lattaa PDF

KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE
Karinkannanlahti (Pateniemessä)
Sijainti:
Karinkannanlahti on Karinkannan niemen
pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti.
Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan
parhaiten lahden pohjoispuolelta. Niinpä
varsinainen havaintopiste sijaitsee ranta-alueella
Karinkannanlahden ja venesataman välissä.
Havaintopisteeseen pääsee helpoiten
Kuuselantien päästä: Tällä kohtaa merestä
rantapolulle asti ulottuu kaivanto ja
havaintopisteeseen pääsee kulkemalla kaivannon
reunaa avoimen meren rantaan ja edelleen
venesatamaan päin. Havaintopisteeseen pääsee
yhtä hyvin myös Pateniemen venesatamasta, josta
rantakasvillisuuden seassa kulkeva polku vie
Kuuselantien kohdalla olevan kaivannon rantaan.
Havaintopisteen koordinaatit (ETRS-TM35FIN)
ovat N 7218000 E 424300.
Maisemakuva:
Kartta:
Jukurintien venesataman ja Kuuselantien
kohdalla olevan kaivannon väliselle rantaniitylle
sijoittuva havainnointialue on rajattu karttaan
mustin pistein.
Kuvaus:
Karinkannanlahden vesialue on matala: matalan
veden aikaan kivikkoa nousee pintaan
kauempanakin rannasta. Avoveden ja
kuivanmaan vaihettumisvyöhykkeessä on paikoin
matalampia vesikasveja ja paikoin korkeaakin
ruovikkoa kasvava vaihettumisvyöhyke. Ruoikon
jälkeen on luontaisesti jäiden vaikutuksesta
avoimena pysyvää matalakasvuisempaa
merenrantaniittyä, joka edelleen rajautuu
rantapajukkoon.
Varsinainen havainnointialue on siis pääosin
rantaniittyä, jossa kumisaappaat ovat usein
tarpeen, mutta havainnointipisteestä (kuivalta
kaivannon törmältä) on mukava tarkkailla myös
läheistä vesialuetta.
Havainnointipisteeseen pääsee vaikkapa kulkemalla
kaivannon törmää pitkin.
Historiaa:
Yhden teorian mukaan Pateniemi on saanut
nimensä paikallisen murteen ilmauksesta ’pateet’,
joilla tarkoitettin venepaikan suojaksi kivistä
kasattua pientä aallonmurtajaa. Ranta-alue onkin
entisaikaan toiminut mm. vene- ja oleilupaikkana.
Tärkein käyttötarkoitus on kuitenkin ollut
laidunniittynä toimiminen: havainnointialue on
ollut Karinkannan kahden maatilan
yhteislaidunta.
Toinen maisemakuva:
Karinkannalahden vesialueen ja rantaniityt
omistaa Meri-Patelan osakaskunta. Merkittävä
hoitotoimi on pajukon raivaus, jonka ansiosta
niitty pysyy avoimehkona niityn luontaista alaa
laajemmin. Kuuselantien kohdalla olevan
Keväällä ja syksyllä Karinkannanlahti on vesilintujen
kaivonnon vuonna 2005 toistettu ruoppaus on
ja kahlaajien suosimaa levähdysaluetta, varsinkin
myös hoitotoimi, jonka vaikutuksesta rantaan
veden ollessa matalalla.
pääsee nyt kuivinkin jaloin
´
Kasvit ja eläimet:
Karinkannanlahden valtalajeja ovat järviruoko ja kiiltopaju. Muita runsaita kasveja ovat mm.
luhtakuusio, kurjenjalka, rantanätkelmä ja terttualpi. Heinistä runsas on myös luhtakastikka, saroista
valtalajina toimii jokapaikansara. Karinkannanlahden havainnointipisteestä löytyy melko paljon
kasveja, joita on vaikeahko löytää muualta: merihanhikki, vesihierakka, isolaukku, luhtatähtimö,
vilukko, sammakonvihvilä ja luhtavuohennokka. Erityisesti on mainittava pohjanlahdenlauha, joka on
Pohjanlahdelle endeeminen laji.
Keväällä Karinkannalahti toimii sammakoiden kutupaikkana. Tavallisen sammakon kurnutuksen
lisäksi lahdelta kuuluu tällöin viitasammakon pulputusta. Viitasammakon kutupaikkoja ei Oulun aluelle
kovin paljoa tunnetakaan.
Karinkannalahden linnusto on monipuolinen. Havainnointipisteestä voi tarkkailla merenlahdella uivia
ja lentäviä vesilintuja, varsinkin keväällä niitä näkyy runsaasti. Tyypillisiä lajeja ranta-alueella ovat
tukkasotka, kalatiira, naurulokki, ruokokerttunen, pajusirkku, kuovi, punajalkaviklo ja valkoviklo.
Valokuva:
Toinen valokuva:
Pajusirkun venähtävä ”tsiiy” on pajukkoisen rantaniityn
tavallisimpia linnunääniä
Rantanätkelmät ja -matarat kukkivat.
Luontokokemukset:
Kuusitoista tukkasotkaa ui kaivannossa. Törmän hiekka on lämmin, aurinko sen on lämmittänyt. Meri
väreilee helteessä. Tiira kalastaa lahdella. Ruo’ot kasvavat melkein silmissä, korkeiksi aikovat kasvaa.
Pujahdamme niiden sekaan, saappaan alla loiskahtaa välillä vesi. Ruokokerttusen ääni on yhtenäinen,
lokkien kiljahdukset ja viklojen viklotus siihen aika ajoin sekoittuvat. Rantanätkelmä värittää ne paikat,
joita ruoko ei ole vallannut.
Kasvi
Runsaus Kukintoja vinkkejä havainnointiin
näkyvissä
Rentukka
XX
10.5-20.6
Hieskoivu
XX
1.5-1.6
Harmaaleppä
XXX
10.4-10.5
Suomyrtti
X
1.5-10.6
Luhtatähtimö
X
20.6-20.7
Vesihierakka
XX
1.7-
Luhtalitukka
X
20.5-1.7
Kiiltopaju
XXX
1.5-1.6
Isotalvikki
X
20.6-
Terttualpi
XXX
20.6-1.8
Vilukko
XX
10.7-1.9
Mesiangervo
XX
1.7-
Kurjenjalka
XXXX
1.7-
Merihanhikki
X
20.6-1.8
Hiirenvirna
XX
20.6-
Rantanätkelmä
XXX
20.6-
Rantakukka
XX
10.7-
Suohorsma
X
20.6-
Myrkkykeiso
XX
10.7-
Suoputki
XX
20.7-
Rantamatara
XXX
1.6-
Lehtovirmajuuri
XX
1.7-
Luhtavuohennokka
X
10.7-10.8
Pikkuvesitähti
X
10.6-
Pohjansilmäruoho
XX
10.7-10.8
Luhtakuusio
XXX
20.6-
Isolaukku
XX
1.7-
Siankärsämö
X
1.7-
Syysmaitiainen
XX
1.7-
Merivalvatti
X
1.7-
Satama-altaan nokassa
Kaivannon vallin kärjessä
Kaivannon reunoilla
Kurjenmiekka
X
10.7-10.8
Ratamosarpio
X
1.7-
Jouhivihvilä
XX
20.6-
Sammakonvihvilä
X
20.6-
Kaivannon vallin kärjessä
Merivihvilä
XX
20.6-
Kaivannon vallilla
Sinikaisla
X
1.7-
Rantaluikka
X
10.6-
Jokapaikansara
XXX
20.5-
Vesisara
XX
10.6-
Punanata
XX
10.6-
Nurmilauha
X
20.6-
Pohjanlahdenlauha
X
20.6-
Nurmirölli
X
20.6-
Isorölli
X
20.6-
Kaivannon reunoilla
Rönsyrölli
X
20.6-
Kaivannon vallin kärjessä
Luhtakastikka
XXX
20.6-
Korpikastikka
XX
20.6-
Järviruoko
XXXX
1.7-
Kaivannon vastarannalla
Satama-altaan nokassa
X=yksittäin (vaikea löytää),
XX=niukasti (pitäisi löytyä),
XXX=paljon (helppo löytää),
XXXX=valtalaji, ei voi olla löytämättä.
Laji
Sillkiuikku
Merihanhi
Joutsen
Tukkasotka
Tavi
Telkkä
Haapana
Jouhisorsa
Ristisorsa
Sinisorsa
Isokoskelo
Fasaani
Meriharakka
Lapinsirri
Tylli
Kuovi
Liro
Punajalkaviklo
Valkoviklo
Rantasipi
talvi
X
XX
kesä
tavattavissa
havainnointivinkki
X
X
X
XX
XX
X
X
X
X
XXX
XX
XX
XX
X
X
XXX
XXX
XXXX
XXXX
XX
1.5-1.11
20.4-20.8
1.4-31.10
20.4-10.9
20.4-20.8
1.4-1.11
20.4-10.9
20.4-20.8
20.4-20.5
1.4-1.11
1.4-1.11
vuoden ympäri
10.4-20.7
10.5-1.9
15.4-20.9
10.4-1.8
1.5-20.8
20.4-20.8
1.5-10.9
1.5-10.9
Muuttoaikana
Muuttoaikana
Muuttoaikana
Lähinnä muuttoaikana
Muuttoaikana
Poikue 2009
Poikue 2009
Poikueitakin havaitsee
Voi kahlata rantalietteellä
XXX
20.4-20.10
Taivaanvuohi
X
10.5-10.8
Pikkulokki
X
10.4-20.9
Selkälokki
X
X
20.3-1.12
Merilokki
X
XXX
20.3-1.12
Harmaalokki
XXXX
20.4-1.9
Naurulokki
XX
20.4-31.10
Kalalokki
X
10.5-1.9
Lapintiira
XXX
1.5-1.9
Kalatiira
X
10.4-10.5
Kiuru
XXX
20.5-10.9
Haarapääsky
X
20.4-10.10
Niittykirvinen
XX
20.5-1.9
Keltavästäräkki
XXX
10.4-10.9
Västäräkki
XX
20.4-1.12
Räkättirastas
XX
20.4-1.12
Punakylkirastas
XXXX
20.5-20.8
Ruokokerttunen
XXXX
1.5-20.9
Pajulintu
XX
vuoden ympäri
Talitiainen
XX
vuoden ympäri
Sinitiainen
X
XX
vuoden ympäri
Varis
X
XX
ei sydäntalvella
Vihervarpunen
XXX
10.4-1.10
Pajusirkku
X
XX
vuoden ympäri
Keltasirkku
XXXX=yleensä useita yksilöitä havainnointialueella
XXX=havainnointialueella useimmiten vähintään yksi yksilö
XX=majailee havainnointialueella päivittäin
X=harvinasempi vieras
Perhoslaji
Runsaus
Perhosia
lennossa
Elomittari
Ketomittari
XX
X
20.7-1.9
10.7-10.8
Keihäsmittari
Metsämittari
X
X
20.5-10.7
10.5-30.6
Tähyää kaloja rantavesistä
Havaittu soidinlennossa 2009
Muutoaikoina
Lentopoikue 2009
vinkkejä havainnointiin
Hento keltainen, lentää pääosin
hämärässä
XXXX=parhaaseen lentoaikaan yleensä kymmeniä yksilöitä lennossa havainnointialueella
XXX=parhaaseen lentoaikanaan havainnointialueella usein lennossa useita yksilöitä
XX=parhaaseen lentoaikaan ainakin yksi yksilö havaittavissa kohtalaisen todennäköisesti
X=havaittu, mutta ei välttämättä useinkaan löydettävissä parhaaseenkaan lentoaikaan
Retket:
Kasvihavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän järjestämillä yleisöretkillä 10.5.2008, 16.6.2008,
15.7.2008 ja 18.8.2008. Lintuhavaintoretkiä tehtiin yleisöretkellä 8.6.2009 sekä lisäksi 26.4.2009,
17.5.2009, 7.7.2009, 8.8.2009. Perhoshavaintoja tehtiin ympäristötyöryhmän retkillä 29.5.2010,
9.6.2010, 17.6.2010, 29.6.2010, 15.7.2010, 28.7.2010, 13.8.2010 ja 7.9.2010.
Tätä esitettä on päivitetty viimeksi 7.9.2010.
Tekijät:
Tämän esitteen on tehnyt Pateniemen suuralueen ympäristötyöryhmä osana kaupunginosan
yhteisötoimintaa.