docMuuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt
download 
Report Transcription
Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt
Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt Kehitysyhteistyöohjelma 2011–2014 Fida International Kantelettarenkuja 3 PL 50 00420 Helsinki Puh: +358-9-5660 040 Fax: +358-9-5660 0429 www.fidadevelopment.fi Email: [email protected] Graafinen suunnittelu: Arto Karvonen Painopaikka: Ykkös-Offset Oy, Vaasa Valokuvat: Jukka Harjula Paula Konttinen Maikki Kuittinen Juho Leppänen Minna Mantila Olli Pitkänen Joe Ruuskanen Jani Salokangas Sina Urmas Valmistettu Arjowigginsin toimittamasta paperista, jolle on myönnetty EU:n Ympäristömerkki rek.nro FR/11/003. 1. Fidan kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma 2011 – 2014.............4 2. Fidan kehitysyhteistyöstrategia.................................................14 3. Laatujärjestelmä..................................................................20 4. Valtavirtaistamisteemat Fidan kehitysyhteistyötoiminnoissa....28 5. Ohjelman toteutus kaudella 2011–2014....................................36 6. Tuki-, alue- ja muut ohjelmat.....................................................46 7. Hallinto.....................................................................................56 8. Talousarvio kumppanuussopimukseen kuuluvista hankkeista/ohjelmista....60 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 2.1. 2.2. Sisällysluettelo 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. 4.1. 4.2. 4.3. 4.4. 4.5. 4.6. 5.1. 5.2. 5.3. 6.1. 6.1.1. 6.1.2. 6.1.3. 6.1.4. 6.1.5. 6.1.6. 6.2. 6.3. 6.4. 6.5. 6.6. 6.7. 6.8. 6.9. 6.10. 6.11. 6.12. 7.1. 7.2. 7.3. 7.4. 7.5. Yleistä.......................................................................................................................7 Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet........................................................................8 Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö........................................................................9 Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo kehitysyhteistyötoimijana......................................11 Ohjelman 2011 – 2014 suunnitteluprosessi vuosina 2009 – 2010.............................12 Ohjelman raportointi....................................................................................................12 Uhka- ja riskianalyysit................................................................................................13 Strategian kuvaus........................................................................................................17 Kumppanuuden ja voimaantumisen teoriaa.................................................................18 Laadunvarmistus.....................................................................................................23 Laadunhallinnan kaaviokuva.......................................................................................24 Laadunhallinnan prosessikuvaus................................................................................24 Eettinen ohjeistus........................................................................................................26 Gender.................................................................................................31 Vammaiset henkilöt.....................................................................................................32 HIV ja AIDS.................................................................................................................32 Kulttuuri..............................................................................................................32 Ympäristö ja ilmastonmuutos.....................................................................................35 Rauhanrakentaminen............................................................................................35 Ohjelman tavoitteet.....................................................................................................39 Ohjelman tavoitteiden mittarit.....................................................................................41 Ohjelman painopistealueet..........................................................................................44 Global-tukiohjelma........................................................................................50 Hallinto.............................................................................................................50 Suunnittelu...................................................................................................50 Kehitysviestintä.................................................................................................50 Evaluointi...................................................................................................52 Henkilöapu..............................................................................................53 Kehitysyhteistyön koulutusohjelma............................................................................53 Länsi-Balkanin alueohjelma........................................................................................53 Etelä-Amerikan alueohjelma.......................................................................................53 Itä- ja Keski-Aasian alueohjelma.................................................................................53 Eteläisen Etelä-Aasian alueohjelma............................................................................53 Pohjoisen Etelä-Aasian alueohjelma...........................................................................54 Kaakkois-Aasian alueohjelma.....................................................................................54 Itäisen Afrikan alueohjelma.........................................................................................54 Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueohjelma (MENA).......................................................54 Humanitaarisen avun ohjelma....................................................................................54 Kummilapsityön ohjelma............................................................................................55 EU/ECHO-ohjelma.................................................................................55 Yleistä....................................................................................................59 Henkilöstöhallinto......................................................................................59 Hankkeiden/ohjelmien taloushallinto..........................................................................59 Sopimukset................................................................................................59 Korruption vastainen toiminta.....................................................................................59 Liite 1. Hankkeet ja ohjelmat alueittain........................................................................62 Kehitysyhteistyöohjelma 2011–2014 Yhteistyömaat South East Asia Programme Cambodia China Laos Myanmar Thailand Vietnam Northern South Asia Programme Bangladesh Nepal Pakistan Central And East Asia Programme North Korea Tajikistan Southern South Asia Programme Bhutan India Maldives Sri Lanka Middle East & North Africa Programme Egypt Iraq (Kurdistan) Jordan Morocco Northern Sudan Palestinian Territories West Balkan Programme Albania Bosnia and Herzegovina Kosovo Eastern Africa Programme Congo (DRC) Ethiopia Kenya Tanzania Rwanda Uganda South America Programme Bolivia Colombia Ecuador Paraguay Peru 1. Fidan kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma 2011 – 2014 Fidan kehitysyhteistyöstrategian missiona on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan tapahtuvan vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta niin, että yhteisöt voimaantuvat. 9 1.1 Yleistä Fida International ry:n (jäljempänä Fida) kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma (jäljempänä Ohjelma) kattaa kaikki Fidan kehitysyhteistyötoiminnot (kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, kummilapsityö ja EU/ECHO -rahoituksella tapahtuva toiminta). Ohjelma perustuu Fidan yleiseen ja kehitysyhteistyöstrategiaan. Strategian mukaan Fidan kehitysyhteistyön perustehtävänä on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti ihmisten hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan vaikuttavan omalta osaltaan yhteisöjen ja kumppaneiden voimaantumiseen. Ohjelma muodostuu yhdestä tukiohjelmasta, kahdeksasta alueohjelmasta ja kolmesta muusta ohjelmasta (humanitaarisen avun, kummilapsityön ja EU/ECHO -ohjelma). Humanitaarisella avulla ja kummilapsityöllä on niiden omaa toimintaa täsmentävät linjauspaperinsa, joita ei tässä tuenkäyttösuunnitelmassa esitellä. Ohjelma huomioi Suomen ulkoasiainministeriön (UM) ja Euroopan Unionin (EU) kehityspoliittiset linjaukset, YK:n vuosituhattavoitteet, yhteistyömaiden köyhyydenvähentämisohjelmat sekä Pariisin julistuksen 2005 ja Accran toimintaohjelman 2008 kansalaisjärjestöjä koskevat tavoitteet. Ohjelman toteutuksessa noudatetaan UM:n ohjeistusta Kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuelle. Fidan kehitysyhteistyöstrategian missiona on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan tapahtuvan vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta niin, että yhteisöt voimaantuvat. Tämä on kehitysyhteistyöstrategian visio ja myös Ohjelman välitön tavoite (Programme purpose). Fidan kehitysyhteistyöohjelma antaa oman panoksensa kumppaneiden voimaantumiseen, jonka taas odotetaan vaikuttavan merkittävästi laajamittaisen köyhyyden vähentämiseen sekä tasa-arvon, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien vahvistumiseen. Kumppaneiden hallinnollista ja toiminnallista kapasiteettia vahvistetaan niin, että heidän työnsä köyhissä yhteisöissä tehostuisi ja laajenisi. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa tehtävässä työssä on yhteisöissä painopiste ennaltaehkäisevän terveyden- huollon, elinkeinon harjoittamisen, ruokaturvan ja esi-, perus- ja ammatillisen koulutuksen sekä rauhan rakentamisen edistämisessä. Tasa-arvoa, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia edistetään kouluttamalla yhteistyökumppaneita sosiaaliseen vastuuseen. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä sosiaalisesta vastuusta kumppanit pystyvät edelleen kouluttamaan kylä- ja kaupunkiyhteisöjen väestöä tiedostamaan oikeutensa yhteiskunnassa sekä kehittämään elämänhallintaansa. Oleellisena osana sosiaalisessa vastuussa ovat sukupuolten välisten samanarvoisuuskysymysten (gender) sekä vammaisten henkilöiden ja muiden marginaaliryhmien kuten HIV-positiivisten henkilöiden, oikeuksien ja elinolosuhteiden huomioiminen. Ympäristön ja elämän monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu sekä ympäristöä huomioivan elämäntavan opettaminen ovat tärkeä osa Ohjelmaa. Ohjelma huomioi jatkossa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet, kuten aavikoitumisen ja siitä johtuvan sisäisen ja ulkoisen pakolaisuuden sekä ruokaturvahaasteet. Ympäristöasioita käsitteleviä hankkeita aloitetaan pienessä määrin, mutta pääasiassa ilmastonmuutos- ja ympäristöasiat huomioidaan osana hankkeiden yhteydessä tapahtuvaa koulutusta. Paikallisen kulttuurin huomioiminen ja kunnioittaminen kuuluvat myös olennaisesti Ohjelmaan. Kumppaneiden kulttuurihankkeita tuetaan kulttuuri-identiteetin rakentamiseksi yhteisöissä. Keskeisiä Ohjelman toteuttamista ohjaavia arvoja strategiassa ovat ihmisarvon kunnioittaminen, armollisuus yksilöitä ja yhteisöjä kohtaan, halu toimia ahkerasti ja antautuneesti, luotettava ja uskollinen toiminta ja yhteys niin, että kumppanit ja hankkeiden hyödynsaajat voivat luottaa Fidaan ja Fidan työntekijöihin. Fida huomioi ohjelmassaan Suomen valtion kehityspolitiikalle määritellyt läpileikkaavat teemat ja on rakentanut näiden teemojen valtavirtaismiseksi Ohjelman tueksi ja hanketoiminnassa käyttöönotettavaksi Valtavirtaistamisohjeiston. Ohjelman valtavirtaistamisteemat ovat: • • • • • • gender – sukupuolten samanarvoisuus vammaiset henkilöt HIV/AIDS ympäristö ja ilmastonmuutos kulttuuri rauhanrakentaminen Kehitysyhteistyöohjelman suunnitelmassa kuvataan 1) Ohjelman yksilöidyt tavoitteet ja päämäärät 2) Toimintastrategia niiden saavuttamiseksi 3) Mittarit toteutumisen arviointia varten 4) Ohjelman painopistealueita ja tulevaisuuden linjauksia 10 1.2 Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet Fidan kehitysyhteistyön toimintaa ohjaavat seuraavat suuntaviivat ja strategiset periaatteet: a) Kumppanuus Fidan ensisijaisia kumppaneita ovat yhteistyömaiden kansalliset helluntailiikkeet ja -kirkot. Kumppaneina voivat olla myös muut kristilliset kirkot, yhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Niissä maissa, joissa ei ole virallista tai järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, yhteistyökumppaneina voivat olla kyläyhteisöt, osuuskunnat, viranomaiset, koulut tai yliopistojen tiedekunnat. Kumppanuuden tulee olla mahdollisimman tasavertaista ja päätökset hankkeista/ohjelmista tehdään yhdessä. Fida tavoitteena on vahvistaa kumppanijärjestöjensä kapasiteettia, olla osa niiden voimaantumisprosessiaan sekä rakentaa vahvaa kumppanuutta niiden kanssa. Tämän voimaantumismisprosessin odotetaan olevan kahdensuuntaista; samalla kun Fida on osa Etelän kumppaneiden vahvistumisprosessia, kumppanit ovat osat Fidan vahvistumisprosessia. Tämän prosessin odotetaan näkyvän ruohonjuuritasolla vahvistuneissa yhteisöissä kumppaneiden aktiivisen toiminnan seurauksena. Ohjelma saa oikeutuksensa sen kautta, kun kumppanit toimivat omissa yhteisöissään köyhien ja syrjäytyneiden hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien hyväksi. Kumppanuusajattelu on Fidalle ensisijaisen tärkeä kaikessa sen toiminnassa ja on järjestön menestystekijä. Kumppanuus useiden toimijoiden kanssa on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, jonka aikana on opittu tuntemaan toinen toistensa identiteettiä ja toimintaperiaatteita. Aktiivisessa kumppanuudessa ymmärretään myös yhteistyöhön vaikuttavia kulttuurillisia toimintamalleja – niin suomalaisten kuin Etelän kumppaneiden. Se, että Fidalla on suhteellisen paljon kenttähenkilökuntaa, juontaa juurensa myös kumppanuusideologiaan. Kumppanuutta on vaikea pitää yllä vain lähettämällä rahaa ja käymällä silloin tällöin monitoroimassa hankkeita. Todellinen kumppanuus sisältää säännöllistä kanssakäymistä kenttätasolla ja toimimista tasavertaisuuden hengessä yhdessä – olemalla läsnä. Läsnäoloon liittyy myös mahdollisuus hankkeiden toteuttamiseen vastuuvelvollisesti ja läpinäkyvästi rahoittajia ja sidosryhmiä ajatellen. Säännöllinen kanssakäyminen luo myös mahdollisuuden jatkuvaan oppimisprosessiin. Kumppanuutta on vaikea ylläpitää vain rahoittamalla kumppanin toimintaa. Ns. ”kasvoton raha” voi viedä kehitystä jopa taaksepäin. Läsnäolon ja luottamuksellisten suhteiden kautta kumppania voidaan haastaa, ohjata, kouluttaa ja tukea pitkällä tähtäimellä. Yhdessä eläminen ja jatkuva kanssakäyminen luovat mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja työn kehittämiseen. b) Oikeusperustaisuus Oikeusperustaiseen lähestymistapaan kiinnitetään huomiota Fidan kaikessa toiminnassa. Syrjittyjen ja haavoittuvien yhteisöjen puolesta puhuminen on keskeinen osa Fidan identiteettiä.. Hankeissa tuetaan avointa ja tasa-arvoista kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua. Kaikessa Fidan kehitysyhteistyötoiminnassa huomioidaan ihmisoikeudet sekä kestävä ja tasapainoinen kehitys. Tähän sisällytetään ympäristökysymykset, hyvä hallinto ja demokratia sekä eri ryhmien tasa-arvoinen osallistuminen. Fidalla on vaikuttamistyön lähtökohdista ihmisoikeushankkeita, kuten pakkoavioliittoja ja ympärileikkausta pakenevien Maasaityttöjen hanke. c) Yhteisökeskeinen toiminta Fidan kehitysyhteistyön strategian tavoitteena ovat voimaantuneet paikalliset yhteisöt, joiden kehitysprosesseja Fidan kumppanit tukevat. Hankkeissa ja ohjelmissa tähdätään siihen, että yhteistyökumppaneiden valmiudet ja kapasiteetti parantuvat niin, että heistä tulee oikeudenmukaisia, vastuullisia ja välittäviä vaikuttajia omissa yhteisöissään ja yhteiskunnissaan. Fida pyrkii yhdessä kumppaneidensa kanssa parantamaan yhteisöjen elämänhallintaa, hyvinvointia ja asemaa. Yksilöitä autetaan auttamalla yhteisöjä käsittelemään omia haasteitaan. Kumppaneita koulutetaan yhteisökeskeiseen ajatteluun. d) Osallistava yhteistyö Yhteisöjen elämänhallinnan parantuminen pohjautuu niiden omiin prioriteetteihin, tarpeisiin ja alkaa niiden omista aloitteista. Yhteisöjä rohkaistaan, koulutetaan ja osallistetaan olemaan mukana hankkeiden/ohjelmien kokonaissyklissä, aina ideoinnista evaluointiin ja vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on, että yhteisön jäsenet osallistuvat prosessiin mahdollisimman tasavertaisina huomioon ottaen paikallisen kulttuurin mukaisen hierarkian tuomat haasteet. Heidän asiantuntemustaan arvostetaan, ja sillä on määräävä vaikutus toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Samaan aikaan kumppaneita koulutetaan osallistavaan ja kokonaisvaltaiseen työhön ja koko yhteisönkehitysprosessin fasilitointiin. e) Omistajuus Pyrkimyksenä on, että yhteisöjen ihmiset kokevat itse saaneensa aikaan merkittävää myönteistä muutosta omassa elämässään. Yhteisöjen tulisi kokea hankkeet/ohjelmat omikseen alusta lähtien. Fidan ja sen kumppaneiden rooli on yhteisön omistajuutta tukevaa ja rohkaisevaa. Fidan tavoitteena ei ole ensisijaisesti toteuttaa omia hankkeitaan kohdemaissa. Joissakin tapauk- sissa näin kuitenkin tapahtuu ja silloin tällaiset omat hankkeet toimivat malleina ja pilotteina, joita eri kumppanit voivat soveltaa. Joissakin kohdemaissa paikallinen lainsäädäntö asettaa haasteet hankkeiden rekisteröinnille ja pakottaa Fidan toimimaan hankkeen virallisena omistajana. Näissäkin tapauksissa kumppaneiden osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen varmistetaan. Fida pyrkii helpottamaan kumppaneiden kehitysprosesseja ja mahdollistamaan niitä, kuitenkin niin, että omistajuus prosessista pysyy kumppanilla. f) Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus Tavoitteena on yhteisöjen ja yksilöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sillä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, taloudellista, ekologista ja hengellistä terveyttä. Fida kouluttaa kumppaneitaan kokonaisvaltaiseen terveyskäsitykseen. g) Kestävyys Päämääränä on, että yhteisöillä on parantuneet valmiudet toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata erilaisia haasteita. Fidan työssä korostetaan sitä, että kehitysyhteistyöprosessin aikaansaama parantunut elämänlaadun taso säilyisi hankkeen tai ohjelman päätyttyä ja johtaisi kestävään kehitykseen yhteisössä ja parhaimmillaan leviäisi laajemmalle. Tavoitteena on, että kumppaneiden työ on kestävää ja heidän työnsä jatkuu Fidan tuen loputtuakin. h) Työn laajeneminen ja moninkertaistuminen Ohjelman tavoitteena on, että kehitysyhteistyöprosessin aikaansaamat muutokset ovat yhteisössä niin myönteisiä ja merkittäviä, että voimaantuneesta yhteisöstä tulee esimerkki muille yhteisöille. Parhaimmillaan se johtaa yhteisön kehittämään naapuriyhteisöjään. Kumppanimme laajentavat työtään oppimiensa periaatteiden pohjalta. i) Lähimmäisenrakkauden välittäminen Fida tarjoaa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden osoittaa lähimmäisenrakkautta ja solidaarisuutta. Niin yksityishenkilöt kuin yhteisötkin voivat osallistua aktiivisesti hyvinvoinnin jakamiseen esimerkiksi tekemällä vapaaehtoistyötä, auttamalla kehitysmaiden vähäosaisia lapsia kummilapsityön kautta, lahjoittamalla varoja ystäväkirjeiden ja Eväät elämään -keräyksen välityksellä tai lahjoittamalla tai ostamalla tuotteita Fida lähetystoreilta. Fida on myös merkittävässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa ja jäsenseurakuntiensa parissa tehtävässä kehityskasvatuksessa. 1.3 Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö Fidan toiminta perustuu Suomessa yhteistyöhön 242 helluntaiseurakunnan kanssa, joihin kuului vuonna 2009 noin 46 000 jäsentä. Fida on jäsenenä useissa järjestöissä ja toimii kehitysyhteistyötoimintojen osalta seuraavien kanssa aktiivisessa yhteistyössä: • • • • • • Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry www.kepa.fi Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys KEHYS ry www.kehys.fi (KEHYS on eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestön CONCORDEN jäsen www.concordeurope.org) Suomen lähetysneuvosto SLN:llä on oma kehitysyhteistyökomitea www.lahetysneuvosto.fi Lähetyslentäjät (Mission Aviation Fellowship MAF) www.maf-finland.org Wycliffe – Suomen Raamatunkääntäjät ry www.wycliffe.fi Suomen Evankelinen Allianssi (SEA) www.mesk.net Fida tekee laajamittaista yhteistyötä useiden suomalaisten kehitysyhteistyön toimijoiden ja erityisesti kumppanuusjärjestöjen kanssa. Pääpaino yhteistyössä on kehitysyhteistyökoulutuksessa, kehitysyhteistyön toiminnan arvioinnissa, laadun kehittämisessä ja kehityskasvatuksessa. Fida kouluttaa myös joitakin pienempiä suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja avustaa heitä hankehallinnossa. Fida on osa kansainvälistä helluntailiikettä, jolla on arvioiden mukaan yli 250 miljoonaa jäsentä. Helluntailiike ei ole yhtenäinen kirkkokunta, vaan useista pienemmistä kirkkokunnista ja paikallisista kristillisistä yhteisöistä koostuva protestanttinen liike. Helluntailiike muodostaa kuitenkin merkittävän maailmanlaajuisen verkoston ja mahdollistaa sen, että Fidalla on suurimmassa osassa kohdemaitaan luonteva yhteistyökumppani. Fida on jäsenenä kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyen seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä: • • • • Pentecostal European Fellowship (PEF) alaisen Pentecostal European Mission (PEM), joka koordinoi jäsenkirkkojen ja -yhteisöjen yhteistä lähetys- ja kehitysyhteistyötä www.fcgoe.at/pem World Assemblies of God Fellowship (WAGF) http://worldagfellowship.org EU-CORD Christian Organisations in Relief and Development www.eu-cord.org VOICE Voluntary Organisations In Cooperation in Emergencies www.ngovoice.org 11 Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin Etelässä kuin Pohjoisessakin rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa ohjaavien eettisten periaatteiden että arvojen pohjalle. Fida tekee yhteistyötä Ruotsin (PMU Interlife) ja Norjan (PYM) helluntailiikkeiden kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Myös Slovakian ja Ranskan helluntailiikkeiden kanssa Fidalla on yhteistyöhankkeita muun muassa Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Yhteistyö on laajenemassa edelleen. Fida haluaa auttaa koulutuksen ja neuvonnan avulla eurooppalaisia kirkkoja ja järjestöjä aloittamaan ja tekemään kehitysyhteistyötä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tähän mennessä on koulutettu kumppaneita muun muassa Ranskasta, Puolasta, Romaniasta, Tšekin tasavallassa ja Slovakiasta. Erityisesti humanitaarisissa kriiseissä toteutetaan nykyään yhteistyöhankkeita eurooppalaisten ja amerikkalaisien kumppaneiden kanssa, esimerkiksi 1 www.cuaha.info/drupal Myanmarissa ja Haitilla. Tulevalla ohjelmakaudella Fidan vankkaa kokemusta HIV ja AIDS -kysymyksissä Afrikassa jaetaan kansainvälisen CUAHA-verkoston kautta teemalla ”HIV Competent Church”. Verkosto on julkaissut kirjan Towards an HIV and AIDS Competent Church: An Ecumenical Handbook for Defining HIV and AIDS Competency.1 Fida tekee myös muiden kirkkokuntien kanssa yhteistyötä. Fida on mukana muun muassa kirkkojen yhteisessä itäisen ja eteläisen Afrikan hiv/aids-työn verkostohanke CUAHA:ssa. Palestiinalaisalueilla Fidan yhteistyökumppanina on Palestinian Bible Society. EU-CORDin yhteistyöverkostossa Fida hakee yhdessä eri jäsenjärjestöjen kanssa EU/ECHO rahoitusta ja jakaa asiantuntijuutta. 1.4 Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo kehitysyhteistyötoimijana Fida tekee kehitysyhteistyötä pääasiassa kirkkojen ja kristillisten järjestöjen kanssa, mikäli se on mahdollista. Kristillinen lähtökohta ei ole ehto avun saamiselle eikä hankkeisiin osallistumiselle vaan toiminnassa vastataan köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja syrjinnän perussyihin sekä pyritään muuttamaan epätasa-arvoa luovia yhteiskunnallisia rakenteita. Fidan strategian mukaan yksi sen pääprosesseista on kehitysyhteistyö. Se ohjaa johtamaan työtä pohjalta, jossa on huomioitu teologisesti ja kulttuurisesti relevantit toimintatavat suhteessa kehityksen todellisiin tarpeisiin. Holistisesti toimivana kristillisenä kehitysyhteistyöjärjestönä Fida pyrkii käytännössä raporteissa ja toiminnallaan osoittamaan, että valtion ohjaamia julkisia varoja on käytetty kehitysyhteistyötoimintoihin suunnitelmien mukaisesti. Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin Etelässä kuin Pohjoisessakin rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa ohjaavien eettisten periaatteiden että arvojen pohjalle. Uskontoon liittyvät maailmankatsomukset, arvot ja ihanteet ovat moni-ilmeinen järjestelmä. Oman identiteetin ymmärtäminen ja sen selkeä määrittely rakentaa perustan kehittyvälle ja syvenevälle kumppanuudelle eri sidosryhmien kesken. Kun järjestön ideologia ja sen pohjalta määritelty toiminta on selkeästi avattu ja perusteltu henkilöstölle, heidän odotetaan sitoutuvan vahvemmin yhteiseen näkyyn ja toimintaohjelmaan vaarantamatta sitä esimerkiksi henkilökohtaisella uskonnollisella painotuksella. Kun oma identiteetti on selkeä, ympäröivän kulttuurin tai uskonnon vaikutusta ei koeta uhkaavana. Se avaa mahdollisuudet rakentavaan ja laajaan yhteistyöhön. Kirkkojen voidaan ajatella olevan yksi maailman vanhimmista ja laajimmista kansalaisjärjestöistä, jolla on suurin määrä vapaaehtoisia ja pisin välittämisen historia. Kristilliset kirkot ovat helluntaiseurakuntien järjestönä Fidalle luontevia kumppaneita. Esimerkiksi monien Itä-Afrikan seurakuntien kanssa Fida on tehnyt yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Kirkkojen ja kristillisten järjestöjen roolista on keskusteltu kehitysyhteistyön yhteydessä paljon. Fidan näkemyksen mukaan seurakunnat ovat tärkeitä, oikeutettuja ja luonnollisia kumppaneita kehitysyhteistyössä, koska • • • 2 Seurakunnat ovat osa kansalaisyhteiskuntaa – niitä ei ole keinotekoisesti perustettu kehitysyhteistyötä tai ulkomaisen avustuksen kanavoimista varten Seurakunnat ovat merkittävä tekijä yhteiskunnassa, jolloin niillä on oikeus, velvollisuus ja etuoikeus osallistua maansa kehittämiseen Seurakunnilla järjestäytyneinä yhteiskunnallisina • • • • • • • • • organisaatioina on oma sisäinen kontrollijärjestelmänsä Seurakunnat muodostavat verkoston, joka saavuttaa monet yhteisöt ja joissa se elää merkittävänä osana niitä Seurakunnat saavuttavat maantieteellisesti laajan alueen, myös kaikkein syrjäisimmät alueet ja ovat läsnä äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten elämässä Seurakuntien toimintaan osallistuu paljon ihmisiä, mikä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden toimia ihmisten kanssa säännöllisesti ja pitkällä aikavälillä. Seurakunta muokkaa asenteita, motivoi ja saa ihmiset toimimaan. Sillä on valmis kuulijakunta mikä luo mahdollisuuden toimia säännöllisesti ja pitkällä aikavälillä. Seurakunnat ovat läsnä äärimmäisen hädän keskellä – humanitaarisen kriisin tai katastrofin sattuessa. Seurakunnat eivät tule paikalle niin kuin avustusjärjestöt vaan ovat osa kärsivää yhteisöä. Sen puoleen käännytään toivoa etsien. Uskonnolliset johtajat toimivat yhteisöissään, paitsi pappeina, myös sosiaalityöntekijöinä, psykologeina ja perheneuvojina. Heidän puoleensa käännytään ilon ja surun hetkinä. Seurakunnat ovat merkittävä vaikuttaja – on vaikea kuvitella esimerkiksi Afrikassa tapahtunutta huomattavaa kehitystä ilman kirkkojen osuutta (koulutus, terveys, HIV/AIDS jne. Seurakunnat jatkavat toimintaansa yhteisöissä kansainvälisen kehityspolitiikan muutoksista tai globaaleista kriiseistä huolimatta Seurakunta on luonteeltaan oikeudenmukainen, välittävä ja vastuullinen. Sen tehtävänä on puolustaa heikkoja ja heitä, joiden ääni ei yhteiskunnassa kuulu. Yllä oleva ei kuitenkaan tarkoita, että seurakuntien osallistuminen kehitysyhteistyöhön olisi ongelmatonta. Fidaa on myös haastettu keskusteluun kristillisenä järjestönä sen työn oikeutuksesta. Tämä on johtanut Fidaa määrittelemään tarkemmin oman strategiansa ja toimintatapansa. Sosiaalisen ja uskonnollisen toiminnan välisen suhteen määritteleminen on auttanut tarkentamaan Fidan identiteettiä ja missiota. Myös teologisen perustan määritteleminen kristilliselle kehitysyhteistyölle on ollut tärkeä lähtökohta työn suunnittelussa. Fidan toiminnan yhteydessä on tehty väitöskirja 2, jonka mukaan Fida rakentaa siltoja ja kohtauspaikkoja eri uskontojen edustajille parantaakseen kansalaisyhteiskuntaa jakavia rajalinjoja Sansibarilla. Fida fasilitoi saaren islamilaisten yhteisöjen ja kristillisten kirkkojen toimikunnan toimintaa. Toimikunnalla on ollut merkittävä rooli saaren tulehtuneen uskonnollisen tilanteen rauhoittamisessa. Virtanen, J. 2008. Symboliymmärrys ja kehitysyhteistyön merkitys sansibarilaisen nuoren kokemana. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto. 13 14 1.5 Ohjelman 2011 – 2014 suunnitteluprosessi vuosina 2009 – 2010  Uuden ohjelmakauden suunnittelu aloitettiin vuoden 2009 aluekoordinaattoripäivillä huhtikuussa. Alueittain käytiin läpi tulevan ohjelmakauden suuntaviivoja ja raamitettiin alueelliset ohjelmasuunnitteluun liittyvät koulutustapahtumat. Elokuun kehitysyhteistyökoulutuksessa keskityttiin hanke- ja ohjelmasuunnittelun ja siinä tarvittavien työkalujen opetukseen. Ohjelmasuunnittelun aikataulu valmistui ja tiedotettiin alueille. Syyskuussa koottiin ohjelmasuunnittelua varten taustamateriaalia, johon kerättiin kokemuksia edelliseltä ohjelmakaudelta, havaintoja evaluoinneista sekä asemoitiin ohjelma strategisesti eri taustapapereiden mukaisesti. Hankkeille koottiin yhteensä kuusi ohjeistoa, jotka lähetettiin vaiheittain suunnittelun edetessä. Ohjeistoissa muistutettiin hankesykliin liittyvistä olennaisista askeleista mm. eri sidosryhmien osallistamisesta sekä tausta-analyysien ja kumppaniarviointien tekemisestä. Hankesuunnitteludokumenttien päivitys ja alueellisten hankesuunnitteluseminaarien aikatauluttaminen ohjeistettiin. Alueellisia LFA- ja hankesuunnittelun työpajoja pidettiin yhteensä noin 30. Ohjelmaan integroitavia teemoja koskeva valtavirtaistamisohjeisto valmistui ja lähetettiin hanketoimijoille. Vuoden 2009 loppuun mennessä kumppaneilta pyydettiin hanke-ehdotukset, joita tuli 82. Niiden poh- jalta tammikuussa rakennettiin yhdessä aluepäälliköiden kanssa alueellisten ohjelmien runko, joiden perusteella muodostui koko ohjelman ja budjetin kehys. Hankesuunnittelu tiivistyi alueilla tammi-maaliskuussa, ja huhtikuussa aluepäälliköt esittelivät alueelliset ohjelmansa Suomen toimistolle. Hankesuunnitelmien viimeistely tapahtui alueilla ja hankkeissa aluepäällikköpäivien kommenttien saattelemana. Kaikki hankesuunnitelmat liitteineen saapuivat päätoimistolle koottavaksi yhteiseksi ohjelmaksi ja tuenkäyttösuunnitelmaksi 7.5. mennessä. Suunnitelmien pohjalta käytiin keskustelua aluepäälliköiden ja hankekoordinaattorien kanssa. Ohjelman luonnos lähetettiin käsiteltäväksi Fidan kehitysyhteistyövaliokunnalle 20.5., johtoryhmälle 25.5. ja hallitukselle 11.6. Ohjelma viimeisteltiin saatujen kommenttien pohjalta ja luovutettiin Ulkoasiainministeriölle kesäkuun lopussa 2010. 1.6 Ohjelman raportointi Fidan kehitysyhteistyöohjelman raportoinnin tarkoituksena on työn tuloksellisuuden seuranta, sekä oman työn kehittäminen muutosta havainnoimalla. Raportointi perustuu LFA-menetelmään, jota soveltamalla pyritään takaamaan hanketoiminnan raportoinnin systemaattisuus. Kuten hankesuunnittelussa, myös raportoinnissa painotetaan osallistavuutta; hankkeiden raportointipohjat on rakennettu yhteisesti tehdyn LFA-suunnitelman pohjalta, ja myös raportoin- ti pyritään toteuttamaan paikallisen hankehenkilöstön kanssa yhdessä. Raportointi tapahtuu neljännesvuosittain ja se on kumulatiivista, eli jokainen raportti kattaa kaikki tapahtumat vuoden alusta. Toimintavuoden päätyttyä tehdään hankkeissa vuosiraportti, jonka tarkoituksena on laajemmin ja analyyttisemmin arvioida hankkeen etenemistä, työn vaikutuksia sekä tulosten kestävyyttä. Lisäksi hankkeen vaikutusta sen koko elinkaaren ajalta pyritään selvittämään vuosittain tehtävällä Impact-arviointiraportilla. Narratiivisen raportoinnin ohella hankkeet myös raportoivat taloudestaan samalla syklillä, neljännesvuosittain ja kumulatiivisesti. Toimintavuoden jälkeen hankkeesta tehdään vuosiraportti ja erillinen erityistilintarkastus. Talousraportoinnin ja erityistilintarkastusten tarkoituksena on hankkeen talouden ja hallinnon seuranta, valvonta ja kehittäminen. Hanketasolla raportoinnista vastaa projektikoor- dinaattori yhdessä hankehenkilöstön kanssa. Aluetasolla aluepäällikkö tarkastaa kaikki oman alueensa raportit sisällöllisesti. Alueellisten hanke/ohjelma-raporttien pohjalta kootaan koko ohjelmaa koskeva vuosiraportti, joka toimitetaan vuosittain UM:öön elokuun loppuun mennessä. Fida kouluttaa henkilöstöä hankeraportoinnissa sekä kotimaassa että kentällä. Lisäksi kouluttamisessa hyödynnetään Kehys ry:n ja Kepa ry:n tarjoamia koulutuksia mahdollisuuksien mukaan. 1.7 Uhka- ja riskianalyysit Kaikilla työalueilla laaditaan erilliset riskikartoitukset ja -analyysit, jotka päivitetään vuosittain. Uhkien ja riskien vaikutusten minimoimiseksi Fida laatii toimintasuunnitelman mikä perustuu Fidan koko järjestöä koskevaan vuonna 2007 valmistuneeseen ja vuosittain päivitettävään turvallisuussuunnitelmaan. . 2. Fidan kehitysyhteistyöstrategia Missio: Tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppanien kanssa. Visio: Vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt. 19 2.1 Strategia Fidan kokonaisstrategian pohjalta on Fidan kehitysyhteistyöstrategia rakennettu vuosille 2010–2015. Tämä vuosien 2011–14 kehitysyhteistyöohjelma perustuu kehitysyhteistyöstrategialle seuraavasti: Missio: Tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppanien kanssa. Visio: (ja Ohjelman välitön tavoite) Vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt. • • • • • kehitysyhteistyö humanitaarinen apu kummilapsityö kehitysviestintä ja -kasvatus kouluttaminen ja valmentaminen Suomessa ja yhteistyömaissa. Arvot: • • • • • armollisuus – tunnemme myötätuntoa jokaista ihmistä kohtaan antautuneisuus – teemme työtä ahkerasti ja antaumuksella ihmisarvo – arvostamme jokaista ihmistä ainutlaatuisena yksilönä luotettavuus – toimimme avoimesti, rehellisesti ja uskollisesti yhteys – teemme työtä toisiamme kunnioittaen ja yhteistyössä kumppaneittemme ja hankkeidemme hyödynsaajien kanssa Periaatteet: • • • • • • • • • kumppanuus oikeusperustaisuus yhteisökeskeinen toiminta osallistava yhteistyö omistajuus hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus kestävyys työn laajeneminen ja moninkertaistuminen lähimmäisenrakkauden välittäminen • • • • • • korkeat eettiset standardit kulttuurisensitiivisyys motivoitunut ja pätevä henkilöstö dynaaminen muutoksenhallinta läsnäolo kentällä joustavuus – kyky analysoida kontekstia ja sopeuttaa toimintaa sen mukaan Ydintehtävät: Menestystekijät: 2.2 Kumppanuuden ja voimaantumisen teoriaa Fidan strategian perusajatuksena on kumppanuudesta lähtevä toiminta. Fida pyrkii rakentamaan kumppanuuksia, jotka ovat luonteeltaan voimauttavia. Vahvistuneiden kumppaneiden odotetaan omalta osaltaan tukevan ympäröiviä yhteisöjä ratkaisemaan kehitykseen liittyviä ongelmia ja kantamaan vastuuta kehityksestään. Fidan työn yhteydessä on tehty väitöstutkimus3, mihin Fidan voimaantumisen viitekehys on määritelty ja joka kuvaa Fidan ymmärrystä voimaantumisesta ja voimaantuneista kumppaneista. Voimaantunut kumppani nähdään 1) autonomisena, 2) relevanttina, 3) vastavuoroisena, 4) riittävän kapasiteetin omaavana, 5) reflektoivana ja 6) merkittävänä toimijana. Autonominen organisaatio on päämäärätietoinen ja asettaa itse omat tavoitteensa. Yhtenä suurimmista haasteista kehitysyhteistyössä on, että Etelän kumppani vaihtaa toimintapolitiikkaansa koko ajan sen mukaan, miten rahoittajan toimintalinjaukset muuttuvat eikä seuraa omia strategisia linjauksiaan. Fidan tavoit3 teena on tukea kumppaneitaan toimimaan selkeästi omien tavoitteidensa mukaan. Autonomisuus on kytköksissä myös järjestön vastuuseen ja haluun vastata ympäristönsä kehityshaasteisiin. Fidalla on kokemusta siitä, että voimaantumisprosessi on muuttunut kumppaneiden kanssa negatiiviseksi silloin, kun rooleja, vastuita ja velvollisuuksia ei ole tarpeeksi selvästi sovittu ja Fida on ottanut kumppanin roolin hanketoteuttajana. Siitä syystä jatkuva seuranta on ensisijaisen tärkeää. Yksi merkittävimmistä voimaantuneen ja autonomisen organisaation merkkejä on kyky kohdata ja hallita riskejä. Kehitysaskeleet edellyttävät usein riskinottoa ja voimavarojen panostamista uusien ideoiden kehittämiseen ja kokeiluun, johon sisältyy aina riski. Itsenäisen organisaation merkkejä ovat muun muassa a) sen kyky tehdä päätöksiä ja b) sen suunnittelukyky olemassa olevien resurssien sisällä, c) kyky aloittaa toimintaa, d) selkeä oma identiteetti ja e) kyky ratkaista ongelmia. Relevantti organisaatio suunnittelee kulttuurillisesti sopivia ja kestäviä ohjelmia huomioiden paikalliset realiteetit esim. henkilöstön ja talou- Järvinen, T. 2007. Empowerment. A Challenge of Non-Governmental Organizations in Development Cooperation Partnerships. Tampere: Tampere University Press. Voimaantuneen kumppanin onnistunut toiminta saa muutkin toimimaan menestyksen eteen. dellisten resurssien suhteen. Relevantti kansalaisjärjestö ei ole olemassa itseään vaan ympäristöään varten ja ottaa huomioon yhteisönsä todelliset tarpeet. Voimaantunut organisaatio vastaa tarpeisiin relevantisti ja osallistuttaa kokonaisvaltaisesti kohde- ja sidosryhmät kaikilla kehitysintervention suunnittelun, toteutuksen ja evaluoinnin - tasoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kumppani sopeuttaa toimintansa kaikki osa-alueet yhteisönsä todellisten tarpeiden mukaan eikä toimi vaan ylläpitääkseen omaa toimintaansa. Voimaantunut kumppani kykenee vuorovaikutukseen eli organisaatio hyödyntää ja arvostaa muiden organisaatioiden työtä ja kokemusta ja samalla antaa kontribuutionsa heidän työhönsä. Rakentava vuorovaikutus edellyttää, että kaikilla osapuolilla on selkeä identiteetti. Voimaantuneella kumppanilla on riittävä kapasiteetti toteuttaa suunniteltuja toimintoja. Kumppanilla tulee olla myös riittävät kyvyt toimia aidosti kumppanuudessa. Avoin ja läpinäkyvä informaatiotulva laajentaa kumppanuuden laatua. Fidan tavoitteena kumppanuudessa ja kumppa4 nien vahvistamisessa on mitata teoriaan liittyvien voimaantuneen kumppanin ominaisuuksien kehittymistä. Voimaantuneella kumppanilla tulisi olla kyky reflektoida omaa työtänsä kahdella tasolla: toiminnallisella ja filosofisella tasolla. Toiminnallinen reflektoiminen viittaa arvioihin, ongelma-analyyseihin ja toiminnan päivittäiseen evaluointiin. Filosofinen reflektointi viittaa taas olettamuksiin, arvoihin ja periaatteisiin, joiden pohjalta järjestö toimii. Laadunhallinta jakaantuu kahdelle tasolle: ensimmäinen taso viittaa vaikutusten arviointiin ja toinen kumppaneiden voimaantumisen arviointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kumppani on vaikuttaja ja kykenevä moninkertaistamaan vaikutuksensa. Organisaation jäsenet ja ulkopuoliset henkilöt voivat selkeästi huomata muutokset ympäristössään organisaation toiminnan seurauksena. Voimaantuneen kumppanin onnistunut toiminta saa muutkin toimimaan menestyksen eteen. Fidalle on rakennettu Ohjelman strategiatason mittarit edellä kuvatun kumppanien voimaantumista koskevan väitöstutkimuksen ja pilotti-evaluaation4 pohjalta, katso lisäksi 5.2. . Impact Evaluation Fida International Regional Programme Sub-Saharan Africa. 2009. Valetudo Consulting. Fida International. Helsinki. 3. Laatujärjestelmä Laadukas työ luo pohjan sille, että kaikilla tasoilla, niin Fidassa, kumppaneissa kuin hyödynsaajien elämässä tapahtuu pysyvää ja myönteistä muutosta. L aadunhallinta vaatii Fidassa jatkuvaa toiminnan seuraamista, arviointia ja kehittämistä. Hyvään laatuun tähdätään laatimalla toimivat prosessit ja varmistamalla, että niitä toteutetaan kaikilla tasoilla. Fida on oppiva organisaatio ja sen laadunvarmistus on osa jokapäiväistä toimintaa, minkä kautta opitaan uutta ja varmistetaan toiminnan jatkuva kehittyminen. Laadunhallinta lähtee Fidan strategisista linjauksista. Hyvällä laadunseurannalla pyritään kirkastamaan järjestön toiminta-ajatusta ja visiota sekä ymmärtämään paremmin toiminnan positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia oman järjestön sisällä sekä kumppaneis- sa ja hyödynsaajissa. Toiminnan luonne äärettömään haasteellisessa toimintaympäristössä vaatii jatkuvaa asioiden priorisoimista. Fidan laatuohjelmassa kehitetään prosessien laatua ja niiden hallintaa. Laadunvalvonnalla kehitetään myös vastuuvelvollisuusnäkökulmaa työn tukijoihin, kumppaneihin ja hyödynsaajiin nähden. Laadun hallinnon kehittämisessä on tavoitteena hyvin ja laadukkaasti toimiva Fidan kehitysyhteistyö, jonka toiminta on tuloksellista ja vaikuttavaa niin kohdemaissa kuin Suomessakin. Tämä vaatii johdon, prosessien vastuuhenkilöiden ja koko henkilökunnan sitoutumista. Koko organisaation on oltava valmis kehittämään itseään. Samalla johdon on varmistettava, että kaikki henkilöt organisaatiossa osallistetaan kehittämisprosesseihin soveltuvin osin. Tulokselliseen ja vaikuttavaan toimintaan pyritään kehittämällä sisäisiä prosesseja, luomaan uusia menetelmiä ja tapoja toimia sekä ajamalla uudet menetelmät tehokkaasti organisaation eri tasoille. Hanketoiminnassa tämä tarkoittaa hankesyklin hyvää hallintaa ja sen syvää sisäistämistä. Haasteena on osallistavan hankemonitoroinnin ja evaluoinnin säännöllisyys ja tulosten hyödyntämisen kehittäminen. 3.1 Laadunvarmistus Laatujärjestelmän ks. kuva 1. muodostavat seuraavat osiot: Fidan laadunseurantajärjestelmä käsittää seuraavat osa-alueet: • • • • • • • käytännöt vastuukysymykset prosessit mallit toiminnan seuraamiseen raportoiminen laadun kannalta resurssien käyttö henkilöstön kehittäminen s es ou ta l os LAATU pr s vaikuttavuus it osaava henkilöstö Kuva 1. Muokattu Valtiovarainministeriön tulosohjauskaavion mukaan Fidan laatutyö on ennen kaikkea vastuuta sen oman toiminnan laadukkaasta toteuttamisesta ja työn kehittämisestä. Siitä seuraa, että toiminta mahdollistaa myös Fidan kumppaneiden laadukkaan työn kentällä niin, että työllä on positiivista vaikutusta ruohonjuuritasolla yhteisöjen ja yksilöiden elämässä. Laadukas työ luo pohjan sille, että kaikilla tasoilla, niin Fidassa, kumppaneissa kuin hyödynsaajien elämässä tapahtuu pysyvää ja myönteistä muutosta. 5 1. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen a. toiminnassa panostetaan sitoutuneeseen ja osaavaan henkilökuntaan b. henkilöstön varustamiseen ja koulutukseen varataan varoja ja aikaa c. henkilöstösuunnitelmat laaditaan hyvin ja hyvissä ajoin d. henkilökunnan motivaatiota arvostetaan ja pidetään yllä 2. Toiminnallinen tehokkuus ja talouden turvaaminen a. Ohjelma, alue ja hanketason suunnitelmat laaditaan huolellisesti b. toimintaa seurataan jatkuvasti ja toimintaa kehitetään säännöllisesti c. talouden seuranta järjestö ja hanketasolla on jatkuvaa d. varojen keräämistä kehitetään ja uusia menetelmiä otetaan käyttöön 3. Laadunhallinta ml. prosessien ja toimintatapojen jatkuva kehittäminen a. laatutyö on vastuullista ja aktiivista b. laatutyö tukee myös kumppaneiden toimintaa ja toiminnan kehittämistä 4. Toiminnan vaikuttavuus a. toiminnan vaikutuksia kumppaniin seurataan ja toimintaa sopeutetaan niin, että toiminta on jatkuvasti perusteltavissa b. toiminnan on vaikutettava köyhistä köyhimpiin saadakseen oikeutuksensa http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/10_ohjaus_ja_tilivelvollisuus/20050913Tuloso/name.jsp 25 3.2 Laadunhallinnan kaaviokuva 26 LAATUJÄRJESTELMÄ sisäänrakennettuna osana Fidan toimintaa EETTINEN OHJEISTUS SEURANTA- JA ARVIOINTI– SUUNNITELMA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTISUUNNITELMA Impact assessments SITOUTUMINEN - yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin - ohjeistoihin ja säännöstöihin - valtavirtaistamisteemoihin RAPORTOINTI MONITOROINTI EVALUOINNIT AIKATAULUTETTU VUOSITASOLLA (Ohjelmassa) SISÄÄNRAKENNETTU VUOSISYKLIIN - aikataulutus - raportointipohjat - Yhdistyksen säännöt Strategia Hallintosääntö Taloussääntö Viestintästrategia Valtavirtaistamisohjeisto Lasten turvakasvatusohjeistus Korruptiolauseke UM:n kyt-työn ohjeistukset Kansainvälistet sopimukset - Projektimanuaali Kumppanuusjärjestöohjeistus Laatukortti Toimintasuunnitelmat Viestintä- ja tiedotusuunnitelma Kumppanuus- ja hankesopimukset - Turvallisuussuunnitelmat 3.3 Laadunhallinnan prosessikuvaus Organisaation eri tasojen toiminnot ja vastuut laadunvarmistuksen prosesseissa: Hallitus • • • • • toiminnanjohtajan esityksestä hyväksyy kyt-ohjelman, budjetit ja tuenkäyttösuunnitelman hyväksyy vuosiraportit hyväksyy merkittävät muutokset suunnitelmiin valtuuttaa kyt-johtajan ja -osaston toteuttamaan ohjelman • vastaanottaa kyt-osaston suunnitelmat ja raportit sekä käsittelee ne ennen hallituskäsittelyä. Palauttaa tarvittaessa uudelleen käsittelyyn kyt-osastolle. käsittelee kyt-osaston esitykset tai palauttaa ne käsittelyyn Johtoryhmä • Kyt-osasto • • • valmistelee Ohjelman, budjetin ja vuosisuunnitelmat arvioi kyt-toimintojen toimivuutta ja laatua °° laajemmat vaikutusten arvioinnit vuosina 2011 ja 2014 °° järjestää säännölliset ulkoiset arvioinnit ja evaluoinnit, n. 10/vuosi suunnittelee ohjelmakauden 2011 – 2014 arvioinnin, tulosten analyysin ja laatii korjausehdotusten hyödyntämissuunnitelman • • • • • • • • • • Aluepäällikkö alueohjelmassa • • • • • • • • • Hanketaso; hankekoordinaattori ja kumppanin edustaja • • • • • • arvioi yleistä voimaantumisprosessia ohjelmassa mukana olevien kumppaneiden ja Fidan kohdalta. Laatii tarvittavat raportit, analyysit ja suositukset sekä valvoo, että suositukset toteutuvat ohjelman eri tasoilla sopii tarvittavat tilintarkastukset hankkeista ja niiden käsittelyn tekee esitykset alueohjelmista ja hankkeista johtoryhmälle erillisen aikataulun mukaisesti osallistuu hankeseurantamatkoille UM:n edustajien kanssa vastaanottaa: °° vuosiraportit; sanalliset, talous- sekä tilintarkastusraportit °° vaikutusten arviointiraportit alueittain vuosittain °° neljännesvuosiraportit; sanalliset ja talousraportit °° uudet hankeideat °° muutosesitykset hankkeista kouluttaa °° uusien lähtijöiden perehdytyskoulutus °° kyt-yleiskoulutus kaksi viikkoa toukokuussa °° kyt-viikko heinä-elokuussa °° tarvelähtöinen hankkeissa ja alueilla tapahtuva koulutus tekee säännöllistä hankemonitorointia alueellaan ja seuraa suunnitelmien toteutumista johtaa hankkeiden asiantuntijatyöskentelyä varmistaa alue- ja hankeraportoinnin; vastaanottaa raportit, tarkastaa ne ja toimittaa kyt-osastolle varmistaa perustiedon keräämisen (base-line studies) toteutukset hankkeissa hoitaa alueen vaikutus- ja voimaantumisarvioinnit yhdessä kytosaston kanssa valmistelee kyt-osaston kanssa alueen arvioinnit ja evaluoinnit järjestää säännölliset kumppanuus- ja hankeneuvottelut sekä niihin liittyvät vaikutusten arvioinnit, valmistelee yhteistyösopimukset valmistelee alueelliset raportit, sekä uudet hanke- ja muutosesitykset isännöi UM:n ja EU:n edustajien vierailuja alueellaan arvioi alueensa kumppaneiden voimaantumisprosessia ja hankkeiden yleistä etenemistä järjestää jatkuvan osallistavan hankemonitoroinnin hankkeissa hoitaa osallistavan hanketason suunnittelun ja raportoinnin luovuttaa suunnitelmat ja raportit aluepäällikölle arvioitavaksi ja kyt-osastolle toimitettavaksi hoitaa hankkeiden perustiedon kartoitukset (base-line studies) osallistuu hanke-evaluointien valmisteluun ja käytännön järjestelyihin osallistuu vähintään kahden vuoden välein pidettäviin alueseurantakonsultaatioihin järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa aluepäällikön monitorointimatkan ja kerran kahdessa vuodessa kyt-osaston edustajan käynnin hankkeelle. varmistaa hankkeen hyödynsaajien ja muiden sidosryhmien osallistumisen hankesuunnitteluun, raportointiin sekä vaikutusten arviointiin toteuttaa hanketoimintaa ohjeistuksien ja yhteisten periaatteiden mukaisesti Kehitysyhteistyön ammattilaisista koostuva kehitysyhteistyövaliokunta toimii neuvoa-antavana elimenä. Valiokunta seuraa kaikkea Fidan kehitysyhteistyötoimintaa ja antaa suosituksia strategisissa ja toiminnallisissa kysymyksivssä. 27 kuva 3.4 Eettinen ohjeistus • Kehitysyhteistyötoimintojen eettisessä ohjeistuksessa on linjattu eettiset periaatteet liittyen toiminnan aatetaustaan ja menetelmiin sekä talous- ja henkilöstöhallintoon, päätöksentekoon ja viestintään. Fidan toimintaa ohjaavat lisäksi seuraavat sisäiset ohjeistukset ja säännöstöt: • • • Strategia - > arvot ja periaatteet (yhteistyö, kumppanuus, aatetausta) Hallintosääntö - > hyvä hallinto, henkilöstöpolitiikka ja päätöksenteko Taloussääntö -> varojenkeruu ja -käyttö Viestintästrategia, viestinnän eettiset ohjeet -> toiminnan avoimuus Lisäksi humanitaarisessa avussa noudatetaan kansainvälistä humanitaarisen avun Code of Conduct -säännöstöä ja kummilapsityössä suomalaisten järjestöjen yhteistä eettistä ohjeistoa. . 29 4. Valtavirtaistamisteemat Fidan kehitysyhteistyötoiminnoissa Valtavirtaistamisteemoista gender eli sukupuolten samanarvoisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja hankkeissa kaikilla tasoilla. Muiden valtavirtaistamisalueiden painoarvo riippuu hankkeen luonteesta ja tavoitteista. F idassa on laadittu erillinen ohjeistus kaikkeen kehitysyhteistyötoimintaan integroitavien teemojen valtavirtaistamiseksi. Valtavirtaistamisohjeistus on tarkoitettu kehitysyhteistyöntekijöiden koulutukseen ja käsikirjaksi hanketyöskentelyyn. Ohjeistuksen tarkoituksena on auttaa hahmottamaan valtavirtaistamisen tavoitteet ja ideologia sekä antaa virikkeitä valtavirtaistamisen toteuttamisesta käytännössä, erityisesti projektin suunnitteluvaiheessa. Ohjeistus esittelee integroitavat valtavirtaistamisteemat yleisellä tasolla ja ohjaa jatkoopiskeluun syventävän tiedon hankkimiseksi. Edellisellä ohjelmakaudella 2007–2010 henkilökuntaa koulutettiin jo laajasti valtavirtaistamisteemoihin. Uudella ohjelmakaudella on tarkoitus syventää teemojen integroitumista hankkeisiin syvällisemmin. Kaikille teemoille on ohjeistuksessa laadittu tarkistuslista huomioitavista asioista. Niiden avulla voidaan muotoilla indikaattorit työlle alueittain ja hankekohtaisesti. Ohjelmakaudella järjestetään kahdella alueella vuodessa kyt-teemaseminaareja, joissa käsitellään valtavirtaistamisteemoja ja arvioidaan miten hankkeissa niiden integrointi on onnistunut ja mikä niiden vaikutus on ollut kumppaneihin ja yhteisöihin. Valtavirtaistamisteemoista gender eli sukupuolten samanarvoisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja hankkeissa kaikilla tasoilla. Muiden valtavirtaistamisalueiden painoarvo riippuu hankkeen luonteesta ja tavoitteista. 4.1 Gender Gender eli sosiaalinen sukupuoli liittyy naisena ja miehenä olemisen merkitykseen sekä naisena ja miehenä olemisen sosiaalisiin eroihin. Naisten ja miesten väliset sosiaaliset roolit ovat suuressa määrin opittuja ja kulttuurisidonnaisia. Kehityskysymysten yhteydessä sosiaaliseen sukupuoleen liittyy läheisesti sukupuolten välinen tasa-arvo tai yhdenvertaisuus. Sukupuoliroolit liittyvät voimakkaasti työnjakoon ja omaisuuden hallintaan yhteisöissä ja yhteiskunnissa. Gender-käsite on otettu käyttöön, jotta sukupuolten erilaisia rooleja ja eriarvoista asemaa ymmärtämällä voitaisiin edistää paremmin naisten asemaa. Miesten ja naisten aseman ja tilanteen ymmärtäminen on edellytys sille, että naisten ja miesten kohtelu yhteiskunnassa samanarvoistuu huolimatta heidän rooliensa ja tehtäviensä erilaisuudesta. Fida International keskittyy sosiaaliseen sukupuoleen liittyvässä valtavirtaistamistyössä erityisesti kaikkein haavoittuvimpien ihmisryhmien huomioimiseen. Kumppaneiden ja niiden yhteisöjen keskuudessa, joihin Fida vaikuttaa, molemmille sukupuolille on taattava yhdenveroinen mahdollisuus sekä vaikuttaa että osallistua työhön, sen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Nimitetyt gender -neuvonantajat yhtäältä varmistavat sen, että työ pysyy esillä ja näkyy hankedokumentoinnissa asiallisesti ja kattavasti. Toisaalta valtavirtaistamista on jatkettava, jotta sukupuolten välinen samanarvoisuus tulee integroiduksi kaikkeen työhön niin, että jokaisesta toimijasta tulee omalta osaltaan asiantuntija. Gender-työn tavoitteena onkin, että sukupuolten samanarvoisuus on olennainen ja luonteva osa hanketyön asenteita ja toimintatapoja. Fidalla oli vuoden 2010 lopussa yhteensä neljä kentällä olevaa gender-asiantuntijaa ja yksi genderasioiden yhteyshenkilö Suomen toimistolla. Genderneuvonantajien tehtävänä on kouluttaa paikallisia koordinaattoreita ja tiimejä sekä seurata, että tavoitteet saavutetaan. Joissakin alueohjelmissa on taas komponentti, jonka välityksellä koulutetaan ja seurataan gender-asioiden esilläpitoa ja etenemistä hankkeissa. 34 Vammaisille henkilöille tulee taata mahdollisuus perhe-elämään, palvelujen hyödyntämiseen ja toimimiseen yhteiskunnassa. 4.2 Vammaiset henkilöt Erityistarpeidensa vuoksi vammaiset henkilöt ovat syrjäytymisvaarassa. Vammaisuuteen liittyy paljon ennakkoluuloja. Monissa kehittyvissä ja kehittyneimmissäkin maissa uskomukset, tabut ja taloudelliset seikat heikentävät vammaisten henkilöiden asemaa merkittävästi. Vammaisuuteen liittyy kaksi päätekijää. Yhtäältä vammaisuus on jonkin asteista fyysistä tai henkistä rajoittuneisuutta. Toisaalta vammaisuus liittyy ympäristön asenteisiin ja sen asettamiin muihin rajoitteisiin. Näistä rajoitteista huolimatta vammaisille henkilöille tulee taata mahdollisuus perhe-elämään, palvelujen hyödyntämiseen ja toimimiseen yhteiskunnassa. Heillä on oikeus ilmaista tarpeitaan ja olla luonnollinen osa yhteiskuntaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että heitä ei eristetä omaksi ryhmäkseen. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien tunnustaminen ei välttämättä takaa heille mahdollisuuksia osallistua tasavertaisesti. Siksi yhteisössä on järjestettävä osallistumista tukevia toimia kuten esimerkiksi tilojen muokkaamista siten, että vammaiset henkilöt voivat käyttää niitä. Lisäksi on syytä pohtia, onko hankkeen keskeiset kirjalliset materiaalit tuotettava pistekirjoituksena ja/tai selkokielisinä helposti ymmärrettävinä versioina. 4.3 HIV/AIDS Hi-virus ja sen aiheuttama syndrooma, aids ovat nousseet sekä merkittäväksi terveyskysymykseksi että kehityskysymykseksi. AIDS-pandemian laajuuteen havahtuminen 1980-luvun alkupuolella synnytti liikehdintää järjestörintamalla, joka tähtäsi ennaltaehkäisevään työhön sekä aidsin välittömien terveydenhuollollisten ja sosiaalisten seurauksien hoitoon. Usein toteutetut hankkeet olivat erikoistuneita HIV/ AIDS-kysymyksiin, mutta sittemmin on todettu pandemian olevan niin laaja, ettei yksittäisillä ja spesifeillä toimilla kyetä haasteeseen vastaamaan. Tällä hetkellä ajatellaankin, että pandemia edellyttää toimia yhteiskunnan kaikilla tasoilla alkaen perheistä aina valtion hallintoon saakka. Fidan hanketoiminnassa HIV/AIDS-asioiden valtavirtaistaminen tarkoittaa sitä, että vaikka aidsin välittömien terveydellisten ja sosiaalisten seurausten hoito vaatii näihin erikoistuneita hankkeita vielä vuosia, pyritään näkökulma sisällyttämään kaikkeen hanketoimintaan. 4.4 Kulttuuri Useimmat Fidan hankkeista toteutetaan monikulttuurisissa ympäristöissä. Eräänä kulttuurin tehtävänä on siirtää opittua normistoa, joka takaa tietyn ennustettavuuden ihmisten käyttäytymisessä ja tavassa tulkita asioita. Kulttuuri yhdistää tietyssä yhteisössä tai organisaatiossa toimivia yksilöitä. Kulttuuri edustaa jatkuvuutta yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Toisaalta mikään kulttuuri ei ole muuttumaton. Hanketyössä pyritään tunnistamaan sellaiset kulttuuritekijät, joiden vaaliminen on itseisarvo. Kehitysyhteistyön ja inhimillisen kehityksen mahdollistamiseksi on havaittava ja käsiteltävä sellaiset kulttuuritekijät, jotka ovat ihmisarvon ja hyvinvoinnin kannalta haitallisia. Kulttuurisidonnaisten käyttäytymismallien arviointia ja siihen liittyvää keskustelua vaikeuttaa kulttuuriin liittyvien asenteiden, arvojen ja uskomusten tiedostamaton luonne. Kulttuuri on laaja ja kaikki elämän alueet leikkaava ilmiö. Taide ja sen ympärille rakentuneet instituutiot ovat osa tätä laajaa ilmiötä. Yksi Fidan keskeisimmistä valtavirtaistamisen tavoitteista on perinteisten taidemuotojen edistäminen ja sitä kautta paikalli- sen kulttuuri-identiteetin vahvistuminen. Fida haluaa kumppaniensa kanssa vahvistaa paikallista kulttuuriperintöä ja elvyttää häviäviä, sukupolvelta toiselle kulkeneita taiteen muotoja niiden koko kirjossa. Myös kieli ja kulttuuri liittyvät aina tiiviisti toisiinsa: kielen kautta ilmaistaan kulttuurille ominaisia asioita ja kieli – sen käsitteet, mutta usein myös rakenne – kuvastaa kunkin kulttuurin maailmankuvaa. Näin kaikkea ei voida kääntää toiselle kielelle ilman, että merkityksestä katoaa jotakin. Kieli on se väline, jolla vuosisatojen aikaista kulttuuritietoa säilytetään ja jonka avulla sitä välitetään tuleville sukupolville. Kieli on myös olennainen osa yksilön identiteettiä. Fidan hanketoiminnassa pyritään vahvistamaan alkuperäiskielten ja ihmisten oman äidinkielen asemaa. 4.5 Ympäristö ja ilmastonmuutos Ympäristö on noussut globaalin politiikan keskeiseksi teemaksi. Väestön kasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos, aavikoituminen ja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen ovat esimerkkejä ympäristötekijöistä, jotka hallitsemattomina vaarantavat tysmaiden kohdalla ajankohtainen haaste. On mahdollista että ihmiset joutuvat kehittämään uusia tapoja selvitä arjesta tai muuttamaan kokonaan uusille alueille, ilmaston lämpenemisen, kuivuuden, tulvien tai muiden äärimmäisten sääilmiöiden takia. Kehitysyhteistyön avulla voidaan auttaa ihmisiä ja yhteisöjä sopeutumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. 4.6 Rauhanrakentaminen Suuri osa maailman köyhimmistä maista kärsii tai on toipumassa konfliktista. Konfliktit ja köyhyys ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa ja konfliktit ovat yksi suurimmista uhkista kestävän kehityksen näkökulmasta. Näin ollen myös rauhanrakentamisen merkitys kehitysyhteistyössä on lisääntynyt. Rauhanrakentamisella puututaan konfliktien perimmäisiin syihin sekä sovitellaan konfliktin vahingoittamia suhteita. Rauhanrakentaminen on myös ennakoivaa toimintaa, sillä konfliktien perimmäisiin syihin keskittyvällä toiminnalla on mahdollista luoda kestävä perusta rauhalle, ihmisoikeuksien kunnioitukselle ja turvallisuudelle. Konfliktit ovat osa yhteiskuntaa, mutta tapa, jolla niihin reagoidaan, on ratkaisevaa. Vaikka ympäristöstä puhutaan usein laajojen poliittisten prosessien yhteydessä, voidaan ympäristöön vaikuttaa myös varsin pienillä käytännön teoilla. globaalin kestävän kehityksen. Hanketoiminnan vaikutuksia ympäristöön saattaa olla vaikea hahmottaa. Ympäristövaikutukset saattavat konkretisoitua vasta vuosien kuluttua. Ympäristövaikutuksien huomioiminen saatetaan mieltää asiaksi, joka on hankkeen ”ulkopuolella” ja jonka huomioiminen vaatii mittavia ponnistuksia. Vaikka ympäristöstä puhutaan usein laajojen poliittisten prosessien yhteydessä, voidaan ympäristöön vaikuttaa myös varsin pienillä käytännön teoilla. Tietoisuuden nostamiseksi hanketoimijoiden kanssa on syytä pohtia, miten koti- ja työympäristön ja oman käyttäytymisen voi rakentaa ympäristöystävällisemmäksi. Kehitysmaissa ilmastonmuutos voi vaikuttaa ihmisten elämään monilla tavoilla. Sen vaikutukset saattavat lisätä ja syventää köyhyyttä ja sitä kautta vaikeuttaa kehitystavoitteiden saavuttamista. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat ilmastokeskustelun keskeisimpiä termejä. Yhteiskuntien sopeutuminen ilmastonmuutoksen seurauksiin on erityisesti kehi- Rauhanrakentamisen huomioiminen hanketyössä auttaa tunnistamaan konfliktien syitä ja hankkeessa jo olevia elementtejä, jotka liittyvät alueen konfliktiin. Yleensä ennen väkivallan puhkeamista taustalla on kulttuurista tai rakenteellista väkivaltaa, esimerkiksi syrjintää. Työskentelemme usein konfliktin syiden parissa tunnistamatta hankkeen yhteyttä rauhanrakentamiseen tai asettamatta sitä hankkeen tavoitteeksi. Siksi on tärkeä tunnistaa hankkeen vaikutus alueen rauhaan tai konflikteihin, esimerkiksi konfliktianalyysin, rauhanprofiilin tai ”Do No Harm” -työkalun avulla. Fida paikallisten kumppaneidensa kanssa voi ruohonjuuritason toimijoina olla tukemassa rauhan kulttuurin luomista alueelle sekä lisätä ymmärrystä konfliktien eri osapuolten välille sekä madaltaa uskontojen välisiä muureja ja jännitteitä. Lähtökohtana on kysymys siitä, miten hanke voi tukea kumppania ja paikallista väestöä parhaiten löytämään omat toimintamallinsa ja mahdollisuutensa konfliktien ehkäisyssä ja rauhanrakentamisessa. . 37 5. Ohjelman toteutus kaudella 2011–2014 Ohjelman kehitystavoite: Vähäosaisten kansalaisten parantunut hyvinvointi vahvistuneessa kansalaisyhteiskunnassa. Ohjelman välitön tavoite: Vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt. 5.1 Ohjelman tavoitteet Ohjelman kehitystavoite (Programme goal) on: Vähäosaisten kansalaisten parantunut hyvinvointi vahvistuneessa kansalaisyhteiskunnassa. 41 Ohjelman välitön tavoite (Programme purpose) on: Vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt. Ohjelmalla on vuosina 2011–2014 seuraavat tavoitteet (results): • Hyödynsaajien hyvinvoinnin parantuminen • • • köyhimmistä köyhimpien, syrjäytyneiden ja marginaaliryhmien hyvinvoinnin ja elämänhallinnan kasvaminen, köyhyyden vähentyminen sekä parantunut ennaltaehkäisevä terveydenhuolto koulutuksen ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen kautta köyhien yhteisöjen äänen kuuluminen ja vaikutusvallan lisääntyminen omien yhteisöjensä ja yhteiskunnallisissa asioissa naisten, lasten, hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden sekä muiden heikoimmassa asemassa olevien aseman vahvistuminen (advocacy), samanarvoistuminen ja kuulluksi tulemisen lisääntyminen • Yhteistyökumppaneiden hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin vahvistaminen niin, että niiden merkitys kansalaisyhteiskunnan toimijoina kasvaa suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti: • • • • • • yhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantuminen kumppaneiden toiminnan kautta myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen samanarvoisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä kehittynyt hanketoiminta: suunnittelu, toteutus, seuranta ja raportointi lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistoiminta eri kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen välillä, erityisesti etelä-etelä -sektorilla hyvä hallinto; tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminnan ja talouden seuranta, lisääntynyt demokraattinen päätöksenteko ja vahvistunut korruption vastainen toiminta kriisivalmiuden lisääntyminen • Panostaminen YK:n vuosituhatjulistuksen, Pariisin julistuksen ja Accran toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamiseen hanketoiminnassa ja hankkeiden/ohjelmien peilaaminen niihin • Kohdemaiden köyhyydenvähentämisohjelmien (PRS) huomioiminen toiminnassa soveltuvin osin sekä osallistuminen niiden suunnitteluun ja käytännön soveltamiseen mahdollisuuksien mukaan • Kulttuurillisesti sensitiivinen tasavertainen kumppanuus; voimaannuttamisprosessi Fidan ja kumppaneiden välillä vastavuoroista • HIV/AIDS-, gender-, kulttuuri- ja ympäristöasioiden, vammaisten henkilöiden ja rauhan rakentamisen näkökulmien valtavirtaistaminen • Kummilapsityön liittäminen kaikkiin siihen soveltuviin hankkeisiin/ohjelmiin • Laatu- ja arviointijärjestelmän jatkuva kehittäminen • Lisääntynyt kehitysyhteistyön ja kansainvälisen yhteisvastuun tiedottaminen Suomessa • Fidan oman henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden henkilöstön kehittynyt koulutus Suomessa ja yhteistyömaissa • Humanitaarisen avun ja jatkumoajattelun integroiminen hanketoimintaan soveltuvin osin. 5.2 Ohjelman tavoitteiden mittarit Fidan kyt-ohjelman välittömälle tavoitteelle (purpose), tuloksille (result) ja vaikutuksille (impact) on määritetty mitattavissa olevat indikaattorit. Niitä todennetaan (sources of verification) tukiohjelmassa kerrotuilla menetelmillä, ks. luku 6.1.4. Mittareita tarkasteltaessa on huomioitava, että ne mittaavat muutosta Ohjelman tavoitteiden mukaisesti kahdella toiminnan osa-alueella. Fidan kumppanuusajattelun mukaisesti mitataan kumppanin vahvistu- mista. Jos kumppani vahvistuu sosiaalisen vastuun kantajana, toiminta jatkuu ja moninkertaistuu tulevaisuudessa ilman Fidan tai muiden ulkopuolisten tukijoiden panostusta. Toisaalta muutosta mitataan yhteisöissä, jotka voidaan nähdä lopullisina hyödynsaajina. Kahden toiminnan pääosa-alueen lisäksi tutkitaan toimintaa muiden järjestöjen ja sidosryhmien näkökulmista. Tämä osaltaan lisää arvioinnin objektiivisuutta ja auttaa mittaamaan sellaista vaikuttavuutta, joka ei suoranaisesti näy päivittäisen hanketoiminnan piirissä ja omien kumppaneiden työn tuloksissa. Kehitysyhteistyöohjelman tavoitteiden saavuttamista mitataan seuraavilla mittareilla: Yhteistyökumppaneiden kapasiteetti ja toimintakyky • Itsehallinto (Autonomous) °° Kumppaneiden vapaus päättää ja hallinnoida omia toimintojaan °° Kumppanin toiminnan riippumattomuusaste Fidasta ja muista kumppaneista (rahoittajista) °° Kumppanin budjetti sosiaaliseen työhön ja sen kasvu vuositasolla • Merkitys yhteisölle (Relevancy) °° Kumppanin avoimuus kuulla yhteisön ja erityisesti sen marginaaliryhmien ääntä °° Kumppanin tietoisuus yhteisöjensä todellisista tarpeista °° Kumppanin vastaaminen yhteiskunnassa ja yhteisöissään oleviin todellisiin tarpeisiin °° Kumppanin toimintamenetelmien sopivuus kontekstiin • Verkostoituminen (Networking) °° Kumppanin säännöllisen keskustelun ja kommunikoinnin määrä muiden järjestöjen ja julkishallinnon toimijoiden kanssa omasta työstään °° Kumppanin identiteetin taso ja miten paljon se vaikuttaa toisiin toimijoihin niin, että he hyötyvät heidän toiminnastaan ja miten paljon muut voivat vaikuttaa heidän toimintaansa °° Mitä tapahtuisi kumppanille, jos Fida tai joku muu kumppani (rahoittaja) yhtäkkiä vetäytyisi pois yhteistyöstä °° Fidan kanssa tehtävän yhteistyön laatu; kumppanuutta vai rahoittaja/vastaanottaja toimintaa °° Kumppanin sananvalta Fidan toimiin ja suunnitelmiin alueellaan °° Yhteistoiminnan määrä eri kirkkojen, kansalaisjärjestöjen ja julkishallinnon kanssa. • Toimintakyky (Capability) °° Kumppanin aloittamat omat toiminnat yhteisöjensä kehityshaasteiden auttamiseksi °° Kumppanin valmius toteuttaa suunniteltua työtään °° Kumppanin ymmärrys ja selvilläolo Fidan kanssa tehtävän yhteistyön luonteesta ja periaatteista °° Kumppanin käyttämien omien resurssien määrä sosiaaliseen työhönsä • Reflektiivisyys (Reflectiveness) °° Kumppanin monitorointi- ja evaluointivalmius ja käytännön toimet niiden eteen °° Kumppanin säännölliset omien periaatteiden ja arvojen pohtimisen määrä ja siitä seuraavat toiminnan muutokset • Merkityksellisyys (Significancy) °° Kumppanin toiminnat, joita muut järjestöt haluavat kopioida ja toteuttaa omassa toiminnassaan °° Kumppanin Fidalta saamat uudet ideat ja toimintamallit, joita se voi ja haluaa toteuttaa oman työnsä kehittämisessä 43 44 Lopulliset hyödynsaajat • • • • • • Miten hyödynsaajien päätäntävalta omasta elämästä on lisääntynyt? Miten hyödynsaajien hyvinvointi, elämänhallinta ja asema ovat parantuneet ja kehittyneet? Miten hankkeet ovat vaikuttaneet työmahdollisuuksien ja elinkeinonharjoittamismahdollisuuksien syntymiseen? Onko hankkeilla ollut vaikutusta ympäristöön ja ovatko ne vähentäneet ilmastopakolaisuutta? Onko hankkeilla ollut vaikutusta ruokaturvakysymyksiin? Onko toivon ilmapiirin vahvistunut yhteisöissä? Kansainväliset tavoitteet • • • • • toiminnan yhdenmukaisuus Suomen hallituksen kehityspoliittisten linjausten ja kansalaisjärjestölinjauksen kanssa toiminnan yhdenmukaisuus EU;n kehityspoliittisten linjausten, Pariisin julistuksen ja Accran toimintalinjausten kanssa toiminnan yhdenmukaisuus YK:n vuosituhattavoitteiden linjausten kanssa köyhyydenvähentämisohjelmien (PRS) huomioiminen hanketoiminnassa yhteistyömaissa toiminnan yhdenmukaisuus ’DAC Guidelines on Poverty Reduction’ -dokumentin kanssa Kumppanuustoiminta ja verkostoituminen • • • • kansainvälisen ja kansallisen verkostoitumisen määrä, relevanttius ja laatu yhteistyösopimusten määrä ja laatu sekä niiden käytännön soveltaminen kumppanuustoiminnan laatu: kumppanuus vs. rahoittaja-vastaanottaja asiantuntijuuden hyödyntäminen eri hankkeiden/ohjelmien ja maiden välillä – erityisesti etelästä tulevien asiantuntijoiden määrän kasvu Hyvä hallinto • • • • • yhteistyökumppaneiden hallintokäytäntöjen laatu: johdon, komiteoiden ja henkilökunnan valintamenettelyt ja niiden demokraattisuus sekä erityisesti johdon vaihtumisvuoroisuus organisaatioiden päätösmenettelyn selkeys jäsenten vaikuttamismahdollisuudet korruptiotapausten määrä ja laajuus sidosryhmien käsitys kumppanin hallinnon luonteesta Samanarvoisuus ja marginaaliryhmät • • • sukupuoli- ja ikäjakauma yhteistyöverkostojen päättävissä elimissä, komiteoissa ja hankkeiden/ohjelmien henkilökunnassa; erityisesti naisten ja nuorten osallistumisen määrä naisten, lasten, hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden sekä muiden heikoimmassa asemassa olevien aseman vahvistuminen gender-asioiden huomioiminen käytännössä järjestötasolla ja hanketoiminnassa 45 • • • • vammaisten henkilöiden huomioiminen käytännössä järjestötasolla ja hanketoiminnassa HIV/AIDS -pandemian huomioiminen käytännössä järjestötasolla ja hanketoiminnassa etnisten vähemmistöjen tasavertainen huomioiminen käytännössä järjestötasolla ja hanketoiminnassa sekä sodasta toipuvissa maissa eri osapuolten tasavertainen osallistuminen kummilapsityön merkitys orvoille ja heidän yhteisöilleen Arviointisysteemi (ks. erillinen laadunseurantajärjestelmä) • • • osallistavan hankemonitoroinnin käytännön soveltaminen hankkeissa/ohjelmissa sisäisten ja ulkoisten arviointien toteutuminen hanketoiminnassa ja niiden tulosten hyödyntäminen hankkeiden/ohjelmien kehittämisessä ja suunnittelussa hanketoiminnan kehittyminen: suunnittelu, toteutus, arviointi ja raportointi Rooli kansalaisyhteiskunnan tukemisessa ja kehityspoliittisessa toiminnassa • • • suomalaisten yhteistyötahojen aktivoituminen ja asennoituminen kehitysyhteistyöhön ja globaaliin vastuuseen hanketoiminnan vaikutus kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen yhteistyömaissa varainhankinnan kehittyminen, luovuus ja vakaus 46 5.3 Ohjelman painopistealueet Ohjelmakaudella 2011–2014 hankkeiden ja alueohjelmien pohjalta Fidan kehitysyhteistyötoimintojen painopistealueet näkyvät seuraavissa teemoissa ja toiminnoissa: a) Ohjelmatoiminta: • Köyhyyden vähentäminen ja köyhien yhteisöjen oikeuksien kehittäminen. Marginaaliryhmien hyvinvoinnin edistyminen ja heidän oikeuksiensa parantamiseen panostaminen. • Lasten ja nuorten osallistumisen vahvistaminen, esim. nuorisokeskustoimintaa kehitetään edelleen ja nuorten koulunkäynti- ja työnsaantimahdollisuuksien parantumiseen panostetaan laajasti. • Yhteistyökumppaneiden hyvän hallinnon kehittäminen sekä kestävyyden ja omistajuuden vahvistaminen. Voimaantumisprosessissa selvitetään lähtötilanne ja kehitystä arvioidaan systemaattisesti, ks. laatuohjeistus. • Yhteistyökumppaneiden yhteiskunnallisen vaikuttamisen tukeminen. • Laatujärjestelmän ja sen sisällä hanke- ja ohjelma-arviointien sekä arviointijärjestelmän kehittäminen (monitorointi, sisäiset ja ulkoiset arvioinnit, tutkimukset hankkeiden vaikutuksista: sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset). • Kummilapsityön kehittäminen ja sen integroiminen hanketoimintaan. • Oman ja yhteistyökumppaneiden henkilöstön ja johdon kouluttaminen. • Varainhankinnan kehittäminen ja uusien mallien identifiointi. • Vaikuttaminen UM:n, kumppanuusjärjestöjen, Kepan ja muiden kehitysyhteistyön toimijoiden kanssa sekä niiden kautta hyvään kehitysyhteistyöhön ja kehityspolitiikkaan. • Ruokaturvan kehittämiseen tähtäävien toimien lisääminen erityisesti yhteisö- ja perhetasolla. • Ilmastonmuutoksen negatiivisten vaikutusten huomioiminen hanketoiminnassa. • Pienyrittäjyyden ja elinkeinojen tukeminen ja turvaaminen. • Jatkumoajattelun integroiminen osaksi hanketoimintaa; humanitaarisesta avusta siirtyminen pitkän tähtäimen kehitysohjelmiin. • Humanitaarisen avun roolin vahvistaminen osana kehitysyhteistyöohjelmaa. • EU:n kehitysyhteistyöosaston yhteisrahoituksen hakeminen uuteen hankkeeseen/ohjelmaan ja EU/ECHO-toimintaan panostaminen. 47 b) Resurssien kehittäminen: • Henkilöstön valmiuksia kehitetään • kahden viikon kehitysyhteistyön yleiskurssilla joka vuoden toukokuussa, jossa käsitellään laajasti kyt- toimintaa (avoin myös muille kansalaisjärjestöille Suomessa). • ennen yhteistyömaahan lähtöä Iso Kirja -opiston lähetyskurssin hankesuunnittelu (LFA)-, yhteisöterveystyö (CHE)- ja osallistavien menetelmien opetusosioilla sekä kulttuuriantropologian, uuden kulttuurin kohtaamisen sekä johtamisen kursseilla • sisäisellä taloushallintokoulutuksella • Kepa ry:n ja KEHYS ry:n koulutuksilla • yhteistyömaassa tapahtuvalla jatkokoulutuksella: yhteistyö- ja indikaattoriseminaarit, hankesuunnittelu- ja hankeraportointikurssit, talousraportointikurssit sekä koulutus valtavirtaistamisteemoista • UM:n VALKU-kurssilla (valmennus kehitysyhteistyöhön lähteville) • kesäisin järjestettävällä opetusviikolla Suomi-kuukaudella olevalle kenttähenkilöstölle ajankohtaisista koulutusaiheista kuten gender, rauhanrakentaminen, ympäristö, osallistavat menetelmät, hyvä hallinto, raportointi ja suunnittelu sekä vaikutusten arviointi ja voimaantuminen/kumppanuus • tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua yhteistyömaan paikallisten kielten kursseille (luodaan pohjaa pitkälle kenttätyökaudelle) • kouluttamalla arviointien yhteydessä omaa ja yhteistyökumppanin henkilökuntaa sisäisten arviointien uusiin menetelmiin. • Yhteistyökumppaneiden valmiuksia ja resursseja vahvistetaan järjestämällä • hanketoiminta (Project Cycle Management)-, hankesuunnittelu (LFA)-, hankehallinto (Project Management)- ja taloushallintokursseja sekä osallistavien menetelmien kursseja • kyläterveys- ja kyläkehitystoiminnan ”Training of Trainers” (TOT) -kursseja • yhteistyö- ja indikaattoriseminaareja sekä työpajoja • jatkuvaa työssäoppimiskoulutusta hankehenkilökunnalle kenttähenkilökunnan toimesta, on-the-job training • ympäristö- ja ilmastonmuutoskoulutusta • kriisinhallintakoulutusta (DRR – Disaster Risk Reduction) • Suomen toimiston resursseja kehitetään • kouluttamalla henkilökuntaa uusiin hanketoimintamenetelmiin ja -ohjeistuksiin sekä arviointijärjestelmiin • osallistumalla koko Fidan varainhankintastrategian laatimiseen ja arvioimalla pitkäjänteisesti Fidan omia varainhankintamekanismeja. 6. Tuki-, alue- ja muut ohjelmat Hankkeen/ ohjelman keskeinen tavoite on se, että vahvistunut kumppani voi merkittävästi edistää köyhien yhteisöjensä hyvinvointia, mikä vähentää köyhyyttä ja parantaa hyödynsaajien oikeuksia. 51 O hjelma koostuu tukiohjelmasta, kahdeksasta alueohjelmasta sekä kolmesta muusta ohjelmasta (humanitaarisen avun, kummilapsityön ja EU-ohjelma). Kaikkien näiden ohjelmien välittömien tavoitteiden (purposes) synteesi muodostaa koko Ohjelman välittömän tavoitteen (Programme purpose). • Osallistava suunnittelu • Hankesuunnittelu- ja kehitysyhteistyöprosessin kuvaus: • Kumppanin kanssa käyty vuoropuhelu ja vision jakaminen johtavat joko yhteiseen visioon tulevasta toiminnasta tai yhteiseen päätökseen, ettei yhteistyötä kannata jatkaa kehitysyhteistyön osalta. Uutta hanketta/ohjelmaa ei aloiteta, jos se ei ole linjassa Ohjelman välittömän tavoitteen (Programme purpose) kanssa ja jos se ei tähtää Ohjelman pitkän tähtäimen tavoitteeseen (Programme Goal). Yhteistyö alkaa pääsääntöisesti aina yhteistyökumppanin kanssa käytävillä keskusteluilla ja kouluttamisella hanketoiminnan perusasioihin, jonka odotetaan antavan merkittävän panoksen kumppanin voimaantumiseen ja perusvalmiuteen toteuttaa ammattimaisesti hanketta. Hankkeen/ohjelman keskeinen tavoite on se, että vahvistunut kumppani voi merkittävästi edistää köyhien yhteisöjensä hyvinvointia, mikä vähentää köyhyyttä ja parantaa hyödynsaajien oikeuksia. Tällöin kumppani tekee joko itsenäisesti kehitysyhteistyötä omassa maassaan valitsemillaan alueilla tai toiminta jatkuu yhteistyössä Fidan kanssa. • • • • Maan/alueen valinta: Täyttävätkö maa/alue kehitysyhteistyön yleiset vaatimukset (DACluokitus)? Mikä on Fidan oma priorisointi? Löytyykö yhteistyölle sitoutuneita avainhenkilöitä toimijoiksi? Kumppanuus: Löytyykö alueelta Fidan strategiaan sopivaa kumppania, jolla olisi halua ja kapasiteettia yhteistyöhön tai riittävä halu siihen, että sen kapasiteetti rakennetaan yhteistyössä riittävälle tasolle? Vision jakaminen, yhteisen näyn etsiminen ja yhteistyön periaatteista sopiminen sekä molemminpuolinen tutustuminen. Kumppanin vahvistaminen • Koulutus: kattaa kaikki kehitysyhteistyön osaalueet. Yhteistyöalue: kumppanin kanssa etsitään/priorisoidaan ne maantieteelliset ja/tai temaattiset alueet, joilla yhteistyölle on tarvetta ja edellytyksiä. Taustaselvitys: taustaselvityksellä ja tarveanalyysillä selvitetään lähtökohtatilanne ja se, että suunnitellut yhteistyömuodot todella vastaavat niin kumppanin kuin kohdeyhteisöjen tarpeeseen. Priorisointi: lopuksi valitaan ideoista se, joka tuntuu soveltuvan parhaiten kaikkien osapuolten resursseihin, prioriteetteihin ja tarpeisiin. Hankkeen/ohjelman laatiminen: suunnitelma laaditaan yhdessä 3-4 vuoden jaksolle ja siinä määritetään tavoitteet ja luodaan suunnitelma toiminnoille ja resurssien käytölle. Tätä suunnitelmaa päivitetään jatkuvasti. Hanke voi olla myös pitempi, jos tarve on ilmeinen, mutta pääsääntöisesti exit-strategia on sisällytettävä neljän vuoden sisään. Toteutus yhdessä • Valmistelu • Strategia: syntyy koulutuksen ja näyn jakamisen seurauksena ja sillä luodaan perusta ja toiminta-ajatus pitkäaikaiselle kumppanuudelle. Varsinainen kenttätyövaihekin sisältää vielä runsaasti Etelän kumppaneiden voimaantumisprosessin tukemista koulutuksen, verkostoitumisen ja yhdessä tekemisen kautta ja samalla nämä kumppanit auttavat Fidaa ja Fidan henkilökuntaa kehittymään omassa roolissaan niin yksilöinä kuin järjestönä. Koko ajan Fidan rooli on kumppaneita tukeva ja vain erikoistilanteissa Fida itse toteuttaa yhteisötason hankkeita. Yhteistyö yhdellä alueella tai yhden kumppanin kanssa saattaa kestää kymmeniä vuosia, sillä alueohjelma usein rakentuu monista hankkeista, jotka kokemuksen ja ajan myötä muuntuvat. Yksittäiset hankkeet kestävät yleensä muutamia vuosia ja niiden toivotaan olevan pilottihankkeita, joita kumppani alkaa itse toteuttaa ilman ulkomaista tukea. Arviointi yhdessä • Alueohjelmia ja niiden erillisiä hankkeita evaluoidaan koko ajan aktiivisesti sisäisin arviointijärjestelmin. Tähän ulkopuoliset evaluoinnit tuovat tärkeän lisäarvon. 52 6.1. Global-tukiohjelma Global-tukiohjelman kehitystavoite (goal) on Hyvin toimiva Fidan Internationalin kehitysyhteistyöohjelma. Well functionng development cooperation programme. ja sen välitön tavoite (purpose) Fida Internationalin kehitysyhteistyöohjelman hyvin johdettu ja toimiva tukijärjestelmä. Well managed and functional support measures for the development programme of Fida International. Global-tukiohjelma koostuu viidestä eri kokonaisuudesta eli alaohjelmasta, joiden tarkoituksena on kehitystavoitteen mukaisesti edistää Fidan hanke- ja ohjelmatoimintaa ja tuottaa sille tarvittavat tukitoiminnot. Keskeisenä Global-tukiohjelmassa pidetään lisääntyvää oppimista, innovatiivisuutta ja laadukkuutta tehdä kehitysyhteistyötä muuttuvien haasteiden parissa. 6.1.1. Hallinto Hallintolohkon välitön tavoite (purpose) on Toimiva hallinto. Functional administration. Kehitysyhteistyötoimintojen hallinto käsittää Fidan Suomen toimistolla tapahtuvan Ohjelma-, henkilöstö- ja taloushallinnon. Kehitysyhteistyöosastolla on vuoden 2010 lopussa kaksitoista tointa, joista kolme Ohjelmayksikössä, kolme yleisessä hallinnossa sekä kaksi humanitaarisen avun ja kaksi kummilapsityön yksikössä sekä kaksi taloushallinnossa. Hyvällä hallintomekanismilla ja yhteisillä ohjeistuksilla varmistetaan ohjelman sujuva toteutus ja seuranta. 6.1.2. Suunnittelu Suunnitteluhankkeen välitön tavoite (purpose) on Korkealaatuinen kehitysyhteistyöohjelma ja hankesuunnitelmat sekä hyvin varustettu ja koulutettu henkilökunta. High quality programme and project plans; and well equipped and trained project staff. Fida panostaa jatkuvaan osallistavaan hankesuunnitteluun vuosina 2011–2014, mikä luo pohjan toi- mivalle Ohjelman päivittämiselle. Suunnittelussa käytetään osallistavia menetelmiä ja prosesseja sekä LFA-suunnittelumenetelmää. Koti- ja ulkomaan henkilöstö osallistuu Kepan, Kehyksen, UM:n sekä muiden tahojen järjestämään hankesuunnittelukoulutukseen. Fida järjestää myös omaa kytkoulutusta. Kaikki uudet lähtijät käyvät läpi hankesuunnittelu- ja Community Health Education (CHE) -koulutuksen lähetyskurssin yhteydessä Iso Kirja -opistolla. Tämän lisäksi vuosittain toukokuussa järjestetään kahden viikon peruskurssi kehitysyhteistyöstä uusille lähtijöille. Tätä kurssia tarjotaan myös muille järjestöille. Kumppanuusseminaareja järjestetään vuosina 2011 ja 2013 laajemmassa mitassa ja vuosina 2012 ja 2014 alueellisesti. Seminaarien ohjelmat julkaistaan myöhemmin. 6.1.3 Kehitysviestintä Kehitysviestinnän välitön tavoite (purpose) on: Suuren yleisön tietoisuuden kasvaminen Fidan hanketoiminnasta ja kumppanuusmaiden kehityskysymyksistä. Increased awareness of Finnish citizens on Fida´s projects and partnering countries’ development issues. Fidan kehitysviestinnässä keskitytään seuraaviin alueisiin: • järjestön ohjelmasta ja siihen kuuluvista hankkeista tiedottamiseen • kehitysviestintään ja -kasvatukseen Fidan kehitysviestinnän tavoitteena on tarjota Fidan sidosryhmille ja laajemmalle suomalaiselle yleisölle monipuolista, syventävää ja haastavaa tietoa kehitysmaista ja kehityskysymyksistä. Tietoisuuden lisäämisen ohella ihmisiä halutaan motivoida auttamaan ja toimimaan kehitysmaiden lähimmäisten hyväksi. Kehitysviestinnän välineitä ovat muun muassa avmateriaalit, lehti- ja verkkojutut, lehdistötiedotteet ja erilaiset painotuotteet. Fida julkaisee verkkosivuillaan voimassa olevan tuenkäyttösuunnitelman ja kumppanuussopimukseen kuuluvien hankkeiden/ohjelmien kuvaukset sekä Ohjelman vuosiraportit. Kehitysviestinnän kanavina ovat Fidan julkaisemat lehdet (FIDA-lehti ja Fidamiini), Fidan verkkosivut, Fidan kustantama radio-ohjelma Radio Deissä (Fidamiini), Fida lähetystorit (suunnitteluhetkellä 32 myymälää) sekä kampanjaluonteinen maksettu mediamainonta. Lisäksi Fida järjestää tapahtumia tai osallistuu tapahtumiin, joissa esitellään valittuja kehitysviestinnän teemoja. 54 Arvioita viestintäkanavien tavoittavuudesta: • • • • • • • FIDA-lehti: 4 000 tilaajaa, arviolta 10 000 lukijaa (yksi kerta vuodessa kehitysyhteistyöpainos) Fidamiini-lehti: 7 000 tilaajaa, arviolta 15 000 lukijaa (kaksi kertaa vuodessa kehitysyhteistyöpainos, joka jaetaan Fida lähetystoreilla) Fidan verkkosivut: 8 000–12 000 kävijää kuukaudessa Fidamiini -radio-ohjelma: noin 35 000 kuulijaa viikossa Fida lähetystorit: noin 1 miljoona asiakaskäyntiä vuodessa Maksettu valtakunnallinen mainonta: riippuu valituista medioista ja kampanjan laajuudesta Tapahtumat: koko vuoden aikana noin 10 000–15 000 henkilöä. Kehityskasvatusta toteutetaan yhteistyökumppanin, Helluntaiseurakuntien Koulupalvelun kautta. Koulupalvelulla on 20 työntekijää, jotka tekevät yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa eri puolilla Suomea. Fida kouluttaa 1-2 kertaa vuodessa Koulupalvelun työntekijät ja jakaa heille materiaalipaketit kehityskasvatusta varten. Koulupalvelutyöntekijät pitävät kouluissa eri aineisiin liittyviä oppitunteja, joissa pidetään esillä valittuja kehityskasvatuksellisia teemoja. Koulupalvelun muita toimintamuotoja ovat näyttelyiden ja tapahtumien järjestäminen ja erilaisten materiaalien (AV-materiaalit, painotuotteet) toimittaminen kouluille. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on 35 vuoden kokemus ja se toimii läheisessä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Koulupalvelu tavoittaa eri toimintamuotojensa kautta lähes 200 000 oppilasta vuodessa. Kehityskasvatuksen kanavana toimivat myös Fida lähetystorit. Myymäläverkostossa (suunnitteluhetkellä 32 myymälää eri puolilla Suomea) esillä olevien materiaalien ja kanta-asiakasohjelman kautta esitellään asiakaskunnalle kehityskysymyksiä valituista teemoista. Myymälöissä voidaan tarvittaessa toteuttaa myös kumppanuusjärjestöjen yhteisiä viestintäja vaikuttamiskampanjoita. Erilliset kehitysviestintä ja -kasvatuskampanjat kustannuksineen ilmoitetaan vuosisuunnitelman mukana ja hyväksytetään vuosittain ministeriössä. Viestinnästä raportoidaan ulkoasiainministeriöön osana kehitysyhteistyöohjelman vuosiraporttia ja siinä määritellään viestinnälliset ja/tai kasvatukselliset vaikutukset, millä tavoin viestinnän vaikuttavuutta on seurattu ja arvioitu toteutuksen aikana ja sen jälkeen sekä kehitysviestinnän toiminnot ja kulut eriteltyinä. LFA-pohjaiseen kehitysviestintäsuunnitelmaan on laadittu indikaattorit toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden määrittämiseksi. 6.1.4. Evaluointi Evaluointihanke kuuluu osana Fidan laadunseuranta ohjelmaan ja sen välitön tavoite (purpose) on Toimiva laadunhallinta. Functional quality management. Hankkeiden/ohjelmien sisäistä monitorointijärjestelmää kehitetään erityispainon ollessa osallistavassa arvioinnissa. Hankkeisiin/ohjelmiin sisältyy jatkuva sisäinen monitorointi sekä sisäisiä laajempia arviointeja kahden- viiden vuoden välein riippuen hankkeen luonteesta ja sen erityishaasteista. Tämän lisäksi järjestetään vuosittain neljästä kahdeksaan laajempaa ulkoista väliarviointia, loppuevaluointia ja vaikutusten arviointia (impact assessment). Loppuevaluointeihin pyritään sisällyttämään vuosittain ainakin yksi yli kaksi vuotta aiemmin loppunut hanke/ohjelma. Post-impact -arviointeja järjestetään jopa useita vuosia sitten loppuneisiin hankkeisiin. Näiden arvioiden avulla pyritään selvittämään hankkeiden/ohjelmien pitkäaikaista vaikutusta. Lisäksi hankkeiden/ohjelmien sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia arvioidaan lähinnä opiskelijoiden opinnäytetöinä. Hankkeiden/ohjelmien laatukysymyksiin kiinnitetään erityistä huomiota osallistumalla UM:n, kumppanuusjärjestöjen ja Kepan laatutyöryhmiin, suunnittelemalla yhdessä mittareita toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi, kouluttamalla henkilökuntaa ja kehittämällä Fidan omaa arviointijärjestelmää. Samalla kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa paikallisiin oloihin sopivia laadunseurantamenetelmiä. Hankkeiden/ohjelmien tavoitteiden tarkemmat seurantamittarit sovitaan erikseen yhteistyökumppaneiden ja hyödynsaajien kanssa pidetyissä indikaattoriseminaareissa. Laatutyössä hyödynnetään suomalaisten kumppanuusjärjestöjen yhdessä kehittämää Laatukorttia. Vaikutusten arvioinnissa Fida käyttää menetelmää, jossa esitetään kolme kysymystä: • • • teemmekö mitä sanomme tekevämme (sisäinen validiteetti)? saammeko aikaan muutosta (vaikuttavuus)? teemmekö oikeita asioita (strateginen relevanssi)? Kaikista arvioinneista laaditaan Terms of Reference (TOR), joissa avainkysymyksiksi arvion tekijöille selvitettäväksi annetaan: • • • mikä on muuttunut Fidan työn tuloksena? miten työmme on muuttanut elämää kohdealueiden yhteisöissä ja toimintaa kumppaneissamme? kuinka merkittävää muutos on ollut? • • ketä muutos on koskettanut (kumppanit, sidosryhmät, ruohonjuuritaso)? onko muutos kestävää? • 6.1.5. Henkilöapu Henkilöavun välitön tavoite (purpose) on Teknisen asiantuntijatuen järjestäminen. Provided technical support. Fidan henkilöavun tavoitteena on tarjota ammattilaisia hankkeiden/ohjelmien ulkopuolella oleviin asiantuntijatehtäviin kumppanijärjestöille, muille kansalaisjärjestöille tai julkishallinnolle sikäli kun tällainen toiminta on linjassa Ohjelman kanssa ja asiantuntija-apu tukee alueellisia kehitystavoitteita. Tavoitteena on lähettää vuosittain neljästä kahdeksaan ammattilaista kentälle riippuen budjettiraamista. Henkilöavulla pyritään kotimaisen kehitysyhteistyöosaamisen laajentamiseen. Tätä osaamista halutaan vahvistaa erityisesti nuorison parissa. Fidan hankkeissa/ohjelmissa tai niihin liittyvissä kohteissa on mahdollista suorittaa myös erimittaisia harjoittelujaksoja, jotka voivat olla opintoihin kuuluvia harjoitteluita tai muita vapaaehtoisia jaksoja. Harjoittelun sisältö riippuu henkilön lähtökohdista ja hankkeen/ ohjelman sen hetkisistä aktiviteeteista. Jakson aikana harjoittelija pääsee tutustumaan Fidan kehitysyhteistyöhön käytännön tasolla. Harjoittelu hyväksytetään aina etukäteen yhteistyökumppaneilla. 6.1.6. Kehitysyhteistyön koulutusohjelma Kehitysyhteistyön koulutusohjelman välitön tavoite (purpose) on Kumppaneiden parantunut kapasiteetti ja verkostoituminen. Strenghtened partners´ capacity and networking. Ohjelma tarjoaa koulutusta kumppaneille räätälöidysti vahvistaakseen heidän kapasiteettiaan ja rooliaan kansalaisyhteiskunnan jäseninä. Koulutusta järjestetään riippuen kumppaneiden prioriteeteista ja tarpeista. Sen painopistealueet tällä ohjelmakaudella ovat: • • • • valtavirtaistamisteemojen koulutus; tavoitteena ymmärryksen kasvattaminen teemojen merkityksestä ja niiden integroiminen kumppaneiden toimintaan. DRR (Disaster Risk Reduction) -koulutus; kriisinhallintakoulutus; tavoitteena kumppaneiden kasvanut valmius kohdata erilaisia kriisejä ja ehkäistä niitä. hiv/aids-koulutus; Fidan Afrikassa hankitun kokemuksen jakaminen Fidan kansainväliseen kumppani verkostoon. pienliiketoimintakoulutus; tavoitteena luoda • • perusvalmiuksia kumppaneille aloittaa erilaisia liiketoimintoja. lapsityön koulutus; tavoitteena lisätä kummiohjelmissa ja muissa lapsiin kohdistuvissa hankkeissa lastenoikeuksien ja turvakasvatuksen periaatteiden ymmärrystä lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan koulutus; tavoitteena kehittää kumppaneiden terveyspalveluja koko koulutusohjelman tavoitteena on kehittää organisaatioiden toimintakykyä ja kapasiteettia edellä mainituilla osa-alueilla. Koulutuksessa kehitetään samalla johtajuutta, hyvää hallintoa, yhteisökehityskonseptia (CDE Community Development Education) sekä hankehallintoa. 6.2. Länsi-Balkanin alueohjelma Länsi-Balkanin alueohjelman välitön tavoite (purpose) on Kumppaneiden parantunut kapasiteetti vastata sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin alueella. Partners´ increased capacity to address social and economical challenges in their areas. 6.3 Etelä-Amerikan alueohjelma Etelä-Amerikan alueohjelman välitön tavoite (purpose) on Kumppaneiden parantunut kapasiteetti tehdä kestävää ja ammattimaista sosiaalista työtä alueella. Partners´ increased capacity in implementing sustainable and professional social work in the region. 6.4. Itä- ja Keski-Aasian alueohjelma Itä- ja Keski-Aasian alueohjelman välitön tavoite (purpose) on Parantunut ruokaturva sekä ennaltaehkäisevä ja institutionaalinen terveydenhuoltojärjestelmä yhteistyöalueilla. Improved food security; and preventive and institutional health care systems in the cooperation areas. 6.5 Eteläisen Etelä-Aasian alueohjelma Eteläisen Etelä-Aasian alueohjelman välitön tavoite (purpose) on Kumppaneiden parantunut kapasiteetti tehdä ammattimaista kehitysyhteistyötä yhteisöissään. Strengthened capacity of the partners to conduct professional development work in their communities. 55 56 6.6 Pohjoisen Etelä-Aasian alueohjelma Pohjoisen Etelä-Aasian alueohjelman välitön tavoite (purpose) on Ihmisten parantuneet opiskelumahdollisuudet, elinolosuhteet ja terveystilanne kumppaneiden työalueilla. Improved education opportunities, living conditions and health status of people in the partners’ working areas. 6.7. Kaakkois-Aasian alueohjelma Kaakkois-Aasian alueohjelman välitön tavoite (purpose) on Kumppaneiden parantunut kapasiteetti vastata yhteisöjensä haavoittuvien ihmisryhmien sosiaalisiin haasteisiin. Improved capacity of the partners to address societal challenges of the vulnerable people groups in their communities. 6.8. Itäisen Afrikan alueohjelma Itäisen Afrikan alueohjelman välitön tavoite (purpose): Voimaantunut kumppani vaikuttamassa kansalaisyhteiskunnassa. Empowered partner relevantly participating in the civil society. 6.9. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueohjelma (MENA) Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueohjelman välitön tavoite (purpose) on Kumppaneiden vahvistunut kyky tukea holistista sosiaalista kehitystä ja verkostoitumista yhteisöissään. Strenghtend partners’ ability to facilitate holistic social development and improved networking in their communities. 6.10. Humanitaarisen avun ohjelma Humanitaarisen avun ohjelman välitön tavoite (purpose) on Parantunut toiminta katastrofeista ja konfliktista toipuvien kärsimysten lievittämiseksi ja kumppaneiden lisääntynyt katastrofivalmius. Improved alleviation of human suffering of those affected by disasters and conflicts and increased disaster preparedness of the partners. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, inhimillisen hädän lievittäminen ja ihmisarvon ylläpitäminen humanitaarisen hätätilan aikana tai heti sen jälkeen. Humanitaarista apua tarvitaan, kun luonnonkatastrofit ja aseelliset konfliktit aiheuttavat elämän perusedellytysten vaarantumisen. 57 Fida toimii humanitaarista apua vaativissa kohteissa yhteistyökumppaniensa kanssa. Humanitaarinen apu aloitetaan siellä, missä humanitaarisen avun tavoitteet voidaan saavuttaa. Erityisenä kohteena ovat myös ne ihmiset, jotka elävät niin sanottujen unohdettujen ja pitkittyneiden kriisien keskellä. Avustustyö toteutetaan kansainvälisiä humanitaarisen avun periaatteita (Code of Conduct) ja standardeja (esimerkiksi Sphere Project) noudattaen. Ne määrittelevät muun muassa riittävän avun ja pyrkivät takaamaan ammattimaisen toiminnan. Humanitaarisen avun laatua kehitetään jatkuvasti kouluttamalla kumppaneita ja hankehenkilöstöä sekä evaluoimalla hankkeita. Yhteisöjen valmiutta kohdata kriisejä ja katastrofeja tuetaan kouluttamalla ja kehittämällä kestäviä toimintamalleja esimerkiksi luonnonvarojen hoidossa. Yhteisöjen kriisivalmiuskoulutus pyritään integroimaan osaksi kaikkea kehitysyhteistyötä, jolloin mahdollisten katastrofien vaikutukset voidaan minimoida tai jopa estää kokonaan. Yhteisöjen koulutuksessa kumppanit ovat keskeisessä roolissa. Yhteisökeskeisessä työssä huomioidaan erityisesti haavoittuvat ryhmät kriisitilanteissa. Humanitaarisessa avussa jatkumoperiaate on tärkeä: kriisiavusta edetään aina yhteisöjen kokonaisvaltaiseen kehitykseen. Koska Fidan hankkeet sijaitsevat usein alueilla, joissa tapahtuu katastrofeja, Fida hakee tarpeen mukaan kumppanuusrahoituksen käyttötarkoitusmuutosta, jos hankkeen toteutus estyy tai tilanne sitä muuten vaatii. 6.11. Kummilapsityön ohjelma Kummilapsityön ohjelman välitön tavoite (purpose) on Kumppaneiden parantunut kapasiteetti vastata lasten ja heidän yhteisöjensä sosiaalisiin haasteisiin suomalaisten kummien lisääntyneen kehityskiinnostuksen ja tuen avulla. Improved capacity of the partners to address the social challenges of children in their communities through increased development awareness and contribution of Finnish sponsors. Fidan kummilapsityön kohteista osa eli ns. van- hat, itsenäiset kummikohteet toimivat yksinomaan kummikannatusvaroilla. Vuonna 2003 tehdyn kummilapsityön strategian mukaisesti kaikki uudet kummilapsityön kohteet ovat aina osa laajempaa kehitysyhteistyöhanketta/ohjelmaa. Näissä hankkeissa/ ohjelmissa kummituotot lasketaan osaksi hankkeen/ ohjelman omarahoitusta. Fidan kummilapsityön laatu on saatu tyydyttävälle tasolle. Tulevalla ohjelmakaudella on tavoitteena kummikohteiden määrän lisääminen ja kummien määrän kasvattaminen. Kummien määrän kasvu toteutetaan kehittämällä markkinointia ja käyttämällä olemassa olevia markkinointikanavia sekä etsimällä uusia markkinointikanavia. Toiminnan laatua kehitetään edelleen myös tulevalla ohjelmakaudella. Tavoitteena on avata laadukkaita uusia kohteita ja samalla kehittää vanhoja kohteita. Vanhoja kohteita kehitetään lisäämällä alueellista neuvonantajuutta ja koulutusta, toteuttamalla evaluointeja ja siirtämällä kohteita mahdollisuuksien mukaan hankkeiden yhteyteen. Tavoitteena on, että toimintakauden lopulla 80 % kummituotoista lasketaan ohjelman omarahoitukseen. Ohjelmakaudella on myös tavoitteena siirtyä tarvepohjaisesta ajattelumallista ihmisoikeuspohjaiseen ajattelumalliin. Tavoitteena on lisäksi, että ohjelmakauden lopussa 95 % kummikohteista on alueellisen neuvonantajatoiminnan piirissä (2010: 65 % eli 14 kaikista 22 kohteesta). Koulutusseminaareja lisätään. Kummilapsityössä toimii kymmenen kummisihteeriä vapaaehtoistyöpohjalta, jonka vuoksi hallintokulut on mahdollista pitää minimissä. Kummien määrä kesäkuussa 2010 oli 4 000 (kummisopimusten määrä). Tavoitteena on kasvattaa kummien määrä vuoteen 2014 mennessä noin 6 500 kummiin (kummisopimukseen). 6.12 EU/ECHO-ohjelma EU/ECHO -ohjelman tavoitteet määritellään hyväksyttyjen hankesuunnitelmien mukaisesti. Fida on ollut vuodesta 2007 lähtien ECHO:n jäsen. Tavoitteena on hakea rahoitusta uusille EU ja ECHO-rahoitteisille hankkeille Ohjelmakauden aikana vuosittain. Haettavan rahoituksen määrä suunnitellaan kaikissa tapauksissa erikseen. Ohjelmakaudella kartoitetaan myös muuta eurooppalaista yhteistyötä ja resurssitarvetta. . 7. Hallinto Suomen toimistossa työskentelee noin 35 henkilöä, joista kyt-osastolla 14. Tämän lisäksi Fidan lähetystoreilla eri puolilla Suomea työskentelee noin 200 henkilöä. Lisäksi toimistolla ja lähetystoreilla työskentelee vuosittain useita siviilipalvelusmiehiä ja noin 200 vapaaehtoista. Kehitysyhteistyötehtävissä ulkomailla toimii 70 palkattua henkilöä vuosittain. 7.1. Yleistä Fidan yhdistyksen kokous on sen ylin päättävä elin. Yhdistys pitää vuosikokouksen ja syyskokouksen. Näihin kokouksiin jäsenseurakunnat voivat lähettää edustajiaan seurakunnan koon mukaan, yhden edustajan aina 300 jäsentä kohti. Vuosikokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä sekä käsitellään yhdistyksen toimintakertomus. Vuosikokouksessa myös valitaan hallituksen jäsenet; tilintarkastajat valitaan syyskokouksessa. Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hallitus, jolla on kokonaisvastuu Fidan toiminnasta, toiminnan vaikutuksista ja niiden kehittämisestä lainsäädännön, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen hyväksymien periaatteiden ja arvojen mukaisesti. Hallitukseen valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan kaksitoista jäsentä, joiden valinnassa otetaan huomioon maakuntien tasapuolinen edustus. Vuosittain hallituksesta erovuorossa on neljä jäsentä. Hallitus nimeää valiokunnat. Kehitysyhteistyön valiokunta toimii kehitysyhteistyöasioiden asiantuntijaelimenä. Vuonna 2010 kehitysyhteistyön valiokunnassa oli 14 henkilöä. Hallitus hyväksyy kehitysyhteistyötoimintojen ohjelman tuenkäyttö- ja vuosisuunnitelman. Hankkeiden ja ohjelmien omarahoitusosuus kertyy lähinnä Fidan lähetystorien, Eväät elämään -keräyksen, Nenäpäivä -keräyksen ja ystäväkirjeiden tuotoista sekä seurakuntien maksamista kehitysyhteistyöntekijöiden työnantajaosuuksista. 7.2. Henkilöstöhallinto Fidan organisaatiossa toiminnanjohtajan alaisuudessa toimii neljä osastoa: lähetystoimintojen osasto, kehitysyhteistyötoimintojen osasto (kyt-osasto), hallintopalvelujen osasto sekä markkinointi- ja viestintäosasto. Suomen toimistossa työskentelee noin 35 henkilöä, joista kyt-osastolla 14 henkilöä. Tämän lisäksi Fida lähetystoreilla eri puolilla Suomea työskentelee noin 200 henkilöä. Lisäksi toimistolla ja lähetystoreilla työskentelee vuosittain useita siviilipalvelusmiehiä ja noin 200 vapaaehtoista. Kehitysyhteistyötehtävissä ulkomailla toimii 70 palkattua henkilöä vuosittain. Fidan kyt-osaston ja kenttähenkilöstön tukena toimii neljällä mantereella kahdeksan kyt-aluepäällikköä. Aluepäälliköiden vastuulla on johtaa ja koordinoida alueensa kehitysyhteistyötoimintoja ja he ovat samalla alueensa hankekoordinaattoreiden esimiehiä. Humanitaarista apua johtaa Suomesta humanitaarisen avun päällikkö. Humanitaarisen avun hankkeiden käytännön toteuttamisesta vastaavat henkilöt ja näiden esimiessuhteet määritellään tapauskohtaisesti. Fida noudattaa palkkauksessaan voimassaolevia työehtosopimuksia ja/tai alalla maassa vallitsevaa keskimääräistä palkkatasoa. Palkkauksessa huomioidaan erityisesti kumppanijärjestöjen palkkataso sikäli kun se ei ole ristiriidassa paikallisen lainsäädännön kanssa. Fida liittää tuenkäyttösuunnitelmaan ja vuosiraportteihin liitteen kehitysyhteistyötuella palkatuista henkilöistä ja heidän palkkauksensa perusteista ja määrästä. Fida käyttää tarvittaessa ohjelman kannalta välttämättömiä ulkopuolisia asiantuntijoita mm. evaluoinneissa ja koulutuksissa, joihin ei löydy riittäviä resursseja yhteistyömaasta. 7.3. Hankkeiden/ohjelmien taloushallinto Hankkeiden/ohjelmien kirjanpidossa on painotettu paikallista osaamista Tavoitteena on, että hankkeen/ohjelman kirjanpidon hoitaa suomalaisen hankekoordinaattorin ohjaamana kumppani tai paikallinen kirjanpitäjä/ tilitoimisto. Kumppanin osaamista taloushallinnossa ja kirjanpidossa pyritään tätä kautta vahvistamaan. Myös hankkeiden/ohjelmien kirjanpidon tarkastus tehdään paikallisesti. Vuosittaiset kirjanpidon ja hallinnon erityistarkastukset suorittavat paikalliset auktorisoidut tilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö. Tavoitteena Ohjelmakaudella on kehittää ja vahvistaa paikallisen kumppanin osaamista kirjanpidon, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon alueella. 7.4. Sopimukset Kaikista kehitysyhteistyöhankkeista ja -ohjelmista tehdään kirjalliset hanke- tai yhteistyösopimukset, joissa määritetään suomalaisen ja paikallisten osapuolten ja sidosryhmien roolit ja vastuut selkeästi. Sopimuksiin kirjataan mm. seuraavat asiat: toimivaltaiset edustajat, yhteistyön tarkoitus ja laajuus, tavoitteet , osapuolten velvoitteet ja oikeudet, sopimuksen kesto, irtisanominen ja missä vaiheessa hankkeen toteutus siirtyy kokonaan kumppanin vastuulle. 7.5. Korruption vastainen toiminta Fida ei hyväksy korruptiota missään muodossa toiminnassaan. Koulutamme kumppaneitamme ja hankehenkilöstöä alue- ja johtajuuskoulutushankkeiden avulla. Esimerkiksi latinalaisen Amerikan toimintaan rakennettu eettisen johtajuuden koulutusohjelma sisältää korruption vastaisen opetusmoduulin. Korruption vastainen toiminta pyritään integroimaan kaikkeen toimintaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: • Hyvän hallinnon periaatteiden, mm. läpinäkyvän taloushallinnon kehittämisellä ja seurannalla. • Yhteistyösopimuksiimme sisältyy korruption vastasinen lauseke. • Korruptiotapaukset käsitellään välittömästi ja vaadittaviin toimenpiteisiin ryhdytään kohdemaan ja Suomen lainsäädännön mukaisesti. • Korruption vastaisen toiminnan käsikirja toimitetaan kaikille hanketoimijoille. 61 63 8. Talousarvio kumppanuussopimukseen kuuluvista hankkeista/ohjelmista V uosien 2011–2014 talousarvion lähtökohtana on vuoden 2010 taso, jossa kumppanuussopimukseen kuuluvien hankkeiden/ ohjelmien (Global-tukiohjelma ja alueohjelmat sekä mukaan lukien kymmenen prosentin hallintokuluosuus) kokonaiskulut ovat 8 000 000 euroa, valtionapu 6 800 000 euroa ja omarahoitus 1 200 000 euroa (15 %). Varovaiseksi vuosittaiseksi kasvuksi on kokonaiskuluissa suunniteltu kaksi prosenttia ja Vuosi Kulut valtionavussa 100 000 euroa Järjestön omarahoitus on laskettu alla esitetyn taulukon mukaisessa Ohjelmakauden talousarviossa. Ohjelmakauden aikana on tarkoitus lisätä maltillisesti järjestön omarahoitusosuutta kasvattamalla ja kehittämällä hankkeiden yhteydessä toimivaa kummitoimintaa. Hallintokulun on laskettu olevan maksimissaan 10 prosenttia vuosittaisesta UM:n valtioavusta. . Valtionapu Omarahoitus 2011 8 640 000€ 6 900 000€ 1 740 000€ 20,1% 2012 8 800 000€ 7 000 000€ 1 800 000€ 20,5% 2013 8 980 000€ 7 100 000€ 1 880 000€ 20,9% 2014 9 170 000€ 7 200 000€ 1 970 000€ 21,5% Yht. 35 590 000€ 28 200 000€ 7 390 000€ 20,8% 6 http://www.formin.finland.fi/Public/download.aspx?ID=12370&GUID=%7BAFF88D02-B369-4A89-AABA-E8E0CF168705%7D Goal - Kehitystavoite Improved well-being of underprivileged citizens in a strengthened civil society Vähäosaisten kansalaisten parantunut hyvinvointi vahvistuneessa kansalaisyhteiskunnassa Purpose - ohjelman tavoite Empowered communities through active facilitation of strengthened – just, caring and responsible – partners Vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt Albania West Balkan Partners´ increased capacity to address social and economical challenges in their areas Community Development Programme (5093) Integration of vulnerable people (5094) Kosovo Community Development Programme in Millosheva (5485) Bosnia-Herzegovina Community Development Education Programme (5470) Life with Purpose – Education and Culture Centres in Banja Luka and Prijedor (5475) Balkan Western Balkans Socio-economic development promotion programme (5480) South America Partners increased capacity in implementing sustainable and professional social work in the region Bolivia, Ecuador, Colombia, Paraguay, Peru Motivation and Follow-up Programme for Gender and Domestic Violence Issues (5085) Empowering partners for Social Responsibility (5100) Eastern Africa Eastern Africa Empowered partner relevantly participating in the civil society Regional Coordination (5260) Mainstreaming Programme (5261) Regional Advocacy Programme (5264) Empowering Churches for Youth Ministry (5065) Leadership Enhancement Programme (5250) Humanitarian Aid Training Programme in Sub-Saharan Africa (5270) Psycho-Social Support Programme (5266) Peace-Building and Conflict Prevention Programme (5268) Child Sponsorship Programmes (5025, 5044, 5046, 5053, 5061) Ethiopia Stop HIV/AIDS in Debre Zeit and Abela (5028) Tanzania Youth with Disabilities Community Programme (5064) Pre-School Support Programme (5052) Strengthening Civil Society on Pemba, Zanzibar and Mafia Islands (5059) Kenya Empowering Churches to Respond to Environmental and Climatic Challenges (5042) Empowering Churches to care for Orphans and Vulnerable Children (5048) Empowering Maasai Girls and their Communities (5049) Morocco Middle East and North Africa Strengthened partners' ability to facilitate holistic social development and improved networking in their communities Community Development Programme (5420) Sudan Community Development Programme in Northern Sudan (5425) Egypt Community Development and Partner’s Capacity Building Programme in Upper Egypt (5300) Jordan Community Development Programme (5411) Palestinian Territory Community Development Programme in Gaza and West Bank (5430) Iraq (Kurdistan) Promoting Social Development of Youth and Women in Erbil and Norhtern Iraq (5440) Middle East and North Africa Regional Coordination (5450) Humanitarian Aid Improved alleviation of human suffering of those affected by disasters and conflicts and increased disaster preparedness of the partners Transformed People Transformed Communities Muuttunut yksilö - muuttuneet yhteisöt Liite 1: Hankkeet ja ohjelmat alueittain 2011 Administration (5000) Planning (5001) Information (5002) Evaluation (5003) Personnel Support (5004) Partnership Training Programme (5005) Global Programme Well managed and functional support measures for the development programme of Fida International South East Asia Regional Coordination and Training Support Programme (5500) Thailand Training Support for Community Programmes (5500) Phoebe FGCT empowerment (5500) South East Asia Myanmar Community Development Programme (5131) Laos Improved capacity of the partners to address societal challenges of the vulnerable people groups in their communities Community Encouragement Programme in Savannakhet Province (5160) High Schools’ Development Programme In Savannakhet Province (5162) Community Health Education Programme in Northern Laos (5163) Vietnam People with Disabilities Empowerment Programme (5171) Cambodia Community Health Education Programme (5190) China Community Health and Environmental Training Programme in Yunnan (5125) Northern South Asia Regional Coordination and Capacity Building Programme (5460) Nepal Northern South Asia Holistic Community Development Programme (5461) Maithili Empowerment Programme (5462) Youth Center Programme (5463) No Child Left Behind Project (5464) Water and Sanitation project WATSAN (5465) Improved education opportunities, living conditions and health status of people in the partners’ working areas Pakistan Community Development Programme (5360) Bangladesh Slum Community Development Project in Dhaka (5013) Vocational Training Centre (5014) Southern South Asia Advancing of the Partners – Regional Coordination (5030) Small Projects and Capacity Building (5036) India Southern South Asia Community Capacity Development Programme (5031) Maharashtra Village Development Project (5032) Mumbai Slum Community Development Programme (5033) Project for Investing in Youth Capital (5038) New Life Community Development Programme (5556) Strengthened capacity of the partners to conduct professional development work in their communities Maldives Youth and sports development programme (5558) Sri Lanka Sustainable Management and Response for Transformation (SMART) (5550) Bhutan Creative Minds-Busy Fingers (5039) Central and East Asia Improved food security; and preventive and institutional health care systems Child Sponsorship Tajikistan Community Development Programme in the Khatlon Region (5320) Tajik Health Centre Development Project (5322) North Korea Seed Potato Development Project (5210) Developing District Level Hospitals (5211) Primary Dental Care Support Programme (5212) Improved capacity of the partners to address the social challenges of children in their communities through increased awareness and contribution of Finnish sponsors EU/ECHO
