SJ-artikkeliluettelo 1959 – 2013

Sananjalkojen 1–55 artikkeliluettelo (v. 1959–2013)
SJ 1 (1959)
Paavo Ravila
Kielitieteen yhtenäisyys
Paavo Numminen
Eräistä lauseenjäsennyksen seikoista
Osmo Ikola
Eräistä suomen syntaktisista siirtymistä
Hans Fromm
Muutamista piispa Henrikin surmavirressä esiintyvistä nimistä
Mauno Koski
Kylien ja maatilojen nimien vaihtumisesta ja muuttumisesta
eräissä Lounais-Suomen pitäjissä
Toivo Vuorela
Hanho eli kousa
Esko Aaltonen
Ihmisten ulkomuodon luonnehtiminen kansankielessä
Eeva Kangasmaa-Minn
Tšeremissin perfekti
Elsa Erho
Maiju Lassilan tyylistä
Leevi Valkama
Tunnelma sanan käytöstä F. E. Sillanpään “Elämässä ja
auringossa”
Kerttu Tanner
Kehtolaulut suomalaisessa lyriikassa
Esko Ervasti
Metafyysisten voimien probleemista V. A. Koskenniemen
varhaisemmassa lyriikassa
Niilo Ikola ja Jussi Uotila
Suomen Kielen Seuran vaiheita 1929–1959
SJ 2 (1960)
Osmo Ikola
Kielemme rakennusaineet
Martti Rapola
Reunamerkintöjä Juhana Cajanuksen virren julkaisuasuihin
Paavo Ravila
Adjektiiviattribuutin kongruenssin synty suomen kielessä
Paavo Siro
Suomen yksinäislauseen perustuvia ongelmia
Göran Karlsson
Pari huomiota suomen muoto-opin alalta
Eeva Maria Närhi
Tienviittaa merkitsevistä sanoista rasti, tikka ja osviitta
Laura Jokinen
Suomen kielen maaginen viha
J. A. Lopmeri
“Kalanti”-ongelma uudesta näkökulmasta
Keijo Ahti
Lauseenvastikkeiden yleisyydestä Toivo Pekkasen kielessä
Esko Aaltonen
Kansankielen ilmauksia ihmisten luonteenominaisuuksista ja
käyttäytymisestä
Ilmar Talve
Virolainen sauna
Kauko Kyyrö
Poliittiset allegoriat suomenkielisessä runoudessa helmikuun
manifestista suurlakkoon
Eino Krohn
Graal-taru suomalaisessa runoudessa
Elsa Erho
“Ihmisasumisesta johtuva tuoksu” F. E. Sillanpään tuotannossa
Kerttu Tanner
Meri Uuno Kailaan runoudessa
SJ 3 (1961)
Hans Fromm
Suomen tahra-sanan etymologiasta
Jouko Vahe
Lisäpiirteitä lounaismurteiden äännehistoriaan
Rauni Kivistö
Eräistä elää-verbin ja sen johdosten merkityksistä suomen
murteissa
Paavo Numminen
Artikkelityylimme kuvat
Ilmar Talve
Keinu ja keinuminen suomessa
Martti Haavio
Iski tulta ilman herra
Lauri Honko
Funktioanalyyttisesta tutkimustavasta
Kauko Kyyrö
Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura ja Aleksis Kivi
Kerttu Tanner
Oiva Paloheimon lapsikuvauksesta
Elsa Erho
Vuoden- ja vuorokauden ajoista V. A. Koskenniemen
runoudessa
Esko Ervasti
Kaarlo Sarkian “Unen kaivo” runon lyyrisistä motiiveista
SJ 4 (1962)
Ilmari Kohtamäki
Kotimaisen kirjallisuuden ja kirjallisuudentutkimuksen
näkymiä
J. A. Lopmeri
Varsinaissuomalaisia kylännimiä
Vappu Vainio
Kotva-sanueen merkityksistä
Osmo Ikola
Ensimmäinen ja toinen
Kustaa Vilkuna
Talviapajan avaaminen Rymättylän vesillä
Ahti Paulaharju
Hailuodon kansantarinat
Ilmar Talve
Suomen sahatyöläisten työstä, työajasta ja palkkaustavasta
ennen 1920-lukua
Elsa Erho
“...runoin pääsi mä seppelöin”. Eräs V. A. Koskenniemen
klassistinen runokuva
Mauno Koski
Aleksis Kiven Keinu-runon Onnela
SJ 5 (1963)
Niilo Ikola
Mikael Agricolan suomentamat Raamatun kohdat ja niiden
osuus koko Raamatusta
Eero Matinolli
Samuel Forseenin elämänvaiheista
Paavo Siro
Muuttuva kielioppi
Göran Karlsson
Eräiden suomen sanojen varhaisesiintymiä, niiden
merkityshistoriaa ja vanhempaa synonyymistoa
Osmo Ikola
Eräästä 1600-luvun kirjasuomen tyylipiirteestä
Marja-Leena Soininen
Kvasirakenteen muodosta ja käytöstä suomen murteissa
Paavo Siro
Lauri Kettunen †
Ilmar Talve
Suomalainen kansatiede. Tähänastista kehitystä ja
tulevaisuuden tehtäviä
Hans Fromm
Lemminkäinen ja Balder
Kerttu Tanner
Aapeli Muttinen – Joel Lehtosen “alter ego”. Yhteiskunnallisia
näkökohtia
G. Rancken
K. A. Gottlund opettavien satuainesten käyttäjänä
Sulo Haltsonen
Varhaisin Schillerin suomennosmukaelma
Elsa Erho
Konsuli Brennerin jälkikesä. V. A. Koskenniemen ainoa romaani
SJ 6 (1964)
Martti Rapola
Pyhät ja profaanit kiusaukset. Vanhan kirjasuomeen
kohdistuva sanatutkielma
Paavo Siro
Infinitiivin asema suomen kieliopissa
Eeva Kangasmaa-Minn
Vepsän klusiilisysteemi
Marjatta Kärkkäinen
Aamun aikojen ilmaiseminen suomen kielessä
Aimo Hakanen
Suomen kielen elki-sanue
Paavo Numminen
Verbin ja substantiivin taistelu
Ilmar Talve
Kannakselainen säärikokko
Lauri Honko
Siirtymäriitit
Kerttu Tanner
Maa ja avaruus Lauri Viljasen runoudessa
Gunnar R. Rancken
Faabelien ja niissä käytettyjen tyyppien syntyhistoriaa
Herbert Salu
Sanomalehden alakerta Virossa viime vuosisadan lopulla
SJ 7 (1965)
Ilmari Kohtamäki
Modernin proosan ongelmia
Göran Karlsson
Käteinen ja luotto. Parin suomen maksutermin historiaa
Osmo Ikola
Suomen kielen kehityskaudet
Ilmar Talve
Suomen kansanomaisesta kalkinpoltosta
J. Eenilä
Lautojen ja lankkujen käsinsahaus Suomessa
Jussi Kallio
Pahan sulhon saanut
Leevi Valkama
Kuvakielen funktioista Aleksis Kiven Kullervossa
Elsa Erho
V. A. Koskenniemi akateemisena juhlarunoilijana
Kerttu Saarenheimo
Nuori Voima kirjallisena aikakauslehtenä 1930-luvulla
SJ 8 (1966)
Lauri Hakulinen
Polysemiasta
Göran Karlsson
Eräitä tilastollisia tietoja subjektin ja predikaatin
numeruskongruenssista suomen murteissa
Matti Liimola
Sanahistoriallisia huomioita
Osmo Ikola
“Päästä meitä pahasta”. Eräs itämerensuomalaisten kielten
objektikysymys
Eeva Kangasmaa-Minn
Adverbiaalisesta genetiivistä
Tuuli Åkerman
Satakuntalaisen ruokatalouden muuttumisesta 1900-luvulla
Martti Haavio
Lehtikelikko
Niilo Ikola
Mikael Agricolan Uuden Testamentin painatusvaiheita
Ilmari Kohtamäki
August Ahlqvist ja kansallinen teatteri
Pekka Mattila
Eräitä ranskalaisuuden piirteitä V. A. Koskenniemen
esseetyylissä
Kerttu Saarenheimo
Tolstoilaisuudesta Johannes Linnankosken Pakolaisissa
Elsa Erho
Tie ja kulkijat Pentti Haanpään tuotannossa
Gunnar E. Rancken
Faabelimuistumien maailmasta
SJ 9 (1967)
Lauri Hakulinen
Unkarin kielen yliopisto-opetuksesta Suomessa
Eeva Kangasmaa-Minn
Genetiivi tšeremissin sijasysteemissä
Terho Itkonen
Vuohenkalma
A. Alhoniemi
Rauman seudun murteen sisäheitosta
M. K. Suojanen
Turun kouluslangista
Kaino Heikkilä
Etymologisia huomioita mordvalaisesta kaunokirjallisuudesta
Pentti Vartiainen
Verbien nominaalirakenteista
Tellervo Salonen
Eräistä suomen kielen pleonastisista verbi-ilmauksista
Matti Liimola
Vogulin βə-, βi- jne. ‘ottaa’ -verbin pleonastisesta käytöstä
Lauri Honko
Perinnelajianalyysin tehtävistä
Helmer Tegengren
Aleksis Kivi ja yksijalkainen koira
Leevi Valkama
“Papin tyttärestä” “Mirdjaan”. Hiukan suomalaisen romaanin
muotohistoriaa
Pirkko Alhoniemi
Veijo Meren “Peiliin piirretty nainen”. Aineksia ja rakenteen
piirteitä
Kerttu Saarenheimo
Ompelijatar ohjelmarealismissa
Elsa Erho
Pentti Haanpään “ilmaisuraivo”
SJ 10 (1968)
Martti Rapola
Labuntur anni fugaces (Niilo Ikolan 85-vuotispäivän johdosta)
Martti Parvio
Mikael Agricola ja hänen Uusi Testamenttinsa
Pentti Virrankoski
Kuka oli Narvan ilolaulun sepittäjä IGHS?
Eeva Kangasmaa-Minn
Verbi- ja objektikategorioiden keskinäisistä suhteista
A. Alhonieni
Suomen ja tšeremissin kielen suuntasijajärjestelmien
funktionaalisesta rakenteesta
Jaakko Sarvela
Kasvinnimi sana(n)jalka
Veikko Anttila
Rymättylän talvinuottakalastus muuttuvana elinkeinona 1885–
1967
Hans Fromm
Karjalainen satu kiovalaisen bylinan säilyttäjänä
Kristiina Rokala
“Älä kihlo kirkkotiellä”
Pirkko Alhoniemi
“Vårt land” ja virikkeet
Gunnar E. Rancken
Abraham Poppiuksen runoja faabeliaiheista
Elsa Erho
Unto Seppäsen kotiseututaiteesta
Liisi Putto
Metsäherra Ilmari Kiannon tuotannossa
SJ 11 (1969)
Paavo Ravila
Kielentutkimuksemme tietään etsimässä
Martti Rapola
Anonyymi Eurén
Robert Hinderling
Torjuuko suomen kielen rakenne vierasperäisiä sanoja?
Eeva Kangasmaa-Minn
Agenttirakenteen syntaktista taustaa
A. Alhoniemi
Datiivin epäadverbiaalisesta käytöstä tšeremissin kielessä
László Jakab
Unkarin kielen käänteissanakirja ja kielihistorian tutkimus
Martti Haavio
Suomalainen “Junckari-jumala”
Lauri Honko
Rooliteorian soveltamisesta uskontotieteessä
M. K. Suojanen
Nainen Oiva Paloheimon symboliikassa
Maila Valkeakari
Eläytymisesityksen tulo suomalaiseen kirjallisuuteen
SJ 12 (1970)
Terho Itkonen
Etsimisen ja löytämisen alalta
Eeva Kangasmaa-Minn
Runo kielimuotona
Valma Yli-Vakkuri
Konkreettisen substantiivin paikallissija-attribuutti suomen
paikallissijajärjestelmässä
Juha Pentikäinen
Perinne- ja uskontoantropologisen syvätutkimuksen
menetelmästä
Ahti Paulaharju
Eräitä Tenon ja Inarijoen kesäpaikkoja
Leevi Valkama
Kuusi ja seitsemän veljestä
Kerttu Saarenheimo
Helka Hiisku runoilijana
SJ 13 (1970)
Pertti Virtaranta
Martti Rapola 80-vuotias
Osmo Ikola
Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista
Göran Karlsson
Kardinaalilukusanaa edeltävän attribuutin numeruksesta
Outi Lehtipuro
Yhteisöntutkimus ja folkloristiikka
Matleena Tornberg
Kuusamolainen suurperhe työ- ja elinyhteisönä
Elsa Erho
Jorma Korpelan kirjallisista virikkeistä
Pirkko Alhoniemi
Marja-Liisa Vartion Hänen olivat linnut
SJ 14 (1971)
Alho Alhoniemi
Synkronisen tutkimuksen merkityksestä fennougristiikalle
Osmo Ikola
Kirjakieli ja puhekieli, yleiskieli ja murre
Eeva Kangasmaa-Minn
Genetiivin funktioista
Aimo Hakanen
Normaalilause ja eksistentiaalilause
Pekka Lehtimäki
“Mem messää haje vissa”
Lauri Honko
Perinne-ekologiaa – miten ja miksi?
Unto Salo
Merikarvian tonttukivet
Päivikki Suojanen
Spontaani saarna
Aili Nenola-Kallio
Itkuvirsien henkilönnimitysten typologiaa
Pirkko Alhoniemi
Realistien ihanteista
Liisi Huhtala
Ison isännän torpparit
Sampo Haahtela
Kohtalonsa on sanoillakin
SJ 15 (1973)
Aimo Hakanen
Assosiaatio, motivaatio ja presuppositio
Valma Yli-Vakkuri
Suomen virke ja lause
Auli Hakulinen
Semanttisia huomioita lauseenvastikkeista
Valentin Kiparsky
Tonttukivet Kuurinmaalla?
Päivikki Suojanen
Lähteiden käyttö spontaanissa saarnassa
Aili Nenola-Kallio
Inkerin itkuvirsialuejako
Toivo Tikkanen
Rannikkokalastuksemme koneellistumisesta 1870-luvulta
1920-luvulle
Pekka Mattila
Romaaneja vai novellikokoelmia?
Pirkko Alhoniemi
Christen Kihlmanin sininen äiti
SJ 16 (1974)
Bertel Fortelius
Turunmaan ruotsalaisperäistä ja suomalaisperäistä
paikannimistöä
Seppo Räsänen
“Tuuleen viritetty korva”
Fred Karlsson
Sukupuoliroolien kielellisistä heijastumista
E. Kiuru
Piirilaulu, liekkilaulu ja röntyskä Inkerin lauluperinteessä
Ilmar Talve
Suomessa käytetyistä veriruoista
Pekka Mattila
Runon rytmi ja merkityssuhteet
Reetta Nieminen
Kaupunkimiljöö Arvi Kivimaan varhaistuotannossa
SJ 17 (1975)
Alho Alhoniemi
Eräistä suomen kielen paikallissijojen keskeisistä
käyttötavoista
Auli Hakulinen
Suomen sitä: pragmatiikan heijastuma syntaksissa
Eeva Kangasmaa-Minn
Kielen mutaatioista
Fred Karlsson
Suomen kielen tulevaisuus
Ilmar Talve
Hämäläinen riukujuhla ja uunin särkeminen
Jenny Lilja
Sisäkkäiset todellisuudet
Pekka Mattila
Fiktiivisen todellisuuden tasoja Antti Hyryn epiikassa
Irmeli Niemi
Syytös – hätämerkki – nauru
SJ 18 (1976)
Osmo Ikola
Antti Lizelius suomen kielen viljelijänä
Ilkka Hirvonen
Kuinka omintakeinen on Agricolan Uuden Testamentin ns.
toinen alkupuhe?
Östen Dahl – Fred Karlsson
Verbien aspektit ja objektin sijamerkintä: vertailua suomen ja
venäjän välillä
Valma Yli-Vakkuri
Onko suomen kvalitatiivinen astevaihtelu epäproduktiivinen
jäänne?
Kaisa Häkkinen
Vokaalisynteesiin perustuva tutkimus suomen ja unkarin
vokaalifoneemien rajoista
Tuula Leimu
Suomen teollisuustyöväestön työvaatteista
Lauri Honko
Riittien luokituksesta
Pekka Mattila
Pari aspektia novellitaiteestamme
Kerttu Saarenheimo
Risorgimentorunoudestamme
Sisko Ukkonen
Volter Kilven Albatrossin tarina
SJ 19 (1977)
Eeva Kangasmaa-Minn
Verbien piiloderivaatiosta
Fred Karlsson
Eräistä morfologian teorian ajankohtaisista ongelmista
Kaisa Häkkinen
Tilastotietoja suomen kielen äännerakenteesta
Tuula Leimu
Tehdastyöläisten työpaikkaruokailusta
Lauri Honko
Kansanlääkintä kehityksen näkökulmasta
Aili Nenola-Kallio
Inkerin itkuvirsien ja kalevalamittaisen runouden suhteista
Leevi Valkama
Alkion ja Koskenniemen kirjeenvaihtoa
Pirkko Alhoniemi
Christer Kihlmanin Varo, autuas!
SJ 20 (1978)
Unto Salo
Suomen esihistoriallinen menneisyys ja sen arkeologinen kuva
lappalaiskulttuurin tarjoamien analogioiden valossa
Eeva Kangasmaa-Minn
Verbien sisäisestä aspektista
Helena Rautala
Subjektin määräisyyden ja epämääräisyyden ilmaisukeinot
englannissa ja suomessa
Jussi Kallio
Kolmannen persoonan dilemmat
Aili Nenola-Kallio
“Niin miä elän kui kylmäs sarajas”. Inkeriläiset tilapääitkuvirret
Markku Aukia
Reikätuoleista leikkikehiin
Pirkko Alhoniemi
Salamiin kuninkaat: Runebergin testamentti?
Pekka Mattila
Runebergin novellit tradition lähtökohtina
Jorma Rakkolainen
Hänen Majesteettinsa Elenius ensimmäinen
SJ 21 (1979)
Osmo Ikola
Epätarkkuus kielen käyttökelpoisuutta lisäävänä tekijänä
Seppo Räsänen
Huomioita suomen sijojen frekvensseistä
Päivi Tammi
Muotinimiä ja nimimuoteja. Turkulaisten suosikkinimistä tällä
vuosisadalla
Ilkka Hirvonen
Onko ims. huikea skandinaavista alkuperää?
Lauri Honko
Perinteen sopeutumisesta
Martti Junnonaho
Vastakulttuurin käsiteanalyysia
Päivikki Suojanen
Veisuuaktien antropologiaa
Leevi Valkama
Muuan näkökulma Santeri Alkion Murtuvia voimia
Pirjo Vaittinen
Säädyllinen murhenäytelmä: romaani muutosten kourissa
SJ 22 (1980)
Hans Fromm
Kalevalan reseption historiaa
Fred Karlsson
Miten tieto kasvaa kielitieteessä?
Eeva Kangasmaa-Minn
Suomen kielen persoonallisesta passiivista
Ilkka Hirvonen
Spesieksen kategoriasta suomen kielen kuvauksessa
Aimo Hakanen
Oliko Vammala oikea valinta?
Leena Hilpinen
Pihtirasvaa ja vetolaastaria – Suomen teollisuustyöväestön
tulokastavoista 1900-luvun ensimmäisella puoliskolla
Satu Apo
Ihmesatujen teemat ja niiden tulkinta
Stig Söderholm
Sielulintumotiivit karjalaisissa kuolinitkuissa
Onerva Kylmämetsä-Kiiski
Kristian Korpista Leo Arneen. Katsaus Mika Waltarin salanimija nimimerkkikirjoituksiin
SJ 23 (1981)
Unto Salo
Esihistoriallisen asutuksen jatkuvuudesta Suomen rannikolla
Jorma Kytömäki
Maantieteellinen tutkimus lingvistin apuna
M. K. Suojanen
Puhe, tilanne, rooli
Leena Salomaa
Turkulaisten kielellisistä asenteista
Osmo Nikkilä
Germaanisperäisiä ‘reippaita’ sanoja itämerensuomessa
Juhani Pahikkala
Pääpainottomien tavujen diftongit Maskun murteessa
Pentti Leino
Itämerensuomalaisen itkuvirsikielen tutkimusongelmia
Péter Simoncsics
Syntaktomorfeemi -É: unkarin syntaksin läpileikkauskuva
SJ 24 (1982)
Kaisa Häkkinen
Suomen kielen sanaston suomalais-ugrilaiset juuret
Kari Nahkola
Havaintoja perihämäläisen murteen muuttumisesta
Eeva Kangasmaa-Minn
Derivaatiokielioppia I: verbijohdokset
Katri Sarmavuori
Kehityspsykologista kielioppia kohti
Paul Kokla
Kielenuudistus ja kielensäätely viron kirjakielen
kehittämismalleina
Osmo Ikola
Etelävirolainen käsikirja vuodelta 1691
Päivi Lappalainen
Kritiikki – essee – kirjallisuudentutkimus: terminologista
rajankäyntiä
Sampo Haahtela
Näkökulma Seunalan Annan kehtolauluun
Pirjo Vaittinen
Kieli ja kerronta maailmankatsomuksen kuvastajina Teuvo
Pakkalan romaanissa “Pieni elämäntarina”
SJ 25 (1983)
Osmo Ikola
Porthan kielentutkijana
Eeva Kangasmaa-Minn
Derivaatiokielioppia 2: verbikantaiset nominijohdokset
Eira Söderholm
Alattion murteen vesistöappellatiivit
Päivikki Suojanen
Sanaton viestintä kulttuuriantropologisena ongelmana
Lassi Saressalo
Identiteetin nurja puoli: etnisten stereotyyppien tarkastelua
Timo Juhani Virtanen
Olohuone
Pirjo Vaittinen
Sillanpään Nuorena nukkuneen vastaanotto Ruotsissa
SJ 26 (1984)
Sirkka-Liisa Hahmo
Kalevala ja Alankomaat
Esko Koivusalo
Mikael Agricola ja suomalainen lakikieli
Helena Rautala
Suomen partitiivisubjektin kääntyminen englantiin:
kontrastiivinen analyysi
Arja Koskinen
Kulttuurikonteksti käännösongelmana: Günter Grassin
Kampela suomalaisissa vesissä
Eeva Kangasmaa-Minn
Derivaatiokielioppia 3: nominikantaiset nominijohdokset
Lauri Honko
Tyhjät tekstit, täydet merkitykset: folkloren tranformaaleista
merkityksistä
Risto Känsälä
Sivukamaritupa
Lea Rojola
Toivo Pekkasen Mustan hurmion rakenteellinen symboliikka
SJ 27 (1985)
Aimo Hakanen
Suomen kielen tutkimuksen tehtävistä
Matti Larjavaara
Suomen demonstratiivisysteemin rakenne
Osmo Ikola
Puhutun ja kirjoitetun kielen välisistä syntaktisista eroista
Leenä Kytömäki
Kielioppia kieliopin vuoksi: sillä-konjunktio äidinkielen
oppikirjoissa
Tapani Lehtinen
Venäjän verbisemantiikkaa itämerensuomessa: karjalan ja
vepsän inkoatiiviverbit
Pentti Leino
Memoraattien ja tarinoiden supranormaalit merkit
Ulla Palomäki
Maalaisten apostoli: Haanpää talonpoikien kuvaajana
Virpi Nurmi
Ulkomaalaiset lasinpuhaltajat Suomessa
SJ 28 (1986)
Eeva Kangasmaa-Minn
Possessiivisuffiksin apologia
Aimo Hakanen
Satakuntalaismurteiden lauseenvastikkeista
Jorma Toivainen
Suomen subjektin piirteitä
Leena Kytömäki
Kielen lipsahduksia: kielellisen leikittelyn anatomiaa
Jüri Valge
Lauri Kettunen ja muuan viron oikeinkirjoituskiista
Annikki Kaivola-Bregenhøj
Kertomuksen toistaminen
Ilmar Talve
Unikeonpäivä: kylpyläjuhlasta kaupunkitapahtumaksi
Pekka Mattila
Luova muisti ja muiston pysyvyys: näkökulma V. A.
Koskenniemen tuotantoon
Pirjo Vaittinen
Noitarummun ja tuohitorven kaikuja: suomalaislyriikka
ruotsalaissilmin
SJ 29 (1987)
Kaisa Häkkinen
Suomen kielen vanhoista ja uusista yhdysverbeistä
Osmo Ikola
Agricolan canssa ja cansa
Jorma Toivainen
Kielen aikasuhteet ja lapsi
Ilkka Norri
Komponenttianalyysin käytöstä eufemismien ja eieufemismien erottamisessa
Sirkka Saarinen
Loputtomaan pylvääseen kiipeän pää ylösalaisin: marilaisen
arvoituksen rakenne
Leena Kytömäki
Kieleen muuttanut ihminen: Pentti Saarikosken suhde kieleen
Kerttu Saarenheimo
F. E. Sillanpää ja V. A. Koskenniemi: aikalaiskirjeenvaihtoa
Ilmar Talve
Morsiamesta nuorikoksi: häiden rakenne
itämerensuomalaisilla
SJ 30 (1988)
Veikko Anttila
Humansitin muotokuva: Ilmar Talve seitsenkymppinen
Eeva Kangasmaa-Minn
Suomalais-ugrilaisia aikasuhteita
Alho Alhoniemi
Postpositiorakenteiden synkroniaa ja diakroniaa
Tuomo Jämsä
Lappi pakenee, lanta sikenee: sanojen Lappi ja lappalainen
alkuperä
Juhani Pahikkala
Lounaismurteiden passiivin toisen partisiipin ongelma
Seija Rasku
Köllit kyläyhteisössä
Lauri Honko
Perinnelajiteoria
Matti Räsänen
Työväenkulttuuri: vastakulttuurista valtakulttuuriin
Pekka Leimu
Pentti Haanpää ja Nikke Pärmi
SJ 31 (1989)
Päivi Rintala
Rohkeasti uusille teille
Alho Alhoniemi
Suomen ja mordvan vanhat erosijat omilla teillään
Osmo Ikola
Post- ja prepositioiden rektiosijoista
Jorma Koivulehto
Etymologioinnin periaatteita: suomen keto, saamen gieďde
Aimo Hakanen
Liekovesi ja Houhajärvi
Leena Kytömäki
Teettoverbit: johdon ja taivutuksen välimaastoa
Reet Kasik
Eestin ja suomen verbinjohto
Gizella Labádi – Sirkka Saarinen
Suomen ja unkarin deskriptiiviverbien syntaksia
Maija Grönholm
Ruotsalaislainojen pejoroituminen Turun murteessa
Paula Sjöblom
Kieliyhteisö sukunimistön muokkaajana
Satu Apo
Kaksi luokkaa, kaksi satuperinnettä: havaintoja 1800-luvun
kansan- ja taidesaduista
Tarja-Liisa Hypén
Kansalliskirjailijan myytti: aikalaisvastaanoton suhde Juhani
Ahon kirjailijankuvaan
Päivi Lappalainen
Lukijan elämystä etsimässä: Lauri Viljanen Kilven ja Sillanpään
kriitikkona
SJ 32 (1990)
Silva Kiuru
Tekstivertailu vanhan kirjasuomen tutkimuskeinona
Pirkko Forsman Svensson
Teonnimijohdin -minen 1600-luvun kirjasuomessa ja
nykyproosassa
Leena Kytömäki
Nominikantaisten verbijohdosten rakennemalleja
Arja Lampinen
Suomen kielen kohteliasuusstrategiat
Lauri Honko
Folkloreprosessi
Lea Rojola
Volter Kilpi ja sisäinen ihminen
Aulikki Jalava
Lea Helon tuotannon vastaanotto ja aika
SJ 33 (1991)
Leena Kytömäki
Mikä on johdosten paikka?
Kaisa Häkkinen – Pia Björkqvist
Varhaisnykysuomen yhdyssanat
Hannu Remes
Vertaillen vertailusta: suomen ja viron komparaation
morfologiaa
Timo Haukioja
Varsi-sanue kognitiivisen semantiikan valossa
Rauni Kaskenviita
Alluusiot Asterix-sarjan kulttuurisidonnaisena
käännösongelmana
Pirkko Alhoniemi
Vaellus kuvien mukaan: Paavo Rintalan kaksi taiteilijaromaania
Tuija Takala
Tulenkantajien proosa ja kirjallisuushistorioiden
modernismikäsitykset
Ulla Nygren
Minuuden kokemus motiivina Paavo Haavikon
varhaislyriikassa Silloista Synnyinmaahan
SJ 34 (1992)
Aimo Hakanen
Opere honestatur artifex
Eeva Kangasmaa-Minn
Pienimuotoinen kieliperimämme
Alho Alhoniemi
Mordvan sijasynkretismistä
Päivi Rintala
Suomen kirjakielen normeista
Leena Kytömäki
Suomen verbinjohto ja sen kuvausongelmat
Valma Yli-Vakkuri
Suomen kielen omistusliitteen tulevaisuus
Jaana Reinikka
Suomen kielen lempi-sanue
Unto Salo
Raudan synty: rautatekniikan varhaisvaiheista Suomessa
Lauri Honko
Dialogisesta kenttämetodista
Terhi Laaksonen
Todellisuuskäsityksen hajoaminen Marko Tapion romaanissa
Aapo Heiskasen viikatetanssi
SJ 35 (1994)
Kaisa Häkkinen
Suomen lukusanasysteemin historiaa
Raija Bartens
Permiläiset l ja s -koaffiksit
Silva Kiuru
Agricolaa tekstilajeittain
Aimo Hakanen
Partisiippiattribuutit kirjoitetun yleiskielen tyylipiirre
Kaija Mallat
Kyöpelinvuoret
Arja Lampinen
Jyväskylän uniikkinimet
Katriina Siivonen
Ihmisten ulkoasujen viestit ja niiden tulkinta
Pekka Mattila
Kineettisyyden ja vivahteiden voima Kaarlo Sarkian lyriikassa
Ulla-Maija Juutila
Ruumiillisuus, seksuaalisuus ja naisen identiteetti Iris Uurron
romaanituotannossa
SJ 36 (1994)
Siva Kiuru
Me toiwotam, me toiwotamma, me toiwotamme onnea!
Persoonapäätteen variaatio vuoden 1642 Bibliassa
Osmo Ikola
Potentiaali suomalaisessa Raamatussa ja vähän muuallakin
Eeva Kangasmaa-Minn
Derivaatio kielellisenä prosessina
Alpo Räisänen
Kainuun murteen ntA (nti) -johtimiset teonnimet
Tuomo Tuomi
Jäännöslopukenomineista ja variaatiosta Etelä-Pohjanmaan
Järviseudun murteissa
Tuomas Huumo
Suomen kielen lokaalisten adverbiaalien vaikutusalahierarkia
Luigi de Anna
Italian kielen suomalaiset lainasanat kulttuurihistorian
näkökulmasta
Matti Räsänen – Timo J. Virtanen
Kulttuurien kohtaaminen: pakolainen, siirtolainen,
vierastyöläinen
SJ 37 (1995)
Kaisa Häkkinen
Tilamorfeemit, kielijärjestelmän kodittomat kulmakivet
Osmo Ikola
Itse-sanan syntaktinen käyttö suomen yleiskielessä ja
murteissa
Tuomas Huumo
Paikallissijan kieliopillistuminen datiivi-genetiivin funktioon:
uralilaisen n-sijan ja itämerensuomalaisen adessiivin
kehityksen vertailua
Renate Pajusalu
Pronominit see, tema ja ta viron puhekielessä
Sakari Hinneri
Niittyjen ja peltojen nimistä ja nimityksistä Vakka-Suomen
vanhoissa kylissä – ekologinen näkökulma
Lauri Honko
Multiformit ja pitkän eepoksen arvoitus
Päivikki Suojanen
Tutkijan kuva kohteesta: metodologisia näkökohtia
Liisi Huhtala
Kulttuuri-ihmisen kärsimykset: Maila Talvion matkakirjeiden
diskurssit
SJ 38 (1996)
Kaisa Häkkinen
Indouralilainen arvoitus ja sen mahdollinen ratkaisu
Osmo Ikola
Abessiivin käyttö suomen yleiskielessä ja murteissa
Tuomas Huumo
Ei-temporaalisten tila-adverbiaalien temporaalisista
tulkinnoista
Sirkka Saarinen
Kaksi yhteenkietoutunutta perinteenlajin nimitystä
Kirsti Toivainen
Aikaviitteisyys kolmivuotiaiden suomalaislasten kielessä
Piritta Hietanen
Hectorin laulutekstit ja suomalaisen lyriikan perinne
Matti K. Suojanen
Kertomukset päivittäisviestinnässä
H. K. Riikonen
Katseita kotimaahan: Suomi, Karjala ja Vironlahti Pentti
Saarikosken Ruotsin-kauden tuotannossa
Pirkko Alhoniemi
Orfeus toisessa maailmansodassa: Paavo Rintalan proosateos
Sarmatian Orfeus
Kalle Pihlainen
Akseli Gallen-Kallelan Kalman kukka
SJ 39 (1997)
Alho Alhoniemi
Fennougristiikan monet kasvot
Mauno Koski
Selkä
Kaisa Häkkinen
Kuinka ruotsin kieli on vaikuttanut suomeen?
Ilkka Hirvonen
Mikä on sanojen juhla ja joulu germaanis-skandinaavinen
alkuperä?
Tuomas Huumo
Partitiivisubjekti ja tilajatkumot
Kirsi Elsayed
Infinitiivin subjekti manipuloinnin kohteena
Teppo Korhonen
Pääsiäiskortti
Mikko Kero
“Viinalla ajaminen” – omavaraistalouden vaihdantaperinne ja
sen katoaminen
Liisa Saariluoma
Romaaniteorian asema kirjallisuudentutkimuksessa
Kerttu Saarenheimo
Elina Vaara ja Viro
Minna Aalto
Helmi Setälä vuosisadan alun naiskirjailijana
SJ 40 (1998)
Osmo Ikola
Sana raamattu Agricolalla ja uudemmassa kirjasuomessa
Kaisa Häkkinen – Pia Blomqvist
Suomea suomalaisille suomeksi vuodesta 1836: Elias Lönnrotin
kieliopilliset kirjoitukset Mehiläisessä
Päivi Rintala
Kielikäsitys ja kielenohjailu
Krista Ojutkangas
Itämerensuomalainen näkökulma kieliopillistumiseen
Petri Kallio
Kalja
Marjut Huuskonen
Kotoperäiset perinnelajitermit tulkinnan viitoittajina
Helena Ruotsala
“Vaatteeni kertokoon kenen kotoa ja mistä päin olen poissa”.
Lapinpuvun sisältämät viestit käyttäjän näkökulmasta
Kaisa Kurikka
Nimiä vai titteleitä? Erisnimien tematisoituminen Algot
Untolan tuotannossa
Irmeli Niemi
“Olek, mitä pahaa se taikina unessa tietäisi.” Unet ja enteet
Maria Jotunin proosassa
SJ 41 (1999)
Lars-Gunnar Larsson
Bengt Skytte ja Ruotsin fennougristiikan traditio
Tuomas Huumo
Kieltolauseen partitiivisubjektin semantiikkaa
Pirkko Forsman Svensson
Vanhan kirjasuomen kvasirakenne
Osmo Ikola
Havaintoja komitatiivin käytöstä suomen murteissa ja
yleiskielessä
Arja Lampinen
Iloisa Sisko ja Reima Veikko – miten kaksosten nimet
muodostavat parin?
Vesa Jarva
tytinä ‘aladobi’-sanan motivaatiosta
Tommi Kurki
Havaintoja Eurajoen murteen muuttumisesta
Karl Pajusalu
Etelä-Viron murremaisemat uudessa valaistuksessa
Janne Savela
Tutkimus komisyrjäänin ja suomen vokaalifoneemien
rakenteesta
Päivi Mikola
Juhlamenyy – tutkimus turkulaisita ruokalistoista vuosilta
1875–1904
Taina Ukkonen
Turkulaisten telakoiden arki telakkatyöläisnaisten muistoissa
Reetta Nieminen
Naisen tie L. Onervan novelleissa
SJ 42 (2000)
Aimo Hakanen
Onks teijä heitin? Monikon persoonapronomineiksi
luokiteltujen muotojen käytöstä suomen murteissa ja
kirjakielessä
Nobufumi Inaba
Genetiivin ja partitiivin datiivinen käyttö vanhassa
kirjasuomessa: sijamerkinnän ja sijajärjestelmän suhteesta
Marja Saanilahti – Kari Nahkola
Suomalainen slangi kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä
Laura Pertilä
Passiivimuotojen aktiivistuminen suomen kielessä
Paula Sjöblom
Yritysnimet – rajanvetoja
Kirsti Siitonen
Nollapersoonalauseet edistyneen suomenoppijan käytössä ja
tulkittavina
Pasi Enges
Supranormaalit elämykset ja merkitysten variaatio
Outi Figerroos
Sähkö ja valon aika – näkökulma maaseudun moderniin
muutokseen ennen 1960-lukua
Ulla-Maija Juutila
Naiset sodassa. Sota paremman maailman puolesta Elvi
Sinervon teoksessa Toveri, älä petä
SJ 43 (2001)
Pirkko Forsman Svensson
Potentiaali varhaisnykysuomen kynnyksellä
Nobufumi Inaba
Elollistarkoitteinen lähde ja sen s-sijainen merkintä
itämerensuomalaisissa kielissä
Markku Varis
Sienten nimet sienestäjän oppaana
Päivi Laine
August Ahlqvist maantieteen sanaston kehittäjänä
Ilona Nagy
Unkarin vanhan kirjakielen rinnasteisten sanaparien taustasta
Kaisa Häkkinen
Nestor Eemil Setälän kouluaikaiset kieli- ja
kulttuuriharrastukset
Anne Heimo
Vuoden 1918 muistin paikat Sammatissa
Satu Jaatinen
Emännät kautta Suomen – kotirintaman naiset jatkosodan
mainonnan silmin
Meri Lintu
Keräilijän kehityskaari
SJ 44 (2002)
Pentti Vartiainen
Kolmannen persoonan possessiivisuffiksin viittaussuhteet
suomen yleiskielessä
Jenni Hurme
Biitti ei piisaa koko ruokavalioksi. Musiikkiviitteisten
ruokametaforailmausten systemaattinen käyttö Suosikin
musiikkiarvosteluteksteissä
Aila Mielikäinen – Marjatta Palander
Suomalaisten murreasenteista
Touko Issakainen
“Tulenväki on kaikkein väkevin, se kun polttaa niin kovasti”.
Kansanuskon väki-kategorian uudelleenarviointia
Anna Niemi
Myytävä tontti Saaristolaiskylästä. Imago ja asuinpaikan valinta
Kati Launis
Minervan temppelissä. Naiset ja lukeminen 1840–1860-luvun
naisten kirjoittamissa romaaneissa
Kaisa Kurikka
Satua ja seikkailua naisille – 1920-luvun lopun
elokuvaromaanit
SJ 45 (2003)
Jussi Ylikoski
Havaintoja suomen ns. viidennen infinitiivin käytöstä
Tanja Vaittinen
Vanhan kirjasuomen yhdysverbit
Risto Pulkkinen – Marko Salmenkivi – Antti Leino – Heikki Mannila
Louhi ja Naistenmaa – kalevalaisten runojen Pohjolan sijainti
peruskartan nimistön valossa
Kaarina Koski – Pasi Enges
Uskomusperinne, yksilö ja yhteisö
Riina Haanpää
Tarinat Pukkilan Jaskasta eteläpohjalaisuuden ilmentäjänä
Helena Ruotsala
Porometsässä. Poronhoidon ympäristö ja perinteinen ympäristötieto
Outi Paloposki
1800-luvun Tuhat ja yksi yötä suomalaisittain
SJ 46 (2004)
Elina Karsikas
– Kyllä me ollaan oikealla tiellä. Spatiaalisen sijainnin
ilmaiseminen fiktiivisenä liikkeenä
Mauno Koski
Sekundaarinimiä ja opettajien viittausnimiä
Ulla Vanhatalo
Koehenkilöiden taustan merkitys kokeellisessa leksikaalisessa
semantiikassa ja sen sovelluksissa
Kalevi Koukkunen
Kaikki sen tietävät – G. E. Eurenin Suomalais-Ruotsalaisen
Sanakirjan (1860) synnyttämä polemiikki
Outi Fingerroos
Muistojen Karjala – utopiat paikasta
Sirpa Wahlqvist
Koivistolaiset sotakorvauskuunareiden rakentajina Raumalla F. W. Hollming OY:n telakalla vuosina 1945–1952
Karoliina Lummaa
Miten runoa katsotaan? Visuaalisuus ja reflektio Tomi Kontion
runossa Valo puhuu variksen äänellä
SJ 47 (2005)
Tuomas Huumo
Kognition kieli: Miten suomen kieli käsitteistää aistihavainnon?
Emmi Hynönen
Essiivisijaisten predikatiiviadverbiaalien temporaaliset,
kausaaliset ja konditionaaliset implikaatiot
Merlijn de Smit
Nesessiivirakenteiden subjektimerkinnästä vanhimpien
lainsuomennosten kielessä
Ilkka Hirvonen
Perustuvatko suomen mätäkuu ja ruotsin rötmånad
käännösvirheeseen?
Aila Mielikäinen
Matkimuksista määritelmiin. Miten murteista puhutaan
Petri Lauerma
Gustaf Renvall suomen kirjakielen standardoijana
Jaakko Linnovaara
Polylause virkkeensisäisenä tekstijaksona Esko Raennon
romaanissa Yksinäisyys
Kirsi Hänninen
Ufokontaktin rakentaminen ja tulkinta kokemuskertomuksissa
Tiina Mahlamäki
Kodin kronotoopit Eeva Joenpellon Lohja-sarjassa
SJ 48 (2006)
Kirsi-Maria Nummila
Havaintoja substantiivien muodostuksesta Henrik
Florinuksen sanaston ensiesiintymissa 1678–1693
Piia Seppala
Idiomaattisten ilmausten merkityksilla leikittely
Alivaltiosihteerin ”loppuheitoissa”
Kaisa Hakkinen
Aforismin kieli ja mieli
Kirsti Siitonen
Mainokset kannustamassa itsekkyyteen ja royhkeyteen
Jutta Jarvansalo
Ruijansaamen itamurteen vokaalijarjestelma
Merja Leppalahti
Vironsusia Suomen maisemassa. Ihmissusi uskomusperinteessa ja kaunokirjallisuudessa
Satu Jaatinen
Mehilaisen merkissa
Katri-Agnes Motuste
Semmosta joutilaan työtä ku ei olis ollu muuta – pirtanauhojen
kudontaa ja kutojia Itameren alueella
SJ 49 (2007)
Kaisa Häkkinen
Agricolan eläintarha
Anna Viinamäki
Huomata-verbistä ja sen kanssa esiintyvistä paikallissijailmauksista
Minna Hjort
”Nyt mun täytyy kyllä vaihtaa rekisteriä, eli siis vittu” –
Voimasanankäytöstä Mikko Rimmisen Pussikaljaromaanissa
Anne Heimo
”Alkaneet suuret levottomuudet kautta maan” – Fredrik
Litzénin almanakkamerkintöjä keväältä 1918
Leena Rossi
Valta muistitietotutkimuksessa
Marketta Wall
Hyvon Kudeneule Oy valloitti Hangon
Maria Vanha-Similä
Työjuhdasta kilpaurheilijaksi. Kansallishevosen vaiheita
SJ 50 (2008)
Katariina Rajala
Tunteeko tuleva opettaja pilkun paikan?
Johan Schalin
Ahuenmaa ja Alandh
Kirsi-Maria Nummila
Kurkunkuristaja, jäsenkolottaja ja rinnanpistäjä – eräiden
eläviksi olennoiksi käsitettyjen tautien nimityksistä suomen
kielessä
Petri Lauerma
Paavo Ruotsalaisen kirjeiden kielestä
Kirsti Siitonen
Sävypronomini hän
Katri Öster
Intiimien tekstien lumoissa. Katsaus päiväkirjojen maailmaan
Erja Hyytiäinen
Lama synnytti työosuuskuntien uuden aallon
Leena Rossi
Tunteet haastattelututkimuksessa
Helena Ruotsala
Lasi viiniä parvekkeella – kun ystävistä tulee haastateltavia
SJ 51 (2009)
Tuomas Huumo
Rooli, yksilö ja näkökulma: vaihtaa-verbin partitiiviobjektin
motivaatiosta
Heidi Salmi
Mikael Agricolan kielen keski-vartaloiset adpositiot
Tanja Vaittinen
Vastoinkäymisyys-tyyppiset johdokset vanhassa kirjasuomessa
Petra Hebedová
Suomen ja viron astevaihtelun ongelmalliset kohdat kielen
oppijalle
Leena Rossi
Haastattelijan dilemma: Olenko minä oikea henkilö
haastattelemaan tätä kertojaa?
Kirsi Niukko
Rintamamiestalo jälleenrakennuskauden tyyppitalokulttuurin
ilmauksena
Riitta Jytilä
"Tämä on minun puheenvuoroni"– naistekijä ja oman äänen
ongelma Eira Stenbergin romaanissa Häikäisy
SJ 52 (2010)
Kirsti Siitonen – Tommi Kurki
Aimo Hakanen 75 vuotta
Tuomas Huumo – Krista Ojutkangas
Mikä erottaa muodot sisällä ja sisässä? ”Synonyymisten”
muotojen analyysi
Piia Seppälä
Kautta-postposition semantiikkaa
Ilmari Ivaska
Eksistentiaalilauseen subjektijäsen edistyneiden
suomenoppijoiden kirjoituksessa
Fred Karlsson – Matti Wiberg
Puolueohjelmien kieliopillinen kompleksisuus
Päivi Rintala
Suomen -loinen-johtimiset adjektiivit
Kirsi-Maria Nummila
Katinhännästä katinhännille – eräästä periferiaan viittaavasta
nimityksestä
Juha Ruohonen
Jättiläinen, paholainen, kuolema? Koljo kansanperinteessä,
nimistössä ja maastossa
Tiina Mahlamäki
Seitsemän veljeksen salattu maa. Emanuel Swedenborgin
ideoiden läsnäolo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksessa
SJ 53 (2011)
Jari Sivonen
Suorittamisen paine. Kognitiivinen näkökulma nykysuomen
suorittaa-konstruktioon
Katja Västi
Mihin verbittömien konstruktioiden merkitystyypit perustuvat? Skemaattiset ja polyseemiset tapahtumanilmaukset
Salla Nurminen
Aspektin ilmaiseminen suomen kielessä – lauseen ominaisuus
Tommi Kurki – Kirsti Siitonen – Milja Väänänen – Ilmari Ivaska – Jari Ekberg
Ensi havaintoja Satakuntalaisuus puheessa -hankkeesta
Torbjörn Söder
Henrik Hanssonin vermlanninsuomalainen käännös maaherra
Henrik Adolf Widmarkin viisivuotiskertomuksesta vuosilta
1881–1885
Jenny Niemelä
Nopeasti kieltä omaksuvan lapsen äänteellinen kehitys.
Tapaustutkimus.
Laura Tyysteri
Sukupuolen merkitseminen Nykysuomen sanakirjan ja
Kielitoimiston sanakirjan nais- ja mies-alkuisissa yhdyssubstantiiveissa
Tuomas Hovi
Synkkä turismi
Helena Ruotsala
Kaksi kukkaroa ja kaksi kelloa – ylirajaisuutta ja monipaikkaisuutta Tornion–Haaparannan kaksoiskaupungissa
SJ 54 (2012)
Kirsi-Maria Nummila
Suomen keskiaikaisten kadunnimien kaupunkihistoriallinen
kulttuuritausta ja esikuvat
Katri Priiki
Läsnäolijaan viittaava hän Harjavallan, Kokemäen ja Huittisten
nykypuhekielessä
Mikko Heikkilä
Etymologinen tapaus Tammerkoski
Kalevi Koukkunen
Kaikilla pitää piletit oleman walmisna – All must have their
tickets ready. Suomalais-englantilaisten sanakirjojen historiaa
Niina Koskihaara
Neljä vuosikymmentä meidän toimintaa. Kyläyhdistykset maaseudun yhteistoiminnallisina kehittäjinä
Päivi Roivainen
Terve, reipas ja punaposkinen! Lasten ulkovaatteet ja ihanteellinen lapsuus
Heidi Grönstrand
Kjell Westö – kielisiltojen rakentaja ja kulttuurisen järjestyksen
uudelleen muotoilija
SJ 55 (2013)
Tuomas Huumo
Kaiken edellä on nainen – suomen dynaamisten akseligrammien
järjestelmä ja sen käyttö paikan ja ajan ilmauksissa
Kersten Lehismets
Verbit ja väylät
Aila Mielikäinen
Kirkollisen kielen vanhurskas-sanue ja sen ainekset.
Vanhurskas, vaka ja hurskas kirjasuomen kehityksessä
Kirsi-Maria Nummila – Krista Ojutkangas
Pyytämättä ja yllätyksenä. Paratagmakonstruktiot 1500–1800luvun kirjasuomessa
Kaisa Häkkinen – Jorma Hannikainen
Tukholman suomalaisen seurakunnan luterilainen graduale
Marja Järventausta
Johan Stråhlmanin suomen kielioppi vuodelta 1816
Maria Vanha-Similä
”Kyllä se aina jollainlailla sitten taas järjesty”. Lapsiperheiden
arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla
Pirkko Alhoniemi
Ruhtinas ja runoilija eli Paavo Haavikon Gagarin
Karoliina Lummaa
Luonnontieteellinen tieto lintuolemuksen rakentajana Alexis
Kourosin Gondwanan lapsissa