Sinustako oikeuslääkäri? - Hjelt-instituutti

Sinustako oikeuslääkäri? - Hjelt-instituutti

Sinustako oikeuslääkäri?
Mahdollisuus hakeutua
haastavaan ja monipuoliseen
ammattiin
Yhteystiedot
Helsingin yliopisto
Hjelt-instituutti, Oikeuslääketieteen osasto
Professori Antti Sajantila
www.hjelt.helsinki.fi
Itä-Suomen yliopisto, Kliinisen lääketieteen yksikkö,
Kliininen patologia ja oikeuslääketiede
Professori Veli-Matti Kosma (patologia)
www.uef.fi
Professori Pekka Karhunen (oikeuslääketiede)
www.uta.fi/med
Haemme koulutettavia
oikeuslääketieteen
erikoislääkärikoulutukseen
Ouluun, Turkuun, Tampereelle,
Kuopioon ja Helsinkiin.
Oulun yliopisto
Diagnostiikan laitos, Oikeuslääketiede
Professori Marja-Leena Kortelainen
www.oulu.fi/ltk
Tampereen yliopisto
Lääketieteen yksikkö, Oikeuslääketiede
Professori Pekka Karhunen
www.uta.fi/med
Turun yliopisto
Biolääketieteen laitos, Oikeuslääketiede
Professori Pekka Saukko
www.utu.fi
1/2014
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Oikeuslääkintäyksikkö
Yksikön päällikkö, ylilääkäri Riitta Kauppila
www.thl.fi/oikeuslaakinta
OIKEUSLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS
OIKEUSLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS
Oikeuslääketieteen
erikoislääkärikoulutus
Oikeuslääketieteen erikoistumisopinnot voi suorittaa
Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Oulun
yliopistoissa. Koulutusohjelmien sisällöissä on pieniä
eroavaisuuksia. Viisivuotinen koulutus sisältää:
•
•
•
9 kuukautta terveyskeskuspalvelua
enintään 1 vuosi patologian palvelua ja
vähintään 3,5 vuotta oikeuslääketieteen palvelua.
Oikeuslääketiede poikkeaa useimmista muista lääketieteen erikoisaloista: oikeuslääketieteen jaksoa ei
suoriteta kunnallisessa terveydenhuollon yksikössä,
vaan yliopistojen lääketieteen laitoksissa, sairaaloiden
patologian yksiköissä tai THL:n oikeuslääkintäyksikössä. Käytännön ohjauksesta vastaavat professorit
ja oikeuslääketieteen erikoislääkärit.
Alalla tarvitaan oikeuspatologian, histologian, oikeustoksikologian, oikeusbiologian ja kliinisen oikeuslääketieteen osaamista.
Yksilön ja yhteiskunnan
oikeusturvaa
Oikeuslääketiede on yksilön ja yhteiskunnan oikeusturvan suojelemiseen ja edistämiseen tähtäävä lääketieteen osa-alue.
Oikeuslääketieteellisen toiminnan osa-alueita Suomessa ovat kliininen oikeuslääketiede ja oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys. Kuolemansyiden ja
-mekanismien sekä kuoleman jälkeisten tapahtumien
ymmärtäminen on keskeistä.
Kliinistä oikeuslääketiedettä ovat elävien henkilöiden
tutkiminen ja näytteiden otto esimerkiksi pahoinpitelyjen ja raiskausten yhteydessä.
Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen
on poliisitutkintaa, johon kuuluu osana oikeuslääkärin suorittama oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus.
Ruumiinavauksen lisäksi oikeuslääkäri laatii tekemästään tutkimuksesta viralliset asiakirjat. Poliisi ja
oikeuslääkäri toimivat tiiviissä yhteistyössä.
THL vastaa oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn
selvittämiseen liittyvistä viranomaistehtävistä, joita
ovat ruumiinavaustoiminta sekä kuolemansyynselvityksen ohjaus ja valvonta.
Yliopistojen oikeuslääkäreiden tehtävänä on opetus
ja tutkimus. Yliopistojen oikeuslääkärit tekevät myös
oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia THL:n kanssa
tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Helsingin yliopiston oikeuslääkärit tekevät myös kliinisiä oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia.
Monipuolinen asiantuntijatyö
Oikeuslääkäreiden työhön kuuluu terveydenhuollon
ammattihenkilöiden ja poliisin kouluttaminen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvissä asioissa. Yliopistojen oikeuslääkärit vastaavat lisäksi lääkäreiden peruskoulutuksesta ja oikeuslääkäreiden erikoistumiskoulutuksesta sekä järjestävät täydennyskoulutusta.
Oikeuslääketiede tarjoaa mielenkiintoisia tutkimusmahdollisuuksia. Ala sopiikin myös tutkimusorientoituneille lääkäreille ja mahdollistaa esimerkiksi väitöskirjatyön keskeisistä kansantaudeista.
Oikeuslääkärit esiintyvät todistajina ja asiantuntijoina
mm. tuomioistuimissa rikostapauksissa sekä osallistuvat asiantuntijoina liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien työskentelyyn.
Erikoislääkäreiden työn keskiössä on myös alan kehittäminen, johon kuuluu yhteistyö kansainvälisissä tutkimuksissa, menetelmien kehittämisessä ja laadun
valvonnassa. Lisäksi he ovat mukana muiden maiden
oikeuslääkintätoiminnan kehittämistyössä. Tällaista
suunnitellaan esimerkiksi Kosovoon.
Oikeuslääkäreillä on mahdollisuus osallistua myös kansainvälisten onnettomuuksien uhrien tunnistamistehtäviin. Viime vuosina oikeuslääkäreitä on ollut mukana
uhrintunnistustyössä Aasian tsunamin jälkeen.
Professori Philippe Lunetta:
Mielenkiintoista, itsenäistä ja
käytännönläheistä
Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin professori
Philippe Lunetta pitää oikeuslääketiedettä erittäin
monipuolisena ja mielenkiintoisena lääketieteen erikoisalana, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys
ja joka edesauttaa yksilön oikeusturvaa.
Oikeuslääkäri Eeva Siitonen:
Maailman paras työ!
-Tämä on maailman paras työ! En voi kuvitella mitään
parempaa. Työ on todella monipuolista, uutta opittavaa riittää, kun pitää mielensä avoinna. Yhteistyö
poliisin kanssa voi olla kiehtovaa, aivan kuten Kay
Scarpetta-dekkareissa tai CSI-tv-sarjassa.
Näin toteaa oikeuslääkäri Eeva Siitonen, joka työskentelee THL:n Helsingin toimipisteessä. Työssään hän
tekee poliisin määräämiä oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia, tutkii kudosnäytteitä, kirjoittaa lausuntoja, todistaa tai toimii asiantuntijana oikeudessa sekä
vastaa lääkäreiden ja poliisien kuolemansyyselvityksiä
koskeviin tiedusteluihin.
-Puheet alan huonosta palkasta ovat aika outoja, sillä
on niitäkin, joiden mielestä tässä ammatissa tienaa
paljon. Teen työni virka-aikana eikä minun tarvitse
päivystää. Tässä ammatissa käy harvoin niin, ettei
ehtisi lounaalle, kuten kollegoille muualla. Ylitöitäkin
saa tehdä, jos haluaa.
Eeva Siitonen oli aina halunnut tehdä jotakin konkreettista käsillään ja kun hän havaitsi, ettei potilastyö
taida olla hänen juttunsa, hän hakeutui erikoistumaan oikeuslääketieteeseen.
-Vaikka asiakkaat ovat hiljaisia, meillä on ruumiinavaussalissa mukavan sosiaalinen työyhteisö.
Erikoistuva lääkäri Lasse
Pakanen: Mahdollisuus
tutkimukseen innosti
Lääketieteen lisensiaatti Lasse Pakanen valitsi erikoistumisalakseen oikeuslääketieteen, koska alalla pääsee
käyttämään lääketieteen eri osa-alueiden tietoa laajaalaisesti ja se tarjoaa hyviä tutkimusmahdollisuuksia.
-Lisäksi pidän siitä, että oikeuslääketieteessä lääkäri
toimii ulkopuolisena asiantuntijana.
-Alalla voi työskennellä käytännönläheisesti ja harjoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta.
Lasse Pakanen aloitti heti valmistuttuaan oikeuslääketieteen erikoistumisopinnot Oulun yliopiston Diagnostiikan laitoksella. Työyhteisöön kuuluu professori,
kolme oikeuslääkäriä, toimistosihteereitä sekä ruumiinavausavustajia.
-Oikeuslääkäri saa soveltaa työssään lääketieteellistä
tietotaitoa ja tehdä objektiivisia johtopäätöksiä. Työssään oikeuslääkäri voi toimia itsenäisesti, mutta kuitenkin yhteistyössä muiden lääkäreiden, tutkijoiden ja
eri viranomaisten kanssa.
-Tein jo opiskeluaikanani paleltumiskuolemien diagnostiikkaan liittyvää oikeuslääketieteellistä tutkimusta laitoksella ja jatkan sitä nyt väitöskirjatutkimuksenani. Aihe on kiinnostava, koska paleltumiskuoleman diagnosointi on haastavaa.
OIKEUSLÄÄKETIETEEN
www.thl.fi/kansanterveyspaivat
ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS
Hyvä oikeuslääketieteen kurssi sai oikeuslääkäri Eeva
Siitosen kiinnostumaan alasta.
Lääketieteen lisensiaatti Lasse Pakanen
suorittaa oikeuslääketieteen erikoistumisopintoja Oulun yliopistossa.
Oikeuslääketieteen
resurssit ja toimintalukuja
•
•
•
•
•
18 oikeuslääkäriä (16 THL:ssa, 2 yliopistoissa)
4 oikeuslääketieteen professoria
11 oikeuslääketieteeseen erikoistuvaa
lääkäriä (9 yliopistoissa, 2 THL:ssä)
noin 9 700 oikeuslääketieteellistä
ruumiinavausta v. 2013 (12 340 v. 2009)
noin joka viidennelle suomalaiselle
suoritetaan oikeuslääketieteellinen
ruumiinavaus
www.thl.fi/kansanterveyspaivat
OIKEUSLÄÄKETIETEEN
ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS
Oikeuslääketieteen
erikoislääkärikoulutus
Oikeuslääketieteen erikoistumisopinnot voi suorittaa
Helsingin, Turun, Tampereen, Itä-Suomen ja Oulun
yliopistoissa. Koulutusohjelmien sisällöissä on pieniä
eroavaisuuksia. Viisivuotinen koulutus sisältää:
•
•
•
9 kuukautta terveyskeskuspalvelua
enintään 1 vuosi patologian palvelua ja
vähintään 3,5 vuotta oikeuslääketieteen palvelua.
Oikeuslääketiede poikkeaa useimmista muista lääketieteen erikoisaloista: oikeuslääketieteen jaksoa ei
suoriteta kunnallisessa terveydenhuollon yksikössä,
vaan yliopistojen lääketieteen laitoksissa, sairaaloiden
patologian yksiköissä tai THL:n oikeuslääkintäyksikössä. Käytännön ohjauksesta vastaavat professorit
ja oikeuslääketieteen erikoislääkärit.
Alalla tarvitaan oikeuspatologian, histologian, oikeustoksikologian, oikeusbiologian ja kliinisen oikeuslääketieteen osaamista.
Yksilön ja yhteiskunnan
oikeusturvaa
Oikeuslääketiede on yksilön ja yhteiskunnan oikeusturvan suojelemiseen ja edistämiseen tähtäävä lääketieteen osa-alue.
Oikeuslääketieteellisen toiminnan osa-alueita Suomessa ovat kliininen oikeuslääketiede ja oikeuslääketieteellinen kuolemansyynselvitys. Kuolemansyiden ja
-mekanismien sekä kuoleman jälkeisten tapahtumien
ymmärtäminen on keskeistä.
Kliinistä oikeuslääketiedettä ovat elävien henkilöiden
tutkiminen ja näytteiden otto esimerkiksi pahoinpitelyjen ja raiskausten yhteydessä.
Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen
on poliisitutkintaa, johon kuuluu osana oikeuslääkärin suorittama oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus.
Ruumiinavauksen lisäksi oikeuslääkäri laatii tekemästään tutkimuksesta viralliset asiakirjat. Poliisi ja
oikeuslääkäri toimivat tiiviissä yhteistyössä.
THL vastaa oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn
selvittämiseen liittyvistä viranomaistehtävistä, joita
ovat ruumiinavaustoiminta sekä kuolemansyynselvityksen ohjaus ja valvonta.
Yliopistojen oikeuslääkäreiden tehtävänä on opetus
ja tutkimus. Yliopistojen oikeuslääkärit tekevät myös
oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia THL:n kanssa
tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Helsingin yliopiston oikeuslääkärit tekevät myös kliinisiä oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia.
Monipuolinen asiantuntijatyö
Oikeuslääkäreiden työhön kuuluu terveydenhuollon
ammattihenkilöiden ja poliisin kouluttaminen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvissä asioissa. Yliopistojen oikeuslääkärit vastaavat lisäksi lääkäreiden peruskoulutuksesta ja oikeuslääkäreiden erikoistumiskoulutuksesta sekä järjestävät täydennyskoulutusta.
Oikeuslääketiede tarjoaa mielenkiintoisia tutkimusmahdollisuuksia. Ala sopiikin myös tutkimusorientoituneille lääkäreille ja mahdollistaa esimerkiksi väitöskirjatyön keskeisistä kansantaudeista.
Oikeuslääkärit esiintyvät todistajina ja asiantuntijoina
mm. tuomioistuimissa rikostapauksissa sekä osallistuvat asiantuntijoina liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien työskentelyyn.
Erikoislääkäreiden työn keskiössä on myös alan kehittäminen, johon kuuluu yhteistyö kansainvälisissä tutkimuksissa, menetelmien kehittämisessä ja laadun
valvonnassa. Lisäksi he ovat mukana muiden maiden
oikeuslääkintätoiminnan kehittämistyössä. Tällaista
suunnitellaan esimerkiksi Kosovoon.
Oikeuslääkäreillä on mahdollisuus osallistua myös kansainvälisten onnettomuuksien uhrien tunnistamistehtäviin. Viime vuosina oikeuslääkäreitä on ollut mukana
uhrintunnistustyössä Aasian tsunamin jälkeen.
Professori Philippe Lunetta:
Mielenkiintoista, itsenäistä ja
käytännönläheistä
Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin professori
Philippe Lunetta pitää oikeuslääketiedettä erittäin
monipuolisena ja mielenkiintoisena lääketieteen erikoisalana, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys
ja joka edesauttaa yksilön oikeusturvaa.
Oikeuslääkäri Eeva Siitonen:
Maailman paras työ!
-Tämä on maailman paras työ! En voi kuvitella mitään
parempaa. Työ on todella monipuolista, uutta opittavaa riittää, kun pitää mielensä avoinna. Yhteistyö
poliisin kanssa voi olla kiehtovaa, aivan kuten Kay
Scarpetta-dekkareissa tai CSI-tv-sarjassa.
Näin toteaa oikeuslääkäri Eeva Siitonen, joka työskentelee THL:n Helsingin toimipisteessä. Työssään hän
tekee poliisin määräämiä oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia, tutkii kudosnäytteitä, kirjoittaa lausuntoja, todistaa tai toimii asiantuntijana oikeudessa sekä
vastaa lääkäreiden ja poliisien kuolemansyyselvityksiä
koskeviin tiedusteluihin.
-Puheet alan huonosta palkasta ovat aika outoja, sillä
on niitäkin, joiden mielestä tässä ammatissa tienaa
paljon. Teen työni virka-aikana eikä minun tarvitse
päivystää. Tässä ammatissa käy harvoin niin, ettei
ehtisi lounaalle, kuten kollegoille muualla. Ylitöitäkin
saa tehdä, jos haluaa.
Eeva Siitonen oli aina halunnut tehdä jotakin konkreettista käsillään ja kun hän havaitsi, ettei potilastyö
taida olla hänen juttunsa, hän hakeutui erikoistumaan oikeuslääketieteeseen.
-Vaikka asiakkaat ovat hiljaisia, meillä on ruumiinavaussalissa mukavan sosiaalinen työyhteisö.
Erikoistuva lääkäri Lasse
Pakanen: Mahdollisuus
tutkimukseen innosti
Lääketieteen lisensiaatti Lasse Pakanen valitsi erikoistumisalakseen oikeuslääketieteen, koska alalla pääsee
käyttämään lääketieteen eri osa-alueiden tietoa laajaalaisesti ja se tarjoaa hyviä tutkimusmahdollisuuksia.
-Lisäksi pidän siitä, että oikeuslääketieteessä lääkäri
toimii ulkopuolisena asiantuntijana.
-Alalla voi työskennellä käytännönläheisesti ja harjoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta.
Lasse Pakanen aloitti heti valmistuttuaan oikeuslääketieteen erikoistumisopinnot Oulun yliopiston Diagnostiikan laitoksella. Työyhteisöön kuuluu professori,
kolme oikeuslääkäriä, toimistosihteereitä sekä ruumiinavausavustajia.
-Oikeuslääkäri saa soveltaa työssään lääketieteellistä
tietotaitoa ja tehdä objektiivisia johtopäätöksiä. Työssään oikeuslääkäri voi toimia itsenäisesti, mutta kuitenkin yhteistyössä muiden lääkäreiden, tutkijoiden ja
eri viranomaisten kanssa.
-Tein jo opiskeluaikanani paleltumiskuolemien diagnostiikkaan liittyvää oikeuslääketieteellistä tutkimusta laitoksella ja jatkan sitä nyt väitöskirjatutkimuksenani. Aihe on kiinnostava, koska paleltumiskuoleman diagnosointi on haastavaa.
OIKEUSLÄÄKETIETEEN
www.thl.fi/kansanterveyspaivat
ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS
Hyvä oikeuslääketieteen kurssi sai oikeuslääkäri Eeva
Siitosen kiinnostumaan alasta.
Lääketieteen lisensiaatti Lasse Pakanen
suorittaa oikeuslääketieteen erikoistumisopintoja Oulun yliopistossa.
Oikeuslääketieteen
resurssit ja toimintalukuja
•
•
•
•
•
18 oikeuslääkäriä (16 THL:ssa, 2 yliopistoissa)
4 oikeuslääketieteen professoria
11 oikeuslääketieteeseen erikoistuvaa
lääkäriä (9 yliopistoissa, 2 THL:ssä)
noin 9 700 oikeuslääketieteellistä
ruumiinavausta v. 2013 (12 340 v. 2009)
noin joka viidennelle suomalaiselle
suoritetaan oikeuslääketieteellinen
ruumiinavaus
www.thl.fi/kansanterveyspaivat
OIKEUSLÄÄKETIETEEN
ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS
Sinustako oikeuslääkäri?
Mahdollisuus hakeutua
haastavaan ja monipuoliseen
ammattiin
Yhteystiedot
Helsingin yliopisto
Hjelt-instituutti, Oikeuslääketieteen osasto
Professori Antti Sajantila
www.hjelt.helsinki.fi
Itä-Suomen yliopisto, Kliinisen lääketieteen yksikkö,
Kliininen patologia ja oikeuslääketiede
Professori Veli-Matti Kosma (patologia)
www.uef.fi
Professori Pekka Karhunen (oikeuslääketiede)
www.uta.fi/med
Haemme koulutettavia
oikeuslääketieteen
erikoislääkärikoulutukseen
Ouluun, Turkuun, Tampereelle,
Kuopioon ja Helsinkiin.
Oulun yliopisto
Diagnostiikan laitos, Oikeuslääketiede
Professori Marja-Leena Kortelainen
www.oulu.fi/ltk
Tampereen yliopisto
Lääketieteen yksikkö, Oikeuslääketiede
Professori Pekka Karhunen
www.uta.fi/med
Turun yliopisto
Biolääketieteen laitos, Oikeuslääketiede
Professori Pekka Saukko
www.utu.fi
1/2014
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Oikeuslääkintäyksikkö
Yksikön päällikkö, ylilääkäri Riitta Kauppila
www.thl.fi/oikeuslaakinta
OIKEUSLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS
OIKEUSLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS