suomalainen suunnittelu menestyy

Transcription

suomalainen suunnittelu menestyy
a
anav
l an k n 2010
e
t
u
U
v uod e
i.
valit tiin örakenteeks
t
is
r
ä
p
ym
WSP
Uutisia
WSP Finland Oy:n sidosryhmälehti
Nro 2/2010
Kajaani uudistuu moni­
alaisella suunnittelulla
09
Design kuuluu
jokaisen arkeen
12
Chileen maanjäristyksen
kestäviä KATTILA­
RAKENNUKSIA
06
Suomalainen
suunnittelu
menestyy
Teknologian hallintaa
ja asiakaslähtöisyyttä
Energia-alalla .....................................04
Puurakentamisessa ........................08
Siltasuunnittelussa .........................15
UNITED
BY OUR
DIFFERENCE
04
06
08
09
10
12
14
15
16
18
20
TVO / Hannu Huovila
n sisällys
Ydinvoimaloihin energiaalan huippusuunnittelua
Suunnittelutehtävänä ydinvoimalaitos kuuluu
kaikkein haastavimpiin. Turvallisuus- ja
laatuvaatimukset ovat erittäin korkeat.
Kevyt liikenne etusijalle
Kajaanin keskustan uudistushankkeen tavoitteena on
lisätä vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta.
Teemu Lahtinen
Metsähallituksen Pilke-talo on
puurakentamisen taidonnäyte
WSP suunnitteli Pilke-talon rakenteista
paloturvalliset ja kustannustehokkaat. Rakenteet
ovat myös tärkeä osa talon arkkitehtuuria.
Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy
tiia ettala
Houkuttelevaa kaupunkisuunnittelua
Uutelan kanava Helsingin Vuosaaressa valittiin vuoden
ympäristörakenteeksi. Moottoritien alikulkutunneliin
toteutettiin Hetki Kemissä -taideteos.
Kehärata pääkaupunkiseudun pumppuna
Kehäradan monialainen suunnittelu etenee. Aikanaan
se tuo puolessa tunnissa lentokentältä Helsingin
keskustaan.
3D-kalliokuvaus varmistaa
louhinnan turvallisuuden
3D-kalliokuvaus paljastaa kallion raot, ruhjeet ja kivilajit.
WSP on kuvausmenetelmän pioneeri.
wsp
Uusi Myllysilta Turun arvoalueelle
”Myllyn teräs” -silta toteutetaan nopeasti, jotta liikenne
yli Aurajoen saadaan normaaliksi. Suunnittelu ja
urakointi etenevät käsi kädessä.
wsp
Kattilarakennusten suunnittelu
osataan Suomessa
Saumatonta yhteistyötä ja korkealuokkaista
suunnitteluosaamista kireässä aikataulussa
toteutettavissa suurprojekteissa.
wsp
Nro 2/2010
Julkaisija: WSP Finland Oy,
Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki
Päätoimittaja: Alpo Räinä,
Mailand Communications
Toimitussihteeri: Ulla Troberg
Toimituskunta: Tero
Anttila, Kirsi Hautala, Miia
Lehmuskoski,­Matti Mannonen,
Mikko Muoniovaara
Tuottaja: Aino Laakso,
Mailand Communications
Graafinen suunnittelu:
Mailand Communications,
Porkka & Kuutsa
Painatus: DMP-Digital Media
Partners
ISSN: 1799-1773
Kannen kuva: Teemu Lahtinen.
Kuvassa Metsähallituksen puu­
rakenteinen Pilke-toimitalo.
Design-opintomatka Lontooseen
WSP:n Design Studio räätälöi kaupunkisuunnittelun
ammattilaisille opintomatkan Lontoon
katutilasuunnittelun ytimeen.
Uutisia
WSP-päivässä Helsingissä kurkistettiin kaupunkien
tulevaisuuteen. Kaksi toimialaa on saanut uudet
johtajat.
| WSP Uutisia
Kati Leinonen
2
wsp
Valoportti toivottaa
tervetulleeksi Kemiin
Ympäristötaideteos Kemin keskustaliittymän
siltarakenteessa tuo esiin kaupungin
vahvuudet: lumen, valon ja jään.
WSP Uutisia
WSP on monialainen rakennusja yhdyskuntasektorin tutkimus-,
suunnittelu-, konsultointi- ja
muotoiluyritys. Yrityksessä työs­
kentelee kaikkiaan 370 asian­
tuntijaa Helsingissä, Oulussa,
Järvenpäässä, Tampereella,
Jyväskylässä ja Rovaniemellä.
Liikevaihto vuonna 2009 oli 27
miljoonaa euroa, mistä viennin
osuus oli 15 %. Kuulumme
kansainväliseen WSP Groupiin,
jossa työskentelee 9000
asiantuntijaa 200 toimistossa
kuudessa eri maanosassa ja 35
eri maassa. WSP Group
on listattu Lontoon pörssiin.
n pääkirjoitus
Menestyksen
eväät uusiksi
■■ Viime aikoina on kuultu huolestuttavia viestejä suomalaisen teollisuu­
den ulosmarssista. Tuotanto valuu ulkomaille, kasvun painopiste siirtyy
länsimaista BRIC-maihin eli Brasiliaan, Venäjälle, Intiaan ja Kiinaan. Myös
suunnittelusektorilla näyttää työpaikkoja karkaavan Suomesta.
Tämän kehityksen pysäyttämiseksi ja korkean osaamisen säilyttämiseksi
maassa tarvitaan uusia toimia. Menestyksen eväät on haettava vahvuuksis­
tamme. On satsattava osaamisiin, joissa me suomalaiset olemme erityisen
hyviä, kohdistettava panokset oikein. Elinkeinoelämän Keskusliitto julkaisi
juuri pamfletin, jossa kerrattiin vahvuuksiamme, ja niitä löytyykin paljon:
koulutusjärjestelmä, teknologian hallinta, suomalaiset naiset työelämässä,
joustavuus, nopea muuntautumiskyky, johtamisen matala hierarkia. Myös
paljon puhuttu maabrändityöryhmä julkaisi näkemyksensä Suomen erityis­
piirteistä. Löytyi hyvä peruskoulutus, puhdas luonto ja rauhanvälitys.
WSP aikoo jatkossakin työllistää, kasvaa ja menestyä Suomessa. Menes­
tyksen eväistä on helppo valita myös meille sopivaa syötävää. Pärjäämme
jatkossakin korkean osaamisen alueilla, ja sen vuoksi lisäämme voimava­
roja kehitykseen ja uusiutumiseen. Tiivistämme myös globaaleja verkosto­
jamme, jotta pysymme maailman kehityksen kärjessä. Moderni johta­
minen sopii suomalaiselle erinomaisesti, joten haemme yhä enemmän
tätä roolia. Kehitämme kestävien yhdyskuntamallien ja energiatehokkaan
rakentamisen osaamista, ja löydämme ratkaisut kaupungistumisen haas­
teisiin Suomessa ja maailmalla. Varmistamme tulevaisuutemme tarjoa­
malla nuorille asiantuntijoillemme koulutusta ja mahdollisuuksia päästä
kansainvälisiin tiimeihin. Ja ammennamme poikkitieteellisyyden tuomasta
innovatiivisuudesta sekoittamalla luovia aloja, tekniikkaa ja taloutta
yhteen, kuten yliopistokoulutuksen lippulaivamme Aaltokin tekee.
Mutta tähän pystymme vain yhdessä. Haluankin nostaa esille myös
suunnittelutyön ostajien roolin. Pelkkä hintakilpailu näivettää suunnitte­
lun – miten tilauspäätöksen tekijöitä kannustetaan haluamaan parempaa
suunnittelua ja sitä kautta kokonaistaloudellisesti parhaita ratkaisuja?
Hyviä esimerkkejä rohkeammista hankintamenettelyistä löytyy: kun tilaaja
ja suunnittelija asettavat yhdessä tavoitteet ja tekevät yhdessä töitä niiden
saavuttamiseksi, fiksuja ratkaisuja myös syntyy. Lopputulos palvelee tilaa­
jan tavoitteita paljon paremmin kuin halpa suunnittelu. n
Ain
o
ov
io
Hu
Matti Mannonen
Toimitusjohtaja
WSP Finland Oy
WSP Uutisia |
3
n MONIALAINEN SUUNNITTELU
Ydinvoimalat testaavat
suunnitteluosaamisen
Valmiina
jättihankkeisiin
Olkiluodon uudet hankkeet ovat luoneet Suomeen
ydinvoimalasuunnittelun huippuosaamista. Tosin
referenssejäkin tärkeämpää on turvallisuuskulttuuri,
sanoo WSP:n Kirsi Hautala.
Teksti: Alpo Räinä Kuvat: Juha Sarkkinen ja TVO / Hannu Huovila
01
Varatoimitusjohtaja Kirsi
Hautala uskoo ydinvoimala­
projektien lisäävän suomalaisen
suunnitteluosaamisen kilpailu­
kykyä merkittävästi.
4
| WSP Uutisia
WSP:n viimeaikaisia
ydinvoimalaprojekteja
■■
■■
■■
■■
■■
■■
■■
■■
■■
Olkiluoto 3
Loviisa I ja II
Ydinjätteen loppusijoituksen
tutkimustila Onkalo
Oskarshamn I+II+III,
modernisointiprojekteja, Ruotsi
Oskarshamn,
kapselointilaboratorio, Ruotsi
Capenhurst, uudelleenkäsittelylaitos,
Iso-Britannia
Sellafield, purkuprojekteja, Iso-Britannia
Ringhals I+II+III+IV,
modernisointiprojekteja, Ruotsi
Grafenrheinfeld, Saksa
Kysy lisää WSP:n palveluista:
[email protected]
02
Olkiluoto 3 -projektissa WSP
on tehnyt yhteistyötä TVO:n,
Siemensin, Arevan, Posivan ja
Säteilyturvakeskuksen kanssa.
■■ Niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa
ydinvoima on kokenut renessanssin viime vuosina,
kun fossiilisista energianlähteistä on luovuttava
ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Marraskuussa
2010 julkaistun WNA:n raportin mukaan eri maissa
on rakenteilla 58, suunnitteilla 148 ja valmisteluvai­
heessa 331 reaktoria. Suomessa TVO:n Olkiluodon
kolmos- ja nelosyksiköiden lisäksi rakenteille on
tulossa Fennovoiman voimalaitos joko Pyhäjoelle
tai Simoon.
Suunnittelutehtävänä ydinvoimalaitos kuuluu
kaikkein haastavimpiin, koska turvallisuus- ja
laatuvaatimukset ovat erittäin korkeat. Vaati­
mustaso heijastuu myös terminologiaan ja perin­
teisen turvallisuusjohtamisen lisäksi puhutaan
turvallisuuskulttuurista.
Turvallisuusosaaminen luodaan koulutuksella
Mihin sitten verrataan, kun vastaavia laitoksia ei
edes Euroopassa rakenneta kovin usein? Kysymme
asiaa varatoimitusjohtaja Kirsi Hautalalta, joka vas­
taa WSP:n teollisuus- ja talonrakennussektoreista.
”Myös muissa energia-alan kohteissa vaatimukset
ovat erittäin tiukat. Viime vuosina olemme päässeet
tutustumaan Norjan-yhtiömme öljy- ja kaasualan
kohteisiin ja oppineet, että niissä turvallisuuskult­
tuuri on aivan yhtä tärkeää”, Kirsi Hautala kertoo.
Monet ydinvoima-asiantuntijat ovat olleet vaikut­
tuneita kuinka vaativan turvallisuuskoulutuksen
öljy- ja kaasulaitosten suunnittelijat suorittavat.
Vastaavaa tarjoaa Suomessa ydinvoimasuunnitteli­
joille FinNuclear.
”WSP:llä on Suomessa noin 50 ydinvoima­
koulutuksen läpikäynyttä ja koulutusta jatketaan
edelleen. Suurissa projekteissa päteviä ammatti­
laisia pitää riittää vuosien pitkäjänteiseen työhön”,
Kirsi lisää.
Olkiluodossa kansainvälisellä joukkueella
Kirsi Hautala kertoo, että WSP:n kansainvälinen
organisaatio on tottunut tarjoamaan monialaisia
//
WSP:LLÄ ON SUOMESSA
NOIN 50 YDINVOIMA­
KOULUTUKSEN
LÄPIKÄYNYTTÄ JA
KOULUTUS JATKUU.
//
huipputiimejä yli rajojen. Samalla tavalla kuin
suomalaisten johdolla suunnitellaan siltoja tai vesi­
huoltoa Intiaan ja Vietnamiin tai hiilivoimalaitosta
Saksaan, on Olkiluodossa toiminut monialaisia
tiimejä eri maista.
”Esimerkiksi WSP:n Saksan-yhtiö vastaa reaktori­
saarekkeen merkittävästä rakennesuunnitteluko­
konaisuudesta, jopa 60 prosentin osuudesta. Me
WSP Finlandissa taas vastasimme pääosin turpii­
nisaarekkeen perussuunnittelusta. Uusia ydinvoi­
maloita ei Saksassakaan ole tehty pitkään aikaan,
heidät valittiin vaativien rakenteiden huippuosaa­
jina”, Kirsi kuvaa.
Ydinjätteen loppusijoituspaikka, jota kutsutaan
Onkaloksi, edustaa kiinnostavinta uutta kalliora­
kentamista Suomessa. Siitä julkaistiin laaja artikkeli
Suomen Kuvalehden numerossa 21/2010.
”Kalliorakentamisen suunnittelu pääsee harvoin
otsikoihin, vaikka siinä ollaan meillä pitkällä. Pidän
sitä erinomaisena tuotteena myös vientiprojektei­
hin. Kysyntä kasvaa varsinkin kaivosalalla, joka on
kovassa buumissa useissa maissa”, Kirsi Hautala
analysoi.
Myös projektien laajuus jää pääuutisissa suppeasti
kerrotuksi. Infrarakentaminen, liikennejärjestelyt
ja ympäristösuunnittelu muodostavat tärkeitä osia
voimalahankkeissa, joita näkyvimmin viestitään
teknologia- ja energiainvestointeina.
”Se on totta. Huolellinen perustyö ja ympäristö­
vaikutusten suunnittelu kuuluvat aina moderniin
teollisuushankkeeseen”.
Monialaisuus tarkoittaa myös eri rooleja
Ydinvoimalaprojektissa suunnitteluyritys toimii
monissa eri rooleissa. Se tarkoittaa tilaajaketjun
eri jäsenten antamien tehtävien suorittamista ja
valvomista.
”Ammatillisesti tämä tekee työstä erittäin moti­
voivaa. Suunnittelijan on sitouduttava projektiin
syvällisesti, koska oma organisaatio vastaa työstään
tilaajalle, rakentajalle, laitetoimittajalle ja valvoville
viranomaisille”, Kirsi Hautala toteaa.
Kirsi Hautala toteaa myös, että Suomen hankkeissa
WSP on voinut kehittää ydinvoimalaosaamistaan
hyvin laaja-alaisesti.
”Toimimme jatkuvasti monien hankeosapuolien
kanssa, joten projektit ovat tulleet tutuiksi monesta
perspektiivistä. Kansainvälistä diplomatiaakin siinä
aina oppii”, hän lisää hyväntuulisesti.
Jokaisessa suurprojektissa koetaan tuskastuttavia­
kin hetkiä. Kymmenien yritysten yhteispeli vaatii
malttia ja avointa keskustelua. Suunnittelutoimistot
ovat avainasemassa, koska he toimivat linkkinä eri
suuntiin. WSP kokee menestyneensä kansainväli­
sissä yhteisprojekteissa.
”Olemme ylpeitä siitä, että meihin luotetaan niin
laaja-alaisesti. Kokeneet suunnittelijat ja rakentajat
tietävät, pyöreän pöydän joka laidalla, että parhai­
siin tuloksiin ja vaikeuksien yli päästään avoimella
yhteistyöllä. Onnistumisen tunne on sitä voimak­
kaampi mitä enemmän yhdessä se koetaan”, Kirsi
miettii. n
WSP Uutisia |
5
n kohteet
02
Vetovoimaisen keskustan askelmerkit:
Kajaanissa
kevyt liikenne
halutaan
kuninkaaksi
Teksti: Aino Laakso Kuvat: WSP
■■ ”Hankkeen aikana tuotetaan keskustan pitkä­
jänteisen kehittämisen sekä käynnistyvän osayleis­
kaavatyön pohjaksi keskustaa koskeva yleissuun­
nitelma. Koko keskustan kehittäminen yhtenä
kokonaisuutena kannattaa, vaikka toteutus ete­
neekin vähitellen useiden vuosien aikana”, WSP:n
Ympäristö ja Arkkitehtuuri -toimialan johtaja Terhi
Tikkanen-Lindström sanoo.
”Toteutimme toistakymmentä vuotta sitten
vastaavan kokonaishankkeen menestyksellä, kun
ydinkeskustaa muutettiin kävelypainotteiseksi. Jo
silloin oli tarkoitus jatkaa Kauppakadun muutta­
mista kävelypainotteiseksi, mutta kehitys pysähtyi.
Nyt katsottiin parhaaksi käynnistää uusi kehitys­
hanke”, Kajaanin kaupungin suunnittelupäällikkö Jari
Kauppinen sanoo.
Kajaanin kaupungissa käynnistettiin tämän vuoden keväällä
kaupunkikeskustan toimivuuden, saavutettavuuden ja vetovoiman
parantamiseen tähtäävä hanke. Kumppaniksi valikoitui WSP,
joka sai tehtäväkseen ratkaista, miten kaupunkikeskusta saataisiin
kytkeytymään muuhun kaupunkiin nykyistä paremmin.
Jokilaakso, virkistys
ja kulttuuri
01
Edellisen kerran kun keskustaa kehitettiin laajasti,
yksityisiä investointeja saatiin Kajaanissa liikkeelle
yli 100 miljoonan markan arvosta. Nytkin keskei­
senä tavoitteena on Kauppisen mukaan aktivoida
kaupunkikeskustan alueella yritysten ja kiinteistön­
omistajien kehitystoimia. Lähtötilanne on hyvä, sillä
keskustasta löytyy muun muassa kaunis, yhtenäi­
nen funkisalue.
”Yhtenä tavoitteena on tehdä keskustasta houkut­
televampi kävelijöille ja pyöräilijöille. Kävelyaluetta
tulee laajentaa, mutta myös uskottavat pysäköintija autoliikenneratkaisut tarvitaan. Haluamme,
että kehityshanke sataa keskusta-alueen yrittäjien
laariin”, Tikkanen-Lindström summaa.
Kaupungin historia näkyy
Kajaanissa on pitkään kehitetty keskustaa asema­
kaavamuutoksilla yksi kortteli kerrallaan. Palapelinä
kehittyminen on johtanut siihen, että pysäköinti- ja
kevyen liikenteen järjestelyt ovat pirstaloituneet.
| WSP Uutisia
Keskustan kehäkatu
Kulttuuritoimintaa
Kaupallinen
ydinkeskusta
Keskusta-aukio,
keskipiste
Kulttuuriakseli
Asuinalue
Koulutustoimintaa
Vesivoiman
kulttuurihistoriaa
kuitenkaan toteutuneet ja siksi ydinkeskusta on
eristynyt muusta kaupunkirakenteesta sisäänpäin
kääntyneeksi saarekkeeksi. Kolmelta ilmansuun­
nalta sitä rajaavat leveät liikennetilat ja neljänneltä
Kajaaninjoki.
Leveillä kehäkaduilla ajetaan vauhdikkaasti ja
ydinkeskustan­ulkokehän edusta Pohjolankadulla
on takapihamainen. Kehäkatujen eli Lönnrotin­
kadun, Pohjolankadun ja Sissikadun varsien kivijalat
eivät ole parhaalla tavalla eläviä eikä ulkopuoli­
nen arvaa, että keskusta niiden takana kätkee
sisälleen viihtyisän kävelykadun ja houkuttelevia
pikkuliikkeitä.
Kaupunkirakenteen kehittymistä on hankaloittanut
asemakaava, jonka juuret löytyvät 1800-luvulta.
Vuoden 1871 kaavassa nykyinen ydinkeskustan alue
Liikenteessä on muutakin kehittämistä. Monelle
on paloturvallisuussyistä rajattu leveillä, puistobu­
kajaanilaiselle merkityksellinen, muinais­r aunio­saaren
levardeiksi suunnitelluilla kaduilla. Nämä eivät ole
6
01
WSP:n määrittämät Kajaanin
ydinkeskustan toiminnalliset ja
typologiset vyöhykkeet.
02
Kajaanin keskustassa on kaunis,
yhtenäinen funkisalue.
Pääkatu
Päivittäistavaran
liikekeskus
//
Kävelykeskusta tarvitsee
myös uskottavan
pysäköinti­r atkaisun.
//
huomattavasti kevyen liikenteen poikittaisyhteyksiä
joen yli sekä kytkeä joen molemmin puolin sijait­
seva puisto kokonaisuudeksi,” hankkeessa liikenne­
suunnittelusta vastaava WSP:n Olli Haveri sanoo.
Kompakti rakenne halutaan säilyttää
Suurin osa Kajaanin kaupunkialueesta on halkai­
sijaltaan noin kolmen kilometrin ympyrän sisällä.
Kajaanin yhdyskuntarakenne on jo kestävän
kehityksen mukainen ja suosii autoilun vähentä­
mistä. Nyt on vain pidettävä laajeneminen kurissa
ja tiivistettävä keskustaa. Myös joen estevaikutusta
on pienennettävä.
päältä kulkeva Linnasilta tuo runsaasti sisäänajo­
liikennettä suoraan keskustan kaduille pujotte­
lemaan, mikä on epämiellyttävää ja heikentää­
kaikkien keskustassa asioivien turvallisuutta.
”Yksi suuri mahdollisuus on jokirannan puistoalu­
een kehittäminen entistä yhtenäisempänä koko­
naisuutena. Jos Linnasilta saadaan vapautettua
kevyelle liikenteelle, puistoon voidaan luoda joen
ylittäviä rengasmaisia reittejä, joista ulkoilijat pitä­
vät”, Tikkanen-Lindström sanoo.
”Ehdotamme Kajaanille uuden sillan rakentamista
paikalle, joka kytkee sillan ja sen autoliikenteen
luontevasti keskustan olemassa olevaan kehä­
katuverkkoon. Tällöin ydinkeskusta rauhoittuu
etenkin läpiajoliikenteestä. Linnasilta voitaisiin
muuntaa kevyen liikenteen sillaksi ja siten parantaa
Puiston kehittämiseen on löytynyt monia uusia
ideoita­WSP:n järjestämissä mielikuva-work­
shopeissa. Puistossa on kaikki ainekset Töölön­
lahden puiston kaltaiseksi valtakunnallisesti
tunnetuksi kulttuurialueeksi, kunhan pirstaloitunut
puistoalue yhtenäistetään.
WSP Design Studion johdolla toteutetuissa work­
shopeissa kajaanilaiset ovat saaneet toimia käyttäjä­
lähtöisessä suunnittelussa osallisina. Workshopeissa
tuotetut ideat ohjaavat keskustasuunnitelman
tekoa, mutta luova prosessi tuottaa myös ekstraa:
esimerkiksi kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimen
ajettaviksi soveltuvia ideoita on saatu sivutuotteena.
Monta osaajaa, yksi kokonaisuus
Hankkeessa on WSP:ltä mukana asiantuntijoita
ympäristö ja arkkitehtuuri- , liikenne-, silta-, ja
designtoimialoilta.
”Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten yhden
haasteen ratkaisu edistää muitakin tavoitteita.
Esimerkiksi kävelykeskustan parantaminen vaatii
liikenteen uudelleenajattelua ja sitä taas vie eteen­
päin uusi silta”, Tikkanen-Lindström kiteyttää.
Kajaanissa WSP:n työhön on oltu tyytyväisiä.
”Kajaanilaisten aktivointi mukaan suunnittelutyöhön
on ollut antoisaa ja myös yrittäjät sekä Kaupunki­
keskusta ry ovat olleet aktiivisesti mukana. Saimme
hankkeeseen kuusi erinomaista tarjousta ja WSP tuli
valituksi työn toteutuksen suunnitelmansa ja henki­
löreferenssiensä perusteella”, Kauppinen kertoo. n
WSP Uutisia |
7
n kohteet
Metsähallituksen
Pilke-talon rakenteet
WSP:n käsialaa
Teksti: Petri Tuominen Kuvat: Teemu Lahtinen
Metsähallituksen puinen Pilke-talo on valmistunut Rovaniemelle tiedekeskus
Arktikumin aukiolle. Nelikerroksinen toimitalo koostuu noin 5 000 neliömetrin
suuruisten toimitilojen lisäksi kahdeksan metrin korkuisesta näyttelytilasta,
jonka pinta-ala on 600 neliömetriä. Näyttely, jossa esitellään pohjoisten metsien
kestävää käyttöä, avataan yleisölle keväällä.
■■ Pilke-talo on arkkitehtonisesti moderni raken­
nus, jonka kantavat rakenteet suunniteltiin puusta.
Rakenteista vastasi WSP:n Oulun talonrakennus­
toimialan tiimi.
Materiaalina ekologinen puu
Luonnonvara-alan palveluja tuottava Metsähallitus
halusi rakennuttaa uuden toimitalon puusta. ”Puu
oli meille aidosti uusiutuvana rakennusmateriaa­
lina ainoa vaihtoehto rakennuksen materiaaliksi.
Hiilidioksidipäästöt ovat selvästi matalammat
vastaaviin teräs- tai betonirakennuksiin verrat­
tuna”, sanoo yhteyspäällikkö Kristiina Vuopala
Metsähallituksesta.
Metsähallitus halusi toteuttaa rakennuttamisen
tehokkaasti, ja moderni toteutus soveltui tähän
tarkoi­tukseen parhaiten. Kohteen arkkitehtitoi­
mistona toimi maineikas Artto Palo Rossi Tikka
(APRT). ”Kerroimme minkälaisin rakentein kohde
voitaisiin toteuttaa. Määräystenmukaisuuden lisäksi
kiinnitimme huomiota siihen, että rakenteiden
toteutus olisi Metsähallitukselle mahdollisimman
kustannustehokasta”, kertoo WSP:n talonrakenta­
misen varatoimialajohtaja Jouni Siika-aho.
”Pilke-talo hahmottui tiiviissä vuoropuhelussa
suunnittelutiimin kesken. Jouni Siika-ahon asian­
tuntemus puisten rakenteiden suunnittelussa oli
meille äärimmäisen arvokasta”, sanoo Vuopala.
WSP vastasi runkojärjestelmien- ja materiaalien
valinnoista sekä laati rakenteiden valmisosien tuo­
tantosuunnitelmat. WSP laati myös lujuuslaskelmat
sekä piirustukset rakenteiden mitoista.
Puurakenteet osana talon arkkitehtuuria
Vaativien puurakenteiden suunnitteluun liittyy
erityispiirteitä. Paloturvallisuusmääräysten lisäksi
puurakenteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota
myös kantavien pilareiden ja palkkien liitoskohtiin.
”Halusimme näyttää tällä rakennushankkeella,
että myös puusta voi rakennuttaa kohtuuhintaisen
ja paloturvallisen toimitalon. Onnistuimme tässä
erinomaisesti ja pysyimme budjetissa. WSP:n tiimi
suunnitteli rakenteet, jotka ovat samalla myös
tärkeä osa rakennuksen arkkitehtuuria.”, jatkaa
Vuopala.
Pilke-talon kaltaisia puisia toimistorakennuksia
rakennetaan melko vähän, koska ne ovat yleensä
kalliimpia rakentaa. Puutuotteiden lujuus- ja
kantavuus­ominaisuudet ovat kuitenkin yhä
8
| WSP Uutisia
01
Puurakenteet ovat keskeinen
osa talon arkkitehtuuria.
02
Metsähallitus halusi näyttää
esimerkkiä, että laadukkaan
toimistotalon voi toteuttaa
myös puusta.
tiia ettala
Uutelan
kanavasta vuoden
ympäristörakenne
■■ Rakennustuoteteollisuus
RTT ja Puutarha­
liitto ry valitsivat vuoden 2010 ympäristö­
rakenteeksi Uutelan kanavan ympäristöineen.
WSP Finland Oy ja Arkkitehtuuritoimisto
B & M Oy vastasivat­yhteistyössä alueen
suunnittelusta­. Uutelan kanava sijaitsee Helsin­
gin Aurinkolahdessa.
– Tämä tunnustus osoittaa, että hyvän yhteis­
työn avulla monipuolinen ja monialainen osaaja­
joukko pystyy tuottamaan laadukasta kaupun­
kitilaa, jonka lisäarvo on helppo nähdä, WSP:n
Maisema ja ympäristö -yksikön päällikkö Arto
Kaituri sanoo.
Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uudenlainen,
kaupunkikuvallisesti vetovoimainen, merellinen
julkinen ulkotila, johon asuinrakentaminen voi
tukeutua. Kilpailun tuomaristo totesi palkinto­
perusteissa, että kanava-alueesta on tullut
toimin­nallinen kokonaisuus, jossa erilaiset vesi­
alueet houkuttelevat ihmisiä kanavan äärelle
kalastamaan, uimaan, kahlaamaan tai vain viihty­
mään ja nauttimaan maisemasta.
Uutelan katumiljöö elää kanavan ehdoilla ja sen
toteutus haluttiin pitää yksinkertaisena. Katu­
miljöön perusajatuksena on kovan ja pehmeän
kohtaaminen. Asutuksen puolella katutilan jat­
keena on pystysuora, tuettu luonnonkiviranta ja
puiston puolella pehmeä pinta. Kanavan alueen
kalustus, kuten kaiteet, valaisimet ja penkit ovat
ainutkertaisia, juuri tähän kohteeseen harkiten
suunniteltuja. Myös kanavan useat pienet sillat
ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Niiden suun­
nittelussa tavoiteltiin viimeisteltyä, urbaania
ilmettä. n
//
hyvän yhteistyön
avulla monipuolinen
ja monialainen
osaajajoukko
pystyy tuottamaan
laadukasta
kaupunkitilaa.
//
kati leinonen
parempia, ja ne soveltuvat myös vaativiin kohteisiin.
Talon kantavissa rakenteissa käytetään liimapuupi­
lareita sekä liima- tai kertopuupalkkeja ja vaneria.
Näyttelytilassa kantavien rakenteiden jänneväli on
peräti 20 metriä, toimistotiloissa pääosin neljästä
kuuteen metriä.
”Rakennesuunnittelu tehtiin niin, että mahdolli­
simman moni alihankkija pääsi mukaan urakoinnin
tarjouskilpailuun. Tehokkaamman kilpailutuksen
myötä rakenteiden kokonaiskustannukset pysyivät
asiakkaan kannalta järkevällä tasolla”, painottaa
Siika-aho.
Pilke-talon suoralinjaiset ulkoseinät ovat tehdas­
valmisteisia puuelementtejä. Talon ikkunaraken­
teissa käytetään alumiinin sijaan ekologista puuta. n
Taidetta Kemin
alikulkutunneleihin
■■ WSP
toteutti Kemiin moottoritien alit­
tavaan Karjalahden alikulkutunneliin Hetki
Kemissä -taideteoksen. Yhdeksänosaisen
taide­teoksen ytimenä ovat pyöreiksi muotoil­
lut metalli­levyt. Näistä muodostuu sarjallinen,
yhtenäinen kokonaisuus­kolmeen peräkkäi­
seen alikulku­k äytävään. Levyihin on leikattu
ajankuvaa rakentavia lausahduksia, joita on
kerätty esi­koululaisilta, kirjailija Eija Janssonin
lyhyt­kertomuksista ja alikulkutunneleiden­
suunnittelu­dokumenteista.
Teoksen toteuttaneen, WSP:n muotoiluyksikössä
työskentelevän kuvanveistäjä Marjukka Korhosen mukaan juuri nämä kolme hyvin erilaista
maailmaa muodostavat lämpimän humoristisen
ajankuvan kemiläisestä elämästä moottoritien
rakentamisen hetkeltä.
Työhön osallistuivat Korhosen lisäksi graafinen
suunnittelija Riikka Airaksinen, teollinen muotoi­
lija Mari Siikonen ja rakennusinsinööri Antti Karjalainen WSP:ltä. Teoksen tilasi Liikennevirasto. n
WSP Uutisia |
9
n SUURI MUUTOS
Avorataosuus
Läntisen avorataosuuden rata-,
geo-, ympäristö-, rakenne- ja
siltasuunnittelu on WSP:n
käsialaa. WSP:n työ käsitti myös
risteävien katujen ja huolto­
teiden suunnittelun.
Kivistö
Kivistön asema sijaitsee MarjaVantaan keskustassa nykyisten
Vanhan Hämeenlinnantien ja
Vanhan Nurmijärventien välillä.
Asemasta itään rakennetaan
keskustaan liittyvä uusi tiivis
asuinalue palveluineen. Aseman
länsipuolelle on suunniteltu
kauppakeskus.
Aviapolis
Kivistö
Lentoa
Vantaankoski
Vantaankosken aseman uudis­
tusurakka käynnistyi 9. marras­
kuuta 2010 ja valmistuu alku­
vuodesta 2012. Perus­parannus
käsittää nykyisen, radan yli
menevän sillan levennyksen,
kävelysillan rakentamisen radan
yli, uudet portaat asemalle,
katokset laiturialueelle, laituri­
alueen laattojen uusimisen sekä
Sanomatien puoleisten katujen
parannuksen.
vantaankoski
Puolessa
lentokentältä
Kehärata tiivistää p
Teksti: Aino Laakso Kuvat: Arkkitehtuuritoim
Rautatieliikenteen pääradan ja Martinlaakson lähiliikenne­radan
yhdistävä Kehärata on kiistatta vuosikymmenen tärkeimpien rata­
hankkeiden joukossa. Kehäratahanke tuo uusia pääkaupunkiseudun alueita
raideliikenteen piiriin ja kytkee Helsinki-Vantaan lentokentän raideverkkoon.
■■ Kehäradan
rakentaminen alkoi vuoden 2009
keväällä ja liikennöinti radalla alkaa vuonna 2014. 18
kilometriä pitkä rata parantaa erityisesti Vantaan
poikittaisliikennettä ja kytkee sen entistä laajemmin
rataverkkoon. Liityntäliikenteen ansiosta Kehära­
dan hyödyntäminen on varteenotettava vaihtoehto
myös kauempana asuville.
Ratkaisujen yhteensovittaminen innostaa
WSP on Kehärata-hankkeen avorata- ja tunneli­
osuudessa mukana monin tavoin. WSP vastaa
koko linjan ympäristösuunnittelun koordinoinnista
sekä Vantaankosken, Kivistön ja Leinelän asemien
arkkitehtisuunnittelusta.
Läntinen avorataosuus Vantaankoskelta ratatun­
nelin suulle on WSP:n käsialaa rata-, geo-, ympä­
ristö-, rakenne- ja siltasuunnittelun osalta. Pakettiin
10 | WSP Uutisia
kuuluu myös risteävien katujen ja huoltoteiden
suunnittelu. Lisäksi WSP vastaa koko avorata­
osuuden suunnittelun laadunvarmistuksesta.
Tunneliosuuteen on liittynyt tie- ja katujärjestelyjen
suunnittelua, geotekniikkaa, kalliomekaniikkaa sekä
ympäristösuunnittelua.
”Kaikki asemat ympäristöineen ovat luonnollisesti
haastavia ja ympäristösuunnittelulta on vaadittu
korkeaa laatutasoa. Korkea laatutaso ja hyvä
toimivuus on ollut lähtökohtana kaikessa muussakin
suunnittelussa. Oman mausteensa työhön ovat
tuoneet pohjavesivirtaamiin liittyvät tarkastelut.
Suunnittelijoiden kannalta ehkä mielenkiintoisinta
on kuitenkin ollut eri järjestelyjen ja ratkaisujen
yhteensovittaminen sekä toimiminen näinkin moni­
puolisessa hankkeessa”, hanketta WSP:ssä johtava
Markku Hulkkonen sanoo.
Nykyinen rata
Uusi rata
Tunneli
WSP:n suunnittelema
uusi avorataosuus
Hels
Leinelä
Leinelän asema tulee sijaitse­
maan Leinelän keskustan vie­
ressä. Radan ja Koivukylänväylän
ylittävä sekä asemalle johtava
lasitettu kevyenliikenteen teräs­
ristikkosilta tulee toimimaan
alueen maamerkkinä. Radan
pohjoispuolelle tullaan toteut­
tamaan lähivuosina uusi noin
2700 asukkaan asuinalue.
WSP on ollut mukana suun­
nittelemassa tunnelin itäistä
suuaukkoa. Urbaanissa ympä­
ristössä sekä turvallisuus- että
ulkonäkövaatimukset ohjaavat
suunnittelua.
Ratasiltojen kaidetyyppi
WSP suunnitteli kaikissa rata­
silloissa käytettävän erikois­
kaiteen, jolla silloille saadaan
yhtenäinen, Kehärataa ilmentävä
julkisivu. Asemilla kaiteiden
laadukkaana verhoiluna on
perforoitu teräslevy. Muissa
silloissa kaiteet ovat vähem­
män korostuvia, verhoiluna
teräsverkko. Myös tärkeimpien
rataa asemien kohdalla ylittävien
siltojen kaiteiksi on suunniteltu
samantyyppistä julkisivukuvaa
noudattava kaide.
Leinelä
Hiekkaharju
oasema
tunnissa
tä keskustaan:
tikkurila
pääkaupunkiseutua
misto B&M Oy, Kehäradan kuvapankki, WSP
Kaiken kaikkiaan hankkeeseen
on osallistunut lähes sata WSP:n
työntekijää. Arkkitehtisuunnitte­
lusta WSP:n alikonsulttina vastanneessa
Arkkitehtuuri­toimisto B&M:ssä tekijöitä on ollut
kymmenkunta.
Kehärata
numeroina
■■
■■
■■
■■
■■
■■
sinki
kokonaiskustan­
nusarvio 605
miljoonaa euroa
pituus 18 km
raiteita 2
uusia asemia 4,
asema­varauksia 4
liityntäpysäköinti­
paikkoja 500
ruuhka-aikaan
lähes 2000
matkustajaa/
tunti/suunta
Kehärata-hankkeeseen kuuluvien asemien lisäksi
WSP on mukana suunnittelemassa Tikkurilan
Matka­keskusta, joka on rautateiden tärkein vaihto­
asema pääradalta lentoasemalle. Matkakeskus
palvelee­matkustajia julkisen liikenteen solmu­
kohtana yhdistäen kaikkia liikennemuotoja. WSP
vastaa matka­keskuksen yleissuunnittelusta ja
kustannus­arvion laadinnasta.
Urbaani rakennushanke huomioi ympäristön
Nyt edessä on vuosien rakennushanke tiiviisti
asutulla alueella.
”On toki väistämätöntä, että hanke vaikuttaa
alueen asukkaiden ja siellä työssä käyvien arkeen.
Kehärata-hanke on alusta lähtien otettu myöntei­
sesti vastaan ja hyvä henki säilytetään viestimällä
hankkeesta ja sen vaikutuksista sekä ottamalla
sidosryhmät mukaan hankkeen suunnittelu­
prosessiin”, Hulkkonen sanoo.
Hulkkosen mukaan on tärkeää, että kaupunki­
suunnittelu kulkee käsi kädessä ratahankkeen
kanssa. Rakennustyön täytyy myös sujua aika­
taulujen mukaisesti ja ilman kohtuuttomia häiriöitä.
Viisi vuoroa tunnissa
Kehäradan uudet matalalattiajunat liikennöivät
aikanaan kymmenen minuutin vuorovälein ruuhkaaikoina molempiin suuntiin. Kapasiteetti on tehok­
kaassa käytössä, sillä junat pystyvät kulkemaan
radalla ympyrää. Suunnanvaihtoja pääteaseman
kautta ei tarvita. Matka-aika Helsingistä lentoken­
tälle on noin puoli tuntia.
Tällä hetkellä matka linja-autolla lentoasemalle
tuottaa vajaan kahden kilon välittömät hiilidioksidi­
päästöt matkustajaa kohti. Henkilöautolla päästöt
ovat peräti 3,8 kg matkustajaa kohti, jos autoilee
yksin. Kun matka taittuu junalla Kehärataa pitkin,
välittömiä hiilidioksidipäästöjä ei tule lainkaan,
ja lisäksi muut polttomoottoriliikenteen päästöt
kuten pienhiukkaset jäävät pois. n
WSP Uutisia | 11
n kohteet
Kestäviä
kattilarakennuksia
maanjäristysalueille
Teksti: Petri Tuominen Kuvat: WSP
WSP:llä on suunniteltu teollisuuden tarpeisiin kattilarakennuksia
jo vuodesta 1992 alkaen. Toimeksiantoja on tullut onnistumisten
myötä yhä laajemmin eri puolilta maailmaa. Myös alueilta, kuten
esimerkiksi Chilestä, joissa on huomioitava maanjäristysmitoitus.
WSP:n suunnittelijat ovat niittäneet vuosien saatossa maailmalla
mainetta kattilarakennusten suunnittelijoina.
■■ ”Kehtaan
sanoa, että olemme maailman parhaita
suunnittelemaan vaativia kattilarakennuksia, kuten
esimerkiksi soodakattilarakennuksia, myös maan­
järistysalueille. Laadukkaasti tehty työ on poikinut
meille maailmalta yhä enemmän suunnittelutyötä”,
kertoo WSP:n teollisuustoimialan johtaja Juha Kääriäinen. ”Kattilarakennusten suunnittelu on tänä
päivänä erittäin merkittävä osa liiketoimintaamme.”
Sellutehtaissa soodakattiloiden koko kasvaa
jatkuvasti selluloosan tuotantolinjojen kapasiteetin
kasvun myötä. ”Soodakattilarakennukset ovat jopa
80 metrin korkuisia, ja pohjamitoiltaan peräti 40
metriä kertaa 40 metriä. Rakennusten mitoitus
tehdään suunnitellun kattilan koon mukaan. Katti­
lan alla on jopa kahden metrin paksuinen teräsbe­
tonista valmistettu laatta”, kertoo lujuuslaskennan
asiantuntija Jarkko Luomajoki WSP:ltä.
12 | WSP Uutisia
Soodakattiloita on yleensä jokaista selluloosan
tuotantolinjaa kohden yksi. Voimakkaiden maanjä­
ristysten alueilla, kuten esimerkiksi Chilessä, soo­
dakattilarakennukset täytyy suunnitella erityisen
huolellisesti. Kattilarakennusten rakennusmateriaa­
leiksi kelpuutetaan vain kaikista laadukkain ja kestä­
vin materiaali, kuten teräs. Teräksestä valmistetut
soodakattilat ripustetaan vetotangoilla 3–5 metriä
korkeista teräspalkistoista.
Tiivistä vuoropuhelua kattilavalmistajien kanssa
Suomessa on vahvan metsäteollisuuden myötä
pitkät kattilateknologiaosaamisen perinteet. Metso
Power kuuluu maailman johtaviin teollisuuden
kattilavalmistajiin, ja myös muiden maailman
johtavien kattilavalmistajien juuret ovat Suo­
messa. Ahlströmin soodakattilaosaaminen siirtyi
aikoinaan itävaltalaisen Andritzin omistukseen,
01
Andritzin toimittama ja WSP:n
suunnittelema soodakattila­
ratkaisu Chilen Santa Fessa.
//
RATKAISUT ON
TEHTY KESTÄMÄÄN
MAANJÄRISTYKSIÄ, JOTKA
OVAT VOIMAKKUUDELTAAN
YLI KAHDEKSAN
RICHTERIN ASTEIKOLLA.
//
voimakattilaosaaminen amerikkalaiselle Foster
Wheelerille.
Kääriäisen mukaan ulkomaisten omistajien myötä
kattilatoimitukset laajenivat entistä laajemmalle
alueelle eri puolille maailmaa. ”Koska kattilaraken­
nusten laitossuunnittelu tehtiin pääosin Suo­
messa, oli luontevaa että myös kattilarakennusten
rakennesuunnittelu tehtiin täällä. Soodakattilara­
kennusten suunnittelu ja niiden rakentaminen ovat
kireällä aikataululla toteutettavia suurprojekteja.
Onnistuminen edellyttää saumatonta yhteistyötä
kattilavalmistajien kanssa ja korkealuokkaista
suunnitteluosaamista.”
Metso Power, Andritz ja Foster Wheeler ovat
kaikki WSP:n merkittäviä asiakkaita. ”Me olemme
viime vuosina suunnitelleet useimmat heidän
toimittamistaan kattiloista maanjäristysalueilla
sijaitseviin kohteisiin”, painottaa Kääriäinen.
Kellontarkkaa suunnittelutyötä
Kattilarakennusten suunnittelutyö on vaativaa ja
tarkkaa työtä, jossa käytetään nopeasti kehittyviä
3D-mallinnustyökaluja ja lujuuslaskennan ohjelmis­
toja. Luomajoki on koulutukseltaan rakennusalan
diplomi-insinööri, joka korostaa jatkuvan koulut­
tautumisen tärkeyttä. ”Maanjäristysmitoituksen
lujuuslaskenta oli minulle tuttua jo opiskeluajoilta,
mutta työn ohessa olen oppinut aivan valtavasti.
Suunnittelutyön laatu on asiakkaillemme ensi­
arvoisen tärkeää. Projektit ovat vaativia ja isoja
kokonaisuuksia, joten työ täytyy tehdä pieteetillä ja
parhaita työkaluja hyödyntäen.”
Suunnittelijoiden täytyy tuntea paikalliset maan­
järistysnormit ja AISC-standardit kuin omat
taskunsa. Chilen lisäksi WSP:n ammattilaiset ovat
suunnitelleet soodakattilarakennuksia Kiinaan,
Indonesiaan ja Portugaliin. ”Laskelmien ja suunnitel­
mien hyväksyttämismenettely vaihtelee maittain, ja
esimerkiksi Chilessä se on erittäin tiukkaa. Chilessä
myös sellutehtaiden omistajat ovat hyvin perillä
vaatimuksista”, sanoo Luomajoki.
Kattilat ovat nykyään niin suuria, että maanjäristys­
mitoitus tehdään vastespektri-menetelmällä. ”Tällä
menetelmällä olemme suunnitelleet muun muassa
kaikki Chileen rakennetut soodakattilarakennuk­
set”, kertoo Kääriäinen.
Luomajoki on parhaillaan suunnittelemassa uutta
soodakattilarakennusta Chileen. Suunnittelutyö
kestää puolisen vuotta. ”Meidän suunnittelemat
soodakattilarakennukset on mitoitettu kestämään
erittäin voimakkaita maanjäristyksiä, jolloin liiku­
taan Richterin asteikolla yli kahdeksassa.” n
WSP Uutisia | 13
n kohteet
3D-kalliokuvaus
varmistaa turvallisen
rakentamisen
Teksti: Petri Tuominen Kuvat: WSP
■■ Kalliosta
löytyy runsaasti rakoja, ruhjeita ja eri
kivilajeja. Siksi kallion rakenne täytyy turvallisuuden
nimissä aina varmistaa kun sitä louhitaan, oli kyse
sitten maanalaisista tunneleista, avolouhoksista,
uusista väylähankkeista tai suurista rakennushank­
keista. WSP:n 3D-kalliokuvauksella kallion rakenne
ja kantavuus saadaan selville nopeasti ja edullisesti.
3D-kuvaus tarjoaa tarkan ja tehokkaan menetel­
män perinteisen kalliokartoituksen tilalle.
Suomessa 3D-kalliokuvausta on tehty vasta kah­
den vuoden ajan. Silloin WSP:n kallio- ja kaivos­
suunnitteluyksikön ammattilaiset lähtivät suunnit­
telemaan 3D-kuvauksen toteutusta Talvivaaran
kaivoshankkeeseen. ”Menetelmän suosio on
lisääntynyt nopeasti”, kertoo 3D-kalliokuvauksen
pioneereihin lukeutuva projektipäällikkö Petteri
Somervuori WSP:ltä.
Nopea ja edullinen menetelmä
Kuvaukseen tarvitaan laadukas digitaalinen järjes­
telmäkamera, erikoisjalusta sekä tunnelikuvaukseen
LED-valot. Kamera asetetaan tietyn etäisyyden
päähän kallion pinnasta, jonka jälkeen otetaan
kuvat kahdesta vierekkäisestä kuvausasemasta
toisensa peittäviksi kuviksi.
Tietokoneohjelmisto muodostaa valokuvista ja
paikkatiedoista kolmiulotteisena tarkasteltavan ja
analysoitavan kuvapinnan. ”Kuvaamiseen menee
noin varttitunti ja kuvien prosessointiin 3D-kuviksi
noin tunti. Sen jälkeen analysoimme kuvat ja toimi­
tamme tiedot kuvien kera asiakkaillemme”, sanoo
WSP:n geologi Mikko Lamberg.
Kalliorakenteet voivat olla jopa satojen metrien
pituisia. ”Kolmiulotteisista kuvista voidaan tunnistaa
kalliossa esiintyviä rakoja, ruhjeita ja kivilaji­r ajoja.
Kuvia tarkastelemalla voimme melko nopeasti
arvioida kalliolaadun vaikutusta esimerkiksi tieleik­
kauksen kestävyyteen”, kertoo WSP:n kallio- ja
kaivossuunnitteluyksikön päällikkö Harri Kuula.
Kultakaivoksista väylähankkeisiin
3D-kuvia hyödynnetään Talvivaaran kaivoksessa,
joka on Euroopan suurimpia nikkeliesiintymiä.
Kaivos työllistää alihankkijat mukaan lukien yli
500 henkilöä. Pohjois-Euroopan suurimmassa
kultaesiintymässä Kittilässä otetaan 3D-kuvia
avolouhoksen lisäksi myös tunneleiden kalliopin­
nasta. Siilinjärven apatiittikaivoksessa käytetään
myös WSP:n tuottamia 3D-kuvia, kuten myös 420
metrin syvyyteen sijoitettavan ydinjätevaraston
rakentamiseen.
14 | WSP Uutisia
01
3D-kuva paljastaa kalliossa
esiintyviä rakoja, ruhjeita ja
kivilajirajoja. Näiden perusteella
voidaan ripeästi arvioida kallio­
laadun vaikutusta esimerkiksi
tieleikkauksen kestävyyteen.
”Kuvaaminen on mahdollista myös louhintatöi­
den aikana. Pääsemme käsiksi kohteisiin, joihin ei
turvallisuussyistä saa mennä, kuten kuvaamaan
lujittamaton avolouhoksen seinämä tai tunneli.
Menetelmän käyttö lisääntyy nopeasti myös
erilaisissa väylähankkeissa. Osa Kehäradan raken­
tamiseen liittyvistä kallioselvityksistä toteutetaan
3D-kuvauksella”, painottaa Kuula.
WSP kutsuttiin apuun, kun E18-moottoritiellä sor­
tui kalliota tielle. Lohjan ja Muurlan välisen tieosuu­
den kallioleikkauksista otettiin 3D-kuvat, joiden
perusteella tunnistettiin toimenpiteitä vaativat
kallioleikkaukset.
”3D-kuvien myötä kalliorakenteiden manuaalinen
arviointi on vähentynyt kaivoksessamme. Saamme
nopeasti kartoitettua koko louhoksen kallioraken­
teet, ja valtavan määrän entistä tarkempaa tietoa”,
sanoo Talvivaaran Kaivososakeyhtiön kaivosgeologi
Teemu Törmälehto.
Talvivaaran kaivoksen avolouhos on nyt noin 40
metriä syvä, ja lopullinen louhintasyvyys on peräti
500 metrissä. Louhinnan edetessä kalliota kartoite­
taan 3D-kuvauksella tietyin väliajoin. n
n kohteet
01
Teräsverhoilu heijastaa valoa
ja veden liikkeen.
Uutta siltadesignia
Aurajoen
arvomaisemaan
Teksti: Petri Tuominen Kuvat: WSP
keskustaan rakennettavan uuden Myllysillan­
rakennustyöt ovat käynnistyneet. Silta nousee
vuonna 1975 valmistuneen, keväällä painuneen ja
kesällä puretun, vanhan Myllysillan tilalle. Uuden sillan
suunnitteluun ja urakointiin liittyvä aikataulu on hyvin
tiukka, ja avajaisia on tarkoitus viettää lokakuussa
2011. Uuden Myllysillan ovat suunnitelleet WSP:n
ammattilaiset Sami Niemelän johdolla. Rakenteiden
lisäksi suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota
kaupunkimaiseen ja nykyaikaiseen ilmeeseen.
Verhoilu ruostumattomasta teräksestä
Kaupunkisillan muotokieli on hyvin pelkistetty.
Silta on suunniteltu sopimaan vaativaan paikkaan
ja arvokkaaseen kaupunkikuvaan. Kyseessä on
Pohjoismaiden ensimmäinen ruostumattomalla
teräksellä verhoiltava silta, jossa on pääsuunnit­
telijan mukaan lentokoneen siipiä muistuttavia
muotoja. Sillan noin 90 metrin pituiset sivuosat ja
pohja verhoillaan ruostumattomasta teräksestä
valmistetuilla levyillä.
”Uuden Myllysillan suunnittelutyö on meille hieno
mahdollisuus. Silta sijaitsee arvokkaalla ja vilkkaasti
liikennöidyllä Turun keskusta-alueella. Aurajoen
ylittävä silta pitää saada valmiiksi nopeasti, jotta
liikennejärjestelyt saadaan toimimaan normaalisti.
Tämä tekee hankkeesta poikkeuksellisen haastavan
ja samalla mielenkiintoisen”, kertoo WSP:n Helsin­
gin siltayksikön päällikkö ja sillan pääsuunnittelija
Sami Niemelä.
”Sillasta tehdään kestävä ja mahdollisimman
huoltovapaa. Kestävillä materiaaleilla ja rakenteilla
pidetään sillan elinkaarikustannukset alhaisina”,
korostaa Niemelä.
■■ Turun
Sillan suunnittelija valittiin avoimella kilpailutuksella,
johon osallistui useita eri suunnittelutoimistoja.
Jokainen toimisto teki ehdotuksen sekä betonista
että teräksestä rakennettavasta sillasta. Turun
kaupungin vaikuttajista ja asiantuntijoista koostunut
raati piti WSP:n ”Myllyn teräs” ehdotusta parhaana.
Niemelä painottaa tarkkaan harkitun muotokielen
lisäksi turvallisia rakenteita. Silta on perinteinen jat­
kuva palkkisilta, jonka leveys on 20 metriä. Veteen
sijoittuu kaksi välitukea, jotka paalutetaan kallion
varaan. ”Rakenteiden osalta päädyimme suunnitte­
lussa ratkaisuun, joka kestää varmasti.” Siltakannen
kaarevat muodot toistuvat tukipilarien muotoilussa.
Suunnittelussa huomioitiin myös Myllysillan lähellä
sijaitseva Martinsilta, joka on 1950-luvulla raken­
nettu terässilta. ”Pyrimme suunnittelussa siihen,
että 50-luvun silta ja nykyaikainen silta kohtaavat ja
myös täydentävät toisiaan ainutlaatuisella tavalla.”
Poikkeuksellisen haastava aikataulu
Kilpailutusvaiheen suunnittelutyö alkoi huhtikuussa
ja WSP:n ehdotukset saatiin valmiiksi kesäkuun
alussa. ”Sillan yksityiskohtaisempi rakennesuun­
nittelu käynnistyi välittömästi suunnittelukilpailun
jälkeen kesäkuun lopulla”, korostaa Niemelä.
Tärkeällä paikalla sijaitseva silta halutaan luonnol­
lisesti käyttöön nopeasti. ”Aikataulu on tämänkal­
taiselle hankkeelle poikkeuksellisen nopea. Sillan
suunnittelutyö kestää tavallisesti vähintään vuoden,
ja se tehdään yleensä täysin valmiiksi ennen
urakoinnin aloittamista. Uuden Myllysillan osalta
edetään niin, että rakenteita suunnitellaan urakoin­
nin ollessa jo käynnissä. Rakennepiirustusten täytyy
olla urakoitsijalla ajoissa, jotta rakentaminen voi
edetä suunnitellussa aikataulussa.”
Niemelän mukaan Myllysillan suunnittelutyö on
ollut tiimityötä parhaimmillaan. Kilpailutyön alku­
vaiheen suunnitteluun ja ideointiin osallistui WSP:n
koko Helsingin siltayksikkö. ”Yhteistyö Turun
kaupungin viranomaisten ja urakoitsijan kanssa on
sujunut saumattomasti.”
Rakennussuunnitelmaan sisältyi sillan lisäksi silta­
paikan rakenteiden suunnittelua. Nyt on aloitettu
myös Myllysillan ympäristösuunnittelu Aurajoen
rantamilla. n
WSP:n suunnittelutiimissä ovat Niemelän
lisäksi mukana siltasuunnittelijat Atte Mik­
konen, Lasse Kahila, Ilkka Ojala, Kari Nikula
ja Kalle Nikula, geotekniikan ammattilaiset
Kai Gulin ja Kari-Matti Malmivaara, valaistus­
suunnittelija Pia Salmi sekä 3D-havainnekuvat
tehnyt Tuomas Vuorinen. Kaupunkisuunnitte­
lun asiantuntijoina olivat mukana Jyrki Tasa ja
Teemu Tuomi Arkkitehdit NRT Oy:stä.
WSP Uutisia | 15
n opintomatka
WSP Finland järjesti alkusyksyllä suomalaisille kaupunkisuunnittelun
parissa työskenteleville ammattilaisille suunnatun opintomatkan
Lontooseen. Matkan tavoitteena oli perehtyä siihen, miten
katutilojen suunnittelua johdetaan suurkaupungissa, mikä
merkitys designmanuaaleilla on ja miten valtavat ajoneuvo- ja
jalankulkuliikennemäärät sovitetaan yhteen.
Räätälöity tutustuminen Lontooseen:
Maailman johtavaa­
katutilaosaamista
Teksti: Aino Laakso Kuvat: WSP
■■ Matka
koostui kolmesta asiantuntijatapaamisesta
ja yhteisestä tutustumisesta tuoreisiin lontoolaisiin
katutilakohteisiin, jotka kuvastavat mahdollisimman
hyvin katu- ja kaupunkisuunnitelmien toteutumista
tai ovat muulla tavoin suunnittelultaan merkittäviä
ja inspiroivia.
Kansainvälinen verkosto tarjolla
Osallistujien mukaan matkan suurin lisäarvo liittyi
siihen, että tapaamiset Lontoon kaupunkisuun­
nittelupäättäjien kanssa järjestyivät. Ilman WSP:n
kansainvälistä verkostoa ja kontakteja Lontoossa
tapaamiset tuskin olisivat toteutuneet.
Tavatut henkilöt olivat City Schemes Policy Man­
ager Chris Mason City of Westminsteristä, Head
of Urban Realm Design David Ubaka Transport for
Londonista sekä Street Scene Manager Victor Cal­
lister City of Londonista. Heistä jokainen korosti
voimakkaasti halua sitoutua yhteisiin periaatteisiin
ja toimia yhteisen tavoitteen mukaisesti. Heidän
edustamansa organisaatiot vastaavat pääosin Lon­
toon katutilasuunnittelusta.
”Onnistuimme valitsemaan riittävän korkeassa
asemassa olevat avainhenkilöt, jotka kertoivat
avoimesti oman työnsä haasteista ja voitoista. Kyse
oli jokaisessa tapaamisessa ammattilaisen puheesta
toisille ammattilaisille”, matkan järjestäneen WSP:n
muotoiluyksikön päällikkö Mari Siikonen summaa.
Lontoossa vähemmän on enemmän
Lontoon katutilojen rakentamisen ja kunnossa­
pidon apuna ovat kolmen viranomaisen laatimat
16 | WSP Uutisia
tarkat katutilaohjeet. Ne neuvovat käytännön
katutöiden suunnittelijoita ja toteuttajia siinä, miltä
lopputuloksen täytyy näyttää. Helppokäyttöisen ja
selkeän designmanuaalin muodossa ohjeet otettiin
hyvin vastaan ja ne saivat kiistattoman aseman
toimintaa ohjaavana perussäännöstönä.
Lontoolainen katutunnelma syntyy minimalistisin
keinoin. Katutilan on tarkoitus olla yksinkertainen ja
toimiva tausta ihmisille ja upeille rakennuksille. Jalan­
kulkuun kannustetaan ja siksi esteettömyys sekä
hyvä viitoitus ja muu opastus korostuvat. Lontoossa
on toteutettu paljon shared surface -ratkaisuja,
joissa ajorata ja kävelytie ovat yhtenäistä pintaa ja
ajoradan voi ylittää haluamastaan kohdasta.
”Jalankulkijoiden mukavuudesta huolehtiminen
ja erilaiset kävelykadut tuovat lisäarvoa alueen
yrittäjille. Tämän olemme huomanneet Suomessa
ja Lontoon-isäntien havainnot olivat samanlaiset”,
Siikonen kertoo.
Jatkoa seuraa
Mari Siikonen kertoo, että opintomatkoja aiotaan
järjestää myös jatkossa.
”Pystymme organisoimaan varsin monien suun­
nittelualan ilmiöiden ja teema-alueiden ympärille
tapaamiset sopivien asiantuntijoiden kanssa ja etsi­
mään parhaat kohde-esimerkit”, Siikonen sanoo.
Nyt pallo onkin Siikosen mukaan asiakkailla.
Minä ja kollegani otamme mielellään vastaan
toiveita ja haemme parhaita design-asiantuntijoita
vaihtamaan mielipiteitä”, Siikonen kiteyttää. n
//
Katutila on
minimalistinen
tausta ihmisille
ja upeille
rakennuksille.
//
WSP Uutisia | 17
n uutisia
n NIMITYKSET
WSP FINLAND OY
Jari Niskanen, 47,
on nimitetty WSP
Finlandin­infra­
toimialasta vastaavaksi
johtajaksi. Hän aloitti
tehtävässä 1.11.2010,
ja siirtyi samalla
yhtiön johto­r yhmän
jäseneksi. Niskanen
toimii myös katu- ja
alueyksikön päällik­
könä. WSP:n palve­
Jari Niskanen
lukseen Niskanen
siirtyi Vianova Systems
Finland Oy:stä, jossa hän toimi palveluliiketoimin­
nan toimialajohtajana.
Arto Tenhovuori
Arto Tenhovuori,
50, on kutsuttu WSP
Finlandin teollisuus­
toimialan johtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi.
Hän aloittaa tehtävässä
1.1.2011. Tenhovuoren
vahva pohja tehtävään
ja erityisesti voimala­
rakennusten suunnit­
teluun on karttunut
hänen pitkän uransa
aikana Foster Wheeler
Energia Oy:lla.
Vientiyksikköön on nimitetty TkT Esa Renko
johtavaksi asiantuntijaksi ja DI Anders Nyman
International Construction Management Adviser
-tehtävään. Heidän asemapaikkanaan on Vietnam.
HELSINKI
DI Markku Hulkkonen on nimitetty projekti­
johtajaksi infratoimialalle. Yhdyskunta ja arkki­
tehtuuri -yksikköön on nimitetty arkkitehti Anri
Linden­ja arkkitehti Katriina Nyman. Design
Studioon on nimitetty DI, medianomi (AMK)
Pirjetta Atva graafiseksi suunnittelijaksi ja teol­
linen muotoilija Simon Örnberg avustavaksi
suunnittelijaksi. Talonrakennustoimialalle on
nimitetty merkonomi Jaana Kinnunen toimi­
alasihteeriksi, Risto-Matti Saarikallio CADsuunnitteluassistentiksi ja Rosita Harju suunnittelu­
assistentiksi. Taloushallintoon on nimitetty Carina
Hult talouspäälliköksi ja Mira Bedda assistentiksi.
DI Andrea Colussi on nimitetty teollisuustoimialan
Helsingin yksikön päälliköksi. DI Matti Mielonen
on nimitetty projekti-insinööriksi teollisuus­
toimialalle. RI Risto Pohjola on nimitetty
3D-tietomallinnusasiantuntijaksi.
WSP:lle voitto Danangin
siltakilpailussa
■■ WSP Finland on saavuttanut jaetun ykkössijan
Vietnamissa järjestetyssä avoimessa kansain­
välisessä suunnittelukilpailussa. Arkkitehtikilpailun
kohteena olivat Danangissa liikenteellisesti erit­
täin merkittävän Hue T -risteyksen uudelleen­
järjestelyt sisältäen liikenneteknisten ratkaisuiden
lisäksi risteyssillan suunnittelun.
WSP:n kumppanina hankkeessa toimi paikallinen
VT.Co eli Van Truong Consultant. Kilpailussa
WSP vastasi sillan suunnittelusta sisältäen
siltaestetiikan ja valaistuksen ideoinnin sekä
toimi asiantuntijana liikenneteknisissä ratkai­
suissa. VT.Co toimi hankkeessa liikenneteknisten
ratkaisuiden suunnittelijana ja ympäristösuunnit­
telijana. n
n AJANKOHTAISIA KOHTEITA JA PROJEKTEJA
Espoo–Salo-oikorata, alustava yleissuunnitelma
ja lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointi
(YVA). Liikennevirasto.
Tikkurilan matkakeskuksen yleissuunnittelu
ja kustannusarvion laadinta. Tikkurilan Matka­
keskus on rautateiden tärkein vaihtoasema
pääradalta lentoasemalle. Vantaan kaupunki ja
Liikennevirasto.
Askel hyvään liikkumiseen, liikkumisen ohjauk­sen
kehittäminen Hyvinkäällä. Hyvinkään kaupunki,
Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikennevirasto.
OULU
DI Juha Kääriäinen on nimitetty projekti­
johtajaksi teollisuustoimialalle. Ins. (AMK)
Mikko Pulli on nimitetty rakennesuunnittelijaksi
talonrakennustoimialalle.
Länsimetro. Meluselvitys ja mittaukset, Lautta­
saaren ja Koivusaaren asemien vaativien
kaivantorakenteiden pohjarakennesuunnittelu,
Matinkylän metroaseman kalliomekaaninen
mallinnus. Länsimetro Oy.
TAMPERE
Tutkimustoimialalle on nimitetty Aki Sjöman pro­
jektipäälliköksi sekä rakennuspiirtäjä Tuija Suikki
toimistosihteeriksi ja suunnitteluavustajaksi. n
Tampereen kansi ja areena, asemakaava
sekä tekniset selvitykset. NCC Property
Development.
18 | WSP Uutisia
Kruunuvuorenrannan väliaikaiskäytön suunnittelu. Helsingin kaupunki.
Tampereen 1960- ja 80-lukujen asuinalueiden­
inventointi ja arvottaminen. Tampereen kaupunki.
Tukholman jalkapallostadionin (Stockholm­
sarenan) avattavan katon teräsrakenteiden
suunnittelu.
Kalasataman kaiteet, yhteistyö kansainvälisesti
tunnetun muotoilijan Harri Koskisen kanssa.
Onkalon alueen kalliomekaaninen ja alueellisen
jännitystilan mallinnus. Posiva Oy
Auroran silta, Nordenskiöldinkadun ylittävä
kevyen liikenteen sillan geotekninen suunnittelu.
Helsingin Kaupungin Rakennusvirasto.
Oulun Postikeskuksen rakennesuunnittelu, josta
Oulun Rakennusvalvonnan kunniakirja energia­
tehokkaan rakennuksen suunnittelusta. Itella Oyj n
n uutisia
Pisararata on
infrahankkeista tärkein
WSP Finland teki Jyväskylässä 13.–14.10. järjestet­
tyjen Väylät ja liikenne -päivien yhteydessä kyselyn
tulevien infrahankkeiden tärkeysjärjestyksestä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 53 tapahtuman osallistu­
jaa. Kyselyssä pyydettiin nimeämään tärkeysjärjes­
tyksessä kolme hanketta.
Kyselyssä pärjäsivät raidehankkeet. Kaksi ensim­
mäistä sijaa menivät raideliikenteen kehittämiseen
pääkaupunkiseudulla. Kolmanneksi ylsi Seinäjoki–
Oulu-ratahanke ja kaksi seuraavaa sijaa osuivat
jälleen pääkaupunkiseudun raidehankkeille. n
Kokonaisuudessaan tulokset olivat seuraavat:
1. Pisara-rata
2. Länsimetron jatko
Kivenlahteen
3. Seinäjoki–Oulu-radan
II-vaihe
4. Itämetro Sipooseen
5. Raide-Jokeri
Tapiola–Itäkeskus
6. Kehä II:n jatko
Hämeenlinnanväylälle
7. Kehä III,
Lahdenväylä–Porvoonväylä
8. Päärata Helsinki-Vantaan
lentoaseman kautta
9. Kehä III,
Vantaankoski–Pakkala
10.VT4, Kirri–Tikkakoski
WSP SELVITTI JÄTTEENKULJETUKSEN
VAIKUTUKSIA
■■ Lokakuussa valmistuneen jätteenkuljetus­
tarkastelun perusteella kunnan järjestämä jätteen­
kuljetus mahdollistaa kotitalouksille keskimäärin
25 % edullisemman jätteenkuljetuksen. Samalla
jätehuollon aiheuttama raskas liikenne asuinalu­
eella vähenee 50 % ja jätteenkuljetuksen päästöt
31 %.
Vastaavanlaista selvitystä, jossa yhden selkeästi
rajatun alueen kaikkien kiinteistöjen tilanne on
selvitetty, ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksessa
verrattiin hajautetun jätteenkuljetusmallin aiheut­
tamia päästöjä ja ympäristövaikutuksia tilantee­
seen, jossa jätteenkuljetus hoidettaisiin keskitetyllä
jätteenkuljetusmallilla.
WSP Environmental toteutti tutkimuksen kysely­
tutkimuksena ja haastatteluina alueen asukkaille,
kiinteistönomistajille, isännöitsijöille ja alueella
toimiville jätteenkuljetusyrittäjille. n
ENERGIA- JA
YMPÄRISTÖKONSULTOINTI
UUDEKSI TOIMIALAKSI
■■ WSP Environmental Oy yhdistyy vuoden­
vaihteessa WSP Finlandiin uudeksi Energia- ja
ympäristö­konsultointi -toimialaksi.
”Yhdistämisellä tuemme WSP:n energia- ja ympä­
ristöpalveluiden kasvattamista ja kehittämistä sekä
tarjoamme WSP:n asiakkaille entistä kattavampia ja
kilpailukykyisempiä palvelukokonaisuuksia”, kertoo
WSP Finlandin toimitusjohtaja Matti Mannonen.
”Yhdistyminen tukee WSP:n laajenemista Suomessa­
energiasektorilla. Kehitämme voimakkaasti
energia­liiketoimintaa, ja nyt pystymme tarjoamaan
joustavasti monialaista suunnittelua ja konsultointia
sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa.
Myös kestävän kehityksen edistämisessä energia- ja
ympäristöosaamisella on suuri merkitys.” n
WSP-päivä kurkisti urbaaniin
tulevaisuuteen
■■ Torstaina 21.10. Helsingissä järjestetyssä WSPpäivässä esiteltiin uusia kestävän suunnittelun
trendejä ja case-esimerkkejä kaupunkeihin, liiken­
teeseen ja energiantuotantoon. WSP:n omien
huippuasiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa esiintyi
keynote-puhujana Toby Blunt. Hän edustaa
WSP:n kansainvälistä arkkitehtitoimistokumppa­
nia Foster + Partnersia.
”Kaiken kaikkiaan Suomessa ollaan vielä alku­
taipaleella kestävässä rakentamisessa. Erityi­
sesti kaupunkeihin liittyviä kokonaisuuksia on
vasta aivan viime vuosina ryhdytty pohtimaan
kestävyysnäkökulmasta. Nyt olemme kuitenkin
kiihdytyskaistalla”, WSP Finlandin toimitus­johtaja
Matti Mannonen kertoo.
n Teman i denna tidning
Planering av kärnkraftverk
■■ De nya projekten i Olkiluoto har skapat spets­
kompetens inom planeringen av kärnkraftverk i
Finland. De höga kraven på kvalitet och säkerhet
gör planeringsuppgifterna mycket utmanande.
Motsvarande säkerhetskultur ser man även vid
planeringsprojekt för olje- och gasbranschen,
berättar WSP Finlands vice verkställande direk­
tör Kirsi Hautala. n
WSP förnyar Kajana centrum
■■ I Kajana pågår ett projekt vars mål är att för­
bättra stadskärnans funktionalitet, tillgänglighet
och dragningskraft. Projektet är ett typexem­
pel på flerbranschplanering där alla samhällets
aktörer tas i beaktande. Stadsborna deltar aktivt
i planeringen genom olika verkstäder. n
Kontorshus i trä till Forststyrelsen
■■ Pilke-huset i Rovaniemi erbjuder 5 000
kvadratmeter kontorsutrymme samt 600
m2 utställningsutrymmen. Forststyrelsen lät
byggnaden uppföras som ett exempel på
modernt trähusbyggande. WSP:s team inom
Tilaisuuden sata kutsuvierasta osallistui aktiivi­
sesti paneelikeskusteluun pääkaupunkiseudun
tulevaisuudesta. Esitysten jälkeen innovaatio­
näyttely tutustutti tarkemmin WSP:n osaa­
miseen ja tarjoomaan. Design-ulottuvuuden
täydensi­taiteilija Annu Vertasen luento
Hengittävä­kosketus. Vertasen töitä on syksyn­
aikana ollut esillä WSP:n Kaupunkitaiteen
galleriassa­. Oulussa WSP-päivä järjestetään
24.3.2011. n
Väylät ja Liikenne -tapahtuman sekä WSP-päivän
esitykset ovat ladattavissa verkkosivuiltamme
www.wspgroup.fi
husbyggnadsbranschen i Uleåborg ansvarade för
byggkonstruktionsplaneringen. n
Tävlingsplaceringar och utmärkelser
■■ År 2010 har varit framgångsrikt för WSP.
Bland annat har vi vunnit planeringstävlingarna
för Kvarnbron i Åbo och Danang bron i Vietnam.
Uutela kanal i Solvik, Helsingfors valdes till årets
miljökonstruktion 2010. n
Ringbanan gör huvudstadsregionen tätare
■■ Ringbanan som blir färdig 2014 förenar stam­
banan med Mårtensdal närtrafikbana. Järnvägs­
trafiken förbättrar tvärförbindelserna i Vanda
samt förbindelserna från många förorter till
Helsingfors. Samtidigt anknyter den Helsingfors–
Vanda flygplats till bannätverket. n
Säkrare grävarbeten med 3D-bilder av berg
■■ WSP är en banbrytare när det gäller att
konstruera 3D-bilder av berg. Bilderna underlät­
tar genomförandet av tunnlar, gruvor och andra
stora byggobjekt i berg. Genom att framställa
3D-bilder får man reda på bergets struktur och
bärkraft. Metoden är snabb och förmånlig och
används ifrån guldgruvs till banprojekt. n
WSP Uutisia | 19
Kati Leinonen
n näkökulma
Taiteella
luodaan­mieli­
kuvia väylä­
ympäristössä
Kemin uuden moottoritien avajaisissa lokakuun
alussa julkistettiin WSP Design Studion luoma
Valoportti-teos. Yli 30 metriä leveä Valoportti
on sijoitettu WSP:n suunnittelemaan Kemin
keskustaliittymän siltarakenteeseen.
//
Luovilla
menetelmillä
luovia
toteutuksia.
//
20 | WSP Uutisia
■■ Väyläilmeen suunnittelu käynnistyi Liikennevi­
raston nykyisen Lapin ELY-keskuksen aloitteesta.
Autoilijoille haluttiin tuottaa elämyksiä sekä
myönteistä mielikuvaa Kemin kaupungista. ”Taide
tarjoaa yhden keinon mielenkiintoisen väyläympä­
ristön suunnitteluun”, kertoo väyläilmeprojektia
johtanut WSP:n muotoiluyksikön päällikkö Mari
Siikonen. Suunnittelussa oli tiiviisti mukana myös
WSP:n muotoiluyksikössä työskentelevä kuvan­
veistäjä Marjukka Korhonen.
käyttäjälähtöisiä ideointimenetelmiä”, painottaa
Siikonen.
WSP:n johtamiin työpajoihin osallistui Liikennevi­
raston, Kemin kaupungin, Ratahallintokeskuksen ja
Destian edustajia. ”Kuvitteellisten roolien kautta
pohdimme minkälaiset asiat vaikuttavat käyttäjien
kokemuksiin ja päätöksiin väyläympäristössä, sekä
minkälaista mielikuvaa halutaan ja voidaan välittää
Kemistä tiellä kulkeville ihmisille jopa 20 vuoden
päähän”, korostaa Korhonen.
”Luovilla menetelmillä saamme ihmiset ideoimaan.
Samalla haimme eri sidosryhmien välille yhteistä
tahtotilaa, joka on toteutuksen onnistumisen
kannalta keskeistä”, sanoo Korhonen. ”Suunnitte­
luun osallistuneiden henkilöiden sitoutuneisuus oli
erinomaista.”
Uniikki toteutus
Jäistä porttia kuvaava Valoportti on osa ”Hetki
Kemissä” -kokonaisuutta, joka syntyi väyläilmeen
suunnittelutyön tuloksena. Korhosen mukaan
teos liittyy läheisesti Kemille ominaisiin lumeen,
jäähän ja valoon sekä lumilinnaan, josta kaupunki
tunnetaan. ”Valoportti näkyy uudella tieosuudella
pitkälle ja tuottaa valoa myös sillan alle. Autoilija
kokee elämyksen ja tietää saapuneensa Kemin
keskustan alueelle.”
”WSP korostaa taiteen merkitystä osana jul­
kisten tilojen suunnittelua. Parasta on se, että
saamme suunnitteluun mukaan eri osaamis­
taustan omaavia asiantuntijoita. Näin saadaan
aikaiseksi erilaisia näkökulmia esille tuovia teos­
kokonaisuuksia yllättäviinkin kohteisiin”, kertoo
Marjukka Korhonen.
”Laaja-alaisesti ja rohkeasti asioita tarkastelevat
asiantuntijat näkevät taiteessa paljon mahdol­
lisuuksia. Lopputuloksena on parhaimmillaan
uniikki toteutus. Taiteen avulla myös betonisillasta
voidaan luoda mieleenpainuva kiintopiste”, sanoo
Korhonen.
Luova suunnitteluprosessi
Liikkeelle lähdettiin ideariihellä, jonka teemana
oli Laadukas väyläilme – Tulevaisuuden käyttö­
kokemus. Suunnittelussa lähdettiin kartoittamaan
laaja-alaisesti eri keinoja väyläilmeen toteuttami­
seen. ”Hyödynsimme suunnittelussa muotoilun
Valoportissa on valo-ohjausyksikkö, jolla voidaan
tehdä tuhansia variaatioita. Siikosen ja Korhosen
lisäksi WSP:n suunnittelutiimissä olivat valaistus­
suunnittelija Ari Peltola sekä Oulun siltayksikön
päällikkö Antti Karjalainen. Oulun siltayksikkö
suunnitteli uudelle tieosuudelle 13 siltaa. n