FINAVIA OYJ VuOsIkertOmus 2011

Transcription

FINAVIA OYJ VuOsIkertOmus 2011
FINAVIA OYJ
VuOsIkertOmus
2011
Chicago
New York
Toronto
HELSINKI
Dubai
2
Suomi läsnä maailmassa
Helsinki-Vantaan lentoasema yhdistää Euroopan ja Aasian lyhyimmällä
reitillä, ja se on yksi merkittävimmistä eurooppalaisista vaihtoasemista.
Helsinki-Vantaan johtava asema vaihtomatkustuksessa vahvistaa
merkittävästi Suomen suoria lentoyhteyksiä maailmalle.
Tokio
Nagoya
Osaka
FINAVIA
Soul
Peking
Finavia lyhyesti
4
Vuosi 2011
6
Vuoden 2011 tapahtumia
8
Toimitusjohtajan katsaus
10
Strategia14
Toimintaympäristö16
Asiakaskokemus 20
Shanghai
Chongqing
LIIKETOIMINTAKATSAUS
Hongkong
Lentoasemat26
Lennonvarmistus36
Kiinteistöliiketoiminta40
Airpro-liiketoiminta42
VASTUULLISUUS
Bangkok
Singapore
Tapamme toimia
46
Yhteiskunnallinen vastuu
48
Taloudellinen vastuu
50
Ympäristövastuu54
Sosiaalinen vastuu
58
GRI-sisältöindeksi 2011
60
Phuket
HALLINNOINTI
New Delhi
Finavian hallinnointi ja johtaminen
64
Johtoryhmä72
Hallitus74
TILINPÄÄTÖS
KIRJAPAINO
Libris Oy
PAPERI
Kannet Edixion 300 g/m2,
Sisus Edixion 140 g/m2
KUVITUKSET
Jussi Kaakinen / Napa Illustrations
Hallituksen toimintakertomus
76
Tuloslaskelma82
Tase83
Rahoituslaskelma85
Tilinpäätöksen liitetiedot
86
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
96
Tilintarkastuskertomus97
Tunnuslukujen laskentakaavat
98
VALOKUVAT
Riku Isohella, Finavian kuvapankki
3
finavia
finavia lyhyesti
6
5
Finavia luo yhteydet maailmalle 25 lentoasemansa kautta.
Kuvassa on esitetty esimerkkejä Finavian lentoliikenteelle
ja lentomatkustajille tarjoamista palveluista.
1
matkustajaopastus ja informaatiopalvelut
2 turvatarkastus
3 kaupalliset palvelut
4 matkatavaratehdas helsinki - vantaalla
5 lennonvarmistus
6 kunnossapito ja maahuolintapalvelut
4
3
1
2
3
4
Finavia
luo yhteydet
maailmalle
Finavia on palveluyritys, joka luo edellytykset lentoliikenteelle. Mahdollistamme
kattavat yhteydet maailmalle Suomen 25
lentoaseman kautta ja luomme siten myös
edellytykset Suomen menestymiselle
kansainvälisessä kilpailussa. Tarjoamme
lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja,
joiden kulmakivinä ovat turvallisuus,
asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus.
Toimintamme lähtökohtana on
maantieteellinen kilpailuetumme, Suomen
suotuisa sijainti Euroopan ja Aasian
välisessä liikenteessä. Helsinki-Vantaan
lentoasema onkin useilla reiteillä PohjoisEuroopan johtava vaihtokenttä Aasian
liikenteessä. Tavoitteenamme on kehittää
Helsinki-Vantaata huippuluokan vaihtoasemana Pohjois-Euroopassa, mikä tarkoittaa
selkeää erottautumista uusien matkustajapalvelujen sekä asiakaskokemuksen avulla.
Palvelulupauksemme onkin For Smooth
Travelling – Sujuvasti matkalle.
Finavia on Suomen valtion omistama
osakeyhtiö. Vuonna 2011 Finavia-konsernin
liikevaihto oli 364,0 miljoonaa euroa, ja
toimimme yhteensä 3 000 ammattilaisen
voimin. 25 operoimamme lentoaseman
kautta lensi vuoden aikana yli 19 miljoonaa
matkustajaa, mistä Helsinki-Vantaan osuus
oli 14,9 miljoonaa.
Liiketoimintamme muodostuu lentoasemasegmentistä, joka vastaa Finavian
lentoasemaverkostosta ja kaupallisista
palveluista, lennonvarmistusliiketoiminnasta, kiinteistöliiketoiminnasta sekä Airproliiketoiminnasta.
5
finavia
vuosi 2011
Vahvaa kasvua
vuonna 2011
Lentoliikenteen kysyntä kasvoi
voimakkaasti vuonna 2011, mikä
näkyi Finavian lentoasemien
matkustajamäärien selkeänä
kasvuna. Vuoden aikana Finavia
sai päätökseen useita mittavia
investointeja ja keskittyi
monin tavoin asiakaskokemuksen kehittämiseen ja
lentoliikenteen sujuvuuden
varmistamiseen.
Finavian lentoasemien matkustajamäärät
kasvoivat vuonna 2011 voimakkaasti, ja matkustajia oli vuoden aikana 19,1 miljoonaa.
Kasvua oli 16 prosenttia. Kansainvälisessä
liikenteessä matkustajamäärä kasvoi 13,7
prosenttia ja oli yhteensä 13,6 miljoonaa.
Myös Suomen sisäinen liikenne kasvoi
vuonna 2011 vahvasti kasvun ollessa peräti
22,4 prosenttia. Matkustajamäärä kasvoi
4,5 miljoonasta 5,5 miljoonaan matkustajaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman kasvu
oli vuonna 2011 vahvinta muihin PohjoisEuroopan vaihtokenttiin verrattuna.
Finavian lentoasemien matkustajamäärien voimakkaan kasvun mahdollisti
merkittävästi lisääntynyt reittitarjonta:
Aasiaan avattiin suora reitti Singaporeen
ja Pohjois-Amerikkaan samoin uusi suora
yhteys Chicagoon. Myös kotimaassa reittitarjonta lisääntyi, ja Suomen markkinoille
tuli uusia lentoyhtiöitä.
Finavia-konsernin liikevaihto kasvoi 14,5
prosenttia ja oli 364,0 miljoonaa euroa
Liikevaihto ja liikevoitto
ennen kertaluonteisiA eriä
Finavia - konsernin taloudelliset avainluvut
(meur)
(%)
15
400
Liikevaihto, milj. euroa
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, milj. euroa
-% liikevaihdosta
300
10
200
5
100
0
0
2007 2008 2009
liikevaihto
% liikevaihdosta
6
2010
2011
Tilikauden tulos, milj. euroa
(318,0 vuonna 2010). Historian suurin
matkustajavolyymi kasvatti sekä liikenteen
että kaupallisen liiketoiminnan tuottoja.
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä vahvistui
edellisvuodesta ja oli 39,4 miljoonaa euroa
(30,1), mikä oli 10,8 prosenttia liikevaihdosta
(9,5 %). Poikkeuksellisen suuret kertaluonteiset erät laskivat tuloksen kuitenkin vaatimattomaksi, ja tulos tilinpäätöserien ja verojen
jälkeen oli 3,2 miljoonaa euroa (36,4).
Vuonna 2011 Finavia sai päätökseen
merkittäviä investointeja, joista suurimmat
olivat Helsinki-Vantaan terminaalin saneeraus sekä Oulun terminaalin laajennushanke. Asiakaskokemuksen, matkustamisen
sujuvuuden sekä elämyksellisyyden kehittämiseen keskityttiin monin tavoin.
2011
2010
364,0
318,0
39,4
30,1
10,8 %
9,5 %
3,2
36,4
11,4 %
-% liikevaihdosta
0,9 %
Investoinnit, milj. euroa
43,2
55,3
Sijoitetun pääoman tuotto, %
1,7 %
6,8 %
Oman pääoman tuotto, %
8,0 %
11,1 %
Omavaraisuusaste, %
44,4 %
44,3 %
Nettovelkaantumisaste, %
62,6 %
74,1 %
3 001
2 938
Henkilöstö 31.12.
Liikevaihto liiketoiminta - alueittain, meur
2011
2010
Lentoasema
253,1
224,0
Lennonvarmistus
60,8
54,6
Kiinteistöliiketoiminta
16,8
14,0
Airpro - alakonserni
53,6
42,4
4,0
3,9
Muu toiminta
Eliminoinnit
KONSERNI YHTEENSÄ
-24,3
-20,8
364,0
318,0
2011
2010
Liikevoitto liiketoiminta - alueittain, meur
Lentoasema
62,3
62,1
Lennonvarmistus
-4,6
-8,6
Kiinteistöliiketoiminta
12,4
6,6
Airpro - alakonserni
-0,5
3,5
Muu toiminta
-35,1
-24,4
Eliminoinnit
-1,7
2,5
32,8
41,7
KONSERNI YHTEENSÄ
muut toiminnan avainluvut
Liikenneilmailun matkustajat yhteensä, milj. matkustajaa
2011
2010
MUUTOS
19,1
16,5
16,1 %
14,9
12,9
15,5 %
Lennot, kpl
539 345
523 706
3,0 %
Helsinki-Vantaan lennot, kpl
194 246
174 346
11,4 %
Helsinki-Vantaan matkustajat, milj. matkustajaa
Reittiliikennettä operoivat yhtiöt vuoden lopussa kpl, Helsinki-Vantaa
29
30
-3,3 %
Reittiliikennekohteet vuoden lopussa kpl, Helsinki-Vantaa
86
90
-4,4 %
166 979
156 403
6,8 %
15 107
11 766
28,4 %
3,4 %
0,7 %
Rahtimäärä, tonnia
Kuljetetun postin määrä, tonnia
Suomen lennonjohdosta aiheutuneet viiveet, % lennoista
Vuokrattavat myyntitilat Helsinki-Vantaalla, m2
LAK:n Oyj:n kiinteistökanta, m2
14 342
12 442
15,3 %
116 000
77 000
50,6 %
7
finavia
vuoden 2011 tapahtumia
Useita kehitysaskelia
vuoden aikana
Vuonna 2011 Finavian toiminnan kehittämisen keskiössä oli Helsinki-Vantaan lentoaseman
moninaisten uudistusten loppuunsaattaminen. Tavoitteena on parantaa matkustamisen
sujuvuutta ja turvallisuutta entisestään ja tarjota lentoasemalla myös mieleenpainuvia kokemuksia. Matkustajamäärät kasvoivat Finavian lentoasemilla merkittävästi vuoden aikana.
1.
Maailman paras
Brittiläinen Monoclelehti valitsi tammikuussa
Helsinki-Vantaan maailman parhaaksi vaihtokentäksi.
Lumiosaamista maailmalle
Ankaran talven 2010−2011 jälkeen Finavia
sai runsaasti kansainvälistä huomiota
lentoasemien lumiosaamisesta ja talvikunnossapidosta. Finavialaiset pitivät
kiitotiet huippukunnossa läpi talven.
Erityisryhmille turvatarkastuslinja
Helsinki-Vantaalla lapsiperheiden
ja erityisryhmien matkustamisen
sujuvuus parani, kun heille avattiin
oma turvatarkastuslinja heinäkuussa.
Laajennettu Hilton
Helsinki-Vantaan terminaalin välittömässä läheisyydessä olevan
Hilton-hotellin laajennus otettiin käyttöön toukokuussa.
Uusi lennonjohtojärjestelmä käyttöön
Ajantasaista tietoa turvatarkastuksen jonotusajasta
Helsinki-Vantaalla otettiin elokuussa käyttöön
Bluetoothia hyödyntävä turvatarkastuksen
jonotusajan mittausmenetelmä.
8
Kiitoteitä
kunnostettiin
Helsinki-Vantaan kiitotie
1 peruskorjattiin kesän
aikana, millä parannettiin
päälentoasemamme
toimintavarmuutta.
Helsinki-Vantaalla siirryttiin
käyttämään sähköistä lentoliikenteen hallintajärjestelmää, joka
mahdollistaa sujuvan ja turvallisen
palvelun liikenteen kasvaessa.
Matkustajaopastuksen
näytöllinen älykortti
Syyskuussa Finavia pilotoi ensimmäisenä
maailmassa e-paperinäytöllisiä älykortteja
matkustajaopastuksessa.
Matkustajapalvelut
paranivat Oulussa
Oulun lentoaseman laajentuminen valmistui syyskuussa,
mikä uudisti lentomatkustajille
tarjottavia palveluja monella
tapaa.
Helsinki-Vantaan uudistaminen valmistui
Finavia on investoinut Helsinki-Vantaan lentoasemalle
osana via Helsinki -investointiohjelmaa vuodesta 2003
lähtien noin 600 miljoonaa euroa. Hankkeet saatiin
päätökseen vuonna 2011 ja lentoyhtiöitä ja matkustajia
palvelevat uudistukset otettiin käyttöön.
Turusta vuoden lentoasema
Turun lentoasema valittiin lokakuussa vuoden 2011
suomalaiseksi lentoasemaksi etenkin ansioistaan
lentoyhtiöiden ja matkustajien tarpeiden huomioimisessa ja hyvässä asiakaspalvelussa.
Poikkeuksellisen hyvä
kysyntä
Lentoliikenteen kysyntä oli
vuonna 2011 poikkeuksellisen
vahvaa, ja matkustajamäärä
kasvoi vuoden aikana 16
prosenttia yli 19 miljoonaan.
Uudet Quality
Hunterit
Finnair ja Finavia valitsivat
lokakuussa uudet laadunmetsästäjät, jotka havainnoivat lentämistä ja ideoivat
kehitysehdotuksia matkustuskokemuksen parantamiseksi. Ennakkoluuloton tapa
palveluiden kehittämisessä
poiki runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä.
Kari Savolainen toimitusjohtajaksi
Finavian hallitus valitsi marraskuussa Finavian uudeksi toimitusjohtajaksi Kari Savolaisen. Hän aloitti tehtävässään tammikuussa 2012.
Ympäristölupa Helsinki-Vantaalle
Lentoasemien ylläpito on ympäristöluvanvaraista toimintaa.
Helsinki-Vantaan lentoasemalle myönnettiin uusi ympäristölupa
elokuussa 2011. Lupaan liittyviä valituksia käsitellään Vaasan hallintooikeudessa. Lupa luo puitteet Helsinki-Vantaan tulevaisuuden kehitykselle.
9
finavia
toimitusjohtajaN katsaus
Toimitusjohtajan katsaus
Samalla vaaditaan eri toimijoiden, yritysten
ja viranomaisten, saumatonta yhteispeliä.
Finavia on nyt ja tulevaisuudessa tärkeässä
roolissa kantamassa vastuuta lentoliikenteen turvallisuuden varmistamisessa
yhdessä poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja
Trafin kanssa.
Johtamisjärjestelmien
kehittäminen käynnistyi
Matkustajamäärä nousi
ennätykseen
Vuoden 2011 merkille pantavin ilmiö oli
matkustajamäärien tuntuva kasvu. Lentoasemiemme kautta kulki yli 19 miljoonaa
matkustajaa, mikä on kaikkien aikojen
ennätys. Kaukolentoliikenteen määrät
lähtivät nousuun loppuvuonna 2010, jolloin
nähtävissä ei vielä ollut millainen kasvuvuosi
edessämme on − vieläpä keskellä eurooppalaista talousmyllerrystä.
Helsinki-Vantaan matkustajamäärien
kasvu oli vuonna 2011 vahvinta muihin
Pohjois-Euroopan vaihtokenttiin verrattuna, ja matkustajia oli yhteensä peräti kaksi
miljoonaa edellisvuotta enemmän. Myös
kotimaan matkustajamäärät nousivat voimakkaasti, peräti yli viidenneksen. Kotimaan
vahva kasvu johtui etenkin halpalentoyhtiöiden laajentuneesta reittitarjonnasta Suomessa ja siitä seuranneesta hintakilpailusta.
Takaamme huipputason
turvallisuuden
Lentoliikenteen turvallisuus on kaiken toimintamme kulmakivi. Liikenne- ja matkustajamäärien kasvaessa on turvallisuuden
säilyttävä ensiluokkaisella tasolla. Tämä
edellyttää erityistä tarkkuutta turvallisuuteen liittyvien trendien seurannassa ja
turvallisuusprosessien noudattamisessa.
10
Vuosi 2011 tarkoitti Finavialle runsaasti
sisäisiä muutoksia. Vuosi oli toinen osakeyhtiönä, ja jatkoimme toimintamme kehittämistä. Syksyllä Finavian johdossa tapahtui
useita muutoksia, ja aloitimme johtamisjärjestelmän voimakkaan uudistamisen.
Tavoitteena on suoraviivaistaa johtamista
ja vauhdittaa yhtiömme toimeenpanokykyä
strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Merkillepantavaa etenkin loppuvuonna
olivat henkilöstömme oma-aloitteisuus ja
joustavuus turbulentissa toimintaympäristössä. Ilman näitä ominaisuuksia emme
olisi pystyneet tarjoamaan asiakkaillemme
hyvää palvelua kaikissa tilanteissa.
Hyvä suunnittelu, muutosketteryys ja
pysyminen tiukassa kulukurissa näkyivät
kohtuullisen hyvänä operatiivisen liiketoiminnan tuloksena, vaikka koko vuoden tulos
jäi kertaluonteisten erien takia vaatimattomaksi. Liikenne- ja matkustajamäärien
kasvu tuotti selkeän lisäyksen liikevaihtoon.
Suorituksellisesta kasvusta huolimatta kulut
eivät kasvaneet samassa suhteessa, jolloin
Finavian kustannustehokkuus parani.
Lentoasemaverkosto pitää
Suomen mukana maailmanmenossa
Strategiamme keskiössä on Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen PohjoisEuroopan parhaaksi vaihtolentoasemaksi.
Tämä yhdistettynä kattavaan lentoasemaverkostoon Suomessa ja lentoyhteyksiin
maakunnista mahdollistaa Suomen säilymisen mukana maailmanmenossa.
Finavia haluaa osallistua kokonaislii-
kennejärjestelmän kehittämiseen ja tekee
parhaansa lentoliikenteen edistämiseksi.
Kuluneena vuonna kehitimme lentoliikenteen palveluita yhteistyössä lentoyhtiöiden
kanssa siten, että Finavian hinnoittelu voitiin
säilyttää kilpailukykyisenä. Helsinki-Vantaata lukuun ottamatta osa lentoasemaverkostosta sekä lennonvarmistusliiketoiminnasta
on kuitenkin tällä hinnoittelupolitiikalla
tappiollista. Kaupallisen toimintamme menestyminen on avainroolissa, jotta voimme
ylläpitää meille asetetun erityistehtävämme
edellyttämällä tavalla nykyisen lentoasemaverkoston.
Menneen vuoden aikana useat seutukunnat heräsivät aktiiviseen keskusteluun
siitä, mikä on eri talousalueiden rooli lentoliikenteen toteuttamisessa. Seutukunnilla
onkin keskeinen osa matkustustarpeen
luomisessa. Vain tämän avulla lentoyhtiöt
voivat kehittää reittitarjontaansa ja Finavia
puolestaan ylläpitää lentoasematoimintaa.
Lennonvarmistuksessa kansainvälinen yhteistyö tiivistyi
Euroopan yhteinen ilmatila, Single
European Sky -hanke, eteni vuonna 2011.
EU edellyttää, että valtiot perustavat
vuoden 2012 loppuun mennessä toiminnallisia ilmatilan lohkoja, jotka palvelevat
ilmatilan käyttäjien tarpeita ja joissa
lennonvarmistuspalvelut on järjestetty
mahdollisimman yhtenäisesti ja tehokkaasti
kansallisista rajoista tai palveluntarjoajasta
riippumatta. Yhtenäisen ilmatilan ansiosta
lentoreitit saadaan mahdollisimman tehokkaiksi ja sujuviksi, eivätkä käyttäjät havaitse
milloin siirrytään maasta toiseen. Ilmatilan
ympäristötehokkuus paranee ja samalla
lentoliikenteen päästöt vähenevät. Tavoitteena on viiveettömästi suoritetut lennot,
jotka ovat perillä aikataulun mukaisesti.
Teimme lennonvarmistuksessa huomattavan määrän kansainvälistä työtä, jotta
lähivuosina tapahtuva integroituminen Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon NEFAB:iin
yhdessä Viron, Latvian ja Norjan kanssa
sujuu siten, että lennonvarmistuksemme
pystyy takaamaan jatkossakin turvallisen
ja viiveettömän lentoliikenteen. Vuoden
2011 aikana valmistuivat NEFAB-hankkeen
kannattavuusarviot sekä toiminnalliset
kuvaukset. Kansalliset turvallisuus- ja
suorituskykyviranomaiset ilmoittivat syksyllä 2011 niiden täyttävän toiminnalliselle
ilmatilanlohkolle asetettavat vaatimukset,
ja vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla voitiin
aloittaa palveluntarjoajien välisten NEFAByhteistyösopimusten laatiminen.
Haluamme olla kansainvälisesti suuntautunut yhtiö, mikä tarkoittaa, että Finavia
on hyvin edustettuna lennonvarmistuksen
ja muun toimintamme kannalta oleellisilla
foorumeilla, joita ovat muun muassa
NORACON ja CANSON.
Kasvun mahdollisuudet
luodaan yhteistyössä
asiakkaiden kanssa
Muuttuvaan toimintaympäristöön ja
kysyntään reagoimiseksi yhtiömme toiminnan tulee olla joustavaa. Vuonna 2011
onnistuimme tässä merkittävän hyvin.
Helsinki-Vantaalla teimme erityisesti sitä
kotikenttänään pitävien lentoyhtiöiden
kanssa mittavan työn vaihtomatkustuksen
sujuvoittamiseksi. Lisäksi kehitimme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa joustavia
toimintamalleja maakuntalentoasemilla,
joilla toimintamme ketteryyden merkitys
korostuu erityisesti. Kulujen muodostumisen perusteet vaihtelevat maakuntalentoasemilla päälentoasemaa nopeammin,
mikä asettaa lisähaasteen.
Avoin yhteistyö lentoyhtiöiden kanssa
luo jatkossakin eväät Finavian kilpailukykyiselle toiminnalle ja mahdollistaa
lentoliikenteen kehittymisen lentoasemaverkostossamme. Jotta voimme palvella
lentomatkustajia ensiluokkaisella tavalla,
jatkamme voimakasta keskittymistä matkustajakokemuksen ja asiakaskohtaamisten
parantamiseen.
Tyytyväiset asiakkaamme sekä hyvinvoiva henkilöstö ovat avaimet Finavian
menestymiselle tulevina vuosina.
Lämmin kiitos koko henkilöstöllemme
kuluneesta vuodesta.
Juha-Pekka Pystynen
vt. toimitusjohtaja (22.8.2011–16.1.2012)
Edessä sisäisen kasvun vuosi
Toimivilla lentoyhteyksillä on keskeinen
merkitys suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kannalta. Tämän vuoksi Finavian
tehtävä lentoliikenteen mahdollistajana on
suomalaiselle yhteiskunnalle ja talouselämälle erityisen tärkeä. Samalla vastuumme
ja meihin kohdistetut odotukset ovat suuria.
Lentoliikennetoimialan toimintaympäristö on murrosvaiheessa. Finavialta
tämä edellyttää entistä parempaa kykyä
kuunnella lentoyhtiöitä, matkustajia ja kaikkia muita lentoasemapalveluita käyttäviä
asiakkaitamme. Tähän kiinnitämme erityistä
huomiota.
Koska roolimme yhteiskunnassa on
merkittävä, meiltä odotetaan vastuullisuutta kaikessa toiminnassamme, ja tähän
olemme sitoutuneita. Meille vastuullisuus
tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että täytämme tehtävämme taloudellisesti tehokkaalla,
asiakaslähtöisellä ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla.
Turvallisuus on toimintamme lähtökohta.
Finavia on palveluyritys, ja henkilöstömme jokaisen jäsenen työpanos on keskeinen
onnistumisellemme. Motivoiva johtaminen
ja hyvän työympäristön luominen ovat
asioita, joihin kohdistamme aiempaa enemmän voimavaroja, jotta jokaisella finavialaisella olisi hyvä tehdä töitä.
Edessämme on sisäisen kasvun ja asiakasyhteistyön tiivistämisen vuosi.
Kari Savolainen
toimitusjohtaja (16.1.2012 alkaen)
11
12
Matkustajaopastus ja
informaatiopalvelut
Finavian lentoasemien kautta kulki vuonna
2011 ennätykselliset 19,1 miljoonaa matkustajaa. Vuosi merkitsi Finavialle siten voimakasta kasvua. Saimme päätökseen useita
mittavia investointeja, joiden tavoitteena on
parantaa asiakaskokemusta ja taata sujuva
lentoliikenne.
1
13
finavia
strategia
Helsinki -Vantaan
menestyminen on
strategiamme ydin
Finavian visiona on olla
kannattavasti kasvava, kansainvälisesti suuntautunut ja
hyvin johdettu palveluyritys.
Strategiamme keskiössä on
Helsinki-Vantaan lentoasema,
joka on Pohjois-Euroopan
johtava vaihtoasema.
Finavian vuoteen 2014 ulottuvan strategiakauden toimintaympäristöä leimaa
voimakas muutos lentoliikennetoimialan
kustannusrakenteissa, halpalentoyhtiöiden
osuuden kasvu etenkin Euroopan sisäisessä liikenteessä, lentoyhtiöiden mahdolliset
yhdistymiset sekä ympäristö- ja energiakysymykset. Epävakaa talouskehitys vaikuttaa
suoraan lentoasematoimintaan korostaen
taloudellisen ja toiminnallisen tehokkuuden
vaatimusta. Finavian on toisaalta kyettävä
mukauttamaan toimintaansa merkittäviin ja
jopa ennakoimattomiin matkustajamäärien
muutoksiin, jolloin johtamisen ja organisaation toimintatapojen ketteryyden merkitys
on avainasemassa.
Finavian kaiken toiminnan lähtökohtana on lentoliikenteen turvallisuuden
takaaminen. Yhtiön tavoitteena on kasvaa
kannattavasti, mikä varmistaa Finavian kehittymisedellytykset ja siten myös Suomen
lentoasemaverkoston ylläpitämisen.
Via Helsinki − Helsinki-Vantaasta huippuluokan vaihtoasema
Pohjois-Euroopassa
Finavian strategian toteuttamisen ydin on
Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittäminen huippuluokan vaihtoasemaksi. Helsinki14
Vantaa yhdistää Euroopan ja Aasian lyhyimmällä reitillä, ja se on yksi merkittävimmistä
eurooppalaisista vaihtoasemista. Huippuluokka tarkoittaa, että Helsinki-Vantaalta on
Pohjois-Euroopasta eniten suoria yhteyksiä
Aasiaan ja että lentoaseman asiakastyytyväisyys on neljän parhaan eurooppalaisen
vaihtoaseman joukossa kansainvälisissä
matkustajatutkimuksissa.
Helsinki-Vantaan johtava asema vaihtomatkustuksessa vahvistaa olennaisesti
Suomen suoria lentoyhteyksiä Eurooppaan ja maailmalle, mikä luo taloudellista
kilpailukykyä ja hyvinvointia koko Suomelle.
Helsinki-Vantaan menestyminen on avainasemassa myös koko Suomen lentoasemaverkoston ylläpitämisen kannalta.
Pärjätäkseen ja erottautuakseen kilpailussa Finavian on oltava eurooppalaisia
kilpailijoitaan parempi niin palvelusisällössä,
tehokkuudessa kuin hinta-laatusuhteessa.
Huippuluokan vaihtoasemaan pyritään
panostamalla korkeaan palvelutasoon
lentoaseman kaikissa toiminnoissa: kansainvälisistä lentoasemista erottaudutaan
uusilla matkustajapalveluilla sekä keskittymällä ainutlaatuisen asiakaskokemuksen
luomiseen. Helsinki-Vantaata kehitetään
myös siten, että lentoliikenne voidaan
hoitaa tulevaisuudessakin liikennemäärien
kasvaessa sujuvasti ja täsmällisesti kaikissa
olosuhteissa ja ruuhkahuippujen aikana.
Kehitystyötä Finavia tekee läheisessä yhteistyössä lentoyhtiöasiakkaiden ja muiden
lentoaseman toimijoiden kanssa. Näin Finavian kilpailukykyä rakennetaan parhaalla
tavalla kaikkia sidosryhmiä palvellen.
Matkustajakokemuksen parantamisessa
merkittävä tekijä on kaupallisten palvelujen, kuten ostosmahdollisuuksien sekä
kahvila- ja ravintolapalvelujen kehittäminen
vastaamaan matkustajien yhä moninaisempiin odotuksiin. Huippuluokan vaihtoasema
edellyttää myös huippuluokan palveluita.
Kannattavien kaupallisten palvelujen kehittämisellä on suuri merkitys myös Finavian
lentoasemien houkuttelevuuden kannalta:
menestyvät kaupalliset palvelut kasvattavat
tuottoja, mikä osaltaan edesauttaa lentoliikennemaksujen säilyttämisen eurooppalaisittain kilpailukykyisellä tasolla.
Lentoasemaverkosto pitää
Suomen läsnä maailmassa
Kaupallisilla tuotoilla rahoitetaan osittain
myös Suomen kattavan lentoasemaverkoston ylläpitoa. Helsinki-Vantaan merkitys
lentoliikenteen solmukohtana on keskeinen
Suomen kilpailukyvylle. Verkoston toimivuuden ja tehokkuuden parantamiseksi
Finavia kehittää lentoasemakonsepteja ja
esimerkiksi henkilökunnan moniosaajuutta.
Näin palvelut voidaan rakentaa vastaamaan
matkustuskysyntään ja tarpeisiin kullakin
asemalla, jolloin lentoasemaverkosto voi
toimia mahdollisimman kilpailukykyisesti.
Finavia tekee aktiivista reittikehitystyötä lentoyhtiöiden ja seutukuntien kanssa
säännöllisen reittiliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä liikenteen
kasvattamiseksi kaikilla verkoston lentoasemilla. Vuonna 2011 verkoston kentille
saatiin uusia lentoyhtiöitä ja lentoreittejä,
mikä käänsikin kotimaan lentoliikenteen
Missionamme on luoda keskeiset
edellytykset suomalaisten ja
suomalaisen yhteiskunnan ja
alueiden kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. Tämän
teemme takaamalla turvalliset,
laadukkaat ja kustannustehokkaat
lentoliikenteen palvelut.
kasvuun ensimmäisen kerran vuonna 2006
alkaneen laskun jälkeen. Viime vuosina
useat seutukunnat ovat aktivoituneet oman
lentoasemansa säilyttämiseen ja kehittämiseen. Seutukuntien ja Finavian yhteistyön
muotoja ovat olleet laajennusinvestointien
yhteisrahoitus sekä mainittu reittikehitys ja
markkinointiyhteistyö.
Pohjois-Suomen matkailuelinkeinoelämän kehittämiseksi Finavia työskentelee
yhdessä lentoyhtiöiden ja matkailutoimijoiden kanssa, jotta Lapland Airports
-konseptin ja alueen palveluiden tunnettuutta voitaisiin edistää. Lentoliikenteen
kasvua pyritään rakentamaan kansainvälisten lentomatkustajien ja matkailusesongin
pidentämisen avulla.
Finavia vastaa lennonvarmistuksen muuttuvaan toimintaympäristöön
Lennonvarmistustoimialan reunaehdot
muuttuvat keskeisiltä osin kuluvalla stra-
Finavian arvot:
Turvallisuus
Asiakaslähtöisyys
Tehokkuus ja uudistumiskyky
Yhteistyö
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu
tegiakaudella Euroopan yhteisen ilmatilan
kehittämisen vuoksi. Single European Sky
-lainsäädäntökehityksen (SES) myötä Suomi
tulee kuulumaan vuoden 2012 lopusta lähtien
Pohjois-Euroopan ilmatilalohkoon, ja vuodesta
2015 eteenpäin Suomen, Norjan, Viron ja Latvian ilmatilat toimivat yhtenä kokonaisuutena.
SES-kehitys asettaa haasteellisia
tavoitteita etenkin lennonvarmistuksen
täsmällisyyden ja kustannustehokkuuden
osalta, joiden saavuttamiseksi Finavia
jatkaa lennonvarmistuksen toimintamallien
kehittämistä.
tönsä ystävällistä, asiakaspalvelulähtöistä
asennetta, jotta matkustajien viihtyvyys
lentoasemilla voidaan varmistaa. Vuonna
2011 painopisteenä oli erityisesti turvatarkastuksen henkilöstön palveluvalmiuksien
kehittäminen, ja koulutusta eri henkilöstöryhmissä jatketaan vuonna 2012. Samalla
Finavia keskittyy osana johtamisjärjestelmiensä kehittämistä siihen, että Finaviassa on
jokaisella työntekijällä hyvä tehdä töitä.
Avainasemassa palvelusuuntautunut henkilöstö
Henkilöstöllä on merkittävä rooli kehitettäessä Finaviaa palveluyhtiönä: olemme
lentoasemapalveluiden ammattilaisia, joilla
on huippuosaamista turvallisen, täsmällisen
ja sujuvan lentoliikenteen takaamiseksi.
Tämä ei yksin kuitenkaan riitä, vaan Finavia painottaa voimakkaasti koko henkilös15
finavia
toimintaympäristö
Lentoliikennetoimialan
murros jatkuu –
A asian merkit ys korostuu
Lentoliikenne kasvoi vuonna
2011 voimakkaasti, ja kansainvälisesti kasvun odotetaan
jatkuvan pitkällä aikavälillä.
Etenkin Euroopan ja Aasian
välinen liikenne kasvaa keskimääräistä nopeammin. Finavia
toimii keskeisessä roolissa
lentoliikenteen arvoketjussa,
ja siksi muutokset lentoliikenteen kysynnässä määrittävät
Finavian toimintaympäristön.
Lentoliikenne kasvaa maailmassa yleisen
vaurastumisen ja toisaalta lentohintojen
merkittävän laskun myötä. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen on aina vain tärkeämpää
huolimatta viestintäteknologian voimakkaasta kehittymisestä.
Merkittävin tekijä lentoliikennetoimialan
kehittymisessä on yleisen taloudellisen
tilanteen kehittyminen. Lisäksi kustannustehokkaiden ja kysyntään vastaavien
palvelujen tarjoaminen niin matkustajaliikenteessä kuin rahdin osalta sekä globaalilla
tasolla reitinmuodostuksen vapautuminen
ja toimialaa koskevan lainsäädännön kehittyminen ohjaavat kysyntää.
Lentoliikenne yleistyy
Aasiassa
Lentoliikenteen kasvunopeus vaihtelee eri
maanosissa ja maissa, ja nopeinta kasvu on
tällä hetkellä Aasiassa, etenkin Kiinassa ja
Intiassa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
kasvu on Aasiaa selvästi hitaampaa. Euroopan ja Kiinan välisen matkustajaliikenteen
arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 men16
nessä vuosittain yli 7 prosenttia (Boeing:
Current Market Outlook 2011−2030), kun
vastaavana ajanjaksona Euroopan sisäisen
liikenteen arvioidaan kasvavan 4 prosenttia
vuosittain.
Keskimäärin maailmanlaajuisesti kasvun
arvioidaan olevan noin 5 prosenttia vuodessa seuraavan 20 vuoden aikana. Lentoliikenteen kasvuvauhti voi kuitenkin vaihdella
tuntuvasti pitkän aikavälin ennustejakson
aikana. Erityisesti Kiinan ja kiinalaisten vaurastuminen kasvattaa lentomatkustamista,
minkä vuoksi Aasia ja Helsinki-Vantaan asema johtavana vaihtoasemana on Finavian
strategian keskiössä.
Myös rahdin määrän arvioidaan kasvavan
tulevina vuosikymmeninä selvästi. Kasvu
tulee ennen kaikkea Euroopan ja Aasian
välisiltä reiteiltä, ja rahtiliikenteen arvioidaan
kolminkertaistuvan seuraavan 20 vuoden
aikana.
Erityisesti matkustajaliikenne
kasvoi vuonna 2011 selkeästi
Vuonna 2011 lentoliikenne kasvoi kansainvälisesti huomattavasti. Lentokenttien yhteistyöjärjestö Airports Council Internationalin
(ACI) mukaan matkustajamäärä kasvoi
maailmanlaajuisesti yhteensä noin 5 prosenttia ja operaatiomäärä noin 2 prosenttia.
Euroopassa matkustajamäärät kasvoivat 7
prosenttia ja rahtiliikenne noin prosentin.
Pohjoismaat kasvoivat Kööpenhaminaa
lukuun ottamatta Euroopan keskimääräistä
kasvua nopeammin.
Toimintaympäristöön vaikutti etenkin
loppuvuodesta voimakkaasti Euroopan
velkakriisi ja maailmantalouden kasvava
epävarmuus, mikä heijastui loppuvuonna
liikematkustuksen kysynnän alentumisena
ja kasvun hidastumisena. Lisäksi talouden
hidastumisesta huolimatta öljyn ja siten
myös lentopetrolin hinta kohosi läpi vuoden, mikä heikensi lentoyhtiöiden toiminnan kannattavuutta.
Halpalentoyhtiöt muokkaavat
toimialaa Euroopassa
Euroopan lentoliikennemarkkinoihin on
viime vuosien aikana vaikuttanut etenkin
halpalentoyhtiöiden tarjonnan voimakas kasvu. Keveän kustannusrakenteen
halpalentoyhtiöiden merkitys on selkeästi
vahvistunut etenkin Euroopan sisäisillä reiteillä, koska ne saavuttavat edullisella kustannusrakenteellaan lyhyemmillä reiteillä
merkittävän kilpailuedun. Kaukoliikenteessä
henkilöstökustannukset muodostuvat
merkittävämmiksi, minkä vuoksi perinteisten verkostoyhtiöiden on luontevaa
keskittyä kaukoliikenteeseen, jolloin niiden
kustannusrakenne ei ole yhtä merkittävässä
osassa kuin lyhyillä kansallisilla tai Euroopan
sisäisillä reiteillä.
Halpalentoyhtiöiden tarjonnan kasvun
myötä Finavia on kehittänyt toimintamallejaan ja palvelukonseptejaan siten, että
se pystyy tarjoamaan kustannustehokkaat
palvelut halpalentoyhtiöiden tarpeisiin ja
takaamaan koneen sujuvan ja täsmällisen
kääntymisprosessin lentoasemalla. Vuonna
2011 halpalentoyhtiöiden tarjonnan kasvu
näkyi useina uusina reitteinä Suomen lentoliikenteessä.
Kilpailuedun säilyttäminen
Lentoliikennemarkkinoilla lentoyhtiöiden
välinen kilpailu on kiristynyt. Lentomatkustuksen yksikkötuotot laskevat ja lentomatkustajat odottavat aiempaa alhaisempia
lipun hintoja. Lentoasemien ylläpitäjän tulee
omalta osaltaan varmistaa, että lentoliikenteen koko palveluketju on rakennettu
kustannustehokkaasti. Tämä edellyttää
Finavialta alenevia yksikkökustannuksia
sekä kaupallisten palveluiden tuottojen
lisäämistä.
Palveluodotukset kasvavat
Toimintaympäristöä muokkaa makrotaloudellisten tekijöiden sekä esimerkiksi
lainsäädännön kehittymisen lisäksi vahvasti
matkustajien odotusten ja palvelutarpeiden
kasvu. Yksilöllisyys, vastuullisuus, sujuvuus
ja terveellisyys ovat muutamia trendejä,
jotka ohjaavat myös Finavian palvelujen
kehittämistä: palvelutarjontaa kehitetään
vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeita
ja odotuksia. Merkittävän huomioarvon
tässä kehitystyössä saa Helsinki-Vantaan
lentoasema ja sen via Helsinki -konsepti,
jotta lentoasemaa voidaan kehittää yhtiön
strategian mukaisesti huippuluokan vaihtoasemaksi.
Maakuntien lentoasemat mahdollistavat
suomalaisten kansainväliset yhteydet eri
puolilta Suomea. Kattavien lentoyhteyksien
ylläpitämiseksi on tärkeää, että myös seutukunnat sitoutuvat lentoasemiinsa ja niiden
tarjoamien yhteyksien käyttämiseen.
Lentoliikenteen palveluketju muodostuu
useiden eri toimijoiden välisestä tiiviistä yh-
teistoiminnasta. Palveluketju voi häiriintyä
jo yhden toimijan palvelutason laskusta,
esimerkiksi erilaisista työtaistelutoimenpiteistä.
ja ympäristöviranomaisten määräyksiä.
Finavia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan
lainsäädännössä voidaan yhtiölle määrätä
julkisia palvelutehtäviä.
Finavia valmistautuu
lentoliikenteen kasvuun
Helsinki-Vantaalla
Lentoliikenne
on kasvuala.
Nopein kasvu
tulee Aasiasta.
Toimintaympäristö on
vahvasti säännelty
Finavian toimintaa sääntelevät ja sitovat
sekä kotimaiset että kansainväliset normit
ja säännökset. Kansainvälinen ja kansallinen
ilmailulainsäädäntö muodostavat keskeisen
perustan ilmailutoimialalla toimivan yhtiön
ydinliiketoiminnan turvallisuusajattelulle,
jota onkin pidettävä toimintaa ensisijaisesti
ohjaavana.
Yhtiön palveluiden hinnoittelua säännellään yhteisön lainsäädännössä ja kansallisella lailla. Lentoliikenteen valtiontukea
koskevat EU-komission suuntaviivat ja
kansallinen kilpailulainsäädäntö varmistavat
sen, että Finavia toimii markkina-asemansa
huomioon ottaen kilpailuneutraalisti. Lentoasemien ylläpitäjänä Finavia noudattaa
ympäristölainsäädännön, ympäristölupien
Helsinki-Vantaan matkustajamäärä oli
vuonna 2011 yhteensä 14,9 miljoonaa. Matkustajamäärän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa noin 2−3 prosenttia vuodessa,
jolloin ennusteen mukaan Helsinki-Vantaan
vuotuinen matkustajamäärä olisi noin 23
miljoonaa vuonna 2030. Lentoasemalla
on vahvistuva rooli Euroopan ja Aasian
välisessä vaihtoliikenteessä, mikä toisaalta
luo edellytykset väestömäärään nähden
poikkeuksellisen kattavien lentoyhteyksien
ylläpitämiseen koko Suomessa.
Finavia on käynnistänyt Helsinki-Vantaan
lentoaseman pitkän aikavälin kehittämisen
valmistelun, millä tähdätään kapasiteetin
varmistamiseen tulevaisuuden matkustajavirtoja ajatellen. Lentoasemaa voidaan
kehittää usealla eri tavalla, ja Finavia käy
tiivistä vuoropuhelua muun muassa viranomaisten, kuntien ja asiakkaiden kanssa
lentoaseman alueen kehittämisestä pitkällä
aikavälillä.
17
Turvatarkastus
Vuonna 2011 kehitimme usein tavoin HelsinkiVantaan lentoaseman turvatarkastuksen
sujuvuutta. Uudistimme muun muassa
turvatarkastustiloja, vahvistimme laajoilla
koulutuksilla turvatarkastushenkilöstön
asiakaspalvelutaitoja sekä toimme turvatarkastuksen jonotusaikanäytöt helpottamaan
matkustajien matkaa lennolle.
18
2
19
finavia
asiakaskokemus
Sujuvuus,
ystävällisyys,
viihtyisyys –
asiakaskokemuksen
avaimet
Finavia on lentoliikenteen
yhdistäjä: huolehdimme matkustajan palvelukokemuksesta
yhteistyössä lentoyhtiöiden
ja muiden kumppanien kanssa.
Finavian menestymisen avaimet
ovat turvalliset, laadukkaat
ja kustannustehokkaat lentoliikenteen palvelut.
Asiakaslähtöisyys niin lentoyhtiöasiakkaiden kuin matkustajien näkökulmasta
muodostaa perustan Finavian toiminnalle.
Avainasemassa nyt ja tulevaisuudessa on
matkustajien tarpeisiin vastaavien palvelujen tarjoaminen ja ensiluokkainen asiakaskokemus − Finavian palvelulupaus onkin For
Smooth Travelling. Lentoasemien toimintaa ja
palveluita kehitetään siten, että matkustajien
palvelukokemus paranee samalla, kun liiketoimintaa voidaan kasvattaa kannattavasti.
For Smooth Travelling
Palvelulupauksen toteuttamisen keskiössä
oli vuonna 2011 Finavian palveluidentiteetin määritteleminen, johon keskityttiin
voimallisesti osana vuonna 2010 aloitettua
20
For Smooth Travelling -ohjelmaa. Ohjelman
avulla Finavian ja sen operoimien lentoasemien toimintaa ja palveluita kehitetään
siten, että lentomatkustaminen on sujuvaa,
palvelu ystävällistä ja matkustaja kokee
viihtyvänsä lentoasemalla. Ohjelma ulottuu
vuoteen 2014 saakka.
Finavian tavoitteena on tunnistaa sekä
lentoyhtiö- että matkustaja-asiakkaiden tarpeita entistä syvällisemmin ja tämän kautta
kehittää palvelutarjoamaa. Matkustajakokemuksen kehitys ohjaa siten Finavian valintoja ja investointeja, ja asiakaskokemuksen
ja palveluiden kehittämisen tavoitteena on
luoda lisäarvoa yritysasiakkuuksille sekä
kasvattaa Finavian lentoasemien kilpailukykyä ja erottautumista kilpailevien lentoasemapalveluita tarjoavien yhtiöiden joukossa.
Kansainvälisesti kilpailu matkustaja-asiakkaiden suosiosta lentoasemien välillä on
erittäin kovaa, jolloin erottautumisen merkitys korostuu. Lisäksi kapasiteetin täytyy olla
riittävä kaikkina ajankohtina, ja ruuhkatunteinakin toiminnan pitää sujua täsmällisesti
niin lentokoneen kääntymisprosessin kuin
matkustajien palveluiden näkökulmasta.
Asiakkailla moninaiset
odotukset ja tarpeet
Haasteen lentoasemien ja palvelujen
kehittämisen näkökulmasta tuovat hyvin
erilaiset asiakasryhmät: Finavia kohdentaa
palvelunsa kullekin asiakasryhmälle ottaen
huomioon niin kulttuurieroista kumpuavat
erityistarpeet, säännöllisten liikematkustajien työntekomahdollisuudet, lisääntyvän
vapaa-ajanmatkustuksen kuin esimerkiksi
kasvavan iäkkäämpien matkustajien ryhmän odotukset.
Kaikki matkustajat eivät suinkaan vieraile
lentoasemalla säännöllisesti – HelsinkiVantaalla on päivittäin noin 6 500 asiakasta,
joille matka on aivan ensimmäinen tai he
eivät ole yli vuoteen käyneet lentoasemalla, jolloin helppous ja sujuvuus nousevat
entistäkin tärkeämmiksi. Lisäksi yhden
ulottuvuuden palvelujen kehittämiseen tuo
lentoasemien teknistyminen ja automatisoituminen: Finavia haluaa tarjota matkustajilleen mahdollisuuden asiakaslähtöiseen,
henkilökohtaiseen palveluun ja toisaalta
edistykselliset itsepalvelumahdollisuudet
niitä haluaville.
21
finavia
asiakaskokemus
Lentoyhtiöille Finavia on yhteistyökumppani, joka varmistaa sujuvan,
täsmällisen ja ympäristöystävällisen
lentoliikenteen
• Matkustuskysyntä:
Finavia luo liiketoimintapotentiaalia lentoyhtiöille
Edulliset lentoliikennemaksut sekä alennukset uusille
reiteille
• Via Helsinki on lyhin reitti Euroopan ja Aasian välillä:
Kustannustehokas ja nopea reitti
Lyhin vaihtoaika 35 minuuttia, mikä on Euroopan nopeimpia
• Sujuvuus ja varmuus:
Riittävä kiitotiekapasiteetti ja kiitotiet käytössä ympäri
vuoden, terminaalit mahdollistavat koneiden täsmällisen kääntymisprosessin lentoasemalla
Elämykselliset ja sujuvat matkustajapalvelut
Lennonvarmistuksen korkealaatuiset palvelut luovat
pohjan turvalliselle liikenteelle
Palveluissa erottaudutaan
asiakaskokemuksella ja
suomalaisuudella
Palvelujen kehittäminen matkustajien
kannalta asiakaslähtöisesti tarkoittaa, että
asiakkaiden tarpeet ja niihin vastaavat
palvelut otetaan huomioon aktiivisesti jo
terminaalien tilankäytön suunnittelussa.
Tavoitteena on, että oikeat palvelut
kohtaavat matkustajan oikeassa paikassa.
Finavia valitsee tiloihinsa toimijoita,
joiden tarjoama palvelu vastaa asiakkaiden
tarpeisiin ja jotka sitoutuvat yhdessä Finavian kanssa kehittämään palveluja ja asiakaskokemusta edelleen. Tunnettujen toimijoiden ja konseptien lisäksi lentoasemille
tavoitellaan toimijoita, jotka vastaavat myös
uusiin trendeihin.
Helsinki-Vantaan lentoaseman tavoitteena on vahva erottautuminen kilpailevista kansainvälisistä lentoasemista
suomalaisuudella, kuitenkaan unohtamatta
kansainvälisiä toimijoita ja tuotemerkkejä.
Suomalaisuus näkyy yrittäjävalinnoissa,
jolloin tuotevalikoimassa on tarjolla tun22
nettuja suomalaisia tuotemerkkejä. Lisäksi
lentoaseman sisustuksessa ja ilmapiirissä
pyritään korostamaan suomalaisuutta ja
tuomaan esille suomalaista muotoilua ja
taidetta. Helsinki-Vantaan lentoasema toimii
World Design Capital 2012 -pääyhteistyökumppanina, mikä näkyykin vuoden aikana
vahvana design-teemana lentoasemalla.
Vuonna 2011 lukuisia toimia
asiakaskokemuksen
parantamiseksi
For Smooth Travelling -ohjelman puitteissa
tehtiin vuonna 2011 lukuisia käytännön toimenpiteitä lentoasemilla matkustamisen sujuvuuden, ystävällisen palvelun sekä elämyksellisyyden kehittämiseksi. Investoinneista
merkittävimmät liittyivät Helsinki-Vantaan
lentoaseman henkilökunnan asiakasorientoituneisuuden parantamiseen, turvatarkastuksen sujuvoittamiseen ja rajatarkastusten
automatisoimiseen, matkatavarakäsittelyyn,
opastuksen selkiyttämiseen sekä kunnossapidon tason varmistamiseen.
Kaupallista tarjontaa uudistettiin etenkin
Helsinki-Vantaalla laajalti. Tästä on osoituksena se, että lentoasemalla avattiin saapuvien matkustajien alueella muun muassa
ruokakauppa, smoothie bar sekä laajennettiin apteekkia. Porttialueella uudistettiin
duty free -myymälöitä sekä avattiin useita
uusia palvelupisteitä matkustajille.
Asiakastyytyväisyydessä ei
suuria muutoksia
Asiakastyytyväisyystutkimusten tuloksilla on keskeinen rooli Finavian toiminnan
kehittämisessä.
Muilla lentoasemilla kuin HelsinkiVantaalla asiakastyytyväisyyttä seurataan verkoston matkustajatyytyväisyys
-tutkimuksella. Verkoston yleisarvosana
laski aavistuksen edellisestä vuodesta ja oli
3,26. Yleisarvosana muodostuu seitsemän
osa-alueen keskiarvosta. Osa-alueita ovat
pysäköintijärjestelyt, opasteet, turvatarkastuksen sujuvuus ja palveluasenne, kahvilaja ravintolapalvelut, viihtyisyys sekä wc-tilat.
Tyytyväisyys kahvila- ja ravintolapalveluihin kehittyi myönteisesti edellisestä
Vuonna 2011 Finavian
lentoasemien matkustajamäärä oli 19 089 089.
Haluamme palvella heistä
jokaista parhaalla
mahdollisella tavalla.
vuodesta, mihin vaikutti muun muassa
Hello Cafe -ketjun laajentaminen vuoden
2011 aikana. Matkustajien kokemus pysäköintijärjestelyistä heikentyi hieman. Tähän
vaikutti luottokorttimaksumahdollisuuden
päättyminen pysäköintialueiden ulosajopuomeilla maksuturvallisuutta lisäävään
yleiseurooppalaiseen SEPA-maksualueeseen siirtymisen myötä.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla asiakastyytyväisyyttä seurataan kansainvälisellä
Airport Service Quality -tutkimuksella.
Vuoden 2011 aikana tehdyt monet uudistukset sekä For Smooth Travelling -ohjelman
toteuttaminen näkyi myös asiakastyytyväisyystutkimuksen tuloksissa: asiakastyytyväisyys nousi hieman ja palasi vuoden 2009
tasolle. Samaan aikaan Helsinki-Vantaan
lentoaseman uudistamisesta aiheutui jossain määrin rakennus- ja remontointitöistä
johtuvia häiriöitä, mikä oletettavasti vähensi
viihtyisyyttä.
Vuoden 2011 tutkimuksessa tyytyväisyys
esimerkiksi henkilöstön kohteliaisuuteen
ja avuliaisuuteen, ostosmahdollisuuksiin
matkustajatyytyväisyys
verkoston muilla lento asemilla 2009−2011
Helsinki -Vantaan matkustaja tyytyväisyys 2009−2011
5
5
4
4
3,43
3,41
3,92
3,86
3,92
2009
2010
2011
3,26
3
3
2
2
1
1
2009
2010
2011
Keskiarvo asteikolla 1−5
Muunnettu asteikko 5=5, 4=4, 3=1, 2=-1, 1=-5
Lähde : 2011 Innolink. Tiedonkeruu tehtiin
henkilökohtaisina haastatteluina lentokentillä. 2009−2010 Qualitems. Tiedonkeruu tehtiin yhteistyössä Finncommin
ja Finnairin kanssa kotimaan lennoilla.
sekä kahvila- ja ravintolapalveluihin kasvoi.
Myös langattoman verkon saamat arvosanat paranivat tukiasemien lisäämisen
ansiosta. Tyytyväisyys turvatarkastuksen
ja lähtöselvitysten jonotusaikoihin kehittyi
Keskiarvo asteikolla 1-5
Lähde : Airport Service Quality -tutkimus
myönteisesti jonotusaikojen lyhennyttyä
vuoden 2011 aikana. Hieman heikentyneitä
osa-alueita olivat odotus- ja porttialueiden
viihtyisyys, matkatavarakärryjen saatavuus
sekä pysäköintipalvelut.
23
24
matkustajapalvelut
Matkustajapalvelut monipuolistuivat
vuonna 2011 sekä Helsinki-Vantaalla että
esimerkiksi Oulussa. Laajensimme muun
muassa Hello Cafe -ketjua ja avasimme
viisi uutta kahvilaa. Helsinki-Vantaalla
toteutettiin porttialueen 22−27 muutostyö
asiakasviihtyvyyden lisäämiseksi ja palvelutarjonnan kasvattamiseksi.
3
25
liiketoimintakatsaus
lentoasemat
Kasvun ja
uudistusten vuosi
Helsinki -Vantaalla
Lentoasemien palvelukokonaisuus muodostuu Finavian
lentoasemapalveluista ja kaupallisista palveluista.
Tämä tarkoittaa huolehtimista Finavian lentoasemaverkosta sekä Suomen lentoasemilla lentoyhtiöille tuotetuista
palveluista, kuten kiitoteiden ja terminaalien ylläpidosta sekä
asemataso-, turvatarkastus- ja matkustajapalveluista. Keskeisessä roolissa palvelukokonaisuudessa on Finavian lentoasemien kaupallisten palvelujen suunnittelu ja kehittäminen.
vuonna 2011 Finavian lentoasemien matkustajamäärät
kasvoivat 16 prosenttia
kaikkien aikojen ennätykseen.
Helsinki-Vantaan mittava investointiohjelma saatiin päätökseen, ja työ asiakaskokemuksen
sekä palvelujen kehittämiseksi
jatkui voimallisena.
Matkustajaliikenne kasvoi
voimakkaasti vuonna 2011
Finavian lentoasemien matkustajamäärä
kasvoi vuonna 2011 ennätyksellisesti yli 19
miljoonaan matkustajaan (16,5). HelsinkiVantaan osuus oli tästä 14,9 miljoonaa
(12,9), ja vaihtomatkustajien määrä kasvoi
historian suurimmaksi. Vaihtomatkustuksen
osuus Helsinki-Vantaan kansainvälisestä
matkustajaliikenteestä on jo 25 prosenttia. Vuonna 2011 lentoasemasegmentin
liikevaihto oli 253,1 miljoona euroa (224,0) ja
26
Suurin osa kaupallisista palveluista tuotetaan lentoasemalla
toimivien yritysten kanssa. Liiketoimintaan kuuluvat muun
muassa myymälä-, ravintola- ja kahvilatilojen vuokraus,
muiden tilojen, kuten lounge- ja hotellitilojen vuokraus,
terminaalien pysäköintipalvelut, mainostilojen vuokraus sekä
Finavian omat myymälät.
liikevoitto 62,3 miljoonaa euroa (62,1).
Helsinki-Vantaan matkustajamäärien
kasvu oli Pohjoismaiden vahvinta, vuonna
2011 peräti 15,5 prosenttia. Tukholman
kasvu oli 12,4 prosenttia, Oslon 10,5 prosenttia ja Kööpenhaminan 5,7 prosenttia.
Helsinki-Vantaa kasvoi vuonna 2011 myös
nopeammin kuin eurooppalaiset lentoasemat keskimäärin. Helsinki-Vantaan erittäin
hyvät kasvuluvut johtuivat lentoyhtiöasiakkaiden volyymin kasvusta sekä uusien
reittien ja lentoyhtiöiden tulosta Suomen
markkinoille.
Myös kotimaan liikenteen matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2011 merkittävästi, ja kasvu nousi 22,4 prosenttiin
etenkin lisääntyneen reittitarjonnan ja sitä
seuranneen hintakilpailun myötä. Tätä
ennen kotimaan matkustajamäärät olivat
laskeneet yhtäjaksoisesti vuodesta 2006 alkaen. Kotimaassa lentomatkustajia oli vuonna 2011 yhteensä 5,5 miljoonaa (4,5). Kasvu
oli voimakkainta Lappeenrannan, Oulun,
Porin ja Rovaniemen lentoasemilla. Lapland
Airports -lentoasemien kautta kulki viime
vuonna yhteensä miljoona matkustajaa, eli
kasvua edellisvuoteen oli 16,4 prosenttia.
Kansainvälisessä liikenteessä Suomen
ja Euroopan matkustajamäärät lisääntyivät
vuoden aikana 14,1 prosenttia. Euroopan
ulkopuolisiin maihin liikenteen kasvu oli
11,8 prosenttia. Aasian liikenteen matkustajamäärät kasvoivat 15,4 prosenttia,
missä eniten kasvoivat Hongkong (24,4 %),
Etelä-Korean Soul (25,1 %) sekä uusi reitti
Singaporeen. Liikenne Pohjois-Amerikkaan
kasvoi 44,5 prosenttia uuden Chicago-reitin
siivittämänä.
Vahva vuosi kaupalliselle
liiketoiminnalle
Finavian kaupallinen liiketoiminta kehittyi
vuonna 2011 vahvasti, mihin vaikutti uuteen
ennätykseen kohonnut matkustajamää-
lennot
finavian lentoasemien
matkustajaliikenne
(1 000)
(1 000 000)
(1 000 tonnia)
+16 %
20
600
finavian lentoasemien
tavaraliikenne
+1 %
-8 %
500
200
+2 %
+3 %
15
150
10
100
5
50
0
0
+8 %
-16 %
400
300
+26 %
200
100
0
2007
2008
2009
2010
2011
liikenneilmailu
sis. reitti-, tilaus- ja taksiliikenteen
2007
2008
2009
2010
2011
2008
2009
2010
2011
kotimaa
kansainvälinen
kansainvälinen
Pylväiden prosenttiluvut ilmaisevat
matkustajamäärän muutoksen
edellisvuodesta.
Pylväiden prosenttiluvut ilmaisevat
tavaraliikenteen määrän muutoksen
edellisvuodesta.
lää ja kioskia sekä 18 kahvilaa ja ravintolaa.
Terminaalissa lounge-tiloja oli neljä ja koko
lentoasema-alueella hotelleja kaksi. Omaa
myymälätoimintaa Finavialla on HelsinkiVantaalla, Maarianhaminassa sekä Oulussa.
Kaupallisten palveluiden jatkuva
kehittäminen vastaamaan yhä paremmin
asiakkaiden tarpeita on avainasemassa
koko lentoasemaverkoston ylläpitämisen
ja kehittämisen näkökulmasta. Kannattava
kasvu vaikuttaa myös siihen, että lentoliikennemaksut voidaan säilyttää eurooppalaisittain alhaisella tasolla, mikä lisää
Finavian kilpailukykyä lentoyhtiöasiakkaiden
näkökulmasta.
muu liikenne
sotilasilmailu
2007
kotimaa
yleisilmailu
rä sekä uudet ja uudistetut ravintolat ja
myymälät. Toisaalta Helsinki-Vantaan
remontit sekä kaukolentojen rajatarkastuksen ajoittainen ruuhkaisuus toivat haasteita
matkustajille ja palveluille.
Merkittävimmässä roolissa kaupallisten
tuottojen näkökulmasta on Helsinki-Vantaan lentoasema. Helsinki-Vantaan kahviloiden, ravintoloiden, kauppojen ja muiden
palvelupisteiden määrä on viimeisten
kahden vuoden aikana kasvanut tuntuvasti.
Maaliskuussa 2012 Helsinki-Vantaalla
matkustajia palveli yhteensä 40 myymä-
Kasvun taustalla useita uusia
reittejä ja lentoyhtiöitä
Lentoliikenteen voimakasta kasvua vuonna
2011 tuki Finavian lentoyhtiöasiakkaiden volyymin kasvun lisäksi myös useiden uusien
reittien avaukset sekä uusien lentoyhtiöiden tulo Suomen markkinoille.
Finnair jatkoi Aasian-strategiansa
toteuttamista, ja yhtiö avasi suoran reitin
Singaporeen toukokuussa 2011. Päivittäinen
27
liiketoimintakatsaus
lentoasemat
Lentoasemaverkostomme
matkustajamäärä
kasvoi vuonna 2011
yli 16 %.
kansainvälinen
matkustajaliikenne 2011
Helsinki -Vantaan matkustajaliikenne Aasiaan
(1 000 000)
2
1,5
1
0,5
0
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
vaihto
EU 74,1 %
Afrikka 0,7 %
Muu Eurooppa 10,6 %
Lähi-Itä 0,5 %
Aasia 12,1 %
Etelä-Amerikka 0,1 %
Pohjois-Amerikka 2,0 %
lähtevät
saapuvat
lento on nopein yhteys Pohjois-Euroopan ja
Singaporen välillä. Singaporen lisäksi Finnair
julkisti aloittavansa suorat reittilennot Kiinan
suurimpiin kuuluvaan kaupunkiin Chongqingiin. Reitti aukeaa toukokuussa 2012.
Huhtikuussa Helsinki-Vantaan lentoasemalla liikennöinnin aloitti uutena lentoyhtiönä American Airlines, joka aloitti suorat päivittäiset lennot Chicagoon. Reittiä lennettiin
kesäkaudella 2011, ja lennot jatkuvat jälleen
huhtikuussa 2012. Lennon matkustajista
merkittävä osa vaihtaa konetta HelsinkiVantaalla, joten reitti vahvisti entisestään
Helsinki-Vantaan asemaa Pohjois-Euroo28
pan johtavana vaihtokenttänä.
Norwegian laajensi maaliskuussa 2011
reittivalikoimaansa Suomen sisäisille lennoille aloittamalla lennot Helsinki-Vantaalta
Ouluun ja Rovaniemelle. Samalla HelsinkiVantaan lentoasemasta tuli Norwegianin
uusi pohjoismainen solmukohta. Yhtiö laajensi reittivalikoimaansa huhti−toukokuussa
useisiin Euroopan kohteisiin sekä lanseerasi
loppuvuonna uudet reitit Helsingistä Kittilään
ja Ivaloon. Yhtiö on talvella ja keväällä 2012
laajentanut reittivalikoimaansa Euroopan
kohteisiin entisestään, minkä jälkeen Norwegian lentää Helsingistä yhteensä 21 kohteeseen.
Flybe aloitti toimintansa Suomessa
lokakuussa 2011, ja se avasi neljä kokonaan
uutta reittiä Helsingistä sekä jatkoi Finnairin
aiemmin operoimaa Helsinki−Jyväskyläreittiä. Lisäksi Flybe avasi uudet reitit
Tallinnaan Tampereelta, Turusta, Vaasasta
ja Oulusta. Reittivalikoiman kasvu tukee
etenkin maakuntakenttien kansainvälistä
saavutettavuutta. Flybe tuli Suomeen
ostamalla yhdessä Finnairin kanssa Finnish
Commuter Airlinesin (Finncomm).
Ryanair jatkoi vuoden aikana kasvuaan
Lappeenrannassa ja Tampereella. Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä
Helsinki -Vantaan matkustajat
(1 000 000)
15
+16 %
+2 %
-6 %
+2 %
2009
2010
12
9
6
3
0
2007
2008
2011
kotimaa
kansainvälinen
Pylväiden prosenttiluvut ilmaisevat
matkustajamäärän muutoksen
edellisvuodesta.
kasvoi vuonna 2011 rajusti 116 000 matkustajaan. Yhtiö aloitti suorat lennot Lappeenrannasta Milanoon sekä avasi uudet reitit
Tampereelta Roomaan ja Sisilian Trapaniin.
Ryanair ilmoitti lisäksi aloittavansa lennot
Turusta neljään Euroopan kohteeseen
keväällä 2012.
Maakuntalentoasemien reittivalikoima kasvoi entisestään, kun Blue1 ilmoitti
avaavansa maaliskuussa 2012 useita uusia
reittejä maakunnista Kööpenhaminaan
sekä Tukholmaan.
Helsinki-Vantaan investoinnit
valmistuivat
Helsinki-Vantaan mittavat uudistushankkeet ja terminaalin 2 saneeraus saatiin päätökseen vuodenvaihteessa 2012. Muutos- ja
peruskorjaushankkeella saavutetaan useita
matkustajakokemukseen sekä terminaalin
toimivuuteen vaikuttavia asioita: avainasemassa ovat matkatavaroiden käsittelyn tehostaminen, turvatarkastustilojen
uudistaminen ja lisäys sekä lähtöaulojen
ilmeen uudistaminen. Samalla porttialueen
myymälöitä on sijoitettu uudelleen ja tarjottavia palveluja monipuolistettu.
Matkatavarakeskuksen uudistamisprojekti valmistui kokonaisuudessaan vuoden
2011 lopussa. Kaikki lähtöselvitysalueet on
nyt yhdistetty keskukseen, ja 10 km pitkä
ja jopa 7 000 laukkua tunnissa käsittelevä
järjestelmä on nopeuttanut huomattavasti matkatavaroiden käsittelyä. Tällä on
oleellinen merkitys Finavian tavoitteeseen
ylläpitää 35 minuutin vähimmäisvaihtoaika.
Turvatarkastuksen sujuvuutta kehitettiin
vuonna 2011 monella tapaa: jonotustapaa
muutettiin, erityisryhmille avattiin oma
turvatarkastuslinja, jonotusajan Bluetoothteknologiaan pohjautuva mittausjärjestel29
Matkatavarakeskus
Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi
automatisoitu matkatavarakeskus pystyy
käsittelemään jopa 7 000 laukkua tunnissa.
Käsittelyjärjestelmän pituus on yli 10
kilometriä. Matkatavaroiden käsittelyjärjestelmä luo lentoyhtiöiden puolesta matkatavaroista huolehtiville maahuolintayhtiöille
erinomaiset edellytykset turvalliseen ja
tehokkaaseen toimintaan. Helsinki-Vantaalla
matkustajien jonotusajat matkatavarahihnoilla ovat kansainvälisesti vertaillen lyhyet.
30
4
31
liiketoimintakatsaus
lentoasemat
mä ja ajantasaiset opastustaulut otettiin
käyttöön. Seurauksena odotusaika turvatarkastukseen on puolittunut keskimäärin
noin 5−7 minuuttiin. Jonotusajan lyhentyminen on kasvattanut asiakastyytyväisyyttä, ja toisaalta antaa matkustajille enemmän
aikaa hyödyntää lentoaseman tarjoamia
palveluita. Turvatarkastuksen uudistus terminaalissa 2 valmistui kokonaisuudessaan
vuoden vaihteessa 2012, ja se on Finavian
keskeisin valmistunut For Smooth Travelling
-tavoitteiden mukainen hanke.
Loppuvuonna 2011 käynnistettiin
Helsinki-Vantaan kaukolentoliikenteen
sujuvuuden parantaminen, mikä tarkoittaa lähes miljoonan euron investointeja.
Kaukolentojen alueelle valmistuu 2012 kaksi
uutta bussiporttia, jotka helpottavat etenkin
laajarunkoliikennettä ruuhka-aikana. Lisäksi
rajatarkastuksen kapasiteettia kasvatetaan
uusin palvelupistein ja sujuvoittamalla mat32
kustajien kulkureittejä. Schengen-maiden
ulkopuolelta tulevien matkustajien käyttöön
tulee biometristen passien tarkastusautomaatteja, joiden tavoitteena on nopeuttaa
rajatarkastusta huomattavasti. HelsinkiVantaalla on käytössä maailman laajin rajatarkastusautomaattilinjasto, joka palvelee
sekä saapuvia että lähteviä matkustajia.
myyntitilat helsinki -vantaalla
(m2)
2 224
2 573
2 592
2 555
Palveluvalikoima laajeni ja
monipuolistui
Kaupallisen liiketoiminnan suurimpia investointeja oli Helsinki-Vantaalla toteutettu
porttialueen 22−27 muutostyö terminaali
2:ssa. Tavoitteena oli monipuolistaa palveluja, sijoittaa palveluja uudelleen matkustajien liikkumisreittien kannalta oikeisiin kohtiin
ja kasvattaa asiakasviihtyvyyttä.
Finavia avasi maaliskuussa oman uuden
duty free -myymälän. Kesäkuussa aukesi
Cafe Tori, joka on saanut hyvän vastaan-
4 398
duty free
muut palvelut
muut kaupat
lounge-tilat
ravintolat ja
kahvilat
oton: kahvila sijaitsee lähempänä portteja,
jolloin matkustajien on helppo odottaa
koneeseen pääsyä ja samanaikaisesti nauttia kahvilapalveluista. Alueelle rakennettiin
lisäksi uusi Finnairin lounge. Kaukolentojen
alueelle avattiin uudella Almost@Home
-konseptilla toimiva lounge (kuvassa).
Alueen myymälöiden julkisivut yhtenäistettiin hyödyntäen suomalaista puuta ja
valotekstejä, jolloin yleisilme koheni heijastelemaan vahvemmin suomalaisuutta. Yhtenäistetyt julkisivut laajennetaan vuonna
2012 myös muihin kaupallisiin tiloihin.
Finavian omien myymälöiden osalta
yhtiön Via Helsinki -myymälään avattiin
keväällä 2011 Best of Finland -maatilatori
shop-in-shop-periaatteella. Muita uusia
myymäläpalveluja vuoden aikana olivat
esimerkiksi joulukuussa 2011 avattu päivittäistavarakauppa Alepa, joka on auki ympäri
vuorokauden vuoden kaikkina päivinä.
Lisäksi Helsinki-Vantaalle avattiin pop up
–myymälä porttialueelle sekä yleisöpuolelle. Myymälöissä tarjottava palvelu vaihtuu
sesongin ja trendien mukaisesti.
Helsinki-Vantaalla vuoden 2012 painopisteenä tulevat olemaan saapuvien matkustajien palvelujen kehittäminen: vuonna 2012
avataan muun muassa Starbucks-kahvila.
Toisena painopisteenä on kehittää nopean
syömisen tarjontaa sekä yleisö- että porttialueella. Lisäksi vuonna 2012 avataan muun
muassa uusia tiloja pop up -myymälöille.
Finavia keskittyy myös myyntihenkilöstön
koulutukseen sekä alkaa hyödyntää osana
asiakaspalvelun kehittämistä mystery shopping -menetelmää liikkeissään.
Matkustajapalvelut paranivat
Oulun lentoasemalla
Oulun lentoaseman laajennus valmistui
syyskuussa 2011. Oulu on Suomen toiseksi
vilkkain lentoasema, ja sen matkustajamäärä kasvoi vuoden aikana peräti 39 prosenttia. Uusi terminaaliosa tarjoaa matkustajille
täysin uudistuneet tilat ja monipuolisia
palveluja. Lentoaseman laajentaminen
edesauttaa myös Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehittymistä. Terminaalin
vanhan osan muutostyöt jatkuvat edelleen
ja valmistuvat keväällä 2012.
Hello Cafe -ketjua laajennettiin maakuntalentoasemilla
Finavia laajensi vuoden aikana Hello Cafe
-ketjua, joka on Finavian suunnittelema
franchising-periaatteella toimiva asiakaslähtöinen kahvilaketju. Ketjun tavoitteena
on yhtenäistää eri lentoasemien kahvilapalveluja ja tarjota matkustajille Finavian
asiakaslupauksen mukaisia laadukkaita
palveluja.
Vuoden 2011 aikana uudet kahvilat avat33
liiketoimintakatsaus
lentoasemat
tiin Helsingin Malmille, Kuopioon, Kittilään
sekä kaksi kahvilaa Ouluun. Vuoden lopussa
kahviloita oli yhteensä seitsemän, ja vuonna
2012 ketju laajenee esimerkiksi HelsinkiVantaalle. Kuopion lentoasemalle avataan
toinen kahvila porttialueelle vuoden 2012
aikana. Finavian tavoitteena on laajentaa
ketju kattamaan kaikki Suomen suurimmat
lentoasemat.
Elämyksellistä mainontaa
Mainosmyynti kehittyi vuoden 2011 aikana
myönteisesti yhteistyökumppaneiden
vahvan myyntityön ja Finavian mainospaikkakonseptin hyödyntämisen ansiosta.
Mainontaa onnistuttiin toteuttamaan
asiakkaille elämyksellisesti niin, että
terminaalitiloja ja pintoja on hyödynnetty
uudella tavalla. Esimerkiksi Oulun lentoasemalla paikallisten yrittäjien käyttöön
tarjottiin esittelytilaa, jossa asiakkaat
voivat käydä kokeilemassa ja testaamassa
yritysten tuotteita. Helsinki-Vantaalle on
tulossa vuonna 2012 matkustajien käyttöön
työskentelypisteitä, jotka toisaalta toimivat
mainospaikkana yrityksille.
34
Pysäköintiä kehitettiin
sujuvammaksi
Vuoden 2011 aikana myös asiakaspaikoitusta kehitettiin entistä asiakasystävällisempään suuntaan: tavoitteena on,
että pysäköinti on matkustajan kannalta
selkeää ja helppoa. Kesäkuussa 2011 kaikilla
lentoasemilla otettiin käyttöön uusi yhtenäisempi asiakaspysäköinnin hinnoittelu.
Tiedottamista hinnoittelusta ja asiakaspysäköinnin vaihtoehdoista parannettiin
esimerkiksi Helsinki-Vantaan uudistetuilla
internet-sivuilla.
Oulun terminaalin edustan maaliikennejärjestelyitä selkiytettiin ja pysäköintipalveluita parannettiin ottamalla käyttöön
vapaiden pysäköintipaikkojen määristä
kertovat näytöt. Tampereella ja Turussa on
suunnitteilla ottaa käyttöön vastaavat pysäköinnin opastusjärjestelmät vuonna 2012.
Liikennealueet entistä
parempaan kuntoon
Finavian lentoasemilla kiitotiet ovat
huippukunnossa ympäri vuoden, kaikissa
sääolosuhteissa. Kiitoteiden kuntoon ja
ylläpitomahdollisuuksiin investoitiin myös
vuonna 2011. Helsinki-Vantaan lentoasemalla suoritettiin kiitotie 1:n peruskorjaus, ja
kiitoteiden korjauksia jatketaan alkukesällä
2012, kun kiitotie 3 peruskorjataan. Muilla
lentoasemilla ei tehty vuoden aikana liikennealueiden kunnostustöitä.
Kiitotie 1:n peruskorjauksen lisäksi
Helsinki-Vantaalla valmistui syksyllä lentokoneiden uuden jäänpoistoalueen ensimmäinen vaihe sekä glykolipitoisen lumen
varastointialue. Talvikaudella 2012 Finavian
lentoasemilla otettiin laajasti käyttöön
automaattinen kiitoteiden olosuhdetietojen
välitys- ja raportointijärjestelmä.
Hinnoittelussa otetaan
huomioon lentoyhtiöiden
haasteet
Finavia tekee läheistä yhteistyötä lentoyhtiöiden kanssa lentoliikenteen sujuvoittamiseksi ja lentoyhtiöiden toimintaedellytysten
kehittämiseksi. Osa lentoyhtiöiden tarpeiden
huomioon ottamista on kilpailukykyiset
lentoliikennemaksut, jotka toisaalta muodostavat merkittävän osan Finavian tuloista.
Helsinki-Vantaan
matkustajista
30 % oli vaihtomatkustajia.
matkustajat lentoasemittain
LENTOASEMA
Vuoden 2011 loppuun saakka oli voimassa vuonna 2009 alkanut liikennemaksujen
alennuskausi, joka johtui lentoyhtiöiden
vaikeasta taloudellisesta tilanteesta.
Vuoden 2012 lentoliikennemaksuja korotettiin 1,6 prosenttia. Alun perin maksujen
korotukseksi vuodelle 2012 vahvistettiin 6,2
prosenttia, mutta lentoliikenteen markkinatilanne muuttui loppuvuodesta 2011
nopeasti, minkä vuoksi korotus toteutettiin
vain osittain.
Finavian lentoliikennemaksut ovat
eurooppalaisittain edullisia, ja Euroopan päälentoasemien hintavertailussa
Helsinki-Vantaa on viidenneksi halvin.
Jotta lentoliikennemaksujen alhainen taso
voidaan säilyttää myös tulevaisuudessa,
keskittyy Finavia pitkäjänteisesti kustannustehokkuutensa ja toisaalta tuottavuuden
parantamiseen.
Alhaisten lentoliikennemaksujen ohella
Finavia tukee lentoliikenteen kasvua tarjoamalla alennuksia maksuista uusille reiteille.
Helsinki-Vantaa
2011
2010
MUUTOS-%
14 866 071
12 872 622
15,5
Oulu
973 924
700 078
39,1
Tampere-Pirkkala
657 630
617 397
6,5
Rovaniemi
396 825
309 708
28,1
Turku
377 554
357 263
5,7
Vaasa
338 499
286 767
18,0
Kuopio
284 405
253 612
12,1
Kittilä
238 538
214 376
11,3
Ivalo
125 535
111 940
12,1
Joensuu
117 731
118 761
-0,9
Lappeenranta
116 267
61 100
90,3
Kokkola-Pietarsaari
94 684
80 181
18,1
Kemi-Tornio
93 757
96 562
-2,9
11,2
Kuusamo
91 759
82 497
Jyväskylä
88 850
88 608
0,3
Kajaani
78 095
66 013
18,3
Pori
54 056
43 185
25,2
Maarianhamina
53 568
48 672
10,1
Enontekiö
18 238
16 023
13,8
Savonlinna
14 175
15 899
-10,8
Varkaus
8 735
8 057
8,4
35
liiketoimintakatsaus
lennonvarmistus
Lennonvarmistuksen
toimintaympäristö
muuttuu
Lennonvarmistusliiketoiminta vastaa Suomen ilmatilan käytön
hallinnasta sekä siihen liittyvistä lentoreitti- ja lennonvarmistuspalveluista Finavian lentoasemilla. Lennonvarmistus takaa
turvallisen ja mahdollisimman viiveettömän lentoliikenteen
Suomessa. Lennonvarmistuksen asiakkaita on kaupallinen
ilmailu, Suomen valtion ilmailu ja sotilasilmailu, yleisilmailu ja lentokoulut. Lennonvarmistus on luvanvaraista,
ja Finavialla on EU-lainsäädännön mukainen toimilupa
lennonvarmistuspalveluiden tarjoamiseen.
Eurooppalaisen yhtenäisen
ilmatilan kehittäminen
eteni, ja Suomelle laadittiin
vuonna 2011 ensimmäinen
suorituskykysuunnitelma.
Helsinki-Vantaalla keskityttiin
lisäksi lennonvarmistuksen
järjestelmäuudistuksiin.
kasvoivat 12,6 prosenttia. Suomen ylilentojen määrä oli yhteensä 43 800 (40 700
vuonna 2010).
Lennonvarmistusliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 11,3 prosenttia ollen 60,8
miljoonaa euroa (54,6). Liiketulos oli -4,6
miljoonaa euroa (-8,6).
Lennonvarmistuksen ensisijaisena tavoitteena on kaikissa olosuhteissa lentoliikenteen turvallisuus. Toinen keskeinen tavoite
on lentojen sujuvoittaminen ja täsmällisyys.
Lennonvarmistuksen toimintaa ohjaavat
lisäksi ympäristöön liittyvät näkökulmat:
lentoreitit suunnitellaan siten, että ilmaalusten meluhaitat, polttoainekulutus ja
siten päästöt olisivat mahdollisimman
alhaiset.
Toiminnallisten ilmatilalohkojen kehittäminen eteni
Lennonvarmistuksen
suoritteiden määrä kasvoi
Johtuen vahvasta lentoliikenteen volyymikasvusta vuonna 2011 liikenneilmailun
laskennalliset suoritteet lentoasemilla
(TN-unit, lennonvarmistuspalvelun yksikkö)
kasvoivat edellisvuodesta 11,3 prosenttia.
Aluelennonjohdon suoritteet (service unit)
36
EU:ssa on käynnissä Single European Sky
-ohjelma (SES) jäsenmaiden ilmatilojen
käytön kehittämiseksi. Eurooppaan luodaan
lennonvarmistuspalveluiltaan yhtenäinen
ilmatila, joka muodostuisi yhdeksästä toiminnallisesta ilmatilalohkosta (Functional
Airspace Block, FAB). Kunkin valtion tulee
kuulua johonkin toiminnalliseen ilmatilalohkoon joulukuuhun 2012 mennessä.
Toiminnallisissa ilmatilalohkoissa
lennonvarmistuspalveluita voidaan tarjota
nykyistä paremmin lentoliikenteen tarpeista
lähtien. Lentoreitit optimoidaan kunkin
lohkon sisällä, mikä säästää polttoainetta ja
siten alentaa päästöjä. Nykyisin ilmatilarajat
määräytyvät valtioiden rajojen mukaisesti,
jolloin ilmatilan käyttöä eikä lennonvarmis-
tuspalveluita ole voitu toteuttaa optimaalisimmalla tavalla. Tavoitteena on myös
tehostaa lennonvarmistuksen toimintaa,
mikä alentaisi lennonvarmistuksesta lentoyhtiöille aiheutuvia kuluja.
EU:n tavoitteena on myös, että lennonvarmistuksen palveluntarjoajien määrä
vähenee Euroopassa ja että niiden toimintatavat yhtenäistyvät. Pitkällä aikavälillä
näkymä on, että lennonvarmistuspalveluja
vapautetaan kilpailulle.
Suomi perustaa yhdessä Norjan, Viron
ja Latvian kanssa toiminnallisen ilmatilalohkon, jota kutsutaan NEFAB:ksi, North
European Functional Airspace Block.
Kesällä 2011 valmistui lennonvarmistuksen
palvelutarjoajien arviointi NEFAB:n perustamisesta. Kunkin maan liikenteen turvallisuusvirasto hyväksyi suunnitelman, minkä
jälkeen ilmatilalohkon rakentamisessa on
siirrytty yksityiskohtaisempien kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen, joiden osalta neuvotellaan parhaillaan sekä valtioiden
kesken että palvelun tarjoajien kesken.
Joulukuusta 2012 alkaen NEFAB toimii
hallinnollisesti yhtenäisenä kokonaisuutena,
minkä jälkeen ilmatilalohkon käytännön
lennonjohdosta
aiheutuneet viiveet
%
10
8
6
4
2
0
2007
2008
2009
2010
2011
Viivästyneiden lentojen osuus kaikista
lennoista
Suomen lennonjohdosta johtuneiden
viivästyneiden lentojen osuus
lähde : eurocontrol, CFMU
toimintaa aletaan kehittää. Ilmatilalohkon sisällä toimisi lennonvarmistuksen
näkökulmasta yhteinen ilmatila vuonna
2015. Eurooppalaisen lennonvarmistuksen
toimintaympäristön, toimintatapojen ja teknisten järjestelmien kehittämistä tehdään
SESAR-kehitysohjelmassa, jossa Finavia on
aktiivisesti mukana.
Vuosien 2012−2014 suorituskykysuunnitelmaan tiukat
tavoitteet
Osana SES-sääntelyä lennonvarmistuspalveluiden tarjoajille asetetaan Euroopanlaajuisia suorituskykytavoitteita. Näiden
pohjalta Suomelle laadittiin vuonna 2011
ensimmäinen lennonvarmistuksen suorituskykysuunnitelma vuosille 2012−2014,
joka sitoo Finavian lennonvarmistusliiketoimintaa ja ohjaa sen kehittämistä.
Turvallisuus on Finavian kaiken toiminnan
lähtökohta. Suorituskykysuunnitelmassa
Finavialle asetettiin tavoitteeksi aleneva
trendi lennonvarmistuksen toimien vuoksi
aiheutuneiden kiitotieloukkausten määrässä sekä porrastuksen alituksissa. Lisäksi
Finavia on määritellyt, että sen toiminnasta
ei saa aiheutua yhtään vakavaa vaaratilannetta tai onnettomuutta.
Lentoreittipalvelun lentojen säätelystä johtuvaksi viivetavoitteeksi asetettiin
Finavialle 1,2 sekuntia lentoa kohden
vuonna 2014. Tavoite vuodelle 2012 on 3
sekuntia lentoa kohden. Tavoitteet ovat
Euroopan tiukimmat, ja huomattavasti
tiukemmat kuin EU:n komission asettamat
eurooppalaiset tavoitteet. Suomen tavoite
perustuu Finavian historiallisesti hyvään
kapasiteettitasoon. Vuonna 2011 lennonjohdon säätelyistä aiheutui huomattavia
viiveitä huhti−heinäkuussa, mutta muutoin
vuoden aikana säätelyä oli vähän. Syynä
viiveille huhti−heinäkuussa olivat voimakkaasti kasvanut liikenne ja Helsinki-Vantaan
liikennealueiden remonteista aiheutuneet
säätelyviiveet. Finavian lennonjohdosta
johtuva lentojen keskimääräinen viive oli
vuonna 2011 noin 50 sekuntia.
EU:n komission kustannussäästötavoitteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä edellyttää Euroopassa yksikköhinnan
alentamista keskimäärin 3,5 prosenttia
vuodessa. Suomessa lentoreittimaksun
yksikköhintaa tulee alentaa 1,7 prosenttia
vuosittain ajanjaksolla 2012−2014. Finavian
tavoitteena on kuitenkin parantaa koko
lennonvarmistusliiketoiminnan kustannustehokkuutta, ei ainoastaan lentoreittipalvelujen tehokkuutta. Finavian lennonvarmistus toimii jo nykyisellään varsin tehokkaasti
verrattuna lennonvarmistukseen Euroopassa keskimäärin: tehokkuutta voidaan
parantaa lähinnä liikennemäärien kasvun
kautta, minkä merkitys korostuu pienemmillä lentoasemilla. Helsinki-Vantaalla
nykyisellä kapasiteetilla voidaan hoitaa
nykyistä suurempia liikennemääriä, etenkin
ruuhka-aikojen ulkopuolella.
Finavia korotti lentoliikennemaksuja
vuoden 2012 alusta 1,6 prosenttia. Maksuihin tehtiin lisäksi rakenteellisia muutoksia
siten, että lennonvarmistuksen maksuja
nostettiin enemmän kuin muita maksuja.
Rakenneuudistus yhtenäistää hinnoittelukäytäntöä muiden EU-maiden mukaiseksi.
Jatkuvan liu’un laskeutumiset
vähentävät päästöjä
Finavian lennonvarmistus tukee ympäristötehokasta ja päästöjä vähentävää lentämistä luomalla lentokoneille mahdollisuuden
niin sanotun jatkuvan liu’un menetelmällä
tehtäviin laskeutumisiin. Vuonna 2011 niiden
osuus Helsinki-Vantaan laskeutumisista
oli 55 prosenttia, mikä oli kansainvälisesti
verrattuna hyvää tasoa.
Vuonna 2011 Finavian ympäristöyksikössä tehdyn selvityksen mukaan mukaan
lentoreitit olivat Suomessa keskimäärin vain
2,2 prosenttia pidemmät kuin optimaalinen
reitti, kun vastaava luku oli Euroopassa
keskimäärin 5,4 prosenttia.
Vuonna 2011 painopiste
järjestelmäkehityksessä
Finavia keskittyi vuonna 2011 lennonvarmistuksen järjestelmien kehittämiseen.
Vuodenvaihteessa 2010−2011 Helsinki-Vantaalla otettiin käyttöön sähköinen lentoliikenteen hallintajärjestelmä, jolla hallitaan
lentoasema-alueen lentoliikennettä, rullausselvityksiä ja ajoneuvoliikennettä. Uusi
järjestelmä edistää tarjottavan palvelun
turvallisuutta entisestään ja mahdollistaa
kapasiteetin lisäämisen Helsinki-Vantaalla.
Lisäksi vuoden aikana valmisteltiin koko
Suomen kattavan tutkaesitysjärjestelmän
päivittämistä 2012, minkä jälkeen kaikissa
Finavian ilmaliikennepalveluyksiköissä on
käytössä yhtenäinen tutkavalvontajärjestelmä. Uusi tutkaesitysjärjestelmä mahdollistaa nykyistä tehokkaamman lentojen
suunnittelun sekä varoittaa aiempaa
monipuolisemmin mahdollisista ongelmaja vaaratilanteista.
Vuonna 2012 Finavia keskittyy lennonvarmistusliiketoiminnassa erityisesti
turvallisuus- ja täsmällisyystavoitteiden
täyttämiseen, NEFAB-yhteistyön toteuttamiseen sekä osallistuu SESAR-hankkeisiin.
Lisäksi lentosään havaintopalvelut siirtyvät
Ilmatieteen laitokselle kesäkuussa 2012.
37
Lennonvarmistus
Lennonvarmistuksen toiminnan tavoite on
lentomatkustajien turvallisuus: lentokoneet
eivät saa maassa eivätkä ilmassa joutua liian
lähelle toisiaan tai lentoasemalla liikkuvia
ajoneuvoja. Lennonvarmistuksen tehtävänä
on myös sujuvoittaa lentoja niin, että lentokoneet pääsevät lähtemään ja laskeutumaan
ajallaan sekä lentämään mahdollisimman
suoraa reittiä. Lennonvarmistuksen parissa
Finaviassa työskentelee noin 500 työntekijää.
38
5
39
liiketoimintakatsaus
kiinteistöliiketoiminta
Uusia toimitila ratkaisuja
lentoliikenteen
palveluketjulle
Finavian kiinteistöliiketoiminnasta vastaa Lentoasemakiinteistöt Oyj (LAK), joka on Finavian omistama kiinteistösijoitusyhtiö.
LAK vuokraa lentoasemilla ja niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevista rakennuksista toimitiloja lentoliikenteen
palveluketjuun kuuluvien yritysten ja lentoaseman läheisyy-
Vuonna 2011 valmistui HelsinkiVantaan Hilton-hotellin
laajennus. WTC Helsinki Airport
-toimistokokonaisuus avattiin
ja sen vuokraus eteni hyvin.
Kehäradan Aviapolis-aseman
ympäristön kehittämistä jatkettiin.
destä hyötyvien yritysten tarpeisiin. Finavian operatiiviseen
toimintaan liittyvät rakennukset, kuten pysäköintitalot tai
terminaalit, omistaa Finavia Oyj. Tällä hetkellä LAK toimii
Helsinki-Vantaan ja Turun lentoasemilla. Kiinteistökanta on
yhteensä noin 116 000 m2.
Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto kasvoi
20,2 prosenttia vuonna 2011 ollen 16,8
miljoonaa euroa (14,0). Liiketulos vahvistui
edellisvuoden 6,6 miljoonasta eurosta 12,4
miljoonaan euroon. Tulokseen sisältyy kertaluonteinen erä 7,0 miljoonaa euroa, joka
syntyi LAK Oyj:n tekemän kiinteistökaupan
myyntivoitosta. Tilojen käyttöaste oli korkeampi kuin toimitilamarkkinoilla keskimäärin.
parhaat toimitilaratkaisut lentoasemaympäristössä. Lentoasema-alueella LAK toimii
kiinteistöjensä pitkäaikaisena omistajana
ja se kehittää uusia lentoasemakokonaisuutta palvelevia rakennuksia, tuotteita ja
palveluja.
LAK:n vahvuutena on sen kiinteistöjen
ainutlaatuisen sijainnin lisäksi lentoliikenteen palveluketjun asiakkaiden tarpeiden
ymmärtäminen ja lentoaseman toimintaan
liittyvä osaaminen. LAK:n asiakaskunta
muodostuu pääosin lentoliikenteeseen
liittyvistä asiakkaista, lentoyhtiöistä, logistiikasta sekä lentoyhtiöitä palvelevista tahoista. Tavoitteena on jatkossa hakea kasvua
myös muista, välittömästi lentoliikenteeseen liittymättömistä asiakkuuksista.
Kilpailuetuna lentoasematoiminnan osaaminen
Uusia konsepteja HelsinkiVantaalle
LAK tukee asiakkaiden liiketoimintaa, lentoasemien palvelutarjontaa sekä Finavian
strategian toteuttamista tarjoamalla
Esimerkkejä lentoasemakokonaisuutta
tukevista palveluista ovat Hilton Helsinki
Airport -hotelli sekä WTC-toimistokoko-
40
naisuus Helsinki-Vantaalla. Tavoitteena on
ollut tuoda lentoasemalle sellaiset brändit
ja konseptit, jotka parhaalla mahdollisella
tavalla sopivat lentoasemaympäristöön.
Toukokuussa 2011 valmistui Hilton-hotellin
laajennus, joka kasvatti hotellin kapasiteettia noin 80 huoneella ja noin 400 neliömetrin kokous- ja ravintolatilalla. Hilton-hotelli
on uudistuksen jälkeen Vantaan suurin
hotelli. Laajennuksen käyttöaste oli vuoden
aikana arvioitua korkeampi, mikä vaikutti
myönteisesti kiinteistöliiketoiminnan liikevaihtoon ja tulokseen.
Vuoden alussa LAK avasi HelsinkiVantaan lentoasemalla uuden World Trade
Center -toimistokokonaisuuden, joka sijaitsee terminaali 2:n ja Hilton-hotellin välittömässä läheisyydessä. Aiemmin vuokrattavia
toimistotiloja ei ole juurikaan ollut saatavilla
näin lähellä terminaaleja. WTC-konseptin
mukaisia tiloja on saatavilla toimistohotellin
yksittäisistä huoneista laajoihin, joustavasti
toteutettaviin kokonaisuuksiin. WTC:n
vuokraus eteni vuoden aikana erittäin hyvin,
mikä kasvattaa kiinteistöliiketoiminnan
liikevaihtoa jatkossa.
Kiinteistökehitys keskittyy
Aviapoliksen alueeseen
Vuokrausliiketoiminnan lisäksi LAK toimii
kiinteistökehittäjänä Finavia-konsernin
omistamilla maa-alueilla, joita ei tarvita lentoasemien käyttöön. Merkittävin kohteista
on Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä sijaitseva Aviapolis-alue, joka on
pääkaupunkiseudun mittakaavassa erittäin
merkittävä aluekehityshanke.
LAK omistaa noin 15 hehtaarin maa-alueen tulevan Kehäradan Aviapolis-aseman
ympärillä, ja alueen kehittämistä jatkettiin
LAKn johdolla vuoden aikana. Tavoitteena
on, että Kehäradan valmistuessa arviolta
vuonna 2014 Aviapolis-aseman uloskäyntien yhteydessä olevat ensimmäiset rakennukset olisivat valmiit.
Asiakastyytyväisyys korkealla
LAK toimii aktiivisena omistajana tiiviissä
yhteistyössä asiakkaidensa kanssa, mikä
heijastuu myös korkeana asiakastyytyväisyytenä. KTI Kiinteistötieto Oy:n vuoden
2011 asiakastyytyväisyysvertailussa LAK
säilytti 17 kiinteistöalan toimijan joukossa
ykkössijan asiakkaiden kokonaistyytyväisyydessä vuokranantajaan.
LAK : n asiakastyytyväisyys
5
4
3
2
1
0
2007
2008
2009
2010
2011
lähde : KTI Kiinteistötieto Oy: n
asiakastyytyväisyysvertailu 2011
( asteikko 0-5 )
41
liiketoimintakatsaus
airpro - liiketoiminta
Palveluja
koko lentoasema verkostolle
Airpro Oy on Finavian kokonaan
omistama tytäryhtiö, joka yhdessä omistamansa RTG Ground
Handling Oy:n kanssa tarjoaa
lentoliikenteen palveluita
Finavian kaikilla lentoasemilla. Airpro Oy yhdessä RTG
Ground Handling Oy:n kanssa
muodostaa Airpro-konsernin.
Vuosi 2011 oli toiminnan kasvun
myötä Airprolle taloudellisesti menestyksekäs.
Airpro-konsernin liiketoiminta-alueet
ovat Handling, joka tarjoaa lentoliikenteen
maapalveluita, Security eli turvatarkastuspalvelut sekä Airport Services, joka tarjoaa
erilaisia palveluita lentoasemilla. Airpron
pääasiakkaita ovat lentoyhtiöt, lentomatkustajat sekä Finavian lentoasemat.
Vuonna 2011 Airpro-konsernin liikevaihto oli 53,6 miljoonaa euroa (42,4), missä
oli kasvua 26,4 prosenttia. Liikevaihdon
kasvua selittää Airpron huolehtimien
lentojen lisääntyminen vuonna 2011 tehdyn
RTG Ground Handling -yritysoston lisäksi.
Liiketulos heikentyi ja oli -0,5 miljoonaa
euroa (3,5). Liiketoiminnan palveluksessa
on yhteensä 960 lentoasemapalveluiden
ammattilaista.
42
Monipuolisia palveluita
lentoliikenteelle
Airpro tuottaa palveluja koko
lentoasemaverkostossa
Airpro tarjoaa lentoyhtiöiden tarvitsemia
maapalveluja lähes kaikilla lentoasemilla
Suomessa ja näin omalta osaltaan varmistaa koko maan kattavan lentoasemaverkoston palvelukykyisyyden. Osana tätä
tehtävää Airpro tuottaa maapalvelut Lapin
lentoasemien talvisesongin aikana. Lisäksi
Airpro tuottaa Tampere-Pirkkalan ja Turun
lentoasemien kakkosterminaaleissa tarjottavat halpalentoyhtiöiden reittilentojen palvelut.
Turvatarkastuksen kehittämisessä Airpro
toimii läheisessä yhteistyössä muiden finavialaisten kanssa. Etenkin Helsinki-Vantaan
vaihtomatkustajien turvatarkastuspalvelut
ovat Finavian kannalta strategisesti tärkeitä
palveluita: asiakaskokemuksen ja turvatarkastuksen sujuvuuden merkitys korostuu,
mihin panostettiin vuonna 2011 merkittävästi.
Lentoasemapalvelut kattavat useita erilaisia palveluja: Airpro huolehtii lentoyhtiöiden
puolesta jälkeenjääneiden matkalaukkujen
kuljetuksesta matkustajille sekä asematason linja-autokuljetuksista. Lentoyhtiöiden
tarpeisiin Airpro tarjoaa matkustamohenkilöstöä. Palveluiden kannattavuus perustuu
pitkälti henkilöstön kykyyn tehdä monipuolisesti lentoaseman eri tehtäviä.
Airpron tavoitteena on kehittyä omalla toimialueellaan Suomen johtavaksi
palveluyritykseksi. Finavian kannalta on
keskeistä, että sillä on oma muun muassa
maapalveluja tuottava yhtiö, joka voi tarjota
palveluja koko lentoasemaverkostossa.
Airpro tuottaakin Suomessa alan toimijoista
palveluja maantieteellisesti laajimmin ja
tukee siten omalla toiminnallaan lentoliikenteen säilymistä mahdollisimman monella
lentoasemaverkoston lentoasemalla.
Vuoden 2011 aikana Airpron lentoasemien toimintaorganisaatiota uudistettiin.
Lisäksi moniosaajuuteen perustuvaa
toimintamallia kehitettiin edelleen.
43
Sujuvat liikennealueet
Finavian lentoasemien kiitotiet ovat kesäkelissä kaikissa olosuhteissa. Runsaslumisina talvinakin Finavian ammattilaisten snowhow’n avulla kiitotiet pidetään
huippukunnossa. Suurin osa lentokoneista
pysäköidään Helsinki-Vantaalla pysäköintisiltoihin, mutta matkustajia palvellaan myös
asematason bussikuljetuksin.
44
6
45
vastuullisuus
tapamme toimia
Vastuullista
yritystoimintaa
Finavia pyrkii vastuullisuuteen kaikessa
toiminnassaan. Lähtökohtana on missiomme: luomme ja ylläpidämme edellytyksiä
suomalaisten liikkumiselle ja suomalaisten
alueiden sekä yhteiskunnan kilpailukyvylle
ja kansainvälisyydelle. Pyrimme täyttämään
tehtävämme taloudellisesti tehokkaalla,
asiakaslähtöisellä ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla.
Keskiössä on turvallisuus, sillä se on sekä
lentoliikenteen että Finavian liiketoiminnan
elinehto.
Finavia on Suomen valtion omistama
osakeyhtiö, jonka toiminnalla on laajat
vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan.
Lentoliikenne on tärkeä osa maan liikennejärjestelmää, ja kattava lentoasemaverkostomme mahdollistaa nopeat yhteydet
kaikkialle Suomeen ja Suomesta maailmalle.
Huolehdimme siitä, että toimintamme on
taloudellisesti kestävää ja kannattavaa.
Pyrimme minimoimaan toiminnastamme
aiheutuvat ympäristövaikutukset ja kerromme niistä avoimesti kaikille sidosryhmillemme. Haluamme myös olla hyvä työnantaja
henkilöstöllemme ja luotettava kumppani
sidosryhmillemme.
46
Finavian tavoite on olla vastuullinen,
luotettava ja suomalaisen yhteiskunnan
toimivuutta edistävä yhtiö. Ehtona on
toimintamme riittävä kannattavuus, joka
turvaa sen jatkuvuuden ja liiketoimintamme
kehittämisen.
Yritysvastuun johtaminen,
viestintä ja raportointi
Finavian vastuullisesta toiminnasta vastaa
yhtiön toimitusjohtaja johtoryhmän
tukemana. Yritysvastuuraportoinnin eri
osa-alueista vastaavat Finaviassa ympäristöyksikkö, talousyksikkö ja henkilöstöyksikkö. Yritysvastuuseen liittyvää raportointia
ja siihen liittyvää viestintää koordinoi
viestintäyksikkö. Vastuullisuuteen liittyvät
käytännön kysymykset koskettavat jokaista
Finavian työntekijää.
Tämän vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa on käytetty soveltuvin osin apuna
Global Reporting Initiative (GRI) -ohjeistoa
eli yritysvastuun raportointisuosituksia.
Lisäksi vuosikertomuksessa on huomioitu
Suomen valtion omistajapolitiikkaa koskeva
valtioneuvoston periaatepäätös sekä sen
vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuu-
raportoinnille. Vastuullisuusosion tiedot
kattavat Finavia-konsernin. Osa tiedoista
kattaa vain Finavia Oyj:n, jolloin tästä on
erikseen mainittu.
Yritysvastuuta tarkastellaan yleensä
taloudellisen vastuun, ympäristövastuun ja
sosiaalisen vastuun näkökulmista, ja Finavian vuosikertomus kattaa kaikki nämä kolme
näkökulmaa.
Finavialla on erittäin tärkeä yhteiskunnallinen rooli: yhtiö ylläpitää koko Suomen kattavaa lentoasemaverkostoa. Lentoyhteydet
ovat elintärkeitä suomalaisen yhteiskunnan
ja liike-elämän toimivuuden kannalta. Siksi
yhteiskunnallinen vastuu on nostettu vuosikertomuksessa omaksi osiokseen.
Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy
on tarkastanut raportoinnin vastaavuuden GRI-ohjeistoon ja vahvistaa Finavian
itsearvioinnin, että vuosikertomuksen 2011
vastuullisuustiedot ja ympäristöraportti
2011 yhdessä täyttävät GRI 3.1 -ohjeiston
sovellustason C vaatimukset. GRI-sisältöindeksi 2011 on esitetty vuosikertomuksen
sivuilla 60−62.
47
vastuullisuus
yhteiskunnallinen vastuu
Kattavien
yhteyksien
ylläpitäjä
Finavian tärkein tehtävä
suomalaisessa yhteiskunnassa
on ylläpitää koko maan kattavaa 25 lentoaseman verkostoa
ja mahdollistaa siten toimivat
lentoyhteydet. Lisäksi yhtiöllä
on merkittävä rooli työllistäjänä, verojen maksajana ja
palvelujen ostajana.
Ivalo
Enontekiö
Kittilä
Suomen valtiolla on Finavialle omistajana
yhteiskunnallisia tavoitteita, jotka liittyvät
yhtiölle määriteltyihin erityistehtäviin. Niitä
ovat koko maan kattavan lentoasemaverkoston ylläpito, turvallisesti toimivan
lentoliikenteen mahdollistaminen sekä valtionilmailuun ja pelastuspalveluun liittyvät
tehtävät. Finavian toimintaa ohjataan taloudellisin perustein, mutta omistajapoliittiset
tavoitteet perustuvat mahdollisimman
hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen
kokonaistulokseen. Tuloksen saavuttamista
arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella,
miten yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä.
Rovaniemi
Kemi-Tornio
Oulu
Kajaani
Kokkola-Pietarsaari
Vaasa
Lentoasemaverkostoa ylläpidetään päälentoaseman
tuloilla
Hyvien yhteyksien ylläpito eri puolille Suomea on elintärkeää yhteiskunnan yleisen
toimivuuden kannalta. Myös suomalainen
liike-elämä tarvitsee nopeita ja turvallisia
liikenneyhteyksiä, joiden oleellinen osa on
toimiva lentoliikenne. Kattava lentoasemaverkosto takaa paitsi hyvät yhteydet eri
puolille Suomea, myös nopeat yhteydet
meiltä maailmalle. Helsinki-Vantaalla on
48
Kuusamo
Kauhava
Kuopio
Joensuu
Varkaus
Jyväskylä
Halli-Kuorevesi
Pori
Tampere-Pirkkala
Savonlinna
Lappeenranta
Utti
Maarianhamina
Turku Helsinki-Vantaa
Helsinki-Malmi
Case: Aviapolis
AVIAPOLIKSELLA KESKEINEN MERKITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLE
Aviapolis on Helsinki-Vantaan ympärille muodostunut Suomen nopeimmin kasvava yrityskeskittymä. Se on
myös 42 neliökilometrin laajuinen
Vantaan kaupungin suuralue, johon
kuuluu yhteensä kuusi kaupunginosaa.
Aviapolis edustaa niin kutsuttua
Aerotropolis-kehitystrendiä, joka
valtaa alaa eri puolilla maailmaa.
Se tarkoittaa, että lentoasemien
yhteyteen nousee kokonaisia uuden
ajan kaupunkeja monipuolisine
toimintoineen ja rakenteineen, jotka
toimivat varsinaista kaupunkia paljon
laajemman maantieteellisen alueen
talouden moottorina.
Vantaan kaupungin, Finavian, muiden yritysten ja maanomistajien sekä
kasvava merkitys erityisesti Euroopan ja
Aasian välisessä liikenteessä maailmanluokan vaihtoasemana.
Suomessa koko maan kattavan lentoasemaverkoston ylläpito rahoitetaan osittain
päälentoasema Helsinki-Vantaan tuotoilla. Finavian erityistehtävän mukaisesti
jokainen lentoasema, jonne on säännöllistä
reittiliikennettä, pidetään toiminnassa kannattavuusnäkökulmasta huolimatta.
Hyvinvointia sidosryhmille
Finavian toiminta tuottaa suoraa tai välillistä
hyvinvointia lukuisille eri sidosryhmille.
Pääasiakkaitamme ovat lentoyhtiöt, joiden
toimintakenttä muuttuu tällä hetkellä nopeasti johtuen muun muassa lentoyhtiöiden
välisestä hintakilpailusta ja kustannusten
nopeasta kasvusta. Finavia pyrkiikin omalta
osaltaan vaikuttamaan siihen, että yhti-
sijoittajien yhteinen hanke käynnistyi
2000-luvun alussa. Aviapoliksen kehitys hyödyttääkin monia eri tahoja.
Menestyksen ytimessä ovat Suomen
ainoa kansainvälinen lentoasema,
Kehä III, vuonna 2014 avattava Kehärata sekä raideyhteys Pietariin.
Alueen työpaikkojen määrä on
lisääntynyt kymmenessä vuodessa
25 000:sta noin 37 000:een. Työpaikkojen määrän ennustetaan kasvavan huimasti myös tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi Vantaalle
vuosina 2000−2010 syntyneistä
työpaikoista 62 prosenttia syntyi lentoaseman ympäristöön. Myös alueen
asukasmäärä on kolminkertaistunut
viimeisen kymmenen vuoden aikana
ja on nyt 16 000 asukasta. Asukas-
öiden toimintamahdollisuudet säilyisivät
hyvinä myös tulevaisuudessa.
Muita keskeisiä sidosryhmiämme ovat
lentomatkustajat, lentoyhtiöitä palvelevat
yritykset, kuntien ja valtion viranomaiset,
lentoasemien lähistöllä asuvat ihmiset sekä
rahoittajamme. Sen lisäksi, että toimintamme ja lentoasemaverkostomme vaikuttavat
koko yhteiskuntaan ja sen toimivuuteen,
yksittäisillä lentoasemilla on merkittävä
vaikutus oman alueensa hyvinvointiin.
Lentoasema työllistää ihmisiä, tuo kunnalle
verotuloja, edesauttaa elinvoimaista matkailuelinkeinoa sekä edistää seutukunnan
kehittymistä.
määrän ennustetaan yltävän 30 000
asukkaaseen noin vuonna 2030.
Aviapolis-alueella rakennetaan
ahkerasti. Vuonna 2000 alueella oli
yhteensä 1,5 miljoonaa rakennettua
neliömetriä, mutta nyt määrä on jo 3,3
miljoonaa neliömetriä. Vuonna 2030
vastaavan luvun ennakoidaan olevan
yhteensä 7 miljoonaa neliömetriä.
Alueen kehityksen puolesta
puhuvat myös jatkuvasti kasvavat lentomatkustajamäärät. Vuonna 2000
lentomatkustajia oli 10 miljoonaa,
vuonna 2010 yhteensä 13 miljoonaa
ja vuonna 2011 lähes 15 miljoonaa.
Vuonna 2030 matkustajia arvioidaan
kulkevan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta jo yhteensä 23 miljoonaa.
paikoille ja koko ilmatilaan. Finavia tarjoaa
Puolustusvoimille lentoasemien ylläpitoon
ja ilmatilan hallintaan liittyviä palveluita.
Finavia tekee yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa tukemalla sitä sotilaallisiin
poikkeustilanteisiin varautumisessa ja tuottaa palveluita ilmavoimien erityistarpeisiin
kolmella sotilaslentokentällä sekä neljällä
lentokentällä, joissa on sekä siviili- että
sotilaslentotoimintaa.
Palvelut tuotetaan Finavian yleisten
palveluehtojen mukaisesti.
Yhteistyötä Puolustusvoimien
kanssa
Puolustusvoimien lentotoiminta suuntautuu koko valtakunnan alueelle kaikille lento49
vastuullisuus
taloudellinen vastuu
Kannattavuus
on toiminnan
edellytys
Finavia ylläpitää ja huolehtii
Suomen lentoasemaverkostosta siten, että sen toiminta on
taloudellisesti vastuullista ja
mahdollistaa yhtiön toiminnan
jatkuvuuden. Finavian tytäryhtiöt tuottavat lentoyhtiöille
ja niiden asiakkaille täydentäviä palveluita.
Valtionyhtiönä Finaviassa korostuu toiminnan kannattava kasvu ja erityistehtävän hoitaminen avoimella ja läpinäkyvällä tavalla.
Pyrimme pitkäjänteisesti kustannustehokkuuteen ja toimintamme tuottavuuden parantamiseen säilyttääksemme asemamme
hintakilpailussa. Kerromme avoimesti siitä
mitä teemme, sillä asiakkaidemme tulee
tietää mistä maksavat ja sidosryhmiemme
on tärkeää ymmärtää toimintamme luonne.
Toiminta rahoitetaan
palveluiden myynnillä
Finavia rahoittaa toimintansa lentoyhtiöille,
matkustajille ja alan toimijoille tuottamiensa
50
palvelujen tuotoilla. Lentoyhtiöille suunnatuista palveluista, kuten lentoasema- ja
lennonvarmistuspalveluista, Finavia perii
lentoliikennemaksuja, jotka puolestaan
jakaantuvat lentokenttämaksuihin ja
lennonvarmistuspalveluiden maksuihin.
Eurooppalaisessa vertailussa Finavian tuottamien palveluiden hinnat ovat edullisimmasta päästä.
Suomen lentoasemaverkoston oleellisin
osa on Helsinki-Vantaan lentoasema. Sen
tuottamilla tuotoilla, kuten kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla, rahoitetaan osaltaan
kaikkia muita Finavian 24 lentoasemaa.
Vuonna 2011 Finavian liikennemaksutuotot olivat yhteensä 211,5 miljoonaa euroa.
Lisäksi saamme tuloja vuokraamistamme
kiinteistöistä sekä muista palveluista.
Finavia ei saa tukea Suomen valtiolta
tai kunnilta tappiollisten lentoasemien
toimintaan. Valtio ja kunnat osallistuvat
kuitenkin joissain tapauksissa lentoasemien
laajennushankkeisiin rahoittamalla osan
investointimenoista.
Matkustajamäärien kasvu lisäsi
Finavian tuloja
Kokonaisuutena vuosi 2011 oli liikenteen
näkökulmasta hyvä. Matkustajamäärät
kasvoivat 16,1 prosenttia edellisvuodesta,
ollen yhteensä 19,1 miljoonaa matkustajaa,
kun edellisenä vuonna vastaava luku oli
16,5. Kotimaan liikenteessä kasvua oli 22,4
prosenttia, ja matkustajia oli yhteensä 5,5
miljoonaa.
Vuonna 2011 Finavia-konsernin liikevaihto
oli 364,0 miljoonaa euroa ja tulos 3,2 miljoonaa euroa. Tulosta käytetään lainanhoitokuluihin ja taseen vahvistamiseen. Tilikaudella
2011 Finavia maksoi korkoina ja rahoituskuluina rahoittajilleen yhteensä 7,1 miljoonaa
euroa. Suomen valtiolle Finavia ei maksanut
rahallista osinkoa vuoden 2010 tuloksesta,
mutta luovutti omistamansa IP-Kiinteistö
Oy:n osakkeet, joiden arvo oli 11,2 miljoonaa
euroa. Vuoden 2011 osalta Finavian hallitus
on esittänyt, että Finavia luovuttaa pääoman
palautuksena Liikenne- ja viestintäministeriölle ja edelleen Ilmatieteenlaitokselle sääha-
Toimittajat
Aineet ja tarvikkeet 42,0 meur
Ulkopuoliset palvelut 48,1 meur
Investointitavarat ja -palvelut 43,2 meur
suorat taloudelliset vaikutukset
Asiakkaat
Liikevaihto 364,0 meur
FINAVIA-KONSERNI
Sijoittajat
Korot ja rahoituskulut 7,1 meur
Henkilöstö
Tehdyt henkilötyövuodet (HTV) 2 267
Palkat ja palkkiot 117,9 meur
Eläkekulut 21,5 meur
vaintojärjestelmän, jonka arvo on 6 miljoonaa
euroa.
muihin eurooppalaisiin ja pohjoiseurooppalaisiin lentokenttiin.
Lentoasemamaksudirektivi
yhdenmukaistaa käytäntöjä
Mittavia hankkeita valmistui
Vuonna 2011 tuli voimaan uusi lentoasemamaksudirektiivi koskien vuoden 2012 hinnoittelua. Sen tarkoitus on yhdenmukaistaa
lentoasemapalveluiden hinnoitteluperiaatteita ja lisätä lentoasemayhtiöiden hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Direktiivi edistää näin
lentoasemayhtiöiden välistä kilpailua.
Finavia päätti marraskuussa 2011, että
lentoliikenteen harjoittajilta perittäviä lentoliikennemaksuja nostetaan 1,6 prosenttia
vuoden 2012 alusta lähtien. Korotus pidettiin maltillisena yleisen taloustilanteen heikentymisen ja lentoalan suhdanneherkkyyden takia. Palveluorganisaationa Finavian
on tärkeää kyetä reagoimaan muuttuvaan
markkinatilanteeseen ja asiakaskysynnän
vaihteluihin. Lentoliikennemaksut onkin
onnistuttu pitämään matalina suhteessa
Finavialla on hallittu investointiohjelma. Se
tarkoittaa, että yhtiö kehittää ja laajentaa
toimintaansa odotettavien matkustajamäärien ja lentoliikenteen kysynnän mukaan
huomioiden yhtiön rahoitusmahdollisuudet. Yhtiö käynnisti vuonna 2003 niin
sanotun via Helsinki -investointiohjelman,
joka saatiin päätökseen vuonna 2011.
Laajennusohjelma sisälsi muun muassa
uuden kiitotien, non-Schengen-terminaalin,
matkatavaratehtaan, pysäköintitalon ja
hotellin rakentamisen. Investointimenot
olivat yhteensä lähes 600 miljoonaa euroa
ja niillä on mahdollistettu Helsinki-Vantaan
matkustajamäärän nykyinen kasvu.
Viime vuosina yhtiön investointitaso on
2000-luvun alusta laskenut ja investoinnit
painottuvat lähinnä ylläpitoon. Verkoston
palvelu- ja turvallisuustason ylläpito sekä
lisääntyvät ympäristövaatimukset edellyttävät yhtiöltä noin 40 miljoonan euron
investointeja vuosittain.
Vuonna 2011 valmistui Helsinki-Vantaan
T2-terminaalin saneeraus, joka oli aloitettu
vuonna 2008. Lisäksi Helsinki-Vantaalle
valmistui uusia kaupallisia tiloja ja vuonna
2008 käyttöönotettuun hotelliin valmistui
laajennusosa. Oulussa valmistui terminaalilaajennus, jonka myötä Oulun lentoasema
ylsi vuonna 2011 lähes miljoonaan matkustajaan.
Finavia on käynnistänyt Tampere-Pirkkalan terminaalin laajennuksen suunnittelun yhteistyössä seutukunnan kanssa.
Mikäli lentoasemainfrastruktuuria koskevan
rakentamishankkeen rahoittamiseen myönnetään tukea valtion tai kuntien taholta,
edellyttää hankkeen käynnistäminen, että
EU-komissio hyväksyy sen. Notifiointimenettely asian saattamiseksi komission
käsittelyyn käynnistettiin vuonna 2011.
Finavia osallistuu vuonna 2010 käynnis-
51
vastuullisuus
taloudellinen vastuu
Helsinki -Vantaan kansainvälinen kilpailukyky
Lentoliikennemaksut vuonna 2011 − Airbus A320
(EUR)
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
ZRH CDG
LHR
AMS
VIE
FRA
PRG
tetyn, Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta
kulkevan Kehäradan rakentamisen rahoittamiseen yhteensä 67,5 miljoonalla eurolla
vuosina 2010−2014. Vuoden 2011 loppuun
mennessä Finavia on rahoittanut rakentamista noin 10 miljoonalla eurolla. Radan
arvioidaan valmistuvan vuonna 2014.
Vuonna 2011 investointimenot olivat
yhteensä 43,2 miljoonaa euroa (55,3).
Vuoden 2012 investointitaso tulee olemaan
maltillinen. Merkittäviä laajennuksia ei ole
tekeillä.
BRU
LED
ATH
CPH WAW
LIS
OSL
DUB
odotusten edellyttämällä tavalla. Yhtiön
tavoitteena on rahoittaa ylläpitoinvestoinnit tulorahoituksella. Kasvun edellyttämiä
laajennusinvestointeja voidaan rahoittaa
pitkäaikaisilla lainoilla. Kohtuuhintaisen
ARN MAD FCO
HEL
VNO
TLL
KEF
rahoituksen saamiseksi omavaraisuusaste
pidetään 40 prosentissa. Finavia hankkii
rahoituksensa markkinoilta. Tällä hetkellä
yhtiön suurin rahoittaja on Euroopan
Investointipankki.
Finavia - KONSERNIn taloudelliset tavoitteet
Tavoite
Vuonna 2011
Tehokkuus: kilpailukykyiset hinnat
eurooppalaisessa vertailussa
Euroopan viidenneksi edullisin lentoasemayhtiö 23 päälentoaseman joukossa
erilaisia Taloudellisia
tavoitteita
Tulostaso: riittävä tulorahoitus toiminnan
kehittämiseen ja rahoituksen turvaamiseen
Tulos oli 3,2 miljoonaa euroa. Tavoitteesta
jäätiin selvästi.
Finavia asettaa tulos-, tase- ja rahoitustavoitteensa siten, että se pystyy vastaamaan
toimintansa jatkuvuudesta ja kehittämisestä lentoturvallisuuden ja asiakkaiden
Omavaraisuusaste: 40 prosentin tasolla
44,4 %
Erityistehtävien kustannustehokas
järjestäminen yhteiskunnalle
Lentoasemaverkoston alijäämä
pieneni vajaalla miljoonalla eurolla.
52
RIX
investoinnit
(meur)
120
90
60
30
0
2007
2008
2009
2010
2011
53
vastuullisuus
ympäristövastuu
Monipuolista
ympäristötyötä
Finavian tavoite on, että
lentoliikenne voidaan hoitaa
Suomessa mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Tässä
oleellisimpia kysymyksiä ovat
kiitoteiden liukkaudentorjunta, lentokoneiden jäänpoistoja esto, tehokas melunhallinta
lentoasemien läheisyydessä
sekä lentoliikenteen ja lentoasemien energiatehokkuus.
Finavian ympäristövastuu kattaa ensi
sijassa lentoasemien ympäristövaikutukset. Lisäksi autamme lentoyhtiöitä ja muita
ilmailutoimijoita vähentämään ympäristövaikutuksiaan tarjoamalla tehokkaita
lennonvarmistuspalveluita, kuten ruuhkatonta ilmatilaa ja joustavia lähestymismenetelmiä, sekä rakentamalla keskitettyjä
lentokoneiden jäänpoistopaikkoja.
Finavia tekee vuosittain ympäristöraportin sekä paikallisen ympäristöraportin
kustakin lentoasemasta. Raporteista
löytyvät muun muassa yksityiskohtaiset liikennetilastot, tiedot liukkaudentorjunnassa
sekä lentokoneiden jäänestossa käytetyistä
aineista sekä ympäristötarkkailutulokset.
Tarkentuvat ympäristöluvat edellyttävät
enenevän määrän toimenpiteitä lentoasemilla. Koko lentoasemaverkostossa Finavian ympäristötyön tavoite on toteuttaa
lentoasemien ympäristölupamääräysten
edellyttämät kehitystehtävät määräajassa.
Vuoden 2012 tavoitteena on myös päivittää
Finavian ympäristöjärjestelmä vastaamaan
yhtiön muuttuvaa organisaatiota.
54
Helsinki-Vantaan ympäristölupa luo puitteet tulevaisuuden kehitykselle
Lentoasemien toiminta on ympäristöluvanvaraista. Ympäristölupa säätelee ympäristöä kuormittavan toiminnan harjoittamista,
ja lentoasemilla siihen vaikuttavat lisäksi
useat kansainväliset sekä kansallisen tason
ilmailusäädökset. Ympäristöluvassa on
laajat määräykset kunkin lentoaseman
toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista.
Tarkan säätelyn takia lentotoiminta poikkeaa merkittävästi muusta liikenteestä.
Etelä-Suomen aluehallintavirasto
myönsi Helsinki-Vantaan lentoasemalle
ympäristöluvan elokuussa 2011. Lähes neljä
vuotta kestänyt lupaprosessi oli avoin ja
asukkailla oli mahdollisuus osallistua siihen.
Finavia julkaisi sekä lupahakemuksen että
siitä annettuihin lausuntoihin laatimansa
vastineet verkkosivuillaan. Ympäristölupapäätöksestä on kuitenkin valitettu ja asian
käsittely jatkuu Vaasan hallinto-oikeudessa.
Päätöksen mukaan Finavian on haettava
siihen tarkistusta vuoden 2017 loppuun
mennessä.
Uusi ympäristölupa edellyttää HelsinkiVantaan yöliikenteen ja melun rajoittamista
sekä päästöjen vähentämistä vesiin. Määräysten toimeenpano edellyttää Finavialta
useita toimenpiteitä ja investointeja, mutta
se ei kuitenkaan ratkaisevasti heikennä
Helsinki-Vantaan palvelukykyä tai kehittymistä tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan
ympäristöluvan vaatimusten täyttäminen
edellyttää Finavialta noin 23−28 miljoonan
euron investointeja vuosien 2010−2015
aikana.
Melun rajoittamiseksi ympäristölupa
edellyttää, että huhtikuusta 2013 alkaen
meluisimmat koneet eivät saa lentää öisin
kello puoli yhden ja puoli kuuden välillä.
Lisäksi lupa asettaa tavoitteita jatkuvan
liu’un lähestymisten käytön tehostamiseksi
sekä edellyttää melunmittausjärjestelmän
laajentamista Nurmijärvellä ja Espoossa.
Vesistöpäästöjen vähentämisen osalta
merkittävä ympäristöluvan vaatimus on
toisen keskitetyn jäänpoistopaikan rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Jäänpoistopaikka saatiin käyttöön vuoden
2011 aikana.
Vuonna 2011 ympäristöluvan saivat myös
Enontekiön, Rovaniemen ja Kemi-Tornion
lentoasemat. Ympäristölupa oli vuoden
2011 lopussa yhteensä viidellätoista Finavian 25 lentoasemasta. Eräiltä lentoasemilta
ei vaadita ympäristönsuojelulain mukaista
lupaa, sillä lentoasemat ovat sijainneet samoilla paikoilla pitkään, ympäristövaikutukset ovat hallinnassa ja aiemman lainsäädännön mukaiset luvat on katsottu riittäväksi.
Osa asemista odottaa edelleen ELY-keskuksen päätöstä luvittamistarpeesta.
Lapland Airports ja HelsinkiVantaa mukaan kansainväliseen
hiilidioksidipäästöjen
vähentämisohjelmaan
Finavian Energia- ja ilmasto-ohjelma
käynnistyi vuonna 2007, ja sen tavoitteena
on energiatehokkuuden kokonaisvaltainen parantaminen. Vuonna 2011 Finavia
jatkoi ohjelman mukaisia lentoasemien
energiakatselmuksia sekä kehitti energian
kulutustietojen seurantaa. Lisäksi Finavia
laski ilmasto-ohjelman puitteissa yksityiskohtaisen hiilijalanjäljen seitsemästä lentoasemasta: Helsinki-Vantaan lentoasemasta
ja Lapland Airportsin asemista, joita ovat
Enontekiön, Kittilän, Ivalon, Rovaniemen,
Kemi-Tornion ja Kuusamon lentoasemat.
Vuoden 2011
merkittävin ympäristöinvestointi oli HelsinkiVantaan toinen
etäjäänpoistopaikka.
Laskennan myötä Helsinki-Vantaa ja
Lapland Airports hyväksyttiin joulukuussa
2011 mukaan kansainväliseen lentoasemien hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmaan Airport Carbon Accreditation,
Helsinki-Vantaa tasolle ”Mapping” ja
Lapland Airports tasolle ”Reduction”. Ohjelman tavoitteet ovat yhteneväiset Finavian
omien ympäristötavoitteiden kanssa. ACI
Europen julkaisemaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisohjelmaan oli vuoden 2011
loppuun mennessä hyväksytty Euroopassa
yhteensä 47 lentoasemaa.
Airport Carbon Accreditationin taso
”Mapping” edellyttää lentoasemilta ulkoisen
todentajan varmistamaa hiilijalanjäljen
laskemista vuosittain ja jatkotasoilla myös
jokavuotista hiilidioksidipäästöjen vähen-
tämistä. Finavia on tehnyt työtä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi jo pitkään, ja
yhtiö tutkii mahdollisuutta olla kokonaisuudessaan hiilineutraali vuonna 2014.
finavia oyJ:n oman toiminnan
CO2 päästöt
Liukkaudentorjunta-aineista
aiheutuva KOKONAISHAPEN kulutus ja typpikuormitus
sähköntuotannon päästö 194 kg / mwh
Helsinki-Vantaalla käyttöön
uusi etäjäänpoistopaikka
Finavia huolehtii kiitoteiden liukkaudentorjunnasta kaikilla lentoasemillaan ja pyrkii
minimoimaan siitä aiheutuvan ympäristökuormituksen. Käytettävät aineet eivät ole
haitalliseksi luokiteltuja, mutta ne aiheuttavat vesistökuormitusta lisäämällä hapenkulutusta. Lähes kaikilla Finavian lentoasemilla
tarkkaillaan pinta- ja pohjavesiä.
Liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, kuten harjausta ja aurausta. Lisäksi kiitotien pintaan
(t)
(t)
45 000
1 000
35 000
800
30 000
25 000
600
20 000
400
15 000
10 000
Jäänesto- ja poistoaineiden
keräystä tehostetaan
jatkuvasti
200
5000
0
0
2007
2008
2009
2010
2011
2007
2008
2009
2010
sähkön hankinta
Kokonaishapenkulutus ( TOD )
lämmön hankinta
Typpikuormitus ( N )
ajoneuvot
muodostuneen kuuran ja jään poistossa
sekä ennakoivassa liukkaudentorjunnassa
hyödynnetään sulatusaineita. Lentoasemilla käytettävät aineet perustuvat muurahaistai etikkahappoon eivätkä sisällä typpeä tai
muita ravinteita. Ne hajoavat tehokkaasti
kuluttaen vähän happea vesissä.
Lentoyhtiöt järjestävät koneidensa jäänpoiston ja -eston. Käsittelyssä käytetään
propyleeniglykolia, joka ei ole haitalliseksi
luokiteltu, mutta kuluttaa vesistöissä
enemmän happea kuin liukkaudentorjuntaaineet. Lentoasemien pitäjänä Finavia
pyrkii ohjaamaan käsittelyjä tekeviä yhtiöitä
ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentämisessä. Yhtiöitä muun muassa kannustetaan käyttämään lentokoneiden irtolumen
poistossa uusia mekaanisia keinoja, kuten
paineilmapuhallusta, glykolinesteen sijaan.
Helsinki-Vantaalla lentokoneiden
jäänpoisto ja -estokäsittelyt suoritetaan
enenevässä määrin etäjäänpoistopaikoilla.
Alueet on suunniteltu helpottamaan jäänpoisto- ja jäänestoaineiden talteenkeräystä,
mistä Finavia vastaa. Helsinki-Vantaalla
käytössä on yhteensä neljä glykolipitoisten
lumien keräilypaikkaa. Niistä uusin rakennettiin osana kiitotie 1:llä joulukuussa 2011
avattua toista etäjäänpoistopaikkaa. Finavia
investoi tähän toiseen etäjäänpoistopaikkaan yhteensä 14 miljoonaa euroa vuosien
2010−2014 aikana.
2011
Kun lentokoneita käsitellään glykolilla jäänpoiston ja -eston yhteydessä, propyleeniglykolipitoista nestettä kertyy asematasolle
koneen alle. Monilla Finavian lentoasemista
nestettä kerätään asematasoilta harjaimu55
vastuullisuus
ympäristövastuu
riautojen avulla ja toimitetaan jätevedenkäsittelylaitokselle. Pienillä lentoasemilla, joilla
kerääminen ei ole tarkoituksenmukaista
järjestää, glykoli päätyy lumien varastoalueille tai valumavesien mukana pintavesiin.
Finavia pyrkii jatkuvasti parantamaan
glykolin keräysmenetelmiään, ja vuonna
2010 alkanut lentokoneiden jäänpoisto- ja
jäänestotoiminnassa syntyvien glykolipäästöjen hallinnan suunnittelutyö jatkuu
edelleen. Finavialla on jäänpoistostrategia,
jonka tavoitteena on minimoida ympäristöön pääsevien lentokoneiden jäänpoistoja estoaineiden määrä. Strategian jalkauttamista pienillekin lentoasemille jatketaan
vuonna 2012. Tavoitteena on muun muassa
käsittelypaikkojen pienentäminen ja lumien
varastointi siten, että sulamisvedet eivät
ohjaudu välittömästi pintavesiin. Lisäksi
Finavian tavoitteena on saneerata paloharjoitusalueet kolmella lentoasemalla.
Liikennevirasto havaitsi rakenteilla
olevan Kehäradan tunnelityömaalla vuonna
2010 bakteerikasvustoa, joka voi liittyä
lentoaseman pitkän aikavälin toimintaan.
Finavia on toimittanut rakentamisprojektille kaikki tietonsa asian jatkoselvittämistä
varten.
Helsinki -Vantaan lentokonemelualue, L den > 55 dB*
Merkittävimmät ympäristöinvestoinnit vuonna 2011, meur
Jatkuvan liu’un menetelmä
vähentää lentokoneiden melua
Lentotoiminnan tärkein prioriteetti on aina
turvallisuus, mutta myös lentokonemeluun on mahdollista vaikuttaa. Finavia voi
vaikuttaa meluun kiitoteiden käyttötapojen
ja lentoreittien suunnittelulla, minkä avulla
Helsinki-Vantaan
lentoasemaa
kehitetään ympäristöluvan
vaatimusten mukaisesti.
pyritään kiertämään tiheät asuntoalueet.
Lentoonlähdöt ja laskeutumiset ohjataan
niille kiitoteille, joille se on melunhallinnan
kannalta edullisinta turvallisuus huomioon
ottaen. Asutuksen tiivistyminen erityisesti
Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristössä kuitenkin vähentää Finavian käytössä
olevia keinoja melunhallintaan.
ALUE, km2
ASUKKAITA
Etäjäänpoistopaikka R8, Helsinki-Vantaa
9,3
1990
165
97 000
Muu vesiensuojelun kehittäminen, Helsinki-Vantaa
0,3
0,2
1998
135
45 000
Melunseurantajärjestelmä, Helsinki-Vantaa
2009
56
12 000
Liukkaudentorjunta-aineiden varastointi, useita lentoasemia
0,1
2010
58
13 000
Polttonesteiden jakelualueet, Kuopio ja Kemi-Tornio
0,3
2011
64
14 000
Yhteensä
* Lentokonemelun kuvaamisessa käytetty
tunnusluku Lden on selitetty tarkemmin
Finavian ympäristöraportin sivulla 25.
56
10,2
Energiatehokkuuden parantaminen
0,1
Yhteensä
0,1
Lentokonemelua vähentää myös lentokoneiden laskeutumisessa käytettävä
jatkuvan liu’un menetelmä, mikä lisäksi
pienentää lähestymisvaiheen hiilidioksidipäästöjä 10−30 prosenttia. Vuonna
2011 Helsinki-Vantaan laskeutumisista 55
prosenttia oli näitä niin kutsuttuja vihreitä
laskeutumisia, mikä on kansainvälisesti
katsottuna hyvällä tasolla. Pienten lentoasemien vapaassa ilmatilassa lentäjillä on
pääsääntöisesti mahdollisuus jatkuvan
liu’un toteuttamiseen. Lennonvarmistusliiketoiminnassa tavoitteena on parantaa
jatkuvan liu’un lähestymisten toteumaa,
erityisesti Helsinki-Vantaalla.
Finavia ottaa keväällä 2012 käyttöön
Helsinki-Vantaan uusitun lentokoneiden
melun ja reittien seurantajärjestelmän.
Ympäristölupapäätöksen mukaisesti
mittausverkostoa laajennetaan kahdella
uudella mittausasemalla, jotka rakennetaan
Espooseen ja Nurmijärvelle. Uudistetussa
järjestelmässä lentokoneiden reittejä ja
melunmittaustuloksia on mahdollista seurata myös internetissä. Lisäksi vuonna 2012
laaditaan laaja suunnitteluhanke liittyen
Helsinki-Vantaan lähestymisten melunhallintaan päälentoaseman tuoreen ympäristöluvan mukaisesti.
määrä oli 77 tonnia, hyötyjätteen 1 521
tonnia ja sekajätteen 1 573 tonnia. Edellisvuoteen verrattuna jätteiden kokonaismäärä pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla
matkustajamäärän tuntuvasta kasvusta
huolimatta.
jätteistä puolet hyötykäyttöön
Lentoasemilla syntyvän sekajätteen määrää
pyritään vähentämään muun muassa järjestämällä matkustajille jätteiden lajittelumahdollisuus. Vuonna 2011 ongelmajätteen
57
vastuullisuus
sosiaalinen vastuu
Huolehdimme
ihmisistä
Finavian sosiaalinen vastuu
kohdistuu kaikkiin niihin
sidosryhmiin, joiden kanssa
toimimme. Haluamme olla vakaa
ja turvallinen työnantaja sekä
luotettava palveluntarjoaja
ja yhteistyökumppani.
Finavia-konserni työllistää 3 000 ihmistä
ympäri Suomen, minkä lisäksi teemme
yhteistyötä noin 4 000 kumppaniyrityksen
kanssa. Finavian lentoasemilla työskentelee
koko- tai osa-aikaisesti yhteensä noin
20 000 eri yritysten työntekijää. Asiakkaillemme tarjoamme kattavan, toimivan ja turvallisen lentokenttäverkoston palveluineen.
rataan erilaisin mittarein.
Vuonna 2011 henkilöstöstrategiaa toteutettiin erityisesti Henkilöstötavoitteet
tutuiksi -messutapahtumien muodossa,
joita järjestettiin kevään ja syksyn aikana
kaikilla lentoasemilla. Tavoitteena oli, että
kaikki finavialaiset tutustuvat henkilöstöstrategian tavoitteisiin.
Messuilla työntekijät pääsivät keskustelemaan kasvotusten muun muassa
henkilöstön kehittäjän, henkilöstöjohtajan
ja työhyvinvointipäällikön kanssa. Messuilla
perehdyttiin myös Finavian vuonna 2010
uudistettuihin eettisiin periaatteisiin.
Vuonna 2012 henkilöstöstrategian jalkauttamisessa painottuvat erityisesti johtamiseen,
esimiestyöhön ja osaamiseen liittyvät asiat.
työ jatkuu vuonna 2012. Talouden piristyminen, joka näkyi matkustajamäärien kasvuna
ja lukuisina uusina lentoreitteinä, vaikutti
henkilöstöön myönteisellä tavalla.
Vuoteen mahtui kuitenkin myös epävarmuuden tuulia. Näitä olivat Finavian
johdossa kesällä ja syksyllä tapahtuneet
muutokset sekä loppuvuodesta heikentyneet taloudelliset näkymät.
Sairauspoissaolot vähentyivät
selvästi
Vuosi 2011 oli finavialaisille taantumasta
toipumisen vuosi. Panostimme paljon resursseja työhyvinvoinnin kehittämiseen, ja
Finaviassa on tehty pitkäjänteistä työtä
henkilöstön sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Vuoden 2011 sairauspoissaoloprosentti oli 3,7 prosenttia, mikä on 0,3
prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi ja
1,0 prosenttiyksikköä parempi kuin palvelusektorilla yleisesti. Esimiehiä on koulutettu
käymään keskusteluja usein sairaana olevien alaistensa kanssa ja näin seuraamaan
heidän hyvinvointiaan.
finavia - konsernin työntekijät
tapaturmat finavia oyj : ssä
poissaolopäivät finavia oyj : ssä
3 500
120
30
3 000
100
25
80
20
60
15
Henkilöstötavoitteet tutuiksi
Finavian vuoden 2010 lopulla hyväksytyn henkilöstöstrategian tavoite on, että
yhtiössä on hyvä tehdä töitä ja että jokainen
finavialainen tuntee omat vastuunsa ja
tavoitteensa. Strategian toteutumista seu-
Takana tapahtumarikas vuosi
(1 000)
787
743
723
2 500
2 000
0
2009
2010
2011
2009
2010
Sairaudesta aiheutuneet
poissaolokalenteripäivät
Työtapaturmasta aiheutuneet
poissaolokalenteripäivät
58
827
0
21 904
2011
Finavia-konsernin
muodostavat Finavia
Oyj ja sen tytäryhtiöt.
5
1 186
vakinaiset
2010
20
24 359
2009
määräaikaiset
10
1 010
0
40
27 451
500
88
2 214
2 195
1 996
1 000
88
106
1 500
2011
Työpaikalla aiheutuneita kuolemantapauksia ei sattunut vuosien 2009−2011 aikana.
Vuonna 2011 finavialaisilla oli yhteensä
5 976 koulutuspäivää. Niistä 1 278 oli naisten
ja 4 698 miesten koulutuspäiviä. Osuudet
ovat linjassa Finavia Oyj:n henkilöstön sukupuolijakauman kanssa. Vuosien 2009−2011
aikana miesten koulutuspäivien määrä on
keskimäärin hieman laskenut ja naisten
koulutuspäivien määrä noussut.
Finaviassa käydään säännöllisiä kehityskeskusteluja; vuonna 2011 sen kävi 86
prosenttia henkilöstöstämme. Finavialaisilla
on paljon mahdollisuuksia kehittymiseen
ja erilaisiin työtehtäviin. Tarpeen vaatiessa
työntekijälle tarjotaan mahdollisuus siirtyä
talon sisällä toisentyyppisiin tehtäviin.
Vuonna 2011 tämän mahdollisuuden hyödynsi 22 finavialaista.
Työntekijämme lentoasemilla ovat
moniosaajia. Lentoasemalla sama henkilö
tekee päivän aikana useita erilaisia tehtäviä.
Moniosaajakonseptia hyödynnetään erityisesti maakuntalentoasemilla.
finavialaista bloggaa säännöllisesti suhteestaan terveyteen ja hyvinvointiin.
Monipuolisia työhyvinvointihankkeita
Tavoitteena tasa-arvo
Työhyvinvoinnin parantamiseksi ja ylläpitämiseksi käynnistettiin vuonna 2011 useita
hankkeita. Niiden joukossa ovat muun muassa keväällä käynnistynyt kaikille finavialaisille suunnattu Kunto Nousuun -hyvinvointivalmennus ja sen jatkona syksyllä aloitettu
ravitsemusvalmennus.
Kuntoilu- ja hyvinvointipanostus näkyi
myös intranetissä, jossa avattiin virtuaalinen kuntopäiväkirja finavialaisten käyttöön.
Marraskuussa Finavia lahjoitti jokaisesta
päiväkirjaan merkitystä 35 minuutin liikuntasuorituksesta yhden euron Mannerheimin
Lastensuojeluliitolle. Lopullinen lahjoitussumma oli 5 091 euroa. Kunnosta huolehtimiseen aktivoi myös marraskuun alussa
käynnistynyt ”Kunnon blogi”, jossa kuusi eri
Finavia Oyj : n koulutuspäivät
20
211
23
470
43
624
Finavian tasa-arvosuunnitelma päivitettiin
keväällä 2011. Sen avulla huolehdimme ja
seuraamme sukupuolten välisen tasa-arvon
toteutumista yhtiössä. Monet Finavian työtehtävistä ovat perinteisesti miesvaltaisia
ja niihin hakeutuu edelleen pääosin miehiä.
Tämä selittää miesten suuren osuuden
yhtiön työntekijöistä.
Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti Finavian tavoitteena on sukupuolten välinen
palkkatasa-arvo. Asiassa on edistytty viime
vuosien aikana, ja naisten ja miesten välinen
euroero on Finaviassa selvästi pienempi
kuin suomalaisissa yrityksissä keskimäärin.
Panostamme esimiestaitoihin
Esimiehillä on Finaviassa tärkeä rooli päivittäisen toiminnan, työntekijöiden hyvinvoinnin ja koko yhtiön toiminnan kannalta. Heidän
osaamiseensa panostetaan aktiivisesti
esimerkiksi erilaisten koulutusten muodossa.
Vuonna 2012 käynnistyy kolmevuotinen
lennonvarmistuksen lähiesimiestoiminnan
kehittämishanke. Siihen osallistuvat sekä
lennonvarmistuksen johto, lennonjohdon
päälliköt että vuoroesimiehet.
2 302
Finavia Oyj : n työntekijät
2011
TYÖNTEKIJÄT
UUDET TYÖNTEKIJÄT
TYÖNTEKIJÄT
UUDET TYÖNTEKIJÄT
Miehet
1 290
223
1 308
146
Naiset
518
103
519
28
1 808
326
1 827
174
2 283
Yhteensä
Ammattitehtävät
johto
Asiainhoitajat
Päällikkö
Asiantuntijat
Työnjohto
keskiJohto
Muut
2010
59
vastuullisuus
gri - sisältöindeksi 2011
GRI - sisältöindeksi
2011
Tiedot raportoitu vuosikertomuksessa
ja erillisessä ympäristöraportissa
Status
Vuosikertomus
Ympäristöraportti
Erityishuomiot, kommentit
1. Strategia ja analyysi
1.1 Toimitusjohtajan katsaus
Raportoitu
10-11
2
1.2 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus
Raportoitu
14-15
4-5
2.1-2.9 Perustiedot Finaviasta
Raportoitu
4-7; 64
4; 28
2.10 Raportointijaksolla saadut palkinnot
Raportoitu
8
2. Organisaation taustakuvaus
Monocle-lehti: Maailman paras vaihtokenttä
3. Raportoinnin kuvaus
3.1-3.8; 3.10 - 3.11 Raportin kuvaus , laajuus ja laskentarajat
Raportoitu
46
3.12 GRI sisältövertailu
Raportoitu
60-62
4; 27
4.1-4.4 Hallinto
Raportoitu
64-71; 74
4.14-4.15 Sidosryhmävuorovaikutus
Raportoitu
49
4; 24
Status
Vuosikertomus
Ympäristöraportti
Johtamistavan kuvaus
Raportoitu
14-15; 50-52
EC1 Suora tuotettu taloudellinen lisäarvo
Raportoitu
50-51
EC3 Organisaation eläkesitoumusten kattavuus
Raportoitu
94
EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset
Raportoitu
50
AO1 Vuosittainen matkustajamäärä jaoteltuna
kotimaan ja ulkomaan lentoihin
Raportoitu
7; 27-29
4; 22
AO2 Vuotuinen lentojen kokonaismäärä
Raportoitu
7; 27
14; 22
AO3 Rahdin määrä
Raportoitu
7; 27
EC8 Vaikutus ja investoinnit yleisen paikallisen
infrastruktuurin kehittämiseen
Raportoitu
51-53
Raportoitu osittain
48-49
www.finavia.fi
4. Hallintokäytännöt ja sitoumukset
Tunnusluvut
Taloudellinen vastuu
EC9 Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset
60
5
Erityishuomiot, kommentit
Alueellinen hyvinvointi
Status
Vuosikertomus
Ympäristöraportti
Johtamistavan kuvaus
Raportoitu
54
3-5; 9
EN1 Materiaalien käyttö
Raportoitu
EN3 Suora energiankulutus
Raportoitu
16
EN4 Epäsuora energiankulutus
Raportoitu
4; 15-16
EN5 Säästämisestä ja tehokkuusparannuksista syntynyt
energiansäästö
Raportoitu osittain
13
Energian säästötoimenpiteet
EN6 Energiatehokkaiden tuotteiden ja palveluiden
tarjoamiseen liittyvät aloitteet
Raportoitu osittain
21
Jatkuvan liu'un menetelmä
EN7 Välillisen energiankäytön vähentämiseen
liittyvät aloitteet ja niiden avulla saavutettu
vähennys energiankäytössä
Raportoitu osittain
13
Energian säästötoimenpiteet
EN8 Vedenkulutus
Raportoitu
15-16
AO4 Hulevesien laatu alueittain
Raportoitu
55-56
EN16 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt
Raportoitu
55
4; 16
EN18 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Raportoitu
54-55
2; 8; 12
EN20 NOx, SOx ja muut merkittävät päästöt ilmaan
Raportoitu
EN21 Päästöt vesistöihin
Raportoitu
55-56
17; 19; 21; 26
EN22 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain
Raportoitu
57
17; 19
ympäristövastuu
Erityishuomiot, kommentit
4; 15; 17; 26
56-57
8-9; 17; 21; 26
Airport Carbon Accreditation
16
AO5 Ympäröivän ilman laatu
Raportoitu
AO6 Lentokoneiden ja kiitoteiden jäänestoaineiden
käyttö ja käsittely
Raportoitu
55-56
19; 26
19; 27
EN26 Aloitteet, joiden tarkoituksena on vähentää
tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksia, ml. melu
Raportoitu
54-57
2; 8-9; 18-21
EN28 Ympäristölupien ja -määräysten mukainen toiminta
Raportoitu
54; 79-80
6; 20
EN30 Ympäristönsuojelun menot ja
ympäristöinvestoinnit
Raportoitu
56; 88; 94
9; 21
AO7 Lentokonemelualueella asuvien asukkaiden määrä
Raportoitu
56-57
8; 18; 24-25
61
vastuullisuus
gri - sisältöindeksi 2011
Status
Vuosikertomus
Raportoitu
58
LA1 Työvoima jaotettuna työsuhteen, työsopimuksen ja
sukupuolen mukaan
Raportoitu
58-59
LA7 Tapaturmataajuus, poissaolot, työpaikalla
aiheutuneet kuolemantapaukset
Raportoitu
58-59
LA8 Organisaation työntekijöille suunnatut koulutus- ja
ennaltaehkäisyohjelmat sairauksien varalta
Raportoitu
58-59
LA10 Koulutustuntien määrä jaoteltuna henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan
Raportoitu
59
LA11 Koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät
ohjelmat
Raportoitu
59
LA12 Kehityskeskustelujen piirissä olevien osuus
Raportoitu
59
sosiaalinen vastuu
Johtamistavan kuvaus
Ympäristöraportti
Erityishuomiot, kommentit
Työntekijöitä ja työolosuhteita koskevat käytännöt
LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus
5
Työhyvinvointi
Raportoitu
59; 72-74
Raportoitu osittain
59
Tasa-arvosuunnitelma
Raportoitu osittain
14-15
Reittikehitystyö; Pohjois-Suomen
matkailuelinkeino-elämän kehittäminen /
Lapland Airports -konsepti
PR1 Palveluiden turvallisuusvaikutusten arviointi- ja
kehittämistoimenpiteet
Raportoitu
18-19; 36-37;
42; 70
PR5 Asiakastyytyväisyys
Raportoitu
22-23; 41
LA14 Miesten ja naisten peruspalkan suhde sekä
tasa-arvoinen kohtelu henkilöstöryhmittäin
Yhteiskunta
SO1 Paikallisyhteisöihin liittyvät kehitysohjelmat
Tuotevastuu
Raportoinnissa on käytetty GRI:n lentokenttäoperaattoreille tarkoitetun lisäosan (Airport
Operators Sector Supplement, AOSS) tunnuslukuja. Vuoden 2010 raportoinnissa käytettiin
AOSS:n luonnosvaiheen versiota. Tästä johtuen tunnusluvuissa on joitakin muutoksia
vuoden 2010 raporttiin verrattuna.
62
63
hallinnointi Finavian hallinnointi ja johtaminen
FINAVIAN
HALLINNOINTI
JA JOHTAMINEN
Finavia on sitoutunut kaikessa
toiminnassaan hyvään
hallintotapaan. Lakien ja
säädösten noudattamisen
lisäksi toimintaamme ohjaavat
Finavian arvot, yhteiset
toimintaperiaatteemme
ja eettiset ohjeemme.
Vuoden aikana keskityttiin
vakiinnuttamaan Finavian
toimintaa osakeyhtiönä.
Finavia Oyj:n ( jäljempänä myös ”Finavia” tai
”yhtiö”) ja Finavia-konsernin päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen
osakeyhtiölakia, Finavia Oyj:n yhtiöjärjestystä sekä Liikenne- ja viestintäministeriön
omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten hallinnointiohjetta.
Lisäksi Finavia pyrkii noudattamaan mahdollisimman laajalti Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n kesäkuussa 2010 hyväksymää
Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia
(”hallinnointikoodi”). Finavian hallinnointiperiaatteet on viimeksi vahvistettu Finavian
hallituksen kokouksessa 21.10.2011.
Finavian hallinnointiin liittyviä ajankohtaisia tietoja täydennetään yhtiön internetsivuilla.
Omistus
Finavia on Suomen valtion täysin omistama
julkinen osakeyhtiö. Finavialle on määritelty
yhtiöjärjestyksessä sekä Valtion omistajapolitiikkaa koskevassa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä 3.11.2011 erityistehtäväyhtiön asema. Finavian toiminnan erityisenä
64
tarkoituksena on ”ilmailun edistämiseksi
ylläpitää ja kehittää yhtenäistä ja yhteensovitettua valtion lentoasemaverkostoa
ja Suomen lennonvarmistusjärjestelmää
kaupallisen lentoliikenteen, muun siviiliilmailun ja sotilas- ja valtionilmailun tarpeita
varten sekä tarjota lennonvarmistuspalveluja Suomen vastuulla olevassa ilmatilassa
siten kuin niistä erikseen säädetään tai
määrätään. Yhtiön julkisista palvelutehtävistä säädetään erikseen”.
Erityistehtäviä toteuttavassa yhtiössä
Suomen valtiolla on omistajana yhteiskunnallisia tavoitteita, mutta niiden toimintaa
ohjataan taloudellisin perustein. Valtion
omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat
mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen
ja taloudelliseen kokonaistulokseen, jota
arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella
miten yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä. Finavian omistajaohjauksesta
vastaa Liikenne- ja viestintäministeriö.
Organisaatio ja toimielimet
Finavia-konsernin emoyhtiö on Finavia Oyj,
jonka hallinto- ja toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus, hallituksen tarkastusvaliokunta sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta,
toimitusjohtaja ja johtoryhmä.
Operatiivisesti Finavian toiminta on
jaettu lentoasemasegmenttiin, joka sisältää
lentoasemaliiketoiminnan ja kaupallisen liiketoiminnan, sekä kolmeen muuhun liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun
toimintaan. Muut liiketoiminta-alueet ovat
lennonvarmistusliiketoiminta, kiinteistölii-
ketoiminta sekä Airpro-liiketoiminta.
Yhtiöllä on kolme liiketoimintaa harjoittavaa tytäryhtiötä: Lentoasemakiinteistöt
Oyj, Airpro Oy ja RTG Ground Handling Oy.
Finavia Oyj:n kotipaikka on Vantaa.
Yhtiökokous
Yhtiökokous on yhtiön ylin päätöksentekoelin. Varsinainen yhtiökokous pidetään
hallituksen määräämänä päivänä vuosittain
ennen kesäkuun loppua kuuden kuukauden
kuluessa tilikauden päättymisestä. Hallitus
kutsuu tarvittaessa tai osakeyhtiölain niin
määrätessä koolle ylimääräisen yhtiökokouksen.
Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja
yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista
asioista, joita ovat muun muassa:
• tilinpäätöksen vahvistaminen
• osingonjaosta päättäminen
• hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta päättäminen
• hallituksen jäsenten valinta
• tilintarkastajien valinta
• hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan
palkkioiden määrääminen
• yhtiöjärjestyksen muuttaminen
• lentoasemaverkon ja ilmaliikennepalvelujen tarjoamisen kannalta erityisen
laajakantoisista ja tärkeistä oikeustoimista päättäminen
• lentokenttäalueiden tai maanpuolustuksen kannalta merkittävistä kiinteistövarallisuuksista luopuminen
• muut osakeyhtiölain yhtiökokoukselle
määräämät tehtävät.
Finavia noudattaa
toiminnassaan hyvää
hallintotapaa.
Yhtiökokouksessa on läsnä hallituksen
puheenjohtaja, riittävä määrä hallituksen
jäseniä, toimitusjohtaja sekä tilintarkastaja.
Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa
ehdolla oleva henkilö osallistuu valinnasta
päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen
poissaololleen ole painavia syitä.
Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava
osakkeenomistajille yhtiöjärjestyksen mukaan aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään
viikkoa ennen yhtiökokousta.
Vuonna 2011 varsinainen yhtiökokous
pidettiin 29.6.2011.
Hallitus
Finavian hallituksen tehtävänä on huolehtia yrityksen hallinnosta ja toiminnan
asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä,
että yrityksen kirjanpidon ja varainhoidon
valvonta on järjestetty asianmukaisesti.
Hallitus käsittelee yrityksen ja sen tytäryhtiöiden toiminnan kannalta laajakantoiset ja
periaatteellisesti tärkeät asiat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee
johtaa yhtiötä ja sen tytäryhtiöitä ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten
liikeperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen
tehtävänä on edistää yrityksen ja sen kaikkien osakkeenomistajien etua.
Finavian hallitukseen kuuluu vähintään
kolme ja enintään seitsemän jäsentä, joiden
lukumäärän ja jäsenet varsinainen yhtiökokous päättää aina vuodeksi kerrallaan.
Yhtiökokous valitsee myös hallituksen
puheenjohtajan. Hallitus voi keskuudestaan
valita varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä
taloudellisten asioiden sekä yhtiön ja sen
konsernin liiketoiminta-alan yleinen tuntemus ja tehtävän edellyttämä muu pätevyys sekä mahdollisuus käyttää riittävästi
aikaa tehtävän hoitamiseen. Valinnan ja
nimittämisen edellytyksenä on hyväksyttävä sidonnaisuus- ja turvallisuusselvitys.
Hallituksen jäsenten on oltava kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla riippumattomia
yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden jäsenen
on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksessa on
oltava molempia sukupuolia.
Hallituksen kokous pidetään hallituksen
määräämänä päivänä keskimäärin kerran
kuukaudessa. Hallitus on päätösvaltainen
kun yli puolet jäsenistä, mukaan lukien
hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on paikalla kokouksessa. Päätökset
hallituksessa tehdään yksinkertaisella
ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä
tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen
kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa,
jollei hallitus määrätyssä tapauksessa toisin
päätä. Hallituksen kokoukseen voi osallistua myös muu henkilö, jonka läsnäolo on
käsiteltävän asian vuoksi tarpeellista. Hallituksen sihteerinä toimii Finavia–konsernin
lakiasiainjohtaja.
Hallituksessa käsiteltävien asioiden
valmistelusta vastaa ensisijaisesti toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä,
että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot
yhtiön ja sen tytäryhtiöiden toiminnan,
taloudellisen tilanteen ja muiden käsiteltävien asioiden arvioimiseksi. Hallituksessa
käsiteltävät asiat esittelee toimitusjohtaja
tai hänen toimeksiannostaan yksittäisissä
tapauksissa johtoryhmän jäsen tai tytäryhtiön toimitusjohtaja taikka muu asiaan
perehtynyt henkilö.
Hallitus noudattaa päätöksenteossaan Suomen lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Hallitus on
vahvistanut itselleen työjärjestyksen, josta
ilmenevät tarkemmin hallituksen tehtävät
ja työskentelytavat. Hallitus arvioi työtään
ja tehokkuuttaan vuosittain itsearviointina,
ja arvioinnin tulokset otetaan huomioon
hallitustyöskentelyssä.
Tehtäviensä toteuttamiseksi hallitus:
• päättää konsernistrategiasta ja vahvistaa
liiketoimintastrategian ja varmistaa niiden
toimivuuden;
• vahvistaa yhtiön ja sen tytäryhtiöissä
toiminnassa noudatettavat arvot;
• hyväksyy vuosittain liiketoimintasuunnitelman ja investointisuunnitelman sekä
valvoo niiden toteuttamista;
• päättää yhtiön keskeisestä organisaatiorakenteesta sekä johtamisjärjestelmästä ja varmistaa johtamisjärjestelmän
toiminnan;
• hyväksyy yhtiön keskeiset toimintapolitiikat sekä seuraa niiden noudattamista;
• vahvistaa yhtiön rahoituspolitiikan ja
päättää rahoituspolitiikan mukaisesti lainan otosta ja muista rahoituspäätöksistä;
• käsittelee ja hyväksyy tilinpäätöksen sekä
tekee näihin liittyen esityksen yhtiön voit65
hallinnointi Finavian hallinnointi ja johtaminen
toa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi.
• määrittelee yhtiön osinkopolitiikan ja
tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen maksettavan osingon määrästä;
• nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja
toimitusjohtajan sijaisen ja päättää
heidän palkkauksestaan ja toimisuhteen
ehdoista; vahvistaa yhtiön johtoryhmän
jäsenten ja muiden toimitusjohtajan
välittömien alaisten nimitykset ja heidän
palvelussuhteidensa ehdot ja mahdolliset kannustinjärjestelmät;
• päättää yhtiön ylimmän johdon palkitsemisjärjestelmistä sekä muun henkilöstön
palkitsemisjärjestelmien periaatteista;
• päättää merkittävän liiketoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta
• päättää, ellei yhtiöjärjestyksestä muuta
johdu, strategisesti tai taloudellisesti
merkittävistä investoinneista sekä yhtiöostoista, -myynneistä tai - järjestelyistä;
• vahvistaa yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä käsittelee
yhtiön toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät;
• päättää yhtiön pääomarakenteesta ja
hyväksyy vuosittain yhtiön varainhankintasuunnitelman;
• hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen, vuosittaiset toiminta- ja tarkastussuunnitelmat sekä niitä koskevat
muutokset;
• vahvistaa vuosittain keskeisiä toimintaalueita koskevat jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmat;
• päättää, jos yhtiöjärjestyksestä ei muuta
johdu, lentoasema- ja lennonvarmistuspalvelujen hinnoittelusta ja yleisistä
palveluehdoista;
• päättää, jos yhtiöjärjestyksestä ei muuta
66
johdu, kiinteistövarallisuuden vuokrausta,
hankintaa ja luovutusta koskevan päätösvallan käyttämisestä sekä
• vastaa muista hallitukselle osakeyhtiölaissa tai muualla säädetyistä tehtävistä.
2011
Finavian hallitukseen kuuluivat 1.1.−29.6.2011
puheenjohtajana Seppo Paatelainen, varapuheenjohtajana Antti Vehviläinen ja jäseninä Pirkko Juntti, Rita Linna, Pauli Manninen
ja Erja Takala. 29.6.2011 pidetty yhtiökokous
valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Soili
Suonojan sekä viisi jäsentä. Hallituksen
varapuheenjohtajana jatkoi Antti Vehviläinen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin
Harri Pynnä, ja muina jäseninä jatkoivat
Pirkko Juntti, Rita Linna ja Pauli Manninen.
Kaikki hallituksessa toimineet henkilöt olivat
riippumattomia Finaviasta lukuun ottamatta Pauli Mannista, joka on hallituksessa
henkilöstöjäsenenä ja jolla on työsuhde
Finaviaan. Hallituksessa toimineet henkilöt
olivat riippumattomia Finavian osakkeenomistajasta Suomen valtiosta lukuun
ottamatta hallitusneuvos Rita Linnaa, joka
toimii Liikenne- ja viestintäministeriön liiketoimintayksikössä. Kaikki hallituksen jäsenet
ovat kilpailutilanteen edellyttämällä tavalla
riippumattomia yhtiöstä.
Hallitus kokoontui vuonna 2011 yhteensä
19 kertaa, ja sen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 97,6. Hallitustyöskentelyn painopisteitä olivat vuonna 2011 muun
muassa eurooppalainen lennonvarmistuskehitys, lentoasemamaksudirektiivi ja muutokset Finavian toimintaympäristössä sekä
sopeutuminen niihin. Hallitus teki vuoden
aikana itsearvioinnin.
Hallituksen valiokunnat
Hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä
nimitys- ja palkitsemisvaliokunta. Hallitus
päättää tarvittaessa valiokuntien perustamisesta ja valitsee niihin jäsenet vuosittain
varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Hallitus
on vahvistanut valiokuntien työjärjestykset.
Valiokunnat laativat kokouksistaan pöytäkirjan, joka käsitellään yhtiön hallituksessa.
Valiokunnat raportoivat toimistaan myös
muutoin säännöllisesti yhtiön hallitukselle.
Tarkastusvaliokunta
Valiokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta huolehtimaan yhtiön kirjanpidon ja
varainhoidon valvonnan asianmukaisesta
järjestämisestä sekä varmistumaan siitä,
että yhtiöllä on koko sen toiminnan kattava
ja riittävä sisäinen valvontajärjestelmä. Valiokunta tukee yhtiön sisäisen tarkastustoiminnan organisointia ja seurantaa ja seuraa,
että yhtiön toiminta ja sisäinen valvonta on
järjestetty lakien, määräysten sekä hyvän
johtamis- ja hallintojärjestelmän edellyttämällä tavalla.
Tehtävänsä toteuttamiseksi valiokunta
valmistelee, ohjaa ja arvioi hallituksen tukena riskienhallintaa, sisäisiä valvontajärjestelmiä, taloudellisen raportoinnin prosesseja,
tilintarkastusta ja sisäistä tarkastusta.
Tarkastusvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään neljä
kertaa vuodessa. Valiokuntaan on valittava
vähintään kolme jäsentä, ja hallitus valitsee
keskuudestaan valiokunnan puheenjohtajan. Valiokunnan jäsenten on oltava yhtiöstä
riippumattomia ja kahden jäsenen on
oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Valiokunnan sihteerinä toimii
hallituksen sihteeri.
2011
Finavian tarkastusvaliokuntaan kuului
1.1.−29.6.2011 puheenjohtajana Pirkko Juntti
ja jäseninä Rita Linna ja Seppo Paatelainen.
29.6.−31.12.2011 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Pirkko Juntti ja jäseninä
Rita Linna ja Soili Suonoja.
Vuoden aikana tarkastusvaliokunta käsitteli yhtiön taloudelliset raportit, konsernin
tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset, tilintarkastajan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan raportit sekä arvioi tilintarkastajan
riippumattomuutta. Tarkastusvaliokunta käsitteli myös yhtiön tilintarkastusta koskevat
tarjoukset ja antoi hallitukselle ehdotuksen
valittavasta tilintarkastajasta.
Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna
2011 kuusi kertaa. Jäsenten keskimääräinen
osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta avustaa
hallitusta sille kuuluvien ylimmän johdon
työehtoihin ja palkkaukseen sekä johdon ja
henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiin liittyvien asioiden hoidossa.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan
tehtäviin kuuluu:
• toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan
sijaisen palkan ja palkkioiden määrien
arviointi
• yhtiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkkauksen ja muiden
taloudellisten etuuksien valmistelu
• yhtiön johtoryhmään ja yhtiön muuhun,
toimitusjohtajalle raportoivaan johtoon
kuuluvien henkilöiden palkitsemisasioiden valmistelu sekä
• yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien
asioiden valmistelu; sekä
• toimitusjohtajan suorien alaisten nimitysasioiden valmistelu.
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta
kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Siihen kuuluu
puheenjohtajana hallituksen puheenjohtaja
sekä jäseninä kaksi vuosittain nimettävää
hallituksen jäsentä. Valiokunnan jäsenistä
enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun
johtoon kuuluva henkilö ei saa olla valiokunnan jäsen. Valiokunnan sihteerinä toimii
hallituksen sihteeri.
2011
Finavian nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuului 1.1.−29.6.2011 puheenjohtajana
Seppo Paatelainen ja jäseninä Erja Takala ja
Antti Vehviläinen. 29.6.−31.12.2011 nimitysja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana
toimi Soili Suonoja ja jäseninä Harri Pynnä ja
Antti Vehviläinen.
Vuonna 2011 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta käsitteli työjärjestyksen mukaiset asiat. Kesällä nimitetyn valiokunnan keskeinen
tehtävä oli uuden toimitusjohtajan valinta.
Vuonna 2011 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 11 kertaa. Jäsenten
keskimääräinen osallistumisprosentti
kokouksiin oli 97.
Toimitusjohtaja
Keskeisimpiä toimitusjohtajan tehtäviä
ovat yhtiön liiketoimintojen suunnittelu,
johtaminen ja valvonta, yhtiön henkilökunnan palvelukseen ottaminen sekä tavanomaisten hankinta- ja asiakassopimusten
tekeminen samoin kuin yhtiön hallituksen
asioiden valmistelu ja hallituksen päätösten
toimeenpano. Toimitusjohtajalla on yleis-
toimivalta hoitaa ja valvoa yhtiön juoksevaa
hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja
määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain
mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla
järjestetty.
Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan toimen ehdot määritellään
kirjallisessa johtajasopimuksessa, jonka
hallitus vahvistaa. Hallitus voi tarvittaessa
nimittää toimitusjohtajan sijaisen. Toimitusjohtajan sijainen vastaa toimitusjohtajan
velvollisuuksista tämän ollessa tilapäisesti
estyneenä hoitamaan tehtäväänsä.
Toimitusjohtaja toimii johtoryhmän
puheenjohtajana sekä Finavian merkittävimpien tytäryhtiöiden hallituksen puheenjohtajana.
2011
Finavian toimitusjohtajana toimi
1.1.−22.8.2011 Samuli Haapasalo, minkä
jälkeen Finavian väliaikaisena toimitusjohtajana toimi Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen 15.1.2012 saakka.
Finavian uutena toimitusjohtajana aloitti
16.1.2012 Kari Savolainen.
Johtoryhmä
Johtoryhmään kuuluvat Finavian toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan esittämät
ja yhtiön hallituksen vahvistamat jäsenet.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja tai hänen ollessaan estyneenä
toimitusjohtajan sijainen. Johtoryhmän
puheenjohtaja nimeää johtoryhmän sihteerin. Johtoryhmä kokoontuu puheenjohtajan
kutsusta kerran viikossa etukäteen sovitun
aikataulun mukaisesti.
Johtoryhmän tehtävänä on avustaa
67
hallinnointi Finavian hallinnointi ja johtaminen
toimitusjohtajaa yhtiön ja konsernin strategisten kysymysten valmistelussa, yrityksen
toiminnan koordinoinnissa, merkittävien tai
luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten
asioiden valmistelussa ja toimeenpanossa
sekä sisäisen yhteistoiminnan ja tiedonkulun varmistamisessa. Johtoryhmä valmistelee hallituksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi menevät asiat. Johtoryhmällä on yhtiön
hallituksen vahvistama työjärjestys.
2011
Finavian toimitusjohtajana ja johtoryhmän
puheenjohtajana toimi 22.8.2011 saakka
Samuli Haapasalo. Finavian väliaikaisena
toimitusjohtajana toimi Helsinki-Vantaan
lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen
15.1.2012 saakka. Vt. toimitusjohtajana
ja johtoryhmän puheenjohtajana toimi
15.1.2012 saakka Juha-Pekka Pystynen.
Finavian johtoryhmään ovat vuonna
2011 kuuluneet lisäksi varatoimitusjohtaja
Ari Haapanen (1.1.−31.12.2011), talousjohtaja Kirsti Lehtovaara-Kolu (1.1.−31.12.2011),
markkinointijohtaja Kimmo Ruotsalainen
(1.1.−31.12.2011), kaupallisen liiketoiminnan johtaja Sari Saari (1.1.−31.12.2011),
lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen
(1.1.−31.12.2011), lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Anne Ilola (1.1.−7.9.2011),
lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja
Raine Luojus (8.9.−31.12.2011), lentoasemaliiketoiminnan johtaja Reijo Tasanen
(1.1.−30.9.2011), lentoasemaliiketoiminnan
johtaja Henri Hansson (1.10.−31.12.2011),
viestintäjohtaja Irmeli Paavola
(1.1.−31.7.2011), viestintäjohtaja Mikko Saariaho (1.8.−31.12.2011) ja johtaja Pekka Hurtola
(1.1.−26.10.2011).
Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana 38
68
kertaa. Johtoryhmätyöskentelyn keskeisiä
painopisteitä olivat vuoden 2011 aikana
SES-regulaation edellyttämät lennonvarmistuksen suorituskyky- ja pavelutasomääritykset, lentoliikennemaksujen hinnoittelun
uudistaminen, asiakaslähtöisen toimintamallin jalkauttaminen sekä kustannustehokkuuden parantamiseen liittyvät ratkaisut ja
toimenpiteet. Henkilöstöasioissa painottuivat työhyvinvointi, osaamiskartoitukset ja
esimiestyö sekä johtamismallin selkiyttäminen kaikilla tasoilla.
sekä palveluiden tuottaminen ja niiden seuranta. Käsikirjoihin sisältyy myös palvelutuotannon kannalta tarpeellisia, lentoasemia
ja palveluyksiköitä koskevia määräyksiä ja
ohjeita. Lisäksi yhtiössä on määritelty myös
muita sisäisiä toimintaohjeita, joita jokainen
yhtiössä työskentelevä henkilö on velvollinen noudattamaan.
Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Sisäinen tarkastus ja tilintarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteiden toimivuutta ja
sisäisen valvonnan riittävyyttä.
Valvontajärjestelmät
Finavian hallitus on vahvistanut konsernissa
noudatettavat riskienhallinnan ja sisäisen
tarkastuksen periaatteet. Lisäksi yhtiöllä on
toimialaansa liittyvä erityinen turvallisuudenhallintajärjestelmä, joka on olennainen
osa yhtiön riskienhallintaa.
Sisäinen valvonta
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan Finaviassa toimenpiteitä ja menettelyjä, joilla
pyritään varmistamaan, että Finavian päämäärät ja tavoitteet saavutetaan, resursseja käytetään taloudellisesti ja tehokkaasti,
toimintaan liittyviä riskejä hallitaan asianmukaisesti ja että taloudellinen ja muu tieto
on luotettavaa ja oikeaa. Lisäksi valvonnan
avulla pyritään varmistamaan toiminnan
jatkuvuus ja turvaamaan yhtiön omaisuus
sekä varmistetaan, että lakeja, määräyksiä ja
Finavian sisäisiä toimintaohjeita noudatetaan.
Osana sisäistä valvontaa Finaviassa on
laadittu EU-vaatimusten ja ilmailumääräysten mukaiset toimintakäsikirjat, joissa kuvataan organisaatiot, johtamisjärjestelmät,
toimintaperiaatteet, vastuut ja valtuudet
Riskienhallinta
Finavian riskienhallinnan tavoitteena on
taata konsernin ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen sekä palvelujen turvallisuus ja laatu sekä edistää lentoliikenteen
kilpailukykyä. Riskienhallinta muodostaa
olennaisen osan Finavian johtamista ja
muuta toimintaa sekä mahdollistaa riskit
tiedostavan ja hallitsevan päätöksenteon
ja toiminnan. Riskienhallinta varmistaa
lakien ja määräysten noudattamisen, tukee
tavoitteiden saavuttamista sekä varmistaa
liiketoiminnan jatkuvuuden.
Finavian riskienhallinta on ennakoivaa
ja kokonaisvaltaista ja se kattaa koko
konsernin toiminnan ja kaikki riskialueet.
Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit
tunnistetaan ja analysoidaan toiminnan
suunnittelun ja strategiaprosessin yhteydessä ja samalla määritellään toimenpiteet
riskien hallitsemiseksi.
Organisointi
Hallitus valvoo riskienhallintaa, hyväksyy
riskienhallintapolitiikan sekä käsittelee
määräajoin yhtiön toimintaan liittyvät mer-
kittävimmät riskit ja niiden hallintakeinot.
Hallitus raportoi toimintakertomuksessaan
keskeisistä riskeistä ja mahdollisista muutoksista niissä.
Toimitusjohtaja apunaan johtoryhmä
vastaa riskienhallintapolitiikan laatimisesta
ja päivittämisestä sekä varmistaa riskienhallinnan toimintamallin kattavuuden.
Toimitusjohtaja myös määrittää riskienhallinnan painopisteet, arvioi riskienhallinnan
toteutusta ja raportoi riskienhallinta-asioista hallitukselle. Lisäksi johtoryhmä säännöllisesti tunnistaa ja arvioi yhtiön strategian
toteutumista uhkaavat riskit sekä päättää
niiden hallintakeinot.
Finavian liiketoiminnat, lentoasemat,
konsernitoiminnot sekä tytäryhtiöt vastaavat oman vastuualueensa riskienhallinnasta, sekä vastuualueensa riskien säännöllisestä tunnistamisesta. Merkittävimmät
riskit ja niiden hallintakeinot sekä riskikuvan
olennaiset muutokset raportoidaan yhtiön
johdolle.
Finavian lakiasiat-yksikkö tukee ja
koordinoi riskienhallinnan toimintamallin ja
riskienhallinnan prosessin toteuttamista.
Lisäksi yksikkö raportoi johtoryhmälle osana
riskienhallinnan prosessia sekä vastaa
pääosin konsernin vakuutussopimuksista.
Turvallisuus- ja laatuyksikkö vastaa Finavian
lentoliikenteeseen liittyvästä turvallisuudenhallintajärjestelmästä. Se tuottaa tietoa
toiminnan turvallisuustasosta. Yksikkö analysoi toiminnassa tapahtuneet poikkeamat
sekä välittää tietoa turvallisuuteen liittyvistä
epäkohdista ja suorittaa turvallisuuden
hallintajärjestelmän mukaiset sisäiset ja
ulkoiset auditoinnit. Näin varmistutaan myös
turvallisuudenhallintajärjestelmän ja sisäisen
raportointijärjestelmän toimivuudesta.
Prosessi
Yhtiössä on vuoden 2011 aikana otettu käyttöön kokonaisvaltainen riskienhallinnan toimintamalli. Yksi toimintamallin osatekijöistä
on riskienhallinnan prosessi, jonka avulla
säännöllisesti tunnistetaan liiketoimintaan
liittyvät riskit ja niiden hallintatoimenpiteet
sekä raportoidaan ne johdolle. Prosessin
toteuttamista varten kuhunkin liiketoimintaan sekä osaan konsernitoiminnoista ja
tytäryhtiöistä on nimetty riskienhallinnan
yhteyshenkilö, jonka tehtävänä on riskienhallinnan prosessin koordinointi ja läpivienti
omassa organisaatiossaan. Toimintamallin
jalkauttaminen jatkuu vuonna 2012.
Merkittävimmät riskit
Finavian riskit on ylätasolla luokiteltu
strategisiin riskeihin, operatiivisiin riskeihin,
lain- ja vaatimustenmukaisuusriskeihin sekä
taloudellisiin riskeihin. Vuoden 2011 aikana
tunnistetut yhtiön merkittävimmät riskit
liittyvät muiden muassa toimialan yleiseen
kehitykseen, lentoturvallisuuteen sekä
henkilöstön pysyvyyteen.
Keskeisimpiä riskejä on käsitelty yksityiskohtaisemmin hallituksen toimintakertomuksessa sivuilla 76−81.
Sisäinen tarkastus
Finavian hallitus on vahvistanut konsernissa
noudatettavat sisäisen tarkastuksen periaatteet. Yhtiöllä on sisäisen tarkastuksen
yksikkö, joka toimii suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi hallituksen
tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen tarkastus
arvioi hallituksen vuosittain hyväksymän
tarkastussuunnitelman mukaisesti yhtiön
valvonta- ja riskienhallintajärjestelmien
toimivuutta sekä riittävyyttä ja esittää niitä
koskevia kehittämissuosituksia. Finavian
sisäinen tarkastus on sitoutunut noudattamaan työssään kansainvälisiä sisäisen
tarkastuksen ammattistandardeja.
Vuoden 2011 aikana suoritetut tarkastukset kohdistuivat konsernin liiketoimintojen,
konsernitoimintojen, lentoasemien sekä
tytäryhtiöiden toimintaan, prosesseihin
ja sisäiseen valvontaan. Tarkastuksissa
arvioitiin mm. hankintatoimeen, palkanlaskentaan, rekrytointiin ja vuokraustoimintaan liittyvien prosessien toimintaa
ja valvontatoimenpiteiden riittävyyttä.
Tarkastushavainnot on käsitelty yhtiössä
toiminnoista vastaavien johtajien kanssa ja
niistä on raportoitu hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuoden aikana. Vuoden aikana
sisäinen tarkastus on seurannut sovittujen
toimenpiteiden toteutumista ja raportoinut
tilanteesta johtoryhmälle sekä hallituksen
tarkastusvaliokunnalle.
Tilintarkastus
Yhtiöjärjestyksen mukaan Finavialla on yksi
tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö.
Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön tilintarkastajan hallituksen tarkastusvaliokunnan valmisteleman ehdotuksen pohjalta.
Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa
yhtiön tilikauden kirjanpito, toimintakertomus, tilinpäätös ja hallinto. Konserniyhtiöissä, mukaan lukien täysin omistetut yhtiöt
ja osakkuusyhtiöt, suoritetaan joka vuosi
säännöllinen tilintarkastus. Jokaisessa konserniyhtiössä on kyseisen yhtiön yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja. Emoyhtiön
tilintarkastaja yhdessä yhtiön johdon kanssa
laatii vuosittaisen konserniyhtiöiden tarkastussuunnitelman.
69
hallinnointi Finavian hallinnointi ja johtaminen
Tilintarkastaja raportoi toimitusjohtajalle
ja hallitukselle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tilintarkastaja osallistuu hallituksen
tarkastusvaliokunnan työhön. Hallitus kokonaisuudessaan ja tilintarkastaja tapaavat
vähintään kerran vuodessa.
Tilintarkastajan palkkiosta päättää varsinainen yhtiökokous.
2011
Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous valitsi
tilintarkastajaksi Ernst&Young-tilintarkastuyhteisön, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Tiina Lind,
joka on toiminut tilikauden 2011 alkaen
yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana.
Vuonna 2011 tilintarkastajalle maksettiin
palkkioita 48 tuhatta euroa. Tilintarkastajalle
maksettiin 9 tuhatta euroa vuonna 2011 tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista.
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan
järjestelmien pääpiirteet
Yhtiön julkistamat taloudelliset raportit
laaditaan konsernin talousyksikössä. Tiedot
kootaan kirjanpito- ja raportointijärjestelmistä. Raportoitavien tietojen oikeellisuus
varmistetaan järjestelmäkontrolleilla ja
manuaalisilla valvontatoimenpiteillä. Taloudelliseen raportointiin liittyvät työtehtävät varahenkilöhenkilöjärjestelyineen on
organisoitu sisäisen valvonnan vaatimusten
mukaisesti. Konsernin taloudelliset raportit
käsitellään tarkastusvaliokunnassa ja
hallituksessa ennen niiden julkaisemista. Tilintarkastajat ja konsernin sisäinen tarkastus
arvioivat taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien kontrollien asianmukaisuutta.
70
Turvallisuuden hallintajärjestelmä
Finavian tärkein tavoite toiminnassaan
on hyvä ilmailun turvallisuus. Turvallisuuden hallintajärjestelmä on oleellinen osa
Finavian toimintajärjestelmää. Hyvä turvallisuuskulttuuri sekä kattava turvallisuudenhallintajärjestelmä perustuvat seitsemään
pääperiaatteeseen:
1. Viranomaisnormien täyttäminen
2. Johdon sitoutuminen
3. Turvallisuuden ennakointi
4. Kattava poikkeamaraportointi /
ei-syyllistävä tutkinta
5. Tehokas omavalvonta
6. Henkilöstön pätevyys
7. Hyödyllisen tiedon levittäminen.
2011
Turvallisuustyölle on luonteenomaista
vuosia kestävä ja johdonmukainen kehittäminen ja koulutus. Vuoden aikana turvallisuuden hallintajärjestelmän kehittämistä
jatkettiin. Samalla ennakkoon tehtävien
turvallisuustarkastelujen menetelmiä
parannettiin ja poikkeamien analysoinnin
työkaluja kehitettiin. Esimiesten turvallisuusajattelua parannettiin järjestämällä
kattavasti koulutusta esimiehille.
Palkka- ja palkkioselvitys
Finavian varsinainen yhtiökokous päättää
yhtiön hallituksen jäsenten palkkioista. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta tarkastelee
vuosittain hallituksen jäsenten palkkioiden
määrää ja palkitsemismuotoja sekä tekee
ehdotukset esitettäväksi varsinaiselle
yhtiökokoukselle. Valiokunta arvioi myös
toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen
sekä suoraan toimitusjohtajalle raportoivan
johtoryhmän jäsenen ja muun toimitusjohtajalle suoraan raportoivan johtoon kuuluvan henkilön palkan ja palkkioiden määrät
mukaan lukien kannustin- ja bonusjärjestelmät sekä tekee näitä palkkioita koskevat
ehdotukset hallitukselle.
Hallituksen palkkiot ja muut
etuudet
Finavian hallituksen jäsenille maksettava palkkiot vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksen mukaisesti olivat seuraavat:
• puheenjohtaja 1 400 euroa/kk
1.1.−30.6.2011 ja 1 700 euroa/kk
1.7.−31.12.2011
• varapuheenjohtaja 1 000 euroa/
kk 1.1.−30.6.2011 ja 1 200 euroa/kk
1.7.−31.12.2011
• jäsen 1 000 euroa/kk koko tilikauden ajan
• kokouspalkkio kustakin hallituksen
ja valiokunnan kokouksesta oli 300
euroa 1.1.−30.6.2011 ja 500 euroa/kk
1.7.−31.12.2011
Hallituksen jäsenille ei maksettu muita
palkkioita tai etuuksia.
Hallituksen palkitseminen
vuonna 2011
Hallituksen jäsenille maksettiin yhteensä
hallituksen ja valiokuntien kokouksista
seuraavasti:
Hallitus
1.1.−30.6.2011
Palkat Palkkiot
Seppo Paatelainen
Antti Vehviläinen
Pirkko Juntti
Rita Linna
Erja Takala
Pauli Manninen
8 400
6 000
6 000
6 000
6 000
6 000
4 200
2 700
2 700
2 700
3 300
1 200
Hallitus
1.7.−31.12.2011
Soili Suonoja
Antti Vehviläinen
Pirkko Juntti
Rita Linna
Harri Pynnä
Pauli Manninen
Palkat Palkkiot
10 200
7 200
6 000
6 000
6 000
6 000
8 000
6 600
6 800
7 300
6 500
4 800
Toimitusjohtajan ja muun
johdon palkat ja muut etuudet
Finavian johdon palkkaus perustuu kiinteään kuukausipalkkaan ja tuloksiin sidottuun
tulospalkkaukseen. Yhtiön johdolla ei ole
muita palkitsemisjärjestelmiä eikä lisäeläkejärjestelyjä. Tulospalkkaus perustuu
yhtiön hallituksen asettamien tavoitteiden
saavuttamiseen. Taloudelliset ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet toimivat palkitsemisen kynnysmittarina. Lisäksi asetetaan
palvelutasoon, asiakastyytyväisyyteen ja
esimiestyöhön liittyviä tavoitteita. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan ja
mitataan tuloskortin avulla. Hallitus vahvistaa tulospalkkion suuruuden tavoitteiden
saavuttamisen perusteella.
Tulospalkkion enimmäismäärä määräytyy seuraavasti: toimitusjohtajan tulospalkkion suuruus on enintään neljän kuukauden
palkkaa vastaava määrä, johtoryhmän
jäsenten ja keskeisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkkion suuruus on kolmen
kuukauden palkkaa vastaava määrä.
Rahapalkan lisäksi toimitusjohtajalla on
auto- ja puhelinetu.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta
ja eläkkeen määräytymisperuste on TyEL:n
mukainen. Toimitusjohtajalla ei ole lisäeläkejärjestelyä. Toimitusjohtajan irtisanomis-
aika on 6 kuukautta, työnantajan irtisanoessa sopimuksen maksetaan 6 kuukauden
peruspalkkaa vastaava korvaus irtisanomisajan palkan lisäksi.
Palkat ja palkkiot 2011
Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo
palkka 1.1.−22.8.2011
135 teur
irtisanomisajan palkka
23.8.2011–22.2.2012 93 teur
irtisanomisajan korvaus
22.2.2012–22.2.2013
279 teur
tulospalkkio toteutuneiden
tulostavoitteiden mukaan
1.1.−22.8.2011
32 teur
Yhteensä
539 teur
Varatoimitusjohtaja ja
vt. toimitusjohtaja yhteensä
Johtoryhmä yhteensä
Rahastoon maksettava osuus määräytyy
asetettujen tulostavoitteiden toteutumisen mukaan. Hallitus asettaa tavoitteet
henkilöstön voittopalkkiomallin muodossa
ja vahvistaa toteutuneen tuloksen. Henkilöstön voittopalkkiomallin tavoitteet ovat
yhtenevät johdon tulospalkkiomittareiden
kanssa.
Vuodelle 2011 asetetut voittopalkkiomallin tavoitteet saavutettiin tuloksen
osalta täysimääräisenä ja palvelutason
sekä asiakastyytyväisyyden osalta osittain.
Henkilöstörahastoon siirrettiin yhteensä 2,7
miljoonaa euroa.
Yhtiössä ei ole muita henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä.
344 teur
989 teur
Vuoden 2011 toteutuneen tuloksen ja
saavutettujen tuloskorttitavoitteiden mukainen tulospalkkio Finavian johtoryhmälle
toteutui 60-prosenttisesti.
Tavoitteenamme on
avoin ja läpinäkyvä
hallinnointi.
Muun henkilöstön
palkitseminen
Ylimmän johdon lisäksi tulospalkkiojärjestelmän piiriin kuuluu noin 40 henkilöä,
joiden tulospalkkion enimmäismäärä
on kahden kuukauden palkkaa vastaava
palkkio.
Konsernin emoyhtiössä on lisäksi henkilöstörahasto, jonka jäseniä ovat kaikki työntekijät pois lukien ylin johto ja ne avainhenkilöt, jotka ovat tulospalkkauksen piirissä.
Henkilöstörahastoa kerrytetään vuosittain
enimmillään summalla, joka vastaa neljän
prosentin osuutta yhtiön palkkasummasta.
71
hallinnointi johtoryhmä
Johtoryhmä
Finavia on toiminut osakeyhtiönä 1.1.2010 lähtien ja sitä ennen
liikelaitoksena, jonka nimi oli
Ilmailulaitos. Seuraavassa kaikki
Finavia-ilmaisut koskien ajankohtaa ennen 1.1.2010 viittaavat
Ilmailulaitokseen.
Juha-Pekka
Pystynen
Ari
haapanen
Henri
Hansson
Raine
Luojus
Finavia Oyj:n vt. toimitusjohtaja
15.1.2012 saakka
Helsinki-Vantaan
lentoasemajohtaja
s. 1960, lentoupseeri,
yleisesikuntaeversti
Finavian palveluksessa
vuodesta 2007
Varatoimitusjohtaja
Airpro Oy:n toimitusjohtaja (va.)
15.9.2011–
s. 1955, KTM
Finavian palveluksessa
vuodesta 1990
Lentoasemaliiketoiminnan johtaja
s. 1972, rakennusinsinööri, DI
Finavian palveluksessa
vuodesta 2000
Johtaja, lennonvarmistusliiketoiminta
s. 1966, lennonjohtaja
Finavian palveluksessa
vuodesta 1991
Keskeinen työkokemus
Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja 2007–,
Ilmavoimien operaatiopäällikkö
2006–2007,
Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö 2003–2006,
Euroopan Unionin Single European
Sky (SES) -konseptin Suomen
sotilasjäsen 2000–2003,
Eurocontrolin ja Nato Air Traffic
Management Committeen
(NATMC) Suomen sotilasjäsen
1998–2003,
Ilmavoimien suunnittelupäällikkö
2000–2003,
3. pääjohtokeskuksen päällikkö
(aluevalvonta- ja ilmatilanhallintavastuu) 1997–2000,
lentueen päällikkö ja laivueupseeri hävittäjälentolaivue 21:ssä
1987–1997
Luottamustehtävät
IImakuljetuspoolin puheenjohtaja
2007–,
HVK:n kuljetuslogistiikkasektorin
jäsen 2007–,
Sotilaslento-onnettomuuksien
tarkastuselimen jäsen 2006–
72
Keskeinen työkokemus
Varatoimitusjohtaja 2008–,
Ilmailulaitoksen (Finavia) talousjohtaja 1998–2007 ja rahoituspäällikkö
1990–1998,
Kanta-Hämeen Aluesäästöpankki,
luotto-, rahoitus- ja sijoituspäällikkö
1986–1990,
Sampo-yhtiöt, luottopäällikkö
1980–1986
Luottamustehtävät
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö
Ilmarisen asiakkaiden neuvottelukunnan jäsen 2011–
Keskeinen työkokemus
Finavian lentoasemaliiketoiminnan
johtaja 2011–, lentoasemapalvelutyksikön johtaja 2009–2011,
lentokenttätekniikan yksikön
päällikkö 2006–2009,
projektipäällikkö 2004–2006,
projekti-insinööri 2000–2004,
Pohjolan Voima Oy, projektiinsinööri 1997–2000
Luottamustehtävät
Avia College, johtokunnan puheenjohtaja 2011–,
ACI Europe’s Regional Airports’
Forum -työryhmän jäsen 2009–,
Rakennuttaja- ja toimitilaliitto,
rakennuttaminen ja hankinta
-toimikunnan jäsen 2009–
Keskeinen työkokemus
Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja 2011–, lennonvarmistusliiketoiminnan operatiivinen
johtaja 2008–2011,
Helsinki-Vantaan lentoaseman lennonjohdon apulais- ja operatiivinen
päällikkö 2002–2008,
Helsinki-Vantaan lentoaseman
lennonjohdon esimiestehtävät
1999–2002,
lennonjohtajana mm. HelsinkiVantaalla, Kuopiossa ja Oulussa
1991–1999
Luottamustehtävät
Avia Collegen johtokunnan jäsen
2011−,
NEFAB CEO Groupin jäsen 2011−,
NORACON-konsortion Governing
Boardin jäsen 2011−,
CANSON EC3:n jäsen 2011−
Sari
Saari
Kimmo
Ruotsalainen
Mikko
Saariaho
Kirsti
Lehtovaara-Kolu
Kari
Savolainen
Kaupallisen liiketoiminnan johtaja
s. 1967, eMBA, restonomi
Finavian palveluksessa
vuodesta 2007
Asiakkuus- ja markkinointijohtaja
s. 1963, KTM
Finavian palveluksessa
vuodesta 2008
Viestintäjohtaja
s. 1977, FM
Finavian palveluksessa
vuodesta 2011
Talousjohtaja
s. 1957, KTM
Finavian palveluksessa
vuodesta 2007
Toimitusjohtaja, 16.1.2012–
s. 1954, FM
Finavian palveluksessa
2012 alkaen
Keskeinen työkokemus
Finavian kaupallisen liiketoiminnan
johtaja 2010– ja apulaisjohtaja
2007–2009,
Tallink Silja Oy, linjajohtaja
2006–2007,
Oy Silja Line Ab, palvelujohtaja 2004–2006, intendentti
2000–2004, henkilöstöpäällikkö
1999–2000, ravintolapäällikkö
1995–1999
Keskeinen työkokemus
Finavian asiakkuus- ja markkinointijohtaja 2008–,
Nokia Corporation, Senior
Manager 2003–2008,
Sonera Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja 2000–2002,
Blue1, markkinointijohtaja
1998–2000,
UPS, myynti- ja markkinointijohtaja
1997–1998,
Finpro Houston, kaupallinen
avustaja 1995,
Swissair, myyntipäällikkö
1990–1994
Keskeinen työkokemus
Finavian viestintäjohtaja 2011−,
Lassila & Tikanoja Oyj, viestintäpäällikkö 2007−2011,
Yleisradio Oy, taloustoimituksen
varaesimies 2005−2007 ja taloustoimittaja 2000−2005
Keskeinen työkokemus
Finavian talousjohtaja 2008–,
yrittäjä, liikkeenjohdon konsultti
2006–2007,
Hansel Oy:n toimitusjohtaja
2003–2006,
Sonera Oyj, konsernin talousjohtaja, 1996–2003,
Telecom Finland Oy, laskentaja talouspäällikön tehtävissä
1989–1995
Keskeinen työkokemus
Steveco Oy, toimitusjohtaja
2005–2011,
Suomen Posti Oyj (Itella Oyj),
Senior Vice President, logistiikkaliiketoiminta 2001–2005,
Finnlines Oyj, Senior Vice President, liiketoiminnan kehitys ja IT
1995–2001,
Kymmene Oy, IT- ja liiketoiminnan
asiantuntija- ja johtotehtävät
1986−1995
Luottamustehtävät
Palvelualojen työnantajat PALTA
ry:n hallituksen jäsen 2012–,
Elinkeinoelämän keskusliitto,
hallituksen jäsen 2011,
Kymenlaakson kauppakamari,
hallituksen jäsen 2009–,
Keskenäinen Eläkevakuutusyhtiö
Etera, hallituksen jäsen 2007−,
Suomen Meripelastusseura,
neuvottelukunnan jäsen 2005−,
Oy Saimaa Terminals Ab,
hallituksen puheenjohtaja 2005–
73
hallinnointi hallitus
hallitus
Finavia on toiminut osakeyhtiönä 1.1.2010 lähtien ja sitä ennen liikelaitoksena, jonka nimi oli Ilmailulaitos. Seuraavassa
kaikki Finavia-ilmaisut koskien ajankohtaa ennen 1.1.2010 viittaavat Ilmailulaitokseen.
Soili Suonoja
Hallituksen puheenjohtaja 29.6.2011–
Hallituksessa 2011–
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtaja 2011–
Tarkastusvaliokunnan jäsen 2011–
s. 1944, Kauppaneuvos, kotitalousopettaja, MBA
Keskeinen työkokemus
Fazer Amica Oy, toimitusjohtaja
1989–2001,
Fazer-konserni, eri tehtäviä
1973–1989
Antti Vehviläinen
Luottamustehtävät
Hallituksen puheenjohtaja: Alko Oy
2008− ja hallituksen jäsen 2004−2008;
Leijona Catering Oy 2012–,
Finnpilot Pilotage Oy 2010–,
Reilun kaupan edistämisyhdistys ry
2009–, Huoltoliitto ry 2009–,
Hallituksen jäsen: VR-Yhtymä Oy 2008–,
Hoiva Oy 2008–, Nurmijärven Linja Oy
2001–, Eilakaisla Oy 2004–, Outokumpu
Oy 2003–2005, Lännen Tehtaat Oyj
2003–2011, Lassila & Tikanoja Oy
2001–2008, Itella Oyj 1998–2008
Pirkko Juntti
Hallituksen jäsen 1.11.2007–
Tarkastusvaliokunnan
puheenjohtaja 2011–
s. 1945, varatuomari
Keskeinen työkokemus
PCA Corporate Finance Oy,
Senior Advisor 1998–2003,
J.P. Morgan (Lontoo), johtaja,
kansainvälisen rahoitusalan asiantuntija- ja johtotehtävät 1983–1998
Hallituksen varapuheenjohtaja 2010–
Hallituksessa 1.1.2010–
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 2010–
s. 1955, KTM, MBA
Keskeinen työkokemus
Stora Enso ja sen edeltäjät, logistiikan johtotehtävät
1987–,
Varustamoalan johto- ja päällikkyystehtäviä Suomessa,
Saksassa ja Brasiliassa 1979–1986
Luottamustehtävät
Liikenneviraston neuvottelukunnan puheenjohtaja
2010–, European Freight and Logistics Leaders Club,
vice chairman 2008–, Herman Andersson Oy, hallituksen
puheenjohtaja 1997–, Joensuun Laivaus Oy, hallituksen
puheenjohtaja 1999–, Varustamoliikelaitos, hallituksen
puheenjohtaja 2004–2010, Steveco Oy, hallituksen
puheenjohtaja 1994–2004
Luottamustehtävät
Finanssivalvonta, johtokunnan jäsen
2009–, Rautaruukki Oyj, hallituksen
jäsen 2003–2010, ABSvensk
Eksportkredit (Tukholma),
hallituksen jäsen 2005–2009
Rita Linna
Harri Pynnä
Hallituksen jäsen 1.11.2007–
Tarkastusvaliokunnan jäsen 2007–
s. 1966, OTM, MBA
Hallituksen jäsen 29.6.2011–
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan
jäsen 2011–
s. 1956, OTK, varatuomari
Keskeinen työkokemus
Hallitusneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriön
omistajaohjaus 2007–,
Liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan
osasto, hallitusneuvos ja vanhempi hallitussihteeri
2001–2007
Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto,
ylitarkastaja 1998–2000
Keskeinen työkokemus
Fortum Oyj:n lakiasiainjohtaja 1998–,
Kauppa- ja teollisuusministeriö, teollisuusneuvos, 1994–1998, Suomen
Yhdyspankki Oy sekä Union Bank
of Finland SA, Luxemburg, lakimies,
pankinjohtaja, 1982–1994
Pauli Manninen
Hallituksen jäsen 1.1.2009–
s. 1950, VM
Keskeinen työkokemus
Finavia Oyj, palveluesimies,
suunnittelija, pääluottamusmies
1990–,
Suomen Akatemia, Helsingin yliopisto ja Yleisradio, tutkimusassistentti,
tutkija, toimittaja 1972–1990
74
Luottamustehtävät
Ilmailulaitoksen henkilöstörahasto hr,
hallituksen puheenjohtaja 2009–,
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry,
edustajiston jäsen 2006–, Valtion ja
erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry,
liittohallituksen jäsen 2002–2005
Luottamustehtävät
Useiden Fortum-konserniin kuuluvien
yhtiöiden hallituksen jäsen, Teollisuuden
Voima Oyj, hallituksen jäsen 2010–,
Governia Oy, hallituksen puheenjohtaja
2009–, Sponda Oyj, hallituksen jäsen
1999–2008, Suomen Teollisuussijoitus
Oy, hallituksen jäsen ja puheenjohtaja
1995–2006, Outokumpu Oyj, hallituksen
jäsen 1996−1998
TILINPÄÄTÖS
Hallituksen toimintakertomus
76
Tuloslaskelma82
Tase83
Rahoituslaskelma85
Tilinpäätöksen liitetiedot
86
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
96
Tilintarkastuskertomus97
Tunnuslukujen laskentakaavat
98
75
tilinpäätös hallituksen toimintakertomus
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
TALOUDELLINEN TULOS 2011
Finavia-konsernin liikevaihto vuonna 2011
kasvoi 14,5 prosenttia ja oli 364,0 miljoonaa
euroa (318,0 vuonna 2010). Liiketulos ilman
kertaluonteisia eriä vahvistui viime vuodesta ja oli 39,4 miljoonaa euroa (30,1), eli
10,8 % liikevaihdosta (9,5 %).
Tilikauden tulosta rasittivat suuret,
kertaluonteiset erät ja toteutunut tulos oli
vaatimaton, 3,2 miljoonaa euroa (36,4).
Tuloksessa on mukana kertaluonteisia
tuottoja, yhteensä 11,0 miljoonaa, jotka
kertyivät omaisuuden myyntivoitoista ja
eläkevastuuvarauksen purkamisesta.
Kertaluonteisiin kuluihin sisältyy yhteensä 10,6 miljoonan euron pakolliset ympäristö- ja kiitoteiden turva-alueiden rakentamiseen liittyvät varaukset sekä 3,3 miljoonan
euron suuruinen tytäryhtiön liikearvon
alaskirjaus. Satunnaisiin kuluihin on kirjattu
22,5 miljoonan euron meno, joka liittyy
Kehäradan rakentamisen kustannusarvion
ylittymiseen lentoaseman alueella.
Liiketoiminnan rahavirta oli 68,4 miljoonaa euroa (60,5). Omavaraisuusaste oli
44,4 % (44,3).
Vaatimaton tulos painoi sijoitetun pääoman tuoton 1,7 prosenttiin (6,8) ja oman
pääoman tuoton 8,0 prosenttiin (11,1).
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Finavia-konsernin toiminta on vahvasti
sidoksissa lentoliikenteen kysynnän vaihteluihin. Vuonna 2011 lentoliikenteen kysyntä
kasvoi voimakkaasti, mikä näkyi Finavian
lentoasemien matkustajamäärissä.
Matkustajamäärä kasvoi 16 % ja nousi
yhteensä yli 19 miljoonaan. Kansainvälisessä
liikenteessä matkustajamäärä kasvoi
13,7 % ja oli yhteensä 13,6 miljoonaa.
Suomen sisäinen liikenne kasvoi vuoden
2011 aikana 22,4 % eli 4,5 miljoonasta 5,5
miljoonaan matkustajaan.
Kasvun mahdollisti merkittävästi lisääntynyt tarjonta: Aasiaan avattiin uusi suora
reitti Singaporeen ja Pohjois-Amerikkaan
avattiin uusi suora reitti Chicagoon. Myös
76
yhteenveto vuoden 2011 avainluvuista
TUNNUSLUVUT (MILJ. EUROA)
2011
2010
Matkustajamäärän kasvu
16,1 %
1,6 %
Liikevaihto
364,0
318,0
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä
- % liikevaihdosta
Tulos
- % liikevaihdosta
39,4
30,1
10,8 %
9,5 %
3,2
36,4
0,9 %
11,4 %
Investoinnit milj. euroa
43,2
55,3
- % liikevaihdosta
11,9 %
17,4 %
Liiketoiminnan rahavirta
68,4
60,5
Oman pääoman tuotto-%
8,0 %
11,1 %
Sijoitetunpääoman tuotto-%
1,7 %
6,8 %
Omavaraisuusaste %
44,4 %
44,3 %
Nettovelkaantumisaste %
62,6 %
74,1 %
Taseen loppusumma
713,6
733,5
Henkilötyövuodet (htv)
2 267
2 407
kotimaassa reittitarjonta lisääntyi ja uusia
lentoyhtiöitä tuli Suomen markkinoille.
Helsinki-Vantaalla matkustajamäärä
kasvoi 15,5 % ja oli yhteensä 14,9 miljoonaa.
Tästä kansainvälisen liikenteen matkustajia
oli 12,2 miljoonaa ja kotimaan liikenteen
matkustajia 2,7 miljoonaa. Helsinki-Vantaan
vaihtomatkustajien sekä Suomesta Aasiaan
matkustavien määrä nousi viime vuonna
historian suurimmaksi. Vaihtomatkustuksen
osuus Helsinki-Vantaan kansainvälisestä
matkustajamäärästä on jo 25 %. HelsinkiVantaalla matkustajamäärän kasvu oli
vahvempaa kuin muilla Pohjois-Euroopan
vaihtokentillä. Helsinki-Vantaa on PohjoisEuroopan johtava vaihtolentoasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Matkustajamäärä Pohjois-Amerikkaan kasvoi viime
vuonna 45 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Tähän vaikutti muun muassa uusi suora
reitti Helsinki-Vantaalta Chicagoon.
Oulussa matkustajamäärä oli vuonna
2011 lentoaseman historian paras; kasvua
oli 39 % ja matkustajamäärä nousi lähelle
miljoonaa. Myös Turussa ja Lappeenrannassa oli ennätysvuosi. Turussa kasvua
oli 5,7 % ja Lappeenrannassa matkustaja-
määrä lähes kaksinkertaistui. Tampereella
matkustajamäärä kasvoi 6,5 % ja Vaasassa
18 %. Sen sijaan Joensuun, Kemi-Tornion ja
Savonlinnan lentoasemilla matkustajamäärissä ei päästy kasvuun, ja matkustajamäärät laskivat myös vuonna 2011.
Lapland Airports -lentoasemien (Enontekiö, Ivalo, Kemi-Tornio, Kittilä, Kuusamo
ja Rovaniemi) kautta kulki viime vuonna
yhteensä 1,0 miljoonaa matkustajaa, missä
oli kasvua viime vuoteen 16,4 %. Eniten
tilauslentomatkoja Lapin lentoasemille
saapui Isosta-Britanniasta ja toiseksi eniten
Ranskasta.
Kansainvälisesti tärkeimmät reittikohteet
Suomesta olivat viime vuonna Saksa, Ruotsi
ja Iso-Britannia. Kaukokohteista merkittävimmät reittikohteet olivat Japani, Kiina ja
Thaimaa. Lomalentojen kysyntä kaukokohteisiin kasvoi ja suosituimmat kohteet olivat
Thaimaa, Egypti ja Yhdistyneet Arabiemiirikunnat. Euroopassa suosituimmat lomalentokohteet olivat Kreikka ja Espanja.
Lentoliikenteen voimakas kasvu näkyi
myös lennonvarmistusliiketoiminnassa.
Lentoasemien lennon-varmistuksen suoritteet (tn-unitit) kasvoivat 11,3 % edellis-
LIIKETOIMINTA - ALUEIDEN KEHITYS
neiden lentojen osuus oli koko vuonna
3,4 %, kun se edellisenä vuonna oli 0,7 %.
LIIKEVAIHTO (MILJ. EUROA)
2011
2010
MUUTOS- %
Lentoasema
253,1
224,0
13
Lennonvarmistus
60,8
54,6
11
Kiinteistöliiketoiminta
16,8
14,0
20
Airpro-alakonserni
53,6
42,4
26
5
Muu toiminta
Eliminoinnit
KONSERNI YHTEENSÄ
4,0
3,9
-24,3
-20,8
364,0
318,0
LIIKETULOS (MILJ. EUROA)
2011
2010
Lentoasema
62,3
62,1
Lennonvarmistus
-4,6
-8,6
Kiinteistöliiketoiminta
12,4
6,6
Airpro-alakonserni
-0,5
3,5
Muu toiminta
-35,1
-24,4
Eliminoinnit
-1,7
2,5
32,8
41,7
KONSERNI YHTEENSÄ
vuoteen verrattuna ja Suomen aluelennonjohdon suoritteet (service-unitit) 12,6 %.
Kotimaan liikenteessä kasvu oli 15,2 % ja
ylilentävä liikenne kasvoi 9,7 %.
LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN KEHITYS
Finavia-konsernin liiketoiminta on jaettu
neljään liiketoiminta-alueeseen ja näitä tukevaan muuhun toimintaan. Malli noudattaa
eurooppalaisten lentoasemaoperaattoreiden omaksumaa käytäntöä. Kohdassa muu
toiminta on esitetty konsernin yhteisten
palvelujen ja tukitoimintojen kustannukset
sekä emoyhtiön jakamattomat kulut mukaan lukien pakolliset varaukset.
Lentoasema (Airport)
Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 253,1 miljoonaa euroa vuonna 2011 (224,0), missä oli
kasvua 13,0 prosenttia verrattuna edelliseen
vuoteen. Liiketulos oli 62,3 miljoonaa euroa
(62,1).
Kaikkien aikojen suurin matkustajavolyymi kasvatti sekä liikenteen että kaupallisen
toiminnan tuottoja ennakoitua enemmän.
Kaupallisen toiminnan kasvua vauhditettiin
monilla toimenpiteillä ja sen tuottojen kasvu
14
oli volyymikasvua vahvempaa. Liikenteen
kasvu oli vahvinta kotimaan reiteillä ja sitä
kautta myös kotimaan liikenteen tuotot
kasvoivat kansainvälisestä liikenteen tuottoja paremmin. Tästä huolimatta, liikenteen
tuotoista edelleen yli kolme neljäsosaa
tulee kansainvälisestä liikenteestä.
Lennonvarmistus
(Air Navigation Services)
Lennonvarmistuksen liikevaihto kasvoi
11,3 prosenttia ollen 60,8 miljoonaa euroa
(54,6). Liiketulos oli -4,6 miljoonaa euroa
(-8,6).
Lentoasemien lennonvarmistuksen
suoritteet (tn-unitit) kasvoivat 11,3 % edellisvuoteen verrattuna ja Suomen aluelennonjohdon suoritteet (service unitit)
12,6 %. Suurinta kasvu oli kotimaan liikenteessä (+15,2 %) ja pienintä ylilentävässä
liikenteessä (+9,7 %). Suomen lentoliikenteen viiveet kasvoivat huhti–heinäkuussa
selkeästi. Syynä runsaille viiveille olivat
voimakkaasti kasvanut liikenne ja HelsinkiVantaan liikennealueiden remonteista
aiheutuneet säätelyviiveet. Finavian lennonvarmistuksesta aiheutuneiden viivästy-
Kiinteistöliiketoiminta
Kiinteistöliiketoiminnan liikevaihto vuonna
2011 ylitti edellisen vuoden 20,2 prosenttia
päätyen 16,8 miljoonaan euroon (14,0).
Liiketulos vahvistui 12,4 miljoonaan euroon
(6,6). Tulokseen on kirjattu kertaluonteinen
erä 7,0 miljoonaa euroa, joka syntyi LAK
Oyj:n tekemän kiinteistökaupan myyntivoitosta.
Vuoden alussa LAK Oyj avasi HelsinkiVantaan lentoasemalla WTC-konseptin
mukaisen toimistokokonaisuuden. WTC:n
alkuvuodesta valmistuneet muutostyöt rasittivat kiinteistöliiketoiminnan alkuvuoden
tulosta, mutta loppuvuonna hyvin edennyt
tilojen vuokraus kasvatti yhtiön liikevaihtoa.
Helsinki-Vantaalla sijaitsevan Hilton Helsinki
Airport -hotellin toukokuussa valmistunut
noin 80 huoneen laajennus toi kaivatun
lisän lentoaseman hotellihuonetarjontaan.
Laajennuksen arvioitua parempi käyttöaste
kasvatti yhtiön loppuvuoden liikevaihtoa ja
tulosta.
Kiinteistöliiketoimintaan sisältynyt IPKiinteistöt Oy siirrettiin Suomen valtiolle
1.9.2011.
Airpro-liiketoiminta
Airpro-liiketoiminta-alue sisältää Airpro
Oy:n ja sen kesäkuussa 2010 ostaman tytäryhtiö RTG Ground Handling Oy:n liiketoiminnan. Lukuja tarkastellaan alakonsernina.
Liikevaihto vuonna 2011 oli 53,6 miljoonaa
euroa (42,4), missä oli kasvua vuoteen
2010 verrattuna 26,4 %. Liiketulos heikentyi
edellisvuoden 3,5 miljoonasta eurosta -0,5
miljoonaan euroon. Vuonna 2010 tehdyn
yrityskaupan vaikutus näkyy vertailuluvuissa
puolen vuoden osalta
Airpron huolehtimat lennot lisääntyivät,
mikä tehdyn yrityskaupan lisäksi selittää
liikevaihdon vahvaa kasvua. Airpro konsernin tulokseen on kirjattu kertaluonteisena
eränä poistoihin RTG:n hankintamenoon
77
tilinpäätös hallituksen toimintakertomus
liittyvä liikearvon alaskirjaus 3,3 miljoonaa
euroa.
INVESTOINNIT
Konsernin vuoden 2011 investoinnit olivat
43,2 miljoonaa euroa (55,3). Vuoden 2011
suurimmat investointihankkeet olivat
Helsinki-Vantaan terminaalin saneeraus,
kokonaiskustannuksiltaan 18 miljoonaa
euroa ja Oulun terminaalilaajennushanke,
21 miljoonaa euroa. Hankkeet ajoittuvat
useammalle vuodelle. Oulun terminaalin
laajennusosa saatiin käyttöön syyskuussa
2011. Vanhan osan muutostyöt jatkuvat
edelleen ja valmistuvat keväällä 2012. Oulun
lentoaseman laajennuksen kokonaiskustannukset olivat 21 miljoonaa euroa ja tästä
Finavia rahoitti 9 miljoonan euron osuuden.
LIIKETOIMINNAN RISKIT
Kertomusvuoden aikana konsernissa otettiin käyttöön kokonaisvaltainen riskienhallinnan toimintamalli. Toimintamallin mukaisesti Finavian riskienhallinta on ennakoivaa ja se
kattaa koko konsernin toiminnan ja kaikki riskialueet. Riskit tunnistetaan ja analysoidaan
toiminnan suunnittelun ja strategiaprosessin yhteydessä ja lisäksi aina kun merkittäviä
riskejä tunnistetaan tai kun niissä tapahtuu
muutoksia. Samalla määritellään toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Merkittävimmät
riskit ja niiden hallintakeinot sekä riskikuvan
olennaiset muutokset raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.
Finavian riskit on ylätasolla luokiteltu
strategisiin, operatiivisiin, lain- ja vaatimustenmukaisuus- sekä ja taloudellisiin
riskeihin.
Vuoden 2011 aikana tunnistetut yhtiön
merkittävimmät riskit liittyvät muun muassa
toimialan yleiseen kehitykseen, lentoturvallisuuteen sekä henkilöstön pysyvyyteen.
Strategiset riskit
Konsernin toiminnan ennustettavuutta
heikentää lentoliikennetoimialan yleinen
kehitys, sen voimakas riippuvuus maail78
mantalouden vaihteluista, lentoliikenteen
sisäinen rakennemuutos sekä toimialaan
liittyvä sääntely. Ennustamisen syklit ovat
lyhentyneet. Lentoliikenteen kysynnän vaihtelut sekä lentoyhtiöasiakkaiden muuttuvat
palvelutarpeet edellyttävät konsernilta
joustavuutta kapasiteetin hallinnassa ja
palvelutuotannossa. Toiminta on hyvin
pääomavaltaista ja paikallista ja kustannusrakenne on luonteeltaan kiinteä. Regulaatio
edellyttää lentoasemilta kustannusvastaavaa hinnoittelua. Tämä asettaa vaatimuksia
lentoasemien kapasiteetin ja palvelutason
hallinnalle. Kehityksen ennakoimiseksi
konserni on uudistanut toimintamallinsa
parantaakseen asiakassuhteiden hoitoa
ja lisätäkseen ymmärrystä lentoyhtiöiden
muuttuvista tarpeista ja toimintaympäristöstä.
EU:ssa on käynnissä Single European
Sky -ohjelma (SES) jäsenmaiden ilmatilan
käytön kehittämiseksi. Euroopan ilmatilan
rakennetta ja hallintaa yhtenäistetään ylikansallisiin kokonaisuuksiin. Lennonvarmistuspalvelujen tarjontaa tehostetaan mm.
palveluntarjoajia velvoittavien suorituskykytavoitteiden avulla ja yhtenäistämällä
teknisiä järjestelmiä. Eurooppalaisessa kehityksessä pitkän aikavälin näkymä on lennonvarmistuspalvelujen sisämarkkinoiden
kehittyminen ja palvelujen avautuminen
kilpailulle. Finavia on lennonvarmistuspalvelujen tarjoajana sitoutunut yhteistyöhön
joulukuussa 2012 aloittavassa Pohjois-Euroopan ilmatilalohkossa (NEFAB) yhdessä
Latvian, Norjan ja Viron palveluntarjoajien
kanssa. Finavian keskeiset riskit liittyvät
lennonvarmistusmarkkinoiden uudelleen
muotoutumiseen, palvelujen tuottamisessa
tapahtuviin muutoksiin ja vaikutusmahdollisuuksien vähenemiseen palveluehtoja
määritettäessä. Riskiä hallitaan osallistumalla aktiivisesti NEFAB–yhteistyöhön,
muuhun eurooppalaiseen kehitystyöhön ja
huolehtimalla Finavian palvelujen kustannustehokkuudesta ja kilpailukyvystä.
Liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät
riskit ovat enenevässä määrin riippuvaisia
tietojärjestelmien toimivuudesta ja yhteensopivuudesta sekä konsernin omien että
kumppaneiden toimintamallien ja tietojärjestelmien kanssa. Riskiä hallitaan kiinnittämällä huomioita tietojärjestelmäarkkitehtuuriin, dokumentoitiin ja rajapintoihin sekä
varmistamalla, että myös toimintamallit
ovat yhtenevät.
Finavia haluaa kehittyä palveluyrityksenä.
Tämä edellyttää että yhtiön henkilöstön ja
esimiesten osaaminen mahdollistaa tavoitteen saavuttamisen. Vuoden 2011 aikana
yhtiössä toteutettiin koko organisaation
laajuinen valmennusohjelma, jolla tuettiin
asiakaslähtöistä toimintaa ja palvelujen
johtamista.
Operatiiviset riskit
Konsernin riskienhallinnan keskiössä on toimialan vaatimustenmukaisen lentoturvallisuuteen liittyvän toiminnan varmistaminen.
Lentoturvallisuuden hallintajärjestelmän
avulla hallitaan ilmailun turvallisuuskriittiset
toiminnot ja pyritään varmistamaan hyvän
ja luotettavan turvallisuustason säilyttäminen yhtiön tuottamissa palveluissa ja
tuotteissa. Järjestelmä perustuu toiminnan
huolelliseen suunnitteluun, järjestelmälliseen tiedonkeruuseen, tapahtumien analysointiin, toimenpiteistä päättämiseen sekä
toimenpiteiden tehokkuuden ja vaikutusten
arviointiin.
Turvallisuustasoa analysoidaan kattavasti ja korjaavat sekä ehkäisevät toimenpiteet
tehdään asia edellyttämällä kiireellisyydellä ja laajuudella. Turvallisuutta koskevat havainnot raportoidaan hallitukselle
säännöllisesti. Kertomusvuoden aikana
yhtiön turvallisuustasossa ei tapahtunut
muutoksia.
Finavia-konsernin tulovirta on kaikilta
osin riippuvainen lentoliikenteen sujuvuudesta.
Liiketoiminnan operatiivisten riskien
hallinnassa painottuvat lentoliikenteen
palveluketjun sujuvuuden varmistamiseen
liittyvät toimet. Lentoliikenteen palveluketju
syntyy monen organisaation ja toimijan
yhteistyön tuloksena. Finavian rooli lentoaseman pitäjänä on huolehtia siitä, että
jokaisella toimijalla on mahdollisimman
hyvät edellytykset hoitaa omaa tehtäväänsä palveluketjussa. Lentoasemalla toimivat
tahot järjestävät säännöllisiä tapaamisia,
joilla pyritään parantamaan prosesseja ja
niiden rajapintoja. Sujuvuuden varmistamiseksi Finavia otti käyttöön CDM–tietojärjestelmän, jolla lentoasemalla toimivat
yritykset jakavat keskenään lentoasemaa
koskevaa reaaliaikaista tapahtumatietoa.
Omassa toiminnassa varmistetaan mm.
varahenkilöjärjestelyt ja tietojärjestelmien ja
laiteiden viankorjaus.
Lain- ja vaatimuksenmukaisuusriskit
Finavian lentoasemien toiminta täyttää
kokonaisuutena varsin hyvin ympäristönsuojelulain vaatimukset. Laki vaatii kuitenkin
jälkikäteisesti ympäristöluvan, vaikka
toiminta on ollut samalla paikalla kauan ja
se on vakiintunutta. Osa Finavian lentoasemista on jo saanut lupapäätöksen, osalla
lentoasemista lupa-asia on vielä vireillä.
Finavialla ei ole täyttä varmuutta siitä, mitä
vaatimuksia kunkin lentoaseman ympäristölupa tulee sisältämään. Jo saatujen lupapäätösten perusteella yhtiö on varautunut
puhdistamaan lentoasemien paloharjoitusalueita, varmistamaan polttoainesäilöitä ja tehostamaan hulevesijärjestelmiä.
Näitä ympäristöprojekteja varten yhtiö on
tehnyt vuosina 2010 ja 2011 yhteensä 15,9
miljoonan euron pakolliset varaukset. Työt
toteutetaan lähivuosien aikana.
Riskeinä nähdään tilanteet, joissa
lentoliikenteen erityispiirteet huomiotta
jättävä lupapäätös edellyttää kohtuuttomia
kustannuksia lentoaseman pitäjälle. Riskejä
ovat myös lupaprosessit, joista aiheutuu
tulonmenetyksiä esimerkiksi olosuhteisiin
nähden tarpeettoman tiukan melunhallinnan ja liikenteen rajoittamisen vuoksi.
Taloudelliset riskit
Yhtiön rahoitusriskit on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Toimialalla hinnoittelu on vahvasti
säänneltyä ja rakenteeltaan jäykkää. Uuden
direktiivin mukaista hinnoittelua sovelletaan
ensimmäisen kerran vuonna 2012.
Toistaiseksi ei ole kokemuksia siitä, miten
uuden direktiivin mukainen toiminta vakiintuu. Lentoaseman näkökulmasta hinnoitteluprosessiin liittyvät aikataulut ovat varsin
pitkiä. Näinollen riskinä on, että lentoasemille voi syntyä kustannuksia etupainotteisesti
jo pitkään ennen kuin uudet hinnat saadaan
vahvistettua. Riskiä hallitaan käymällä
asiakkaiden kanssa säännölliset asiakaskonsultaatiot ja kehittämällä pitkän tähtäimen
hinnoittelustrategiaa.
Konserni vastaa lentoasemaverkoston
toiminnasta. Helsinki-Vantaan lentoasemaa
lukuunottamatta, osa lentoasemaverkostosta sekä lennonvarmistusliiketoiminnasta
on kuitenkin tällä hinnoittelupolitiikalla tappiollista. Toiminta rahoitetaan matkustajille
tuotettujen kaupallisten palvelujen tuotoilla.
Mikäli verkoston alijäämä kasvaa hallitsemattomasti Helsinki-Vantaan lentoaseman
kehittäminen voi vaarantua. Riskiä hallitaan
kehittämällä harvaan liikennöidyille lentoasemille uusia tuotantomalleja. Turvatakseen olemassaolonsa lentoasema tarvitsee
ennen kaikkea seutukunnan sitoutumisen
lentoliikenteen kysynnän ylläpitämiseksi.
Finavian yhtiöittämisen yhteydessä Finavialle annettiin velvoite osallistua HelsinkiVantaan lentoaseman kautta kulkevan
Kehäradan rakentamiseen yhteensä 45
miljoonalla eurolla. Kehäradan rakentamiskustannukset ovat nousseet arvioidusta.
Finavian osuus kohonneista rakentamiskustannuksista on 22,5 miljoonaa euroa
aiemmin sovitun 45 miljoonan euron lisäksi.
Näin ollen Finavian osuus Kehäradan rakentamiskustannuksista on yhteensä 67,5 miljoonaa euroa vuosina 2010 – 2014. Tähän
mennessä velvoitteesta on maksettu 10
miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitusosuus on
merkittävä ja sillä tulee olemaan vaikutuksia
yhtiön oman liiketoiminnan kehittämiselle.
Toimiva rautatieyhteys on lentoasemalle ja
koko Aviapolis-alueen kehittämiselle tärkeä.
KONSERNIRAKENTEEN MUUTOKSET
Sotilasilmailuun liittyvien kiinteistöjen omistuksesta ja ylläpidosta vastaava tytäryhtiö
IP-Kiinteistöt Oy siirrettiin Suomen valtiolle
1.9.2011. Yhtiö jatkaa toimintaan Senaattikiinteistöjen tytäryhtiönä.
Turun Lentoaseman kunnossapitokeskus Oy fuusioitui kesäkuussa emoyhtiöön.
Tilikauden aikana Liikenne- ja viestintäministeriö teki päätöksen sääpalvelutoimintojen keskittämisestä Ilmatieteenlaitokselle.
Finavia on valmistellut säähavaintojärjestelmänsä siirtoa kertomusvuoden aikana
ja sen toteuttaminen etenee vaiheittain
alkaen vuonna 2012.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Ympäristöluvat säätelevät tarkasti lentoasemien toimintaa. Lentoasemia on
luvitettu jälkikäteen nykyisen ympäristösuojelulain mukaisesti ns. vanhoina toimintoina
vuodesta 2004 alkaen.
Lentoasemien ja niiden lähiympäristössä
ympäristövaikutuksia aiheutuu erityisesti
Finavian hoitamasta liukkaudentorjunnasta, maahuolintayhtiöiden suorittamasta
lentokoneiden jäänpoistosta ja –estosta
sekä lentokoneiden liikkumisesta maassa ja
ilmassa.
Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa
Finavia käyttää hyvin luonnossa hajoavia
formiaatti- tai asetaattipohjaisia aineita.
Lentokoneiden jäänpoistossa ja -estossa
maahuolintayhtiöt käyttävät propyleeniglykolin ja veden sekoituksia. Propyleeniglykoli
on biohajoava aine, eikä sitä ole haittaluokiteltu, mutta se kuluttaa happea vesissä
ja tuottaa hajua. Lentokoneet aiheuttavat
päästöjä ja melua nousussa ja laskussa sekä
rullatessaan maassa.
Rovaniemen joulukuussa saama
ympäristölupa oli viidestoista Finavial79
tilinpäätös hallituksen toimintakertomus
le myönnetty lentoaseman toimintaa
koskeva lupa. Samalla valmistui Lapland
Airports –lentoasemien (Ivalo, Enontekiö,
Kittilä, Rovaniemi, Kuusamo ja Kemi-Tornio)
luvituskierros. Määräyksineen Rovaniemen
lupa mahdollistaa alueen matkailu- ja muita
elinkeinoja tukevan lentoliikenteen kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen.
Helsinki-Vantaan lentoaseman elokuussa
saama ympäristölupapäätös linjaa koko
maan lentoliikenteen kehittymismahdollisuudet. Luvan mukaan sydänyön tunteja
lukuun ottamatta Helsinki-Vantaa ja samalla
koko Suomen lentoliikenne, voi määräysten
rajoissa kehittyä osana Helsingin seudun
kasvua. Luvan käsittely jatkuu Vaasan hallinto-oikeudessa, sillä 39 asianosaista mukaan
lukien Finavia on hakenut siihen muutosta.
Valtaosa kuntien ja yksityishenkilöiden muutoskirjelmistä koski lentokoneiden aiheuttamaa melua. Lainvoimainen lupa saataneen
korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn
jälkeen vuosina 2014–2015.
Finavian pitkäjänteinen työ oman toimintansa energiankäytön tehostamiseksi
sai tunnustuksen, kun Lapin lentoasemat
ja Helsinki-Vantaa hyväksyttiin mukaan lentoasemajärjestö ACIn (Airports Council International) ACA-hiilineutraaliusohjelmaan.
Ohjelman mukaan lasketut hiilidioksidipäästöt Lapland Airports- lentoasemilla olivat
4 422 tonnia ja Helsinki-Vantaalla
19 562 tonnia.
Paloharjoitusalueiden maaperää tutkittiin Ivalossa, Rovaniemellä ja Turussa. Tulosten perusteella alueet on kunnostettava,
mikä tehdään vuoden 2012 aikana.
Finavia päätti tiukentaa toimintavaatimuksiaan lentokoneiden jäänpoistokäsittelyjä tekeville yrityksille vesiensuojelun kehittämiseksi. Yrityksiä vaaditaan parantamaan
lentoasemilla jäänpoistossa käytettäviä
menetelmiä ja laitteita jäänpoistoaineista
aiheutuvan kuormituksen pienentämiseksi.
Omassa työssään Finavia tarkastaa vesienjohtamisjärjestelmät säännöllisesti sekä
tutkii kunnostushankkeiden yhteydessä
80
asematasojen vesien erilliskeräysmahdollisuudet.
Helsinki-Vantaan lentoaseman alitse
rakennetaan Kehärataa, joka yhdistää Martinlaakson junaradan päärataan. Radan rakennuttaja Liikennevirasto havaitsi vuonna
2010 Kehäradan tunnelityömaalla bakteerikasvustoa, joka mahdollisesti olisi johtunut
lentokoneiden jäänpoistotoiminnasta
vuosikymmenten aikana. Vuoden 2011 lopulla virasto ilmoitti päättäneensä tekniset
ratkaisut ongelman poistamiseksi. Omalta
osaltaan Finavia on ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan selvittänyt jäänestoaineiden levinneisyyttä lentoasema-alueella.
Tutkimukset edelleen jatkuvat.
Vuosittaisessa Ympäristöraportissa
esitetään tarkemmin ympäristönsuojelun
tapahtumia sekä ympäristötunnusluvut
lentoasemittain.
RAHOITUS JA KASSAVIRTA
Kertomusvuonna konsernin tulorahoitus
riitti kattamaan myös investointimenot.
Maksuvalmius säilyi hyvänä. Nettovelkaantumisaste laski ja oli 62,6 prosenttia (74,1).
Vuoden aikana ei nostettu uutta lainaa.
Liiketoiminnan kassavirran hyvä kehitys
mahdollisti ylimääräisen lainanlyhennyksen. Lisäksi lainojen määrää vähensi
IP-Kiinteistöt Oy:n siirtyminen vastuineen
pois konsernista. Korollisten lainojen määrä
laski vuoden aikana ja oli vuoden lopussa
248,5 miljoona euroa (295,2). Lainasalkun
suojausastetta nostettiin suotuisan korkokehityksen myötä, millä saatiin edelleen
stabiloitua konsernin vieraan pääoman
rahoituskuluja. Vuoden 2011 lopussa
konsernin lainojen suojausaste oli 89,6 prosenttia. Suojaavien koronvaihtosopimusten
vaikutus on huomioitu lainojen keskikorkoa
laskettaessa. Konsernin korollisten lainojen
keskikorko oli vuoden lopussa 1,93 prosenttia. Korollisten lainojen keskimaturiteetti oli
11,5 vuotta. Kaikilla emoyhtiön pitkäaikaisilla lainoilla on edelleen voimassa valtion
takaus.
Kehäradan rahoitusosuuden hoitamista varten konsernilla on EIB:n antama 45
miljoonan euron lainapäätös. Lainaa ei ole
vielä nostettu. Lainan vakuutena on yhtiön
rahoituskovenantit.
Konsernin tytäryhtiöt eivät ottaneet
uutta lainaa rahoitusmarkkinoilta vuoden aikana. Emoyhtiön tytäryhtiöilleen antamien
omavelkaisten takausten määrä väheni
vuoden 2011 aikana. Emoyhtiöllä on tytäryhtiölleen annettua pääomalainan ehtoista
rahoitusta 4,2 miljoonaa euroa.
Konsernin leasing-vastuiden määrä kasvoi 54,4 miljoonasta eurosta 65,5 miljoonan
euroon.
Kertomusvuoden aikana konsernin liiketoiminnan kassavirta ennen investointeja
vahvistui ja oli 68,4 miljoonaa euroa (60,5).
Kassavirta investointien jälkeen oli 34,3
miljoonaa euroa (29,4). Avaavassa taseessa
kassavarat olivat 54,1 miljoonaa euroa ja
vuoden lopussa 50,4 miljoonaa euroa.
Kassavaroja vahvistivat omaisuuden
myynti sekä liiketoiminnan kasvu. Kassavarojen talletus- ja sijoitustoiminnan
nettovaikutus vuonna 2011 oli 0,8 miljoonaa
euroa. Kaikki kassasijoitukset on tilinpäätöksessä arvostettu hankintahintaan tai sitä
alempaan todennäköiseen luovutushintaan
tulosvaikutteisesti.
Konsernin rahoitusriskien hallinnassa on
keskitytty tuloksen, taseen ja kassavirran
vaihtelun vähentämiseen ja pyritty turvaamaan konsernille kilpailukykyinen rahoitus
muuttuvilla markkinoilla.
Riskikeskittymät kuten korko-, vastapuoli- ja likviditeettiriskit on pyritty tunnistamaan ja suojaamaan tarkoituksenmukaisesti.
OSAKEPÄÄOMA JA OMISTUS
Finavia Oyj:n osakkeet omistaa Suomen
valtio. Omistajaohjauksen vastuuministeriö
on Liikenne- ja viestintäministeriö. Yhtiön
osakepääoma koostuu 7 400 000 samanarvoisesta osakkeesta. Yhtiön hallussa
ei ole omia osakkeita. Yhtiö ei ole tehnyt
osakeanteja eikä laskenut liikkeelle optioita
tai muita osakkeisiin oikeuttavia oikeuksia.
Yhtiön hallituksella ei ole voimassa olevia
valtuuksia osakeanteihin tai optio-oikeuksien liikkeellelaskemiseen.
HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT
Kertomusvuoden alusta lukien 29.6.2011
asti yhtiön hallituksen puheenjohtajana
toimi vuorineuvos Seppo Paatelainen ja
jäseninä olivat varatuomari Pirkko Juntti,
hallitusneuvos Rita Linna, johtaja Erja Takala
sekä logistiikkajohtaja Antti Vehviläinen.
Henkilöstön edustajana hallituksessa oli
Pauli Manninen. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Antti Vehviläisen.
Finavia Oyj:n varsinainen yhtiökokous
pidettiin 29.6.2011 ja yhtiökokous valitsi
hallituksen puheenjohtajaksi kauppaneuvos
Soili Suonojan. Hallituksen jäseniksi valittiin
varatuomari Pirkko Juntti, hallitusneuvos
Rita Linna, lakiasiainjohtaja Harri Pynnä,
logistiikkajohtaja Antti Vehviläinen ja henkilöstöstä valittuna Pauli Manninen. Hallitus
valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi
Antti Vehviläisen. Hallituksen kokouksista ja
valiokunnista on lisätietoa vuosikertomuksessa sivuilla 65−67.
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin Ernst &
Young Oy, KHT-yhteisö. Päävastuullisena
tilintarkastajana toimii KTH, JHTT Tiina Lind.
Yhtiön toimitusjohtajana toimi 22.8.2011
asti varatuomari Samuli Haapasalo. Väliaikaisena toimitusjohtajana 23.8. alkaen
toimi Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja
Juha-Pekka Pystynen. Hallitus nimitti marraskuussa yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi
FM Kari Savolaisen. Hän aloitti yhtiön toimitusjohtajana 16.1.2012.
HENKILÖSTÖ
Finavia-konsernissa oli vuoden lopussa
työsuhteessa 3 001 (2 938) henkilöä. Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä oli
2 267 (2 407).
Emoyhtiössä oli vuoden lopussa
1 808 (1 827) henkilöä. Emoyhtiössä keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden aikana
oli 1 639 (1 680).
Konsernilla ei ole työntekijöitä ulkomailla.
Kertomusvuoden aikana maksetut palkat
ja palkkiot olivat 117 894 431 euroa
(104 855 127)
Vuoden 2011 tulokseen on kirjattu 2,3
miljoonan euron kuluvaraus voittopalkkion
maksamiseksi henkilöstörahastoon. Vuodelta 2010 voittopalkkiota ei kertynyt.
Henkilöstöasioista kerrotaan tarkemmin
vuosikertomuksessa sivuilla 58−59.
TILIKAUDEN JÄLKEISET
TAPAHTUMAT
Kari Savolainen aloitti yhtiön toimitusjohtajana 16.1.2012.
VUODEN 2012 NÄKYMÄT
Finavia odottaa vuoden ensimmäisen
neljänneksen olevan matkustajamäärän
kehityksen suhteen positiivinen. Ennusteen
taustalla on vuoden 2011 aikana aloitetut
uudet reitit ja uusien lentoyhtiöiden mukanaan tuoma tarjonta. Toisen kvartaalin
aikana näkymien arvioidaan heikkenevän
ja Finavia ennakoi kasvun hiipuvan. Koko
vuoden matkustajamäärän ennakoidaan
olevan noin vuoden 2011 tasolla.
Yhtiö on viimeisten vuosien aikana
keskittynyt toimintansa tehostamiseen
ja investointitaso on sopeutettu operatiivisen kassavirran mukaan. Vuonna 2012
kulukehitystä seurataan edelleen erityisen
tarkasti ja investointitaso tullaan pitämään
maltillisena.
Edellyttäen, että Suomen lentoliikennemarkkinassa ei tapahdu olennaisia muutoksia ja että maailman talouden epävarmuus
ei romahduta lentoliikenteen kysyntää yhtiö
ennakoi, että vuoden 2012 operatiivinen tulos tulee olemaan lähellä vuoden 2011 tasoa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että
• vuoden 2011 tappio kirjataan yhtiön voittovarojen tilille. Kirjauksen jälkeen yhtiöllä
on kertyneitä voittovaroja
8 317 326,00 euroa.
• yhtiö ei maksa osinkoa vuoden 2011
tuloksesta.
• yhtiö jakaa osakkeenomistajalle varoja
osakeyhtiölain 13 luvun 1 §:n mukaisena
varojen jakamisena vapaan oman pääoman rahastosta siten, että Finavia Oyj:n
omistamat säähavaintopalvelujärjestelmä siirretään Suomen valtiolle liikenne- ja
viestintäministeriön hallintaan 1.6.2012
tilinpäätöksen mukaisesta käyvästä
arvostaan 187 105 euroa sen mukaisesti,
mitä osakeyhtiölain 13 luvussa säädetään
varojen jakamisen edellytyksistä, jaon
määrästä ja jaettavista varoista; sekä
• yhtiö varautuu jakamaan myöhemmin
yhtiökokouksessa päätettävällä tavalla
varoja enintään 6 miljoonaa euroa vapaan pääoman rahastosta siten, että
Finavia Oyj:n omistamat säähavaintolaitteet, -ohjelmistot ja niihin liittyvät sopimukset sekä muut oikeudet siirretään
Suomen valtiolle liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan erikseen päätettävänä ajankohtana.
HALLITUKSEN VOITONJAKOESITYS
Emoyhtiön tulos vuodelta 2011 oli tappiollinen 10 155 314,26 euroa.
81
tilinpäätös tuloslaskelma
TULOSLASKELMA 1.1.2011 - 31.12.2011
1 000 €
KONSERNI 2011
KONSERNI 2010
FINAVIA OYJ 2011
FINAVIA OYJ 2010
364 003
318 047
317 895
282 458
12 308
23 434
4 994
18 700
42 019
35 666
39 038
33 517
-36
-414
215
-402
Ulkopuoliset palvelut
48 109
46 041
58 601
56 911
MATERIAALIT JA PALVELUT
90 092
81 293
97 855
90 026
117 894
104 855
88 329
84 135
Eläkekulut
21 471
18 521
16 479
14 667
Muut henkilösivukulut
6 474
5 784
4 859
4 524
145 839
129 160
109 667
103 326
Rakennukset ja rakennelmat
18 446
14 789
15 478
11 981
Koneet ja kalusto
11 993
11 695
11 223
10 902
Muut aineelliset hyödykkeet
10 146
10 094
9 422
8 871
560
311
539
297
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
MATERIAALIT JA PALVELUT
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana
Varastojen lisäys(-)/vähennys(+)
HENKILÖSTÖKULUT
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ
POISTOT JA ARVONALENTUMISET
Suunnitelman mukaiset
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Konserniliikearvon poisto
9
3
4 275
565
45 430
37 454
36 665
32 051
62 113
51 871
56 084
46 358
32 837
41 703
22 619
29 397
-313
-7
1 795
2 063
2 027
161
70
161
70
Korkokulut ja muut rahoituskulut
-7 088
-7 512
-4 960
-4 904
-5 446
-5 381
-2 772
-864
VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
27 392
36 322
19 847
28 533
POISTOT
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
LIIKEVOITTO
RAHOITUSTUOTOT JA KULUT
Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta)
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Arvonalentumiset pysyv.vastaav.sijoit.
SATUNNAISET KULUT
VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
5
-22 500
4 892
2005
1 965
-22 500
36 322
-2 653
28 533
-8 512
-11 549
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Tuloverot
Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot
Laskennalliset verot
TILIKAUDEN VOITTO
82
-2 631
-2 140
894
2 265
1 009
1 493
-4
3 154
36 447
-10 155
18 473
tilinpäätös tASE
TASE 31.12.2011
1 000 €
KONSERNI 2011
KONSERNI 2010
FINAVIA OYJ 2011
FINAVIA OYJ 2010
Aineettomat oikeudet
2 383
2 401
2 336
2 339
Muut pitkävaikutteiset menot
1 454
5
160
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo
Konserniliikearvo
4 275
3 837
6 681
2 495
2 339
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
46 816
46 901
43 998
43 895
308 330
310 321
218 555
220 710
Koneet ja kalusto
72 060
78 493
67 786
72 878
Muut aineelliset hyödykkeet
150 131
158 419
149 956
145 784
Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat
19 934
21 949
19 432
14 488
597 272
616 084
499 727
497 755
1 137
1 331
9 323
20 424
Sijoitukset
Osuudet osakkuusyrityksissä
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Osakkeet ja osuudet
Muut sijoitukset
344
342
336
334
1 479
1 674
9 657
20 760
Aineet ja tarvikkeet
3 103
2 509
2 658
2 337
Valmiit tuotteet/tavarat
1 804
2 355
1 747
2 277
4 907
4 864
4 406
4 614
15 770
13 700
4 795
4 224
4 795
4 224
15 770
13 700
32 323
30 736
27 145
24 167
1 130
2 670
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Laskennallinen verosaaminen
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Laskennalliset verosaamiset
2 503
1 493
2 503
1 493
Muut saamiset
5 254
7 346
5 249
6 862
Siirtosaamiset
10 828
6 294
10 534
5 601
50 908
45 869
46 560
40 793
Muut arvopaperit
29 050
40 799
29 050
40 799
Rahat ja pankkisaamiset
21 333
13 337
13 687
4 443
713 581
733 533
621 353
625 203
Rahoitusarvopaperit
83
tilinpäätös tase
TASE 31.12.2011
1 000 €
KONSERNI 2011
KONSERNI 2010
FINAVIA OYJ 2011
FINAVIA OYJ 2010
185 000
185 000
185 000
185 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
92 229
102 689
92 229
102 689
Edellisten tilikausien voitto
36 072
1 126
18 473
0
3 154
36 447
-10 155
18 473
316 455
325 262
285 547
306 162
20 137
11 549
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Muut rahastot:
Tilikauden voitto
VÄHEMMISTÖOSUUS
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
19 571
11 905
19 571
11 905
232 626
275 850
172 005
198 168
21 060
35 061
21 060
35 060
7 150
5 218
260 837
316 129
193 065
233 228
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Laskennallinen verovelka
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
15 906
19 350
12 413
11 310
Saadut ennakot
1 204
936
514
430
Ostovelat
19 517
16 731
17 720
13 862
1 719
1 560
Velat saman konsernin yrityksille
84
Muut velat
11 675
8 480
9 956
7 108
Siirtovelat
68 416
34 740
60 712
28 088
116 718
80 237
103 034
62 358
713 581
733 533
621 353
625 203
tilinpäätös rahoituslaskelma
rahoituslaskelma
1 000 €
KONSERNI 2011
KONSERNI 2010
FINAVIA OYJ 2011
FINAVIA OYJ 2010
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut
365 167
320 907
319 275
285 648
-283 386
-253 214
-252 546
-230 588
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
81 781
67 692
66 730
55 060
Maksetut korot ja rahoituskulut
-6 351
-6 797
-3 898
-4 084
457
558
677
Maksut liiketoiminnan kuluista
Saadut korot liiketoiminnasta
Saadut osingot
Muut rahoituserät liiketoiminnasta
Maksetut välittömät verot
5
427
2 005
107
592
107
593
-7 564
-1 591
-4 420
7
Rahavirta ennen satunnaisia eriä
68 430
60 459
59 197
54 009
Liiketoiminnan rahavirta
68 430
60 459
59 197
54 009
-43 169
-51 627
-34 182
-43 229
9 142
20 889
1 669
17 338
-78
-3 642
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
Ostetut tytäryhtiöosakkeet
Myydyt tytäryhtiöosakkeet
Luovutustulot muista sijoituksista
2
1 401
Myönnetyt lainat tytäryhtiöille
Lainasaamisten takaisinmaksut
Investointien rahavirta
-1 915
1 877
6 771
2
1
-2 570
-14 200
500
-34 105
-31 102
-34 582
-35 234
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
403
-3 555
-940
-31 704
-16 293
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Maksettu voitontuloutus/pääomanpalautus
Rahoituksen rahavirta
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat 1.1.
-35 260
Rahavarat 31.12.
-22 830
-11 310
-6 000
-27 355
-17 310
-934
6 527
-2 739
1 465
54 137
48 954
45 242
43 777
5
235
-2 819
-1 350
50 383
54 137
42 738
45 242
-934
6 532
-2 739
1 465
Ostettujen ja fuusioitujen yhtiöiden rahavarat
Myytyjen tytäryhtiöiden rahavarat
-27 355
-6 000
85
tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot
tilinpäätöksen liitetiedot
FINAVIA OYJ
y-tunnus 2302570-2
Vantaa
1. Konsernitilinpäätösperiaatteet
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki
konserniyhtiöt.
Osakkuusyritys Taxi Point Oy on jätetty
huomioimatta sen epäoleellisen vaikutuksen takia konsernin omaan pääomaan.
Vuosien 2010-2011 aikana konsernirakenteessa tapahtui paljon muutoksia:
• 1.1.2010 Finavian Vantaan energia-liiketoiminta myytiin Vantaan Energialle
• kesäkuussa 2010 tehtyjen osakevaihtojen
seurauksena Finavia Oyj:n omistus Koyj
Lentäjäntie 1:ssä väheni 37,1%:iin ja omistus Koyj Lentäjäntie 3:ssa nousi 100%:iin.
Konsernissa ei siis enää ole vähemmistöosuuksia.
• joulukuussa 2010 Koyj Lentäjäntie 3
sulautui Lentoasemakiinteistöt Oyj:hin
(LAK).
• kesäkuussa 2010 Airpro Oy osti RTG
Ground Handling Oy:n koko osakekannan.
• syyskuussa 2010 Koy Lentokentän palvelutalo sulautui Lentoasemakiinteistöt
Oyj:hin.
• joulukuussa 2010 Koy Turun lentorahti
jakautui ja yhtiön omistamat rahtiterminaalit sulautuivat LAK:iin. Jakautumisessa
syntynyt Turun lentoaseman kunnossapitokeskus Oy jäi Finavian tytäryhtiöksi ja se
fuusioitiin emoyhtiöön 30.6.2011.
• IP-Kiinteistöt Oy:n omistus siirtyi konsernin ulkopuolelle 1.9.2011.
• uuden, vuonna 2010 perustetun tytäryhtiön Skyhow Oy:n toiminta käynnistyi
alkuvuodesta 2011, mutta jo vuoden
lopulla toiminta päätettiin ajaa alas.
Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvista
yrityksistä annetaan liitetietojen kohdassa
12. Konserniyritykset.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat,
sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu.
Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu
hankintamenomenetelmällä.
Tilinpäätössiirroista laskettu verovelka
on esitetty omana eränään.
Tilinpäätöstä laadittaessa
noudatetut arvostusperiaatteet
Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään
hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu konsernissa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuuden
taloudellisen pitoajan perusteella.
Rahoitusomaisuusarvopaperihin sisältyvät arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan.
Vaihto-omaisuuden hankintameno on
arvostettu keskihinnoin.
Tuloslaskelman liitetiedot
Taulukoissa luvut ovat tuhansina euroina,
ellei toisin ole mainittu.
2. Liikevaihdon ja liiketuloksen jakautuminen, milj. euroa
Liikevaihto
2011
Liikevaihto
2010
Liiketulos
2011
Liiketulos
2010
Lentoasema (Airport)
253,1
224,0
62,3
62,1
Lennonvarmistus
60,8
54,6
-4,6
-8,6
Kiinteistöliiketoiminta
16,8
14,0
12,4
6,6
Airpro-alakonserni
53,6
42,4
-0,5
3,5
4,0
3,9
-35,1
-24,4
Konsernin liikevaihto ja liiketulos jakautuu
liiketoiminnoittain seuraavasti:
Muu toiminta
Eliminoinnit
86
-24,3
-20,8
-1,7
2,5
364,0
318,0
32,8
41,7
3. Liiketoiminnan muut tuotot
konserni
2011
konserni
2010
Energia-liiketoiminnan myynti
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
0
8,390
0
8 390
8 642
4 261
1 541
757
Asuntojen myyntivoitot
0
1 929
0
1 929
Muun käyttöomaisuuden myyntivoitot
31
331
39
336
Tytätyhtiö- ja osakkuusyhtiöiden myyntivoitot
0
701
0
2 494
98
2 978
0
0
Maa-alueiden myyntivoitot
Konsernirakenteen muutoksista
aiheutuneet sisäisten katteiden ja
konsernioikaisujen tuloutukset
Lisäeläkemaksun tuloutus *)
Metsätuotot ja maa-aluetuotot
Pakollisen varauksen purku/
Eurocontrollin kattamaton eläkevastuu
Muut tuotot
0
3 998
0
3 998
651
595
651
595
2 535
0
2,535
0
350
251
227
202
12 308
23 434
4 994
18 700
*) Finavian yhtiöittämisen yhteydessä yhtiö otti henkilöstölleen lisäeläkevakuutuksen. Summaksi arvioitiin 35
milj. euroa, mikä huomioitiin yhtiön avaavassa taseessa ja omassa pääomassa. Laskennan tuloksena lopulliseksi lisäeläkkeen kertamaksuksi 1.1.2010 määräytyi n. 31 milj. euroa. Erotus 4 milj. euroa on kirjattu Liiketoiminnan
muihin tuottoihin.
4. Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja sijainen
Hallituksen jäsenet
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
1 348
518
785
298
138
91
137
91
5. Finavia-konsernin palveluksessa oleva henkilökunta
konserni
2011
konserni
2010
Henkilöstö keskimäärin (htv)
2 267
Henkilöstö vuoden lopussa
3 001
vakinaisia
määräaikaisia
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
2 407
1 639
1 680
2 938
1 808
1 827
2 214
2 195
1 479
1 521
787
743
329
306
Määräaikaisessa henkilökunnassa ovat mukana myös tarvittaessa töihin kutsuttavat, sekä emoyhtiössä että
konsernissa.
6. Tilintarkastajan palkkiot
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
21
0
18
0
Todistukset ja lausunnot
2
0
2
0
Veroneuvonta
0
0
0
0
Muut palvelut
4
57
2
57
Ernst & Young Oy
Tilintarkastuspalkkiot
87
tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot
7. Pakollisen varauksen muutos tuloslaskelmassa
konserni
2011
Liiketoiminnan muut tuotot
Liiketoiminnan muut kulut
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
2 535
0
2 535
0
-10 655
-9 370
-10 655
-9 370
Suurimpana eränä pakollisissa varauksissa ovat lentoasemien ympäristölupiin liittyvät varaukset. Vuonna 2011
on lisäksi varattu 5 milj. euroa kiitoteiden turva-alueiden laajentamiseen. Näiden varausten muutos on tuloslaskelman erässä Liiketoiminnan muut kulut.
Eurocontrollin kattamattomasta eläkevastuusta on varattu vuonna 2004 Ilmailulaitoksen osuus 3,8 milj. euroa,
joka maksetaan tulevina vuosina Eurocontrollin eläkesäätiölle (eläkesäätiö perustettu 1.1.2005). Vuosina
2005-2009 maksettujen erien jälkeen varausta on jäljellä 2,5 milj. euroa 31.12.2010, mikä purettiin vuonna 2011.
Finavian yhtiöittämisen myötä Eurocontrollin jäsenmaksun maksuvelvoite siirtyi valtiolle. Varauksen purku on
esitetty erässä Liiketoiminnan muut tuotot.
8. Rahoitustuotot ja -kulut
Osuus osakkuusyritysten tappiosta
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
-313
-7
0
5
0
2 000
0
5
326
41
1 795
2 063
1 700
1 924
161
70
161
70
Osinkotuotot
Saman kornsernin yrityksiltä
Muilta
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman kornsernin yrityksiltä
Muilta
Sijoitusten arvonalentumiset
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille
Rahoitustuotot ja -kulut
yhteensä
-7 088
-7 512
-4 960
-4 904
-5 446
-5 381
-2 772
-864
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
-22 500
0
-22 500
0
9. satunnaiset kulut
Finavia Oyj joutuu korvaamaan
Kehäradan rakentamiskulujen ylittymisestä 22,5 milj. euroa Liikennevirastolle.
88
Taseen liitetiedot
10. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot
Vuotta
Pitoajat ovat seuraavat:
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Konserniliikearvo
5
Tasapoisto
5 - 20
Tasapoisto
5
Tasapoisto
10 - 40
Tasapoisto
3 - 15
Tasapoisto
10 - 40
Tasapoisto
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Maarakenteet
Rakennuksiin on kohdistettu liikearvoa 1 448 639,61 euroa, mikä tullaan poistamaan 28 vuodessa.
Poistoaika on sama kuin fuusioidun Koyj Lentäjäntie 3:n rakennuksen jäljellä oleva poistoaika.
muutokset tase-erissä:
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.
11 719
10 939
11 632
10 921
+ Siirrot erien välillä
538
1 595
536
1 526
- Vähennykset tilikaudella
-57
-816
-48
-815
Hankintameno 31.12.
12 199
11 719
12 120
11 632
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
-9 318
-9 823
-9 294
-9 811
57
816
48
815
-555
-310
-539
-297
- Kertyneet sumu-poistot 31.12.
-9 816
-9 318
-9 784
-9 294
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 383
2 401
2 336
2 339
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden poistot
Muut pitkävaikutteiset menot ja liikearvo
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset
- Vähennykset tilikaudella
341
608
335
608
1 463
6
163
0
-273
-341
-273
-335
Hankintameno 31.12.
1 463
341
163
335
Kertyneet poistot 1.1.
-336
-608
-335
-608
Vähennysten kertyneet poistot
341
273
335
273
Tilikauden poistot
-14
-2
-3
0
-9
-336
-3
-335
1 454
5
160
0
4 840
0
+ Lisäykset tilikaudella
0
4 840
- Vähennykset tilikaudella
0
0
Hankintameno 31.12.
4 840
4 840
Kertyneet poistot 1.1.
-565
0
- Kertyneet sumu-poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Konserniliikearvo
Hankintameno 1.1.
Vähennysten kertyneet poistot
0
0
Tilikauden poistot
-4 275
-565
- Kertyneet sumu-poistot 31.12.
-4 840
-565
0
4 275
Kirjanpitoarvo 31.12.
89
tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot
muutokset tase-erissä:
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
43 672
43 448
43 165
42 606
87
652
87
652
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset tilikaudella
- Vähennykset tilikaudella
Hankintameno 31.12.
-172
-428
-46
-93
43 587
43 672
43 206
43 165
3 230
2 253
730
638
154
1 701
104
92
Kiinteistöjen liittymismaksut
Hankintameno 1.1.
+ Siirrot erien välillä
- Vähennykset tilikaudella
Hankintameno 31.12.
Maa- ja vesialueet yhteensä
-155
-723
-42
0
3 229
3 230
792
730
46 816
46 901
43 998
43 895
638 854
644 287
517 449
493 565
0
1 442
0
0
23 003
31 785
13 323
28 544
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset tilikaudella
+ Siirrot erien välillä
- Vähennykset tilikaudella
-38 132
-38 659
-13 233
-4 661
623 726
638 854
517 539
517 449
-328 533
-328 780
-296 739
-288 893
31 614
15 036
13 233
4 135
-18 476
-14 789
-15 478
-11 981
- Kertyneet sumu-poistot 31.12.
-315 395
-328 533
-298 984
-296 739
Kirjanpitoarvo 31.12.
308 330
310 321
218 555
220 710
401 833
414 352
390 515
398 388
7 125
7 249
6 131
6 178
-20 818
-19 768
-17 177
-14 051
Hankintameno 31.12.
Kertyneet sumu-poistot 1.1.
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden poistot
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
+ Siirrot erien välillä
- Vähennykset tilikaudella
Hankintameno 31.12.
388 140
401 833
379 469
390 515
Kertyneet poistot 1.1.
-323 340
-325 702
-317 637
-315 823
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden poistot
- Kertyneet sumu-poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
19 263
14 057
17 177
9 088
-12 003
-11 695
-11 223
-10 902
-316 080
-323 340
-311 683
-317 637
72 060
78 493
67 786
72 878
448 866
448 971
419 884
419 441
Maarakenteet
Hankintameno 1.1.
+ Siirrot erien välillä
13 324
8 139
13 594
8 178
-28 515
-8 243
0
-7 736
Hankintameno 31.12.
433 675
448 866
433 477
419 884
Kertyneet poistot 1.1.
-290 447
-285 516
-274 099
-270 170
17 069
5 147
0
4 924
- Vähennykset tilikaudella
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden poistot
-10 166
-10 078
-9 422
-8 854
-283 544
-290 447
-283 521
-274 099
150 131
158 419
149 956
145 784
Hankintameno 1.1.
21 949
21 405
14 488
19 015
+ Lisäykset tilikaudella
39 844
51 151
39 465
39 992
- Kertyneet sumu-poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
- vähennykset
- Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.
90
-1 166
-139
-834
0
-40 693
-50 468
-33 688
-44 519
19 934
21 949
19 432
14 488
muutokset tase-erissä:
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
1 674
353
20 759
23 122
78
1 322
0
2 118
Osakkeet ja osuudet (tytäryhtiöt ja muut osakkeet )
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset tilikaudella
- Vähennykset tilikaudella
-274
-1
-11 102
-4 481
Hankintameno 31.12.
1 479
1 674
9 657
20 759
Hankintameno 1.1.
0
1 400
0
0
+ Lisäykset tilikaudella
0
0
0
0
- Vähennykset tilikaudella
0
-1 400
0
0
Hankintameno 31.12.
0
0
0
0
1 576 978
1 588 016
1 418 957
1 408 304
41 472
59 413
39 715
42 762
3 452
0
0
0
-89 630
-70 451
-42 816
-32 109
Muut pysyvien vastaavien sijoitukset
YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset tilikaudella
Siirrot erien välillä
- Vähennykset tilikaudella
Hankintameno 31.12.
1 532 273
1 576 978
1 415 856
1 418 957
Kertyneet poistot 1.1.
-952 538
-950 430
-898 104
-885 305
Vähennysten kertyneet poistot
68 344
35 330
30 792
19 235
-45 490
-37 438
-36 665
-32 034
-929 684
-952 538
-903 977
-898 104
602 588
624 440
511 879
520 853
Osakkeet /
konserniyhtiöt
Osakkeet /
osakkuusyhtiöt
muut
osakkeet
ja osuudet
muut
sijoitukset
1 331
344
0
Tilikauden poistot
- Kertyneet sumu-poistot 31.12
Kirjanpitoarvo 31.12.
11. Muut osakkeet ja osuudet
Konserni
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset tilikaudella
78
0
0
-272
-2
0
1 137
342
0
20 424
336
0
0
0
0
- Vähennykset tilikaudella
-11 101
-2
0
Hankintameno 31.12.
9 323
334
0
- Vähennykset tilikaudella
Hankintameno 31.12.
0
Emoyhtiö
Hankintameno 1.1.
+ Lisäykset tilikaudella
0
12. konserniyritykset
konsernin
omistusosuus-%
emoyhtiön
omistusosuus-%
Airpro Oy, Vantaa
100,0
100,0
RTG Ground Handling Oy, Vantaa
100,0
0,0
Lentoasemakiinteistöt Oyj, Vantaa
100,0
100,0
Skyhow Oy, Vantaa
100,0
100,0
Happy Landings Finland Oy, Vantaa
100,0
100,0
Safranum Oy, Vantaa
100,0
0,0
91
tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot
oma pääoma
31.12.2011 euroina
liikevaihto
euroina
tilikauden voitto/
tappio euroina
16 361 619,69
8 793 370,65
40 501 298,48
2 674 320,28
3 750 161,11
-4 239 666,98
14 054 171,34
147 312,30
107 263 182,15
18 118 872,92
14 517 100,09
4 601 463,43
1 495 462,53
52 120,45
22 800,00
49 620,45
Happy Landings Finland Oy, Vantaa
2 500,00
2 500,00
Safranum Oy, Vantaa
2 500,00
2 500,00
konsernin
omistusosuus-%
emoyhtiön
omistusosuus-%
oma pääoma
31.12.2011 euroina
tilikauden voitto/
tappio euroina
37,1
0,0
7 086 003,07
-733 902,47
25,0
0,0
670 556,90
237 753,32
taseen loppusumma euroina
Airpro Oy, Vantaa
RTG Ground Handling Oy, Vantaa
Lentoasemakiinteistöt Oyj, Vantaa
Skyhow Oy, Vantaa
Osuudet osakkuusyrityksissä
Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1, Vantaa
Taxi Point Oy, Vantaa
13. Laskennalliset verosaamiset
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
4 795
4 224
0
0
2 503
1 493
2 503
1 493
Pitkäaikaiset
Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista
Lyhytaikaiset
Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista
Finavian yhtiöittämiseen liittyvä lisäeläkejärjestely on verottajan ennakkotiedon mukaan vähennyskelpoinen.
Lisäeläkemaksu kirjattiin suoraan yhtiön aloittavaan taseeseen, joten sillä ei ole tulosvaikutusta, mutta Finavian
verotettava tulos vuodelta 2010 on negatiivinen. Tästä johtuen tilinpäätöksessä on kirjattu laskennallista
verosaatavaa vuonna 2010. Samoin vuoden 2011 negatiivisesta verotettavasta tuloksesta on kirjattu laskennallinen verosaatava. Finavian pakollisista varauksista (suurimpana ympäristövaraukset) on kirjattu konsernissa
verosaatava.
14. saamiset saman konsernin tytäryhtiöiltä
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
516
2 125
Lainasaamiset
16 270
14 200
Siirtosaamiset
114
44
16 900
16 369
Myyntisaamiset
Tilikauden lopussa
Lainasaamisissa on mukana 4,2 milj.euron pääomalaina konsernin tytäryhtiölle RTG Ground Handling Oy:lle.
Lainasta perittävä korko on 10 vuoden euro swap-korko, joka tarkistetaan lyhennystä edeltävänä päivänä.
Marginaalia ei peritä. Lainapääomalle ei kerry korkoa niiltä tilikausilta, joilta vahvistettava tilinpäätös ei osoita
voitonjakokelpoisia varoja. Lainan pääoma ja korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa tai konkurssissa vain
kaikkia muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Pääoma saadaan palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin,
kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi
päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääoman tai koron maksamisesta Finavia tai tytäryhtiö eivät anna vakuutta.
92
15. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
Vuokrasaamiset
2 808
2 098
2 799
2 073
Ulkopuolisten rahoittajien (ELYkeskukset, EU, kunnat) rahoitusosuus
investointeihin
1 849
2 451
1 849
2 451
659
801
383
380
Työterveyshuollon saamiset (KELA)
Verosaatava (EVL)
4 420
Muut
1 092
10 828
Tilikauden lopussa
4 420
0
942
1 083
696
6 291
10 534
5 600
16. Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
Tilikauden alussa
185 000
185 000
185 000
185 000
Tilikauden lopussa
185 000
185 000
185 000
185 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto
102 689
102 689
102 689
102 689
+ lisäykset/- vähennykset
-10 460
0
-10 460
0
Tilikauden lopussa
92 229
102 689
92 229
102 689
Edell. tilikausien voitto / tappio
37 573
960
18 473
Edellisen tilikauden kirjauksen oikaisu laskennallisen verosaamisen purkaminen
-1 788
0
0
Osakepääoma
Poistoerosta omaan pääomaan kirjattu
osuus muuttui verokannan muutoksen
takia
Vähemmistöosuuden purkautuminen
2010
Tilikauden voitto (+) tappio (-)
Oma pääoma yhteensä
286
0
166
0
0
36 071
1 126
18 473
0
3 154
36 447
-10 155
18 473
316 455
325 262
285 547
306 162
IP-Kiinteistöt Oy:n osakekanta siirrettiin tase-siirtona LVM:lle, mikä pienensi Finavia Oyj:n sijoitettua vapaata
omaa pääomaa 10 454 000 euroa. Turun lentoaseman kunnossapitokeskus Oy:n fuusio pienensi omaa
pääomaa 5 633,13 euroa.
Poistoerosta on kirjattu konsernin omaan pääomaan 22 033 824 euroa ( 14 851 600 euroa vuonna 2010).
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma:
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Voittovarat
92 229
102 689
8 318
18 473
100 547
121 162
93
tilinpäätös tilinpäätöksen liitetiedot
17. varaukset
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
19 571
11 905
19 571
11 905
Pakolliset varaukset
Suurimmat erät pakollisissa varauksissa 31.12.2011:
Eri lentoasemilla vireillä oleviin ympäristölupaprosesseihin liittyy ympäristövaraus 14,6 milj. euroa (9,4 milj. euroa vuonna 2010). EASA:n uusien ilmailumääräysten mukaisten kiitoteiden turva-alueiden laajentamista varten
on varattu 5 milj. euroa. Eurocontrollin kattamattomasta eläkevastuusta on varattu vuonna 2004 Ilmailulaitoksen osuus 3,8 milj. euroa, joka maksetaan tulevina vuosina Eurocontrollin eläkesäätiölle (eläkesäätiö perustettu
1.1.2005). Vuosina 2005-2009 maksettujen erien jälkeen varausta on jäljellä 2.5 milj. euroa 31.12.2010, mikä
purettiin vuonna 2011. Finavian yhtiöittämisen myötä Eurocontrollin jäsenmaksun maksuvelvoite siirtyi valtiolle.
18. pitkäaikainen vieras pääoma
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua.
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
159 199
199 568
112 943
136 458
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
Muut velat
21 060
35 060
21 060
35 060
Tilikauden lopussa
21 060
35 060
21 060
35 060
konserni
2011
konserni
2010
7 150
5 218
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
Lainat rahoituslaitoksilta
19. muut pitkäaikaiset velat
20. laskennallinen verovelka
Tilinpäätössiirroista
21. Velat saman konsernin tytäryhtiöille
Ostovelat
479
386
Siirtovelat
1 240
1 174
Tilikauden lopussa
1 719
1 560
22. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
Lomapalkkavelka sos.kuluineen
19 966
19 887
16 409
16 484
Palkkajaksotukset sos.kuluineen
4 305
3 451
3 268
2 810
608
1 323
-164
126
Kehäratahanke (vuoden 2012 osuus)
14 089
3 968
14 089
3 967
Kehäratahankkeeseen liittyvä lisälasku
22 500
0
22 500
0
566
1 079
0
0
6 383
4 835
4 610
4 523
68 416
34 542
60 712
27 910
Korkovelat
Verovelat
Muut
Tilikauden lopussa
94
23. Annetut takaukset, pantit ja vastuut
Summat ovat jäljellä olevien pääoma-arvojen mukaisia.
konserni
2011
konserni
2010
finavia oyj
2011
finavia oyj
2010
50 985
54 717
0
0
0
Tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden velat, joiden vakuudeksi annettu takaus:
Lainat rahoituslaitoksilta
Pankkitilin limiitti
0
1000
0
Yritystodistusohjelma
10 000
10 000
0
0
Annetut takaukset yhteensä
60 985
65 717
60 985
65 717
0
0
1 888
2 006
Muut takaukset tytäryhtiöiden puolesta
Leasingvastuille annettu erityistakaus
Tytäryhtiöiden velat, joiden vakuudeksi annettu pantti (kiinnitys tytäryhtiön rakennukseen)
Lainat rahoituslaitoksilta
Pantit omasta puolesta yhteensä
39 797
32 500
36 000
36 000
0
5 373
Seuraavien lainojen vakuudeksi Finavia Oyj ja tytäryhtiöt ovat sopineet rahoittajan
kanssa kovenanteista:
Kiinteistö Oy Turun Lentorahti / Kiinteistö Oy Turun Lentoaseman kunnossapitokeskus
Kovenanteissa tytäryhtiön omavaraisuusaste on sitouduttu säilyttämään sovitulla tasolla. Ilman pankin kirjallista suostumusta velallinen ei saa pantata tai muuten
antaa vakuudeksi omaisuuttaan. Finavia Oyj sitoutuu säilyttämään nykyisen omistusosuutensa tytäryhtiössä.
IP-Kiinteistöt Oy
0
11 845
Kovenanteissa IP-Kiinteistöt Oy on sitoutunut säilyttämään omavaraisuusasteensa sovitulla tasolla ja Finavia Oyj on sitoutunut säilyttämään omistuksensa
IP-Kiinteistöt Oy:ssä.
Muut omasta puolesta annetut vakuudet
Yrityskiinnitykset
Muut vastuusitoumukset
1 200
2 000
0
0
213
460
150
460
Leasingvastuut
Tilikaudella 2012 maksettavat
10 407
9 120
8 589
7 569
Myöhemmin maksettavat
55 071
45 293
51 626
42 465
163 876
175 807
123 238
118 217
Annetut takaukset, pantit ja vastuut yht.
Muut vastuut
Johdannaissopimukset
konserni
finavia oyj
Kohde-etuuden arvo
Käypä arvo
Kohde-etuuden arvo
9 160
-1 321
9 160
-1 321
Koronvaihtosopimukset
325 331
-34 794
293 275
-32 675
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
39 535
-1 079
0
0
Sähkötermiinit
Käypä arvo
Finavia Oyj on suojannut johdannaissopimuksilla (termiineillä) sähkön hankintahintoja. Koronvaihtosopimuksilla ja koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla on suojattu
Finavia-konsernin avointa korkoriskiä hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.
Suomen valtio vastaa kaikista Finavia Oyj:n lainoista. Tytäryhtiöiden lainoilla on emoyhtiön vakuus tai omavelkainen takaus.
95
tilinpäätös Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
allekirjoitukset
Vantaalla 9. päivänä maaliskuuta 2012
Soili SuonojaPirkko Juntti
Hallituksen puheenjohtaja
Rita LinnaPauli Manninen
Harri PynnäAntti Vehviläinen
Kari Savolainen
Toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaalla 14. päivänä maaliskuuta 2012
Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö
Tiina Lind, KHT, JHTT
96
tilinpäätös Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuskertomus
Finavia Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme tilintarkastaneet Finavia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.−31.12.2011.
Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät
tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus
vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja
toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme
ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa
olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin,
josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa
huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan oman
pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 14. maaliskuuta 2012
Ernst & Young Oy
KHT-yhteisö
Tiina Lind
KHT, JHTT
97
tilinpäätös Tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnuslukujen laskentakaavat
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Oman pääoman tuotto, %
Omavaraisuusaste, %
Nettovelkaantumisaste, %
98
Voitto + korkokulut ja muut rahoituskulut
Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat, tilikauden alun ja lopun keskiarvo
Voitto, ylijäämä tai tappio ennen satunnaisia eriä – verot
Oma pääoma + vähemmistöosuus, tilikauden alun ja lopun keskiarvo
Oma pääoma + vähemmistöosuus
Taseen loppusumma − saadut ennakot
Korolliset nettovelat
Oma pääoma
x 100
x 100
x 100
Tokio
Nagoya
Osaka
Soul
Peking
Shanghai
Chongqing
Hongkong
Bangkok
Singapore
Phuket
New Delhi
KIRJAPAINO
Libris Oy
PAPERI
Kannet Edixion 300 g/m2,
Sisus Edixion 140 g/m2
KUVITUKSET
Jussi Kaakinen / Napa Illustrations
VALOKUVAT
Riku Isohella, Finavian kuvapankki
Finavia Oyj
PL 50 (Lentäjäntie 3)
01531 Vantaa
Puhelin 020 708 000
www.finavia.fi