Vanhusneuvostot lakisääteisiä Tanskassa jo vuodesta 1997

ULKOMAAT
Vanhusneuvostoilla
valtaa Tanskassa
Vanhusneuvostot ovat olleet
Tanskassa lakisääteisiä
ǀƵŽĚĞƐƚĂϭϵϵϳ͘^ŝƚć
ennen oli vapaaehtoisia
ǀĂŶŚƵƐŶĞƵǀŽƐƚŽũĂ͘
TEKSTI JA KUVA: HANNELE HÄKKINEN
V
anhusneuvostot ovat vanhusten
ääni kunnissa, ne toimivat kunnan kumppaneina. Vanhusneuvosto on neuvoa-antava, sitä on
kuultava kaikissa vanhuksia koskevissa asioissa.
Tanskassa kaikki 60 vuotta täyttäneet ja
sitä vanhemmat ihmiset, joilla on vakituinen osoite kunnassa, voivat olla ehdokkaina
ja äänestäjinä vanhusneuvostojen vaaleissa.
Myös vammaiset, jotka saavat eläkettä, voivat äänestää. Kunta on vastuussa äänestyksestä, joka pidetään joka neljäs vuosi kuntavaalien yhteydessä. Vanhusneuvosto on poliittisesti sitoutumaton.
Vanhusneuvoston tehtävänä on toimia
yhdyssiteenä kunnan vanhusten ja kuntapäättäjien välillä. Tanskan lain mukaan kunnanvaltuuston tulee ennen päätöksentekoa
konsultoida vanhusneuvostoa kaikissa vanhuksia koskevissa asioissa.
Vanhusneuvoston tehtävät
Neuvoston tehtävä on olla aktiivinen ja rakentava kumppani kunnalle ja eri instituutioille.
Sen tulee ylläpitää tiivistä kontaktia nykyisten ja tulevien palveluntarvitsijoiden,
kunnan ja muiden instituutioiden kanssa.
Sen tehtävänä on myös tiedottaa yleisölle ja kansalaisalaisille vanhusneuvostojen
työstä ja pitää itsensä informoituna tärkeistä asioista.
Vanhusneuvosto on vaitiolovelvollinen
yksittäistä ihmistä koskevissa asioissa.
54 I <ƵŶƚĂůĞŚƟϭϰͬϮϬϭϯ
Vanhusneuvoston käsittelemiä asioita
ovat yleisimmin muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa, asuminen, tekniikka ja
ympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika. Vanhusneuvostot eivät ole päätöksentekoelimiä,
mutta niitä kuullaan ja niillä on mahdollisuus vaikuttaa moniin asioihin. Vanhusneuvosto voi vaikuttaa kunnan budjettiesityk-
seen. Vanhusneuvostot seuraavat palveluiden laatua: sitä mikä on yksilölle hyvä asia,
mikä tuntuu vanhuksesta hyvältä, eli asioita
katsotaan vanhusten ja omaisten näkökulmasta.
Kunta maksaa vanhusneuvoston kustannukset. Jäsenille maksetaan pientä kokouspalkkiota. Kunta antaa sihteerin käyttöön,
jos vanhusneuvosto niin haluaa.
Vanhusneuvostossa on oltava vähintään 5
jäsentä, ja heillä tulee olla henkilökohtaiset
varajäsenet. Esimerkiksi Århusin vanhusneuvostossa on 15 jäsentä. Vanhusneuvostot kokoontuvat tavallisesti 1–2 kertaa kuukaudessa. Kaksi kertaa vuodessa on yhteiskokous kunnanvaltuuston kanssa.
Keskusjärjestö Danske Ældreråd
Vanhusneuvostojen keskusjärjestö Danske
Ældreråd perustettiin vuonna 1999. Kaikki
98 Tanskan kuntien vanhusneuvostoa ovat
sen jäseninä. Vanhusneuvostojen keskusjärjestöllä on tiiviit suhteet eduskuntalaitokseen, Tanskan Kuntaliittoon ja Alueiden liittoon sekä eri ministeriöihin. Se vastaa kootusti erilaisiin kuulemisiin, järjestää erilaisia
konferensseja ja koulutuksia, antaa kunnille yleistä ohjausta ja neuvontaa erityiskysymyksissä sekä ylläpitää internet-sivustoa ja
uutiskirjettä.
Vanhusneuvostojen keskusjärjestön pääsihteerin Marianne Lundsgaardin mukaan vanhusneuvostoilla on paljon vaikutusvaltaa, koska niiltä pyydetään aina lausunto vanhuksia koskevissa asioissa.
- Nykyisenä haasteena voidaan pitää kuntien talouden leikkausbudjetteja: vanhusneuvostojen on löydettävä tasapaino vähentyneiden taloudellisten resurssien ja
poliitikoille annettavien realististen neuvojen kanssa, jotta poliittiset päättäjät tekevät parempia ratkaisuja vanhusten hyväksi,
Lundsgaard arvioi.
Seuraavaksi tullee eläkekomitea
Danske Ældrerådin vuosikertomuksen mukaan Tanskan vanhustenhuollossa on vuosina 2012–2013 käsitelty hyvinvointiteknologian käyttöä; esillä on ollut esimerkiksi
terveydenhuollossa telelääketiede, sähköiset konsultaatiot ja ruokarobotit, sosiaalihuollossa robotti-imurit.
Monille vanhuksille uusi teknologia antaa
vapautta. Teknologia ei koskaan kuitenkaan
korvaa ihmisten antamaa huolenpitoa.
sĂƌƟŽƐŽƟůĂƐŵĂůŝĞŶďŽƌŐŝŶůŝŶŶĂŶĞĚƵƐƚĂůůĂ
Kööpenhaminassa.
Vanhusneuvostot
valitaan vaaleilla.
Vuosikertomuksen mukaan sähköinen
viestintä kuntalaisen ja julkisten viranomaisten välillä on edistynyt.
Sosiaaliministeriö asetti kotipalvelukomitean vuonna 2013. Kotipalvelut ovat paineen alla, joten tarvitaan näkemys siitä,
mitä kotipalvelut ovat tulevaisuudessa. Seuraava komitea lienee eläkekomitea.
Hallituksen tavoitteena on saada Tanskassa uusia näkemyksiä vapaaehtoistyön
ja julkisen sektorin yhteistyölle. Edellinen
vapaaehtoistyötä koskeva kirja on vuodelta 2001. Ê
Ovatko
neuvostot
riittävän
vapaita?
Vanhusneuvostojen perustavoitteena on vaikuttaa paikallisen
vanhuspolitiikan suunnitteluun,
kehittämiseen, hallinnointiin ja täytäntöönpanoon sekä osallistua talousarvion käsittelyyn. Vanhusneuvostojen työssä on kuitenkin myös
ristiriitoja. Kysymyksiä herättää,
ovatko ne liian tiivisti integroituja
poliittiseen järjestelmään? Pystyvätkö ne olemaan niin kriittisiä ja
vapaita kuin niiden pitäisi olla?
Edistävätkö ne poliittisen järjestelmän hajanaisuutta ja jakautumista keskittymällä tietyn ryhmän
tarpeisiin eikä yleiseen hyvään?
Voiko erillisten vanhusneuvostojen perustaminen edistää oikeutusta
siihen, että vanhukset ovat poissa
yleisestä poliittisesta järjestelmästä
vai lisäävätkö ne vanhusten poliittista osallistumista ja vaikutusta?
Mitä päätetään eduskunnassa ja
mitä kunnissa?
<ƵŶƚĂůĞŚƟϭϰͬϮϬϭϯI 55