Meluselvitys

Transcription

Meluselvitys

Vastaanottaja
Maavoimien Esikunta, Huolto-osasto
Asiakirjatyyppi
Raportti
Päivämäärä
30.4.2010
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE
AMPUMATOIMINNAN
MELUSELVITYS
REILAN AMPUMA- JA HARJOITUSALUE
AMPUMATOIMINNAN MELUSELVITYS
Hyväksyjä
Raportti
30.4.2010
Jari Hosiokangas
Timo Korkee
Asko Parri
Viite
82110340-20
Tarkastus
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Ramboll
Pakkahuoneenaukio 2
PL 718
33101 TAMPERE
T +358 20 755 6800
F +358 20 755 6801
www.ramboll.fi
SISÄLTÖ
1.
2.
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
3.
4.
4.1
4.2
4.3
5.
6.
6.1
6.2
6.2.1
6.2.2
7.
7.1
7.2
8.
8.1
8.2
8.3
9.
LÄHTEET
LIITTEET
JOHDANTO
KOHTEEN JA TOIMINNAN KUVAUS
Alueen sijainti ja käyttäjät
Melua tuottava toiminta
Toiminnan määrä
Alueen ympäristön asutus ja loma-asutus sekä suojelualueet
Kaavoitustilanne
YLEISTÄ MELUSTA
MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT
Raskaiden aseiden ja räjähteiden melun suositusarvot
Ampumaratojen (pienikaliiberisten aseiden) melun ohjearvot
Yleiset melutason ohjearvot
SELVITYKSEN TAVOITTEET
MELUSELVITYKSEN MENETELMÄKUVAUS
Melumittaukset
Melun mallilaskenta
Yleistä
Ampumamelun laskenta
MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS
Melun mallilaskennat
Melumittaukset
TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI
Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista
Melun leviämislaskennat
Melumittaukset
JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET
14
14
Raportin kartat, copyright Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/10
Haminan varuskunta, ampumatoiminnan meluselvitys
1
1
1
1
2
3
4
5
5
5
6
6
7
7
7
7
7
7
8
8
9
10
10
10
11
13
1
1.
JOHDANTO
Työssä on tarkasteltu Pyhärannan kunnassa sijaitsevan Reilan ampuma- ja harjoitusalueen aiheuttamia melutasoja ympäristössä. Selvityksessä on käytetty melumittauksia ja melun laskentamalleja melutasojen arviointiin. Melutasot on arvioitu raskaille aseille sekä pienikaliiberisille aseille.
Työn tavoitteena on ollut kuvata alueella tapahtuva toiminta siltä osin kun se aiheuttaa melua
alueen ympäristöön sekä tuottaa perustiedot melutasoista alueen ympäristössä. Melutasoja verrataan voimassa oleviin ohjearvoihin sekä suositusarvoihin.
Melun aiheuttamaa työsuojeluhaittaa ei tarkastella, samoin toiminnan aiheuttamat tärinävaikutukset on rajattu tämän selvityksen ulkopuolelle.
Meluselvitys on tehty Maavoimien Esikunnan toimeksiannosta, jossa työn valvojana on toiminut
meluasiantuntija Asko Parri. Yhteyshenkilöinä ovat toimineet Saaristomeren Maanpuolustusalueen Esikunnassa Tapani Rantio, Porin Prikaatissa Jari Ruski ja Panssariprikaatissa Sauli Mäentausta.
Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa selvityksen projektipäällikkönä on ollut
FM Jari Hosiokangas. Työn laatimiseen ovat osallistuneet ins. (amk) Timo Korkee ja DI Jussi Kurikka-Oja.
2.
KOHTEEN JA TOIMINNAN KUVAUS
2.1
Alueen sijainti ja käyttäjät
Reilan ampuma- ja harjoitusalue sijaitsee Pyhärannan kunnan alueella Reilan kylän länsipuolella
olevassa niemessä. Etäisyys koillisessa sijaitsevaan Rauman kaupungin keskustaan on noin 20
km. Aluetta ylläpitää SMMEPA (Saaristomeren Meripuolustusalue).
Ampuma- ja harjoitusaluetta käyttävät SMMEPA:n lisäksi pääasiassa PORPR (Porin prikaati),
PSPR (Panssariprikaati), UUDPR (Uudenmaan prikaati), UTJR (Utin jääkärirykmentti). Muita käyttäjiä ovat mm. Patria Oy, poliisi sekä partiolaiset.
2.2
Melua tuottava toiminta
Alueen tuliasemat sijoittuvat Kyhkärännokan niemen kärkeen kapealle kaistaleelle (kuva 2.1.).
Ampumasuunta on länteen merelle päin.
Reilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys
2
Tuliasema-alueelta ammutaan Puolustusvoimien toimesta pääasiassa raskailla ilmatorjuntaaseilla (12.7 Itkk, 23 ItK, 35 ItK) ja pienikaliiberisilla aseilla (RK 7.62).
Lisäksi Puolustusvoimat ampuu tai on ampunut 130 mm tykillä, kevyellä kranaatinheittimellä
krh81, kranaattikonekiväärillä 40mm, haulikolla ja rynnäkköpanssarivaunun BMP2 30 mm kanuunalla.
Räjähteiden hävitysräjäytyksiä suoritetaan alueella olevassa räjäytyspaikassa, joka sijaitsee
Hierkonpään niemen pohjoispuolella tien varressa (kuva 2.1.1). Paikkaan on rakenteilla räjäytystasku (valmistuu heinäkuussa 2010), joka on kooltaan 4,5 x 5 m, ja siinä on 2,5 m korkeat valleilla tuetut harkkoseinämät. Käytännön suurin kerralla räjäytettävä panos voi tässä olla n. 10 kg.
Puolustusvoimien osalta räjähteitä käyttävät pioneerit, ulkopuolisista käyttäjistä poliisit käyttävät
aluetta räjähteiden hävittämiseen.
Pioneerien räjäyttäjäkurssi pidetään kaksi kertaa vuodessa, ja pintapanoksia räjäytetään Hierkonpään koillispuolella olevalla alueella. Suurin yhtä aikaa tapahtuva räjäytysmäärä on n. 10 kg,
kaksi kertaa päivässä. Johtosäännön mukaan alueella saa räjäyttää kerralla enintään 20 kg
TNT:tä vastaavan räjähdysainemäärän.
Patria Oy käyttää aluetta kaluston testaukseen, mm. viime aikoina on testattu 120 mm kranaatinheitintä vastaavaa kalustoa (AMOS ja NEMO).
Tuliasema-alue
Räjäytystasku
Pintapanoksia räjäyttäjäkurssilla
Kuva 2.1.1. Tuliasema-alue sekä räjäytystasku ja pintapanosten räjäytysalue
2.3
Toiminnan määrä
Alueen hoitajalta saadun vuoden 2008 käyttötilaston mukaan alueella oli 45 puolustusvoimien itleiripäivää ja kolme poliisien räjähdemateriaalien hävityspäivää. Pioneereilta saadun tiedon mukaan lisäksi vuodessa on noin 8 räjäytyspäivää.
Vuoden 2008 käyttötilaston mukainen ampumamäärä eri aseilla on esitetty taulukossa 2.3.1.
3
Taulukko 2.3.1. Aseet ja ampumatarvikkeiden käyttö Reilassa 2008
Leirejä
Leiripäiviä
Ampumapäiviä
Laukauksia yhteensä vuodessa
Laukauksia/ampumapäivä
23 ItK
7.62
RK
7.62
PKM
Haulikko
81
mm
krh
BMP
30mm
KRKK
40mm
Poliisi,
räjähteet
Pioneerit,
räjähteet
2
2
8
2
1
1
1
1
3
2
45
12
12
34
9
4
3
7
4
3
8
35
10
10
26
7
3
2
6
3
3
8
71960
1240
16100
84222
96
700
768
53 kg
120 kg
2056
124
1610
3239
48
117
256
18 kg*
20 kg**
12,7
Itkk
35
ItK
10
8640 2000
1234
667
* n. 2 kg/räjäytys
** max. n. 10 kg/räjäytys
Lisäksi Patria ampui alueella noin 8 viikon aikana (= n. 40 päivää). Laukauksia AMOS tai NEMO –
kalustolla on 100 – 300 viikossa. Ammukset ovat räjähtäviä, ja iskemäalueet sijaitsevat 2-8 km
etäisyydellä tuliasemasta melko tarkasti länteen.
2.4
Alueen ympäristön asutus ja loma-asutus sekä suojelualueet
Alueen pohjoispuolella olevassa Rihtniemessä on paljon loma-asuntoja sekä myös vakituisia
asuntoja lähimmillään 1,7 km etäisyydellä, joihin on myös näköyhteys meren yli.
Itäpuolella lähimmät asuintalot ovat Reilan kylällä n. 2,5 km etäisyydellä, jossa on myös Reilan
koulu.
Eteläsuunnassa lähimmät loma-asunnot ovat saarissa, karttatarkastelun mukaan Lieskarissa 2
kpl n. 1,4 km etäisyydellä sekä Pihlusessa, Vähä-Pihlusessa ja Närpäläisessä useita n. 2,7 km
etäisyydellä.
Kuva 2.4.1. Alueen lähiympäristön asuin- ja lomarakennukset (MML:n tietokanta).
4
Lähin suojelualue on (FI0200072) lähimmillään n. 3 km etäisyydellä ampuma-alueesta länteen.
Pohjoissuunnassa on Rauman saariston Natura-alue (FI0200073) noin 7 km etäisyydellä pohjoisessa. Alueiden sijainti on esitetty kuvassa 2.4.2.
Rauman saariston
Natura-alue
Uudenkaupungin
saariston Naturaalue
Kuva 2.4.2. Natura-alueet
2.5
Kaavoitustilanne
Pyhärannan kunnan kaavoituskatsauksen 2009 mukaan ampuma-alueen ympäristössä ovat voimassa seuraavat kaavat:
Seutukaavat:
Varsinais-Suomen
Varsinais-Suomen
Varsinais-Suomen
Varsinais-Suomen
seutukaava 1 (21.2.1985)
täydennysseutukaava (17.7.1991)
Yleiskaavat:
Rantayleiskaava (17.10.2005). Koko kunnan aluetta koskeva; voimaantulo 20.2.2006 ja
osin 20.7.2008.
Reilan osayleiskaava (1.12.1980).
Asemakaavat:
Reilan rakennuskaava 13.5.1983, laajennus 4.5.1987.
Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 ja Vihitynmaan Rinki RN:o
1:95
rantakaavan muutos 17.5.1974
Rihtniemen yksinäistaloa olevan Kustaantalon RN:o 1:135 rantakaava 10.7.1979
Luodonmaan rantakaava 15.11.1985 muutos ja laajennus 26.7.1999
Rihtniemennokan rantakaava 1.3.1989
Vireillä oleva maakuntakaava:
Varsinais-Suomen liitossa on valmisteilla maakuntakaava koko maakunnan alueelle. Kaavaehdotuksen olivat nähtävillä 16.3.-17.4.2009. Vahvistuessaan kaava tulee korvaamaan voimassa olevat seutukaavat.
5
3.
YLEISTÄ MELUSTA
Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi. Ympäristömelun arvioinnissa käytettyjä muuttujia ovat
äänitaso, äänitason vaihtelut, taajuussisältö, melutapahtumat, melun tunnettavuus sekä ennustettavuus. Yleisesti ei ole mitään selkeätä mallia, millä äänen mittaussuureet voitaisiin yhdistää
koettuihin melun haittavaikutuksiin tai häiritsevyyteen. Ihmisten kokemat häiritsevyydet ovat yksilökohtaisia.
Melu voi mm. haitata puheviestintää, oppimista ja työskentelyä. Impulssimainen (iskumainen)
melu on tutkimusten mukaan häiritsevämpää kuin tasainen melu. Aseiden melu luokitellaan impulssimaiseksi meluksi.
Suomessa ympäristömelun arvioinnissa tarkastellaan pääasiassa häiritsevyyttä ja viihtyvyyshaittaa sekä välillisesti aiheutuvaa terveyshaittaa ulkomelutasojen avulla.
4.
MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT
Ampumamelun vaikutusten arvioimiseksi on olemassa ohje- ja suositusarvoja erikseen raskaille
aseille ja räjähteille sekä pienikaliiberisille aseille (ampumaradat).
4.1
Raskaiden aseiden ja räjähteiden melun suositusarvot
Raskaiksi aseiksi luokitellaan kaikki ≥ 12,7 mm kaliiperiset aseet ja räjähteet sekä välineet jotka
sisältävät räjähdysainetta yli 60 g TNT:tä vastaavan määrän. Näitä ovat mm. raskaat kiväärikaliiperiset aseet, tykit, raketinheittimet, kranaatinheittimet, singot, ohjukset, ilmatorjunta-aseet,
räjähteet, miinat sekä erilaiset panokset.
Raskaiden aseiden ja räjähteiden ääni on suurienergistä, impulssimaista ja pienitaajuista sekä
paineaalto voi aiheuttaa äänen lisäksi tärinää ja räminää.
Äänen merkittävin taajuussisältö on usein välillä 10-300 Hz. Tämän vuoksi raskaiden aseiden ja
räjähteiden melun määrittämisessä käytetään useimmiten C-taajuuspainotusta, joka kuvaa parhaiten pientaajuista melua. Samalle melutapahtumalle määritetty C-taajuuspainotettu arvo on
”tavallista” A-taajuuspainotettua arvoa suurempi, koska C-painotus sisältävää enemmän matalia
taajuuksia, kuva 4.1.1.
Kuva 4.1.1. Taajuuspainotukset, eli äänitasoon tehtävä korjaus taajuuden funktiona
Puolustusvoimat on vuonna 2005 julkaissut ohjeen raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman
ympäristömelun arvioinnista (Pääesikunta, 2005). Siinä esitettyjä suositusarvoja käytetään tässä
selvityksessä räjähteiden aiheuttamien melutasojen arviointiin. Myös Ympäristöministeriön asetReilan ampuma- ja harjoitusalue, ampumatoiminnan meluselvitys
6
taman ampumaratatyöryhmän mietinnössä on esitetty että näitä arvoja voidaan toistaiseksi käyttää (Ympäristöministeriö, 2006).
Ohjeessa on annettu suositusarvot ympäristömelutasoille kolmella eri arviointisuureella;
LCE, eli C-taajuuspainotettu äänialtistustaso yhdelle melutapahtumalle. C-painotus on
ihmiskorvan herkkyyden mukaan taajuuspainotettu äänitaso voimakkaille äänille, äänialtistustaso kuvaa äänitasoa jossa äänienergia vapautuu 1 sekunnin aikana
LCpeak, eli äänitapahtuman huipputaso C-taajuuspainotettuna
LAeq 7-22, eli kaikkien melutapahtumien aiheuttama keskimääräinen melutaso Ataajuuspainotettuna klo 7-22 väliselle ajalle jaettuna.
o
o
o
Suositusarvot:
Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttama yhden tapahtuman ympäristömelu ei saa ylittää
asuntojen piha-alueilla seuraavia arvoja:
•
•
LCpeak 115
LCE 100 dB
Lisäksi päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22 ei saa ylittää 55 dB. Keskiäänitasoa laskettaessa käytetään kaikille aseille ja räjähteille impulssimaisuuskorjausta 9 dB ellei esitetä tarkempaa korjausarvoa.
Terveyshaittaan (kuulovauriovaara) perustuen raja-arvona on 140 dB (Cpeak).
4.2
Ampumaratojen (pienikaliiberisten aseiden) melun ohjearvot
Ampumaratojen aiheuttamalle ympäristömelulle on annettu ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä 53/1997. Päätös koskee pienikaliiberisten aseiden (kuten kiväärit ja pistoolit) aiheuttamaa
melua, eli sitä ei sovelleta esim. räjähteiden tai raskaiden aseiden meluun.
Päätöksen mukaisesti ampumaradan melun enimmäistaso ympäristön häiriintyvissä kohteissa ei
saa ylittää taulukossa 4.2.1 annettuja arvoja.
Taulukko 4.2.1. Ampumaratamelun ohjearvot Vnp 53/1997mukaisesti
Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla, LAImax, määritettynä
enintään
Asumiseen käytettävät alueet
65 dB
Oppilaitoksia palvelevat alueet
65 dB
Virkistysalueet taajamissa tai niiden välit60 dB
tömässä läheisyydessä
Hoitolaitoksia palvelevat alueet
60 dB
Loma-asumiseen käytettävät alueet
60 dB
Luonnonsuojelualueet
60 dB
4.3
Yleiset melutason ohjearvot
Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v. 1992 (VNp 993/92).
Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi
maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä.
Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua.
Päätöksen mukaan päiväajan keskiäänitaso klo 7-22 välisenä aikana (LAeq7-22) ei saa ylittää mm.
asuinalueilla, oppi- ja hoitolaitosten alueella 55 dB. Virkistys- ja luonnonsuojelualueilla sekä loma-asutusalueilla ohjearvo on 45 dB.
Tässä selvityksessä yleiset melutason ohjearvot koskevat toiminnan aiheuttamaa liikennemelua.
7
5.
SELVITYKSEN TAVOITTEET
Selvityksen tavoitteena oli määrittää melun raskaiden aseiden ja räjähteiden käytön aiheuttamat
LCE ja LAeq 7-22 –melutasot ympäristössä mallintamalla ja LCE sekä LCpeak –melutasot mittaamalla.
Pienikaliiberisten aseiden (rynnäkkökivääri) LAImax.-tasot määritettiin mallintamalla.
Melulähteinä huomioitiin tyypilliset alueilla käytettävät aseet ja räjähteet, joiden käytöstä saatiin
selvitys Saaristomeren Meripuolustusalueelta.
6.
MELUSELVITYKSEN MENETELMÄKUVAUS
6.1
Melumittaukset
Melumittauksilla arvioidaan melua halutuissa pisteissä ympäristössä. Mittauspisteet sijoitetaan
yleensä lähelle melusta mahdollisesti häiriintyviä kohteita.
Melun mittauksissa on sovellettu raskaiden aseiden melun arviointiohjetta (Pääesikunta, 2005),
ympäristöministeriön ohjetta ”Ampumaratamelun mittaaminen” (Ympäristöministeriö, 1999), sekä ympäristöministeriön mittausohjetta ”Ympäristömelun mittaaminen” (Ympäristöministeriö,
1995).
Mittaukset räjähteiden melun arvioimiseksi on tehty puolustusvoimien raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohjeen mukaisesti (Pääesikunta, 2005).
6.2
Melun mallilaskenta
6.2.1 Yleistä
Melun leviämisen arvioinnissa sekä meluntorjuntasuunnitelmien laatimisessa käytetään laskentamalleja. Laskentamalli arvioi melulähteen aiheuttaman melun leviämisen ympäristöön laskentakaavoilla, jotka jäljittelevät äänen käyttäytymistä todellisessa ympäristössä. Laskentamallit
ovat tietokonepohjaisia.
Laskentamallin lähtökohtana on melupäästö eli emissio, joka riippuu melulähteen ominaisuuksista. Tämän jälkeen malli laskee äänen etenemistiellä tapahtuvat vaimennukset ja vahvistukset.
Lopputulos saadaan yhdistämällä kaikkien kyseeseen tulevien tekijöiden vaikutus. Tulokset esitetään usein karttapohjilla olevilla meluvyöhykkeillä.
Melumallit ovat yleensä ns. myötätuulimalleja, eli melutasot lasketaan myötätuuliolosuhteita vastaavassa tilanteessa (ts. tuulee melulähteestä tarkastelupisteeseen). Tällöin melun vaimeneminen on pääsääntöisesti vähäisempää ja melutasot korkeampia kuin sivu- tai vastatulessa.
Laskentamalleja sovelletaan pienikaliiberisten aseiden LAImax –suureen laskentaan, raskailla aseilla
ja räjähteillä laskettavaksi soveltuvat LCE ja LAE –suureet. LCpeak –suureen laskentaan mallinnusmenetelmä ei sovellu, joten sen arviointi on tehtävä ympäristömelumittausten pohjalta.
6.2.2 Ampumamelun laskenta
Melun
leviämislaskennat
suoritettiin
SoundPLAN
7.0
–melulaskentaohjelmassa
(www.soundplan.com) olevalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh, 1982).
Teollisuusmelumalli on ns. yleismalli, jolla voidaan laskea kaikentyyppisten äänilähteiden melun
leviäminen ympäristöön. Malli huomio äänen leviämisessä geometrisen- eli etäisyysvaimenemisen, maan pinnan muodot, maan aiheuttaman vaimennuksen, rakennukset, ilman aiheuttaman
absorption ja kovien pintojen (mm. vesipinnat) heijastukset. Laskenta suoritetaan oktaavikaistoittain taajuusvälillä 63 - 8000 Hz.
8
Pienikaliiberisten aseiden laskennassa mallin laskentatapa vastaa ns. pohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia (Falch, 1984) sekä Nordtestin mallia NT ACOU 099 (Nordtest, 2002),
poislukien luotiäänen mallinnus.
Oleellinen muistettava asia on, että malli laskee melun leviämisen olettaen lievän myötätuulen (<
5 m/s) ampumapaikasta laskentapisteeseen päin. Täten melukartat kuvaavat tilannetta, jossa joka suuntaan on myötätuuli. Näin myös ympäristömelumittausten ja mallilaskennan vertailua voidaan tehdä vain kun mittaushavainnot on saatu sopivissa myötätuuliolosuhteissa.
Ilman aiheuttama absorptio on mallissa huomioitu standardin ISO 9613 mukaisesti standardiolosuhteissa (lämpötila + 10 oC, ilman kosteus 70% ja ilman paine 1013 mbar).
Maastoaineisto malliin on saatu käyttöön Topografikunnalta, ja se perustuu Maanmittauslaitoksen
korkeuskäyräaineistoon.
Melumallissa akustisesti koviksi alueiksi on määritetty alueen vesipinnat. Alueen metsiä ei ole
yleisen käytännön mukaisesti mukana mallissa. Raskaiden aseiden ja räjähteiden melun leviämiseen niiden vaikutus on pieni.
7.
7.1
MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS
Melun mallilaskennat
Reilan ampuma- ja harjoitusalueen toiminnan melumallinnus tehtiin seuraavilla raskailla aseilla ja
räjähteillä:
•
•
•
•
•
•
12,7 itkk
23 ItK
35 ItK
130 mm tykki
AMOS ja sen iskemät
räjäytykset 2 kg ja 10 kg
Pienikaliiberisista aseista on huomioitu rynnäkkökiväärillä 7.62 RK tapahtuva it-ammunta.
Tuliasema on mallinnuksessa sijoitettu tuliasema-alueen keskivaiheille. AMOS:n iskemät on mallinnettu merelle 3 km etäisyydelle länteen tuliasemasta. Räjähteiden käyttö on mallinnettu alueella olevalle räjäytyspaikalle.
Laskennassa käytetyt raskaiden aseiden ja räjähteiden melun lähtöarvot on esitetty liitteenä 1
olevassa taulukossa äänienergiatasoina. Rynnäkkökiväärin melupäästönä on käytetty ampumaratatyöryhmän mietinnön liitteenä esitettyä mitattua melupäästöarvoa (Ympäristöministeriö, 2006)
Raskaille aseille ja räjähteille laskettiin LCE, eli C-painotettu äänialtistustaso yhdelle tapahtumalle
(laukaukselle, iskemälle). Tähän meluarvoon ei vaikuta ammuttujen laukausten lukumäärä.
Rynnäkkökiväärille laskettiin yksittäislaukauksen LAImax –arvo.
Lisäksi laskettiin LAeq7-22, eli kello 7-22 väliselle ajalle syntyvä keskimääräinen melutaso kullekin
melulähteelle, huomioiden tietty toiminnan vilkkaus päivän aikana.
LAeq7-22 –arvoon vaikuttaa päivän aikana ammuttujen laukausten määrät. Raskaille aseille ja räjähteille otetaan lisäksi huomioon ohjeen mukainen + 9 dB impulssimaisuuskorjaus (=äänitasoon
lisätään 9 dB), ja rynnäkkökiväärille suositeltu +12 dB (Ympäristöministeriö, 2007).
9
Ampumamäärät LAeq7-22 –laskennassa on esitetty taulukossa 7.1.1. perustuen vuoden 2008 tilastointiin sekä saatuihin tietoihin tyypillisistä ampumamääristä.
Taulukko 7.1.1. Päivittäinen ampumamäärä yksittäisten aseiden keskiäänitason LAeq
nassa
Laukauksia/päivä
7-22
lasken-
12,7 Itkk
35 ItK
23 ItK
7.62 RK
AMOS
AMOS
iskemät
Räjäytykset, 10 kg
2000
125
1600
3200
180
180
2
Koko ampumapäivän keskiäänitaso LAeq7-22 on laskettu seuraaviin tilanteisiin, perustuen v. 2008
toteutuneiden harjoitusten tilastoon:
1. Tavanomainen IT-päivä
12,7 itkk, 2000 ls/päivä
7.62 RK, 3200 ls/päivä
2. Laaja IT-päivä
12,7 itkk, 2000 ls/päivä
23 ItK, 1600 ls/päivä
35 ItK, 125 ls/päivä
3. Patrian vilkas ampumapäivä
AMOS tai NEMO, 180 ls/päivä
iskemät (räjähtävä kranaatti), 180 kpl/päivä
Laskenta tehtiin 50 x 50 metrin laskentaruutuihin, joiden perusteella tuotettiin melun leviämistä
kuvaavat melukartat.
7.2
Melumittaukset
Melumittauksia tehtiin alueen ympäristössä olleissa viidessä mittauspisteessä. Patrian toimintaa
mitattiin 1.9.2009 (AMOS) ja 6.10.2009 (NEMO). IT-harjoituksia mitattiin 3.11.2009 ja
16.4.2010.
Mittalaitteina käytettiin 1. luokan tarkkuusäänitasomittareita Norsonic 118 ja Sinus Soundbook
sekä Työterveyslaitoksen Spark- meluannosmittareita.
Mittausten aikaiset säähavaintotiedot on saatu alueelle tuodusta kenttäsääasemasta (Davis Vantage Pro, mittauskorkeus 2 m).
10
8.
TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI
8.1
Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista
Melumallinnuksen melukarttoja arvioitaessa on huomioitava, että malli laskee melun leviämisen
aina myötätuulioloissa. Myötätuulioloissa melun vaimeneminen on vähäisempää kuin sivu- ja
vastatuulessa. Todellisessa tilanteessa myötätuulioloja on vain tietty määrä vuodessa kuhunkin
ilmansuuntaan. Tutkimuksissa (ja myös tämän työn yhteydessä) on todettu, että melu voi jo 0,5
km:n etäisyydellä melulähteestä olla 10-20 dB hiljaisempaa vastatuulella kuin myötätuulella.
Melun leviämiseen tällä on se vaikutus, että melun laskennalliset leviämisalueet ovat mallilaskelmissa esitettyjä pienempiä silloin, kun melu etenee sivu- tai vastatuuleen.
Toisaalta nykyiset viranomaisohjeet määrittelevät melun arvioitavaksi kohtuullisessa myötätuulitilanteessa, eli melutasojen kannalta lähes pahimmassa tilanteessa, ja tämän tilanteen melumalli
pyrkii tuottamaan. Useissa mittauksissa on kuitenkin todettu että mallinnus tuottaa noin 5 dB
mittauksia korkeampia enimmäistasojen tuloksia, joissain tilanteissa enemmänkin.
Melumallilaskelmiin sisältyvä epävarmuutta on vaikea tarkasti määritellä, yleisesti arvioidaan sen
olevan luokkaa 5 dB.
Mitatun äänitason epävarmuus on suuruusluokkaa 1-2 dB, jos huomioidaan vain mittalaitteen
mittaustarkkuus. Kun sääolojen aiheuttama vaihtelu otetaan huomioon, voi mittauksen kokonaisepävarmuus olla 10 tai jopa 20 dB.
Mittauksen epävarmuus kasvaa mittausetäisyyden kasvaessa, tässä selvityksessä on sovellettu
ympäristöministeriön yleisen mittausohjeen 1/1995 mukaista menettelyä mittaustuloksen epävarmuuden arvioinnissa.
8.2
Melun leviämislaskennat
Melun leviämislaskennan perusteella tuotetut melukartat on esitetty liitteenä olevissa kuvissa 120.
LCE-laskennat
LCE-suositusarvo häiriintyvissä kohteissa on 100 dB.
Kuvien 1 ja 2 perusteella 12,7 itkk ja 23 ItK laskennallinen melutaso ei ylitä suositusarvoa LCE
100 dB lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.
Kuvan 3 mukaan 35 ItK laskennallinen melutaso on Rihtnimen etelärannalla ja eteläsuunnan lähimmissä saarissa noin LCE 105 dB, eli voi ylittää suositusarvon 100 dB.
Kuvan 4 perusteella 130mm tykin laskennallinen melutaso on Rihtnimen etelärannalla ja Luodonmaan rannalla noin LCE 105 dB, eli voi ylittää suositusarvon 100 dB.
Kuvan 5 perusteella AMOS:n laskennallinen melutaso ei ylitä suositusarvoa LCE 100 dB lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.
AMOS:n iskemien (Kuva 6) laskennallinen melutaso ylittää hieman suositusarvon LCE 100 dB
Rihtniemessä sekä Meri-Ihamossa/Sammalluodossa.
2 kg TNT:n laskennallinen melutaso voi ylittää suositusarvon LCE 100 dB mm. Luodonmaan rannalla (kuva 7).
10 kg TNT laskennallinen melutaso LCE 100 yltää noin 4 km etäisyydelle. 105 dB alue kattaa mm.
Reilan kylän Rihtniemen etelärannan ja Luodonmaan (kuva 8).
11
LAeq7-22 –laskennat, asekohtaiset
Melukartat sisältävät +9dB impulssikorjauksen, suositusarvo häiriintyvissä kohteissa on 55 dB.
Kuvan 9 perusteella 2000 laukauksen ampumamäärällä 12.7 itkk:n laskennallinen melutaso 55
dB yltää sivu- ja takasuunnassa noin 2-3 km etäisyydelle. Rihtniemen etelärannalla taso on noin
60 dB, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla noin 70 dB ja Reilan kylällä n. 55 dB.
Kuvan 10 perusteella 1600 laukauksen ampumamäärällä 23 ItK:n laskennallinen melutaso 55 dB
yltää sivu- ja takasuunnassa noin 3-4 km etäisyydelle. Rihtniemen etelärannalla taso on noin 70
dB, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla yli 70 dB ja Reilan kylällä n. 60 dB.
Kuvan 11 perusteella 125 laukauksen ampumamäärällä 35 ItK:n laskennallinen melutaso 55 dB
yltää sivu- ja takasuunnassa noin 3-4 km etäisyydelle. Rihtniemen etelärannalla taso on noin 70
dB, lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla yli 70 dB ja Reilan kylällä n. 60 dB.
AMOS/NEMO ammunnan 180 laukauksen ampumamäärällä laskennallinen melutaso 55 dB yltää
sivu- ja takasuunnassa noin 2-4 km etäisyydelle. Rihtniemen etelärannalla taso on noin 70 dB,
lähimmillä mökeillä Kyyhkärännokan pohjoisrannalla noin 70 dB ja Reilan kylällä n. 50 dB (kuva
12).
Kuvan 13 perusteella AMOS/NEMO iskemien 180 kpl laskennallinen melutaso 55 dB yltää noin 45 km etäisyydelle iskemäkohdasta, 60 dB alue yltää Maa-Ihamoon ja Rihtniemeen. Reilan kylän
taso on noin 50 dB.
Patrian koko toiminnan, eli ammunnan ja iskemien yhdistetty melu, on esitetty kuvassa 14. Suositusarvon 55 dB raja yltää Reilan kylän tasalle. Rihtniemen ranta-alueella taso on 55-65 dB, Meri-Ihamon ja Luodonmaan rannalla noin 60 dB.
10 kg TNT räjäytysten laskennalliset leviämisalueet ovat kohtuullisen pienet, kun räjäytyksiä on
kaksi päivässä (kuva 15).
Rynnäkkökivääreillä tapahtuvan IT-ammunnan laskennallinen melutaso 55 dB yltää Rihtniemen
etelärannalle, kun laukauksia on 3200 päivässä (kuva 16).
Kuvan 17 mukaan rynnäkkökiväärin melun laskennallinen enimmäistaso (VNp 53/1997 verrattava taso LAImax) leviää siten, että Rihtniemen ranta-alueella taso on enimmillään 70 dB. Lomaasutukselle sovellettava ohjearvo on 60 dB ja vakituiselle asutukselle 65 dB.
LAeq7-22 –laskennat, ampumapäiväkohtaiset
Kuvassa 18 on esitetty laskennallinen melun leviäminen tilanteessa, jossa päivän aikana ammutaan 12.7 itkk:lla 2000 laukausta ja rynnäkkökiväärillä 3200 laukausta (”Tavanomainen ITharjoitus”). Suositusarvon 55 dB raja yltää Reilan kylän tasalle, Rihtniemessä taso on noin 60 dB.
Kuvassa 19 on esitetty laskennallinen melun leviäminen tilanteessa, jossa päivän aikana ammutaan 12.7 itkk:lla 2000 laukausta, 23 ItK:lla 1600 laukausta, 35 ItK:lla 125 laukausta ja rynnäkkökiväärillä 3200 laukausta (”Laaja IT-päivä”). Suositusarvon 55 dB raja yltää maa-alueella noin
5-6 km etäisyydelle, Reilan kylällä taso on noin 60 dB, Rihtniemessä noin 70 dB ja Luodonmaan
rannalla noin 65 dB.
8.3
Melumittaukset
Mittauksia tehtiin viidessä pisteessä. Kaksi pistettä sijaitsi Rihtniemessä (”Rihtniemi A” ja ”Rihtniemi B”), yksi Reilan koululla (”Reilan koulu”), yksi Luodonmaalla (”Tyrniemi”) ja yksi Eeronperänlahden rannalla (”Soukon mökit”). Mittauspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 1.
12
Mittausten tulokset on esitetty liitteessä 2. Mittaustulokset on taulukoitu mittauspistekohtaisesti
ja eri aseet ja mittauskerrat on eroteltu toisistaan. Tuloksissa on esitetty kullakin mittauskerralla
mitattujen tasojen keskiarvo, jota käytetään verrattaessa suositusarvoihin. Lisäksi on esitetty mitattu suurin ja pienin arvo sekä keskihajonta ja mitattujen laukausten lukumäärä.
Mittausolosuhteet olivat sellaiset, että ohjeiden mukainen myötätuuli oli kaikissa mittauksissa
pohjoisen-koillisen suunnan pisteisiin, eli Rihtniemen pisteisiin ja Soukon mökeille. 1.9.2009 tehdyssä mittauksessa oli kova tuuli joka ylitti mittausohjeen rajat.
Ohjearvoon ja melumallinnuksen tuloksiin verrattaessa tulisi tarkastella erityisesti myötätuuliolossa saavutettuja mittaustuloksia mielellään pitemmän ajan/usean mittauskerran keskiarvona
sekä huomioida mittaukseen liittyvä epävarmuus.
Mittauspiste Rihtniemi A
Minkään mitatun aseen laukausten keskiarvo ei suoraan ylittänyt sovellettavaa arvoa LCpeak 115
tai LCE 100 dB. Suurimman LCE tason aiheuttivat AMOS iskemät 96 dB ja 35 ItK 91 dB. Vastaavasti LCpeak tasoissa korkeimmat olivat AMOS iskemät 112 dB ja 35 ItK 105 dB
Mittauspiste Rihtniemi A
Korkeimmat tasot aiheutti kevyen kranaatinheittimen 81 krh iskemät, jolla LCpeak -tasot olivat 131
dB, eli selvästi yli suositusarvon 115 dB. LCE arvo oli 109 dB eli yli suositusarvon 100 dB. Iskemät
olivat n. 2 km mittauspisteestä. Paikalla olleen varoupseerin mielestä melu kuulosti poikkeuksellisen voimakkaalta. Tämä voi liittyä siihen että meri oli jäässä, eikä lunta ollut sen päällä enää ko.
ajankohtana 15.4. Myös 12.7 itkk:n aiheuttama melutaso ko. ajankohtana oli yllättävän korkea,
LCpeak –tasot 108 dB.
Aikaisemmalla mittauskerralla 3.11. 35 ItK:n melutaso LCE oli 104 dB, eli ylitti suositusarvon 100
dB. Vastaavasti LCpeak oli 121 dB, eli ylitti suositusarvon 115 dB.
23 ItK ei ylittänyt suositusarvoja keskiarvona laskettuna.
Mittauspiste Soukon mökit
Tämän mittauspisteen osalta tulokset saatiin 12.7 itkk:sta, 23 ItK:sta ja 82 KRH:sta. Mittaustuloksissa ei ollut suositusarvoja ylittäviä tasoja.
Mittauspiste Tyrniemi (Luodonmaalla)
Mittauspisteen suuntaan sääolosuhteet eivät olleet melu leviämisen kannalta suotuisat. Mittaustuloksissa ei ollut suositusarvoja ylittäviä tasoja, pl. yksittäiset LCpeak –tasot NEMO:n ammunnoista (119 dB).
Mittauspiste Reilan koulu
Mittauspisteen suuntaan sääolosuhteet eivät olleet melu leviämisen kannalta suotuisat. Korkeimmat tasot aiheutti AMOS iskemät, mitattu taso oli LCE 95 dB kun suositusarvo on 100 dB.
13
9.
JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET
Meluselvityksen perusteella suositusarvojen ylittyminen ampuma-alueen ympäristön lähimmissä
asuin- ja loma-asutuskohteissa on todennäköistä joillain aseilla.
LCE / LCpeak –tasot:
12.7 itkk ja 23 ItK ei selvityksen mukaan näyttäisi ylittävän LCE –suositusarvoa 100 dB.
35 ItK ylittää melumallinnuksen ja mittaustenkin mukaan LCE/LCpeak suositusarvon mm. Rihtniemessä n. 5 dB:llä. Aivan lähimmissä kohteissa ylitys voi olla mallinnuksen mukaan 15 dB.
130 mm tykillä tilanne on edellistä vastaava, eli mallinnuksen perusteella odotettavissa on ylitys
suositusarvoihin melko laajalla alueella. Mittauksia ei tästä ole käytettävissä.
AMOS/NEMO ammuntojen osalta ammunnan (lähtölaukausten) melu näyttäisi pysyvän suositusarvojen puitteissa, mutta iskemien melu voi ajoittain ylittää suositusarvot. Tämä riippuu ainakin siitä, millä etäisyydellä iskemät tapahtuvat.
81 KRH:n melua ei mallinnettu sen vähäisen käytön vuoksi, mutta mittauksilla saatiin iskemille
yllättävän suuria tuloksia Rihtniemessä. Jäinen ja tasainen meren pinta on voinut kohottaa äänitason epätavallisen korkeaksi, ehkä yhdistettynä jonkinlaiseen epätyypilliseen sääolosuhteeseen.
Tilanne vaatisi tarkempaa lisäselvittelyä esim. sulan veden aikana tehtäviä lisämittauksia.
Räjäytysten 2-10 kg vaikutuspiiriin jää useita kohteita, osa LCE >110 dB alueelle. Räjäytyksiä on
kuitenkin alueella hyvin vähän vuosittain.
Rynnäkkökiväärin ammunnan melutaso voi olla LAImax –tasona ohjearvon ylittävää Rihtniemessä
ja joillain eteläsuunnan saarimökeillä. Rynnäkkökiväärin melu kuitenkin havaintojen mukaan peittyy IT-aseiden meluun, joten sen tuloksen vertaaminen LAImax –ohjearvoihin on kyseenalaista.
LAeq7-22 –tasot:
Kun melutarkastelussa käytetään päivän keskiäänitasoa LAeq7-22, niin suositusarvon 55 dB ylittävälle alueelle jää lähes kaikissa tapauksissa häiriintyviä kohteita. Laajimmillaan alueen laajuus on
5-8 km tuliasema-alueesta.
Melutasoarvio sisältää +9 dB impulssimaisuuskorjauksen melun tavanomaista liikennemelua suuremman häiritsevyyden huomioon ottamiseksi.
Muuta:
Lopullinen vertaaminen suositus- ja ohjearvoihin ja sen perusteella tehtävä melualueiden määritys tulee tehdä huomioiden mittausten ja mallilaskennan tulokset. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm.
että useissa vastaavissa selvityksissä on todettu, että mallilaskenta saattaa antaa jonkin verran
(n. 5 dB) vastaavissa olosuhteissa tehtyjä mittauksia korkeampia melutasoja.
Toiminnanharjoittaja voi hyödyntää selvitystä ja laadittua laskentamallia toiminnan suunnittelussa. Joissain kriittisissä kohteissa voisi olla perusteltua tehdä vielä seurantamittauksia melutasojen
varmentamiseksi.
14
LÄHTEET
Falch, 1984. Noise from shooting ranges. A nordic prediction method for noise emitted by smallbore weapons. The Nordic Council of Ministers, The Nordic Noise Group NGG, prepared by Kilde
siviling Falch, Norway
Nordtest, 2002. Nordtest method NT ACOU 099. Shooting ranges: Prediction of noise. Edition 2,
approved 2002-11.
Pääesikunta, 2005. Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arviointiohje.
Ympäristöministeriö, 1995. Ympäristömelunmittaaminen. Ohje 1/1995.
Ympäristöministeriö, 2006. Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja
ympäristölupamenettelyssä. Suomen Ympäristö 38/2006.
Ympäristöministeriö, 2007. Ampumamelun arviointi. Suomen ympäristö 39/2007.
LIITTEET
Liite 1. Melupäästöarvot mallinnuksessa
Liite 2. Mittauspisteiden sijainti
Liite 3. Melumittausten tulokset
Melumallinnuksen kuvat:
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
melun
melun
melun
melun
melun
melun
melun
melun
leviämisvyöhykkeet
12,7 itkk LCE
23 ItK LCE
35 ItK LCE
130 mm tykki LCE
AMOS LCE
AMOS iskemät LCE
TNT 2 kg LCE
TNT 10 kg LCE
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
9. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 12,7 itkk LAeq7-22
10. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 23 ItK LAeq7-22
11. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 35 ItK LAeq7-22
12. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS LAeq7-22
13. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS iskemät LAeq7-22
14. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet AMOS ja iskemät LAeq7-22
15. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet TNT 10 kg LAeq7-22
16. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 7.62 RK LAeq7-22
17. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet 7.62 RK LAImax
Kuva 18. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet, tavanomainen IT-päivä LAeq7-22
Kuva 19. Laskennalliset melun leviämisvyöhykkeet, laaja IT-päivä LAeq7-22
Reilan ampuma- ja harjoitusalue
Meluselvitys
LIITE 1
Taajuus
ase/räjähde
12,7 itkk
23 ItK
35 ItK
130 mm tykki
AMOS
TNT 2 kg /
AMOS iskemät
LAE laskennassa
TNT 10 kg /
AMOS iskemät
LCE laskennassa
suunta,
astetta
Hz
32
63 125 250 500 1 k
2k
4k
8k
Lähdeviite
0
138
149
154
153
147
146
146
141
134 Pääkkönen, 2001
45
138
149
154
153
147
146
146
141
134
90
132
144
144
136
135
137
133
133
125
135
139
145
146
146
144
138
147
129
121
180
123
140
145
137
146
141
138
137
131
155
161
164
155
148
150
144
140
137 Pääkkönen, 2001 ja Akukon
Oy
45
159
163
164
158
152
149
146
143
141
90
150
155
156
151
150
147
145
143
140
135
149
154
155
150
145
144
144
141
140
180
153
157
160
157
150
147
145
140
134
0
Reilan
ympäristömelumittauksissa
havaittu ero 23 ItK:hon:
+13 dB LCE ja +10 dB LAE
0-180
0
176
173
171
168
165
162
159
156
152 Ramboll, 2007.
45
172
174
167
169
165
162
160
157
153
90
173
176
170
170
167
163
161
159
155
135
179
177
173
163
166
162
159
155
154
180
179
175
170
166
164
161
159
154
152
0
163
161
160
157
154
149
148
145
Ramboll, 2009 (suunnat
143 45,90,180)
45
163
161
160
157
154
149
148
145
143
90
163
161
160
157
154
149
148
145
143
135
161
158
155
155
153
148
146
143
139
180
159
156
149
153
152
147
145
141
135
0-180
173
169
164
160
156
154
153
149
146 Ramboll, 2006
0-180
180
174
169
166
162
159
157
154
151
Ramboll 2006
Viitteet:
Pääkkönen, R., Parri, A. & Tiili, J.: Low-frequency noise emission of Finnish large-calibre weapons.
Journal of Low Freq Noise, Vib. and Active Control, 20(2001), 85-92.
Ramboll, 2006. Räjähteiden päästömittaukset Keuruulla. Puolustusvoimien sisäinen raportti
Ramboll, 2007. 130 mm tykin päästömittaus Niinisalossa. Puolustusvoimien sisäinen raportti
Ramboll, 2009. AMOS päästömittaus. Tehtiin tämän työn yhteydessä Reilan ampuma-alueella.
Akukon Oy. Puolustusvoimien sisäinen raportti. Melupäästömittauksia kenttäoloissa eri aseille.
Reilan ampuma‐ ja harjoitusalue Meluselvitys Mittauspiste "Rihtniemi B"
LIITE 2. Mittauspisteiden sijainti Mittauspiste "Rihtniemi A" Mittauspiste "Soukon mökit"
Mittauspiste "Reilan koulu"
Mittauspiste "Tyrniemi"
Reilan harjoitusalue
LIITE 3 (1/5)
Ympäristömelumittaukset
Mittaaja :
Jussi Kurikka-Oja, 020 755 6836, [email protected]
Mittalaitteet:
Mittalaitteet: 1.9.2009 Norsonic N118 07.00-13.50, 6.10.2009 SPARK #5 A SPARK #6 C, 3.11.2009 Sinus SoundBook
15.4.2010 Norsonic N118
Mittauspiste "Rihtniemi A": 3195012 I 6784936 P (KKJ-perus)
Lähde
Paikka
AMOS - MRSI, ammunnat
6767131 I,
517303 P
AMOS - MRSI, iskemät
6767131 I,
517303 P
AMOS - RoF, ammunnat
Keskiarvo
103
87
68
Minimi
90
73
59
Maksimi
115
99
81
Hajonta
7
7
5
Lukumäärä
34
34
34
LCpeak
1.9.2009 10.21LCE
12.24
LAE
112
96
73
107
90
68
118
100
82
3
3
4
18
18
18
Vain iskemät, 1-4 erillistä
tapahtumaa / ammuntasarja, sää
ok
6767131 I,
517303 P
LCpeak
1.9.2009 13.32LCE
13.45
LAE
110
93
69
106
90
66
114
97
73
3
3
3
8
8
8
Rate of Fire ammunnat, 2 sarjaa 8
ammuntaa, vain lähtö, sää ok
AMOS - RoF, iskemät
6767131 I,
517303 P
LCpeak
1.9.2009 13.32LCE
13.45
LAE
103
86
58
97
79
54
110
93
65
4
5
4
8
8
8
ammuntaa, vain iskemät, sää ok
NEMO, ammunnat
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
6.10.2009
10.30-13.53
LCpeak
LCE
LAE
101
77
61
95
53
58
107
86
68
3
10
2
29
39
39
Sää ok
NEMO, iskemät
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
6.10.2009
10.30-13.53
LCpeak
LCE
LAE
101
76
61
95
54
57
108
88
73
4
10
4
29
38
38
Sää ok
35 ItK 88
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
105
91
76
102
87
72
108
96
81
2
3
3
9
9
9
Sarjan korkeimmat piikit,
tunnistettu vertailemalla, tuulen
suunta väärä
23 ItK 61/95
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
96
74
63
84
62
58
107
84
72
7
7
4
13
13
13
suunta väärä
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
85
66
58
71
53
48
92
74
69
6
6
5
29
29
29
suunta väärä
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
10.10-10.55
LCpeak
LCE
LAE
87
69
61
78
51
50
96
76
71
4
5
5
40
40
40
Sarjan korkeimmat piikit. Meri
jäässä, sää ok
81 KRH 71 Y
Ampumap
paikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
10.10-10.55
LCpeak
p
LCE
LAE
107
88
64
105
85
61
110
90
67
1
1
2
17
17
17
Iskemät. Meri jäässä, sää ok
Aika
1.9.2009 10.21-12.24
6.10.2009 10.30-13.53
3.11.2009 11.28-12.51
15.4.2010 9.00-15.00
Lämpötila, °C
17
7
5
3
Kosteus %
84
71
71
87
Mittauspiste
Kartta: © Maanmittauslaitos lupa nro 7/MLL/09
Aika
Parametri
LCpeak
1.9.2009 10.21LCE
12.24
LAE
Paine, hPa Tuulen suunta (°) ja nopeus (m/s)
1011
180-230/7,5
1011
247 / 3
1020
160 / 1
1005
225 / 1-2
Tuulen suunta
1.9
6.10
3.11
15.4
Huomiot
Vain lähtö, 4 erillistä tapahtumaa /
ammuntasarja, sää ok
LIITE 3 (2/5)
Mittaaja :
Mittalaitteet:
Mittalaitteet: 6.10.2009 Norsonic N118, 3.11.2009 Sinus SoundBook, 15.4.2010 Norsonic N118
Mittauspiste "Rihtniemi B": 3193711 I 6784826 P (KKJ-perus)
Lähde
Paikka
NEMO, ammunnat
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
NEMO, iskemät
Aika
Keskiarvo
Minimi
Maksimi
Hajonta
Lukumäärä
Huomiot
6.10.2009
10.30-13.53
LCpeak
LCE
LAE
Parametri
101
77
61
95
53
58
107
86
68
3
10
2
29
39
39
Tuulen suunta väärä
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
6.10.2009
10.30-13.53
LCpeak
LCE
LAE
101
76
61
95
54
57
108
88
73
4
10
4
29
38
38
Sää ok
35 ItK 88
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
121
104
87
108
91
68
126
110
97
3
4
6
35
35
35
tunnistettu vertailemalla, sää ok
23 ItK 61/95
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
106
86
77
91
73
65
126
105
88
6
7
6
34
34
34
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
95
75
69
90
68
62
102
79
74
3
2
2
68
68
68
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
10.10-10.55
LCpeak
LCE
LAE
108
89
80
76
63
58
115
97
89
5
6
5
113
113
113
jäässä, sää ok
81 KRH 71 Y
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
13.00-14.00
LCpeak
LCE
LAE
91
70
62
84
64
58
99
78
68
6
6
3
6
6
6
Lähtö. Meri jäässä, sää ok
81 KRH 71 Y
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
13.00-14.00
LCpeak
LCE
LAE
131
109
92
130
108
90
132
109
94
1
0
1
8
8
8
Aika
6.10.2009 10.30-13.53
3.11.2009 11.28-12.51
15.4.2010 9.00-15.00
Lämpötila, °C
7
5
3
Kosteus %
71
71
87
1011
247 / 3
1020
160 / 1
1005
225 / 1-2
Tuulen suunta
6.10
3.11
15.4
Mittauspiste
LIITE 3 (3/5)
Mittaaja :
Mittalaitteet:
Mittalaitteet: 3.11.2009 Sinus SoundBook, 15.4.2010 Norsonic N118
Mittauspiste "Soukon mökit": 1519928 I 6768577 P (KKJ yht.)
Lähde
23 ItK 61/95
Paikka
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
Aika
3.11.2009
15.11-16.04
Parametri
LCpeak
LCE
LAE
Keskiarvo
101
84
73
Minimi
97
78
69
Maksimi
107
90
79
Hajonta
2
3
3
Lukumäärä
16
16
16
Huomiot
35 mm ei ampunut mittausjaksolla
kuulohavaintojen perusteella
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
15.11-16.04
LCpeak
LCE
LAE
87
66
59
81
57
51
93
73
68
3
3
3
68
68
68
35 mm ei ampunut mittausjaksolla
kuulohavaintojen perusteella
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
10.10-10.55
LCpeak
LCE
LAE
98
77
72
92
69
66
103
84
79
4
4
4
24
24
24
jäässä, sää ok
81 KRH 71 Y
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
11.05-11.55
LCpeak
LCE
LAE
85
61
54
85
61
54
85
61
54
-
1
1
1
Lähtö. Meri jäässä, sää ok
81 KRH 71 Y
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
11.05-11.55
LCpeak
LCE
LAE
102
81
68
98
70
65
103
84
77
2
4
3
13
13
13
Aika
3.11.2009 11.28-12.51
15.4.2010 9.00-15.00
Lämpötila, °C
5
3
Kosteus %
71
87
1020
160 / 1
1005
225 / 1-2
Tuulen suunta
3.11
15.4
Mittauspiste
LIITE 3 (4/5)
Mittaaja :
Mittalaitteet:
Mittalaitteet: 1.9.2009 RION NL-32 (LCE), 6.10.2009 Sinus SoundBook, 3.11.2009 RION NL-32 A SPARK #RAM C
15.4.2010 Sinus SoundBook
Mittauspiste "Reilan koulu": 3195963 I 6782444 P (KKJ-perus). Reilan koulun vieressä.
Lähde
Paikka
Aika
AMOS MRSI - Ammunta
6767131 I, 517303 P
1.9.2009 10.21-12.24
AMOS MRSI - Iskemät
6767131 I, 517303 P
1.9.2009 13.32-13.45
AMOS Rate of fire - Ammunta
6767131 I, 517303 P
AMOS Rate of fire - Iskemät
6767131 I, 517303 P
AMOS Direct Fire - Ammunta
AMOS Direct Fire - Iskemät
Parametri
Keskiarvo
Minimi
Maksimi
Hajonta
Lukumäärä
LCE
74
LCE
95
1.9.2009 13.32-13.45
LCE
1.9.2009 10.21-12.24
LCE
6767131 I, 517303 P
1.9.2009 13.32-13.45
6767131 I, 517303 P
1.9.2009 13.32-13.45
Huomiot
60
84
7
34
89
102
4
22
76
71
77
2
8
88
82
94
4
8
LCE
70
67
77
3
12
LCE
77
69
79
3
11
89
71
55
71
59
41
103
85
65
7
7
5
32
32
32
NEMO, ammunnat
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
6.10.2009
10.30-13.53
LCpeak
LCE
LAE
NEMO, iskemät
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
6.10.2009
10.30-13.53
LCpeak
LCE
LAE
95
79
55
85
71
51
104
87
63
4
4
3
29
29
29
35 ItK 88
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
90
74
48
76
61
47
103
86
48
7
6
0
35
37
8
tunnistettu vertaamalla, tuulen
suunta väärä
23 ItK 61/95
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
84
69
47
76
52
45
92
75
48
4
5
1
39
44
9
suunta väärä
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
78
65
43
76
57
39
80
71
45
2
3
2
33
34
10
suunta väärä
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
LCpeak
15.4.2010 9.40
LCE
- 14.00
LAE
74
58
50
64
50
34
90
73
67
6
5
6
52
52
52
jäässä, tuulen suunta väärä
81 KRH 71 Y
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
LCpeak
15.4.2010 9.40
LCE
- 14.00
LAE
92
74
55
86
66
47
99
80
72
4
3
5
35
35
35
Iskemät. Meri jäässä, tuulen
suunta väärä
Aika
1.9.2009 10.21-12.24
6.10.2009 10.30-13.53
3.11.2009 11.28-12.51
15.4.2010 9.00-15.00
Lämpötila,, °C
Lämpötila
17
7
5
3
Kosteus %
84
71
71
87
Tuulen suunta
1.9
6.10
3.11
15.4
Mittauspiste
Paine,, hPa Tuulen suunta (°) ja nopeus (m/s)
Paine
1011
180-230/7,5
1011
247 / 3
1020
160 / 1
1005
225 / 1-2
LIITE 3 (5/5)
Mittaaja :
Mittalaitteet:
Mittalaitteet: 6.10.2009 RION NL-32 (MI-80) A TTL Spark # 4 C, 3.11.2009 Sinus SoundBook, 15.4.2010 Norsonic N118
Mittauspiste "Tyrniemi" 3194651 I 6781168 P (KKJ-perus)
Lähde
Paikka
NEMO, ammunnat
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
NEMO, iskemät
Aika
Keskiarvo
Minimi
Maksimi
Hajonta
Lukumäärä
Huomiot
6.10.2009
10.30-13.53
LCpeak
LCE
LAE
Parametri
102
82
60
89
69
54
119
99
74
9
8
5
36
36
36
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
6.10.2009
10.30-13.53
LCpeak
LCE
LAE
108
89
62
90
60
55
119
99
76
8
10
5
31
31
29
35 ItK 88
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
93
76
59
82
63
48
107
93
76
9
9
7
15
15
15
suunta väärä
23 ItK 61/95
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
73
58
48
68
56
44
76
63
52
3
3
3
7
7
7
tunnistettu tähystämällä, tuulen
suunta väärä
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
3.11.2009
11.28-12.51
LCpeak
LCE
LAE
65
51
45
61
48
40
70
54
48
3
2
3
8
8
8
Erottuvat piikit, tunnistettu
vertailemalla, tuulen suunta väärä
12.7 ITKK
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
12.10-12.50
LCpeak
LCE
LAE
70
55
43
64
50
36
73
59
49
2
2
4
38
38
38
jäässä, tuulen suunta väärä
81 KRH 71 Y
Ampumapaikat niemen
ympäristössä
15.4.2010
12.10-12.50
LCpeak
LCE
LAE
93
69
54
86
64
46
97
73
61
3
2
4
25
25
25
Iskemät. Meri jäässä, tuulen
suunta väärä
Aika
6.10.2009 10.30-13.53
3.11.2009 11.28-12.51
15.4.2010 9.00-15.00
Lämpötila, °C
7
5
3
Kosteus %
71
71
87
1011
247 / 3
1020
160 / 1
1005
225 / 1-2
Tuulen suunta
6.10
3.11
15.4
Mittauspiste
Äänitaso
dB(L CE)
110 <
105 <
100 <
95 <
<= 110
<= 105
<= 100
<= 95
Selitteet
Pv:n aluerajat
Asuinrakennus
95
Lomarakennus
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
Laskentamallin mukaiset melun
LCE
12,7 itkk
19.4.2010 J.Hosiokangas
Mittakaava 1:80000
0
0,5 1
2
3
km
Kuva 1
Äänitaso
dB(L CE)
110 <
105 <
100 <
95 <
<= 110
<= 105
<= 100
<= 95
Selitteet
10
5
10
0
95
Pv:n aluerajat
Asuinrakennus
Lomarakennus
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
LCE
23 ItK
Mittakaava 1:80000
0
0,5 1
2
3
km
Kuva 2
Äänitaso
dB(LCE)
100
<= 110
<= 105
<= 100
<= 95
95
110 <
105 <
100 <
95 <
95
105
95
Selitteet
11
Pv:n aluerajat
0
Asuinrakennus
105
0
10
Lomarakennus
100
95
10
0
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
5
LCE
35 ItK
0 0,5 1
2
3
km
95
Mittakaava 1:80000
Kuva 3
Äänitaso
95
dB(LCE)
110 <
105 <
100 <
95 <
95
95
100
<= 110
<= 105
<= 100
<= 95
0
10
Selitteet
110
Pv:n aluerajat
10
0
10
0
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
95
95
Lomarakennus
95
95
105
105
Asuinrakennus
LCE
130 mm tykki
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
Kuva 4
Äänitaso
dB(LCE)
110 <
105 <
100 <
95 <
<= 110
<= 105
<= 100
<= 95
95
Selitteet
Pv:n aluerajat
105
100
Asuinrakennus
Lomarakennus
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
LCE
AMOS
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
Kuva 5
95
Äänitaso
dB(LCE)
95
110 <
105 <
100 <
95 <
<= 110
<= 105
<= 100
<= 95
100
10
0
Selitteet
110
105
100
95
105
Pv:n aluerajat
Lomarakennus
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
10
0
95
0
10
2
3
km
LCE
AMOS iskemät (ryöppy)
95
0 0,5 1
95
95
Mittakaava 1:80000
Asuinrakennus
Kuva 6
Äänitaso
dB(LCE)
110 <
105 <
100 <
95 <
<= 110
<= 105
<= 100
<= 95
95
100
Selitteet
Pv:n aluerajat
105
Asuinrakennus
0
Lomarakennus
11
95
95
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
LCE
2 kg TNT
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
Kuva 7
95
Äänitaso
95
dB(LCE)
95
100
110 <
105 <
100 <
95 <
<= 110
<= 105
<= 100
<= 95
Selitteet
Pv:n aluerajat
11
0
Asuinrakennus
105
10
5
100
95
100
95
Lomarakennus
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
LCE
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
95
95
10 kg TNT
Kuva 8
Äänitaso
dB(LAeq)
50
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
55
50
50
50
60
Selitteet
55
65
Pv:n aluerajat
70
60
50
Asuinrakennus
Lomarakennus
65
55
55
50
50
50
60
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
Keskiäänitaso LAeq7-22
(sis. imp.korjaus + 9dB)
12,7 itkk 2000 ls/päivä
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
Kuva 9
Äänitaso
55
55
50
55
50
dB(LAeq)
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
60
50
55
60
65
55
55
Selitteet
Asuinrakennus
Lomarakennus
55
60
60
55
50
70
Pv:n aluerajat
70
55
65
65
60
60
55
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
50
60
55
23 ItK 1600 ls/päivä
55
50
55
50
55
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
50
Kuva 10
50
55
Äänitaso
50
50
dB(LAeq)
55
60
55
50
50
55
50
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
60
50
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
65
55
Selitteet
Pv:n aluerajat
70
Asuinrakennus
55
60
55
70
50
65
Lomarakennus
55
60
65
60
50
60
60
55
55
50
55
55
35 ItK 125 ls/päivä
50
50
55
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
50
Kuva 11
Äänitaso
dB(LAeq)
50
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
50
50
55
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
60
55
Selitteet
70
Pv:n aluerajat
60
Lomarakennus
65
65
50
50
Asuinrakennus
55
50
55
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
50
50
Patrian ammunnat, laukaukset:
AMOS/NEMO 180 laukausta/päivä
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
Kuva 12
50
Äänitaso
dB(LAeq)
50
55
50
50
50
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
60
55
55
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
60
50
Selitteet
65
65
Pv:n aluerajat
Asuinrakennus
50
50
70
55
70
Lomarakennus
50
60
55
55
60
55
50
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
Patrian ammunnat, iskemät:
AMOS/NEMO 180 laukausta/päivä
50
50
Mittakaava 1:80000
2
3
km
50
0 0,5 1
50
Iskemäkohta 3 km länteen
tuliasemasta
Kuva 13
Äänitaso
55
50
dB(LAeq)
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
50
50
50
60
55
50
65
60
55
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
70
Selitteet
55
50
Pv:n aluerajat
65
Asuinrakennus
50
Lomarakennus
60
70
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
65
60
50
50
55
60
55
55
Patrian ammunnat, laukaukset ja
iskemät
AMOS/NEMO 180 ls/päivä
50
Mittakaava 1:80000
2
503km
50
0 0,5 1
Kuva 14
5
Äänitaso
dB(LAeq)
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
Selitteet
Pv:n aluerajat
55
50
Asuinrakennus
50
Lomarakennus
65
60
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
Räjäytykset
TNT 10 kg, 2 kpl/päivä
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
Kuva 15
Äänitaso
dB(LAeq)
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
50
50
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
Selitteet
55
70
65
55
Pv:n aluerajat
Asuinrakennus
60
60
Lomarakennus
50
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
50
7.62 RK 3200 ls/päivä
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
Kuva 16
Äänitaso
dB(LAImax)
75 <
70 <
65 <
60 <
<= 75
<= 70
<= 65
<= 60
60
60
65
65
Selitteet
70
70
Pv:n aluerajat
Asuinrakennus
60
75
75
Lomarakennus
60
65
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
65
60
Huippuäänitaso LAImax
7.62 RK ammunta it-asemista
Mittakaava 1:80000
0
0,5
1
2
3
km
Kuva 17
Äänitaso
dB(LAeq)
50
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
55
50
50
50
60
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
65
Selitteet
Pv:n aluerajat
50
70
55
Asuinrakennus
60
Lomarakennus
65
55
60
50
50
50
55
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
(sis. imp.korjaus + 9dB rask.aseet
ja +12 dB RK)
Tavanomainen IT-harjoitus:
12.7 itkk, 2000 laukausta/päivä
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
2
3
km
Kuva 18
50
55
Äänitaso
60
5
55
dB(LAeq)
50
70 <
65 <
60 <
55 <
50 <
55
50
60
55
50
65
55
55
65
55
60
50
70
60
<= 70
<= 65
<= 60
<= 55
<= 50
60
Selitteet
Pv:n aluerajat
Asuinrakennus
50
Lomarakennus
70
65
55
50
65
55
(sis. imp.korjaus + 9dB rask.aseet
ja +12 dB RK)
60
60
60
55
Laaja IT-harjoitus:
12.7 itkk, 2000 laukausta/päivä
23 itK, 1600 ls/päivä
35 itK, 125 ls/päivä
50
55
55
Mittakaava 1:80000
0 0,5 1
REILAN AMPUMA- JA
HARJOITUSALUE,
PYHÄRANTA
60
65
50
70
60
2
3
km
Kuva 19

Meluselvitys

Transcription

Similar documents

Latamäen Tuulivoimahanke, Luhanka

UutisAnkkuri 3 2015

I Tiivistelmä keskeisistä muutosehdotuksista

Muistutus Ailangantunturin tuulivoimahankkeen YVA

Fysikaalisten mittalaitteiden käyttö rakennusten kunnon