Manssilan koulun opettajat ja johtokunnat

Manssilan koulun opettajat ja johtokunnat
Lähes kaikki Manssilan kansakoulun opettajat olivat valmistuneet Sortavalan seminaarista, joka oli perustettu 1880 Sortavalan Kymölän kylään.
Tuohon aikaan Suomessa vain Jyväskylässä toimi seminaari, joka oli perustettu 1863. Vuonna 1869 Venäjän pyhä synodi oli tehnyt aloitteen
”Karjalan keskukseen” perustettavaksi opettajainvalmistuslaitokseksi Suomen kreikkalaiskatolisia seurakuntakouluja varten. Venäjänkielisen
seminaarin lisäksi suunnitelmaan kuului venäläisten pysyvien ja kiertävien koulujen perustaminen kreikkalaiskatolisiin seurakuntiin. Nämä
suunnitelmat olisivat toteutuessaan muuttaneet Raja-Karjalan koululaitoksen täydellisesti venäläiseksi. 10 vuotta kestänyt kamppailu valtiopäivillä
kääntyi lopulta suomalaisen seminaarin voittoon, kun valtioneuvos Herman Hallonblad ja hänen puolisonsa Elisabeth Hallonblad tarjosivat
seminaarin käyttöön Kymölässä sijainneen Siitoisen kansakoulun kiinteistön rakennuksineen ja lisäksi huomattavan rahasumman. Päätökseen
vaikutti taloudellisten tekijöiden lisäksi mm. se, että pidettiin tärkeänä Salmin kihlakunnan asukkaille saada opettajia, jotka taitaisivat ”heidän
omituista murretta”.
Koulun ensimmäinen opettaja oli Maria (Maikki) Schatalow, sittemmin
Salola (s. 22.7.1875 Sortavala), joka toimi Manssilassa vuosina 1894-96.
Pitkäaikaisia opettajia olivat alkuvuosina Pietari ja Agnes Kanerva,
Johannes Krochin ja Yrjö Kaukoranta. 1930/40-luvulle tultaessa heitä
olivat Hilja Hellsten (os. Stenius), Helena Hiekkaranta, Martta Ellilä, Pekka
ja Inkeri Ruotsi. Sotien aikoihin opettajina toimivat Yrjö ja Senja Helynen,
Paula Patronen ja Serafiina Vatermo.
Muita opettajia Manssilassa olivat ainakin (vuosikertomusaineistoissa
eräitä puutteita) seuraavat henkilöt: Simo Ahponen, Jutta Karttunen, Edit
Lemminen, Hilma Saavalainen, Outi Kaisla, Iivo Härkönen, Sinaida
Klementjev, M. Nousiainen, Matti Pajunen, Johannes Purmonen, MarjaSiviä Ahvenus, Sanni Hentunen, Anna Patronen, Aino Vanninen, Tuulikki
Viherluoto, Sakari Lehtoranta, Maria Saarela ja Nina Toroi. Myös
kyläläiset osallistuivat opetustehtäviin, mm. poikien veistoa opettivat
Feodor Jetsu, Andrei Mikkonen, Aleksander Koslonen ja Ivan Antropoff.
Kuva: Keskellä opettaja Hilja Hellsten os. Stenius.
Kuva: Koululaisia luokassaan 1929. Taustalla opettaja Sanni Härkönen.
Kuva: Mauno Röppäsen todistus vuodelta 1944.
Koulun johtokunta valittiin 1930-luvulle asti vuosittain. Vuosina 1894-95
johtokunnassa toimivat rajaviskaali L. R. Wickman, hänen rouvansa A.
Wickman, tullivartijat J. Stenius, A. Kohonen ja A. Mustonen, lautamies F.
M. Sokolow ja talollinen F. F. Aleksejew.
Pitkäaikaisia johtokunnan jäseniä olivat edellä mainittujen lisäksi I.W.
Bunda, Feodor Hosainow, Jegor Ojala, Saharei Wanjuschow, Toivo
Stenius, Aleksander Hosainow, Aleksei Alanko, Aleksander Röppänen,
Aleksander Koslonen ja Abner Ikonen.
Muita kyläläisiä johtokunnassa olivat nti E. Stenius, Nikifor Salminen, M.
Röppänen, Petter Fedorow, M. Rauhala, D. I. Ruotsi, A. Ohvo, V. Rajala, F.
Jetsu, F. Bunda, P. Kosloff, S. Pöllänen, Sergei Sokolow, N. Koslonen, V.
Röppänen ja Oskar Pesu.
Kuva: Opettaja Sanni Härkönen laulattaa koululaisia (1929).