Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? - Hjelt
Transcription
Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? - Hjelt
Terveys ja talous: Voiko terveyttä ostaa? Harri Sintonen Terveystaloustieteen professori (emeritus) Helsingin yliopisto/Hjelt-instituutti/Kansanterveystieteen osasto Terveystaloustiede • Taloustieteen ajattelutavan, teorioiden ja tutkimusmenetelmien soveltamista terveyden alueelle sekä • tälle alueelle soveltuvan taloudellisen teorian ja metodiikan kehittämistä © Harri Sintonen 2014 Terveystaloustiede: Perusoletus ja -tavoite • • Terveydenhuollon voimavarat rajalliset (niukat) Terveydenhuollon ensisijainen ja perimmäinen tehtävä on TUOTTAA TERVEYTTÄ näillä voimavaroilla. • Terveystaloustieteen tavoitteena saada terveydenhuolto mahdollisimman - tehokkaaksi ja - oikeudenmukaiseksi terveyden tuotannossa © Harri Sintonen 2014 Terveystaloustiede tutkii erityisesti … • • • miten terveystarpeisiin nähden niukat terveydenhuollon voimavarat kohdennetaan (miten asiat ovat) ja miten ne tulisi kohdentaa ja käyttää niin, että niistä saatava terveyshyöty olisi mahdollisimman suuri (miten asioiden tulisi olla) eli mittaa ja arvottaa terveyden säilyttämiseksi sekä sairauden ehkäisemiseksi, lievittämiseksi ja parantamiseksi tarkoitettujen vaihtoehtoisten toimenpiteiden/ menetelmien kustannus- ja terveysvaikutuksia sekä vertaa näiden vaikutusten suhdetta eli tehokkuutta © Harri Sintonen 2014 Terveystaloustiede suosittaa… • valittavaksi ja käytettäväksi annetuilla, terveystarpeisiin nähden rajallisilla voimavaroilla eniten terveyttä tuottavia ratkaisuja (= terveyden maksimointi- eli tehokkuuspyrkimys), jotka • tyydyttävät myös halutut oikeudenmukaisuusnäkökohdat eli tavoitteet jakautumisen suhteen (= oikeudenmukaisuuspyrkimys) © Harri Sintonen 2014 Terveystaloustiede avustaa… • välttämättömien ja väistämättömien valintojen tekemistä ja prioriteettien asettamista tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden suuntaan © Harri Sintonen 2014 Valintaongelmia terveydenhuollossa • Voimavarat rajallisia, uusia menetelmiä tulee koko ajan => on koko ajan tehtävä valintoja ja päätöksiä siitä, - mitä menetelmiä (seulovia, ehkäiseviä, diagnostisia, hoitavia, kuntouttavia) käytetään ja otetaan käyttöön, mistä luovutaan - millaisilla voimavarayhdistelmillä toimitaan (esim. henkilöstömitoitus ja –mix), - mihin kohdejoukkoon menetelmiä kohdistetaan (indikaatio/laajuus), - missä tarjotaan (esim. polikliinisesti vai vuodeos:lla) ja - milloin tarjotaan (= vaihtoehtoiset ajoitusratkaisut, esim. milloin hoito aloitetaan ja lopetetaan) © Harri Sintonen 2014 TEHOKKUUSPYRKIMYS • käytettävissä olevilla voimavaroilla pyritään saamaan aikaan mahdollisimman suuri terveyden lisäys (vaikuttavuus), tai • annettu kiinteä terveystavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienin voimavaroin. © Harri Sintonen 2014 Tehokkuus ja eettisyys • Eettisessä mielessä tehokkuuspyrkimys ei ole huolestuttavaa, vaan tämän pyrkimyksen puute, sillä • tehottomuuden vuoksi ihmiset jäävät turhaan hoitoa vaille ja/tai saavat huonompaa hoitoa kuin mikä olisi mahdollista, ja siksi tehottomuus ja epärationaalisuus terveydenhuollossa maksetaan ylimääräisenä kuolemana ja sairautena (= • vaihtoehtoiskustannus) • Tehokkuuspyrkimyksestä pitäisi poiketa vain yhteisesti hyväksyttyjen oikeudenmukaisuuskriteerien (arvovalintojen) perusteella © Harri Sintonen 2014 Miksi taloustiedettä terveydenhuoltoon? • • • • • • Terveydenhuollon menojen voimakas kasvu (Suomessa 1960-2012 menot kasvaneet reaalisesti yli 9-kertaisiksi; vuonna 2012 menot 17.5 miljardia euroa (3229 €/as.); BKT-osuus 3.9 %:sta 9.1 %:iin Julkisen rahoituksen osuuden voimakas kasvu (58 % v. 1960, 75.2 % v. 2012) Voimavarojen lisäyksen vähenevä rajatuote Terveyden ja terveydenhuollon erityispiirteet Lama 1990-luvun alussa => tehostamisen tarve; lama 2011- ????=> tehostamisen tarve???? Taloustiede keskittyy voimavarojen järkiperäiseen kohdentamiseen rajallisten voimavarojen vallitessa © Harri Sintonen 2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995–2012 vuoden 2012 hinnoin, milj. euroa Terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Pohjoismaissa, EU(15)- ja OECD-maissa 1995–2011, % Terveydenhuoltomenojen rakenne vuonna 2012 % Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011 13 Terveydenhuoltomenojen rahoitus vuosina 1995–2012 % Lähde: THL, Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011 Terveydenhuollon bkt osuus (%) 2011 OECD keskimäärin Viro Turkki Meksiko Puola Korea Tsekin tasav. Chile Israel Slovakian tasav. Unkari Luxemburg Slovenia Irlanti Australia Islanti Suomi Kreikka Italia Espanja Norja Britannia, UK Ruotsi Japani Portugali Uusi-Seelanti 1) Belgia 1) Itävalta Sveitsi Tanska Kanada Saksa Ranska Alankomaat USA Series1 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 Terveyden kysynnän taloudellinen malli (Grossmanin malli) - poistot Terveyden Arvo=> QALYt Kulutushyödyke Terveys Vapaa-ajan toiminnot Vapaa-ajan Arvo=> QALYt Työ Työpanoksen arvo=> Tuottavuus Investointihyödyke + investointi © Harri Sintonen 2014 ? PANOKSET (I) (Voimavarat x niiden arvo) = Terveydenhuollon menot (kust:t) TUOTANTOPROSESSI Voimavarojen yhdistely TUOTOS (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät VAIKUTTAVUUS (E) Terveydentilan muutos Tuottavuus = O / I Taloudellisuus = Kust. / O Tehokkuus = E / I VAIKUTTAVUUS (effectiveness) = toiminnalla aikaansaatu muutos ihmisten terveydentilassa RUTIINIOLOSUHTEISSA TEHO (efficacy) = muutos terveydentilassa IHANNEOLOSUHTEISSA TEHOKKUUS (efficiency) = kustannus-vaikuttavuus TUOTTAVUUS (productivity) = tekninen tehokkuus TALOUDELLISUUS = tuotoksen yksikkökustannus © Harri Sintonen 2014 Terveydenhuollon tuotos Kaksi peruslinjaa 1/2 1) Tuotoksella pyritään kuvaamaan terveydenhuollon hyvinvointivaikutuksia • "Kuinka paljon terveydenhuolto lisää kansalaisten hyvinvointia, so. terveyttä" 2) Tuotoksella pyritään kuvaamaan tuotettujen palvelujen määrän muutoksia • "Kuinka paljon kansalaiset hyötyvät terveydenhuollon toiminnasta palveluina ?" © Harri Sintonen 2014 Terveydenhuollon tuotos Kaksi peruslinjaa 2/2 • Palvelu -lähestymistavan (2.) kiinnostuksen kohteena on terveydenhuollon tuottavuus • Hyvinvointi (terveys) -lähestymistavan (1.) kiinnostuksen kohteena on terveydenhuollon tehokkuus © Harri Sintonen 2014 Tuotos terveydenhuollon tuottavuustarkastelussa Kiinnostuksen kohteena palvelutuotanto Välituotos = Hoitojakso, hoitopäivä, käynti, tutkimus Tuotos = Episodi, hoitoketju, hoidettu potilas Vaikuttavuus = Terveyteen liittyvän elämänlaadun (QALY) muutos © Harri Sintonen 2014 Tuotos terveydenhuollon tehokkuustarkastelussa Kiinnostuksen kohteena toiminnan vaikutus terveyteen Välituotos = Tuotos = Vaikuttavuus = © Harri Sintonen 2014 Hoitojakso, hoitopäivä, käynti, tutkimus Episodi, hoitoketju, hoidettu potilas Esim. terveyteen liittyvän elämänlaadun (QALY) muutos Horisontaalinen oikeudenmukaisuusindeksi 21 OECD-maassa - kaikki lääkärikäynnit 0,125 0,100 0,075 0,050 0,025 0,000 -0,025 -0,050 -0,075 -0,100 IRL NLD SUI ITA CAN NOR FRA SWE PRT BEL ESP HUN DNK GRC DEU AUT US Finland Lähde: van Doorslaer et al 2006 Taloudellinen arviointi • Terveystaloustieteen alue, missä tutkitaan • terveydenhuollon menetelmien tehokkuutta Menetelmien tuottamia terveysvaikutuksia punnitaan niiden saavuttamisen vaatimia uhrauksia vasten © Harri Sintonen 2014 Miksi taloudellinen arviointi on tärkeää? • Kun voimavaroja käytetään tietyllä tavalla, pitäisi vastata kahteen kysymykseen: 1) Mitä saavutetaan = vastine/arvo voimavaroille/rahoille nykyisessä käytössä = saavutetut terveysvaikutukset 2) Mitä menetetään = vastine/arvo voimavaroille/ rahoille parhaassa vaihtoehtoisessa käytössä = vaihtoehtoiskustannus = menetetyt terveysvaikutukset • Miten tämä vastine/arvo pitäisi määrittää ja arvioida? © Harri Sintonen 2014 Taloudellisen arvioinnin menetelmät • • 1. 2. 3. 4. Kustannukset lasketaan kaikissa samalla tavalla Erotteleva tekijä terveydellisten vaikutusten mittaustapa Kustannusten minimointianalyysi Kustannus-vaikuttavuusanalyysi (cost effectiveness) Kustannus-utiliteettianalyysi (cost utility) Kustannus-hyötyanalyysi (cost benefit) © Harri Sintonen 2014 Kustannusten minimointianalyysi Cost minimisation analysis • Voidaan käyttää, kun tiedetään, että • • vertailtavat hoitomuodot tuottavat saman terveydellisen lopputuloksen Etsitään vaihtoehto, jolla samaan lopputulokseen päästään pienimmin kustannuksin Harvoin käyttökelpoinen, koska eri hoitomuotojen vaikuttavuus on harvoin täysin sama © Harri Sintonen 2014 Kustannus-vaikuttavuusanalyysi Cost-effectiveness analysis • • • • Terveysvaikutukset mitataan yksinkertaisilla luonnollisilla yksiköillä kuten lisäelinvuosilla, vältetyillä sairaustapauksilla, kivuttomilla päivillä jne. tai muilla objektiivisilla (fysikaalisilla, kemiallisilla tms.) parametreilla kuten muutoksella kolesterolitasossa, verenpaineessa, luuntiheydessä jne. Antavat usein terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista liian kapean ja yhteismitattoman kuvan Ei sovellu, kun vertailtavien hoitojen päävaikutukset eroavat toisistaan tai kun vertailtavilla hoidoilla on erilaiset sivuvaikutusprofiilit © Harri Sintonen 2014 Kustannus-utiliteettianalyysi Cost-utility analysis • • • Vaikuttavuutta mitataan muutoksella laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted Life Years = QALYs gained) Mahdollistaa parhaiten tuloksiltaan erilaisten hoitomuotojen vertailun Geneeriset yhden indeksiluvun elämänlaatumittarit (esim. 15D, 16D, 17D) mahdollistavat eri hoitomuotojen tuottamien terveyshyötyjen vertailun samassa sairaudessa tai jopa eri taudeissa yhteismitallisesti © Harri Sintonen 2014 Kustannus-hyötyanalyysi Cost-benefit analysis • • • • Sekä kustannukset että terveyshyödyt mitataan/ arvotetaan rahassa Onko saavutettu rahamääräinen hyöty suurempi kuin sairauden hoitoon uhrattu rahallinen panos? Terveyshyötyjen muuttaminen rahamääräisiksi kiistanalaista tai jopa mahdotonta Kustannus-hyötyanalyysin soveltamisessa siten vaikeuksia © Harri Sintonen 2014 Voimavarojen käytön identifiointi • Kustannukset lasketaan kaikissa lähestymistavoissa samalla tavalla identifioimalla, mittaamalla ja arvottamalla voimavarojen käyttö • Kustannuksia laskettaessa pitäisi ottaa huomioon kaikki hoitoprosessiin liittyvä voimavarojen käyttö => kustannukset riippumatta siitä, kuka ne viimekädessä maksaa = yhteiskunnallinen näkökulma • Tulonsiirtoja (sv-korvaukset, sairauspäivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet sekä välilliset ja välittömät verot, ml. ALV) ei sisällytetä kustannuksiin © Harri Sintonen 2014 Terveyteen liittyvän elämänlaadun geneeriset mittarit Yhteismitallinen vaikuttavuus • Perusoletus: Terveydenhuollolla 2 keskeistä tavoitetta: • 1) pitää ihmisiä hengissä mahdollisimman pitkään ja 2) parantaa heidän elämänlaatuaan hengissä olon aikana => => => Vaikuttavuus tulisi mitata muutoksena • elämän pituudessa ja/tai • elämänlaadussa eli • muutoksena laatupainotetuissa elinvuosissa eli QALYissa (Quality-Adjusted Life Years gained) © Harri Sintonen 2014 Laatupainotetut (lisä)elinvuodet [QALYs gained)] © Harri Sintonen 2014 Taloudelliseen arviointiin (KUA) soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit • • Jotta voitaisiin maksimoida terveydenhuollon vaikuttavuus rajallisilla voimavaroilla, elämänlaatua pitäisi mitata yhteismitallisesti, ’yhteisellä valuutalla’, ts., geneerisellä mittarilla, joka - mahdollistaa vertailut eri sairauksien ja terveysongelmien välillä, - yhdistää profiili- ja yhden indeksiluvun mittarin edut - tuottaa elämänlaatulukemia, jotka soveltuvat QALYlaskelmiin © Harri Sintonen 2014 Taloudelliseen arviointiin (KUA) soveltuvan elämänlaadun mittarin komponentit • Muodostuvat kahdesta osasta: 1) Standardoidusta terveydentilojen kuvailujärjestelmästä (mitattavista terveyden dimensiosta ja niiden tasoista) = kyselylomakkeesta, jonka potilas täyttää 2) Kuvailujärjestelmän määrittämien terveydentilojen arvotusjärjestelmästä (osoittaa, miten huonoja tai hyviä tilat ovat suhteessa toinen toisiinsa) • Mittarit eroavat toisistaan molempien suhteen © Harri Sintonen 2014 Taloudelliseen arviointiin soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Terveydentilan kuvailujärjestelmän ominaisuudet • Käytettävyys ja yleinen sovellettavuus (hyväksyttävyys) • Luotettavuus (mittausten toistettavuus mahdollisimman vähäisin satunnaisvirhein = test-retest reliability) • Validiteetti (miten uskottavia ovat mittarin lukemien perusteella tehtävät päätelmät eri tilanteissa) © Harri Sintonen 2014 Taloudelliseen arviointiin soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Terveydentilan kuvailujärjestelmän ominaisuudet • Herkkyys (sensitivity) -Erottelukyky (discriminatory power) = mittarin kyky löytää eroja terveydentilassa yksilöiden ja ryhmien välillä poikkileikkaustilanteessa -Muutosvaste (responsiveness to change) = mittarin kyky löytää muutoksia yksilöiden tai ryhmien terveydentilassa yli ajan © Harri Sintonen 2014 Taloudelliseen arviointiin soveltuvan elämänlaatumittarin valintakriteerit Terveydentilan arvotusjärjestelmän ominaisuudet • Luotettavuus - arvotusten toistettavuus ja vakaus ryhmätasolla • Validiteetti - Arvotusjärjestelmälle ei ole ”kultastandardia” (miten arvoja mitataan ja keneltä) - Ollakseen valideja QALY-laskelmiin, arvojen pitäisi heijastaa mahdollisismman hyvin elämän laadun ja pituuden vaihtokurssia © Harri Sintonen 2014 Vaihtoehtoisia elämänlaatumittareita taloudelliseen arviointiin • EQ-5D (EuroQol) • SF-6D (johdettu Rand-36/SF-36:sta) • HUI 3 (Health Utilities Index Mark III) • AQoL (Assessment of Quality of Life) • 15D © Harri Sintonen 2014 15D-terveydentilojen kuvailujärjestelmä: Mitattavat dimensiot • • • • • • • Hengitys Henkinen toiminta Kommunikointi Näkö Liikuntakyky Tavanomaiset toiminnot Kuulo © Harri Sintonen 2014 • • • • • • • • Syöminen Eritystoiminta Nukkuminen Ahdistuneisuus Vaivat ja oireet Sukupuolielämä Masentuneisuus Energisyys 15D-terveydentilojen luokittelu-järjestelmä: Dimensioiden tasot • Kukin dimensio on jaettu 5 ordinaaliseen (järjestysasteikolliseen) tasoon, joiden avulla erotetaan enemmän tai vähemmän kutakin mitattavaa ominaisuutta © Harri Sintonen 2014 TERVEYTEEN LIITTYVÄN ELÄMÄNLAADUN KYSELYLOMAKE (15D©) Ohje: Lukekaa ensin läpi huolellisesti kunkin kysymyksen kaikki vastausvaihtoehdot. Merkitkää sitten rasti (x) sen vaihtoehdon kohdalle, joka parhaiten kuvaa nykyistä terveydentilaanne. Menetelkää näin kaikkien kysymysten 1-15 kohdalla. Kustakin kysymyksestä rastitetaan siis yksi vaihtoehto. KYSYMYS 1. Liikuntakyky 1( ) Pystyn kävelemään normaalisti (vaikeuksitta) sisällä, ulkona ja portaissa. 2( ) Pystyn kävelemään vaikeuksitta sisällä, mutta ulkona ja/tai portaissa on pieniä vaikeuksia. 3( ) Pystyn kävelemään ilman apua sisällä (apuvälinein tai ilman), mutta ulkona ja/tai portaissa melkoisin vaikeuksin tai toisen avustamana. 4( ) Pystyn kävelemään sisälläkin vain toisen avustamana. 5( ) Olen täysin liikuntakyvytön ja vuoteenoma. KYSYMYS 2. Näkö 1( ) 2( ) 3( ) 4( ) 5( ) Näen normaalisti eli näen lukea lehteä ja TV:n tekstejä vaikeuksitta (silmälaseilla tai ilman). Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä pienin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman). Näen lukea lehteä ja/tai TV:n tekstejä huomattavin vaikeuksin (silmälaseilla tai ilman). En näe lukea lehteä enkä TV:n tekstejä ilman silmälaseja tai niiden kanssa, mutta näen kulkea ilman opasta. En näe kulkea oppaatta eli olen lähes tai täysin sokea. Terveydentilojen kuvailujärjestelmä: Profiili • Mitattava yksilö valitsee kultakin dimensiolta tason, joka parhaiten kuvaa hänen nykyistä terveydentilaansa => • Yksilön profiili: osoittaa hänen tilaansa kullakin mitattavista dimensioista • Ryhmän profiili: osoittaa ryhmän keskimääräistä tilaa kullakin mitattavista dimensioista • Profiililla voidaan verrata yksilön tai ryhmän terveydentiloja eri aikoina ja nähdä, millä ulottuvuuksilla muutoksia on tapahtunut, mihin suuntaan ja miten paljon © Harri Sintonen 2014 15D score before treatment = 0.828 Hip replacement 15D score 3 months after treatment = 1 0.878 before 3 months after 0.9 0.8 0.7 0.6 © Harri Sintonen 2014 SE X L VI TA DI ST R R EP D IN PA L EN TA M CT U A IM EL O M M T EA P SL EE C B RE A TH R E SE HE A M O VE 0.5 Virtsainkontinenssipotilaiden 15D-profiili ja -lukema ennenjälkeen hoidon sekä ikävakioidun naisväestön vastaavat 1 15D score Before 0.836 After 0.891 Popul 0.914 0,9 Level value 0,8 0,7 Before After 0,6 Popul 0,5 0,4 He a Br r ea th Sl ee p Ea Sp t ee ch El im Ua M ct en ta Di l sc o De pr Di st r Vi ta l Se x e Se M ov e 0,3 © Harri Sintonen 2014 15D:n terveydentilojen arvotusjärjestelmä • • Perustuu moniulotteiseen utiliteettiteoriaan Kokonaislukema (indeksi) yli dimensioiden lasketaan 3-vaiheisen additiivisen arvotusalgoritmin avulla: vH • I j ( x)[w j ( x j )] missä • Ij(xj) = keskimääräinen suhteellinen tärkeyspaino, jonka ihmiset antavat dimension j (j = 1, 2,..,15) eri tasoille • wj(xj) = keskimääräinen arvo, jonka ihmiset antavat dimension j eri tasoille © Harri Sintonen 2014 15D-terveydentilojen arvotusjärjestelmä • Tuottaa kullekin terveydentilalle/profiilille arvon eli lukeman 0-1-asteikolla (1= ei ongelmia millään dimensiolla, 0=kuollut) suomalaisen väestön kokemana • Lukema osoittaa tilan elämänlaadullista hyvyyttä ja • heijastaa ”vaihtokurssia” elämän pituuden ja laadun välillä väestön kokemana • Käytännössä/kliinisesti tärkeä muutos/ero kokonaislukemassa (MCIC): ± 0.015 © Harri Sintonen 2014 Keskim. 15D-lukemia eri potilas- ja väestöryhmissä Sairaus/diagnoosi/ryhmä 15D-lukema Väestön 15D-lukema Erotus Kipupotilaat 0.715 0.911 -0.196 Tetraplegia 0.744 0.912 -0.168 Skitsofrenia 0.790 0.934 -0.144 MS-tauti 0.801 0.933 -0.132 Paraplegia 0.812 0.912 -0.100 Afasia 0.768 0.864 -0.096 Arteroskleroosi 0.780 0.867 -0.087 Nivelreuma 0.813 0.881 -0.068 Astma 0.859 0.917 -0.058 Kuulovamma 0.860 0.878 -0.018 80-86-v. Helsinki 0.812 80-86-v. Tallinna 0.767 © Harri Sintonen 2014 Hoitojen elämänlaatuvaikutuksia Sairaus/hoito 15D-lukema ennen hoitoa 15D-lukema hoidon jälkeen Erotus Ohitusleikkaus (Kuopio) 0.752 0.858 (6 kk) .106 Ohitusleikkaus (HUS) 0.829 0.873 (6 kk) .044 Ohitusleikkaus (Vaasa) 0.827 0.860 (6 kk) .033 Lannerangan kipuleikkaus 0.790 0.850 (3 kk) .060 Syömishäiriöt 0.809 0.858 (6 kk) .049 Kaularangan kipuleikkaus 0.810 0.850 (3 kk) .040 Lonkkaproteesileikkaus (HUS) 0.810 0.870 (6 kk) .060 Lonkkaproteesileikkaus (P-Häme) 0.828 0.878 (3 kk) .050 Polviproteesileikkaus 0.810 0.830 (6 kk) .020 Kaihileikkaus 0.820 0.830 (6 kk) .010 Eturauhassyöpä (Joensuu) 0.834 0.774 (4 kk) -.060 0.692 (12 kk) -.142 0.891 (13 kk) .055 Eturauhassyöpä (Joensuu) Inkontinenssin hoito © Harri Sintonen 2014 0.836 15D:n ominaisuudet tiivistetysti • geneerinen • luotettava (korkea toistettavuus) • validi [kattava sisällöltään; 15D kattaa miltei yksiyhteen WHO:n määrittelemät tärkeimmät terveyden ulottuvuudet (WHO Disc. Paper 45) ja yli 80 % WHO:n uuden ICF:n ulottuvuuksista]; EQ-5D 20 % • herkkä - hyvä erottelukyky (löytää erot terveydentilassa) - hyvä muutosvaste (löytää muutokset terv.tilassa) © Harri Sintonen 2014 15D:n ominaisuudet tiivistetysti • helppokäyttöinen (itsetäytettävä) • Voidaan käyttää sekä profiilina (paljastaa ongelmat ja niiden vakavuuden => diagnostinen apuväline) että yhden indeksiluvun mittarina • ”Normaaliväestön” referenssiarvot saatavilla • oikea ”vaihtokurssi” elämän laadun ja pituuden välillä => soveltuu QALYjen ja niiden muutosten mittaamiseen • Kaikkien tärkeiden ominaisuuksien suhteen 15D on parempi tai ainakin yhtä hyvä kuin muut vastaavan tyyppiset mittarit © Harri Sintonen 2014 Versiot • • • • 15D ikäryhmille 16+ v. • Yksityiskohtainen kuvaus ja ominaisuudet, ks. • Sintonen H, NCHPE Working Papers 41 and 42, best available as .pdf-files on website http://chpe.buseco.monash.edu.au • Sintonen H. The 15D instrument of health related quality of life: Properties and applications. Ann Med 2001; 33: 328-336. • www.15D-instrument.net (näyttää myös sovellukset) 16D ikäryhmälle 12-15 v. 17D ikäryhmälle 8-11 v. (myös alle 8 v.) • Ks. Apajasalo et al. Qual Life Res 1996; 5: 205-211 ja 1996; 5: 532-538 Tiedustelut/Kaikkien versioiden käyttöluvat: websiten www.15D-instrument.net kautta © Harri Sintonen 2014 Versiot • saatavilla 15D:n sähköinen versio Corame Oy:ltä - lomake täytetään internetissä (tai paperilla tai tabletilla) - laskee potilaan 15D-lukeman ja piirtää profiilin automaattisesti ruudulle - voidaan ottaa ruudulle vertailuun vastaavan ikäisen ”normaaliväestön” edustajan profiili ja lukema - data voidaan tallentaa erilaisiin formaatteihin jatkoanalyyseja varten • Vastaavanlainen versio tulossa Logicalta © Harri Sintonen 2014 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 1 • • Yksittäisellä potilaalla vastauksia kysymyksiin: Millaisiin terveysongelmiin potilas tarvitsee hoitoa? => 15D-profiili ja –lukema ennen hoitoa vs. samanlaisen henkilön 15D-profiili ja –lukema koko väestössä - Miten potilas on hyötynyt hoidosta? => 15D-profiili ja –lukema ennen hoitoa vs. hoidon jälkeen vs. samanlaisen henkilön 15D-profiili ja – lukema koko väestössä © Harri Sintonen 2014 © Harri Sintonen 2014 Kipuklinikalle ensimmäistä kertaa saapuvien ja heidän kanssaan ikävakioidun väestön keskimääräiset 15D-profiilit ja -lukemat 1 15D-lukema Väestö .910 Kipu .715 0,9 0,8 T aso arvo 0,7 0,6 Kipu Väestö 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 X SE TA L VI R DI ST R EP D O IS C D TA EN M Dimensiot © Harri Sintonen 2014 L T AC U IM EL CH EE EA P EE T SP B SL RE A TH AR E SE HE M O VE 0 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 1 (jatk) - Miten potilas todennäköisesti hyötyy erilaisista hoidoista? Kun on kertynyt riittävästi tietoa potilaiden ominaisuuksista ja tilasta ennen hoitoa ja erilaisten hoitojen jälkeen, voidaan analysoida, millaiset potilaat hyötyvät erilaisista hoidoista, millaiset eivät => Kun tiedetään potilaan tila ja ominaisuudet ennen hoitoa, voidaan laatia ennustemalleja siitä, miten hän eri hoidoista hyötyisi. Näin lääkäri voi löytää potilasta todennäköisesti eniten hyödyttävän hoitomuodon © Harri Sintonen 2014 6 kk:n kustannusten ja elämänlaatumuutosten suhde sydänleikatuilla potilailla © Harri Sintonen 2014 Sydänpotilaiden 15D-lukemien muutosten jakauma © Harri Sintonen 2014 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 2 • Hoitopaikan sisällä vastauksia kysymyksiin: • Mikä on sairauden X hoidon Y vaikuttavuus (saavutettu elämän laadun muutos tai lisäQALY) ja kustannukset huomioon ottaen, tehokkuus (kustannus per saavutettu elämän laadun muutos tai lisäQALY)? • Mikä sairauden X vaihtoehtoisista hoitomuodoista on vaikuttavin ja tehokkain ? © Harri Sintonen 2014 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 2 (jatk) • • • • Hoitopaikan sisällä vastauksia kysymyksiin: Mikä on suhteellinen vaikuttavuus ja suhteellinen tehokkuus eri sairauksien hoidossa? Millaiset potilaat hyötyvät hoidosta, millaiset eivät? Kenen antamasta hoidosta on eniten hyötyä? © Harri Sintonen 2014 0 © Harri Sintonen 2014 Uniapnea Laskimokirurgia Bulimia Rintareduktio Kohdun poisto CABG PCI Kaihi Polven tekonivel Lonkan tekonivel Lannerankaleik. Kaularankaleik. QALYn hinta (€) Cost per QALY gained produced by various interventions (QALYs discounted at 5%) 50000 40000 30000 20000 10000 Jonotusajan vaikutus kaularanka- (cervical) ja lannerankaleikkauksien kustannusutiliteettiin 5000 Whole material Cost/QALY (euro) 4000 Waiting time < 60 days Waiting time > 60 days 3000 2000 1000 0 Cervical interventions © Harri Sintonen 2014 Lumbar interventions 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 3 • Hoitopaikkojen välillä: • Ovatko sairauden hoitoindikaatiot samat eri hoitopaikoissa? Onko tiettyyn hoitoon tulevien potilaiden elämänlaatu samanlainen eri hoitopaikoissa? © Harri Sintonen 2014 Sairaus/hoito ennen hoitoa Ohitusleikkaus (Kuopio) 0.752 Ohitusleikkaus (HUS) 0.829 Ohitusleikkaus (Vaasa) 0.827 Pallolaajennus (Kuopio) 0.730 Pallolaajennus (HUS) 0.820 Lonkkaproteesileikkaus (HUS) 0.810 Lonkkaproteesileikkaus (PHäme) 0.828 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 3 (jatk.) • Hoitopaikkojen • välillä: Mikä on sairauden X hoidon vaikuttavuus ja tehokkuus eri hoitopaikoissa? © Harri Sintonen 2014 Sairaus/hoito ennen hoitoa Vaikutta vuus Ohitusleikkaus (Kuopio) 0.752 .106 Ohitusleikkaus (HUS) 0.829 .044 Ohitusleikkaus (Vaasa) 0.827 .033 Pallolaajennus (Kuopio) 0.730 .094 Pallolaajennus (HUS) 0.820 .031 Lonkkaproteesileikkaus (HUS) 0.810 .060 Lonkkaproteesileikkaus (P-Häme) 0.828 .050 15D-tietojen käyttömahdollisuudet 4 • Väestön terveyden ja sen jakautumisen seuranta väestötutkimuksilla - Terveyteen liittyvä elämänlaatu eri ikäryhmissä ja sukupuolilla (1992, 1996, 2000, 2004, 2011) - Elämänlaadun muutokset ajan yli (1992, 1996, 2000, 2004, 2011) - Tietoon ikä- ja sukupuolispesifistä elämänlaadusta yhdistetään tieto vastaavasta kuolleisuudesta => odotettavissa olevat laatupainotetut elinvuodet (QALYt) eri iässä sukupuolen mukaan - Terveyteen liittyvän elämänlaadun jakautuminen alueittain, tulojen yms. tekijöiden mukaan © Harri Sintonen 2014 Odotettavissa olevat elinvuodet ja QALYt 15vuoden iässä 1992 ja 1996 Naiset Miehet Ero Odotettavissa olevat elinvuodet 1992 64.5 57.6 7.2 Odotettavissa olevat elinvuodet 1996 65.8 58.8 7.0 Muutos odot. olev. elinvuosissa 1992-96 +1.0 +1.2 Odotettavissa olevat QALYt 1992 58.9 52.1 6.8 Odotettavissa olevat QALYt 1996 60.3 54.6 5.7 Muutos odot. olev. QALYissa 1992-96 +1.4 +2.5 © Harri Sintonen 2014 15D-mittarin käyttö • • • • Käytetty/käytetään sadoissa hankkeissa/ terveysongelmissa Suomessa ja kansainvälisesti (ks. www.15D-instrument.net) FinOHTA suosittelee arviointiprojekteihin, joihin se antaa jonkinlaista tukea Erinomainen väestödata Terveys2000 ja T2011tutkimuksista Stakes => THL suorittaa v. 2004 alkaen joka toinen vuosi noin 2800 henkilön väestöotoksen paneeliseurannan 15D:llä + kullakin kerralla jonkin erityisryhmän mittauksen © Harri Sintonen 2014 15D-mittarin käyttö • HUS:ssa tehty vuodesta 2002 alkaen mittaus ennenjälkeen hoidon noin 16000 potilaalle noin 50 eriloisalalla/ diagnoosiryhmässä + kustannustiedot => hoitojen kustannus-vaikuttavuus • Mm. Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Pohjois-Savon keskussairaalapiireissä 15D:n sähköinen versio otettu laajaan rutiinikäyttöön • 15D:lle varattu ”slot” valtakunnallisen standardoidun elektroniseen sairauskertomukseen arkistoon © Harri Sintonen 2014