EU-ohjelman sadonkorjuuseminaari, Pohjois

EU-ohjelman sadonkorjuuseminaari, Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat 50vuotisjuhla ja SML:n syyskokous 17. – 18.11.2012
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ja Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat kutsuvat kaikki mehiläistarhaajat
viettämään sadonkorjuujuhlaa sadonkorjuuseminaarin, Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat ry:n 50vuotisjuhlan ja vuosikokouksen merkeissä Joensuuhun.
Suomen Paras Hunaja 2012 kilpailunäytteet on toimitettava 17.11. klo 8.30 - 9.45!
Lauantaina 17.11. EU-ohjelman sadonkorjuuseminaari: Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Peltolan
auditorio, Peltolankatu 4 (C-talo), Joensuu
10.00 – 10.30 Sadonkorjuuseminaarin avaus ja tervehdykset
SML:n puheenjohtaja Janne Leimi
Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajien puheenjohtaja Anneli Salonen
Maakunnan tervehdys tiedottaja Rauno Jussila
10.30 – 11.10 Mehiläishoitoa Venäjän Karjalassa. Mehiläishoitaja Viktor Ivanovitz (tulkkina Jouko
Mönkkönen)
11.10 – 11.30 Mehiläishoitoideologiamme. Heikki Härkönen ja Christina Harle
11.30 – 12.30 Lounas
12.30 – 13.30 Suomen Paras Hunaja 2012 kilpailu – maistelu ja parhaiden valinta
13.30 – 14.00 EU:n menekinedistämisohjelman mahdollisuudet! Hanna Leiponen-Syyrakki
14.00 – 14.30 Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja? Rainer Peltola
14.30 – 15.00 Kahvi
15.00 – 15.30 Siitepölykeräinten vertailukokeen tulokset kesältä 2012. Anneli Salonen ja Maritta Martikkala
15.30 – 16.00 Tarhaajahaastattelu – miten varroapunkkia torjutaan todellisuudessa. Tuula Lehtonen
16.00 – 16.30 Mehiläisalan tilannekatsaus. Ari Seppälä
16.30 – 17.00 Paras Hunaja 2011 kilpailun tulokset ja palkintojen jako
Majoittuminen, iltajuhla ja syyskokous: Sokos Hotelli Kimmel, Itäranta 1, Joensuu
20.00 Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat ry:n 50-vuotisjuhla: ohjelmaa ja kahvitarjoilu
Sunnuntaina 18.11. SML:n syyskokous: Sokos Hotelli Kimmel, Itäranta 1, Joensuu
08.45
Valtakirjojen tarkastus
09.00
Ajankohtaisia asioita
11.00
Syyskokouksen avaus, puheenjohtaja Janne Leimi
Kokousasioiden käsittely alkaa
11.30
Kokouslounas
12.30
Kokousasioiden käsittely jatkuu
14.00
Kokouskahvit
Hinnat:
Kaikki maksut paikanpäällä
17.11. Lauantain seminaaripaketti 18,00 (lounas ja kahvi)
Päivällinen klo 18.00 – 19.30 (2 – 3 vaihtoehtoa, kysy hinnat ilmoittautuessasi)
Majoittuminen 1 hh:ssa 72,00 /hlö ja 2 hh:ssa 46,00/hlö
18.11. Sunnuntain kokouspaketti 31,50 (sisältää kokouslounaan ja -kahvin)
Ilmoittautumiset viimeistään perjantaina 2.11. SML:n toimistoon 010 387 4770 tai [email protected].
Kaikki maksut hoidetaan paikanpäällä.
Tervetuloa!
Suomen Mehiläishoitajain Liitto ja Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajat
Kuuluu Pohjoisen Karjalan kunnailta …
Venäjän Karjalassa mehiläisiä lienee hoidettu vähintään yhtä kauan kuin Suomessa. Ovatko menetelmät
samoja kuten meilläkin. Joko Langstroth kalusto on syrjäyttänyt vanhat pesämallit, vai onko käytössä jokin
muu malli? Neuvostoliitto oli aikanaan merkittävä hunajan tuottaja – muutosten myötä Venäjän
mehiläistalous on taantunut voimakkaasti. Minne hunajat myydään ja millä hinnalla? Mehiläishoitaja Viktor
Ivanovitz kertoo omasta mehiläistarhauksestaan Venäjän Karjalassa.
Heikki Härkönen ja Christiana Harle hoitavat reilun 30 pesän tarhausta Polvijärvellä. Heikki ja Christiana
ovat erikoistuneet lajihunajiin ja tuottavat muun muassa ”cityhunajaa”. Lajihunajat pakataan pieniin 140 g ja
50 g lasipurkkeihin ja myydään ”Eat and Joy” lähiruokaerikoismyymälöiden kautta. Ulosmyyntihinnat ovat
moninkertaisia tavalliseen hunajaan verrattuna. Cristiana valmistaa lisäksi saippuoita tuotemerkillä Sola.
Liikeidean syntyyn ja saippuoiden saloihin voi tutustua lähemmin osoitteessa http://www.solavoima.fi/
Pitkästä aikaa paikalla olevat mehiläistarhaajat pääsevät valitsemaan Suomen Parhaat Hunajat!
Kilpasarjoja on kolme: kiteytetty, juokseva ja lajihunaja. Näytteitä otetaan vastaan klo 8.30 – 9.45 välisenä
aikana. Esiraadin tehtävänä on valita kustakin sarjasta 5 – 8 parasta hunajaa tarhaajien arvosteltavaksi siten,
että kuhunkin sarjaan tulee yhtä monta näytettä. SML:n henkilökunta ei osallistu esiraatiin. Suomen
Parhaiden Hunajien maistelu ja parhaiden valinta on erinomainen tilaisuus tutustua laadukkaisiin hunajiin.
Suomen Mehiläishoitajain Liitolla oli vuosina 2006 – 2009 hanke nimeltään ”Hyvinvointia hunajasta”.
Hanke oli 50 % EU-rahoitteinen sisämarkkinaohjelma, ja sen tavoitteena oli hunajan kulutuksen ja
hunajatietoisuuden lisääminen. Hankkeen aikana hunajan kulutus kasvoi 475 g:sta 570 g:aan/hlö/vuosi.
Kulutuksen kasvu ei ollut yksin sisämarkkinaohjelman ansiota, vaan saman ainaisesti meillä tehtiin paljon
muutakin menekinedistämistä muun muassa tarhaajien taholta. Hanna Leiponen-Syyrakilla on
monipuolinen työhistoria Brysselin komennusta myöten. Nykyään hän toimii yksityisyrittäjänä ja tekee
ministeriölle ohjetta siitä, miten menekinedistämisohjelmia voi toteuttaa menestyksekkäästi.
Suomessa on tuhansia hehtaareja mustikka ja puolukka alueita, joilla ei ole riittävästi pölyttäjiä. Tutkimusten
mukaan mustikka ja puolukka hyötyvät kuitenkin tehokkaasta pölytyksestä. Muutamia vuosia sitten
Maaseudun Tulevaisuudessa oli artikkeli kimalaispölytyksen merkityksestä mustikalla. Lopputulemana
päädyttiin 15-kertaiseen sadonlisäykseen? Piikkiössä 2009 - 2010 tehdyissä pölytyskokeissa
pensasmustikalla saatiin 5-kertainen sadonlisäys verrattuna ilman pölytystä olleisiin pensaisiin. Rainer
Peltola on tutkinut mehiläispölytyksen merkitystä luonnonmarjoilla. Tulokset ovat lupaavia, mutta voisiko
luonnonmarjojen pölytyksestä kehittää parempaakin bisnestä?
Anneli Salonen ja Maritta Martikkala ovat selvitelleet siitepölyn ja propoliksen keruuseen liittyviä saloja.
Kesällä testattiin siitepölykeräinten ominaisuuksia. Tulevan talven aikana saadaan mahdollisesti myös
tarkempaa tietoa, mitä suomalainen siitepöly sisältää.
Viime vuosina monella mehiläistarhaajalla on ollut erittäin suuria talvitappioita, ja muutama yli 100 pesän
tarhaaja on menettänyt lähes kaikki pesät. Pesäkuolemien syynä on ollut varroapunkki yhdessä virusten
kanssa. Lisäksi punkin torjuntahistorian mukaan torjuntatoimet eivät ole olleet riittäviä. Tuula Lehtonen
selvitti punkin torjuntaan liittyviä asioita haastattelemalla mehiläistarhaajia. Mitä päätelmiä sen perusteella
voi tehdä?
Talvitappioista huolestuneena SML aloitti uudelleen varroan torjunnan koetoiminnan. Alustavia tuloksia siitä
saataneen mahdollisesti jo sadonkorjuuseminaariin mennessä. Mutta millainen oli hunajakesä 2012? Mihin
saakka suomalaista hunajaa on saatavilla ja millä hinnalla? Onko tulevaisuus auvoisempaa? Hunaja-Suomen
tilanteesta kertoo Ari Seppälä!
Seminaarin päätteeksi julkaistaan Suomen Paras Hunaja äänestyksen tulokset. Viime vuosina voittajat ovat
usein tulleet Keski-Pohjanmaalta ja Pohjoisesta Keski-Suomesta. Kuka tällä kertaa saa nimensä
Hunajayhtymän lahjoittamaan kiertopalkintoon ja nostetta hunajansa myyntiin? – Ja sitten lähdemme
juhlimaan Pohjois-Karjalan Mehiläishoitajain yhdistystä!