Kerrostalopihan uusi ilme

Kerrostalopihan
uusi ilme
Kerrostalon rähjääntynyt piha
haluttiin uudistaa perusteellisesti.
Talon aikuisväestö halusi nyt toimivan
yhteispihan. Kasvusto kaipasi myös
kaikin puolin uusimista.
ULLA KERVINEN
PEKKA VAINONEN, kuvat
T
ornitalo sijaitsee keskellä
Keravan kaupunkia osoitteessa Keskikatu 4. Pihalle
oli aikoinaan istutettu paljon kasveja ja suuri alue pihasta varattu
lasten leikkeihin. Pensaat olivat pahasti metsittyneet ja niitä ympäröivät puuaidat aikansa eläneet. Viereisen tontin rajana oli van92 ● Rakennusmaailma 9/2010
ha pensasaita, joka kaipasi uusimista, mutta oma piha haluttiin edelleen erottaa naapuritontista. Talon
edessä oli keväällä 2008 arkkitehdin
suunnittelema, kivetty kulkuväylä,
jonka alle oli rakennettu lämmitys.
Tämä huomioitiin.
Kun taloyhtiö päätti uusia pihaalueensa, tilattiin remonttia varten
1
suunnittelijaksi pihasuunnittelija
Maija Pelkonen ja töiden toteuttajaksi Sipoon Viherrys Oy. Jo parin
kuukauden kuluttua töiden alkamisesta asukkaat ja ohikulkijat pääsivät ihailemaan uutta, vehreää pihaa.
Taloyhtiön toiveet
huomioitiin
”Asukkaiden ikärakenne on talon
valmistumisesta (1983) muuttunut
valtavasti. Nyt asukkaiden keski-ikä
lähestyy 65 vuotta, eikä talossa ol-
lut 2009 ainuttakaan lasta. Niinpä
asukkaiden kanssa päädyttiin tällaiseen ratkaisuun. Uskon, että vanhemmat vievät tulevaisuudessa lapsensa kaupungin läheiseen leikkipuistoon, jossa on paljon erilaisia
välineitä ja aktiviteettia. Tälle pihalle
riittänee minimivarustus lapsia varten”, selvittää Keravan kiinteistöpalvelun isännöitsijä Hannu Hirvonen. ”Kun suunnittelija ja urakoitsija oli
löydetty, työt päästiin aloittamaan
kevätkesästä 2009. Piha oli valmis
2
3
elokuussa. Koska kahdella vierekkäisellä talolla oli matonpiiskausja pyykinkuivauspaikat vierekkäin,
ehdotin, että samalla rakennettaisiin yhteinen lukittava aitaus. Tämä
saikin kannatusta.”
Maija Pelkonen halusi pihaan kaarevia muotoja ja selkeyttä, mikä tyydytti myös tilaajaa.
”Taloyhtiön toiveita olivat uudet pihakalusteet, kulutusta kestävät pihakatteet ja kunnon nurmikko. Tulihan suunnitelmaan sentään alue lapsillekin kiikkumisvälineineen. Sen ympärille piti saada
nykyisten EU-määräysten mukainen turva-alue hiekasta. Tämän 40
cm paksun turvahietikon ympärys
katettiin betonipohjaan asennetulla perinnekivellä.” ”Samaa perinnekiveä käytettiin
uusitun pihan muillakin oleskelualueilla ja promenadeilla. Itävaltalaisvalmisteiset, kierrätysmuovista
valmistetut pihakalusteet tilattiin
Kompan Oy:ltä. Sauvakivestä tehtyä pihakäytävää levennettiin, jotta
siitä saatiin 2,3 metrin tulotie. Keskikadun puolella rinteessä oli vanhat betonialtaat, joihin valittiin uudet kasvit. Piharemonttiin kuuluivat
myös valaistus ja lipputangon uusiminen. Valaisimiksi valittiin Ketosen
lyhtyvalaisimet.”
”Kasvivalinnassa keskityin maanpeitekasveihin ja helppohoitoisiin
lajeihin. Hyväkuntoisia kasveja säästimme mahdollisuuksien mukaan.
Uusiksi lajeiksi valitsin jaloangervot,
nopeasti leviävät seppelvarvut, näkösuojaa sekä talvivihreyttä tuovat
timattitujat ja tuiviot, valkoruusuangervot ja kasvultaan kiitolliset lamoherukat. Kesä voi alkaa tulppaanien ja narsissien kukinnalla”, Pelkonen kertoo. Näin piha muuttui
4
5
”Poistimme ensimmäiseksi vanhat
kasvit ja vanhaa maata. Jätimme
parhaat pihapuut, joista poistimme
kuivat oksat. Tilaa piti saada uudelle
suunnitelmalle”, kertoo Aulis Koskinen Sipoon Viherrys Oy:stä.
”Maata poistettiin 40 cm:n ker-
ros, sillä käytävien ja oleskelualueiden alle oli saatava 30 cm kantava
murskekerros ja kasvien alle 40 sentin kerroksen hyvää puutarhamultaa. Nurmikko tehtiin siirtonurmesta, mutta sitä varten maahan levitettiin 20 sentin multakerros. Kaikille kivettäville alueille levitettiin tasoitettuun pohjamaahan suodatinkangas
ja sen päälle kantavaksi kerrokseksi
30 cm:n vahvuinen murskekerros.
Jonkin verran hyödynsimme vanhaa maata kasvien alustalla.”
”Pihalle piti tehdä myös pelastustie. Sellainen saatiin vahvistetulle
nurmikkoalueelle, kun istutusmullan joukkoon lisättiin maata kovettavaa soraa.”
Keskuskadun puoleinen rinne tuettiin ja pengerrettiin mukulakivillä.
Kadun reunassa oleva luiska tuettiin matalalla vallikivimuurilla, jonka taakse istutettiin seppelvarpua
ja timanttituijaa. Tällä puolella kallio
tuli välillä esiin, mutta sai jäädäkin. Kasvien juuristolle levitettiin hoidon helpottamiseksi kuorikatetta,
joka pitää maan kosteana ja ennalta ehkäisee rikkaruohojen kasvua.
Alle 50 cm korkea vallikivimuuri ei
vaadi betonisidontaa, vaan riitti, kun
vallikivet ladottiin 30 cm tiivistetyn
murskekerroksen päälle. Vallikiviä
on helppo latoa paikalleen ja tehdä
erikorkuisia muureja. Kivissä on reiät, sillä korkeat muurit vaativat tuennan raudoilla ja betonilla.
Uusi lipputanko valettiin kallioon
kiinni betonilla. Sen ympärys katettiin perinnekivillä, jotka asennettiin
tiivistetyn murskekerroksen päälle
kivituhkan avulla. ”Kahden talon yhteisen pyykinkuivausaitauksen sekä piha-aidan
pystytti RMV Rakennus Oy Lopelta
projektin viime vaiheessa, koska jouduimme kulkemaan koneiden kanssa tontille tätä kautta. Talon viereinen, lämmitetty kulkuväylä ei olisi
soveltunut tähän.” Metallinen aitaus ja piha-aita tehtiin Vepe-aitaelementeistä, jotka valettiin betoniin. Lukittavan aitauksen ohjaksi asennettiin pesubetonilaatat. ”Keskuskadun puolella aitauksen
edustan rinteen tuimme 1,5 metrin
levyisellä mukulakivivyöhykkeellä
ja aidan vieruksen viimeistelimme
sepelivanalla. Mukulakivien asennuksessa käytimme kivituhkaa ja
saumauksessa betonia, jotta kivet
pysyvät varmasti paikallaan. Lipputangon perustus piti ankkuroida kallioon, koska kallio oli lähellä maan
pintaa. Pelkkä betoniperustus ei olisi
pitänyt lipputankoa pystyssä ja kallion louhinta olisi tullut liian kalliiksi”,
Aulis Koskinen selvittää.
Rakennusmaailma 9/2010 ● 93