Fazer lyhyesti - ePaper Finland Oy

Transcription

FAZER-KONSERNIN VUOSIKERTOMUS 2011
13
Missiossamme kiteytyy korkea laatu ja
erinomainen maku, hyvää oloa ja mielihyvää tuovat tuotteet ja palvelut sekä
vastuullinen tapa toimia.” Lue lisää sivulta:
01
fazer 2011
SISÄLTÖ
TÄSSÄ VUOSIKERTOMUKSESSA
Fazer lyhyesti
02
Fazer Food Services
03
Fazer Leipomot & Makeiset
03
Fazer vuonna 2011
04
Vuoden varrelta
06
Konsernijohtajan katsaus
08
Hallituksen toimintakertomus
10
Strategia
13
Fazer Suomessa
16
Fazer Ruotsissa
18
Fazer Venäjällä
20
Fazer Baltiassa
22
Fazer Tanskassa
23
Fazer Norjassa
24
Fazer edistää kotimaisen
rukiin viljelyä
24
Makuelämyksillä hyvää mieltä
25
Yritysvastuu
26
Henkilöstö
32
Fazer edistää vastuullista
kaakaonhankintaa
34
Sanokaa Gateau,
kun haluatte hyvää leipää!
36
Vierailu Fazerilassa
säilyy muistona läpi elämän
37
Kalastrategian avulla
kestävää hankintaa
37
Konsernin hallitus
38
Konsernin johtoryhmä
39
Hallinnointiperiaatteet
40
Konsernin tuloslaskelma
42
Konsernitase
43
Konsernin rahoituslaskelma
44
Viisivuotiskatsaus
45
Tilinpäätöksen liitetiedot
46
Tilinpäätöksen laatimista
koskevat periaatteet
46
Konserniyhtiöt
48
Tuloslaskelman liitetiedot
49
Taseen liitetiedot
50
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia
koskevat liitetiedot
51
Osoitteet
Fazer uudisti henkilöstöstrategiansa vuonna 2011. Uusi strategia keskittyy
ihmisten ja suorituksen johtamiseen sekä osaamisen kehittämiseen. Lue lisää sivulta 32
”Fazer tähtää kohti kansainvälisiä
markkinointa.” Konsernijohtajan
katsaus sivulla 8
Fazerin Sininen, Suomen arvostetuin
brändi, täyttää tänä vuonna 90 vuotta.
Lue lisää sivulta 25
Fazer on perheyritys,
ja sen toiminnassa
korostuvat pitkäjänteisyys,
suunnitelmallisuus
ja kannattava kasvu.
Lue lisää yritysvastuusta sivulta 26
52
FAZER 2011
01
Fazer lyhyesti
Fazer-konserni sai alkunsa vuonna 1891 perustetusta perheyrityksestä, kun Karl Fazer avasi
ensimmäisen konditoriansa Helsinkiin. Tänään
Fazer tarjoaa ruokailupalveluja sekä leipomo- ja
makeistuotteita ja toimii kahdeksassa maassa.
Asiakaslähtöisyys, laadukkuus ja yhteistyö ovat
Fazerin toiminnan perusta.
Fazer-konserniin kuuluu kaksi liiketoimintaaluetta, Fazer Food Services ja Fazer Leipomot
& Makeiset, jotka luovat makuelämyksiä omilla
aloillaan.
Fazer-konsernin liikevaihto oli 1 575,5 miljoonaa euroa vuonna 2011. Henkilöstön määrä
vuoden 2011 lopussa oli 15 198.
Liikevaihto maittain
Fazer-konserni
Suomi 47 %
Ruotsi 24 %
Venäjä 16 %
Tanska 5 %
Norja 2 %
Viro 2 %
Latvia 1 %
Liettua 1 %
Muut 1 %
Suomi 44 %
Venäjä 25 %
Ruotsi 23 %
Viro 2 %
Latvia 2 %
Liettua 1 %
Muut 3 %
Fazer Food Services
Suomi 53 %
Ruotsi 27 %
Tanska 14 %
Norja 4 %
Viro 1 %
Venäjä 1 %
KONSERNIN LIIKEVAIHTO NOUSI
1,58
MILJARDIIN EUROON
02
FAZER 2011
Fazer-konserniin kuuluu
kaksi liiketoiminta-aluetta,
Fazer Food Services ja
Fazer Leipomot & Makeiset,
jotka luovat makuelämyksiä
omilla aloillaan.
Fazer-konsernin liikevaihto
oli 1 575,5 miljoonaa euroa
vuonna 2011. Henkilöstön
määrä vuoden 2011 lopussa
oli 15 198.
Liikevaihto
liiketoiminta-alueittain
Fazer Food
Services 36 %
Fazer Leipomot
& Makeiset 64 %
FAZER LYHYESTI
FAZER FOOD
SERVICESILLÄ ON YLI
1200
RAVINTOLAA SUOMESSA,
RUOTSISSA, NORJASSA,
TANSKASSA JA VENÄJÄLLÄ
Fazer Food Services
Fazer Food Services on Pohjoismaiden
johtava ruokailupalveluyritys, joka tarjoaa hyvää
ruokaa ja asiakaskohtaisia palveluratkaisuja. Fazer
Food Servicesillä on yli 1 200 ravintolaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Venäjällä.
Fazer Food Servicesin palveluvalikoimaan kuuluu
muun muassa yksityisen ja julkisen sektorin hen-
kilöstöravintoloita, opiskelijaravintoloita, kahvilaravintoloita, kongressi-, kokous- ja tilausravintoloita, juhlapalveluita sekä koulujen ja julkisten laitosten ruokailupalveluja. Fazer Food Services vastaa
myös asiakasyritystensä edustustarjoiluista. Fazer
Food Servicesin brändejä ovat muun muassa Karl
Fazer, Fazer, Amica ja Wip.
Fazer on Suomen ja Venäjän johtava leipomoyritys, Ruotsin toiseksi suurin, ja yksi
johtavista Itämeren alueella. Leipiä ja leivonnaisia valmistetaan Suomessa, Ruotsissa, Virossa,
Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Fazerilla on
kaikkiaan 19 leipomoa. Fazerin lisäksi brändejä ovat
Oululainen, Skogaholm, Hlebnyi Dom, Druva, ja
Gardesis. Leipomotuotteita viedään yli 15 maahan.
Fazer Mylly Lahdessa on paitsi leipomoiden raakaainetoimittaja, myös raaka-ainehallinnan, tutkimuksen
ja kehittämisen keskus. Myllyn tuotannosta suurin osa
myydään konsernin ulkopuolisille asiakkaille.
Fazer on Suomen johtava makeisyritys sekä
vahva toimija Itämeren alueella. Fazerin makeistehtaat sijaitsevat Suomessa: Vantaalla (suklaat),
Lappeenrannassa (sokerimakeiset) ja Karkkilassa
(purukumit). Fazerilla on useita vahvoja kansainvälisiä makeistavaramerkkejä kuten Karl Fazer, Geisha,
Dumle, Tutti Frutti, Marianne, ja Xylimax. Makeistuotteita myydään 40 maassa.
FAZER 2011
03
Fazer vuonna
• Konsernin liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia
ja oli 1 575,5 miljoonaa euroa.
• Konsernin liikevoitto laski 7,4 prosenttia ja
oli 54,2 miljoonaa euroa.
• Fazer Food Services -liiketoiminta-alueen
liikevaihto laski 1,3 prosenttia 567,7 miljoonaan euroon johtuen Baltian ruokailupalveluista ja Ruotsin konferenssiliiketoiminnasta
luopumisesta.
• Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueen liikevaihto nousi 7,4 prosenttia ja
oli 1 007,8 miljoonaa euroa. Keväällä hankitun Gateau AB:n osuus noususta oli noin
1 prosentti.
• Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli
vahva ja omavaraisuusaste nousi edellisestä
vuodesta.
• Konsernin korolliset nettovelat laskivat
edellisestä vuodesta 104,7 miljoonaan euroon.
• Sijoitetun ja oman pääoman tuotto laski
hieman edellisestä vuodesta.
• Fazer myi ruokailupalveluja ravintolatoimintansa
Virossa ja Latviassa paikalliselle johdolle. Tallinnan palvelukeittiö liitettiin Fazer Food Services
Suomen liiketoimintaan.
• Fazer Food Servicesissä jatkettiin ravintoloiden
uuden johtamisjärjestelmän ja toimintamallin
vakiinnuttamista Suomessa ja Ruotsissa. Kehityshankkeen tavoitteena on parempi kilpailukyky
ja asiakaslähtöisyys, yhtenäiset liiketoiminnan
ydinprosessit ja käytännöt, uudelleen organisoitu operatiivinen toiminta, sekä yhdenmukainen
tarjooma kuluttaja- ja asiakastarpeiden mukaan.
• Tuotannon prosessien yhtenäistämiseen ja
toimintatapojen jatkuvaan parantamiseen
keskittyvä Fazer Way in Production -ohjelma
eteni hyvin tuloksin Vantaan-makeistehtaalla
ja -leipomossa ja Eskilstunan-leipomossa sekä
alkoi Lahden-leipomossa. Tuotannon työhön
määriteltiin yhtenäiset standardit, ja uudet työkalut ja menetelmät otettiin systemaattisesti
04
FAZER 2011
käyttöön. Jatkuvan parantamisen toimia tehtiin
monissa muissakin Fazerin tuotantolaitoksissa
Ruotsissa, Venäjällä ja Baltiassa, joissa Fazer Way
in Production alkaa toden teolla vuoden 2012
aikana.
• Konserninlaajuinen, vuonna 2010 aloitettu,
myynnin prosesseja ja työkaluja kehittävä Fazer
Way in Sales -ohjelma pääsi kunnolla käyntiin
kaikissa liiketoimintayksiköissä. Projekteista
muun muassa private label -politiikka, asiakassegmentointi, kenttämyynti sekä ratkaisumyynti
johtivat konkreettisiin toimenpiteisiin. Ohjelma
jatkuu vuonna 2012.
• Fazer uudisti henkilöstöstrategiansa. Koko
konsernin yhteinen henkilöstöstrategia tukee
konsernin liiketoimintastrategiaa, arvoja sekä
muutosta kansainvälisemmäksi ja ketterämmäksi
yritykseksi. Se keskittyy ihmisten ja suorituksen
johtamiseen sekä osaamisen kehittämiseen.
Uudistuksen myötä myös henkilöstöhallinnon
rakennetta muutettiin.
• Daniil Briman nimitettiin Fazer Leipomot & Makeiset Venäjän toimitusjohtajaksi ja liiketoimintaalueen johtoryhmän jäseneksi 7.2.2011 alkaen.
• Fazer Ravintoloista tuli oma liiketoimintayksikkönsä Fazer Food Services -liiketoiminta-alueelle.
• Fazer luopui Fazer Konferens -liiketoiminnasta
Ruotsissa.
• Fazer osti huhtikuussa johtavan ruotsalaisen,
käsintehdyn leivän ja konditoriatuotteiden valmistaja Gateaun. Kaupan tavoitteena on vastata
kasvavaan käsin leivotun tuoreen leivän ja korkealaatuisten konditoriatuotteiden kysyntään.
• Fazer jatkoi jurdisen rakenteen yksinkertaistamista ja päätti erottaa konserniyhtiöiden juridisen ja operatiivisen rakenteen toisistaan.
• Fazer sulki leipomonsa Seinäjoella ja Turussa.
Päätös liittyi leipomo- ja jakeluverkoston uudelleen organisointiin tehokkuuden ja kilpailukyvyn
näkökulmista.
• Pekka Rantala nimitettiin Fazer Leipomot &
Makeiset -liiketoiminta-alueen toimitusjohtajak-
si ja konsernin johtoryhmän jäseneksi 1.9.2011
alkaen.
• Mika Videman nimitettiin Fazer-konsernin
henkilöstöjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän
jäseneksi 1.8.2011 alkaen.
• Teija Andersen ja Pekka Heinänen jättivät tehtävänsä Fazerilla heinäkuussa 2011.
• Markku Numminen jätti tehtävänsä Fazerilla
vuoden 2011 lopussa.
• Fazer päätti siirtyä Fazer-yritysidentiteettiin
myös Venäjällä, jossa yhtiö on toiminut tähän
asti nimellä Hlebnyi Dom. Muutos tapahtuu
vuoden 2012 aikana. Hlebnyi Dom säilyy
kuluttajabrändinä.
Fazer Way in
Production
-ohjelma eteni
hyvin tuloksin.
FAZER VUONNA 2011
Liikevaihto
Liikevoitto
2007 2008 2009 2010 2011
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
1192,6 1159,7 1441,1 1513,6 1575,5
Fazer Makeiset
Fazer Leipomot
Fazer Food Services
Liiketoiminnan rahavirta
2007 2008 2009 2010 2011
11,6 90,4
0,1
0,8
39,6 44,6 45,5 58,4 53,4
2007 2008 2009 2010 2011
140
120
140
120
100
80
60
40
20
0
-20 51,2 135,0 44,5 58,5 54,2
-1,0
100
80
60
40
20
0
54,7
Kertaluonteiset erät
Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä
Bruttoinvestoinnit
Korolliset nettovelat
2007 2008 2009 2010 2011
200
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Omavaraisuusaste
2007 2008 2009 2010 2011
2007 2008 2009 2010 2011
200
70
160
60
120
50
80
40
40
30
0
20
-40
10
-80
0
-55,0 107,4 155,3 110,5 104,7
78,3 182,4 168,8 70,0 68,7
Oma pääoma
ja oman pääoman tuotto
25
800
500
20
600
15
5
100
0
0
53
54
58
25
20
15
400
10
10
200
47
2007 2008 2009 2010 2011
12,1 23,2 6,1
9,0
8,0
600
300
64
Sijoitettu pääoma
ja sijoitetun pääoman tuotto
2007 2008 2009 2010 2011
6,9 19,9 2,9
7,3
5,3
400
18,3 118,0 117,7 92,1
421,7 510,3 511,0 533,7 540,3
Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden
Oman pääoman tuotto (ROE)
200
5
0
0
438,8 780,1 729,3 720,9 684,3
Sijoitettu pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
Konsernin liikevaihto
kasvoi 4,1 prosenttia
ja oli 1 575,5 miljoonaa euroa.
FAZER 2011
05
Vuoden varrelta
Tammikuu
Huhtikuu
Toukokuu
Fazer Ruispuikula oli ensimmäinen leipä
Suomessa, joka sai hiilijalanjäljestä kertovan merkin.
Yli 100-vuotisia perinteitä kunnioittaen Fazer
lähetti Finlandia
marmeladikuulia Englannin
kuninkaallisiin häihin.
Fazer valittiin parhaaksi nuorisobrändiksi
vuoden 2011 Kansallisessa nuorisotutkimuksessa
Suomessa.
Ruotsissa hyvin menestynyt
Fazer Frökusar -leipä lanseerattiin Suomessa
Fazer Alku Jyväpala -nimisenä.
Fazer aloitti tweettaamisen Suomessa.
Fazer Leipomot Latviassa sain bronssimitalin latvialaisessa Kestävän Kehityksen
Indeksissä, joka kuvaa yritysten suoriutumista vastuullisessa liiketoiminnassa.
Karl Fazer Bakery, joka tarjoaa paikan
päällä leivottua tuoretta leipää, avattiin
Karl Fazer Cafén yhteyteen Helsingissä.
Kesäkuu
Suomalaiset jatkoivat Fazeriin liittyvien muistojensa kirjoittamista Makujen Tarinat -digihistoriikkiin,
joka avattiin Fazerin juhlavuoden kunniaksi.
Helmikuu
Fazer Food Servicesin Tomas Diederichsen
valittiin vuoden kokiksi Ruotsissa.
Fazerin ”Ruotsalainen
leipä” lanseerattiin Venäjällä. Elokuussa tuote voitti
vuoden innovatiivisimman
tuotteen palkinnon.
Druva Mãkonmaize valittiin Latvian parhaaksi
uudeksi kuluttajatuotteeksi.
Fazerin Murinsky-leipomo Pietarissa saavutti
ennätyksen työturvallisuudessa: miljoona tuntia töitä
ilman onnettomuuksia. Myös Smolenskajan leipomo
Pietarissa saavutti saman ennätyksen elokuussa 2011.
Heinäkuu
Uusi Tutti Frutti Holiday Mix
lanseerattiin kesäksi.
Fazer Food Services arvioitiin kuudennetta
kertaa ruokailupalvelualan parhaaksi yritykseksi
Ruotsissa tehdyssä imagotutkimuksessa.
Maaliskuu
Skogaholmin uudet minikorvapuustit ”Godingar”
olivat erittäin suosittu tuoteuutuus Ruotsissa.
Fazerin Vaaralan-makeistehtaan vierailualue
uudistettiin. Tehtaalla käy vuosittain yli 45 000
vierailijaa.
Tyrkisk Peber valittiin Ruotsin suosituimmaksi
salmiakkimakeiseksi.
06
FAZER 2011
Ruotsalaisten rakastama klassikko,
Skogaholmslimpan -leipä täytti 85 vuotta.
FAZERIN VUOSI
Elokuu
Marraskuu
120-vuotias Fazer
kutsui yli 5 000
asiakastaan perhetapahtumaan
Korkeasaareen.
Fazerin päiväkoti Vantaan tehdasalueella täytti
60 vuotta.
Syyskuu
Fazer muisti Suomen SOS-lapsikylien perheitä
perheaterialla YK:n Lapsen oikeuksien päivän
kunniaksi.
Fazer täytti 120 vuotta 17.9.
Fazerin uusi, hyvinvointiin keskittyvä sidosryhmälehti F lanseerattiin Suomessa.
Fazer oli kaupallisen alan suosituin työnantaja
Suomessa Universumin Ammattilaiset 2011-tutkimuksen mukaan.
Joulukuu
Fazer avasi Pala Fazeria -blogin Suomessa.
Lokakuu
Uusi Fazer-kahvila avattiin Helsingin City
Centeriin.
Fazerin fanimäärä Facebookissa ylitti 200 000
Suomessa.
Fazer Lähileipomot uudisti konseptinsa ja
ilmeensä. Lähileipomoiden paikan päällä leivottua
leipää myydään yli 30 Prismassa ja K-Citymarketissa.
Fazerin ruotsalainen kokkijoukkue ”Fazer
Culinary Team” valittiin mukaan vuoden 2012
ruokaolympialaisiin Saksan Erfurtiin.
Gardesis-tuotteet voittivat peräti neljä Vuoden
liettualainen tuote 2011-palkintoa.
Venäjällä Fazerin juhlavuoden kunniaksi järjestetyn Fazer maistuu hyvältä -kilpailun voittajat vierailivat Helsingissä ja Fazerin makeistehtaalla Vantaalla.
Fazer sponsoroi juhlavuotensa kunniaksi uuden
kävelyreitin, ”Ilon tie”, luomista Kaunasissa
Liettuassa.
Karl Fazer ja Fazer olivat jälleen kärjessä
Taloustutkimuksen Suomen Arvostetuimmat
brändit -tutkimuksessa.
Fazerin ravintola Storebrandin pääkonttorissa
Norjassa sai ensimmäisenä yksittäisenä ravintolana
”Miljøfyrtårn”-eko-sertifikaatin.
Fazer Food Services päätti lisätä luomutuotteiden osuutta valikoimissaan Suomessa
ja Ruotsissa ja liittyä ammattikeittiöiden
Portaat luomuun -ohjelmaan Suomessa.
FAZER 2011
07
Fazer tähtää kohti
kansainvälisiä markkinoita
Vuonna 2011 Fazer juhli 120-vuotista toimintaansa yhdessä asiakkaiden, kuluttajien ja henkilöstönsä
kanssa. Fazer innosti sidosryhmiään mukaan juhlintaan ja kertomaan omia Fazer-tarinoitaan erilaisien
tapahtumien, kilpailujen ja tuotteiden kautta. 120-vuotias Fazer vahvisti asemiaan päämarkkinoillaan
haastavassa toimintaympäristössä ja jatkaa kasvuaan kohti kansainvälisiä markkinoita.
V
uonna 2011 muuttunut markkinatilanne näkyi Fazerin toiminnan kannalta ennen kaikkea keskeisimpien
raaka-aineiden – kuten jauhojen,
kalan ja maitotuotteiden – hintojen nousuna, epävakautena finanssimarkkinoilla
ja kuluttajien orastavana epävarmuutena. Lisäksi
Fazerin liiketoimintaan vaikutti vuoden alusta
Suomessa käyttöön otettu makeisvero, jonka
vaikutuksesta makeisten kuluttajahinnat nousivat
13 prosenttia ja kokonaiskulutus laski hieman.
”Maailmantalouden epävakaus voi tuntua
aiheena jo kuluneelta, mutta sen vaikutukset ovat
kiistatta suuret monilla toimialoilla ja markkinoilla. Siksi olenkin erityisen ylpeä siitä, että olemme
onnistuneet vahvistamaan asemiamme kaikilla
päämarkkinoillamme”, sanoo konsernijohtaja
Karsten Slotte.
Vuonna 2011 Fazer-konsernin liikevaihto kasvoi
noin neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja
kannattavuus säilyi hyvänä. Kokonaisuutena Fazer
menestyi parhaiten Venäjällä, jossa markkina-asema ja tulos kehittyivät positiivisesti. Fazer kasvoi
erityisesti Moskovan alueen tuoreleipäsegmentissä. Suomessa Fazer vahvisti markkinajohtajuuttaan
leipomo- ja makeismarkkinoilla ja säilytti johtavan
asemansa ruokailupalveluissa. Fazerin liiketoiminnot Ruotsissa kehittyivät suunnitelmien mukaisesti.
Haastavinta liiketoiminta oli edelleen Baltiassa
markkinatilanteesta johtuen.
08
FAZER 2011
Karsten Slotte painottaa, että toimintaympäristön muuttuessa on keskityttävä tärkeimpiin
liiketoimintoihin. ”Osittain tästä syystä päätimme
luopua ruokailupalveluliiketoiminnastamme Baltiassa ja konferenssitoiminnasta Ruotsissa.”
Fazerin menestystekijöiksi Karsten Slotte
nimeää vahvat brändit sekä laadukkaat tuotteet
ja palvelut, joita ainoastaan sitoutunut ja osaava
henkilöstö voi luoda ja kehittää.
”Arvostettujen brändien merkitys kasvaa
maailmalla yhä tärkeämmäksi. Menestyäksemme
meidän on aina pystyttävä vastaamaan kuluttajien
tarpeisiin laadukkaasti, innovatiivisesti ja nopeasti.
Meidän on myös vauhditettava kansainvälistä kasvuamme”, hän luonnehtii.
Konsernin strategian uudistaminen ja sitä
tukevat kehityshankkeet etenivät vuonna 2011.
Fazer tavoittelee nopeampaa kansainvälistymistä
päämarkkinoidensa ulkopuolella. Konsernin johtoryhmä sai vahvistusta kansainvälisen liiketoiminnan
osaajista.
Konserninlaajuiset kehityshankkeet Fazer Way
in Production ja Fazer Way in Sales luovat yhte-
näisiä tuotannon toimintatapoja, jatkuvan parantamisen kulttuuria sekä rakentavat edellytyksiä liiketoiminnan yhä vahvemmalle kansainvälistymiselle.
”Yhteisten toimintatapojen, prosessien
ja työkalujen avulla uskomme saavuttavamme
vakaan perustan toiminnallemme. Edistysaskeleitakin on otettu: hävikin määrä on vähentynyt
Vantaan-leipomossa ja työtilojen viihtyisyys ja työturvallisuus ovat parantuneet yhteisten työkalujen
ansiosta. Uusi johtamismalli ruokailupalveluliiketoiminnoissa on tuonut parempaa ennustettavuutta
toiminnan suunnitteluun. Määrätietoinen myynnin
kehitystyö on näkynyt sekä makeismyyntimme
nousuna että kannattavuuden kasvuna Fazer
Food Services -liiketoiminta-alueella ja Ruotsin
leipomoliiketoiminnoissa”, Karsten Slotte kuvailee.
Kulutustottumusten muutos on koko elintarvikealaa koskeva haaste. Karsten Slotte näkee,
että nopeat muutokset ovat ilmiö, joka on tullut
jäädäkseen.
”Kilpailemme kulutuksen monimuotoisuuden
kanssa. Kuluttajat odottavat uusia ratkaisuja ja
konsepteja pelkkien tuotteiden ja palveluiden
Olenkin erityisen ylpeä siitä, että olemme
onnistuneet vahvistamaan asemiamme
kaikilla päämarkkinoillamme.”
KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS
Meidän on luotava uusia
konsepteja ja innovatiivisia
tuotteita, oltava nopeita
ja ennakoitava muutoksia.”
sijaan. Heitä kiinnostavat erityisesti terveellisyys,
yksilölliset ruokailuvalinnat, ruuan alkuperä, lisäaineettomuus, lähellä tuotetut raaka-aineet, ekologisuus ja helppokäyttöisyys. Jatkuva vuoropuhelu
kuluttajiemme kanssa on välttämätöntä, jotta
osaamme vastata heidän toiveisiinsa ja pysymme
ajan hermolla. Meidän on luotava uusia konsepteja ja innovatiivisia tuotteita, oltava nopeita ja
ennakoitava muutoksia. Siksi meidän on myös
tunnettava paikalliset ruokakulttuurit ja oltava
hyvinvoinnin ja makuelämysten asiantuntijoita
markkina-alueillamme”, hän linjaa.
Esimerkkinä hän mainitsee onnistuneen
yrityskaupan Ruotsissa. ”Ostamalla menestyvän
Gateau-leipomoyrityksen laajensimme laadukkaan
ja suositun artesaanileivän tarjontaa. Olemme kasvattaneet lähileipomotoimintaa myös Suomessa,
koska paikallisten leipomotuotteiden kysyntä
jatkaa kasvuaan.”
Karsten Slotte uskoo, että Fazerilla on kaikki eväät myös kansainväliseen menestykseen.
Fazerin ruokailupalveluliiketoiminnassa tarkastellaan Pohjois-Euroopan markkinoita ja lounaan
ulkopuolisen myynnin kasvua. Leipomoliiketoiminnan kasvumarkkinat ovat erityisesti Ruotsissa
ja Venäjällä. Makeisliiketoiminnassa tavoitellaan
entistä nopeampaa kasvua Suomen ulkopuolella,
etenkin Aasiassa.
Muutosten ja kasvutavoitteiden keskellä
Karsten Slotte korostaa paitsi yrityksen arvoja,
myös hyvän johtamisen merkitystä.
”Fazerin kaltaisen yrityksen toiminnassa ihmisten johtamisen merkitys on suuri, sillä menestyksemme on kiinni yksilöistä, ja henkilökunta on
jakaantunut useaan eri maahan. Johtamisen lisäksi
aiomme syventää arvojen merkitystä päivittäisessä työssämme. Yrityksen arvot ja vastuullisuus
ovat olennaisia tekijöitä esimerkiksi rekrytoinnissa.
Työnhakijat valitsevat työpaikan yhä useammin
sen mukaan, miten yrityksen arvot sopivat omaan
arvomaailmaan. Vuoden 2012 aikana kutsumme
koko henkilöstön mukaan arvokeskusteluun,
jonka avulla luomme yhteisen ymmärryksen
arvoistamme.”
Karsten Slotten mukaan Fazer on varustautunut hyvin tulevaisuuteen. ”Meillä on kaikki
edellytykset menestyä myös vuonna 2012: meillä
on erinomaisia, sitoutuneita osaajia, vakaa talous ja
arvostetut brändit.” Hänen mukaansa lähtökohdat
menestykselle ovat jopa paremmat kuin moneen
vuoteen, mikäli vain työllisyys ja ostovoima pysyvät
ennallaan. ”Pitkäjänteisellä työllä olemme saaneet
organisaation hyvään kuntoon, ja omistajamme
ovat erittäin sitoutuneita yrityksen kehittämiseen.
Voimme katsoa luottavaisin mielin tulevaan”, hän
summaa. F
FAZER 2011
09
Fazer jatkoi kasvuaan
haastavassa markkinatilanteessa
Euroopan yleinen taloudellinen tilanne ja tilanne elintarvikemarkkinoilla
olivat haastavia vuonna 2011. Suurimmat haasteet elintarvikealalla olivat makeisveron käyttöönotto Suomessa, raaka-aineiden hinnannousu, vähähiilihydraattinen
ruokavaliotrendi Suomessa ja Ruotsissa sekä hintakilpailu Baltian leipomomarkkinoilla.
azer vahvisti edelleen asemaansa päämarkkinoillaan tiukasta markkinatilanteesta huolimatta.
Leipomotoiminta kehittyi positiivisesti Venäjällä, samoin Fazer Myllyn toiminta Suomessa. Kehitys Ruotsissa ja Suomessa
oli heikompaa, mutta sielläkin asemia vahvistettiin.
Haastavin tilanne oli Baltiassa. Suomessa suljettiin
vuoden aikana kaksi leipomoa. Samalla avattiin 11
ja ostettiin 20 lähileipomoa ja leipomomyymälää
Suomessa ja Ruotsissa, millä vastattiin kuluttajien
korkealaatuisen pakkaamattoman tuoreen leivän
kysyntään. Makeistoiminnassa asema vahvistui
Suomessa, Ruotsissa ja travel tradessa (myynti
lentokentillä ja laivoilla). Innovatiivisten uusien
tuotteiden, vahvan myynnin ja markkinoinnin sekä
parempien sisäisten prosessien ansiosta Fazerin
onnistui kasvattaa markkinaosuuksiaan huonontuneessakin markkinatilanteessa.
Ruokailupalveluissa Ruotsissa ja Suomessa
on vuonna 2010 aloitetusta sopimusruokailutoiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen tähtäävästä työstä saatu hyviä tuloksia. Myönteinen
kehitys Norjassa ja Tanskassa jatkui. Baltian toiminnot ja konferenssitoiminta Ruotsissa myytiin
vuoden aikana.
Liiketoimintayksiköiden kehitysprojektien
lisäksi vahvistettiin ja kehitettiin myös joitakin
konsernifunktioita tavoitteellisen kasvun ja kannattavuuden parantamisen tukemiseksi.
F
10
FAZER 2011
Tulos ja taloudellinen tilanne
Konsernin liikevaihto kasvoi 4,1 % ja oli tilikauden
päättyessä 1 575,5 M€, kun se vuonna 2010 oli
1 513,6 M€.
Fazer Myllyn nettomyynnin kasvu oli suhteellisesti vahvinta, mutta se oli hyvää myös
Venäjän leipomotoiminnassa sekä Suomen ja
Ruotsin ravintolatoiminnassa. Vajaa kolmannes
kasvusta johtuu Ruotsin kruunun vahvistumisesta euroon nähden. Kova hintakilpailu etenkin Baltiassa, hiilihydraatteja kar ttava trendi ja
Suomessa vuoden 2011 alussa voimaan tullut
makeisvero pienensivät liikevaihtoa. Ostetun ja
myydyn toiminnan nettovaikutus liikevaihtoon
oli -7,3 M€.
Konsernin liikevoitto oli 54,2 M€, kun se
vuonna 2010 oli 58,5 M€. Tilikauden voitto oli
21,3 M€ (31,7 M€ vuonna 2010). Kannattavuus
kehittyi myönteisesti ruokailupalveluissa ja osassa
leipomotoimintaa, mutta Suomen ja Baltian leipomo- ja makeisliiketoiminta jäivät selkeästi alle
edellisen vuoden tason.
Konsernin taloudellinen asema on vahva.
Korolliset nettovelat laskivat ja olivat tilinpäätöshetkellä 104,7 M€ (110,5 M€ vuonna 2010).
Fazer allekirjoitti viisivuotisen lainasopimuksen
Suomessa tammikuussa ja Venäjällä lokakuussa
2011. Konsernin omavaraisuusaste oli 58 % (54 %
31.12.2010) ja velkaantumisaste 19 % (21 %
31.12.2010).
Liiketoiminnan kassavirta oli 92,1 M€ (117,7
M€ 2010). Bruttoinvestoinnit olivat 68,7 M€
(70,0 M€ 2010). Suurin osa bruttoinvestoinneista muodostuu investoinneista uusiin tuotantolaitteisiin sekä leipomo- ja makeistoiminnan olemassa olevien laitosten uudistamiseen.
AVAINLUVUT
2011
Liikevaihto, M€
1 575,5
Liikevoitto, M€
2010
2009
1 513,6 1 441,1
54,2
58,5
− osuus liikevaihdosta, %
3,4
3,9
44,5
3,1
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
5,3
7,3
2,9
Omavaraisuus, %
58
54
53
Velkaantumisaste, %
19
21
30
933,3
981,8
966,9
Taseen loppusumma, M€
Henkilöstö
Joulukuun 31. päivänä 2011 Fazer-konsernissa oli
15 198 työntekijää (16 573 vuonna 2010).Vuoden
lopussa 122 henkeä (107 vuonna 2010) oli konsernin emoyhtiön palveluksessa, mukaan luettuna
Fazer Myllyn henkilöstö.
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
2011
Henkilöstön määrä 31.12.
15 198
16 573 16 768
Keskimäärin vuoden aikana
13 865
14 294 14 690
(kokopäiväisiksi muutettuina)
2010
2009
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
Tutkimus ja tuotekehitys
Innovatiiviset tuote- ja palveluratkaisut ovat
edellytyksiä sille, että Fazer voi olla johtava yritys toiminta-aloillaan. Siksi Fazer on perustanut
tutkimusryhmän ja käynnistänyt oman tutkimusohjelman. Tutkimusohjelma keskittyy rukiiseen,
kaakaoon, hiilihydraatteihin ja ksylitolituotteisiin.
Ruis- ja kaakaotutkimuksesta on jo saatu mielenkiintoisia alustavia tuloksia. Fazer osallistuu myös
kansainvälisiin tutkimusprojekteihin ja toimii osana
kansainvälistä verkostoa. Tutkimus ja tuotekehitys
ovat yhdessä markkinoinnin kanssa kehittäneet
innovaatioprosessia kuluttajalähtöisempään suuntaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehityksen
tehostamiseksi. Konsernin strategian puitteissa on
priorisoitujen alueiden tutkimusresursseja lisätty.
Fazer-konsernin tutkimus- ja tuotekehityskulut
vuonna 2011 olivat 5,0 M€ (4,1 M€ vuonna 2010).
Laatu, ympäristö ja yritysvastuu
Yritysvastuu on strategisesti tärkeä, näkyvä ja
keskeinen osa liiketoimintaa. Fazerin yritysvastuutoimintaa ohjaavat yritysvastuupolitiikka, ympäristöpolitiikka, konsernin muu hallintokäytäntö ja
toimintaperiaatteet sekä eettiset periaatteet, jotka
perustuvat YK:n Global Compact -ohjeistukseen.
Yritysvastuu on erottamaton osa Fazerin
brändiä ja yritysidentiteettiä. Fazerin tavoitteena
on tarjota sidosryhmilleen vastuulliseen elämäntapaan soveltuvia tuotteita ja palveluita. Fazer
haluaa opastaa kuluttajia ja asiakkaita käyttämään
Fazerin tuotteita vastuullisella tavalla ja toimia yhdessä sidosryhmiensä kanssa kestävän kehityksen
edistämiseksi.
Leipomo- ja makeistoiminnassa otettiin vuonna 2011 käyttöön uusi kuluttajalaadun seurantajärjestelmä. Vuonna 2012 luodaan standardisoitu
elintarviketurvallisuuden johtamismalli.
Tuotemerkit Fazer ja Karl Fazer säilyttivät
asemansa Suomen arvostetuimpina brändeinä.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten käsityksiä
1 100 tavaramerkistä. Helmikuussa 2011 Fazer
julkisti ensimmäisenä yrityksenä Suomessa hiilimerkinnän Puikula-ruispalaleivässään. Lisätietoa
Fazerin yritysvastuusta on sivuilla 26–31.
Riskienhallinta
Konserni tekee riskipolitiikkansa mukaisesti säännöllisesti arvioinnin konsernin strategisista, operatiivisista ja taloudellisista riskeistä. Konserniyhtiöt
ovat määritelleet merkittävimmät riskinsä, laatineet toimintasuunnitelmat niiden pienentämiseksi
ja edenneet näiden suunnitelmien toteutuksessa.
Fazer-konsernin merkittävimmät riskit liittyvät toimintaan kasvavilla markkinoilla. Muita merkittäviä
riskejä ovat tuotanto- ja toimitusketjun häiriöt,
asiakas- ja toimittajaketjun muutokset sekä tärkeimpien raaka-aineiden suuriin hinnanmuutoksiin liittyvät riskit. Konsernin taloudellisia riskejä ja
vahinkoriskejä käsiteltiin hallituksen vahvistaman
politiikan mukaisesti.
Vuoden 2011 aikana konserni järjesteli uudelleen kassa- ja riskienhallintafunktioitansa ja
lisäsi suunnitelmien ja toimien seurantaa riskien
pienentämiseksi.
taja), Klaus Cawén, Anders Dreijer, Ketil Eriksen,
Fredrik Fazer, Leif Hagelstam, Johan Linder ja
Juhani Mäkinen.
Karsten Slotte toimii Oy Karl Fazer Ab:n toimitusjohtajana ja Fazer-konsernin konsernijohtajana.
Vuoden 2011 aikana uudistettiin konsernin johtoryhmää merkittävästi ja siinä on nyt kuusi jäsentä,
lisätietoja on sivulla 39.
Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers ja päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Kim Karhu; KHT.
Näkymät vuodelle 2012
Muutoksia konsernirakenteessa
Fazer investoi edelleen ydinliiketoimintaansa.
Rakenteellisten investointien lisäksi ostettiin huhtikuussa ruotsalainen, käsintehtyä leipää valmistava Gateau AB. Kauppa vahvistaa Fazerin asemaa
korkealaatuisen käsin leivotun leivän markkinoilla
Ruotsissa. Suomessa Fazer kasvatti asemaansa
myymäläleipomosegmentissä ostamalla kahdeksan ja avaamalla lisäksi viisi uutta lähileipomoa.
Keskittyminen yhä suuremmassa määrin
ydinliiketoimintaan merkitsi myös tiettyjen siihen
kuulumattomien toimintojen myymistä. Ruokailupalvelutoiminta Baltiassa myytiin Latvian operatiiviselle johdolle. Tuotantokeittiö Tallinnassa jatkaa
uuden yrityksen, Food OÜ:n alla. Ruotsissa Fazer
Food Services AB myi konferenssitoimintansa
operatiiviselle johdolle.
Konsernirakenteen yksinkertaistaminen jatkui
vuonna 2011. Yhteensä kuusi konserniyhtiötä
purettiin tai sulautettiin Suomessa, Ruotsissa ja
Venäjällä hallinnollisen työn vähentämiseksi ja
kustannusten pienentämiseksi sekä painopisteen
siirtämiseksi juridisesta rakenteesta operatiiviseen
rakenteeseen. Sivulla 48 on enemmän tietoa juridisen rakenteen muutoksista.
Osakkeet ja osakepääoma
Vuoden 2011 lopussa emoyhtiöllä oli 3 958 763
etuoikeutettua osaketta ja 2 365 200 kantaosaketta.
Etuoikeutetut osakkeet ovat kantaosakkeisiin
nähden etuoikeutettuja yhtiön vuosittaisessa
osingonjaossa. Etuoikeus on vähintään 6 % osakkeen nimellisarvosta. Yksi kantaosake oikeuttaa
kymmeneen ääneen ja yksi etuoikeutettu osake
yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Taloudellinen epävarmuus Euroopassa jatkunee.
Raaka-ainehintojen nousupaineen odotetaan
olevan pienempi kuin vuonna 2011, vaikka
markkinoiden volatiliteetti jatkuneekin. Kovan
hintakilpailun odotetaan jatkuvan kuluttajien ostovoiman heikentyessä. Fazer pyrkii vahvistamaan
markkina-asemaansa, kehittämään toimintaansa ja
kasvamaan kannattavasti.
Fazer päivittää vuoden 2012 aikana strategisen agendansa toimintaympäristön lähtökohdista.
Tavoitteena on luoda kilpailuetua johtavilla tuotemerkeillä, tehokkailla liiketoimintaprosesseilla ja
ketterällä organisaatiolla. Tämä mahdollistaa uusien tuote- ja palvelukategorioiden kannattavan
kasvun ja luo pohjaa kansainvälistymiselle kasvumarkkinoilla. Vuoden aikana liikevaihdon odotetaan kasvavan ja kannattavuuden parantuvan.
Ehdotus yhtiön voitonjaosta
Emoyhtiön jakokelpoiset voittovarat ovat
391 955 488,71 €, josta tilikauden voitto on
26 417 514,66 €.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat jaettaisiin seuraavasti:
• osinkoja maksetaan
3,00 €/osake, eli yhteensä 18 971 889,00 €
• voittovaroiksi jätetään
372 983 599,71 €
391 955 488,71 €
Ehdotettu osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä. F
Hallitus ja tilintarkastajat
Maaliskuun 23 päivänä 2011 pidetyssä yhtiökokouksessa hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen
seuraavat jäsenet: Berndt Brunow (puheenjoh-
FAZER 2011
11
12
FAZER 2011
STRATEGIA
Fazerin suuntana kasvu
ja kansainvälistyminen
Fazerin strategia tähtää kannattavaan kasvuun vahvojen brändien, yhtenäisen toimintamallin
ja laajentumisen avulla. Fazer aikoo vuonna 2016 olla menestyvä, kansainvälinen ja arvostettu
yritys myös nykyisten päämarkkinoidensa ulkopuolella. Tämä edellyttää yhteisiin tavoitteisiin
sitoutumista ja liiketoiminnan jatkuvaa kehittämistä yhdessä kaikkien fazerilaisten kanssa.
azer-konserni uudisti liiketoimintastrategiansa vuonna 2011. Uusi strategia pohjautuu kannattavaan kasvuun ja
laajentumiseen. Fazer rakentaa kestävää kilpailuetua vahvojen brändien
monipuolisen hyödyntämisen ja yhtenäisen toimintamallin avulla. Fazer aikoo laajentua suuntautumalla uusille markkina-alueille ja tuomalla
markkinoille entistä enemmän lisäarvoa tuovia
tuotteita ja palveluita.
”Fazerin toiminnan tarkoitus on luoda makuelämyksiä. Missiossamme kiteytyy korkea laatu
ja erinomainen maku, hyvää oloa ja mielihyvää
tuovat tuotteet ja palvelut sekä vastuullinen tapa
toimia”, sanoo konsernijohtaja Karsten Slotte.
Fazer on edistänyt määrätietoisesti kasvua ja
kansainvälistymistä tukevia kehityshankkeitaan.
Hankkeiden avulla Fazer pyrkii yhtenäistämään
toimintatapojaan ja prosessejaan sekä tehostamaan myyntiään ja jakelukanaviaan kaikissa
toimintamaissaan. ”Toimimme sekä paikallisesti
että kansainvälisesti. Voimme menestyä ja toimia
tehokkaasti vain silloin, kun meillä on yhteiset
tavoitteet ja toimintamallit”, Karsten Slotte linjaa.
”Yhtenäinen tarjoama ja kuluttajakokemus kaikilla
markkinoilla, vahvat brändit sekä osaavat, motivoi-
F
tuneet fazerilaiset ovat edellytyksiä strategisten
tavoitteidemme saavuttamiselle.”
Karsten Slotte painottaa, että hyvä johtaminen
ja henkilöstön osaamisesta ja motivaatiosta huolehtiminen ovat avaintekijöitä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Fazerin organisaatiota on
muutettu tukemaan yhteisiä tavoitteita.
Karsten Slotte uskoo, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii rohkeutta ja vahvaa etunojaa.
”Uusille markkinoille lähteminen ei ole meille
vierasta. Jo 120 vuotta sitten Karl Fazer oli uskalias
ja lähti maailmalle etsimään uusia mahdollisuuksia. Tätä henkeä tarvitsemme myös tänä päivänä,
jotta voisimme kasvaa myös uusilla markkinoilla.
Meidän on oltava entistä kuluttajalähtöisempiä
tuotekehityksessämme ja löydettävä erilaisia ja
uusia tapoja hyödyntää vahvoja tuotemerkkejämme, sillä niissä on vielä paljon käyttämätöntä
potentiaalia”, hän toteaa.
Kuluttajat odottavat saavansa enemmän lisäarvoa tuovia konsepteja, jotka ovat terveellisiä,
tuovat hyvinvointia, ovat luonnollisia ja aitoja sekä
helppokäyttöisiä. ”Fazerilta tämä edellyttää entistä
yhtenäisempää ja tehokkaampaa toimintamallia,
johon voi liittyä myös alihankkijoiden entistä laajempi hyödyntäminen ja lisensointi, kuten olemme
jo aiemmin tehneet esimerkiksi Fazer-brändättyjen jäätelöiden kanssa”, Karsten Slotte kuvailee.
Kansainvälinen leipomostrategia varmistaa kasvun
Nopeat muutokset leipomotoimialalla ovat
vauhdittaneet yhtenäisen, kansainvälisen leipomoliiketoiminnan strategian laatimista Fazerilla.
Leipomoliiketoiminnan kasvualue on erityisesti
Venäjä, mutta myös Suomessa ja Ruotsissa on
mahdollisuus saavuttaa kasvua panostamalla kuluttajille korkeampaa arvoa tarjoaviin tuotteisiin.
”Tavoitteemme on tarjota kuluttajille selkeä kokonaisuus eri tilanteisiin soveltuvia leipomotuotteita
– sekä arkeen että juhlaan”, sanoo Pekka Rantala,
Fazer Leipomot & Makeiset liiketoiminta-alueen
toimitusjohtaja. ”Menestyminen leipomotoimialalla edellyttää huolellista tuoteportfolion hallintaa sekä tuotekehityksen ja jakelutien jatkuvaa
parantamista. Panostamme myös liiketoiminnan
kasvualoihin kuten pakasteliiketoimintaan sekä
lähileipomoihin.”
Vuonna 2011 ostettu ruotsalainen Gateau oli
luonteva jatko Fazerin strategiselle tavoitteelle
kasvattaa korkealaatuisten, käsin leivottujen leipomotuotteiden tarjontaa. ”Gateau Ruotsissa ja
Uusille markkinoille lähteminen ei
ole meille vierasta. Jo 120 vuotta sitten
Karl Fazer oli uskalias ja lähti maailmalle
etsimään uusia mahdollisuuksia.”
FAZER 2011
13
STRATEGIAN KULMAKIVET
Liiketoiminnan kannattava kasvu
Kestävä kilpailuetu
Jatkuva laajentuminen
Laajentuminen
korkeamman
lisäarvon
tuotteisiin ja
palveluihin
Keskittymällä
johtaviin brändeihin
Tarjooma
Rakentamalla
tavoitteita
tukeva
toimintamalli
Prosessit
Operaatiot
Laajentuminen
kasvaville
markkinoille
Henkilöstö
Makeisliiketoiminta
entistä kansainvälisemmäksi
ARVOA LUOVAN LIIKETOIMINTAMALLIN LÄHTÖKOHTANA
KULUTTAJIEN JA ASIAKKAIDEN TARPEET
Painopisteen siirtyminen omasta toiminnasta kuluttajiin
Uudet liiketoimintakonseptit
Brändipääoma
Taidot
ja osaaminen
Käyttöpääoma
Käyttöomaisuus
Perusta
Alihyödynnetty
brändipääoma
Suurempi ja mitattava
arvonluonti ja kassavirta
Tuotanto- ja tuotekeskeinen osaaminen
Kuluttajalähtöinen innovointi
(tuotteet ja palvelut)
Käyttöpääoma
Toiminnan jatkuva parantaminen
ja LEAN-toimintatapa
Investoinnit
käyttöomaisuuteen
Alihankintaverkosto
ja lisensointi
IHMISET RATKAISEVAT!
14
FAZER 2011
lähileipomoiden laajentuminen Suomessa ovat
vastauksemme kasvaneeseen kysyntään. Ne tuovat meidät myös lähemmäksi kuluttajaa. Vuoden
2012 aikana tavoitteemme on laajentaa nämä
kaksi lähileipomokonseptia kansainvälisiksi”, Pekka
Rantala jatkaa. Toinen strateginen tavoitteemme
vuoden 2012 aikana on markkina-asemamme
vahvistaminen Venäjällä. Tämä tarkoittaa markkinaosuuden kasvattamista Moskovassa sekä johtoasemamme pitämistä Pietarin alueella.
Vuoden 2010 lopulla käynnistetty Fazer Way
in Production -kehityshanke tähtää tuotannon
toimintatapojen yhtenäistämiseen sekä jatkuvan
parantamisen kulttuurin luomiseen. ”Kuluttajien
ja asiakkaiden toiveet ovat kaiken toimintamme
lähtökohta. Jokaisen työvaiheen täytyy lunastaa
asiakkaidemme odotukset. Fazerin tavoite on olla
nopeimmin kehittyvä, tehokkain ja laadukkain leipomoalan yritys Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän
alueella. Fazer Way in Production on keskeinen
tekijä näiden tavoitteiden saavuttamisessa”, Pekka
Rantala summaa.
Fazerin strateginen tavoite on kasvattaa makeisliiketoimintaansa entistä nopeammin myös päämarkkinoiden ulkopuolella.
”Fazerin makeisia myydään jo lähes 40 maassa
ympäri maailman. Lento- ja laivaliikenteen sekä
lentokenttien travel trade -myynnissä Fazer on
markkinajohtaja Pohjoismaissa ja vahva toimija
myös maailmanlaajuisesti. Se on meille erinomainen ponnahduslauta uusille markkinoille. Kasvun
suuntana on ennen kaikkea Aasia, jossa suklaan
kulutus kasvaa nopeammin kuin muualla. Olemme jo aloittaneet Muumi-purukumin myynnin
Japanissa ja makeismyynti laajenee Kiinaan kesällä
2012. Odotamme myös vahvaa kansainvälistä kiinnostusta kesäkuussa lanseerattaville Angry Birds
-makeisillemme”, Pekka Rantala kertoo.
”Meillä on kaikki edellytykset menestyä kansainvälisesti. Laadukkaat tuotteemme tarjoavat kuluttajille ainutlaatuisia makuelämyksiä, brändisalkkumme on vahva ja meillä on osaava, sitoutunut
Kuluttajien ja asiakkaiden
toiveet ovat kaiken
toimintamme lähtökohta.”
STRATEGIA
ja uudistumishaluinen henkilöstö. Nämä kolme
asiaa ovat sekä leipomo- että makeisliiketoiminnassa tärkeimmät edellytykset menestykselle, ja
siksi tulemme kehittämään niitä pitkäjänteisesti ja
määrätietoisesti”, hän summaa.
Ruokailupalveluliiketoiminta
kasvaa lounaan ympärillä
Fazer Food Servicesin tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja tunnistaa kasvumahdollisuuksia myös
kotimarkkinoiden ulkopuolella Pohjois-Euroopassa. ”Tavoitteenamme on miljoona päivittäistä asiakaskohtaamista”, kertoo Iris Karjula, Fazer Food
Services -liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja.
Fazer Food Services on hionut johtamis- ja
toimintamalliaan tukemaan strategisia kasvutavoitteita ja kansainvälistymistä. Iris Karjula näkee,
että yhteisten prosessien, työkalujen ja parhaiden
käytäntöjen avulla ruokailupalvelutoiminnalle on
luotu toimiva perusta kasvulle. ”Haemme kasvua
erityisesti lounasajan ulkopuolisesta myynnistä.
Luomme asiakkaillemme uusia vaihtoehtoja
aamiaiselle, kokous- ja edustustarjoiluun, välipalaruokailuun ja mukaan myytäviin tuotteisiin.
Tämän lisäksi tutkimme mahdollisuuksia kasvaa
siellä, missä ihmiset liikkuvat”, Iris Karjula kuvailee.
Fazer Food Servicesin vahvuuksia ovat hyvä
yrityskuva, sitoutuneet ruoka-alan osaajat ja par-
haat toimintatavat. ”Ravitsemus on myös keskeinen osa hyvinvointia – siksi kiinnitämme erityistä
huomiota aterioidemme monipuolisuuteen ja
terveellisyyteen”, Iris Karjula kertoo.
”Teemme terveellisistä valinnoista mahdollisimman helppoja ja herkullisia vaihtoehtoja. Siksi
kehitämme tuotteitamme jatkuvasti ja käymme
sidosryhmiemme kanssa avointa keskustelua
ravitsemuksesta.”
Strategian toteutuminen seurantaan
Vuoden 2011 lopulla Fazer uudisti johtamismalliaan siten, että se tukee jatkossa entistä
vahvemmin strategian toteutumista ja omistajien lisäarvon kasvattamista. Fazer Performance
Management -hanke kattaa konsernin kaikki
liiketoimintayksiköt ja funktiot ja se on valmis
vuoden 2012 loppuun mennessä. ”Uuden johtamismallin ansiosta liiketoimintayksiköt, funktiot
ja niiden henkilöstö tuntevat roolinsa strategian
toteuttamisessa, ja operatiivisten tavoitteiden
saavuttamista seurataan selkeiden mittareiden
avulla. Jatkossa pystymme priorisoimaan erilaisia
hankkeita voimakkaammin, kohdentamaan resurssimme paremmin sekä siirtämään tai lopettamaan hankkeet, jotka eivät tue strategiaamme,
tai joiden merkitys on siinä vähäinen”, kertoo
konsernin varatoimitusjohtaja Jouni Grönroos. F
MISSIO
Missiomme on luoda makuelämyksiä.
VISIO
Fazer on paras valinta.
ARVOT
Asiakaslähtöisyys:
Pyrimme ylittämään asiakkaiden odotukset.
Laadukkuus:
Vastuullisuus kaikessa mitä teemme.
Yhteistyö:
Työskentelemme yhdessä toisiamme
kunnioittaen.
EETTISET PERIAATTEET
Fazerin eettiset periaatteet perustuvat
konsernin arvoihin ja YK:n Global Compactin
kansainvälisiin periaatteisiin. Eettiset
periaatteet ohjaavat Fazerin henkilöstön
päivittäistä työtä ja määrittävät myös
konsernin eettisen vastuun yrityksenä ja
työnantajana.
FAZER 2011
15
2011
Fazer vahvisti markkinajohtajuuttaan Suomessa
Fazer menestyi Suomessa hyvin vuonna 2011. Markkinajohtajan asema vahvistui Suomen
leipä- ja makeismarkkinassa, ja säilyi ruokailupalveluliiketoiminnassa. Laadukkaat tuotteet
ja palvelut sekä vahvat brändit menestyivät myös haastavina aikoina.
Leipomoliiketoiminnalla
vakaa sija Suomessa
Fazerin osuus Suomen leipämarkkinoilla kasvoi
kokonaismarkkinan laskiessa noin 4 prosenttia.
Fazer pärjäsi hyvin suurimmassa markkinalohkossaan, pakatussa tuoreleivässä, ollen markkinajohtaja kaikissa alatuoteryhmissä. Pakastetuotteet kehittyivät markkinoiden mukaisesti.
Fazer Myllyn liikevaihto kasvoi yli odotusten,
yli 30 prosenttia.
Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoimintaalueen toimitusjohtaja Pekka Rantala uskoo
leipomoliiketoiminnan menestymiseen myös
jatkossa. ”Meillä on vahva jalansija suomalaisessa leipomoalan markkinassa, ja meillä on hyvät
edellytykset jatkaa kasvuamme menestyvissä
tuotesegmenteissämme”, hän toteaa.
Kulutustottumusten muutokset ovat ravistelleet elintarvikealaa maanlaajuisesti, ja ovat vaikuttaneet myös Fazerin liiketoimintaan. Kuluttajat
suosivat yhä enemmän lähellä leivottua leipää.
Fazer on vastannut kuluttajien toiveeseen avaa-
FAZER TUMMA SUKLAA MANTELI
JA PÄÄRYNÄ -SUKLAALEVY
Tumman suklaan suosio
jatkoi kasvuaan. Fazer
lanseerasi uutuuden, jossa
yhdistyvät päärynä, lohkottu
manteli ja täyteläinen
tumma suklaa.
16
FAZER 2011
Tavoitteemme on, että vuoteen 2015
mennessä meillä on 50 lähileipomoa,
jotka työllistävät yli 300 henkeä.”
malla vuoden aikana 13 uutta lähileipomoa eri
puolille Suomea.
”Olemme joutuneet sulkemaan leipomomme
Turussa ja Seinäjoella, mutta Fazerin 38 lähileipomoa työllistää 270 paikallista osaajaa, ja ovat
lähempänä kuluttajia. Lähileipomoissa valtaosa
tuotteista leivotaan alusta alkaen kuluttajien
nähden. Tavoitteemme on, että vuoteen 2015
mennessä meillä on 50 lähileipomoa, jotka työllistävät yli 300 henkeä”, kertoo Petri Kujala, Fazer
Leipomot Suomen toimitusjohtaja.
Fazer on päättänyt investoida myllytoimintaansa ja rakentaa uuden kauramyllyn Lahteen.
Rakennustyö alkaa keväällä 2012 ja uuden myllyn
on määrä valmistua vuonna 2013. Fazer on mukana Pro Ruis -yhdistyksessä, joka aikoo nostaa
rukiin viljelyn uudelle tasolle Suomessa. Tavoitteena on, että Oululaisen ruisleivät on leivottu
sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista vuoteen
2016 mennessä.
Fazer otti käyttöön uuden, kuluttajien kokemaa laatua mittaavan testin, jolla tarkastellaan
kaupoissa myynnissä olevien leipomotuotteiden
laatua. Jokaisesta tuotteesta on tehty mallituote,
johon kauppojen hyllyillä olevia tuotteita verrataan muun muassa ulkonäön, maun, koostumuksen ja pakkauksen osalta.
Fazer Makeiset vahvisti asemaansa
ja kasvatti liikevaihtoaan
Fazerin asema markkinajohtajana Suomen makeismarkkinoilla vahvistui edelleen. Suomalaiset
valitsivat jälleen vuonna 2011 Fazerin Sinisen
Suomen arvostetuimmaksi brändiksi, toiseksi
suosituin oli Fazer. Suomessa myyntiään kasvattivat erityisesti suklaatuotteet sekä joulun
sesonkituotteet.
Vuoden 2011 alusta voimaan tullut makeisvero nosti kuluttajahintoja lähes 13 prosenttia
ja pienensi makeismarkkinaa noin 5 prosentilla.
Fazerin tuotantovolyymi laski 3,5 prosenttia.
”Seuraamme makeisveron vaikutuksia liiketoimintaamme huolestuneina. Makeisiin, virvoitusjuomiin ja jäätelöihin kohdistuva vero on
epäoikeudenmukainen ja kilpailua vääristävä. On
valitettavaa, ettei hallitus toiminut hallitusohjel-
FAZER SUOMESSA
man mukaisesti ja laajentanut veroa samankaltaisiin tuoteryhmiin”, toteaa Tom Lindblad, Fazer
Makeisten toimitusjohtaja.
Fazer Food Services
menestyi uusiutumalla
Fazer Food Services paransi kannattavuuttaan ja
säilytti johtavan markkina-asemansa Suomessa.
Menestyksen takana oli toiminnan tehostuminen
uudistettujen toimintamallien myötä. Talouden
epävarmuus alkoi näkyä ruokailupalveluliiketoiminnassa kesän jälkeen, mutta syksy oli edelleen
onnistunut.
Vuonna 2011 Fazer Food Services keskittyi
vakiinnuttamaan edellisen vuoden aikana käyttöön otettua uutta johtamismallia ja yhteisiä toimintatapoja. Uusi, päivittäisiin avaintunnuslukuihin
perustuva johtamiskäytäntö toi ravintoloiden toimintaan lisää ennakoitavuutta.
”Olemme kasvattaneet myyntiämme erityisesti lounaan ulkopuolisissa ruokapalveluissa.
Aamiaisen, välipalojen ja mukaan ostettavien
tuotteiden ja aterioiden myynnissä on edelleen
kasvupotentiaalia.Tutkimme myös kasvumahdolli-
suuksia kaupunkialueilla, joilla ihmiset liikkuvat vilkkaasti”, kertoo Iris Karjula, Fazer Food Services
-liiketoiminta-alueen toimitusjohtaja.
Ruokailupalvelualalla korostuvat nykyisin terveellisyys ja hyvinvointi. ”Ruokailijat ovat hyvin terveystietoisia ja kiinnostuneita hyvinvoinnista, ruuan
alkuperästä ja puhtaista raaka-aineista. Laadukkuudelle ja ensiluokkaisille tuotteille on kysyntää, ja ne
ovat meidän vahvuutemme”, sanoo Jaana Korhola,
Fazer Food Services Suomen toimitusjohtaja.
Jaana Korhola näkee Fazer Food Servicesin
toiminnassa erinomaisia kehitysmahdollisuuksia, koska yritys keskittyy ainoastaan ruokailupalveluihin.
Esimerkkinä omasta tuotekehityksestä hän
mainitsee omien keittiömestareiden kehittämien reseptien käyttöönoton osassa Suomen
Amica-ravintoloita.
”Tarkkaan valittujen yhteistyökumppanien
esivalmistamien raaka-aineiden avulla ammattitaitoinen keittiöhenkilökunta voi keskittyä esimerkiksi asiakaspalveluun ja muihin tehtäviin. Samalla
taataan ruuan tasalaatuisuus, lisäaineettomuus ja
tuoreus koko lounasajalle”, hän täsmentää.
”Asiakaspalautekyselyissä olemme menestyneet sekä asiakkaiden että kuluttajien keskuudessa.
Ruuan aitous, laatu, jäljitettävyys ja ympäristöasiat
ovat yhä tärkeämmässä roolissa, ja se ohjaa myös
meidän toimintaamme”, Jaana Korhola summaa.
Fazer Food Servicesin sataprosenttisesti omistama Blue Service Partners kasvoi voimakkaasti
myös vuonna 2011. Hoiva- ja kunta-alan palveluihin erikoistuneen yrityksen kasvunäkymät ovat
erittäin hyvät myös tulevaisuudessa. Myös Fazer
Ravintoloiden kahvila-, ravintola- ja kumppanuusliiketoiminta kehittyi myönteisesti; kannattavuus
parani ja myynti kasvoi yli odotusten. F
Liikevaihto Suomessa, M€
0
200
2011
2010
2009
400
600
782
761
783
FAZER 2011
17
Fazer menestyi
Ruotsissa
2011
Fazer menestyi vuonna 2011 toisella kotimarkkinallaan Ruotsissa. Fazer on erittäin arvostettu
tuotemerkki Ruotsissa, ja sillä on vahva asema paikallisessa leipomo-, makeis- ja ruokailupalveluliiketoiminnassa. Ruotsi on yksi konsernin kasvualueista – laajenemismahdollisuudet
kaikilla liiketoiminta-alueilla ovat edelleen hyvät.
Fazer kasvoi Ruotsin
leipomomarkkinoilla
Fazer saavutti Ruotsissa leipomoliiketoiminnassa
hyvän tuloksen ja kasvoi kannattavasti huolimatta kokonaismarkkinan laskusta. Markkina-asema
maan toiseksi suurimpana toimijana vahvistui.
Ruotsissa pakatun tuoreleivän kulutus on vähentynyt jo vuosien ajan, sen sijaan käsin leivottujen,
lähellä tuotettujen leipomotuotteiden kysyntä
kasvaa.
Fazer vastasi kasvaneeseen käsin leivotun
leivän kysyntään ostamalla Ruotsin johtavan
artesaanileipomoyritys Gateaun. Taikinajuureen
leivotusta ruokaleivästään ja korkealaatuisista
konditoriatuotteistaan tunnetulla Gateaulla on
15 leipomo- ja konditoriamyymälää Tukholman
alueella. Loppuvuonna avattiin neljä uutta leipomomyymälää Malmöhön, ja lisäksi Gateau avasi
uuden leipomon Lundiin, jonka myötä toiminta
laajenee myös eteläisen Ruotsin alueella.
”Tavoitteenamme on kasvattaa Gateaun toimintaa Ruotsissa ja tarkastella mahdollisuuksia laajentaa toimintaa myös muihin maihin kuten Suomeen ja Venäjälle”, kertoo Per Sandberg, Fazer
Leipomot & Makeiset Ruotsin toimitusjohtaja.
Fazer investoi 80 miljoonaa kruunua (hieman yli 9 miljoonaa euroa) Eskilstunassa sijaitsevan leipomonsa annostelujärjestelmään. Uusi
annostelujärjestelmä varmistaa entistä paremman
tuotelaadun, tasaisen tuotannon ja parantaa työntekijöiden työympäristöä.
Vuoden 2011 keskeisin kehityshanke, Fazer
Way in Production, eteni Ruotsissa suunnitelmien
mukaan. Hankkeen avulla tavoitellaan parempaa
työturvallisuutta ja laatua, aktiivisen osallistumisen
lisääntymistä sekä pienempää tuotantohävikkiä.
Uudet toimintatavat ovat käytössä kaikissa leipomoissa vuoden 2012 loppuun mennessä.
FAZER 2011
Lövånger Hällakullor -leivän
resepti ja pakkaus uudistettiin Ruotsissa.
Muutoksen ansiosta tuotteen myynti
kasvoi 15 prosenttia.
Fazerin makeisliiketoiminta
kasvatti markkinaosuuttaan
Fazerin makeisliiketoiminta kasvoi kannattavasti
ja lisäsi markkinaosuuttaan 7,5 prosentista 9,2
prosenttiin vuonna 2011, vaikka makeismarkkina
kokonaisuutena laski Ruotsissa. Fazer on Ruotsissa
alansa neljänneksi suurin toimija. Kannattavan kasvun ja hyvän tuloksen takana olivat vahvat brändit,
menestyksekkäät uutuustuotteiden lanseeraukset,
onnistuneet myyntitoimenpiteet ja hyvä yhteistyö vähittäiskaupan kanssa. Parhaiten menestyivät
Fazerin suklaatuotteet.Vuoden 2012 aikana Fazer
aikoo panostaa tuotekehitykseen ja tuoda markkinoille kiinnostavia tuoteuutuuksia.
”Fazerin makeiset ovat tunnettuja ja rakastettuja myös Ruotsissa. Tavoitteemme on kasvattaa
markkinaosuuttamme hyödyntämällä vahvoja
Tavoitteenamme on kasvattaa
markkinaosuuttamme hyödyntämällä
vahvoja brändejämme uusin
innovatiivisin tavoin.”
18
LÖVÅNGER HÄLLAKULLOR
DUMLE GINGERBREAD
Piparkakunmakuinen Dumle
Gingerbread oli talven maistuvin uutuus
Ruotsissa.
FAZER RUOTSISSA
brändejämme uusin innovatiivisin tavoin sekä
kehittämällä markkinointi- ja myyntityötä myös
jatkossa”, Per Sandberg sanoo.
Ruokailupalveluliiketoiminnan
kannattavuus parani
Fazer päätti keskittyä laadukkaaseen sopimusruokapalveluun ja luopui konferenssiliiketoiminnastaan Ruotsissa. Fazerin ruokailupalveluliiketoiminnan kannattavuus parani merkittävästi,
vaikka liikevaihto laski konferenssiliiketoiminnasta
luovuttaessa. Kannattavuutta paransivat paitsi
myynnin kasvu, myös tehokkaiden toimintatapojen ja uuden ravintoloiden päivittäisjohtamismallin
onnistunut käyttöönotto.
”Haluamme kehittää sopimusruokapalveluitamme edelleen ja olla laadukkain, terveellisen
ja hyvinvointia edistävän lounaspalvelun tarjoaja.
Makuelämykset ja asiakastyytyväisyys ovat meille
kunnia-asia, siksi olemme panostaneet henkilöstömme osaamiseen ja konseptiemme kehit-
tämiseen”, kertoo Gunilla Rittgård, Fazer Food
Services Ruotsin toimitusjohtaja.
Ruotsalaisille asiakasyrityksille ja lounasruokailijoille ekologisuus ja ympäristöasiat ovat tärkeitä
valintakriteereitä. Fazer on tehnyt paljon työtä
ravintoloissaan ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. ”Vähentämällä ravintoloiden ruokahävikkiä ja käyttämällä satokauden raaka-aineita
säästämme ympäristöä”, Gunilla Rittgård kertoo.
Pitkäjänteisen työn tuloksena ravintoloiden
ympäristösertifiointi jatkui vuonna 2011: Fazer
sai ISO 14001 -sertifikaatin kaikkiaan 112 ravintolalleen Ruotsissa.Vuoden loppuun mennessä jo
170 ravintolaa 250 ravintolasta on saanut ympäristösertifikaatin. Loput sertifioidaan vuoden
2012 aikana.
”Fazerin haasteena on kasvaa kannattavasti
kypsässä markkinassa. Meidän vahvuutemme
ovat maukkaat, terveelliset ja ympäristöystävälliset ruokapalvelut ja osaava henkilökunta”, Gunilla
Rittgård tiivistää. F
Liikevaihto Ruotsissa, M€
0
100
200
300
2011
380
2010
2009
365
316
FAZER 2011
19
2011
Fazer kasvatti markkinaosuuttaan Venäjällä
Fazer kasvoi kannattavasti Venäjällä ja nousi leipomoalan suurimmaksi toimijaksi Pietarin lisäksi myös
Moskovan alueella. Kasvun takana on etenkin uusien lisäarvoa tuovien tuotteiden lanseeraukset ja
pakasteliiketoiminnan kasvu.
enäjä on jo vuosien ajan ollut yksi
Fazerin tärkeimmistä kasvumarkkinoista.Tasaista kasvua ovat vauhdittaneet onnistuneet yritysostot ja
toiminnan laajentuminen. Fazer on
ollut suurin leipomoalan toimija Pietarissa Hlebnyi
Domin ostamisesta lähtien. Suur-Pietarin alueen
ihmisistä noin puolet syö Fazerin leipää.
”Olemme kasvattaneet markkinaosuuttamme
Venäjän leipämarkkinassa joka vuosi.Vuonna 2011
onnistuimme kasvamaan Moskovan alueella tuoreleipäsegmentissä 13 prosenttia, ja saavutimme
alueen markkinajohtajuuden. Menestyksen taustalla olivat onnistuneet uutuustuotteiden lanseeraukset ja kattavampi jakelu”, kertoo Pekka Rantala,
Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueen
toimitusjohtaja.
V
pakastetuotteiden tärkein jakelukanava. Vähittäiskauppaketjujen vahvistumisen myötä myös private label -tuotteiden myynti on kasvussa.
”Olemme ylpeitä paikallisten makukulttuurien
tuntemuksestamme. Samalla voimme iloksemme
todeta, että jotkut makuelämykset ovat lähes
universaaleja ja menestyvät monilla markkinoilla. Hyvä esimerkki tästä ovat Fazerin alun perin
Ruotsissa lanseeraamat Frökusar-leivät, jotka ovat
nyt huippusuosittuja myös Venäjällä. Shvedskie
hlebtsy eli ”Ruotsalainen leipä” oli yksi vuoden
parhaiten menestyneistä uutuuksista”, Daniil Briman kertoo.Tuote valittiin vuoden innovatiivisimmaksi leipomotuotteeksi Pietarissa.
Yksi vuoden 2011 tärkeimmistä saavutuksista
Vähittäiskaupan vahvistuminen
tuo kasvua
”RUOTSALAINEN LEIPÄ”
Kulutustottumukset ovat muutoksessa myös
Venäjällä, jossa kokonaisleipämarkkina pieneni
edellisvuodesta noin 1,3 prosentilla volyymilla
mitattuna.
”Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia lisäarvoa tuovista tuotteista kuten kahvileivistä, patongeista ja vaaleasta leivästä. Merkittävä kasvualue
Venäjällä ovat myös pakastetuotteet: Fazerin pakasteliiketoiminnan volyymi kasvoi 79 prosenttia”,
kertoo Daniil Briman, Fazer Leipomot & Makeiset Venäjän toimitusjohtaja.
Kasvua kiihdyttävät valmistaikinoiden ja pizzatuotteiden lisääntynyt kysyntä sekä suurien ruokamarkettien yleistyminen Venäjällä, sillä ne ovat
Vuoden 2011 menestyksekkäin uusi
leipomotuote Venäjällä oli Fazerin ”Ruotsalainen
leipä”, joka on venäläinen versio alunperin
Ruotsissa lanseeratusta suositusta
”Frökusar” -leivästä.
20
FAZER 2011
oli valikoimauudistus, jonka myötä tuotevalikoima kutistui 880 tuotteesta 435 tuotteeseen.
Valikoiman rajaaminen kannattavimpiin tuotteisiin lisäsi tuotannon kannattavuutta tuotanto- ja
logistiikkakustannusten vähenemisestä syntyneiden säästöjen myötä. Tuotevalikoimauudistuksen
myötä myös kuluttajille voidaan tarjota selkeämpi
ja yhtenäisempi tuotevalikoima. Tuoteoptimointi
jatkuu edelleen vuonna 2012.
Fazer investoi 4 miljoonaa euroa Zvjozdnyinleipomon patonkienvalmistuslinjan lisäkapasiteettiin. Tavoitteena on lisätä leipomon tuotantokapasiteettia lisäarvoa tuottavien leipien osalta
entisestään myös vuoden 2012 aikana. Vuoden
2012 tärkein kehityskohde Venäjällä on yhte-
FAZER VENÄJÄLLÄ
näisten toimintatapojen käyttöönotto kaikissa
leipomoissa.
Fazer aikoo uudistaa vuoden 2012 aikana yritysidentiteettinsä Venäjän leipomo- ja makeistoiminnoissa. Tavoitteena on siirtyä Fazer-konsernin
yhtenäisen yritysilmeen alle kaikissa Fazerin
toimintamaissa.
”Yhtenäinen yritysilme on tärkeää paitsi yrityskuvallemme eri toimintamaissa, myös yhtenäiselle
kuluttajakokemukselle. Yhtenäinen yritysilme liittyy myös Fazerin työnantajakuvan kehittämiseen
Venäjällä”, Daniil Briman kertoo.
5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Fazer
vahvisti asemaansa Venäjän makeismarkkinassa ja
tavoittelee yhä vahvempaa markkinaosuuden kasvua. Venäjällä suosittuja brändejä ovat erityisesti
Geisha, Fazermint ja Liqueur Fills.
Vuoden 2011 alussa Pietarin ja Moskovan
alueelle suunnattu laaja markkinointikampanja
onnistui nostamaan Geishan myyntiä 50 prosenttia. Televisio- ja myymälämainontaan painottunut kampanja nosti brändin tunnettuutta yli 11
prosenttia ja paransi yhteistyötä jakelukanavien ja
vähittäismyynnin kanssa. F
Liikevaihto Venäjällä, M€
0
100
200
2011
253
2010
2009
229
193
Onnistunut Geisha-kampanja
tuplasi myynnin
Venäjällä suklaankulutus on pysynyt ennallaan, mutta myynnin arvo kasvoi vuonna 2011
FAZER 2011
21
2011
Fazerilla edelleen
vahva asema Baltiassa
Fazer säilytti markkina-asemansa Baltiassa, mutta operatiivinen tulos heikkeni edellisvuoteen
verrattuna. Loppuvuodesta alkoi näkyä merkkejä hitaasta toipumisesta talouskriisin pohjalukemista.
Leipämarkkinaa leimasi kuitenkin läpi vuoden äärimmäisen kova hintakilpailu, eikä kohonneita
raaka-ainekustannuksia onnistuttu siirtämään lopputuotteiden hintoihin.
V
uonna 2011 Fazer keskittyi markkina-asemansa puolustamiseen sekä
liiketoimintansa kannattavuuden
ja tehokkuuden parantamiseen
Baltiassa.
”Säilyttääksemme markkina-asemamme Viron
ja Latvian leipämarkkinoilla lähdimme mukaan
hintakilpailuun, joka heikensi selvästi kannattavuuttamme. Onnistuimme kuitenkin säilyttämään
markkina-asemamme – tällä hetkellä Fazer on
Baltian toiseksi suurin leipomoalan toimija noin
17 prosentin markkinaosuudella”, kertoo Fazer
Leipomot & Makeiset -liiketoimintayksikön toimitusjohtaja Jesper Åberg.
Merkittävin markkina-asema Fazerilla on Latviassa, jossa se on alan toiseksi suurin toimija 24
prosentin markkinaosuudella. Parhaiten Fazer
menestyi Liettuassa, jossa markkinaosuus, kannattavuus ja tulos kehittyivät positiivisesti. Myyntiä
kasvattivat etenkin siemen- ja täysjyväleivät, paahtoleivät ja kahvileivät.
Virossa leipämyyntiä vauhdittivat Fazer Kodu
-tuoteperheeseen lanseeratut uutuustuotteet,
jotka nousivat muutamassa kuukaudessa Fazerin
parhaiten myyviksi tuotteiksi. Myös Fazer Must
Jõululeib, tumma joululeipä, valittiin toistamiseen
vuoden parhaaksi joululeiväksi Virossa.
Fazer vahvisti edelläkävijäimagoaan lanseeraamalla täysin uuden terveellisen leipäkonseptin
Virossa ja Latviassa. Uusien DELI-leipien resepti
pohjautuu Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä menestyneeseen Frökusar-tuoteperheeseen. Fazerin
uutuudet menestyivät myös Liettuassa, jossa Fazer
saavutti kolmoisvoiton kansallisessa Vuoden tuote
2011 -kilpailussa.
22
FAZER 2011
Vuoden 2011 lokakuusta alkaen Baltian liiketoimintayksikössä siirryttiin uuteen toimintamalliin.
Kolme vahvaa maaorganisaatiota vastaa kokonaisuudessaan maiden liiketoiminnan johtamisesta
ja toteuttamisesta. Uuden toimintamallin etuja
ovat asiakaslähtöinen johtaminen, selkeät vastuut ja tehtävät, tehokas paikallinen toiminta
ja mahdollisuus toimia nopeasti markkinoiden
muuttuessa.
Vuoden 2012 liiketoimintaan vaikuttaa edelleen vallitseva taloustilanne Baltiassa: suurimpia
haasteita Fazerin liiketoiminnalle ovat toipuminen talouden laskusuhdanteesta, raaka-aineiden
hintakehitys, leivänkulutuksen väheneminen sekä
kustannusten hallinta. F
Perusta makeisliiketoiminnan kasvulle
Gardesis Jore, auringonkukansiemenruisleipä, oli myyntimenestys Liettuassa,
jossa se palkittiin
vuoden 2011
parhaana tuotteena.
Fazerin makeisliiketoiminta menestyi parhaiten
Virossa, jossa Fazer on alan toiseksi suurin toimija. Erityisen tunnettu Fazer on suklaatuotteistaan,
joissa Fazerin markkinaosuus oli 11,5 prosenttia.
Karl Fazer Hasselpähkinä oli Viron myydyin suklaalevy. Liettuassa ja Latviassa Fazer keskittyi ottamaan käyttöön uutta toimintamallia, jonka avulla
varmistetaan myynnin kasvu tulevaisuudessa. Fazer
kilpailee Baltiassa vahvojen paikallisten toimijoiden
kanssa. Kasvun perustana ovat Fazerin suosituimmat brändit: Karl Fazer, Geisha ja Tutti Frutti.
Baltian makeis- ja leipomotoiminnan tärkein
tavoite vuodelle 2012 on kannattava kasvu.Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuotevalikoiman
tarkastelua, uusien liiketoimintamahdollisuuksien
kehitystä etenkin pakasteliiketoiminnassa sekä toiminnan tehostamista yhteisten toimintamallien ja
kehityshankkeiden avulla.
”Tärkein edellytys asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle on sitoutunut, osaava ja motivoitunut
henkilöstö. Yksi tulevista kehityskohteistamme
onkin johtamistaitojen, henkilöstön osaamisen
sekä yhteistyön kehittäminen”, Jesper Åberg
kertoo.
GARDESIS JORE
Liikevaihto Baltiassa, M€
0
10
20
30
40
50
2011
57
2010
55
2009
54
FAZER BALTIASSA JA TANSKASSA
Ruokailupalveluliiketoiminta
menestyy Tanskassa
Fazer Food Services saavutti Tanskassa erittäin hyvän tuloksen ja säilytti
asemansa maan toiseksi suurimpana sopimusruokailupalveluiden tarjoajana.
K
ilpailutilanne kiristyi ruokailupalvelutoimialalla vuonna 2011, minkä seurauksena Fazerin liikevaihto hieman
pieneni edellisvuoteen verrattuna.
Tästä huolimatta Fazer teki kaikkien
aikojen parhaan tuloksen Tanskassa.
Hyvä tulos on kokoustarjoiluja take away
-myynnin kasvun sekä toimintatapojen tehokkuuden ansiota. Kasvun mahdollisuuksia Tanskan
ruokailupalveluliiketoiminnassa on vielä paljon.
”Näemme Amica-ravintolakonseptissa paljon kasvupotentiaalia, sillä henkilöstöruokailu
kasvattaa suosiotaan yrityksissä kaikilla toimialoilla. Tavoitteemme on kasvattaa Amica-ravintoloidemme lukumäärää entisestään”, kertoo
Morten Hammerich, Fazer Food Services Tanskan
toimitusjohtaja.
Fazerin ruokailupalvelubrändit Tanskassa ovat
Amica ja wip. Pääasiassa tuotantoteollisuudessa
ja julkisella sektorilla toimivia Amica-ravintoloita
on 34 ja toimihenkilövaltaisissa yrityksissä toimivia
wip-ravintoloita 115. Fazer Food Services kasvatti
Amica-ravintoloidensa määrää vuoden 2011 aikana avaamalla 5 uutta ravintolaa.
”Strategisia tavoitteitamme ovat markkinaosuuden kasvattaminen sekä asemamme vahvistaminen myös Tanskan länsiosissa samalle tasolle,
jolla tällä hetkellä olemme Kööpenhaminan ympäristössä”, Morten Hammerich kertoo.
Fazer Food Services on kasvattanut määrätietoisesti myyntiään lounasruokailupalveluiden
ulkopuolella. Mukaan myytävien tuotteiden myynti
lähes kaksinkertaistui vuonna 2011.
”Mukaan tilattavien tuotteiden valikoima on
monipuolinen. Laajasta ateriavalikoimasta voi
valita erilaisia ruokia, jotka voi tilata kätevästi verkossa, ja noutaa omasta henkilöstöravintolasta
työpaikalta kotiin lähtiessään. Herkullisten ruokien
lisäksi lounasvieraamme voivat tilata erikoisempia
herkkuja kuten kotitekoisia mehuja, marmeladeja,
vastaleivottua ruisleipää tai laadukasta oliiviöljyä”,
Morten Hammerich kuvailee.
Hyvinvointi ja ympäristö
kiinnostavat kuluttajia
Ympäristöasiat, oma hyvinvointi ja luomuraakaaineet ovat tärkeitä tanskalaisille lounasruokailijoille. Fazer Food Services onkin kehittänyt Tanskassa ravintolatoiminnan ympäristöosaamistaan
ja lounasruuan terveellisyyttä. Fazer noudattaa
Soil Association -järjestön asteittaista luomuraaka-aineiden määrän lisäämistä ravintoloidensa
lounasruuissa.
”Tällä hetkellä yli 80 prosenttia lounasravintoloistamme on onnistunut nostamaan luonnonmukaisesti tuotettujen raaka-aineiden osuutta
ruuassa yli 30 prosentin, joka on Soil Associationin
pronssisen ansiomerkin saamisen edellytys. Tästä
kasvusta ei ole koitunut ylimääräisiä kuluja asiakkaille, sillä hyödynnämme satokausien vaihteluita
raaka-aineiden valinnassa. Vuoden 2012 tavoitteemme on, että yli 90 prosenttia ravintoloistamme saavuttaisi tämän tason”, Morten Hammerich
kertoo. F
Liikevaihto Tanskassa, M€
0
20
2011
40
60
80
78
2010
2009
81
75
FAZER 2011
23
Fazer kasvaa
kannattavasti Norjassa
Fazer Food Services Norjassa ylitti tulosodotukset
ja kasvatti myyntiään 11 prosenttia vuonna 2011.
K
annattavan kasvun kulmakivinä
ovat korkeatasoiset ruokailupalvelut, läheinen asiakasyhteistyö,
lounasruokailun rinnalla myytävien
ruokailupalveluiden kasvu ja suotuisa toimintaympäristö. Norja on tärkeä
kasvumarkkina Fazerin ruokailupalveluliiketoiminnalle.
Fazer Food Services on kehittänyt voimakkaasti ravintoloidensa ympäristöystävällisyyttä
ja lounasruuan terveellisyyttä. Pitkäjänteisen
työn tuloksena Fazerin ravintola Storebrandin pääkonttorissa Oslossa sai vuonna 2011
Miljøfyrtårn-järjestön sertifikaatin ensimmäisenä yksittäisenä ravintolana Norjassa. Pääsääntöisesti sertifikaatti annetaan vain koko yritykselle. Myös Fazerin pääkonttori Oslossa sai
Miljøfyrtårn-sertifikaatin. Sertifikaatti edellyttää
toimia sekä sertifioidulta yritykseltä, että sen
yhteistyökumppaneilta.
”Norjalaiset arvostavat terveellistä lounasruokaa, joka on valmistettu ammattitaitoisesti
tuoreista, puhtaista raaka-aineista. Panostamme
paljon aterioiden ravitsemuksen suunnitteluun,
jotta ruoka on paitsi terveellistä, myös herkullista
ja houkuttelevasti esillä”, kuvailee Ivar Villa, Fazer
Food Services Norjan toimitusjohtaja.
Fazerin ruokailupalveluliiketoiminta Norjassa
on vahvistunut vakaasti ja parantanut suoritustaan
vuosi toisensa jälkeen. Fazerin menestys Norjassa
on myös pitkälti asiakkaiden toiveiden mukaan
räätälöityjen palveluiden sekä osaavan henkilöstön
ansiota. ”Tarjoamme asiakkaillemme juuri heille
suunnitellun kokonaisuuden, joka vastaa yksilöllisesti heidän tarpeisiinsa. Olemme enemmän
kuin lounasruokailupalveluiden osaajia: valmis-
tamme mukaan myytävää ruokaa, järjestämme
kokoustarjoiluja ja tuotamme laadukkaita kahvilapalveluita yrityksen tiloissa”, Ivar Villa kertoo.
Vuoden 2012 aikana tavoitteena on ottaa
käyttöön yhteiset toimintatavat ja johtamismalli
tunnuslukuineen ravintoloissa. Nämä tehostavat
toimintaa, parantavat laatua entisestään ja sitouttavat työntekijöitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. F
Liikevaihto Norjassa, M€
0
10
20
2011
25
2010
2009
23
20
Fazer edistää kotimaisen rukiin viljelyä
Suomalaiselle rukiille riittäisi kysyntää enemmän, kuin sitä saadaan
pelloilta myllyyn. Fazer haluaa lisätä rukiin viljelyä Suomessa, jotta se
voisi leipoa ruisleipänsä sataprosenttisesti kotimaisesta rukiista. Fazer
uskoo, että laajalla yhteistyöllä rukiin viljely saadaan yleistymään.Vuonna
2011 perustettu Pro Ruis -yhdistys aikoo lisätä rukiin jalostusta, viljelyä
ja kotimaisen rukiin käyttöä leipomoissa.
”Ruisleipä on yksi suomalaisuuden symboleista, mutta kuluttajille
on usein yllätys, että ruisleivässä joudutaan käyttämään tuontiruista.
Haluamme tähän muutoksen, ja olemme valmiit sekä panostamaan
voimakkaasti yhteistyöhön arvoketjussa että uudistamaan omaa toimintaamme”, sanoo Petri Kujala, Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja.
Rukiin viljely Suomen olosuhteissa on haastavaa. Perinteiset ruislajikkeet viljellään syksyllä, mutta vilja ei aina selviä talven yli. Rukiin
viljelyn suosiota vähentävät myös vanhat lajikkeet, joiden sato on vain
noin puolet vehnän vastaavasta sadosta. Tuottajan saama kilohinta on
molemmista viljoista suunnilleen sama.
Pro Ruis -yhdistyksen alullepanevana voimana ovat olleet Fazer Leipomot ja Fazer Mylly. Myös Boreal Kasvinjalostus ja Raisio-konserni ovat
perustajajäseniä.Yhteistyön tarkoituksena on kehittää rukiista Suomen
oloissa paremmin toimivia, satoisampia lajikkeita, ja siten lisätä kiinnostusta rukiin viljelyyn. Fazerin kunnianhimoisena tavoitteena on, että
vuonna 2016 sato kattaa koko Oululainen-tuoteperheen ruistarpeen.
Kujalan mukaan kuluttajat arvostavat kotimaista työtä ja raakaaineita. Myös ruisleivän kulutus lisääntyy tasaisesti. Hän kertoo, että
24
FAZER 2011
Fazer käyttää ruista noin 20 000 tonnia vuodessa. Noin puolet Fazer
Leipomoiden käyttämästä rukiista tulee ulkomailta. Rukiin kokonaissato
Suomessa on noin 70 000 tonnia. Rukiin jauhatus Fazer Myllyssä on
noussut tasaisesti usean vuoden ajan.
”Yhteistyön avulla pyrimme kasvattamaan syysrukiin satoa noin
20 prosenttia, ja parantamaan kevätrukiin viljelyominaisuuksia.
Satotasojen nostamisen lisäksi kotimaisen rukiin
saatavuuden turvaaminen edellyttää myös
kokonaisviljelyalojen kasvua. Kotimaisten lajikkeiden vahvuutena
on, että niitä voidaan viljellä
koko rukiin tuotantoalueella,
sillä ne on jalostettu paikallisiin
oloihin.
Jo perustamisvaiheessa mukaan
on ilahduttavasti liittynyt myös viljelijöitä. ”Yhteistyö on jo alkanut,
mutta olemme vielä suunnittelu- ja organisoitumisvaiheessa. Kutsumme mukaan
myös kuluttajia tarkastamaan ja kommentoimaan
yhteistyön tuloksia heidän näkökulmastaan”, Petri Kujala lupaa. F
Makuelämyksillä hyvää mieltä
Fazerin Sininen, Suomen arvostetuin – ja varmasti myös rakastetuin – brändi
täyttää 90 vuotta vuonna 2012. Myös Geisha viettää 50-vuotisjuhlaansa. Fazerin
suhde suklaan ystäviin on ainutlaatuinen, ja tästä erityisasemastaan Fazer on erittäin
kiitollinen. Fazerin Sininen syntyi ystävänpalveluksesta – halusta jakaa hyvää mieltä.
Tähän Fazerilla uskotaan edelleen.
azerin Sinisen alkuperäinen resepti oli
kiitos ystävänpalveluksesta. Karl Fazerin
pojalla Svenillä oli liiketuttava, jonka
vävy sairasti vakavaa silmäsairautta. Sven
Fazer järjesti suhteidensa avulla hänet
erikoislääkärille, joka paransi miehen. Kiitollisena
parantumisestaan mies lahjoitti Svenille sveitsiläisen suklaan reseptin. Vielä tänäänkin Fazerin
Sininen valmistusohje pohjautuu tuohon reseptiin.
F
Kummikylä Biéby saa uuden yläkoulun
Fazerin Sinisen teemavuoden kunniaksi Fazer haluaa tuoda hyvää mieltä auttamalla Norsunluurannikolla sijaitsevan kummikylänsä lapsia. Fazer
aikoo lahjoittaa jokaisesta elokuun 2012 aikana
myydystä Karl Fazer -suklaalevystä viisi senttiä
Biébyn kylän koulunrakennusprojektiin. Kampanja
on käynnissä kaikissa Fazerin toimintamaissa.
”Kummikylässämme Biébyssä on neljä alakoulua, mutta ei omaa yläkoulua. Lähin yläkoulu
sijaitsee 16 kilometrin päässä toisessa kylässä,
minkä vuoksi vain harvat Biébyn yläkouluikäisistä,
12–16-vuotiaista nuorista, osallistuvat opetukseen.
Nuorten vaihtoehtona on joko kävellä päivittäin
kouluun tai asua arkiviikot toisaalla sukulaisten tai
tuttavien luona. Yläkouluikäisillä nuorilla ei aina
arkipäivisin ole mielekästä tekemistä Biébyssä,
mikä saattaa johtaa ongelmiin”, kertoo hankinnan
laatupäällikkö Päivi Ranta-Ropo Fazerilta.
Koulun rakennustyöt alkavat vuoden 2012
syyskuussa, ja tavoitteena on, että koulun toiminta
käynnistyy syksyllä 2013. Koulun yhteyteen tulee
myös pieni kaakaoviljelmä, jossa koululaisille opetetaan koulun käynnin yhteydessä kestävää kaakaonviljelyä ja puiden oikeanlaista hoitoa.
Fazer on tukenut Biébyn kylää Norsunluurannikolla osana World Cocoa Foundationin ECHOES-hanketta (Empowering Cocoa Households
with Educational Solutions) vuodesta 2007 alkaen.
Ohjelman tavoite on antaa viljelijäyhteisön nuorille ammatillista koulutusta kaakaonviljelyyn liittyvissä asioissa muun kouluopetuksen yhteydessä.
50-vuotias Geisha sai alkunsa leivoksesta
Geisha-suklaa sai alkunsa 1960-luvulla Japonicaleivoksesta, jonka makuun Peter Fazer oli ihas-
tunut Kluuvikadun Karl Fazer Caféssa. Hän pyysi
tuotekehitystä kokeilemaan leivoksen ihanaa
japonais-täytettä yhdessä maitosuklaan kanssa –
ja näin menestysresepti oli valmis. Japani inspiroi
uutuustuotteen syntyä myös siksi, että Peter Fazer
osallistui Tokion Olympialaisiin vuonna 1964 lajinaan purjehdus.
120-juhlavuoden tapahtumista
hyvää palautetta
Vuonna 2011 Fazer juhli 120-vuotista historiaansa
monin tavoin ja tapahtumin yhdessä kuluttajien,
henkilökunnan ja muiden sidosryhmiensä kanssa.
Fazer järjesti useita kilpailuita ja tapahtumia ja kiersi rekalla ympäri Suomea tapaamassa ystäviään
siellä, missä ihmiset liikkuvat.
”Saamamme palaute on ollut lähes yksinomaan myönteistä. Olemme iloisia, että yhteisten tapahtumien avulla onnistuimme lujittamaan
yhteistyötämme asiakkaidemme kanssa, luomaan
hyvää mieltä kuluttajille ja vahvistamaan yhteishenkeä myös Fazerin sisällä”, kuvailee Fazer-konsernin
sidosryhmäsuhteista vastaava Nina Törhönen. F
FAZER 2011
25
Yritysvastuu rakentaa
luottamuspääomaa
Vuotta 2011 leimasivat kuluttajien kasvava kiinnostus yritysvastuuasioihin sekä elintarviketeollisuuden nouseminen yhä voimakkaammin vastuullisuusasioiden näyttämölle. Fazer suhtautuu
kasvavaan kiinnostukseen myönteisesti, sillä Fazerin tavoite on tarjota sidosryhmilleen tuotteita
ja palveluita, jotka sopivat vastuulliseen elämäntyyliin. Yritysvastuu onkin erottamaton osa
Fazerin brändiä ja yritysidentiteettiä.
V
uonna 2011 Fazerilla jatkettiin yritysvastuuohjelman jalkauttamista.
Pääpaino oli edelleen ympäristöohjelman, vastuullisen hankinnan
sekä kuluttaja ja vastuullisuus -osaalueen edistämisessä. Vuoden aikana käynnistettiin
mm. konsernitasoisten energialinjausten laadinta,
luotiin Fazer Food Services -liiketoiminta-alueelle
yhteiset ympäristötavoitteet ja -mittarit sekä
aloitettiin kaikki raaka-aineet käsittävän riskianalyysityökalun laadinta. Fazerilla käynnistettiin
myös kuluttajapalautejärjestelmän uudistus, jonka
tuloksena saadaan myös yritysvastuuseen liittyvä
palaute entistä tehokkaammin kehitystyön tueksi.
Mittareita yritysvastuulle,
raportointijärjestelmä käyttöön
Yritysvastuulla on Fazerille strateginen merkitys.
Haasteena on saada linkitettyä käytännön yritysvastuutyö mittareiden kautta liiketoiminnan arvoajureihin. Myös tämä työ käynnistettiin vuonna
2011 ja työtä tukemaan otettiin käyttöön yritysvastuutietojen raportointijärjestelmä. Järjestelmä
tukee myös Fazerin tavoitetta laajentaa raportointia kattamaan useampia GRI-raportointiohjeiston
mukaisia tunnuslukuja ja toimintamaita.
Ympäristöjohtamisjärjestelmiin liittyvän työn
osalta kaikkia tavoitteita ei saavutettu toivotusti
ja myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa on ollut haasteita. Fazer Myllyn yritysvastuuohjelman rakentaminen ei ole edennyt
suunnitellusti ja työtä jatketaan vuonna 2012.
Yritysvastuuviestinnän aiheita vuonna 2011
olivat mm. Fazerin hiilijalanjälkimerkinnän lanseeraus, Fazer Food Services liiketoiminta-alueen
26
FAZER 2011
kalapolitiikka, lähiruoka- ja luomulinjaukset, RSPOsertifioitu palmuöljy sekä laajimpana aiheena kaakaon vastuulliseen hankintaan liittyvät tavoitteet,
saavutukset ja haasteet.
Maakohtaiset yritysvastuun
toimintasuunnitelmat vuonna 2012
Vuonna 2012 tavoitteena on vahvistaa yritysvastuun käytännön työtä luomalla maakohtaiset
toimintasuunnitelmat Ruotsiin ja Venäjälle. Energiastrategia valmistunee keväällä ja siihen liittyvien
toimenpiteiden toteuttaminen alkaa. Kaikki raakaaineet kattava riskianalyysityökalu otetaan käyttöön molemmilla liiketoiminta-alueilla ja analyysin
avulla toimenpiteet saadaan kohdennettua entistä
tehokkaammin olennaisiin yritysvastuukysymyksiin.
Yhteenveto yritysvastuun tavoitteista ja suunnitelmista vuodelle 2012 löytyy sivulta 29.
Yritysvastuusta Fazer kertoo linjauksensa mukaisesti sekä verkkosivuillaan että vuosikertomuksessa. Raportointia kehitetään GRI-raportointiohjeiston (Global Reporting Initiative) mukaisesti.
Tätä vuosikertomusta täydentäviä yritysvastuutietoja löytyy Fazerin nettisivuilta, osoitteesta
www.fazer.fi/vastuullisuus.
Yritysvastuulle oma ohjausryhmä
Fazerilla yritysvastuutyötä ohjaavat yritysvastuupolitiikka, ympäristöpolitiikka, muut konsernin
hallintokäytännöt ja toimintaperiaatteet sekä
eettiset periaatteet, jotka pohjautuvat YK:n
Global Compactin kymmeneen periaatteeseen.
Yritysvastuun asioihin otetaan kantaa osana
konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategiaprosesseja ja tavoitteet ja toimenpiteet viedään
käytäntöön normaalien johtamisjärjestelmien
tuella. Yritysvastuun johtaminen on osa Fazerkonsernin normaalia johtamista ja siitä vastaa
viime kädessä konsernijohtaja.
Syksyllä 2011 tehtiin päätös yritysvastuun
ohjausryhmän perustamisesta. Ohjausryhmän
tehtävänä on kehittää yritysvastuuta ja varmistaa
sen toteutuminen liiketoimintaprosesseissa.
Vastuullinen liiketoiminta:
pitkäjänteinen perheyritys
Fazer on perheyritys ja sen toiminnassa korostuvat pitkäjänteisyys, suunnitelmallisuus ja kannattava kasvu. Fazer tuottaa ja tukee taloudellista
hyvinvointia toiminta-alueellaan. Fazer maksoi
vuonna 2011 palkkoja 511 miljoonaa euroa,
veroja 22 miljoonaa euroa ja osti tavaroita ja palveluita yhteensä 908 miljoonalla eurolla 13 236
toimittajalta. Tarkempia tietoja taloudesta löytyy
vuosikertomuksen sivuilta 42–51.
Fazer tarkasteli vuonna 2011 Suomen leipomotoiminnan tehokkuutta ja kilpailukyvyn
parantamista kokonaisuutena ja päätyi leipomo-
Vuonna 2012 tavoitteena on vahvistaa
yritysvastuun käytännön työtä luomalla
maakohtaiset toimintasuunnitelmat.”
YRITYSVASTUU
toiminnan lakkauttamiseen Turussa ja Seinäjoella
sekä myymälöiden hoitovastuutoiminnan lopettamiseen. Tätä koskevat yt-neuvottelut päättyivät
kesäkuussa. Työsuhde päättyi Seinäjoen ja Turun
leipomoissa yhteensä 78 henkilöltä ja hoitovastuupisteissä 33 henkilöltä. Fazer tarjosi yksilöllisiä
tukitoimenpiteitä henkilöille, joita työsuhteen
päättyminen koski.
Vastuullisuus ja kuluttaja:
elintarviketeollisuus etulinjassa
Vastuullisuusasiat kuluttajarajapinnassa on haasteellinen aihe. Kuluttaja kohtaa yrityksen tai brändin
monissa eri tilanteissa eikä yhteisen kielen löytäminen vastuullisuusasioissa ole yritykselle ja kuluttajalle aina helppoa. Fazerin tavoitteena on toisaalta
kertoa kuluttajalle olennaisista vastuullisuusnäkökulmista, toisaalta taas varmistaa, että kuluttajan
näkemykset päätyvät Fazerin kehitystyön rakennuspalikoiksi. Kuluttaja puolestaan odottaa Fazerilta
yhdenmukaista ja luotettavaa vastuullisuusviestintää,
mutta ennen kaikkea konkreettisia tekoja.
FAZERIN YRITYSVASTUUOHJELMA
Vastuullinen liiketoiminta
• taloudellinen suorituskyky
• brändin arvo
• eettiset periaatteet
Vastuu ympäristöstä
• ilmastonmuutos
• kaatopaikkajätteen
minimointi – nollajäte
• rehevöityminen
• biodiversiteetti
Vastuullisuus ja kuluttaja
• laatu ja elintarviketurvallisuus
• ravitsemus ja terveellisyys
• pakkaukset ja
pakkausmerkinnät
• kuluttajaviestintä
Sidosryhmäsuhteet
• omistajatyö
• sponsorointi ja lahjoitukset
• vierailut
• tutkimusyhteistyö ja
kumppanuudet
• mediasuhteet
Vastuu henkilöstöstä
• työhyvinvointi ja
työssä viihtyminen
• osaamisen kehittyminen
• työnantajan vastuut
ja velvollisuudet
• tasa-arvo ja monimuotoinen työyhteisö
Vastuullinen hankinta
• raaka-aineiden turvallisuus
ja jäljitettävyys
• vastuu hankintaketjussa
• kestävät kaupankäyntiperiaatteet
FAZER 2011
27
Tuotteiden ympäristöprofiili
Ympäristöön liittyvät kysymykset kiinnostavat
nykyään yhä useampia – etenkin niitä, jotka haluavat vaikuttaa ruokavalinnoillaan omaan hiilijalanjälkeensä.Yritysten vastuulla on kertoa kuluttajille
tuotteidensa ympäristövaikutuksista. Fazer haluaa
sen lisäksi ohjata kuluttajia ja asiakkaita käyttämään
Fazerin tuotteita vastuullisesti sekä pohtia yhdessä
sidosryhmien kanssa, miten ruokailun aiheuttamaa
ilmastokuormaa voitaisiin pienentää.
Fazerin hiilikukka-merkinnän lanseerauksen
yhteydessä keväällä 2011 Fazer Leipomot Suomi
järjesti asiantuntijapaneelin, jossa keskusteltiin
ympäristövastuusta ja elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä sidosryhmien ja ympäristöasiantuntijoiden
kanssa. Tilaisuuden yhtenä tavoitteena oli osallistua yhteiskunnassa ympäristöasioista käytävään
keskusteluun.
Fazer Food Services liiketoiminta-alueella
vähähiilinen lounas (2010) herätti paljon kiinnostusta, ja syksyllä 2011 Suomen Amica-ravintoloissa toteutettiin Itämeren ruokavalio -teemaviikko. Sen sisältö koostui lähellä tuotetuista, vähähiilisistä raaka-aineista kuten kasviksista, marjoista
sekä kotimaisista kaloista ja viljoista.
Pakkauskehityspuolella Fazermint -konvehdin
kääreelle saatiin vuonna 2011 biohajoavuustodistus, joka tulee näkymään pakkauksissa vuodesta
2012 eteenpäin. Futupack Eco -tutkimuksessa
puolestaan selvitettiin Fazer Puikulan pakkausvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia.
Hyvinvointi – well-being
Kuluttajarajapinnassa ja yleisemminkin sidosryhmien keskuudessa esiin nousseita aiheita ovat
olleet ravitsemusnäkökulmasta vähähiilihydraattinen ruokavalio ja elintarviketeollisuuden rooli
kun puhutaan kansalaisten hyvinvoinnista. Laatu
ja elintarviketurvallisuus kiinnostavat aina, ja yksittäisistä aiheista keskustelua ovat herättäneet
ainakin lisäaineet, E-koodit, makeutusaineet
sekä GMO. Myös vastuullisuusmerkinnöistä
ja niiden tarpeesta ja hyödyistä keskustellaan
edelleen.
Fazer pyrkii kaikin tavoin vastaamaan sidosryhmien vaatimuksiin. Fazer noudattaa kansallisia ja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia ja
säädöksiä kaikissa toimintamaissaan. Fazerin
toiminta perustuu tieteelliseen tutkimukseen
ja Fazer seuraa aktiivisesti ravitsemusalan tut-
Fazerin well-being-ohjelmassa
painotetaan kokonaisvaltaista
hyvinvointia ja tasapainoa.”
28
FAZER 2011
kimustuloksia. Fazerin well-being-ohjelmassa
painotetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja
tasapainoa ja ohjelman yhtenä tavoitteena on
tehdä terveellisistä valinnoista mahdollisimman
helppoja kuluttajalle.
Fazerin tutkimusohjelmassa painottuvat kuluttajan hyvinvointi ja sitä tukevat innovaatiot.
Fazerilla jatkui vuonna 2011 myös E-koodien
optimointiohjelman läpivienti. Sen tavoitteena
on käydä läpi kaikki tuotteet ja muun muassa
reseptiikkaa uudistamalla vähentää lisäaineiden
käyttöä aina kun se on mahdollista.
Laatu ja elintarviketurvallisuus
Fazer Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueella
otettiin vuonna 2011 käyttöön uusi tapa arvioida
kuluttajan kokemaa tuotteen laatua. Tuotannon
laadun seurannan rinnalle otettiin käyttöön kaupoista otospohjaisesti poimittavien tuotteiden
laadun arviointi. Uutta tapaa arvioida tuotelaatua
pilotoitiin Lahden-leipomolla ja se otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä vuonna 2012. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kuluttajan kokemaa
Fazerin tuotteiden ja pakkausten laatua. Samalla
kuluttajan toiveet ja näkemykset saadaan tehokkaammin tuotannon käyttöön.
Jäljitettävyys on noussut ykkösaiheeksi sekä
hankintaketjun eettisyyden että elintarviketurvallisuuden näkökulmasta. Vuonna 2012 Fazerin
elintarviketurvallisuustyötä ja sitä kautta myös
jäljitettävyyttä tullaan tehostamaan rakenta-
YRITYSVASTUU
Fazerin sähköstä 62 %
oli tuotettu vesivoimalla
ja 10 % tuulivoimalla.”
TAVOITTEET VUODELLE 2012
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Yritysvastuun parempi näkyvyys kuluttajille
Maakohtaiset ohjelmat Ruotsiin ja Venäjälle
Energiastrategia Fazer-konsernille
Luomuvalikoiman kasvattaminen ja
sesonginmukaisuus
Ruokajätteen vähentäminen
Raaka-aineiden riskinanalyysityökalu käyttöön
100 % RSPO -sertifioitua palmuöljyä
Kaakaon jäljitettävyyden kehittäminen
Alkuperämaan parempi näkyvyys ravintoloissa
Sidosryhmätutkimuksen päivittäminen
malla standardoitu elintarviketurvallisuuden
johtamisjärjestelmä Fazer Leipomot & Makeiset
liiketoiminta-alueelle.
Järjestelmän pilotointi aloitetaan Lahdenleipomolta. Muilla toimipaikoilla standardi tullaan
ottamaan käyttöön osana normaalia Fazer Way
in Production -työtä. Standardin käyttöönoton
tavoitteena on nostaa elintarviketurvallisuuden
tasoa entisestään ja parantaa henkilöstön osaamista elintarviketurvallisuusasioissa.
Fazer Food Servicesin Amica-ravintoloissa asiakkaiden kokemaa laatua kartoitetaan kaksi kertaa
vuodessa tehtävällä tutkimuksella. Vuonna 2011
tutkimukseen vastasi yhteensä 54 172 henkilöä.
Amica-ravintolat saivat kiitosta mm. asiakaspalvelusta kun taas ruoan tasalaatuisuuteen toivottiin
lisäpanostuksia. Tulosten mukaan asiakkaat myös
suosittelisivat mielellään Amica-ravintolaa, oppilaitoksissa suosittelijoita oli 72 prosenttia ja henkilöstöravintolapuolella 66 prosenttia vastaajista.
YMPÄRISTÖTUNNUSLUVUT
Vastuu ympäristöstä:
resurssit entistä tehokkaammin käyttöön
Kulutuksen ympäristötaakasta noin kolmannes aiheutuu ruuasta ja siihen liittyvistä toimista kuten
kotona valmistamisesta, säilytyksestä ja ruokapalveluista. Fazerin ympäristövastuun kattoteemoja
ovat ilmastonmuutos, nollajäte eli kaatopaikkajätteen minimointi, rehevöityminen ja luonnon
monimuotoisuus. Kattoteemojen sisällä on käynnissä projekteja ja ohjelmia, joille on määritetty
konkreettiset tavoitteet ravintoloissa, leipomoissa
ja makeistehtaissa.
Energiatehokkuus on leipomoiden ja makeistehtaiden tärkein ympäristötekijä. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät energia-analyysit
saatiin päätökseen vuoden 2011 aikana Fazer
Makeisten toimipaikoilla sekä Suomen, Latvian ja
Lidköpingin-leipomoilla Ruotsissa. Fazerin yleisten
energialinjausten päivitys aloitettiin 2011 ja määritystyötä jatketaan edelleen 2012. Energialinjausten
2009
2010
2011
Pakkausmateriaalien kulutus (kg/tuotantotonni)
34,9
Kokonaisjätemäärä (kg/tuotantotonni)
29,9
Sekajätteen määrä (kg/tuotantotonni)
9,5
Eläinravinnon määrä (kg/tuotantotonni)
80,3
Energian kokonaiskulutus (MWh/tuotantotonni)
1,01
Veden kulutus (m3/tuotantotonni)
1,9
937,1
Käytetyt raaka-aineet (kg/tuotantotonni)
590 547
Tuotannon määrä (tonni)
55,4
26,9
6,9
85,7
1,03
1,8
921,0
580 462
27,9
18,7
7,3
79,9
1,00
2,0
938,2
591 293
Tunnusluvut kattavat Fazer Makeiset, Fazer Leipomot sekä Fazer Myllyn.
tavoitteena on turvata kestävä energianhankinta
ja käyttö.
Fazerin Suomessa vuonna 2011 hankkimasta
sähköstä 62 % oli tuotettu vesivoimalla ja 10 %
tuulivoimalla. Luvut kattavat energiayhtiön sähkönhankinnan energiaprofiilin sekä Fazerin erilliset vesi- ja tuulisähkösopimukset. Vuonna 2012
uusiutuvien energialähteiden osuus on 100 %
Suomen Leipomoiden ja Makeisten käyttämästä
sähköstä.
Energian ohella merkittävä ympäristönäkökohta on teollisilla toimialoilla eri tuotantovaiheissa
syntyvä jäte. Jätteen vähentämisen pilottina vuonna 2011 toimi Vantaan-leipomo, jossa haasteena
on ollut mm. suuri kaatopaikkajätteen määrä.Tehtaalla tehtiin selvityskierroksia, joissa analysoitiin
tehostamis- ja uudistustarpeet. Kaatopaikkajätteen
merkittävä vähennys saatiin aikaan uudistamalla
kokonaan leipomon lajittelukäytännöt, jäteastiat
ja ohjeistukset.
RAHAVIRTOJEN JAKAUTUMINEN (M€)
2009
2010
2011
Asiakkaat > Fazer (liikevaihto)
Toimittajat (ostot)
• suorat ostot
• epäsuorat ostot
Toimittajat (operatiiviset investoinnit)
Henkilöstö (palkat)
Yhteiskunta (verot)
Omistajat (osingot)
Rahoittajat (rahoituskulut)
1 441
1 514
1 575
505
333
71
481
18
14
12
521
346
48
509
20
9
0
553
355
55
511
22
19
4
FAZER 2011
29
Pilotin seurauksena suurin osa jätteestä
päätyy nykyisin biopolttoaineeksi kaatopaikan
sijasta. Pilotti ajoittui marras-joulukuulle ja sen
tuloksena kaatopaikkajätemäärä väheni edellisen
vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noin
80 %.
Erillisten hankkeiden ja projektien lisäksi ympäristönäkökohdat näkyvät Fazerin päivittäisissä
tavoitteissa. Amica-ravintoloissa tavoitteena on
mm. valmistaa ruokaa energiaa säästäen, suunnitella ja ennustaa menekkiä tehokkaasti sekä
käyttää mahdollisimman paljon sesongin mukaisia kotimaisia raaka-aineita. Fazer Food Services
-liiketoiminta-alueella määriteltiin vuonna 2011
yleiset ympäristötavoitteet vuoteen 2014 saakka.
Fazer Food Services -liiketoiminta-alueella painopistealueina ovat ympäristöystävällisen ja varsinkin
ilmastomyönteisemmän tarjooman kehittäminen
sesonkiajattelun avulla.Työn tueksi luotiin lähiruuan määritelmä ja asetettiin tavoitteet luomutarjonnalle. Ravintoloissa päätavoitteena on edelleen
hävikin vähentäminen.
Vastuullinen hankinta:
läpinäkyvyyttä ja riskienhallintaa
Laadukkaat raaka-aineet, alkuperä ja arvoketjun
läpinäkyvyys ovat hankinnan avainsanoja. Osana
läpinäkyvyyden parantamista aloitettiin raaka-
aineiden yritysvastuunäkökulmasta tehdyn riskianalyysityökalun rakentaminen. Työkalun avulla
kartoitetaan olennaisimmat ympäristö- ja sosiaalisen vastuun riskit raaka-aineryhmittäin. Työkalua
pilotoidaan Fazer Food Services -liiketoimintaalueella ja tavoitteena on käydä läpi kaikki raakaaineryhmät vuoden 2012 aikana.
Fazer jatkoi suunnitelmien mukaisesti sertifioidun palmuöljyn hankintaa. RSPO (Roundtable
of Sustainable Palm Oil)-sertifioidun palmuöljyn
osuus vuonna 2011 oli 66 % ja siirtyminen pelkästään RSPO-sertifioidun palmuöljyn käyttöön
tapahtuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Fazer
sijoittui WWF:n palmuöljypisteytyksessä vuonna
2011 suomalaisyrityksistä parhaiten saaden yhdeksästä enimmäispisteestä kahdeksan. Pisteytys
perustui RSPO-sertifioidun palmuöljyn määrään ja tavoitteisiin kestävän palmuöljyn käytön
edistämiseksi.
Fazer Food Services päivitti Fazer- ja Amicaravintoloita koskevat kalojen ja äyriäisten hankintaohjeet keväällä 2011. Ohjeet noudattavat
WWF:n tammikuussa 2011 Suomessa julkaiseman kuluttajaoppaan suosituksia vältettävistä ja
suosittavista kalalajeista. Edellinen päivitys kalahankintojen periaatteisiin tehtiin Fazerilla keväällä 2010. WWF:n suositukset ovat käytössä myös
Ruotsissa ja Tanskassa.
Vastuullisen ja laadukkaan kaakaon hankinta on
Fazerille tärkeää. Fazer haluaa edelleen kehittää
kaakaon jäljitettävyyttä ja käyttää World Cocoa
Foundationin vastuullisuusperiaatteita kehitystyön
kivijalkana. Fazerin tavoitteena on, että vuoteen
2017 mennessä kaikki ostettu kaakao täyttää
vastuullisen kaakaonhankinnan kriteerit. Vuonna
2011 sertifioidun kaakaon määrä oli 19 % kaikesta
ostetusta kaakaoraaka-aineesta.
Fazer jatkoi Norsunluurannikolla sijaitsevan
kummikylänsä tukemista World Cocoa Foundationin ECHOES-ohjelman kautta (Empowering
Cocoa Households with Educational Solutions).
Tavoitteena on antaa viljelijäyhteisön nuorille ammatillista koulutusta kaakaon viljelyyn liittyvissä asioissa muun kouluopetuksen yhteydessä. Vuoden
2011 loppuun mennessä Biébyssä on annettu 560
nuorelle opetusta kaakaon viljelyssä ja istutettu 55
uudelle viljelmälle 100 200 kaakaopuuta ohjelman
oppien mukaisesti.
Fazer Leipomot Suomi, Fazer Mylly, Boreal
Kasvinjalostus ja Raisio-konserni perustivat vuonna 2011 Pro ruis -yhdistyksen, joka aikoo nostaa
rukiinviljelyn uudelle tasolle Suomessa. Fazerin
tavoitteena on, että vuonna 2016 kaikki Oululainen-tuoteperheen ruisleivät voidaan leipoa
100-prosenttisesti kotimaisesta rukiista. Lisää
tietoa kotimaisesta rukiista löytyy sivulta 24. F
VUODEN VARRELTA
Tammikuu
Fazer Ruispuikula oli ensimmäinen
leipä Suomessa, joka sai hiilijalanjäljestä
kertovan merkin.
Fazer ilmoitti sulkevansa Seinäjoen
ja Turun leipomot sekä lopettavansa
myymälöiden hoitovastuutoiminnan.
Elokuu
Toukokuu
Fazer Food Services Suomessa
päivitti Fazer- ja Amica-ravintoloita
koskevat kalojen ja äyriäisten
hankintaohjeet. Ohjeet noudattavat
WWF:n (Maailman luonnonsäätiö)
julkaiseman kalaoppaan viimeisimpiä
suosituksia.
55 Amica-ravintolaa Ruotsissa sai
ISO 14001 ympäristösertifikaatin.
Kesäkuu
Fazer Food Services seurasi
viranomaisten ohjeita kasvisten
käytöstä, estääkseen vaarallisen
EHEC-bakteerin leviämisen.
30
FAZER 2011
Fazer tuki opettajien Campusseminaaria, joka tarjoaa opettajille
uusinta tietoa maailmalta ja nostaa
heidän yhteishenkeään.
Syyskuu
Fazerin ravintola Storebrandin
pääkonttorissa Norjassa sai
ensimmäisenä yksittäisenä ravintolana
”Miljøfyrtårn” eko-serfifikaatin.
58 kouluissa toimivaa Amicaravintolaa osallistui ruokajätteen
vähentämiskilpailuun Ruotsissa.
Fazer Leipomot, Fazer Mylly, Boreal
Kasvinjalostus ja Raisio-konserni
perustivat Pro ruis -yhdistyksen, joka
aikoo nostaa rukiinviljelyn uudelle
tasolle Suomessa.
Fazer ilmoitti muuttavansa
Ruotsissa myytävien Kina-makeisten
pakkauksen ulkonäköä. Muutos
tehdään, koska Fazer haluaa olla
vastuullinen eikä toivo, että pakkaus
koetaan negatiiviseksi.
Lokakuu
Fazer Food Services Suomi
päätti lisätä luomutuotteiden
osuutta valikoimissaan ja liittyä
ammattikeittiöiden Portaat luomuun
-ohjelmaan.
Fazer tuki Naisten Pankkia
henkilöstön keskuudessa
järjestettävällä haastekampanjalla, jossa
kertyneen summan Fazer yhtiönä
sitoutui tuplaamaan.
Fazer ja Geisha keräsivät 250 000
kruunua Rintasyöpäsäätiön hyväksi
Ruotsissa.
Marraskuu
Fazer jatkoi investoimista
leipomoverkostoonsa ja avasi kolme
uutta lähileipomoa.
Fazer sijoittui WWF:n palmuöljypisteytyksessä suomalaisyrityksistä
ykköseksi.
Leipomot Ruotsissa ottivat
käyttöön uudet tuoteturvallisuus-,
ympäristö- ja työturvallisuuspolitiikat.
Joulukuu
55 Amica- ja Fazer-ravintolaa
saivat ISO 14001 ympäristösertifikaatin Ruotsissa.
YRITYSVASTUU
FAZER 2011
31
Menestystarinat syntyvät
jokapäiväisessä työssä
Fazerin henkilöstöstrategia uudistettiin vuonna 2011 perusteellisesti. Koko konsernin yhteinen
henkilöstöstrategia on luotu tukemaan Fazerin liiketoimintastrategian toteuttamista: kasvua ja
kansainvälistymistä kestävien kilpailuetujen avulla. Strategian tärkeimmät osa-alueet ovat ihmisten
ja suorituksen johtaminen sekä osaamisen kehittäminen.
Työkykyiset, motivoituneet ja osaavat, hyvin
johdetut fazerilaiset ovat
strategisten tavoitteidemme saavuttamisen edellytys”, linjaa Mika Videman,
Fazer-konsernin henkilöstöjohtaja. ”Fazer toimii
ihmislähtöisellä toimialalla, jossa menestyminen
riippuu jokaisen fazerilaisen päivittäisestä onnistumisesta työssään. Siksi tavoitteiden saavuttaminen
edellyttää ihmisten hyvää johtamista organisaation
jokaisella tasolla.”
Hyvällä johtamisella tuloksia
Hyvä ja oikeudenmukainen johtaminen sekä
selkeät työtehtävät ja tavoitteiden asettaminen
edistävät paitsi motivaatiota, myös työhyvinvointia.
Siksi esimiestaitojen vahvistaminen, HR-käytäntöjen yhtenäistäminen ja henkilöstön osaamisen
kehittäminen ovat vuoden 2012 painopistealueita
koko konsernissa.
Keskeinen osa ihmisten johtamista on suorituksen johtaminen. Mika Videmanin mukaan
se tarkoittaa strategisten tavoitteiden viemistä
yksilötasolle siten, että jokainen fazerilainen ymmärtää oman roolinsa niiden saavuttamisessa.
Suorituksenjohtamisprosessi otetaan käyttöön
koko konsernissa vuoden 2012 aikana.
”Suorituksen johtamisen tavoitteena on
vuorovaikutteinen oman työn ja osaamisen
kehittäminen, joka tukee yrityksen tavoitteita
ja varmistaa kilpailukyvyn. Selkeiden, mitattavien ja yksilötasolle asetettujen tavoitteiden
avulla jokaisen fazerilaisen työ on mielekästä
ja motivoivaa”, Mika Videman painottaa. Hyvään johtamiseen kuuluu myös suorituksesta
32
FAZER 2011
saatava systemaattinen ja oikeudenmukainen
palaute ja keskustelu oman esimiehen kanssa.
”Palautetta täytyy antaa niin onnistumisista kuin
epäonnistumisistakin. Jos tehtävistä ei suoriudu
odotetusti, on jokaiselle annettava uusi mahdollisuus ja pohdittava, mitkä ovat onnistumisen
edellytykset”, hän sanoo.
Suorituksen johtamiseen kuuluu olennaisesti
myös ammatti- ja työyhteisöosaamisen kehittäminen tavoitteiden mukaisesti. Oma osaaminen
arvioidaan yhdessä esimiehen kanssa, ja samalla
laaditaan suunnitelma jatkokehitykselle. Suorituksen johtaminen on linkitetty myös palkitsemiseen
ja motivointiin.
Mika Videman uskoo, että Fazerin kansainvälistyminen näkyy lähivuosina yhä enemmän jokaisen
fazerilaisen jokapäiväisessä työssä. ”Fazerin strategiset tavoitteet kasvaa ja kansainvälistyä vaativat
meiltä jokaiselta muutosmyönteisyyttä ja halua
tarkastella toimintatapojamme uusista näkökulmista. Menestyminen edellyttää meiltä toimimista
Fazerin arvojen mukaan; toimimme asiakaslähtöisesti, vaalimme laadukkuutta ja teemme yhteistyötä yli yksikkö- ja maarajojen. Tarvitsemme myös
uudenlaista ketteryyttä, jolla varmistamme kyvyn
reagoida nopeasti alati muuttuvaan toimintaympäristöön”, hän sanoo.
Osana kansainvälistymisstrategiaansa Fazer
uudisti kielipolitiikkansa; vuoden 2012 alusta alkaen konsernin yhteinen kieli on englanti. ”Tämä
helpottaa yhteistyötä eri toimintamaidemme välillä, ja on myös kansainvälistymistavoitteidemme
mukainen”, Mika Videman sanoo. Asiakkaiden,
kuluttajien ja muiden sidosryhmien kanssa sekä
operatiivisessa toiminnassa käytetään jatkossakin
paikallista kieltä.
Työhyvinvointiin panostetaan
Fazer aloitti työhyvinvointistrategian laatimisen
vuonna 2011, ja työ jatkuu myös vuonna 2012.
Työhyvinvoinnin eri tekijöitä tarkastellaan muun
muassa työkyvyn, työympäristön sekä ihmisten
psyykkisen ja fyysisen kunnon näkökulmista.
”Investoinnit työhyvinvointiin kannattavat, sillä
ne tulevat aina korkojen kanssa takaisin.Työkyvyn
ja -hyvinvoinnin ylläpitäminen on todellinen winwin-win-tilanne: se palvelee niin yksilön, yrityksen
kuin yhteiskunnankin etua. Vastuu omasta hyvinvoinnista on viime kädessä kuitenkin aina yksilöllä
itsellään”, Mika Videman toteaa.
Yksi tärkeimpiä työhyvinvoinnin mittareita on
vuosittainen henkilöstötutkimus. Vuonna 2011
tutkimus toteutettiin ruokailupalveluliiketoiminnassa. Vuoden 2012 aikana se tehdään koko
TAPATURMATAAJUUS
2011
2010
27,3
11,3
24,1
13,6
Tapaturmien lukumäärä
miljoonaa tehtyä työtuntia kohti
Fazer Food Services
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA IKÄJAKAUMA
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Yli 60 v.
51–60 v.
41–50 v.
31–40 v.
21–30 v.
Alle 20 v.
FI
SE
RU
6511 3054 3765
DK
801
NO
286
LV
262
LT
187
EE
Yht.
332 15 198
HENKILÖSTÖ
konsernissa. Henkilöstötutkimukseen vastattiin
aktiivisesti, vastausprosentti oli korkeampi kuin
edellisvuonna, 79,1 prosenttia. Kokonaistulos ruokailupalveluliiketoiminnassa oli yleiseurooppalaista
tasoa merkittävästi korkeampi. Erityistä kiitosta
annettiin omalle työyksikölle ja ammattitaitoiselle esimiestyölle. Vastaajat kokivat myönteisenä
asiana myös sen, että Fazerin arvot toteutuvat
hyvin omassa työssä, ja että työtapoja kehitetään
jatkuvasti parempaan suuntaan. Kehityskohteita
nähtiin työolosuhteissa, työnantajakuvassa ja
työhyvinvoinnissa.
Fazer noudattaa nollatoleranssia työtapaturmien raportoinnin osalta, mikä tarkoittaa jokaisen
työtapaturman kirjaamista ja raportointia. Työtapaturmien määrä pysyi vuonna 2011 suunnilleen edellisvuosien tasolla.Tapaturmataajuus laski
Leipomot & Makeiset -liiketoiminta-alueella, mutta
nousi Fazer Food Services -liiketoiminta-alueella.
Konsernissa otettiin käyttöön uusi toimintatapa työtapaturmien ennalta ehkäisyyn. Jokaisessa
johtoryhmässä valitaan kuukausittain 1–2 kirjattua työtapaturmaa, joiden syyt selvitetään perin
pohjin. Toimintatavan tarkoituksena on parantaa
tapaturmien ennalta ehkäisyä ja sitoutua tapaturmien vähentämiseen ylintä johtoa myöten.
Fazerilla noudatetaan varhaisen tuen toimintamallia, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työkyvyn alenemiseen johtavia
tekijöitä.
Fazer tarjoaa työntekijöilleen tasa-arvoisen
työympäristön. Vuonna 2012 tasa-arvosuunnitelman mukaisesti keskitytään erityisesti palkkatasaarvon toteutumiseen. Lisäksi kannustetaan miehiä
ja naisia hakeutumaan tasapuolisesti erilaisiin tehtäviin kaikilla organisaatiotasoilla.
Fazerin työnantajakuva on ollut vuodesta
toiseen erittäin vahva, ja Fazer menestyi hyvin
myös vuoden 2011 aikana toteutetuissa työnantajakuvatutkimuksissa. Universumin Ammattilaiset
2011 -tutkimuksen mukaan Fazer on Suomen
suosituin työnantaja kaupallisella alalla työskentelevien keskuudessa. Edellisvuonna Fazer oli sijalla
2. ”Ammattilaiset arvostavat työtä pitkäjänteisesti
ja vastuullisesti toimivassa perheyrityksessä, johtavien brändien parissa”, Mika Videman luonnehtii.
Fazer pyrkii jatkossakin olemaan alansa halutuin ja kiinnostavin työnantaja.Tärkeä osa työnantajakuvan kehittämistä on yhteistyö ammatillisten
oppilaitosten kanssa ja työharjoittelupaikkojen
tarjoaminen peruskoulunsa päättäville.
Yhteisillä toimintatavoilla
sujuvuutta yhteistyöhön
Vuoden aikana Fazer on edistänyt useita eri kehityshankkeita, joiden tavoitteena on yhtenäistää
toimintatapoja niin ruokailupalvelutoiminnassa,
leipomo- ja makeistuotannossa, myynnissä kuin
tukitoiminnoissakin.
Strategisten tavoitteiden saavuttamista tukevan
Fazer Way in Production -kehityshankkeen tavoitteena on tuotannon toimintatapojen yhtenäistäminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen kaikissa
Fazerin toimintamaissa. Hankkeen tarkoituksena
on myös luoda jatkuvan parantamisen kulttuuri
kaikkiin Fazerin tuotantoyksiköihin. Vuoden 2011
aikana projekti eteni Vantaan-makeistehtaan ja
leipomon lisäksi Lahden-leipomoon, ja osittain
myös Eskilstunan-leipomoon. Vuoden loppuun
mennessä uudet toimintatavat ovat käytössä jokaisessa tuotantoyksikössä.
Fazer Way in Production -hankkeen avulla
on saavutettu työturvallisuuden parantumista,
viihtyvyyden lisääntymistä työympäristössä sekä
enemmän yhteistyötä eri tiimien, yksiköiden ja
tuotantolaitosten välillä. Toiminnan tehostumisesta syntyvien säästöjen ansiosta voidaan investoida esimerkiksi työoloihin ja työympäristön
viihtyvyyteen.
Fazer Food Services vakiinnutti vuoden 2011
aikana edellisenä vuonna käyttöön otetun uuden
johtamismallin. Uudistuksessa ravintolat ryhmiteltiin maantieteellisin perustein isompiin yksiköihin,
joilla on yksi vetäjä. Esimiesten määrä putosi
800:sta 150:een, mikä tarkoittaa myös parempia
mahdollisuuksia esimiesten osaamisen kehittämiseen ja valmentamiseen. Muutos toi myös uusia
toimintatapoja, kuten aamu ja iltapäiväkokoukset
ravintoloissa. Kokouksissa seurataan myynnin ja
asiakaspalvelun onnistumista päivittäisten, avaintunnuslukuihin pohjautuvien mittareiden avulla.
Uusi johtamismalli motivoi työntekijöitä sekä tuo
enemmän ennustettavuutta esimerkiksi raakaaineiden kulutukseen.
Fazer uudisti vuoden aikana myös HR-organisaatiotaan, jotta se tukisi paremmin konsernin
strategisia tavoitteita. Fazer käynnisti myös konsernin henkilöstötietojärjestelmiä koskevan uudistusprojektin, jota viedään eteenpäin vuosien
2012 ja 2013 aikana.
”Fazer on arvostettu perheyhtiö, jolla on pitkät perinteet. Haluamme kehittää yhtiötä uusien
tavoitteiden mukaisesti perheyhtiön traditioita
kunnioittaen ja yrityksen arvoja noudattaen”, Mika
Videman summaa. F
FAZER 2011
33
Fazer edistää vastuullista
kaakaonhankintaa
Fazer on uudistanut kaakaonhankintastrategiaansa vuosien 2011–2012 aikana. Sen mukaisesti
Fazer tavoittelee täyttä jäljitettävyyttä ostamalleen kaakaoraaka-aineelle vuoteen 2017
mennessä. Yhteistyössä World Cocoa Foundation -järjestön kanssa Fazer kehittää aktiivisesti
viljelijäyhteisöjen oloja alkuperämaissa.
V
astuullisen kaakaonhankinnan lähtökohdat Fazerilla ovat jäljitettävyyden kehittäminen ja World Cocoa
Foundationin periaatteet: ihmisten
hyvinvointi, kannattavuus ja elinympäristöstä huolehtiminen. Fazer tekee määrätietoisesti työtä kasvattaakseen vastuullisesti tuotetun
kaakaon ostomääriä 10–15 prosentilla vuosittain,
jotta kuluttajat voisivat toimia vastuullisesti valitsemalla Fazerin tuotteita.
”Yksittäisen toimijan mahdollisuudet vaikuttaa
kaakaontuotannon vastuullisuuteen ovat hyvin
rajalliset, jopa mahdottomat. Vain koko alan pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja läpinäkyvällä vuorovaikutuksella kaikkien sidosryhmiemme kanssa voimme parantaa kaakaon viljelyolosuhteita”, kertoo
kaakaon ja suklaan laatuasiantuntija Majlen Fazer.
Kuljetukset jäljitettävyyden haasteena
Fazerin kaakaoasiantuntijat Majlen Fazer ja Päivi
Ranta-Ropo ovat vierailleet useassa kaakaontuottajamaassa, viimeksi Ghanassa lokakuussa
2011. He ovat tutustuneet viljelijäyhteisöjen arkeen ja ovat hyvin perillä koko tuotantoketjun
toiminnasta alkaen kaakaopuiden viljelystä aina
kaakaoraaka-aineen jalostukseen ja suklaatuotteiden valmistukseen saakka.
Majlen Fazer kertoo, että kaakaoraaka-aineen
jäljitettävyys on useassa tuottajamaassa, kuten
Afrikassa, hyvin selvillä siihen asti, kunnes pavut
saapuvat satamaan. Satamassa eri viljelijöiden
tuottamat pavut puretaan juuttisäkeistä, yhdistetään ja pakataan irtotavarana rahtialuksen
ruumaan kuljetettavaksi Eurooppaan. Pavut
jalostetaan eurooppalaisissa tuotantolaitoksissa
muun muassa Fazerin ostamiksi kaakaotuotteiksi:
34
FAZER 2011
kaakaomassaksi, kaakaojauheeksi ja kaakaovoiksi.
”Pavut voidaan lastata laivaan myös juuttisäkeissä, mikä on hyväksi papujen säilyvyydelle, ja
samalla tieto alkuperästä kulkee mukana. Logistisesti se ei kuitenkaan ole tehokasta, minkä vuoksi
kuljetuksissa käytetään enemmän suuria irtolastialuksia”, Majlen Fazer kuvailee. ”Sekä raaka-aineen
laadun että jäljitettävyyden kannalta olisi parasta,
että pavut prosessoitaisiin mahdollisimman tuoreina jo alkuperämaassa. Valmiit kaakaotuotteet
kestävät paremmin kuljetusta ja varastointia, ja
myös tarkka tieto alkuperästä säilyisi läpi jalostusprosessin. Myös se, että jalostusarvo jää alkuperämaahan, on hyvä asia”, hän toteaa.
sadosta maksetaan. ”Ensimmäisellä tarkastusasemalla jokainen papusäkki sinetöidään, minkä avulla
kaakaopavut voidaan jäljittää viljelijäyhteisön alueelle. Näyttää siltä, että myös Norsunluurannikolla
ollaan vähitellen pyrkimässä samansuuntaiseen
toimintamalliin”, Päivi Ranta-Ropo kertoo.
Molemmat kaakaoasiantuntijat painottavat
kokonaiskuvan merkitystä kaakaonhankinnan
vastuullisuudesta puhuttaessa. ”On tärkeää, että
voimme auttaa paikallisia kehittämään viljelytaitojaan, jotta he saavat riittävän toimeentulon, ja
siten myös heidän elinolonsa kohenevat. Viljelyn
tehostuessa on huolehdittava myös maaperän ja
ympäristön hyvinvoinnista”, Majlen Fazer muistuttaa. F
Läheistä yhteistyötä
alkuperämaiden kanssa
Fazer-konsernin hankinnan laatupäällikkö Päivi
Ranta-Ropo pitää raaka-aineen jalostamista alkuperämaissa varteenotettavana vaihtoehtona, sillä
tuotannon laatustandardit ovat luoneet yhteisen
kielen eurooppalaisten ja afrikkalaisten tuottajien
välille. Paikalliset tehtaat ovat moderneja, ja niissä
on samanlaiset laatu- ja työturvallisuussäädökset
kuin Euroopassakin.
”Olojen vakiinnuttua Länsi-Afrikassa myös
eurooppalaiset toimijat ovat uskaltaneet investoida paikallisiin tuotantolaitoksiin. Meille on
tärkeää löytää sopivat kumppanit ja tutustua
heidän toimintatapoihinsa, ja sitä kautta rakentaa
molemminpuolinen luottamus alkuperämaiden
toimijoiden kanssa”, Päivi Ranta-Ropo toteaa.
Ghanan valtio on ollut aktiivinen viljelijöiden
olojen ja tulotason parantamisessa. Valtio määrittelee viljelijöille maksettavan hinnan vuosittain
pääsatokauden alussa, jolloin viljelijät tietävät, mitä
ARVOLUPAUS
Fazerin suklaa on vastuullinen valinta
sinulle, joka arvostat laatua ja makunautintoja.
Hankintaketjumme on läpinäkyvä ja
kaakaomme alkuperä on jäljitettävissä.
Noudatamme toiminnassamme eettisiä
periaatteita, haluamme taata viljelijöille hyvän
tulotason sekä varmistaa elinympäristöstä
huolehtimisen.
Emme hyväksy lapsityövoiman käyttöä.
VISIO
Vuoteen 2017 mennessä kaakaomme
alkuperä on jäljitettävissä ja kaikki käyttämämme
kaakao täyttää vastuullisuuden kriteerit.
Hankinnan
Han
nan la
laatu
atu
tupää
pää
ääälliliikk
kk Pääivi
kkö
vvii Ra
Ranta
Ranta
n a-Ro
-Ro
-R
Ro
R
opo
po
ja viest
viest
e tint
int
ntäjo
nt
äjohta
äjo
htajja Ul
hta
ht
Ulrik
rikka Ro
Rom
maan
m
man
a ts
tscchu
tsc
huukk
huk
vieerai
raillivat
liv
i at Gh
Ghana
ana
n ssa
ss lo
lokak
kakuus
uus
uu
ussssaa 220011.
ussa
111
FAZER 2011
35
Sanokaa Gateau,
kun haluatte hyvää leipää!
Kuori on rapea, sisus ihanan pehmeä, tuoksu melkein huumaa ja maku vie ajatukset Pariisiin.
Käsin leivotun, kiviarinauunissa paistetun leivän salaisuus on aito taikinajuuri, pitkä lepoaika
ja parhaat raaka-aineet. Ei ihme, että ruotsalaiset rakastavat Gateaun leipomotuotteita!
F
azerin keväällä 2011 ostama artesaanileipomoyritys Gateau leipoo leipänsä
perinteisten ranskalaisten leipäreseptien
mukaisesti. Esikuvana onkin menestynyt
pariisilainen Poilânen leipomo, jonka leipiä
on ylistetty jopa maailman parhaiksi. Taikinajuureen
leivottu leipä on erityisen maukasta ja sillä on luontaisesti hyvä säilyvyys. Lyhyet kuljetusmatkat leipomolta myymälöihin takaavat tuotteiden tuoreuden.
”Gateaun käsin leivotut, lisäaineettomat artesaanileivät ja laadukkaat konditoriatuotteet ovat
saavuttaneet suuren suosion Ruotsissa. Olemme
todella iloisia siitä, että Fazerin tuotevalikoima on
täydentynyt Gateaun ylellisillä leipomotuotteilla”,
sanoo markkinointijohtaja Annika Westby Fazer
Leipomot & Makeiset Ruotsista.
Gateaun konsepti on yksinkertainen: leivät ja
konditoriatuotteet leivotaan omassa leipomossa,
josta tuotteet kuljetetaan lähiympäristössä sijaitseviin leipomomyymälöihin ja joihinkin tarkkaan
valittuihin ruokakauppoihin. Tukholmassa sijaitsevan leipomon lisäksi myös Lundiin on avattu
oma leipomo, jonka myötä toiminta laajeni myös
36
FAZER 2011
eteläisen Ruotsin alueelle. Leipomomyymälöitä on
Tukholman alueella 15 ja Malmössä neljä. Suunnitelmissa on avata useita uusia myymälöitä vuoden
2012 aikana.
Gateau on kasvanut nopeasti Ruotsissa, eikä
vauhti ainakaan ole hidastumassa. Myynti kasvaa,
vaikka kokonaisleipämarkkina on viime aikoina
ollut laskusuuntainen. Annika Westby uskoo, että
samanlaiselle konseptille on kysyntää muuallakin.
”Suunnittelemme konseptin kokeilemista
myös muissa Fazerin toimintamaissa, esimerkiksi
Suomessa ja Venäjällä, joissa käsin leivottujen leipien suosio niin ikään kasvaa nopeasti lähiruokatrendin kasvun myötä. Haluamme leipoa kuluttajille
parhaat tuotteet jokaiseen tilanteeseen – sekä pakatun leivän että lähellä kuluttajia leivotun leivän
valikoimassa.”
Mutta mikä on Gateaun leipomotuotteiden
menestyksen salaisuus?
”Se on varmasti laatu ja ammattiosaaminen.
Kunnioitamme vanhan ajan leipurin taitoja ja
käytämme vain parhaita raaka-aineita”, Annika
Westby tiivistää. F
Vierailu Fazerilassa
säilyy muistona läpi elämän
Fazer vastaanottaa vuosittain runsaat 45 000 vierailijaa makeistehtaalleen ja muutaman
ryhmän kuukaudessa leipomoonsa Vantaalla. Yritysvierailu on unohtumaton kokemus,
joka säilyy läpi koko elämän.
Fazerin makeistehdas on ollut suosittu vierailukohde aina siitä asti, kun tehdas toimi Pursimiehenkadulla Helsingin keskustassa. Nykyään
vierailuja järjestetään Vantaan makeistehtaalla sekä
jonkin verran myös leipomossa. Valtaosa vierailijoista on koululaisia.
Yritysvierailuita järjestää Fazerin vierailumarkkinointi, jonka 13 opasta tuntee Fazerin toiminnan
ja makuelämykset läpikotaisin. Vierailuita järjestetään viitenä päivänä viikossa, noin 300 vieraalle
päivässä ympäri vuoden, lukuun ottamatta keskikesää. Opastukset sujuvat yhdeksällä kielellä.
”Hygienia- ja turvallisuussyistä ainoastaan asiakkaat, tavarantoimittajat ja potentiaaliset työntekijät
pääsevät tuotantotiloihin. Esittelemme toimintaamme, tuotteitamme ja palveluitamme videoesitysten lisäksi makeistehtaan vierailijakäytävällä,
joka uudistettiin vuonna 2011. Käytäväuudistuksen
myötä voimme elävöittää vierailua kertomalla suklaan lisäksi myös leivästä ja ruuasta”, kertoo opas
Marianne Jämsén.
Marianne Jämsén on työskennellyt makeistehtaan oppaana jo 25 vuotta. Pitkän uran salaisuus on paitsi ylpeys fazerilaisuudesta, myös ilo,
jonka saa päivittäin erilaisilta vierailijaryhmiltä.
”Vierailu makeistehtaalle on monen koululaisen pitkäaikainen haave, ja se muistetaan vielä
vanhemmallakin iällä. Yhä useampia kävijöitä
kiinnostaa esimerkiksi kaakaon alkuperä, kestävä
kehitys ja vastuullinen yritystoiminta”.
Tullessaan Fazerille Marianne Jämsén epäili olevansa liian ujo oppaaksi, mutta toisin kävi.
Parin viikon kokeilun jälkeen hän päätti jäädä.Työn
rikkaus on vaihtelevuus: on mukavaa tavata uusia
ihmisiä, ja jokainen ryhmä on erilainen. Onko joku
tietty vierailu jäänyt mieleen?
”Vuosia sitten kierrätimme vierailijaryhmää
tehtaalla. Vierailun jälkeen kaksi rouvaa kertoi
huolestuneena, että Elna-täti on tainnut jäädä
jonnekin kierroksella. Tätiä etsittiin joka puolelta,
sisältä ja ulkoa, ja hieman jo huolestuttiin. Lopulta rouvat muistivat, että eihän Elna-täti edes
ollut mukana tällä reissulla”, Marianne muistelee
nauraen.
Vierailulla oleva Oulunkylän alakoulun 4. luokka kuuntelee kiinnostuneena esitystä Fazerista ja
ihastelee sokerileivosmestarien taidonnäytteitä.
Monta kättä nousee, kun kysytään, haluaisiko
joku olla isona kondiittori. Moni myös tunnustaa
haluavansa isona Fazerille töihin. ”Olen niin kateellinen niille, jotka ovat täällä töissä”, yksi pojista
huokaisee pois lähtiessään, pala suklaata suussaan.
Marianne muistaa vielä itsekin, kuinka hän
joutui koululaisena jäämään makeistehdasvierailulta sairastuttuaan. Onneksi asia on 25 vuoden
aikana korjaantunut moninkertaisesti. Maistuvatko
oppaalle vielä Fazerin makeiset?
”Toki, ei nyt ihan päivittäin, mutta niihin ei kyllästy. Ja Fazerin Sinistä ei voita mikään!”. F
Kalastrategian avulla kestävää hankintaa
Yhä useampi kala-aterian valitseva lounasruokailija
kysyy, mistä kala on peräisin. Alkuperän lisäksi
kuluttajia kiinnostaa myös kalahankinnan vastuullisuus.
Konserninlaajuisen kalahankintastrategiansa mukaisesti Fazer alkoi vuonna 2010 noudattaa WWF:n kalaopasta luopumalla punaisen listan kaloista
ja äyriäisistä ravintoloissaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Punaisen listan
kalalajit ovat voimakkaasti ylikalastettuja tai niiden pyyntiin käytetään tuhoisia
kalastusmenetelmiä.
Fazer edellyttää raaka-ainetoimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan hyvää
kalatuotteiden jäljitettävyyttä. Lisäksi kalanhankinnoissa pyritään ottamaan
huomioon WWF:n kalaoppaan suositukset kalan vastuullisemmasta pyyntitavasta ja pyyntialueesta. Tällä hetkellä suurin osa Fazerin ostamasta kalasta
voidaan jäljittää pyyntierään saakka.
”Teemme jatkuvasti töitä lisätäksemme kotimaisen kalan osuutta
ravintoloidemme ruokalistoilla, sillä kysyntää riittää. Kotimainen kala on
lähiruokaa parhaimmillaan, ja myös ympäristön kannalta kestävää.
Pyrimme jatkuvasti lisäämään myös ympäristösertifioidun kalan käyttöä”,
ker too Jiri Luoto, hankintapäällikkö Fazer Food Services Suomesta.
Käytännön haasteita Fazerille on aiheuttanut kotimaisen kalan epätasainen
saatavuus ja korkea hinta. Ammattikeittiöille on tärkeää myös kalan oikeanlainen käsittely ja riittävä jalostusaste.
”Kotimaisen kalan saaminen ravintoloihin edellyttää yhteistyötä koko
tuotantoketjulta aina kalastajasta ravintolaan saakka. Vain yhteistyöllä voidaan rakentaa riittävän laaja verkosto, joka pystyy tuottamaan tarpeeksi kalaa
ammattikeittiöiden tarpeisiin”, Jiri Luoto kuvailee.
”Olemme huomioineet kotimaisen kalan käytön myös tuotekehityksessämme. Uudistetuissa kalaresepteissä käytetään muun muassa haukea ja
särkeä. Särkimurekepihvejä ja haukimureketta tarjoillaan tällä hetkellä noin
60 Amica-ravintolassa, mutta tavoitteena on laajentaa saatavuutta vuoden
2012 aikana”, hän jatkaa.
Fazer tarkastelee tällä hetkellä, miten alkuperätieto voitaisiin parhaiten
kertoa myös lounasruokailijoille jokaisessa Amica-ravintolassa. F
Fazerin ravintoloissa Suomessa käytettävästä kalasta 27 prosenttia on WWF:n
vihreältä listalta ja 73 prosenttia keltaiselta listalta.Yhteensä 57 prosenttia aterioissa
käytetyistä keltaisen listan kalalajeista on lohta tai kirjolohta.
FAZER 2011
37
Konsernin hallitus
38
Berndt Brunow
Klaus Cawén
Anders Dreijer
Ketil Eriksen
s. 1950
Diplomiekonomi
Oy Karl Fazer Ab:n hallituksen
puheenjohtaja 2009–
s. 1957
oikeustieteen kandidaatti
jäsen 2002–
s. 1953
diplomi-insinööri
jäsen 1994–
s. 1963
kauppatieteiden kandidaatti
jäsen 2009–
Fredrik Fazer
Leif Hagelstam
Johan Linder
Juhani Mäkinen
s. 1946
valtiotieteen maisteri
jäsen 1987–
s. 1955
insinööri
jäsen 1996–
s. 1959
oikeustieteen kandidaatti
jäsen 2000–
s. 1956
oikeustieteen kandidaatti,
laamanni
jäsen 2006–
FAZER 2011
Karsten Slotte
Jouni Grönroos
Iris Karjula
s.1953
diplomiekonomi
konsernijohtaja
s. 1965
kauppatieteiden maisteri
varatoimitusjohtaja ja talousjohtaja
Vastuualueet: talous ja rahoitus, konsernin laki-,
M&A-, tietohallinto-, turvallisuus- ja investointihallintofunktiot sekä strategiaprosessi.
s. 1954
toimitusjohtaja,
Fazer Food Services
Pekka Rantala
Ulrika Romantschuk
Mika Videman
s. 1966
toimitusjohtaja,
s. 1966
valtiotieteiden kandidaatti
johtaja, viestintä ja sidosryhmäsuhteet
Vastuualueet: viestintä, sidosryhmäsuhteet, yritysvastuu sekä brändi- ja
yritysidentiteetti.
s. 1967
diplomi-insinööri
henkilöstöjohtaja
FAZER 2011
39
Hallinnointiperiaatteet
Oy Karl Fazer Ab (Fazer) ja sen tytäryhtiöt
noudattavat yhtiöjärjestyksen ja Suomen lakien
mukaisia sääntöjä ja määräyksiä sekä näitä hallintoperiaatteita, jotka on laadittu osakeyhtiölain
ja osin myös pörssiyhtiöitä koskevien suositusten
perusteella.
Yhtiökokous
Fazer-konsernin ylintä päätösvaltaa käyttävät
emoyhtiö Fazerin osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään
vuosittain viimeistään kesäkuussa Helsingissä tai
Vantaalla. Yhtiökokous päättää sille lain sekä yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista kuten
tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingonjaosta,
hallituksen ja tilintarkastajien valinnasta ja heille
maksettavista palkkioista.
Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen jätetään postille kuljetettavaksi viimeistään
14 vuorokautta ennen yhtiökokousta. Vuonna
2011 yhtiökokous järjestettiin 22.3.
yhtiöjärjestyksen mukaan kuulu yhtiön muulle
toimielimelle. Osakeyhtiölain mukaan hallituksen
tulee huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus myös vastaa
siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on
asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen tehtäviin
kuuluvat lisäksi muun muassa konsernin arvojen,
strategian ja vuosittaisten toimintasuunnitelmien
vahvistaminen. Hallitus myös päättää yritysostoista, strategisista investoinneista sekä valvoo
konsernin tuloskehitystä ja rahoitusasemaa. Hallitus valitsee lisäksi toimitusjohtajan sekä päättää
konsernijohdon palkoista ja palkitsemisesta.
Hallitus arvioi säännöllisesti omaa toimintaansa
ja yhteistyötä johdon kanssa.
Osakkeenomistajien valitsema omistajaneuvosto
kutsuu koolle nimitysvaliokunnan, jonka tehtävänä
on valmistella yhtiökokoukselle tehtävät esitykset
hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten
palkkioista. Nimitysvaliokuntaan kuuluu omistajaneuvoston edustaja, hallituksen puheenjohtaja
sekä hallituksen riippumaton jäsen.
Kokouskäytäntö
Hallitus kokoontuu säännönmukaisesti vähintään
kahdeksan kertaa vuodessa. Tilinpäätös hyväksytään viimeistään maaliskuussa ja osavuosikatsaukset vuosikolmanneksittain. Konsernin strategia
vahvistetaan pääsääntöisesti kesäkuussa. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmat ja pitkän
aikavälin taloudelliset suunnitelmat sekä johdon
palkitsemisohjelmat vahvistetaan tammikuun
kokouksessa. Ylimääräisiä kokouksia pidetään,
mikäli hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen näkee sen tarpeelliseksi.
Kiireellisissä tapauksissa voidaan järjestää puhelinkokous. Vuonna 2011 hallitus kokoontui 10 kertaa.
Hallituksen kokoonpano ja tehtävät
Fazerin yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen
kuuluu vähintään viisi ja korkeintaan kymmenen
jäsentä, jotka valitaan vuosittain varsinaisessa
yhtiökokouksessa. Hallituksella on yleinen toimivalta kaikissa niissä asioissa, jotka eivät lain tai
Hallituksen puheenjohtaja
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan,
jonka tehtävänä on johtaa aktiivista hallitustyöskentelyä, kutsua hallitus koolle sekä valmistella
hallituksen kokoukset yhdessä toimitusjohtajan
kanssa. Hallituksen puheenjohtaja pitää tiiviisti
Hallitus
yhteyttä toimitusjohtajaan, on hänen keskustelukumppaninsa sekä pitää itsensä aktiivisesti
ajan tasalla oleellisista tapahtumista yhtiössä ja
sen sidosryhmäsuhteissa. Puheenjohtaja vastaa
yhdessä konsernin toimitusjohtajan kanssa myös
siitä, että hallituksen jäsenet saavat tietoa yhtiöstä ja että kokouskutsu, esityslista sekä tarpeelliset
liitteet toimitetaan hallituksen jäsenille hyvissä
ajoin ennen kokousta. Puheenjohtaja ja konsernin toimitusjohtaja vastaavat myös yhteyksistä
perheneuvostoon.
Hallituksen valiokunnat
Hallitus päättää valiokuntien asettamisesta ja niiden
jäsenistä.Valiokuntien tehtävänä on valmistella hallituksen kokouksessa päätettäväksi tulevia asioita.
Fazerin hallitus on asettanut tarkastusvaliokunnan
ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan
tehtävänä on perehtyä yksityiskohtaisemmin
tilintarkastukseen, valvoa sisäistä tarkastusta, taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja yhtiön
taloudellista tilannetta sekä osallistua välitilintarkastukseen. Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on
puolestaan valmistella konsernin toimitusjohtajan
ja konsernijohdon palkkaamiseen ja palkitsemiseen
liittyviä asioita, valvoa johdon palkkoja, henkilöstön
kannustinohjelmia sekä arvioida johdon toimintaa.
Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden aikana
neljä ja tarkastusvaliokunta kolme kertaa.
Toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja
40
FAZER 2011
Fazerin hallitus nimittää ja tarvittaessa erottaa
toimitusjohtajan, joka on samalla konsernijohtaja. Toimitusjohtajan tehtävänä on osakeyhtiölain
mukaan hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
sekä vastata siitä, että yhtiön kirjanpito on lain
mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle ja pitää
hallituksen riittävästi informoituna Fazerin liiketoimintaympäristöstä, kuten asiakkaista, kilpailu- ja
markkinatilanteesta sekä Fazerin taloudellisesta
asemasta ja kehityksestä. Toimitusjohtajan tukena
toimii konsernin johtoryhmä sekä hallituksen tarvittaessa nimittämä varatoimitusjohtaja.
riskienhallinan ohjauksesta ja kehittämisestä, sen
raportoinnista hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle sekä liiketoimintayksiköiden ja muiden toimintojen tukemisesta riskienhallinnassa.
Sisäinen tarkastus
Konsernin johtoryhmään kuuluvat konsernin toimitusjohtaja, joka toimii johtoryhmän puheenjohtajana, liiketoiminta-alueiden johtajat sekä tiettyjen
konsernitoimintojen johtajat. Johtoryhmän tehtävänä on tukea toimitusjohtajaa hänen tehtävissään
sekä valmistella esityksiä hallitukselle. Konsernin
johtoryhmä myös mm. koordinoi konsernin eri
toimintoja ja varmistaa tehokkaan toiminnan
konsernitasolla.
Sisäinen tarkastus arvioi eri toimintojen tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tarkastaa
sisäisen valvonnan toimivuutta. Se varmistaa, että
taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on
luotettavaa ja että vahvistettuja toimintaperiaatteita ja annettuja ohjeita noudatetaan. Sisäinen
tarkastus laatii vuosittain tarkastussuunnitelman,
jonka tuloksista raportoidaan säännöllisesti yhtiön johdolle, tilintarkastajille sekä hallituksen
tarkastusvaliokunnalle.
Sisäinen tarkastus raportoi toimitusjohtajalle,
mutta on suorassa yhteydessä myös hallituksen
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaan.
Riskienhallinta
Tilintarkastus
Riskienhallinta on tärkeä osa Fazer-konsernin
johtamisjärjestelmää. Fazer-konsernin riskienhallintapolitiikan hyväksyy ja sen noudattamista
valvoo hallitus. Riskienhallinnan tehtävänä on
tukea konsernin strategian ja tavoitteiden toteuttamista, varmistaa yhtiön liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistaminen, arvioida ja seurata
sekä ennakoida liiketoimintaan vaikuttavat uhat
ja mahdollisuudet sekä varmistaa liiketoiminnan
jatkuvuus. Liiketoiminta-alueiden ja -yksiköiden
sekä konsernitoimintojen johdon tehtävänä on
puolestaan tunnistaa ja arvioida oman toimialansa riskejä sekä toteuttaa sovitut riskienhallinnan
toimenpiteet osana operatiivista toimintaansa.
Rahoitukseen liittyviä riskejä hallinnoi konsernirahoitus. Konsernin talous- ja rahoitusjohtaja vastaa
Yhtiökokous valitsee tilintarkastajat vuosittain.
Tilintarkastajien tehtävänä on tarkastaa konsernin kirjanpito ja tilinpäätös sekä hallinto. Tehtävät
on määritelty tarkemmin lainsäädännössä sekä
hyvää tilintarkastustapaa koskevissa määräyksissä.
Tilintarkastajat osallistuvat vuosittain hallituksen
kokoukseen, jossa käsitellään konsernitilinpäätöstä
sekä hallituksen tarkastusvaliokunnan kokouksiin.
arvoihin ja ohjaavat fazerilaisia esimerkiksi kohtelemaan asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja
omia työtovereita yhdenvertaisesti ja reilusti.
Eettisten periaatteiden kautta Fazer-konserni
on työnantajana sitoutunut järjestämään kaikille
työntekijöilleen kaikissa maissa ajanmukaiset ja
turvalliset työolosuhteet, huolehtimaan henkilöstön terveydestä, työhyvinvoinnista ja työssä viihtymisestä sekä kohtelemaan tasapuolisesti jokaista
työntekijää. Eettisten periaatteiden hyväksymisen
yhteydessä Fazer-konsernissa on otettu käyttöön
Fazer Way Helpline -palvelu, joka tarjoaa jokaiselle
fazerilaiselle mahdollisuuden ottaa luottamuksellisesti yhteyttä eettisiin periaatteisiin liittyvissä
kysymyksissä.
Fazer-konsernin eettiset periaatteet
Fazer-konsernissa noudatettavat eettiset periaatteet perustuvat kansainvälisiin, UN Global
Compactin luomiin periaatteisiin, joiden tavoitteena on edistää yritysten kestävää kehitystä ja
hyvää yrityskansalaisuutta. Fazer-konsernin eettiset
periaatteet perustuvat lisäksi yhteisiin, vahvoihin
FAZER 2011
41
Konsernin tuloslaskelma
2011
2010
1 575,5
1 513,6
3,4
8,9
-568,7
-510,6
-88,3
0,4
-366,3
3,5
9,5
-539,2
-508,7
-85,2
0,1
-335,1
Liikevoitto
54,2
58,5
Rahoitustuotot ja -kulut
-4,3
-0,1
Voitto ennen veroja
49,8
58,4
Tuloverot
Vähemmistön osuus
-21,6
-6,9
-20,1
-6,6
21,3
31,7
1. TAMMIKUUTA – 31. JOULUKUUTA, M€
Liikevaihto
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen lisäys (+) / vähennys (-)
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista
Liiketoiminnan muut kulut
TILIKAUDEN VOITTO
42
FAZER 2011
Konsernitase
M€
2011
2010
15,7
218,3
369,2
15,4
236,1
378,1
2,9
8,1
3,3
8,2
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
614,1
641,0
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Pitkäaikaiset saamiset
Laskennallinen verosaaminen
Lyhytaikaiset saamiset
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
61,4
5,9
7,7
210,8
0,4
33,1
57,2
2,5
12,3
194,7
0,4
73,7
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
319,2
340,8
933,3
981,8
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
126,5
26,5
321,7
21,3
126,5
26,5
310,5
31,7
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
496,0
495,2
VÄHEMMISTÖOSUUS
44,2
38,6
PAKOLLISET VARAUKSET
15,1
18,4
Vieras pääoma
Laskennallinen verovelka
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
22,2
129,0
226,8
22,9
0,0
406,8
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
378,0
429,7
933,3
981,8
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Konserniliikearvo ja -reservi
Aineelliset hyödykkeet
Sijoitukset
Osuudet osakkuusyrityksissä
Muut sijoitukset
FAZER 2011
43
Konsernin rahoituslaskelma
M€
2011
2010
49,8
58,4
57,1
33,4
-2,0
4,3
-0,3
-0,4
-1,9
140,1
55,2
33,7
-3,7
0,1
-0,7
-0,1
5,1
148,0
-16,7
-4,0
-5,2
114,2
-16,9
-5,7
16,7
142,1
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
Saadut korot ja muut liiketoiminnan rahoitustuotot
Saadut osingot
Maksetut välittömät verot
Liiketoiminnan rahavirta (A)
-20,9
16,0
1,7
-18,9
92,1
-29,0
27,2
1,1
-23,7
117,7
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
Investoinnit tytäryhtiöihin
Investointien rahavirta (B)
-55,2
4,5
-13,6
-64,3
-48,4
4,6
-21,6
-65,4
0,0
0,1
-3,0
0,3
8,2
-180,4
125,2
0,0
-19,0
-68,5
-0,1
0,0
-0,6
0,0
7,2
-7,1
0,0
-31,3
-9,2
-41,0
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)
LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-)
-40,7
11,3
RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA
74,1
62,8
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA
33,4
74,1
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA:
Voitto ennen satunnaisia eriä
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
Konserniliikearvopoistot
Konsernireservin tuloutukset
Rahoitustuotot ja -kulut
Pysyvien vastaavien myyntivoitot
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Muut
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA:
Lyhytaikaisten lainasaamisten lisäys
Lyhytaikaisten lainasaamisten vähennys
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys
Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys
Lyhytaikaisten lainojen nostot
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
Maksetut osingot
Rahoituksen rahavirta (C)
44
FAZER 2011
Viisivuotiskatsaus
2007
2008
2009
2010
2011
1 192,6
11,6
55
51,2
4,3
49,0
4,1
23,5
1 159,7
-2,8
52
135,0
11,6
101,3
8,7
86,7
1 441,1
24,3
48
44,5
3,1
32,9
2,3
12,2
1 513,6
5,0
50
58,5
3,9
58,4
3,9
31,7
1 575,5
4,1
53
54,2
3,4
49,8
3,2
21,3
TASE
Pysyvät vastaavat, M€
Vaihto-omaisuus, M€
Muut vaihtuvat vastaavat, M€
Oma pääoma, M€
Vähemmistöosuus, M€
Vieras pääoma, M€
Taseen loppusumma, M€
400,1
39,6
214,2
390,3
31,4
232,2
653,9
673,3
54,6
347,1
434,3
76,0
566,9
1 077,2
669,1
51,5
246,3
433,6
77,4
455,9
966,9
641,0
57,2
283,6
495,2
38,6
448,1
981,8
614,1
61,4
257,8
496,0
44,2
393,1
933,3
AVAINLUVUT
Bruttoinvestoinnit, M€
Poistot, M€
Korolliset nettovelat, M€
Nettovelkaisuusaste, %
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI)
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Omavaraisuus, %
78,3
50,0
-55,0
-13,0
12,1
6,9
64
182,4
46,8
107,4
21,0
23,2
19,9
47
168,8
81,4
155,3
30,4
6,1
2,9
53
70,0
85,2
110,5
20,7
9,0
7,3
54
68,7
88,3
104,7
19,4
8,0
5,3
58
13 470
12 976
14 690
14 294
13 865
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, M€
Muutos, %
Liikevaihto Suomen ulkopuolella, %
Liikevoitto, M€
Liikevoitto, %
Voitto ennen veroja, M€
% liikevaihdosta
Tilikauden voitto, M€
HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN
ROI
=
Voitto ennen veroja + Rahoituskulut
Taseen loppusumma - Korottomat velat (keskimäärin)
x 100
ROE
=
Voitto ennen veroja - Välittömät verot
Oma pääoma + Vähemmistöosuus (keskimäärin)
x 100
Omavaraisuus
=
Oma pääoma + Vähemmistöosuus
Taseen loppusumma
x 100
FAZER 2011
45
Tilinpäätöksen laatimista
koskevat periaatteet
ARVOSTUSPERIAATTEET
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman
mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen
pitoajan perusteella.
Poistoajat ovat:
• Muut pitkävaikutteiset menot
• Tavaramerkit
• Rakennukset ja rakennelmat
• Koneet ja kalusto
• Konserniliikearvo
3–10 vuotta
10 vuotta
10–50 vuotta
3–25 vuotta
5–10 vuotta
Konserniliikearvo poistetaan 5–10 vuodessa. Kun
on kyse strategisesti tärkeiden omistusosuuksien
hankinnasta toimialan yhtiöissä, käytetään poistoaikana 10 vuotta. Poistoaikaa määriteltäessä on
myös huomioitu liiketoiminnan vakiintuneisuus
ja alan kehitysnäkymät. Konserniliikearvojen
jäännösarvoja arvioidaan vuosittain tehtävillä
arvonalentumistesteillä ja poistosuunnitelmia
muutetaan tarvittaessa.
Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen fifoperiaatteen mukaisesti hankintamenoonsa tai
sitä alempaan jälleenhankintahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan, mikäli jälkimmäinen on
alhaisempi. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon
on sisällytetty muuttuvien menojen lisäksi osuus
hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.
46
FAZER 2011
Rahoitusvälineiden arvostaminen
Eläkkeiden kirjaaminen
Rahoitusvälineet on arvostettu käypään arvoon.
Rahoitusjohdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä,
valuutanvaihtosopimuksia, optioita, koronvaihtosopimuksia ja cross currency-sopimuksia. Rahoitusjohdannaisten arvostuksessa sovelletaan
suojauslaskentaa. 31.12.2011 ei ollut avoimia
optiosopimuksia.
Koronvaihtosopimuksilla yhtiön vaihtuvakorkoiset lainat vaihdetaan kiinteäkorkoisiksi. Sopimusten vaikutus on jaksotettu koko laina-ajalle.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on esitetty
taseen liitetiedoissa.
Yksilöityjä tase-eriä suojaavat valuuttatermiinit
on arvostettu käypään arvoon ja kirjattu tulosvaikutteisesti. Nettovoitto tai -tappio on kirjattu
taseen siirtosaamisiin tai -velkoihin. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin.
Ulkoisia valuuttalainoja suojaavat Cross currency-sopimukset on arvostettu käypään arvoon
ja kirjattu tulosvaikutteisesti. Nettovoitto tai – tappio on kirjattu taseen siirtosaamisiin tai -velkoihin.
Rahoitusjohdannaiset, jotka suojaavat tulevia
kassavirtoja, on arvostettu käypään arvoon, arvostuksia ei ole kirjattu tulosvaikutteisesti tilinpäätöshetkellä. Käyvät arvot on esitetty taseen
liitetiedoissa.
Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Oy
Karl Fazer Ab:n palveluksessa ennen vuotta 1989
aloittaneet henkilöt ja edelleen suomalaisen konserniyrityksen palveluksessa olevat henkilöt ovat
oikeutettuja palveluvuosieläkkeeseen 25, 40 ja 50
palveluvuoden jälkeen. Eläkevastuu sisältyy pakollisiin varauksiin ja laskennallinen verosaaminen on
huomioitu.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen
kirjaaminen
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu
vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna. Sellaiset
merkittävät kehityshankkeet, joiden arvioidaan
vastaisuudessa tuovan olennaista taloudellista
etua kokonaiselle toimialalle, voidaan tarkastelun
jälkeen aktivoida ja poistaa 3–5 vuodessa.
Laskennallisten verojen kirjaaminen
Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu
verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille
eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua
seuraavien vuosien verokantaa.Taseeseen sisältyy
laskennallinen verovelka
kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen
suuruisena. Tappiollisista tuloksista on kirjattu laskennalliset verosaamiset, mikäli niiden hyödyntäminen on suurella todennäköisyydellä mahdollista
tulevaisuudessa.
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN
LAATIMISPERIAATTEET
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserniyritykset, joista emoyhtiö omistaa suoraan tai
välillisesti yli 50 prosenttia osakkeiden äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä on muuten määräävä
asema.
Osakkuusyritykset, joiden äänimäärästä konserni omistaa 20–50 % yhdistetään konserniin
pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiöiden
tilikauden tuloksesta on esitetty omana eränään
ja sisältyy liikevoittoon.
Konsernitilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden esittäminen
Sisäinen osakkeenomistus
Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Tytäryhtiöiden hankintamenon
ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman
ero on osittain kohdistettu pysyviin vastaaviin ja
osittain esitetty konserniliike-arvona. Konserniliikearvo poistetaan tasapoistona vaikutusaikanaan,
pääasiassa 10 vuoden kuluessa. Yritys konsolidoidaan kokonaan, jos on sitouduttu lunastamaan
vähemmistön osuus.
Ostettujen tytäryhtiöiden tulokset huomioidaan hankintahetkestä ja tilikauden aikana myydyt
tytäryhtiöt myyntihetkeen.
Sisäiset liiketapahtumat ja katteet
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat, sisäinen voitonjako ja olennaiset
realisoitumattomat sisäiset katteet on eliminoitu.
Vähemmistöosuudet
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin
omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty
omana eränään.
Rahoituslaskelma
Rahoituslaskelma on laadittu kirjanpitolautakunnan antaman yleisohjeen (30.1.2007) mukaan.
Osakkuusyritysten ja muiden osakkeiden osinkotulo on esitetty liiketoiminnan rahavirtana. Emoyrityksen konsernitilisaamiset ja -velat ilmoitetaan
rahoituksen kassavirtana.
Muuntoerot
Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat
on muutettu tilikauden keskikurssiin ja taseet
on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Muuntamisessa syntyneet
kurssierot, samoin kuin ulkomaisten tytäryritysten omien pääomien muuntamisessa syntyvät
muuntoerot, on esitetty erässä ”Voitto edellisiltä
tilikausilta”.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on
muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Yksilöityjä tase-eriä suojaavat
termiinit on arvostettu käypään arvoon ja kirjattu
tulosvaikutteisesti. Nettovoitto tai – tappio on kirjattu taseen siirtosaamisiin tai -velkoihin.
FAZER 2011
47
Konserniyhtiöt
MUUT KONSERNIYHTIÖT
OPERATIIVISET YHTIÖT
Emoyhtiö: Oy Karl Fazer Ab
Latvia
SIA Fazer maiznicas
Liettua
UAB Fazer Kepyklos
Norja
Fazer Food Services AS
Ruotsi
Fazer Bageri AB
Fazer Food Services AB
Fazer Konfektyr AB
Fazer Restauranger AB
Fazer Services AB
Gateau AB
Suomi
Blue Service Partners Oy
Fazer Leipomot Oy
Fazer Suklaa Oy
Fazer Food Services Oy
Fazer Makeiset Oy
Fazer Ravintolat Oy
Oy NIS-Nordic Ind. Sales Ab
Tanska
Fazer Food Services A/S
Fazer Food A/S
Alankomaat
Fazer Food B.V.
Fazer Bakeries B.V.
Venäjä
OAO Hlebnyi Dom
OAO Hlebozavod Vasileostrovsky
OAO Zvjozdnyi
OOO Fazer Food Services
OOO Fazer Konfeti
Kypros
Startplace Holdings Ltd
Viro
Fazer Eesti AS
Fazer Food OÜ
OSAKKUUSYHTIÖT
Ruotsi
Fazer Food AB
Lovik Fastighets AB
Eddo Vending AB
Suomi
Kiinteistö Oy Helsingin
Kanneltori
Venäjä
OOO Abela Services - CIS
OOO Fazer Bakeries Invest
Ruotsi
Svenska Försvarsrestauranger AB
Suomi
Sonaatti Oy
Unica Oy
Fazer International Oy, Skogaholm Bageri AB, OAO Bkk Neva ja Oy Fazer Services Ab sulautuivat toisiin konserniyhtiöihin vuonna 2011. OAO Hlebozavod Murinski ja OOO Fazer Pekarni purettiin vuoden 2011 aikana.
Baltian maiden ruokailupalveluliiketoiminta myytiin Latvian operatiiviselle johdolle. Tallinnan tuotantokeittiötoiminta jatkaa uudessa yhtiössä Fazer Food OÜ:ssä. Ruotsalainen Fazer Food Services AB myi kokouspalvelutoimintansa operatiiviselle johdolle.
Ruotsalainen artesaanileipomo Gateau AB ostettiin 27.4.2011.
Vaikutus konsernin
liikevaihtoon (M€)
Vuonna 2011 ostetut liiketoiminnat
- Gateau AB (Ruotsi)
Vuonna 2011 myydyt liiketoiminnat
- Fazer Food Services AS (Viro)
- SIA Fazer Amica (Latvia)
- Fazer Food Services AB:n
kokouspalvelutoiminta (Ruotsi)
48
FAZER 2011
7,4
-2,4
-2,5
-9,8
Tuloslaskelman liitetiedot
LIIKEVAIHTO, M€
2011
2010
Liikevaihdon jakautuminen liiketoiminta-alueittain
Fazer Food Services
567,7
1 007,8
575,1
938,5
YHTEENSÄ
1 575,5
1 513,6
743,6
379,7
29,5
83,6
31,3
19,7
10,5
257,1
20,5
724,2
363,7
27,0
86,8
31,8
19,7
7,9
232,4
20,1
1 575,5
1 513,6
2011
2010
5 704
7 964
197
6 032
8 061
201
13 865
14 294
5 543
2 667
205
774
454
343
165
3 714
5 475
2 793
187
820
622
461
162
3 774
13 865
14 294
POISTOT JA ARVONALENTUMISET, M€
2011
2010
Aineettomat oikeudet
Liikearvo
Konserniliikearvo
Konsernireservi
Muut pitkävaikutteiset menot
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Arvonalentumiset ja niiden palautukset pysyvien vastaavien hyödykkeistä
0,1
-0,1
33,4
-2,0
3,9
8,5
41,5
3,3
-0,2
0,3
0,0
33,7
-3,7
2,9
-2,6
51,6
3,0
0,0
YHTEENSÄ
88,3
85,2
Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Viro
Latvia
Liettua
Venäjä
Muut
YHTEENSÄ
HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ
Henkilöstön jakautuminen liiketoiminta-alueittain
Fazer Food Services
Muu liiketoiminta
YHTEENSÄ
Henkilöstön maantieteellinen jakautuminen
Suomi
Ruotsi
Norja
Tanska
Viro
Latvia
Liettua
Venäjä
YHTEENSÄ
FAZER 2011
49
LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, M€
2011
2010
Muut henkilösivukulut
Vuokrat
Energia ja muut käyttökustannukset
IT-kustannukset
Matkakustannukset
Myynnin rahdit ja muut kuljetuskustannukset
Markkinointikustannukset
Hallintokustannukset
Pysyvien vastaavien myyntitappiot
8,0
36,0
101,3
20,7
13,5
78,9
58,9
47,6
1,4
6,1
35,3
100,9
17,9
12,2
64,3
58,6
39,4
0,5
YHTEENSÄ
366,3
335,1
2011
2010
1,0
0,6
0,3
0,0
1,9
0,8
0,5
0,0
5,7
6,9
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Valuuttakurssitappiot
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä
-3,5
-1,5
-1,3
-6,2
-4,2
-2,8
0,0
-7,0
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ
-4,3
-0,1
2011
2010
126,5
0,0
126,5
120,4
6,1
126,5
26,5
0,0
26,5
0,0
26,5
26,5
342,2
-19,0
0,1
-1,6
321,7
313,2
-9,0
-0,3
6,7
310,5
21,3
31,7
Vapaa oma pääoma yhteensä
369,6
368,7
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
496,0
495,2
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, M€
Osinkotuotot
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Valuuttakurssivoitot
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä
Taseen liitetiedot
SIDOTTU OMA PÄÄOMA, M€
Osakepääoma 1.1.
Osakepääoman korotus ja osakeanti 31.12.2010
Osakepääoma 31.12.
VAPAA OMA PÄÄOMA, M€
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
Osakepääoman korotus ja osakeanti 31.12.2010
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
Osingonjako
Konsernirakenteen muutos
Muuntoerojen muutos
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
Tilikauden voitto
50
FAZER 2011
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia
koskevat liitetiedot
ASETETUT VAKUUDET, M€
2011
2010
Annetut kiinteistökiinnitykset
Annetut yrityskiinnitykset
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
1,8
0,3
2,1
1,8
0,3
2,1
Annetut kiinteistökiinnitykset
Annetut yrityskiinnitykset
Muut annetut vakuudet
0,6
0,7
1,3
0,6
0,7
1,2
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Leasingvastuut
7,4
28,3
35,8
7,1
27,2
34,2
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Vuokravastuut
23,5
20,7
44,2
13,8
32,0
45,8
Energiavastuut
- Käypä arvo
- Nimellisarvo
16,9
19,5
22,3
22,5
Kiinteistökiinnitykset
Muut
Muut omat vastuut
2,4
20,8
42,7
0,1
16,9
39,5
0,2
1,1
0,9
2,0
1,8
0,2
0,8
0,9
1,8
0,0
1,3
111,4
-1,4
84,6
-0,2
55,0
0,4
80,0
VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT, M€
Kiinteistöinvestoinnit
Yhtiö on tehnyt arvonlisäverolain mukaisia kiinteistöinvestointeja,
joiden tarkistuskaudet ja vuotuiset tarkistuskelpoiset summat on
esitetty seuraavassa taulukossa.
2007
2008
2009
2010
2011
Valuuttatermiinit
Käypä arvo (merkitty taseeseen)
Nimellisarvo
Koronvaihtosopimukset
Käypä arvo
Nimellisarvo
FAZER 2011
51
Osoitteet
Fazer Suomessa
Fazer Ruotsissa
Fazer Venäjällä
www.fazer.fi
www.fazer.se
www.fazer.ru
Oy Karl Fazer Ab
Konsernijohto
Fazerintie 6,Vantaa
PL 4
00941 Helsinki
P 020 555 3000
F 020 555 3119
Fazer Food Services
Fazer Food Services Oy
Laulukuja 6
PL 37
00421 Helsinki
P 020 729 6000
F 020 729 6012
Fazer Ravintolat Oy
Laulukuja 6
PL 37
00421 Helsinki
P +358 20 729 6000
F +358 20 729 6013
Fazer Leipomot
& Makeiset
Fazer Leipomot Oy
Vantaan leipomo
Fazerintie 6,Vantaa
PL 17
00941 Helsinki
P 020 555 3000
F 020 555 3207
Fazer Leipomot Oy
Lahden leipomo
Kasakkamäentie 3
PL 40
15101 Lahti
P 020 555 3000
F 020 555 3131
Fazer Leipomot Oy
Hyvinkään leipomo
Harkkokatu 2
05800 Hyvinkää
P 020 555 3000
F 020 555 3207
Fazer Leipomot Oy
Lappeenrannan leipomo
Myllymäenkatu 29
53100 Lappeenranta
P 020 555 3000
F 020 555 3207
52
FAZER 2011
Fazer Leipomot Oy
Oulun leipomo
Ratamotie 10
90580 Oulu
P 020 555 3000
F 020 555 3207
Fazer Leipomot Oy
Ulvilan leipomo
Sammontie 22
28400 Ulvila
P 020 555 3000
F 020 555 3207
Fazer Mylly
Kasakkamäentie 3
PL 40
15101 Lahti
P 020 555 3000
F 020 555 3141
Fazer Makeiset Oy
Vantaan tehdas
Fazerintie 6,Vantaa
PL 4
00941 Helsinki
P 09 876 21
F 09 876 2267
Fazer Food Services
Lindhagensgatan 120
Box 30170
SE-104 25 Stockholm
SWEDEN
T +46 8 470 7200
F +46 8 470 7201
Ruskvädersgatan 8
Box 480 62
SE-418 22 Göteborg
SWEDEN
T+46 31 303 71 00
F+46 31 303 71 01
Fazer Restauranger AB
Lindhagensgatan 120
Box 30170
SE-104 25 Stockholm
SWEDEN
T +46 8 470 72 00
F +46 8 470 72 01
Fazer Leipomot
& Makeiset
Fazer Makeiset Oy
Lappeenrannan tehdas
Valtakatu 2
PL 130
53101 Lappeenranta
P 05 671 60
F 05 671 6309
Fazer Bageri AB
Lindhagensgatan 120
Box 30171
SE-104 25 Stockholm
SWEDEN
T +46 8 470 73 00
F +46 8 470 73 01
Fazer Makeiset Oy
Karkkilan tehdas
Yrittäjäntie 54
03600 Karkkila
P 09 3478 660
F 09 3478 6690
Fazer Bageri AB
Eskilstuna bageri
Fröslundavägen 1
Box 5025
SE-630 05 Eskilstuna
SWEDEN
P +46 16 16 13 00
F +46 16 16 13 02
Oy NIS-Nordic
Industrial Sales Ab
Fazerintie 6,Vantaa
PL 4
00941 Helsinki
P 09 875 1399
F 09 876 2272
Fazer Bageri AB
Lidköpings bageri
Kartåsgatan 3 A
SE-531 40 Lidköping
SWEDEN
P +46 510 82 950
F +46 510 28 443
Fazer Bageri AB
Lunds bageri
Annedalsvägen 4
SE-227 64 Lund
SWEDEN
P +46 46 38 56 00
F +46 46 38 56 01
Fazer Bageri AB
Lövångers bageri
Hökmark 114
SE-930 10 Lövånger
SWEDEN
P +46 913 20 070
F +46 913 20 121
Fazer Bageri AB
Umeå bageri
Lagervägen 20
Box 3040
SE-903 02 Umeå
SWEDEN
P +46 90 10 98 00
F +46 90 10 98 53
Fazer Konfektyr AB
Lindhagensgatan 120
Box 301 72
SE-104 25 Stockholm
SWEDEN
T +46 8 1220 50 00
F +46 8 411 27 62
OOO Fazer Food Services
Business center Komplektplus
Ul. Marata 82
RU-191119
St. Petersburg
RUSSIA
T +7 812 331 1850
F +7 812 331 1851
Fazer Leipomot
& Makeiset
OAO Hlebnyi dom
Smolenskajan leipomo
Ul. Smolenskaja 18 A
RU-196 084
St. Petersburg
RUSSIA
T +7 812 493 8300
F +7 812 493 8313
OAO Hlebnyi dom
Murinskin leipomo
Ul. Olgi Forsh 10
RU-195 276
St. Petersburg
RUSSIA
T +7 812 449 7800
F +7 812 449 7813
OAO Hlebnyi dom
Nevan leipomo
Ul. Polevaja Sabirovskaja 32
RU-197183
St. Petersburg
RUSSIA
T +7 812 313 72 00
F +7 812 313 72 20
OAO Hlebozavod
Vasileostrovskogo raiona
20. Linija d. 19,V.O.
RU-199 026
St. Petersburg
RUSSIA
T/F +7 812 449 7902
T +7 812 321 4702
OAO Zvjozdnyi
Zvjozdnyi bulvar 23
RU-129 075 Moscow
RUSSIA
T +7 495 225 7200
F +7 495 225 7255
Fazer Baltiassa
Fazer Norjassa
Fazer Tanskassa
Fazer Eesti AS
Kadaka tee 70 D
EE-19087 Tallinn
ESTONIA
T +372 6 502 421
F +372 6 502 455
Fazer Food Services AS
Filipstad Brygge 1
Box 1375,Vika
NO-0114 Oslo
NORWAY
T +47 2389 7900
F +47 2389 7901
Fazer Food Services A/S
Skibhusvej 52 A, 1.
Box 49
DK-5100 Odense C
DENMARK
T +45 6311 3310
F +45 6311 3320
www.fazer.ee
www.fazer.lv
www.fazer.lt
www.fazer.no
www.fazer.dk
SIA Fazer maiznîcas
Druvas iela 2
LV-5001 Ogre
LATVIA
T +371 650 710 40
F +371 650 710 60
UAB Fazer Kepyklos
Raudondvario pl. 129 A
LT-47188 Kaunas
LITHUANIA
T +370 37 360 233
F +370 37 360 266
Siirry Fazerin
mobiilisivustolle
tällä QR-koodilla:
fazer 2011
53
www.fazer.fi

Fazer lyhyesti - ePaper Finland Oy

Transcription

Similar documents

Elintarviketurvallisuus Fazerilla

Mediatiedote Älylinjasto-pilottiprojektista

Fazer Inspiraatio

Ajo-ohje

Fazer-konserni - Security Response

Yrityslahjat-esitteeseemme

Pianon ohjelmistoluettelo 2005

Joulun herkullisimmat lahjat henkilökunnalle ja

HURMA - Taidekeskus ahjo