Albumi 1/2012 (pdf) - Suomen Kameraseurojen Liitto ry

T U R U N
K A M E R AT
r. y.
J Ä S E N L E H T I
Turun Kamerat 80-vuotisjuhlatunnelmissa
Juhlapuhe Turun Kamerat ry:n täyttäessä 80-vuotta
Isokari kutsuu
Studiokuvaus harrastuksena
Porilaisten arvostelukaavio – ja mitä siitä seurasi
Teemanäyttelyn paras seura
1 / 2 0 1 2
SEPPO NURMI
T U R U N K A M E R A T r y
J Ä S E N L E H T I 1 / 2 0 1 2
Sisältö
Turun Kamerat 80-vuotisjuhlatunnelmissa
Juhlapuhe Turun Kamerat ry:n täyttäessä 80-vuotta
Keijo Hakasen kirje Turun Kameroiden jäsenille
Isokari kutsuu
Studiokuvaus harrastuksena
Toimintaa 2012
Porilaisten arvostelukaavio – ja mitä siitä seurasi
Teemanäyttelyn paras seura
Kölnin näyttelyyn lähteneet kuvat
Seuracup 2012
4
6
10
13
15
17
19
21
22
23
Mietteitä valokuvausharrastuksesta
Auran rannoilla
Turun Kameroilla on mielenkiintoinen menneisyys, josta saamme lukea historiikistamme. Valokuvausharrastus on muuttunut
varakkaiden puuhastelusta koko kansan harrastukseksi. Lähes jokaisella on tätä nykyään jonkinlainen kamera. Tässä on
kameraseuratoiminnalle mahdollisuus, koska osa varmaankin haluaa saada aikaan parempia valokuvia. Kiinnostava toiminta
tuonee uusia aktiivisia jäseniä seuratoimintaan.
Valokuvaus on hieno harrastus, mikä on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut melkoisen muutoksen. Kamerat ja
kuvantekomenetelmät ovat vaihtuneet uuteen teknologiaan. Muistikortit ovat nyt korvanneet valoherkät filmit ja kehityspurkit
sekä suurennuskoneet ovat vaihtuneet tietokoneeseen. Kaikki tapahtuu tänä päivänä kädenkäänteessä. Silti hyvien ja ajattomien
kuvien saaminen on haaste.
Valokuvauksen harrastajien kannattaa hakeutua myös yhteisille retkille ja tapahtumiin, missä tapaa toisia samoista asioista
kiinnostuneita. Jokaisella on joskus pohdittavana jokin asia, mitä ei ole hoksannut tai osannut ratkaista. Henkilökohtaisesti
olen saanut näissä kokoontumisissa lisätietoa ja näkemyksiä harrastukseeni.
Julkaisemme turkulaisen valokuvan 170 vuotta juhlavuoden kunniaksi Albumi-lehden. Kiitämme yhteistyötahojamme
saamastamme tuesta, mikä mahdollisti tämän projektin. Meillä on myös suuri kunnia saada pystyttää valokuvakokoelmamme
Terveystalo Pulssin Ikkunagalleriaan. Teokset esittelevät seuramme valokuvausharrastuksen kehittymistä yli 80 vuoden ajalta.
Turun Kamerat on ansiokkaasti vaalinut turkulaisen valokuvauksen perintöä Auran rannoilla.Toivottavaa olisi,
että voisimme vastata ajan vaativiin haasteisiin tulevaisuudessakin.
Pertti Leino, puheenjohtaja
Turun Kamerat ry
Yhdistyksen hallitus:
Puheenjohtaja:
Varapuheenjohtaja:
Sihteeri:
Hallituksen jäsenet:
Varainhoito:
Albumi-lehti
Päätoimittaja:
Toimitus ja taitto:
Paino:
Pertti Leino, [email protected]
Matti J. Niemi, [email protected]
Tommi Lehtonen, [email protected]
Visa Jokela, [email protected]
Marjatta Laineenkare, [email protected]
Janne-Henrik Fjäder, [email protected]
Seppo Nurmi, [email protected]
Kauko Lehtonen. [email protected]
Pertti Leino
Kari Laiho
Lightpress Oy, Kaarina
3
Turun Kamerat
80-vuotisjuhlatunnelmissa
Juhlavalmistelujen valmistuttua aloin etsiä hakukoneelta mahdollisia seuraamme koskevia tietoja. Ensimmäisellä yrityksellä
ponnahti esille Puutarhakadulla sijaitsevan antikvariateetin ilmoitus Turun Kameroiden jäsenkortista. Päätin siltä istumalta
mennä katsomaan moista aarretta paikan päälle.
Asiantunteva kauppias löysi hyvin järjestetystä arkistostaan Insinööri Väinö Laurisen
jäsenkortin, jonka oli allekirjoittanut varainhoitaja B. Lundsten. Hyväkuntoinen
harvinaisuus on vuodelta 1931, jolloin jäsenmaksuun suuruus oli 30 Suomen markkaa. Eihän jäsenmaksu ole siitä miksikään muuten muuttunutkaan paitsi, että on
nykyään euroja.
Historiikki
Juhlakirjan julkistamistilaisuus oli Taimi II:ssa 18.5.2010. Turkulainen harrastevalokuvaaja etsimessä -teokseen onnistuttiin saamaan ansiokas kooste yhdistyksemme
historiatietoa ja jäsenten valokuvia eri aikakausilta. FinnFoto ry:n ja eri yhteistyötahojen tuella tilattiin digipainosta 100 kirjan ensipainos ja myöhemmin vielä 50 kirjaa.
Samassa yhteydessä julkistettiin valokuvakilpailu nuorisolle (alle 18 vuotta) aiheena
”Let`s go”. Lähetetyistä valokuvista pidettiin ikkunanäyttely. Tarkoituksenamme oli
herätellä nuoria valokuvauksen harrastajia seuratoiminnan pariin.
Pöytästandaari
Juhlavuoden melskeissä mietittiin myös sitä, miten voitaisiin
palkita pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitamme ja ansioituneita tahoja valokuvausharrastuksen piiristä. Pohdinnoissa
päädyttiin standaarien hankkimiseen ja sen suunnittelussa
käytettiin hyväksi seuran vanhaa Pekka Ilon suunnittelemaa
sinivalkoista logoa vuosien takaa. Ensimmäinen viiri luovutettiin Toivo Anttilan säätiön edustajalle Auran kirjastossa.
Yhdistyksemme juhlanäyttelyt
Juhlanäyttelyn avajaiset pidettiin 12.11.2009 kulttuurikeskuksessa ja iltajuhla Alabamassa.
Juhlanäyttelyyn ripustettiin esille 156 valokuvaa, mitkä esittelivät jäsenistön
valokuvausharrastuksen kehittymistä vuosikymmenten aikana.
Näyttelyä jatkettiin 9.2–26.3.2010 Loimaalla Elias-salissa vanhalla kunnantalolla.
Näyttelytila oli tasokas ja teokset olivat edustavasti esillä.
Tämän jälkeen osa kuvista siirrettiin Turku Energian tiloihin, jossa kuvat olivat toukokuun lopusta elokuun loppuun.
Täältä näyttely jatkoi matkaa Uudenkaupungin Crusell -saliin, jossa se oli syyskuun
ajan. Näyttelytilan laajuus mahdollisti kattavan valokuvanäyttelyn.
Joulukuussa 2010 näyttelymme oli esillä Auran kirjastossa edesmenneen jäsenemme
Toivo Anttilan 100-vuotistapahtumana. Seuran edustajat laskivat seppeleen ja sytyttivät
kynttilän hänen haudalleen.
4
80 v. juhlavuoden näyttelyjen sarja päättyi Raision kirjastoon,
jossa kuvat olivat esillä tammikuun 2011 ajan. Mittava
näyttelyponnistus oli näillä erin loppumassa.
Jäsentemme vanhoja valokuvia oli vielä tämänkin jälkeen
esillä Forituvalla vaihtuvana näyttelynä.Valokuvat olivat esillä
12.6.–12.8.2011.
Turun kaupunginhallituksen ja FinnFoto ry:n apurahojen
turvin olemme saaneet kehystettyä 65 jäsenistön valokuvaa
lasillisiin alumiinikehyksiin, joissa teosten toivotaan säilyvän
tuleville sukupolville.
Puolet kuvista on kerätty vanhoista seuramme arkistokuvista
ennen niiden luovutusta Turun maakunta-arkistoon. Toinen
puoli kuvista edustaa uudempaa tuotantoa antaen kokonaiskuvan seuran valokuvausharrastuksen kehittymisestä. Jokainen
voi itse todeta, mikä tekee hyvästä valokuvasta ajattoman.
Vanhin valokuva on vuodelta 1928, minkä perustajajäsenemme
Väinö Hakanen on ottanut Bromarissa. Uudemmat kuvat
edustavat viimeisintä nykytekniikkaa.
Suomen Kameraseurojen Liitto
80 vuotta
Turun Kamerat ry on myös 80-vuotiaan Suomen Kameraseurojen Liiton (SKsL) perustajajäseniä yhdessä Kameraseuran
(H:ki), Karjalan Kameraseuran (Viipuri), Lahden Kamerakerhon ja Kuopion Museoseurojen Valokuvauskerhon kanssa.
Perustava kokous pidettiin 12.11.1931 Lahden Seurahuoneella.
Juhlistaakseen tätä merkittävää tapahtumaa yhdistyksemme
luovutti juhlivalle Suomen Kameraseurojen Liitolle standaardin keväällä 2012.
Suomen Kameraseurojen liiton kautta yhdistyksemme jäsenet
jäseninä tai seurana voivat osallistua kotimaisiin sekä kansainvälisiin näyttelyihin. Menestyksemme on ollut hyvä ja toivottavasti kirvoittaa uusia ja vanhoja jäseniämme uusiin haasteisiin.
Pekka Ilo suunnitteli
merkin lisäksi myös
palkintoplaketit.
5
Juhlapuhe
Turun Kamerat ry:n täyttäessä 80-vuotta
Arvoisat valokuvauksen aktiiviharrastajat, valokuvauksen
ystävät ja tietenkin myös valokuvaajien ystävät...........
askarrelleet samaisen laitteen parissa. Myöhemmin laite
tunnettiin nimellä ”Camera Obscura”, joka italiankielestä
vapaasti suomennettuna tarkoittaa pimeää huonetta............
Turun Kamerat juhlii 80-vuotista taivaltaan salamavalon väläyksen verran etuajassa. Kerhotoimintaa on todistettavasti
ollut jo vuonna 1929, vaikka kerhon virallinen perustava
kokous pidettiin vuonna 1930 ja yhdistysrekisteriin kirjaaminen tapahtui vasta 1931.
Ensimmäinen askel valokuvauksen suuntaan otettiin vasta
1400-luvulla Italiassa, kun taiteilijat alkoivat käyttää Camera
Obscuraa apuvälineenään. Valon säteet muodostavat pienen
reiän läpi tunkeutuessaan nurinpäin olevan kuvan pimeään
huoneeseen asetetulle paperiarkille. Näihin aikoihin Italiassa
keksittiin myös linssi, jota käytettiin korjaamaan silmien
heikentynyttä näkökykyä. Kun linssit aluksi olivat kuperia,
niin ne muistuttivat kylvövirvilän siemeniä. Sana linssi tuli
tämän kasvin latinalaisesta nimestä. Kasvin siemenistä tehtiin
keittoa ja Suomessakin linssikeitto tunnetaan.................
Vaikka kerhon alkutaival oli valokuvausmielessä mustavalkoinen, oli se toisessa mielessä melko värikäs. 1930-luvulla
maailmassa elettiin suurten ideologioiden aikakautta, koettiin New Yorkin pörssiromahduksesta alkanut lama ja
varustauduttiin toiseen maailmansotaan, joka alkoi vuosikymmenen lopulla.
Taiteilijat alkoivat hyödyntää Camera Obscuraa 1400-luvulla
ja 1500-luvun puolessavälissä peruslaitteeseen lisättiin linssi
ja himmennin. 1600-luvulla käytössä oli jo kannettava pimeä
havaintohuone. Laitteen käyttäjät olivat siis taiteilijoita, jotka
hyödynsivät heijastuvaa kuvaa piirtämisessään............
Valokuvaus oli kerhon alkuaikoina melko elitistinen harrastus,
sillä jäsenistö muodostui pääosin korkeasti oppineista ja
vaikutusvaltaisista henkilöistä. Palaan kohta Turun Kamerat
ry:n alkutunnelmiin, mutta sitä ennen haluan tarkastella sitä,
mitä valokuvauksessa on ajan myötä tapahtunut.............
Vähitellen laite kehittyi pienemmäksi, siihen saatiin kahdella
linssillä säädettävä polttoväli ja peilin avulla kuva saatiin
heijastettua opaalilasille oikeinpäin. Kuvat kuitenkin tallen-
Jo kolme vuosisataa ennen ajanlaskumme alkua Aristoteles
mainitsi teoksessaan ”Ongelmia” laitteen neulareikäkuvien
luomiseksi. Tiettävästi kiinalaiset jo vuosisata aiemmin olivat
6
Kai Yrjänäinen puhui juhlanäyttelyn avajaisissa.
nettiin piirtämällä, eivätkä taitelijat kuvan kiinnittämistä
ehkä ajatelleetkaan.
1800-luvun lopulla kuvauksista huolehtivat ateljeekuvaajat
ja kiertävät kuvaajat, mutta myös harrastuksena valokuvaus
alkoi lisääntyä.
1700-luvulla tiedemiehet alkoivat käyttää kemiaa kuvan
tallentamiseksi, mutta vasta 1765 – 1833 elänyttä Joseph
Niepceä voidaan pitää valokuvauksen keksijänä, kun hän
onnistui valmistamaan maailman ensimmäisen valokuvan.
Alkeelliseen tekniikkaan en tässä puutu, mutta työhuoneen
ikkunasta kuvattavaa näkymää hän valotti noin kahdeksan
tuntia.
1900-luvun alussa markkinoille tulleet pienkamerat ja rullafilmi lisäsivät roimasti valokuvausharrastusta. Tällöin myös
Suomessa harrastuksen ympärille alkoi kehittyä kerhotoimintaa.
Turun Kameroiden synty
Kun Niepce sai kumppanikseen Louis Deguerren, joka keskittyi kuvan kiinnittämiskemiaan, voitiin 1939 esitellä
maailmalle uusi valokuvausmenetelmä – dagerrotypia.
Syntyneet kuvat olivat positiivisia kuvia ja niitä ei voinut
kopioida.
Menkäämme seuraavaksi alkuperäisten pöytäkirjojen mukaan
kerhomme syntyhistoriaan. Näin sanatarkasti teksti pöytäkirjoista kuuluu:
Vuonna 1930 marraskuun 7. päivänä kokoontuivat alempana
mainitut henkilöt allekirjoittaneen kutsusta ravintola Itämereen
Turussa kello puoli 7 illalla keskustelemaan kameraseuran
perustamisesta Turkuun. Kokoukseen oli saapunut: maisteri
Lauri Kari, rakennusmestari Kaarlo Kiviranta, kumpikin
varsinaisia aloitteentekijöitä hankkeessa, sekä insinööri Väinö
Laurinen, ylioppilas Tauno Vaaramäki, prokuristi Birger
Lundsten, isännöitsijä Mauno Rainto sekä allekirjoittanut
liikkeenjohtaja V. A. Wahlström.
Deguerre julkaisi kirjan, jonka avulla menetelmä levisi
maailmalle. Kirja sisälsi ohjeen myös kameran valmistamiseksi.
Suomessa ensimmäinen valokuva on otettu Turussa juuri tällä
menetelmällä. Kuvan otti Henrik Kajander 3.11.1842 niin
sanotusta Nobelin talosta. Kuva on säilynyt näihin vuosiin
saakka.
Sitten tekniikka alkoi kehittyä nopeasti. Kun negatiivista monistaminen positiiviksi tuli mahdolliseksi, alkoi 1850-luvulla
ainakin suurimmissa kaupungeissa toimia ammattivalokuvaajia. Tavallisimpia kuvauskohteita olivat muotokuvat ja
kaupunkinäkymät.
Keskustelun tuloksena voidaan merkitä, että yksimielisesti
katsottiin tällaisen yhdistyksen perustaminen tarpeelliseksi
valokuvaustason ja innostuksen elvyttäjänä paikkakunnallamme. Perustava kokous päätettiin pitää viikon kuluttua
eli marraskuun 14. päivänä ravintola Itämeressä ja nimettiin
kolmisenkymmentä henkilöä, jotka kokoukseen kehoitetaan
saapumaan.
1880-luvulla tehdasvalmisteiset valoherkät materiaalit,
kuivalevyt ja helposti siirrettävät kamerat ohjasivat kuvaamista
luontoon ja kaupunkinäkymiin. Jokainen aktiivikuvaaja tuntee
esimerkiksi I. K. Inhan laadukkaat maisemakuvat tältä ajalta.
7
Heikki Nilanen ja Raimo Raassina tutustumassa juhlanäyttelyymme.
Ja pöytäkirja jatkuu:
§ 5 Helsingin Kameraseuran sääntöihin tehtiin joitakin
muutoksia ohjeeksi johtokunnalle sääntöjen lopullista asua
muokatessaan.
Marraskuun 14. päivänä 1930 kello 7 illalla kokoontuivat
alempana mainitut henkilöt Turun kaupungissa ravintola
Itämereen perustamaan kameraseuraa. Kokouksessa olivat
saapuvilla: maisteri Lauri Kari, rakennusmestari Kaarlo
Kiviranta, insinöörit Väinö Laurinen ja V. Kilpinen, johtaja
Birger Lundsten, konttoristi Åke Toivonen, isännöitsijä Mauno
Rainto, opettaja Ukko Kivistö, johtajat Väinö Hakanen ja
V. A. Wahlström sekä taiteilija Viljo Lehmussaari............
§ 6 Vuosimaksuksi hyväksyttiin kolmekymmentä Suomen
markkaa vuoden 1931 loppuun vuosijäseniltä ja kolmesataa
markkaa vakinaisilta, mikä ei kuitenkaan saa olla pienempi
määrältään kuin kymmentä kertaa vastaava vuosimaksu.
§ 1 Kokouksen avasi maisteri Lauri Kari selostaen aloitteentekijäin ajatuksia ja suunnitelmia kameraseuran aikaansaamiseksi sekä kehoittaen valitsemaan kokoukselle puheenjohtajan ja sihteerin. Puheenjohtajaksi valittiin maisteri
Kari ja pöytäkirjanpitäjäksi allekirjoittanut Wahlström.
§ 8 Seuraava varsinainen yhdistyksen kokous pidetään
joulukuun 12. päivänä kello 7 iltapäivällä ravintola Itämeressä.
§ 7 Seuraavaan niin kutsuttuun kuukausikokoukseen päätettiin yhteiseksi kilpailuaiheeksi ottaa ”Syksyinen Aurajoki”.
§ 9 Johtokunnalle annettiin tehtäväksi ehdottaa arvostelulautakunnan kokoonpano ja esittää asia päätettäväksi seuraavassa kokouksessa.
§ 2 Kokous oli yksimielinen aloitteentekijän ehdotuksen
kanssa ja päätti perustaa yhdistyksen. Luettiin sitten Helsingin
Kameraseuran säännöt, minkä pohjalla annettiin valittavan
väliaikaisen johtokunnan valmistaa ne seuralle sopivaan
muotoon, seuraavalle kokoukselle lopullista hyväksymistä
varten.
§ 10 Tämän pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin herrat Laurinen
ja Rainto.
Vakuudeksi V. A. Wahlström
§ 3 Valittiin väliaikaiseen johtokuntaan maisteri Lauri Kari,
rakennusmestari K. Kiviranta, johtaja B. Lundsten, taiteilija
V. Lehmussaari ja johtaja V. Wahlström sekä heille varamiehiksi
johtaja V. Hakanen ja opettaja Ukko Kivistö...................
Näin siis Turun Kamerat tuli perustetuksi marraskuun 14.
päivänä 1930. Yhdistysrekisteriin Turun Kamerat on merkitty
26.9.1931.
Käytännössä kerho kuitenkin toimi jo 1929, joten hieman
sumean etsimen läpi katsoen voimme jo nyt viettää kerhomme
80-vuotisjuhlaa. Mielestäni 100-vuotisjuhlaa tulisi kuitenkin
viettää vasta vuonna 2030.
Tilien tarkastajaksi valittiin insinööri V. Kilpinen ja konttoristi
Å. Toivonen sekä varalle isännöitsijä M. Rainto.................
§
4 Yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Turun Kamerat ry.
8
Siinä oli aimo annos valokuvauksen ja kerhomme alkutaivalta,
sitten menkäämme nykypäivään ja tulevaisuuteen............
homme jäsenet lähettävät aktiivisesti kuvia FIAP:in alaisiin
kansainvälisiin näyttelyihin.
Olemme tänään avanneet kulttuurikeskuksessa upean
näyttelyn, jossa on kuvia kerhomme eri vuosikymmeniltä.
Näyttely on keino tuoda harrastustamme taiteena esiin.
Entä nuoriso? Miten saisimme nuorison mukaan kerhotoimintaan? Pelottaako nykyinen jäsenistömme ikärakenne nuoret
pois, vai olisiko aika pohtia nuorisokerhon pitämistä pääkerhon
rinnalla? Vai onko toiminta nuorten osalta siirtynyt nettiin?
Viimeisen 10 vuoden aikana valokuvaus on muuttunut
merkittävästi. On alkanut digitaalinen kausi, mikä on
mullistanut kameralaitteiston ja kuvien valmistamisen. Eipä
taida kotoisesta Suomestamme löytyä suurtakaan joukkoa
kansalaisia, joilla ei olisi jonkinlaista kameraa. Ja niitähän
löytyy – kännykkäkamerasta laadukkaisiin huippukameroihin.
Olemmeko tiedottaneet toiminnastamme huonosti, kun
uusia jäseniä ei kerhoiltoihimme juuri ilmesty.................
Olisiko meidän järjestettävä jäsenhankintakampanja? Jokainen meistä tuntee jonkun valokuvausta harrastavan. Voisit
tuoda hänet kerhoiltaamme ja ennen pitkää hän liittyy jäseneksemme.
Vaikka tavallisten kansalaisten ottamat valokuvat ovat teknisesti parempia kuin filmikautena, niin kuvaamisen taito ei
kuitenkaan ole parantunut. Aktiiviharrastaja huomaa, että
pienellä koulutuksella kuvista kuitenkin saataisiin entistä
parempia. Kuvakulman muutos voisi parantaa kuvan ilmaisua
ja sommittelua, rajaus tiivistäisi aihetta ja kuvankäsittelyssä
saataisiin värit paikalleen.
Jäsenistömme uusiutuminen ja kasvaminen on elinehto
kerhollemme. Haluan vakaasti uskoa, että kerhomme viettää
runsasjäsenisenä 100-vuotisjuhlaa parinkymmenen vuoden
kuluttua.
Nyt kuitenkin mittarissa on 80 vuotta turkulaista harrastekuvausta kerhossamme. Toivottakaamme sille kuitenkin pitkää
ikää myös jatkossa.
Tällaisessa opastavassa koulutuksessa riittää kerhollemme
haasteita tulevaisuuteen.
Nouskaamme seisomaan ja kohottakaamme malja 80vuotiaalle Turun Kamerat ry:lle ja toivottakaamme sille
aktiivisia vuosikymmeniä myös jatkossa.
Myös näyttelyt ovat vahva vaikutuskeino valokuvauksen
edistämisessä. Olisiko aihetta aktivoida kerhossamme
näyttelytoimikunta, joka kokoaisi kerhomme jäsenten
menestyneistä valokuvista pysyvän näyttelymateriaalin ja
varaisi näyttelypaikat pitkälle tulevaisuuteen..................
Eläköön Turun Kamerat!
Ilahduttavaa on todeta, että kerhoilloissa on nykyään paljon
kuvia nähtävillä kuukausikilpailuissa. Samoin monet ker-
Matti J. Niemi 12.11.2009
9
10
Keijo Hakasen kirje
Turun Kameroiden jäsenille
11
ISOKARI KUTSUU
MARKKU IMMONEN
Toukokuinen perjantaiaamun sääennuste lupaa tulevalle viikonlopulle kaunista säätä. Retkivarusteet on pakattu ja tietenkin kamerat, sillä tänä keväänä Turun Kamerat suuntaa
saaristomatkansa Isokarin majakkasaareen. Keväisiä tai syksyisiä kuvausmatkoja saaristoon lienee järjestetty kerhon perimätiedon mukaan jo 60-luvulta alkaen.
Kokoonnumme Raision venesatamassa ja tällä kertaa mukaan
lähtee seitsemän aktiivista kuvaajaa. Enemmänkin mukaan
mahtuisi, sillä Aina-nimiseen alukseen pystyy mukavasti majoittumaan ainakin 15 henkeä. Tavarat ja eväät on kannettu
paattiin, jalustat seisovat siistissä rivissä kannella ja matka
voi alkaa.
Aluksemme Aina (m/s Aina af Bowellstrand) on rakennettu
Etelä-Ruotsissa lähellä Norjan rajaa vuonna 1914 rahtialukseksi. Laiva on 15 metriä pitkä, 6 metriä leveä ja sen syväys
on 2,0 metriä. Aluksen hankkimisesta Suomeen ei ole tarkkaa
tietoa ja huonokuntoisena se makasi monia vuosia eri laitureissa. Vuonna 1983 ränsistynyt Aina tuli Raision pioneerien
omistukseen ja tuhansien talkootuntien jälkeen se teki kunnostettuna uuden neitsytmatkansa keväällä 1984. Aluksen
ruumassa on hyvät makuutilat, keittiö, WC ja muut tarvittavat
tilat.
Aluksen jyskyttäessä Raisiosta Naantalin Ukko-Pekan sillan
alta kohti Isokaria makailemme auringossa kannella ja kertoilemme tarinoita kuvausreissuista, ideoimme Turun Kameroiden
toimintaa ja muistelemme edellisten matkojen hauskuuksia.
Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on silakkajuhliin valmistautuva Teersalo, josta ostamme jäätelöt ja räpsimme ensimmäiset kuvat.
Matkan jatkuessa kohti Isokaria Arto esittelee hänelle hyvin
tuttuja saaria. Pysähdymme hetkeksi kuvaamaan Keskikallioluodon ruokkeja, joiden lähelle pääseminen ei onnistu. Kun
saavumme Isokarin laituriin, huomaamme iloksemme aluk-
semme ympärillä runsain määrin riskilöitä, joista lähikuvien
ottaminen on mahdollista mukana olevilla kamerakalustoillamme. Lintukuvaus on todella vaikeaa. Sen huomaa, kun
yrittää saada veteen laskeutuvan punaräpyläisen riskilän hyvässä asennossa kuvaan.
MATTI J. NIEMI
Riskilä lätkii pakoon aktiivista kuvaajaa.
Joukkomme lähtee kamerat kaulalla tutustumaan saaren länsiosaan. Kuljemme majakan ohitse kohti kalliorantaa ja ku-
12
vaamme kukkia ja muita kasveja sekä merellisiä näkymiä.
Palaamme alukselle, innostumme vielä riskilöiden kuvaamisesta, mutta harhalaukauksiakin tulee ja ne täytyy poistaa
muistikortilta. Iltapalan jälkeen asetumme yöpuulle ja tavoitteenamme on herätä aamulla auringon noustessa jatkamaan
kameratyötä.
Toisena päivänä ahkeran kuvaamisen lisäksi ohjelmassa
on opastettu tutustuminen
1833 rakennettuun Isokarin
majakkaan. Majakka on Suomen toiseksi korkein, jos Suomenlinnaa ei lasketa majakaksi. Keskivedestä majakan valon keskelle on korkeuseroa
49,4 metriä. Kiipeäminen ylös on kova urakka, kun askellettavaa on yli 170 porrasta ja lopuksi vielä pieni, pullean miehen
nipin napin läpimentävä luukku ylätasanteelle, josta aukeaa
komea näkymä joka suuntaan.
Laivalle päästyämme mietimme ruokailun lomassa uuteen
paikkaan siirtymistä. Niinpä sitten vähän yli kello 14 suuntaamme keulan kohti Katanpäätä. Katanpää on historiallinen
saari tykkipattereineen, vankiloineen ja varuskuntineen. Nyt
alue on Natura-aluetta. Saaren kohteet läpikäytyämme valitsemme seuraavaksi etapiksi Raision ulkoilusaaren nimeltään
Pirisholmi.
Rantautuessamme saaren laiturissa on veneilevä perhe, joka
hurjan joukkomme nähdessään päättää siirtyä muualle. Illalla
tunnelmoimme saunomisen ja makkaran grillauksen merkeissä.
Aamulla muistikortille tarttuu runsaasti kuvia erilaisista vesilinnuista, jotka viihtyvät matalassa lahdelmassa. Kalliolla pesivät tiirat ja lokit hyökkäilevät, jos erehtyy menemään liian
lähelle. Arto onnistuu saamaan päälaelleen napakympin pesäänsä puolustavalta tiiralta. Jälleen saamme kokea, miten
vaikeaa lentävän linnun kuvaaminen on.
Mutta lähdön aika koittaa ja kotimatka alkaa. Kuvausretki
todetaan yhteistuumin onnistuneeksi. Tällaisilla retkillä on
ilo tutustua alaa harrastaviin kavereihin. Jokunen tiedon jyväkin saattaa muiden kokemuksesta löytyä. Huumori kukkii
ja saattaahan tallennetusta kuvasadosta löytyä aina jokin helmikin. Seuraavan retken ajankohdaksi suunnittelemme vuoden
2013 syksyä. Matka tehtäisiin syksyiseen saaristoon jälleen
Aina-aluksella. Matkahan on kaikille Turun Kameroiden jäsenille avoin, joten toivottaavaa on runsas osallistuminen.
Matti J. Niemi (SKsLM ja EFIAP)
MATTI J. NIEMI
Majakasta on komeat maisemat, mutta ihailtava on myös komeaa
peilirakennelmaa.
MATTI J. NIEMI
Kevätretken osallistujat yhteispotretissa. Keskellä Arto Kangas, seisomassa vasemmalta Matti J. Niemi, Esa Soon, Pertti Leino, Hannu Soon, Jouko
Seppänen, laivan puosu Jarmo Suominen, Kari Laiho ja laivan kippari Jouko Kielo.
13
Studiokuvaus
harrastuksena
VISA JOKELA
Visa Jokela
Yleistä
Studiolla tarkoitetaan yleisesti ottaen mitä tahansa tilaa, jossa
työskennellään jonkin teoksen toteuttamiseksi. Teos voi olla
kuvataiteellinen, musiikkia, käsityötä tai vaikkapa hiusmuotoilua, mutta yhteinen nimittäjä teokselle voisi olla se, että
siinä pyritään omaa luovuuttaan käyttäen päätymään taiteelliseen ja tekijänsä näkemyksen mukaiseen lopputulokseen.
Tässä artikkelissa keskitytään pohtimaan studion käytön tuomia mahdollisuuksia valokuvaamisessa.
Studiokuvaaminen jakaa usein valokuvaajien mielipiteitä ja,
koska studiossa pääsääntöisesti käytetään kainotekoisia valoja,
osa kuvaajista vierastaa kuvaamista studiossa. Kuvaajissa on
monia vannoutuneita luonnonvalon käyttäjiä, jotka eivät
käytä edes kameraan liitettyä salamavaloa. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä ikkunoista tulevaa luonnonvaloa vaikka
ollaankin sisätiloissa.
Studiokuvaamisessa on sekä etuja että haittoja, jotka on syytä
huomioida, kun suunnittelee ryhtyvänsä kuvaamaan studioolosuhteissa. Aivan selkeänä etuna voi pitää valaistuksen ja
olosuhteiden hallintaa. Valaistuksen voi suunnitella etukäteen
ja kuvaamisen aikana valaistusta voi muutella haluamakseen.
Studiossa käytössä olevasta tilasta riippuen tilaa voi käyttää
luovasti hyväkseen.
Studiossa kuvaamiseen liittyy toisaalta myös selkeitä haittoja,
jotka voivat vaikuttaa omien kuvaideoiden toteuttamiseen.
Koska kuvaaminen on sidottu aina yhteen paikkaan ja useimmiten käytössä oleva tila on jollain tavalla rajallinen, ihan
kaikki kuvausideat eivät ole välttämättä toteutettavissa studiossa. Kuvaaminen studiossa edellyttää hieman enemmän
kiinteän kuvausvälineistön hankkimista, mm. salalaitteet tai
muu valaistus, sekä jonkin verran rekvisiittaa. Investointina
studio edellyttää enemmän kuin vaikkapa luontokuvaus.
Kamera
Kameralta vaadittavia ominaisuuksia ovat ensisijaisesti hyvä
manuaalisäätömahdollisuus ja kameran liitettävyys studiosalamalaitteisiin joko kiinteän johdon kanssa (ns. PC-liitin)
tai langattomasti, jolloin useimmiten edellytyksenä on, että
kamerasta löytyy salamakenkää lähetinosan kiinnittämiseksi
kameraan. Jos jotain oppii studiossa kuvatessaan, niin ainakin
oman kameran manuaalisäätöjen käytön.
Peruskuvauskalusto studiossa
Valaistus
Studiokuvaamisen aloittamiseen tarvitaan tilan lisäksi ainakin
yksi tai kaksi kunnollista valolähdettä. Yleisimmin käytetään
ns. studiosalamia, jotka ovat teholtaan ja kooltaan käsisalamalaitteita isompia, ja tietysti niissä on myös vähän isompi
hankintahinta. Toinen vaihtoehto on käyttää kuumavaloja,
jotka ovat siis valoteholtaan riittävän suuria antaman tarpeeksi
valoa studiotilaan. On vielä kolmaskin vaihtoehto: voi rakentaa
itse studiossa käyttämänsä valot, mutta tällöin on syytä perehtyä erilaisten lamppujen ja loisteputkien valon värilämpötilaan, jotta lopputulos kuvissa olisi mahdollisimman oikea
värisävyjä ajatellen. Nykyisin on saatavilla myös erilaisia
LED –tekniikkaan perustuvia valaisimia, joita voi käyttää
studiokuvaamisessa. Valolähteet tarvitsevat myös tukevia ja
korkeudeltaan säädettäviä jalustoja.
Muut välineet
Muita tarvittavia välineitä ovat ainakin taustakangas tai -kartonki. Näitä tarvitaan yleensä useamman värisiä eri tilanteita
varten. Loppujen lopuksi alkuun pääsee hyvinkin pienellä
investoinnilla ja laitteistolla. Salamalaitteita ja muita valoja
saattaa saada käytettynä, mutta riittävän hyväkuntoisina ja
tänä päivänä on myös harrastajatasolle suunnattuja valaistuspaketteja saatavilla kohtuulliseen hintaan. Lisäksi tutustuminen
muitten studioihin antaa hyviä vinkkejä siitä, miten erilaisia
14
asioita voi käyttää hyväkseen studiossa. Esimerkiksi valkoisia
styrox –levyjä voi käyttää heijastimina ja taustoja voi tehdä
itsekin värjäämällä sopivan suuria kankaita haluamansa värisiksi.
Sitten, kun studioharrastus laajenee, kuvaaja voi pikku hiljaa
täydentää käytössään olevaa kalustoa ja hankkia salamalaitteisiin lisäosia, joilla valoa voi pehmentää, hajottaa, keskittää
tai rajata haluamallaan tavalla. Studiokuvaamisesta voi tehdä
myös välineurheilua, mutta se ei ole millään tavalla välttämätöntä. Hienotkaan studiosalamat eivät takaa onnistuneita kuvia, jos kuvan ottamisen perusteet eivät ole tuttuja.
päävalo riittää kuvaamiseen ja toisten mielestä päävalon lisäksi
tarvitaan yksi tai useampia sivuvaloja, joilla
voi tasata valoa kuvausidean toteuttamiseksi. Yleensä kannattaa lähteä siitä, että
oma kuvausidea kyllä
kertoo, millä tavalla ja
kuinka monella valolla
tulisi työskennellä halutun lopputuloksen
saavuttamiseksi.
Valolähteiden määrä
ei yksinään takaa hyvää laatua, mutta
useammalla kuin yhVISA JOKELA
dellä valolla voidaan
korostaa jotain yksityiskohtaa, vaikkapa mallina olevan henkilön kasvoja kuvassa.
Myös se, minkälaisesta kuvasta on kyse ja mikä on kuvan
käyttötarkoitus, määrittää käytettävien valojen määrää.
Hää-, ylioppilas- ja rippikuvissa tarvitaan erilaista valaistusta
kuin esimerkiksi jossain tunnelmakuvassa, jota käytetään
vaikkapa sisustustauluna.
Mitä sitten studiossa voi kuvata?
Studiossa kuvaamista ei rajoita mikään muu kuin käytössä
oleva tila. On studioita, joihin voi ajaa vaikka auton sisälle
ja kuvata sitä. Useimmiten studiossa kuvataan ihmisiä joko
erilaisiin potretteihin, hääkuviin tai muihin juhliin liittyviin
tapahtumiin. Yhtä lailla studiossa voi kuvata lemmikkieläimiä,
esineitä tai tehdä luovaa kuvausta vaikkapa mainoksiin.
Kuvaaminen ja valojen käyttö
Studiokuvauksen tärkein juttu on valojen käyttö. Käytössä
olevasta valaisinlaitteistosta riippuen studiossa kuvattavaa
kohdetta voi valaista monin eri tavoin. Tällöin on kiinnitettävä
huomiota mm. valon suuntaan, varjoihin ja myös itse valon
laatuun. Valo voi olla pehmeää tai se voi olla kovaa ja valoa
voidaan suunnata kuvattavaan kohteeseen eri suunnista, jolloin kuvaan saadaan hyvinkin erilaisia tunnelmia.
Kuvauksessa käytettävien valojen määrästä ei ole mitään yksiselitteistä ohjetta. Osa kuvaajista on sitä mieltä, että yksi
Mallikuvaus
Studiokuvaaminen on useimmiten henkilökuvausta ja mallien
käyttö on oma erityinen studiokuvauksen suuntaus.
Mallikuvausta voivat olla erilaiset vaatekuvaukset, koru- tai
meikkikuvaukset, hiuskuvaukset, potrettikuvaus ja sitten tietysti perinteinen alastonkuvaus, joka omalla kapealla sektorillaan toimii omana genrenään, johon voi perehtyä.
Yksi usein kysyttyjä asioita on, mistä sopivia malleja sitten
saa. Nykyään internetissä on useita sivustoja, joilla sekä mallit
että kuvaajat hakevat toisiaan. Osa malleista toimii joko täysin ammattilaisina tai osittain oman työnsä ohessa ammattimalleina. Lisäksi on paljon henkiöitä, jotka haluavat olla
malleina, ei niinkään ansiomielessä vaan enemmänkin kiinnostuksesta esiintyä tai hakeakseen kokemusta esiintymisestä.
Mallien hakeminen kannattaa aloittaa joko omasta tuttavapiiristä tai kysellä vähän muilta kuvaajilta vinkkejä ja sitten
myös laittaa kuvauspyyntöjä eri mallisivuilla oleville henkilöille.
Mallikuvauksessa tulee muistaa, että jokaisesta kuvauksesta
tulisi tehdä mallin kanssa kirjallinen sopimus, jolla sovitaan
kuvien käytöstä ja myös mallin saamasta korvauksesta kuvattavana olemisesta. Monet harrastusmielessä malliksi lupautuvat
haluavat otettuja kuvia itselleen ja tätä nimitetään TFP tai
TFCD sopimukseksi (Trade for Pictures tai Trade for Cd) eli
mallin saama korvaus on sarja kuvia itsestä. On itsestään selvää, että ammattilaisina mallin työtä tekevät edellyttävät rahallista korvausta työstään. Palkkiot vaihtelevat suuresti, joten se on aina ensimmäinen asia, joka pitää sopia mallin
kanssa, jos korvaa mallin työtä rahalla. Rahakorvauksissa
jommankumman osapuolen pitää myös huolehtia lakisääteisistä velvoitteista eli veroista ja eläkemaksuista.
Linkkejä mallisivustoille:
http://www.model.fi
http://www.maybemodel.fi
http://www.mallit.fi
http://www.modelmayhem.com
VISA JOKELA
15
OlaviEFIAP,
Vartiainen
SKsLM
8.7.1935 Rautalampi
4.5.2012 Turku
Henrik Kajanderin muistolaatta, Uudenmaankatu 8. Kuva: Pertti Leino 3.11.1992.
16
TOIMINTAA
2012
YLEISTÄ SEURAN TOIMINNASTA
KLAUS SALKOLA
Jari Hakala arvostelee printtikuvat tammikuun kuukausikokouksessa 12.1. Taimi II:ssa.
Rajalan lahjoittama uusi kiertopalkinto.
Ensimmäinen kiinnitys Timo Lähtiselle.
Yhdistyksen toiminnan rungon muodostavat
kuukausikokoukset. Kokouksissa ohjelmana
on jäsenten välisiä kuvakilpailuja sekä kuvaesityksiä erilaisista matkoista. Myös vierailevia esiintyjiä pyritään mahdollisuuksien
mukaan saamaan kokouksiin. Kokoukset
pidetään pääsääntöisesti Taimi II:n tiloissa.
Myös Turku Energian sekä Rajala Cameran
tiloissa on viime vuosina pidetty kerhoilta.
Turkuseuran kanssa on tehty yhteistyötä valokuvanäyttelyiden merkeissä. Lisäksi järjestetään vuosittain retkiä mm. saaristoon ja
yhdistys on perustanut matkakerhon kuvaushenkisten matkojen järjestämiseksi. Jäsenet
pitävät myös omia näyttelyjä erilaisissa julkisissa tiloissa. Jäsenet lähettävät kuviaan
kotimaisiin sekä kansainvälisiin näyttelyihin
ja kilpailuihin.
Yhdistyksessä toimii arvostelulautakunta,
joka pyydettäessä arvostelee kuvakilpailuja.
Tiedotustoiminta hoidetaan sähköpostitse,
netin kotisivujen ja facebookin välityksellä.
Tammikuun palkitut kuvat:
PRINTIT
1. Matti J. Niemi,
Tatit myynnissä
2. Marko Airismeri,
Aamu-uinti
3. Kari Laiho,
Vauva varjossa
4. Sauli Ojutkangas,
Kaiverrus
Helmikuun palkitut kuvat:
PRINTIT
1. Matti J. Niemi,
Louis
2. Visa Jokela,
Tyylikäs
3. Marko Airismeri,
Aamuhämärä
4. Klaus Salkola,
Åseholmin myllysaha
HEIJASTETTAVAT
1.
2.
3.
4.
4.
Arto Kangas, Tomaatit
Sauli Ojutkangas, Ruusupavut
Janne-Henrik Fjäder, Paletti
Klaus Salkola, Heikkojalkainen
Marko Airismeri, Tiira
HEIJASTETTAVAT
1.
2.
3.
4.
17
Marko Airismeri, Talvimyrsky
Marko Airismeri, Kivet
Kauko Lehtonen, Lummelampi
Kaj Koskinen, Ovet
Maaliskuun palkitut kuvat:
PRINTIT
1.
2.
3.
4.
4.
4.
HEIJASTETTAVAT
Matti J. Niemi, Sumuinen satama
Marko Airismeri, Ruissalosta Airistolle
Marko Airismeri, On The Stairway
Pertti Paasio, Kukkaiskärpänen
Matti J. Niemi, Kevätelämää Karjalassa
Klaus Salkola, Keltsun aukko
1.
2.
3.
4.
Marko Airismeri, Silkkitie
Sulo Virtanen, Kitaristi
Visa Jokela, Volgat
Matti J. Niemi, Myrsky
Huhtikuun palkitut kuvat:
PRINTIT
1.
2.
3.
4.
Toukokuun palkitut kuvat:
PRINTIT
1. Marko Airismeri,
Toinen todellisuus
2. Arto Kangas, Höylät
3. Arto Kangas,
Valimo I, II, III
4. Kari Laiho, Koiran työ
(Juosta karkuun)
4. Kari Laiho,
Kamerankorjaaja
Marko Airismeri, Fishing Harbor
Sauli Ojutkangas, Fingalin kotka
Kari Laiho, Bengtskärin homeseinä
Matti J. Niemi, Papin katse
HEIJASTETTAVAT
1.
2.
3.
4.
Pistetilanteet syyskuun kokouksen jälkeen:
Harrastusmestaruuspisteet:
Kuukausimestaruuspisteet:
HEIJASTETTAVAT
1. Hannu Soon, Vaateri
2. Marko Airismeri,
EFTU Lumityöt
3. Visa Jokela, Terotus
4. Matti J. Niemi,
Ruoppaustyö
4. Marko Airismeri, Michael
Syyskuun
palkitut kuvat:
PRINTIT
1.
2.
3.
4.
Matti J. Niemi, Koskiralli
Matti J. Niemi, Talviaurinko
Anssi Huovinen, Puuuusi
Marko Airismeri, Aquaplaning
Matti J. Niemi, Rantaelämää
Matti J. Niemi, Rantakoivut
Kari Laiho, Hiekkaenkeli
Kaj Koskinen, Kesäilta Saaronniemessä
HEIJASTETTAVAT
1. Janne-Henrik Fjäder,
Ötökän elämää
2. Marko Airismeri,
Kesähaaveet
3. Mejatta Laineenkare,
Voi pojat, mikä kesä
4. Risto Anttila,
Koivikko
18
1.
2.
3.
4.
Airismeri Marko
Niemi Matti J.
Lähtinen Timo
Leino Pertti
521
332
296
47
1.
2.
3.
4.
Airismeri Marko
Niemi Matti
Laiho Kari
Salkola Klaus
77
74
41
31
5.
Lehtonen Kauko
46
6.
7.
8.
9.
Laiho Kari
Salkola Klaus
Nurmi Seppo
Kangas Arto
41
31
30
25
5.
6.
7.
Ojutkangas Sauli
Jokela Visa
Koskinen Kaj
23
22
20
8.
9.
Kangas Arto
Fjäder Janne-Henrik
19
19
10. Ojutkangas Sauli
23
11.
12.
13.
14.
23
22
22
19
Koskinen Kaj
Jokela Visa
Laineenkare Marjatta
Fjäder Janne-Henrik
15. Paasio Pertti
16. Virtanen Sulo
19
14
17. Nilanen Heikki
18. Huovinen Anssi
19. Soon Hannu
11
11
10
20. Lautala Timo
21. Anttila Risto
9
6
22. Vuorinen Mauno
23. Soon Seppo
24. Toivonen Juha
5
4
4
25. Salo Päivi
26. Purola Kirsi
3
2
27. Seppänen Jouko
28. Valtere Risto
29. Sandström Mattias
2
2
2
30. Leskinen Hannu
31. Krappala Marjukka
1
1
10. Lehtonen Kauko
11. Laineenkare Marjatta
12. Virtanen Sulo
15
15
14
13. Huovinen Anssi
14. Leino Pertti
11
10
15. Soon Hannu
13. Nilanen Heikki
17. Paasio Pertti
10
9
7
18. Anttila Risto
19. Vuorinen Mauno
6
5
20.
21.
22.
23.
4
4
4
4
Lautala Timo
Soon Seppo
Toivonen Juha
Purola Kirsi
24. Seppänen Jouko
2
25.
26.
29.
27.
2
2
2
1
Lähtinen Timo
Valtere Risto
Sandström Mattias
Leskinen Hannu
31. Krappala Marjukka
1
Musta-valko pisteet:
1.
Niemi Matti
5
2.
3.
4.
Jokela Visa
Paasio Pertti
Laiho Kari
2
1
1
tarkka kuvan erittely on siten tärkeä lähtökohta kuvan
ymmärtämiselle. Samalla voidaan arvioida kohteen löytöarvo
ja kuvaajan näkemisen taito tai kuvaidea ja antaa kuville jyviä
näiden ansioiden mu-kaisesti.
B Kuvan tulkinta ja arviointi
Vaatimaton-ruudun kuvat ovat hyviä yrityksiä. Usein ne kuitenkin ovat pinnallisia, ilman kuvaajan omaa panosta. Tämän
lajin henkilökuvia moititaan usein passikuviksi, tilanteet ovat
vailla dynamiikkaa ja maisemat postikortteja. Esikuvien vaikutus on usein nähtävissä.
Hyvä-ruudussa kuvaajan näkemys alkaa erottua, ja kuva saa
otteen katsojasta: kuvaaja onnistuu siirtämään kokemansa
kauneus-, rumuus- tai muun elämyksensä katsojalle saakka.
Henkilökuva tavoittaa jotakin kuvattavan olemuksesta ja kehonkielestä ja voi poimia lisää vivahteita ympäristöstä.
Tilannekuvasta näkee mitä on tapahtumassa. Maisemakuva
välittää paikan tunnelman ja tuntuu vievän katsojan paikan
päälle. Luonnossa koettu siirtyy myös katsojan kokemukseksi.
Kiinnostava-ruudun kuva voi olla vertauskuva ja kertoa kokonaan muuta kuin se pinnallisesti ottaen näyttää, ja tulkinnan
mahdollisuuksia voi olla useita. Kuva voi perustua vastakohtiin
ja jännitteisiin. Kuvaajan eläytyminen kohteena olevien ihmisten maailmaan näkyy, samoin sosiaaliset taidot, kyky päästä lähelle ja saada kontakti kuvattaviin. Henkilökuva saa
esille persoonallisuuden piirteet ja mielentilan. Tilannekuva
kertoo jo tarinaa: se houkuttelee päättelemään mitä on tapahtunut ennen kuvanottohetkeä ja arvailemaan jatkoa.
Luonto on loputon kohde, ja sieltä on aina mahdollista näyttää jotakin kokonaan uutta.
Vaikuttava-ruudun kuvissa on paljon samaa kuin edellisessä,
mutta hallitummin ja vielä astetta väkevämpänä. Kuva voi
olla tihentymä: useamman tapahtuman, vastakohdan, jännitteen ja tunnelatauksen leikkauspiste, draamaa. Se voi olla
epätodellinen ja moniselitteinen, näyttää ihmissuhteet ja (myös
kuvaajan) arvomaailman. Henkilökuva saa esiin kuvattavan
karisman ja persoonallisuuden voiman. Tilannekuva kertoo
historiaa tai näyttää käännekohdan, jonka jälkeen kuvan
maailma ei enää ole entisensä. Maisemakuva vie myyttiseen
paikkaan, jossa katsoja tuntee itsensä pieneksi.
Tämän ruudun kuville on tyypillistä myös se että ne herättävät
kysymyksiä ja saavat ajattelemaan.
ja mitä siitä seurasi
Sauli Ojutkangas
Kameraseuroissa kuvien arvostelu on aina ollut jonkinlainen
ikuisuuskysymys. Tämänkertainen pohdiskelu sai alkunsa
Turun Kameroiden ja Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien
viimevuotisesta kilpailusta. Porin Kameraseura arvosteli kuvat,
ja niin kuin muistetaan, siellä oli käytössä tällainen kolmiosainen arvostelukaavio:
Tekninen laatu, kuvan optimointi: Tähän sisältyy kuvaus,
kehitys, oikea valotus, terävyys/tarkoituksenmukainen terävyysalue, värimaailma, kontrasti, valo/varjo.
Kokonaisuus: Tämä sisältää sommittelun, visuaalisuuden,
muodot, tilankäytön, liikkeen tunnun, rytmisyyden, tasapainoisuuden, virheet (esim. häiritsevät tekijät, värivirheet).
Aihe: tämä sisältää tarinan, tunteet, ainutlaatuisuuden, kuvan
tarkoituksen.
Millaisen lopputuloksen porilainen menetelmä antaa? Osiot
tekninen laatu ja kokonaisuus sisältävät niitä asioita, joista
viisaat opukset puhuvat yhteisnimellä valokuvan muoto; vastaavasti aihe on suurin piirtein sama kuin kuvan sisältö. Kun
kuva voi saada jokaisesta osa-alueesta 5 pistettä, muodosta
voi tällä tavoin kertyä yhteensä 10 (5+5) ja sisällöstä 5 pistettä.
Toisin sanoen muoto saa kaksinkertaisen painon verrattuna
sisältöön, mikä on melko terhakka linjanveto. Tällaiselle on
kirjallisuudessa nimilappukin: formalismi. Kilpailussa kaavan
avulla arvosteltiin kuitenkin pelkästään luontokuvia, ja niihin
tällainen painotus saattaa sopiakin. Joka tapauksessa kaaviosta
on enemmän hyötyä kuin haittaa, kun se tällä tavoin ohjaa
tarkastelua ja määrittelee arvostelun painopistettä.
Kuvanlukuharjoitus
Tällainen naapurista saatu malli on siitä kiusallinen, että ennen pitkää alkaa miettiä omaa versiota ja tietenkin kuvittelee,
että kyllä meidän porukka panee paremmaksi; alkajaisiksi
siten että runko sopisi muihinkin aihepiireihin kuin luontokuviin. Samalla haikailee jonkinlaista asteikkoa tai mittapuuta:
mitä kaikkea kuvasta pitää löytyä, jotta se ansaitsee vaikkapa
3 pistettä jostakin osiosta, ja millä kriteereillä? No, tarkan
mittarin kehittely on tietenkin mahdoton yritys. Mutta voisiko
kameraseuralaista kilpailuvammaa parantaa sillä, että malli
enemmänkin ohjaisi kuvien lukemiseen kuin rankkaamiseen?
Tästä ajatuskokeilusta muokkaantui lopulta matriisi (löytyy
jutun lopusta), joka sai nimekseen kuvanlukuharjoitus. Nimi
on vähän vinksahtanut, kun kaavio silti tarjoaa ohjelman
myös kuvien kilpailuttamiseen. Kuville ei siinä kuitenkaan
anneta pisteitä vaan jyviä, mikä on tietenkin peräisin Bert
Carpelanin monivuotisista jutuista Kameralehdessä, ja jyvät
kuulostavat vähemmän urheilullisilta. Tässäkin kaaviossa on
kolme osiota. Ruutuihin likistettyjä tiivistelmiä yritetään seuraavassa availla.
C Muotokieli ja tehokeinojen käyttö
Näiden erittely on se arvostelun alue joka kameraseuroissa
osataan (liiankin) hyvin. Tässä se arvioidaan siltä kannalta,
miten hyvin muoto palvelee kuvan sisällön esille tuomista.
Tämä kuvanlukuharjoitus on tietenkin raakile, mutta sitä voidaan lähteä jalostamaan. Jos sitä parannellaan ja täydennellään
niillä ideoilla, joita Turun Kameroiden jäsenkunnasta irtoaa,
päästään varmasti joskus väittämään että kyllä me aina porilaiset päihitetään (kaikki kunnia Porin Kameraseuralle: meillä
ei ole ollut mitään vastaavaa). Ideoinnin voi aloittaa vaikkapa
kaivautumalla kirjallisuuteen, joka (mm.) on ollut tämän
pähkäilyn kaikupohjana:
Terry Barrett: Criticizing photographs. An introduction to
understanding images (2012)
David Bate: Photography, the key concepts (2009)
Stefan F Lindberg: Det fotografiska bildspråket (2006)
Ian Jeffrey: How to read a photograph. Understanding,
interpreting and enjoying the great photographers (2008)
Mikko Hietaharju: Valokuvan voi repiä. Valokuvan rakenneelementit, käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan
syntyminen (väitöskirja, 2006)
Mikko Hietaharju: Kuuntele kuvaa. Näkökulmia valokuvan
tulkintaan (2010)
A Kohteen erittely tai teoksen kuvailu on perinteinen
aloitus. Sen tarkoituksena on poimia esille kaikki kuvan
elementit, se mitä kameran edessä on ollut. Tämä tuntuu
äkkiä ajatellen turhalta: kuvahan on kaikkien nähtävissä.
Katsojat havaitsevat kuitenkin kuvista eri asioita, ja tällainen
19
Kuvanlukuharjoitus (tai näyttelykuvien jyvittäminen)
Luonnos/SO, syyskuu 2012
Käyttöohje: Arvioidaan, mihin ruutuihin kullakin kuvalla saa osumia ja miksi. Osumien perustelut ovat tärkeämpiä kuin oikea ruutu.
Jos näytillä olevien kuvien paremmuus pitää ratkaista, niille kertyvät jyvät lasketaan. Kuvan jyväkertymä on mahdollista eritellä tunnusten
(A1-DC2) avulla.
A Kohteen erittely: mitä elementtejä kuvassa on; kuvaajan idea ja näkemisen taito
A1 Vaatimaton
A2 Tyydyttävä
A3 Kiinnostava
A4 Vaikuttava
(0-1 j)
(1-2 j)
Tuttu juttu
Näyttämisen arvoinen
Kotialbumikohde
(2-3 j)
Omaperäinen; löytö
Kaunis, rujo, outo
Ajankohtainen
(3-4 j)
Hyvä oivallus
Ainutlaatuinen
Tärkeä, ajaton
Ei kiintopistettä
Riittää huonosti
itsenäiseen kuvaan
Paljon tavaraa
B Kuvan tulkinta: sisältö ja sanoman väkevyys: mitä asioita ja millaisia vivahteita kuvasta on luettavissa; kuvan vaikutus
Avainsanoja,
tuntomerkkejä
_
Tasoportaita
aihepiireittäin
Henkilökuva _
Tilanne
_
Maisema
_
Luonto
_
Kuvan vaikutus
B1 Vaatimaton
(0-1 j)
Tallenne
Pinnallinen
Jäljittelee esikuvia
B2 Hyvä
(1-2 j)
Näkemys; rikkoo kaavoja
Kuvauksellinen, runollinen
Kauneuselämys
Rumuuselämys
Ulkonäkö; passikuva
Olotila
Postikortti
Bongauskuva
Olemus, kehonkieli,
miljöö
Tapahtuma
Paikan henki, tunnelma
Luontokokemus
Näyttää
Esittää
Koskettaa
Selittää
B3 Kiinnostava
(3-5 j)
Vertauskuva;
arvoituksellinen
Vastakohtia, jännitteitä
Myötäeläminen, kontakti
Elämänmeno; onni,
kurjuus, ilo
B4 Vaikuttava
(6-8 j)
Tihentymä; syvällinen
Epätodellinen, moniselitteinen
Tunteet, ihmissuhteet,
draama
Arvomaailma
Persoonallisuus,
mielentila, luonne
Tarina, prosessi
Jylhänkaunis; idylli;
ryysyranta
Lisää tietämystä, ottaa
kantaa
Säteily, karisma
Käännekohta, historia
Myyttinen paikka
Luontoelämys
Herättää kysymyksiä
Saa ajattelemaan
’Kolahtaa’
Tulkitsee
C Muotokieli, tehokeinojen käyttö: kuvakulma, sommittelu, tilan tuntu, mittasuhteet, rinnastukset, rytmi, liike, ajoitus, valo, värit, sävyala,
terävyys(alue)
C1 Vaatimaton
(0-1 j)
Parantamisen varaa;
ylikorostunut
C2 Hyvä
(1-2 j)
Sopii kuvan sisältöön
C3 Taitava
(3-4 j)
Tukee sisältöä
C4 Vaikuttava
(5-6 j)
Osa sisältöä ja näkemystä
D Bonusjyvät
DA 1 Vaikea kuvattava(1-2 j)
DB 1 Osuva nimi (1 j)
2 Huumori (1-3 j)
3 Väkevä kuva mutta vaikea
luokitella (1-3 j)
DC 1 Aito valokuva (2 j)
2 Luomukuva (1 j)
20
Suomen Kameraseurojen Liiton teemanäyttely 6.-21.10.2012 Hyvinkäällä
Teemanäyttelyn paras seura –
Turun Kamerat
Suomen Kameraseurojen Liiton teemanäyttely ”TYÖ”
Näyttelyyn saapuneiden kuvien tuomarointi on suoritettu 7.9.2012 Näyttelyn tuomareina toimivat:
Jari J. Heino, valokuvaaja
Eero Venhola, EFIAP
Gary Wornell, valokuvaaja
Tuomaristo palkitsi näyttelyn kuvista 12 kunniakirjalla. Näiden lisäksi näyttelyn Nuorena kuvaajana palkittiin
kunniakirjalla Saimaan kameraseuran Jetro Matilainen digisarjan kuvastaan ”Tunneliporaus”. Muut näyttelyssä
hyväksyntöjä saaneet nuoret kuvaajat olivat digisarjan Lassi Puhtimäki ja vedossarjan Sami Heiniö.
Näyttelyn parhaaksi seuraksi valittiin eniten kunniakirjoja (5 kpl) kerännyt Turun kamerat.
Teemanäyttelyn ”TYÖ” tulokset, digikuvat
Kunniakirjat kuvateosten sarjassa jaettiin seuraaville
kuville:
- Antero Seppänen, Joensuun kameraseura: ”Parturointi”
- Seppo Tuomaala, Kameraseura Helsinki:
”Kengänkiillottajien toimisto”
- Tatu Kosonen, Saimaan kameraseura: ”Antikvariaatti”
- Tommi Joutjärvi, Saimaan kameraseura: ”Puvuntekijä”
- Kari Laiho, Turun kamerat: ”Juosta karkuun”
- Marko Airisniemi, Turun kamerat: ”Lumityöt”
- Matti J. Niemi, Turun kamerat: ”Ruukun synty”
Turun Kameroista hyväksytyt digikuvat:
Kari Laiho
Marko Airismeri
Marko Airismeri
Marko Airismeri
Marko Airismeri
Marko Airismeri
Marko Airismeri
Matti J. Niemi
Matti J. Niemi
Pertti Leino
Timo Lähtinen
Kari Laiho, Juosta karkuun, Kunniakirja
Teemanäyttelyn ”TYÖ” tulokset, vedokset
Kunniakirjat vedossarjassa jaettiin seuraaville kuville:
- Ari Haimi, Loviisan kameraseura: ”Raataja”
- Jarmo Tyyskä, Oulaisten valovoima:
”Hitsaaja Pekka Krapu”
- Marko Seppälä, Rauman kameraseura: ”Tulta päin”
- Matti J. Niemi, Turun kamerat: ”Purjeet alas”
- Timo Lähtinen, Turun kamerat: ”Missä mun vasara?”
Juosta karkuun
Dreijaus
Lumityöt
Marsipaanileipuri
Pelastajat
Suutari
Turpeen nosto
Köydet kuntoon
Ruukun synty
Radansuun kyläkauppiaat
Easy Welder
Marko Airismeri, Lumityöt, Kunniakirja
Turun Kameroista hyväksytyt vedokset:
Matti J. Niemi
Leipurit
Matti J. Niemi
Pakkasaamu satamassa
Matti J. Niemi
Purjeet alas
Matti J. Niemi
Varastomies
Timo Lähtinen
Käsintehty
Timo Lähtinen
Missä mun vasara?
Timo Lähtinen
Virkkaus
Timo Lähtinen
Yhteistyö
Visa Jokela
Työrooleja 1-3
21
Arto Kangas, City Ferry
Arto Kangas, Ice Sledge
Kölnin
näyttelyyn
lähteneet
kuvat
Matti J. Niemi, The Castle
Turun Kamerat ry osallistuu Kölnin City Treff kamerakerhon 25
vuotisjuhlanäyttelyyn, johon kölniläisen kameraseuran omien kuvien lisäksi on pyydetty kuvia Kölnin ystävyyskapunkien kameraseuroilta. Näyttely pidetään Kölnin
kaupungintalolla (Lord Mayor's
Town Hall) 19.10 - 11.11.2012
Näyttelyn teemana on:
“Cologne's twin towns
through the lenses of their
photographers”
Marjatta Laineenkare,
Market place early on a winter morning
Pertti Leino, Riverside in Turku
Janne-Henrik Fjäder, Blue Corner
Visa Jokela, The River Aura and boats
Heikki Parkkinen, Monastery Street
22
Matti J. Niemi, Blue Church
Kauko Lehtonen, Old Ship
Seuracup’in 2012 tulokset
Tänä vuonna cup’iin osallistui 17 kameraseuraa 330 kuvalla.
Näyttelyyn hyväksyttiin 98 kuvaa 30 %.
Seuracupin voitti Siilinjärven Kamerat.
Kunniakirjan saivat:
Hyvinkään Kameraseura, Salminen Pekka, EFIAP, Scylla boats racing
Kameraseura -74, Valkeakoski Poutanen Juha, Sailing
Kuopion Kameraseura, Damstén Petri, Reflecting rays
Vantaan Fotokerho, Ari Laine, Girl and bird
Vihdin Kameraseura, Karjalainen Tapio, Back to the colony
Kameraseura Mielikuva, Isotalo Emmiina, Face
Siilinjärven Kamerat, Ukkonen Markku, Under the moon
Näyttelyyn hyväksytyt kuvat Turun Kameroilta:
Airismeri Marko, The Last Swing
Jokela Visa, A Fairy in a Magic Forest
Krappala Marjukka, We are 1
Laineenkare Marjatta, Fishing boats at rest
Lehtonen Kauko, Crossword fillers
Lehtonen Kauko, Lily stars
Leino Pertti, EFIAP, Street Artist
Lähtinen Timo, EFIAP, Nowhere
Niemi Matti J., EFIAP, Blue Fog
Nurmi Seppo, Red MG35
Salkola Klaus, Anglers in the Night
Soon Hannu, Home for the Night
Virtanen Sulo, Little Mother
170 vuotiaan
Suomalaisen
valokuvan
kunniaksi
Turun Kameroiden
valokuvakokoelma
kerhon alusta nykyhetkeen.
Terveystalo Pulssin
ikkunagalleria
loka- ja marraskuu 2012.
KEHYSVALMISTAMO
VUORINEN
Valokuvien kehystys alumiini- tai puukehyksillä
happovapaat paspatuurit
kirkas ja heijastamaton lasi
myös pohjustukset.
satoja kehyslistamalleja varastossa,
nopea toimitus
ammattitaidolla ja laadukkaasti
jo yli 30 vuoden ajan.
Nuolemontie 42, Lieto, puh. (02) 487 7900
www.kehysvalmistamovuorinen.fi
23