docvastuuraportti_2012_final.pdf
download 
Report Transcription
vastuuraportti_2012_final.pdf
Lindström on tekstiilipalveluita yrityksille tuottava perheyritys. Lindström toimii 21 maassa Euroopassa ja Aasiassa noin 2 750 henkilön voimin. Lindströmin vastuuraportti kertoo yhtiön toiminnasta ja kuvaa Lindströmin vastuuta palvelun tuottajana, kannattavana, tulosta tekevänä yrityksenä, työnantajana, palvelujen ja tuotteiden hankkijana sekä toiminnallaan ympäristöönsä vaikuttavana toimijana. Vastuuraportti 2012 kattaa toiminnan ajalta 1.1.— 31.12.2012. Lindströmin vastuuraportti julkaistaan vuosittain suomeksi ja englanniksi. Edellinen, vuoden 2011 toiminnasta kertova raportti ilmestyi maaliskuussa 2012. Lindström noudattaa Global Reporting Initiativen eli GRI:n mukaisia raportointiohjeita. Itsearviomme mukaan raportointimme vastaa GRI G3ohjeiston (versio 3.0) soveltamistasoa C. Pääosa taloudellisen vastuun tunnusluvuista saadaan konsernitilinpäätöksestä. Ympäristötunnusluvut kattavat kaikki konserniin kuuluvat yhtiöt. Henkilöstötunnusluvut kattavat kaikkien konserniin kuuluvien yhtiöiden henkilöstön. Tunnusluvut eivät kata yhtiön alihankkijoina toimivien kuljetusyhtiöiden tai muiden ulkoistettujen toimintojen henkilöstöä. Lindström julkaisee taloudellisen toiminnan tunnusluvut segmentteinä: konserni, emoyhtiö, Suomi, Euroopan alueen tytäryhtiöt, Aasian alueen tytäryhtiöt. Raportoinnin rajaukset on kirjattu raportin loppuun GRI-sisältövertailuun. Lisätietoja osiossa Yritysvastuun periaatteet (s.19) ja GRIsisältövertailu (s. 57-58). 01/PERUSTIEDOT 3 Vuosi 2012 lukuina 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Lindström lyhyesti 8 Lindströmin palvelut 10 Yhtiön rakenne ja organisoituminen 12 12 13 13 › › › Konsernihallinto Operatiivinen toiminta Toimipisteet Johtaminen › › Hallinnointijärjestelmä Johtaminen 14 14 15 02/YRITYSVASTUU 18 Yritysvastuun periaatteet 19 20 21 › › Lindström muuttuvassa toimintaympäristössä Vastuullisuustavoitteet 05/YMPÄRISTÖ 36 Vastuu ympäristöstä 37 37 38 38 39 40 41 41 43 44 44 › › › › › › › › › › Lindströmin ympäristövaikutukset Ympäristötyön tavoitteet 2012– 2016 Ympäristötyön painopisteet 2012 Materiaalitehokkuus Energiatehokkuus Hiilijalanjälki Vesi Pesukemikaalit Jäte Kuljetukset 06/HENKILÖSTÖ 46 Vastuu henkilöstöstä 47 47 49 51 › › › Keitä me olemme Innostus ja oppimisen ilo Työterveys ja -turvallisuus 07/HANKINTA Vastuullinen hankinta ja tuoteturvallisuus 53 Sidosryhmät 24 Palvelukulttuurin kehittäminen 26 03/ASIAKAS 28 › › › › › › Asiakassuhde – luotettava yhteistyökumppani 29 08/GRI 04/TALOUS 32 Taloudellinen vastuu 33 34 34 › › Katsaus vuoteen 2013 Velvoitteet ja toiminnan kehittäminen 52 Toiminnan painopisteet vuonna 2012 Toiminnan painopisteet vuonna 2013 Hankintojen jakautuminen Toimittajavalinta ja tuotteen hankintaprosessi Auditoinnit kehittämisen työvälineenä Tuotevastuu 53 54 54 54 55 55 56 1 2 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT 01 /PE RUS TIE DOT 3 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Vuosi 2012 lukuina Vuosi 2012 lukuina toimintamaat Euroopassa ja Aasiassa työvaatteiden käyttäjät henkilöstön määrä vuoden lopussa 21 4 2 750 tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden liikevaihdon kasvu konsernissa prosentteina 1 000 000 9,8 toimipisteitä miljoonaa pestyä tekstiilikiloa 8,2 152 86 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Vuosi 2012 lukuina prosentilla työvaatekankaista ja hotellitekstiileistä on Öko-tex 100 -merkki litraa vettä tekstiilikiloa kohden konsernin liikevaihto miljoonaa euroa 90 288 100 000 000 73 7,1 toimitetut pyyhkeet ja lakanat VENÄJÄLLÄ käynnistettiin mattopalvelu kolmessa uudessa kaupungissa Rostovissa, Kazanissa ja Jekaterinburgissa VALKO-VENÄJÄLLÄ käynnistettiin työvaatepalvelu prosenttia tekstiilijätteestä energiantuotantoon tai kierrätykseen kWh energiaa pesukiloa kohden 1,15 SLOVENIASSA kolminkertaistettiin kapasiteetti pesulaa kahdesta palvelusta pohjoismaisen Joutsenmerkin piirissä. Kolme hotellitekstiilipalvelun pesulaa Ruotsissa, kaksi hygieniapalvelun pesulaa Suomessa 5 LIETTUASSA ostettiin LBU:n mattoliiketoiminta VENÄJÄLLÄ ostettiin Clean Step -yhtiön mattoliiketoiminta Liikevaihdon jakautuminen markkina-alueittain KROATIASSA käynnistettiin työvaatepalvelu Suomi 63 % INTIASSA laajennettiin toimintaa Kolkataan, Panchkulaan ja Bengaluruun Kansainväliset toiminnot 37 % Lindström tukee UNICEFin toimintaa INTIASSA, WASHhankkeen suorien toimenpiteiden piirissä on 10 000 lasta joka vuosi Konsernin liikevaihdosta yli puolet tulee emoyhtiön toiminnasta. Tytäryhtiöiden osuus liikevaihdosta kasvaa vuosittain. TURKISSA laajennettiin toimintaa Istanbulissa 5 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Mitkä ovat Lindströmin yritysvastuun periaatteet ja keskeisimmät tavoitteet? kehittyy entistäkin paremmaksi. Haastavissakin tilanteissa voimme aina nojata arvoihimme. Vastuullisuus on osa Lindströmin toimintaa ja koko henkilöstö osallistuu sen toteutukseen. Lindström toimii lakien ja säädösten, sekä Lindströmin korkean arvopohjan mukaisesti niin, että Lindström koetaan vastuulliseksi ja hyväksi yrityskansalaiseksi kaikkialla. Yritysvastuu kattaa vastuun taloudesta, henkilöstöstä ja ympäristöstä. Vastuullinen toiminta kaikilla kolmella osa-alueella on meille itsestään selvää. Lindströmin toiminta on pitkäjänteistä ja sen myötä luonnollisesti perustuu pitkällä tähtäimellä kestävien päätösten tekoon. Näin kestävää vastuullisuutta toteutetaan jokaisen päätöksen yhteydessä. Mitkä ovat odotukset vuodelle 2013? Millainen oli Lindström-konsernin toimintavuosi 2012? Vuosi oli Lindströmille suosiollinen, ja haastavasta yleisestä taloustilanteesta huolimatta onnistuimme liiketoiminnassamme hyvin. Kasvumme on ollut nopeaa, ja sen edellyttämistä investoinneista huolimatta saimme vuonna 2012 käännettyä myös kannattavuuden nousuun. Pitkäjänteiset panostukset toimintamme kasvattamiseen ja kehittämiseen emoyhtiön ulkopuolella alkavat näkyä merkittävästi myös luvuissamme. Lindström on saanut hyviä tuloksia aikaan jokaisella osa-alueella. Tämä on merkki siitä, että strategia ymmärretään organisaatiossa hyvin ja sen toteuttamiseen sitoudutaan. Mitkä olivat keskeiset vuodelle asetetut tavoitteet ja miten niissä onnistuttiin? Vuonna 2012 saavutimme kasvutavoitteemme ja teimme menestyksekästä työtä kannattavuuden parantamiseksi. Onnistuimme tehostamaan toimintaamme muun muassa kehittämällä työvaatemallistoja, hankintaketjujen tehokkuutta ja olemassa olevien tekstiilien käyttöä. Jo entuudestaan korkean asiakastyytyväisyyden positiivinen kehitys jatkui vuonna 2012. Panostukset palvelukulttuurin edelleen kehittämiseksi kantavat hedelmää kaikissa toimintamaissamme. Millaisia haasteita vuosi 2012 toi yritysvastuun näkökulmasta? Meille yritysvastuu ei ole haaste, vaan keskeinen osa strategiaamme. Yritysvastuu ja vastuullinen toiminta tukevat kaikkia tavoitteitamme. Lisäksi vastuullisuuden osa-alueet tukevat toinen toisiaan. Esimerkiksi vedenkäytön tehostaminen on meille sekä taloudellisesta että ympäristönäkökulmasta merkittävää. Näin ollen vastuullisuutta kehittämällä myös liiketoimintamme 6 Olemme edelleen visiovauhdissa vuotta 2016 ajatellen. Kuitenkin pysyäksemme kasvuvauhdissa meidän tulee myös vuonna 2013 panostaa kasvumme avaintekijöihin: tuloksekkaaseen myyntiin, olemassa olevien asiakkaiden erinomaiseen palveluun sekä osaavaan henkilöstöön. Käynnistämme vuoden 2013 aikana henkilöstön osaamista laajentavan työkiertoohjelman, joka kokeilujakson perusteella myös motivoi henkilöstöä arjessa. Palveluyrityksenä meille on ensiarvoisen tärkeää ylläpitää ja kehittää erinomaista palvelukulttuuria, jotta saavutamme vuoden 2016 visiomme. Toiminnan tulee myös olla kannattavaa, jotta pystymme rahoittamaan kasvun edellyttämät investoinnit. Jatkamme edelleen yhtiön kansainvälistämistä kasvattamalla tytäryhtiöidemme osuutta liikevaihdosta, vaikka samalla odotamme myös Suomen toimintojemme liikevaihdon kehittyvän positiivisesti. Kansainvälistyminen tulee näkymään myös läpi organisaatiorakenteen, ja tavoitteenamme on pitää huolta henkilöstön hyvinvoinnista ja näin taata yrityksen houkuttelevuus työnantajana myös jatkossa. VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Toimitusjohtajan katsaus Meille yritysvastuu ei ole haaste, vaan keskeinen osa strategiaamme. Juha Laurio, President, CEO 7 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Lindström lyhyesti Lindström lyhyesti Lindström on yritysten kumppani. Sloganin ”Cares for Your Image” -mukaisesti Lindströmin tehtävänä on vahvistaa asiakkaiden yrityskuvaa, helpottaa palveluiden avulla asiakkaiden arkea ja tuottaa erinomaisilla palveluratkaisuilla asiakkaalle lisäarvoa. Lindström toimii vastuullisesti ja on arvostettu työnantaja. Lindström tarjoaa tekstiilipalveluita yritysasiakkaille. Kokonaisvaltainen tekstiilipalvelu on kustannustehokas ja ympäristömyötäinen tapa hoitaa yrityksen tekstiilitarpeet. Lindströmin valikoimaan kuuluu työvaate-, matto-, henkilönsuojain-, hygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalvelut. Lisäksi yritys tuottaa brändituotepalveluita nykyisille sopimusasiakkailleen. Tekstiilien hankinta, huolto ja varastojen ylläpito edellyttää paljon aikaa, sidottua pääomaa ja työtä yrityksiltä. Lindströmin tekstiilipalvelu hoitaa yrityksen tekstiilitarpeet vaivattomasti ja mahdollistaa asiakkaan keskittymisen omaan ydinliiketoimintaansa. Kunkin asiakkaan palvelukokonaisuutta suunniteltaessa Lindström ottaa huomioon asiakkaan yksilölliset liiketoiminnan vaateet ja tukee näin asiakkaansa liiketoiminnan kehittymistä. varmistaa, että asiakkaat saavat samansisältöistä ja tasalaatuista palvelua kaikissa toimintamaissa. Konseptit mukautuvat asiakkaiden tarpeisiin ja niitä päivitetään jatkuvasti asiakastarpeiden muuttuessa. Toimintakonseptit on mallinnettu ISO 9001 ja ISO 14001 sertifioituun toimintajärjestelmään, jota noudatetaan kaikissa toimintamaissa ja -yksiköissä. Lindströmin toimintaa ohjaavat arvot, jotka ovat perusta vastuulliselle ja eettiselle toiminnalle. Tähtäimessä voimakas kasvu Lindström tähtää voimakkaaseen kasvuun. Tavoitteena on laajentua maantieteellisesti ja kasvattaa markkinaosuutta voimakkaasti. Lindström on asettanut vuonna 2011 visiotavoitteet vuodelle 2016 ja toiminta seuraa kaikilta osin määriteltyä visiota ja sen pohjalta rakennettua strategiaa. Strategian toteutuksen askelista voi lukea tästä raportista. Tekstiilipalvelu on kustannustehokas ja ympäristömyötäinen vaihtoehto. Kustannustietoinen ja -tehokas toiminta turvaa kannattavan kasvun. Toteutamme kasvustrategiaamme pääosin tulorahoituksen turvin. Lindström on voimakkaasti kasvava kansainvälinen yhtiö. Menestyksen taustalla on vahvasti konseptiohjattu toiminta, joka Carl August Lindström tuo Aloitetaan Kuluttajapalvelut Perustetaan tytär- Aasian liiketoiminta Lindström toimii 21 Lindström perustaa työvaatepalvelun kansainvälistyminen myydään, yhtiö Comforta Oy, alkaa Kiinan maassa Euroopassa kaunovärjäämön Yhdysvalloista perustamalla Lindströmistä tulee jolle siirtyy hotelli- Suzhousta ja Aasiassa ja kasvaa Helsinkiin Suomeen tytäryhtiö Viroon B-to-B tekstiili- tekstiililiiketoiminta voimakkaasti palveluyritys 1848 8 1930 1992 1997 2001 2006 2012 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Lindström lyhyesti Lindströmin arvot Kannattava kasvu Lindströmin toiminta on kustannustietoista ja -tehokasta – tämä takaa kannattavan kasvun. Erilaiset hankkeet asetetaan johtamisen keinoin tärkeysjärjestykseen yrityksen kokonaisedun kannalta. Kaikkien hankkeiden tulee tukea Lindströmin visiota. Päätöksiä tehdään kauaskantoisesti ja resurssit ohjataan tukemaan kasvua. Pitkäaikainen asiakassuhde Aito kumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja molemminpuolista liiketaloudellista hyötyä. Lindström kuuntelee asiakkaitaan, ennakoi asiakkaiden tarpeita ja tarjoaa kilpailukykyisiä palveluita. Asiakkaiden pyyntöihin reagoidaan viipymättä, muttei hätiköiden. Kustannustietoinen ja tehokas toiminta turvaa kannattavan kasvun. Vastuullisuus Lindström ottaa huomioon toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset. Lindström toimii oikeudenmukaisesti, lakeja ja säädöksiä noudattaen sekä paikallisia kulttuureja kunnioittaen. Työnantajana Lindström on oikeudenmukainen ja vastuullinen. Lindström edellyttää myös alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden noudattavan näitä samoja periaatteita. Innostus ja oppimisen ilo Hyvä johtaminen, kannustava palaute ja koulutus varmistavat Lindströmin ja sen henkilöstön jatkuvan kehittymisen. Avoin, keskusteleva ilmapiiri rohkaisee uudistuksiin ja on edellytys niissä onnistumiselle. Visio – Lindström vuonna 2016 Vuonna 2016 kasvamme voimakkaasti ja liiketoimintamme on hyvin kannattavaa. Olemme omavarainen yritys, jonka liikevaihto on 400 miljoonaa euroa. Palvelemme globaalisti ja toimimme 25 maassa Euroopassa ja Aasiassa. Olemme markkinajohtaja 20 maassa. Yritysmielikuva Lindströmistä perustuu sen pitkään kokemukseen, tuoreeseen näkemykseen ja innostukseen viedä asioita eteenpäin. Palvelumme helpottaa asiakkaan arkea. Lindströmin tuote- ja palveluratkaisut ovat edelläkävijöitä kaikilla liiketoiminta-alueilla. Takaamme asiakkaalle hallitun ja laadukkaan palvelukokemuksen, tuotimme palvelun sitten itse tai yhteistyökumppanin kanssa. Lindströmillä on toimialan nopeimmat ja luotettavimmat prosessit. Lindströmin järjestelmällinen johtaminen ohjaa kansainvälisyyteen ja konseptiohjattuun toimintaan. Johtaminen on kansainvälistä huipputasoa ja se tukee palvelukulttuuria. Lindströmille halutaan tulla töihin ja sen henkilöstö on tunnettu ylivertaisesta palvelustaan. 9 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Lindströmin palvelut Lindströmin palvelut Lindström tarjoaa tekstiilipalveluita yrityksille. Pääosan palveluistaan Lindström tarjoaa kokonaisvaltaisena tekstiilipalveluna: Lindström huolehtii tarvekartoituksesta, mallistojen suunnittelusta, hankinnoista, tekstiilien toimittamisesta asiakkaan tiloihin ja käytettyjen noutamisesta, tekstiilien huollosta sekä loppuun käytettyjen tekstiilien vastuullisesta hävittämisestä. Luotettava ja vaivaton palvelu helpottaa asiakkaan arkea. Lindström tukee asiakasyritystensä imagoa tekstiilien, turvallisuuden ja puhtauden keinoin. Lindströmin palvelujen ja toimintojen suunnittelussa otetaan aina huomioon materiaalien käytön tehokkuus ja toiminnan ympäristövaikutukset. Lindström tarjoaa työvaatepalveluita kaikissa toimintamaissaan. Mattopalveluita Lindström tarjoaa 13 Euroopan maassa ja henkilönsuojainpalveluita Unkarissa ja Suomessa. Suomessa Lindström tarjoaa työvaate-, matto- ja henkilönsuojainpalveluiden lisäksi hygienia-, ravintolatekstiili- ja teollisuuspyyhepalveluita. Lisäksi Lindström tuottaa olemassa oleville sopimusasiakkaille brändituotepalveluita toistaiseksi. Tytäryhtiö Comforta tarjoaa Suomessa hotellien, ravintoloiden ja terveydenhoidon tekstiilipalvelua. Ruotsissa palveluihin kuuluvat hotelli- ja ravintolatekstiilipalvelut ja Venäjällä sekä Virossa hotellitekstiilipalvelut. Lindström vaikuttaa asiakkaidensa toimitilojen viihtyisyyteen ja työturvallisuuteen. Lindströmin toiminta lisää hygieniatietoisuutta markkinoilla, mikä osaltaan lisää kysyntää myös muille puhtautta ja hygieenisyyttä korostaville tuotteille. Asianmukaiset tekstiilit ja työturvallisuustuotteet parantavat asiakkaiden työntekijöiden työn tuottavuutta ja vähentävät työtapaturmia. Sen lisäksi, että tekstiilipalvelut vahvistavat asiakkaan imagoa, ne parantavat asiakkaan työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Työvaatepalvelut Työvaate on yrityksen käyntikortti: hyvännäköiset ja yhtenäiset työvaatteet vahvistavat yritysilmettä. Istuva ja käyttötarkoitukseensa suunniteltu työvaate on myös merkittävä työturvallisuuden ja -viihtyvyyden tekijä. Lindströmin vaatteet on merkitty yritys- ja henkilötunnisteilla, jolloin työntekijä saa aina omien mittojensa mukaiset yksilölliset vaatteet käyttöönsä. Henkilönsuojainpalvelut Lindström on yritysten kumppani työturvallisuustyössä. Henkilönsuojainpalvelu kartoittaa työntekijöihin kohdistuvat vaarat ja toimittaa tarvittavat suojaimet yrityksen tiloihin joustavana palveluna. 10 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Lindströmin palvelut Mattopalvelut Lindströmin mattopalvelu toimittaa puhtaat matot yrityksen lattialle sovittuna ajankohtana ja vie käytetyt matot huoltoon. Oikein suunniteltu matotus suojaa lattioita ja lisää kulkuturvallisuutta. Hygieniapalvelut Pyyhe- ja pesuaineannostelijat sekä raikastimet edistävät asiakasyritysten tilojen käyttäjien hygieniaa ja edistävät tilojen siisteyttä. Puuvillapyyheannostelijat ovat tutkitusti hygieenisin tapa kuivata kädet*. Lindströmin käsipyyhejärjestelmällä on Pohjoismainen Joutsenmerkki. Hotellitekstiilipalvelut Lindströmin tytäryhtiö Comforta toimittaa asiakkailleen luotettavasti laadukkaat vuodevaatteet ja froteet. Palvelu joustaa muuttuvien tarpeiden mukaan, jolloin hotelliin toimitetaan vain tulevan käyttöasteen mukainen määrä tekstiilejä. ja keittiötekstiilit toimitetaan ravintoloille ja käytetyt noudetaan säännöllisesti. Palveluratkaisu on joustava ja huomioi kausivaihtelut asiakkaan tarpeiden mukaan. Teollisuuspyyhepalvelut Lindströmin teollisuuspyyhkeet ja imeytysmatot sitovat tuotannossa syntyvän teollisen lian ja öljyt. Lindström vastaa pyyhkeiden huollossa irtoavan ongelmajätteen käsittelystä. Imeytysmattojen valmistukseen käytetään käytöstä poistettuja teollisuuspyyhkeitä. Kertakäyttöiset kierrätystuotteet täydentävät palveluvalikoiman. Brändituotepalvelut Tuotteet yritysten brändin rakentamiseen, tapahtumiin sekä promootio- ja liikelahjoiksi suunnitellaan ja tuotetaan yrityksen ilmeen mukaisiksi. Brändituotepalveluiden kehittäminen ja uusmyynti on päätetty lopettaa vuonna 2012 ja palvelu huolehtii olemassa olevista sopimusasiakkaista Suomessa. * KTTL, 2004 ja VTT Biotekniikka, BEL 261/03 Ravintolatekstiilipalvelut Ravintoloiden tarpeet ja korkeat hygieniavaateet täyttyvät tekstiilien osalta Lindströmin palvelun avulla. Puhtaat kattaus- Lindströmin palvelut maittain PALVELU MAA Työvaatteet Matot Bulgaria √ √ Intia √ Iso-Britannia √ Kiina √ Kroatia √ Latvia √ √ Liettua √ √ Puola √ √ Romania √ √ Ruotsi √ Saksa √ Slovakia √ √ Slovenia √ √ Suomi √ √ Tšekki √ √ Hotellitekstiilit Ravintolatekstiilit √ √ √ √ Turkki √ Ukraina √ √ Unkari √ √ Valko-Venäjä √ Venäjä √ √ √ Viro √ √ √ Henkilönsuojaimet Teollisuuspyyhkeet Hygieniatuotteet √ √ √ √ 11 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Yhtiön rakenne ja organisoituminen Yhtiön rakenne ja organisoituminen Lindström toimii 21 maassa Euroopassa ja Aasiassa. Konsernin emoyhtiö Lindström Oy on vuonna 1848 perustettu suomalainen perheyhtiö. Kaikki tytäryhtiöt ovat emoyhtiön sataprosenttisesti omistamia ja käyttävät konsernihallinnon palveluita. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Emoyhtiö Lindström Oy:n lisäksi konserniin kuuluu 22 Lindström-nimellä toimivaa tytäryhtiötä Euroopassa ja Aasiassa sekä hotellien ja terveydenhuollon tekstiilipalveluihin erikoistunut tytäryhtiö Comforta Oy. Comforta muodostaa alakonsernin, jonka emoyhtiö on Comforta Oy ja tytäryhtiöitä ovat Comforta AB Ruotsissa ja Quickly Tvättcentral Ab Ahvenanmaalla. Comfortalla on toimintaa Suomen ja Ruotsin lisäksi Virossa ja Venäjällä Pietarin alueella. Konsernihallinto Konserni on organisoitu siten, että hallinnon ja palveluiden osaamiskeskukset tukevat kaikkien toimintamaiden operatiivista toimintaa. Hallinnon osaamiskeskukset Hallinnon osaamiskeskusten tehtävänä on tuoda erityisosaamista liiketoiminnan tueksi ja tehdä oman erityisalueensa operatiivisia tehtäviä itsenäisesti liiketoiminnan, toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksia seuraten ja toimintaa kehittäen. Hallinnon osaamiskeskuksia on seitsemän: › › › › › › › Talous ja raportointi Henkilöstöasiat Investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristöasiat IT Konserniostot ja logistiikka Laatu Asiakkuusjohtaminen ja viestintä Palveluiden osaamiskeskukset Palveluiden osaamiskeskusten tehtävänä on kehittää kunkin palvelukokonaisuuden toimintaa ja prosesseja, kouluttaa myyntiorganisaatiota sekä kehittää palvelumalleja, tuotteita ja tuotevalikoimaa. Lisäksi palvelut tukevat markkinatuntemuksellaan palvelun markkinointia ja markkinointiviestintää. 12 Palveluiden osaamiskeskuksista Työvaate-, Matto- ja Henkilönsuojainpalvelut toimivat kansainvälisesti tukien kunkin palvelua tarjoavan maan operatiivista toimintaa. Hygienia-, Ravintolatekstiili- ja Teollisuuspyyhepalvelut palvelevat Suomen operatiivista toimintaa. VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Yhtiön rakenne ja organisoituminen Lindström-konsernin organisaatiokaavio Comforta-konserni Lindström Eurooppa ja Aasia Lindström Suomi Palveluiden osaamiskeskukset Ravintolatekstiilipalvelut Hallinnon osaamiskeskukset Työvaatepalvelut Teollisuuspyyhepalvelut Mattopalvelut Hygieniapalvelut Henkilönsuojainpalvelut Investoinnit, menetelmäkehitys ja ympäristöasiat Talous ja raportointi Henkilöstöasiat Konserniostot ja logistiikka Laatu Asiakkuusjohtaminen ja viestintä IT Operatiivinen toiminta Operatiivista toimintaa johdetaan alueellisten organisaatioiden voimin: Suomi, muu Eurooppa ja Aasia. Näiden alueiden maakohtaista operatiivista toimintaa johdetaan tytäryhtiöstä käsin. Emoyhtiö ja osa tytäryhtiöistä on jaettu alueellisiin tulosyksiköihin. Lindströmin asiakkaita palvellaan alueellisista palvelukeskuksista käsin. Palvelukeskukset on sijoitettu lähelle asiakasta ja niihin on Lindströmin konseptoidun toimintamallin mukaisesti sijoitettu pesula, tekstiilivarasto ja jakeluterminaali sekä toimistotilat paikallishallinnolle ja myynti- ja asiakaspalvelun henkilöstölle. Lisäksi pienemmille paikkakunnille on sijoitettu myyntikonttoreita asiakaspalvelun ja myynnin paikallistuntemuksen varmistamiseksi. korkealaatuista palvelua riippumatta paikasta ja toimintaympäristöstä. Asiakkuuksien hoitoon rakennetaan asiakkaan tarpeita palveleva, henkilökohtainen yhteyshenkilöverkosto asiakkuuden eri tasoille. Toimipisteet Toimipisteitä eli palvelukeskuksia ja pienempiä myyntikonttoreita Lindströmillä on koko toiminta-alueellaan yhteensä 86. Emoyhtiö Lindström Oy:llä on Suomessa 23 toimipistettä, muun Euroopan alueella 32, Venäjällä yhdeksän sekä Intiassa ja Kiinassa kymmenen. Tytäryhtiö Comfortalla on yhteensä 12 toimipistettä, joista yhdeksän on Suomessa ja kolme Ruotsissa. Venäjällä Pietarissa ja Virossa Comforta toimii Lindströmin palvelukeskusten tiloissa. Suomessa Comforta toimii Lindströmin kanssa samoissa tiloissa kolmella paikkakunnalla. Lindströmin palveluverkoston avulla palvelun kattavuus voidaan laajentaa paikallisesta aina kansainväliseksi koko asiakkaan toiminta-alueen kattavaksi. Asiakkaat saavat aina 13 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Johtaminen Johtaminen Hallinnointijärjestelmä Omistus määrittely, arvojen toteutumisen seuranta, esimerkin näyttäminen ja viestintä organisaatiolle. Tilintarkastaja Roihan suku omistaa, joko suoraan tai välillisesti omistamiensa yhtiöiden kautta, kaikki emoyhtiö Lindström Oy:n osakkeet. Emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti kaikki konsernin tytäryhtiöiden osakkeet. Vuonna 2012 yhtiön tilintarkastajana toimi KHT-tilintarkastusyhteisö Deloitte & Touche Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT Merja Itäniemi. Yhtiökokous Palkka- ja palkkioselvitykset Yhtiökokous on konsernin ylin päättävä elin ja se kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiökokouksella on osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaiset vastuut ja velvollisuudet. Yhtiön hallitukselle ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista päättää yhtiökokous. Hallituksen jäsenten palkkiot maksetaan yksinomaan rahakorvauksina. Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön suoritusperusteisen palkitsemisjärjestelmän piiriin. Hallituksen palkkioita ei ole sidottu vastuullisuustyön tuloksiin. Toimitusjohtajan palkasta ja hänelle maksettavien tulospalkkioiden perusteista päättää yhtiön hallitus. Hallitus Yhtiökokous valitsee emoyhtiön hallituksen. Hallitukseen kuuluu hallitusammattilaisia ja osakkeenomistajien edustajia. Hallitus hyväksyy konsernin tulos-, rahoitus- ja investointibudjetin, päättää merkittävistä hankinnoista ja yrityksen laajentumisesta, tekee rahoitus- ja konsernin varallisuuteen liittyvät päätökset sekä hyväksyy konsernin mission, vision ja strategian ja riskienhallinnan suuntaviivat. Konsernin tytäryhtiöiden hallitukset muodostuvat pääosin konsernin johtoryhmän jäsenistä. Hallitus käsittelee riskienhallintaan ja yhteiskuntavastuuseen liittyviä kysymyksiä, jotka joko hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on tuonut esille. Hallitus koostuu seitsemästä jäsenestä, joista riippumattomia jäseniä, eli jäseniä, joilla ei ole työ- tai omistussuhdetta Lindströmiin, on neljä. Riippumattomia jäseniä 2012 olivat: Anssi Soila, Leena Lampén, Heikki Ahdekivi ja Kim Hanslin. Toimitusjohtaja Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan vastuulla on kansainvälistymisen kehittäminen, johtoryhmän toiminnan johtaminen, yhteydet hallitukseen ja omistajiin, ulkoinen viestintä sekä resurssien allokointi. Konsernin johtoryhmä Toimitusjohtaja valitsee johtoryhmän kokoonpanon ja tekee päätökset sen roolituksesta sekä toimintamallista. Johtoryhmän vastuulla on yritysympäristön seuranta ja tulkitseminen, konsernitason mission, vision, strategian ja liiketoiminnan prosessien toteuttaminen ja seuranta, vuosisuunnittelu ja toiminnan mittaaminen, toiminnan ja kansainvälistymisen johtaminen, palveluvalikoiman kehittäminen, konsernin politiikan 14 Koko konsernin henkilöstö, mukaan lukien ylin johto, kuuluu saman tulosperustaisen palkkiojärjestelmän piiriin. Johtoryhmän jäsenten palkkioperusteista päättää toimitusjohtaja. Tiedottaminen Yhtiön kaikki tiedotteet julkaistaan internetsivuilla osoitteissa www.lindstrom.fi ja www.lindstromgroup.com. VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Johtaminen Hallitus Jukka Roiha, hallituksen puheenjohtaja Anssi Soila Leena Lampén Johtaminen Lindströmin johtaminen perustuu yhtiön arvoihin. Arvot ohjaavat jokapäiväistä toimintaa ja päätöksentekoa. Ne ovat myös strategisten painopistevalintojen ja tavoitteiden taustalla sekä ohjaavat yhtiön johtamista. Lindströmin visio ja strategia määritellään viiden vuoden välein. Tavoitetilan ja siihen johtavien keinojen valikoiman määrittelyssä taustana ja suuntaviivojen määrittäjänä käytetään yhtiön arvoja. Vision, mission ja strategian muuttuessa muutos ja sen vaikutukset arkipäivään käydään läpi työryhmissä henkilöstön kanssa. Strategiatyöryhmissä henkilöstö arvioi tiimeinä ja yksilöinä oman työnsä merkitystä ja vaikutusta strategian ja vision toteuttamisessa. Yksiköt laativat vuosittaiset toimintasuunnitelmat, jotka tähtäävät strategian toteuttamiseen. Yksilötasolla strategian ja toimintasuunnitelmien toteuttamista jatketaan Henry Rautiainen Kristina Laaksonen Heikki Ahdekivi Kim Hanslin myös osana säännöllisiä esimiehen ja alaisen välisiä kehityssekä tulos- ja tavoitekeskusteluja. Lindströmin visio 2016 ja siihen tähtäävä strategia määriteltiin johdon toimesta vuoden 2010 aikana ja käytiin henkilöstön kanssa läpi strategiatyöryhmissä vuoden 2011 alussa. Syksyllä 2012 strategiaa päivitettiin vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Strategian muutokset ja niiden vaikutukset käytiin läpi henkilöstön kanssa osana päivittäisjohtamista. Lindströmin johtamisjärjestelmä koostuu konserni-, liiketoiminta-, tytäryhtiö- ja aluetason johtamismalleista, ja se on kuvattu yhtiön toimintakäsikirjassa. Johdon kokouskäytännöistä on selkeät ohjeet, ja kokoukset on aikataulutettu vuositasolla etukäteen. Henkilöstön kanssa käytävät kehityskeskustelut ajoittuvat kevääseen ja seuraavan vuoden toiminnan suunnittelu syksyyn. 15 VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Johtaminen Johtoryhmä Juha Laurio, 40, Jari Vihervuori, 42, Minna Kahri, 42, Santtu Jokinen, 38, President, CEO Senior Vice President, Finland Senior Vice President, CFO, Managing Director, Comforta Oy Corporate Finances Toiminnan seuraaminen ja palkitseminen Auditoinnit ja sisäiset tarkastukset Lindströmin toiminnan seuraamiseen on laadittu konserni-, tytäryhtiö-, yksikkö- ja henkilötasoinen mittaristo, joka on sidottu strategisiin tavoitteisiin. Mittaristoa rakennettaessa on myös kiinnitetty huomiota siihen, ettei se johda osaoptimointiin. Lindström seuraa toimintaansa ja toimintaohjeistuksensa noudattamista auditoimalla sisäisesti operatiivisen toiminnan yksiköitään säännöllisesti. Sisäisissä auditoinneissa paitsi seurataan ohjeistuksen noudattamista, myös tunnistetaan puutteita ja kehityskohteita, suunnitellaan korjaavia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikuttavuutta. Kehityskohteiksi tunnistetuista asioista käynnistetään paikallisia pilottiprojekteja, joiden tulokset arvioidaan. Jos uusi toimintamalli todetaan toimivaksi, jalkautetaan se kaikkiin toimipisteisiin. Mittaristo toimii myös palkitsemisjärjestelmän perustana. Palkitsemisen mittarit on asetettu taloudellisen menestyksen, asiakaspalvelun laadun parantamisen, toimintojen kehittämisen ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmista. Koko konsernin henkilöstö on palkitsemisjärjestelmän piirissä. Johtamisen laatu Johtamisen tasoa mitataan joka toinen vuosi toteutettavan esimiestutkimuksen ja joka toinen vuosi toteutettavan työyhteisön tilan tutkimuksen avulla. Lisäksi toteutetaan yksittäisiä, tiettyä toimintoa ja sen esimiestyötä kehittäviä hankkeita ja niiden seurantatutkimuksia. Johtamisen ongelmatilanteita pyritään ehkäisemään monipuolisella johtamistaidon koulutuksella ja mahdollisiin ongelmatilanteisiin puututaan varhaisen puuttumisen mallin mukaisesti välittömästi. Vaikutusmahdollisuudet hallitustyöskentelyyn Lindströmin hallituksessa toimii osakkeenomistajien edustajia, joiden kautta omistajilla on mahdollisuus vaikuttaa hallituksen työskentelyyn. Henkilöstö vaikuttaa hallituksen työskentelyyn strategiatyön kautta. 16 Lindströmin toimintajärjestelmän ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifioinnit on myöntänyt ja niitä säännöllisten auditointien avulla valvoo Det Norske Veritas (DNV). Sisäisten auditointien lisäksi Lindströmillä toteutetaan säännöllisesti asiakaskohtaisia laadun arviointeja, joissa tarkastellaan Lindströmin toimintaa osana asiakasyrityksen prosesseja. Myös tilintarkastajilla on merkittävä rooli toiminnan valvonnassa. Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen Lindströmin riskienhallintaa ohjaa riskienhallintapolitiikka. Riskienhallinnan tavoitteena on pystyä tunnistamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia Lindströmin toimintaan. Tavoitteena on varautua mahdollisiin tuleviin häiriötilanteisiin ja niiden seurauksiin. Vuoden 2012 aikana Lindström-konsernin johtoryhmä on täsmentänyt riskienhallinnan prosessia ja käytäntöjä. Konsernissa VASTUURAPORTTI 2012 / PERUSTIEDOT / Johtaminen Mika Hartikainen, 46, Kirsti Leisio, 61, Theo Slegt, 52, Harri Puputti, 45, Senior Vice President, European and Senior Vice President, Corporate Senior Vice President, Corporate Senior Vice President, Corporate Asian subsidiaries Human Resources Investments, Process Development Quality and Environmental Issues otettiin käyttöön uusia riskienhallinnan työkaluja ja täsmennettiin vastuunjakoa. Lindströmillä harjoitetaan suunnitelmallista riskienarviointia ja -hallintaa. Riskienhallinta on ennakoivaa, ja siinä on otettu huomioon kaikki toiminnan osa-alueet. Liiketoiminnan riskit, toimintaympäristön ja -edellytysten muutokset tunnistetaan osana johtamisjärjestelmän ennustamista ja toimintamallia. Omaisuusriskeihin liittyviä riskienarviointeja ja toimenpiteitä suunnitellaan yhdessä vakuutusyhtiön kanssa. Myös sopimuksiin liittyvät riskit on tunnistettu ja allekirjoituskäytännöt on ohjeistettu toimintakäsikirjassa. Kaikissa konsernin toimipisteissä on laadittu kattavat työ- ja kemikaaliturvallisuusriskikartoitukset ja toimintaohjeistukset. Ohjeiden ajantasaisuutta ja noudattamista seurataan sisäisten auditointien yhteydessä. Yhtiön tietoturvapolitiikka ja siihen liittyvät toimintaohjeet määrittelevät tietoverkon, kannettavien tietokoneiden, lisälaitteiden ja ohjelmistojen turvallista käyttöä. Tietosuojaan ja tiedon luottamuksellisuuteen liittyvät ohjeet on kirjattu henkilöstön eettisiin ohjeisiin. Yhtiössä on nimetty työ-, tieto-, kulku- ja ympäristöturvallisuudesta vastaavat henkilöt. Turvallisuusohjeiden noudattamatta jättämiseen suhtaudutaan vakavasti ja ohjeiden noudattaminen saatetaan ajan tasalle viipymättä. 17 VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU 02 /YRI TYS VAS TUU 18 VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU / Yritysvastuun periaatteet Yritysvastuun periaatteet Lindströmin yritysvastuu perustuu yhtiön arvoihin, ja Kestävän kehityksen peruskirjan myötä Lindström on sitoutunut huomioimaan toimintansa ympäristövaikutukset sekä täyttämään lakien ja asetusten vaatimukset. Lindström sitoutuu myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen periaatteisiin, sekä ILO:n sopimukseen työelämän perusoikeuksista. Työnantajana Lindström on oikeudenmukainen ja vastuullinen. Lindström valitsee tavarantoimittajikseen yrityksiä, jotka kiinnittävät huomiota tuotantonsa ympäristövaikutuksiin. Henkilöstön toimintaa ohjaa oma eettinen ohjeisto, joka muun muassa kieltää kaiken korruption sekä edellyttää henkilöstön noudattavan tinkimättä lakeja ja asetuksia. Konsernin hankintakäsikirja määrittelee vastuut toimittajaketjussa. Lindströmin toimintaa ohjaavat sertifikaatit ja säädökset Toimintajärjestelmä › Laadunhallinta › Ympärisöasioiden hallinta › Mikrobiologisen puhtauden hallinta ISO 9001 ISO 14001 Henkilöstö-, laatu-, ympäristö-, tietoturvaja hankintapolitiikka, hygieniaohjeistus EN-SFS 14065 Hankinta- ja toimittajasopimukset Code of Conduct, SA 8000 Hankintakäsikirja Tekstiilit Öko-tex 100 Rullapyyhkeet, 90 % työvaate- ja hotellitekstiileistä EU-ympäristömerkki 20 % hotellitekstiileistä Joutsenmerkki Rullapyyhepalvelu ja sen pesulat Suomessa, hotellitekstiilien palvelukeskukset Ruotsissa Ympäristö 19 VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU / Yritysvastuun periaatteet Lindström muuttuvassa toimintaympäristössä Kasvava kansainvälinen liiketoiminta, monikulttuurinen henkilöstö, tiukkenevat ympäristökriteerit ja lainsäädäntö sekä hankintaketjun monipuolistuminen luovat haasteellisen toimintaympäristön. Menestyksekkään ja elinvoimaisen yrityksen elinehto on tunnistaa toimintaympäristönsä muutokset, ja joko sopeutua näihin muutoksiin tai pyrkiä vaikuttamaan muutoksen suuntaan ajoissa. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset Globaali työnjaon ja talouden voimasuhteiden muutos Lindström on monella toimintapaikkakunnallaan merkittävä työnantaja, veronmaksaja ja yhteiskunnallinen toimija. Etenkin pienillä paikkakunnilla sillä on vahva rooli alueellisen kehittymisen ja toimeentulon turvaajana. Lindström toimii myös monien yrittäjien pääasiallisena toimeksiantajana ja vaikuttaa siten myös alihankkijoidensa työntekijöiden hyvinvointiin. Mahdollisuudet Lindströmin toiminnassa › Toimitaan lähellä asiakasta › Arvojen kohtaaminen › Työtehtävät hakeutuvat niille sopiviin ympäristöihin globaalisti › Vastuullinen toiminta kaikkialla ja vastuulliset alihankkijat › Alueet erikoistuvat › Kevyet laajenemisinvestoinnit › Aasian ja Venäjän merkitys kasvaa globaalissa taloudessa › Sitoutunut ja osaava henkilöstö › Hankinta siirtyy sinne, missä on tuotanto › Verkostot Palvelualojen merkitys kasvaa › Kansainvälinen verkosto, paikallinen palvelutarjonta › Toimintatavat ja hyödykevirrat kansainvälisempiä › Viedään palvelua sinne, missä sille on kysyntää › Tarve innovatiivisille palveluratkaisuille › Kehitetään palveluita vastaamaan asiakkaiden tarpeita › Tarve paikallisille palveluratkaisuille › Asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkuus › Veden- ja energiankäytön tehostaminen ja innovatiiviset ratkaisut › Palvelun kustannustehokkuus säilytettävä kohoavista kustannuksista › Energian, puhtaan veden ja luonnon merkitys kasvaa › Luonnonvarojen käyttöä säännöstellään yhä enemmän › Luonnonvarojen strateginen merkitys kasvaa niiden kysynnän lisääntyessä ja hinnan noustessa › Ympäristötietoisuus ja kiinnostus ympäristöystävällisempiä tuotteita ja palveluita kohtaan kasvaa › Kulutustottumukset muuttuvat, kun ihmiset tiedostavat ympäristöasiat paremmin › Jätesääntely tiukkenee – innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan huolimatta › Sääntely ja nousevat kustannukset muuttavat tekstiilien huoltamisen kulurakennetta – tekstiilipalvelun houkuttelevuus lisääntyy › Suositaan ratkaisuja, joiden elinkaari on mahdollisimman pitkä ja käyttöaikanaan ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman kevyt › Ympäristötietoutta uusiin toimintamaihin › Jakelun ja logistiikan optimointi › Palvelukeskuksia rakennettaessa kiinnitettävä erityistä huomiota energian saatavuuteen ja logistiikkaan › Ratkaisujen löytäminen poistotekstiilien hyödyntämiseen 20 VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU / Yritysvastuun periaatteet Vastuullisuustavoitteet Lindströmin johto on määritellyt toimintansa kannalta olennaiset asiat yritysvastuun näkökulmasta. Oleellisuusmäärittelyn yhteydessä arvioitiin myös ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka on raportoitu sivulla 20, sekä määriteltiin keskeiset sidosryhmät, jotka on raportoitu sivuilla 24-25. Olennaisuusmatriisi 2 Ympäristö a) materiaalitehokas tekstiilihallinta b) energiatehokkaat toimintatavat c) tehokas vedenkierrätys ja säästötoimenpiteet d) jätevesien hallittu käsittely e) jakelun ja logistiikan optimointi f) tekstiilien kierrätys ja vastuullinen hävittäminen g) ympäristötietouden lisääminen toimintamaissa 1e 2a 4b 2e 5b 3a Merkitys Lindströmin liiketoiminnalle 1 Talous a) kannattavuus b) vakavaraisuus c) kustannustehokkuus d) hyvä maksuvalmius e) tekstiilikulujen taloudelliset vaikutukset f) verojen maksu ja velvoitteiden hoito 5c 3d 1d 5d 3e 3b 1a 1b 1f 5a 1c 2c 3c 2b 4a 2d 2f 4c 2g 3 Henkilöstö a) johtaminen ja esimiestyö b) henkilöstön eettinen toiminta c) tasa-arvo d) henkilöstön osaaminen ja kehittyminen e) työskentelyolosuhteet 4 Hankinta a) vastuullisesti tuotettu palvelu ja tuotteet b) tuoteturvallisuus c) kierrätysmateriaalien käyttö Merkitys sidosryhmille 5 Asiakkuus a) eettinen markkinointi b) toimitusvarmuus c) ylivertainen palvelukokemus d) asiakkaan ympäristövaikutuksien vähentäminen 21 VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU / Yritysvastuun periaatteet 22 VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU / Yritysvastuun periaatteet Merkitykseltään Lindströmille ja sidosryhmille olennaisimpien asioiden ympärille on rakennettu Lindströmin vastuullisuusohjelma, jonka tavoitteet, kuten liiketoiminnankin visio, on asetettu vuoteen 2016. Vastuullisuusohjelman toteutumista kuvataan vastuuraportissa vuosittain kertaamalla visiotavoitteet, kuluvan vuoden tavoitteet sekä raportointivuoden toteuma ja merkittävimmät toimenpiteet. Yritysvastuun johtaminen Lindströmillä on osa liiketoiminnan johtamista. Vastuullisuusohjelman painopisteet ja mittarit ovat osa liiketoiminnan strategisia painopisteitä. Vastuullisuusohjelman tavoitteita tukevia mittareita seurataan ja niistä palkitaan osana liiketoiminnan johtamisjärjestelmää, joka on kuvattu osiossa Johtaminen (s.15). Raportin seuraavissa osissa kuvataan keskeisimmät sidosryhmät sekä paneudutaan vastuullisuusohjelman tavoitteisiin, taustoihin ja toteumiin tarkemmin asiakkaan, talouden, ympäristön, henkilöstön ja hankintaketjun osalta. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin vastuullisuustavoitteet TOTEUMA 2012 Ympäristö TAVOITE 2013 VISIO 2016 › Energiankulutus 1,15 kWh/pesty kg › Energiankulutus 1,13 kWh/pesty kg › Energiankulutus 1,05 kWh/pesty kg › Vedenkulutus 7,1 l/pesty kg › Vedenkulutus 7,1 l/pesty kg › Vedenkulutus 7,1 l/pesty kg › Tekstiilijätteen hyötykäyttöaste 73 % › Tekstiilijätteen hyötykäyttöasteelle ei › Tekstiilijätteen hyötykäyttöaste 90 % vuositavoitetta Toimintaketjun ohjeistus ja valvonta › Lähtötilanne kartoitettu ja mittaristo määritelty › Raportoidaan sisäisesti: toimittajaauditointien toteutus › Toimintaketjun vastuullisuuden seuranta- ja raportointijärjestelmä Kasvu ja › Liikevaihto 288 M€ › Sijoitetun pääoman tuotto yli 20% › Liikevaihto 400 M€ kannattavuus › Sijoitetun pääoman tuotto 16,7 % › Omavaraisuusaste yli 60% › Sijoitetun pääoman tuotto yli 20 % › Omavaraisuusaste 77,4 % › Quick Ratio yli 1,2 › Omavaraisuusaste yli 60 % › Quick Ratio 2,6 Henkilöstö › Tapaturmataajuus 8,2 tapaturmaa/ miljoonaa työtuntia Asiakas › Quick Ratio yli 1,2 › Tapaturmataajuus 8,0 tapaturmaa/ miljoonaa työtuntia › Tapaturmataajuus 10 tapaturmaa/ miljoonaa työtuntia › Sairauspäivät 9,5/hlö/vuosi › Sairauspäivät 9/hlö/vuosi › Sairauspäivät 8/hlö/vuosi › Henkilöstön vaihtuvuus 9,7 % › Henkilöstön vaihtuvuus 8 % › Henkilöstön vaihtuvuus 5-6 % › Raportoidaan sisäisesti › Paraneva asiakaspysyvyys, › Pitkäaikainen asiakassuhde asiakastyytyväisyys ja toimitusvarmuus › Erinomainen asiakastyytyväisyys 23 VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU / Sidosryhmät Sidosryhmät Lindströmin merkittävimmät sidosryhmät ovat: asiakkaat, omistajat, henkilöstö, alihankkijat, yhteistyökumppanit, viranomaiset, rahoittajat, oma toimiala ja sen järjestöt, media ja yleishyödylliset järjestöt. Henkilöstö Osaavat henkilöt oikeissa tehtävissä, henkilöstön jatkuva kehittäminen, suorituksen johtaminen ja kannustava palkitseminen ovat Lindström-konsernin henkilöstöstrategian kulmakiviä. Lindström on henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtiva työnantaja. Henkilöstö osallistuu työn suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistoiminnan ja yhteistyö- ja pienryhmien kautta. Osaamista ja vuoropuhelua henkilöstön kanssa kehitetään arkipäivän esimiestyön keinoin sekä muun muassa koulutuksen ja erilaisten valmennus- ja mentorointiohjelmien avulla. Henkilöstön työterveyttä ja -viihtyvyyttä kehitetään panostamalla johtamiseen, esimiestyöhön, työturvallisuuteen, hyvinvointia edistäviin hankkeisiin ja ennakoivaan terveydenhuoltoon. Henkilöstön hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta tarkastellaan säännöllisten tutkimusten avulla. Omistajat Perheyhtiönä Lindströmin omistajilla on keskeinen rooli ja pitkät perinteet yhtiön kehittämisessä. Yhtiön omistaa jo kolmannessa, neljännessä ja viidennessä polvessa Roihan suku. Osakkaat edellyttävät yhtiöltä sen arvojen mukaista vastuullista toimintaa. Lindström on ollut suomalaisen Perheyritysten liitto ry:n jäsen sen perustamisesta asti. Perheyritysten liitto edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta. Asiakkaat Lindströmin arvoihin on kirjattu pyrkimys pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Lindström haluaa tarjota asiakkailleen toimialan parasta palvelua sopimuksen mukaisesti oikea-aikaisesti ja sovitun laatuisena. Lindström kuuntelee asiakkaitaan pystyäkseen vastaamaan heidän tarpeisiinsa yksilöllisesti. Tuotteet ja palvelut kehittyvätkin asiakastarpeiden kautta. Asiakassuhteitaan Lindström kehittää molempia osapuolia hyödyttäviksi kumppanuussuhteiksi. Yhteistyökumppanit ja toimittajat Lindströmin yhteistyökumppaneita ovat lukuisat palvelu- ja tavarantoimittajat. Lindström panostaa yhteistyöhön ja 24 edellyttää alihankkijoiltaan luotettavuutta, ammattitaitoa ja vastuullisuutta. Lindström ostaa tuotteita, palveluita ja energiaa tekstiilivuokrausliiketoimintaa ja -huoltoa varten sekä tuotannollisia alihankintapalveluita kuten jakelu- ja pesulapalvelua. Lisäksi Lindström hankkii hallinnon ja toiminnan ylläpitämiseen tarvittavia tuotteita ja palveluita. Myös pitkäaikaiset investointihyödykkeet ovat merkittävä osa toimittajille suuntautuvaa rahavirtaa. Lindström noudattaa kaikkien toimittajien suhteen sopimusehtoja ja maksaa laskut maksuehdon mukaisesti. Toimimalla vastuullisesti maksujen suhteen autetaan osaltaan yhteistyökumppaneita pitämään omat kassavirtansa kunnossa. Kaikki toimittajille maksettavat maksut perustuvat sopimuksiin ja laskuihin. Toimittajille tai muille tahoille suunnattu lahjonta sekä niin sanotun harmaan työvoiman käyttö on konsernissa ehdottomasti kielletty. Hyvän sopimuskäytännön noudattamista seurataan konsernin sisäisissä tarkastuksissa. Viranomaiset Lindström maksaa velvoitteensa viranomaisille voimassa olevien säädösten mukaisesti. Se huolehtii myös työntekijöidensä viranomaismaksuvelvoitteista työnantajana. Lisäksi yhtiö huolehtii viranomaisille tehtävästä raportoinnista ja tilastoista. Yhtiö ei saanut merkittäviä viranomaisavustuksia vuonna 2012. Toimiala ja järjestöt Lindström on Perheyritysten Liitto ry:n, Yleisen Teollisuusliiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton jäsen. Lindström on merkittävä kehittäjä omalla toimialallaan: vuonna 1995 toiminnan kansainvälistyessä yhtiö oli mukana perustamassa European Textile Service Associationia (ETSA). Lindströmillä on edustajia ETSAn hallituksessa ja sen lukuisissa työryhmissä. Lindström haluaa osallistua yhteiskunnan toimintaan toimintaalueillaan ja omalta osaltaan olla mukana paikallisyhteisöjen tukemisessa. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Lindström on keskittänyt tukensa UNICEF-yhteistyöhön Intiassa ja Nepalissa maailman vähävaraisimpien kansanosien parissa. Media Lindström palvelee mediaa tiedottamalla säännöllisesti konsernin uutisista suoraan medialle kohdistetuilla lehdistötiedotteilla, jotka se julkaisee myös internetsivuillaan. Lindströmin Asiakkuusjohtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa ulkoisesta VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU / Sidosryhmät ja sisäisestä tiedottamisesta ja mediasuhteista. Yksikkö myös tarjoaa koulutusta muun muassa kriisiviestinnän valmiuksissa. netusti niiden konserniyhtiöiden rahoitukseen, joissa konsernin sisäinen rahoitus ei ole mahdollista tai valuuttariskien hallinnan kautta järkevää. Rahoittajat Lindströmin toiminnan kasvu pyritään mahdollisimman pitkälle rahoittamaan tulorahoituksella. Ulkopuolista lainoitusta käytetään tilapäisten likviditeettivaihteluiden hallintaan sekä kohden- Lindström arvostaa vakaita yhteistyöpankkeja, jotka pystyvät tarjoamaan pitkäjänteisesti asiantuntevaa palvelua. Osana yhteistyötä konsernin käyttämien pankkien luottoluokitukset tarkistetaan vuosittain. Case/ Lindströmin ja UNICEFin yhteistyö Intiassa jatkuu Lindström ja Suomen UNICEF ovat tehneet yhteistyötä lasten koulunkäynnin, vesitietouden ja hygienian saralla Intiassa jo useita vuosia. Yhteistyö on vahvasti Lindströmin arvojen mukaista: vastuullisuus sekä innostus ja oppimisen ilo toteutuvat erinomaisesti myös tässä kumppanuudessa. WASH-hanketta tehdään Intiassa yhteistyössä lasten, heidän perheidensä ja paikallisten yhteisöjen kanssa. UNICEFin kaiken toiminnan tavoitteena on terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille. Tästä nousee yhteistyö, Suomen UNICEFin Intiassa käynnistämä WASHhanke, jota Lindström lähti rahoittamaan jo vuonna 2007. Ensimmäisen kolmivuotiskauden aikana 2008 – 2010 yhteistyön panokset kohdistettiin Intian koilliseen Biharin osavaltioon, jossa tavoitteet ylitettiin lähes kolminkertaisesti. Konkreettisesti yli 908 koulun vesi- ja hygieniatilannetta kohennettiin aluksi suunnitellun 250 koulun sijaan. Keväällä 2011 aloitettiin toinen kolmevuotinen työjakso keski-intialaisessa Madhya Pradeshin osavaltiossa. Taustaselvitysten jälkeen on pureuduttu kahden alueen, Gunan ja Shivpurin, kehittämiseen, joilla hankkeesta hyötyy suorien toimenpiteiden kautta 10 000 lasta vuosittain. Alueilla on lisäksi panostettu uudenlaisiin, tiedepuistojen tapaan rakennettuihin sanitaatiopuistoihin, joissa vierailee vuosittain 50 000 opettajaa ja oppilasta. Puistoissa tutustutaan siihen, miten erilaiset sanitaatioratkaisut toimivat. Vuonna 2012 Madhya Pradeshin hallituksen taloudellinen tuki mahdollisti hankkeen laajentamisen uusille alueille. UNICEFilla on pitkään tiedostettu toinen vakava ongelma juomaveden laatuun liittyen: liian korkeisiin fluoriditasoihin liittyvät terveysongelmat. Veden fluoridiarvot ovat paikoin niin korkeita, että ne aiheuttavat vakavia terveyshaittoja, kuten hampaiden eroosiota, luuston haurastumista ja hermoston Kuudesluokkalaiset Pankaj Sen, 14, ja Bhanu Yaday, 12, seisovat UNICEFin tuella kunnostetun WC:n edessä Haripurin koulussa Gunassa, Madhya Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Koulu on yksi UNICEFin Wash in schools -ohjelman pilottikouluista. kehitysongelmia. UNICEF on lanseerannut Wise Water Management eli WWM-ohjelman vastauksena tähän ongelmaan. Ohjelma koostuu kolmesta elementistä: - sadeveden systemaattisesta talteenotosta - fluoriditasoja laimentavan teknologian käytöstä - harmaan veden kierrätyksestä. Harmaa vesi on sellaista vettä, joka soveltuu esimerkiksi kasteluvedeksi tai pesukäyttöön, mutta ei juomavedeksi. Lindström tukee tätä työtä Suomen UNICEFin kautta. Mukana toimintaa rahoittamassa ovat myös paikalliset ympäristö- ja terveydenhuoltoviranomaiset ja Intian Kansallinen Ympäristöinstituutti. Lasten oma oivaltaminen ja itsenäinen työskentely on tärkeää, ja sen takia kouluissa on alusta asti annettu lapsille toimintavaltuuksia ja -vastuita hygienia-asioissa. Hanke Madhya Pradeshissa jatkuu vielä kesäkuulle 2014. Tuolloin tavoitteena on, että koulut osaavat ylläpitää ja hallinnoida itsenäisesti juomaveden puhtautta, käsihygieniaa ja saniteettitiloja. Kuva: © UNICEF/India 2012/Haru 25 VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU / Palvelukulttuurin kehittäminen Palvelukulttuurin kehittäminen Palvelukulttuuri on osa Lindströmin yrityskulttuuria ja sen kehittämiseen on panostettu vuosikymmeniä. Vuosia kestäneen kehitystyön jatkeeksi vuonna 2013 käynnistyy Toisen työ tutuksi -työkierto-ohjelma, joka vie lindströmiläisiä kaikilta organisaation tasoilta noin viikon ajaksi tehtävästä ja toimipaikasta toiseen. Yksilön kehittymisen kautta myös yritys kehittyy. Vuosina 2011 ja 2012 konsernissa toteutettiin At Your Service -lautapeli jonka avulla kehitettiin yhtenäistä palvelukulttuuria koko yrityksen voimin. Peli toi esiin tarpeen tuntea paremmin eri työtehtäviä oman työn merkityksen ymmärtämiseksi. Toisen työ tutuksi -ohjelma perustuu erilaisiin työntekijävaihtoihin eli käytännön työharjoitteluun toisessa tehtävässä. Kukin osallistuja tekee noin yhden työviikon ajan joko samaa työtehtävää tai täysin erilaista tehtävää toisella paikkakunnalla, tai toisenlaista tehtävää omalla tutulla paikkakunnalla. Vuoden 2012 lopulla kokeiltu ohjelma käynnistyy vuonna 2013 laajamittaisesti Suomessa. Myös Lindströmin johto osallistuu työkierto-ohjelmaan toimimalla vaihtojaksonsa aikana tekstiilihuollon ja asiakaspalvelun työtehtävissä. Myöhemmin ohjelma otetaan käyttöön koko konsernissa ja siitä tulee pysyvä käytäntö Lindströmin henkilöstön kehittämisessä. Pilottijakson kokemukset ovat rohkaisevia – uusi työympäristö ja vaihtelu arjessa kehittävät niin osaamista kuin parantavat jaksamista. Työviihtyvyys ja -motivaatio paranevat ja palvelun laatu nousee. Työkierto-ohjelmat parantavat tutkitusti näkemystä eri työtehtävien vaatimuksista, ammattitaitoa ja monitaitoisuutta sekä kehittävät verkostoitumista. Nämä hyödyt toteutuvat myös Lindströmin Toisen työ tutuksi -ohjelmassa. Uusien kokemuksien myötä osallistujat laajentavat osaamistaan Lindströmin palveluprosessista. Kokonaisprosessin tuntemus auttaa ymmärtämään jokaisen lindströmiläisen työpanoksen merkityksen osana asiakaskokemuksen rakentumista. Asiakkaan paras palvelukokemus muodostuu koko palveluketjun saumattomasta toiminnasta. Kun organisaation sisällä ollaan tyytyväisiä työtovereiden käyttäytymiseen, palveluasenteeseen ja tiedonjakoon, se heijastuu välittömästi myös ulkoiseen palveluun. 26 Kokonaisprosessin tuntemus auttaa ymmärtämään jokaisen lindströmiläisen työpanoksen merkityksen osana asiakaskokemuksen rakentumista. VASTUURAPORTTI 2012 / YRITYSVASTUU / Palvelukulttuurin kehittäminen Uusi työympäristö ja vaihtelu arjessa kehittävät niin osaamista kuin parantavat jaksamista. 27 VASTUURAPORTTI 2012 / ASIAKAS 03 /A SIA KAS 28 VASTUURAPORTTI 2012 / ASIAKAS / Asiakassuhde - Luotettava yhteistyökumppani Asiakassuhde – Luotettava yhteistyökumppani Aito kumppanuus edellyttää keskinäistä luottamusta, jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja molemminpuolista liiketaloudellista hyötyä. Luottamusta on rakennettava pitkäjänteisesti ja vaalittava huolella. Lindström kuuntelee asiakkaitaan, ennakoi heidän tarpeitaan ja tarjoaa kilpailukykyisiä ratkaisuja kaiken kokoisille yrityksille. Asiakkaiden pyyntöihin reagoidaan viipymättä, muttei hätiköiden. Asiakassuhteet ovat kilpailuetu, ja niitä vaalitaan tämän mukaisesti. Pitkäaikainen asiakassuhde – yksi Lindströmin arvoista – ohjaa vahvasti kaikkea toimintaa ja johtamista. Asiakaslupauksen mukaisesti sovittu palvelu toimitetaan aina sovittuna aikana. Toimitusvastuu on Lindströmille kunnia-asia. Toimitusvarmuutta seurataan monella mittarilla: muun muassa ensimmäisen toimituksen toteutumista suunnitelman mukaisesti sekä lisätilausten toimitusten pysymistä aikataulussa. Ideoimme ja parannamme jatkuvasti palveluita, sillä tämä tuo niin asiakkaalle kuin myös meille paremman liiketaloudellisen hyödyn. Lindströmin tuottama palvelu on luotettavaa ja ammattitaitoista. Lindström haluaa tarjota alan parasta palvelua, joka hyödyttää asiakkaiden liiketoimintaa. Tämän takia yrityksen sisällä seurataan muun muassa, että asiakkaat saavat yhteyden asiakaspalveluun ilman viivettä. Esimerkiksi puhelinpalvelussa tämä tarkoittaa, että vastausajoissa pyritään sekuntien, 100 000 asiakaskäyntiä 200 000 asiakaspuhelua 40 000 000 palvelukäyntiä 29 VASTUURAPORTTI 2012 / ASIAKAS / Asiakassuhde - Luotettava yhteistyökumppani Asiakastyytyväisyys √ Erinomainen Toimitusvarmuus Asiakaspysyvyys √ Erinomainen √ Erinomainen ei minuuttien viiveeseen. Lindströmillä seurataan myös, että asiakaspalautteisiin vastataan ajallaan ja asianmukaisesti. rajapinnassa toimivaa henkilöstöä kuvaillaan ystävälliseksi ja palveluhenkiseksi. Lindström pyrkii vähentämään omia ja asiakkaiden ympäristövaikutuksia. Palveluiden ja tuotteiden suunnittelussa huomioidaan aina vastuullisuus, ja tuotannossa suositaan mahdollisimman ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Näin myös asiakkaamme ympäristökuormitus pienenee. Asiakkuudenhallinta Palveluiden ja palvelukulttuurin kehitys Lindströmillä palveluita innovoidaan ja kehitetään suoraan asiakkaiden tarpeisiin, ja siksi ne ovat alan parhaita. Asiakaskyselyistä saadaan vuosittain arvokasta tietoa ja palautetta, jonka ansiosta asiat voidaan tehdä jatkuvasti paremmin. Lindströmillä on laaja asiakaskunta ja pitkät asiakassuhteet, ja tällä tiellä halutaan myös jatkaa. Lindström tutustuu huolella asiakkaiden liiketoimintaan ja pyrkii todella ymmärtämään sitä. Tämä takaa sen, että Lindström voi tarjota räätälöityä palvelua ja keksiä uusia luovia ratkaisuja, jotka hyödyttävät asiakkaita. Palvelukulttuurin parantaminen oli yksi Lindströmin tärkeimmistä tavoitteista vuonna 2012. Vahva sisäinen palvelukulttuuri säteilee suoraan asiakkaille, ja tästä syystä palvelukulttuurin kehittämiseen panostettiin merkittävästi. Kaikkia lindströmiläisiä kannustettiin palvelualttiuteen, minkä lisäksi yhteistä päämäärää kirkastettiin ja korostettiin jokaisen työntekijän merkitystä yritykselle. Palvelulla parhaaksi -ohjelman yhteydessä toteutettujen kyselytutkimusten perusteella tehdyt toimenpiteet paransivat palvelukulttuuria. Asiakastyytyväisyys Lindströmillä on erittäin tyytyväisiä asiakkaita. Asiakastyytyväisyyttä mitataan kahdesti vuodessa kaikissa niissä yhtiöissä, joiden toiminta on vakiintunutta. Asiakastyytyväisyys on jo vuosien ajan pysynyt erittäin hyvällä tasolla ja parani edelleen vuonna 2012. Myös asiakaspysyvyys on kaikissa toimintamaissa erittäin korkea: asiakkaat luottavat Lindströmin palveluihin vuodesta toiseen. Konsernin tytäryhtiö Comforta tarkastelee myös asiakkaidensa tyytyväisyyttä säännöllisesti, ja asiakastyytyväisyys on Comfortallakin pysynyt erittäin hyvällä tasolla. Asiakastyytyväisyyttä mitataan toiminnan eri osa-alueilla. Asiakkailta kysytään muun muassa, mitä mieltä he ovat asiakassuhteesta, asiakaspalvelusta, palvelun ja tuotteiden laadusta sekä eri palveluiden toimittamisen varmuudesta. Asiakkaiden mielipiteitä kysytään lisäksi palveluedustajista ja laskutuksesta. Vastauksista näkee, että Lindström on asiakkaiden mielestä luotettava ja osaava asiantuntija. Asiakkaat ovat olleet erityisen tyytyväisiä palveluedustajiin ja lisäksi asiakas30 Asiakkuudenhallintaa kehitetään Lindströmillä keskitetysti. Tavoitteena on hyvin johdettu ja hallittu asiakassuhteen hoito koko asiakkuuden elinkaaren ajan. Asiakkaiden saaman palvelun tulee olla tasalaatuista riippumatta heitä palvelevasta yhtiöstä ja palvelukeskuksesta. Asiakkuudenhallintaan panostetaan sekä tekniikan, osaamisen että erilaisten käytännön toimintamallien keinoin. Lindström on määritellyt asiakassuhteiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen toimintamallit, jotka takaavat edellytykset hyvälle kumppanuudelle. Mallissa otetaan kantaa esimerkiksi eri asiakastyypeittäin säännöllisen yhteydenpidon rytmiin sekä säännöllisten tapaamisten perussisältöön. Asiakkuudenhallinnan malliin kuuluu myös määritteet siitä, miten Lindström hoitaa suhteet ja palvelun kattavasti asiakkaan organisaatioon, aina johdosta käytännön toteutukseen saakka. Mallissa määritellään myös kunkin lindströmiläisen roolit asiakassuhteen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tässä mallissa tärkeintä on Lindströmin ja asiakkaan välinen jatkuva vuoropuhelu, jonka ylläpidosta lindströmiläiset ovat vastuussa. Tuote- ja palvelumarkkinointi Lindström noudattaa palveluidensa markkinoinnissa Kansainvälisen Kauppakamarin ohjeita vastuullisesta mainonnasta ja markkinoinnista elinkeinoelämälle (Consolidated ICC Code of Advertising and Marketing Communication Practice) sekä yhtiössä noudatettavaa Ateenan koodiin perustuvaa viestinnän eettistä ohjeistusta. Tärkeintä on Lindströmin ja asiakkaan välinen jatkuva vuoropuhelu, jonka ylläpidosta lindströmiläiset ovat vastuussa. VASTUURAPORTTI 2012 / ASIAKAS / Asiakassuhde - Luotettava yhteistyökumppani Case/ Asiakkaan osallistaminen palvelukulttuurin kehittämiseen Oppiminen ja innovaatiot ovat lindströmiläisille tärkeitä. Teemme vuosittain yli 100 000 asiakastapaamista, ja kehitämme asiakaskohtaamisia jatkuvasti. Osallistamme asiakkaita myös henkilöstömme kehittämiseen. Syyskuussa 2012 toteutimme Suomessa valmennuksen, johon osallistui noin 250 henkeä eri puolilta organisaatiota. Valmennuspäivän aikana vierailimme kahdessakymmenessä suuressa asiakasyrityksessä, kymmenen hengen ryhmissä. Eri tehtäväalueilta ja organisaatiotasoilta muodostettujen ryhmien tehtävänä oli analysoida yhdessä asiakkaiden kanssa tilannetta ja tuottaa kehitysehdotuksia asiakassuhteen ja palvelun kehittämiseksi. Arvioimme sillä hetkellä asiakkaan käytössä olevat palvelut ja niiden toimivuuden, ja samalla mietimme, mitä lisäarvoa voisimme tuottaa kokonaisvaltaisemmalla palvelulla. Mietimme asiakkaan kanssa yhdessä, miten voisimme parhaiten hoitaa kaikki asiakkaan tarpeet ja tehdä sen täydellisesti. Tehtävän avulla varmistimme, että organisaatiomme ymmärtää kokonaisuutena, mikä sen yhteinen tehtävä on: palvella asiakasta ja tuottaa tälle lisäarvoa. Valmennuspäivän ansiosta kehitimme merkittävästi osaamistamme ja löysimme paljon konkreettisia kehityskohteita. Kiitämme vielä kerran kaikkia mukana olleita kumppaneita. 31 VASTUURAPORTTI 2012 / TALOUS 32 VASTUURAPORTTI 2012 / TALOUS / Taloudellinen vastuu Taloudellinen vastuu Lindström-konserniin kuuluvat emoyhtiö Lindström Oy, sen suomalainen tytäryhtiö Comforta Oy sekä Lindström-tytäryhtiöt Euroopassa ja Aasiassa sekä Comfortan tytäryhtiöt Suomessa ja Ruotsissa. Lindström Oy:n osakekanta koostuu 43 000 yhtäläisestä, nimellisarvoltaan 262 euron osakkeesta. Lindströmin tavoite on kasvaa voimakkaasti. Yhtiön visiotavoite 400 miljoonan euron liikevaihto vuonna 2016 edellyttää konsernilta kasvua kaikilla toiminnan osa-alueilla. Lindström rahoittaa kasvunsa pääosin tulorahoituksen turvin, joten toiminnan on oltava myös kannattavaa. Kasvu ja kannattavuus Vuonna 2012 Lindström-konsernin kasvu kiihtyi edellisvuoteen verrattuna. Konsernin liikevaihto kasvoi 9,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 288 miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevaihto kasvoi 6,9 prosenttia ja oli 156 miljoonaa euroa. Kasvua tapahtui kaikilla liiketoiminnan alueilla, sekä maantieteellisesti että palveluittain. Suomen toimintojen osuus liikevaihdosta on edelleen suurin, noin kaksi kolmasosaa koko yhtiön liikevaihdosta. Suomen toimintojen kasvua vauhditti osaltaan vuoden 2011 loppupuolella toteutettu liiketoimintakauppa. Suomen ulkopuoliset yhtiöt kasvattivat edelleen osuuttaan koko konsernin liikevaihdosta. Euroopan ja Aasian tytäryhtiöiden osuus liikevaihdosta on kasvanut 1,6 prosenttia viime tilikaudesta. Kasvu oli erityisen voimakasta Venäjällä, Ukrainassa, Baltiassa, Kiinassa sekä Intiassa. Pääosin kasvu syntyi olemassa olevan asiakaskannan kasvusta. Liiketoiminnan kasvua vauhdittivat osaltaan Venäjällä ja Liettuassa toteutetut mattoliiketoimintakaupat. Yhtiön kannattavuus on parantunut edellisestä tilikaudesta, konsernin voitto ennen veroja oli 25,7 miljoonaa euroa eli hieman yli kaksinkertainen vuoteen 2011 verrattuna (11,9 miljoonaa euroa). Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 23,7 miljoonaa euroa. Kannattavuuden parantumiseen vaikutti oleellisesti tekstiilien hankinnan ja hyödyntämisen tehostaminen sekä toimet, joilla yleiskustannusten osuus saatiin pidettyä maltillisena. Asiakashinnoissa ei ole tapahtunut merkittävää kannattavuutta parantavaa kehitystä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että sijoitetun pääoman tuotto yltää yli 20 prosenttiin. Vuonna 2012 sijoitetun pääoman tuotto oli 16,7 prosenttia (8,5 % vuonna 2011). Tuotto kehittyi parantuneen tuloksen myötä, mutta jää edelleen pitkän tähtäimen tavoitteesta. Investoinnit Vuosi 2012 oli maltillisten investointien vuosi. Merkittävimmät investoinnit tehtiin Euroopan ja Aasian tytäryhtiöiden kapasiteetin lisäämiseen ja uusien palvelukeskusten perustamiseen Sloveniaan Logateciin, Venäjälle Moskovaan ja Intiaan Panchkulaan, Kolkataan ja Bengaluruun. Euromäärältään investoinnit olivat 10,3 miljoonaa euroa kun ne vuonna 2011 olivat 30,5 miljoonaa euroa. Yritysostot Yritys- ja liiketoimintaostoja tehdään vain silloin, kun ne tukevat olemassa olevaa toimintaa ja niiden liiketoiminta on helposti integroitavissa Lindströmin operatiiviseen toimintaan. Vuonna 2012 yhtiö teki yhden mattoliiketoimintakaupan EteläVenäjällä ja yhden Liettuassa. Rahoitus Rahoituksellisesti Lindström ei halua ottaa merkittäviä riskejä. Vuoden 2012 omavaraisuusaste oli 77,4 prosenttia. Kasvu rakennetaan pääosin tulorahoituksen turvin ja ulkopuolista rahoitusta hankitaan lähinnä merkittävien investointien tuomiin rahoituspiikkeihin hyvän maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kun omavaraisuus pysyy yli 60 prosentissa, varmistetaan riittävä puskuri mahdollisten likviditeettivaihteluiden hallintaan. Pankkilainoitusta yhtiössä käytetään tasoittamaan kassavirtaa sekä varmistamaan aloittavien tytäryhtiöiden toiminnan sujuva käynnistyminen. Vuonna 2012 pankkilainaa nostettiin toiminnan laajentamiseen Aasian tytäryhtiöissä. Vuoden 2012 lopussa konsernissa oli pankkilainoja yhteensä 10,8 miljoonaa euroa (8,5 miljoonaa euroa vuonna 2011). Konsernissa olevat pankkilainat ovat ulkomaisille tytäryrityksille kohdennetusti emoyhtiön kautta neuvoteltuja luottoja. Maksuvalmius Lindström-konsernin maksuvalmiutta mitataan Quick Ratiolla, joka mittaa yhtiön valmiutta selviytyä lyhytaikaisista veloistaan nopeasti rahaksi muutettavilla omaisuuserillään. Vuoden 2012 Quick Ratio oli 2,6. Yhtiön pitkän tähtäimen tavoite on 1,2, eli nopeasti rahaksi muutettavaa omaisuutta tulee olla 20 prosenttia enemmän kuin lyhytaikaisia velkoja. Hyvä maksuvalmius mahdollistaa häiriöttömän maksuvelvoitteiden hoitamisen yrityksen sidosryhmille ja luo joustavuutta tehdä hankintoja tarvittaessa nopeallakin aikataululla. 33 VASTUURAPORTTI 2012 / TALOUS / Taloudellinen vastuu Henkilöstö Konsernissa oli työsuhteessa vuoden 2012 lopussa 2 750 henkilöä, joista 46,7 prosenttia oli Euroopan ja Aasian tytäryhtiöiden palveluksessa. Keskimäärin konsernissa työskenteli vuoden aikana 2 463 henkilöä. Konsernin henkilöstökulut vuonna 2012 olivat 82,2 miljoonaa euroa. epävarmuudet saattavat heijastua myös Lindströmin yritystoimintaan joko asiakkaiden taloudellisen tilanteen muutosten tai toiminta-alueiden valuuttojen epäsuotuisten kurssikehitysten kautta. Yhtiön kannattavuus pystytään varmistamaan aktiivisella asiakasyhteistyöllä ja jatkuvalla prosessien tehostamisella. Yhtiön toiminnan jatkuvuus on varmistettu tarkoituksenmukaisella vakuutusturvalla. Katsaus vuoteen 2013 Velvoitteet ja toiminnan kehittäminen Vuonna 2013 sekä emoyhtiön että koko Lindström-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan edelleen. Kannattavuuden odotetaan pysyvän vähintäänkin nykyisellä tasolla jatkuvan kehittämisen tuloksena. Yhtiön kehitystoiminta kohdistuu pääosin palvelukonseptien ja -prosessien mallintamiseen ja kehittämiseen. Lisäksi kehitystyötä tehdään tuotesuunnittelun ja hankintatoiminnan saralla. Kehitystoimintaan liittyvät panostukset kirjataan liiketoiminnan kuluiksi. Vuoden 2013 investointien arvioidaan olevan vuoden 2012 investointeja suuremmat. Suomessa investoinnit keskittyvät palvelukeskusmodernisointeihin Hollolassa, Hämeenlinnassa ja Espoossa. Comforta Oy:lle avataan lisäksi uusi palvelukeskus Ouluun. Konsernissa uusia palvelukeskuksia perustetaan Valko-Venäjälle, Kroatiaan, Ukrainaan, Intiaan ja Venäjälle. Näköpiirissä ei ole liiketoimintaan tai rahoitukseen liittyviä merkittäviä riskejä, vaikka Euroopan kansantalouksiin liittyvät Maksut viranomaisille Vuonna 2012 Lindström-konserni maksoi 50,9 miljoonaa euroa (40,4 M€ vuonna 2011) veroja ja muita viranomaisvelvoitteita. Näistä emoyhtiö eli Lindström Oy maksoi arvonlisäveroa, tuloveroa, operatiivisia veroja ja palkkojen ennakonpidätyksiä yhteensä 28,4 miljoonaa euroa (19,5 M€ vuonna 2011). Konsernin eläke- ja sosiaalikulumaksut olivat 19 miljoonaa euroa Liikevaihto (M€/vuotuinen kasvuprosentti) Nettovoitto (M€) Sijoitetun pääoman tuotto (%) 300 30 30 242,4 249,4 262,4 28,3 26,3 25 25 22,4 200 19,3 20 22,5 20,1 20 16,7 150 tavoite 20 250 288,0 251,1 15 15 100 10 50 10,0 10 8,5 7,2 10,4 2,9 0 5,2 9,8 5 5 -3,5 -50 0 0 2008 2009 2010 2011 2012 2008 Omavaraisuusaste Quick Ratio 100 3,5 2009 2010 2011 2008 2012 2009 2010 2011 2012 Liikevaihdon muutos % = tilikauden liikevaihto – edellisen tilikauden liikevaihto 79,6 81,5 77,9 60 2,6 2,6 2,5 Sijoitetun pääoman tuotto % = nettotulos + verot + rahoituskulut +/– kurssierot 2,0 1,8 1,0 20 0,5 0 2009 2010 2011 2012 Omavaraisuusaste = oma pääoma % taseen loppusumma Quick ratio = rahoitusomaisuus 0,0 2008 % oma pääoma + korollinen vieras pääoma (kahden viimeisen tilikauden keskiarvo) 1,6 1,5 40 Nettovoitto = tilikauden voitto +/– edellisen tilikauden verot +/– satunnaiset erät 3,0 77,4 tavoite 1,2 77,2 tavoite 60 80 x 100 edellisen tilikauden liikevaihto 3,1 lyhytaikainen vieras pääoma – saadut ennakot 2008 2009 2010 2011 2012 Lindströmin taloudelliset tavoitteet perustuvat kasvun ja riittävän tuottotason ylläpitämiseen. Viisi tunnuslukua kuvaavat yhtiön kasvustrategian toteuttamista niin, että toiminta on taloudellisesti kannattavaa ja rahoituksellisesti tehokasta niin lyhyellä kuin pitkällä aikajänteellä. Taloudellisesti vakaa ja hyvän maksuvalmiuden omaava yhtiö luo hyvät edellytykset vastuulliselle yritystoiminnalle. Lindströmillä on mahdollisuus valita eettinen, arvojen mukainen toimintamalli myös niissä tilanteissa, joissa se ei ole lyhyellä tähtäimellä taloudellisesti kannattavin vaihtoehto. 34 VASTUURAPORTTI 2012 / TALOUS / Taloudellinen vastuu (16,9 M€ vuonna 2011). Emoyhtiön osalta pakollisia sosiaalikulu- ja eläkemaksuja maksettiin valtiolle 10,4 miljoonaa euroa (8,7 M€ vuonna 2011). Konsernissa toimitetuista verotarkastuksista ei ole syntynyt merkittäviä veroseuraamuksia. Saatavien hallinta Käyttöpääoman hallinta on viime vuosien taloudellisten vaihteluiden vuoksi ollut haasteellista. Lindström on kaikissa yhtiöissään kehittänyt saatavien hallintaa parantamalla laskutukseen ja reklamaatioihin liittyviä prosessejaan. Huolehtimalla että laskut lähtevät ajoissa ja oikeansisältöisinä, sekä hoitamalla laskutukseen liittyvät asiakaspalautteet viivytyksettä, luodaan asiakkaille mahdollisuus suorittaa maksunsa ajoissa. Lindström noudattaa myös tiukkaa ja johdonmukaista perintäpolitiikkaa. Vain siten voidaan torjua merkittävät luottotappioriskit ja taata kaikille maksaville asiakkaille mahdollisimman kustannustehokas palvelu, jossa jokaista asiakasta kohdellaan tasavertaisesti ja kohtuullisten maksuehtojen puitteissa. Taloushallinnon järjestelmiä kehitetään Taloushallinnon toimintaa kehitetään konsernissa jatkuvasti tukemaan kansainvälistä kasvua. Vuonna 2010 käynnistettiin taloushallinnon järjestelmäuudistus, jossa otetaan käyttöön koko konsernissa uusi, useita taloushallinnon toimintoja kattava toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmäuudistuksen tavoitteena on uusien toimintojen avulla yksinkertaistaa ja tehostaa taloushallinnon prosesseja sekä nopeuttaa raportointia. Uusi järjestelmä otetaan vaiheittain käyttöön kaikissa konsernin toimintamaissa ja yhtiöissä. Suomessa järjestelmä on pääosin jo käytössä ja vuoden 2012 aikana aloitettiin järjestelmän käyttöönottoprojektit myös tytäryhtiöissä. Raportointivuoden aikana konserni otti käyttöön rullaavan ennustamisen käytännön ja sitä tukevan järjestelmän. Uusi lähestymistapa tukee johtamistavan muutosta nopeammin reagoivaksi ja eteenpäin katsovaksi. Uusi työkalu modernisoi selkeästi johdon mahdollisuutta analysoida liiketoimintaa ja kehittää sitä etupainotteisesti. Emoyhtiössä vuonna 2012 käyttöönotettu uusi laskutusjärjestelmä auttoi kehittämään sekä laskutusprosessien nopeutta että paransi myyntisaamisten kiertonopeutta. Myös Euroopassa ja Aasiassa kehitys on ollut lievästi positiivista toiminnan yleisen kehittämisen kautta. Konsernin liikevaihdon jakauma (T€) Suomi Kansainväliset toiminnot 2008 2009 2010 2011 2012 161 732 161 973 164 629 168 624 180 359 89 338 80 426 84 818 93 761 107 611 2012 Osuus lv:sta 2011 Osuus lv:sta Liikevaihdon jakautuminen eri sidosryhmille (T€) Liikevaihto asiakkailta 287 970 262 385 Rahoitustuotot 459 912 Muut tuotot 225 393 Liiketoiminnan tulovirta 288 654 263 690 Raaka-aineet ja tuotteet -58 703 -20,4 -59 183 Energiahankinnat -14 747 -5,1 -13 817 -5,3 Alihankkijatyö -44 953 -15,6 -42 847 -16,3 Muut hankinnat toimittajilta -42 214 -14,7 -42 518 -16,2 Liiketoiminnan lisäarvo toimittajasuoritusten jälkeen 128 037 44,5 105 325 40,1 Palkat ja korvaukset henkilöstölle -67 753 -23,5 -61 940 -23,6 Verot ja sosiaalikulut viranomaisille -23 728 -8,2 -20 279 -7,7 36 556 12,7 23 106 8,8 Korot rahoittajlle -1 036 -0,4 -673 -0,3 Osingot osakkeenomistajille -6 751 -2,3 -9 030 -3,4 Liiketoiminnan lisäarvo investointeihin ja toiminnan kehittämiseen 28 769 10,0 13 403 5,1 Liiketoiminnan lisäarvo rahoittajille -22,6 35 VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ 36 VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ / Vastuu ympäristöstä Vastuu ympäristöstä Hyvinvoiva ympäristö on Lindströmille tärkeä, ja siksi ympäristökuormitusta pyritään jatkuvasti pienentämään. Selkeät ympäristötavoitteet asetetaan konsernissa aina visiokaudeksi ja niiden toteutumista seurataan valituilla mittareilla. Joka vuodelle valitaan lisäksi omat painopisteet, joihin panostetaan kyseisenä vuonna erityisen vahvasti. kuudesta pesulateollisuuden tyypillisillä tunnusluvuilla. Vuonna 2012 Lindströmin kokonaistuotanto pestyinä tekstiilikiloina oli 152 miljoonaa kiloa (141 miljoonaa kiloa vuonna 2011). Vuonna 2012 päivitettiin tavoitteet, jotka tähtäävät visioon 2016. Tavoitteena on vähentää veden- ja energiankulusta sekä etsiä uusia keinoja hyödyntää tekstiilijätettä. Näihin tavoitteisiin pyrkiminen alkoi lupaavasti heti ensimmäisenä vuonna. Vuonna 2012 onnistuttiin jälleen vähentämään veden ja energian keskimääräistä kulutusta pestyä tekstiilikiloa kohden. Lisäksi tehtiin hyvää pohjatyötä selvittämällä laajasti, miten tekstiilijätettä voisi kierrättää tehokkaammin. Ympäristötyön visio on vähentää energian- ja vedenkulutusta sekä löytää uusia tapoja hyödyntää tekstiilijätettä. Tässä osiossa esitellään Lindströmin ympäristövaikutuksia ja sitä määrätietoista työtä, jolla niitä pyritään jatkuvasti pienentämään. Ympäristökuormituksen pienentäminen on tärkeää, sillä se parantaa ympäristön hyvinvointia. Siitä on kuitenkin etuja myös henkilöstölle ja asiakkaille. Taloudelliset hyödyt esimerkiksi energian- ja kemikaalikulutuksen pienentyessä ovat merkittäviä. Lindströmin ympäristövaikutukset Lindström tarkastelee tekstiilihuollosta syntyviä ympäristövaikutuksia konsernitasolla ja pyrkii pienentämään kunkin vaikutuksen ympäristöjälkeä. Lindströmin ympäristövaikutukset ovat: › › › › › › › vedenkulutus energiankulutus jätevesi pesukemikaalit jätteet jakelu ja sen aiheuttamat päästöt hiilidioksidipäästöt Tässä raportissa kerrotaan Lindströmin energian- ja vedenkulutuksen absoluuttiset kokonaismäärät sekä ominaiskulutukset. Liiketoiminnan kasvu lisää energian ja veden kokonaiskulutusta, joten pelkästään absoluuttisten määrien tarkastelu ei kerro, kuinka ympäristötyössä on kehitytty. Kehityksestä ja ekologisuudesta kertoo sen sijaan ominaiskulutus, eli se, kuinka paljon energiaa tai vettä on kulunut tuotettua yksikköä kohden. Ominaiskulutus kertoo tuotannon ekologisesta tehok- Lindströmin ympäristöpolitiikka Lindström on allekirjoittanut kansainvälisen Kestävän kehityksen peruskirjan, jonka myötä se sitoutuu ottamaan suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioon ympäristövaikutuksen, sekä täyttämään lakien ja asetusten vaatimukset. Jokainen palvelukeskus laatii vuosittain ympäristöohjelman, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet kuormituksen pienentämiseksi. Tämä takaa, että ympäristönsuojelun taso nousee jatkuvasti koko konsernissa. Lindströmin henkilökunta koulutetaan tuntemaan tehtäviinsä liittyvät ympäristövaikutukset ja työskentelemään ympäristön kannalta vastuullisella tavalla. Ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista kerrotaan alihankkijoille ja heidän edellytetään noudattavan ympäristömyötäisiä toimintatapoja. Lisäksi Lindström edellyttää merkittävimmiltä tavarantoimittajiltaan selvitystä ympäristöasioiden hoidosta. 37 VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ / Vastuu ympäristöstä Lait Lindströmin emoyhtiö ja tytäryhtiöt noudattavat kansallista lainsäädäntöä ja EU-alueella myös EU-lainsäädäntöä. Lindströmin ja Comfortan toimipisteillä on paikallisen lainsäädännön edellyttämät ympäristöluvat, joiden ehtojen toteutumista seurataan. Ympäristösertifikaatti Koko kansainvälisen toiminnan kattava ISO 14001 ympäristöjärjestelmän sertifiointi. Pohjoismainen Joutsenmerkki Lindströmin Hygieniapalveluiden kangasrullapyyhepesuloilla Suomessa ja Comfortan kaikilla kolmella hotelli- ja ravintolatekstiilipesulalla Ruotsissa. Ympäristötyön tavoitteet 2012 – 2016 Lindströmin ympäristötyötä johdetaan konsernitasoisten pitkän tähtäimen tavoitteiden avulla. Vuoden 2012 alussa määriteltiin uudet tavoitteet visiokaudelle, vuoteen 2016. Tavoitteena on: › › › vähentää vedenkulutusta vähentää energiankulutusta parantaa tekstiilijätteen hyötykäyttöä Absoluuttinen vedenkulutus kasvaa väistämättä yhtiön kasvun myötä, ja siksi Lindströmille oleellisempi mittari on veden kulutus pestyä kiloa kohden eli l/kg. Absoluuttinen vedenkulutus kääntyi laskuun vuonna 2009, minkä jälkeen se on laskenut merkittävästi aina vuoteen 2011 saakka. Vuonna 2012 veden absoluuttinen kulutus tasaantui, ja säilyi lähes edellisvuoden tasolla. Viime vuosien positiivinen kehitys on antanut aihetta olla tyytyväinen. Lindström onnistui vuonna 2012 pienentämään veden ominaiskulutusta, ja nyt tavoitteena on säilyttää tämänhetkinen vedenkulutuksen taso. Energiatehokkuutta on parannettu jatkuvasti systemaattisen pesumenetelmäkehityksen ja energiaa säästävän prosessitekniikan avulla. Konsernissa aloitettiin vuonna 2009 pesumenetelmäkehityshanke, jolla pyrittiin veden, energian ja pesuaineiden kulutuksen vähentämiseen pesutuloksen kärsimättä. Kehitys on tuottanut tulosta ja vuonna 2012 onnistuttiin säästämään aiempaa enemmän vettä, energiaa ja pesuaineita. Tätä työtä jatketaan myös vuonna 2013. Uusina energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävinä toimenpiteinä tutkitaan erityisesti kuivureiden ja kiinteistöjen lämmityksen energiatehokkuutta. Lisäksi Intiassa testataan uusiutuvan aurinkoenergian hyödyntämistä prosessiveden lämmittämisessä. Konsernitasolla tavoitellaan kahden prosentin nousua energiatehokkuudessa vuonna 2013. Vuonna 2012 selvitettiin laajasti, miten tekstiilijätteen saisi entistä tehokkaammin kierrätykseen. Tällä hetkellä poistotekstiileitä on onnistuttu kierrättämään paremmin Suomessa kuin Euroopassa ja Aasiassa. Vuonna 2016 tavoitteena on, että jopa 90 prosenttia poistotekstiileistä menisi hyötykäyttöön. Yksi vuoden 2013 tärkeimmistä tavoitteista onkin löytää uusia tapoja lisätä tekstiilijätteen hyötykäyttöä. Aiheesta voi lukea lisää sivulta 39. Ympäristötyön painopisteet 2012 Lindströmillä määritellään vuosittaiset ympäristötyön painopisteet, joiden tarkoitus on edelleen kehittää palvelukeskuksien prosesseja niin ympäristötavoitteiden, tuotevastuun kuin työturvallisuuden näkökulmista. Ympäristötyön painopisteitä vuonna 2012 olivat kemikaaliturvallisuus ja pesuprosessin laatuun ja hygienisyyteen liittyvä prosessinvalvonta. Kemikaaliturvallisuus otettiin painopisteeksi vuonna 2010 auditoinneissa tulleiden havaintojen perusteella. Havainnot koskivat lähinnä hätäsuihkuja ja henkilönsuojaimia, joita ei löytynyt kaikista pesuainevarastoista riittävästi. Kemikaaliturvallisuuteen päätettiin panostaa kokonaisuutena, ja kemikaalien käsittelyyn liittyvät terveys-, työturvallisuus- ja ympäristöriskit kartoitettiin. Kolmen vuoden aikana palvelukeskusten kemikaaliturvallisuus on nostettu tasolle, johon voi olla tyytyväinen. Pesuprosessin laadun ja hygieenisyyden valvonta on ollut niin ikään painopisteenä kolmen vuoden ajan, ja myös vuonna 2012. Pesuprosessinvalvonta on oleellista paitsi tekstiilejä Ympäristötyön toteuma 2012 ja tavoitteet 2016 Vedenkulutus Energiankulutus Tekstiilijätteen hyötykäyttöaste 38 2012 2016 7,1 l/kg 7,1 l/kg 1,15 kWh/kg 1,05 kWh/kg 73 % 90 % VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ / Vastuu ympäristöstä käyttävän asiakkaan, myös tekstiilien elinkaaren näkökulmasta. Lisäksi prosessin laadunvalvonnalla varmistetaan, että pesuprosessin ympäristövaikutukset, kuten veden, energian ja pesuaineiden kulutus pysyy halutulla tasolla. Ammattitaitoinen ja asiantunteva työskentely kaikilla tasoilla on oleellista. Kolmen vuoden aikana pesuprosessin laadunvalvonta on tarkentunut ja parantunut. Koska kemikaaliturvallisuus ja pesuprosessin laadunvalvonta ovat kehittyneet hyvin, valittiin vuodelle 2013 uudet painopisteet. Uudet painopisteet ovat energiansäästö, tekstiilijätteen hyötykäytön parantaminen ja jätevedenkäsittelyn kehittäminen. Energiankulutukseen ja tekstiilijätteeseen panostaminen liittyy vahvasti vuodelle 2016 asetettuihin visiotavoitteisiin. Materiaalitehokkuus Tekstiilipalvelujen materiaalitehokkuus perustuu tuotteen – kuten työvaatteiden tai mattojen – pitkään käyttöikään ja koko elinkaaren hallintaan ympäristön kannalta parhaalla tavalla. Tekstiilipalveluketjun ekotehokkuus muodostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat: › › › tuotteiden valinta ja hankinta, huolto- ja palveluprosessi käytön aikana sekä loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen Pitkän käyttöiän lähtökohtana ovat mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeisiin ja käyttöolosuhteisiin sekä teolliseen huoltoprosessiin soveltuvat tuotteet. Käytön aikana pesun ja viimeistelyn kuluttava vaikutus minimoidaan ja käytössä rikkoontuneet tuotteet korjataan. Jotta tuotteen koko elinkaari olisi hallinnassa, loppuun käytetyn tuotteen hävittämisestä huolehditaan jätelain ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tekstiilipalvelun ekotehokkuus Tekstiilipalvelun materiaalitehokkuus heijastuu myös asiakkaalla syntyvän jätteen määrään. Kierrätettävä tekstiilituote voi korvata kertakäyttöisen tuotteen ja vähentää sitä kautta syntyvää jätettä. Puhtaat tuotteet pakataan pestäviin kangassäkkeihin ja suojahuppuihin kertakäyttöisten pakkausmateriaalien sijaan. Lindström seuraa lainsäädännön muutoksia ja kehittää jatkuvasti parempia tapoja kierrättää tekstiilijätettä. Case/ Poistotekstiilistä raaka-aineeksi Lindström seuraa lainsäädännön muutoksia ja valmistautuu jo vuoden 2016 mahdolliseen uudistukseen: tekstiilijätettä ei Suomessa todennäköisesti saa enää kolmen vuoden päästä viedä kaatopaikalle. Parhaillaan valmisteltava kaatopaikka-asetus tähtää siihen, että jatkossa kaikki tekstiilijäte kierrätetään mieluiten uutena tuotteena tai materiaalina, tai sitten energiana energianpoltossa. Lindström ei ole Suomessa toimittanut vuosiin tekstiilijätettä kaatopaikalle vaan se on hyödynnetty kierrätykseen ja energiantuotantoon. Tavoitteenamme on kuitenkin jatkuvasti edelleen kehittää tekstiilien kierrätettävyyttä hyötykäyttöön. Pyrimme siihen, että suuri osa nyt energiapolttoon menevästä tekstiilijätteestä voitaisiin hyödyntää materiaalina tai tuotteena. Lähdimme vuonna 2012 yhteistyökumppaniksi Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimaan hankkeeseen, joka selvittää tekstiilijätteen kierrättämisen mahdollisuuksia ja esteitä. Lindström tuo hankkeeseen yritysnäkökulman ja arvioi, mitkä kierrätysvaihtoehdot ovat kannattavia ja mahdollisia yrityksille. SYKEn hankkeen lisäksi kartoitimme vuonna 2012 yrityksen sisällä perusteellisesti mattojen ja työvaatetekstiilien kierrätystä: selvitimme, mitä kierrätysvaihtoehtoja olemme jo kokeilleet, ja millaisia onnistumisia ja haasteita kokeiluissa kohtasimme. Selvitykseen on lisäksi kerätty uusia kierrätysideoita matto- ja työvaatetekstiileille, joita Lindström voi seuraavaksi kokeilla. Saimme näistä selvityksistä paljon tärkeää tietoa, mutta toistaiseksi emme ole löytäneet kattavaa ratkaisua. Suurimmat haasteet liittyvät tekstiilierien tasalaatuisuuteen ja taloudellisesti järkeviin kierrätysmenetelmiin. Pienten erien kierrätys on mahdollista ja niitä toteutetaan jatkuvasti. Suurten, sekalaatuisten tekstiilimassojen kierrätys, siten että raaka-aineen elinkaarta saadaan jatkettua merkittävästi, on haaste johon etsimme tulevaisuudessa aktiivisesti ratkaisua. Jatkamme Lindströmillä eri kierrätysvaihtoehtojen etsimistä ja kokeilua, jotta saisimme tulevaisuudessa tekstiilijätteen kustannustehokkaasti hyötykäyttöön. Kun jokin kierrätyskokeilu toimii Suomessa, laajennamme koko menetelmän tai osia siitä koko toimintamme kattavaksi. 39 VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ / Vastuu ympäristöstä Likaisten tekstiilien sisältämät haitalliset aineet, kuten öljyt ja raskasmetallit, päätyvät pesun tuloksena pesulan jätteeksi, jonka asianmukaisesta hävittämisestä vastaa Lindström. Erityisesti teollisuuspyyhkeet ja imeytysmatot, mutta myös työvaatteet, sitovat haitallisia aineita ja siirtävät ongelmajätteen tekstiilivuokraajan käsiteltäväksi. Jos asiakas käyttäisi niiden sijaan ostovaatteita tai kertakäyttöisiä pyyhkeitä ja trasselia, niiden sisältämät ongelmajätteet saattaisivat joutua viemäriverkostoon tai kaatopaikoille. Moduuli on joustava Materiaalitehokkuus näkyy myös Lindströmin modulaarisessa toimintamallissa, jota sovelletaan kaikissa toimintamaissa. Moduulipesuloiden tilankäyttö on tehokasta ja toimintamallit standardoituja. Pienet yksiköt sijoitetaan lähelle asiakasta, mikä vähentää kuljetusmatkoja ja siten kuljetusten päästöjä. Oleellista on myös valmiiden vuokratilojen hyödyntäminen. Uusi moduulipesula sijoitetaan mieluiten olemassa oleviin tiloihin, jolloin minimoidaan rakentamisesta aiheutuvaa välillistä materiaalin- ja energiankulutusta. Poistotekstiilit hyötykäyttöön Kaikki Suomessa tuotetut poistotekstiilit päätyvät energia- tai muuhun hyötykäyttöön: rullapyyhkeet ja osa hotellitekstiileistä leikataan rasuiksi ja myydään asiakkaille sellaisiin käyttökohteisiin, joissa ei voi käyttää kierrätettävää pyyhettä. Loput hotellitekstiilit toimitetaan alihankkijoiden kautta hyötykäyttöön: niistä tehdään rasuja, kehrätään kierrätyslankaa tai leikataan matonkuteita. Suomen ulkopuolella Euroopassa poistotekstiileistä hyödynnetään osa polttamalla se energiaksi, mutta osa poistotekstiileistä päätyy edelleen kaatopaikoille. Lindström-konsernissa etsitään jatkuvasti uusia kestävän kehityksen mahdollisuuksia tekstiilien kierrätykselle ja uusiokäytölle. Vuonna 2012 tehtiin yrityksessä laajaa selvitystyötä aiheesta. Kierrätysmahdollisuuksien löytäminen on haastavaa, mutta Lindström jatkaa vuonna 2013 uusien mahdollisuuksien kartoittamista. Tavoitteena on nostaa konsernin tekstiilijätteen hyötykäyttöaste 73 prosentista 90 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Energiatehokkuus Energiakustannusten jatkuva nousu ja yleiset teollisuusprosesseille asetetut energiatehokkuusvaatimukset ovat vauhdittaneet tekstiilihuollon prosessitekniikan kehitystä. Pesuaine- ja konetoimittajien innovatiiviset ratkaisut ovat antaneet uudet työkalut pesuprosessin kokonaisedullisuuden ja ekologisuuden parantamiselle. Käytössä oleva tekniikka on kehittynyt harppauksin. Uusien pesumenetelmien alhaisempi pesulämpötila, lyhyempi prosessiaika ja tehokkaampi energiankäyttö ovat myös parantaneet pesuloiden energiatehokkuutta. Vähemmän vettä kuluttava prosessi kuluttaa myös vähemmän energiaa. Prosessin sisällä kierrätettävän veden lämpö voidaan hyödyntää energiana prosessin myöhemmissä vaiheissa. Energian talteenottoa ja hävikkien minimointia kehitetään edelleen. Vanhat tehottomat lämmönvaihtimet korvataan asteittain hyötysuhteeltaan paremmilla laitteilla. Kuivureiden ja mankelien poistoilman lämmön talteenottoa tehostetaan. Energiankulutukseen vaikuttavat oleellisesti myös kattilalaitosten tehokas käyttö, höyry- ja lauhdelinjojen eristys sekä tuotantokoneiden kunto. Palvelukeskusten sähkönkulutuksesta kolmannes menee tuotantokoneiden ja laitteiden käyttöön, kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen sekä muiden sähkölaitteiden käyttöön. Lämmönkierrätyksen edelläkävijä Energiankulutus Suurin osa pesuloiden käyttämästä energiasta kuluu pesuveden lämmitykseen sekä tekstiilien kuivaamiseen ja viimeistelemiseen. Perinteisesti lämmitykseen on käytetty höyryä, mutta uuden tekniikan myötä ollaan siirtymässä suoralla kaasulla lämmitettäviin koneisiin ja laitteisiin lämpöhäviöiden välttämiseksi. Vuonna 2012 Lindströmin kokonaistuotanto pestyinä tekstiilikiloina oli 152 miljoonaa kiloa (141 miljoonaa kiloa vuonna 2011). Tuotantomäärän kasvaessa myös energian kokonaiskulutus kasvoi, mutta yhden tekstiilikilon huoltamiseen käytettiin kuitenkin kolme prosenttia vähemmän energiaa kuin 40 VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ / Vastuu ympäristöstä vuonna 2012. Energiatehokkuudelle asetettu kahden prosentin parannustavoite siis ylitettiin. Kokonaisenergian ominaiskulutus oli 1,15 kWh/kg vuonna 2012. Energiankulutus pestyä tekstiilikiloa kohden (kWh/kg) 1,5 1,33 1,32 1,23 1,2 Vuonna 2009 käynnistettiin useita pilottiprojekteja, joilla tähdättiin pesuprosessin kokonaistehokkuuden lisäämiseen. Onnistuneen pilotoinnin johdosta konsepteja jalkautettiin suunnitelmallisesti muihin pesuloihin Suomessa ja Euroopan tytäryhtiöissä vuosien 2010 – 2012 aikana. Kehityksen kumulatiivinen vaikutus ja positiiviset tulokset ovat olleet jo vuonna 2011 selvästi nähtävissä, ja jälleen vuonna 2012 tapahtui tasaista parannusta. 1,18 1,15 1,13 1,05 0,9 0,6 0,3 0,0 Comfortan hotellitekstiilipesuloissa prosessienergian ominaiskulutus pieneni edellisvuodesta kolme prosenttia. Tähän vaikutti voimakas tuotantomäärien kasvu ja suunnitelmalliset toimenpiteet energiankäytön tehostamiseksi. Comfortan kolmessa uusimmassa pesulassa sovelletaan parasta saatavilla olevaa tekniikkaa, mikä on näkynyt huomattavana energiatehokkuutena. Koko konsernissa energiatehokkuus on parantunut tasaisesti uusien pesumenetelmien, sekä tehostetun kunnossapidon ja prosessinhallinnan ansiosta. Vuoden 2013 tavoitteeksi on asetettu kahden prosentin energiankulutuksen pienentäminen. Pitkällä tähtäimellä, vuoteen 2016 mennessä, energiankulutukseksi tavoitellaan 1,05 kWh/pesty tekstiilikilo. Jatkuva parantaminen edellyttää uuden energiaa säästävän prosessitekniikan lisäämistä olemassa olevissa palvelukeskuksissa ja parhaan käytössä olevan tekniikan soveltamista uusissa investointiprojekteissa koko konsernissa. Hiilijalanjälki tavoite tavoite 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2016 Energiankulutus (MWh) 200 000 168 160 165 529 165 796 166 652 2008 2009 2010 2011 175 417 150 000 100 000 50 000 0 2012 Kokonaisenergian jakautuminen (%) ostohöyry 4 % biokaasu 1 % kaukolämpö 5 % maakaasu 41 % öljy14 % Vuoden 2012 kokonaishiilidioksidipäästöt olivat 59 001 tonnia ja pestyihin kiloihin suhteutetut CO2-päästöt, eli tekstiilipalvelun keskimääräinen hiilijalanjälki 388 gCO2 eqv/kg. Hiilijalanjälki pieneni, mikä oli seurausta henkilöstön työmatkojen päästölaskennan tarkentamisesta. Konsernin hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan palvelukeskusten sähkön ja prosessienergian käyttö, kiinteistöjen lämmitys, jakelu- ja runkokuljetukset sekä henkilöstön työssään tekemät matkat henkilöautolla. Myös henkilökunnan työmatkat julkisilla kulkuneuvoilla on huomioitu. Sähkön CO2-päästöjen laskennassa käytetään kunkin toimintamaan omaa päästökerrointa. propaani16 % sähkö 19 % Hiilidioksidipäästöjen jakautuminen (%) työmatkat 6 % kiinteistöjen lämmitys 4 % prosessienergia 51 % Vesi Vaikka Lindströmin kokonaistuotantomäärät ovat jatkuvasti kasvaneet, on viime vuosina puhtaan veden kulutus onnistuttu kääntämään laskuun. Vedenkulutukselle on asetettu pitkän tähtäimen tavoite vuodelle 2016, joka on 7,1 l/kg. Olemme onnistuneet laskemaan vedenkulutusta viime vuosina merkittävästi, ja se laski jälleen vuonna 2012. Nyt vuoden 2013 tavoitteena on säilyttää veden ominaiskulutus vuoden 2012 tasolla. Vuonna 2012 veden kokonaiskulutus oli 1 079 098 m3 ja pestyihin kiloihin suhteutettu ominaiskulutus 7,1 l/kg. Vuodelle 2012 asetettu kahden prosentin säästötavoite ylitettiin reilusti. sähkö 19 % kuljetus 20 % Energian polttoaineet: Pohjoismaisen ympäristömerkin käyttämät polttoaineiden päästökertoimet. Sähkö: Maakohtaiset sähköntuotannon päästökertoimet. Kaukolämpö: Suomen päästökerroin. Kuljetukset: VTT:n Liisa-järjestelmä. 41 VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ / Vastuu ympäristöstä Absoluuttinen vedenkulutus kuutioina mitattuna on kääntynyt laskuun vasta 2009. Sen jälkeen vedenkulutus on laskenut vuosittain merkittävästi aina vuoteen 2011 saakka, vaikka pesumäärät ovat nousseet. Vuonna 2012 veden absoluuttinen kulutus tasaantui säilyen lähes edellisvuoden tasolla. Lindströmin eri tuoteryhmien pesu kuluttaa eri tavalla vettä: matto- ja hotellitekstiilien pesujen suhteellisen osuuden lisääntyminen on vaikuttanut veden tarpeeseen vähentävästi. Suurin tekijä vedenkulutuksen merkittävässä laskussa on ollut kuitenkin vuonna 2009 aloitettu pesumenetelmien kehitystyö. Pesumenetelmäkehitys lähti liikkeelle yhdessä työvaatepesulassa suoritetusta pilotista, jonka jälkeen uusia menetelmiä otettiin käyttöön vuosittain yhä suuremmassa määrässä pesuloita. Samanaikaisesti uusi kone- ja laitetekniikka on kehittynyt yhä enemmän vettä ja energiaa säästäväksi, mikä joissakin pesuloissa on tehostanut pesumenetelmien kautta aikaansaatuja säästöjä. Uusien menetelmien vaikutukset näkyivät jo edellisen raportointikauden aikana ja samansuuntainen kehitys jatkui 2012 kaikissa merkittävissä tuoteryhmissä. Vedenkulutuksen laskeva kehitys on kestävällä pohjalla. Veden kierrätys tuottaa tulosta Teollisessa pesussa vettä on mahdollista kierrättää käyttökohteesta toiseen. Tällöin on kuitenkin erityisen tärkeää valvoa pesutulosta ja etenkin pestyjen tuotteiden mikrobiologista puhtautta. Puhtaimpien tuotteiden pesu- ja huuhteluvettä voidaan käyttää likaisempien tuotteiden pesussa. Talteenottoa voidaan hyödyntää myös saman prosessin ja tuoteryhmän sisällä, jolloin kierrätysveden osuus prosessin kokonaisvedenkulutuksesta on 30–50 prosenttia tuoteryhmästä riippuen. Vuonna 2011 käynnistettiin uusia vedenkäyttöä tehostavia hankkeita: › Unkarissa testattiin vedenkierrätysjärjestelmää, jossa ultrasuodatuksen avulla kierrätettiin työvaatepesulan jätevesi takaisin prosessivedeksi. Vedenkulutus laski kahdessa vuodessa yhteensä 33 prosenttia. › Intiassa onnistuttiin vähentämään työvaatepesulan vedenkulutusta tehostamalla jäteveden käsittelyprosessia ja lisäämällä kierrätysveden osuutta prosessissa käänteisosmoosin avulla. Vedenkulutus laski kahdessa vuodessa yhteensä 46 prosenttia. › Mattopesun hankkeissa keskityttiin hiekan erottamiseen kierrätettävästä vedestä ja veden sisältämän lämmön hyödyntämiseen prosessin muissa vaiheissa. Kokeilulla päästiin toivottuun tulokseen ja menetelmä jätettiin käyttöön. Jätevesi Jäteveden laatua seurataan säännöllisin mittauksin. Saatujen tulosten avulla ohjataan pesuainevalintoja ja veden kierrätystä. Jäteveden laatuun vaikuttavat pestävä tuoteryhmä sekä se, miten likaisesta pyykistä on kysymys. Puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien pesusta, likaisin matoista ja teollisuuspyyhkeistä. 42 Vedenkierrätys on tehokas tapa säästää vettä sekä energiaa, mutta samalla se lisää jäteveden pitoisuuksia. Säännöllisissä mittauksissa jätevesistä mitataan pH, BOD ja COD sekä fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit, rasvat ja kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitataan myös raskasmetalli- ja öljypitoisuudet. Pitoisuuksien lisäksi Lindström seuraa myös jäteveden kuormitusarvoja. Ennen kunnalliseen viemäriin laskemista jätevesi käsitellään toimintamaiden paikallisten jätevesimääräysten ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erillinen jätevedenkäsittely on ehdoton vaatimus teollisuuspyyhepesulalle ja vaatimusten kiristyessä yhä useammin myös työvaate- ja mattopesuloille. Nykyään lähes kolmanneksessa palvelukeskuksista jätevesi käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa ennen viemäriin laskemista. Puolet näistä yksiköistä toimii Aasiassa. Sisäisellä jäteveden tarkkailulla varmistetaan, että pesuloiden jätevedet pysyvät jätevesisopimusten ja ympäristölupien mukaisina. Vuonna 2012 ylityksiä tapahtui kymmenessä palvelukeskuksessa. Kaiken kaikkiaan palvelukeskuksia on 67. Poik- VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ / Vastuu ympäristöstä Vedenkulutus pestyä tekstiilikiloa kohden (l/kg) Veden kokonaiskulutus (1 000 m3) 10 1 200 8 9,2 1 165 1 116 8,8 8,1 1 089 1 068 Vedenkulutuksen kehittyminen verrattuna tuotantomääriin 1200 200 1 150 175 1 100 150 1 050 125 1 079 1 000 7,6 7,1 7,1 7,1 800 6 600 4 400 2 200 0 tavoite tavoite 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2016 0 1 000 2008 2009 2010 2011 2012 100 2008 2009 2010 Pestyt tekstiilikilot (milj. kg) 2011 2012 Vedenkulutus (1 000 m3) keamat on tunnistettu ja tarvittaessa korjaavista toimenpiteistä on sovittu yhdessä viranomaisten kanssa. Pienimmät ylitykset saadaan yleensä haltuun kunnossapitotoimilla ja säätämällä pesu- ja jäteveden käsittelyprosessia. kemikaalien kokonaiskulutusta laskee matto- ja hotellitekstiilien pesumäärän suhteellinen kasvu, sillä molemmissa tuoteryhmissä pesuaineiden kulutus on huomattavasti pienempää kuin muissa Lindströmin tuoteryhmissä. Merkittävimmät raja-arvojen ylitykset tapahtuivat vuonna 2012 Sloveniassa, Puolassa ja yhdessä Venäjän palvelukeskuksista. Sloveniassa ja Puolassa raja-arvojen ylitykseen puututaan investoimalla vuonna 2013 jätevedenkäsittelylaitteistoon. Venäjällä selvitysprosessi korjaavien toimenpiteiden osalta on käynnissä. Natriumhypokloriittia, eli klooripohjaista valkaisuainetta, käytetään pesuloissa edelleen rajoitetusti. Tehokkaan valkaisuvaikutuksensa ansiosta työvaate- ja ravintolatekstiilien pesulat tarvitsevat sitä erittäin likaisten lajitelmien pesussa. Klooriyhdisteiden ympäristövaikutusten vuoksi tämän valkaisuaineen käyttö pidetään kuitenkin mahdollisimman vähäisenä. Vuonna 2012 sen suhteellinen kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 0,6 g/kg. Suomen kansallinen lainsäädäntö noudattaa Euroopan jatkuvasti tiukkenevaa lainsäädäntöä jätevesien vähimmäispitoisuuksista. Tämän seurauksena myös pesuloiden jätevesirajoja tiukennetaan jatkuvasti. Vuonna 2012 jätevesirajat määritettiin uudelleen Lindströmin kaikille pääkaupunkiseudulla sijaitseville palvelukeskuksille. Uusien rajoitusten seurauksena vuonna 2013 ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin jätevesipitoisuuksien pienentämiseksi myös Suomessa. Pesukemikaalit Pesukemikaalien valintaan vaikuttaa pesuprosessin kokonaisedullisuus laadun, ympäristön ja taloudellisuuden kannalta. Valinnan kannalta on ratkaisevaa se, kuinka pesukemikaaleilla onnistutaan optimoimaan pesulaatu, pesuaineiden, energianja vedenkulutus, sekä tuotantokapasiteetin käyttö. Lindström ottaa valinnoissaan huomioon myös pesuaineiden ympäristökuormituksen pitämällä ympäristömerkkien vaatimuksia yhtenä valintakriteerinä. Pesuaineiden kokonaiskulutus vuonna 2012 oli 1,78 miljoonaa kiloa. Kokonaiskulutus kasvoi tuotantomäärien kasvaessa, mutta pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus laski kuusi prosenttia ja oli 11,7 g/kg. Viiden vuoden jaksolla ominaiskulutus on laskenut yhteensä 22 prosenttia, mikä on pesuaineissa ja -menetelmissä, sekä prosessinhallinnassa tapahtuneen kehityksen ansiota. Tavoitteellisuus tuo Lindströmin kehitystyöhön eteenpäin vievän otteen. Yritys asettaa pesukemikaalien kulutukselle vuosittain pesulakohtaiset tavoitteet huomioiden pesulaadun vaatimukset ja pesuprosessin kokonaisedullisuuden. Konsernitasolla pesu- Pesukemikaalien kulutus tekstiilikiloa kohden (g/kg) 20 15 15,1 13,9 12,5 12,4 2010 2011 2012 11,7 10 5 0 2008 2009 Pesukemikaalien kulutus (tn) 2 000 1 905 1 748 1 683 1 749 1 778 2009 2010 2011 2012 1 500 1 000 500 0 2008 43 VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ / Vastuu ympäristöstä Jäte Kuljetukset Vuonna 2012 Lindströmin toiminnan kokonaisjätemäärä oli 4 396 tonnia, josta sekajätteen osuus oli 10 prosenttia ja ongelmajätteen 13 prosenttia. Tekstiilijätettä kokonaisjätteestä oli 23 prosenttia. Lindström-konsernin toimesta ajettiin 27,6 miljoonaa kilometriä vuonna 2012, joka tarkoittaa kuuden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kokonaiskilometrimäärän kasvun aiheutti tuotantomäärien ja liiketoiminnan kasvu. Ominaiskilometrit pestyä tekstiilikiloa kohden säilyivät edellisvuoden tasolla ja olivat 0,18 kilometriä. Koska kuljetusten ominaiskilometrit eivät ole kasvaneet, kuljetusten tehokkuus on pysynyt samalla tasolla liiketoiminnan kasvusta huolimatta. Kokonaisjätteen määrä pieneni edellisvuodesta. Suurin pudotus tapahtui tekstiilijätteessä, jota syntyi Suomessa 12 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tämän ansiosta koko konsernin tekstiilijätteen määrä laski. Tekstiilijätteen kokonaismäärä oli 999 tonnia, mikä oli seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Ajetut kilometrit pestyä tekstiilikiloa kohden Vuonna 2012 tekstiilijätteen hyötykäyttöaste oli 73 prosenttia. Vuoden 2016 tavoitteena on parantaa tekstiilijätteen hyötykäyttöä niin, että jopa 90 prosenttia tekstiilijätteestä saadaan kierrätettyä. Vuonna 2013 etsimme ja kartoitamme uusia mahdollisuuksia kierrättää jatkossa tekstiilijätettä tehokkaammin. 0,20 0,15 0,10 Lindström-konsernin suurin yksittäinen jätejae on mattopesuloissa syntyvä hiekkaliete. Hiekkalietteen määrää ei ole laskettu sekajätteeseen, vaikka se päätyykin kaatopaikoille täyteaineeksi. Romanian tytäryhtiöstä hiekkaliete päätyy kaatopaikan sijaan raaka-aineeksi betonitehtaalle. Vastaavanlaisia jätteen hyötykäyttövaihtoehtoja haetaan jatkuvasti. Lindströmillä syntyvä ongelmajäte toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi ja sitä syntyy pääsääntöisesti teollisuuspyyhkeistä sekä tavanomaisista paristoista ja loisteputkista. Suomessa Lindströmin kokonaisjätteen hyötykäyttö on korkealla, 70 prosentin tasolla, ja koko konsernissa se on 31 prosenttia. Kokonaisjätemäärän jakautuminen (%) metalli 3 % biojäte 0,5 % keräysmuovi 0,5 % pahvi+paperi 3 % poistotuotteet uusiokäyttöön 3% hiekka+liete 43 % energiajäte 4 % poistotuotteet kaatopaikalle 6 % sekajäte kaatopaikalle 10 % ongelmajäte 13 % 0,05 0,00 2008 2009 2010 jakelu (km/pestyt kilot) 2011 2012 runko (km/pestyt kilot) Pestyt tekstiilit kuljetetaan asiakkaille runko- ja jakeluautoilla tuoteryhmiin erikoistuneista pesuloista. Runkoreittejä samoin kuin lähijakelureittejä optimoidaan jatkuvasti. Autojen täyttöaste pidetään korkeana, ja kuljetuksissa sovelletaan niin kutsuttua yhden auton periaatetta: sama auto vie puhtaat ja noutaa likaiset tekstiilit. Parhaimmassa tapauksessa sama jakeluauto jakaa asiakkaalle kaikki Lindströmin palveluihin liittyvät tuotteet yhdellä kertaa. Yhdistelmäjakelun poikkeuksena ovat vielä suuret kaupungit, joissa jakeluautot täyttyvät jo yhden tai kahden tuoteryhmän tuotteista. Suomen ulkopuolella sijaitsevat palvelukeskukset palvelevat laajempaa maantieteellistä aluetta. Tämän vuoksi jakelukilometrien suhteellinen osuus kuljetettua tekstiilikiloa kohden on korkeampi muissa toimintamaissa kuin Suomessa. Asiakaskannan kasvu sekä uudet palvelukeskukset tulevat vähentämään jakelukilometrejä tulevaisuudessa. poistotuotteet energiaksi 14 % Jakelu- ja runkokuljetusten päästöt suhteessa tekstiilikiloon Vuosi CO2 (g/kg) CO (g/kg) HC (g/kg) NOX (g/kg) Hiukkaset (g/kg) 2008 73,5 0,14 0,13 0,42 0,02 2009 86,8 0,21 0,18 0,48 0,01 2010 86,8 0,20 0,17 0,48 0,01 2011 79,7 0,16 0,13 0,46 0,01 2012 79,5 0,16 0,13 0,46 0,01 Päästökertoimiksi on valittu kolme vuotta vanhojen autojen kertoimet. Kertoimissa on huomioitu, että maksimikantavuudesta käytetään vain puolet kuljetusrullakon yläpuolelle jäävän tyhjän tilan vuoksi. Kuljetusten päästöt on laskettu VTT:n Liisa-järjestelmän yksikköpäästöjen perusteella. 44 VASTUURAPORTTI 2012 / YMPÄRISTÖ / Vastuu ympäristöstä Konsernin ekotase 2012 SISÄÄN 2012 2011 2 429 ton 2 371 ton 175 417 MWh 166 652 MWh Öljy 25 157 MWh 32 004 MWh Maakaasu 71 577 MWh 64 245 MWh Propaani 27 389 MWh 22 910 MWh Ostohöyry 7 418 MWh 7 453 MWh 32 925 MWh 32 064 MWh Biokaasu 1 864 MWh 606 MWh Kaukolämpö 9 087 MWh 7 370 MWh 1 079 098 m3 1 067 636 m3 1 778 ton 1 749 ton Uudet tekstiilit Kokonaisenergia Sähkö Vesi Pesuaineet Pestyt tekstiilikilot ULOS 152 164 ton 140 668 ton 2012 2011 999 ton 1 072 ton 59 001 ton 58 898 ton 416 ton 428 ton 1 369 ton 1 359 ton 12 ton 12 ton Kiintoaine 280 ton 263 ton Raskasmetallit 2.6 ton 1 ton Rasvat ja öljyt 74 ton 93 ton Sekajäte kaatopaikalle 460 ton 404 ton 4 396 ton 4 516 ton Poistotekstiilit CO2 -päästöt ilmaan Päästöt viemäriverkostoon BOD7 COD Fosfori Kokonaisjäte 45 VASTUURAPORTTI 2012 / HENKILÖSTÖ 46 VASTUURAPORTTI 2012 / HENKILÖSTÖ / Vastuu henkilöstöstä Vastuu henkilöstöstä Kansainvälinen kasvu tuo mukanaan haasteita henkilöstön johtamiselle. Pitkä historia suomalaisena perheyhtiönä on luonut yhtiölle arvopohjan, joka perustuu pohjoismaiseen kulttuuriin ja yksilökäsitykseen. Tähän arvomaailmaan ja eettisiin periaatteisiin pohjautuu toiminta kaikissa Lindström-maissa. Visioon kirjatun tahtotilan mukaan Lindströmille halutaan tulla töihin ja sen henkilöstö on tunnettu ylivertaisesta palvelustaan. Hyvä johtaminen, kannustava palaute ja koulutus varmistavat Lindströmin ja sen henkilöstön jatkuvan kehittymisen. Avoin, keskusteleva ilmapiiri rohkaisee uudistuksiin ja on edellytys niissä onnistumiselle. Strategiamme antaa henkilöstön ja johtamisen kehittämiselle entistäkin suuremman painoarvon. Henkilöstötoiminnon keskeisiksi yritysvastuun visiotavoitteiksi on määritelty: työtapaturmataajuuden ja sairauspoissaolojen pitäminen tietyllä tasolla ja henkilöstön pieni vaihtuvuus. Näiden tavoitteiden saavuttaminen heijastaa yrityksen henkilöstöpolitiikkaa ja arvojen mukaista työtä. Yhteinen Lindström-kulttuuri edellyttää eettistä toimintaa sekä yritysmaailmassa että henkilöiden välisissä suhteissa. Lindströmin arvoja – kuten innostus ja oppimisen ilo – kannustetaan hyödyntämään esimiestyössä. Näin luodaan ja edistetään yhteistä Lindström-kulttuuria, joka perustuu eettiseen toimintaan, yksilön arvostamiseen, sisäiseen palveluun ja hyvään keskinäiseen vuorovaikutukseen. Lindströmin eettiset ohjeet muun muassa kieltävät korruption kaikissa muodoissaan ja antavat ohjeita yhteistyöhön organisaation sisäisten ja ulkopuolisten kumppanien kesken. Oman haasteensa yhtiön toiminnalle tuo myös useat kielialueet sekä maahanmuuton ja etenkin Euroopassa työvoiman Työsuhteiden laatu konsernissa 31.12.2012 Suomi Kansainväliset toiminnot Konserni yhteensä 1 466 1 284 2 750 Vakituinen työsuhde 1 336 1 074 2 410 Määräaikainen työsuhde 161 210 371 Osa-aikainen työsuhde 371 71 442 Äitiyslomalla/hoitovapaalla 55 65 120 Vuorottelu- /opintovapaalla 13 1 14 Henkilömäärä liikkuvuuden mahdollistama monikulttuurinen työvoima, mikä laajentaa kielivalikoimaa entisestään. Konsernin virallinen kieli on englanti, mutta paikallisissa organisaatioissa englannin kielen taitoa vaaditaan vain esimies- ja asiantuntijatasolla. Toiminta- ja henkilöstöohjeet tuotetaan paikallisilla valtakielillä eli kaikkiaan 19 kielellä. Keitä me olemme Lindström tarjoaa haastavia tehtäviä kansainvälisessä organisaatiossa. Tekstiilipalveluala työllistää paitsi eri hallinnon ja johtamisen osa-alueiden asiantuntijoita, tuotekehityksen ja suunnittelun osaajia, myös tekstiilihuollon tuotannon ja kunnossapidon sekä myynnin ja asiakaspalvelun ammattilaisia useassa maassa. Lindström kantaa vastuun työpaikkojen säilyttämisestä myös pitkällä tähtäimellä, sekä suosii oman työvoiman palkkaamista vuokratyövoiman sijaan, ja vakituisia työsuhteita määräaikaisten sijaan, jos työmarkkinat antavat siihen mahdollisuuden. Asiakasyritysten sesonkivaihtelut, ja niiden ajoittuminen etenkin Euroopassa yleiseen loma-aikaan, tuovat työmahdollisuuksia monille opiskelijoille ja niille, joille osa-aikatyö on sopivin ratkaisu. Moni yhtiön asiantuntija tai johdon edustaja onkin aloittanut Lindström-uransa opintojen ohella tuotantotehtävissä. Henkilöstömäärä Lindströmin henkilöstötilastointi kattaa koko konsernin toiminnan. Keskimääräinen henkilöstömäärä lasketaan niin, että kuukausittain otetaan mukaan ne työsuhteessa olevat, joille on siinä kuussa maksettu palkkaa, ja osa-aikaisten määrä jaetaan kahdella. Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2012 oli 2 463, mikä oli kuusi prosenttia edellistä vuotta suurempi. Henkilöstömäärän kasvu vastaa liikevaihdon kasvua, mutta siinä näkyvät myös kansainvälistymisen panostukset emoyhtiössä. Vuoden lopussa työsuhteessa oli 2 750 henkilöä. Lindströmillä suositaan vakinaisia työsuhteita aina kun markkinatilanne sen mahdollistaa. Vuoden 2012 lopussa 87,6 prosenttia oli vakinaisessa työsuhteessa, mikä on suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Osa-aikaisten osuus työsuhteista kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä ollen nyt 16 prosenttia. Suomessa niistä henkilöistä, joilla on ollut mahdollisuus osa-aikaeläkkeeseen, 20 prosenttia on käyttänyt sen mahdol47 VASTUURAPORTTI 2012 / HENKILÖSTÖ / Vastuu henkilöstöstä lisuuden. Perhevapailla, vuorotteluvapaalla ja opintovapaalla oli 4,9 prosenttia henkilöstöstä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. oli toimihenkilötehtävissä 6 prosenttia ja tuotannon tehtävissä 12 prosenttia. Konsernin sisällä tehtäviä vuoden aikana vaihtoi 46 henkilöä. Henkilöstön vaihtuvuus ja työsuhteiden pituus Jatkuvan kasvun aiheuttama uusien henkilöiden rekrytointi erityisesti Euroopan ja Aasian tytäryhtiöissä laskee työsuhteiden keskimääräistä pituutta. Työsuhteiden pituus on konsernissa keskimäärin hieman alle seitsemän vuotta. Yli 15 vuotta kestäneitä työsuhteita on 11 prosenttia. Euroopan ja Aasian tytäryhtiöissä työsuhteiden pituus on huomattavasti lyhyempi verrattuna Suomen emoyhtiöön. Suomessa keskimääräinen työsuhteen pituus on yhdeksän vuotta, kun taas tytäryhtiöissä se on reilut neljä vuotta. Lindström arvostaa sitoutuneita työntekijöitä ja pitkät työurat ovat etu sekä yritykselle että yksilöille. Pisimmät yhtäjaksoisesti voimassa olleet työsuhteet ovat emoyhtiössä kestäneet yli neljä vuosikymmentä ja tytäryhtiöissä niiden perustamisesta alkaen kaksi vuosikymmentä. Lindström työllistää ihmisiä useassa maassa ja tavoitteena on saada ja pitää parhaat ammattilaiset kehittämässä yhtiön toimintoja kaikilla toiminnan osa-alueilla. Lindströmin tavoitteena on solmia vakinaisia ja pitkäaikaisia työsuhteita. Kokeneiden toimialan ammattilaisten ammattitaitoa ja osaamista arvostetaan ja henkilöstön vaihtuvuus pyritään pitämään matalana eli 5-6 prosentissa. Vuonna 2012 solmittiin 428 vakinaista työsuhdetta, joista kolmannes oli osa-aikaisia, sekä 484 määräaikaista työsuhdetta, joista noin puolet oli kesätyöntekijöitä. Vakinaisia työsuhteita päättyi 393: näiden joukossa oli 16 vanhuuseläkkeelle jäänyttä ja viisi työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyttä; näistä Suomessa kuusi ja tytäryhtiöissä kolme. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,5 vuotta. Tuotannollisin ja taloudellisin syin irtisanottiin 14 henkilöä pesulatuotannon paikkakuntasiirtojen myötä. Ikärakenne ja sukupuolijakauma Henkilöstön keski-ikä oli 38,3 vuotta eli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Yli 55-vuotiaiden osuus oli kymmenen prosenttia. Lähivuosina Lindströmillä ei ole siis odotettavissa merkittävää henkilöstön eläköitymistä. Vakituisessa työsuhteessa olevien vaihtuvuus oli 17 prosenttia, mikä oli yhden prosenttiyksikön alempi kuin edellisenä vuonna. Suurin vaihtuvuus oli osa-aikaisten vakituisessa työsuhteessa olevien tuotannon työntekijöiden ryhmässä. Etenkin koeaikana työsuhteita päätettiin selvästi edellistä vuotta enemmän eli 89. Ei-toivottu vaihtuvuus, jolla tarkoitetaan itse irtisanoutuneita, Keskimääräinen henkilöstömäärän kehitys 2 463 2 500 2 246 2 326 2 203 Koko konsernin henkilöstöstä oli vuoden lopussa 65 prosenttia naisia ja 35 prosenttia miehiä. Naisvaltaisimpia ovat edelleen asiakaspalveluun ja sopimusten käsittelyyn liittyvät tehtävät, joissa naisten osuus on 93 prosenttia. Myyntitehtävissä naisten osuus on 40 prosenttia ja tuotantotehtävissä Konsernin ikärakenne Työsuhteiden pituus konsernissa 1000 1000 2 195 896 875 2 000 800 1 500 600 1 000 400 800 756 664 544 400 299 271 250 248 200 500 0 200 0 2008 2009 2010 2011 2012 592 600 0 alle 25 v 25-34 v 35-44 45-54 v yli 55 v alle 2 v 2-5 v 5-10 v 10-15 v yli 15 v Naisten ja miesten sijoittuminen eri tehtäviin konsernissa vuonna 2012 Koko henkilöstö 65% Tuotannon tehtävät 35% 69% 31% Asiakaspalvelu 93% Liikkuva asiakaspalvelu 59% Myyntitehtävät 40% 41% 60% Asiantuntijat 81% Esimiehet Naiset Miehet 45% Keskijohto 16% 0% 48 19% 55% 49% Johto 7% 51% 84% 20% 40% 60% 80% 100% VASTUURAPORTTI 2012 / HENKILÖSTÖ / Vastuu henkilöstöstä keskusteluihin ja pienryhmätoimintaan panostaminen sekä useat muut kehityshankkeet ja projektit edistävät myös henkilöstön hyvinvointia. Työn onnistumista mitataan kaikissa Lindströmin henkilöstökyselyissä ja sisäisissä auditoinneissa, mutta erityisesti työilmapiiriä ja henkilöstön motivaatiota tarkastellaan joka toinen vuosi toteutettavan henkilöstökyselyn avulla. Lindströmin visiossa ja strategiassa painotetaan sekä palvelukulttuurin että henkilöstön jatkuvaa kehittämistä. Työilmapiirin ja johtamisen tutkimukset Lindströmillä on tehty jo kahden vuosikymmenen ajan nykyisenkaltaisia työilmapiiriä ja esimiestyötä mittaavia tutkimuksia. Konsernissa toteutetaan vuorovuosin koko henkilöstön kattava työilmapiiritutkimus ja esimiestyön sekä johtamisen arviointi. Lisäksi vuoden mittaan toteutettavat erilaiset sisäisen palvelun, työturvallisuuden ja henkilöstönkehitysprojektien yhteydessä tehtävät tutkimukset ja kyselyt kertovat henkilöstön tyytyväisyydestä työyhteisön toimintaan ja oman työn palkitsevuuteen. Vuonna 2012 toteutettiin esimiestyön ja johtamisen 360-palautekysely. Kyselyn avulla arvioitu henkilö saa palautetta johtamiskäyttäytymisestään ja toimintatapojensa vaikutuksesta muihin ihmisiin. Kyselyn mukaan eniten kehitettävää on palautekäytännössä sekä vaikeiden tilanteiden käsittelyssä. 93 prosenttia. Miehet ovat tuotannossa sijoittuneet pääosin mattopesuloihin ja kunnossapidon tehtäviin. Koko konsernin esimiehille järjestettiin kehityskeskustelutietoiskuja, jotka liittyivät olennaisena osana uuden Talent Management -käytännön aloittamiseen. Kehityskeskustelujen onnistumisella on koettu edelleen olevan suuri merkitys henkilöstön tyytyväisyyteen. Lähijohtamisen merkitystä korostetaan kaikissa yhteyksissä. Naisten osuus konsernin johtotehtävissä on 16 prosenttia ja keskijohdossa 49 prosenttia. Konsernin kahdeksanjäseniseen johtoryhmään kuuluu kaksi naista ja konsernin seitsenjäseniseen hallitukseen kaksi naista. Työtyytyväisyystutkimus tehtiin vuonna 2012 vain niissä yksiköissä, joissa oli tehty toimenpiteitä vuoden 2011 tutkimusten perusteella. Seuraava, joka toinen vuosi suoritettava, työilmapiiritutkimus on vuorossa vuonna 2013. Innostus ja oppimisen ilo Palkitseminen Innostunut, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö luo hyvää työilmapiiriä. Hyvä työilmapiiri edistää yhteistyötä ja henkilöstön hyvinvointia. Yksilölle oma hyvinvointi on merkittävä työtyytyväisyyttä edistävä tekijä ja yritykselle tyytyväinen henkilöstö on tärkeä voimavara. Lindströmillä innostusta, työn iloa ja motivaatiota edistetään monella tavalla, kuten koulutuksen, työkierron, työterveys- ja -turvallisuustyön keinoin. Esimiestyön kehittäminen, kehitys- Henkilöstölle maksettujen palkkojen, sosiaalikulujen ja muiden etujen vuosittainen kehitys on suhteessa konsernin liikevaihdon kehitykseen. Koko konsernin henkilöstö on tulos- ja/tai suoritepalkkauksen piirissä. Onnistumista yrityksen kannalta tärkeiden strategisten tavoitteiden osalta seurataan Balanced Scorecard -ideologiaan perustuvalla tasapainotetulla mittaristolla. Palkkioiden kannustavuuteen ja palkkioperusteiden sopivuuteen eri tehtäviin kiinnitetään erityistä huomiota. Seuranta ja palkitseminen Henkilöstölle kirjatut palkat, sosiaalikulut ja muut edut 2008 2009 2010 2011 2012 Palkat 54 291 53 978 55 387 59 901 65 870 Sosiaalikulut 13 859 13 809 13 674 14 888 16 371 Muut edut 3 053 2 570 2 839 3 467 3 275 Yhteensä 71 203 70 357 71 900 78 256 85 516 49 VASTUURAPORTTI 2012 / HENKILÖSTÖ / Vastuu henkilöstöstä koskee kaikkia henkilöstöryhmiä. Palkitsemisen perusteista on kerrottu tarkemmin osiossa Johtaminen (s.14). Erilaisia tulos- ja suoritepalkkioita maksettiin koko konsernissa 8,5 prosenttia palkoista, mikä on puolitoista prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Uralla kehittyminen, mentorointi ja trainee-ohjelmat Yhtiön sisällä on tarjolla monipuolisia mahdollisuuksia työssä etenemiseen. Säännöllisissä esimiehen ja alaisen välisissä kehityskeskusteluissa käydään läpi työntekijöiden halukkuutta ja valmiuksia kehittymiseen ja urapolkuun yhtiön sisällä. Työnkiertoa yhtiön eri tehtävissä ja toimipisteissä kannustetaan. Järjestäytyminen Lindström ei rajoita henkilöstönsä vapautta järjestäytyä. Suomessa järjestäytyminen on tavanmukaista sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Tytäryhtiömaissa ei ole Suomen kaltaista työehtosopimusmenettelyä, joten työhön sovelletaan paikallista työlainsäädäntöä ja Lindströmin sisäisiä käytäntöjä. Yrityksen ja sen henkilöstön yhteistoiminta on jatkuvaa. Sitä toteutetaan sekä konsernijohdon ja henkilöstön edustajien välillä että paikallisesti paikallisjohdon ja henkilöstön välillä. Yrityksen toiminnan kehittymistä ja tulevaisuuden suunnitelmia viestitään säännöllisesti koko henkilöstölle. Talent Management -käytäntö sisällytettiin vuonna 2012 osaksi kehityskeskustelua. Käytäntö tarjoaa mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen sekä uralla etenemiseen. Mentorointi tukee kehittymistä. Kolmas Trainee-ohjelma käynnistyi keväällä 2012. Tänä vuonna ohjelma suuntautui asiakkuusjohtamiseen. Vuoden aikana traineet perehtyivät laajasti yrityksen eri toimintoihin. Toinen Suomen ulkopuolelle suunnattu Trainee-ohjelma käynnistettiin syksyllä 2012 Venäjällä ja seuraava ohjelma käynnistyy maaliskuussa 2013 Intiassa. Henkilöstön kehittäminen Lindström kehittää henkilöstönsä osaamista erilaisten koulutusohjelmien, työkierron ja mentorointiohjelmien avulla. Ammatillinen kehittyminen voi tapahtua myös perehtymisen, vastuualueen laajentamisen tai valmennuksen kautta. Esimiehen tehtävänä on tukea, innostaa ja antaa mahdollisuudet alaiselleen henkilökohtaiseen kehittymiseen. Paras osaaminen ja jatkuva kehittäminen ovat Lindströmille tärkeä kilpailutekijä. Case/ Koulutus ”Talent Management -käytännöllä varmistamme lahjakkaiden henkilöiden tunnistamisen ja uralla kehittymisen. Tavoitteenamme on löytää yrityksen sisältä sopiva henkilö, sopivaan tehtävään, sopivaan aikaan. Suurena kansainvälisenä työnantajana Lindströmillä avautuu jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Vaativiin esimies- ja johtotehtäviin tähtäävälle tarjoamme erityisen Grow with us -kehittymisohjelman”, kertoo Tea Rewell, HR Manager. Lindström panostaa vahvasti koulutukseen sekä kehittymiseen ja tarvitsee monipuolista ja -taitoista henkilökuntaa organisaation eri tasoilla. Yhtiö tarjoaa koko henkilöstölle monipuolista sekä sisäisin että ulkopuolisin voimin toteutettua koulutusta, joka painottuu vahvasti räätälöityihin koulutusratkaisuihin, ammatilliseen koulutukseen sekä eAcademy-verkko-opiskeluun. Rahallinen koulutuspanostus koko konsernissa oli 753 000 euroa, eli noin 300 euroa henkilöä kohden ja noin neljänneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutuspäiviä kertyi noin yksi henkeä kohden. Koulutus on painottunut vuoden 2012 aikana verkko-opiskeluun ja lyhyempiin, tietoiskun omaisiin koulutustapahtumiin, joita ei ole kirjattu koulutuspäiviksi. Opiskelua verkossa – eAcademy eAcademy on vakiinnuttanut paikkansa Lindströmin sisäisissä koulutuksissa. Vuoden 2012 aikana eAcademy otettiin käyttöön myös tytäryhtiöissä ja käyttäjiä oli vuoden lopussa yhteensä 1 080. Kurssitarjontaa lisättiin vuoden aikana noin 30 kurssilla ja se käsitti 47 suomenkielistä ja 11 englanninkielistä kurssia. Kurssit käsittelivät esimerkiksi laatu- ja ympäristöasioita, oston ja myynnin toimintaa, työsuojeluasioita, kehityskeskustelujen käymistä sekä tuote- ja palvelutietoutta. Vuoden 2013 aikana on tulossa lukuisia uusia kursseja, kuten laaja ergonomia-koulutuspaketti, samalla panostetaan erityisesti tytäryhtiöiden koulutustarjontaan. 50 Talent Management – ura urkenee Grow with us -kehittymispolku tukee henkilön kehittymistä monimuotoisin henkilöstön kehittämisen keinoin. Keskeisenä keinona on kokemusten kartuttaminen erilaisissa tehtävissä toimimisen kautta. Henkilölle nimetään mentori, joka osaltaan tukee henkilöä hänen henkilökohtaisella kehittymispolullaan. Jokaiselle henkilölle laaditaan kehittymissuunnitelma ja sen toteutumista tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa. ”Kehittymissuunnitelma ei ole lupaus sijoittumisesta vaativaan esimies- tai johtotehtävään, se on mahdollisuus oppimiseen ja uraorientoitumiseen sekä itsetuntemuksen kasvuun Lindströmillä. Grow with us -tausta antaa hyvät mahdollisuudet uralla etenemiseen”, Rewell lisää. Esimiehille järjestettiin kevään aikana tietoiskuja päivitetystä kehityskeskustelukäytännöstä. Lisäksi eAcademyyn avattiin Kehityskeskustelu-kurssi. VASTUURAPORTTI 2012 / HENKILÖSTÖ / Vastuu henkilöstöstä Työterveys ja -turvallisuus Lindströmin työterveys- ja työturvallisuustavoite on nolla tapaturmaa. Nolla tapaturmaa -asenne muodostaa konsernin turvallisuuskulttuurin peruspilarin. Tavoitteeseen pääsemiseksi jokaisen lindströmiläisen vastuulla on havainnoida ja ilmoittaa työyhteisössään ja -ympäristössään olevista riskitekijöistä. että paljon on vielä tehtävää. Vuoden 2013 aikana käynnistetään työterveyshuollon kanssa yhteistyössä erilaisia ergonomiaan liittyviä kehityshankkeita sekä valmentamaan henkilöstöä muun muassa eAcademyn keinoin. Koko konsernissa on työterveyden ja -turvallisuuden ohjelma, joka kattaa paikallisen terveydenhuollon ja työturvallisuusohjeistuksen ylläpidon. Työterveyshuollon toiminta-ajatuksena on hyvinvoinnin ja työkyvyn tukeminen. Jokaisessa toimintamaassa noudatetaan paikallista lainsäädäntöä sekä vähintään Lindströmin konserniohjeistuksen mukaista tasoa. Vuoden 2013 aikana kehitetään myös uudenlainen Health Plan – henkilökohtainen jaksamissuunnitelma, joka otetaan käyttöön vuonna 2014 osana ikäryhmätarkastuksia. Health Plan toteutetaan yhdessä työterveyshuollon kanssa ja sen näkökulmana on erityisesti työssä jaksaminen ja siihen liittyvät tekijät. Nykyisiin ikäkausitarkastuksiin verrattuna uudessa mallissa tullaan vaikuttamaan riskitekijöihin ennaltaehkäisevästi jo varhaisemmassa vaiheessa. Samalla tuetaan henkilöä itseään ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Sairauspoissaolot Tavoitteena nolla tapaturmaa Työkyvyn ylläpitoon ja sairauden hoitoon käytettiin Suomessa noin 770 euroa henkeä kohden, mikä on noin viidenneksen enemmän kuin edellisenä vuonna. Panostuksia lisättiin ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja muutostilanteiden jälkihoitoon. Myös henkilöstön voimavarakartoitus tehtiin edellisten vuosien tapaan. Yhteistyö työterveyshuollon ja eläkeyhtiön kanssa on entistä tiiviimpää ja ennakoivampaa. Ihmisten jokapäiväinen toiminta ja esimerkit tekevät nolla tapaturmaa -asenteen näkyväksi ja osaksi kaikkea Lindströmin toimintaa. Sairauspoissaolot laskivat hieman koko konsernissa. Sairauspäiviä oli 9,5 päivää henkeä kohden, kun se edellisenä vuonna oli 9,9. Suotuisin kehitys tapahtui Suomessa tuotannon työntekijöillä sekä Euroopan ja Aasian tytäryhtiöissä. Sairauspäiviä oli yhteensä 23 893. Vuonna 2011 sairauspoissaolojen sekä vaihtuvuuden kasvu tekstiilihuoltajien keskuudessa toi huolen osaavan ja pysyvän tekstiilihuoltoalan henkilöstön saatavuudesta myös tulevaisuudessa. Vuonna 2012 perustettiin Tulevaisuuden tekstiilihuoltaja -työryhmä, jonka tehtävänä on hakea keinoja etenkin tekstiilihuoltajien työssä jaksamiseen sekä jatkamiseen. Työryhmään kuuluu sekä esimiehiä, luottamusmiehiä että HR:n ammattilaisia. Lindströmin työsuojelutoiminnan tavoitteena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Tietoisuutta turvallisuusasioista lisättiin säännöllisin tietoiskuin ja viestinnällisin keinoin. Konsernin tapaturmataajuus laski merkittävästi jo toista vuotta peräkkäin laskien 12,9 tapaturmasta 8,2 tapaturmaan miljoonaa työtuntia kohden. Yleisin tapaturmatyyppi oli työmatkalla tapahtunut tapaturma. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat tapaturman aiheuttajat olivat työergonomiaan liittyvät syyt, kuten raajan vääntyminen tai nostaessa tapahtunut vamma sekä työpaikalla liikkumisen vaarat kuten kompastelu. Koska työmatkatapaturmat olivat edellisen vuoden tavoin selkeästi suurin tapaturman syy, panostetaan vuonna 2013 uuteen Tien päällä -kampanjaan koko vuoden ajan. Tekstiilihuoltajien sairauspoissaolojen suurin aiheuttajaryhmä oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (noin 40 %). Ergonomiaan on panostettu useita vuosia, mutta selvityksessä huomattiin, Sairauspäivät henkilöä kohden Tapaturmat ja tapaturmataajuus 12 60 11,29 10,43 10 9,60 9,87 9,54 56 49 50 42 8 40 6 30 4 20 2 10 0 0 34 30 15 12 2008 2009 2010 2011 2012 12,9 8,5 8,2 Kappale (suurempi kuin 1 pv poissaolo) Taajuus (tapaturmaa/miljoonaa työtuntia) 2008 2009 2010 2011 2012 51 VASTUURAPORTTI 2012 / HANKINTA 52 VASTUURAPORTTI 2012 / HANKINTA / Vastuullinen hankinta, tuoteturvallisuus Vastuullinen hankinta ja tuoteturvallisuus Lindströmillä huomioidaan koko hankintaketjun kustannus-, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Lindström on määritellyt yhteiskuntavastuun johtamisen tavoitteissaan vastuullisen hankinnan osalta, että visiovuonna 2016 sen toimittajaketjun vastuullisuuden seuranta ja raportointi on yhtenäistä ja mitattavaa. Lindströmin toimittajien yritysvastuuta määrittelevä Code of Conduct perustuu standardiin SA 8000. Code of Conductissa määritellään Lindströmille ja sen tavarantoimittajille ja palveluiden tuottajille perusvelvollisuudet koskien vastuita osapuolten sidosryhmiä ja ympäristöä kohtaan. Tämä sopimus sitouttaa toimittajan toimimaan lainmukaisesti, kieltää lahjonnan ja korruption, edellyttää työntekijöiden ihmisoikeuksien kunnioittamista, kieltää lapsityövoiman käytön, edellyttää vastaamaan työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta sekä asettaa toiminnalle ympäristönsuojelullisia edellytyksiä. Sopimus myös velvoittaa toimittajaa edellyttämään samoja asioita alihankkijoiltaan. Lindström vaatii kaikkia toimittajiaan, näiden alihankkijat mukaan luettuina, toimimaan tämän Code of Conductin mukaisesti ja allekirjoittamaan sen osana yritysten välistä toimitussopimusta. Sopimuksen noudattamista valvotaan säännöllisten auditointien sekä toimittajavierailujen avulla: sekä sopimusrikkomukset että toiminnassa havaitut puutteet johtavat asianmukaisiin toimenpiteisiin. Lindström suosii toiminnassaan, myös toimittajaketjun osalta, pitkäaikaisia kumppanuussuhteita. Valtaosa tuotteista ostetaan pitkäaikaisilta kumppaneilta, joiden toiminnan yhtiö tuntee hyvin. Lindström valitsee toimittajikseen luotettavia, taloudellisesti terveitä yrityksiä, jotka toimivat kansallisten ja kansainvälisten lakien ja sopimusten mukaisesti, kunnioittavat ihmisoikeuksia ja ottavat toiminnassaan huomioon ympäristön suojeluun liittyvät seikat. Yhteistyö perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, kokemusten hyödyntämiseen ja ammattitaitoiseen henkilökuntaan. Auditointikäytäntöjen kehittämisen tavoitteena oli yhtenäistää raportointia auditointien ja poikkeamien raportointi- ja seurantajärjestelmää varten. Auditointien toteuttaminen ja raportointi jatkuu määriteltyjen käytäntöjen mukaisesti. Auditointiraporttien perusteella priorisoidaan ja käynnistetään kehittämishankkeita. Toiminnan painopisteet vuonna 2012 Vuoden 2012 aikana kehitettiin riskienhallinnan prosesseja koko konsernissa. Hankinnan osalta erityistä huomiota kiinnitettiin maariskeihin, toimittajariskeihin ja tuoteryhmäkohtaisiin riskeihin. Lindström seuraa tiiviisti eri toimialojen tarpeita tuotteiden alkuperän ja laadun suhteen ja etsii ratkaisuja tarpeisiin ennakoivasti. Kuluneen raportointivuoden aikana toteutettiin sopimus- ja auditointikäytäntöjen yhtenäistäminen. Yhtenäisten sopimuskäytäntöjen tavoitteena on taata vastuullinen toiminta ja laatu, kuten tuotteiden kestävyys, käytettävyys ja turvallisuus sekä tasalaatuisuus riippumatta toimituslähteestä. Raportointivuoden aikana järjestettiin myös hankintaprosessin koulutusta hallinnon henkilöstölle. Pääkonttorin henkilöstöstä noin 80 henkilöä eli 30 prosenttia osallistui koulutukseen. Koulutuksessa käytiin läpi palvelun- ja tavarantoimittajien kartoitusta, valintaa sekä sopimusten auditointia koskevat pe53 VASTUURAPORTTI 2012 / HANKINTA / Vastuullinen hankinta, tuoteturvallisuus riaatteet vuonna 2011 laaditun hankintastrategian ja -käsikirjan mukaisesti. Erityistä huomiota raportointivuoden aikana kiinnitettiin toimittajaketjun ja sitä kautta tekstiilikustannusten hallintaan. Tekstiiliostot ovat yksi yhtiön suurimmista kulueristä, ja yhtiön kannattavuuden parantamiseksi tehtiin paljon töitä, että tekstiilejä toimitetaan oikea määrä oikeaan aikaan ja niitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Toimitusvarmuutta ja hintalaatusuhdetta parannettiin sekä etsimällä uusia toimittajia että neuvottelemalla nykyisten toimittajien kanssa. Toiminnan painopisteet vuonna 2013 Hankintatoimen painopisteitä vuonna 2013 ovat hankintakonseptin jatkokehitys, tuotteiden elinkaarimallin kehittäminen, kokonaiskustannusajattelun lisääminen organisaatiossa ja tuotteiden saatavuuden turvaaminen kehittämällä ja laajentamalla toimittajakantaa. Hankintakonseptin jatkokehityksellä varaudutaan toimitusketjun hallintaan globaalissa ympäristössä. Konsepti perustuu yhtenäisiin toimintamalleihin, tietojärjestelmien hyödyntämiseen ja toimittajakannan koordinoituun hallintaan. Yhtenäisen konseptin avulla voidaan hankintojen suorittaminen hallitusti tiettyyn tasoon asti alueellistaa ja nopeuttaa siten hankintaketjua ilman, että vaarannetaan toimitusketjun tai sen osien vastuullisuutta. Tuotteiden elinkaarimallin kehittäminen ja kokonaiskustannusajattelun lisääminen organisaatiossa tähtäävät molemmat koko toimitusketjun toiminnan laadun parantamiseen ja sen kustannustehokkaaseen toimintaan. Tuotteen elinkaaren aikaiseen kokonaiskustannukseen vaikuttavat monet suunnittelu- ja hankintavaiheen aikana tehdyt päätökset materiaaleista ja niiden soveltuvuudesta käyttötarkoitukseensa ja valmiin tuotteen ylläpitoprosessiin. Oikeilla materiaalivalinnoilla ja luotettavien yhteistyökumppanien kanssa toimimalla voidaan koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin ja toimitusketjun vastuullisuuteen vaikuttaa merkittävästi. Alati muuttuvilla markkinoilla turvaamme tuotteiden saatavuuden jatkuvasti kehittämällä ja laajentamalla toimittajakantaa. Toimittajakannan kehittäminen jakautuu olemassa olevien toimittajien toiminnan tehostamiseen ja uusien ratkaisumallien etsimiseen heidän kanssaan sekä uusien vastuullisten toimittajien etsintään. Hankintojen jakautuminen Tuotteita ja palveluita hankitaan sekä globaalisti että paikallisesti. Logistiikan kehittämisessä on otettu huomioon kuljetusmatkojen ympäristövaikutukset sekä yhtiön globaali kasvu. Vision 2016 mukaisesti tytäryhtiöiden ja emoyhtiön pääsääntöisiä toimituslähteitä ovat Suomessa ja eri markkina-alueilla sijaitsevat alueelliset keskusvarastot, jonne eri palveluiden ostotoiminnot hankkivat kullakin alueella valikoimissa olevat tuotteet keskitetysti. Volyymituotteiden valmistus tapahtuu Aasiassa. Euraasian alueella Lindströmillä on lisäksi lukuisia paikallistoimittajia nopeisiin, pienempiin ja muuttuviin tarpeisiin. Konsernissa tehtiin hankintoja vuonna 2012 yhteensä 152 miljoonalla eurolla ja 52,7 prosentilla liikevaihdosta (188 629 000 € ja 71,8 % vuonna 2011). Muutokset hankintamäärissä selittyvät etenkin tekstiilihankintojen ja investointien määrän vuosittaisella vaihtelulla. Myös energianhintojen vaihtelu näkyy luvuissa, etenkin Pohjoismaissa, joissa energian käytön verotus on noussut. Toimittajavalinta ja tuotteen hankintaprosessi Toimittajilta edellytetään vakaata taloutta, toimitusvarmuutta sekä tasaista, sovitunmukaista laatua. Myös eettiset tekijät ja ympäristömittarit sekä muut liiketoiminnan riskiarviot vaikuttavat valintaan, eivätkä nämä tekijät saa olla ristiriidassa Lindströmin Code of Conductin kanssa. Lindström asettaa etusijalle ne toimittajat, joilla on dokumentoitu tai sertifioitu laatujärjestelmä. Tavarantoimittajan arvioinnin jälkeen toimittajalta otetaan tuotteita tuoteryhmästä riippuen koepesuun, -käyttöön tai testaukseen. Tämän jälkeen hankitaan koe-erä, jolla arvioidaan toimitusvarmuutta ja laatua. Vasta tämän jälkeen tehdään lopullinen päätös toimittajan valinnasta ja solmitaan puite- tai toimitussopimus. Hankinnat (T€) Hankinnat (% liikevaihdosta) 200 000 80 70 60 150 000 100 000 50 Investoinnit 40 Muut tavarat ja palvelut 30 50 000 Energia 20 Alihankintapalvelut 10 0 54 Tuoteostot 0 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 VASTUURAPORTTI 2012 / HANKINTA / Vastuullinen hankinta, tuoteturvallisuus Auditoinnit kehittämisen työvälineenä Arjen tavanomaisen hankintayhteistyön ja -kontaktien lisäksi Lindströmin tekemät toimittaja-auditoinnit ovat tärkeä yhteistyön kehittämisen ja sopimusvalvonnan työkalu. Auditoinnit suoritetaan strategisiksi määriteltyjen toimittajien osalta vähintään kolmen vuoden välein. Strategisuusluokituksen perusteena käytetään sekä hankintavolyymia että maa- ja toimittajariskikartoitusta. Lindströmillä auditointeja ei nähdä pelkkinä pistokokeina tai tarkastuksina, vaan niiden katsotaan olevan mahdollisuus syventää vastuullisuuden näkökulmasta tehtävää työtä hyvin yksityiskohtaisesti. Samaan aikaan hankintaorganisaatio voi syventää saamaansa kuvaa alihankkijansa kokonaisprosesseista ja osallistua tuotanto- ja toimitusprosessin kehittämiseen ja tehostamiseen. Auditointikäynnit kohdistetaan strategisiin tavarantoimittajiin, joita on noin 15 prosenttia kaikista toimittajista. Lindström ei käytä ulkopuolisia auditoijia ja käytännön työstä vastaavat laatu- ja konserniosto -osaamiskeskukset yhdessä palveluiden kanssa. Oman henkilöstön työskentely auditoijan roolissa vahvistaa ja syventää yhteistyötä yrityksen alihankkijoiden kanssa ja tuottaa parempaa ymmärrystä ja näkemystä myös tulevaisuuden valintoja ja yhteistyön kehittämistä silmällä pitäen. Auditoinnin yhteydessä tehdään laaja kysely, jota ohjaa kyselylomake, joka lähetetään etukäteen. Näin tavarantoimittajilla on mahdollisuus ennen auditoijan vierailua kysyä selventäviä kysymyksiä ja toisaalta Lindströmin asiantuntijoilla on sekä ennen että vierailun aikana mahdollisuus pyytää eri aiheista syventäviä vastauksia tai tarkistaa aiheeseen liittyviä dokumentteja. Auditointiin liittyy olennaisena osana vierailu alihankkijayrityksen tuotantotiloissa, jossa havainnoimalla voidaan todentaa johtamisjärjestelmän toimivuus ja tuotteiden sopimuksenmukaisuus. Lisäksi havainnoidaan yleisiä työolosuhteita ja -turvallisuutta tarkastamalla sammutus- ja ensiapuvälineiden sijainti sekä merkinnät esimerkiksi kokoontumispaikoista tai hätäuloskäynneistä. Auditointiyhteistyön puitteissa havainnoidaan myös yrityksen taloudellista toimintavarmuutta ja kehitystä sekä sitä, investoiko se kone- ja laitekantaan ja siten kehittää liiketoimintaansa. Code of Conductin noudattamista seurataan sekä dokumentaation että tuotantovierailuilla tapahtuvan havainnoinnin avulla. Auditointien välillä tehdään lukuisia laatu- ja vastaanottotarkastuksia. Yrityksen oma edustaja suorittaa valmistuneiden tuote-erien laadun ja sopimuksenmukaisuuden tarkistuksen, kullekin tuoteryhmälle sovitun mukaisesti ennen niiden toimitusta. Myös mahdollinen ongelmatilanteisiin puuttuminen tai tiedustelut ovat mahdollisia aktiivisen ja säännöllisen yhteydenpidon puitteissa. Tuotevastuu Tuotteen laatukriteerinä käyttäjän turvallisuus on aina ensisijalla. Lindström vastaa siitä, että sen tuotteet ovat turvallisia, luotet- tavia ja kestäviä, ja että ne täyttävät niille asetetut erityisvaatimukset muun muassa työturvallisuuden suhteen. Työvaatteiden ominaisuuksien säilyminen tuotteen käyttöiän on tärkeää, sillä vain tietyin ominaisuuksin varustettu vaate suojaa työntekijää tarkoituksenmukaisesti. Jo tuotekehitysvaiheessa tulee kiinnittää huomiota materiaalivalintoihin niin, että tuotteen ominaisuudet kestävät käyttöä ja tekstiilien huoltoprosessin. Myös tekstiilien huoltoprosesseja kehitetään turvaamaan tuotteiden ominaisuuksien säilyminen. Näin vaatteiden antama suoja työntekijälle säilyy koko elinkaaren ajan, eikä ole taattu pelkästään tuotteen ostohetkellä. Lindströmin toimialueella on useita erityisiä tuotemerkintäjärjestelmiä, esimerkiksi CE-merkintä EU-alueella ja GOST-R -sertifikaatti Venäjällä, joita kyseisellä alueella tarjottavien tuotteiden osalta noudatetaan. Lindströmin hankintapolitiikassa on määritelty, että tavarantoimittaja vastaa sertifikaatin hankinnasta ja voimassapitämisestä. Tuotemerkinnät EU-alueella CE-merkintä on pakollinen henkilöä suojaaville tuotteille, joita myydään ja vuokrataan EU:n talousalueella. Lindströmin suojavaatteet ja henkilönsuojaimet ovat CE-merkittyjä. CE-merkintä kertoo, että tuote vastaa sitä koskevien direktiivien vaatimuksia. Se on myös vapaan liikkumisen tae: kun tuote on sertifioitu yhdessä EU-maassa, ei sitä tarvitse uudestaan sertifioida muualla EU-alueella. Kankaan tai vaatteen CE-merkinnän tarve riippuu tuotteen loppukäytöstä. Lindström vastaa maahantuojana siitä, että EU:n ulkopuolinen toimittaja on suorittanut CE-merkinnän vaatimat toimenpiteet ja että ajan tasalla oleva dokumentaatio on pyydettäessä saatavilla. Lindström hankkii lisäksi CE-merkinnät niille tuotteille, jotka perustuvat sen omaan tuotekehitystyöhön. Lindströmin hankintakäsikirjassa on määritelty, miten sertifioinnin tarve arvioidaan, prosessi käynnistetään, toteutetaan ja missä sertifikaattia säilytetään. Tuotteen valmistaja allekirjoittaa osana sertifiointiprosessia niin sanotun ilmoituksen vaatimuksenmukaisuudesta. Tähän tulee sisältyä valmistajan ja tuotteen tiedot, ja tuotetta koskevat eurooppalaiset standardit sekä ulkopuolisen, puolueettoman tutkimuslaitoksen vahvistus. Dokumentaatio on pyydettäessä viranomaisten saatavilla. Tuotemerkinnät Venäjällä Venäjälle viennissä vaaditaan GOST-R -sertifikaatti eli vastaavuussertifikaatti, joka takaa Venäjälle toimitetun tuotteen turvallisuusvaatimukset. Tuotteesta riippuen sertifikaatin saaminen voi edellyttää esimerkiksi puhtaus- tai paloturvallisuussertifioinnin. GOST-R -merkinnän on oltava näkyvissä. Merkintä koostuu GOST-R -sertifiointijärjestelmän tunnuksesta yhdistettynä sertifiointilaitoksen rekisteröintinumeroon, joka painetaan tuotteen luokituskilpeen, mikäli sellainen on olemassa. Sertifikaatista on annettava virallinen jäljennös tuotteen jakelijalle ja virallinen jäljennös sertifikaatista on oltava myös asiakkaiden saatavilla. Lindströmin tuotteet Venäjällä ovat GOST-R -merkittyjä. 55 VASTUURAPORTTI 2012 / LOPPUOSA 08 /GRI 56 VASTUURAPORTTI 2012 / LOPPUOSA / GRI-sisältövertailu GRI Tu n n u s GR I :n s i s ä l t ö Si v u Hu o m i o t 1.1 1.2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 Toimitusjohtajan katsaus Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Organisaation nimi Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit Operatiivinen rakenne Organisaation pääkonttorin sijainti Toimintojen maantieteellinen sijainti Organisaation omistus ja juridinen muoto Markkinoiden kuvaus Organisaation toiminnan laajuus Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella Raportointikaudella saadut palkinnot Raportointiajanjakso Edellisen raportin ilmestymisajankohta Raportointitiheys Yhteystiedot Raportin sisällön määrittely (olennaisuus, asiakokonaisuuksien priorisointi ja raporttia käyttävät sidosryhmät) Raportin laskentarajat ja kattavuus Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa 6-7 6-7, 20-21 59 10-11 12-13, 33 12 11-13 12, 14 10 4-5, 33-34, 45 4-5, 33 Liiketoimintakaupat Venäjällä ja Liettuassa Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden, ulkoistettujen toimintojen raportoinnille ja tietojen vertailukelpoisuus Mittaus- ja laskentaperiaatteet Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Etukannen sisäsivu 2.10 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6 3.7 3.8 3.9 3.10 3.11 3.12 3.13 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 4.7 4.8 4.9 4.10 4.11 4.12 4.13 4.14 4.15 4.16 4.17 EC1* EC2* EC4* EC6* EC9 EN1* EN3* EN4* EN5 EN6 EN8* EN10 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä GRI-sisältövertailu Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Organisaation hallintorakenne Hallituksen puheenjohtajan asema Hallituksen jäsenten riippumattomuus Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen toimintaan Organisaation tulosten vaikutus hallituksen ja johdon palkitsemiseen Intressiristiriitojen ehkäiseminen hallitustyöskentelyssä Hallituksen jäsenten pätevyys strategisen johtamisen ja yhteiskuntavastuun alueilla Missio, arvot ja eettiset periaatteet Hallituksen tavat seurata yhteiskuntavastuun johtamista, mukaan lukien riskienhallinta Hallituksen oman toiminnan arviointi Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Sitoutuminen ulkopuolisiin aloitteisiin Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Organisaation sidosryhmät Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenilmaukset Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen Taloudellisen lisäarvon luominen ja jakautuminen sidosryhmien kesken Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ja riskit sekä mahdollisuudet Valtiolta saatu taloudellinen tuki Periaatteet ja käytännöt liittyen paikallisiin tavaran- ja palveluntoimittajiin sekä paikallisten toimittajien osuus Välilliset taloudelliset vaikutukset Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen Materiaalien käyttö Välitön energiankulutus Välillinen energiankulutus Energiansäästötoimilla ja energiatehokkuudella saavutetut säästöt Aloitteet ja toimet energiatehokkaiden tai uusiutuvalla energialla tuotettujen tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi Vedenotto Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö Si s ä l t y y 4 Etukannen sisäsivu Etukannen sisäsivu Etukannen sisäsivu Takakannen sisäsivu 21 Ei palkintoja raportointikaudella Etukannen sisäsivu Ei erityisiä rajoituksia raportin laajuudessa tai rajauksessa. Etukannen sisäsivu Ei merkittäviä muutoksia aiemmin raportoiduissa tiedoissa. Ei merkittäviä muutoksia. 57-58 Vastuuraportin tietoja ei ole varmennettu 14 14 14 16 14 8-9, 19 14 16-17 19 24-25 24-25 21 24-25, 31 30, 49 14, 20, 33-35 35 20-21 Euromääräistä vaikutusta ei ole arvioitu. 24, 35 53-54 20 19, 37-38 39-40, 42 41, 45 41 40-41 Ei raportoitu kokonaissäästöä energiankulutuksessa 38-39 41, 45 42 Ei raportoitu kokonaissäästöä vedenkulutuksessa 57 VASTUURAPORTTI 2012 / LOPPUOSA / GRI-sisältövertailu Tu n n u s GR I :n s i s ä l t ö EN16* EN18 EN21* EN22* Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Aloitteet, toimet ja saavutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Päästöt veteen ja jätevedet päästölajeittain Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelymenetelmän mukaan Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvät sakot ja sanktiot Merkittävät kuljetuksiin liittyvät ympäristövaikutukset Lähestymistapa henkilöstöjohtamiseen Henkilöstön jakautuminen työsuhteen (koko-/osa-aikainen) ja työsopimuksen (vakituinen/määräaikainen) mukaan sekä alueittain Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja osuus ikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuus työvoimasta Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika Tapaturmataajuus, ammattitaudit, menetetyt työpäivät, poissaolot, kuolemaan johtaneet tapaturmat EN26* EN28* EN29 LA1* LA2* LA4* LA5* LA7* LA10* LA11 LA12 LA13* HR2* HR4* HR5* HR6* HR7* SO4* SO6 SO7 SO8* PR1* PR3* PR4 PR5 PR6* PR7 PR8 PR9* Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat Kehityskeskustelujen ja suoritusarviointien piirissä oleva henkilöstö Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien monimuotoisuus Lähestymistapa ihmisoikeuksien johtamiseen Merkittävien alihankkijoiden ja toimittajien osuus, joista tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Toiminnot, joissa järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus uhattuna Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja tämän estämiseksi toteutetut toimenpiteet Merkittävät pakko- ja rangaistustyövoiman käytön riskit ja tämän estämiseksi toteutetut toimenpiteet Lähestymistapa yhteiskuntaan liittyvien asioiden johtamiseen Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet Poliittisille puolueille, instituutioille ja poliitikoille annetut lahjoitukset Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet Merkittävät lakien ja säännösten rikkomuksiin liittyvät sakot ja muut sanktiot Lähestymistapa tuotevastuun johtamiseen Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen informaatio sekä merkittävien tuotteiden ja palvelujen osuus, joita vaatimukset koskevat Tuoteinformaatioon ja -merkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset Merkittävien tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvän lainsäädännön ja -säädösten rikkomisesta aiheutuneet sakot ja sanktiot * GRI-ohjeiston suosittelema avaintunnusluku 58 Si s ä l t y y Sisältyy Osittain Ei sisälly Si v u 41, 45 40, 46 43-45 44-45 20, 38-40 38 Hu o m i o t Ei raportoitu saavutettuja vähennyksiä Jätevesipoikkeamat raportoitu 41, 44 21, 23, 47-48, 51 47-48 48 49 44 50 50 49-50 48-49 19, 53 54-55 Ei raportoitu ikäryhmittäin, sukupuolittain tai alueittain Ei raportoitu kattavuutta Lindström noudattaa paikallista lainsäädäntöä Raportoitu sairauspäivät henkeä kohden ja tapaturmataajuus. Ei kuolemantapauksia raportointikaudella Ei raportoitu henkilöstöryhmittäin Ei raportoitu kattavuutta Kuvattu toimittajavalintaa ja auditointikäytäntöjä Ei syrjintätapauksia raportointikaudella Ei tunnistettu omia toimintoja, joissa on järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus uhattuna Ei tunnistettu omia toimintoja, joissa lapsityövoiman käytön riskejä Ei tunnistettu omia toimintoja, joissa pakkoja rangaistustyövoiman käytön riskejä 19 Ei korruptiotapauksia raportointikaudella Lindström ei anna tukea poliittisille tahoille Ei oikeustapauksia raportointikaudella Ei merkittäviä sakkoja tai sanktioita raportointikaudella 19, 55 55 5, 55 Ei rikkomuksia raportointikaudella 29-30 30 Ei rikkomuksia raportointikaudella Ei valituksia raportointikaudella Ei sakkoja raportointikaudella VASTUURAPORTTI 2012 / LOPPUOSA / Yhteystiedot Yhteystiedot Emoyhtiö Lindström Oy PL 29 (Hermannin rantatie 8) 00581 Helsinki Valtakunnallinen vaihde 020 111 600 Faksi 020 111 601 www.lindstrom.fi Lindström-tytäryhtiöt Euroopassa ja Aasiassa Comforta Belarus Great Britain Russia Pääkonttori FLLC „Lindstrom“ Lindström Ltd ZAO Lindström Comforta Oy www.lindstrom.by www.lindstromltd.co.uk OOO Lindström PL 47 (Hermannin rantatie 8) www.lindstrom.ru 00580 Helsinki Bulgaria Hungary Lindström EOOD Lindström Kft. Slovak Republic www.comforta.fi www.lindstrom.bg www.lindstrom.hu Lindström s.r.o. www.comforta.com China India Lindström CO, Limited Lindstrom Services India Private Slovenia Quickly Tvättcentral AB www.lindstrom.cn Limited Lindstrom d.o.o. www.quickly.ax www.lindstrom.in www.lindstrom.si Lindström d.o.o. Latvia Sweden Comforta AB www.lindstrom.hr Lindstrom SIA Lindström Services AB www.comfortaab.se www.lindstrom.lv www.lindstromab.se Lindström s.r.o. Lithuania Turkey www.lindstrom.cz UAB Lindstrom Lindström Tekstil Hizmetleri ve Ticaret www.lindstrom.lt Ltd. Şti. p. 020 111 605 www.lindstrom.sk Finland, Åland Croatia Sweden Czech Republic Estonia www.lindstrom.com.tr Lindström OÜ Poland www.lindstrom.ee Lindström Sp z.o.o. Ukraine www.lindstrom.com.pl Lindström TOV Germany www.lindstrom.ua Lindström GmbH Romania www.lindstromgmbh.de Lindström SRL www.lindstrom.ro Yritysvastuun raportoinnin työryhmä Harri Puputti, Senior Vice President, Corporate Quality Kirsti Leisio, Senior Vice President, Corporate Human Resources Minna Kahri, Senior Vice President, CFO, Corporate Finances Jussi Tapio, Vice President, Customer Relationship Management and Communications Marjo Mäntylä, Manager, Process Development and Environmental Issues Risto Pyhältö, Strategic Sourcing Manager HIILIN E Tuotanto: Helena Kujanpää, Johanna Arajuuri, Heikki Räisänen, Inka Kokkonen, E UOT OT RAALI PAIN UT Tarja Hämäläinen, Manager, Corporate Communications (raportin tilaukset) Catarina Myllärniemi, Juuli Bister Yhteydet: [email protected] Painopaikka: Hämeen Kirjapaino Oy 441 209 Painotuote ClimateCalc CC-000025/FI HÄMEEN KIRJAPAINO OY HÄMEEN KIRJAPAINO OY 59 60 61
