Digipalveluiden Suomi

Transcription

Digipalveluiden Suomi
Digipalveluiden Suomi
Tieto- ja viestintäteknologia Suomessa 2012
Sisällys
Esipuhe
1. Muutos on alkanut
1.1 Nokia-kivijalka ohenee
1.2 Uudet idut aukeavat
1.3 Suomi ja ICT
4–5
6
6
7–10
10
2. Tieto- ja viestintäteknologian markkinat
2.1 Kansantalous veitsen terällä
2.2 Tietotekniikan markkinat kasvavat hitaasti
2.3 Televiestintä: Mobiili tukee kiinteää
12
12–14
14–21
22–25
3. Uutta suuntaa etsimässä
3.1 Mittavat haasteet edessä
3.2 Softa uppoaa koneeseen
3.3 Äly on ase
3.4 Täyskäännös palveluihin
3.5 Pilvee pilvee
3.6 Kehitystaidosta liiketoimintaa
3.7 Yhteispeliä parannettava
3.8 Maailma rakastaa pelejä
3.9 Valtio parantaa vauhtiaan
3.10 Yhteiskunta hyvin verkottunut
3.11 Alueet kohtaavat omat haasteet
27
27–28
29
30–31
31–32
32–33
34
35–36
36
37–38
39
40
4. Valoa rahoituksessa
42
4.1 Tarvitaan räätälöityä rahoitusta
42–43
4.2 Ulkomaiset pääomasijoittajat lisäävät panoksiaan 43–44
4.3 Uusia rahastoja syntyy
44–47
Sisältö: Attention Communication Oy
Ulkoasu: Mainostoimisto Bravuuri Oy
5. Osaajat uusille urille
49–53
6. ICT-alan verkkopalveluja Suomessa
55–56
Lähteet
57–60
Teknologiateollisuus ry:n Tietotekniikan toimialaryhmä
DIGI.FI
63
Paino: Star-Offset Oy
3
Esipuhe
Nokian vaikeudet ovat huojuttaneet Suomen kansantalouden
lisäksi monien uskoa koko ICT-alan tulevaisuuteen. Alan
kasvunäkymät ovat kuitenkin mittaamattomat. Suomen haaste
on lähinnä löytää keinot, joilla pysymme kasvussa mukana.
Tämä julkaisu kuvaa osaltaan uutta suuntaa, johon suomalainen
ICT-teollisuus on menossa.
Suunta löytyy älystä ja palveluista. Nokia-klusterin vaikeuksien
varjoon on jäänyt, että monien ohjelmistoyritysten viime vuodet
ovat olleet mainioita. ICT-osaaminen yhdistyy entistä enemmän
myös sellaisiin koneisiin ja laitteisiin, joissa sitä on tähän asti
ollut kovin vähän. Samoin verkottunut maailma tarjoaa entistä
enemmän mahdollisuuksia digitaalisten palveluiden
tuottamiseen.
Sekä yritykset että julkinen sektori voivat palvella asiakkaitaan
aivan uudella tavalla. Pienetkin yritykset voivat tarjota digitaalisia palveluita globaalisti ilman, että niiden pitää kehittää
maailmanlaajuista konttoriverkostoa. Maailmassa vahvistuu
eräänlainen digitasa-arvo: pienet voivat ponnistaa kauemmaksi
ja heikot saavat paremmin palveluita.
Tilaisuuksien avautuminen tarkoittaa vastavuoroisesti kilpailun
kovenemista. Siksi Suomen on juostava entistä ketterämmin
sähköisessä kilpailussa.On ajateltava entistä ennakkoluulottomammin, ja raivattava luutuneet käsitykset uusien virtausten
tieltä, jos vanha estää uuden syntymisen. Näin on tehnyt muun
muassa Tietotekniikan osaamiskeskittymä TIVIT, jonka tutkimushankkeet ovat lähes kokonaan digitaalisissa palveluissa ja niiden
mahdollistamissa ratkaisuissa.
4
Suomeen on syntynyt iso joukko pienehköjä ICT-yrityksiä, jotka
ovat rakentaneet kansainvälisesti kiinnostavia ratkaisuja. Samoin
julkinen sektori on ottanut pitkiä loikkia ICT:n soveltamisessa.
Suomi on nostanut sijoitustaan kansainvälisissä ICT-vertailuissa,
joita muun muassa YK ja World Economic Forum ovat tehneet.
Meillä ei siis ole mitään häpeämistä. Mutta meillä on parannettavaa joka rintamalla. Tutkimuksessa, tuotekehityksessä, kaupal­
listamisessa ja kaiken jalostamamme osaamisen täysimääräisessä
käytössä.
Nokiasta vapautuvan osaamisen hyödyntämisestä liikkeelle
lähteneen ICT2015-ryhmän työ valmistuu vuoden vaihteessa
2012–2013. Se on poikkeuksellisen mittava ponnistus löytää
nimenomaan Suomelle sopivat toimintatavat synnyttää uutta
ICT-osaamiseen perustuvaa kasvua.
Hankkeeseen ovat oman panoksensa tuoneet tuhannet henkilöt
ja organisaatiot lukuisissa työpajoissa, kokouksissa ja keskusteluissa. Ryhmän ehdotukset edustavat konkreettista, käytännönläheistä tapaa toimia, ja niillä tavoitellaan vahvaa edelläkävijyyttä kansainvälisessä mitassa.
Tätä kirjoittaessani ehdotukset eivät ole vielä julkisia, mutta jo
nyt voi sanoa, että Teknologiateollisuus tulee osaltaan viemään
niitä eteenpäin ja seuraamaan niiden toteutumista.
ICT-osaaminen tulee tulevaisuudessakin olemaan yksi Suomen
tärkeimmistä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn takeista, ja Nokiasta
vapautuva osaaminen on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen
mahdollisuus. Miettikäämme kukin omalla kohdallamme,
kuinka otamme sen parhaiten käyttöön.
Jukka Viitasaari
Johtaja
Teknologiateollisuus ry
5
1. Muutos on alkanut
Nokia dominoi tutkimusta
Yritys
t&k-menot milj. euroa
1.1 Nokia-kivijalka ohenee
Nokia
5 612
Wärtsilä
162
Nokian kriisi on iskenyt voimalla koko Suomen kansantalouteen. Nokia on menettänyt liikevaihdostaan neljässä vuodessa
yli 12 miljardia euroa, ja yhtiö on tehnyt kahden vuoden aikana
tappiota yli kaksi miljardia euroa. Keväällä luottoluokittaja Fitch
pudotti yhtiön roskalainaluokkaan (BB+) ja kesäkuussa saman
teki Moody’s. Samaan aikaan spekulaatiot yhtiön valtaamisesta
ovat lisääntyneet.
Yhtiön Suomessa toimivien työntekijöiden määrä on pudonnut vuoden 2000 lähes 25 000 hengestä alle 15 000 ihmiseen.
Kesäkuussa yhtiö ilmoitti yli 10 000 hengen maailmanlaajuisista henkilöstövähennyksistä. Päätös vie Suomesta noin 3700
työpaikkaa.
Yhtiön suuret alihankkijat Digia, Ixonos, Elektrobit ja Tieto
ovat vähentäneet yhteensä lähes 1000 henkilöä sen jälkeen,
kun Nokia ilmoitti ottavansa Windows-käyttöjärjestelmän oman
Symbianinsa tilalle. Nokian alihankkija Foxconn ilmoitti kesäkuussa irtisanovansa jopa yli sata Salon tehtaan 130 työntekijästä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ekonomisti Jyrki
Ali-Yrkkö arvioi huhtikuussa Bloomberg Businessweekille, että
Nokia muodosti viime vuonna noin 0,8 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tänä vuonna Nokian osuus laskee ja jää
Ali-Yrkön arvion mukaan korkeintaan 0,2 prosenttiin loppuvuoden myynnistä riippuen. Parhaimmillaan yhtiön osuus bkt:sta oli
neljän prosentin luokkaa vuonna 2000.
Nokian haasteet näkyvät myös Suomen tutkimus- ja kehityspanoksissa. TEKbaro 2012 -julkistuksen yhteydessä tutkimuksen
tekijä Pekka Pellinen arvioi, että Nokia voisi leikata t&k-rahojaan jopa 500 miljoonalla eurolla. Nokian merkitys suomalaiselle tutkimukselle on huikea, sillä
yhtiö on tehnyt noin puolet kaikkien yritysten yhteenlasketuista
t&k-investoinneista. Siksi sen mahdollisesti tekemät leikkaukset
heijastuvat pahimmillaan monella taholla suomalaisessa tutkimuskentässä.
Metso
124
Orion
88
Kone
83
Stora Enso
80
OP-Pohjola
67
Amer Sports
64
Cargotec
60
Lähde: Talouselämä
1.2 Uudet idut aukeavat
Nokia on niin suuri osa koko Suomen ICT-teollisuutta, että
yhtiössä tapahtuvat muutokset heiluttavat toimialaa kuvaavia
lukuja voimakkaasti. Tämä antaa paikoitellen liiankin synkän
kuvan koko alan tilanteesta. Esimerkiksi Talouselämä-lehden
500 suurinta yritystä -listauksesta näkyy, että monet elektroniikka- ja tietotekniikkayritykset tekevät Suomessakin kelpo tulosta
ja kasvavat.
Moni juoksee lujaa
Yritys
Liikevaihdon
muutos % 2011
Sijoitetun
pääoman
tuotto %
PKC Group
74
15
3 Step It
30
22
Efore
26
20
F-Secure
12
35
Affecto
12
9
Tieto
7
15
Basware
5
15
-9
-4
Nokia
Lähde: Talouselämä
6
7
Vaikeuksien keskeltä kasvaa myös uutta. Aalto-yliopiston
ohjelmistoyritysselvityksen mukaan Nokian matkapuhelinpuolelta lähteneet henkilöt ovat perustaneet 200 yritystä, ja vuoden
loppuun mennessä uusien yritysten määrä lähestyy jo kolmea
sataa.
Deloitten kasvuyritysselvitys puolestaan kertoo tarinaa
nopeista kasvajista, joita Suomi tarvitsee. Vuoden 2010 kasvajat
olivat Deloitten tutkimuksen mukaan pitkälle erikoistuneita
yrityksiä, joista monet olivat pienestä koostaan huolimatta erittäin kansainvälisiä. Ne olivat myös tuotekehityssuuntautuneita
innovaattoreita, jotka pitivät suurimpana haasteenaan osaavan
henkilöstön saatavuutta. Vuoden 2011 voittajista Deloitte ei
tehnyt vastaavaa kyselytutkimusta, mutta menestyjien profiili oli
samankaltainen kuin edellisvuonna.
Deloitte Technology Fast 50 Finland 2011 top 10:
Suomalainen Eniram auttaa laivoja säätämään trimminsä
optimaaliseen asentoon. Oikea säätö tuo yhtiön mukaan
vähintään kahden prosentin säästön polttoainekulutuksessa, mikä tarkoittaa vuodessa noin 250 000 euron
säästöä suurissa laivoissa.
Eniramin järjestelmä asennetaan laivaan, mistä tieto
kulkee satelliittilinkillä Eniramin palvelimille. Yhtiö
analysoi datan ja toimittaa tiedon laivalle. Yhtiön tuote
on asennettu 140 laivaan. Kohderyhmään kuuluu 3 000
alusta, joiden propulsion kokonaisteho on yli 20 megawattia. Tavoitteena on laajentaa kohderyhmä pienempiin aluksiin, jolloin potentiaalinen kohderyhmä kasvaisi
8 000 laivalla.
Yhtiö
Liikevaihdon
kasvu %
2006–2010
1. Eniram Oy
6209
Laivojen trimmin säädön
etätuki
2. SLM Finland Oy
5146
Pizza-online.fi sekä Shoppi.fi
-palvelut.
3. Analyse 2
2630
Asiakastiedon ja markkinatiedon analyysiratkaisut
4. Retail Logistics
Excellence, RELEX Oy
2015
Vähittäiskaupan logistiset
ratkaisut
5. Klikkicom Oy
1826
Internetmarkkinointiratkaisut
yrityksille
Ohjelmistoalan yritysten syntyvauhti polkee paikallaan
6. Priorite Oy
1707
Liiketoiminnan kehittämisen
ratkaisut.
Vuosi
7. Endero Oy
1106
It-ohjelmistot ja -sovellukset
2007
929
592
8. Confidex Oy
1083
Kontaktittomat matkaliput,
RFID-etätunnistinratkaisut
2008
1050
753
9. Sympa Oy
1010
HR-järjestelmät
2009
969
664
1009
515
923
Interaktiiviset
televisiojärjestelmäratkaisut
2010
10. Hibox Systems Oy
2011
993
Lähde: Deloitte Technology Fast
8
Case: Laivan trimmi kohdalleen
Tuote/palvelu
Valtaosa kasvuyrityksistä työllistää kuitenkin edelleen vain muutamia kymmeniä henkilöitä. Nokian henkilöstövähennysten
paikkaaminen vaatisi useita satoja kasvuyrityksiä. Siksi Suomelle
olisi tärkeää, että Nokian yhteistyö Microsoftin kanssa alkaisi
tuottaa hedelmiä. Sen lisäksi tarvitsemme paljon uusia kasvuyrityksiä, jotka valtaavat asemia kansainvälisillä markkinoilla.
Aalto-yliopiston ohjelmistoyritysselvitys kertoo, että ainakaan
ohjelmistoyrityksiä ei synny vauhdilla, joka kertoisi paljon puhutusta alan buumista.
Aloitettuja
yrityksiä
Lopetettuja
yrityksiä
Lähde: Aalto-yliopisto, Software industry Survey 2012
9
Vakava uhka on luonnollisesti herättänyt myös Suomen hallituksen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti maaliskuussa
ICT2015-työryhmän arvioimaan ICT-sektorin kehitysnäkymiä.
Ryhmän puheenjohtajaksi kutsuttiin entinen Nokian toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä.
Työryhmältä odotetaan näkemyksiä muun muassa:
• alan kehitysnäkymistä
• ICT-osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista muilla toimialoilla ja julkisella sektorilla
• rakennemuutoksen kokonaisvaikutuksista
• rakennemuutostoimenpiteiden riittävyydestä
• työttömäksi jäävän henkilöstön työllistämisestä
• kasvuyrittäjyyden lisäämisestä
• ulkomaisten investointien houkuttelemisesta Suomeen
• ICT-sektorin uuden kasvun mahdollisuuksista.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Seuraavissa luvuissa tarkastelemme ensin Suomen tietoja viestintäteknologian markkinoita ja sen jälkeen uusia
kasvumahdollisuuksia.
1.3 Suomi ja ICT
•
•
•
•
•
Matkaviestinliittymien määrä 8,94 miljoonaa (1,6/henkilö)
Laajakaistaliittymiä 5,12 miljoonaa (0,91/henkilö)
Langattomia laajakaistaliittymiä 3,6 miljoonaa (0,64/henkilö)
Internet-liittymä 88 prosentissa kotitalouksista
World Economic Forumin ”maailman parhaiten verkottuneiden maiden listalla” sijalla 3.
• YK:n e-Government selvityksessä ”maailman parhaiden
sähköisten hallintojen listalla” sijalla 9.
• Maailman vähiten epäonnistunut valtio, Failed States-indeksi
(Fund of Peace)
• Maailman kolmanneksi paras kilpailukyky
(World Economic Forum)
10
11
2.Tieto- ja viestintäteknologian
markkinat
2.1 Kansantalous veitsen terällä
Eteläisen Euroopan ylivelkaantumisesta johtuva finanssikriisi
synkensi suhdannenäkymiä nopeasti keväällä 2012. Vielä helmimaaliskuussa osa ennustelaitoksista arvioi suhdannekuopan
pahimman vaiheen olevan ohi. Jo kesäkuussa finanssikriisin kärjistyminen oli ekonomistien yhteinen huoli.
Vuoden 2011 viimeinen neljännes ja vuoden 2012 ensimmäinen neljännes olivat kuitenkin odotettua parempia Suomen
taloudessa. Siksi esimerkiksi Tapiola Pankki nosti kesäkuussa
koko vuoden bkt:n kasvuarviotaan prosenttiyksiköllä.
Korjauksestaan huolimatta Tapiola kuuluu ennustajajoukon
pessimistisimpään ryhmään. Pankki uskoo bkt:n putoavan
puoli prosenttia vuonna 2012, kun Nordea ennustaa pientä 0,8
prosentin ja Suomen Pankki 1,5 prosentin kasvua. Vuoden 2013
ennusteet hajoavat 0,5–2,6 prosentin haarukkaan. Optimistisimmat ennusteet tehtiin jo alkuvuonna ETLAssa ja Palkan­saajien
tutkimuslaitoksessa.
12
Vuoden 2012 inflaatioennusteet pysyvät melko tiukassa
2,7–3,0 prosentin vaihteluvälissä. Ensi vuonna lukemien odotetaan asettuvan 1,5 prosentin tietämille. Nordea tosin ennustaa
2,5:tä prosenttia. Tämän vuoden inflaatiota selittävät pitkälti
hallituksen toteuttamat hyödykeverojen korotukset.
Euroopan keskuspankki EKP:n ohjaustoimet ovat pitäneet
lainakorot matalina. Suomen pankki ennakoi kolmen kuukauden euriborin jäävän alle yhden prosentin vielä vuonna 2014.
ETLA arvioi hallituksen joutuvan edelleen jatkamaan budjettikiristyksiä, jotta Suomen julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei nousisi. Toisaalta euroaluetta seuraavat
ekonomistit varoittelevat liian tiukkojen budjettileikkauksien
vain kiihdyttävän talouskehityksen negatiivista kierrettä.
Nordean silmissä vuoden alun kehitys oli yllättävän hyvä
Suomessa ja euroalueella. Edessä on kuitenkin Euroopan ajautuminen taantumaan, josta myös Suomi kärsii. Kreikan ja Espanjan
tilanne lisää epävarmuutta ja synkentää näkymiä.
Sen sijaan maailmantalouden piristymistoiveet pohjautuvat
pankin mukaan Yhdysvaltojen verkkaiseen, mutta vakaaseen kasvuun ja Kiinan hallituksen vihjaamaan elvytykseen. Kahden suurimman talousmahdin vetoapu on maailmantaloudelle tarpeen.
Työttömyys kasvaa, vaihtotase vajoaa
Suomessa työttömyyden ennustetaan pysyvän sitkeästi noin
kahdeksassa prosentissa, tosin Tapiola Pankki ennustaa ensi
vuodelle jo yhdeksää prosenttia. Kesäkuun uutiset Nokian laajoista irtisanomisista tulevat rumentamaan vuoden 2013 lukuja.
Teknologiateollisuus pelkää Suomen vaihtotaseen vajoavan
jopa Euroopan kriisimaiden tasolle. Viennistä elävän Suomen
teollisuus ei ole kyennyt palauttamaan liikevaihtoaan talouskriisiä edeltävälle tasolle. Vuonna 2008 saavutetusta 82 miljardista
eurosta puuttui viime vuonna vielä yli 15 prosenttia. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä ei kasva Suomessa, vaan
kehittyvissä maissa.
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen
vaatii hallitukselta kaikkia mahdollisia vientiä tukevia toimia.
Tietotekniikka-alan liikevaihto kääntyi kasvu-uralle jo vuonna
2009, mutta se ei pysty paikkaamaan etenkään elektroniikka- ja
sähköalan menetyksiä.
Nokian rapautumisen aiheuttama rakennemuutos realisoi karusti yhden suuren tukijalan varassa riippuneen toimialan riskin.
Seuraukset ovat vakavia koko Suomelle.
13
Suomen keskeisiä tunnuslukuja
2010
2011
Yksityinen kulutus,
%-muutos
3,0
3,1
1,5
1,8
Julkinen kulutus,
%-muutos
0,2
0,8
0,3
0,5
Investoinnit, %-muutos
2,6
4,3
-1,1
0,5
Varastojen muutos*, %
0,9
1,3
0,0
0,0
Vienti, %-muutos
7,8
-1,1
-0,3
4,7
Tuonti, %-muutos
7,7
0,2
0,0
4,3
BKT, %-muutos
2012e 2013e
3,7
2,9
0,8
1,6
180,0
192,0
198,0
205,0
Työttömyysaste, %
8,4
7,8
8,0
8,0
Teollisuustuotanto,
%-muutos
10,4
1,9
-3,0
2,0
Kuluttajahinnat, %-muutos
1,2
3,4
3,0
2,5
Ansiotaso, %-muutos
2,6
2,7
3,5
3,0
Vaihtotase, mrd EUR
2,5
-0,8
-0,3
0,1
- % BKT:sta
1,4
-0,4
-0,1
0,1
Kauppatase, mrd EUR
2,5
-1,0
-0,9
-0,5
- % BKT:sta
1,4
-0,5
-0,4
-0,3
Julkisen sektorin
ylijäämä, mrd EUR
-4,6
-0,9
-0,5
0,6
- % BKT:sta
-2,6
-0,5
-0,2
0,3
Julkisen sektorin velka,
mrd EUR
87,0
93,0
98,0
102,1
- % BKT:sta
48,4
48,5
49,6
49,9
Nimellinen BKT, mrd EUR
IT-markkinoiden kokonaisarvosta noin neljännes muodostuu
laitekaupasta. Sen ennakoidaan vähenevän tänä vuonna ja kiihtyvän hieman ensi vuonna. Laitepuolella oikeastaan vain tablettietokoneiden kasvava kauppa piristää haaleaa kokonaiskuvaa.
Ohjelmistomarkkinat muodostavat toisen neljänneksen
IT-kokonaismarkkinoista. Sektorin arvioidaan kasvavan vuonna
2012 mukavat 3,6 prosenttia. Suurimpina kasvuajureina sovellusohjelmistoissa ovat toimitusketjun hallintaohjelmistot sekä
myynti-, markkinointi- ja asiakaspalveluohjelmistot. Infrastruktuuriohjelmistoissa kasvun ennustetaan olevan voimakkainta
dokumentti- ja sisällönhallinnassa, sekä BI/DW-aluella (Business
Intelligence ja tietovarasto).
Kokonaismarkkinoista toisen puolen vie IT-palvelumarkkinat.
Sen kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan 2,6 prosenttiin.
Sektorin kasvukärjessä ovat sovellusten hallintapalvelut ja pakettiohjelmistojen ylläpito- ja tukipalvelut.
Suomen suurimmat IT-palveluiden tarjoajat 2011
Loppukäyttökulutuksella mitattuna
Osuus-%
Tieto
23
Logica
14
Fujitsu
11
Lähde: Market-Visio Oy 6/2012
* Vaikutus BKT:n kasvuun %-yksikköä
Lähde: Nordea
2.2 Tietotekniikkamarkkinat kasvavat hitaasti
Market-Vision ennusteen mukaan Suomen IT-kokonaismarkkinoiden ennustetaan kasvavan kaksi prosenttia vuonna 2012.
Kasvu olisi kuitenkin hidastumassa puoli prosenttia edeltävään
vuoteen verrattuna, jolloin kokonaismarkkinoiden arvoksi
laskettiin 5,62 miljardia euroa ja kasvuksi 2,5 prosenttia.
14
15
Suomen IT-markkinat 2010-2013
2010
Laitteet (miljoonaa euroa)
Kasvu, %
Ohjelmistot (miljoonaa
euroa)
Kasvu, %
IT-palvelut, (miljoonaa
euroa)
Kasvu, %
IT-markkinat yhteensä
(miljoonaa euroa)
Kasvu, %
Lähde: Market-Visio Oy 6/2012
16
2012e
2013e
1475
2011
1473
1464
1472
5,2
-0,1
-0,6
0,5
1159
1209
1253
1300
3,7
4,3
3,6
3,8
2845
2936
3013
3099
2,9
3,2
2,6
2,8
5479
5618
5730
5871
3,7
2,5
2,0
2,5
Laitekaupan kehityksellä on kahdet kasvot
Laiteinvestoinnit hidastuvat Euroopan talouskriisin puhurissa.
Epävarmuus ei romahduta laitekauppaa, sillä kuluttajatuotteiden puolella kauppa sujuu paremmin. Lähivuosille ennakoidaan
jopa voimakasta kasvua.
Yritysten IT-laitehankintoihin taloussuhdanne heijastuu voimakkaammin. Laitteiden käyttöaikojen pidentäminen vuodella
on edennyt jopa pysyväksi käytännöksi. Huippuvuosien lukuihin
ei päästäne lähivuosina.
Pöytäkoneiden osuus näyttää pienenevän edelleen. Vastaavasti kannettavat ja tablettikoneet valtaavat lisää markkinaosuutta. Windows 7 -päivityksien tuoma piristys kauppaan on
jäänyt selvästi alan odotuksista.
Tablettikoneiden myynnille ennustetaan vuodelle 2012 lähes
150 prosentin kasvua. Sen sijaan palvelinkauppa on ollut vaisua
ja laskusuunnan povataan jatkuvan. Palvelinkapasiteetin hankinta siirtyy enenevässä määrin palveluna hankittavaksi.
Tallennuskapasiteettia tarvitaan koko ajan enemmän, joten
tallennuslaitteiden kauppa sujuu hyvin. Sen euromäärä ei
kuitenkaan juuri kasva, koska storage-laitteiden hinnat laskevat
koko ajan. Myös ulkoistettujen tallennuspalvelujen osto yleistyy.
Tulostimien, kopiokoneiden ja kameroiden myynti laskee selvästi. Trendi kulkee kohti sähköisten palvelujen käyttöä ja ulkoistettua tulostusta. Kuluttajat puolestaan käyttävät kuvaamiseen
yhä enemmän koko ajan mukana kulkevia älypuhelimia.
Komponenttikauppa hiipuu laitteita itse kokoavien vähentyessä. Sen sijaan esimerkiksi puhelimien ja pelien tarvikkeet,
kuten kuulokkeet, käyvät hyvin kaupaksi. Niistä on tullut merkittävä tulonlähde kaupalle, sillä moni oheislaite maksaa paljon
suhteessa hankittuun peruslaitteeseen. Tuoteryhmässä on paljon
hyväkatteista myytävää.
Tablettitietokoneista on tulossa eräänlaisia oheislaitteita,
koska ne eivät juuri korvaa muita välineitä, vaan pikemminkin
täydentävät niitä. Ihminen ei enää viihdy missään ilman internetin tietolaareja, pelejä ja sosiaalista mediaa.
17
Suomen laitemarkkinat 2011-2013
2010
2011
2012e
2013e
PC-laitteet: notebook
(miljoonaa euroa)
412
394
384
379
Kasvu, %
7,9
-4,4
-2,5
-1,3
PC-laitteet: desktop
(miljoonaa euroa)
195
182
167
159
Kasvu, %
6,6
-6,7
-8,5
-4,5
8
33
79
107
312,5
140,0
35,0
Tablet-tietokoneet
(miljoonaa euroa)
Kasvu, %
Palvelimet
(miljoonaa euroa)
200
195
193
194
Kasvu, %
5,3
-2,5
-1,0
0,5
Tallennus
(miljoonaa euroa)
123
124
126
129
Kasvu, %
1,7
0,8
1,5
2,1
Tulostimet ja kopiokoneet (miljoonaa euroa)
143
149
141
139
Kasvu, %
0,7
4,2
-5,5
-1,5
Verkkolaitteet
(miljoonaa euroa)
100
97
97
99
Kasvu, %
-2,0
-3,0
0,0
1,9
Valokuva & video
(miljoonaa euroa)
146
148
127
115
Kasvu, %
9,0
1,4
-14,1
-9,5
Muut laitteet ja IT
-komponentit
(miljoonaa euroa)
148
151
150
151
Kasvu, %
0,0
2,0
-0,7
0,9
1475
1473
1464
1472
5,2
-0,1
-0,6
0,5
Laitemarkkinat yhteensä
(miljoonaa euroa)
Kasvu, %
Lähde: Market-Visio Oy 6/2012
18
Ohjelmistomarkkinat muuttuvat lisenssimyynnin hiipuessa
Ohjelmistomarkkinat etenevät Market-Vision ennusteen
mukaan lähivuodet vajaan neljän prosentin kasvuvauhdissa.
Lisenssien myynti hiipuu asteittain ja palveluntarjoajien hoidossa
olevat ohjelmistoratkaisut valtaavat markkinoita. Pilvipalvelujen
todellista tulemista ovat edesauttaneet parantuneet verkkoyhteydet ja helpompi käytettävyys. Liiketoimintakriittiset, erityisesti
yrityssalaisuuden piiriin kuuluvat asiat halutaan kuitenkin pitää
edelleen omissa tiloissa ja kontrollissa.
Pieni, mutta merkittävä trendimuutos on liiketoiminnan
myynti- ja analysointisovelluksien hankintapäätöksien vienti ohi
tietohallinnon suoraan liiketoimintapäättäjille. Ohjelmistovalmistajien pitää sopeutua muutokseen, jossa liiketoiminnasta
vastaavat vaativat toimivuuden lisäksi myös miellyttävää käyttäjäkokemusta.
Suomen ohjelmistomarkkinat 2011–2013
2010
2011
2012e
2013e
Sovellusohjelmistot
(miljoonaa euroa)
537
555
572
590
Kasvu, %
3,2
3,4
3,0
3,2
Infrastruktuuriohjelmistot
(miljoonaa euroa)
622
654
681
710
Kasvu, %
3,5
5,2
4,2
4,3
1159
1209
1253
1300
3,7
4,3
3,6
3,8
Ohjelmistomarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa)
Kasvu, %
Lähde: Market-Visio Oy 6/2012
Palvelumarkkinoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia
Market-Visio odottaa konsultointipalvelujen kysynnän kasvavan
hieman kokonaispalvelumarkkinoiden kehitystä hitaampana.
Vanheneva teknologia ja tuen loppuminen laukaisevat liikkeelle
lukuisia kehitysprojekteja. Tarpeellisia ovat etenkin sovelluskehitys-, integrointi- ja käyttöönottopalvelut.
Trendeissä näkyy siirtyminen räätälisovelluksista paketoituihin
ohjelmistoratkaisuihin. Se kasvattaa ohjelmistojen tukipalvelutarvetta.
19
Palvelumarkkinat viriävät euroissa mitattuna eniten hallinta-,
käyttö- ja verkkopalveluissa. Prosentuaalinen nousu taas on
kovinta hieman pienemmässä sovellusten hallintapalvelut -sektorissa. Hintakilpailu ja edullisemman kustannustason maiden
hyödyntäminen ovat hyydyttäneet infrastruktuuripalveluiden
euromääräistä kasvua.
Asiakkaiden kasvaneet laatuvaatimukset avaavat IT-palveluiden toimittajille mahdollisuuksia paremman katteen palvelujen
tarjoamiseen. Myös monien toimialojen rakennemuutokset
luovat kysyntää entistä älykkäämmille palveluille.
Kolikon kääntöpuolta hallitsee IT-ostamisen päätöksentekoaikojen hidastuminen sekä valtionhallinnon tarve leikata
IT-kustannuksia.
IT-palvelumarkkinat 2010-2013
2010
2011
2012e
2013e
IT-konsultointipalvelut
(miljoonaa euroa)
219
227
232
238
Kasvu, %
1,9
3,4
2,4
2,6
Sovelluskehitys-,
integrointi- ja käyttöönottopalvelut
(miljoonaa euroa)
753
784
804
827
Kasvu, %
1,4
4,1
2,5
2,9
Pakettiohjelmistojen
ylläpito ja tuki
(miljoonaa euroa)
199
206
213
218
Kasvu, %
2,1
3,5
3,2
2,5
Laitteiden ylläpito ja tuki
(miljoonaa euroa)
282
282
281
280
Kasvu, %
0,4
0,0
-0,5
-0,3
1258
1300
1347
1397
Kasvu, %
3,1
3,3
3,6
3,7
Sovellusten hallintapalvelut (miljoonaa euroa)
289
310
335
363
Kasvu, %
6,8
7,3
8,1
8,4
Infrastruktuuripalvelut
(miljoonaa euroa)
969
990
1012
1034
Kasvu, %
2,0
2,2
2,2
2,2
IT-koulutuspalvelut
(miljoonaa euroa)
134
138
137
139
Kasvu, %
2,3
2,6
-0,1
1,2
2845
2938
3013
3099
2,9
3,2
2,6
2,8
Hallinta-, käyttö- ja verkkopalvelut (miljoonaa
euroa)
Palvelumarkkinat yhteensä (miljoonaa euroa)
Kasvu, %
Lähde: Market-Visio Oy 6/2012
20
21
2.3 Televiestintä: Mobiili tukee kiinteää
Viestintäviraston selvitys kertoo, että melkein neljäsosalla
kotitalouksista oli vuonna 2011 sekä kiinteä laajakaistayhteys
että mobiililaajakaistaratkaisu. Tällaisten kotitalouksien määrä
melkein kaksinkertaistui edellisvuodesta. Nopea kasvu johtui
pitkälti kovasta hintakisasta, joka on painanut mobiililaaja­
kaistan hinnat lähes puoleen kiinteään ratkaisuun verrattuna.
Vuoden 2011 lopussa kuukausimaksullisia tiedonsiirtoliittymiä oli noin 3,6 miljoonaa kappaletta. Niiden osuus kaikista
mobiililiittymistä kohosi jo 40 prosenttiin. Kuukausimaksullisten mobiililiittymien määrä nousi vuoden viimeisten kuuden
kuukauden aikana 570 000 kappaleella. Samaan aikaan myös
kiinteiden laajakaistaliittymien määrä kasvoi.
Viestintäviraston kysely kertoo, että kiinteä laajakaista on
pääasiallinen internetyhteys noin 80 prosentille kuluttajista,
joilla on sekä kiinteä että mobiiliratkaisu. Mobiililaajakaista
on siis suurelle osalle suomalaisista täydentävä ratkaisu. Tosin
mobiililaajakaistan pääasialliseksi ratkaisuksi valinneiden määrä
on kaksinkertaistunut vuodessa.
Vaikka kuluttajilla on yhä enemmän kiinteähintaisia tiedonsiirtoratkaisuja, ovat myös teksti- ja multimediaviestien
käyttömäärät kasvaneet selvästi. Kansalaiset käyttävät siis yhä
enemmän myös niin sanottuja perinteisiä matkaviestinpalveluita, vaikka puhelin ja liittymä mahdollistaisivat edullisemman
viestintävaihtoehdon.
Vuoden 2011 lopussa jo lähes viidestä miljoonasta mobiili­
liittymästä oli käytetty tiedonsiirtopalvelua. Näistä noin 70
prosenttia on kotitalouksien käytössä. Vailla tiedonsiirtoliittymää
on kuitenkin vielä runsas neljä miljoonaa matkapuhelinta.
Huutokauppa mobiilioperaattoreita kiinnostavasta 800 megahertsin taajuudesta voi toteutua jo ensi vuonna. Naapurimaan
sotilasilmailua häirinneen taajuuden vapauttamisesta päästiin
nimittäin sopuun syksyllä 2011. 800 Mhz:n käyttöönotto toisi
lisää tilaa nopeille 4G-yhteyksille. Sen avulla operaattorit voisivat
tarjota entistä nopeampia palveluita myös Itä-Suomessa ja aiempaa lähempänä Venäjän rajaa.
Hitaimmat liittymät vähenevät kiinteästä verkosta
Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä kasvoi hieman yli
1,6 miljoonaan. Niistä noin 74 prosenttia on kotitalouksissa.
Nopeimpien liittymien määrä ei juuri kasvanut, mutta hitaimpien määrä väheni. Noin 42 prosenttia laajakaistaliittymistä on
yhteysnopeudeltaan vähintään 10 Mbit/s.
Laajakaistaliittymien kehitys 2009-2011
DSL
31.12.2009
31.12.2010
31.12.2011
1 185 900
1 112 700
1 125 400
Kiinteistö- ja
taloyhtiöliittymä
106 600
158 000
172 900
Kaapelimodeemi
222 700
240 600
263 600
Mobiililaajakaista
908 000
1 636 300
3 550 000
Langaton (kiinteä)
laajakaista
31 800
26 700
17 300
FTTH (optisessa
kuituverkossa toimiva laajakaista)
12 600
20 300
26 100
6 000
1 100
700
2 473 600
3 195 700
5 156 000
Muu
Yhteensä
Lähde: Viestintävirasto
22
23
Suomessa puhutaan ja tekstataan
Suomalaiset rakastavat edelleen puhelimessa puhumista,
mutta parissa vuodessa matkaviestinliittymien määrä on kasvanut suhteessa nopeammin kuin puheluiden. Tämä kertoo
mobiilien laajakaistaliittymien lisääntymisestä ja niiden käytön
monipuolistumisesta.
Matkaviestinliittymät ja viestimäärät
2009
Matkaviestinliittymiä
2010
2011
7 700 000
8 390 000
8 940 000
Puhelut
(miljoonaa kpl)
4 986
5 136
5 111
Puheluminuutit
(miljoonaa)
15 120
15 919
16 105
SMS-viestit
(miljoonaa kpl)
3 800
4 003
4 565
MMS-viestit
(miljoonaa kpl)
40
41
51
Kiinteän puhelinverkon käyttö
2009
Puhelut (miljoonaa kpl)
Puheluminuutit
(miljoonaa)
2010
2011
1 430 000
1 250 000
1 080 000
692
580
484
2 321
1 866
1 532
Lähde: Viestintävirasto
Lisää tilaa internetiin
Noin neljä miljardia yhteen kytkettyä tietokonetta kattava IPv4standardi täyttyy nopeasti. Noin 80 prosenttia maailman internet-toimittajista tukee jo uutta tilaa tarjoavaa IPv6-protokollaa.
Operaattorit arvelevat siirtymisen olevan vaikeasti asiakkaille
markkinoitava, koska se ei tuo mukanaan mitään uusia palveluja. Palveluntarjoajista esimerkiksi Google, Youtube ja Facebook
aikovat siirtyä IPv6:een jo tänä vuonna.
24
Keskitettyä operaattoripalvelua
Suomen kiinteän verkon puhelin- ja laajakaistaliittymät jakavat
keskenään yli 90 prosentin markkinaosuudella Finnet, DNA,
Elisa ja TeliaSonera. Niistä kolme viimeksi mainittua hallitsevat
myös matkaviestinliittymiä lähes 100 prosentin osuudella.
Kiinteän laajakaistan kärkeen nousi TeliaSonera (31 %),
perässään Elisa (30 %). Matkapuhelinliittymissä Elisa säilyi suurimpana (39 %), perässään TeliaSonera (35 %). Matkapuhelimien osalta haastajana on vain DNA, mutta kiinteissä liittymissä on
mukana myös Finnet.
Kiinteän verkon laajakaistayhteyksien markkinaosuudet
31.12.2011
Lähde: Viestintävirasto
Liittymien määrä
Viestintäviraston mukaan sen .fi-domainit tukevat jo uutta
protokollaa ja vastuu siirtymisestä on nyt operaattoreilla. Monia
operaattoreita edustava Ficom ry toteaa puolestaan, että siirtyminen tapahtuu vuosien siirtymäajan puitteissa, jona aikana
järjestelmiä käytetään rinnakkain.
Aasian alueen Internet-rekisterissä (RIR) IPv4-osoitteet ovat
jo loppuneet. Niistä tuntuu olevan kysyntää, sillä esimerkiksi
Microsoft on ostanut niitä konkurssipesistä.
TeliaSonera
31
Elisa
30
DNA
19
Finnet
16
Muut
4
Lähde: Viestintävirasto
Matkaviestinliittymien markkinaosuudet 31.12.2011
Elisa
39
TeliaSonera
35
DNA
24
Muut
2
Lähde: Viestintävirasto
25
3.Uutta suuntaa etsimässä
3.1 Mittavat haasteet edessä
ICT-ala on vauhdittanut vuosikymmenen ajan Suomen tuottavuuden paranemista ja viennin kasvua. Veturina on toiminut
luonnollisesti Nokia. Nyt Nokian vaikeudet ovat kansankunnan
yhteinen huoli. Esimerkiksi Tekniikan Akateemisten TEKbaro
2012 arvioi Suomen tieteen ja teknologisen tutkimuksen kehitysnäkymät entistä heikommiksi. Koko t&k-järjestelmä on barometrin mukaan mittavien haasteiden edessä.
Haasteet eivät johdu kuitenkaan ainoastaan Nokiasta. Suomi
on TEKbarometrin mukaan silmiinpistävän heikko verkottuneisuudessa ja kansainvälistymisen mittareissa erityisesti Ruotsiin
verrattuna. Suorissa investoinneissa ja yritysten t&k-investoinneissa Ruotsi on selvästi Suomen edellä.
Samoin TEKbaro kertoo, että Suomen tietoyhteiskuntakehitys
on hiipunut vertailumaihin nähden ja Suomi sijoittuu nyt vertailumaiden joukossa keskitason alapuolelle. Syynä ovat muun muassa
internetin ja laajakaistayhteyksien muita vähäisempi levinneisyys,
kaukopuheluiden kalleus ja sähköisen kaupankäynnin alhainen taso.
Samaan johtopäätökseen on tultu myös liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä internetin merkityksestä. Vuoden
2008 lukuihin perustuvassa selvityksessä Suomi menestyy
tosin vertailumaista parhaiten ICT-palveluiden viejänä, mikä on
erinomainen asia. Sen sijaan ICT:n käyttäjänä olemme huonoin
kahdeksan maan vertailussa.
Raportin johtopäätös onkin, että Suomen pitäisi puhua
enemmän todellisesta siirtymisestä tietoyhteiskunnaksi eikä keskustella pelkästään laajakaistaliittymien määrästä ja nopeudesta.
Erityisen huolestuttava on Aalto-yliopiston ohjelmistoyrityskatsauksen johtopäätös, että ohjelmistoyrityksistä ei ole tullut
sellaista talouden tukipylvästä kuin ala odotti vuonna 2005.
Tuolloin odotettiin eksponentiaalista kasvua, mutta kasvu on
ollut lineaarista ja vain vähän yleistä talouskasvua nopeampaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus puolestaan
kertoo, että kasvuyritysten osuus on pienentynyt eniten eli neljä
prosenttiyksikköä tietointensiivisissä palveluissa ja teollisuuden korkean teknologian toimialoilla. Kasvuyritysten osuus on
kuitenkin suurin tietointensiivissä palveluissa, joista lähes joka
kymmenes yritys luokitellaan kasvuyritykseksi.
26
27
3.2 Softa uppoaa kovaan koneeseen
Kasvuyritysten toimialajakauma, %
2004
Alkutuotanto, kaivannaiset,
energia
2007
2010
1,9
1,3
2,2
Teollisuus, korkeamman
teknologian
10,4
15,9
8,1
Teollisuus, matalamman
teknologian
4,1
4,4
5,5
Rakentaminen
12,1
11,5
12,9
Palvelut, tietointensiiviset
20,7
24,0
24,4
Palvelut, muut
50,8
42,9
46,9
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kasvuyrityskatsaus 2012
Myös Euroopan komissio arvioi, että Suomi saattaa menettää
asemiaan EU:n innovointijohtajana, ellei innovatiivisten kasvuyritysten määrä lisäänny merkittävästi. Tämän vuoksi komissio
kannustaa helpottamaan innovointia ja siirtymistä tutkimus- ja
kehitysvaiheesta myyntikelpoisiin tuotteisiin. Komissio arvioi
myös, että lyhyellä aikavälillä laajan tieto- ja viestintäteknisen
osaamisen hyödyntäminen ja sen levittäminen Suomessa muille
teollisuudenaloille sekä julkiselle sektorille on keskeistä.
Yksi suomalaisen ICT-alan suurista kasvumahdollisuuksista liittyy
vahvaan konepajateollisuuteemme. Ohjelmistoteollisuuden merkitys näkyy yhä enemmän teollisuustuotteissa, joiden toimintaa
ohjelmistot ohjaavat. Etlan tutkija Tuomo Nikulainen kollegoineen on kartoittanut, mikä on tällaisten niin sanottujen sulautettujen ohjelmistojen arvo ja arvonlisä Suomessa. Selvityksen
mukaan monien teollisten tuotteiden arvo syntyy enemmän ohjelmistoissa kuin itse valmistuksessa tai kokoonpanossa.
Tutkijoiden mukaan ohjelmistoista riippuvaisen teollisuuden
liikevaihto oli vuonna 2010 noin 39 miljardia euroa. Viennistä
kolmannes (17 miljardia) tuli tuotteista, jotka ovat ohjelmistoista
riippuvaisia. Nuo luvut eivät kuitenkaan synny pelkästään ohjelmistoista, jotka tuovat teollisuudelle lisäarvoa noin 17 miljardia
ja vientiä noin kahdeksan miljardia.
Liikevaihtoluvut kertovat, että koneisiin ja laitteisiin tehtävät
ohjelmistot työllistävät paljon ihmisiä. Nikulaisen selvityksen
mukaan Suomessa toimivat teollisuusyritykset työllistävät noin
19 500 ohjelmistokehittäjää globaalisti. Näistä kotimaassa työskentelee noin 9 400 henkilöä. Lisäksi nuo yritykset työllistävät
noin 6 400 ihmistä alihankkijoilla.
Tutkijoiden tekemä kysely vahvistaa näkemyksen, että
ohjelmistojen merkitys kasvaa lähivuosina. Näin arvioivat monet
perinteisetkin toimialat kuten puu- ja paperiteollisuus.
Ohjelmistokehityksen luonne teollisuudessa
Sulautetut ohjelmistot
65%
Ohjelmistot sisäiseen käyttöön
21%
Ohjelmistotuotteet
12%
Ohjelmistokehitys jota myydään
alihankintana muille yrityksille
2%
Lähde: Softaa koneisiin, ETLA 2011
Ohjelmistojen merkitys
kasvaa lähivuosina.
28
29
3.3 Äly on ase
Ohjelmistoihin panostaminen on suomalaisyrityksille järkevää,
sillä äly on keskeisin keino erottautua halpamaiden kilpailijoista.
Etlan tutkija Mika Pajarinen kollegoineen kuvaa asiaa mainiosti
selvityksessään ”Kenelle arvoketju hymyilee?”
”Kilpailuetu voi perustua lyhyisiin sarjoihin, asiakasräätälöintiin, joustavaan tuotantoon, kestävyyteen, energiatehokkuuteen
ja ympäristöystävällisyyteen. Tämä tarkoittaa usein älyn ja softan
lisäämistä koneisiin ja samalla irtautumista kustannuskilpailun
strategiasta.”
Kiinalaisten konepajojen hintakilpailukyky on kova, joten
suomalaiset konepajat eivät menesty kisassa pelkällä hinnalla.
Kilpailukykyään parantaakseen kotimaiset yritykset ovat lisänneet älyn ja ohjelmistojen osuutta koneissa. Tämä on vähentänyt myös yritysten suhdanneherkkyyttä.
Yritykset ovat myös hajauttaneet arvoketjuaan pienempiin
osiin. Yhtiöt ovat sijoittaneet eri toimintojaan eri maihin suhteellisen edun mukaisesti. Tässä työnjaossa Suomeen jää suunnittelua ja tietoteknistä työtä.
Pajarinen kollegoineen tiivistääkin kehityksen seuraavasti.
”Suomessa on maailmanluokan osaamista, jota lähivuosina
on muidenkin kuin ICT-laitevalmistuksen käytössä enemmän
kuin milloinkaan. Koneteollisuuden yritykset ovat varmastikin
tämän potentiaalin yksi merkittävimmistä hyödyntäjistä.”
Äly näyttelee keskeistä roolia myös aloilla, joilla sen merkitys
on tähän asti ollut vähäinen. Esimerkiksi niin sanotut älyvaatteet
tekevät tuloaan kovalla ryminällä.
Case: Anturit mittaavat lihasten toimintaa
Kuopiossa toimiva Myontec on kehittänyt vaatteita, joissa olevat anturit mittaavat lihasten toimintaa. Etenkin
urheilijoiden käyttöön suunnitellut älyvaatteet antavat
reaaliaikaista tietoa lihaksista harjoittelun aikana. Tämä
puolestaan auttaa välttämään loukkaantumisia, analysoimaan tekniikkaa ja parantamaan harjoittelun tehoa.
Yhtiön kehittämiä tuotteita voidaan hyödyntää urheilun
lisäksi myös esimerkiksi kuntoutuksessa, lääketieteellisessä tutkimuksessa ja puolustusvoimain valmennuksessa.
Yhtiön käyttämä mittaustekniikka on samankaltainen
kuin aivosähkökäyrää mitattaessa. Vaatteiden tuottamaa tietoa voi seurata esimerkiksi matkapuhelimesta
tai tietokoneelta.
Kotimaisten kumppaneiden lisäksi yhtiö tekee
yhteistyötä muun muassa kiinalaisen yliopiston,
NHL-jääkiekkojoukkueen ja englantilaisen jalkapallojoukkueen kanssa.
3.4 Täyskäännös palveluihin
Palvelut ratkaisevat yhä useamman teollisuudenalan menestyksen. ICT puolestaan mahdollistaa etäpalveluita, joiden avulla
pienetkin yritykset pystyvät kustannustehokkaasti tukemaan
asiakkaita vaikkapa maapallon toisella puolella.
Suomalainen ICT-klusteri onkin tehnyt yksissä tuumin
täyskäännöksen kohti palveluita. Tieto- ja viestintäteollisuuden
osaamiskeskittymä TIVIT Oy on siirtänyt koko tutkimussalkkunsa
verkoista ja puhelimista digitaalisiin palveluihin. Uudet tutkimusalueet kuvaavat, mihin alan yritykset haluavat mennä.
• Device and Interoperability Ecosystem: Älykkäiden laitteiden
ja tilojen verkottuminen ja uustodellisuus
• Cloud Software: Pilvipalveluiden teknologiat ja arvoketjut,
ketterä sekä kestävä kehitys, käyttäjäkokemus ja tietoturva
• Next Media: Median uudet ansaintamallit
30
31
• Internet of Things (IoT): Esineiden Internet
• Data to Intelligence (D2I): Tiedon jalostaminen
• Digital Services: Digitaaliset palvelut.
Digitaaliset palvelut kiinnostavat TIVITiä, koska sen avulla ICTyritykset voivat nousta kansainvälisiksi toimijoiksi. Digitaalisten
palveluiden osaamisesta on tarkoitus rakentaa kantava tukijalka, jolla on jo kysyntää monilla toimialoilla sekä julkisessa
hallinnossa.
Kysyntää on TIVITin mukaan siksi, että fyysisen tuotteen valmistuksen kompleksisuus, vastuut sekä ympäristö- ja kierrätysvaatimukset muuttuvat koko ajan haastavimmiksi. Globaaleille
markkinoille menevä yritys joutuu muokkaamaan uusiksi koko
tuotantoprosessinsa, logistiikkansa ja huoltonsa. Digitaaliset
ratkaisut helpottavat merkittävästi näiden haasteiden ratkaisemista.
Tiedon kasvu puolestaan tuottaa TIVITin mukaan raakaainetta digitaalisille palveluille.
3.5 Pilvee pilvee
Pilvipalvelut mullistavat lähivuosina ohjelmistojen käyttötavat.
Maan hallitusta myöten on havaittu, että se synnyttää merkittävän mahdollisuuden myös Suomen ICT-sektorille. Muun muassa
asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru on ehdottanut, että
Suomeen tulisi rakentaa uusi pilviteollisuuden keskittymä.
Kiuru arvioi, että haasteeseen vastaaminen vaatii julkisen ja
yksityisen sektorin aiempaa syvempää yhteistyötä. Digitaalisten
palveluiden tuotanto edellyttää Kiurun mukaan lisää panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Samoin
tarvitaan uudenlaista koulutusta ja riskirahoituskanavia.
TIVITin pilvipalveluita tutkivan ohjelman raportissa arvioidaankin, että pilvi korvaa PC:n jo lähivuosina. Se muuttaa liiketoiminnan selkeästi. Oulun yliopiston professori Veikko Seppänen toteaa Cloude Software-ohjelman raportissa seuraavasti.
”Tulevaisuudessa käyttäjien ja laitteiden määrä on rajaton ja
ohjelmiston hinta on nolla. Se mistä maksetaan, ovat palvelut.”
Pilvipalvelut avaavat uusia mahdollisuuksia erityisesti pkyrityksille, sillä ne laskevat kynnystä luoda pieniä sovelluksia.
Uuden liiketoiminnan aloituskustannukset laskevat, kun palveluiden jakelu muuttuu ennennäkemättömän helpoksi.
32
Pilvipalveluihin vakaasti uskovat Matti Lehti, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila muistuttavat kuitenkin teoksessaan
”Suuri hämmennys”, että pilveen liittyy myös hypeä. Tärkeimpiä
ratkaisemattomia kysymyksiä on tietoturva ja pilvipalveluiden
globaali hallinta. Siksi on vaikea hahmottaa etukäteen, mikä on
realistista ja mikä ei.
Case: Jäätelöpakkauksella nettipeliin
Kouvolassa toimiva Solver Palvelu tekee muun muassa
pakkauksia ja tarraetikettejä Euroopan ensimmäisessä
digitaaliseen painotekniikkaan perustuvassa kotelotehtaassa. Tehdas pystyy tuottamaan yksilöllisiä pakkauksia, joissa on esimerkiksi käyttäjäkohtaisia lisenssejä tai
turvatietoa.
Lisäksi yhtiö tarjoaa verkossa pilvipalveluita, jotka mahdollistavat henkilökohtaista palvelua. Tuotteen ostanut
ihminen voi näyttää pakettia kotitietokoneen kameralle
ja saada pääsyn johonkin lisäpalveluun kuten vaikkapa
verkossa toimivaan peliin.
Solverin digiratkaisut tarjoavat asiakkailleen muun
muassa yksilöllisyyttä, joustavuutta ja turvallisuutta.
Kyseessä on myös yhtä yritystä laajempi yhteistyöhanke,
jonka tavoitteena on tuottaa uutta toimintaa työpaikkoja menettäneeseen Kymenlaaksoon. Verkostossa on
mukana yrityksiä, jotka hallitsevat maksujärjestelmiä,
kieliteknologiaa ja tietoturvaa.
Pilvi on mahdollisuus, mutta samalla haaste. Cloud Software
-ohjelman raportissa painotetaan, että yritysten on opittava
uudenlaisia toimintamalleja. Yritysten on kehitettävä entistä enemmän muitakin palveluita kuin huoltoa ja koulutusta.
Tuotekehityksen on oltava entistä nopeampaa. Myös turvallisuus, varmuus ja käytettävyys ovat haasteita.
33
3.7 Yhteispeliä parannettava
3.6 Kehitystaidoista liiketoimintaa
Suomalaisen ICT-klusterin muutos laitteista palveluihin näkyy
myös Oulussa, missä alan yritykset ovat alkaneet myydä
tutkimus- ja tuotekehitysosaamista kansainvälisille asiakkaille.
Ensimmäisenä uutta konseptia lähti toteuttamaan Ericsson, joka
perusti Ouluun tutkimus- ja tuotekehitysyksikön radioverkkoteknologian ja -sovellusten kehittämiseen.
Oulun-mallissa uutta on se, että Ericsson tekee poikkeuksellisen syvää kehitystyötä kumppaneiden kanssa. Ericsson palkkaa
uuteen yksikköön alkuvaiheessa arviolta 40–60 omaa työntekijää. Paikallisilla yhteistyökumppaneilla on kuitenkin kehitystyössä niin keskeinen rooli, että kaikkiaan kehitystyössä on jopa 200
henkeä.
Ericssonilla on Oulun tiloissaan Common Space- niminen yhteinen tila, jossa kumppaneiden työntekijät tekevät työtä yhdessä ericssonlaisten kanssa. Tavoitteena onkin luoda uudenlainen
avoimuuteen perustuva ketterä kulttuuri, jossa kaikki hyötyvät
uusista ideoista.
Ericsson on ensimmäinen uudesta ajattelusta innostunut
kansainvälinen yritys, mutta ei viimeinen. Myös Texas Instruments on perustanut Ouluun uuden tuotekehitysyksikön, joka
toimii samankaltaisella mallilla.
34
Erilaiset tutkimukset ja selvitykset ovat tunnistaneet monia alueita,
joilla ICT:n avulla voitaisiin ottaa merkittäviä tuotta­vuus­loikkia.
Market-Visio Oy on analysoinut koneteollisuusyritysten
mahdollisuutta nostaa tuottavuutta. Tutkimuksen pääkohteena
olivat järjestelmätoimittajat, jotka toimivat päähankkijoiden ja
alihankkijoiden välissä.
Tutkimuksen mukaan suomalainen valmistava teollisuus
käyttää ICT:hen suhteessa vähemmän rahaa kuin kansainväliset
kilpailijat. Lisäksi ala investoi kilpailijoita enemmän operatiivisen
toiminnan kehittämiseen kuin strategista muutosta tukeviin
ICT-ratkaisuihin.
Selvityksen tekijät näkevät myös, että tuottavuuden kannalta
olisi tärkeää tehostaa toimitusketjun kaikilla tasoilla tuotetiedon saamista oikeassa muodossa oikeaan aikaan. Aikaa kuluu
liikaa, kun tuotetieto kulkee päähankkijoilta toimittajille. Siksi
koneteollisuusyrityksillä on paljon mahdollisuuksia parantaa
tuottavuuttaan investoimalla tuotetiedon hallintajärjestelmiin ja
toiminnanohjausjärjestelmiin.
Järjestelmätoimittajat ovat suorastaan investointipakon
edessä, sillä päähankkijat tulevat jatkossa asettamaan nykyistä enemmän vaatimuksia tuotteita ja palveluita toimittaville
yrityksille. Päähankkijan kannalta keskeisessä asemassa olevat
järjestelmätoimittajat joutuvat panostamaan nykyistä enemmän
sähköiseen liiketoimintaan.
Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tehdyssä tutkimuksessa Ari Happonen ja Erno Salmela toteavat, että muutosnopeus kasvaa konepajateollisuudessakin, minkä vuoksi alan yritykset
tarvitsevat yhä nopeammin uusia tuotteita, palveluita ja tuotepäivityksiä. Toimittajan tekemä kehitystyö vaikuttaa tutkimuksen
mukaan positiivisesti toimijoiden välisiin suhteisiin muun muassa
seuraavalla tavalla:
• Asiakkaan toimittajasuhteeseen tekemät investoinnit vaikuttavat positiivisesti toimittajan halukkuuteen tehdä täysin
asiakaskohtaisesti kustomoituja tuotteita
• Asiakkaan osallistuminen toimitusketjun kehittämiseen toi
uutta tehokkuutta, etenkin jos tämä oli yhdistetty siihen että
toimittaja auttoi asiakasta tuotekehityksessä
• Yhteisten kehittämisaktiviteettien myötä suurin osa ostajayrityksistä näki toimittajat partnereina
35
• Asiakas–toimittajakehitykseen panostaminen paransi molempien toimijoiden kustannusrakennetta logistiikan osalta.
Tutkimuksen mukaan suurimpia esteitä yhteiselle kehittämiselle
olivat osaamisen ja ajan puute. Lisäksi alan yritykset vierastivat
uusia käytäntöjä, koska teollisuudenalalla ei ole vielä vakiintuneita käytäntöjä esimerkiksi siitä, kuinka yhteisen kehittämisen
tuomia voittoja ja tuottoja jaetaan.
3.8 Maailma rakastaa pelejä
Peliteollisuus on hyvässä vauhdissa oleva kasvuala, jolle osaajapula on rahoitusta suurempi haaste. Noin 1 500 henkilöä työllistävä ala tarvitsee etenkin graafikoita ja ohjelmoijia.
Peliliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Neogamesin
mukaan pelialan liikevaihto on noussut Suomessa vuonna 2011
noin 180 miljoonaan euroon. Se oli kymmenisen prosenttia
ennakoitua enemmän. Vuoden 2012 arvion pohjana on alan
vuotuinen kasvu.
Pelialan kasvu
2008
Liikevaihto
(milj. euroa)
Työpaikat
2009
2010
2011
2012e
87
87
106
180
220
1147
1020
1075
1400
1600
Lähde: Neogames
Vuonna 2010 pelitoimialamme koostui noin 70 yrityksestä.
Suomalaiset pelifirmat luovat brändejä yhä aikaisemmassa pelinkehitysvaiheessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi oheistuotteiden
kehittämistä jo ohjelmointikehityksen rinnalla. Testauksen avuksi
on otettu myös sosiaalinen media.
Viime aikoina eniten julkisuutta saaneelle Roviolle Angry
Birds -oheistuotteet tuovat jo noin 30 prosenttia liikevaihdosta.
Vihaiset linnut seikkailevat muun muassa makeisissa, leikkipuistoissa ja leluina. Suosikkilinnut madaltavat etenkin yritysten
vientiponnisteluita uusilla markkinoilla.
Rovion lisäksi maailmalle tähyävät esimerkiksi Kyygames- ja
Frozenbyte-yhtiöt.
36
3.9 Valtio parantaa vauhtiaan
ICT:llä on keskeinen rooli myös julkisen sektorin toiminnan tehostamisessa. YK:n E-Government-selvityksen mukaan Suomen
julkinen sektori on ottanut merkittävän loikan ICT:n hyödyntämisessä. Suomi hyppäsi 190 maan vertailussa sijalle yhdeksän,
kun edellisessä vertailussa olimme kymmenen sijaa heikompia.
Kiitosta sai kansallinen tietoyhteiskuntastrategia, joka keskittyy
monikanavaisiin, interaktiivisiin palveluihin. Erityismaininnan sai
Suomi.fi, jonka kautta kansalaisilla on pääsy julkisiin palveluihin,
olipa tarjoajana valtio tai kunta.
Suomi on parantanut asemiaan erityisesti vertailtaessa ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Edellisessä YK:n selvityksessä olimme sijalle 30 Kirgisian ja Mongolian jälkeen. Nyt Suomi
löytyy jaetulta kuudennelta sijalta.
Huomionarvoista on myös, että tässäkin selvityksessä kymmenen parhaan maan joukossa on neljä Pohjoismaata.
YK:n selvityksen alaotsikko on ”E-Government for the people”.
Nimi korostaa, että hallinnolla on entistä suurempi tarve tehdä
yhteistyötä kansalaisten kanssa, jotta se voisi täyttää kansalaisten palveluodotukset. Sekä kansalaisten kasvavat odotukset että
tiukkeneva taloustilanne pakottavat hallitukset ajattelemaan
palvelutuotantoaan kokonaisvaltaisesti niin, että hallinnon eri
osaset toimivat yhdessä ja tuottavat synergiaa toisilleen. Siksi
verkkopalveluiden tuottamisessa tarvitaan paljon koordinaatiota.
Selvityksen tekijät korostavat, että taloudellisten, sosiaalisten ja
ympäristöystävällisten tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että
hallitukset:
• Tunnistavat eri hallintoinstituutioiden synergiamahdollisuudet, jotka sähköinen hallinto luo.
• Muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua.
• Edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien
välillä.
Suomen julkinen sektori on
ottanut merkittävän loikan
ICT:n hyödyntämisessä.
37
3.10 Yhteiskunta hyvin verkottunut
Sähköisen hallinnon pitää muuttua informaation ja palveluiden
kontrolloijasta edellytysten luojaksi niin, että informaatio ja palvelut palvelevat kansalaisten tarpeita.
Valtiovarainministeriön vetämä JulkICT-hanke pyrkii vastaamaan juuri edellä mainittuihin haasteisiin. Hankkeessa pohditaan muun muassa, mikä on ICT:n rooli julkisten palveluiden ja
hallinnon vaikuttavuuden lisäämiseksi asiakkaan näkökulmasta
ja miten tätä roolia vahvistetaan ja selkeytetään.
JulkICT-hankkeessa on määritelty muun muassa seuraavanlaisia
visioita:
• Julkisen hallinnon ICT mahdollistaa kansalaisen hyvän
arjen ja elämän hallinnan
• Helppokäyttöiset sähköiset palvelut: julkisesti, avoimesti,
läpinäkyvästi, tasa-arvoisesti
• Julkisen hallinnon ICT:llä turvataan ja tuetaan tasavertaiset
arjen palvelut
• Julkisen hallinnon ICT tuo kansalaisille välineitä hallita
itse elämäänsä
• Tieto palveluiden käytössä, turvallisesti ja oikein.
Suomi menestyy vielä YK:n selvitystä paremmin World Economic
Forumin selvityksessä, jossa vertaillaan 142 maan verkottuneisuutta. Tuossa selvityksessä Suomi nappasi pronssia Ruotsin ja
Singaporen jälkeen. YK:n selvityksen tavoin tämänkin listan kärkikymmenikköön mahtuu neljä pohjoismaata.
WEF:n Global Infromation Technology Report 2012 mittaa
kuitenkin YK:n selvitystä laajemmin koko yhteiskunnan verkottuneisuutta. Arvioinnissa on huomioitu poliittinen ja liiketoiminnallinen toimintaympäristö, infrastruktuuri ja osaaminen, yksilöiden,
yritysten ja hallinnon ICT:n hyödyntäminen ja ICT:n vaikutukset.
Suomi menestyy erityisen hyvin osaamista (1.) ja toimintaympäristöä (4.) arvioitaessa. Heikommin suoriudumme, kun
selvityksessä arvioidaan hallinnon ICT:n hyödyntämisestä (17.) ja
sosiaalisia vaikutuksia (18.).
WEF:n selvityksen tekijät näkevät maailman menneen ”hyperyhteensopivaksi” niin, että internetissä olevat palvelut ovat
jatkuvasti kaikkien ulottuvilla. Yksilöt ja yritykset voivat kommunikoida kaikkialta toistensa kanssa.
Hyperyhteensopivassa yhteiskunnassa nousee paljon uusia
mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja hyvinvointia. Yrityksille
puolestaan tulee paljon uusia mahdollisuuksia kehittää uusia
tuotteita ja palveluita. Samoin julkisten palveluiden jakelu voi
tehostua merkittävästi.
Sähköisen hallinnon
mestarit 2012
Parhaat verkottujat
2012
1.
Etelä-Korea
1.
Ruotsi
2.
Hollanti
2.
Singapore
3.
Iso-Britannia
3.
Suomi
4.
Tanska
4.
Tanska
5.
USA
5.
Sveitsi
6.
Ranska
6.
Hollanti
7.
Ruotsi
7.
Norja
8.
Norja
8.
USA
9.
Suomi
9.
Kanada
10.
Singapore
10.
Iso-Britannia
Lähde: YK:n E-Government Survey 2012
Lähde: WEF: The Global Information Technology Report 2012
38
39
3.11 Alueet kohtaavat omat haasteet
ICT-alan kasvumahdollisuuksia on pohdittu myös alueellisesti
etenkin kunnissa, joita Nokian henkilöstövähennykset ovat
koetelleet eniten.
Esimerkiksi Keski-Suomen Liitto on rakentanut vuosille 2011–
2015 selkeät ICT-alan strategiset tavoitteet, jotka sisältävät
muun muassa seuraavia tehtäviä:
• Systematisoidaan yritysten, oppilaitosten ja seudun yhteistyö
ICT-alueen liiketoiminnan vahvistamiseksi
• Käynnistetään uusia ICT-alan liiketoimintaverkostoja, joilla
haetaan uusia globaaleja markkinoita
• Vahvistetaan Jyväskylän asemaa kolmen merkittävimmän
ICT-alan koulutuskeskittymän joukossa
• Keski-Suomi ICT-palvelujen ja sisältöjen toteuttajana kolmen
voimakkaimmin kehittyvän maakunnan joukossa
• Kunnalliset ICT-palvelut valtakunnan käyttäjäystävällisimmät
ja kustannustehokkaimmat
• Kaikilla koulutusasteilla päiväkodista yliopistoon huomioidaan 21. vuosisadan tietoyhteiskunnan tarpeet
• Kootaan ICT-alan sijoittamis- ja riskirahasto, jolla on merkittävä rooli yritystoiminnan vahvistamisessa.
Lähde: Keski-Suomen Liitto
Liitto tiedostaa kuitenkin, että tavoitteet ovat kunnianhimoisia
alueelle. Kehitysaktiviteetit ovat rajallisia, etenkin kuntarajat
ylittävä kehitystyö on vähäistä. Tavoite saada laajakaista kaikille
ei toteudu nykyisillä edellytyksillä. Lisäksi kunnat näkevät, että
rajallinen kilpailu nostaa ICT-alan palveluiden hintoja.
Keski-Suomen Liitto on asettanut toimenpide-ehdotukset
selkeään prioriteettijärjestykseen niin, että muun muassa
sairaanhoidon ja sosiaalitoimen järjestelmien yhtenäistäminen,
laajakaistan levittäminen kaikille ja sähköisen asioinnin kehittäminen ovat tärkeimpien asioiden joukossa.
40
41
4. Valoa rahoituksessa
4.1 Tarvitaan räätälöityä rahoitusta
Suomen yrittäjyysympäristö on kohentunut tasaisesti pitkin
2000-lukua, mutta kasvuyritysten osuus on edelleen pienempi
kuin monissa kilpailijamaissa. Olemme nousseet useissa vertailuissa yhdeksi innovatiivisimmista maista. Maailmanluokan tuotteita ja palveluja tarjoavia yrityksiä on kuitenkin syntynyt vuosien
mittaan vain muutamia.
Tätä tilastollista faktaa perustellaan usein suomalaisyrittäjien luonteenpiirteisiin kuuluvalla varovaisuudella ja heikolla
riskinottokyvyllä. Muutamasta viime vuosien menestystarinasta
huolimatta valtaosa yrittäjistä valitsee edelleen tasaisen ja turvallisen kasvun tien.
Monen yrittäjän mielestä pääomien puute on yksi keskeinen
kasvun jarru. Kasvuyritysten rahoituslähteitä on toki lukuisia,
sillä pääomia on saatavissa julkisen innovaatiojärjestelmän eri
rahoitusmuodoista ja instrumenteista, yksityisiltä pääomasijoittajilta, pankeista, bisnesenkeleiltä, teollisilta toimijoilta sekä viime
kädessä yrittäjän omasta kukkarosta. Käytännössä monien kasvuyrittäjien on vaikea saada rahoitusta useimmista edellä mainituista lähteistä. Esimerkiksi professori Martin Kenney (University of
California, Davis) väittää TEMin Kasvuyrityskatsauksessa, että monet hyvätkään kasvuyritykset eivät täytä pääomasijoitusyhtiöiden
kriteereitä. Siksi Suomenkin kannattaisi edistää rahoitusratkaisuja,
jotka sopivat esimerkiksi yliopistoista irtaantuvien tutkijoiden
yrittäjyyden edistämiseen.
Pääomasijoituksen saaneet
yritykset kasvattavat selvästi
nopeammin liikevaihtoaan,
henkilöstöään, jalostus­
arvoaan ja tasettaan.
42
Kenneykin painottaa, että pääomasijoittajilla on toki edelleen
tärkeä rooli. Pääomasijoitusyhdistyksen tutkimuksen mukaan
pääomasijoittajien osaaminen ja kehityspanokset ovat keskeinen
tekijä yritysten kasvulle. Yksityisten pääomasijoittajien määrä on
kasvanut, mutta heitä on edelleen niukasti. Finnveran ylläpitämässä bisnesenkeliverkostossa jäseniä on noin 200, FIBANverkostoissa noin 120.
Finnveran verkosto teki vuonna 2011 noin 10 miljoonan
euron sijoitukset, joissa valtaosassa myös Finnvera oli mukana.
Enkelikohteet olivat pääosin alkuvaiheen siemenrahoitusta.
Pääomasijoitusyhdistyksen tutkimuksen mukaan suoran pääomasijoituksen saaneet yritykset kasvattavat selvästi nopeammin liikevaihtoaan, henkilöstöään, jalostusarvoaan ja tasettaan.
Myös kansainvälisyys, innovatiivisuus ja hallitusosaaminen ovat
niissä vahvempia.
4.2 Ulkomaiset pääomasijoittajat lisäävät
panoksiaan
Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastojen mukaan suomalaiset sijoitusyhtiöt tekivät vuonna 2011 runsaat 200 venture-sijoitusta, mikä on noin 40 prosenttia vähemmän kuin kolme vuotta
aiemmin. Euromääräisesti summa putosi lähelle 80 miljoonaa
euroa, kun se oli pitkään pysytellyt 100 miljoonassa tai sen paremmalla puolella.
Kokonaisuudessaan suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt tekivät
pääomasijoituksia 358 miljoonalla eurolla (410 M€, 2010) kotija ulkomaisiin yhtiöihin. Sijoitetusta pääomasta neljä viidesosaa
oli nk. buyout-sijoituksia ja loput nk. venture-sijoituksia.
Pääomasijoitusyhtiöiden uusiin rahastoihin kertyi 415 miljoonaa euroa (280 M€, 2010). Tästä noin kolmasosa tuli ulkomaisilta sijoittajilta.
Ulkomaisten sijoittajien aktivoituminen on noteerattu myös
TEMin kasvuyrittäjyyskatsauksessa, jonka mukaan ne ovat
sijoittaneet suomalaisyrityksiin kaksi kertaa enemmän kuin
kotimaiset.
Varsinkin amerikkalaisten sijoittajien kiinnostus suomalaisia startup-yrityksiä kohtaan on kasvanut selvästi. Sitä ovat
lisänneet muun muassa Rovion ja MySQL:n kaltaiset menestystarinat. Kohteita haetaan etenkin pilvipalveluiden, sosiaalisen
median ja terveydenhuollon sovelluksista.
43
Positiivista on myös kotimaisten bisnesenkeleiden järjestäytyminen alan kansainväliseen FIBAN-verkostoon.
Pörssilistaus näyttää sen sijaan olevan edelleen vain ani
harvan suomalaiskasvajan tavoite. Esimerkiksi pohjoismaisella
FirstNorth-listalla oli vuoden 2012 keväällä edelleen vain muutama suomalaisyritys. Osansa heikkoon kiinnostukseen on myös jo
neljättä vuotta jatkuvalla matalasuhdanteella.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima innovaatiojärjestelmä koostuu Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta (Tekes), Työ- ja elinkeinokeskuksista (TE-keskukset),
Finnverasta, Veraventuresta ja Suomen Teollisuussijoituksesta.
Muita tärkeitä julkisia rahoitusmuotoja ja -toimijoita ovat Euroopan sosiaalirahasto, Keksintösäätiö ja Suomen itsenäisyyden
juhlarahasto (Sitra).
4.3 Uusia rahastoja syntyy
Professori Vesa Puttosen Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän
selvityksen mukaan aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinat
toimivat runsaasta tarjonnasta huolimatta jopa huonommin
kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Puttosen mukaan valtiosta
on tullut taannoisen teknokuplan jälkeen kasvuyritysten suurin
siemenrahoittaja joko suorien pääomasijoitusten tai erilaisten
teknologia-avustusten kautta. Tämä on jarruttanut myös yksityisen pääomasijoitusmarkkinan ja -rahastojen kehitystä.
Toisaalta valtion erityisrahoituslaitos Teollisuussijoitus on
ollut keskeinen osapuoli monissa uusissa riskirahastoissa, joita
Suomeen on syntynyt viime vuosina. Monet rahastoyrittäjät
ovat arvioineet, että Teollisuussijoituksen mukaantulo on ollut
keskeisen tärkeää muiden rahoittajien mukaan saamisessa.
Teollisuussijoituksen portfoliosta löytyvät muun muassa vuoden
2011 loppupuolella perustettu Open Ocean Fund Three ja
Vision+-rahasto.
Ongelmaan on tartuttu hallitusohjelman lisäksi mm. kansallisessa innovaatio-ohjelmassa. Myös kasvuyrittäjyyttä tukeviin
rahastoihin ja kiihdyttämöihin on pyritty saamaan entistä enemmän yksityistä pääomaa. Hankkeiden keskinäinen koordinointi
on kuitenkin ajoittain onnahdellut.
Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa kasvuyrittäjyyttä ja sen rahoitusta virkistetään muun muassa enkelisijoitusten verovähennysoikeudella ja listaamattomiin pk-yrityksiin
44
tehtävien sijoitusten hankintameno-olettaman nostolla 50
prosenttiin. Kasvua pyritään ruokkimaan myös tuotekehityskulujen verokannusteilla. Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2013
alusta lähtien.
Suunta on ulkoisessa rahoituksessa muutenkin parempaan
päin. Kokeneet Venture Capital -yhtiöt ovat perustaneet uusia
rahastoja ja muuttaneet toimintaansa entistä kansainvälisemmäksi.
Markkinoille on tullut myös uusia toimijoita, kuten digitaalisiin kuluttajatuotteisiin, peleihin sekä mobiili- ja tietokonesovelluksiin keskittyvä Vision +. Monista muista rahastoista poiketen
se ei tule yhtiöihin osakkaaksi, vaan kerää tuoton tuotteen tai
palvelun myynnistä saatavilla rojalteilla.
Liikkeellä on myös väkeään vähentävä Nokia Siemens
Networks, jonka oma VersoVentures-sijoitusrahasto panostaa
yhtiöstä irtaantuviin kasvuyrityksiin.
Yksi piristysruiske on myös Microsoftin ja Nokian keväällä
2012 käynnistämä AppCampus-ohjelma Aalto-yliopistossa.
Yhtiöt investoivat seuraavan kolmen vuoden aikana kumpikin
enimmillään yhdeksän miljoonaa euroa uuteen mobiilisovellusten kehitysohjelmaan. Tavoitteena on synnyttää uusien
mobiiliyritysten sukupolvi tukemalla innovatiivisten sovellusten
ja -palveluiden kehittämistä Windows Phone -ekosysteemiin ja
Nokian muihin käyttöjärjestelmiin. Aalto-yliopisto tukee ohjelmaa tarjoamalla tilat, infrastruktuurin, valmennusta sekä väylän
akateemiseen ja liikemaailman verkostoihin.
Vuoden 2011 loppuun mennessä esimerkiksi Vigo-kiihdyttämöohjelmassa olleet 43 yritystä olivat keränneet yli 70 miljoonan euron kasvurahoituksen, josta liki 60 prosenttia yksityisiltä
sijoittajilta. Ulkomaisten sijoittajien osuus oli sekin ilahduttavan
korkea eli noin kolmannes kaikesta rahoituksesta.
Espoon Otaniemessä toimivasta Spinno-hautomosta kasvupolulle viime vuosina päässeet yritykset ovat nekin keränneet
yli 100 miljoonan euron ulkoisen rahoituksen. Tekesin nuorten
innovatiivisten yritysten NIY-ohjelma on niin ikään saavuttanut
hyviä tuloksia. Ohjelmassa mukana olevat 130 yritystä ovat
neljässä vuodessa kasvaneet yli 1300 henkilöä työllistäväksi
joukoksi, jonka liikevaihto on jo 250 miljoonaa euroa.
45
Suomalaisten pääomasijoitusyhtiöiden tekemät sijoitukset neljännesvuosittain 2009-2011
Kvartaali
Venture
M€
Buyout
Kpl
M€
Kpl
Q4/2011
24
65
73
32
Q3/2011
24
41
67
15
Q2/2011
24
60
56
36
Q1/2011
10
44
81
34
Q4/2010
23
75
50
30
Q3/2010
20
58
80
29
Q2/2010
38
62
118
32
Q1/2010
15
46
65
20
Q4/2009
32
87
75
32
Q3/2009
15
53
162
25
Q2/2009
13
53
39
24
Q1/2009
25
75
28
18
Lähde:PEREP Analytics, FVCA
CASE: Blaast kasvaa ulkomaisella rahalla
Mobiilialan pilvipalveluja tuottava helsinkiläinen Blaast
on yksi esimerkki kansainvälisten sijoittajien löytämistä
suomalaisista start up -yrityksistä. Vuonna 2010
perustettu yhtiö on kehittänyt teknologiaa, jonka avulla
älypuhelimiin tarkoitettuja mobiilisovelluksia voidaan
käyttää myös halvemmissa peruspuhelimissa.
Kysyntää uskotaan löytyvän etenkin kehittyviltä
markkinoilta, joissa kalliimpien älypuhelinten myynti on
vielä vaatimatonta. Myös datayhteydet ovat kyseisillä
alueilla usein huonoja ja kalliita eikä niillä voi täysin
hyödyntää älypuhelimiin tarjolla olevia sovelluksia.
Blaastin ideana on ladata kännykälle ohjelmista vain
pieni osa ja pyörittää sovelluksia käytännössä pilvipalvelun kautta.
Vigo-yrityskiihdyttämöstä kasvu-uralle lähtenyt Blaast on
kertonut keskittyvänsä aluksi Kaakkois-Aasiaan, josta se
hakee merkittäviä operattoriasiakkuuksia. Tavoitteena
on laajentaa toiminta nopeaan tahtiin globaaliksi.
Blaast on kerännyt sijoittajilta jo tähän mennessä
miljoonien eurojen rahoituksen ja kerää sitä jatkuvasti
lisää. Sijoittajien joukossa on muun muassa tunnettu
kalifornialainen sarjayrittäjä ja luennoitsija Steve Blank
sekä Skypen perustajien Ambient Sound Investments.
46
47
5. Osaajat uusille urille
ICT-sektori on pysynyt viime vuodet vahvana työllistäjänä, vaikka Nokia, sen verkkoyhtiö Nokia Siemens Network sekä niiden
ympärille muodostunut laaja alihankkijaverkosto ovat jatkaneet
mittavia henkilöstövähennyksiä.
Nokian kesäkuussa julkistama ja Suomen taloushistorian
mittavimmaksi arvioitu saneerausohjelma katkaisee tämän kehityksen. Yhtiö aikoo karsia Suomen yksiköistään vuoden 2013
loppuun mennessä noin 3 700 työpaikkaa. Väki vähenee rajusti
Salossa, Oulussa, Espoossa ja Tampereella. Salossa perinteikäs
matkapuhelintehdas suljetaan kokonaan.
Leikkausten kerrannaisvaikutuksista Nokia-paikkakuntien tulevaisuuteen on ilmassa vain synkkiä arvailuja. Tilanteen tekee poikkeukselliseksi myös se, että irtisanottavien joukossa on runsaasti
pitkälle koulutettua väkeä, muun muassa tuotekehitysinsinöörejä.
Tässä toisaalta orastaa myös uuden nousun mahdollisuus. Samaan aikaan kun isot toimijat ovat vähentäneet väkeä, on moni
kasvava pk-yritys potenut osaajapulaa. Esimerkiksi ripeästi kehittyvissä pelialan yrityksissä henkilöstöä on haettu jopa ulkomailta.
Osaavaa henkilöstöä siirtyy kiihtyvällä vauhdilla myös eläkkeelle.
Kilpailua osaajista on kiristänyt sekin, että ICT-ammattilaiset
työllistyvät entistä useammin oman toimialansa ulkopuolelle. Siinä missä perinteiset teollisuudenalat ovat vähentäneet
tuotantohenkilöstöään, ne ovat tarvinneet entistä enemmän
tietotekniikan ja sähköisten palveluiden osaajia.
Samaan aikaan kun isot
toimijat ovat vähentäneet
väkeä, on moni kasvava
pk-yritys potenut
osaajapulaa.
48
49
Aalto-yliopiston jo aiemmin tekemä Ohjelmistoyrityskartoitus
kertoo, että Nokian henkilöstövähennykset ovat helpottaneet
työvoimapulasta kärsineiden ohjelmistoyritysten ongelmia. Tutkimuksen tekijät arvioivat, että pienet ohjelmistoyritykset ovat
palkanneet 650–850 entistä Nokia-klusterin työntekijää.
Entistä laajemman osaajatarpeen ja kiihtyvän eläköitymisen
ohella alan työllisyyttä ruokkivat uudet kasvuyritykset. Ne ovat
pystyneet luomaan viime vuosina Suomeen yli 50 000 uutta
työpaikkaa pk-sektorille ja etenkin palvelualoille. Tietointensiivisten alojen, kuten atk:n, tutkimuksen ja suunnittelun osuus tästä
on noin viidennes.
TEMin kasvuyrittäjyyskatsauksen mukaan kasvuyritysten osuus
työllisyyden lisäyksestä hipoo 50 prosenttia ja ne työllistivät vuonna 2011 noin 8,5 prosenttia kaikkien yritysten työvoimasta.
Orastavasta kasvusta huolimatta ennuste on, että kaikkien
ex-nokialaisten työllistämiseen menee vielä vuosia.
Suomessa sijaitsevilla tietotekniikka-alan yrityksillä oli Teknologiateollisuuden mukaan vuoden 2011 lopussa noin 69 000
työntekijää. Heistä noin 50 000 työskenteli Suomessa ja loput
19 000 ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Vajaa puolet ulkomaisesta
henkilöstöstä työskentelee edelleen Euroopassa, mutta henkilöstömäärien kasvu kohdistuu entistä enemmän sen itäiseen
osaan ja Aasiaan. Myös näihin lukuihin Nokia tuo tänä vuonna
oman lovensa.
Teknologiateollisuuden henkilöstö
340 000
320 000
300 000
280 000
260 000
240 000
220 000
200 000
180 000
160 000
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
(30.6)
Henkilöstö Suomessa
Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
50
Suurimmat ICT-alan työllistäjät Suomessa
Suomen
henkilöstön
muutos,
henkilöä
-2241
Sija*
Yritys
Suomen
henkilöstö
keskimäärin
1.
Nokia
18715
20.
Tieto
5683
-97
26.
TeliaSonera Finland
4303
-298
32.
Elisa
3302
189
33.
Logica Suomi
3242
216
45.
Fujitsu Finland
2626
20
80.
Accenture
1625
229
89.
Eltel Networks
1458
331
98.
Digia
1257
-59
*) Sija koko yritysjoukossa
Lähde: Talouselämä.
Teknologiateollisuuden suhdannekatsauksen mukaan tietotekniikka-ala on kasvattanut liikevaihtoaan lähes 10 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan elektroniikka- ja sähköteollisuudessa on nähty
noin viiden prosentin pudotus vuoden 2011 alkuun verrattuna.
Alan sisäisestä rakennemuutoksesta ja osaamistarpeiden
muutoksesta kertoo myös se, että varsinkin alemman ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon
suorittaneiden on ollut vaikeaa työllistyä. Ylitarjontaa on mm.
tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajista sekä operaattoreista ja
mikrotukihenkilöistä.
Lääkkeeksi on esitetty alan peruskoulutuksen uudelleen
suuntaamista sekä yritysten henkilöstön muuntokoulutusta.
Ala on saatava kiinnostamaan entistä enemmän myös naisopiskelijoita, joiden määrä on laskenut jo useana vuonna etenkin
ammattikorkeakouluissa.
ICT-osaaminen tulee nimittäin olemaan jatkossakin vahvuus
Nokia-kriisistä huolimatta. Esimerkiksi Matti Lehti kollegoineen
muistuttaa teoksessa ”Suuri hämmennys”, että digitaaliteknologia lisää merkittävästi yksilöiden välisiä tuottavuuseroja.
ICT-osaajan tuottavuus voi olla jopa satoja kertoja suurempi kuin
tietotekniikkaa osaamattoman. Näin suuria tuottavuuseroja ei
teollisuusyhteiskunnassa syntynyt helposti.
51
Rakennemuutos jyrää
ICT-sektorin myllerrykset ovat iskeneet pääkaupunkiseudun lisäksi muun muassa Salon, Oulun ja Tampereen talousalueisiin.
Työttömyyden suhteen tilanne näyttää synkimmältä Salon seudulla, jonne matkapuhelintehtaan sulkeuduttua jää jäljelle vain
tuotekehitystä.
Nokian henkilöstövähennykset ovat olleet tuntuvia myös
Tampereella ja Oulussa. Näille paikkakunnille Nokian ja sen
alihankkijaverkoston jäljiltä vapaaksi jäänyt osaava työvoima on
kuitenkin houkutellut myös uusia yrityksiä.
Esimerkkejä tästä ovat muun muassa Ericssonin ja Intelin
päätökset sijoittaa tuotekehitystään Suomeen. Uusia ICT:n
sovellutusaloja haetaan muun muassa energia- ja ympäristöteknologiasta, telematiikasta, terveydenhuollosta ja nanodiagnostiikasta, älykkäistä rakennuksista ja ekokestävyydestä.
Tämä ICT-klusterin rakennemuutos on huomioitu myös hallitusohjelmassa, jossa alan työllisyyttä ja sopeutumista tuetaan
yritys- ja paikkakuntakohtaisilla toimilla. Niistä valtaosa kohdistuu Nokia-paikkakunnille.
Työllisyysnäkymien lisäksi alalla on toinenkin kytevä pulma.
Isojen ICT-yritysten ahdinko ja jatkuvat henkilöstövähennykset
ovat jo tuoneet lommon alan yleiseen työnantajaimagoon. Se
on myös seikka, johon yritysten on jatkossa reagoitava. Esimerkiksi T-Median opiskelijoille suunnatussa mittavassa Työnantajakuva 2011 -tutkimuksessa suosituimmat työnantajat olivat
valtio, Fazer ja Finnair.
Takavuosien tähti Nokia löytyi viime vuonna 11. sijalta ja sen
suosio oli pudonnut jyrkästi etenkin insinöörien keskuudessa.
Nokia ja Nokia Siemens Networks nousivat sen sijaan kärkeen,
kun opiskelijoilta kysyttiin mielipidettä turvattomimmista työpaikoista.
Suuret suomalaisyritykset ovat kasvaneet viime vuosina lähinnä ulkomailla, joten tulevaisuudessa Suomen on panostettava
erityisesti pk-yritysten ja uusien startup- ja kasvuyritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Teknologiateollisuus on kantanut
tässä asiassa kortensa kekoon muun muassa pyörittämällä
Kasvufoorumi-hankekokonaisuutta yhdessä Ohjelmistoyrittäjät
ry:n ja Tekesin kanssa, tukemalla NEST New York -yrityskiihdyttämön syntyä ja olemalla tiiviisti mukana Aalto-yliopiston
startup-toiminnan käynnistymisessä. Syksyllä 2012 Teknologiateollisuudella oli avainrooli uuden tietoturvayritysten klusterin ja
Startup-säätiön perustamisessa.
52
Maailma ei ole niin synkkä, kuin Nokian akuutin tilanteen
perusteella vaikuttaisi. Tyypillisesti suurissa taajamissa työskentelevien ICT-osaajien vapautuminen muun työelämän käyttöön on
paljon pienempi haaste kuin pienten paikkakuntien tuotannollisen toiminnan - kuten paperitehtaan - toiminnan lopettaminen
ja ihmisten uudelleen työllistyminen.
Nokia on tukenut vapautuvien henkilöiden työllistymistä
lähtöpaketeilla. Tähän hetkeen mennessä nokialaiset ovat perustaneet yli 250 uutta yritystä, joista noin puolet ovat puhtaasti
ICT-alan yrityksiä. Lisäksi uusia Nokia-taustaisia yrityksiä tulee
lähitulevaisuudessa syntymään esimerkiksi Protomo- ja Innovation
Mill -kiihdyttämöiden kautta.
Monien eri toimialojen yritykset ovat tarttuneet tilaisuuteen, ja ryhtyneet selvittämään Nokia-klusterista vapautuvan
ICT-osaamisen soveltuvuutta omiin tarpeisiinsa. Tilanne tarjoaa
muille yrityksille poikkeuksellisen mahdollisuuden tuottavuus- ja
lisäarvoloikkaan omissa liiketoiminnoissaan. Elinkeinoelämän
tutkimuslaitoksen, ETLA:n selvityksen mukaan Suomen koko
kansantalouden tasolla ohjelmisto-osaamisesta riippuvaista
teollisuuden liikevaihtoa kertyy lähes kolmannes koko liikevaihdosta eli noin 39 miljardia euroa. Ja Suomen koko teollisuuden
viennistä noin kolmannes eli 17 miljardia euroa kertyy tuotteista, jotka ovat ohjelmistoista riippuvaisia.
ICT-osaaminen sekä alan yrittäjyys että osaamisen hyödyntäminen muualla elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla tulee
myös tulevaisuudessa olemaan suomalaisen yhteiskunnan
kasvun ja hyvinvoinnin keskeisiä mahdollistajia.
Tilanne tarjoaa muille
yrityksille poikkeuksellisen
mahdollisuuden tuottavuus- ja lisäarvoloikkaan
omissa liiketoiminnoissaan.
53
6. ICT-alan verkkopalveluja
Suomessa
www.aaltoes.fi (Aalto-yliopiston yrittäjäyhteisö)
www.aaltovg.com
www.aaltowib.com
www.abo.fi/student/content/topic/topic/
ictbibl/?setlanguage=fi (ICT-kirjasto Turussa)
www.arjentietoyhteiskunta.fi
www.digi.fi (Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikan
toimialaryhmä)
www.digitoday.fi
http://eit.ictlabs.eu/ict-labs/nodes-co-location-centres/
helsinki (Euroopan Unionin innovaatio- ja teknologiainstituutin
tieto- ja viestintäyhteiskunnan tutkimuskeskus)
www.elker.fi (ICT-tuottajaosuuskunta)
www.ficom.fi
www.finnmob.fi
www.hermia.fi/neogames
www.hetky.fi/ict-ladies-verkosto (ICT Ladies -verkosto)
www.hse.fi/FI/units.depts.d/d_1/bustech (Aalto-yliopiston
tieto- ja palvelutalouden laitos)
www.ictportti.fi (Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston
ja Turku Science Parkin yhteistyötyöhanke, joka auttaa pk-yrityksiä tietotekniikan hyödyntämisessä.)
www.jyu.fi/it (Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian
tiedekunta)
www.kasvufoorumi.fi
www.keksintosaatio.fi
www.lvm.fi
www.marketvisio.fi
www.nestnewyork.com (kasvuyrityskiihdyttämö Manhattanilla)
www.ohjelmistoyrittajat.fi
www.softwareindustrysurvey.org (Ohjelmistoyrityskartoitus)
www.oske.net/ubi (Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelma)
54
55
www.protomo.fi
www.railsgirls.com
www.startupsauna.com
www.tekes.fi
www.tekes.fi/info/niy
www.tekes.fi/info/tempo
Lähteet:
Ahokas Mika (toim.) (2009). Ohjelmistoyritysten rahoitusopas.
Ahvenjärvi Hannu (2011). ICT-alan tarvekartoitus 2011.
Alatalo-Tuomaala (2012). TEM:n lyhyen aikavälin
työmarkkinaennuste.
www.tekes.fi/ohjelmat/dtp
Alén Tomi (2012). The Impact of Venture Capital and Buyout
Investments in Finland. Suomen Pääomasijoitusyhdistys.
www.tekes.fi/ohjelmat/ubicom
Basware (2012). Vuosikertomus 2011.
www.teknologiainfo.net (Teknologiateollisuuden
verkkokauppa)
Deloitte (2010). Technology Fast 50 Finland 2010.
www.teleforum-ry.fi
www.tem.fi
www.tieke.fi
www.tietokone.fi
www.tietoviikko.fi
www.tivit.fi
www.ttlry.fi
www.tucs.fi (Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus)
www.turkusciencepark.com/defaulf.asp?viewID=268 (ICT
Turku)
www.tut.fi (Tampereen teknillinen yliopisto)
www.uta.fi/sis (Tampereen yliopiston informaatiotieteiden
laitos)
www.viestintavirasto.fi
www.vigo.fi
www.vihreaict.fi
www.vtt.fi/service/ict
www.yrityssuomi.fi/web/guest/kasvuvayla
Deloitte (2011). Technology Fast 50 Finland 2011.
Elisa Oyj (2012). Vuosikertomus 2011.
ETLA (2012). Suhdanne 2012/1, Tiedote 21.3.2012.
Euroopan komissio (2012). Väliennuste, Tiedote 23.2.2012.
Euroopan komissio (2012). Neuvoston suositus Suomen vuoden
2012 kansallisesta uudistusohjelmasta. COM(2012) 312 final
provisoire.
FitchRatings (2012). Nokia to ’BB+’; Outlook Negative,
24.4.2012.
F-Secure (2012). Vuosikertomus 2011.
Forbes (2012).The World’s Most Innovative Companies,
www.forbes.com.
Happonen, Salmela (2010). Kehittämisen toimintamallien
tehostaminen ja tukeminen ICT-ratkaisuilla suomalaisessa
konepajateollisuudessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Teknistaloudellinen tiedekunta. Tietotekniikan laitos.
Tutkimusraportti 114.
Huvfudstadsbladet (2012). IP-osoitteet loppuvat tänä vuonna
–artikkeli, 23.4.2012.
Kauppalehti (2011). Suomalaiset kasvuyritykset kiinnostavat
Piilaaksossa, 15.12.2011.
Kauppalehti (2012). Finnveran verkostosta 10 miljoonaa euroa
enkelirahaa, 21.3.2012.
Kauppalehti (2012). Pikaluotot saavat uudet suitset, 12.4.2012.
Kauppalehti (2012). Suomen mobiilikaistoista huutokauppa,
26.4.2012.
56
57
Kauppalehti (2012). Angry Birds –oheismyynti kymmeniä
miljoonia euroja, 7.5.2012.
Salon Seudun Sanomat (2012). Foxconn irtisanoo Salosta yli
sata 1.6.2012.
Kauppalehti (2012). Digipakkaajat liittoutuvat Inkeroisissa,
23.5.2012.
Seppänen, Mikkonen, Tyrväinen (2010). Cloud Software
Program. Strategic Research Agenda (SRA) for Finnish Software
Industry.
Kauppalehti (2012). Peliteollisuus tarvitsee kipeästi ulkomaalaisia osaajia, 26.4.2012.
Kauppakamari (2012). Ericsson kehittää Oulussa partnerimallia
ja tukiasemia.
Keski-Suomen Liitto (2012). JulkICT-strategian aluekierros.
22.3.2012.
KONE (2012). Tilinpäätös 2011.
Lausala, Vuoria, Tiira (2010). TransICT-projektin loppuraportti.
Market-Visio Oy.
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja
tuotanto digitaalisessa murroksessa.
Setälä, Rönkkö, Peltonen (2012). Software Industry Survey
2012. Aalto University School of Science.
Suomen Pankki (2012). Kasvunäkymät heikentyneet.
Lehdistötiedote nro 18 14.6.2012.
Suomen Pääomasijoitusyhdistys (2012). Pääomasijoittamisen
vaikuttavuus Suomen kansantaloudessa.
Suomen Pääomasijoitusyhdistys (2012). Pääomasijoittaminen
Suomessa 2011.
Talouselämä (2012). Suomen 100 suurinta työllistäjää. Nro 19.
Talouselämä (2012). Suomen suurimmat yritykset. Nro 21.
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen
taloudessa. Julkaisuja 8/2012.
Taloussanomat (2012). Ekonomisti: Näin paljon Nokian osuus
Suomen bkt:stä putosi. 20.4.2012.
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Kiuru
Viestintäfoorumissa: Suomen tuleva kasvu digitaalisissa
palveluissa. Tiedote 15.2.2012.
Tapiola Pankki (2012). Tapiola Pankin suhdannekatsaus 1/2012,
14.6.2012.
Liikenne- ja viestintävirasto (2012). Internet Suomen taloudessa,
Julkaisuja 8/2012.
Tekniikka & Talous (2012). Eniram etenee trimmissä. 9.3.2012.
Market-Visio (2012). Suomen IT-markkinat 2009–2012 6/2012.
Tekbaro (2012). Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry.
Tekniikka & Talous (2012). Vuosi tärskyn jälkeen. 23.3.2012.
Neogames (2012), Haastattelu KooPee Hiltunen 27.4.2012.
Tekniikka & Talous (2012). Suomen moottori yskii pahasti.
13.4.2012.
Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011). Softaa koneisiin!
Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden uudistajana.
Tekniikka ja Talous (2012). NSN avustaa rahastolla kasvuyrityksiä, Tekniikka ja Talous 1.6.2012.
Nokia (2012). Vuosiraportti 2011 ja osavuosikatsaus Q1/2012.
Teknologiateollisuus ry (2010). Digitaalinen Suomi 2020.
Nordea (2012). Talousnäkymät Maaliskuu 2012 ja Kesäkuu
2012.
Teknologiateollisuus ry (2012). Teknologiateollisuuden tilanne ja
näkymät, 3.5.2012.
Palkansaajien tutkimuslaitos PT (2012). Talousennuste vuosille
2012–2013, Tiedote.
Teknologiateollisuus (2012). Henkilöstötiedustelu 2012.
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju
rhymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa. Helsinki:
Taloustieto Oy (Sitra 297).
Tieto Oyj (2012). Vuosikertomus 2011.
Prima (2012). Uusi suunta SHOKeilla. 2/2012.
Puttonen Vesa (2010). Julkisen kasvurahoituksen ja yritystukijärjestelmän kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
29/2010.
58
Tiede –lehti (2012). Mittarit ylle ja menoksi.
Tietoviikko 2011. Jenkkisijoittajat löysivät Suomen ICT-firmat,
Tietoviikko 16.6.2011.
Tilastokeskus (2012). Teknologiateollisuuden liikevaihto
Suomessa.
59
T-Media (2012). Työnantajakuva 2011-tutkimus.
Tulli (2012). Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Työllisyyskatsaus maaliskuu
2012.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Työllisyyskertomus 2011.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 20/2012.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Työryhmä pohtimaan ICT-alan
rakennemuutosta ja uuden kasvun mahdollisuuksia. Tiedote
14.3.2012
Valtiovarainministeriö (2012). JulkICT-strategian valmistelu–
visioluonnoksia 7.6.2012.
Valtiovarainministeriö (2012). JulkICT-strategia: Linjausalue 1.
Vaikuttavuus ja asiakas – valmisteluaineistoa 8.6.2012.
Viestintävirasto (2012). Laajakaista- ja puhelinpalvelut,
Tilastokatsaus heinä-joulukuu 2011. Markkinakatsaus 2/2012.
Viestintävirasto (2012). Kotitalouksien internetyhteydet.
Markkinakatsaus 1/2012.
Valtioneuvoston kanslia (2012). Pääministeri Kataisen puhe
Euroopan tulevaisuus –tilaisuudessa 26.4.2012.
Vaisala Oyj (2012). Vuosikertomus 2011.
Valtiovarainministeriö (2009). Kasvuyritysten toimintaedellytysten parantaminen ja rahoituksen tehostaminen 2009.
World Economic Forum (2012). The Global Information
Technology Report 2012.
YK (2012). United Nations E-Government Survey 2012.
YLE-uutiset (2012). Suomalaiset pelifirmat haluavat tuottaa
brändejä, 9.3.2012.
YLE-uutiset (2012). Pelialan osaajista huutava pula, 12.4.2012.
60
61
DIGI.FI - Teknologiateollisuus ry:n
Tietotekniikan toimialaryhmä (www.digi.fi)
Tietotekniikan toimialaryhmän eli DIGI.FI:n jäseniä ovat kaikki
Teknologiateollisuus ry:n tietotekniikka-alan jäsenyritykset.
DIGI.FI:n hallitus voi hyväksyä hakemuksesta jäseneksi myös
muita Suomessa toimivia yrityksiä ja yhdistyksiä.
Jäsenyritysten yksiköissä Suomessa työskentelee noin 52 000
henkilöä. Yritysten liikevaihto Suomessa on reilut seitsemän
miljardia euroa.
DIGI.FI:n hallitus 2012
Puheenjohtaja: Ari Rahkonen, toimitusjohtaja Microsoft Oy
Varapuheenjohtaja: Yrjänä Ahto, toimitusjohtaja Fujitsu
Services Oy
Jäsenet:
Toimitusjohtaja Kimmo Alkio, Tieto Oyj
Toimitusjohtaja Heikki Nikku, Logica Oy
Toimitusjohtaja Harry Nyström, Canon Oy
Toimitusjohtaja Timo Soininen, Sunduka Oy
Hallituksen puheenjohtaja Hannu Vaajoensuu, Basware Oyj
Johtaja Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry
Lisätietoja: Jukka Viitasaari, 09 192 3393 tai 040 823 5507.
E-mail [email protected]
Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 10, PL 10, 00130 Helsinki,
Puh. 09 192 31
62
10/2012
Teknologiateollisuus ry
Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki
puhelin 09 19231
www.teknologiateollisuus.fi