla,
Hotelli-ravintola Lasaretin Aurora-sali, Kasarmintie 13.
Oulusta merelle ja maailmalle
dosentti, FT Marianne Junila
Oulu on rokkia – ja paljon muuta
Oulun Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Kaisu Laurila-Seluska
Matkailun pohjoinen ulottuvuus
yliopettaja, YTT Kaarina Kantele
Paneelikeskustelu: Matkailu ja matkailijoiden tarpeet
muuttuvat, muuttuuko opastaminen?
Panelisteina päivän puhujia, oppaita ja
muita matkailun ammattilaisia.
SUNNUNTAI 16.10.2011
9:00 – 12:00
Tutustuminen Ouluun ja Oulun seutuun
kävellen tai linja-autolla. Kierrokset lähtevät hotelleilta ja päättyvät Maikkulan kartanoon:
• Jotain uutta, jotain vanhaa, vähän sinistä.
Prumenaati Oulun keskustassa ja vierailu joko PohjoisPohjanmaan museossa, Oulun taidemuseossa tai
tiedekeskus Tietomaassa. Opastetun kävelykierroksen
päätteeksi on linja-autokuljetus Maikkulan Kartanoon.
• Syksy saapuu Lakeuden niityille ja pelloille.
Kulttuuri kukoistaa kesän jälkeenkin. Opastettu kiertoajelu Oulun eteläpuolisella Lakeudella päättyen
Maikkulan Kartanoon.
• Lohta, tervaa, puuta, koskia ja jotain muuta.
Opastettu kiertoajelu Oulussa ja Kiimingin Koitelin
koskialueella päättyen Maikkulan Kartanoon.
12:00 – 13:30
Lounas Maikkulan kartanossa
Maikkulan Kartanon esittely
Sponsorien puheenvuoro
Tiernapojat
13:30 – 14:00
Vahdinvaihto ja opaspäivien päätös
14.00 –
Kuljetukset kaupunkiin
Majoitus
Opaskoulutuspäivien majoitus on järjestetty kahdessa oululaisessa hotellissa.
Majoituksen sisältävä opaskoulutuspäiväpaketti ja lisämajoitusvuorokaudet
varataan ilmoittautumisen yhteydessä
Go Arcticin kautta (opaskoulutuspäivien erikoishintoja ei ole saatavana suoraan hotelleista).
Hotelli-Ravintola Lasaretti
Kasarmintie 13, 90130 Oulu
Puh. 020 757 4700
www.lasaretti.com
Sokos Hotel Arina
Pakkahuoneenkatu 16, 90100 Oulu
Puh. (08) 3123 111
www.sokoshotels.fi/hotellit/oulu/arina
Pysäköinti
ODL Hyvinvointikeskuksen alla on
Technopolis Ydinkeskustan ja ODL:n
yhteinen pysäköintilaitos, jossa on
maksullisia pysäköintipaikkoja. Sisäänajo parkkihalliin on osoitteesta Nummikatu 31-33. Parkkihallista on kulkuyhteys ODL Hyvinvointikeskukseen ja
Wegelius-saliin.
Hotelli-Ravintola Lasaretilla on runsaasti maksuttomia pysäköintipaikkoja
hotellin välittömässä läheisyydessä.
Sokos Hotel Arinalla on maksullisia
pysäköintipaikkoja hotellin alla olevassa parkkihallissa, sisäänajo Isokatu 20.
Lisäksi hotellin asukkaat voivat pysäköidä maksua vastaan lähistöllä sijaitsevassa Autosaaren pysäköintitalossa,
sisäänajo Kauppurienkatu 24.
Lisätietoa pysäköinnistä Oulussa on
saatavilla osoitteessa:
www.ouka.fi/pysakointi