Puutarhojen ruohovartiset kulttuurilajit

Puutarhojen ruohovartiset
kulttuurilajit
Intedentti L. Junikka
Kasvitieteellinen puutarha ja museo, LTKM, HY
Keskiaika – luostareiden
puutarhat
piispankartanot/-linnat
Kuusiston piispanlinna – 1400-luvun lopulla
kirsikkatarha, palsternakkaa, yrttitarha
luostarit
dominikaaniluostarit 1249 Turussa ja 1392 Viipurissa,
fransiskaaniluostarit Viipurissa Kökarissa ja Raumalla
(ennen 1460-lukua)
Naantalissa birgittalaisten luostari (Ailoisten niemi)
“Naantalin luostarin kirja” – mm. saksankirveli,
meirami/mäkimeirami, piparjuuri, anis, nokkonen
Keskiajan “kaalimaat”
Viipurin ja Turun linnat
Kaarle Knuutinpoika & Erik Akselinpoika Tott
‘kalgård’ Viipurissa ja Turussa
1. maininta vuonna 1448 Turun kaupungista - tuomari
Bengt Lydiksson Djäkn
Hansakauppiaat – puutarhakulttuuri Suomeen – mm.
fenkoli (saksankumina), saxan minttu (basilika)
Turussa valtaosalla kauppiaista oli saksan- tai
ruotsinkielinen nimi
Saksankirveli (Myrrhis odorata( &
Piparjuuri (Armoracia rusticana)
Uusi aika
puutarhakulttuuri aluksi vähäistä – ei
taimistoja eikä siemenliikkeitä
kuninkaankartanot, esim. Espoon,
Kastelholman ja Nynäsin kartanot, joissa
ryytitarhat ja humalan viljelyä
Agricolan rucouskirian terveydenhoitoohjeet: mm. fenkoli, kaali, koiruoho,
kynsilaukka, minttu, salvia, sinappi,
viiniruutu
apteekkarit – parhaat kasvivalikoimat
esim. Turun apteekkarit
Käkisalmen linnan apteekkivarasto
(mm. basilika, mehitähti,
rohtoraunioyrtti, ‘palava pensas’,
karvasohdake, aniksen ja malvan juuret
(Malva sylvestris ja M. neglecta))
Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale) &
kiiltomalva (Malva sylvestris)
Turun linna
ryytitarha jo 1300-luvulla
Juhana-herttua
iso ryytitarha ja toinen
Ruissalossa
ammattipuutarhureita
kylvettiin mm. punajuurta,
laventelia, rosmariinia,
kähäräminttua, retikkaa,
fenkolia
neilikat ristiretkeläisten
tuliaisina
1600-luvun alun
vaurastuminen
taloudellinen vilkastuminen
sotilaita ja kauppiaita muualta Euroopasta
suomalaisia lähti opiskelemaan Eurooppaan
vuosisadan alkupuolella suuria puutarhoja, mm. Creutz
(Sjundby, Helsinki), Pietari Brahe
myös joissakin pappiloissa, esim. Vehmaa, Kemiö, Somero –
tarhuritaidot kehittyneet
em. lisäksi mm. unikoita, rakuunaa, rohtoliperiä, maaartisokkaa, krasseja, kirveliä, kehäkukkaa, useita lajeja kaaleja,
isohirvenjuurta, hernettä
virkamiehet ja kaupungin porvarit – Turku, Uusikaupunki,
Viipuri, Hämeenlinna, Oulu
humalistoja viljeltiin lain määräyksestä kaikissa Pohjoismaissa
nuoria versoja vihanneksena, käpyjä lääkkeenä ja tyynyn
täytteeksi, kuitukasvina
siemenkauppaa, esim. Viipurissa
1600-luvun bestsellereitä
Månsson 1628: En myckit nyttigh Örta-Book; 1642: Een Nyy
Trädgård-Book
Rålamb: Horticultura
Horticultura-luvussa yhtenä puutarhan neljästä osa-alueesta
kukkatarha
suosittu teos aikanaan ja kuvia: suolaheinä, ketunleipä, sikuri,
lehtisalaatti, vuonankaali, vihannesportulakka, parsa, humala,
vihanneskrassi
Schering Rosenhane: Oeconomia - käsikirjoituksena
mm. 1-sirkkaisia: hyasintti, iiris, keisarinkruunu, koiranhammaslilja,
krookus, rusko- ja varjoliljat, myrkkyliljat, narsissit, tulppaanit
perennoista akilleat, esikot, suopayrtit, tuhatkaunot, unikot,
tomaatit, ym.
Elias Tillands & Akatemian hortus
1. Ruotsin valtakunnassa oleva yliopistollinen puutarha?
Elias Tillands esimieheksi 1670 – väitteli Leidenissä samana
vuonna
1673 “Catalogus plantarum” Turun seudun kasveista
47 ruohovartista, joista 17 1-vuotisia kesäkukkia,
sipulikukkia, kuten tarhatulppaani, (tuoksu)hyasintti,
valkonarsissi
vihanneksina lajeja, joiden käyttö hiipunut: mykerösavikka,
tarhamaltsa, ruijankuirimo, merikaali, sokerijuuri (Sium
sisarum)
Turun seudulla viljeltyjä: mm. härkäpapu, punajuuri,
rupuliruoho (Aquilegia), kirveli, rinki blommu, krydimaan
katinnauris (Malva verticillata) palavarakkaus, riddarin
cannus, sammetsblomma, nälicka cucainen, caatuvaisen
taudin juuri (pioni).
Huom! esim. saxan minttu (basilika), saxan katinnauris
(rohtosalkoruusu)
Taantuma 300 vuotta sitten
nejännes reduktio 1655 ja isoreduktio 1680
pieni jääkausi – keskilpt laski 1°C verran Euroopassa
suuret kuolovuodet 1696-97 (1/3 väestöstä kuoli)
kylmä talvi 1708-09 – pakkaset elokuussa
kaikki hedelmäpuut paleltuivat
nälkä ja rutto
Suuri Pohjan sota – kesti 20 vuotta ja isoviha (171321) (ryöstöt, tapot ja väen pakkosiirrot)
Hyödyn aikakausi – Pehr Kalm
Isovihan jälkeen puutarhatalouden elpyminen hidasta
vain tupakan siementä oli saatavilla
Linne vaikutti Suomessakin ystäviensä kautta
hovioikeuden neuvos S.C. Bielke - Pietari Kalmin opinnot
Kalm tutustui ensiksi Englannissa pensasaitoihin ja teki
kuuluisan Pohjois-Amerikan matkansa (1748-51)
toi mukanaan siemeniä sadoista kasvilajeista ja jakoi
vakaville harrastajille
opetti Turun akatemiassa puutarhatiedettä ja levitti
oppilaidensa kautta kasveja maakuntiin
Sipsalon tila Hirvensalossa koeviljelyksinä
Akatemian puutarha 1757 – Hortus oeconomicus
J.G. Justanderin 1786 kirjaamat yleisesti
viljellyt Turun ruohovartiset
aurankukka (Agrostemma githago), syysmyrkkylilja
(Colchicum autumnale), harjaneilikka (Dianthus
barbatus), valkopallo-ohdake (Echinops
sphaerocephalus), karvahorsma (Epilobium hirsutum),
jalokiurunkannus (Corydalis nobilis), palavarakkaus
(Lychnis chalcedoniaca), vuoripioni (Paeonia
officinalis), lehtosinilatva (Polemonium caeruleum),
helmihyasintti (Hyacinthus botryoides), metsätulppaani
(Tulipa sylvestris), tarhatulppaani (T. gesneriana)
Valkopallo-ohdake (Echinops sphaerocephalus) &
jalokiurunkannus (Corydalis nobilis)
Koetoimintaa ja valistusta
Pehr Gadd – Turun akatemian kemian professori ja plantaasitirehtööri
ulkomaisten hyötykasvien, erityisesti lääke- ja värikasvien kokeilu- ja
neuvontatoiminta
esim. Porissa kokeiltiin hirssiä, hamppua, pellavaa, raparperia ja tupakkaa
(myöh. Poriin ettiin tupakkatehdas)
perunan viljelyynotto oli hidasta – yleistyi vasta 1800-luvulla
maustekasveja ja koristekasveja, mm. keltapäivänlilja (Hemerocallis
lilioasphodelus), kanadanpiisku (Solidago canadensis), auringonkukka
(Helianthus annuus), samettikukat (Tagetes spp.), kukonharja (Celosia
argentea), kruunusuvikakkara (Glebionis coronaria), helmililjat (Muscari
spp.), lumipisarat (Leucojum spp.), narsissit (Narcissus spp.), tulppaanit
(Tulipa spp.), tähdikit (Ornithogalum spp.)
Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo (per. 1771) ja Suomenkieliset
Tieto-Sanomat (1776)
levittivät puutarhatietoutta
Viljelykasvit leviävät 1700luvun lopulla
kartanopuistoja oli jo 1700-luvulla ainakin n.
20 kartanossa, pappiloiden puutarhaharrastus
kasvoi
lajisto rikas, esim. Mäntsälän Frugårdissa
29 vihanneslajia, mausteyrttejä 13 ja
ruohovartisia koristekasvejakin 56
Turussa sanomalehtien myynti-ilmoituksissa
varsin yleisesti kiinteistöön kuului puutarha
lukuisia kauppapuutarhureita oli Turussa ja
Helsingissä
luultavasti Kalmin tuliaisina kotiutuivat
värimintut (Monarda fistulosa ja M. didyma)
raparperia (Rheum officinale, R. palmatum)
kasvatti Augustin Ehrensvärd Saaren
kartanossa
väri- ja lääkekasvi vielä 1800-luvulla
Gaddin ryytimaakirjanen
ilmestyi 1768 16 sivun mittaisena
40 kyökkikasvin viljeyohjeet
mm. sparisi (parsa), tragoponi (kaurajuuri), ärstskäkki
(maa-artisokka), pumppu (kurpitsa), maan päärynä
(peruna), muretti (porkkana), korianderi, snittkaali,
räätikka (retikka), såkeri juuri (Sium sisarum),
palsternakka
kirjoitti kirjasia myös aniksen, humalan, korianterin,
kuminan, raparperin, sinapin ja tupakan kasvatuksesta
Palsternakka (Pastinaca sativa)& sokerijuuri
(Sium sisarum)
1800-luku - Venäjän kosketus
•
Pietarin kuuluisia taimistoja, mm. Regel & Kesselring
tilattiin Suomeen puuvartisten taimia, mutta myös
perennoja, esim. Summan kartanon ostoslistalla on ollut:
Hemerocalis lilio-asphodelus, Hosta undulata var.
erronema, Lilium martagon, L. tigrinum, Lupinus
polyphyllus
yleistyneitä mm. petunia, kesäleimu (Phlox drummondii),
tarhadaalia (Dahlia x pinnata), kirjoukonhattu
(Aconitum x stoerkianum ‘Bicolor’), ritarinkello
(Campanula pyramidalis) täpläsievikki (Nemophila
maculata), sinisievikki (N. menziesii), tarhaneito (Nigella
damascena), silkkikukat (Godetia), kirjoperhoskukka
(Schizanthus pinnatus), isotsinnia (Zinnia violacea), isoolkikukka (Xerochrysum bracteatum)
Kauppa on se, joka kannattaa!
ensimmäiset siemenet lienevät tulleet munkkien ja nunnien mukana
Pohjoismaihin
Euroopassa jo1400-1500-luvuilla puutarhakauppa kukoisti hansaliitto kävi kauppaa Itämeren piirissä
Lyypekki ja Rääveli
1700-luvulla puutarhatarvikkeet tulivat siirtomaatavaroina Tukholmasta
(jo siemenliikkeitä), Baltian kautta tai suoraan Hollannista ja Saksasta
Turun Akatemian puutarha jakoi ilmaiseksi tai ylipuutarhuri myi palkan
jatkeeksi siemeniä
1800-luvulla Keski-Euroopan siemenliikkeet olivat suuria,
lajivalikoima suurempi kuin nykyisin – esim. kiinanasterilajikkeita
(Callistephus chinensis) oli yli 250, joukossa harvinaisuuksia, joita
nykyään harvoin tapaa
puutarhasta tuli säätyläisten harrastus ja kauppa vilkastui 1830-luvulta
lähtien
…ja kannattihan se
Suomessakin
Suomessa siemeniä myytiin
aluksi apteekkien kautta suurimmissa kaupungeissa
kasvitieteellisten puutarhojen kautta
Finska Trädgårdsodlings-Sällskapetin kautta
kotimaisissa puutarhaliikkeissä (esim. kauppapuutarhoja),
lajikkeita runsaasti verenpisaroista, kamelioista, jne.
kukkasipulit Hollannista
uusien lajikkeiden ohella tuli viljelyyn uusia lajeja, kuten
begoniat ja daaliat, tomaatti vakiinnutti asemansa samoin
kuin puutarhamansikka
Siellä missä hyviä ihmisiä asuu,
kasvaa myös kukkia…
köyhän kansan pariin kukat alkoivat levitä 1800-luvulla
maaseutupitäjistä mentiin kaupunkeihin töihin, mm.
kitkemään varakkaan väen puutarhoja
Orimattilassa tunnettiin valmu (unikko), rinkikukka
(Calendula officinalis), keltakukka
Oulaisissa kasvatettiin maahumalaa ja takiaisia
monet varakkaiden aikaisemmat suosikkikukat siirtyivät
maasedun torppien pihoille
porvarit alkoivat suosia kuvioistutuksia,
runkoverenpisaroita, palmuja, agaaveja, mehikasveja