Toimintakertomus 2012.pdf - MLL:n Liedon paikallisyhdistys

TOIMINTAKERTOMUS
2012
Liisa Lehto-Ääri
1
SISÄLLYS
1. Hallinto
2
2. Kokoukset ja koulutukset
2
3. Jäsenet
2
4. Vapaaehtoistyöntekijät
3
5. Puheenjohtajan tervehdys
4
6. Toimintamuodot
4
6.1. Perhekahvila
4
6.2. Vauvakahvila
5
6.3. Iltaperhekahvila
6
6.4. Lastenhoitopalvelut
7
6.5. Puistotreffit
8
7. Tapahtumat
8
7.1. Kirpputorit
8
7.2. Lastenteatteriesitys
9
7.3. Peuhusunnuntait
9
7.4. Marttojen pitämät ruokakurssit
11
8. Stipendit ja hymypatsaat
11
9. Hyvä joulumieli –lahjakortit
11
10. Tukioppilastoiminta
12
11. Yhteistyö Liedon kansallisten seniorien kanssa
15
12. Yhteistyö Anniina Vainion kanssa
15
13. Perheen viikko
15
14. Seiskaluokkalaisten starttiraha
15
15. Keräykset
16
16. Buffetit
16
17. Tuotteet
17
18. Saadut avustukset ja lahjoitukset
17
19. Jäsenalennukset
18
20. Sijoitusasunto
18
21. Facebook-profiili
18
22. Tapaamiset kahviloiden vetäjien kanssa
18
23. Tiedottaminen
19
2
1. HALLINTO
HALLITUS
Lindholm Hannele, puheenjohtaja
Lauri Leena, varapuheenjohtaja
Hänninen Tapio, rahastonhoitaja
Lehto-Ääri Liisa, sihteeri
Haario Niina
Hirvonen Tari
Huhtala Katri
Kaikkonen Piia
Keskitalo Marjut
Nikander Milla
Tuominen Heini
Ståhl Hanna-Riitta
Tittonen Jonanna
Uusitalo Krista
TOIMINNANTARKASTAJAT
Koski Topi
Rantala Hanna
varalla:
Sairanen Maija
Salonen Päivi
2. KOKOUKSET JA KOULUTUKSET
Vuoden 2012 aikana pidettiin kymmenen hallituksen kokousta. Kevään ensimmäinen
kokous pidettiin Keskuskoulun kotitalousluokassa ja samalla kokkailtiin salaatteja
Marttojen Emmi Lukkarilan opastuksella. Ilta rahoitettiin vuonna 2010 saadulla
Piltti-stipendillä, jolla on järjestetty lastenruokakursseja. Teimme pareittain viittä
erilaista herkullista salaattia. Saimme kaikki vatsamme täyteen ja mukaamme
reseptivihkosen ja paljon uusia vinkkejä kotikeittiöön.
Maaliskuun kokous pidettiin perinteiseen tapaan laivalla, ja pikkujouluillanvietossa
Linnateatterissa hoidettiin myös kokousasioita. Muut kokoukset pidettiin
Perhepesässä.
Maaliskuussa Leena Lauri
osallistui Raumalla pidettyyn ”Kyl ny asjaa piisaa” –
3
koulutukseen,
ja
1.9.2012
pidettiin
hallitukselle
koulutustilaisuus
yhdistystoiminnasta Perhekeskus Heidekenin tiloissa Turussa. Kouluttajana toimi
Minna Maanpää. Koulutuksen jälkeen keskustelua jatkettiin lounaalla
kreikkalaisessa Athena-ravintolassa.
3. JÄSENET
Vuonna 2012 MLL:n Liedon yhdistyksellä oli yhteensä 281 jäsentä, joista
nuorisojäseniä (15-17-vuotiaita) oli kahdeksan, lapsijäseniä (0-14-vuotiaita) 88 ja
yksi kunniajäsen. Jäsenistä 217 oli naisia ja 64 miehiä. Jäsenmäärä on ollut
hienoisessa nousussa, koska vuonna 2011 jäseniä oli 277.
Jäsenmaksu oli 20 euroa, josta keskusjärjestö sai 9,5 euroa ja Varsinais-Suomen piiri
4 euroa. Yhdistykselle jäi jokaisesta jäsenmaksusta 6,5 euroa.
4. VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÄT
Vauvakahvila
Elina Toikka
Kerttu Väkevä
Henna Nikkanen
Emilia Kujala
Katri Sainio
Salla Kallio
Anna Takatupa
Perhekahvila
Leena Lauri
Johanna Tittonen
Katriina Salonen
Niina Haario
Hanna Heinonen
Elina Toikka
Iltaperhekahvila
Leena Lauri
4
5. PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
Liedossa, niin kuin monessa muussakin kunnassa, MLL:n yhdistys on toiminut taas
kuluneen vuoden aikana ahkerasti. Yhdistyksemme toiminta on monella tavoin
tukenut lietolaisia lapsiperheitä. MLL:n yhdistyksen ja nimenomaan sen
vapaaehtoisten työtä arvostetaan kunnassa. Kunnan ei tarvitse tuottaa kaikkia
lapsiperheiden palveluja itse, vaan niitä voidaan tuottaa yhdessä yhdistyksemme
kanssa. Palvelumme ovat vastanneet hyvin lapsiperheiden tarpeisiin. Siitä kertovat
suuret osallistujamäärät niin vauva- kuin perhekahviloissakin. Myös teatteri- ja
kirpputoritapahtumat ovat saaneet väen liikkeelle. Tapahtumiimme on tultu
kauempaakin.
Uudet vapaaehtoiset ovat aina tervetulleita joukkoomme. Kanssamme voit vaikuttaa
ja tehdä vapaaehtoistyötä lietolaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Apua
tarvitaan yhdistyksen tapahtumissa ja tempauksissa yhtä lailla kuin vauva- ja
perhekahvilan ohjauksessakin.
Muistammehan jokainen, että onni löytyy arjesta!
Hannele Lindholm
puheenjohtaja
6. TOIMINTAMUODOT
6.1. PERHEKAHVILA
Perhekahvila kokoontui avoin päiväkoti Perhepesän tiloissa, os. Kirkkotie 3,
perjantaiaamupäivisin.
Perhekahvila on lasten ja vanhempien sekä isovanhempien yhteinen tapaamispaikka.
Toimintaa ohjasi keväällä Niina Haario, Katriina Salonen, Leena Lauri ja Johanna
Tittonen. Syksyllä ohjaajina olivat Leena Lauri, Johanna Tittonen, Hanna Heinonen,
Elina Toikka ja Katriina Salonen. Ohjaajien tehtäviin kuului tarjottavien
hankkiminen kahvilaan, kahvin keittäminen ja esillelaitto sekä yleisestä siisteydestä
huolehtiminen. Tarjolla oli "aamupalaa" eli leipää, vihanneksia sekä hedelmiä,
juotavaksi vettä, kahvia ja teetä. Tietenkin erikoistapauksissa, kuten juhlapäivien
yhteydessä (vappu, halloween ja joulu), oli esillä myös pientä makeaa.
Ohjaajien tehtäviin kuului myös ohjelman ideoiminen yhdessä kävijöiden ja muiden
toimijoiden kanssa sekä siitä tiedottaminen. Moni toivoi eniten vapaata seurustelua
ja vertaistukea antavia keskusteluja. Porinoiden lisäksi sekä keväällä ja syksyllä oli
5
muutama haluttu tuote-esittely, teimme ruokaa ja leivoimme sekä askartelimme.
MLL:n myöntämää avustusta käytettiin, kun Turun Kosmetologikoulun opiskelijat
kävivät tekemässä äideille pieniä hoitoja, mm. ripsien ja kulmien värjäystä. Keväällä
vierailijoita oli mm. piiristä Minna Mäenpää ja syksyllä jouluaskartelua oli
ohjaamassa Liedon Q-kirjakaupasta Kerttu Venäläinen. Kausi päätettiin 14.12,
jolloin järjestettiin myös joululahja-arvonta.
Katriina Salonen
6.2. VAUVAKAHVILA
Vauvakahvilan kuulumisia vuodelta 2012
Jälleen kerran joka keskiviikkoinen kokoontuminen vauvakahvilassa on ollut monen
lietolaisäidin ja -vauvan viikon kohokohta. Vauvakahvila on ollut tapahtuma, jota
odotettiin jo edellisen kerran päätyttyä. Monen äidin mielestä keskiviikot oli
pyhitetty tapaamisille eikä mitään muuta ohjelmaa ollut sille päivälle kalentereihin
sovittu. Näin tärkeää muiden äitien vertaistuki kahvikupposen äärellä oikeasti on.
Selvästi myös vauvoilla oli kivaa, kun he saivat tavata ikäisiään ja tarkastella
toisiaan ja oppia toisiltaan uusia taitoja. Mainittakoon vielä, että vauvakahvilaan
tultiin, vaikka oma pienokainen nukkui koko kahvila-ajan vaunuissa kahvilan
ulkopuolella. Äideille oli henkireikä vaihtaa muiden äitien kanssa
ruokintakuulumisia, pukemisvinkkejä tai vain kuulla se, miten muutkin äidit ovat
väsyneitä valvottujen öiden jälkeen.
Kevätlukukaudella meitä vapaaehtoisia emäntiä oli kolme: allekirjoittaneen lisäksi
Henna Nikkanen ja Kerttu Väkevä. Syksyllä emäntinä jatkoivat vielä reilun
kuukauden verran Elina sekä pidempään Katri Sainio, Salla Kallio, Emilia Kujala ja
Anna Takatupa. Keväällä kävijämäärä vaihteli kymmenestä äidistä lähemmäs
kahteenkymmeneen äitiin. Syksyllä jostain syystä tiensä vauvakahvilaan löysi vain
muutama uusi äiti ja kävijöitä oli kahdesta äidistä alle kymmeneen.
Ohjelmassa on ollut tänä vuonna vapaan yhdessäolon lisäksi vauvojen lauluja ja
tanssia, sosevärimaalausta, äitien- ja isänpäiväaskartelua, tietoisku vauvojen
ensiavusta (SPR), valokuvausta, MLL:n lastenhoitopalvelun esittelyä, päivähoidon
esittelyä Liedon kunnan toimesta sekä liikenneturvan pitämä tietoisku lapsen
turvallisesta kuljettamisesta autossa. Lisäksi olemme saaneet tuote- ja vaateesittelijöitä kahvilaan ME&I:lta, Lingon&Blåbäriltä, Pikku Kengurusta, Tintulta,
Oriflamelta sekä Tupperwarelta. Asintuntijavinkkejä tulivat äideille myös antamaan
neuvolan terveydenhoitaja sormiruokailusta sekä puheterapeutti lapsen puheen
varhaisesta kehityksestä. Ohjelmaa on suunniteltu äitien toiveiden mukaisesti, ja
niinpä joka kolmas kahvilakerta onkin ollut vanhempien porina-kerta.
6
MLL:n vauvakahvila on siis jälleen kerran saattanut toisilleen ennestään
tuntemattomia äitejä yhteen ja luonut lietolaisille äideille tukiverkostoa toisistaan.
Hienointa on ollut vauvakahvilakävijöiden runsas määrä ja kävijöiden aktiivisuus,
etenkin kevätlukukaudella. Meidän vauvakahvilan vuosikertamme on hioutunut niin
tiiviisti yhteen, että vauvakahvilan innoittamina olemme luoneet oman facebookryhmän, jossa jaamme arjen iloja ja suruja sekä saamme toisiltamme vinkkejä, nyt
taaperoarkeen. Suurin osa tästä äitiporukasta on jo palannut töihin, mutta vertaistuki
on edelleen tärkeää. Tapaamme edelleen toistemme kotona, puistoissa tai äidit
keskenään muutaman kuukauden välein. Lisäksi ompelusta innostuneet äidit ovat
perustaneet satunnaisesti kokoontuvan ompelukerhon.
Haikeaa oli jättää vauvakahvila-aika taakse ja todeta, että omasta vauvasta oli
kasvanut 1-vuotias taapero. Paljon olemme me äidit oppineet toisiltamme, itkeneet ja
nauraneet yhdessä sekä nähneet omien ja toistemme vauvojen oppivan uutta.
Vauvakahvila-aika oli yksi antoisimmista jutuista vauvavuoden aikana niin minulle
kuin varmasti muillekin kahvilassa käyneille äideille! Ja mikä parasta, vertaistuki ja
yhdessäolo muiden äitien kanssa jatkuvat edelleen, vaikka vauvakahvila meidän
osaltamme päättyi.
Elina Toikka
6.3. ILTAPERHEKAHVILA
Alkutalvesta 2012 alkaen iltaperhekahvila aloitti toimintansa. Aluksi kahvila oli n.
kerran kuussa tiistai-iltaisin kahden tunnin ajan. Jo ensimmäisten kahvilailtojen
aikana tuli käyttäjiltä palautetta, että tämä on mukava uusi toimintamuoto, johon
työssäkäyvät pääsevät helposti mukaan. Keväällä tulleen palautteen perusteella
kokeilua jatkettiin vielä syksyllä 2012.
Iltaperhekahvilan tarkoituksena oli mahdollistaa työssäkäyvien äitien, isien,
perheiden tapaaminen, sillä monet ystävyyssuhteet oli luotu jo vauva-ja
perhekahvilassa. Iltaperhekahvilan kävijämäärä vaihteli 5-15:n välillä. Varsinaista
ohjelmaa ei kahvilailloissa ollut, muutamia esittelijöitä lukuun ottamatta. Tärkeintä
olivat yhdessäolo ja lasten leikki.
Leena Lauri
Kahvilat toimivat alkusyksyyn asti yhteistyössä Perhepesässä työskentelevien
kunnan työntekijöiden kanssa.
7
6.4. LASTENHOITOPALVELUT
MLL:n lastenhoitopalvelut tarjoavat lapsiperheille lyhytaikaista ja tilapäistä
hoitoapua kaikkina vuorokauden aikoina. Lastenhoitopalvelu auttaa esimerkiksi, kun
vanhemmat tai vakituinen hoitaja sairastuvat, vanhemmat ovat työmatkalla,
kokouksessa tai opiskelemassa tai kun vanhemmat haluavat hetken hengähtää tai
harrastaa. Hoitajat ovat MLL:n lastenhoitajakurssin käyneitä vapaaehtoisia
lastenhoitajia. Hoitajan tehtäviin kuuluu huolehtia lapsen turvallisuudesta, hoidosta
ja viihtymisestä vanhempien ohjeiden mukaan. Hoitosuhteen alkaessa on tärkeää
varata riittävästi aikaa keskustelulle hoitajan kanssa. Hoitajalla on
vaitiolovelvollisuus lasta ja perhettä koskevissa asioissa. Perhe tilaa itse palvelun, ja
hoitajien yhteystietoja saa piiritoimistosta.
Hoidosta maksettava korvaus on 8,20 e / tunti, ja minimimaksu on kaksi tuntia.
Sunnuntaisin ja pyhäpäivisin maksu on 16,40 ¬/ tunti. Korvaus maksetaan koko
tilatulta ajalta, vaikka perhe palaisikin aiemmin kotiin. Perhe vastaa työnantajana
kaikista työnantajavelvoitteista. Tällaisia ovat mm. TyEL -eläkemaksun maksaminen,
mikäli samalle työntekijälle maksettujen palkkojen määrä on yli 54,08 e/kk sekä
tapaturmavakuutuksen ottaminen lastenhoitajalle, jos työpäiviä kertyy vuodessa yli
12. Perheen velvollisuus on myös huolehtia hoitajan turvallisesta kotimatkasta
yöaikaan.
Vuonna 2012 Liedossa tehtiin 1079 lastenhoitotuntia. Tuntimäärä pysyi suurin
piirtein samana kuin vuonna 2011. Vuosien 2011 ja 2010 tuntimäärä sen sijaan nousi
lähes
kaksinkertaisiksi, sillä vuonna 2010 lastenhoitotoiminnasta kertyi 641
hoitotuntia. MLL:n Varsinais-Suomen piiri järjesti syksyllä 2012 lastenhoitokurssin
Turussa. Mukana oli viisi henkilöä Liedosta ja Littoisista, joten uusia hoitajia saatiin
myös Lietoon.
Viime vuoden lastenhoitotoimintaa varjosti toiminnan epävarmuus. Koska
lastenhoitotuntien määrä oli noussut rajusti viime vuosina, Liedon kunnan myöntämä
avustus toiminnalle ei ollut enää riittävä kattamaan kuluja, joten MLL:n VarsinaisSuomen piiri anoi korvauksen nostamista. Kunta päätti kuitenkin pitää korvauksen
määrän aikaisempien vuosien tasolla. Piiristä luvattiin jatkaa Liedon
lastenhoitotoimintaa normaalisti vielä vuoden 2012 ajan, mutta jatkossa
lastenhoitotoiminta saattaa olla uhattuna, jos kunta ei nosta avustussummaa. Tällöin
voi käydä niin, että kuntalaiset saavat lastenhoitoapua vain avustussummaa
vastaavan määrän (viime vuoden avustussummalla n. 400 tuntia), ja tuntimäärän
täytyttyä, lastenhoitopalveluja ei loppuvuonna enää kunnassamme tarjota.
Nähtäväksi jää, miten Liedon lastenhoitotoiminnan käy.
Piia Kaikkonen
lastenhoitovastaava
8
6.5. PUISTOTREFFIT
MLL:n alkuun panema puistotreffi-perinne on jatkanut toimintaansa myös
vuoden 2012 aikana. Puistotreffitoiminnan tarkoituksena on saattaa
vanhemmat lapsineen yhtä aikaa puistoon ja näin suoda mahdollisuus tutustua
toisiin vanhempiin ja lapsiin. Sähköpostiringin avulla voidaan informoida
esim. puistotreffeillä mahdollisesti olevasta teemasta, tarjoilusta tai vaikkapa
treffipaikan satunnaisesta vaihtumisesta. Sähköpostiringin kautta myös
vanhempien on helpompi ottaa toisiinsa yhteyttä.
Puistotreffit kokoontuu joka keskiviikko Poikojan puistoon. Paikalla ollaan n.
klo 9.30 - 11.30.
Liedon keskustassa ei ollut puistotreffitoimintaa vuonna 2012, mutta
tarkoituksena on elvyttää perinne uudelleen vuonna 2013.
7. TAPAHTUMAT
7.1. KIRPPUTORIT
Aina yhtä odotetut Lastentavaroiden kirpputorit järjestettiin vuonna 2012 keväällä
(15.4.) ja syksyllä (7.10.). Liedon Keskuskoulussa järjestetyillä kirpputoreilla oli
molemmissa yli viisikymmentä myyjää ja satoja edullisia löytöjä etsiviä ostajia.
Tavarat vaihtoivatkin onnistuneesti omistajiaan. Syksyn kirppiksellä myytiin myös
lahjoituksena kerättyjä leluja ja kirjoja perhekahviloiden hyväksi. Myymättömistä
kirpputoritavaroista iso osa jätettiin hyväntekeväisyyteen, eli ne kulkeutuivat Turun
Vapaaseurakunnan kautta edelleen jaettavaksi Viroon. Myyntipaikkojen varaus
hoidettiin kotisivujen nettilomakkeella.
Pihakirpputori järjestettiin kesällä Liedon vanhalla torilla elokuussa (21.8.) osana
Lieto-päiviä, ja tori vilisi lapsiperheitä. Kulturellia antia tarjosi mm. lapsille
järjestetty taidepaja, jossa innokkaat pikkutaiteilijat maalailivat kiviin ja puupalasiin
omia teoksiaan ja taiteilivat kuvia servieteistä.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että nämä menneen vuoden tilaisuudet ovat jälleen
osoittaneet kirpputoritoiminnan olevan suosittu ja hyväksi havaittu tapa palvella
alueen lapsiperheitä sekä paikkamaksujen ja buffetmyynnin myötä kerätä varoja
paikallisyhdistyksen käyttöön.
9
7.2. LASTENTEATTERIESITYS
Järjestimme edellisvuosien tapaan lastenteatteriesityksen Liedossa, kunnantalon
valtuustosalissa 25.11.2012. Näytelmäksi valittiin Linnateatterin Apua, merirosvoja!,
jonka liput myytiin nopeasti loppuun. Esitys oli sekä lasten että aikuisten mieleen.
”APUA, MERIROSVOJA!
On kuuma kesäpäivä. Tomi ja Pete istuvat laiturin nokassa narraamassa ahvenia. Ei
nappaa, paitsi merirosvoleikit. Onkeen tarttuu kuitenkin jotain odottamatonta –
nimittäin pulloposti! Tästä lähtee Törky-Tomin ja Pikku-Peten huima matka
merirosvojen maailmaan. Pääkallosaaren aarre, kaapparikapteeni Bartholomeus
Korppu, Riki Robinson ja kikattava merenneito tulevat tutuiksi parivaljakollemme.
Eikun lankulta mereen ja kölin ali!” kerrotaan esityksestä Linnateatterin omilla
nettisivuilla.
Ennen esitystä pidimme buffetia, jossa myimme karkkia ja pillimehuja.
7.3. PEUHUSUNNUNTAIT
Vuonna 2012 Peuhusunnuntai järjestettiin kuusi kertaa, neljä keväällä ja kaksi
syksyllä. Tapahtuman tarkoituksena on edistää perheiden yhdessäoloa sekä lasten
liikkumista erilaisen liikunnallisten toimintapisteiden kautta. Lietohallilla
järjestettävästä tapahtumasta vastaavat Liedon MLL:n paikallistyhdistyksen lisäksi
Liedon kunnan liikuntatoimi sekä paikalliset liikuntaseurat, Liedon Parma ja Liedon
Luja. Tapahtuman kesto on kerrallaan kaksi ja puoli tuntia. Pääsymaksu on euron
per lapsi, aikuiset pääsevät ilmaiseksi. Vuoden 2012 aikana Peuhuissa kävi yhteensä
462 lasta (ja vanhemmat päälle), keskimäärin siis 77 lasta / peuhukerta. Suurimman
suosion saivat syksyn peuhut, jolloin paikalla oli ensimmäisellä kerralla 110 ja
toisella 82 lasta.
Tapahtumassa Lietohallin tanssisali on varattu ainoastaan alle 4-vuotiaille
peuhaajille. Tämän tilan ”rakentaminen, ylläpito ja purkaminen” on MLL:n
vastuulla. Kerrallaan yhdistyksestä on paikalla kaksi henkilöä, jotka virittävät salin
peuhukuntoon ja tapahtuman päätyttyä vievät tavarat paikoilleen. Yleensä esillä on
patjoja, liukumäki, pomppulinna, erilaisia palloja, mailoja yms.
Isommassa salissa lapset pääsevät kokeilemaan esim. köysiä, renkaita ja erilaisia
esteratoja. Erityisen suosittuja välineitä ovat ilmalla täytettävä ”oravanpyörä” sekä
polkuautot, joilla pääsee ajamaan yläkerran juoksuradalla. Myös kiipeilyseinä on
tapahtuman aikana auki.
10
Pääsymaksuista kertyneillä euroilla on perinteisesti hankittu uusia välineitä
peuhaajien iloksi. Vuonna 2012 hankittiin kuusi kappaletta ns. törmäystyynyjä
(vähän sumoasuja vastaavia), kaksi kengurupalloa, koosh-palloja, tasapainolauta,
jolla voi tasapainoilla ja kävellä, sekä koottava palamatto.
Milla Nikander
peuhuvastaava
11
7.4. MARTTOJEN PITÄMÄT RUOKAKURSSIT
Keväällä 2012 järjestettiin yhteistyössä Marttojen kanssa lapsiperheen ruokailu ja
vauvasose –kurssit. Nämä kurssit rahoitettiin vuoden 2010 lopulla saadusta Pilttirahasta. Kurssien ideana oli tarjota vaihtelua ja helpotusta perheen arkiruokailuun.
Useat kurssilla olleet mainitsivatkin tämän juuri suurimmaksi syyksi lähteä mukaan,
saamaan siis uusia ideoita ainaisen jauhelihakastikkeen rinnalle. Eihän
jauhelihakastikkeessa sinänsä mitään vikaa ole, ja se maistuukin yleensä lapsille.
Marttojen ohjeilla kuitenkin opittiin, että myös muitakin ruokia on, joita voi
valmistaa nopeasti kiireisen arjen keskellä ja saada samalla vaihtelua ruokailuun.
Marttojen reseptit ovat ainakin itseni yllättäneet, ruoka on hyvää, terveellistä ja
maistuvaa niin aikuisille kuin lapsillekin, ja silti helppoa tehdä.
Vauvan sosekurssilla sitten taas valmistettiin ruokia perheen pienimmille, eli alle 1vuotialle. Kurssilla opittiin, kuinka helppoa on tehdä erilaisia soseita itse, eikä aina
tarvitse turvautua purkkiruokaan. Pienillä nikseillä myös soseruoasta saadaan
maistuvaa, puhdasta ja lisäaineetonta ruokaa pienille lapsille. Opittiin myös, että jo
pientenkin lasten ruoassa voi käyttää vähän mausteita ja esimerkiksi omenaa
lisäämällä lihasoseestakin tulee maistuvampaa. Kun kurssilla soseet myös
valmistettiin, tuntuu, että kynnys tehdä soseita myös kotona, on paljon matalampi.
Niina Haario
8. STIPENDIT JA HYMYPATSAAT
Yhdistys jakoi 25 euron stipendit erityistä toveruutta, reiluutta ja rehtiyttä
osoittaneille Liedon kunnan alakoulujen oppilaille. Kirkonkulmalle, Loukinaisiin ja
Ilmarisiin lahjoitettiin kuhunkin 3 kpl, Pahkamäkeen ja Littoisiin molempiin 2 kpl ja
Tapulikujalle, Saukonojalle ja Yliskulmalle kaikkiin 1 kpl.
Yhdistys kustansi myös
Keskuskouluun jaettaviksi.
kaksi
hymypatsasta
(tytölle
ja
pojalle)
Liedon
9. HYVÄ JOULUMIELI -LAHJAKORTIT
Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti, YLE Radio Suomi ja
Ykkösen aamu-tv sekä Kesko toteuttivat Hyvä Joulumieli –keräyksen jo 16. kertaa.
Kortteja jaettiin 18 000 kappaletta, 3000 enemmän kuin viime vuonna. Kampanjan
tavoitteena on tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia lapsiperheitä ja tuottaa heille
jouluiloa lahjakortin muodossa. Seitsemänkymmenen euron arvoinen lahjakortti on
tarkoitettu lapsiperheille, ja sillä voi ostaa ruokatavaraa K-ryhmän liikkeistä. Liedon
yhdistys jakoi lahjakortteja tänä vuonna 12 kappaletta. Yhdistys muisti lahjakorttien
12
saajia myös lahjakassilla, joka sisälsi viidenkymmenen euron arvosta jouluisia
herkkuja ja ruokatarvikkeita. Kassien sisällöt hankittiin yhdistyksen saamilla
lahjoitusvaroilla. Yhdistys jakoi jouluisen ruokakassin myös viidelle sellaiselle
lapsiperheelle, joka ei saanut lahjakorttia.
Hannele Lindholm
10. TUKIOPPILASTOIMINTA
Yhdistys on toiminut jo usean vuoden ajan yhteistyössä Liedon Keskuskoulun
tukioppilaiden kanssa. Tukioppilaat ovat tehneet yhdistyksen toimintaa tunnetuksi ja
osallistuneet lipaskeräyksiin kauppojen edessä. Vastineeksi yhdistys on lahjoittanut
tukioppilaille puolet koko keräystuotosta, jolloin yhdistykselle on jäänyt 25%.
Seuraavassa on yhden Keskuskoulun tukioppilaan kertomus tukioppilaana
toimimisesta.
TUKIOPPILASVUOSI 2011-2012
Meille oli kerrottu yläkoulun alusta asti mahdollisuudesta päästä tukioppilaaksi. Kun
halukkaiden ilmoittautumispäivä kahdeksannen luokan alkukeväällä tuli, moni oli
innokkaana kirjoittamassa nimeään listaan. Kaikista halukkaista valittiin
haastatteluihin opettajien mielestä sopivimmat ehdokkaat. Opettajien tehtyä valinnat
seuraavan vuoden tukioppilaiksi koulun ilmoitustaululle ilmestyi lista. Pian tämän
jälkeen alkoivat jo ensimmäiset kokoukset, joissa meille kerrottiin tulevasta vuodesta
sekä myöhemmin keväällä olevasta koulutuksesta.
Vapun aikoihin osallistuimme Mannerheimin Lastensuojeluliiton kevätkeräykseen.
Saimme pitää osan keräämistämme rahoista ja niillä tilasimme valkoiset t-paidat,
joissa oli pinkki ”tukioppilas”-teksti. Seuraavaksi edessä oli kahden päivän mittainen
koulutus Liesan-majalla. Siellä opimme paljon uusia leikkejä ja pohdimme muun
muassa kiusaamisen eri muotoja MLL:n kouluttajan avustuksella. Näiden kahden
päivän aikana tutustuimme toisiimme myös hyvin ja meillä oli hauskaa sekä opimme
paljon tärkeitä asioita.
Tänä syksynä heti ensimmäisenä koulupäivänä meillä oli kokous, jossa meidät
jaettiin kolmen hengen ryhmiin ja saimme ”omat luokkamme”. Vihdoin meille myös
jaettiin tukioppilaspaidat, joita meidän tuli käyttää koko viikon ajan, jotta uudet
seiskaluokkalaiset tunnistaisivat meidät. Meille jaettiin myös ns. avustusvuorot eli
joku tukioppilaista oli aina välitunnilla opettajainhuoneen edustalla auttamassa ja
neuvomassa. Ensimmäisenä päivänä näytimme seiskaluokkalaisille koulun
välituntialueen rajat sekä leikimme tutustumisleikkejä. Näytimme myös, miten
13
koulumme ruokalassa toimitaan. Viikon aikana opetimme koulun järjestyssäännöt ja
leikimme lisää.
Myöhemmin syksyllä pidimme ryhmäytymispäivän omalle luokallemme yhdessä
luokanvalvojan, oppilaanohjaajan sekä kouluavustajan kanssa. Tätä varten olimme
suunnitelleet erilaista ohjelmaa päiväksi koulun lähialueille. Yritimme miettiä, mitä
omissa ryhmäytymispäivissämme oli tehty hyvin, ja pyrkiä itse samaan. Osa leikeistä
leikittiin kaikki yhdessä, toiset väriryhmittäin.
Kun kaikkien luokkien ryhmäytymispäivät olivat ohi, rupesimme miettimään
ohjelmaa koko koululle. Päädyimme teemaviikkoon, jossa jokaiselle päivälle oli
valittu oma pukeutumisteema. Teemoiksi valitsimme muun muassa villin 5-vuotiaan
sekä satuhahmon. Teimme koulun seinille julisteita, joissa mainostettiin tulevaa
teemaviikkoa. Kuulutimme tämän lisäksi keskusradiosta aina seuraavan päivän
pukeutumisteeman ja pidimme muutaman aamunavauksen sillä viikolla. Tietenkään
kaikki evät lähteneet mukaan, mutta mielestäni onnistuimme silti hyvin. Ennen
joulua järjestimme perinteisen ”joulutervehdyksen”. Opettajainhuoneen ovella oli
laatikko, jonne sai laittaa joulukortteja kavereille jaettavaksi sekä keskusradiosta
luettavia joulutervehdyksiä. Soitimme myös perinteisiä joululauluja koko koululle.
Saimme edes hieman joulumieltä levitettyä, joten päivä oli onnistunut.
Elsa Warinowski 9C
Keväällä 2009 aloitimme yhteistyön myös Ilmaristen yhtenäiskoulun tukioppilaiden
kanssa. Seuraavassa Ilmaristen tukioppilaan kertomus.
TUKARITOIMINTAA ILMARISTEN KOULUSSA
Tilaisuus oli ainutlaatuinen; mahdollisuus päästä tukioppilaaksi muiden koululaisten
tueksi ja suunittelupääksi. Siksi meitä ysiluokkalaisia haki tukioppilastoimintaan
mukaan täällä Ilmaristen koulussa. Hakijoita oli edellisiä vuosia enemmän, joten
meistä jouduttiin valitsemaan.
Tukioppilastoiminta on tärkeää monen osapuolen kannalta. Se on tärkeää meille
tukioppilaille todistuksen ja kokemuksen kannalta, mutta tärkeys näkyy myös siinä
miten saamme toteuttaa ideoitamme ja jakaa valmiit tapahtumat ja tempaukset
muiden oppilaiden kanssa. Me piristämme oppilaiden päivää ja he piristävät meidän
lähtemällä mukaan. Tukioppilaisuus on tärkeää oppilaille, varsinkin
seitsemäsluokkalaislle. Autamme heitä käynnistämään opiskelun uudessa koulussa ja
annamme heille tukea. Me tukioppilaat olemme aina tukena, jos joku sitä tarvitsee.
Kaikki tuovat toiminnallaan tärkeyttä toisilleen, kunhan vain uskaltaa!
Auringon paistaessa lähdimme me tukioppilaat, kaksi opettajaa ja kouluttaja
Kunsteniemeen koulutukseen. Paikkaa ei olisi paremmin voinutkaan valita, sillä
14
maisemat oli mahtavat ja sää mieletön! Ensimmäisenä päivänä tavaroiden
purkamisen jälkeen meidät jaettiin ryhmiin tekemään pientä performanssia
tukioppilastoiminnasta ryhmän valitsemalla tavalla. Nämä ryhmät erkanivat
toisistaan tekemän annettua työtä eri puolille pihaa. Mitään ihanampaa tapaa ei olisi
ollutkaan avata ja esittää ryhmien aikaansaannoksia, kuin kaikki yhdessä
aurinkoisella laiturilla istuen! Saimme päivien aikan tehtyä monta itsetutkiskelevaa
harjoitusta ja opetusta.
Kouluttajamme oli huikea ihminen ja ammattilainen. Häneltä sai monenmoista
vinkkiä ja oppia. Ja mikä parasta, hän ja me tukioppilaat olimme kuin yksi tiimi, sillä
keskustelua saatiin aikaiseksi ja yhteinen henki oli korkeimmillaan.
Koulutus on kokonaisuudessaan jäänyt hyvin mieleen ja sieltä saimme poimittua
muistiimme vielä käytännöllisiä leikkejä, joita on käytetty seitsemäsluokkalaisten
ryhmäytymistunneillakin.
Koulumme seiskaleirille osallistui kaikki koulumme seitsemäsluokkalaiset ja heidän
luokanvalvojansa, me tukioppilaat ja koulun henkilökuntaa. Tämä leiri oli iso askel
ryhmäytymisen edistämiselle. Tukioppilaiden suurta työpanosta ei leirillä
varsinaisesti tarvittu, vaan tämä oli meille toiminnan seuraamisen, oppimisen,
sunnittelun ja henkilökohtaisen tuen antamisen paikka.
Joulun alla me tukarit järjestimme seiskoille ihan oman diskon, sillä tämä on
tupannut olemaan toivottu perinne! Osallistujamäärä nousi iltaa myöten melkein jok'
ikiseen seitsemäsluokklaiseen koulussamme. Kaikki tukarit olivat paikalla ja tästä
syystä saimmekin järjestettyä hienon illan top-musiikin, buffetin, kolikkopelin ja
ohjelman avulla.
Ilmaristen tukioppilaat ovat myös järjestäneet teemapäiviä, jolloin on suositeltu
pukeutumaan ohjeistavalla tavalla. Viime vuoden puolella koulussamme oli
esimerkiksi lökäripäivä eli pukeudutaan mahdollisimman rennosti esim.
lökähousuihin. Lisääkin vastaavia on ollut esimerkiksi värien muodossa.
Suunitteilla lähitulevaisuudessa meillä tukioppilailla on järjestää laskiaisiksi pieni
ulkoilutempaus. En kuitenkaan siitä vielä enempää paljasta, sillä auki olevat
suunnitelmat vielä muuttuvat ja ideat lisääntyvät.
Ystävänpäivänä 14.2. tukarien toimesta koulumme oppilaille jaetaan perinteen
mukaan pahvisydämmet, joihin on tarkoitus kerätä ihmisten nimiä halausta vastaan.
Tällöin myös on luvassa aiheeseen sopivan elokuvan katselu liikuntasalissa ja paljon
muuta hienoa tekemistä!
Ira Laaksonen
15
11. YHTEISTYÖ LIEDON KANSALLISTEN SENIORIEN KANSSA
Kouluvaaritoiminta
Keväällä 2011 olimme yhteydessä Liedon kansallisiin senioreihin ja kyselimme
heiltä kiinnostuksesta yhteistyöhön kouluvaaritoiminnan käynnistämiseksi Liedossa.
Olimme yhteydessä myös yhteen Liedon alakouluista, ja siellä suhtauduttiin
myönteisesti kyseisen toiminnan pilottina toimimiseen. Jostain syystä
kouluvaaritoiminta ei ottanut tuulta purjeisiinsa vuoden 2012 aikana, ja hanke
jätettiin odottamaan otollisempaa aikaa.
12. YHTEISTYÖ ANNIINA VAINION KANSSA
Terveydenhoitajaksi opiskeleva Anniina Vainio piti perhekahviloissa omasta
aloitteestaan
pienten
lasten
vanhempien
alkoholinkäyttöön
liittyviä
ryhmäkeskusteluja syksyllä 2012 osana opintojaan.
13. PERHEEN VIIKKO
Lokakuussa vietettiin perheen viikkoa, ja MLL aloitti näkyvästi Mikkelin
Markkinoilla järjestämällä jäsenhankintakampanjan ja lelukeräyksen. Sinisiin
liiveihin pukeutuneet hallituslaiset jakoivat flyereitä, joilla kerrottiin yhdistyksen
toiminnasta ja houkuteltiin uusia kävijöitä kahviloihin lupaamalla ilmaiset tarjoilut.
Perhepesän edessä olevaan laatikkoon sai lahjoittaa leluja, jotka myytiin lokakuun
kirpputorilla.
14. SEISKALUOKKALAISTEN STARTTIRAHA
Päätimme jatkaa starttirahan antamista kaikille Liedon seiskaluokille, joita on
yhteensä 11. Keskuskoulun ja Ilmaristen seiskaluokat saivat kukin 50 € ja Tapulikuja
pienemmän oppilasmääränsä vuoksi 25 €.
Luokanvalvojat ottivat viisikymppiset kiitollisina vastaan, sillä niiden avulla seiskat
voivat tehdä jotain kivaa yhdessä. Viisikymppisiä käytettiin pieniin retkiin, mutta
suurin osa osti herkkuja tai retkievästä, kuten jäätelöä, juotavaa ja makkaraa. Joku
luokanvalvoja taisi laittaa rahan luokan tilille odottamaan tulevaa käyttöä kuten
isompaa retkeä.
16
15. KERÄYKSET
Kevätilo-keräys 1.4. - 13.5.2012
Kevätilo–keräyksellä hankitaan varoja MLL:n paikallisyhdistysten työlle lasten,
nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Kevätilo-kampanja muistuttaa siitä, että jokaisella
lapsella on oikeus leikkiin, iloon ja turvaan.
Liedon paikallisyhdistyksessä Kevätilo-keräys päätettiin toteuttaa perinteiseen
tapaan siten, että sekä Ilmaristen yhtenäiskoulun että Keskuskoulun tukioppilaat
suorittivat keräyksen. Ilmaristen kouluun toimitettiin koulun toiveesta neljä lipasta
ja Keskuskoululle kymmenen. Kolme lipasta jäi yhdistykselle, ja niistä kaksi
toimitettiin paikallisten pankkien palvelutiskeille keräyksen ajaksi. Yksi lippaista oli
mukana yhdistyksen tapahtumissa, mm. kirpputorilla.
Keräyksen tuotto vuonna 2012 oli 764,25 euroa. Tukioppilaat saivat puolet
keräämästään summasta omaan toimintaansa, ja esim. Keskuskoululla niillä
hankittiin paidat, joiden avulla uudet seiskaluokkalaiset erottavat tukioppilaat muista
koululaisista ja avun pyytäminen on helpompaa. Keskusjärjestölle tästä summasta
tilitettiin 25 %, ja yhdistyksen osuudeksi jäi 25 %.
Marjut Keskitalo
keräysvastaava
16. BUFFETIT
Olemme kerryttäneet kassaa järjestämällä buffeteja teatterin sekä kirpputorien
yhteydessä. Kukin hallituslainen on keittänyt kahvit ja tuonut mukanaan joko
suolaista tai makeaa purtavaa. Kuluvana vuonna saimme mukaan myös
vapaaehtoisia, joista oli suuri apu. He leipoivat ja olivat auttavana kätenä myös
myyntityössä. Vapaaehtoisten työ näkyy vääjäämättä buffetin tuotossa, mutta ennen
kaikkea hyvänä mielenä meille kaikille.
Johanna Tittonen
buffetvastaava
17
17. TUOTTEET
Tuotevalikoima sisälsi Poikanen-, Onni löytyy arjesta- ja Meillä on asiaa -mallistot.
Poikanen-mallistossa ilmestyivät uudet Iso ja Pieni –tuotteet , joita tilattiinkin paljon.
Samoin tilattiin Onni löytyy arjesta –keittiövälineitä. Valikoimissa oli myös
aiempaan tapaan sulkakoruja, addresseja, joulukortteja sekä erilaisia lastenhoitoon,
kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyviä julkaisuja. Tuotetilauksia pyrittiin
keräämään facebookin, ilmoitustaulun ilmoitusten ja puskaradion avulla, tilaamalla
suoraan
tuotevastaavan
kautta
sekä
kirppistapahtumien
yhteydessä.
Keskusyhdistykseltä lainatut tuotekassit antoivat ostajille mahdollisuuden tutustua
tuotteisiin tapahtumien yhteydessä. Malliston tuotteita kannattaakin tilata
tuotevastaavalta ja näin samalla tukea omaa paikallisyhdistystä tai suoraan netistä.
Perhepesästä ja nettisivuilta löytyivät kuvastot, tilausohjeet ja yhteystiedot.
Hanna-Riitta Ståhl
tuotevastaava
18. SAADUT AVUSTUKSET JA LAHJOITUKSET
Yleishyödyllinen avustus Liedon kunnalta oli 700 euroa.
Uusitalon tila lahjoitti yhdistykselle Lasten Kulttuuripäivien yhteydessä olleen
buffetin tuoton 400 euroa jaettavaksi edelleen vähävaraisille lietolaisille
lapsiperheille. Suopohjan kyläyhdistyksen tukea niin ikään vähävaraisille
lapsiperheille saimme 500 euroa. Näillä rahoilla jaoimme mm. Hyvä Joulumieli –
lahjakorttien yhteydessä ruokakassit vähävaraisille lapsiperheille.
Lietolainen yksityishenkilö lahjoitti 60-vuotissyntymäpäiväjuhliensa lahjakassan eli
2365 euroa yhdistykselle käytettäväksi edelleen lietolaisten vähävaraisten
lapsiperheiden tarpeisiin. Näillä varoilla on tarkoitus tukea vähävaraisten perheiden
nuoria antamalla lahjakortteja liikuntaharrastuksiin tai nuorisovaateliikkeisiin.
Liedon Säästöpankki lahjoitti buffeteihin mukeja, lautasia ja serviettejä.
18
19. JÄSENALENNUKSET
Lähikuntien yhdistysten mallia noudattaen olemme neuvotelleet jäsenillemme
jäsenalennuksia eri liikkeistä. Vuonna 2012 jäsenalennuksia sai seuraavista
liikkeistä: Liedon Q-kirjakauppa, Kulta Viljaset, Tuulensuun ja Ilmaristen
kukkakaupat, Liedon Pesula, Myymälä Mielikuvat, Kynsistudio Uniikki, Sisustuksen
Avain, Liedon Aschan Cafe, Liedon Subway, Liedon Shell Helmisimpukka,
Kauneushoitola Pikkufiini ja Koulutettu hieroja Tuula Ilmanen.
20. SIJOITUSASUNTO
Yhdistyksen omistamassa Hanhenkaari 10:ssä sijaitsevassa yksiössä on ollut jo
useamman vuoden vuokralaisena lietolainen nuorimies.
21. FACEBOOK-PROFIILI
Facebook-sivuillamme tiedotetaan yhdistyksemme toiminnasta. Kuluneen vuoden
aikana sivuilla tiedotettiin mm. yhdistyksemme tapahtumista, kuten kahviloiden
ohjelmasta, kirpputoreista ja peuhusunnuntaista, sekä MLL:n myynnissä olevista
tuotteista. Lisäksi sivuilla käytiin jonkin verran keskustelua ja vastailtiin
toimintaamme koskeviin kysymyksiin. Sivuilta löytyy myös kuvia yhdistyksemme
järjestämistä tapahtumista.
Sivujen ylläpito-oikeuksia annettiin vuoden aikana useammalle hallituksemme
jäsenelle, jotta sivuille saatiin päivitettyä laajemmin tapahtumistamme ja muusta
toiminnastamme. Yhdistyksemme Facebook-sivuilla oli vuoden lopussa 80
tykkääjää, joten määrä on noussut melkein kaksinkertaiseksi viime vuodesta, jolloin
tykkääjiä oli 44.
Piia Kaikkonen
facebook-vastaava
22. TAPAAMISET KAHVILOIDEN VETÄJIEN KANSSA
Yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri tapasivat kahviloiden
vetäjät sekä keväällä että syksyn alkajaisiksi salaatin ja kahvin merkeissä Liedon
Shellillä. Nämä tapaamiset on koettu molemmin puolin hyödyllisiksi, sillä
hallituksen jäsenillä on harvoin mahdollisuus osallistua kahvilatoimintaan. Tosin
vuonna 2012 varapuheenjohtaja Lauri veti itse sekä perhekahvilaa että
iltaperhekahvilaa.
19
Päätimme tänäkin vuonna muistaa kerhojen vetäjiä joululahjan sijaan tarjoamalla
heille jouluaterian joulua edeltävällä viikolla. Tällä kertaa valitsimme ajankohdaksi
maanantai-illan ja paikaksi Kellariravintolan Turussa Linnankadulla. Kutsuimme
mukaan myös kaikki neljä tukioppilasohjaajaa.
Yhdistyksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin emännöimään
tilaisuuteen tuli seitsemän kerhonvetäjää ja yksi tukioppilasohjaaja. Rupattelimme
kerhojen nykytilasta ja suunnittelimme uudistuksia tuleviin kerhoihin ensi vuodelle.
23. TIEDOTTAMINEN JA KOTISIVUT
MLL:n Liedon paikallisyhdistyksen toiminnasta tiedotettiin yhdistyksen
ilmoitustaululla Perhepesässä, kauppojen, pankkien, päiväkotien, koulujen ja
neuvoloiden ilmoitustauluilla Liedossa sekä Turun Tienoo -lehdessä, yhdistyksen
omilla kotisivuilla sekä facebook-ryhmässä. Keväällä ja syksyllä yhdistys lähetti
jäsenilleen yhdistyksen jäsenkirjeen. Jäsenkirjeistä 70 kpl lähettiin sähköisesti ja 90
kpl postitettiin perinteisinä kirjeinä. Yhdistys harkitsee siirtymistä kokonaan
sähköisen jäsenkirjeen lähettämiseen vuoden 2013 alussa. Mikäli yhdistys päättää
ainoastaan sähköisen jäsenkirjeen lähettämisestä jatkossa, yhdistys tiedottaa asiasta
ja siirtymäajasta jäseniään vuoden 2013 aikana.
Yhdistyksen kotisivuilla oli yhteensä 33 510 kävijävierailua vuoden 2012 aikana.
Vierailuja oli näin ollen yli 20 000 enemmän kuin edellisvuonna. Sivustojen osiot
pysyivät samoina kuin edellisvuonna. Sivuston nettikirppariosio ei saavuttanut
vieläkään toivottua suosiota, ja osion toiminnan tehostamista tarkastellaan vuoden
2013 aikana. Osion Myydään-palstalla oli yhteensä 249 kävijävierailua, ja julkaistuja
myynti-ilmoituksia osiossa oli yhteensä 23 kappaletta. Ostetaan- ja lahjoitetaanpalstojen kävijä- sekä ilmoitusmäärät olivat huomattavasti pienemmät.
Jäseniltä ei saapunut yhtään toivottua kehittämisideaa, toivetta tai mielipidettä
kotisivujen sisällöstä vuoden 2012 aikana, joten yhdistys on katsonut sivuston
täyttävän tällä hetkellä hyvin käyttäjien tarpeet. Myös lisääntynyt kävijämäärä kertoo
sivuston tarpeellisuudesta, toimivuudesta ja sisällön kiinnostavuudesta. Kotisivut
ovat löytäneet yhä paremmin käyttäjäkuntansa, mutta yhdistys toivoo saavansa vielä
palautetta sivustosta sekä kehittämisideoita. Sivuston etusivulle tulee vuoden 2013
alkupuolella pikakysely kaikille kävijöille mm. sivuston palvelujen kattavuudesta ja
toiveista.
Tari Hirvonen
tiedotus- ja kotisivuvastaava