Valmennusjärjestelmä – Laitilan Jyske

Julkaistu 18.5.14. Kuvauksen täydentämistä jatketaan edelleen. Nyt julkaistun version toivotaan herättävän
keskustelua ja ajatuksia aiheesta. Kommentit, korjaukset, lisäykset ym. Mikko Rinteelle ([email protected]).
Valmennusjärjestelmä – Laitilan Jyske, yleisurheilu
Sisällys
Valmennusjärjestelmä – Laitilan Jyske, yleisurheilu.......................................................................................... 1
1
2
3
4
5
Johdanto .................................................................................................................................................... 3
1.1
Yleistä ................................................................................................................................................ 3
1.2
Valmennusjärjestelmän yleisesitys.................................................................................................... 3
Ominaisuudet ja elinjärjestelmät .............................................................................................................. 4
2.1
Ominaisuudet .................................................................................................................................... 4
2.2
Elinjärjestelmät .................................................................................................................................. 4
2.3
Monipuolisuus ................................................................................................................................... 4
Urheileminen ............................................................................................................................................. 5
3.1
Harjoitustoiminnan organisointi........................................................................................................ 5
3.2
Toiminnan jakautuminen eri ikäluokissa ja harjoituskausina ............................................................ 6
3.3
Esimerkki seuran yhteisharjoitusten toteuttamisesta ...................................................................... 6
Lajit ............................................................................................................................................................ 6
4.1
Pikajuoksu .......................................................................................................................................... 6
4.2
Aitajuoksu .......................................................................................................................................... 6
4.2.1
Ydinkohdat ................................................................................................................................. 6
4.2.2
Pika-aidat ................................................................................................................................... 7
4.2.3
Pitkät aidat................................................................................................................................. 7
4.3
Kilpakävely ......................................................................................................................................... 7
4.4
Seiväshyppy ....................................................................................................................................... 7
4.4.1
Ydinkohdat ................................................................................................................................. 7
4.4.2
Yleisimmät virheet ja niiden korjaaminen .................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
4.4.3
Harjoitteita.................................................................... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
4.5
Kiekonheitto ...................................................................................................................................... 7
4.6
Keihäänheitto .................................................................................................................................... 7
4.7
Moniottelu ......................................................................................................................................... 8
Ohjaaminen & valmentaminen ................................................................................................................. 8
5.1
Ohjaamisen ja valmentamisen yleiset periaatteet ............................................................................ 8
5.1.1
Ohjaaja ....................................................................................................................................... 8
5.1.2
Valmentaja:................................................................................................................................ 8
5.2
Valmentajien ja ohjaajien rekrytointi ja osaamisen kehittäminen.................................................... 9
5.3
Ohjaus- ja valmennustoiminnan organisointi.................................................................................... 9
5.4
Ohjaajan ja valmentajan kehityssuunnitelma ................................................................................... 9
5.5
Ohjaaja- ja valmentajakorvaukset ................................................................................................... 10
6
Harjoittelun suunnittelu .......................................................................................................................... 10
6.1
Paketti .............................................................................................................................................. 10
6.2
Painopistealueet .............................................................................................................................. 10
6.3
Harjoituksen rakenne ...................................................................................................................... 10
6.4
Harjoitustapahtuman hallinta ......................................................................................................... 11
7
Urheilijan polku ....................................................................................................................................... 11
7.1
Suomen urheiluliiton laatima yleisurheilijan polku ......................................................................... 11
7.2
Urheilijaksi kasvaminen ................................................................................................................... 11
7.3
Urheilijan ura ................................................................................................................................... 12
8
Harjoitusolosuhteet ................................................................................................................................. 12
8.1
Yleistä .............................................................................................................................................. 12
8.2
Harjoituspaikat ................................................................................................................................ 12
9
Kilpailujärjestelmä ................................................................................................................................... 12
10
Tuki ...................................................................................................................................................... 13
10.1
Taloudellinen tukijärjestelmä .......................................................................................................... 13
10.2
Muu tuki .......................................................................................................................................... 13
10.3
Muut tahot ...................................................................................................................................... 13
11
Tutkimustoiminta ................................................................................................................................ 13
12
Linkkejä ................................................................................................................................................ 14
13
Lähdeluettelo....................................................................................................................................... 14
1 Johdanto
1.1 Yleistä
Laitilan Jyskeen yleisurheilujaosto haluaa osaltaan olla tarjoamassa lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille
puitteet liikkua ja urheilla sopivan kilpailuhenkisellä ja erityisesti urheilullisella otteella omia rajojaan tavoitellen. Urheilua urheilun vuoksi.
Yleisurheilun pariin voi tulla monia eri reittejä ja yhtä oikeaa tapaa tavoitella omia rajojaan ei ole. Hiukan
vanhempanakin mukaan toimintaan tulevat voivat päästä hyvään kehitysvauhtiin ja saavuttaa jopa kansainvälisen tason melko nopeasti. Toisaalta lapsesta asti hankitut monipuoliset urheilutaidot ja ominaisuudet
rakentavat kestävää pohjaa mahdolliselle aikuisikään jatkuvalle urheilu-uralle. Yksilöllinen harjoitus- ja liikuntatausta on otettava huomioon, kun lähdetään tavoitteellisemman valmennuksen polulle.
1.2 Valmennusjärjestelmän yleisesitys
Urheilijan polku. Urheilijan polulla tarkoitetaan tässä sitä matkaa, jonka lapset ja nuoret urheilun parissa
kulkevat. Urheilijan polku voidaan ymmärtää myös kuvauksena siitä, kuinka matka kohti maailman huippua
tulisi lajissa parhaimmillaan rakentaa (Urapolku 2012). Suomen urheiluliitto on kuvannut yleisurheilijan urheilijan polun. Tätä urheilijan polkua hyödynnetään myös tässä esityksessä.
Kuvassa 1 urheilijan polun ympärille on kuvattu asioita, jotka tukevat urheilijan polun toteutumista ja rakentumista. Näissä seuran toiminnalla on merkittävä rooli.
Kuva 1. Valmennusjärjestelmä.
Urheileminen. Urheileminen-osuus käsittää yksittäiset harjoitteet, harjoitukset ja pitemmän aikajakson
suunnitelmat. Kilpaileminen sisältyy myös tähän osuuteen (tässä harjoittelu + kilpaileminen = urheileminen). Yhtenä johtoajatuksena voidaan pitää ajatuskulkua urheilijayleisurheilijahyppääjäseiväshyppääjä. Toisin sanoen liian aikaisin ei ole järkevää keskittyä ainoastaan yhteen yleisurheilulajiin tai ylipäänsä
yleisurheiluun vaan on opittava urheilemaan..
Ominaisuudet ja elinjärjestelmät osuudessa käsitellään niitä fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia, jotka liittyvät tiiviisti urheilemiseen. Esille tuodaan myös elinjärjestelmien pääjärjestelmät. Monipuolisuuden käsitettä
avataan myös tässä yhteydessä myöhemmin.
Ohjaaminen ja valmentaminen muodostaa kulmakiven onnistuneelle yleisurheilutoiminnalle seurassa.
Tässä käsitellään niin ohjaamisen ja valmentamisen yleisiä periaatteita sekä kuvataan ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisen portaita.
Kilpailujärjestelmä-osuudessa kuvataan kilpailutoiminnan asteittainen kehittyminen seuratason kilpailuista
aina kansainväliselle tasolle asti. Kilpailujärjestelmän tavoitteena on antaa urheilijoille mahdollisuus kilpailla
omalle tasolleen sopivalla tasolla. Seuran näkökulmasta tavoitteena on pärjätä erilaisissa pistekilpailuissa
ym.
Olosuhteet osuudessa kuvataan harjoitusolosuhteet, joita on käytössä. Myös periaatteet olosuhteiden kehittämiseksi kuvataan. Kesällä olosuhteet yleisurheilun harrastamiseen Laitilassa ovat hyvät. Talven harjoitteluolosuhteissa on Laitilassa kehitettävää.
Tuki osuudessa kuvataan tukimuotoja ja tukemiseen yleisesti liittyviä asioita. Tuen tarkoituksena on osaltaan antaa urheilijoille turvallinen ja omien rajojen tavoittelua tukeva ympäristö. Tuki voi olla niin henkistä
kuin rahallistakin laatua.
2 Ominaisuudet ja elinjärjestelmät
2.1 Ominaisuudet
Fyysisiä ominaisuuksia ovat:
 taito ja tekniikka
 voima
 nopeus
 kestävyys
 liikkuvuus
 (nopeuskestävyys)
Henkisiä ominaisuuksia ovat esimerkiksi:
 asenne
 pitkäjänteisyys
 tavoitteellisuus
 keskittymiskyky
 (kyky nauttia urheilemisesta)
Valmentamisen ja ohjaamisen näkökulmasta näitä ominaisuuksia on kehitettävä, seurattava ja testattava.
Ominaisuudet kehittyvät normaalin kasvun ja kehittymisen sekä harjoittelun johdosta. Kannattaa huomioida, että ominaisuuksien kehittyminen ei ole suoraviivaista eikä pelkkä kova tai määrällisesti suuri harjoittelu takaa kehitystä joskus jopa päinvastoin. Levon ja säännöllisen elämänrytmin merkitystä ei parane väheksyä.
2.2 Elinjärjestelmät
Elinjärjestelmien pääjärjestelmät ovat (Hakkarainen et al. 2009, s. 143):
- hermosto
- lihaksisto
- tukielimet (luut, jänteet ja nivelsiteet)
- hengitys- ja verenkierto sekä aineenvaihdunta.
2.3 Monipuolisuus
Laitilan Jyskeessä on mahdollisuudet urheilla monipuolisesti eri lajien parissa. Monipuolisuus on lasten ja
nuorten urheilussa tärkeää. Monipuolisuuden käsitettä kannattaa pohtia tarkemmin. Monipuolisuus ei ole
ainoastaan monien lajien tekemistä. Monipuolisuus on myös elinjärjestelmien ja ominaisuuksien kehittämisen monipuolisuutta (Hakkarainen et al. 2009, s. 143-144).
Harjoittelussa on huomioitava elinjärjestelmien ja ominaisuuksien tasapainoinen kehittäminen. Osa-alueita
voidaan kehittää monella eri tavalla. Osa harjoitteista kehittää osittain päällekkäin useita eri elinjärjestelmiä
ja ominaisuuksia. Samojen harjoitteiden vaikuttavuuspainopiste vaihtuu muun muassa tehon, määrän ja
palautuksen mukaan.
3 Urheileminen
3.1 Harjoitustoiminnan organisointi
Kuvassa 2 on kuvattu kesäkauden (touko-syyskuu) harjoitustoiminnan organisointi.
Yleisurheiluharjoitukset
• 6-15 (17) -vuotiaat
• Toukokuu – syyskuu. Pääsääntöisesti ma & pe
• Yleisurheilulajit ja ominaisuudet
• Liikettä ja monipuolista osaamista
Lajiharjoitukset
• 8-17 v. Ryhmät iän/taitotason mukaan
• Toukokuu – syyskuu. Pääsääntöisesti yleisurheiluharjoitusten lisäksi
• 1-3 kertaa kohdennettu tiettyyn lajiin lyhyen ajan sisällä
• Yleisurheilulajitaidon kehittäminen
Ominaisuusharjoitukset
• Ryhmät 12 & 13 vuotiaille ja 14-17 vuotiaille
• Kesäkuun loppu elokuun alku. Päivällä 2-3 krt viikossa. 10 kertaa kesässä
• Ominaisuusharjoitteluun keskittyminen. Tarjotaan myös muiden lajien
urheilijoille
• ominaisuuksien kehittäminen ja ominaisuusharjoitteiden oppiminen
Harjoittelu valmentajan johdolla
• Yksilö, ryhmä
• (12) 14 ->
Omatoiminen harjoittelu
• Välineiden saatavuus
• Kannustaminen omatoimisuuteen
• Muissa harjoituksissa palikoiden tarjoaminen omatoimiseen harjoitteluun
• Innostaminen omatoimiseen harjoitteluun
Kuva 2. Kesäkauden harjoitustoiminnan organisointi.
Kuvassa 3 on kuvattu talvikauden (loka-huhtikuu) harjoitustoiminnan organisointi.
Maanantaiharjoitukset
•
•
•
•
14 vuotiaat ja vanhemmat
juoksu, koordinaatiot, loikat
reilusti aerobista tekemistä
harjoituskaudet ja olosuhteet huomioidaan
Lasten harjoitukset
•
•
•
8-13- vuotiaat
kerran viikossa
pääasiassa jäähallin
juoksuoralla
Harjoittelu valmentajan
johdolla
•
•
Yksilö, ryhmä
(12) 14 
Saliharjoitukset
•
•
13 vuotiaat ja vanhemmat
koripallo, koordinaatiot, nopeus, kuntopiiri
Telinevoimisteluharjoitukset
•
•
14 vuotiaat ja vanhemmat
peli, permanto, rekki ja muut telineet huomioiden yleisurheilun erityispiirteitä.
Yllä esitettyjä harjoituksia markkinoidaan myös
Vakka-Suomen alueen muille seuroille.
Omatoiminen harjoittelu
•
•
•
•
Välineiden saatavuus
Kannustaminen omatoimisuuteen
Muissa harjoituksissa palikoiden tarjoaminen omatoimiseen
harjoitteluun
Innostaminen omatoimiseen harjoitteluun
Kuva 3. Talvikauden harjoitustoiminnan organisointi.
3.2 Toiminnan jakautuminen eri ikäluokissa ja harjoituskausina

eri ikävaiheet
3.3 Esimerkki seuran yhteisharjoitusten toteuttamisesta
4 Lajit





ydinkohdat
yleisimmät virheet ja niiden korjaaminen
harjoitteita
miten kehitetään harjoituksesta toiseen
miten harjoittelu muuttuu eri kausien, iän ja osaamisen mukaan
4.1 Pikajuoksu
Maksimijuoksu voidaan jakaa kuuteen ydinkohtaan. Ydinkohdat ovat seuraavat: juoksuasento, palautusmekaniikka, liikesuunnan vaihto, kontaktiin valmistautuminen, kontaktivaihe ja käsityöskentely. (HUU 4/09, s.
18)
Juoksuasennon osatekijät ovat: keskivartalon stabilointi, kehon asennon hallinta ja kokonaisryhti. Keskivartalo on kyettävä jämäköittämään, jotta voima ei imeydy keskivartalon niveliin ja nivelrakenteisiin. Kehon
asennon hallinnan tavoitteena on optimaalinen keskivartalon nivelten ylittävien lihasten optimaalinen lihaspituus-lihasjännitys. Huono kokonaisryhti voi pilata edellä esitetyt asiat. Hartioiden on sijoituttava suoraan lantion yläpuolelle. Tällä mahdollistetaan lonkankoukistajien optimaalinen toiminta. (HUU 4/09, s. 18)
Kontaktivaihe on kaikkein tärkein vaihe. Hyvän kontaktivaiheen mahdollistamiseksi on edeltävien vaiheiden
oltava myös laadukkaita.
4.2 Aitajuoksu
4.2.1 Ydinkohdat
1) riittävän kaukaa aidalle
2) eteenpäin suuntautuva, painopisteen alta lähtevä ponnistus/juoksu aidan yli
3) hyvin ensimmäiselle aidalle
4) tehokkaasti juoksua jatkaen aidalta alas, aitova jalka painopisteen alle ja tsempataan jalkaan pitoa
ja lantiota syötetään eteen ja ylöspäin, jotta juoksu jatkuu.
5) välirytmi
6) ponnarin polvi loppuun asti viedyn ponnistuksen jälkeen kainalon alta eteen ja sitten vasta alas.
4.2.2
Pika-aidat
4.2.3 Pitkät aidat
300 metrin ja 400 metrin aidoissa askelrytmivaihtoehdot ovat pojilla ja miehillä 14, 15 tai 16 askelta. Tytöillä ja naisilla vastaavat ovat 15, 16 tai 17 askelta.
Pitkissä aidoissa ei ole sellainen hätä tultaessa aidalta alas. Aitoja on opittava lukemaan. Mahdolliset muutokset välirytmiin ja askelpituuksiin on tehtävä keskellä aitaväliä. Aidalle tulo ja aidalta tulo on pyrittävä vakioimaan. Hetkillä jolloin maitohapot alkavat iskeä lihaksiin on osattava tehdä peliliikkeitä riittävän ajoissa.
Kilpailuun on lähdettävä selkeällä aitarytmisuunnitelmalla. Rytmi kannattaa opetella laskemaan.
1) Rento pitkän askeleen juoksutekniikka
2) Riittävä liikkuvuus mahdollistamaan rentous juoksun liikeratoihin
3) Aidalle ponnistuksen suuntaaminen eteenpäin ja aidan jälkeen tukijalan pito, jotta juoksu jatkuu
lantio korkealla
4) Vauhdin suunnittelu ja jakaminen matkan eri vaiheisiin
5) Juoksuasennon säilyminen kovissakin hapoissa.
4.3 Kilpakävely
1)
2)
3)
4)
5)
tehokas mutta energiaa säästävä askel.
vaatii liikkuvuutta mm. lonkasta ja selän kierrosta,
keskivartalon (pakarat, reidet, vatsa, selkä) voimaa ja lihaskestävyyttä,
hapenottokykyä
koordinaatiota
4.4 Seiväshyppy
4.4.1
1)
2)
3)
Ydinkohdat
oikea aikainen kuoppaan vienti hyvästä juoksuvauhdista
tehokas eteenpäin suuntautuva ponnistus
kokovartalon heilahdusliike painopisteen nostamiseksi mahdollisimman korkealle
4.5 Kiekonheitto
1)
2)
3)
4)
5)
rytmitys eli pyrkimys saada vauhti kiihtymään oikeassa kohdassa
räjähtävä voima mahdollistaa kiihdytykset
yläkropan maltti koko heiton ajan > heitto tehdään jaloilla ja vasta viimeiseksi
kova käsiveto
keskikropan ja erityisesti kylkien pito lopussa tuen pitämiseksi
4.6 Keihäänheitto
1) Vauhdin kiihtyminen tukijalan maahan tuloon asti,
2) vetovaiheessa oikea-aikainen ja oikeassa järjestyksessä tapahtuva liikeketjun "purkautuminen",
jotta keihääseen saadaan tuotettua mahdollisimman suuri lähtönopeus.
3) Tukijalan pitäminen: pieni koukistuminen ei haittaa, jos tukijalka suoristuu nopeasti koukistumisen
jälkeen.
4) Keihään asentoon heittäminen: keihään lähtönopeus on tärkein yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa
siihen miten pitkälle keihäs lentää...jos kohdat 1-3 ovat onnistuneet ja keihääseen on saatu korkea
lähtönopeus, niin tuulen- ja ilmanvastuksen vaikutus pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi
heittämällä keihäs "hyvään" kulmaan ja asentoon. Hyvä heittäjä pystyy valitsemaan olosuhteiden
(lähinnä tuulen) mukaan, minkälaisella keihäällä heittää sekä mihin kulmaan ja suuntaan pyrkii heittämään keihään, jotta olosuhteista olisi mahdollisimman paljon hyötyä.
5) Askelmerkki: kun lähtö- ja välimerkki ovat kohdallaan, vauhtijuoksu ja siirtyminen ristiaskeljuoksuun on rentoa. Tiukassa kilpailussa on "helppo" voittaa senttejä, kun pystyy heittämään mahdollisimman läheltä viivaa ilman pelkoa yliastumisesta
4.7 Moniottelu
1)
2)
3)
4)
5)
Ponnistustekniikka
juoksutekniikka
liikkuvuus
voima
kestävyys
5 Ohjaaminen & valmentaminen
5.1 Ohjaamisen ja valmentamisen yleiset periaatteet
5.1.1






Ohjaaja
tukee toiminnallaan lasten ja nuorten kehittymistä
innostaa urheilemaan ja liikkumaan monipuolisesti
toimii esimerkkinä lapsille ja nuorille
suunnittelee harjoitukset
kehittää itseään
toimii vastuullisesti
Harjoituksissa toimivan ohjaajan tulee innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan monipuolisesti. Ohjaajan on
käyttäydyttävä ja toimittava harjoituksissa esimerkkinä lapsille, koska lapset ottavat hyvin paljon vaikutteita
auktoriteeteiltään. Ohjaajan on toimittava vastuullisesti harjoituksissa luoden lapsille ja nuorille turvallinen
ympäristö liikkumiseen ja urheilemiseen. Hyvä ohjaaja kehittää jatkuvasti itseään sekä suunnittelee harjoitukset huolellisesti etukäteen.
5.1.2





Valmentaja:
auttaa urheilijaa saavuttamaan oman urheilullisen potentiaalinsa
suunnittelee harjoitusjaksot ja harjoitukset
kehittää itseään
sopii tarvittaessa urheilijan/valmennusryhmän kanssa valmennuskorvauksista
toimii vastuullisesti
Valmentajan tehtävä on auttaa ja tukea urheilijaa saavuttamaan urheilijan menestyksellinen ja urheilullinen
potentiaali. Koska urheilijalla on vain yksi ura, on valmentajan suhtauduttava valmentamiseensa vastuullisesti. Vastuullisuuteen kuuluu muun muassa harjoitusjaksojen sekä harjoitusten suunnittelu, harjoitusten
ohjaaminen ja valvominen, urheilijan henkinen tukeminen ja itsensä kehittäminen esim. oppikirjojen, koulutusten, itsearvioinnin sekä urheilijan kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella. Lisäksi urheilijan ja valmentajan on sovittava keskenään mahdollisista korvauksista. Urheilijan ja valmentajan on sovittava kuinka
paljon valmentaja puuttuu urheilijan yksityiselämään.
5.2 Valmentajien ja ohjaajien rekrytointi ja osaamisen kehittäminen
Ohjaajina toimivat niin lasten vanhemmat kuin muutkin ohjaajat ja valmentajat. Muun muassa hiukan vanhemmat urheilijat (15+) voivat toimia ohjaajina. Kaikki ohjaajat pyritään kouluttamaan Suomen urheiluliiton
koulutusjärjestelmän mukaisilla ohjaaja- valmentajakursseilla.
Ohjaajien ja valmentajien osaamista rakennetaan seuraavien kokonaisuuksien ohjaamina:
 ohjaaminen liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan
 harjoitusryhmän hallinta ja yksilön huomioiminen
 turvallinen valmennus- ja ohjaustilanne
 ominaisuuksien monipuolinen harjoittaminen
Ohjaajien ja valmentajien tulee ohjata lapsia liikunnalliseen ja urheilulliseen elämäntapaan. Harjoitustilanteessa heidän täytyy hallita harjoitusryhmä ja huomioida yksilöt. Ohjaajan ja valmentajan on pidettävä
huolta siitä, että valmennus-/ohjaustilanne on nuorelle turvallinen. Valmentajien ja ohjaajien on huolehdittava siitä, että nuorten fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksia harjoitetaan monipuolisesti
Osaamisen kehittämisen välineitä ovat:
 piirin ja Suomen urheiluliiton järjestämät ohjaaja- ja valmentajakurssit,
 luennot ja muut koulutustilaisuudet,
 kirjallisuus ja sähköinen materiaali,
 Laitilan Jyskeen yleisurheilujaoston valmennusjärjestelmän kuvaus,
 valmentajien ja ohjaajien vuorovaikutus
 ym.
Valmentajien ja ohjaajien tulisi kehittää osaamistaan säännöllisesti. Erilaisia kehittämisen välineitä ovat:
piirin ja Suomen urheiluliiton järjestämät ohjaaja- ja valmentajakurssit, luennot ja muut koulutustilaisuudet,
kirjallisuus ja sähköinen materiaali, Laitilan Jyskeen yleisurheilujaoston valmennusjärjestelmän kuvaus, valmentajien ja ohjaajien vuorovaikutus
Yleisurheilujaosto osallistuu kurssien ja koulutusten kustannuksiin erillisen päätöksen mukaan. Pääsääntöisesti osallistuminen Suomen urheiluliiton koulutusjärjestelmän mukaisiin koulutuksiin maksetaan jaoston
puolesta.
Ohjaajia ja valmentajia rekrytoidaan lasten vanhemmista, vanhemmista urheilijoista sekä kouluista.
5.3 Ohjaus- ja valmennustoiminnan organisointi
5.4 Ohjaajan ja valmentajan kehityssuunnitelma
Valmentajien ja ohjaajien kanssa voidaan käydä keskusteluja heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan ja kiinnostuksestaan ohjaamis- ja valmennustoimintaa kohtaan.
5.5 Ohjaaja- ja valmentajakorvaukset
Yhteisharjoitusten ohjaajakorvauksista päättää yleisurheilujaosto vuosittain. Valmentajien korvauksista urheilija ja valmentaja sopivat keskenään. On suotavaa, että osa urheilijan valmennustuesta käytetään valmentajan kulukorvauksiin.
Suositeltavat korvaukset:
6 Harjoittelun suunnittelu
6.1 Paketti
Tavoitteena hyvä urheilija
Tukevuus
Herkkyys
•tulokset
•terveys
•harjoitettavuus
•...
•keskivartalo
•voimalinja
•nipsnaps
•kepeys
•tuntuma
•helppous
•rentous
Tehokkuus
Tuottavuus
•suorituskyky ratkaisee
•voima
•nopeus
•kestävyys
•mahdollisimman paljon
mahdollisimman vähällä >osaaminen, taito ja tekniikka
yhdistettynä ominaisuuksiin
6.2 Painopistealueet
Erityisen kehittämisen kohteena on nilkan, lantion ja keskivartalon alueiden toiminta. Tällä pyritään ehkäisemään vammoja, mahdollistamaan hyvän juoksuasennon saavuttaminen ja edesauttamaan oikeiden ja
tehokkaiden lajitekniikoiden omaksuminen. Tätä linjausta sovelletaan eri ikäisille ja kehitystasoille sopivalla
tavalla.




nilkan alue (jalkaterä, sääri)
o voima, terveys, tuntuma alustaan (elastisuus, varmuus, tukevuus)
lantion alue
o voima, liikkuvuus,
keskivartalon pito
o paketti kuntoon
edellä oleviin kotona tehtävä paketti >>
6.3 Harjoituksen rakenne
Harjoituksen suunnittelussa voi hyödyntää harjoituksen jakamista viiteen osioon. Alla on esitetty kuvaus
osioista. Prosenteilla on kuvattu ohjeellista osuutta harjoituksen kokonaiskestosta.
Osio 1. Verryttely
20 % ,
24 min
Tämä osio on verryttelyosio, joka valmistaa tuleviin osioihin. Verryttelyosio itsessään sisältää jo monipuolista tekemistä esim. juoksua, pelaamista, leikkimistä helppoja hyppelyitä ja koordinaatioita, lihaskuntoliikkeitä, venyttelyä, liikkuvuusliikkeitä ym. Tämä osio kestää 20–45 min.
Osio 2. Pääosio
20 %, 40 %, 24 min, 48 min
Tämä on harjoituksen pääosioita, jonka tavoitteena on kehittää taito ja nopeusominaisuuksia. Esimerkiksi
juoksukokonaisuus, johon on yhdistetty koordinaatio-osioita. Osio 2 voi olla myös uuden asian opettelua,
opastamista ja kertaamista. Osiossa 3 voidaan sitten selkeämmin toteuttaa osuus, jossa tulee enemmän
toistoja asian parissa. Esim. käydään aitajuoksutekniikkaa läpi aitakävelyjen ja aitajuoksun muodossa kädestä pitäen opastamalla ja opettamalla. Esim. rinnakkain aitakävelyrata ja aitajuoksurata. Osiossa 3 näitä
harjoitellaan sitten useampien toistojen kautta.
Osio 3. Pääosio
35 %, 75 %, 42 min, 1 h 30 min
Tämä osio on harjoituksen pääosioita. Tässä osiossa tehdään harjoituksen päätavoitteen mukaisia harjoitteita. Esimerkiksi harjoitetaan osiossa 2 läpikäytyä (uutta) asiaa, tehdään nopeuden kehittämiseen tähtäävät juoksusarjat, harjoitetaan lajitekniikkaa, tehdään voiman kimmoisuuden kehittämiseksi tarkoitetut loikkasarat ym.
Osio 4. Tukeva osio
15 %, 90 %, 18 min, 1h 48 min
Harjoituksen kokonaisuutta tukeva osio. Tässä osiossa täydennetään harjoitus sopivalla tukevalla osiolla.
Esimerkiksi keskivartalopaketilla, määräintervalleilla, hiukan reippaammalla juoksuosuudella, kuntopiirillä,
loikilla, kuntopallonheitoilla ym. Harjoituksen aikaisemmat osiot huomioidaan
Osio 5. Verryttely
10 %, 100 %, 12 min, 2 h
Tämä osio on verryttelyosio. Osion tarkoituksena on käynnistää elimistön palautuminen harjoituksen rasituksista. Tätä osiota voidaan hyödyntää täydentämään harjoituksen aerobista ja lihaskunto-osuutta.
6.4 Harjoitustapahtuman hallinta




välineet, osallistujat, suorituspaikat, muut urheilijat
tavoite
turvallisuus
o esim. vasenkätisten huomiointi heittoharjoittelussa
muutosvalmius
o selkeä tavoite antaa pohjan järkevien muutosten toteuttamiselle. Suunnitelmallisuus auttaa muutosten toteuttamisessa ja hallinnassa.
7 Urheilijan polku
7.1 Suomen urheiluliiton laatima yleisurheilijan polku
Suomen Urheiluliitto on laatinut osana huippu-urheilun muutostyötä (HUMU) urheilijan polun, jossa konkreettisesti esitetään mitä harjoitusmääriä ja harjoittelun painopisteitä tulisi eri ikävaiheissa olla tavoiteltaessa maailman huippua. Urheilijan polut on laadittu yleisurheilun lisäksi monista muista lajeista. (Urapolku
2012)
7.2 Urheilijaksi kasvaminen
Urheilijoille annetaan rakennuspalikoita vahvan urheilijaidentiteetin rakentamiseksi. Halu urheilla ja ponnistella omien rajojen saavuttamiseksi yhdessä urheilusta ja kilpailemisesta nauttimisen kanssa muodostavat
perustan, jonka päälle on mahdollista rakentaa menestyvä urheilija.
Urheilijaksi kasvaminen vie aikaa useita vuosia. Urheilijaksi kasvetaan pitkälti oman tajuamisen ja ymmärtämisen kautta. Ohjaajien ja valmentajien on osattava sopivasti antaa urheilijalle tilaa tajuta ja oppia urheilemista. Ohjaajan ja valmentajan on tuotava oikeita asioita esille, mutta niitä ei saa liian täsmällisesti kaataa
urheilijan päähän.
Urheilijaksi kasvamiseen liittyviä oikeita asioita ovat muun muassa:










säännöllisyys
harjoittelu
lepo, palautuminen
ravinto
oman kehon kuuntelu
itsestä huolehtiminen
o fyysisesti
o henkisesti
kilpailukäyttäytyminen, kilpailuosaaminen
lajien sääntöjen osaaminen
valmennukselliset asiat. Miksi tehdään mitäkin.
laji tekniikan osaaminen / ymmärtäminen
7.3 Urheilijan ura




askeleet
lapsi, nuori, nuori aikuinen
perhe
kasvamista, monimutkaista kehittymistä
8 Harjoitusolosuhteet
8.1 Yleistä




mitä on tarjolla
miten hyödynnetään
tärkeimmät kehityskohteet
miten edetään?
8.2 Harjoituspaikat









urheilukenttä
urheilutalon punttisali
jäähallin juoksusuora
jäähallin kuntosali
pururata
Kupittaan urheiluhalli
koulujen salit
uimahalli
…
9 Kilpailujärjestelmä
Seuran kisat, Vakka-Suomen taso, piirin taso, Valtakunnan taso
Kuva 4. Kilpailujärjestelmä.
10 Tuki
10.1 Taloudellinen tukijärjestelmä






rahan lähteet
budjetti
tukijärjestelmä
säännöt ja seuranta
rahoitusmallit
valmennusmaksut vs. tuki?
10.2 Muu tuki



välittäminen
turvallisuus
saman henkisyys
10.3 Muut tahot




kaveripiiri
koulu
piiri
lajiliitto
11 Tutkimustoiminta

toteutumisen seuranta, valmennusjärjestelmän eri osa-alueet, mittarit


testit
uuden (vanhan) tiedon löytäminen ja jalostaminen
12 Linkkejä
Suomen liikunta ja urheilu ry http://www.slu.fi/
Suomen urheiluliitto ry http://www.sul.fi/, http://www.yleisurheilu.fi/
Varsinais-Suomen yleisurheilu ry http://www.varsy.net.fi/
Valmentajakoulutus http://www.valmentajakoulutus.fi/
http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/
www.treeni.fi
http://www.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2008_lam_yleisurhei_46155.pdf
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/hampaatirvessa.pdf
http://www.huippu-urheilija.fi
Huippuaikuisen valmennusvideo
http://www.kihu.fi/urapolku/julkinen_index.php?page=taulukko&laji=139
Kansainvälinen valmennusosaamisen viitekehys
Taitokartta. (http://www.valmennustaito.info/taitokartta/liikkumistaidot.php
YLEISURHEILUVALMENNUKSEN TUTKIMUSOHJELMAN PERUSTEET 2010–2013
http://www.kihu.jyu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2009_lam_yleisurhei_sel84_73568.pdf
13 Lähdeluettelo
Urapolku. 2012. http://www.kihu.fi/urapolku/ [luettu 21.9.12].
Hakkarainen, H, Jaakko, T, Kalaja, S, Lämsä, J, Nikander, A & Riski, J. 2009. Lasten ja Nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Lahti: VK-Kustannus Oy. 480 s.