Kuntaliitos 12.3.2012 § 23

Transcription

Pöytäkirjaliite A
§ 23
Lausunto Punkaharjun sosialidemokraattisen valtuustoryhmän
huomautuksesta
Lautakuntien lisääminen ei ole perusteltua, kun haetaan tehokkuutta ja
varaudutaan tulevaisuuteen. Mikäli yhdistymissopimukseen
neuvotellaan lisättäväksi lautakuntia, niin tämä yhdistymissopimuksen
avaaminen saattaa johtaa moniin muihinkin sopimuksen
muutosvaatimuksiin. Mikäli sopimus joudutaan uudelleen kuuluttamaan,
vaarantuu yhdistymisesityksen jättäminen valtion kuntaliitos avustusten
hakemiselle asettamassa määräajassa 4.5.20 12.
Elinkeinotoimen osalta avain on asiakaslähtöinen operatiivisen
toiminnan delegointi. Elinkeinotoimessa olennaisen tärkeää on sen
käytännön toteutus asiakaslähtöisesti, elinkeinoelämän ja kaupungin
kehittämistä edistävästi. Eliukeinotoiminnan järjestämisestä säädetään
tarkemmin kuntaliitospäätöksen jälkeen valmisteltavassa yhdistyneen
Savonlinnan uudessa hallintosäännössä. Elinkeinotoimen keskeiset
tavoitteet ja järjestämistavat määrittää uusi valtuusto kaupungin
strategiassa.
Yhdistymissopimuksen mukaisesti toimielinten myös aluej ohtokuntien
toimivalta ratkaistaan tarkemmin hallintosäännössä, jonka uusi valtuusto
hyväksyy.
Yhdistymissopimuksessa on huomioitu yhdistyvien kuntien talouden tila
ja tulevaisuuden näkymät. Sopimukseen kirj atun arvion perusteella:
“Yhdistymisen hyödyt saavutetaan erityisesti yhteisesti sopimalla ja
työskentelemällä seuraavien asioiden eteen: 3. Hillitään menojen kasvua
ja tasataan suurten kustannusvaihtelujen vaikutuksia verrattuna erillisinä
kuntina pysymiseen. Puretaan päällekkäistä hallintoa ja palveluja.”
Talouden tasapainon vaatimus on perusteltu ja se otetaan huomioon
strategiaa ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa.
‘—
•3•L<s.
// c/
PUNKAHARJUN KUNTA
Kunnanhallitus
J{LJOMAUTIJS SAVONLINNAN KAUPUNGIN, KERIMÄEN JA PUNKAHARJTJN KUNTIEN
YHDISTYMIS-SOPIMUKSESTA
LAUTAKUNNAT
Yhdistymis-sopimuksen mukaan Sivistyslautakunnan päätösvaltaan kuuluu opetus-ja
varhaiskasvatuksen lisäksi myös kulttuuri-ja vapaa-aikatoimi. Se on ehdottomasti
asiamäärältään liian laaja kokonaisuus uudessa kaupungissa suhteessa asukasmäärään ja
alueelliseen laajuuteen. Kulttuuri-ja vapaa-aikatoimen päätöksenteko on erotettava eri
lautakuntaan, koska muutoin sivistyslautakunnan työmäärä muodostuu liian suureksi sekä
virkamiesten, että luottamushenkilöiden kannalta. Seurauksena on se jokin/jotkut toimintaalueet jäävät liian vähälle huomiolle. Asiamäärä vielä lisääntyy, mikäli toisen asteen
ammatillinen koulutus siirtyy kaupungin järjestämisvastuulle.
Seudullinen elinkeinotoimi on nykyisin hoidettu Savonlinnan seudun kuntayhtymän toimesta.
Mikäli kuntaliitosten seurauksena kuntayhtymän toiminta supistuu tai lakkaa, on sen työn
jatkamiseksi perustettava Elinkeinolautakunta. Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta ei voi olla
kunnallinen päätöksentekoelin.
ORGANISAATIOUUDISTUS
Yhdistymis-sopimuksella ei saa määrätä uuden kunnan päätösvaltaa toiminnan tai hallinnon
järjestämisessä. Sivulta 4 alkava kappale: uusi valtuusto käynnistää laajan
organisaatiouudistuksen....
Koko kappale on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että sen
tarkoitus jää tulkinnanvaraiseksi. IVIm. tavoite asiakaslähtöisestä prosessiorganisaatiosta on
sellainen määritelmä, että sen tulkinta kunnallisessa hallinnossa ei ole ollenkaan
yksiselitteinen. Yhdistymis-sopimusta on täydennettävä siten, että ko. kohta on selkeässäja
ymmärrettävässä muodossa.
Aluejohtokuntien, tai muiden vastaavien toimijoiden taloudellinen tukeminen on ensimmäisiä
uuden kunnan kehittämiskohteita. Kuntaliitos-sopimuksella voidaan sopia vain
ylimenokaudenjärjestelyistä. Jatkossa on aluejohtokuntia tai muita vastaavia toimielimiäja
niiden toimintapiiriä tarkasteltava muilla perusteilla, kuin vanhojen kuntarajojen mukaisesti.
Vanhentuvat, entisten kuntien asukaslukuun perustuvat toimintarahatja -rajat eivät voi olla
pysyvästi sidottuja jonkun vuoden tilastoihin. Hallintosäännössä on määriteltävä
aluejohtokuntien tehtävät ja päätösvalta siten, että kunnan eri osissa kuntalaisia ei aseteta
eriarvoiseen asemaan.
Kuntaliitoksien seurauksena Savonlinnan nykyinen taloudellinen asema heikkenee
lähivuosina. Uuden kunnan toimintaa onjohdettava siten, että talous saatetaan vakaalle
pohjalle seuraavalla talous-suunnitelmakaudella.
05.03.2012
Punkaharjiin SosiaIidemokffin vaItuustoryhjj
£4
Katf Silvennojuen
Raimo Muhonen
Puheenjohtja
Sihteeri
YT—TOIMIKUNTA
Aika: Ke 15.2.2012, klo 8.00
MUISTIO
—
9.00
Paikka: Punkaharjun kunnanvirasto, kokoushuone nro 202
Läsnä: Aune Kupiainen, pj, Raimo Muhonen, j, Raimo Laamanen,
j,
Kaija Ovaska, JHL, Kyösti Mustonen, JUKO, Anneli Kosonen, JYTY
(saapui klo 8.36), Sami Sulkko, kj ja Arja Petriläinen, hj (saapui klo 8.10)
Poissa: Eila Solonen, JYTY
1.
KOKOUKSEN AVAUS
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 8.
2.
KOKOKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS
Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
3.
YT-TOIMIKUNNAN LAUSUNTO KUNTALIITOSSOPIMUKSESTA
Yt-toimikunta päätti todeta lausuntonaan, että palkkauksen harmonisointia on kiirehdittävä
kuntaliitossopimusta täytäntöön pantaessa.
Muuta huomautettavaa yt-toimikunna lie ei ollut.
4.
MUUT ESILLE TULEVAT ASIAT
Todettiin, että henkilöstön tulee nimetä edustaja 14.3.2012 Mikkelin
kuntarakennetilaisuuteen.
5.
KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9:03
Alle kirjoitukset:
KERIMÄEN, PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI,
YHDISTYMISSOPIMUS
KERIMÄEN JA PUNKAHARJUN KUNTA JA SAVONLINNAN KAUPUNKI
ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISEKSI
SOPIMUKSEN TARKOITUS, SITOVUUS JA VOIMAANTULO
Tämä sopimus liitteineen on kuntajakolain (1698/2009) 8 §:n tarkoittama yhdistymissopimus,
jonka osapuolina ovat Kerimäenja Punkaharjun kunnat ja Savonlinnan kaupunki.
Tämä sopimus tulee voimaan ja sitoo sopimusosapuolia siitä alkaen, kun kaikkien kuntien
valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava kuntajakolain 9 §:n mukaisesti
siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme (3) vuotta, jollei jonkin
sopimusmääräyksen noudattaminen osoittaudu mahdottomaksi sopimuksen voimassaoloaikana.
Yhdistymissopimusta voidaan kuntajakolain 9 §:n nojalla muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä
päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet ovat muuttuneet niin, että
jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista.
KUNTAJAON MUUTOSTA KOSKEVAT TAVOITTEET
Kuntajaon muutoksen lähtökohtana on kaikkien kuntien lähipalvelujen turvaaminen vähintään
nykytasoisina neljän vuoden ajan, sekä vahvan saaristokaupungin muodostaminen Saimaan alueelle
sekä matkailu-, maaseutu- ja yrittäjyyselinkeinojen kehittäminen kaikkien kuntien alueella.
KUNTAJAON MUUTOKSEN TOTEUTTAMISTAPA JA AJANKOHTA
Kuntajaon muutoksen toteuttainistapa ja ajankohta
Kerimäen ja Punkaharjun kuntien ja Savonlinnan kaupungin yhdistäminen toteutetaan siten, että
Kerimäen ja Punkaharjun kunnat lakkaavat ja liittyvät osaksi Savonlinnan kaupunkia 1.1.2013.
Uuden kunnan nimi ja vaakuna
Yhdistyneen kunnan nimi on Savonlinnan kaupunki. Kaupungin vaakunaksi tulee Savonlinnan
kaupungin nykyinen vaakuna.
2
UUDEN KUNNAN ORGANISAATIO JA TOIMINTA
Kuntajaon muutoksen valmistelu ja yhdistymishallitus
Yhdistyvien kuntien valtuustot valitsevat yhdistymishallituksen vastaamaan yhdistymissopimuksen
toimeenpanosta. Yhdistymishallitus huolehtii uuden kunnan toiminnan, hallinnon ja organisaation
järjestämisen valmistelusta uuden kaupungin valtuuston päätettäväksi.
Yhdistymishallituksen toimikausi alkaa kuntajakolain 10 §:n mukaisesti, kun yhdistyvien kuntien
valtuustot ovat kuntien yhdistymisesitystä koskevan päätöksen jälkeen valinneet
yhdistymishallituksen jäsenet ja varajäsenet. Yhdistymishallituksen toimikausi päättyy, kun uuden
kunnan kaupunginhallitus on valittu.
Uuden kunnan yhdistymishallituksen jäsenten lukumäärä on 14 jäsentä. Yhdistymishallitus koostuu
kuntien valtuustojen valitsemista henkilöistä siten, että Savonlinnasta (7), Punkaharjulta (3),
Kerimäeltä (4) jäsentä, ottaen huomioon yhdistyvien kuntien poliittiset voimasuhteet. Kullakin
jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhdistymishallituksen jäsenmäärässä on otettu huomioon
yhdistyvien kuntien asukasmäärien keskinäiset suhteet. Yhdistymishallitus valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan, joka on Savonlinnan kaupunginhallituksen jäsen ja tarpeellisen määrän
varapuheenjohtaj ja.
Yhdistymishallituksen esittelijänä toimii Savonlinnan kaupunginjohtaja ja 1 varaesittelijänä toimii
Kerimäen kunnanjohtaja sekä II varaesittelijänä Punkaharjun kunnanjohtaja. Yhdistymishallitus
vastaa yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon
järjestämisen valmistelusta.
Siihen saakka, kunnes uusi kunta aloittaa toimintansa, eli vuoden 2012 loppuun, toimivat lisäksi
Savonlinnan kaupunginhallitus sekä Kerimäen ja Punkaharjun kunnanhallitukset käyttäen sitä
päätösvaltaa, joka kunnanhallituksille kuntalain mukaan kuuluu. Asiat, joilla voidaan nähdä olevan
vaikutuksia uuden kunnan toimintaan ja talouteen, tulee saattaa myös yhdistymishallituksen
käsiteltäviksi. Kyseisillä asioilla tarkoitetaan muun muassa yhdistyvien kuntien mahdollisia
talousarviomuutoksia koskien yhdistymistä edeltävää vuotta 2012.
Uuden kunnan ensimmäiset kunnallisvaalit ovat syksyllä 2012.
Palvelujärjestel mien yhteensovittamisen periaatteet
Kuntajaon muuttamisen seurauksena syntyy laajentunut Savonlinnan kaupunki, joka turvaa
asukkailleen laadukkaat palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti sekä kehittää elinkeinoelämääja
asuinympäristöä.
Sopijakuntien yhdistymisen päätavoitteena on, että kaupungista kehittyy vahva ja elinvoimainen
kunta, joka itsenäisiä päätöksiä tehden voi käyttää hyväkseen vahvistumisen mukanaan tuomat edut
ja liikkumavaran sekä vastata parantuneilla toimintaedellytyksillä toimintaympäristön muutoksiin.
Yhdistymisen hyödyt saavutetaan erityisesti yhteisesti sopimalla ja työskentelemällä seuraavien
asioiden eteen:
1. Turvataan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja laatu
paikallisesti.
3
2. Vahvistetaan erityisesti matkailualan elinkeinoa, yritys- ja liiketoimintaa,
työllisyyttä sekä osaamista parantamalla toimintaedellytyksiä, vähentämällä kuntien
voimavaroja kuluttavaa keskinäistä kilpailua ja luomalla uudenlaisia verkostoja.
3. Hillitään menojen kasvua ja tasataan suurten kustannusvaihtelujen vaikutuksia
verrattuna erillisinä kuntina pysymiseen. Puretaan päällekkäistä hallintoa ja palveluja.
4. Kehitetään kunnan henkilöstöhallintoa niin, että eläkkeelle siirtyvän henkilöstön
tilalle rekrytoidaan oikea-aikaisesti uutta ja osaavaa henkilöstöä. Samanaikaisesti
kunta vähentää henkilöstön kokonaismäärää palvelukysynnän supistumisen ja
yhdistymisen tuoman liikkumavaran mukaan. Yhdistymisellä varmistetaan
alueellisten toimipisteiden koulutetun henkilöstön saatavuus.
Kuntien yhdistymisen keskeisimmäksi tavoitteeksi on asetettu toimivien peruspalvelujen
turvaaminen ja kehittäminen uuden kunnan alueella. Palvelujärjestelmien yhteensovittamista
ohjaavat seuraavat keskeiset periaatteet:
1. Lakisääteiset peruspalvelut turvataan lähipalveluina kuntalaisille kuntakeskuksissa
millä vahvistetaan kunnan eri alueiden elinvoimaisuuttaja asumisviihtyvyyttä.
2. Kerimäen ja Punkaharjun kuntakeskuksi ssa järjestetään liitteenä 2 olevan
palvelujen järjestämissuunnitelman mukaiset lähipalvelut vähintään nykytasoisina
vuosina 2013-2016.
3. Kerimäen ja Punkaharjun kuntakeskukseen perustetaan yhteispalvelupiste, jossa
tarjotaan uuden kunnan kunnalliset palvelut, neuvonta- ja tietopalvelut. Lisäksi
yhteispalvelupisteessä tarjotaan valtion palveluista (esim. KELAn, työvoima- ja
verotoimistopalvelut sekä poliisin lupapalvelut).
Sopimuksen liitteenä olevia palvelusuunnitelmia voidaan muuttaa aluejohtokunnan suostumuksella.
Yhdistyneen Savonlinnan toimintamalleihin sisällytetään asiakaslähtöinen toimintapa siten, että
1. kaupungin omat säännöt ja määräykset eivät ole laki- ja asetusmääräyksiä tiukempia,
2. palvelun lähtökohtana on asiakkaanlkuntalaisen palvelutarpeeseen vastaaminen
(käytettävissä olevin resurssein), ja laki- ym. säädökset muodostavat reunaehdot,
joiden sisällä palvelu toteutetaan
3. palveluja koskevat päätökset organisaatiossa tehdään lähellä asiakasta
Tavoitteena on, että sosiaalihuollon palvelut siirretään vuoden 2014 alusta Itä-Savon
sairaanhoitopi iriltä kaupungin omaksi to iminnaksi. Perusterveydenhuollon palvelujen osalta
valmistellaan yhdessä Rantasalmen, Sulkavan ja Enonkosken kanssa palvelujärjestelmän muutos,
jonka tavoitteena on siirtää perusterveydenhuollon palvelut vuoden 2014 alusta Itä-Savon
sairaanhoitopiiriltä kaupungin omaksi toiminnaksi siten, että näille muille kunnille tarjotaan
mahdollisuus palvelujen hankintaan Savonlinnan kaupungilta ns. vastuukuntamallilla, joka perustuu
yhteiseen palvelutuotantolautakuntaan tai vastaavaan toimintamalliin. Siirtoa valmisteltaessa
otetaan huomioon terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus ja yhteistyö tulevan
erikoissairaanhoidon järjestelyn kanssa. Kuitenkin viimeistään vuoden 2015 alusta kaikki
perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut järjestetään kaupungin omana toimintana.
Hallinnon järjestäminen
Kuntien yhdistyminen tulee voimaan 1.1.2013 uuden kunnallisvaalikauden alkaessa.
4
Ensimmäisen valtuustokauden ajan kaupunginhallituksessa ja kaikissa lautakunnissaja
toimikunnissa on vähintään yksi edustaja nykyisten Kerimäenja Punkaharjun kuntien alueelta.
Kuntaliitoksessa perustetaan Kerimäen ja Punkaharjun kuntien nykyisille alueille valtuustokauden
ajaksi omat aluejohtokunnatja edellisten rinnalla Savonrannan kunnan alueelle perustettu
aluejohtokunta jatkaa toimintaansa.
Aluejohtokunnilla turvataan asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet lähipalveluihin ja
asuinympäristöön sekä tuetaan heidän toimintaansa oman alueensa kehittämisessä ja asukkaiden
aktivoimisessa.
Aluejohtokunta voi tarvittaessa tehdä esityksiä julkisten palvelujen toimivuuden, saatavuudenja
laadun kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Aluejohtokunnan tehtävänä on myös asukkaiden
yhdyselimenä tukea ja koordinoida kylätoimikuntien ja muun asukastoiminnan edellytyksiä sekä
yhteisen palvelupisteen toimintaa.
Aluejohtokunnissa on 7 jäsentä, joiden tulee olla nykyisen Kerimäen ja Punkaharjun kuntien sekä
entisen Savonrannan kunnan alueella asuvia henkilöitä.
Esitykset aluejohtokuntien jäsenistä tekee Kerimäen ja Punkaharjun kuntien valtuustot ja sen asettaa
kuntaliitoksen jälkeinen uusi kaupunginvaltuusto.
Aluejohtokunnista määrätään tarkemmin johtosäännöllä.
Uudessa kunnassa toimivat seuraavat toimielimet:
51 jäsentä
kaupunginvaltuusto
lijäsentä
kaupunginhallitus
tarkastuslautakunta
perusturvalautakunta
tekninen lautakunta
sivistys lautakunta
rakennus- ja ympäristölautakunta
7 jäsentä
aluejohtokunnat 3 kpl
5 jäsentä
5 jäsentä
3 jäsentä
5 jäsentä
keskusvaalilautakunta
vaalilautakunnat
vaalitoimikunnat
saaristotoimikunta
jäsenmäärää ei määrätty
yhteistyötoimikunta
elinkeinopoliittinen neuvottelukunta, jossa on myös maatalousalan
yrittäjien edustus
j ätelautakunta
seniori-, vammais- ja veteraanitoimikunnat
Uusi valtuusto käynnistää laajan organisaatiouudistuksen vuoden 2013 alusta. Uudistuksen
toimeenpannaan kuntaliitossopimuksen voimassaoloaikana kuitenkin siten, että
luottamushenkilöorganisaation osalta organisaatiouudistus astuu voimaan seuraavan vaalikauden
5
alusta lukien. Uudistuksen perustana on asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio. Tavoitteena on
uudistaa konserni- ja palveluorganisaatio ydinprosesseja ja jatkuvaa kehittämistä tukevaksi.
Organisaation toiminnan ja ohjauksen perustana ovat vastuutetut ydinprosessit, jotka määritellään
asiakasryhmien ja kehittämisalueiden kokonaistarpeiden mukaisiksi.
Henkilöstön asema
Kuntajaon muutoksen myötä Kerimäenja Punkaharjun kuntien henkilöstö siirtyy Savonlinnan
kaupungin palvelukseen kuntajakolain 29 §:n säätämällä tavalla siten, että vakinaiset viranhaltijatja
toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään Savonlinnan
kaupungin virka- tai työsopimussuhteisiin heille soveltuviin tehtäviin sen mukaan kuin kuntien
kesken sovitaan. Määräaikainen henkilöstö siirtyy Savonlinnan kaupungin palvelukseen tehtyä
virkamääräystä tai määräaikaista työsopimusta vastaavaksi ajaksi. Kaikki palvelussuhteet jatkuvat
katkeamatta. Koko uuden kunnan henkilöstöllä on kuntajakolain 29 §:n mukainen irtisanomissuoja
viiden (5) vuoden ajan liitosajankohdasta lukien.
Henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojaa täsmennetään liitteenä 3 olevalla henkilöstön asemaa
turvaavalla siirtosopimuksella, jonka mukaan työnantaja ei kuntajaon muutoksen vuoksi lomauta
eikä osa-aikaista henkilöstöään viiden vuoden aikana. Niin ikään viiden vuoden irtisanomissuoja
turvataan myös sellaisessa tapauksessa, jos kunnan työntekijöitä siirretään uuden kunnan
liikelaitoksen tai kunnan enemmistöomisteisen yhtiön tai jonkin kuntayhtymän palvelukseen.
Henkilöstön sijoittamisessa on pääsääntöisenä lähtökohtana työntekijän jatkaminen
samankaltaisessa tehtävässä, mikäli työn sisällöstä tai muusta perustellusta syystä ei aiheudu
erityistä tarvetta muutoksiin. Samoin pääsääntöisenä lähtökohtana on, että henkilöstön
työntekopaikka mahdollisuuksien mukaan järjestämään nykyisen kunnan alueella. Laajentuvan
kunnan henkilöstöorganisaation rakentamisen eri työvaiheissa kuullaan aktiivisesti henkilöstön
mielipiteitä.
Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirtyvillä Kerimäen ja Punkaharjun kuntien henkilöstöllä on ollut
voimassa palvelussuhteissaan lakkaavaan työnantajaan nähden, velvoittavat Savonlinnan kaupunkia
sitovina siten, kuin kuntajakolaissa on määrätty.
Henkilöstön tehtävien vaativuustasot määritellään olemassa olevien valtakunnallisten sopimusten ja
Savonlinnan kaupungissa käytössä olevan käytännön mukaisesti.
Siirtyvän henkilöstön eläketurva määräytyy kuntien eläkelainja valtion eläkelain mukaan.
Henkilöiden eläketurva ei siirron yhteydessä heikkene eikä sovellettava eläkelaki muutu.
Edellä todetun estämättä sopijakunnat voivat kuitenkin yhdessä neuvotella ja sopia nykyisten
viranhaltijoidensa ja työntekijöidensä kanssa poikkeavista eläke- ym. ratkaisuista.
Kunnanjohtajien asema
Kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan on säädetty erikseen kuntajakolain 30 §:ssä.
Savonlinnan kaupungin nykyinen kaupunginjohtaja toimii uuden Savonlinnan kaupunginjohtajana
01.01.20 13 alusta lukien. Punkaharjun kunnanjohtaja siirretään viestintä-ja
yhteiskuntasuhteidenj ohtajan virkaan 01.01.2013 alusta lukien, Kerimäen kunnanjohtaja talous- ja
strategiajohtajan virkaan 01.01.2013 alusta lukien.
Viranhaltijaorganisaatio
Uuden kunnan hallinto-organisaatio on keskushallinto ja kolme toimialaa: sivistys, tekninen ja
perusturvan toimiala. Liitteenä 4 on organisaatiokaavio uudesta kaupungin
viranhaltij aorganisaatiosta
6
Kuntaliitokseen liittyvän henkilöstöorganisaation suunnittelusta vastaa yhdistymishallitus ja sen
alaisuudessa toimiva viranhaltijoista koottava ja Savonlinnan kaupunginj ohtajan johtama
yhdistymisenjohtoryhmä, jonka kokoonpano on esitetty liitteessä 5.
Toimielinten valinnan jälkeen yhdistymisen kokonaisvalmistelusta ja henkilöstöorganisaation
suunnittelusta vastaa Savonlinnan kaupunginhallitus ja sen alaisuudessa toimiva yhdistymisen
johtoryhmä.
Toimitilat
Uuden kunnan ensisijaisina hallinnon ja virastopalvelujen tuoma käytetään Savonlinnan kaupungin
sekä Kerimäen ja Punkaharjun kuntien nykyisiä toimitiloja. Toimialajohto ja pääosa
keskushallinnon henkilöstöstä sijoitetaan Savonlinnan kaupungintalolle. Kerimäen ja Punkaharjun
kunnantaloille sijoittuu edellä mainittu nykyaikaisesti varusteltu yhteispalvelupiste ja työtiloja
etätyöskentelyä varten.
TALOUS JA YHDISTYMISAVUSTUSTEN KOHDENTAMINEN
Talouden hoitaminen
Kerimäen ja Punkaharjun kunnat ja Savonlinnan kaupunki hoitavat omaa talouttaan vastuullisesti,
huolellisesti ja hyvän taloudenhoidon periaatteiden mukaisesti ennen kuntajaon muutoksen
voimaantuloa. Kunnat pitäytyvät vain sovituissaja nykyisten suunnitelmien mukaisissa
toimenpiteissä henkilöstön ja investointien osalta. Tästä periaatteesta voidaan poiketa ainoastaan
yhteisesti sopien. Kunnanjohtajat päättävät yhdessä avointen virkojen ja toimien täyttämisestä.
Kuntajaon muutoksen voimaantulon jälkeen hoitaa uusi kunta talouttaan yllä kuvattujen
periaatteiden mukaisesti.
Aluejohtokunnan määräraha
Jokaiselle aluejohtokunnille määritetään oma määräraha, jonka suuruus on koko ensimmäisen
valtuustokauden ajan 50 000€ + 25 € / asukas per. vuosi (kunnan alueella asuvat 31.12.2012).
Tämä koskee myös Savonrannan aluejohtokuntaa.
Kuniiallisveroprosentti
Kunnallisveroprosentin määritteleminen etukäteen sitovalla tavalla on mahdotonta sen
muodostumiseen vaikuttavien lukuisten tekijöiden vuoksi. Tavoitteena on, että uusi kunta täyttää
terveen talouden kriteerit lähivuosina.
Kunnalliset säännöt, maksut ja taksat
Kunnalliset säännöt laaditaan kuntajaon muutosta vastaaviksi vuoden 2012 aikana. Hallintosäännön
laadinnan pohjana käytetään Savonlinnan kaupungin hallintosääntöä.
Kunnallisissa säännöissä ei noudateta kansallista lainsäädäntöä tiukempaa tulkintaa.
Kunnalliset maksut ja taksat harmonisoidaan siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kunnan
alueella 1.1.2013.
Avustuskäytännöt yhtenäistetään siten, että ne ovat yhtenevät koko uuden kunnan alueella 1.1.2013
lähtien. Kuntien maksamien avustusten taso turvataan 2010-2011 tasolle harmonisoinnista huolimatta
Yhdistyneen kunnan investoinnit
Savonlinnan kaupunki sitoutuu toteuttamaan liitteen 6 mukaiset investoinnit liitteessä mainituilla
ehdoilla. Kuntaliitosavustusta käytetään em. investointien kustannusten katteena.
7
YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT
Yhteistoimintasopiinukset
Kuntien keskinäiset kunnallista yhteistoimintaa koskevat sopimukset ja järjestelyt sekä muut
keskinäiset sopimukset raukeavat tai ne puretaan kuntien yhdistyessä.
Yhdistyvät kunnat huolehtivat sopimusten irtisanomisesta 3 1.12.2011 mennessä tai sopimuksen
irtisanomisehdon mukaisesti siten, että sopimukset päättyvät 31.12.2012.
Valtioneuvoston yhdistymispäätöksen jälkeen aloitetaan neuvottelut niistä kunnallista
yhteistoimintaa tai muita asioita koskevista sopimuksista tai järjestelyistä, joista Savonlinna,
Punkaharju ja Kerimäki ovat yksin tai yhdessä sopineet muiden kuntien kanssa.
Omaisuus ja velat
Kuntaj aon muutoksen tullessa voimaan 1.1.2013 siirtyvät Kerimäen ja Punkaharjun kunnan
oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet kuntajakolain 36 §:n mukaisesti Savonlinnan
kaupungin nimiin.
Kaupunkikonsernin kehittäminen
Kun kuntaliitokset on tehty, suunnitellaan kuntaliitossopimuksen voimassaoloaikana uusittu
palvelujärjestelmä, joka perustuu asiakaslähtöisyyteen, resurssien tehokkaaseen ja oikeaan
kohdentamiseen sekä ohjautuvuutta edistäviin yhdenmukaisiin toimintamalleihin ja
palautejärjestelmiin. Lähtökohtana on asiakaslähtöinen toimintamalli organisaatiossa. Tämä koskee
myös kuntakonsernia.
LIITTEET
1.
2.
3.
4.
peruste lumuistio
palvelujen järjestämissuunnitelma
henkilöstön siirtosopimus
organisaatiokaavio uudesta kaupungin viranhaltijaorganisaatiosta
5. yhdistymisen johtoryhmä
6. investoinnit
Savonlinnan kaupunki
Kerimäen ja Punkaharjun kuntien liittyminen Savonlinnan kaupun
kiin
Punkaharjun kunnanvaltuusto päätti 6.9.2011 käynnistää kuntaliitokseen tähtäävät neuvotte
lut Savonlinnan kaupungin kanssa. Kerimäen kunnanvaltuusto päätti käynnistää kuntaliitok
seen tähtäävät neuvottelut 3.10.2011
1. Kuntajaon muuttamisen oikeudelliset edellytykset
Kuntajaon kehittämisen tavoitteeksi on lain 2 §:ssä määritelty elinvoimainen kuntarakenne
sekä alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on
myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudes
ta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan
asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.
Hallituksen esityksen 125/2009 vp. mukaan uuden kuntajakolain 2 §:n säännöksen tarkoituk
sena on ohjata kuntia niiden valmistellessa kuntajaon muutoksia. Lisäksi se toimii kriteerinä
valtioneuvostolle sen päättäessä kuntajaon muutoksista. Kuntajaon kehittämisen tavoitteita
täsmennettiin ja osin täydennettiin lainuudistuksessa. Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on
ensinnäkin elinvoimainen kuntarakenne. Kuntajaon kehittämisen tavoitteena mainitaan myös
voimassa olevaa ku ntajakolakia asiallisesti vastaavasti alueellisesti eheä ja yhdysku ntaraken
teeltaan toimiva kuntarakenne.
Ku ntajakolain tavoitteet ovat yhteneväiset kuntaja palvelu rakenneu ud istusta koskevan puite
lain (1 69/2007) tavoitteiden kanssa. Puitelain 1 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on
elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne.
Yksittäisen kunnan ei kuitenkaan edellytetä kattavan koko työssäkäyntialuetta, jos kunta muu
toin on riittävän vahva toiminnallinen kokonaisuus. Hallituksen esityksen mukaan säännöksen
tarkoituksena on edistää sitä, että muodostettavat kunnat olisivat mahdollisimman hyvin työs
1
säkäyntialueiden kanssa yhteensopivia. Kuntajaon muutoksella ei esimerkiksi tulisi rikkoa
työssäkäyntialueita. Yksittäisen kunnan ei kuitenkaan edeHytetä kattavan koko työssäkäynti
aluetta, jos kunta muutoin muodostuisi riittävän vahvaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.
Toiminnallinen kokonaisuus ilmenee esimerkiksi yhdistyvien kuntien keskinäisen työssäkäyn
ti- ja asioimisliikenteen määrissä ja kaupunkiseuduilla toimivissa joukkoliikenteen yhteyksissä.
Toiminnallisen kokonaisuuden huomioon ottaminen helpottaa myös julkisten palvelujen saa
vutettavuutta muodostuvan kunnan alueella.
Hallituksen esityksen mukaan elinvoimaisen kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota
aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja ym
päristöön, palveluihin ja asiakkaisiin sekä demokratiaan ja kunnan johtamiseen. Yhdyskunta
rakenteell iset kysymykset korostuvat erityisesti kaupunkiseudui Ila. Niiden ongelmat liittyvät
usein maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamiseen. Toiminnallisen
kokonaisuuden huomioon ottaminen helpottaa myös julkisten palvelujen saavutettavuutta
muodostuvan kunnan alueella. Kaupunkiseuduilla toiminnallista kaupunkiseutua paremmin
vastaavan kuntarakenteen avulla voitaisiin ehkäistä kuntien välisen kilpailun kielteisiä vaiku
tuksia yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.
Kuntajakolain 4 §:ssä säädetään neljästä edellytyksestä, joista ainakin yhden tulee täyttyä
kaikissa kuntajaon mu utostilanteissa.
Kuntajaon tulee turvata kaikkialla kohtuullisen yhdenvertaiset edellytykset asukkaiden itsehal
linnolle, palvelujen järjestämiselle sekä yleiselle hallinnolle.
Lain 4 §:n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa:
1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai
muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Kunnan on muodostuttava yhdestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden,
jollei valtioneuvosto alueellisen eheyden osalta 4 luvussa tarkoitetun erityisen kuntajakoselvi
tyksen perusteella toisin päätä. Erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta
muodostuisi yhdestä alueesta.
2
Edellä 1 momentissa alueella tarkoitetaan yhden tai useamman kunnan tai niiden osan muo
dostamaa aluetta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä
arvioidaan myös alueen tulevan kehityksen kannalta.
Kuntajakoa muutettaessa on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet
saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kuntajakoa muutettaes
sa tulee ottaa huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet sekä saamelaisten oikeus alkupe
räiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja
kulttuuria koskeva itsehallinto saamelaisten kotiseutualueella.
Edellytykset ovat edelleen luonteeltaan vaihtoehtoisia, joten jo yksikin voi olla riittävä kuntaja
on muutoksen toteuttamiseksi. Edellytykset ovat osittain päällekkäisiä ja käytännössä niitä
yleensä jouduttaisiin arvioimaan kokonaisuutena. Edellytysten täyttymistä arvioivat ensisijai
sesti muutoksen kohteena olevat kunnat ja kunnan osaa koskevissa muutoksissa myös yksit
täiset kunnan jäsenet.
2. Kuntajakolain mukaisten edellytysten täyttyminen Kerimäen
ja Punkaharjun kuntien liittyessä Savonlinnan kaupunkiin
Savonlinnan, Punkaharjun ja Kerimäen sekä Savonrannan kuntaliitoksesta tehtiin selvitys
vuonna 2007. Savonranta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alusta lukien. Vuonna 2007 teh
dyn selvityksen pohjalta voidaan todeta, että Punkaharjun ja Kerimäen osalta täyttyvät kaikki
kuntajakolain kriteerit. Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna ovat yhdyskuntarakenteellisesti
samaa työssäkäyntialuetta.
Uuden kunnan toiminnallisetja taloudelliset edellytykset vastata palvelu
jen järjestämisestä
Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitos parantaa kunnan edellytyksiä vastata pal
veluiden järjestämisestä. Tälläkin hetkellä kunnat tekevät paljon yhteistyötä palveluiden järjes
tämisessä. Kuntaliitos selkeyttää palveluiden järjestämistä vähentämällä erilaisten sopimus
ten ja kuntayhtymien määrää. Merkittäviä säästöjä kuntaliitoksessa on saavutettavissa hallin
nollisista kustannuksista. Liitoskunnissa henkilöstöä eläköityy vuosina 2012—2017 kaikkiaan
248. Kuntaliitosvalmistelussa on arvioitu, että henkilöstövähennys vuosina 2012—2019 on
kaikkiaan n. 180 henkilötyövuotta. Tätä kautta saavutettavat säästöt käyttötaloudessa ovat
3
yhteensä n. 6,3 miljoonaa euroa. Liitteenä 1 on uuden kunnan taloussuunnitelma vuosille
2013-2019.
Yhdistyvien kuntien edellytykset vastata erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista
paranevat yhdistymisen kautta merkittävästi. Ikärakenne kunnissa on jo tällä hetkellä kunnis
sa melko vahvasti vanhuspainotteinen ja jatkossa vanhusten suhteellinen osuus kasvaa enti
sestään (Kuva 1).
Ikäjakaumat KerirnäkiPunkaharju-SavonIinna 2010
-
40000
1
1
1
30000
20000
1
OO-6
D764
D65-74
O75-84
10000
0
85O75-84
D65-74
1:17-64
O0-6
—
2010
1058
3115
4489
26166
2231
Kuva 1: Väestön ikärakenne 2010
—
—
—
2020
1592
3594
6028
22063
2056
2030
2123
5068
5390
19855
1939
2040
3240
4758
4253
19316
1895
m85-
2040
Kuvassa 2 on esitetty yhteen liittyvien kuntien omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantu
neisuus. Kuten kuvasta selviää, olisi kunnilla itsenäisinä merkittäviä haasteita selvitä vastuis
taan. Yhteen liittyneen kunnan tunnusluvut ovat tältä osin elinkelpoisetja ne mahdollistavat
ikärakenteen tuomista haasteista selviytyminen selvästi paremmin kuin itsenäisinä kuntina.
4
Kunnan on mahdollista Ouerutua velan maksusta jos
omavaralsuusaste on yli 60 % Ja suhteellinen velkaantunelsuu.
alle 60 %
80.00 0/
70.00 %
60.00 %
50.00 %
40.00 %
30.00 %
20.00 %
10.00%
-
-
ei
fO
Saionhinna
Kerlm ki
Punkaharju
Yhtee ns
Omava ra suusaste
Suhteellinen veikaantunelsuus
Rajaa rvo
Kuva 2: Omavaraisuusaste ja suhteellinen veikaantuneisuus
Alueen asukkaiden palveluidenja elinolosuhteiden parantaminen
Alueen asukkaiden palveluiden kannalta kuntaliitos lisää mahdollisuuksia hyödyntää nykyisin
toisen kunnan puolella olevia palveluita. Esimerkiksi päivähoidossa ja koulutoimessa on saa
vutettavissa nykytilanteeseen verrattuna toim ivampia ratkaisuja yksittäisten kuntalaisten kan
nalta.
Laajemmassa kuntakokonaisuudessa pystytään paremmin turvaamaan sosiaali- ja tervey
denhuollon palveluiden saatavuus jatkossa. Kuntien yhdistyminen vahvistaa sosiaalihuollon
palvelujen asiantuntijuutta. Etenkin lastensuojeluun ja lastenvalvontaan saadaan vahvistuvaa
erityisosaamista näille aloille erikoistuneiden työntekijöiden toimesta, jota pienessä kunnassa
ei ole saatavilla. Myös kehitysvammahuollon ja kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevat asiak
kaat sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät saavat ammattitaitoisempaa, tarkoituk
5
senmukaisempaa ja monipuolisempaa palvelua. Vanhustyön palvelutarjonta laajenee ja van
hushuollon sosiaalityö saa tukea laajemman kaupungin järjestäessä nämä palvelut.
Monissa erityisosaamista vaativissa tehtävissä, erityisesti teknisellä toimialalla, hyötyvät liitty
vien kuntien asukkaat erityisasiantuntemuksen paremmasta tarjonnasta. Myös muuten tekni
sen toimialan resurssit ovat kaupunkikokonaisuudessa laajemmat.
Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantaminen
Liittymässä olevat kunnat ovat tehneet yhteistyötä elinkeinojen kehittämisessä jo useita vuo
sia. Yhteistyö on ollut melko pitkälle menevää, mutta kuitenkin kukin kunta on tehnyt myös
omaa elinkeinojen kehittämistyötä. Yhdistyneessä kunnassa elinkeinojen kehittämisessä voi
daan entistä paremmin toteuttaa koko talousaluetta hyödyttäviä laajempia toimenpiteitä.
Vaikka kuntien alue- ja elinkeinopalvelut järjestetään jo nyt seutupohjaisesti, uuden kau
pungin perustamisella voidaan saada aikaan huomattavia hyötyjä elinkeinotoiminnassa ja
työllisyydessä sekä aluekehityksen eri osa-alueilla.
Perustettavan kaupungin menestystekijöitä ovat:
O
aiempaa monipuolisempi ja vähemmän vaihteluille altis elinkeino- ja tuotantorakenne,
O
kansainvälisestikin kilpailukykyinen yritystoiminta joillakin toimialoilla,
O
työvoiman kysyntää vastaava koulutetun työvoiman tarjonta, jossa seudulla si
jaitsevalla ammatillisella koulutuksella on iso merkitys myös jatkossa,
O
toimivien kehitysympäristöjen aikaansaaminen, sekä
O
parantuneet kuntamaine- ja vetovoimaisuustekijät.
Kaupungin perustaminen antaa myös nykyistä paremmat toimintaedellytykset kaupungin joh
dolle keskittyä kaupungin omasta näkökulmasta elinkeinotoiminnan edistämiseen ja yhteis
toimintaan yritysten kanssa. Kehittämistyössä voidaan hyödyntää perustettavan kaupungin
yritysverkostoja.
Nykyisin kuntien johtavat viranhaltijat ja myös johtavat luottamushenkilöt väistämättä joutu
vat käyttämään paljon aikaa hajanaisen kokonaisuuden koordinointiin ja ohjaukseen. Mitä
monitahoisempi kokonaisuus on, sitä enemmän tarvitaan monella tapaa vaativaa konser
niohjausta. Arvo Koski (2004, 20) käyttää käsitteitä kuntien sisäkehä- ja ulkokehäyh
teistyö. Sisäkehäyhteistyö tarkoittaa nykyisten selvityskuntien keskinäistä yhteistyötä. UI
6
kokehäyhteistyö taas tarkoittaa kaikkea muuta yhteistyötä, esimerkiksi elinkeinojen kehit
tämistä yhteistyössä seudun muiden kuntien, oppilaitosten, valtion aluehallinnon ja mui
den seutujen kanssa. Nykyisessä kuntarakenteessa pelkästään sisäkehäyhteistyö vie pal
jon aikaa ja vaatii jatkuvaa neuvottelua ja valmistelua. Kuntien yhdistyminen ja uuden
kunnan perustaminen puolestaan vapauttaa johtavien luottamushenkilöiden ja vi
ranhaltijoiden työpanosta uusien avausten tekemiseen perustettavan kaupungin sisällä ja
suhteessa ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin. Uusien yritysten ja muiden kumppanien odo
tuksiin voidaan vastata nopeasti ja tehdä tarvittavat järjestelyt.
Tärkein kuntien yhdistämisen etu on elinkeino- ja tuotantorakenteen sekä yritystoiminnan mo
nipuolistuminen laajemmassa kuntakokonaisuudessa. Asukasmäärältään pieni kunta voi
olla haavoittuvainen yritystoiminnan lyhyen ajan heilahteluissa ja arvaamattomien muutos
ten kohtaamisessa. Jo yhden yrityksen muutto kunnasta voi horjuttaa kunnan työllisyyttä ja
kuntataloutta. Vaihteluilla on vaikutuksia niin verotulojen kehitykseen kuin esimerkiksi toi
meentuloturvan kustannuksiin ja päivähoitopalvelujen kysyntään.
Kunnissa on merkittävää yritystoimintaa, jonka laajuus vaihtelee kysyntätilanteen mukaan.
Suhdanteiden vaihtuessa jalostuselinkeinojen liiketoiminnan volyymin vaihtelut voivat olla
suuria ja tällä on yhteys kannattavuuteen palveluelinkeinoissa. Yhdistynyt kaupunki on
kuntakooltaan ja asukasmäärältään sellainen, että yritystoiminnan vaihtelut tasoittuvatja kau
pungilla on nykyisiä kuntia enemmän voimavaroja vastata muuttuviin tilanteisiin. Alueen
muutoskestokyky paranee.
Yhdistymisvaihtoehdon merkittävä etu on siinä, että jokainen uusi työpaikka alueella hyö
dyttää täysimääräisesti alueen kokonaistaloutta. Mikäli kunnat jatkavat itsenäisinä kuntina,
erillisten verotulojen vuoksi kuntien intressit voivat olla ristiriidassa. Erillään kunnat kilpailevat
keskenään asukkaista, jotka tuovat verotuloja.
Kaupungin perustaminen viestii ulkopuolelle muutoskykyä ja dynaamisuutta. Pelkästään jo kun
takoon suu reneminen vaikuttaa kunnan painoarvoon päätöksenteossa ja eri rahoitus
kanavien käytössä. 38 000 asukkaan kaupungin perustaminen antaa aiempaa paremmat
mahdollisuudet lisätä työpaikkoja, vahvistaa kaupungin mainetta yritysten ja osaavien am
mattilaisten houkuttamiseksi, parantaa kaupungin edunvalvontaa ja lisää paino-arvoa ylikunnallisessa päätöksenteossa ja kuntayhtymien ohjauksessa.
7
Alueen yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantaminen
Alueen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa pystytään jatkossa ottamaan paremmin huomi
oon työssäkäyntialueen asukkaiden tarpeet. Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju kuuluvat
vahvasti samaan työssäkäynti- ja asiointialueeseen, kuten kuvasta 3 ilmenee.
Yhdyskuntarakenteellisesti perustettava kaupunki ei ole aivan tiivis, mutta moniin muihin aluei
siin ja jopa yksittäisiin kuntiin verrattuna kuntakeskukset ovat hyvin saavutettavissa. Savonlin
nan, Kerimäen ja Punkaharjun kuntakeskusten etäisyydet toisistaan ovat monille kaupunki
seuduille tavanomaisia.
8
3. Savonlinnan seudun kuntavisio
Savonlinnan seudun kuntarakennevisio tulevaisuudessa on muodostaa vahva Saimaan saa
ristokaupunki, joka kokoaa saaristomaisen aluekokonaisuuden osin kaupunkiin ja osin kau
pungin kanssa tiivistä yhteistyötä tekevään itsenäisten kuntien alueeseen. Tällöin alue muo
dostaa palveluiden järjestämisen sekä matkailu- ja muiden elinkeinojen kehittämisen osalta
vahvan strategisen kokonaisuuden, jossa on n. 62 000 asukasta. Lisäksi tämän kokonaisuu
den sisään tulisi myös oma rajanylityspaikka Parikkala-Syväoron kautta. Saaristokaupungin
muodostaisivat Savonlinna, Kerimäki ja Punkaharju sekä niiden ympärillä olevan yhteistyö
alueen Enonkoski, Sulkava, Rantasalmi, Puumala, Heinävesi, ja Parikkala.
Alueen kokonaiskuntavisio on muistion liitteenä 2.
10
VaItim
Kiuruvesi 18,0/ON Sonkajärii
f%/202%
Raitava
9,8%
Pielavesi
&rapahte€ih)
Lieksa
T
Joensuu
l2,9/e
Leppäviri
13,8%74
Pieksämäki
Kangasnini
J
39,8°!
SuIkaa
249°,(
Pertunna
\-r4antyhatjtr
Kuva 3: työssäkäyntialueetja pendelöinti (Lähde: Tilastokeskus)
/
•:P( k—\--\ 7
f126%
\
Tohmajärvi
/ \—
erimki -Kitee
14,9%
9
Å,
\/11,9%
RntasaIffii»ZN
i09
/
L
k ylä,
en
‘
7 )
Heinävesi.
/
‘N
esäeIti
/
1
PALVELUSUUNNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
Palvelukuvaus
(13.1.2012)
Keskushallinto
Hallintopalvelut Keskitetyt hallintopalvelut
Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna hoitavat alla mainitut keskitetyt
hallintopalvelut jokainen itsenäisesti. ATK-palvelut hoidetaan Punkaharjulla
ja Kerimäellä ostopalveluina.
Alla mainitut tehtävät hoidetaan keskitetysti Savonlinnassa
kuntaliitoksen jälkeen
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
Kunna Iliseen päätöksentekoon liittyvät tehtävät
Asianhallinta
Arkistotoimi: suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja valvonta
Sisäinen valvonta
Vaalien järjestämiseen liittyvät tehtävät
Tiedotus ja viestintä
Lakiasiat
Pysäköinnin valvonta
Talous- ja velka neuvonta
Kuntalaispalvelut, neuvonta
ATK-palvelukeskus, jonka tehtävänä on
Keskuslaitteistojen hankinta ja ylläpito
Työasemien hankinta ja asennukset
Oheislaitteiden hankinta ja asennukset
Laitteistojen huollon järjestäminen
Käyttöjärjestelmien ja varusohjelmistojen hankinta
Yhteiskäyttöisten sovellusten hankinta, ylläpito ja koulutuksen
järjestäminen
Yhteiskäyttöisten sovellusten käyttötuki
Tarvittavien yhteyksien rakennuttaminen
Monipalveiukeskus (hallintopalveluihin kuuluva tukipalveluyksikkö)
jonka tehtävänä on järjestää henkilöresursseja tuottamaan
toimialojen toimisto-, vahtimestari- ja atk-palveluja.
-
-
-
-
-
-
-
-
o
Henkilöstö
Keskitettyjen hallintopalvelujen henkilöstön tarve ja henkilöstömuutokset
tarkennetaan sen jälkeen, kun palvelusuunnitelmat on hyväksytty. Lopullinen
henkilöstön sijoittuminen ratkaistaan sen jälkeen, kun valtuustot ovat
hyväksyneet kuntaliitossopimukset.
Yhdistymisen
edellyttämät investoinnit
Yhdistymisen tuomat
hyödyt/rationalisointisäästöt
Yhdistymisen haitat
Muuta
Yhteinen alueverkko ja yhteiset ohjelmat
Suuremman organisaation tuki eli voidaan jättää täyttämättä eläkkeelle
sii rtyvien työtehtävät
Henkilöstön työmatkat
Selvitetään mahdollisuus siirtää joku merkittävä palvelukokonaisuus
Kerimäen yhteispalvelupisteeseen.
2
Muuta
Savonlinnan kaupungin elinkeinopolitiikasta päätetään kaupunkistrategiassa.
Kaupunkistrategian elinkeinopolitiikka osaan sisällytetään seuraavat asiat:
Kerimäki:
Kerimäen kirkkorannan ja sen ympäristön asemakaavoitus matkailu-,
virkistys-, tapahtuma-, satama-ja asuinkäyttöön sekä keskustaajaman
yleiskaavan ja asemakaavan tarkistaminen ja laajentaminen
Punkahariu:
Kaupunki panostaa Tuunaansaaren alueen kehittämiseen ja Punkaharjun
matkailun master pIan -suunnitelman edistämiseen ja toimeenpanoon
osaltaan. Erityisen huomion kohteena on Retretin toimintaedellytysten
turvaaminen ja osallistuminen sellaisiin kehittämishankkeisiin ja
operaatioihin, jotka parhaalla tavalla tätä tukevat.
3
PALVELUSUUNNITELMA
(10.1.2012)
TOIMIALA
Keskushallinto
Palvelu
Hallintopalvelut / Yhteispalvelu
Kerimäki:
Kunnalliset palvelut:
o
o
-
-
-
-
-
-
o
Postin käsittely
Asiakaspalvelu ja neuvonta
Palveluihin liittyvä neuvonta -ja ohjauspalvelu
Kopiointipalvelu
Kunnalliset kuulutukset/ilmoitukset
Kassapalvelut
Etätöitä talous-ja henkilöstöpalveluista
videoneuvottelu
Aluejohtokunta
Muut palvelut:
o
o
o
o
o
KELA
Työvoimapalvelut
Poliisin palvelut
Piällysmies palvelut
maaseutupalvelut
Punkahariu:
Kunnalliset palvelut:
o
o
-
-
-
-
-
-
-
-
o
Postin käsittely
Asiakaspalvelu ja neuvonta
Palveluihin liittyvä neuvonta-ja ohjauspalvelu
Kopiointipalvelu
Kunnalliset kuulutukset/ilmoitukset
Kassapalvelut
Kuntosalimaksut
Tilavaraukset
videoneuvottelu
Etätöitä talous- ja henkilöstöpalveluista
Aluejohtokunta
Muut palvelut:
o
o
o
KELA
Työvoimapalvelut
Poliisin palvelut
4
Kuntien yhteispalvelupisteiden henkilöstön tarve ja henkilöstömuutokset
tarkennetaan sen jälkeen, kun palvelusuunnitelmat on hyväksytty. Lopullinen
henkilöstön sijoittuminen ratkaistaan sen jälkeen, kun valtuustot ovat
hyväksyneet kuntaliitossopimukset.
Yhdistymisen
Yhteinen alueverkko ja yhteiset ohjelmistot.
edellyttämät
investoinnit
Yhdistymisen
tuomat
hyödyt:
rationalisointi
Suuremman organisaation tuki.
säästöt
Yhdistymisen
haitat
Muuta
Mahdollinen matkustaminen
5
PALVELUSUUNNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
Palvelukuvaus
kuntaliitoksen
jälkeen
(10.12012)
Keskushallinto
Hallintopalvelut, talous-ja henkilöstöpalvelut
Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna ovat hoitaneet alla mainitut
tehtäväkokonaisuudet jokainen itsenäisesti.
Talouspalvelut
Savonlinnan kaupungin taloushallinto valmistelee talousarvion ja
taloussuurmitelman, hoitaa kirjanpidon ja rahaliikenteen sekä laatu
tilin päätöksen
o
Kirjanpitopalvelu
o
Myyntulaskutus- ja myyntireskontrapalvelut
o
Ostolaskujen käsittely ja ostoreskontranhoito
o
Maksuliikenne
o
Kustannuslaskenta
o
Talousarvion ja taloussuunnitelman laatiminen
o
Talousarvioraportointi
o
Tilinpäätöksen laatiminen
Lähtökohtana on, että talouspalveluja voidaan hajauttaa ja osa tehtävistä
pystytään tekemään etätyönä. Kyseiset prosessit kuvataan ja selvitetään
hajautettujen palvelujen mahdollisuudet ja periaatteet.
Henkilöstöpalvelut
Henkilästöhallinto huolehtii kaupungille työnantajana kuuluvasta
keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja palkkalaskennasta, työnantajan ja
henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta, työsuojelusta sekä
työhyvinvointitoiminnasta
o
Palkanlaskenta
o
Sairaus-, tapaturma- ym. päivärahahakemukset
o
Matkalaskujen käsittely
o
Palkka-asiamiestoiminta
o
Palvelussuhdeasiat
o
Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta
o
Henkilöstöohjeistus
o
o
Työhyvinvointitoiminta
Työsuojelutoiminta
6
o
Henkilöstö
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Yhdistymisen
tuomat
hyödyt/
rationalisointi
säästöt
Yhdistymisen
haitat
Muuta
Eläkeasiamiespalvelut
Lähtökohtana on, että henkilöstöpalvelut toteutetaan pääsääntöisesti
keskitettynä palveluna Savonlinnassa. Palvelusuunnitelmia hyväksyttäessä
kuvataan kyseiset prosessitja selvitetään hajautettujen palvelujen
mahdollisuudet ja periaatteet. Selvitetään tehtäväkokonaisuudet, joita voi
tehdä hajautetusti.
Henkilöstön tarve ja henkilöstömuutokset tarkennetaan sen jälkeen, kun
palvelusuunnitelmat on hyväksytty. Lopullinen henkilöstön sijoittuminen
ratkaistaan sen jälkeen, kun valtuustot ovat hyväksyneet
kuntaliitossopimukset.
Yhteinen alueverkko ja yhteiset ohjelmat
siirtyvien työtehtävät
Henkilöstön työmatka
Punkaharjun kunnalla on
käytössä Effica-ohjelmisto.
Vuonna 2010 kunnassa oli
Henkilöstön muodostaa
3800 asukasta ja kunnan
virkasuhteiset
työttömyysaste oli 9,5 %.
sosiaalityöntekijä
Toimeentulotukipäätöksiä
lastenvalvoja sekä hänen
tehtiin vuoden aikana
työparinaan
noin 800 kpl ja
sosiaaliohjaaja.
Lastensuojelun perhetyöstä toimeentulotukea saavia
Sosiaaliohjaaja ja
valmistelevat huolto-,
tapaamis-ja elatussopi
mukset aluejaon
mukaisesti, jotka
sosiaalijohtaja vahvistaa.
Sosiaalityöntekijä
lastenvalvoja tekee
isyysselvitykset.
Nykytila:
Nykvtila:
Aikuissosiaalityöhön
kuuluvat
toimeentuloturva ja
työllistämisen tuki, sekä
kuntouttava työtoiminta.
Punkaharjulla on yksi
virassa oleva
sosiaalityöntekijä, jonka
toimialaan kuuluu
lapsiperhepalveluiden
lisäksi aikuissosiaalityön
pa veluista
toimeentulotuki,
kuntouttava työtoiminta
sekä vammaispalveluiden
valmistelutyö. Lisäksi
Sisäisten palvelujen (Sipa)
kautta tuleva
toimistosihteeri on tehnyt
etuuskäsittelyä ja
päätösten valmistelua.
ostopalveluna mielenterveyskuntoutujien asumis
palvelut, kriisiapu ja perheasianneuvottelukeskuksen
palvelut sekä turvakodit ja muut asumispalvelut
työmarkkinatuen kuntaosuudet ja työllistämis
avustukset, työvoiman palvelukeskus,
kuntouttava työtoiminta,
toimeentuloturva,
-päihdehuollon palvelut ostopalveluna Sosterista
-
-
-
-
Aikuissosiaalityöhön kuuluu:
-
-
-
-
-
Savonlinnan kaupungin aikuissosiaa lityössä työskentelee
4 sosiaalityöntekijää,
2 sosiaaliohjaaja,
3 palveluohjaaja TYP:ssa sekä
5 etuuskäsittelijää.
1 toimistosihteeri monipalvelukeskuksesta maksujen
välitys- ja laskutustehtävissä
Savonlinna
Punkaharju
PERUSTLJRVAN TOIMIALA/AIKUISSOS1AALITYÖN PALVELUSUUNNITELMAT
(1O.1.2012’
NYKYTILA
Nykytila:
Sosiaalityön tehtävään
kuuluvat aikuissosiaalityö,
lastensuojelu, äihdehuolto,
mielenterveyskuntoutujien
palvelut ja lastensuojelun
perhetyö sekä huolto-,
elatus-ja tapaamis
sopimukset. Kerimäen
kunta ostaa A-klinikka
palvelut Sosterilta, mutta
vastaa itse päihde-huollon
laitoskuntoutuksen
palveluista.
rKm
1
1
Toimeentulotukipäätöksiä
tekevät sosiaalityöntekijälastenvalvoja, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä.
Toimeentuloturvan tehtävä
sisältää
perustoimeentulotuen,
täydentävän toimeentulotuen, ehkäisevän toimeentulotuen, KELA:n työmarkkinatukiosuuden sekä
kuntouttavan yötoiminnan.
vastaa työsuhteinen
pe rhetyöntekijä.
Mielenterveyskuntoutujien
palvelut ovat olleet pääosin
sosiaalijohtajan vastu ulla
lukuun ottamatta lapsia ja
nuoria, joille kohdistetut
psykiatrian palvelut liittyvät
pääosin lastensuojelun
tarpeen selvitykseen ja
lastensuojelun
asiakkuuteen.
Sosiaalitoimen
mielenterveystyö käsittää
ostopalveluna hankittavan
Savonlinnan kriisikeskuksen
palvelut sekä
mielenterveyskuntoutujien
asumispalvelut, joita on
harkittu siirrettäväksi
Sosterille.
Kuntouttavan
työtoiminnan palvelut on
järjestetty Savonlinnan
työvoimanpalvelukeskuks
en (TYP) kautta.
Sosiaalityöntekijä ja
työvoimaohjaaja yhdessä
tapaavat asiakkaita
Kunnantalolla 2-5 krt/ kk.
Aktivointiehdon parissa on
ollut noin 20-30 henkilöä
ja aktivointitoimissa
kuukausittain noin 10
hlöä. Ongelmana on
kuntouttavan
työtoiminnan sisällön
ohjaus ja toteuttajien
niukka verkosto sekä
vähäiset paikat mm
naisille ja alle 25-vuotiaille
nuorille.
Kuntouttavaan
työtoimintaanja
työllistämisen tukeen on
osoitettu budjettirahaa ri.
30 000 euroa. Etupäässä
talouksia oli 128 kpl.
Asia kas on päässyt
sosiaalityöntekijän
vastaanotolle viimeistään
seuraavana päivänä.
Toimeentulotukihakemuks
en käsittelyaika on 1-2
päivää.
Välitystiliasiakkaita ei ole.
Kerimäen kunnassa oli
31.12.2010 5.645
asukasta.
Toimeentulotukea
saaneiden kotitalouksien
määrä vuonna 2010 oli
138.
Kuntouttavan työtoiminnan
aktivointisuunnitelmia ja
päätöksiä kuntouttavasta
työtoimirinasta tekevät
sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja sekä sosiaaliohjaaja
yhteistyössä SavonHnrian
työvoiman palvelukeskuksen kanssa.
Mielenterveys- ja
päihdekuntoutujien
palvelut hoidetaan
pääasiassa Sosterin
kautta. Sosiaalityöntekijä
osallistuu sovitusti myös
mielenterveys—ja
päihdekuntoutujien sekä
ikäihmisten
asiakaspalavereihin.
tuki on kohdentunut A
kiIlan Punkaharjun
toimintoihin. Tukea on
haettu vapaamuotoisella
hakemuksella.
Liitoksen jälkeen
aikuissasiaalityö turvataan
lähipalveluna•
Päihde- ja mielenterveys
kuntoutujien käytännöt
Tukityöl listämiskäytän
nöt yhtenäistyvät.
paikat.
nykyiset ostopalvelu
myös Savonlinnan
nan toimintapaikkoina
Kuntouttavan työtoi min
suuksien mukaan.
lähipalveluna mahdolli
palvelut turvataan
aikuissosiaalityön
Tarkoituksenmu kaiset
perhetyön tiimiä.
jatkossa vastaa A-kli
—
Erityisryhmien
asumispalvelut ovat
kaikkien kuntalaisten
käytettävissä (Pirtti
toiminnan
laajeneminen?).
Mielenterveys- ja
päihdekuntoutujien
palveluiden käytä nnöt
yhte näistyvät.
Käytäntö työllistymisen
tukemisessa yhtenäistyy.
Kuntouttavan työtoimin
nan toiminta paikkojen
lisääntyminen, tämänhet
nikka Sosterissa.
kiset Savonlinnan kaupun
Mielenterveyskuntoutuji
gin ostosopimukset käy
en asumispalvelut
tettävissä. Kuntouttavan
siirtyvät aik.sos.työhän.
työtoiminnan kehittä
minen ja resursointi
Kerimäen perhetyö
selvitetään ja ratkaistaan v
2012 aikana.
siirtyy osaksi kaupungin
huollon palveluista
yhtenäistyvät. Päihde
Punkaharju
Kerimäki
JÄLKEEN
Tukityöllistämisen ja järjestöjen tukemisen käytännöt
yhtenäistyvät.
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, kriisiapu,
perheasiainneuvottelukeskuksen palvelut, sekä turva
koditja muut asumispalvelut ostopalveluna.
Kuntouttavassa työtoiminnassa yhtenäiset käytännöt.
on päätetty.
Päihdehuollon ja perhe- ja kasvatusneuvolan palvelut
ostetaan Sosterista siihen saakka, kunnes palvelujen
tuottamistavasta saman perusku nnan organisaatiossa
Toimeentulotukikäsittely tapahtuu yhtenäisesti
Savonlinnan kaupungin perusturvalautakunnan
vahvistamien ohjeiden mukaisesti.
Kaikkiin palvelupisteisiin ei riitä sosiaalityöntekijöitä.
käsittelyn toimipaikasta riippumatta.
Lähipalveluna turvataan sosiaaliohjaaja —tasoinen
palveluja etuuskäsittely palvelupisteissä. Yhtenäinen
Efflca-ohjelmisto mahdollistaa toimeentulohakemuksen
Aikuissosiaa lityön palvelut hoidetaan pätevien sosiaalityöntekijöiden osalta pääosin Savonlinnasta käsin ja
ajanvarauksella tarvittaessa kaupunginosissa.
Savonlinna
PERUSTURVAN TOl M1ALA/AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUSUUNNITELMAT KUNTALIITOKSEN
—
Henkilöstön sijaistamiset helpottuvat.
Yhtenäiset toimeentulotuen ohjeet
Toiminnan ja järjestelmien yhtenäistyminen ja palveluresurssien lisääntyminen
Asukkaiden palvelut monipuolistuvat
Yhtenäisen ohjeistuksen käyttöönotto hyödyttää sekä työntekijöitä että sosiaalitoimen asiakkaita
Työntekijöillä isomman organisaation tuki erityiskysymyksissä
YHDISTYMISEN TUOMAT HYÖDYT:
Kerimäellä ja Punkaharjulla Efflca —ohjelmiston kustannukset rinnakkain noin vuoden ajan
-
-
Työntekijöille tulee jonkin verran enemmän matkustamista
Asiakastietokantojen yhdistämisestä tulee lisätyötä, koska tiedot tallennettu useana tietokantaan
YHDISTYMISEN HAITAT:
-
-
-
-
-
-
-
-
YHDISTYMISEN EDELLYTTÄMÄT INVESTOINNIT:
alaisuuteen.
palvelukeskuksen
Henkilöstö:
Henkilöstö:
Kerimen etuuskäsittelijä Perusturvajohtajan
siirtyy Savonlinnan moni- virka lakkaa.
Kerimäen kunta ostaa
vanhusten asumispalvelut
yksityisiltä Kerimäen
kunnan alueella toimivilta
pa Ivelutaloilta. Yhteensä
asumispaivelupaikkoja Ofl
60, joista tehostettuja 23.
Lisäksi kunnalla on 40
va nhustentaloasuntoa
neljässä rivitalossa.
Asukasvaiinnatja
vuokrasopimukset tekee
sosiaalitoimi.
paikkaa (Anna ja Aatu).
Lisäksi ostetaan yksityistä
tehostettua
paiveluasumista 15
Punkaharjulla toimii
vanhainkoti Rauhala (14
paikkaa), tehostettu
palveluasumisyksikkö
Toivola (14 paikkaa),
tavallinen
Helminauha (14 asuntoa,
20 asukasta) ja
vanhustentalot (asuntoja
ja asukkaita 34, joista 3 ei
käytä Sosterin palveluja).
Kunta omistaa nämä
kiinteistöt.
(10.1.2012)
päihdehuolto
Kasvatus-ja perheneuvontapalvelut
jät, päivätoiminta)
vanhusten laitoshoito (vanhainkoti Sra)
vanhusten omaishoidontuki
vanhusten koti-ja asumispalvelut
muut avohoidon tukipalvelut
(turvapuhelimet, kauppa-asiat, sos.työnteki
vanhainkodin.
Savonlinnan kaupunki omistaa Karpalon palvelukeskuksen ja itäisen terveysaseman sekä jo
tyhjentyneen ja myynnissä olevan Pihiajan
-
-
-
-
-
-
Palvelusopimuksen piiriin kuuluvat:
hoitopiiriltä.
Savonlinnan kaupunki hankkii palvelusopimuksefla
ja siihen liittyen vuosittain erikseen vahvistetulla
palvelukortilla sosiaa lipalveluja Itä-Savon sairaan-
Nykvtila:
Nykytila:
Punkaharjun kunta hankkii
palvelusopimuksella j
siihen liittyen vuosittain
erikseen va hvistetulla
palvelukortilla
sosiaalipalveluja Itä-Savon
sairaanhoitopiiriltä.
ykvtila:.
Kerimäen kunta hankkii
palvelusopimukselia
vanhusten kotihoito-ja
laitoshuoltopalvelut ItäSavon sairaanhoitopiiriltä.
Sopimus on voimassa
toistaiseksi yhden vuoden
irtisanomisajalla eli ainakin
vuoden 2013 loppuun
saakka. Vanhusten
asumispalvelut ovat
kunnan järjestämisvastuulia ja siirtyvät sairaanhoitopiirille vuoden 2013
alusta.
Vanhainkotirakennus on
Kerimäen kunnan
omistama.
Savonlinna
Purikaharju
Kerimäki
PERUSTURVAN TOIMIALA/II(ÄIHMJSTEN SOS.PALVELUJEN PALVELUSUUNNITELMAT NYKYTILA
-
Savonlinna
Palvelut säilyvät nykytilan mu kaisena.
Palvelura kennetavoitteet kuntakohtaisen
palvelukortin/-sopimuksen mukaan.
Punkaharju
Palvelut säilyvät nykytilan
mukaisena.
Palvelura kennetavoitteet
kuntakohtaisen
pa lvelukortin/
sopimuksen mukaan.
Palvelura kennetavoitteet
kuntakohtaisen
palvelukortin/-sopimuksen
mukaan.
Huomioidaan myös kunnan
va hvista mat
kuntaliitostavoitteet
sosiaalipalvelujen osalta.
Sosterin palvelut säilyvät
ennallaan lisättynä
Sosterille siirtyvillä
vanhusten
asumispalveluilla.
Päihdehuoltopalvelut
Huomioidaan myös
siirtyvät Sosterille
kunnan vahvistamat
yhtenäisen käytännön
kuntaliitostavoitteet
mukaisesti.
Erikseen sovittava kunnan
vanhusten
vuokrarivitalojen omistus ja
asu kasva Ii nta
Kerimäki
Kerimäen, Punkaharjun ja Savonlinnan palveluksessa ei ole vanhustenhuollon henkilöstöä
Kerimäellä ja Punkaharjulla ei ole välittömiä investointitarpeita
Isommalla kuntaorganisaatiolla enemmän painoarvoa palvelujen järjestämisessä
Asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat Kerimäellä ja Punkaharjulla
Vanhushuollon sosiaalityö saa tukea
Vertaistuki ja verkostoituminen mahdollistuu (Sosteri, kunnat, yhdistykset, yksityiset palveluntuottajat)
Henkilöstölle työnantajan järjestämää koulutusta
lsornpi hankintaorganisaatio tuo mahdollisia säästöjä ja hankintaosaamista
-
Matkakustannukset lisääntyvät
-
YHDISTYMISEN TUOMAT SÄÄSTÖT:
-
-
-
-
-
-
YHDISTYMISEN EDELLYTIÄMÄT INVESTOINNIT:
-
HENILÖSTÖN MUUTOKSET:
Nykytila
Palvelu
TOIMIALA
(10.1.2012)
korotettuna.
Vuoden 2010 menojen toteuturna oli nkeriläisten osalta 883 775 euroa. Kirjanpitoon Kruunupuiston menot kirjataan 5 %:n alv-vähennyksellä.
Valtiokonttorilta kunta hakee kuitenkin korvauksen koko Kruunupuiston laskusummasta. Lisäksi toimeentulotuki voidaan hakea 1 %
Veteraaneja on tällä hetkellä 17. Vuoden 2010 aikana 24 veteraania oli kirjoilla.
jonka henkilöt asuvat Suomessa.
Punkaharjun kunta, Kruunupuisto ja Mikkelin lääninhallitus 8valtion edustajana) ovat alun perin 1995 sopineet inkeriläisten veteraanien
ottamisesta Kruunupuistoon asumaan ja kuntoutukseen. Kustannuksina kunnalle korvataan heimoveteraanienja heidän puolisonsa asuminen,
toimeentulon turvaaminen ja sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Kustannukset korvataan koko siltä ajalta,
Perusturva!autakunna n kautta on budjetoitu Inkeriläisveteraanien kuntoutus ja asuminen. Palvelut järjestää kunnan sopimuskumppanina
Kruunupuisto. Kunta saa järjestämänsä palvelujen kustannukset täysimääräisesti valtiokonttorilta takaisin.
Inkeriläisveteraanit
Punkaharju
Perusturvalautakunta/
PALVELUSUUNNITELMA
Muuta
Yhdistymisen
haitat
saästöt
hyödyt:
rationalisointi
Yhdistymisen
tuomat
investoinnit
Yhdistymiseri
edellyttärnät
muutokset
Henkilöstön
jälkeen
Ei haittaa.
Ei vaikutusta.
Ei vaikutusta.
Ei vaikutusta.
Kuntaliitoksel la ei vaikutusta henkilöstöön.
Palvelujen seurannasta ja korvausten hakemisesta huolehtii perusturvan toimiala.
Kuntaliitoksen Sopimus siirtyy Savonlinnan kaupungille sellaisenaan ja palvelut säilyvät ennallaan.
Nykytila
Maahanmuuttajapalvelut
Palvelu
(10.1.2012)
pakolaissihteeri (1.1.2012 alkaen maahanmuuttosihteeri)
2 sosiaaliohjaaja
osa-aikainen (50 %) etuuskäsittelijä
Vierasta kieltä puhuvia maahanmuuttajia on Savonlinnassa yhteensä 680 henkilöä.
Pakolaistaustaisia maahanmuuttajia on noin 130 henkilöä.
-
-
-
Pakolaishuollossa työskentelee:
Maahanmuuttajien neuvonta- ja palvelupiste Navigaattori
Olavinkatu 40a, 2.krs
57100 Savonlinna
Pakolaish ucllon toimisto sijaitsee osoitteessa:
Savonlinnan kaupungissa toimii tällä hetkellä pakolaishuolto perusturvan toimialan alaisuudessa. (1.1.2012 alkaen maahanmuuttajapalvelut)
Perusturvan toimiala
TOIMJALA
PALVELUSUUNNITELMA
ii
-
-
88
Kerimäki
Punkahaarju73
Veraskieliset maahanmuuttajat liitoskunnittain:
KerimeI1ä ja Punkaharjullael oe erilflsiä palveluja maahanmuuttajflle.
jälkeen
Ku ntaliitoksen
Pakolaisten sijoittamisessa voidaan hyödyntää koko alueen vaihtoehtoja mm. asumisessa ja koulutuksessa.
vastaan 25 pakolaista.
Savonlinnan kaupunki ottaa voimassa olevan sopimuksen mukaisesti vuosittain
Maahanmuuttajapalvelut huolehtii uuden lain rnukaisista alkukartoituksista.
jotka hoidetaan maahanmuuttajien palvelupisteessä Savonlinnassa.
Toimeentuloon liittyvät asiat hoidetaan pääsääntöisesti sosiaalivirastossa tai kuntien palvelupisteissä lukuun ottamatta pakolaisten
toimeentuloasioita,
kysymyksissä.
liittyvien kuntien palvelupisteiden sosiaalipalveluihin maahanmuuttajien erityis
neuvonta- ja palvelu pisteessä, josta käsin annetaan asia ntuntija-apua tarvittaessa
Maahanmuuttajapa Ivelut toimivat keskitetysti Savonlinnassa maahanmuuttajien
Uudessa Savonlinnassa on yhteensä 841 vieraskielistä asukasta (31.12.2010 tilanne)
.
Ei investointeja.
Ei muutoksia.
Muuta
Yhdistymisen
haitat
Viranhaltijoiden matkustaminen lisääntyy
Yhdistymsen
tuomat
Asiantuntemuksen ja vaihtoehtojen lisääntyminen palveluissa.
hyödyt:
rationalisointi
säästöt
Ei säästöjä.
.
edeflyttmt
investoinnit
Yhdistymsen
muutokset
Henkilöstön
NYKYTILA (10.1.2012)
Tehtäväalue käsittää lasten
ja nuorten lastensuojelulain
mukaisen sijaishuollon
perhehoitoon ja
laitoshuoltoon sekä
avohuollon tukitoimena
toteutettavat sijoitukset.
Kunnalla ei ole omia
lastensuojelulaitoksia,
palvelut ostetaan tarpeen
mukaan yksityisiltä
palvelujen tuottajilta.
Perhehoito perustuu
toimeksiantosopimukseen.
Sijoitettuna ja huostassa tai
jälkihuollossa on yhteensä
16 lasta ja nuorta.
Lastensuojelun henkilöstön
muodostavat
sosiaalityöntekijälastenvalvoja,
sosiaaliohjaaja ja
perhetyöntekijä.
Huostaanottopäätökset ja
hakemukset
tahdonvastaisesta
huostaanotosta hallintooikeudelle tekee
sosiaalijohtaja.
Sosiaalipäi’vystys tapahtuu
sosiaalijohtajan
vara llaolona.
1 Nykytila:
Kerimki
Lapsi-ja perhekohtaista
lastensuojelua
Ehkäisevää lastensuojelua
toteutetaan Varpu
työryhmän kautta, joka on
moniammatillinen
asiantuntijaryhmä. Ryhmä
koostuu kunnan sosiaali-,
terveys-, kasvatus- ja
nuoriso- ja kulttuurialan
toimijoista sekä
seurakunnan edustajista.
Työryhmän
koollekutsujana toimii
sosiaalityöntekijä. Varpu
työryhmä ohjaa
perhetyöntekijän työtä ja
kehittää kunnassa
moniammatillista
varhaisen puuttumisen
mallia.
Nykvtila:
Punkaharjun perusturvan
henkilöstöön kuuluvat
perhetyöntekijä,
sosiaalityöntekijä ja
perusturvajohtaja. Lisäksi
Sipan (sisäiset palvelut)
kautta toimistosihteeri
työskentelee
sosiaalitoimistossa.
Toimitilat ovat
kunnanvirastolla.
Punkaharju
-———---..
1
PTA
Sosterilta
tukihenkilö-ja vapaaehtoistoiminnan
sosiaalisen omatoiminnan
ostopalvel u na adoptioneuvonta ja ensikotitoiminta
Kasvatus- ja perheneuvontapalvelut ostopalveluna
sosiaalipäivystyksen
sijaishuollon perhehoidon
sijaishuollon perhekoditja laitokset (ostopalvelut)
sosiaaliohjauksen poliisilaitoksella
lastenvalvojan tehtävät
-
-
-
-
1 lastenvalvola
3 sosiaaohjaaJaa joista yksi poliisilaitoksella
1 toimistotyöntekijä monipalvelukeskuksesta
5 sosiaalityöntekijää
Henkilöstö:
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Savonlinnan lastensuojelu käsittää tällä hetkellä:
perhetyön
sijaishuollon oman lastenkodin toiminnan
Nykvtila:
Savonlinna
Perhetyöntekijällä on tällä
hetkellä noin 7
perheasiakasta,
sijaishuollon palveluissa
noin 10 asia kasta.
Lastensuojeluilmoituksia
vuonna 2010 oli 21 kpl.
Sosiaalityöntekijän työhön
kuuluvat edellä
mainittujen lisäksi
aikuisten sosiaalipalvelut,
vammaispalveluiden
valmistelutyö sekä
lastenvalvojan
sijaistaminen.
Sosiaalipäivystyksestä ja
lastenvalvojan tehtävistä
huolehtii
perusturvajohtaja. Lisäksi
hän vastaa
va mmaispalvelupäätöksist
a.
(lastensuojelutarpeen
selvitykset, avohuollon
tukitoimet, lapsen
kiireellinen sijoitus ja
huostaanotto sekä
sijaishuolto ja jälkihuolto)
tote uttavat
perhetyöntekijä,
sosiaalityöntekijä ja
perusturvajohtaja.
Vuonna 2010 lapsen
huolto-ja
tapaamissopim uksia
laadittiin 16 kpl,
elatussopimuksia 28 ja
isyysselvityksi 12 kpl.
alueella.
Ennaltaehkäisevä työote
säilytetään.
toiminnassa.
Perhetyöntekijä siirtyy
osaksi Perhekeskus
Paimenlinnan perhetyöhön, sekä jatkaa
Punkaharjun Varpu
toimintamallien yhteen
sovittaminen kaupungissa.
Varpu-työryhmän toimin
taa jatketaan entisen
mallin mukaan. Savonlinna
kehittää toimintaa ja
Palveluohjaus turvataan
Punkaharjun alueella.
tasolla.
Lapsiperheiden sosiaalityön palvelut turvataan
pääsääntöisesti nykyisellä
Lastenvalvojan palvelut
keskitetysti, nykyinen
resurssi ei riitä.
Työparityöskentelyllä
turvataan lastensuojelulain
mukainen ja tasapuolinen
työskentelytapa Kerimäen
Punkaharju
Kerimäki
KUNTALIITOKSEN JÄLKEEN
Sosiaalipäivystys nykyisen toiminnan mukaan
alkuvaiheessa. Päivystyskuvio on selvittelyn alla.
Lastensuojelun työnjako, resurssit ja ammattirakenne
mietitään tarkemmin kuntaliitoksen/kunta liitosten
jälkeen huomioon ottaen sosiaalityöntekijöiden
pätevyysvaatimukset.
Työparityöskentelyllä turvataan lastensuojelulain
mukainen ja tasapuolinen tyäskentelytapa koko alueella.
Laste nvalvojan palvelut keskitetysti, nykyinen resurssi ei
riitä Kerimäellä. Lasten elatus- sekä huolto-ja
tapaamissopimukset vahvistaa lastenvalvoja.
Käytettävissä oma lastensuojeluyksikkö.
Savonlinna
PERUSTU RVAN TOIMIALA/LASTENSUOJELUN PALVELUSUUNNITELMAT
Lastenvalvoja- ja lastensuojelupalvelujen järjestämiseen tarvitaan lisäresursseja
Sosiaalipäivystys siirtyy kaupungin tai Sosterin järjestämäksi
Kerimäellä tietojärjestelmien yhdistämisestä aiheutuu päällekkäisiä käyttökustannuksia
erityisosaaminen vahvistuu, suuremman työyhteisön tuki, mm. sijaistaminen helpottuu
kuntien yhdistymisellä turvataan lastensuojeluun ja lastenvalvojan tehtäviin lain mukaisen kelpoisuuden omaavat sos.työntekijät
työparityöskentely mahdollistuu aikaisempaa paremmin
työntekijöiden matkustaminen lisääntyy
ei säästöjä lyhyellä aikavälillä
-
Muutoskoulutusta työntekijöille
MUUTA:
-
-
-
-
-
YHDISTYM1SEN TUOMAT HYÖDVT:
-
YHDISTYMISEN EDELLYHÄMÄT iNVESTOINNIT:
-
-
HENKILÖSTÖN MUUTOKSET:
Terveysaseman kiinteistön
omistaa Kerimäen kunta.
—
Punkaharjun kunta
hankkii
palvelusopimuksella ja
siihen liittyen
vuosittain erikseen
vahvistetulla
palvelukortilla
perusterveydenhuollon
palvelut Itä-Savon
sairaanhoitopiiriltä.
terveysasema, jossa 24
—paikkainen
vuodeosasto.
Te rveysase man
kiinteistön omistaa
Punkaharjun kunta.
palvelusopimuksella
palvelut Itä-Savon
sairaan hoitopiiriltä.
Kerimäellä toimii
terveysasema, jossa 35
paikkainen vuodeosasto.
Pääterveysasema n omistaa Savonlinnan kaupunki.
Savon sairaanhoitopiiriltä.
Savonlinnan kaupunki hankkii palvelusopimukseflaja
siihen liittyen vuosittain erikseen vahvistetulla
palvelukortilla perusterveydenhuollon palvelut Itä-
Nykvtila:
Nykvtiia:
Nykytila:
Kerimäki
SavonHnna
(1O.1.2O12)
Punka harju
NYKYTILA
PERUSTURVAN TOIMIALA/PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUSUUNNITELMAT
Palvelut säilyvät
nykytilan mukaisena.
Palvelurakennetavoitte
et kuntakohtaisen
pa lvelukortin/
sopimuksen mukaan.
Huomioidaan myös
kunnan vahvistamat
kunta liitostavoitteet
perusterveydenhuoflon
osalta.
Palvelusopimus
sairaanhoitopiirin kanssa on
voimassa toistaiseksi,
irtisanomisaika on yksi vuosi.
Päätöstä palvelusopimuksen
irtisanornisesta ei ole tehty,
joten sopimus on voimassa
ainakin vuoden 2013 loppuun
saakka.
vahvistamat
osalta.
Perusterveydenhuollon
palvelura kennetavoitteet
kuntakohtaisen
mukaan.
Punkaharju
Kerimki
Perusterveydenhuollori palvelurakennetavoitteet
kuntakohtaisen palvelukortin/-sopimuksen mukaan.
Palvelusopimus sairaanhoitopiirin kanssa on voimassa
toistaiseksi, irtisanomisaika on yksi vuosi. Päätöstä
palvelusopimuksen irtisanomisesta ei ole tehty, joten
sopimus on voimassa ainakin vuoden 2013 loppuun
saakka.
Savonlinna
PERUSTURVAN TOIMIALA/PERUSTERVEYDENHUOLWN PALVELUSUUNN ITELMAT
Kerimäen, Punkaharjunja Savonlinnan palveluksessa ei ole perusterveydenhuollon henkilöstöä.
Sovittava Kerimäen terveysaseman omistussuhteesta. Terveysaseman peruskorjaus.
Punkaharjulla ei välittömiä investointitarpeita.
Muutoskoulutusta
Isommalla organisaatiolla enemmän painoarvoa palvelujen järjestämisessä.
Tietotekniikan yhtenäistäminen mahdollistaa tehokkaan tiedonkulun.
Koko terveydenh uolto on saurnattomasti yhteistyössä samassa organisaatiossa.
-
ei haittoja
HAITAT:
-
-
-
YHD1STYMISEN TUOMAT HYÖDYT:
-
-
-
-
Hallinnon ohjelmia ovat
Dynastia asianhallinta
ohjelma, Adewin
kirjanpito-ohjelma, ta
suunnittelu, office
ohjelmat, väestö.
Hallintoon on varattu
määräraha sosiaalitoimen
hankkeisiin, joita ovat:
Kanava-projekti, Kasteohjelmat (vanhus ja
lapset).
-
Nykytila:
Nykytila:
Sosiaalitoimen hallintoon
kuuluu perusturvajohtaja
ja Sipan (sisaiset palvelut)
kautta ostopalveluna
toimistosihteerin
työpanos. Hallintoon
kuuluvat myös
toimieliminä perusturvalautakunta, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja veteraani
asiaintoimikunta, jolla on
määräraha (4 900 euroa),
jonka neuvottelukunta
osoittaa veteraanien
kuntoutukseen.
Hallinnon menot ovat v.
201]. n. 150 000 euroa.
Nykvtila:
Sosiaalitoimen hallinnon
tehtäväalue, joka käsittää
sosiaali-ja
terveyslautakunnan,
vammaisneuvoston ja
vanhusneuvoston
hallintomenot,
sosiaalijohtajan ja osittain
kahden apulaiskansiistin
(kaikki virkasuhteisia)
palkkausmenot,
sosiaaliosaston atk, postija puhelin ym. menot.
Sosiaali- ja
terveyslauta kunnan
kokouksia on vuosittain 6—
7. Vammaisneuvosto ja
vanhusneuvosto pitavat
vuosittain 2-3 omaa
kokousta sekä osallistuvat
seudullisiin kokouksiin,
joita molempien
neuvostojen osalle tulee
keskimäärin kaksi
vuodessa,
veteraanitoimikunta
perusturvalautakunta
seniorifoorumi
vammaisneuvosto
perusturvajohtaja
johtava sosiaalityöntekijä
perusturvasuunnittelija
toimistosihteerit (2) monipalvelukeskuksesta
Perusturvan toimialan hallinnon budjetti vuonna 2011
on 925.188 euroa
perusteiset eläkemaksut.
toimialan hallinnon tulosalueen talous
arviossa ovat myös järjestöjen avustukset sekä eläkemenoperusteiset KuEL-maksut sekä varhaiseläkemeno
-
-
-
-
Perusturvan hallinnossa toimii viranhaltijoina:
-
-
-
-
Perusturvan toimialan hallinnon tulosalueen
muodostaa:
Savonlinna
Punkaharju
Kerimäki
PERUSTURVAN TOIMIALA/HALLINNON PALVELUSUUNNITELMAT NYKYTILA (10.1.2012)
Perusturvalautakunta
lakkautuu, vanhus-ja
va mmaisneuvostojen teh
Punkaharju
alaisuuteen.
Apulaiskansiistit siirtyvät
kaupungin
monipalvelukeskuksen
siirtyy kaupungin
perusturva n toimialan
palvelukseen.
Sosiaalijohtajan virka
lakkautuu ja viranhaltija
Henkilöstö:
Perusturvajohtajan virka
lakkautuu ja viranhaltija
siirtyy kaupungin
perusturvan toimialan
Henkilöstö:
Hankkeet hoidetaan
Savonlinnan perusturvan
toimialan tämänhetkisen
tilanteen mukaisesti.
telukunta.
määräraha säilytetään
entisen suuruisena ja sen
käytöstä päättää neuvot
Veteraaniasiain
neuvottelukuntaan myös
Punkaharjun edustus. P
harjulaisten veteraa nien
kuntoutukseen tarkoitettu
Sosiaali- ja terveysla utakunta lakkautuu ja
tävät Savonlinnan
neuvostot sulautuvat
seniorifoorumille ja
yhteen siten, että Kerimäen vammaisneuvostolle,
alueelta tulee edustus
joihin tulee Punkaharjun
neuvostoihin.
edustus.
Kerimki
Savonlinna
PERUSTURVANTOlMlA/HALLlNNON PALVELUSUUNNITELMAT KUNTALIITOKSEN JALKEEN
Henkilöstön muutoskoulutusta ja valmennusta sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen liittyvät kustannukset (Effica)
Kustannussäästöja synergiaetu toiminnassa
Viranhaltijaorganisaation osaaminen ja työnjako sekä suunnittelu vahvistuu (esim. Iakiasiat, henkilöstö-ja hankinta-asiat)
Lautakuntien kokouskustannukset pienenevät
-
Työntekijöiden matkustus lisääntyy jonkin verran.
-
-
-
YHDIST’MISEN TUOMAT HYÖDYT:
-
KUNTiEN YHDISTYMISEN EDELLYTTÄMÄT INVESTOINNIT:
alaisuuteen
monipalv.keskuksen
Tstosihteeri SIN:n
palvelukseen.
vanhusten asumispalvelut
yksityisiltä Kerimäen
kunnan alueella toimivilta
palvelutaloilta. Yhteensä
asumispalvelupaikkoja on
60, joista tehostettuja 23.
Lisäksi kunnalla on 40
vanhustentaloasuntoa
neljässä rivitalossa.
Asukasvalinnat ja
vuokrasopimukset tekee
sosiaalitoimi.
Lisäksi ostetaan yksityistä
tehostettua
palveluasumista 15
paikkaa (Anna ja Aatu).
vanhainkoti Rauhala (14
paikkaa), tehostettu
pa Iveluasumisyksikkö
Toivola (14 paikkaa),
tavallinen
1-lelminauha (14 asuntoa,
20 asukasta) ja
vanhustentalot (asuntoja
ja asukkaita 34, joista 3 ei
käytä Sosterin palveluja).
Kunta omistaa nämä
kiinteistöt.
Nykytila:
Nykvtila:
Punkaharjun kunta hankkii
palvelusopimuksella ja
siihen liittyen vuosittain
erikseen va hvistetulla
palvelukortilla
sosiaalipalveluja Itä-Savon
sairaa nhoitopiiriltä.
Nykvtila:
palvelusopimuksefla
vanhusten kotihoito- ja
laitoshuoltopalvelut ItäSavon sairaanhoitopiiriltä.
Sopimus on voimassa
toistaiseksi yhden vuoden
irtisanomisajalla eli ainakin
vuoden 2013 loppuun
saakka. Vanhusten
asu mispalvelut ovat
kunnan järjestämisvas
tuulIa ja siirtyvät sairaan
hoitopiirille vuoden 2013
alusta.
Vanhainkotirakennus on
Kerimäen kunnan
omistama.
Kasvatus-ja perheneuvontapalvelut
vanhusten koti- ja asumispalvelut
muut avohoidon tukipalvelut
(turva puhelimet, kauppa-asiat, sos.työnteki
jät, päivätoiminta)
vanhusten laitoshoito (vanhainkoti Sra)
vanhusten omaishoidontuki
päihdehuolto
vanhainkodin.
Savonlinnan kaupunki omistaa Karpalon palvelu
keskuksen ja Itäisen terveysaseman sekä jo
tyhjentyneenja myynnissä olevan Pihlajan
-
-
-
-
-
-
Palvelusopimuksen piiriin kuuluvat:
hoitopiiriltä.
Savonlinnan kaupunki hankkii palvelusopimuksella
ja siihen liittyen vuosittain erikseen vahvistetulla
palvelukortilla sosiaalipa lveluja Itä-Savon sairaan
Savonlinna
Punkaharju
PERUSTURVAN TOIMIALA/SOSOPALVELUJEN PALVELUSUUN NITELMAT NYKYTI LA (10.1.2012)
Kerimäki
IV
Palvelurakennetavoitteet
kunta kohtaisen
mukaan.
va hvista mat
Palvelut säilyvät nykytilan mukaisena.
Palvelurakennetavoitteet kuntakohtaisen
palvelukortin/-sopimuksen mukaan.
Palvelut säilyvät nykytilan
mukaisena.
Pa Ivelurakennetavoitteet
kuntakohtaisen
palvelukortin/
sopimuksen mukaan.
Sosterin palvelut säilyvät
ennallaan lisättynä
Sosterille siirtyvillä
vanhusten
asurn ispa Iveluilla.
Päihdehuoltopa Ivelut
sIIrtyvät Sosterille
yhtenäisen käytännön
mukaisesti.
Erikseen sovittava kunnan
vanhusten
vuokrarivitalojen omistus ja
asukasvalinta.
1-luomioidaan myös
kunnan vahvistamat
Savonlinna
Punkaharju
Kerimki
JÄLKEEN
PERUSTURVAN TOI MIALA/SOS.PALVELUJEN PALVELUSUUNNITELMAT KUNTALIITOKSEN
Kerimäen, Punkaharjun ja Savonlinnan palveluksessa ei ole vanhustenhuollon henkilöstöä
Kerimäellä ja Punkaharjulla ei ole välittömiä investointitarpeita
Henkilöstölle työnantajan järjestämää koulutusta
Vanhushuollon sosiaalityö saa tukea
Vertaistuki ja verkostoituminen mahdollistuu (Sosteri, kunnat, yhdistykset, yksityiset palveluntuottajat)
Isommalla kuntaorganisaatiolla enemmän painoarvoa palvelujen järjestämsiessä
Asumisen vaihtoehdot monipuolistuvat Kerimäellä ja Punkaharjulla
lsompi hankintaorganisaatio tuo mahdollisia säästöjä ja hankintaosaamista
-
Matkakustannukset lisääntyvät
-
YHDISTYMISEN TUOMAT SÄÄSTÖT:
-
-
-
-
-
-
HENILÖSTÖN MUUTOKSET:
.
Kehitysvammahuollon
lähipalvelut ostetaan
Vaalijaan kuntayhtymältä.
Palveluihin kuuluu
avohuollon ohjaus,
päivätoiminta ja
palveluasuminen viisi (5)
paikkaisessa Koivukodin
Pääosan
Koivukodin
yksikössä.
vammaispalvelujen ja
rakennus vaatii
erityishuollon päätöksistä
merkittäviä
tekee sosiaalijohtaja.
Valmistelussa ovat mukana muutosinvestointeja,
niinpä kunta on tehnyt
puitesopimuksen
lastenvalvoja ja
sosiaaliohjaaja muuntyön Vaalijalan kanssa.
Sopimuksen mukaisesti
ohessa. Kerimäen
Nykytila:
Nykytila:
Perusturvajohtaja tekee
päätökset
vammaispalveluissa ja
kehitysvammah uollossa
(siltä osin kuin
päätöksentekoa on
kunnassa>,
Vammaispalvelujen
päätöksiä valmistelee
osittain myös
sosiaalityöntekijä.
Vammaispalveluissa siis
sosiaalityötä tekevät
perusturvajohtaja ja
sosiaalityöntekijä.
Vammaispalvelut käsittää
vammaispalvelulain ja
kehitysvammai5ten
erityishuoltolain mukaiset
palvelut. Kerimäen kunta
tuottaa palvelut itse tai
ostaa ne Vaalijalan
kuntayhtymältä tai
yksityisiltä palvelujen
tuottajilta. Palveluista
mainittakoon vammaisten
taloudelliset tukitoimet,
kuljetuspalvelut, asunnon
muutostyöt,
asumispalvelutja
laitoskuntoutus sekä
omaishoidontuki.
Vaalijalan kuntayhtymä
tekee erityishuolto
ohjelmat.
Palvelusuunnitelmat on
laadittu kehitysvammaisille
asiakkaille.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
ostopalveluna)
kehitysvammaisten perhehoito
kehitysvam ma isten la itoshoito Vaalijalassa
kehitysvammaisten työtoiminta pääosin omana
toimintana
Mäntykodin kehitysvam maisten asumispalvelut
kehitysvammaisten asumispalvelut (ostopalv.)
Opetusyksikkö Pohjanlintu
Kehitysvam maisten muut tukitoimenpiteet
(kenttätyöntekijät ja krist.opisto)
vammaispalvelun sosiaalityö
vammaisten asumispalvelut (vpl) ostopalveluna
sos.huollollinen työtoiminta
vammaisten muut tukitoimet (sis. omh-tuen)
vpl:n mukainen päivätoiminta
henkilökohtaiset avustajat (oma avustajakeskus)
henkilökohtainen apu ostopalveluna
sopeutumisvalmennus
asunnon muutostyöt
muut välineet, koneet ja laitteet
kuljetuspalvelut (vpl ja shl)
kehitysvammaisten sosiaalityö
kehitysvammaisten päivätoiminta (pääosin
Savonlinnan kaupungin vammaispalveluihin kuuluu:
Savonlinna
Punkaharju
(1o.1.2o12
Kerimki
NYKYTILA
PERUSTURVAN TOIMJALAJVAMMAISPALVELUN PALVELUSUUNNITELMAT
-.
O
.
.
.
.
..
Kehitysvammaisia
kuntalaisia on 41 vuonna
2010 tehdyn selvityksen
mukaan. Asiakkaista 13
asuu kotona, 5
tukiasumisessa, 16
palveluasumisessa
(tavallinen ja tehostettu)
ja 4 laitoksessa. Päivä —ja
työtoiminnassa on 19
asiakasta. Vaalijala tekee
erityishuoltopäätökset.
.
Vaaiijala rakentaa
palveluasumisyksikön
Punkaharjulle. On saanut
tähän ARA:n rahoituksen
ja hanke toteutuu niin,
etta toiminta alkaisi 2013
vuoden alusta.
Vaalijala järjestää
päivätoimintaa
vuokratiloissa
kirkonkylällä.
Kuljetuspalvelupäätöksiä
74 asiakkaalle, asiakkaat
maksavat
omavastuuosuuden ja
Omaishoidontukea
autoilijat laskuttavat
maksetaan noin 10
kunnalta erotuksen•
asiakkaa lie.
Sosiaalihuoltolain
mukaisia
Kehitysvammaisten
erityishuollon piirissä on 50 kuljetuspalvelupäätöksiä
on 16 asiakkaalle.
asiakasta.
Vammaispalveluja käyttää
vuosittain noin 125
asiakasta, joista
kuljetuspaiveluja runsaat
90 Sosiaalihuoltolain
mukaisia kuljetuksia on
noin 60 asiakkaalle.
Va mmaispalvelulain
mukaisia henkilökohtaisia
avustajia on 10. Kunta
toimii sijaismaksajana.
kunnassa ei ole varsinaista
vammaishuollon
työntekijää. Kunnalla on
oma kehitysvammaisten
paivatoimintakeskus, jossa
kay noin 20 asiakasta.
Henkilöstöä on ohjaaja,
kaksi varnmaishuollon
lähihoitajaa sekä
henkilökohtainen avustaja.
kehitysvammaisten
tyotoimintaa Tyokeskus
Savonlinna kolmelle
kehitysvammaiseHe.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
tukitoimissa
1 kehitysvammatyöntekijä Savonrannan pv
toiminnassa
2 palveluohjaajaa avustajakeskuksessa
.
maksaa osan palkoista)
5 lahihoitajaa kehitysvammaisten ja vammaisten
1 vammaispalvelupäällikkö
3 työtoiminnan ohjaajaa
12 Tähihoitajaa Mäntykoti/Nätkinkoti
3,4 työntekijää Pohjanlinnussa (sivistystoimi
1 kehitysvammaisten sos.työntekijä
1 vammaispalvelun sos.tyontekija
1 vammaispalvelun palveluohjaaja
Henkilöstö:
3
Vaikeavammaisten
pa Iveluasumista
järjestetään seitsemälle
asukkaalle.
Henkilökohtainen apu
järjestetään yhdeksälle
asiakkaalle. Punkaharju
toimii sijaismaksajana.
Asiakastietojärjestelmä on
Tieto Oy:n Effica-ohjelma,
jolla laaditaan päätökset,
asiakaskertomukset ja
palvelusuunnitelmat.
Käyttäjätuki IT-JT:n kautta.
Vammaisten koululaisten
päivätoimintaa järjestetään
yhteistyössä
sivistysosaston kanssa.
Vammaispalvelulain
mukaista asumispalvelua
järjestetään tarpeen
mukaan kotiin. Muut
asumispa Ivelut kohdistuvat
kehitysvammaisiin.
Kerirnäen kunta hankkfl
kehitysvammaisten
asumispaiveluja Kerimäellä
toimivista Kerimäen
Vanhusten-ja Vammaisten
tuki ry:n Puruveden
palvelutalolta( ei
yövalvottu)(1O asukasta)
sekä Savon
Vammaisasuntosäätiön
Lemmenmäen
palvelukodilta (seitsemän
asukasta) sekä kunnan
ulkopuolella toimivi[ta
yksityisiltä palvelujen
tuottajilta yhteensä
kahdeksalle asukkaalle.
Punkaharjun kunnalla on
puitesopimus Vaalija lan
kuntayhtymän kanssa 15paikkaisen palvelutalon
rakentamisesta.
Hallinnollisesti
vammaispalveluihin
kuuluu sekä
kehitysvammahuolto, että
vammaispalvelulain
mukaiset palvelut.
Budjetissa ovat samaa
tulosaluetta.
(sos.huollollinen
kuljetuspalvelu yli 75
vuotiaille, tulo-ja
varallisuusrajat).
Yli 65- vuotiaiden
vanhempien luona asuu
muutama
kehitysvammainen.
<1
Atk-ohjelmien tukipalvelu
ostetaan IT-JT oy:ltä.
Laitoskuntoutus hankitaan
Vaalijalan
kuntoutuskeskuksesta.
Vaalijalassa on kolme
pitkäaikaisasiakasta.
Vaalijala järjestää lisäksi
lyhytaikaisista kuntoutusta
5-8 asiakkaalle vuosittain.
Suunnitelman mukaan
palvelutalo valmistuu
vuoden 2013 alussa.
Palvelutaloon muuttaisi
tämän hetkisen arvion
mukaan 11
punkaharjulaista asukasta.
—
[
Punkaharju
valmistelu lähipalveluina.
Toimiva ja joustava
yhteistyö IT-JT:n kanssa
atk käyttäjätuen kautta.
Joukkoliikenteen,
asiointiliikenteen ja
kuljetuspalvel ujen
järkeistämiseen ja
järjestämiseen tarvitaan
asiantuntija.
Vammaispalvelun
palveluohjausja
päätösten valmistelu
tapahtuu lähipalveluna.
Päätösten teko
keskitettynä.
omana toimintana.
Erityishuolto-ohjelmat
laaditaan peruskunnassa.
Avohuollonohjaus
ja rjestetaan kaupungin
Vammaispalvelupäätösten
Palveluasumispalvelut
jatkuvat nykyisen
käytännön mukaan.
Päivätoiminta jatkuu
Vaalijalan alaisena
toistaiseksi.
Päivätoiminnan
järjestämistapa selvi
Toimintakeskus jatkaa
tellään vuoden 2013
entisen käytännön mukaan. aikana.
Kerimäki
-
-.
Joukko-ja asiointiliikenteen ja kuljetuspalvelujen
suunnittelu/järkeistys asiantuntijan avulla.
Laskujen käsittely keskitetään yhteen pisteeseen.
jatkuvat.
Nykyiset palveluasumis- ja perhehoitosopimukset
Avustajakeskus hoitaa henkilökohtaisten avustajien
välittämisen koko alueella.
Henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelujen
perusteissa yhtenäinen käytäntö koko alueella.
peruskunnassa kaupungin omana toimintana.
Erityishuoltosuunnitelmat laaditaan peruskunnassa.
Avohuollon ohjaus sekä palveluohjaus tapahtuu
.
Palvelujen tuottamis- ja järjestämistapojen
selvittelyä jatketaan ja käynnistyneet/käynnisty
mässä olevat hankkeet kehitysvammaisten
asumispalveluissa toteutetaan (Mantykodtn
laajennus, Vaalijalan palvelutalohanke Punkaharjulla,
työ-ja päivätoiminnan järjestämistapa)
Vammaispalvetun palveluohjaus ja päätösten
valmistelu tapahtuu lähipalveluna ja päätösten teko
keskitetysti.
Savonlinna
PERUSTURVAN TOIMIALA/VAMMAISPALVELUN PALVELUSUUNMTELMAT
r
Henkilöstömuutoksissa kaikki avoimet toimet täytettävä
Työntekijöiden määrää lisättävä kuntaliitoksessa, koska Kerimäen sosjohtaja on vastannut vammaispalveiupäätösten valmistelusta ja
päätöksenteosta. Logistiikka-ja joukkoliikennevastaavan virka/toimi tekniselle toimialalle vastaamaan vammaishuollon, sosiaalihuoltolain,
peruskoululaisten ja joukkoliikenteen järjestämisestä.
Mahdollisesti Effica-ohjelmien tietojen yhdistämisestä aiheutuvat lisäkustannukset ja yhteensovittaminen
Vammaisneuvostojen yhdistäminen
Hoito-ja hoivapaikkojen etsiminen laajemmalta alueelta helpompaa
Työtoiminnassa mahdollinen yhteistyö alihankintatöissä
Erityisasiantuntemus vahvistuu sekä suuremman työyhteisön tuki ja vertaistuen saaminen helpompaa
Volyymiedut mahdollisissa kilpailutustilanteissa
Yhtenäiset ohjeistukset
Viran-ja toimenhaltijoiden matkustus lisääntyy.
-
-
-
-
-
-
-
-
-
1
PALVELUSUUNNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
(1012012)
SIVISTYS
Kulttuuripalvelut (yleinen kulttuuritoimi)
Kerimäki
Vapaa-aikaohjaaja: liikunta 80 %, kulttuuri 20%.
Kulttuuritapahtumat:
Järjestetään vuosittain vähintään kahdeksan tapahtumaa eri yhdistysten
kanssa tai itsenäisesti. Vanhainkodeilleja päivähoitoikäisille järjestetään
vähintään yksi kulttuuritapahtuma vuodessa.
Museot:
Kerimäellä on kunnan omistamatjärvikalastusmuseoja kalastajatila sekä
Kerimäki-seuran omistama kotiseutumuseo. Kesällä museoiden
aukiolosta on vastannut Kerimäki-seura, kunta on palkannut opiskelijoita
työharjoitteluun museolle 6hlö x 2vko.
Avustukset:
2 600 €. Avustuksista päättää sivistyslautakunta.
Kerimäki on Savonlinnan Seudun Teatteriyhdistys ry:n jäsen.
Talous:
Kokonaisbudjetti 34.873 € /vuosi.
Punkaharj u
Nuoriso-kulttuurisihteeri: 50 % nuoriso, 50 % kulttuuri,
Kulttuuritapahtumat:
Järjestetään vuosittain 20 (v.2010) tapahtumaa. Kulttuuritoimi vastaa
lisäksi Kino Luston elokuvatoiminnasta. Näytösten toteuttamisesta on
ostopalvelusopimus PuU:n kanssa.
Koulut ja kulttuuri; konserttikeskuksen Konsertti joka kouluun
hankkeessa mukana oleminen; koulukinotoiminta; muu kulttuuritoiminta;
tapaamiset koulujen kulttuurivastaavien kanssa.
-
Museot:
Punkaharjun Kotiseutumuseo, talomuseo Hiukkaj oella, nettokustannukset
3.119€. Ostopalvelusopimus museon hoidosta, tekninen toimi/paikallinen
hirsiyrittäj ä ja kesän aukiolosta ja hoidosta kulttuuritoimi/Hiukkajoen
kylät ry.
Avustukset:
Lusto Suomen Metsämuseo, kunnanhallituksen myöntämä avustus
53 .000€/vuosi. Taidekeskus Retretti, kunnanhallituksen myöntämä
avustus 15 .000€/vuosi. Yleis- ja kohdeavustukset 3 .000€/vuosi. Päätökset
tekee sivistyslautakunta.
—
2
Punkaharju on Savonlinnan Seudun Teatteriyhdistys ry:n jäsen.
Talous:
Kulttuuritoimen menot 38.729 €. Lisäksi Retretin ja Luston avustukset
yhteensä 68.000 €.
Savonlinna
Kulttuuritoimenjohtaja
Toimistosihteeri 90 % (maakuntamuseolle 10 %)
Kirjastovirkailija-kulttuurisihteeri (Sranta): kirjasto 70 % kulttuuri 30 %.
Kulttuuritapahtumat ja -tilat:
Järjestetään vuosittain n. 40 tapahtumaa yhteistyössä eri toimijoiden
kanssa. Peruskoulujen kulttuuripolun kokonaisvastuu.
Galleria Pinnan ylläpito ja vuokraus. Savonrannan Piippuhallin
näyttelytoiminta. Kasinonsaaren kesäteatterin ja Sääminsalin hallinnointi
ja vuokraus.
Muut vastuualueet: hallinnon tehtävät, kulttuurimatkailuun liittyvät
kehittämistehtävät ja kansainväliset asiat.
Avustukset:
Kulttuurilautakunta päättää suurimmista avustuksista (festivaalit,
orkesterit ym.) edellisen vuoden joulukuussa. Kohdeavustuksia
kulttuurilautakunta jakaa keväällä ja kulttuuritoimenjohtajan päätöksellä
myönnetään pienempiä avustuksia ympäri vuoden. Teatterin avustus
538.731 €, muut avustukset 494.900€ (2011).
Talous:
Kokonaisbudjetti 1,5 milj. €,josta 1 milj. € avustuksia ja 0,3 milj. €
Savonlinnasalin katemaksua (2011).
Palveluun liittyvät
hallinnon työt/henkilöt
Kerimäki
Vapaa-aikaohjaaj a valmistelee avustusasiat sivistyslautakunnalle,
esittelijänä toimii sivistystoimenjohtaja. Sivistystoimenjohtaja tekee
kulttuuritointa koskevat viranhaltijapäätökset.
Punkaharju
Hallinnon tehtäviä hoitavat sivistystoimenj ohtaja ja nuoriso
kulttuurisihteeri.
Savonlinna
Hallinnon tehtäviä (lautakunta-asiat, talous, maksuliikenne, avustusasiat
yms.) hoitavat kulttuuritoimenjohtaja ja toimistosihteeri. Osa tehtävistä
hoidetaan keskitetysti sivistysvirastossa.
Kuntaliitoksen jälkeen
Palvelut säilytetään nykytasolla lähipalveluina.
Henkilöstön
muutokset
Tehtävänkuvia tarkistetaan toimivammiksi ja paremmin kokonaisuutta
palveleviksi (esim. yhdistelmäviroista luopuminen mahdollisuuksien
mukaan).
3
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Yhdistymisen tuomat
hyödyt:
rationalisoinnit
säästöt
Yhdistymisen haitat
Muuta
Seudullinen kulttuuritarjonta: yhteiset tapahtumat, palvelut ja niiden
markkinointi. Hallinnon keskittämisestä vapautuu resursseja palveluihin.
Asukkaiden lisäksi myös kulttuurimatkailu hyötyy. Yhteiset tavoitteet ja
yhdessä toimiminen tuovat tukea ja vahvuutta työn tekemiseen pienissä
yksiköissä.
4
PALVELUSUUNNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
(10.1.2012)
SIVISTYS
Vapaa-aika: liikuntapaikatja koneet
KERIMÄKI
Liikuntapaikat:
Kirkonkylän keskusurheilukenttä
Anttolan koulun lähiliikuntapaikka
Louhen lähiliikuntapaikka
Koulujen kentät
Hiihtoladut:
Valaistut, yhteensä 13,8 km
Muut yhteensä n. 78
Kaukalot 6
Luistelualueet 2
Pallokentät 7
Kirkkorannan rantalentopallokentät 5 kpl
Tenniskentät 7
Uimarannat 6
-
-
Ulkoilureitit ja —alueet:
kuntoratoja Norppareitti 60 km, Pääkannan virkistysalue, Huosion
suunnistusalue, Harjumaj an ulkoilualue
Sisäliikuntatilat:
Liikuntahalli, koulujen liikuntasalit 4
Liikuntapaikkojen kunnossapidon hoitaa kunnan tekninen toimi,
3,5 hiö. Poikkeuksena edelliseen koulujen liikunta-alueita hoitavat myös
koulujen talonmiehet. Erilliskorvauksella ostetaan kenttien ja latujen
kunnossapitoa yksityisiltä henkilöiltä tai yhdistyksiltä.
Ostopalveluna liikuntahallin siivous/kahvio/ym. hoito
Koneet:
latukone Paana 100
jääkone Jäämatti
moottorikelkka Polar Widettrak LX
traktori John Deere 5620
ruohonleikkuri Stiga Park Compact
-
-
-
-
-
PUNKAHARJU
Liikuntapaikat ovat liikuntatoimen hallinnassa. Kunnossapito ostetaan
tekniseltä toimelta sisäisenä palvelunaja yhdistyksiltä, joille maksetaan
erilliskorvaus.
Liikunnanohjaajalla on päätäntävalta liikuntapaikkojen käyttöön liittyen.
Liikuntakenttämiehiä 2 kpl, jotka ovat teknisen toimen alaisuudessa.
Työnjohto kunnaninsinöörillä. Liikuntaan käytettävä työaika 1½ htv.
Liikuntapaikkoja on monipuolisesti koko kunnan alueella. Niiden kunto
vaihtelee kiitettävästä tyydyttävään.
Liikuntapaikat:
5
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
-
Enanlahden, Kauvonniemen, Kulennoisten, Pakkaspirtin,
Putikon, Särkilahden ja Tapion Uran ladut sekä Harjureitit.
Punkasalmen koulun hiihtomaa.
Jääkiekkokaukalot keskustassa ja Kulennoisissa.
Jääluistelualueet keskustassa 2 kpl ja Särkilahden koulun
luistelualue.
Keskusurheilukenttä
Beachvolley-kenttä
Nurmialueet 3 kpl
Pesäpallokenttä
Siltavahdin liikuntatilat (nyrkkeily- ja kuntosali)
Sisäliikuntasalit 4 kpl
Tenniskenttä
Ulkouimala (avanto- ja kesäuinti)
Kalusto:
-
-
-
-
-
Jäämatti
Kubota kiinteistötraktori
Latuhöylät 4 kpl
Moottorikelkka
Pakettiauto
Investointitarpeet:
Keskustan tenniskentän uusiminen vuonna 2012.
SAVONLINNA
Liikuntapaikat hoidetaan pääosin omana työnä. Savonlinnan seudun
liikunta ry:ltä ostetaan 6 ulkoluistelualueen hoito, haja
asutusalueiden kyläyhdistykset saavat korvauksen ulkoluistelualueiden
ja latujen hoidosta. Savonrannalla ladutja kaukalo hoidetaan
ostopalveluna.
Henkilöstö:
Kenttämestari
3 laitosmiestä (jäähalli)
3 kentänhoitajaa
1 erityisliikunnan ohjaaja
2 laitosmiestä (uimahalli/toimitilapalvelu)
2 työllisyysvaroin palkattua
Liikuntapaikat:
Jäähalli
Uimahalli
Urheilukentät, 2 nurmikenttää, kumirouhekenttä, useita hiekkakenttiä
Hiihtolatuja n. 100 km
Kuntoratoja 6 kpl + Aholahden hiihtokeskus
Ulkoluistelualueita 8 kpl (6 hoitaa SSL: ry ostopalveluna)
Uimarantoja 3 kpl
6
Tenniskenttiä 2 kpl
Liikuntahalli (OKL), valvojat SSL ry:ltä
Koulujen salit 8 kpl
Frisbeegolfrata
Beach-volley kentät 5 kpl
Kalusto
Pakettiauto 2 kpl
Kubota traktori
Moottorikelkkoja 6 kpl
Latukone kpl Paana 125, Kessu??
Ruohonleikkuri päältä ajettava 3 kpl
Mönkijä
Jääkone 2 kpl (Fico ja Zamboni)
Reunajyrsin
G2 latuhöylä
hallinnon työtJhenkilöt
Punkaharjulla kunnaninsinöörillä on liikuntakenttämiesten työnjohto.
Kerimäellä liikuntapaikanhoitajien työnjohto teknisellä puolella.
Palvelut säilytetään nykytasoisina lähipalveluina kuntaliitoksen jälkeen.
Henkilöstön muutokset
Liikuntapaikkojenhoitaj at vapaa-aikatoimen alaisuuteen?
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
7
PALVELUSUIINNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
(10.1.20 12)
SIVISTYS
Liikuntatoimi
Kerimäki:
Vapaa-aikaohjaaja työaika 80 % liikuntaan ja 20 % kulttuuriin. Liikunnan
työaika sisältää sekä liikunnanohjausta että toimistotyötä.
Liikuntaryhmiä ja tapahtumia monipuolisesti.
Vapaa-aikaohj aaja vastaa kalustohankinnoista ja valmistelee
liikuntapaikkojen käyttövuoropäätökset sekä järjestöjen avustusten jaon.
Avustuksista päättää sivistyslautakunta. Avustusmääräraha oli 25.500
euroa vuonna 2010.
Punkaharju:
Liikunnanohjaajan virka, jossa noin puolet työajasta ohjausta ja puolet
toimistotyötä. Uinninvalvoja keskustan ulkouimalalla kesäisin kahdeksan
viikkoa.
Liikunnanohj austa järjestetään monipuolisesti koko vuoden ajan.
Liikuntatoimella päätäntävalta liikuntapaikkoihin ja kalustohankintoihin.
Liikuntatoimen avustusten jakamisesta päättää liikunnanohjaaja
viranhaltijapäätöksellä. Vuosittainen avustussumma on 11.950 euroa.
Savonlinna:
Vapaa-aikasuunnittelija, vapaa-aikaohjaaja ja liikuntasihteeri 50 %.
Liikunnanohjausta monipuolisesti.
Vapaa-aikasuunnittelija päättää kalustohankinnoista ja liikuntapaikkoj en
käyttövuoroista lukuunottamatta koulujen salej a. Vapaa-aikalautakunta
päättää avustusten myöntämisestä. Avustussumma 64.317 euroa vuonna
2010.
Liikunnanohjaaja, liikuntasihteeri, vapaa-aikaohjaaja 2 kpl ja vapaaaikasuunnittelija
Liikuntatoimien nykyinen palvelutaso säilytetään lähipalveluina.
Liikuntatoimilla säilyy nykyinen päätäntävalta.
Kerimäen vapaa-aikaohjaajan työnkuva tarkastetaan siten, että työnkuva
olisi 100 % liikuntaa.
Henkilöstön
muutokset
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Yhdistymisen tuomat
hyödyt:
rationalisoinnit
säästöt
Yhdistymisen haitat
Muuta
Yhteistoiminnan lisääntyminen. Asiantuntemuksen laajentuminen.
8
PALVELUSUUNNITELMA
(13.1.2012)
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
SIVISTYS
Lukiokoulutus
Savonlinna: 2 päivälukiota, 1 aikuislukio
Kerimäki: 1 päivälukio
Punkaharju: 1 päivälukio
Kerimäen ja Punkaharjun lukiot muutetaan ns. sivutoimipisteiksi ja
oppilasmäärän alaraj aksi asetetaan 35 oppilasta, tavoitteena lukuvuodesta
2013 2014 alkaen.
Henkilöstön fyysinen työpaikka saattaa vaihtua varsinkin silloin kun
oppilasmäärissä tapahtuu muutoksia.
Kaikilla on töitä.
Lukioille ja perusopetukselle yhteinen hankevastaava rahoituksen
saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.
3 vuoden sisällä: MultiPrimus —päivitys ja Savonlinnassa aloitus
integroitava yhteen. Etäopetus-verkoston suunnittelu ja toteutus.
3 vuoden jälkeen: Etäopetus-verkoston suunnittelu ja toteutus jatkuu.
Mahdollisen kuljetuskaluston investoinnit varsinkin haja-asutusalueella.
-
Henkilöstön
muutokset
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Yhdi stymisen tuomat
hyödyt:
rationalisoinnit
säästöt
Yhdistymisen haitat
Muuta
Etäopetus edellyttää rakennettavaksi viisi uutta TVT-tuotantoluokkaa
Lyseolle ja yksi Kerimäelle ja yksi Punkaharjulle.
Kurssitarj onnan monipuolistuminen. Alueen vetovoimaisuus.
Rationalisoinnit: Opettajien rekrytointi tehostuu. Työkierto on oikeasti
mahdollista.
Säästöt: Ei odotettavissa ainakaan lyhyellä aikavälillä. Hankevastaava
ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Lukuvuonna 2012-2013 kouluissa noudatetaan samoja työpäiviä ja
jaksotusta kuuteen jaksoon. Jaksojärjestelmä auttaa myös koko toisen
asteen yhteistyötä suhteessa Itä-Savon koulutuskuntayhtymä SAMIin,
yhteistyöalusta onkin kehitetty MunJuttu —hankkeen yhteydessä.
Koulumatkatuen omavastuuosuuden on maksanut kunta (Kerimäen
omaan lukioon). Kannettavat tietokoneet (Kerimäki, Punkaharju) ja
Uusi kunta tehostaa yhteistyötä Savonlinnan opettajakoulutuksen kanssa.
9
PALVELUSUUNNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
(10.1.20 12)
SIVISTYS
Perusopetus
Savonlinna
10 peruskoulua, esi-9.lk oppilaita 1971, norssilla 1 .-9.lk 362 oppilasta
Kerimäki
5 peruskoulua esi-9.lk oppilaita 542
Punkaharju
4 peruskoulua esi-9.lk oppilaita 342
Esiopetusta järjestetään kaikissa kunnissa joko päiväkodeissa tai
kouluissa.
Kaikissa kunnissa järjestetään iltapäivätoimintaa joko omana toimintana
tai avustettavana toimintana.
S ivistystoimenjohtaja! palvelujohtaj aJ opetuspäällikkö
Rehtorit, apulaisrehtorit
Koulusihteerit! kanslisti/ apulaiskanslisti
Koulusuunnittelija/ kansiisti / toimistovirkailija
Toimistosihteerit/ toimistotyöntekijä
Esiopetus ja perusopetus ovat palveluita, jotka tulee pääsääntöisesti
tuottaa lähipalveluina. Tuleva kuntatalous määrittelee, voidaanko
lähipalveluita edelleen tuottaa nykyisellä päiväkoti- ja kouluverkolla.
On turvattava oppilashuollon pätevän henkilöstön riittävyys ja
oppilashuollonpalvelut sekä otettava huomioon alueiden erityistarpeet
(esim. SOS-lapsikylä, maahanmuuttaj aoppilaiden määrä).
Opetussuunnitelmat ja tuntijako yhtenäistetään samanaikaisesti kun
valtakunnallinen opetussuunnitelmatyö etenee.
Alueella on yhtenäiset periaatteet mm. koulukuljetus, iltapäivätoiminta,
erityisentuen järjestelyt, ensisijaisen ja toissij aisen koulupaikan
määräytyminen, koulunkäynnin tuki (mm. avustaj a- ja tulkkauspalvelut),
tuntikehysresurssi, ryhmäkoko.
Koko alueella on yhteinen kielipolku, jota voidaan monipuolistaa esim.
etäopetuksen avulla.
Jatketaan ja vahvistetaan hanke-ja kansainvälistä toimintaa.
Kaikilla kouluilla on oppilaskunnat. Lasten ja nuorten osallisuutta heitä
koskevassa päätöksenteossa vahvistetaan yhtenäisten käytänteiden avulla.
Suunnitelmallisen henkilöstön täydennyskoulutuksen turvaaminen
hyödyntäen mm. paikallisia koulutuksen tarjoajia ja tieto-ja
viestintätekniikkaa.
10
Lisätään ja vahvistetaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä
oppimisessa.
Henkilöstön
muutokset
Peruspalvelut jatkuvat Kerimäen ja Punkaharjun osalta nykyisenlaisina.
Henkilöstön fyysinen työpaikka saattaa vaihtua varsinkin silloin kun
oppilasmäärissä tapahtuu muutoksia.
Kouluissa tarvitaan edelleen rehtorit ja koulusihteerit. Muun
hallintohenkilöstön työnkuvat järjestetään uudelleen.
Logistiikkahenkilön (koulukuljetukset yms.) nimeäminen koko uuteen
kuntaan.
Lukioille ja perusopetukselle yhteinen hankevastaava rahoituksen
saamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Adobe connect pro -yhteys helpottamaan kokouskäytäntöj ä
Tietoliikenneyhteydet
MultiPrimus, Wilma, Kurre —ohjelmat käyttöön koko alueelle
Käynnissä olevien tai käynnistyvien koulurakennusten kustannustehokas
peruskorjaaminen tai uudisrakentaminen: Kerimäen koulukeskus,
perusopetuksen A ja C —siivet, Nojanmaan koulu, Punkasalmen koulu.
Etäopetukseen liittyvät investoinnit
Yhdistymisen tuomat
hyödyt:
rationalisoinnit
säästöt
Esi- ja perusopetus ovat palveluita, jotka tulee pääsääntöisesti tuottaa
lähipalveluina.
Uusien yhteisten toimintamallien kehittäminen
Opetuksen kehittäminen
Laaj entuva opettajien vertaistuki ja mahdollinen työnkierto
Yhteinen, suunnitelmallinen täydennyskoulutus
Hallinnon rationalisointi
Yhdistymisen haitat
Pitkät välimatkat
Hallinnon ohenemisenja pitkän etäisyyden vuoksi yksikön esimiehen
työmäärä kasvaa
Muuta
Lukuvuonna 20 12-2013 kouluissa noudatetaan samoja työpäiviä.
Punkaharjulla on opetuksen järjestämisessä huomioitava Sos-lapsikylän
asettamat vaatimukset mm. erityisopetuksen tasolle, laajuudelle ja
resursseille.
Uusi kunta tehostaa yhteistyötä Savonlinnan opettajakoulutuksen kanssa.
11
PALVELUSUUNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
(10.1.2012)
SIVISTYS
Taiteen perusopetus
Nykytila
Kerimäki, Punkaharju:
Kerimäen kunta ostaa Savonlinnan musiikkiopistosta 40 oppilaspaikkaa
ja Punkaharjun kunta 27 oppilaspaikkaa.
Kerimäellä käsityötaiteen perusopetusta (käsityökoulu) Puruvesi
opistossa.
Puruvesi-opisto: Kerimäellä opetustunteja 2.455 ja Punkaharjulla
opetustunteja 1.664.
Savonlinna
Järjestäjät:
Linnalan Setlementti ry, kansalaisopistotoiminta, v. 2010 opetustunteja
15.095, osallistujia 7.573.
Linnalan Setiementti ry, kuvataidekoulu, v. 2010 opetustunteja 1.423,
osallistujia 376.
Linnalan Setlementti ry, kuorotoiminta, v. 2010 opetustunteja 243,
osallistujia 226.
Musiikkiopisto/Taidekoulu Hyrrä, v. 2009 opetustuntej a 2.500,
osallistujia 450.
Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry, v. 2010 opetustunteja 4.022,
osallistujia 4,563.
Avustussumma yhteensä (v. 2010) 247 317€
Savonlinnan musiikkiopistosta 235 oppilaspaikkaa, oppilaspaikkamaksu
214.620€ v. 2010, v. 2009 opetustunteja 20.470, osallistujia 659.
Nettokustannukset v. 2010 yhteensä 461.937 €
Nettokustannukset 17 €/asukas v. 2010
Kuntal iitoksen jälkeen
Savonlinnan musiikkiopistosta varataan 40 oppilaspaikan kiintiö
kerimäkeläisille ja 27 oppilaspaikan kiintiö punkaharjulaisille.
Käsityötaiteen perusopetus (käsityökoulu) jatkuu Kerimäellä.
Savonlinnan kannalta paras vaihtoehto on, että kansallisopistotoiminta
järjestetään Linnalan ohjaamana.
Henkilöstön
muutokset
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Yhdistymisen tuomat
hyödyt:
rationalisoinnit
säästöt
Yhdistymisen haitat
Muuta
12
KANSALAISOPISTO
Punkaharju
Toimiala
Ryhmä
Aika
Paikka
Läsnä
—
(13.1.2012)
Kerimäki Savonlinna kuntaliitos
(Muistiosta on poistettu Puumalan osuus)
Sivistystoimi
Kansalaisopisto
11.10.2011 klo 13-15
Linnala, Savonlinna
rehtori Tapio Keskinen, Linnala
rehtori Eero Korhonen, Puruvesi-opisto
sivistystoimenjohtaja Anne Haakana, Punkaharju ja Kerimäki
-
Asiat
1)
Todettiin kuntaliitosselvityksen käynnistyminen Savonlinnan, Kerimäen,
ja Punkaharjun kesken ja toimialojen saaneen tehtäväksi laatia
palvelusuunnitelmat.
Sivistystoimessa on 5.10.201 1 annettu palvelusuunnitelmat
laadittavaksi eri tehtäväalueille 21.10.2011 mennessä.
2)
Linnala on valmis hoitamaan kansalaisopistopalvelut ostopalveluna
koko Savonlinnan kaupungin alueella. Toiminta edellyttää riittävää
rahoitusta ja henkilöstöjärjestelyt henkilöstön kuulemista.
3)
Kuntien linjaukset kansalaisopistotoiminnan järjestämisestä
kuntaliitoksen jälkeen:
sivistystoimenjohtaja Markku Kankkunen on ilmoittanut Savonlinnan
kaupungin linjaukseksi, että kaupungin alueella kansalaisopistopalvelut
järjestää Linnalan opisto
Kerimäen kunta on linjannut neuvottelutavoitteiksi, että Puruvesi
opisto jatkaisi kansalaisopistotoiminnan järjestämistä
Punkaharjun kunta on linjannut neuvottelutavoitteiksi, että Puruvesi
opisto jatkaisi kansalaisopistotoiminnan järjestämistä
Kansalaisopistojen opetuksen määrä ja ryhmäkoot Kerimäellä ja
Punkaharjulla säilytetään ennallaan.
-
-
-
-
4)
Kerimäki ja Punkaharju laativat palvelusuunnitelmat
kansalaisopistotoiminnan osalta.
13
PALVELUSUUNNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
(10.1.2012)
SIVISTYS
Vapaa-aika: Nuorisopalvelut
Kerimäki:
Henkilöstö: nuoriso-ohjaaja
Nuorisotilat: 1 kpl nuorisotalo
Nuorisotilojen kunnostustarpeet arvioitava vuosittain.
Nuorisotalotoiminta
Kerhot, retket, leirit, tapahtumat lapsille ja nuorille
Nuorten Foorumi, osallisuuden lisääminen
Savonlinnan seudun nuorisotoiminnan tuki ry:n jäsen
Punkaharju:
Henkilöstö: nuorisosihteeri 50%
Nuorisotilat: 1 kpl nuorisotalo (yläkerta)
Nuorisotilojen kunnostustarpeet arvioitava vuosittain.
Nuorisotalotoiminta,
kunnan nuorisotoimi koordinoi. Nuorisotila avoinna kolmena iltana
viikossa.(kunta, srk, tuntipalkattu työntekijä).
Nuorisosihteeri päättää; nuorisotoimen hallinnassa olevien tilojen ja
alueiden käytöstä, käyttövuoroista, säännöistä ja aukioloajoista sekä
laitteiden käytöstä, hoidosta ja vuokraamisesta; hankintojen tekemisestä
käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa; määräaikaisten esiintyjien,
kerho-ohjaajien, leiriohjaajien ottamisesta määrärahojen rajoissa; opetusja muiden harjoittelij oiden ottamisesta.
Vapaa-ajanpalvelut nuorille: kerhot, retket, leirit, tapahtumat.
Koulut ja nuoriso, siihen liittyvä yhteistyö.
Nuorten kuulemisjärjestelmä, nuorille suunnattuj en palveluiden arviointi.
Nuorten Foorumi, nuorten osallisuuden lisääminen.
Polnt, nuorten tieto-ja palveluverkoston käyttö.
Savonlinnan seudun nuorisotoiminnan tuki ry:n jäsen.
Nuorisotoimen yleis- ja kohdeavustukset; päätökset tekee
sivistyslautakunta tai nuorisosihteeri, hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti.
Yleinen nuorisoalan kehityksen seuraaminen. Yleisellä hanketoiminnalla
14
lisätään ja parannetaan nuorille suunnattuja palveluja.
Savonlinna:
Nuorisopalvelut toteutetaan lähes täysin ostopalveluna.
Palvelun tuottavat Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ryja
Linnalan Nuoret ry.
Nuorisotilat: 3 kpl
Nuorisotilojen kunnostustarpeet (kuuluvat ostopalveluun)
Nuorisotalotoiminta:
Nuorisokahvila Seepra, ma la 2 ohjaaja (Nutu ry)
Nuorisotila Kertsi, ma ke (Linnala)
Nuorisotila Apsi, ma ke
—
—
-
Monikulttuurinen nuorisotyö, Romaninuorten toiminta.
Toimintaa, nuorten yökahvila Välkky Hakan nuorisotilalla.
Kerhotoimintaa, noin 30 kerhoa.
-Savonlinnan kaupungin nuorisoverstas; työnjohtaj a-projektisihteeri ja
työvalmentaj a, Nuorisoetsivän toimipaikka. Aktivointijaksoissa on ollut
tähän mennessä 26 eri nuorta vuoden 2011 aikana.
Henkilöstö: nuoriso-ohjaaja Kerimäki, nuorisosihteeri Punkaharju 50%
(50% kulttuuri), vapaa-aikasuunnittelija Savonlinna 10% (90% liikunta).
Yhdistelmätehtävien tarkastelu ja niiden mahdollinen muuttaminen
vastaamaan paremmin nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden
kokonaisuutta. Toimintaa jatketaan ja nykyinen palvelutaso
paikkakunnilla säilytetään.
Palvelutarvetta arvioidaan ja palveluita kehitetään arvioiden ja
valtakunnallisten linjausten mukaisesti.
Yhdistelmätehtävien tarkastelu ja niiden mahdollinen muuttaminen.
Henkilöstön
muutokset
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Yhdistymisen tuomat
hyödyt:
rationalisoinnit
säästöt
Yhdistymisen haitat
Muuta
Ei investointitarpeita.
Yhteistoiminnan lisääntyminen. Asiantuntemuksen laajentuminen.
Ongelmana on se, että Savonlinna ostaa nuorisopalvelut ja Kerimäki sekä
Punkaharju tuottavat itse nuorisopalvelut.
15
PALVELUSUUNNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
(10.1.20 12)
SIVISTYS
Varhaiskasvatus ja esiopetus
Päivähoitoa voidaan järjestää kaikille tarvitseville lain määräämässä
ajassa.
Punkaharjulla 2 paiväkotia, Kulennoisten(21 hp)ja Punkaharjun
päiväkoti(62 hp), jossa vuorohoitoaja molemmissa esiopetusta, uusia
taloja, 6 pph, ryhmäperhepäivähoitokoti(l2hp) lapsia 128.
Kerimäellä 3 päiväkotia, kirkonkylässä Vekkula(54
hp),Nuppula(2 1 hp,vuorohoito) ja Anttolan pk(42hp),
ryhmäperhepäivähoitokoteja 4; kirkonkylässä( 1 2hp+8hp),
Louhella(I2hp) ja Toroppalassa(l2hp), perhepäivähoitajia 25, lapsia yht.
230. Vuorohoito siirtyy päiväkoti Nuppulasta Anttolan päiväkotiin
elokuun alusta 2012. Siirrosta johtuen henkilöstömitoitus muuttuu
molemmissa päiväkodeissa.
Kerimäellä ja Punkaharjulla oma elto.
Käytössä kunnan Vasuja esiopetussuunnitelma (Kerimäelläja
Punkaharjulla seudullinen) sekä lapsen vasu ja lapsen
esiopetussuunnitelma.
Pulaa on päivähoitopaikoista. Kerimäellä päivähoidon ohjaaja, joka
vastaa koko kunnan varhaiskasvatuksesta, päiväkodeissa vastuuopettaj at
ja perhepäivähoidossa vastuuhenkilö 31.12.201 1 saakka.
Punkaharjulla päivähoidon johtaja, joka vastaa koko kunnan
varhaiskasvatuksesta ja toimii samalla Punkaharjun päiväkodinjohtajana
ja myös perhepäivähoidonohj aajana. Kulennoisissa vastuuopettaja.
Kerimäellä varhaiskasvatus ja esiopetus sosiaali- ja terveysosaston
alaisuudessa.
Kerimäellä päivähoidon laskutukset tekee ja päätökset valmistelee
sosiaalitoimiston apulaiskansiisti ja päivähoidon osuus työstä on n. 80 %.
Punkaharjulla toimistovirkailija 1 pvä/kk, kansiisti 2pv/kk.
Kerimäellä Nuppulan päiväkoti tarvitsee remonttia, kaikki
päivähoitopaikat tarvitaan edelleen, jatkavatko ryhmikset ryhmiksinä vai
muutetaanko päiväkotiryhmiksi?
Punkaharjulla kaikki päivähoitopaikat tarvitaan edelleen, riittävätkö
Kulennoisissa päivähoitopaikat?
Päivähoitopaikkojen tarkastelu yli entisten kuntarajojen. Yhtenäinen
keskitetty päivähoitolaskutus. Erityispäivähoidon palveluiden tarkastelu
kokonaisuutena. Missä lähiesimies on liitoksen jälkeen ja kuka hän on?
Henkilöstön
muutokset
Kerimäellä päivähoidon ohjaajan ja erityislastentarhanopettajan
työnkuvan uudelleen tarkastelu.
Punkaharjulla päivähoidon johtajan ja erityislastentarhanopettajan
16
työnkuvan uudelleen tarkastelu, päiväkodin j ohtajuuden tarkastelu
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Adobe pro connect yhteys helpottamaan kokouskäytäntöjä,
tietoliikenneyhteydet, Titania työvuoroohjelma Kerimäelle ja
Punkaharjulle, sähköinen asiointi vain Savonlinnassa.
Yhdistymisen tuomat
hyödyt:
rationalisoinnit
säästöt
Hallinnon osittain yhdistäminen mahdollistuu, henkilöstön vertaistuki ja
jaettu asiantuntijuus mahdollistuu, työnkierto mahdollistuu, olemassa
olevan osaamisen käyttäminen laajenee, yhteiset koulutukset = yhteinen
varhaiskasvatus ja esiopetus!
Ei ilmeisiä säästöjä, laatua voidaan yhdessä nostaa!
Yhdistymisen haitat
Muuta
—
—
Yhtenäiset maksuperusteetja keskitetty päivähoitolaskutusjo 1.8.20 12.
Varattava valmisteluaikaa!
17
PALVELUSUUNNITELMA
(10.1.2012)
TOIMIALA
SIVISTYS
Palvelu
Kirjasto
Nykytila
Palvelupisteet ja aukiolopäivät / viikko:
-
-
-
-
Savonlinna: pääkirjasto (6 pv), musiikkikirjasto (5 pv),
Savonrannan kirjasto (4 pv), kirjastoauto (4 pv).
Kerimäki: pääkirjasto (5 pv), kirjastoauto (2,5 pv)
Punkaharju: pääkirjasto (5 pv), kirjastoauto (1 pv)
Yhteensä 5 kiinteää palvelupistettäja 3 kirjastoautoa.
Savonlinnan, Punkaharjun, Kerimäen ja Enonkosken kirjastojen yhteiset
tietokannat ovat Savonlinnan palvelimella. Kirjastojen kesken on vuonna 2011
meneillään aineiston seudullinen kuljetuskokeilu.
Savonlinnan, Punkaharjun ja Kerimäen kirjastot hankkivat aineistonsa itsenäisesti.
Yhteisistä hankinta- ja varastointiperiaatteista tehdään selvitys vuoden 2011 aikana.
Kukin kirjasto luetteloi, muovittaaja tarroittaa oman aineistonsa.
hallinnon
työt/henkilöt
Kuntaliitoksen
jälkeen
Kirjastotoimenjohtajat Savonlinnassa 1, Punkaharjulla 0,6 ja Kerimäellä 0,4 htv.
Savonlinna, Punkaharju ja Kerimäki muodostavat yhteisen kirjastotoimen.
Palvelut säilytetään nykytasoisina, aukioloajat vähintään nykyisellä tasolla,
kirjastoautojen toiminta jatkuu Savonlinnassa, Punkaharj ulla ja Kerimäellä.
Aineiston hankintamenot säilytetään vähintään nykytasolla, pyritään
valtakunnalliseen keskiarvoon
(2010: 7,53 €/asukas).
Uuden aineiston valinta tehdään edelleen itsenäisesti kussakin toimipisteessä.
Tilattu aineisto toimitetaan suoraan kuhunkin toimipisteeseen. Laskut käsitellään
Savonlinnan pääkirjastossa.
Lainat ja palautukset kulkevat kirjastojen välillä viikoittain.
Henkilöstön
muutokset
Nykyinen henkilöstö työskentelee edelleen nykyisissä toimipisteissä.
Henkilöstömäärä kaikissa toimipisteissä säilytetään vähintään nykytasolla.
Määrä on huomattavasti alle Opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen
(1 htv / 1000 asukasta).
Virka- ja toiminimikkeitä muutetaan tarvittaessa. Kun uutta henkilöstöä
rekrytoidaan, huomioidaan kirjastoasetuksen vaatimukset: kunnan
kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla
korkeakoulututkinto ja 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset
kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Haasteena on saada vapautuviin
virka- ja työsuhteisiin pätevää henkilöstöä.
18
Savonlinnan kirj astotoimenj ohtajan virka pysyy ennallaan. Punkaharjun ja
Kerimäen kirj astotoimen johtajan virka muutetaan kirjastonjohtajaksi.
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Yhdistymisen
tuomat hyödyt:
rationalisoinnit
säästöt
Kirjastojen käyttösääntöjen ja palvelujen yhtenäistäminen.
Asiakkailla enemmän aineistoa saatavilla, tarjonnan monipuolistaminen.
Hallinnolliset muutokset: kirj astoilla yhteinen talousarvio, kirjastoasiat
käsitellään yhdessä lautakunnassa nykyisen neljän sijasta.
Yhdistymisen haitat
Mahdollinen heikkeneminen syrjäseutujen kirj astopalvelujen saatavuudessa.
Muuta
Säännölliset toimipisteiden väliset aineistojen kuljetukset n. 16.000 €/vuosi.
Savonlinnan uusi pääkirjasto otetaan käyttöön kesällä 2013.
TILASTOTIETOJA VUODELTA 2010
Kokoelmat:
kirja-aineistot
Kokoelmat:
muut kuin kirjaaineistot
71610
2075
Punkaharju 39998
Kerimaki
Kokonais
lainaus
Lainaajia
Aukiolotunteja
Henkilötyö- Toimintavuodet
kulut
yhteensä
Kir
jasto
aineis
tokulut
70681
2015
2586
4,4
558€
37684€
3443
47494
1192
2180
3,2
215518€
26948€
Savonlinna
132916
17814
409082
11293
6306
20,3
1265281€
182133€
Yhteensä
244 524
23 332
527 257
14500
11072
27,9
1 6923,57€
246 765€
1
SAVONLINNAN, PUNKAHARJUN JA KERIMÄEN KUNTIEN YHDISTYMISEN
JÄLKEINEN
PALVELUSUUNNITELMA
(11.1. 20 12)
TOIMIALA
TEKNINEN TOIMIALA
Palvelu
RAKENNUSVALVONTA
Nykytila
Arvioitu erikseen kunkin liittyvän kunnan kanssa, laadittu kokousmuistiot
Kuntaliitoksen Rakennusvalvontojen toimipisteet arkistoineen säilyvät entisillä paikoilla.
kuntien nykyiset rakennustarkastajat hoitavat jatkossa nykyisen kuntansa
jälkeen
alueella lupavalmistelun, valvonnan, ohjauksen, neuvonnan ja
arkistoinnin, lupapäätökset ja Iaskutus tehdään Savonlinnan
rakennusvalvonnassa. Sijaisuusjärjestelyn mahdollisuudet paranevat.
Henkilöstön
muutokset
Henkilöstössä ei muutoksia. Kuntien rakennustarkastajilta poistetaan
rakennusvalvontaan liittymättömät tehtävät ja siirretään olemassa oleville
ao. virkamiehille. Kanslistien htv:t rakennusvalvontaan nähden säilyvät
entisellään.
htenäistäm isestä.
tuomat
Hyötynä on sijaisjärjestelyjen helpottuminen, palvelun, asiantuntevuuden
hyödyt:
ja erikoistumisen mahdollisuuksien parantuminen sekä tavoitteena koko
rationalisointi kuntaliitosalueen asukkaiden tasavertainen ja tasapuolinen kohtelu.
säästöt
Säästöjä ei synny, mutta taksojen yhtenäistämisen kautta syntyy lisätuloja.
Yhdistym isen
haitat
Muuta
Etäisyydet
Todetaan, että kaikissa kuntaliitoskunnissa rakennustarkastajien
rasitteena on ollut paljon muita tehtäviä, mistä johtuen rakennusvalvonnan
tehtäviä ei ole voitu täysipainoisesti suorittaa ja etenkin katselmuksista ja
tarkastuksista on jouduttu tinkimään.
Lupia vuosittain on ollut kaikissa kunnissa yhteensä 870-1000 kpl, mikä
edellyttäisi ympäristöministeriön ohjeen mukaan vähintään 8 tarkastajaa
(Itark.I100 lupaa). yhdistymisen jälkeen tarkastajia olisi 5 kpl.
2
PALVELUSUUNNITELMA
TOIMIALA
Palvelu
Nykytila
Palvelukuvaus
kuntaliitoksen jälkeen
(10.1.2012)
Keskushallinto, vuoden 2012 alusta teknisen toimialan alle
Ruoka- ja siivouspalvelut
Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna hoitavat alla mainitut ruoka- ja
siivouspalvelut jokainen itsenäisesti.
Ruoka- ja siivouspalvelun tavoitteena on huolehtia kunnan ruoka- ja
siivouspalveluista. Tavoitteena on edistää yhteistyökumppaneiden
ydintehtävän onnistumista järjestämällä hyvinvointia lisääviä ateria- ja
siivouspalveluja kaikissa kolmessa kunnassa.
Toiminta-ajatuksena on ruokapalvelussa valmistaa ja tarjota
asiakaskeskeisesti sekä ravinto-opillisesti oikeaa, maukasta ja
kustannuksiltaan edullista ruokaa eri asiakasryhmille.
Siivouspalveluiden tavoitteena on pitää asiakkaiden tilat puhtaana, ja
tuottaa oikealaatuista ja taajuista siivouspalvelua. Hyvin hoidettu
siivouspalvelu vähentää myös korjauskuluja, sekä lisää asiakkaiden
viihtyvyyttä ja terveyttä. Koneiden käyttöä on tehostettava
mahdollisimman paljon, jotta siivous- ja ruokapalvelutyötä saataisiin
kevennettyä.
Jokaisessa kunnassa säilyy keittiöitä. Kuinka moni säilyy, on vielä
selvittämättä. Väestönkato ja väestön ikääntyminen ovat suuria
haasteita myös ruoka- ja siivouspalveluille. Tavoitteena on tarjota
monipuolisia kotiin kuljetettavia ateriapalveluja, jotta väestö pystyisi
asumaan omassa kodissa mahdollisimman kauan, kalliin laitoshoidon
sijaista.
Alla mainitut tehtävät hoidetaan keskitetysti Savonlinnassa
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
Ruokapalvelun Aromi atk-ohjelman käyttö ja ylläpito
Ruokalistojen, salaattilistojen, kasvisruokalistojen, välipalalistojen
keskitetty teko
Atop mitoitusohjelma n käyttö siivouspalveluissa
Ruoka- ja siivouspalveluiden hankintojen kilpailuttaminen
Yhtenevät ruokalistat, omavalvontasuunnitelmat,
riskinhallintakartoitukset, perehdyttämisohjeet, siivoussuunnitelmat,
kohteiden mitoittaminen
Henkilöstöpäätökset, palkkaus, työlomat, vapaat
Henkilöstön koulutussuunnitelmatja koulutuksen järjestäminen
Palveluiden tuotteistaminen, toiminnan kehittäminen
Ruoka- ja siivouspalveluiden sisäinen valvonta
Ruoka- ja siivouspalvelun tiedotus ja viestintä
Palveluiden laskutus ja sopimusten teko asiakkaiden kanssa
Laskujen käsittely ja hyväksyntä
Keskitetty tiedottaminen
3
Henkilöstö
Henkilöstön tarve ja henkilöstömuutokset tarkennetaan sen jälkeen,
kun palvelusuunnitelmat on hyväksytty. Lopullinen henkilöstön
sijoittuminen ratkaistaan sen jälkeen, kun valtuustot ovat hyväksyneet
kuntaliitossopimukset. Työnjohdon tehtäviä jaetaan siivouksen osalta,
koska Kerimäellä on ammattitaitoinen siivoustyönohjaaja. Henkilöstö
on ammattitaitoista kaikissa kunnissa, mutta ikärakenne on kautta
linjan korkea. Raskaat vuosia kestäneet työurat, vaativat nyt osansa.
Henkilöstö on tehnyt töitä hyvin huonoissa työolosuhteissa, eikä työn
ergonomiaan ole kiinnitetty lainkaan huomiota. Henkilöstöllä on
todella pitkiä työlomia, joista selviäminen aiheuttaa paljon lisätyötä
työnjohdossa. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat pääosin työlomien
syynä. Työtä pitäisi pystyä myös keventämään, jotta henkilöstö
selviäisi vanhuuseläkkeelle, eikä tulisi yksikölle todella kalliita
työkyvyttömyyseläkemaksuja.
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Yhdistymisen tuomat
hyödyt/rationalisointisäästöt
Yhteiset ohjelmat, ja Aromin web-versioiden hankinta Kerimäen ja
Punkaharjun aluekeittiöön. Uusi auto ruoka- ja siivouspalveluiden
käyttöön.
siirtyvien työtehtävät, hankintojen keskittäminen, yhtenäiset
ruokalistat, päällekkäisten töiden jäänti pois. Työn tehostuminen, kun
käyttöön otetaan yhtenäiset ohjeet ja ruokalistat. Ruoka-ja
siivouspalveluiden toiminnan järkeistäminen ja kaikkien palveluiden
tuotteistaminen kaikissa kunnissa. Ruoka- ja siivouspalvelussa ei ole
koskaan ollut Savonlinnassa toimistotyöntekijää. Teknisen toimialan
alle siirtyminen helpottaa esim. siivouksen kustannuslaskentaa, koska
tilapalvelussa on ohjelma jo valmiina.
Henkilöstön työmatkat, matkakulujen lisääntyminen, työmäärän
lisääntyminen hallinnossa, toisaalta työmäärä vähenee osaksi
aluekeittiöissä
Ammattitaitoisen henkilöstön saanti on ongelmana pienissä kunnissa,
ja pienten kyläkoulujen kohtalo on avoinna monessa paikkaa.
Päiväkoti- ja kouluverkon avoinna olo on vieläkin Savonlinnassa
ongelmana, jotta voitaisiin tehdä uusia järkevämpiä suunnitelmia hoitaa
ruoka- ja siivouspalvelut tehokkaasti ja kohtuullisin kustannuksin.
Kaikissa kunnissa ja myös Savonlinnassa ovat keittiöt hyvässä
kunnossa, ja laitekantaa on paljon. Tehtävä inventaario kaikista
laitteista, sekä huoltosuunnitelma mitä kannattaa huoltaa ja mitä ei.
Savonlinnassa on ollut käytössä keittiölaitteiden ennakkohuolto jo
vuosia. Sama ennakkohuoltotoiminta otetaan käyttöön myös liittyvissä
kunnissa.
Yhdistymisen haitat
Muuta
Ruokapalvelun Aromi atk- ohjelma otetaan käyttöön myös liittyvissä
kunnissa. Ostetaan vain ja ainoastaan kilpailutettuja tuotteita niin
ruoka- kuin siivouspalveluissa. Selvitetään liittyvien kuntien ruoka- ja
siivouspalveluiden todelliset kustannukset.
Ruoka-ja siivouspalvelun henkilöstö mukaan myös rakentamisessa ja
sen suunnittelussa, jotta selviää mitkä ovat käyttökulut missäkin
4
toimintamallissa.
Kaikkien liittyvien kuntien ruoka- ja siivouspalveluiden toiminnan
kehittäminen vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja tarpeita.
Laati Johanna Kotilainen
Savonlinnan ruoka- ja siivouspalveluiden päällikkö 044-4174710 Johanna.kotilainensavon1inna.fi
5
SUUR-SAVONLINNAN PERUSTAMINEN / TOIMITILAPALVELUT
(10.1.2012)
Kiinteistöhallinta:
Kuntien kiinteistöhallinta hoidetaan Haahtelan —kiinteistöpito
ohjelmistolla.
Järjestelmään syötetään kiinteistöjen perustiedot. pinta-alat,
valmistumisvuodet, investointitoimenpiteet, huoltokirj atiedot, kuvat
sähköisesti, vuokrasopimukset, energiakulutustietojen lähtöarvot,
investointitarpeet yms.
Ohjelmiston avulla hoidetaan kiinteistöjen vuokrasopimukset,
huollonohjaus, energiaseuranta, rakennusten nykyarvot,
korjaussuunnitelmat ja tietojen dokumentointi.
Kiinteistöstrategia:
Koko kiinteistömassa tehdään yhteinen kiinteistöstrategia, jossa
määritellään yhtenäiset ohjeet ja hoitotasot koko kiinteistömassalle sekä
korjausvastuunja velan raja-arvot.
—
Vuokraus:
Ulkoiset vuokrasopimukset hoidetaan Haahtelan kiinteistöpito
ohjelmistolla. Kunnan omassa käytössä oleville tiloille laaditaan sisäinen
vuokraus käytössä olevan mallin mukaisesti.
—
Kaukovalvonta:
Kaikki kiinteistöt liitetään nykyiseen kaukovalvomoon, josta ohjataan,
säädetään ja valvotaan tilan tasovaatimukset. Järjestelmä mahdollistaa
niiden hoitamisen ja valvonnan pitkästäkin matkasta, millä säästetään
työvoimakustannuksia.
Energiaseuranta:
Kaikki kiinteistöt liitetään KETSiin eli Kuntien
Energiatehokkuussopimuksen piiriin. Järjestelmässä kiinteistöjen,
ulkoilureittien ja katuvalaistuksen energiaa seurataan kuukausittain ja
tehdään energiasäästäviä toimenpiteitä. Hyödynnetään KETs
sopimuksen mahdollisuudet TEM energia-avustuksiin.
6
Huolto:
Kiinteistöille tehdään sähköinen huollon ohjausjärjestelmä Haahtelan
RES- ohjelmistoon. Huoltotöiden toteutusta ja valvontaa varten
perustetaan kaukaisempiin kaupunginosiin työpalvelupiste, josta käsin
huoltotyöt käynnistyvät ja tarvittaessa johdetaan. Esim Kerimäellä,
Punkaharjullaja Savonrannalla on yhteinen palvelupiste. Huoltotaso on
sama kuin Savonlinnan vastaavissa kiinteistöissä.
Kunnossapito:
Kiinteistöille tehdään yhtenäinen vuosikorjausohjelma ja töiden
käynnistyminen hoidetaan huollon kanssa samoista työpalvelupisteistä.
PTS-suunnitelma
Kiinteistöille laaditaan yhteinen priorisoitu PTS- investointisuunnitelma,
jossa on huomioitu liitosneuvottelujen yhteydessä kuntakohtaisesti
laaditut rakennuskohtaiset investointitarpeet.
Paula Kokkonen
puheenjohtaja! sihteeri
7
YHDISTETTY PALVELUSUUNNITELMA
VESILAITOSTOIMINTA
(10.1.2012)
Punkaharjun vesilaitos yhdistetään Savonlinnan Veden toimintaan. Kenttähenkilöstö toimii
Punkaharjulla edelleen. Laskutus yhdistetään Savonlinnan Veden laskutukseen (noin 800 asiakasta).
Verkostot onja aiemmin yhdistetty jajätevedet käsitellään Savonlinnassa.
Kerimäellä on kaksi vaihtoehtoa.
Itä-Savon vesi jatkaa toimintaansa Kerimäen puolella. Savonlinnan kaupunki omistaa yhtiöstä 60
%.
Itä-Savon Vesi Oy puretaan ja toiminta liitetään Savonlinnan Veden toimintaan. Kenttähenkilöstö
toimii Kerimäellä ja laskutus hoidetaan Savonlinnasta.
Verkostot on jo yhdistetty ja jätevedet käsitellään Savonlinnassa.
Savonlinnan Veden toimintamenot kasvavat suhteessa enemmän kuin tuotot lisääntyvät. (laaja
verkosto, vähän asiakkaita)
Toimitusehdot, sopimusehdotja käyttömaksut yhtenäistetään (ei koske Itä-Savon Vesi Oy:tä).
8
YMPÄRISTÖNSUOJELU
Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna
yhdistetty palvelusuunnitelmaversio
YMPÄRISTÖNSUOJELUPALVELUT
(10.1.2012)
ympäristönsuojelun lupa-, hallinto- ja viranomaistehtävät
hoidetaan keskitetysti kaupungintalolta
ympäristöpäällikön johdolla
ympäristön valvontatehtävissä pyritään palvelujen
järjestämiseen alueellisesti siten, että:
1) nykyinen Punkaharjun ympäristö-ja asuntosihteeri (50
% ympäristösuojelutehtäviä) siirtyy 100 %:sti
ympäristönsuojelupalvelujen henkilöstöön
sijoituspaikkana Savonlinnan kaupungintalo ja
vastuualueenaan nykyisten Kerimäen, Punkaharjun (ja
vanhan Savonrannan) kuntien alueet
2) asiakaspalvelu järjestetään Kerimäen ja Punkaharjun
nykyisille kunnantaloille perustettaviin
yhteispalvelukeskuksiin esimerkiksi yhtenä päivänä
joka toinen viikko (osa virka-ajasta vastaanottoa, osa
valvontakäyntejä).
ympäristönsuojelupalvelut pyrkii laajentamaan tulevina
vuosina (esimerkiksi kunta kerrallaan) talousjätteen
aluekeräyksen haja-asutusalueella ja keskustaajaman
venevalkamissa samalla tavoin koko uuden kunnan
alueella kuin tällä hetkellä Savonlinnassa, ellei
perustettava seudullinen jätelautakunta siirrä
aluekeräystä Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n
tehtäväksi mahdollisesti kunnallisen jätehuoltomallin
käyttöönoton yhteydessä
ympäristönsuojelupalvelut hallinnoi Etelä-Savon
maakunnallista jätevesineuvontahanketta isäntäkunnan
edustajana (Etelä-Savon ELY-keskuksen päätös
hankkeen hyväksymisestä EU:n maaseudun
kehittämisrahaston osarahoitettavaksi vuodet 2012 ja
2013)
toiminta-alueen maantieteellinen laajuus ja haja
asutuskiinteistöjen kaksinkertaistuva määrä tuovat
valtavan lisätyön ympäristönvalvonnalle varsinkin
järjestetyn jätteenkuljetuksen ja kiinteistökohtaisten
jätevesien käsittelyvaatimusten täyttämisessä, jotka ovat
liitoskunnissa osin järjestämättä
9
LUOTTAMUSHENKILÖELIN
-
-
Henkilöstön
muutokset
luottamusmiesehn toimii kaupungin ympäristönsuojelu- ja
leirintäalueviranomaisena (ei kemikaaliviranomaisena) ja
hoitaa ympäristönsuojelualan erityislainsaädännön
mukaiset tehtävät kuten ratkaisee ympäristölupa-asiat ja
käsittelee mm. ympäristönsuojelulain, jätelain ja vesilain
mukaiset valvontatehtävät siltä osin kuin niitä ei ole
delegoitu viranhaltijalle, sekä valmistelee
luonnonsuojelulaissa kaupunginhallitukselle kuuluvat
tehtävät
luottamusmieselin tarvitaan, koska
hallintopakkokeinoja ei voida delegoida
viranhaltijalle eikä Suomen kuntaliiton juristin mukaan
ympäristölupien myöntämistäkään tulisi delegoida
viranhaltijalle (huom. kunnanhallitus ei voi toimia
ympäristölupaviranomaisena)
Kerimäen ympäristönsuojelu- ja asuntosihteeri siirtyy
täysipäiväisenä kaupungin asuntotoimen henkilöstöön tai kaupungin
ympäristönsuojelupalvelujen toimistonhoitajaksi.
Kaupungin ympäristönsuojelupalvelujen nykyinen toimistonhoitaja
jää eläkkeelle vuonna 2014. Kuntaliitoksen aiheuttamien tehtävien
ja vaativuuden lisääntymisen takia virka tulisi täyttää alan
ammatillisen koulutuksen ja työkokemuksen omaavalla henkilöllä.
Tällöin tulisi selvittää voitaisiinko toimistonhoitajan virkaan siirtää
henkilö jostain toisesta kunnasta.
Yhdistym isen
edellyttämät
investoinnit
Eri kuntien ympäristönsuojelun tietojärjestelmien mahdollinen
yhteensovittaminen saattaa vaatia ohjelmistoinvestointeja.
10
Yhdistymisen tuomat
hyödyt
Tavoitteena on, että:
-
-
-
-
Rationalisointisäästöt
Yhdistym isen haitat
samantasoiset ympäristönsuojelun ammatilliset
viranhaltijapalvelut saataisiin kaikkiin liitokseen mukaan
tuleviin kuntiin, jolloin mm. ympäristöluvitusten taso
nousisi
yhteisten kunnallisten ympäristönsuojelumääräysten
myötä ympäristönsuojeluasioiden hoito yhtenäistyy ja
hoitotaso paranee niissä kunnissa, joissa ei ole ollut
ympäristönsuojelumääräyksiä
ympäristövalvontatoiminta voidaan järjestää paikallisista
sidosryhmistä riippumattomana
ympäristön seurantatutkimukset voidaan järjestää
järkevinä kokonaisuuksina, mikäli tutkimuksiin on
määrärahoja käytettävissä.
Ympäristönsuojelupalvelujen tyyppisessä luvitus- ja
valvontaviranomaistoiminnassa ei synny rationalisointisäästöjä,
koska kuntien yhteenlaskettua henkilöstöresurssia
ympäristönsuojelupalveluissa ei voida vähentää lakimääräisiä
tehtäviä laiminlyömättä. Jo nykyisin ympäristönsuojelun tehtävien
hoitoon ohjatut resurssit ovat kunnissa niin niukat, että vain päälle
kaatuvat asiat pystytään hoitamaan.
Kaupungin näkökulmasta:
-
matkakustannusten lisääntyminen toiminta-alueen
kaksinkertaistuessa
Viranhaltijoiden näkökulmasta:
-
virka-aikaa kuluu nykyistä enemmän liikkumiseen
kohteesta toiseen
Asukkaan ja yritystoiminnan näkökulmasta:
-
-
viranhaltijat, joita ei tunneta, koetaan kaupunkikunnassa
olevan “kauempana” kuntalaisesta ja yksittäisestä
toiminnanharjoittajasta kuin nykyisissä kunnissa, joissa
kaikki tuntevat toisensa ja jotka tarjoavat palvelut
lähipalveluina
kun luottamushenkilöpaikat vähenevät, vallan koetaan
keskittyvän kaupunkiin, jossa ei ole “joustavaa
suhtautumista” maaseutuyrittäjiä kohtaan eikä
paikkakuntatuntemusta
11
(11.1.201 2)
PALVELUSUUNNITELMA
(Savonhinna-Puumala-Punkaharju-Kerjmäki)
MAANKÄYTTÖPALVELUT
Kaavoituspalvel ut
Savonlinnan kaavoitushenkilöstö vastaa koko uuden kunnan maankäytön
suunnittelusta. Nykyresursseilla varsinainen kaavasuunnittelu tulisi
tapahtumaan suurelta osin konsulttivoimin. Kaavoitus toimisi uuden kunnan
alueella kunnan kaavoitusviranomaisena, vastaisi kaavoitusohjelman
laatimisesta, laatisi yleis- ja asemakaavoja, hoitaisi
kaavasuunnitteluhankkeiden kilpailuttamisen ja tilaamisen konsulteilta, sekä
konsu Ittiyhteistyön. Kaavoitustehtävien priorisointi jatkossakin tapahtuu
vuosittain laad ittavan kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kun Savonlinnan
keskustan akuutit kaavoitushankkeet ovat valmistuneet, resursseja myös
kaavojen laadintaan voidaan käyttää enemmän. Kuntien kaavoituksen
konsulttipalveluihin varaamien määrärahojen yhteissumma (270.000 €, netto)
tulee säilyttää entisen suuruisena myös uuden kunnan aloittaessa
toimintansa. (Savonlinna n. 160.000€, Punkaharju n. 20.000€ netto, Kerimäki
n. 10.000€ netto)
Kaavoitus hoitaisi myös kaavoitusviranomaiselle kuuluvat viranomaistehtävät
ja lupavalmistelut. Savonlinnassa kaavoitus hoitaa tällä hetkellä
poikkeamispäätösten ja -lausuntojen valmistelut sekä maa
aineslupahakemusten valmistelun.
Lisäksi kaavoitus edustaisi uutta kuntaa kaikissa maankäytön suunnitteluun
liittyvissä tehtävissä ja yhteistyöhankkeissa. tällaisia ovat mm. liikenneviraston
ja ELY-keskusten suunnitteluprojektit ohjaus- ja hankeryhmineen.
Kaikkien kuntien osalta matkailuhankkeet ovat keskeisessä osassa, mikä
näkyy myös kaavoituksen tavoitteissa ja vaatii jatkossa resursseja.
Kuntaliitosten jälkeen Savonlinna on yksi Suomen suurimmista
kesämökkikunta (vuoden 2010 tilanteessa 7964 loma-asuntoa, v. 2010
Suomen suurin kesämökkikunta Länsi-Turunmaan saaristo 8374 loma
asuntoa). Rantaviivan määrä kasvaa 6000 kilometriin. Myös
rantarakentamisen ohjaaminen, pienet kaavamuutokset ja sisäjärvien
kaavoitus vaativat resursseja.
Valtaosa kuntien kaavoista ei ole numeerisessa muodossa. Numeeristen
kaavojen laadinnassa on käytetty Savon linnassa käytettävistä ohjelmistoista
poikkeavia ohjelmistoja. Kaiken kaava-aineiston saattaminen n umeeriseen
muotoon ja yhteensopivaksi Savonlinnassa käytettävien ohjelmistojen kanssa
vaatii paljon henkilö-ja taloudellisia resursseja.
12
Tonttipalvelut
Maalaiskunnissa on ollut oma ja jossain määrin toisistaan poikkeava maa- ja
tonttipolitiikka. Yhdenmu kaistam ista tarvitaan maaseutukuntien osalta, mutta
kaupungin keskustaajamassa pitäydyttäneen pääosin entisillä linjoilla.
Tonttien keskitetty luovutusjärjestelmä ja muut maa- ja vesialueomaisuuden
hallintaan liittyvät toimintatavat on hallinnollisesti melko ongelmaton osa-alue
ku ntaliitostilanteessa.
Kullakin kunnalla on omat käytäntönsä ja ohjelmistonsa maaomaisuuden ja
vuokrattujen tonttien rekisteröinnin ja laskutuksen osalta. Maa- ja
vesialueomaisuuden yhdistäminen on silti periaatteessa vain työtä vaativa
tekninen toimenpide. Kirjanpitoarvojen osalta tilanne vaihtelee kunnittain.
Erikseen on harkittava, onko tarvetta minkäänlaisiin yhdenmukaistamistoimiin.
Käytännön toimenpiteenä on huolehdittava kiinteistötunnusten ja
lainhuutorekisterin saattaminen kaikilta osin ajan tasalle.
Maaomaisuuskirjanpito ja tontinvuokrien laskutus suoritetaan jatkossa
kaupungin käyttämällä ohjelmistolla, johon on syötettävä yhdistyvien kuntien
tiedot.
Satamat
Satamien osalta tulee todennäköisesti lakiesitys 2012, että kunnallisten
tavarasatamien ja matkustajasatamien osalta on perustettava osakeyhtiö
viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Savonlinnan osalta on tehty
periaatepäätös, että kaupunki perustaa kaupungin oman osakeyhtiön
kyseessä olevien satamien osalta. Liitoskunnilla ei ole tällä hetkellä virallisia
tavarasatamia eikä matkustajasatamia. Venelaitureiden, maih invetopaikkojen
ja vierasvenesatamien osalta toimintaa ja työskentelymenetelmiä voidaan
yhdistää ja käyttää mahdollisesti jo olemassa olevia elementtejä. Savonlinnan
satamalaitoksella on kalustoa ja henkilökuntaa jota voidaan yhteisesti
hyödyntää esim.suunnittelu, asennus ja korjaustöissä. Savonlinnan
satamalaitos on hankkimassa vene ja laiturirekisteri ohjelmaa johon voidaan
liittää liitosku ntien tiedostot.
—
-
Metsätilat
Toteutuessaan kuntaliitoksissa siirtyy kaupungille huomattava määrä
metsäalueita. Siirtyvien metsien hoidon kannalta on oleellista, että metsien
tilasta kertovat metsäsuunnitelmat ovat ajan tasalla ja että suunnitelmat ovat
sähköisessä muodossa metsätoimen kuviotietojärjestelmässä.
Punkaharjulla metsäpinta-ala on 1150 ha, metsäsuunnitelma uusittu tänä
vuonna (2011).
Kerimäellä metsäpinta-ala on 700 ha, metsäsuunnitelma vuodelta 2001,
uusittava kokonaan (suunnitelma mennyt vanhaksi tänä vuonna).
13
Mahdollisten kuntaliitosten myötä kaupungin palvelukseen ei siirry yhtään
metsäalan henkilöä. Liittyvien kuntien metsäasiat ovat olleet paikallisten
metsän hoitoyhd istysten hoidossa sopimuspohjalla.
Metsänhoito- ja hakkuupalvelujen järjestämiseksi liitoksien jälkeen joudutaan
ostamaan sopimuksiin perustuen metsäpalveluyrittäjiltä ja muilta
potentiaalisilta toimijoilta.
Metsäuunnitelmien siirrosta kaupungin järjestelmään (kartta-aineistot,
konvertointi SilvaGis:stä Tforestiin) aiheutuu arviolta 4000 euron
kustannukset. Metsäsuunnitelman uusimiskustannukset (ostopalvelu) ovat
yhteensä noin 14 000 euroa.
Paikkatietopalvelut
ku ntakeskusten kartastot ja run kopisteverkostot
Paikkatietopalvelut ottaa vastu ulleen koko kunnan alueella
kaavoitusmittausten valvontatehtävät, uud iskartoitukset ja ajantasaistukset.
Lisäksi yksikkö huolehtii painettavista kartoista. Liittyvien kuntien osalta
tehdään uudelleenkartoitus (ilmakuvaus- ja/tai laserkeilaus) asemakaavaalue illa kantakartan saattamiseksi tarkkuudeltaan vaatimusten mukaiseksi.
Opaskartta uusitaan tiennimien yhtenäistämisen jälkeen. Tilanneinventoinnin
perusteella luodaan ajantasallapitojärjestelmä aineistoille. Tämä vaatii
resursseja ja toteutetaan osin konsulttipalveluina ja osin omana työnä.
kiinteistönmuodostukset asemakaava-alueella
Suunnitelman mukaan asemakaavat liittyvissä kunnissa laaditaan ei-sitovalla
tonttijaolla (vastaa vanhaa rakennuskaavaa), jolloin kiinteistönmuodostuksesta
ja rekisterinpidosta vastaa edelleen Maanmittauslaitos. Kaavalaskennasta ja
kiinteistönmuodostuksen maastotöistä tulisi vastaamaan Paikkatietopalvelut,
jolloin säilyy suora vaikutusmahdollisuus rakennuspaikkojen määrittämiseen ja
aikataulutukseen. Laskenta-ja mittauspalveluiden tarve kasvaa, mikä
vaatinee hen kilöstöresursseja tai tarvittaessa tapauskohtaisesti
konsulttipalveluiden käyttöä. Savonlinnan kaupungin asemakaava-alueella
kiinteistörekisterin pidosta ja toimituksista vastaa edelleen kunta.
rakennusvalvontamittaukset
Mikäli päätetään jatkossa laatia edelleen asemakaavoja ei-sitovalla tonttijaolla
(vastaa vanhaa rakennuskaavaa), voi vastuu rakennuksen sijainnista ja
korkeusasemasta jäädä edelleen rakennustarkastajalle tosin
kiinteistöinsinöörin mittausmiesten käyttö tulee mahdolliseksi tapauksissa,
joissa se rakennuslupaa myönnettäessä katsotaan tarpeelliseksi.
Asemakaava-alueen ulkopuolella kiinteistöinsinöörin mittausmiesten käyttö on
mahdollista tapauksissa, joissa se lupaa myönnettäessä katsotaan
tarpeelliseksi.
—
14
osoitejärjestelmä, rakennustunnukset ja siiaintikoordinaatit (RHR)
Kuntalaisten turvallisuuden takaamiseksi osoitejärjestelmän pitää olla
yhtenäinen kuntaliitoksen jo kuntaliitoksen voimaan astuessa.
Osoitejärjestelmän yhtenäistämistä valmistelemaan perustetaan työryhmä
mahdollisimman pikaisesti jo vuoden 2012 alkupuolella. Työryhmään tarvitaan
ehdottomasti jokaisen liittyvän kunnan työpanos. Yhtenäistämiseen kuuluu
haja-asutusalueen osoitetiestön nimien tarkistus (mahdolliset
nimistöpäällekkäisyydet, muutokset lakkaavien kuntien rajoilla) ja
toimenpiteen aiheuttamat osoitenumeroiden muutokset, saarten osoitenimien
tarkistukset sekä kaava-alueiden kaavateiden nimien tarkistus. Jokainen kunta
vaihtaa tarvittavat tiennimetja pystyttää tien nimikyltit ennen kuntaliitoksen
voimaantuloa. Myös yhteinen osoitekartta on uusittava tässä yhteydessä ja
tiedot on toimitettava valtakunnallisiin järjestelmiin.
Paikkatietopalvelut antaa jatkossa rakennusten osoitenumerot,
rakennustunnukset ja rakennusten sijaintikoordinaatit sekä perusparantaa
olemassa olevaa aineistoa. Tämä vaatii väistämättä henkilöstöresursseja.
paikkatietoiäriestelmä
Kunnilla ja kaupungilla on täysin tai osittain erilaiset paikkatieto-ohjelmistot.
Ohjelmistojen ja aineistojen yhtenäistäminen vaatii konsulttipalveluja, omaa
työtä sekä koulutusta. Lisenssimaksut nousevat maltillisesti, koska poistuvat
ja tarvittavat lisenssit kumoavat osittain toisensa.
Paikkatieto-aineistojen (rekisterit) yhdistäminen vaatii runsaasti sekä
konsulttipalveluja että omaa työtä. Maalaiskunnilla on yleensä suppeampi
ja/tai vanhempi tietosisältö, joten joitakin aineistoja joudutaan myös
hankkimaan kolmannelta osapuolelta (MML, VRK tms.) Aineistojen määrän ja
laadun parantaminen on pitkäaikainen työllistävä projekti. Jatkuvasti
ylläpidettävän aineiston määrä kasvaa runsaasti. Jatkuvasti ylläpidettäviä
myös liittyvien kuntien osalta olisivat jatkossa opaskartat, osoitekartat,
maanomistuskartat, kantakartta ja virastokartta. Samalla kasvaa myös
digitaalisten aineistojen ja karttatuotteiden luovutusten määrä eri konsulteille
ja rakentajille. Henkilöstön koulutusresursseja on tarpeen lisätä ainakin
liitosvaiheen alkuun. Pysyvä lisäys aineistojen ylläpitoon on
rakennustunnusten antaminen kiinteistötoimitusten yhteydessä.
Tiepalvelut
Tiepalvelut antaa jatkossa yksityisteihin liittyvää neuvontaa koko uuden
kunnan alueella. Savonlinnan kaupungin tiejaosto toiminee YksTL:n
mukaisena viranomaisena uuden kunnan alueella. Mahdollisen
siirtymäkauden jälkeen tiejaosto myös päättää yksityisteille jaettavista
ku nnallisista avustuksista. Ku ntaliitoksen yhteydessä on yksityistieavustusten
jakoperusteet yhtenäistettävä. Yhtenäistämistyö sekä yksityisteiden määrän
lisääntyminen aiheuttaa resurssien tarvetta, joka mahdollisesti pystytään
kattamaan liittyvistä kunnista saatavilla henkilöresursseilla.
15
Loppuyhteenveto
Kuntien yhdistyminen on Savonlinnan kaupungin maankäyttöpalvelujen
tulosalueen näkökulmasta periaatteessa melko ongelmatonta. Liitoksen myötä
on tiedossa kuitenkin runsaasti lisätöitä sekä sisäänajovaiheessa, että
myöhemminkin päivittäisiä palveluja ja hallintotehtäviä hoidettaessa.
Toisaalta resurssipulmia voidaan ratkoa liitoskunnista tulevan henkilöstön
tarkoituksenmukaisella sijoittamisella uuteen isompaan kuntaorganisaatioon ja
tarvittaessa myös ostopalvelujen järkevällä käytöllä.
Lisäksi kuntaliitos aiheuttaa erilaisia välittömiä kustannuksia noin 144.000
euroa, arvioita liitteessä A. Summassa ei ole mukana kuntaliitoksen voimaan
astumispäivään mennessä uusittavaan osoitejärjestelmään liittyvää
tienimikylttien pystytystyötä, jotka jokainen liittyvä kunta hoitaisi omalla
alueelleen vuoden 2012 aikana.
16
LIITE A
(Savonlinna-Kerimäki-Punkaharju)
(11.1.2012)
Maankäyttöpalvelut
Suunnitellun kuntaliitoksen välittömät kustannukset (144.000
Metsätilat noin 18.000 €
-
-
-
€)
kustannukset yhteensä noin 18000 euroa
Punkaharjulla kustannuksia aiheutuu suunnitelman siirrosta kaupungin järjestelmään (kartta
aineistot, konvertointi SilvaGis :stä Tforestiin), arviolta 4000 eu roa.
Kerimäellä metsäpinta-ala on 700 ha, metsäsuunnitelman uusimiskustannukset (ostopalvelu) ovat
perusteellisine maastoinventointeineen arviolta n. 20 euroa/ha 1. yhteensä n. 14 000 euroa.
Paikkatietopalvelut noin 126.000 €
Pohja-kartat kartoitukset
-
-
-
-
kustannukset yhteensä noin 50000€
Kerimäki ja Punkaharju yht. 700 ha olemassa oleva kaava-alue
mahdolliset välittömästi kartoitettavat uudet alueet
vuonna 2010 60 €/ha (laserkeilaus)
hintatason nousu ym
->
Kartastojen koordinaatistomuunnokset
kustannukset 10 000 €
Osoitteet (kustannukset tulevat pääosin jo vuonna 2012 ja näitä ei ole otettu huomioon
2012 budjetissa)
kustannukset yhteensä noin 18.000€
-
-
-
tiennimikilvet 120 - 170 kpl (arvioitu Savonrannan perusteella) 30 € n. 5000€
muuttuvat numeroinnit (esim. jos tien varrella keskimäärin 5 kiinteistöä jolle kilvet) 600 kpl ä 20€
12000€
päätösten ja kuulemisten postituskulut 1200 €
Opas- ja osoitekartat painatus
kustannukset noin 20 000€
-
Paikkatietoaineistot ja järjestelmät (tulee osin 2012, ei ole budjetoitu)
kustannukset yhteensä noin 28.000€
-
-
konversiot, lisenssit, aineistot
kunnista tulevan henkilöstön koulutus uusien sovellusten käyttöön
o Facta (konsulttityöt/ konversiot, lisäaineistot) ei sisällä kartastoja
O
Punkaharju
10.000€
O
Kerimäki
8.000€
O
koulutusta
10.000 €
17
PALVELUSUUNNITELMA
SAVONLINNA, KERIMÄKI, PUNKAHARJU
Palvelu
Asumispalvelut
Kuntaliitoksen Savonlinnan asuntotoimen tehtävät eivät muutu kuin mahdollisesti
jälkeen
joukkoliikenteen osalta. Kuntaliitostilanteessa on asuntotoimen
henkilöstöresurssit kartoitettava töiden määrän suhteessa.
Arava- ja korkotu kiasuntojen asukasvalintojen valvonta
(viranomaistehtävä) kuuluu lain mukaan kunnille. J
05 kohteisiin
suoritetaan asukasvalinnat muualla kuin kunnassa (ulkopuolinen
isännöintiyhtiö) on kunnan suoritettava lain mukaan valvonta joko
etukäteis- tai jälkikäteisvalvontana. Kunnan on myös ohjeistettava
asukasvalintoja tekeviä tahoja asukasvalinnoissa noudatettavista
periaatteista. Valvonnan ja päätösten määrä tulee näin ollen lisääntymään.
Keskusteluissa on tullut esille, että kaikkiin kuntiin tarvitaan asumisen
tukea kuten Savonlinnassa. Savonlinnassa toimivan Pirtti —toiminnan
asumisen resurssit eivät riitä. Myöskään Pirttien tukiasuntoja ei pystytä
osoittamaan kaikille niitä tarvitseville. Asumisen ongelmien
ennaltaehkäisyllä ja varhaisella puuttumisella on suuri merkitys
vuokranmaksuongelmien, häiriöiden ja häätöjen määrään. Määräaikaisten
sopimusten ja niistä tehtävien päätösten määrä tulee joka tapauksessa
lisääntymään.
Kunnissa on eri käytäntöjä, mutta kuntaliitosten jälkeen toimitaan kuten
Savonlinnassa, eli vuokravalvonnat hoitaa reskontranhoitaja, häätöasiat
lakimies, kunnossapitoasiat toimitilapalvelu, isännöinnin toimitilapalvelu ja
ulkopuolinen isännöintiyhtiö. Asukasvalinnat kunnan suorassa
omistuksessa oleviin asuntoihin suorittaa asuntosihteeri.
Kunnissa korjausavustuksiin liittyviä tehtäviä on hoitanut asuntosihteeri tai
rakennustarkastaja. Kunnat ovat myöntäneet korjausavustukset Asumisen
rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) määrärahavaltuudesta. Kunnat
toimivat valtionapuviranomaisina ja hoitavat koko hakuprosessin
neuvonnasta alkaen. ARA ei enää palvele hakijoita neuvonta-asioissa.
Kuntaliitosten jälkeen korjausavustuksiin liittyvien tehtävien määrä tulee
lisääntymään. Jos kuntaan jää rakennustarkastaja voisi hän tarvittaessa
tarkastaa korjausavustuskohteet. Savonlinnassa kohteet on tarkastanut
rakennuspäällikkö.
Savonlinnan kaupungin asuntosihteerin tehtäviin kuuluvat
joukkoliikenneasiat voitaisiin keskittää yhdelle taholle esim.
logistiikkayksikölle. Yksikkö hoitaisi joukko- ja palveluliikenteen tehtävät
sekä sivistysvirastolle ja perusturvan puolelle kuuluvat koulu- ja VPL
kuljetukset sekä kunnissa olevat asiointiliikenteet. Jos tähän päädytään on
tehtäviin perehdyttäminen aloitettava jo ennen vuotta 2013 mm.
kilpailutusten vuoksi.
—
Kuntarajat ylittävä liikenne on ELY —keskuksen ostoliikennettä sekä
siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajettavaa. Jos liikenne ei ylity yli
tulevan (uuden) Savonlinnan kuntarajan siirtyy se kuntaliitoksen jälkeen
Savonlinnan kaupungin vastuulle. Sisäistä joukkoliikennejärjestelmää
kehitetään.
18
Henkilöstön
muutokset
Yhd istym isen
edellyttämät
investoinnit
Yhdistymisen
tuomat
hyödyt:
rationalisointi
säästöt
Yhdistymisen
haitat
Jos joukkoliikennettä ei hoideta asuntotoimessa ei henkilöstön mäaraän
tule muutoksia. Kuntaliitostilanteessa on asuntotoimen henkilöstöresurssit
kartoitettava töiden määrän suhteessa.
Mahdollisesti ohjelmistoihin liittyvia.
Ammatillisen avun saaminen tarvittaessa.
Pitkät välimatkat. Tästä syystä yhdistyviin kuntiin tarvitaan kuntalaisia
varten yhteispalvelupisteet joissa hoidetaan avainasioita, vastaanotetaan
vuokravakuuksia sekä annetaan ja vastaanotetaan lomakkeita (kuten
Savonrannalla).
Muuta
Joukkoliikenteen seutulippu on käytössä Savonlinnassa, Kerimäellä ja
Punkaharjulla. Kuntaliitosten jälkeen käytössä on Savonlinnan seutulippu.
Kaupunki maksaa lipputukea matkojen määrän mukaan.
19
YHDISTELMÄPALVELUSUUNNITELMA
TOIM IALA
Palvelu
Tekninen toimiala
Kuntallitoksen
Tulosalueen johtajana on rakennuspäällikkö ja varalla suunnitteluinsinööri.
jälkeen
(11.1.2012)
Kunnallistekniset palvelut
Kunnossapito:
Kunnossapitotoimintaa johtaa tiemestari (kunnossapitopäällikkö).
Savonlinnan kunnossapitoalue;
Alueellista toimintaa johtaa tiemestari.
Puistoista vastaa kaupunginpuutarhuri.
Katujen ja teiden puhtaanapidosta vastaa kaksi rakennusmestaria, tiemestari ja
kunnossapitoesimies. 6 kunnossapitotyöntekijää sekä heidän käytettävissään 2 tiehöylää,
pyöräkuormaaja, WilIe, imulakaisuauto sekä kolme kuorma-autoa. Omalla kalustolla
hoidetaan n. 60 % talviaikaisesta kunnossapidosta. Loppu työstä teetetään
sopimusurakoitsijoilla. Hoidettavan katuverkon pituus on 172 km ja kevyen liikenteen
väyliä on 50 km. Osasta puhtaanapitoa huolehtii kaupunginpuutarhuri ja puistopuutarhuri,
jotka vastaavat myös puistoistaja puistometsistä (66 ha). Puutarhureilla on alisenaan 12
työntekijää jajoukko kesätyöntekijöitä. Konekeskuksen esimiehenä toimii tiemestari.
Kunnossapitoa varten on varallaolorinki ja aurauskäskyt tulevat valvoj alta.
Punkaharjun kunnossapitoalue;
Alueellista toimintaa johtaa kunnaninsinööri.
Katujen ja teiden kesä ja talvi puhtaanapidosta vastaa pelkästään yksityiset koneyrittäjät.
Teiden kunnossapitoon liittyvät kunnossapitotyöt on kilpailutettu syksyllä 2011 niin, että
sopimuskausi yltää kesään 2013 saakka. Teiden ja alueiden kunnossapitotöistä vastaa neljä
yrittäjää. Kunnossapitotyöt suoritetaan tuntiveloitusperusteisesti. Kalustona on neljä hyvin
varusteltua traktoriaja kaksi pöyräkuormaajaa sekä yksi kuorma-auto. Hoidettavan
katuverkon pituus on n. 29 kmja kevyen liikenteen väyliä on n. 5 km. Hoidettavia
puistoalueita on n. 2 haja luonnontilassa olevia puistoalueita on n. 62 ha ja niiden
hoitotyö tehdään kunnan omalla henkilöstöllä. Kiinteistönhoitajien toimenkuvaa kuuluu
pieneltä osalta myös puistoalueiden hoito. Näissä tehtävissä käytetään myös työllistettäviä
ja koululaisia.
Kerimäen kunnossapitoalue;
Alueellista toimintaa johtaa talonrakennusmestari.
Kerimäki ja Savonranta yhdistetään yhdeksi kunnossapitoalueeksi.
Kunnossapitotyöt suoritetaan pääsääntöisesti ostopalveluna, Kunnalla on omana kalustona
kuorma-auto ja traktoreita Katujen ja teiden talviaikaisesta kunnossapidosta vastaa
yksityiset yrittäjät. Hoidettavan katuverkon pituus on kirkonkylällä noin 11,3 kmja
kevyen liikenteen väyliä on 2,7 km. Puistoalueiden hoitotyö tehdään pääsääntöisesti
omana työnä.
Varsinaista työn suoritushenkilöstöä on kuorman autonkuljettaja
Savonrannalla talvikunnossapidon hoitaa yksityinen urakoitsij a.
.
Kunnallistekninen suunnittelu:
Kunnallisteknisestä suunnittelusta ja suunnitteluttamisesta vastaa suunnitteluinsinööri
(suunnittelupäällikkö).
Koko yhdistyvän kaupungin kunnallistekninen suunnittelupalvelu tuotetaan tässä
yksikössä.
20
Rakentaminen:
Uudisrakentaminen!rakennuttaminen ja saneeraustoiminta toteutetaan työpäällikön
johdolla.
Savonlinna osalta kunnallistekninen rakentaminen tapahtuu työpäällikön johdolla.
Liittyvillä alueilla kunnallistekninen rakentaminen tapahtuu tämän yksikön johdolla.
Paikallinen työnjohto ja valvonta suoritetaan alueellisen teknisen henkilön toimesta.
Henkilöstön
muutokset
Savonlinnan alueella jatketaan palvelutuotantoa nykyisellä henkilöstöllä. Punkaharjun ja
Kerimäen alueilla vakituiset työntekijät jatkavat entiseen malliin joustavina moniosaajina
vaihtuvissa työtehtävissä.
Yhdistymisen
edellyttämät
investoinnit
Ei välittömiä investointitarpeita.
Kaluston osalta ratkaisut tehdään kuntaliitoksen jälkeen normaalien investointikäytäntöjen
pohjalta.
Yhdistymisen
Hankintaohjeen yhtenäistämisen kautta saavutetaan keskittämisetuja.
Ekomaksun käyttöönotto lisää tuloja.
Sijaistamisten kautta on mahdollista saada toiminnallista ja taloudellista etua.
Savonlinnan henkilöstön osaamista voidaan hyödyntää koko uuden kaupungin alueella
suunnittelun, hankevalmistelun, kilpailuttamisen ja tuotantotapojen osalta.
.
.
.
tuomat
hyodyt:
rationalisointi
säästöt
Yhdistymisen
haitat
Muuta
Yhdistyminen teettää töitä.
SAVONLINNAN KAUPUNKI
Henkilöstöhallinto
Henkilöstön siirtosopimus
1(3)
Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitossopimus
Perusteet
Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitossopimus 1 .1.2013 alka
en.
Valtioneuvoston päätös xx.xx.2012.
2.
Vakinainen henkilöstö
Kerimäen ja Punkaharjun kunnan vakinainen henkilöstö siirtyy Savonlin
nan kaupungin palvelukseen kuntajakolain 29 §:ssä säädetyllä ja kuntalii
tossopimuksella tarkennetulla tavalla.
Liite:
Kaupungin palvelukseen siirtyvä henkilöstö
Savonlinnan kaupunki perustaa siirtyvälle henkilöstölle tarvittavat virat ja
toimet sekä antaa virkamääräykset ja tekee työsopimukset.
3.
Määräaikainen henkilöstö
Kerimäen ja Punkaharjun kunnan määräaikainen henkilöstö siirtyy Savon
linnan kaupungin palvelukseen ja määräaikaisen henkilöstön palvelussuh
teet päättyvät kuten Kerimäen ja Punkaharjun kunnan kanssa laadituissa
työsopimuksissa tai virkamääräyksissä on sovittu.
4.
Palvelussuhdeturva
Ne palvelussuhteen ehdot, jotka siirtyvällä Kerimäen ja Punkaharjun kun
nan henkilöstöllä on ollut voimassa palvelussuhteessaan lakkaavaan työn
antajaan nähden, velvoittavat sitovina Savonlinnan kaupunkia siten kuin
kuntajakolaissa on määrätty.
Kuntajakolain 29 §:n mukaan vuosien 2008—2013 alusta voimaantulevissa
kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palveluk
seen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimus
lain 7 luvun 3 §:ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:ssä
tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Tämä
kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on
voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta.
Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy
vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4
§:n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa.
Työnantaja ei kuntajaon muutoksen vuoksi lomauta eikä osa-aikaista hen
kilöstöään viiden vuoden aikana.
Posti- ja käyntiosoite:
Olavinkatu 27
57130 Savonlinna
Puhelin:
Faksi:
vaihde
(015) 272 425
(015)5274000
Intemet:
Sähköposti:
www.savonlinna.fl
[email protected]
2(3)
Viiden vuoden irtisanomissuoja turvataan myös sellaisessa tapauksessa,
jos kunnan työntekijöitä siirretään uuden kunnan liikelaitoksen tai kunnan
enemmistöomisteisen yhtiön tai jonkin kuntayhtymän palvelukseen.
5.
Sovel lettavat virka- ja työehtosopimukset
Siirtyvään henkilöstöön noudatetaan Savonlinnan kaupungissa yleistä
kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES), Kunnallista opetushenki
löstön virka-ja työehtosopimusta (OVTES), Kunnallista teknisen henkilös
tön virka-ja työehtosopimusta (TS) sekä Kunnallista tuntipalkkaisen henki
löstön työehtosopimusta (TTES). Kerimäen ja Punkaharjun kunnan sekä
Savonlinnan kaupungin mahdollisten paikallisten sopimusten soveltami
sesta neuvotellaan erikseen.
6.
Palkka
Siirtyvä henkilöstö saa vähintään vakinaisessa tehtävässään Kerimäen ja
Punkaharjun kunnan välittömästi ennen siirtoa maksaman tehtäväkohtai
sen palkan. Siirtyvä henkilöstö säilyttää Kerimäen ja Punkaharjun kunnas
sa hyväksytyt palvelusajat.
Savonlinnan kaupunki tekee erillispäätökset, joissa myönnetään siirtyville
henkilöille Kerimäen ja Punkaharjun kunnan palveluksessa myönnetyt var
sinaiseen paikkaan kuuluvat palkanosat.
Savonlinnan kaupungin vakinaisen henkilöstön paikanmaksupäivä on kun
kin kuukauden 15. päivä ja määräaikaisen henkilöstön palkanmaksupäivä
kunkin kuukauden viimeinen päivä.
Kerimäen, Punkaharjun ja Savonlinnan vastaavissa työtehtävissä toimivien
palkkausjärjestelmien yhteensovittamisesta laaditaan suunnitelma aikatau
luineen ja kustannusarvioineen.
7.
Jäsenmaksuvaltakirjat
Mikäli työntekijä/viran haltija haluaa työnantajan perivän ammattiyhdistyk
sen jäsenmaksun suoraan palkasta, tulee hänen toimittaa voimassaoleva
jäsenmaksuvaltakirja Savonlinnan kaupungille.
8.
Työtehtävät, nimikkeetja kelpoisuudet
Henkilöstö siirtyy Savonlinnan kaupungin palvelukseen yhdistymissopi
muksen mukaisesti pääsääntöisesti samankaltaisiin tehtäviin kuin Kerimä
en ja Punkaharjun kunnassa, ellei Savonlinnan kaupungin organisaatiojär
jestelyistä ja tehtävien määrittelystä muuta johdu.
Henkilöstön nimikkeet voivat muuttua työtehtävien sisällön muuttuessa ja
toisaalta vastaamaan Savonlinnan kaupungin nimikkeitä.
Posti-ja käyntiosoite:
Olavinkatu 27
57130 Savonlinna
Puhelin:
Faksi:
vaihde
(015) 272 425
(015)5274000
Internet:
www.savonlinna.fi
Sähköposti:
[email protected]
3(3)
9.
Vuosiloma ja lomaraha sekä työajan tasoittumisvapaat
Kerimäen ja Punkaharjun kunnan palveluksessa kertyneet, vielä siirtohet
kellä pitämättä ja maksamatta olevat vuosilomapäivät siirtyvät pidettäväksi
Savonlinnan kaupungin palveluksessa.
Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä.
10.
Muut virka- ja työvapaat
Mikäli siirtyvälle viranhaltijalle/työntekijälle on Kerimäen ja Punkaharjun
kunta myöntänyt sairauslomaa tai muuta virka-/työvapaata siten, että se
kestoltaan ulottuu yli siirtymäajankohdan (11.2013), on tämä päätös voi
massa myös Savonlinnan kaupungin palvelukseen siirryttäessä.
11.
Muut etuudet
Henkilöstöetuudet määräytyvät Savonlinnan kaupungin noudattaman hen
kilöstöpolitiikan mukaisesti. Työpaikkaruokailu, työterveyshuolto, mahdolli
suus käyttää virkistys- ja urheilupaikkoja ja liikuntapalveluja yms. ovat
työnantajakohtaisesti järjestettäviä etu uksia.
Työntekijöiden muistamisessa merkkipäivien ym. johdosta noudatetaan
Savonlinnan kaupungin käytäntöjä.
Posti-ja käyntiosoite:
Olavinkatu 27
57130 Savonlinna
Puhelin:
Faksi:
vaihde
(015) 272 425
(015)5274000
Internet:
www.savonlinna.fi
Sähköposti:
[email protected]
Keskushallinto
—
Keskushallinnon
organisaatiosta päättää
kaupunginjohtaja
Talous-ja henkilöstöpalvelut
Hallintopalvelut
Kehfttäms-jaenkeinopaIvelut
-
1
--
[iaia
Kaupunnjohtaja
Savonlinnan kaupunki, tavoite-organisaatio 1.1.2013
Tekninen toimiala
Yhdistymisjohtoryhmän kokoonpano:
Kaupunginjohtaja
Perusturvajohtaja
Kaupunginlakimies
Henkilöpäällikkö
Hallintojohtaja
Talousjohtaja
Tekninen johtaja
Sivistystoimenjohtaja
Kehitysjohtaja
Kansliapäällikkö
Henkilöstön edustaja
Kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja
Janne Laine
Saara Pesonen
Aki Rasimus
Juhani Kerman
Saku Linnamurto
Irmeli Haverinen
Kari Tikkanen
Markku Kan kku nen
Hannu Kurki
Antti Erämaa
Aila Makkonen
Kari Rannanpiha
Sami Sulkko
77,20%
100,00%
4350000
7610000
11960000
40492190
52452190
Savonlinna
3 600 000
6310000
28 309 190
38219190
Punkaharju
Kerimäki
Savonlinna
9,42 %
16,51%
74,07 %
100,00%
%
8,29%
14,51%
%
1467
1170
1370
euroalasuk
48492190
64952190
12500000
7350000
9110000
16460000
yhteensa
8000000
3000000
1500000
4500000
korjausvelka
44,65%
55,35%
100,00%
1757
74,66%
100,00%
1977
1640
euroalasukas
11,32%
14,03%
%
Kaikki peruspalvelurakennusten korjaustarpeet eivät ole investointiohjelmassa siksi tässä on huomioitu arvioidut tulevat korjaustarpeet (korjausvelka)
2013 -2015
Peruspalveluinvestoinnit
36,37%
63,63%
100,00%
%
74,85 %
100,00%
Punkaharju
Kerimäki
Savonlinna
2013 2019
10,08 %
15,06 %
Peruspalveluinvestoinnit
%
40,10 %
59,90 %
100,00%
Asukkaat
3 718
5 554
9272
27 599
36871
Asukasluku 31.12.2011
Punkaharju
Kerimäki
INVESTOINTIASUUNNITELMAT 2013 -2019
0
-620 000
2. Kehittämis- ja tuotannolliset investoinnit
Pakkaspirtin urheilukeskuksen kehittäminen
edellyttaa kehittämissuunnitelmaa
2. Kehittämis-ja tuotannolliset investoinnit yhteensä
Punkahaqu investoinnit yhteensä
-
-
-
-
-15 000
-30 000
-50 000
-30 000
-25 000
-120 000
-620 000
-300 000
-50 000
2012
1. Peruspalveluinvestoinnit
Punkasalmen koulu
Kotitien rivitalo
Rekilahden rivitalo
Vanhustentalo
Kulennoisten koulu
Aluekeittiö
Vanha kunnantalo (suojeltu rakennus)
Kunnanvirasto
-kunnanvirastojen korjaus edellyttaa toimitilasuunnitelmaa
Särkilahden koulu
edellyttaä kouluverkkoselvitystä
Bioetanoolitehtaan kaavateiden rakentaminen
edetytyksenä sopimuskorvaus 180000€
Kauvonniemen alueen teiden rakentaminen
rahoitus tontinmyynneilla
Päällystysohjelma
Katuvalot
Tenniskenttä
Nobelinniemen kunnostus (satama-alue)
Vesihuolto
1. Peruspalveluinvestoinnit yhteensä
PUNKAHARJU
INVESTOINTISUUNNITELMAT
saadaan
0
-1 750 000
-100 000
-1 750 000
-100 000
-30 000
-200 000
180 000
-300 000
-400 000
-800 000
2013
1212012/kT
0
-1 200 000
-100 000
-100 000
-1 200 000
-100 000
-100 000
400 000
-400 000
2014
-100 000
-650 000
-100 000
-100 000
-550 000
-100 000
-100 000
-250 000
2015
-100 000
-550 000
-100 000
-100 000
-450 000
-100 000
-250 000
2016
0
-200 000
-100 000
-200 000
-100 000
2017
0
-150 000
-50 000
-150 000
-100 000
2018
0
-50 000
-50 000
-50 000
-200 000
-4550 000
-200000
-4350000
Yhteensä
2019 v.2013-19
2012
2013
-160000
-160000
-160 000
-600 000
-150000
-360 000
-1 110 000
-1 750 000
-2 990 000
-4740 000
-1150000
-1150000
-4740 000
-600 000
-150000
-100 000
-850 000
-1 200 000
-2 190 000
-3 390 000
-720000
-720000
-3390000
-600 000
-100000
-700 000
-750 000
-750 000
52. 1. 2ss2/KT
-200 000
0
-200 000
0
0
-200 000
-200 000
0
-200 000
0
2017
-600 000
-150000
-550 000
-1 450 000
-2 000 000
-100000
-150000
-250000
-2000 000
-450 000
-1 300 000
-1 750 000
-150 000
-150 000
-1 450 000
-1 300 000
-1 300 000
2016
-600 000
-150000
-650 000
-3 720 000
-4370000
-100000
-720000
-820000
-4370 000
-550 000
-3 000 000
-3 550 000
Kuntaliitossopimuksen voimassaoloaikana huolehditaan, että peruspalveluinvestoinnit toteutuvat tasapuolisesti Kerimäen ja Punkaharjun
osalta 60/40 suhteessa, ellei force majeure-tyyppisistä syistä ole perusteltua poiketa edellä mainitusta jakosuhteesta.
Näihin tarvitaan todennäköisesti kaupungin/kunnan takaus
Konserniyhtiöiden investoinnit
Punkaharju vuokratalot
Kerimäki vuokratalot
Kerimäki vesåyhtåö
Vuoden 2012 investointeja ei ole laskettu yhteissummiin mukaan.
INVESTOINNIT KUNNITrAIN
Punkaharju
Kenmäki
YHTEENSÄ
Punkaharju tuotannolliset investoinnit
Kerimäki tuotannolliset investoinnit
KEHITTÄMIS- JA TUOTANNOLLISET INVESTOINNIT YHTEEI
-1 750 000
-1 840 000
-3 590 000
-1 200 000
-1 470 000
-2670 000
-620 000
-966 000
-500 000
-500 000
-150 000
-720 000
-3 720 000
-100 000
30 000
-3 000 000
-2 000 000
-1 000 000
2015
-100 000
30 000
Punkaharju peruspalveluinvestoinnit
Kerimäki peruspalveluinvestoinnit
PERUSPALVELUINVESTOINNIT YHTEENSÄ
-
-
-150 000
-720 000
-2 190 000
-30000
-50000
10000
-1 470 000
-1 800 000
1 400 000
-1 000 000
2014
2. Kehittämis- ja tuotannolliset investoinnit
Kalalogistiikkakeskus
-1 600 000
-1 000 000
edellytyksenä 90% avustus perushankkeeseen (2012),
300 000
1 440 000
ja 30% avustus jatkohankkeeseen (kalanjalostus) 2013-, Ei saa aiheuttaa käyttätalousvaikutuksia.
Kirkkorannan rakentaminen
-ilo 000
-300 000
edellytyksenä EU-tukien saanti 30 %
Kaavateiden rakentaminen ja peruskorjaus
-150 000
-150 000
2. Kehittämis- ja tuotannolliset investoinnit yhteensä
-410 000
-1150 000
Kerimäki investoinnit yhteensä
-2 990 000
-
-
-
Terveyskeskuksen peruskorjaus
-800 000
-1 200 000
edellyttää selvitystä terveyspalveluiden, palveluasuntojen ja vuodeosaston toimintamallista
Kattoa, pohjarakenteita, viemäriputkistoja ja ikkunoita puitteineen voitava uusia jo 2012 lähtien.
Koulukeskuksen peruskorjaus
-500 000
mahdollinen avustus 1,4 milj.€
Jos valtionosuutta saadaan jo 2012, voitava käynnistää jo tuolloin.
1,4 milj.€ valtionosuus 2014 edellyttää 2,8 milj.€ hankekuluja.
Anttolan koulun korjaus
-150000
-20000
Paloaseman korjaus
-20 000
-150000
mahdollinen avustus 44 000 € 20 % kustannuksista
4000
30000
1. Peruspalveluinvestoinnit yhteensä
-966 000
-1 840 000
KERIMÄKI
0
-150000
0
-150 000
0
0
-150 000
-150 000
0
-150 000
0
2018
0
-50 000
0
-50000
0
0
-50 000
-50000
0
-50000
0
-3700000
-3 000 000
-700 000
Yhteensä
-4550 000
-10350000
-14900000
-200 000
-2740000
-2940000
-14 900 000
-4350000
-7610000
-11 960000
-2 740 000
-10350000
-7610000
2019 Yhteensä
v. 2013-19

Kuntaliitos 12.3.2012 § 23

Transcription

Similar documents

Kuntajakoselvitys laitetaan vireille Matias Hilden

VUOSIKERTOMUS 2012.pdf - Savonlinnan Seudun

lausunto, aloittamisoikeus

Tiedote 3 2014.pdf - Savonlinnan seudun JHL ry

Vuosikertomus 2013.pdf - Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan

Puruvesi 30.8.2012 - Suomen Rautatiematkustajat ry

Messulehti - Kerimäen kunta

1 SOPIMUS ASUNTOJÄRJESTELYSTÄ Sopijapuolet 1

Tapahtumajuttu 2 su 3.10.2010 (pdf)

Jorma Hytönen Martti Koponen Hanaa, sanoi Hanell