TOIMINTAKERTOMUS 2010 - Ruotsinsuomalaisten keskusliitto

Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto
TOIMINTAKERTOMUS
2010
Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton
28. varsinainen liittokokous 3. - 4.6.2011
1
Sisällysluettelo
I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 2010 ........................................................... 3
1. Yleistä................................................................................................................................. 3
1.1 Tavoitteet...................................................................................................................... 3
1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri......................................................................................... 3
1.3 Vähemmistö- ja etujärjestötyö ..................................................................................... 4
1.4 Lapsitoiminta................................................................................................................ 6
1.5 Järjestön kehittämistoiminta......................................................................................... 7
1.6 Tiedotus ja viestintä ..................................................................................................... 9
2. Sosiaalipoliittinen toiminta .............................................................................................. 10
3. Pohjoismainen toiminta.................................................................................................... 11
4. Koulutus ja kansansivistys ............................................................................................... 11
5. Tasa-arvo.......................................................................................................................... 12
6. Talous ............................................................................................................................... 12
II Organisaatio.......................................................................................................................... 13
1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset ............................................................................................... 13
2. Piirit ja jäsenmäärät.......................................................................................................... 13
3. Liiton hallinto-organisaatio .............................................................................................. 16
3.1 Liiton puheenjohtajat.................................................................................................. 16
3.2 Liittohallitus ............................................................................................................... 16
3.3 Työvaliokunta............................................................................................................. 16
3.4 Vaalivaliokunta .......................................................................................................... 16
3.5 Erityisliitot.................................................................................................................. 17
3.6 Tilintarkastajat............................................................................................................ 17
3.7 Liittohallituksen apuelimet......................................................................................... 17
4. Edustukset ........................................................................................................................ 18
5. RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä............................................................................... 19
6. RSKL:n kunniajäsenet...................................................................................................... 20
7. Karhun Kannu .................................................................................................................. 20
8. Liittotoimisto.................................................................................................................... 20
III Erityisliittojen toiminta ....................................................................................................... 21
1. Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu - RSLU ............................................................ 21
2. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto - RSHT........................................................ 22
3. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi............................................................................. 24
4. Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – RSE............................................................................. 26
2
I RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO 2010
1. Yleistä 1.1 Tavoitteet Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto toimii ruotsinsuomalaisen vähemmistön etu- ja
harrastusjärjestönä. Liitto edistää ruotsinsuomalaisten yhteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia
pyrkimyksiä, demokraattisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä järjestössä että
yhteiskunnassa.
Keskusliiton toiminta perustuu jäsenistön innostuneisuuteen, aktiivisuuteen ja vaikuttamisen
haluun. Yksi RSKL:n tärkeimmistä tehtävistä on luoda edellytykset ja kannustaa
ruotsinsuomalaisia harrastamaan ja vaikuttamaan.
Liitto toimii jäsenistönsä edunvalvojana Ruotsissa. Vähemmistö- ja etujärjestöroolia liitto
toteuttaa osittain valtakunnallisesti Ruotsinsuomalaisen valtuuskunnan jäsenenä ja
vaikuttamalla sen toimintaan. Paikallista ja alueellista etujärjestötyötä liitto toteuttaa
jäsenyhdistystensä, piiriorganisaatioittensa ja paikallisten yhteistyöryhmien toiminnan kautta.
Jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen yhteiskunnan kaikilla tasoilla sekä syrjinnän
ehkäiseminen ovat tärkeä osa liiton etujärjestötyöstä.
RSKL:n tavoitteena on suomen kielen, ruotsinsuomalaisen identiteetin ja kulttuurin
vaaliminen sekä kehittäminen.
1.2 Identiteetti, kieli ja kulttuuri RSKL jatkoi toimintaansa valtakunnallisena kulttuurijärjestönä. Kulttuuritoiminta oli
monipuolista niin harrastusaloittain kuin myös ikäluokittain, erityistä huomiota kiinnitettiin
toisen ja kolmannen ruotsinsuomalaispolven kieli- ja kulttuuritoiminnan tukemiseen. RSKL:n
kulttuurityön kautta luotiin edellytyksiä ruotsinsuomalaisen vähemmistön identiteetin
vahvistumiselle. Vuoden 2010 alusta voimaanastunut vähemmistölaki korosti entisestään
liiton toiminnan tärkeyttä suomen kielen ja kulttuurin edistäjänä.
Toimintavuoden syyskaudella liitto valmisteli laajaa suomen kielen ja kulttuurin hanketta
”Suomeksi!”, jonka tarkoituksena on elvyttää suomen kieltä ja siihen pohjautuvaa
omaehtoista kulttuuria sekä määrätietoisesti kääntyä toiminnan kautta uusien kohderyhmien ja
yhteistyökumppaneiden puoleen laajan edustavuuden ja joustavuuden vahvistamiseksi.
Lasten oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin ovat ensisijaisen tärkeä asia. Liitto pyrki laajapohjaiseen lapsia koskevaan yhteistyöhön kodin, koulun ja yhdistysten välillä. Oli tärkeää
tähdätä toimenpiteisiin, joissa kunnallistasoinen lasten asemaa edistävä yhteistyö vahvistui.
Hallintoaluekuntien suomenkieliset tiedottajat, uutena ammattiryhmänä, olivat halukkaita
edistämään lasten toimintaa ja vahvistamaan heidän asemaansa.
Kulttuurityö ja kulttuuriharrastustoiminta
Opintoliitto ABF:n tilastojen mukaan järjestössämme toteutettiin 32 511 tuntia opintoja ja
kulttuuritoimintaa vuonna 2009. Osanottajamerkintöjä ko. toiminnassa oli 29 964. Liiton
keskeinen tavoite oli myös lisätä opintoliiton aktiivisuutta ruotsalaisten keskuudessa koskien
vähemmistötietoutta. Projekti ”Suomeksi” haki toiminnallista mallia tätä varten ja päätti
aloittaa kehitystyön mm. Gävleborgin ABF:n projektin avulla.
3
Toimintavuoden aikana:
• 12. - 14.6. järjesti Åkerin suomi-seura ja liitto yhteistyössä Kansantanssin, kansanmusiikin ja senioritanssin festivaalin, jonka järjestelyt olivat hyvin onnistuneet ja
osanottajien määrä oli useita satoja.
• Toimintavuoden syyskaudella kansantanssin työryhmä toteutti kahdeksan viikkoa
kestäneen tanssiprojektin ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa, sen vetäjänä oli Oulun
ammattikorkeakoulun tanssiopettajalinjan opiskelija Saara Mikkola. Hän opetti yli 300
lasta, kävi ohjaamassa seurojen tanssiryhmiä sekä koulutti ohjaajia liiton
ohjelmistokurssilla syyskuussa.
• Liitto teki yhteistyötä Finnstigen kanssa metsäsuomalaisuuden teemasta. Kesällä 2010
12. - 13.6. järjestettiin kaskenpolttoa, aiheeseen liittyvä Seppo Remeksen vetämä
seminaari sekä otettiin käyttöön hänen kirjoittamansa kaskenpolttoa ja
suomalaismetsiä käsittelevä opintoaineisto.
• Liitto järjesti suomi-seura Katajaisten 50 -vuotispäivien yhteydessä kesäkuussa liiton
Karaokemestaruuskilpailujen loppukisat. Voittajiksi valittiin Satu Pynnönen ja Jari
Harjula. Karaoke kasvoi seuratoiminnan muotona hyvin nopeasti keräten mukaan
kaikenikäisiä ja sitoen siihen muutakin toimintaa mukaan.
Koulutus
Kulttuuriopintoja tarjottiin sekä opintokerhomuodossa että viikonloppukursseina. Seuraavat
opintoaineistot ovat käytettävissä:
• Suomalaisten historiaa Ruotsissa (Merkittävä merkkivuosi)
• Teatteriharrastajien opas
• Kaskenpoltto
• Suomen kielen opintokerhot
• Vähemmistöjen kielelliset ja kulttuurilliset oikeudet
Liitto järjesti kursseja:
• Kansantanssin ohjelmistokurssi Axevallassa 23. - 26.9.2010
• Musiikkikurssi Axevallassa 24. - 26.9.2010
• Ohjaajakurssi lapsikerhoille 20.11.2010 Tukholmassa
• Tiedotus- ja kotisivukurssi Axevallassa 6. - 7.3.2010
1.3 Vähemmistö‐ ja etujärjestötyö Yleistä
Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä, SFS 2009:724, astui voimaan
1.1.2010. Laki antaa kaikissa kunnissa ns. perusturvan ja vahvemman aseman hallintoalueen
kunnissa. Sosiaalipalvelulakiin tehtiin myös lisäys kunnan velvollisuudesta hankkia mm.
suomenkielistä henkilökuntaa. Suomen kielen hallintoaluetta laajennettiin 18 kuntaan
Mälarinlaaksossa. Lain mukaan myös muilla kunnilla on mahdollisuus hakea liittymistä
hallintoalueeseen. Toukokuun alusta hallintoalueeseen liitettiin kolme kuntaa. Vuoden
lopussa suomen kielen hallintoalueeseen kuului 26 kuntaa.
Valtio myönsi ensimmäistä kertaa valtionapua kansallisille vähemmistöille. Liitto tiedotti
asiasta yhdistyksille ja piireille ja haki itsekin avustusta mutta sai kielteisen vastauksen.
Liiton toiminta
Liitto tiedotti jäsenistölleen vähemmistölaista, toimi sen toteutumiseksi ja koulutti
luottamushenkilöitään sen sisällöstä. Kaikille kunnille lähetettiin kirje, missä esitettiin liiton
näkemyksiä vähemmistöpoliittisten oikeuksien toteuttamisesta ruotsinsuomalaisille. Useat
4
kunnat vastasivat kirjeeseen. Liiton edustajat luennoivat vähemmistöpolitiikasta ja -laista
useiden piirien ja yhdistysten kursseilla ja kokouksissa. Solnan, Hallstahammarin,
Karlskogan, Uumajan, Hoforsin ja Österåkerin kuntien edustajia tavattiin koskien
neuvonpidon käynnistämistä. Liitto tuki eri tavoin yhdistysten liittymistä hallintoalueeseen,
yhteistyön käynnistämistä paikkakunnan muiden ruotsinsuomalaisten yhdistysten ja
yhteisöjen kanssa sekä yhdistysten yhteydenottoja kuntiin ja neuvonpidon käynnistämistä
hallintoviranomaisten kanssa. Lukuisia yhteistyöryhmiä käynnistettiin toimintavuoden aikana.
Liitto tuki yhteistyöryhmien työtä mm. osallistumalla niiden joihinkin kokouksiin sekä
laatimalla materiaalia/kysymyksiä yhdistyksille mitä voitiin ottaa esille hallintoalueen
kunnissa tai niissä kunnissa mitkä eivät kuulu hallintoalueeseen. Monet hallintoalueen kunnat
palkkasivat tiedottajia vähemmistötyön toteuttamiseksi.
Liitto koulutti mm. piirikehitysprojektin kautta luottamushenkilöitään ja jäsenistöään
vähemmistölaista. Vuoden aikana julkaistiin opintoaineisto Vähemmistöpolitiikan
toteuttaminen 2010-luvun Ruotsissa. Aineiston kirjoitti Esko Melakari.
Liitto toimi aktiivisesti yhdistysten perustamiseksi niihin hallintoalueen kuntiin missä ei ole
liiton jäsenyhdistystä. Yhdistys perustettiin Upsalassa ja Österåkerissa toimintavuoden aikana.
Työ käynnistettiin Solnan, Nackan ja Nykvarnin kunnissa seuran perustamiseksi.
Liitto käynnisti myös vähemmistöprojektin ja palkkasi projektisihteerin 1.11. lähtien.
Vuosi 2010 oli vaalivuosi. Liitto kehotti jäsenistöään osallistumaan vaaleihin.
Valtiopäiväpuolueille lähetettiin kysely Sverigefinnar och valet 2010. Siinä tiedusteltiin
puolueiden kannanottoja ruotsinsuomalaisille tärkeistä vähemmistöpoliittisista kysymyksistä.
Vastaukset julkaistiin jäsenlehdessä nro 3/2010.
Kaikille kunnille lähetettiin tarjous suomen kielen terminologiakurssien järjestämisestä
vanhustenhuollon henkilökunnalle, Axevallan ja Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun
kanssa.
Vähemmistö- ja etujärjestötyötä liitto teki myös Ruotsinsuomalaisten Valtuuskunnan
jäsenenä, vaikutti sen toimintaan ja osallistui sen puheenjohtajiston työskentelyyn ja lukuisiin
tapaamisiin poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Valtuuskunnan täysistuntoon ja seminaariin
20.–21.3. osallistuttiin. Täysistunnolle jätettiin aloite koskien Ruotsinsuomalaisten vuoden
vähemmistökunnan nimeämiseksi. Liitto jätti vastauksen selvitykseen Nationella
handlingsplaner för mänskliga rättigheter yhdessä valtuuskunnan kanssa. Liiton edustaja
osallistui Upsalan yliopiston haastatteluun koskien YK:n lastenoikeuksien sopimuksen
toteutumista koskien ruotsinsuomalaisia lapsia. Ulkosuomalaisparlamentille jätettiin aloite
harjoittelijoiden saamiseksi Suomesta ulkosuomalaisten järjestöihin. Liitto jätti 20.6. 2010
Suomen sisäministeriölle lähetevastauksen hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi
kotoutumisen edistämisestä.
Tapaamiset ja tapahtumat
Piirien ja liiton tiedotus- ja suunnittelupäivillä 4.11. oli esillä yhteistyön käynnistäminen
maakäräjien kanssa ja kulttuurirahojen siirtäminen maakäräjille ja alueille. Lennart Rohdin
Tukholman läänin lääninhallituksen vähemmistöyksiköstä luennoi tilaisuudessa.
Hallintoalueen kuntien tiedottajille/projektivastaaville järjestettiin 3. joulukuuta tapaaminen
liittotoimistossa. Liitto kertoi toiminnastaan, vähemmistöpoliittisista tavoitteistaan ja kuuli
tiedottajien toivomuksia mm. liittyen neuvonpitoon paikallistasolla.
Liitto osallistui tammi- ja helmikuussa 2011 pidettävien neuvonpitoa koskevien
teemakonferenssien suunnitteluun yhdessä mm. Tukholman läänin lääninhallituksen
vähemmistöyksikön kanssa.
5
Liiton kieli-, kulttuuri- ja vähemmistöpoliittisia näkökantoja esitettiin mm:
– 14.1. Vähemmistöministeri Nyamko Sabunin neuvonpitoa ja Ihmisoikeuksia koskevan
valtuuskunnan tapaaminen
– 25.1. Kauppakamarin vanhustenhoitopalveluja koskeva seminaari
– 10.2. Tukholman läänin läänihallituksen ja maaherra Per Unckelin
vähemmistöpoliittinen tapaaminen
– 28.4. Möte om rapportering till europarådet om språkstadgan
– 7.5. Tukholman läänin lääninhallituksen konferenssi Från erkännande till egenmakt från ord till handling
– 3.6. Samråd om uppföljning av FN:s MR granskning av Sverige 2010 yhteistyössä
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa
– 26.8. Vaalipaneeli Järfällassa
– 16.11. Kansallisia vähemmistöjä ja ihmisoikeuksia koskeva seminaari, Örebro.
– 1.12. Neuvonpitokokous Tukholman lääninhallituksen kanssa
– 16.12. Tapaaminen Kulttuurineuvoston edustajien kanssa koskien ns.
kulttuurikoffertin eli valtion kulttuurimäärärahojen siirtämistä lääneille ja alueille.
Liitto jatkoi työtä suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämiseksi ja kehittämiseksi
yhteistyössä Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset erityisliiton kanssa. Toimintavuoden aikana
RSKL jatkoi ruotsinsuomalaisille tärkeiden instituutioiden esim. Suomen kulttuuri-instituutin
ja Ruotsinsuomalaisten arkiston tukemista. Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antavaan
työryhmään on osallistuttu.
Lisäksi liitto toimi ruotsinsuomalaisen kulttuurielämän hyväksi Ruotsinsuomalaisessa
Kulttuuriyhdistyksessä, mikä toimii Uuden teatterin päämiehenä. Vuoden 2010 aikana liitto
oli edelleen jäsen Centrum mot rasism -järjestössä.
1.4 Lapsitoiminta RSKL:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu toimia ruotsinsuomalaisen lapsen ja hänen perheensä
järjestönä. Lapsen perusoikeuksiin kuuluvat oikeus äidinkieleen ja omaan kulttuuriin. Tämän
oikeuden toteutumiseksi liitto jatkoi määrätietoista työtä ottaen huomioon uuden
vähemmistölain tuomat mahdollisuudet. Toimintakauden keskeinen tavoite oli lisätä lapsille
tarkoitettuja aktiviteetteja ja vuoden loppua kohden voitiin todeta lasten kerhotoiminnan
kasvaneen.
Tenavat -perhekerho sekä lauantaikerhot
RSKL:n kotisivuilla on omat Tenavat -sivustot. Liitto antoi jokaiselle toimintansa aloittavalle
kerholle starttirahaa, materiaalia sekä koulutusta ja ohjausta toiminnan toteuttamiseen.
Tenavat -kerhoja toimi 13 -14 paikkakunnalla vuoden 2010 aikana.
Myös Lauantaikerhoista saadut kokemukset olivat kannustavia. Niiden toiminta oli
samantyyppistä kuin Tenavat -kerhoissakin, mutta Lauantaikerhojen osanottajat olivat usein
hieman vanhempia ja vetäjinä toimivat seurojen ohjaajat ja suomenkieliset opettajat. Liitto
välitti Lauantaikerhoille materiaalia mm. Suomen Opetushallituksesta.
6
Leirikoulut
Liitto järjesti leirikoulun huolimatta siitä, että se ei saa tähän toimintaan mitään yhteiskunnan
tukea. Toiminta ei varojen puutteen vuoksi voinut kasvaa, mutta sen ylläpitäminen oli tärkeää.
Leirikoulutoiminnan tarkoitus oli vahvistaa peruskouluikäisten ruotsinsuomalaisten lasten ja
nuorten suomen kielen taitoa. Leirikoulu, Lintujärven Leiri, pidettiin 11.–18.6.2010 Axevallan
kansankorkeakoululla. Mukana oli 55 leiriläistä ja yhdeksän ohjaajaa. Liitto järjesti ohjaajille
suunnittelukurssin sekä leirin arviointikurssin, ne pidettiin 22. - 23.4. ja 25. - 26.9.2010.
Liitto kannusti seuroja ja piirejä järjestämään leirejä. Niitä pidettiin mm. perhe- ja kielileireinä ja
lapset ja isovanhemmat leireinä.
1.5 Järjestön kehittämistoiminta Toimintakauden aikana liitto jatkoi kehitystoimintaa, joka on muodostunut pysyväksi ja
tärkeäksi osaksi järjestön sisäisessä uudistumisessa ja työtapojen kehittämisessä.
Kehitystoiminnan johtoryhmänä toimivat varapuheenjohtaja Sinikka Lindquist ja hallituksen
jäsen Juha Sarajärvi, heidän lisäkseen liiton työvaliokunta ja piiriedustajien verkosto
osallistuvat keskeisten tehtävien työstämiseen. Piirien edustajista muodostui
vähemmistöverkosto, jonka tehtävänä oli alueellaan kartoittaa, tiedottaa, tukea seurojen
vähemmistöpoliittista työtä sekä kouluttaa yhteistyössä liiton kanssa.
Painopistealueet toimintakauden aikana olivat
1. Vähemmistökysymys ja piirien kehitystyö. Vuoden alusta voimaanastunut laki asetti
järjestöllemme suuria ja haastavia tehtäviä. Vähemmistökysymysten käsittelyn
organisointi toteutettiin piirien/ koulutusalueiden ja liiton sekä kansankorkeakoulujen
yhteistyönä. Oli kolme alueellista projektia, joissa piirijärjestöjen yhdyshenkilöt
muodostavat seuratoiminnan tukiverkoston ja joissa liiton kansankorkeakouluilla on
pedagoginen rooli. Vähemmistöpoliittista koulutusta järjestettiin alueittain. Koulutuksia
oli joka alueella 1-3 kappaletta ja liitto vastasi luennoitsijoista ja koulutusmateriaalista.
Vähemmistökysymyksen organisointi vilkastutti piirien koulutustoimintaa muullakin
tavoin. Tämän yhteistyön tuloksena ja yhteistyössä keskenään piiriedustajat tuottivat
koulutusaineistoa piirien järjestölliseen kurssitukseen. Aiheina olivat esimerkiksi
vaalivaliokuntien toiminta ja seuran sisäisen organisaation selkeyttäminen. Piiriedustajat
ja liiton työvaliokunta ja kehitystyöryhmä pitivät yhteiset suunnittelupäivät kahdesti
vuoden aikana 16.–17.1. ja 20.–22.8.2010. Keskeisenä aiheena oli myös piirien
tulevaisuus ja tulevalle liittokokoukselle valmisteltava piirirajakysymys.
2. ”Tullaan tutummaksi” – liittohallituksen seurakäynnit jatkuivat. Tavoitteena oli, että
jokainen hallituksen jäsen kävi ainakin kolmella seurakäynnillä keskustellen seurojen
kanssa ajankohtaisista vähemmistökysymyksistä, järjestöasioista ja seurojen
toivomista muista aiheista. Hallituksen jäsenten seuroista tuoma palaute oli tärkeää.
Vuoden aikana useat liittohallituksen jäsenet olivat perustamassa uusia seuroja, mikä
lienee aiheutunut vähemmistökysymysten edistämisestä paikallistasolla.
3. ”Nuorempia nuijan varteen” – hankkeen tavoitteena oli herättää keskustelua seuratoiminnan tulevaisuudesta ja seurojen johtoportaan ikärakenteen tasapainottamisesta.
Seurojen johtokuntien jäsenistä oli alle 20 kappaletta nuorempia kuin 40 vuotta. Vuoden
kehitysparlamenttiin pyrittiin saamaan nuoria mukaan ja kehitysparlamentin aihe
käsitteli seuratoiminnan uusiutumista ja eri sukupolvien välistä yhteistyötä. Kehitysparlamentti pidettiin 23.–24.10.2010, kouluttajana toimi konsultti Riika Perho.
Parlamenttiin osallistui noin 40 seura- ja piiriedustajaa. Nuorempia nuijan varteen -hanke
ei edennyt vuoden aikana suunnitellulla tavalla ja sitä päätettiin jatkaa seuraavalla
toimintakaudella.
7
1.5.1 Jäsenkehitys
Keskusliiton yhteinen jäsenmäärä 31. joulukuuta 2010 oli 13 335 jäsentä 123
jäsenyhdistyksessä.
Toimintavuoden aikana hyväksyttiin 2 uutta jäsenyhdistystä:
2010-03-29 Upsalan ruotsinsuomalainen kieli- ja kulttuuriyhdistys - Tukholman piiri (284)
2010-11-07 Vällingbyn Suomi Sakki - Tukholman piiri (285)
2010 vuoden jäsenhankintakampanja
RSKL:n liittohallitus päätti kokouksessaan 27 - 28. helmikuuta 2010 jatkaa jäsenhankintakampanjaa ja tukea yhdistysten jäsenhankintaa järjestämällä jäsenhankintakilpailun.
Yhdistyksille järjestettiin oma jäsenhankintakilpailu niin, että kaksi vuoden 2010 aikana
eniten jäsenmääräänsä ja kaksi vuoden 2010 aikana suhteellisesti eniten jäsenmääräänsä,
vuoden 2009 jäsenmäärään verrattuna, lisännyttä yhdistystä palkitaan yhden edustajan
osallistumisella johtajakoulutukseen tai kehitysparlamenttiin.
Jäsenhankintakilpailu ratkesi seuraavasti:
Määrällisesti eniten jäsenmääräänsä nostaneet yhdistykset
1
2
Yhdistyksen nimi
Tranemon Suomi Seura
Hälleforsin Suomi Seura
Jäseniä 2010
71
165
Erotus
40
37
Erotus %
129,0 %
45,1 %
Jäseniä 2009
31
128
Erotus
40
10
Erotus %
129,0 %
66,7 %
Jäseniä 2009
31
15
Suhteellisesti eniten jäsenmääräänsä nostaneet yhdistykset
1
2
Yhdistyksen nimi
Tranemon Suomi Seura
Sydänystävät, Tukholma
Jäseniä 2010
71
25
55 yhdistystä nosti jäsenmääriänsä yhteensä 607 jäsenellä ja 68 yhdistystä laski
jäsenmääränsä yhteensä 823 jäsenellä.
Jäsenmäärän lasku yhdistyksissä oli 683 jäsentä eli -4,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Ikäryhmässä yli 64 vuotta oli nousua 316 jäsentä eli 5,3 prosenttia. Suhteellisesti suurin lasku oli
ikäryhmässä 7-15 vuotta ja määrällisesti suurin lasku oli ikäryhmässä 26 – 64 -vuotiaat.
2010
2009
2008
10-09
10-09 %
Ikäryhmä
109
102
132
7
6,9%
0-6 naiset
149
159
161
-10
-6,3%
0-6 miehet
258
261
293
-3
-1,1%
0-6 yhteensä
7-15 naiset
7-15 miehet
7-15 yhteensä
219
243
462
234
267
501
270
326
596
-15
-24
-39
-6,4%
-9,0%
-7,8%
16-25 naiset
16-25 miehet
16-25 yhteensä
219
274
493
249
303
552
276
359
635
-30
-29
-59
-12,0%
-9,6%
-10,7%
26-64 naiset
26-64 miehet
26-64 yhteensä
3 156
2 440
5 596
3 405
2 686
6 082
3 830
3 017
6 847
-249
-246
-486
-7,3%
-9,2%
-8,0%
Yli 64 naiset
Yli 64 miehet
Yli 64 yhteensä
3 628
2 898
6 526
3 504
2 814
6 314
3 324
2 655
5 979
124
84
212
3,5%
3,0%
3,4%
8
Yhteensä naiset
Yhteensä miehet
Jäsenet yhteensä
7 331
6 004
13 335
7465
6202
13 710
7 832
6 518
14 350
-134
-198
-375
-1,8%
-3,2%
-2,7%
1.6 Tiedotus ja viestintä 1.6.1 RSKL -lehti
RSKL -lehden kahdeskymmeneskuudes vuosikerta koostui 4 numerosta. Lehti ilmestyi
neljännen vuoden ”ruotsi.se”- lehden liitteenä. Lehti postitettiin vuoden 2010 aikana
jäsentalouksiin seuraavasti: 1/2010
8 973 kpl
2/2010
7 211 kpl
3/2010
7 551 kpl
4/2010
7 886 kpl
Lehden sivumäärä on ollut 4 sivua. Lehden toimituskunta on koostunut liittotoimitsijoista.
1.6.1 RSKL:n kotisivu, www.rskl.se
RSKL:n www-sivuilla käydään ahkerasti. Vuoden 2010 aikana sivustolla oli 38 515 kävijää,
kun sivustolla oli vuonna 2009 36 761 kävijää. Sisältöä on täydennetty ja sivuilta löytyy
paljon tietoa tarjoten mahdollisuuksia toimintaan sekä jäsenille että toimihenkilöille. Linkkejä
yhdistyksiin ja piireihin on lisätty. Linkkejä muihin ruotsinsuomalaisia kiinnostaviin
sivustoihin on myös päivitetty.
1.6.3 Yhteiskirjeet ja ilmoittelu
Liitto lähetti vuoden aikana 8 yhteiskirjettä yhdistyksille, julkaisi kymmenen ilmoitussivua
”Ruotsin Suomalainen” -lehdessä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä lähetettiin lehdistötiedotteita ruotsinsuomalaisille viestimille.
1.6.4 Suomen Televisio - TV Finland
Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto saa määrärahan TV Finlandin jakelukustannuksiin ja
muihin Ruotsissa tapahtuvan lähetystoiminnan kustannuksiin. Määrärahan jakavat kaksi
osapuolta, Sveriges Television AB ja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto.
Liitto saa varoja suomalaisen ohjelmakanavan jakeluun Ruotsissa ja muihin siihen liittyviin
kustannuksiin. Viimeksi mainituissa kustannukset perustuvat pääasiallisesti sopimukseen
keskusliiton ja Copysweden välillä, joka edustaa tekijänoikeusjärjestöjä Ruotsissa.
Suomen televisio-ohjelmia on edelleen lähetetty Nacka -lähettimen välityksellä ja RSKL:n
toimiluvalla Suur-Tukholman alueelle 24 vuotta. Maaliskuusta 2007 alkaen on lähetysalue
ulotettu kattamaan Tukholman digitaalisen lähettimen lisäksi myös Västeråsin ja Upsalan
digitaalisten lähettimien näkyvyysalueet.
Suomalaisten TV-ohjelmien lähetys Ruotsissa tapahtuu radio- ja TV-lain (1996:844) turvin.
Ruotsin Radio ja TV-virasto myönsi toimiluvan maaliskuussa 2008 Ruotsinsuomalaisten
Keskusliitolle sellaisiin lähetyksiin ajalle 1. huhtikuuta 2008 – 31/3 2014 tietyin varauksin 31.
maaliskuuhun 2010 saakka, jolloin tapahtui toimilupien uudelleenharkinta. Uudelleenharkinnan jälkeen toimilupa jatkuu edelleen tietyin varauksin 31. maaliskuuhun 2011 saakka.
9
TV Finland on ollut saatavilla ComHemin analogisessa tarjonnassa Tukholmassa.
Maaliskuusta 2007 alkaen kanava on ollut analogisessa perustarjonnassa laajentuneella
näkyvyysalueella. Kanava on myös tilattavissa lisäkanavana.
Lähetystunteja vuonna 2010 oli 5 551 (+223), joista Ylen osuus /Tv1+Tv2+FST) 4 987 tuntia
(89,8 %) ja MTV3:n osuus 564 tuntia (10,2 %). Taukojen aikana lähetetään teksti-TV:n sivuja
tai taukomusiikkia.
Pääluokka /YLE-ohjelmat
Ajankohtaisohjelmat
Asiaohjelma
Draamaohjelma /Elokuvat
Viihdeohjelma /leikki
Musiikkiohjelma
Urheiluohjelma
Opetus- ja tiedeohjelmat
Hartausohjelmat
Lastenohjelma
Uutiset
Muu ohjelma (lotto, ohjelmaesittelyt, täytteet)
Yhteensä
Tuntia/vuosi Osuus prosenteissa
1366,4
27,4 %
1058,3
21,2 %
844,1
16,9 %
272,5
5,5 %
91,5
1,8 %
496,1
9,9 %
33,2
0,7 %
58,7
1,2 %
40,1
0,8 %
713,2
14,3 %
13,2
0,3 %
100,0 %
4987,1
Vuoden 2009/2010 vaihteessa käydyissä neuvotteluissa päästiin tekijänoikeusjärjestöjen
kanssa 25 kerran sopimukseen ajalle 1.1. – 31.12.2010 digitaalisista maaverkkolähetyksistä.
Digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen ja Västeråsin sekä Upsalan lähettimien käyttöönoton
jälkeen näkyvyysalue kattaa 49,3 prosenttia ruotsinsuomalaisista talouksista.
Teracom teki useita muutoksia maaverkossa 1. kesäkuuta 2010. Muutokset liittyivät muihin
muutoksiin tavoitteena käynnistää myöhemmin vuoden 2010 aikana teräväpiirtolähetykset.
Teracom siirti TV Finland-lähetykset kanavanipusta (MUX M) kanavanippu viiteen (MUX 5)
tiivistetyllä näkyvyysalueella. Siirtyminen tapahtui 1. kesäkuuta 2010. Pääasemat ovat
edelleen Stockholm/Nacka, Uppsala/Vedyxa ja Västerås/Lillhärad.
Lisälähettimien Norrtälje/Södra Bergen, Stockholm/Marieberg, Södertälje/Ragnhildsborg
lisäksi tuli seuraavat uudet lisälähettimet: Bergshamra/Vaxtuna, Nynäshamn/Vattentornet,
Tullinge/Hamra, Mölnbo/Tallstugan ja Fagersta Jättåsen.
TV Finlandin ohjelmisto kerätään Yleisradion YLE TV1:n, YLE TV2:n ja MTV3:n
kotimaisista ohjelmista. Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin 1.9.2007 siirrettiin kaikki
ruotsinkieliset ohjelmat YLE FST5 kanavalle ja opetusohjelmat YLE Teema-kanavalle.
Tekijänoikeudellisista syistä ei ohjelmia YLE Teeman ja YLE FST5:n kanavilta ole voitu
vielä esittää TV Finlandissa. Neuvottelut jatkuvat tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.
Suomen siirtyessä digitaalisiin lähetyksiin kattavat suomalaiset lähettimet Tornionlaaksossa
pienemmän maantieteellisen alueen Norrbottenissa.
2. Sosiaalipoliittinen toiminta Vähemmistö- ja etujärjestötyö
Toimintavuoden aikana keskusliitto tiedotti hallituksen uudesta vähemmistölaista
sosiaalihallinnon työntekijöille ja päättäjille.
Suomenkielisten yhteiskuntapalvelujen tilannetta seurattiin toimintavuoden aikana.
10
Vähemmistö- ja etujärjestötyötä sosiaalipoliittisissa kysymyksissä tehtiin myös yhteistyössä
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa.
Kansanterveysvirastoon oltiin yhteydessä koskien Ruotsin hallituksen toimeksiantoa
kansallisten vähemmistöjen terveydentilan kartoittamiseksi. Keskusliitto osallistui ja antoi
palautetta Kansanterveysviraston konferenssissa Hur mår Sveriges nationella minoriteter 10.–
11. helmikuuta. Kirjallista palautetta annettiin myös samannimisestä loppuraportista yhdessä
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa. Kartoitus kansallisten vähemmistöjen
terveydentilasta osoitti jälleen kerran, että Suomessa syntyneiden terveydentila on huonompi
kuin muun väestön. Keskusliitto vaati pikaisia toimia tämän asiaintilan korjaamiseksi.
Suomen suurlähetystö järjesti 14. huhtikuuta Tukholmassa Marknader öppnas för konkurrens
-konferenssin. Konferenssissa keskusliiton edustaja luennoi käytännön työstä suomenkielisten
palvelujen käynnistämiseksi sosiaalipalvelun ja terveyden- ja sairaanhoidon piirissä.
Keskusliitto otti yhteyksissään Tukholman läänin lääninhallitukseen esille uuden
vähemmistölain velvoittaman neuvonpidon käynnistämisen tärkeyden Maakäräjien kanssa
koskien terveyden- ja sairaanhoidon järjestämistä ruotsinsuomalaisille.
Kielineuvoston sosiaalialan sanaston päivittämistä koskevaan työryhmään on osallistuttu.
RSKL on ottanut osaa Ruotsin hallituksen, Ruotsin kuntien ja maakäräjien sekä
sosiaalipoliittisesti suuntautuneiden aatteellisten järjestöjen yhteistyötä koskevan sopimuksen
mukaisiin Överenskommelse -tapaamisiin.
Verkostot
Liitto on osallistunut aktiivisesti suomenkielisen esikouluhenkilökunnan ja
sosiaalityöntekijöiden verkostojen tapaamisiin. Molemmat verkostot kokoontuivat neljä
kertaa toimintavuoden aikana.
Näiden kokousten aikana tiedotettiin uudesta vähemmistölaista ja sen merkityksestä yleensä
ja erityisesti hallintoalueeseen kunnille. Tapaamisten aikana keskusteltiin myös niistä
toimenpiteistä joita tarvitaan jotta ruotsinsuomalaiset saavat tietoa oikeuksistaan ja käyttävät
oikeuksiaan samoin kuin ottavat osaa uuden vähemmistölain oikeuttamiin neuvonpitoryhmiin.
Keskusliitto otti esikouluverkostoon kuuluvien suomenkielisten esikoulujen/osastojen
rekrytointiongelmat tuntien eri yhteyksissään viranomaisiin esille suomenkielisten
esikoulunopettajien ja äidinkielenpedagogien koulutustarpeen.
Tukihenkilötoiminta Suomesta muuttajille
Yhteistyö Suomi-Seura ry:n kanssa jatkui toimintavuoden aikana. Suomesta äskettäin
muuttaneille henkilöille välitettiin tietoa muuttoon liittyvissä kysymyksissä ja mm.
suomenkielisten päiväkotien palveluista sekä keskusliiton palveluista ja jäsenyhdistyksistä.
3. Pohjoismainen toiminta Liiton edustajat osallistuivat Ulkosuomalaisparlamentin täysistuntoon 24.–25.5. Helsingissä ja
liiton edustaja toimi edelleen sen puheenjohtajistossa. Siirtolaisinstituuttisäätiön
valtuuskunnan kokoukseen osallistuttiin Turussa.
4. Koulutus ja kansansivistys Liitto tuki suomenkielisten esikoulujen ja vapaakoulujen toimintaa, tiedotti niistä
vanhemmille sekä toimi uusien esikouluryhmien perustamiseksi. Myös oikeudesta äidinkielen
tukeen esikouluissa ja opetukseen perus- ja lukiokouluissa tiedotettiin. Liitto järjesti yhdessä
11
Mälarinlaakson korkeakoulun ja Suomen instituutin kanssa luennon ja keskustelutilaisuuden
Lapsista voi tulla kaksikielisiä aikuisia. Tilaisuudessa informoitiin myös uudesta
vähemmistölaista ja sen merkityksestä esikouluikäisten lasten vanhemmille.
Liitto tuki ja käynnisti useita lasten lauantaikouluja yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa lasten
identiteetin ja suomen kielen kehittämiseksi.
Liitto toimi edelleen Axevallan kansankorkeakoulun päämiehenä. Keskusliitto oli jäsenenä
”Föreningen för Sverigefinska Folkhögskolan i Haparanda”, mikä toimii Ruotsinsuomalaisten
kansankorkeakoulun päämiehenä. Koulujen tavoitteena on edistää kaksikielisyyttä ja
ruotsinsuomalaisten asemaa kansallisena vähemmistönä. Molemmat koulut ovat tärkeitä
suomenkielisiä kulttuurikeskuksia.
Liiton edustaja osallistui Koulutusradio UR:n ruotsinsuomalaisia koskevan dialogi- ja
yhteistyöryhmän kokouksiin ja välitti tietoa ohjelmista.
Liitto tuki jäsenjärjestöjensä opintotoimintaa, tiedotti suomenkielisistä opintoaineistoista ja
välitti osaa niistä.
5. Tasa‐arvo Liiton toiminnan lähtökohtana ovat sukupuolten välinen tasa-arvo järjestön kaikessa
toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Vuoden aikana jatkettiin yhteistyössä Foorumin kanssa tasaarvo projektia Ruotsinsuomalaisten naisten aseman ja tasa-arvon vahvistaminen. Valtion
nuorisoneuvostolta haettiin ja saatiin avustus toiseen tasa-arvoprojektiin Tasa-arvoa myös
niille naisille, jotka eivät ole mukana järjestötoiminnassa. Projekti käynnistettiin syksyllä.
6. Talous Liiton talous on tasapainossa. Tästä huolimatta liitto noudatti edelleen säästölinjaa kaikessa
toiminnassaan.
Liitto oli toimintavuoden aikana jäsen KFO -työnantajajärjestössä.
12
II Organisaatio
1. Jäsenet ja jäsenyhdistykset Toimintavuoden 2010-01-01 - 2010-12-31 lopussa oli toimivien jäsenyhdistysten lukumäärä
123 ja niiden yhteinen jäsenmäärä vuoden lopussa oli 13 335. Yhdistyksiä oli 88 kunnassa ja
17 läänissä.
2. Piirit ja jäsenmäärät Jäsenyhdistysten ja jäsenten lukumäärät jakautuivat kymmeneen piiriin seuraavasti:
Distrikt:
Föreningar:
Med.antal:
10-09
10-09 %
Tukholma
20
1831
116
+6,8 %
S-Ö-piiri
17
1715
-53
-3,0 %
Etelä-Ruotsi
9
1026
-8
-0,9 %
Länsi-Götanmaa
22
2733
-73
-2,6 %
Örebro-Vermlanti
8
957
30
+3,2 %
Västmanlanti
9
1740
-31
-1,8 %
Etelä-Norrlanti
10
1013
-81
-7,4 %
Norra-Sverige
13
1132
-33
-2,8 %
Göteborgin ja Bohusin
12
891
-190
-17,6 %
Keski-Norrlanti
3
297
-51
-14,7 %
Totalt 2010
123
13335
-375
-2,7 %
Yhdistysten jäsenmäärä 31.12.2010
Yhdistyksen nimi
Bergsjön Suomi Seura
Bergslagenin Suomi Seura
Bodenin Suomi-Seura
Borlängen Suomi-Seura
Boråsin Suomi Seura
Bålstan Suomi Seura
Club 2000
Dance time
Dannemora-Österby Suomi Yhdistys
Eläkeläisseura Hoijakka
Eläkeläisten tukiyhdistys
Eläkeläisyhdistys Vipinä
Eläkeläisyhdistys Aura, Finspång
Eläkeläisyhdistys Koski
Eläkeläisyhdistys Sisu, Linköping
Eläkeläisyhdistys Tähti
Emmabodan Suomi Seura
Enköpingin Suomalainen Yhdistys Sampo
Eskilstunan Suomi-Seura
Fagerstan Suomalainen Seura
Finlandia Seura
Finska ALRO, Malmö
Finspångin Suomi Seura
Gimon Suomi Seura
Gislavedin Suomalainen Eläkeläisyhdistys
Jäsenmäärä
179
87
16
179
412
191
42
38
61
35
23
79
43
72
64
151
34
190
319
350
100
66
142
79
83
13
10-09
-21
-8
3
-15
20
2
-28
-1
6
2
4
-3
0
6
5
6
5
2
36
33
-8
-6
11
-7
8
10-09 %
-10,5 %
-8,4 %
23,1 %
-7,7 %
5,1 %
1,1 %
-40,0 %
-2,6 %
10,9 %
6,1 %
21,1 %
-3,7 %
0,0 %
9,1 %
8,5 %
4,1 %
17,2 %
1,1 %
12,7 %
10,4 %
-7,4 %
-8,3 %
8,4 %
-8,1 %
10,7 %
Gislavedin Suomi Seura
Grängesbergin Suomi Kerho
Gällivaaran Suomi Kerho
Gävlen Suomalainen Kerho
Götan Suomi Seura
Göteborgin Suomalainen Eläkeläisyhdistys
Haaparannan Suomalainen Seura
Haaparannan Suomalaiset Eläkeläiset
Hallstahammarin Suomalainen Seura
Haningen Ruotsinsuomalaiset
Harrastajateatteriyhdistys Arkkipelaa
Helsingborgin Suomi Seura
Herrljungan Suomi Seura
Hoforsin Suomi Seura
Huddingen Suomalainen Seura
Hudiksvallin Seudun Suomi Seura
Huskvarnan Suomi Seura
Hälleforsin Suomi Seura
Härrydan Suomalainen Eläkeläisyhdistys
Härrydan Suomi Seura
Jönköpingin Suomi Seura
Kalixin Pohjoisen Pirteät
Kalixin Suomi Seura
Karlskogan Suomi-Seura
Karlstadin Suomalainen Seura
Katrineholmin Eläkeläisyhdistys Pirteät
Kiirunan Suomalaisten Kerho
Kiirunan Suomenkielinen Eläkeläisyhdistys
Klubi 13
Kolsvan Suomalaiset Seura
Kramforsin Suomi Seura
Kulttuuri 75
Kulttuuri-klubi, Södertälje
Köpingin Pesäpallo
Köpingin Suomalainen Yhdistys
Landskronan Suomiyhdistys
Lidingön Suomalainen Yhdistys
Lillan Suomiklubi
Ljusnan ja Woxnalaakson Suomi Seura
Lundin Suomi Seura
Luulajan Suomi Seura
Malmön Suomi Yhdistys
Mariestadin Suomi Seura
Markin Suomi Seura
Motalan Suomi Seura
Mölndalin Suomalainen Eläkeläisyhdistys
Nissaforsin Suomi Seura
Norrköpingin Suomi Seura
Nybron Suomi Seura
Nyköpingin Suomi Seura
191
53
83
212
119
79
118
56
168
5
9
87
37
155
96
59
47
165
87
50
153
78
82
235
62
51
120
15
25
162
71
370
84
20
188
90
41
25
50
38
210
144
261
132
267
108
34
37
40
105
14
21
4
-9
8
-56
-69
-11
-2
8
-10
0
-1
-5
-16
1
3
0
37
-3
-15
-17
0
-14
2
-5
-7
15
0
-6
-24
-5
-9
16
-1
-25
-13
-1
-4
-3
0
-28
25
3
4
11
17
-14
3
-5
8
12,4 %
8,2 %
-9,8 %
3,9 %
-32,0 %
-46,6 %
-8,5 %
-3,4 %
5,0 %
-66,7 %
0,0 %
-1,1 %
-11,9 %
-9,4 %
1,1 %
5,4 %
0,0 %
28,9 %
-3,3 %
-23,1 %
-10,0 %
0,0 %
-14,6 %
0,9 %
-7,5 %
-12,1 %
14,3 %
0,0 %
-19,4 %
-12,9 %
-6,6 %
-2,4 %
23,5 %
-4,8 %
-11,7 %
-12,6 %
-2,4 %
-13,8 %
-5,7 %
0,0 %
-11,8 %
21,0 %
1,2 %
3,1 %
4,3 %
18,7 %
-29,2 %
8,8 %
-11,1 %
8,2 %
Nynäshamnin Suomalainen Seura
44
Olofströmin Suomi Seura
257
Oskarshamnin Suomi Seura
23
Oxelösundin Suomi Seura
107
Partillen Suomi Seura
62
Piteån Suomi Seura
69
Ruotsinsuomalainen Eläkeläisyhdistys Ikihonka
89
Ruotsinsuomalainen kulttuuriseura
69
Saanko Luvan Seuratanssijat
74
Skellefteån Seudun Suomi Seura
69
Skinnskattebergin Suomi Seura
118
Skutskärin Suomi Seura
90
Skövden Suomi Seura
313
Smedjebackenin Suomi Seura
65
Strängnäsin Suomenkieliset Eläkeläiset
38
Sundsvallin Suomi Seura
175
Suomalainen Kulttuuriseura
62
Suomi Seura Kaleva
35
Suomi Seura Katajaiset
452
Suomi Seura Kristinehamn
62
Suran Suomi Seura
136
Sydänystävät, Tukholma
25
Söderhamnin Suomi-Seura
89
Torshällan Suomalainen Seura
179
Tranemon Suomi Seura
72
Trelleborgin Suomi Seura
164
Trollhättanin Suomalainen Eläkeläisyhdistys "Ketterät"
76
Trollhättanin Suomi Seura
107
Trosa-Vagnhäradin Suomi-Seura
108
Trångsundin Eläkeläisyhdistys Virkeät
56
Tukholman Ruotsinsuomalaiset Naiset
46
Tukholman Suomalainen Seura
190
Tullinge-Tumban Suomi Seura
226
Tyresön Suomi Seura
179
Uddevallan Suomi-Seura
93
Ulricehamnin Suomi Seura
50
Upplands väsbyn Suomi Seura
155
Upsalan ruotsinsuomalainen kieli- ja kulttuuriyhdistys
78
Uumajan Suomalainen Kerho
154
Vetter Kipinä
61
Virsbon Suomi Seura
146
Vårgårdan Suomalainen Seura
34
Vällingbyn Suomi Sakki
0
Värnamon Suomi Seura
42
Åkerin Suomi Seura
120
Åstorpin Suomi Seura
91
Örebron Suomalainen Seura
123
Örnsköldsvikin Seudun Suomalaiset
51
Suorat jäsenet
2
Kaikki yhdistykset 2010
13335
15
3
9
-2
-5
-15
3
-3
-6
-6
12
-17
-7
-52
-3
-3
-38
0
-13
14
1
4
10
-8
17
41
-1
-1
21
-2
-2
-9
7
16
35
-12
-6
1
78
-15
-8
-23
-8
0
-10
-32
-19
-9
-8
-6
-375
7,3 %
3,6 %
-8,0 %
-4,5 %
-19,5 %
4,5 %
-3,3 %
-8,0 %
-7,5 %
21,1 %
-12,6 %
-7,2 %
-14,2 %
-4,4 %
-7,3 %
-17,8 %
0,0 %
-27,1 %
3,2 %
1,6 %
3,0 %
66,7 %
-8,2 %
10,5 %
132,3 %
-0,6 %
-1,3 %
24,4 %
-1,8 %
-3,4 %
-16,4 %
3,8 %
7,6 %
24,3 %
-11,4 %
-10,7 %
0,6 %
100,0 %
-8,9 %
-11,6 %
-13,6 %
-19,0 %
100,0 %
-19,2 %
-21,1 %
-17,3 %
-6,8 %
-13,6 %
-75,0 %
-2,7 %
3. Liiton hallinto‐organisaatio 3.1 Liiton puheenjohtajat Liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi.
Liiton puheenjohtajana toimi Voitto Visuri, 1. varapuheenjohtajana Sinikka Lindquist ja 2.
varapuheenjohtajana Seija Sjöstedt (2009-05-22 alkaen).
3.2 Liittohallitus Liittohallitus valitaan liittokokouksessa nelivuotiskaudeksi.
Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja, 1. ja 2. varapuheenjohtaja, 6 varsinaista jäsentä
ja 3 varajäsentä sekä liittotoimiston työhuonekunnan edustaja ja tämän varamies.
Liittohallituksen kokoonpano oli toimintavuonna seuraava:
Varsinaiset jäsenet:
Voitto Visuri, liiton puheenjohtaja, Sinikka Lindquist, liittohallituksen
1. varapuheenjohtaja, Seija Sjöstedt, liittohallituksen 2. varapuheenjohtaja (2009-05-22 alkaen), Tuula Fomin, Jouni Slagner, Juha Sarajärvi,
Teuvo Nevala, Pirkko Karjalainen ja Parminder Virdi (2010-01-21
saakka)
Varajäsenet:
Mia-Maria Kallio (2009-05-22 alkaen), Ritva Koivunen-Heino ja Timo
Korvanen.
Liittotoimiston työhuonekunnan edustajana liittohallituksessa toimi Marjatta Piispala
(varsinainen) ja Aira Rajavuori Ludvigsen(vara).
Liittohallitus piti vuoden aikana seuraavat kokoukset: 27.-15. helmikuuta, 20.-22. toukokuuta,
10-12. syyskuuta ja 6.-7. marraskuuta.
3.3 Työvaliokunta Työvaliokunta koostuu liiton puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista.
Työvaliokunnan kokoonpano oli: Puheenjohtaja: Voitto Visuri. Muut jäsenet: Sinikka
Lindquist ja Seija Sjöstedt (2009-05-22 alkaen).
Työvaliokunta piti toimintavuoden aikana 10 kokousta.
3.4 Vaalivaliokunta Vaalivaliokunta on liittokokouksen valitsema.
Varsinainen jäsen:
Varajäsen:
Aune Laakkonen
Maija Hakanen
Heikki Marttila
Saini Karman
Voitto Heikura
Erkki Lahti (2009-05-22 alkaen)
Pentti Panula
Risto Huovinen
Irmeli Piippo
Sinikka Torsti (2009-05-22 alkaen).
Raimo Kiiski (2009-07-24 saakka) Jorma Bogdanoff
Outi Siltala, puheenjohtaja
Anne-Maj Pellonharju
Pirkko Ervasti
Arja Tamminen
Lauri Seppälä (2009-05-22 alkaen) Usko Rudanko (2009-05-22 alkaen).
16
Martti Knuutila
Jorma Hänninen.
3.5 Erityisliitot 3.5.1 RSE - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset
RSE:n hallituksen kokoonpano vuoden aikana oli:
Puheenjohtajana toimi Ulla Posti ja varapuheenjohtajana Anneli Åback.
Varsinaiset jäsenet:
Varajäsenet:
Anneli Hänninen
Eino Björn
Tauno Lehtola
Riitta Kilpinen
Sinikka Kortemäki
Rauni Virtanen
Onni Mustonen
Seija Ylitalo
Raimo Tamminen
Mauri karjalainen
3.5.2 RSHT - Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto
Hallituksen kokoonpano:
Puheenjohtaja: Osmo Holappa, varapuheenjohtaja: Pirkko Hirvonen
Varsinaiset jäsenet: Erkki Kellokumpu, Anita Bemerstam ja Hanna Kivimäki.
Varajäsenet: Seija Själander ja Kaisa Lilja.
3.5.3 RSLU - Ruotsinsuomalainen liikunta ja urheilu
RSLU:n hallituksen kokoonpano on edustajakokouksen jälkeen ollut seuraava:
Puheenjohtaja: Teuvo Nevala
Muut jäsenet ovat Seppo Pesonen, Pirjo Leinonen (2008-07-28 saakka) ja Pirkko Ervasti sekä
varajäsen Seija Järvinen.
3.5.5 Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi.
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli seuraava ennen
edustajakokousta 2009-03-15:
Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi
Varapuheenjohtaja: Anneli Rautio
Hallituksen varsinaiset jäsenet: Aila Karvonen, Chaitanya Saksberg ja Ritva Sorsa
Varajäsenet: Aini Hytönen ja Marjo Sjökvist
Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumin hallituksen kokoonpano oli edustajakokouksen
2009-03-15 jälkeen seuraava:
Foorumin puheenjohtaja: Anneli Ylijärvi
Varapuheenjohtaja: Anneli Rautio
Hallituksen varsinaiset jäsenet: Ene Pekkala, Ritva Sorsa ja Mia Kallio
Varajäsenet: Tarja Backman ja Ana Sampakoski
3.6 Tilintarkastajat RSKL:n tilintarkastajana toimi Per Engzell KPMG:stä sekä hänen varamiehenään
myöhemmin ilmoitettava tilintarkastaja KPMG:stä. Liiton toisena tilintarkastajana toimi Seija
Noppa ja hänen varamiehenään Raimo Kaihlavirta.
3.7 Liittohallituksen apuelimet Kehitystoiminta
17
Kehitystoiminnan vastaava liittohallituksessa on Sinikka Lindquist ja mukana
liittohallituksesta on Juha Sarajärvi sekä liittotoimistosta Aira Rajavuori Ludvigsen.
Lapsi- ja leiritoiminnan ryhmä
Lapsi- ja leiritoiminnan vastaava liittohallituksesta on Parminder Virdi ja muina jäseninä ovat
Outi Siltala ja Birgit Selmosson sekä sihteerinä Aira Rajavuori Ludvigsen.
Kansantanssin ja -musiikin työryhmä
Pirkko Karjalainen puheenjohtajana ja muina jäseninä Pekka Takula, Irene Ala-Jukuri ja
Markku Plaketti.
Kulttuuriasiat
Kulttuuriasioista vastaava liittohallituksessa on Pirkko Karjalainen.
Eläkeläisasiat
Liittohallituksen eläkeläisasioiden yhdyshenkilö on Ritva Koivunen Heino.
4. Edustukset RSKL:n edustajat ovat RSKL:n nimeäminä tai kutsuttuina edustajina laitoksissa, yhteisöissä
tai niiden elimissä.
Axevallan kansankorkeakoulu
Säätiön hallitus 2009 - 2012:
Puheenjohtaja Voitto Visuri (alkaen 2009-04-04), (varajäsen Pentti Panula)
Muut jäsenet:
Merja Olkinuora, varapuheenjohtaja, (varajäsen Liisa Kirjavainen Hyväri)
Aira Rajavuori Ludvigsen, (varajäsen Pirkko Karjalainen)
Kai Kangassalo, (Juha Sarajärvi)
Seppo Remes, (varajäsen Erkki Jokinen)
UKK-stipendirahasto 2009 - 2011
RSKL:n edustajat johtokunnassa 2009 - 2011 ovat Matti J Korhonen (Timo Korvanen), Tuula
Fomin (Aune Laakkonen) ja Merja Olkinuora
Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys
Liittohallitus päättää edustuksesta kulloinkin erikseen.
Nordlek
Pirkko Karjalainen
Kielineuvoston suomen kielen neuvoa-antava asiantuntijaryhmä 2010 - 2012
Helena Kivisaari
Ruotsinsuomalaisten arkisto
Tuula Fomin ja varalla Heikki Tiitinen
Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys 2008 - 2011:
Toivo Hofslagare ja Voitto Visuri
Ruotsinsuomalaisten kulttuurirahaston hallitus 2010 - 2012
18
Puheenjohtaja Tuula Fomin
Varsinaiset jäsenet
Aune Laakkonen
Heikki Tiitinen
Pirkko Karjalainen
Taimi Björklund
Aira Rajavuori Ludvigsen
koulumaailmaa edustavat:
Per-Erik Cederholm
Henkilökohtaiset varajäsenet
Erkki Vuonokari
Leila Marttila
Ritva Koivunen Heino
Juhani Haapasaari
Helena Kivisaari
Matti J Korhonen.
Lisäksi Finlandssvenskarnas Riksförbundet i Sverige, Ruotsinsuomalaisen
Kirjoittajayhdistyksen, Ruotsinsuomalaisen Kuvataiteilijayhdistyksen ja Ruotsinsuomalaisen
Opettaja Liiton nimeämät edustajat ja varaedustajat hallitukseen.
Suomen kulttuuri-instituutti, säätiön johtokunta
Tuula Fomin ja varalla Merja Olkinuora
FOLKSPEL- Folkrörelsernas samarbetsorgan för spel och lotterifrågor
Jarmo Pitkänen
Förening Finnstigen
Osmo Holappa
Siirtolaisinstituutin valtuuskunta
Helena Kivisaari
Brf Magdalena 4
Hallituksessa Jarmo Pitkänen
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta:
Voitto Visuri, Leila Marttila, Tuula Fomin, Parminder Virdi (2010-01-21 saakka), Tarmo
Ahonen, Jouni Slagner ja Anneli Ylijärvi.
Varaedustajat: Seppo Puolle (2009-05-22 alkaen), Sinikka Lindqvist, Pirkko Karjalainen,
Ritva Koivunen-Heino, Minna Salow, Liisa Kirjavainen Hyväri ja Riitta Paakinaho.
Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehistö:
Tuula Fomin Pohjois-Euroopan alueen varapuhemies ja Esko Melakari varaedustajana 201005-25 saakka ja Seija Sjöstedt 2010-05-25 alkaen.
5. RSKL:n jäsenyys muissa järjestöissä RSKL oli toimintavuoden aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä:
Suomen Tukholman instituutti
Axevallan kansankorkeakoulun säätiö
Ruotsinsuomalaisten kansankorkeakoulun yhdistys
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta
ABF (Arbetarnas Bildningsförbund)
Ruotsinsuomalaisten Arkisto
Nordlek
Föreningen Finnstigen
Stiftelsen Hälleforsfestivalen
19
Föreningen Norden
C.I.O.F.F. (Conseil International des Organisations de Festivals de Folklore et d’Arts
Traditionnels)
Asumisoikeusyhdistys Magdalena 4
Folkspel - Folkrörelsernas Samarbetsorgan för Spel- och Lotterifrågor
Ruotsinsuomalaisten Kulttuuriyhdistys
Ulkosuomalaisparlamentti
KFO (Kooperationens Förhandlingsorganisation)
Centrum mot Rasism
Sveriges Kvinnolobby
Korpen Svenska Motionsidrottsförbundet
6. RSKL:n kunniajäsenet Liiton kunniajäsen oli Heikki Talvitie.
7. Karhun Kannu Vuoden 2010 Karhu kannu myönnettiin Skövde Suomi Seuran kulttuuri ryhmälle
”Mettäläiset”.
8. Liittotoimisto Liittotoimistossa työskenteli toimintavuoden aikana seuraavat henkilöt:
Marita Härkönen, sihteeri
870305>
Sira Jokinen Lisse, projektisihteeri
101101>
Helena Kivisaari, toimitsija
820118>
Marjatta Piispala, sihteeri
760815>
Jarmo Pitkänen, hallintosihteeri
721001>
Aira Rajavuori Ludvigsen, toimitsija
730715>
Kimmo Lehto, vahtimestari
990906>
Työllisyystyöntekijät:
Pertti Kokko
980701 - 990906, 991217>
Työharjoittelija:
Anna-Maria Ingerö
081201 - 090531, 090901 - 091231,
100304-100603, 100801 - 101231
Arja Cole
090827>
Harjoittelija:
Saara Mikkola
100906 - 101031
20
III Erityisliittojen toiminta
1. Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu ‐ RSLU Toimintavuoden aikana keskityttiin terveysliikuntaprojektiin, edustajakokouksessa
käsiteltäviin kysymyksiin sekä tanssitoiminnan kehittämiseen. Jatkettiin myös
ruotsinsuomalaisten koulujen kanssa liikuntatoiminnan yhteistyötä nappulapesiksen ja lasten
yleisurheilutapahtuman puitteissa.
RSLU:n toiminta-ajatus on toimia ruotsinsuomalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin
edistämiseksi.
RSLU on RSKL:n osana toimiva liikunnan ja urheilun erityisliitto.
Järjestö Vuoden 2010 maaliskuussa pidettiin Liikuntaliiton edustajakokous. Ennen kokousta
liikuntahallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Teuvo Nevala sekä hallituksen varsinaiset
jäsenet Pirkko Ervasti (varapuheenjohtaja), Seppo Pesonen ja Juhani Haapasaari. Varajäsen
Seija Järvinen toimi Pirjo Leinosen tilalla.
Edustajakokouksessa liikuntaliiton puheenjohtajaksi valittiin Teuvo Nevala ja hallitukseen
Pirkko Ervasti, Seppo Pesonen, Juhani Haapasaari ja Hannele Virranniemi. Varajäseneksi
valittiin Niina Frölid.
Vaalivaliokuntaan kuuluivat Jorma Bogdanoff, Liisa Kirjavainen Hyväri ja Maija Hakanen.
Uuteen vaalivaliokuntaan valittiin edustajakokouksessa Ritva Järvinen, Jorma Bogdanoff ja
Rauno Wall.
Terveysliikunnan vastaaviksi valittiin hallituksesta Pirkko Ervasti sekä Juhani Karvonen.
Pesäpallosta ja kouluyhteistyöstä vastasi Niina Frölid, paritanssista Hannele Virranniemi, Esa
Myllymäki ja Sanna Pynnönen sekä tiedotuksesta Seppo Pesonen. Edustuksista vastasivat
puheenjohtaja Teuvo Nevala ja varapuheenjohtaja Pirkko Ervasti. Yhteistyökumppani on
Viking Line teemalla ”Viking Line – liikkujan linja”.
Edustajakokouksessa käsiteltiin liikuntaliiton ryhmämaksua. Kokous päätti laskea
ryhmämaksun symboliseen 100 kruunuun. Todettiin, että RSLU:n toiminnan tulee kohdistua
entistä voimakkaammin myös jäsenkunnan ulkopuolelle.
Liikuntaliittoon kuului 29 jäsenjaostoa.
Liikuntaliiton hallitus piti kolme kokousta vuoden aikana.
RSLU:n edustaja Ruotsinsuomalaisessa valtuuskunnassa oli Jouni Slagner.
Ulkosuomalaisparlamentissa liikuntaliittoa edusti Teuvo Nevala 24.-25.5.2010.
RSLU on RSKL:n kautta jäsen Korpenissa.
Toiminta ”Liikkuminen tavaksi” eli terveysliikuntaa kaikille
Ruotsinsuomalainen Liikunta ja Urheilu aloitti kaksivuotisen projektin terveysliikunnan
edistämiseksi seuratoiminnassa. Kohderyhmänä ovat kaikenikäiset ruotsinsuomalaiset, jotka
tavoitetaan keskusliiton jäsenseurojen kautta.
21
Tranemossa ja Luulajassa aloitettiin projektit Juhani Karvosen ja Pirkko Ervastin vetäminä.
Kumpikin hanke sai yhteiskunnan tukea, yksi kunnasta ja toinen maakäräjiltä ja ABF:ltä.
Liikuntaliitto järjesti 9.-10.10.2010 kurssin piirien edustajille aiheena piirikohtaiset
terveysprojektit ja niiden rahoitus- ja toimintamahdollisuudet.
Pirkko Ervasti teki terveysliikunnan seurakäyntejä Jällivaaraan ja Kiirunaan, Bodeniin ja
Kalixiin ja Juhani Karvonen kävi Motalassa, Jönköpingissä, Tukholmassa ja Västeråsissa.
Ruotsinsuomalaista Kävelypäivää vietettiin 17.10.2010.
Edustajakokouksen yhteydessä 13.–14.3.2010 Västeråsissa pidettiin Terveyspäivä, jonka
luennoitsijana toimi Juha Mieto. Paikalla oli noin 40 osanottajaa.
Toimintavuoden aikana liikuntaliitto on toimittanut terveysliikunnan materiaalia seuroille
sekä esitellyt erilaisia rahoitusmahdollisuuksia.
FinnSports
Liikuntaliitto panosti lajitoiminnassaan ”suomalaislajeihin”, joita täten tehtiin tunnetuiksi.
Lajeja, jotka kuuluvat tähän joukkoon, olivat pesäpallo, paritanssi, saappaanheitto,
kirveenheitto, tupenpeluu ja mölkky.
Paritanssin kehitysvastaavana toimii ohjaaja Hannele Virranniemi. Paritanssin
mestaruuskilpailut järjestettiin Axevallan Kesän yhteydessä 21.8.2010. Paritanssin
tuomarikurssi ja paritanssitoiminnan kehityspalaveri pidettiin Mariestadissa 2.-3.10.2010 ja
tilaisuuden vetäjä oli tanssiopettaja Juhani Tahvanainen. Kurssin yhteydessä perustettiin
työryhmä, jonka vastuulla oli kehityssuunnitelman teko ja laajemman yhteistyön hakeminen.
Liikuntaliitosta ryhmään kuului Hannele Virranniemi ja keskusliitosta Pirkko Karjalainen.
Tupenpeluun mestaruuskilpailut järjestettiin Västeråsissa 17.4.
RSLU tuki ruotsinsuomalaisten peruskoululaisten yleisurheilukilpailuja toukokuussa Göteborgissa.
Liikuntaliitto jakoi neljä nuorisostipendiä syyskaudella. Kaksi stipendeistä annettiin
luulajalaisille kaunoluistelutytöille ja kolmas stipendi annettiin surahammarilaiselle
nuorisovalmentajalle sekä neljäs nuorelle länsigöötanmaalaiselle saappaanheittäjälle.
Tiedotus Tiedotuskanavat olivat liikunnan kotisivu (www.rskl.se/rslu ), jonka sisällöstä ja uusimisesta
vastasi Seppo Pesonen, ruotsi.se -lehti sekä Ruotsin Suomalainen -lehti.
2. Ruotsinsuomalainen Harrastajateatteriliitto ‐ RSHT RSHT toimii ruotsinsuomalaisten teatteriharrastajien yhteisenä järjestönä, jonka tavoitteena
on vahvistaa suomenkielisen harrastajateatterin toimintaedellytyksiä Ruotsissa. RSHT
koostuu jäsenryhmistä, joita oli vuoden 2010 päättyessä 32.
Teatteriliiton tavoitteena on lisätä ryhmien aktiivisuutta ja esityskertoja sekä tarjota katsojille
kokemuksia, joiden kautta ruotsinsuomalaisuus vahvistuu. Teatteri voi voimaanastuvan
vähemmistölain johdosta kehittää uusia toimintamahdollisuuksia, saada laajemman roolin ja
aktivoida uusia toimijoita.
RSHT on RSKL:n osana toimiva erityisliitto.
Vuoden aikana teatteriliittoon liittyi kolme uutta teatteriryhmää.
22
Toiminta
Toimintaa toteutettiin liitto- ja aluetasoisina koulutuksina ja tapahtumina, ohjaaja- ja
materiaalipalveluina sekä ryhmiin kohdistuvana neuvontana ja paikallisina opintoina.
Toimintavuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota teatterivierailujen organisointiin ja
harrastajateatterin mahdollisuuksiin toteuttaa kiertueita. Valtion kulttuurineuvoston tukea
käytettiin osin toiminnallisiin projekteihin, jotka toteutettiin yhteistyössä jäsenryhmien
kanssa. Teatteriliitto panosti lapsitoimintaan sekä tiedotuksen tehostamiseen ja
markkinointiin.
Teatteriliiton palveluksessa oli lähes koko vuoden ajan dramaturgi ja ohjaaja Anna-Maria
Ingerö, joka koulutti, teki opintomateriaalia ja ohjasi 2-3 ryhmää.
Koulutus ja tapahtumat
• Näytelmänkirjoittajakoulutus, joka käsitti koulutuspäiviä sekä internetin välityksellä
tapahtuvaa etäkoulutusta ja kirjoittamisen ohjausta. Kurssiin, jota ohjasi Anna-Maria
Ingerö, osallistui kuusi kirjoittajaa.
• Ideapäivien yhteydessä tutustuttiin uuteen teatterintekijän oppaaseen, jota ryhmät
voivat käyttää opintokerhoissa. Ryhmillä on suuri tarve saada tietoa toiminnan
rahoitusmahdollisuuksista.
• Näyttelijätyön peruskurssit pidettiin Pohjois-Ruotsin alueella, kuoluttajina olivat
Pirkko Hirvonen ja Anna-Maria Ingerö.
• Finnstigenillä järjestettiin 3.-5.9.ohjaajakoulutussarjan viimeinen osa, jonka
luennoitsijana toimi Inkeri Rosilo.
• Sketsi- ja improvisaatiokurssi pidettiin 16.–17.10.2010 Karlskogassa. Kouluttajana
toimi Tikkurilan Teatterista Tuukka Tiihonen.
• Ideapäivät järjestettiin Västeråsissa 25.–26.9.2010 ja niille osallistui noin 50 ryhmien
edustajaa.
• Teatteriliitto osallistui keskusliiton leirikoulutoimintaan, joka on tarkoitettu
peruskouluikäisille.
• Kaksikielinen Elipä kerran…/Det var en gång… näytelmä vieraili kutsusta Suomen
Harrastajateatteriliiton lapsiteatteripäivillä Hämeenlinnassa keväällä.
• Yhteistyöprojekteja jäsenryhmien kanssa oli Södertäljessä, Tukholmassa ja
Uumaja/Skellefteå/ Örnsköldsvissä. Ruotsinsuomalaisia näytelmäkäsikirjoituksia
otettiin kahden ryhmän ohjelmaan Karlskogassa ja Arkkipelaassa Tukholmassa.
Kehitystoiminta ja yhteistyö
• Teatteriliitto panosti ruotsinsuomalaisiin ohjaajiin. Viimeisen ohjaajakoulutusjakson
jälkeen liiton kotisivulla on käsikirjoituspankin lisäksi ohjaajapankki, josta
jäsenryhmät voivat saada apua.
• Vuoden aikana kehitettiin tiedotusta ja teatteriliiton sekä sen jäsenryhmien
markkinointia. Ideapäivillä syntyi tiedottajaverkosto ja sovittiin heidän tapaamisistaan
vuoden 2011 puolella. Kotisivua on pidetty hyvin ajan tasalla ja se antaa kuvan
ryhmien toiminnasta. Esiteltiin RSHT:n kotisivulla jäsenryhmien toimintaa,
järjestetään palveluita ja toiminnan välitystä. Teatteriliitolla on oma sivu lehdessä
ruotsi.se. Tiedotusvastaavana toimi Erkki Kellokumpu.
• Teatterihallitus aloitti teatteripäivien kehitystyön siihen suuntaan, että tapahtumasta
tulee monipuolinen festivaali. Päätettiin myös panostaa ammattimaiseen tiedotukseen
ja markkinointiin.
• Teatteriliitto osallistui keskusliiton ja ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan toimintaan.
23
•
Jäsenryhmät saivat vuoden aikana liitolta kehitys- ja projektitoiminnan tukea, uudet
jäsenryhmät saivat starttirahaa ja vuoden aikana päätettiin kiertuetuesta, jotta esityksiä
voidaan järjestää laajemmin.
Hallitus
• Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Osmo Holappa sekä varapuheenjohtaja Pirkko
Hirvonen, tiedotusvastaava ja sihteeri Erkki Kellokumpu, Aulikki Salama ja Kaj Mara,
varajäsenet olivat Seija Själander ja Tapio Tamminen.
• Hallitus piti neljä kokousta vuoden aikana.
• Työvaliokuntaan kuuluivat Osmo Holappa, Pirkko Hirvonen ja Erkki Kellokumpu.
Työvaliokunta valmisteli asiat hallitukselle ja piti kokouksia tarvittaessa.
3. Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi, Foorumi, perustettiin 9.4.2000 Tukholmassa.
Toimintavuoden aikana tuli kuluneeksi10 vuotta Foorumin perustamisesta.
Foorumi toimii ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön kuuluvien naisten etu- ja
harrastusjärjestönä sekä yhteistyöfoorumina. Se toimii mm. naisten hyvinvoinnin
edistämiseksi sekä tasa-arvoisten toimintaedellytysten luomiseksi naisille.
Organisaatio
Foorumi kuuluu erityisliittona RSKL:ään. Foorumin voivat liittyä mm. naisyhdistykset,
Suomi-Seurojen naisjaostot ja -ryhmät sekä naisverkostot.
Toimintavuoden lopussa oli naisjaosto tai naisvastaava kahdeksassa keskusliiton kymmenestä
piiristä.
Vuoden lopussa Foorumin jäseninä oli 28 ryhmää, 2 naisyhdistystä, 18
naisjaostoa/ryhmää, 6 piiriä ja 2 ryhmäjäsentä.
Foorumi kannusti naisjaostojen/valiokuntien perustamista yhdistyksiin ja piireihin ja jo
toimivien naisjaostojen liittymistä Foorumiin sekä yhteyshenkilöiden nimeämistä.
Yhdistyksille ja naisjaostoille lähetettiin asiaa koskevia tiedotteita ja liittymispaketti.
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Eläkeläisyhdistys Tähden naisjaosto, Partillen Suomi - Seuran
naisryhmä ja Etelä-Ruotsin piiri.
Naistoiminnan yhdyshenkilöille ja toiminnasta kiinnostuneille laadittiin toimintavuoden
aikana sähköpostilista. Ideapankkia kehitettiin ja se on tulostettavissa kotisivulla. Foorumi
tiedotti tavoitteistaan ja toiminnastaan yhteiskirjeissä, kotisivulla sekä sähköpostilistan, rskl.se
-jäsenlehden ja Ruotsin Suomalainen -lehden RSKL:n ilmoitussivujen kautta.
Hallinto
Puheenjohtajana toimi Anneli Ylijärvi ja varapuheenjohtajana Anneli Rautio. Hallituksen
varsinaiset jäsenet olivat Mia Maria Kallio, Eine Pekkala, Ritva Sorsa ja varajäsenet Tarja
Backman ja Ana Sampakoski. Hallitus piti viisi kokousta, joista yksi oli kaksipäiväinen
suunnittelukokous. Vaalivaliokuntaan kuuluivat Kielo Penttinen kokoonkutsuja, Heli
Aarnipuro ja Maija Himanen. Foorumin sihteerinä toimi Helena Kivisaari.
Nuorisohallitus myönsi valtionavustusta Foorumille naisten organisointiin. Foorumi oli
edelleen jäsen Sveriges Kvinnolobby:ssä.
Vuoden kehittäjä
Aikaisemman päätöksen mukaan vuoden kehittäjä nimetään joka toinen vuosi,
edustajakokouksen yhteydessä.
24
Toiminta
Foorumi on toiminut kurssiensa, tapahtumiensa, rskl.se -jäsenlehden, yhteiskirjeiden sekä
kotisivunsa kautta tavoitteidensa saavuttamiseksi. Liitto on tukenut naisten järjestäytymistä
omissa ryhmissään. Foorumi on edistänyt naisten osallistumista demokraattisen prosessiin ja
yhteiskuntaelämään kurssien, tapahtumien ja keskustelujen kautta Foorumi kehotti naisia
äänestämään syyskuun vaaleissa. Tiedottamalla naisille heidän oikeuksistaan, Foorumi on
tukenut naisia valvomaan oikeuksiaan ja tarjonnut heille mahdollisuuden ajaa vaatimuksiaan.
Tasa-arvoprojektiensa kautta Foorumi on lisännyt ruotsinsuomalaisten naisten tietoa tasaarvosta ja oikeuksista sekä Ruotsin että YK:n tasa-arvopolitiikasta.
Tapahtumat, kurssit, opintotoiminta
Foorumin Ideapäivät piirien ja seurojen naisjaostojen, -yhdistysten ja -ryhmien edustajille
järjestettiin 6.-7.2. liittotoimistossa ja laivaristeilynä Maarianhaminaan. Päivien aikana
pidettiin digivalokuvauksen ja kuvankäsittelyn perusteita ja ohjelmia käsittelevä toinen osa.
Ohjaajana toimi Kai Kangassalo. Ohjelmassa oli myös tietoa uusista mahdollisuuksista hakea
avustuksia naistoiminnan ja tasa-arvotyön projekteihin ja opastusta hakemusten laatimisessa.
Esillä oli myös yhdistysten ja piirien ajankohtaisia asioita ja toimintaideoita. Lisäksi kuultiin
ajankohtaista tietoa RSKL:n ja Foorumin tasa-arvoprojektista ja Foorumin Ideapankista.
Vuoden 2010 Naisten Päivät ja messut järjestettiin 10.–11.4. Axevallan kansankorkeakoululla
Axvallissa. Teema oli ”Hupia, hyötyä ja hyvinvointia naisille”. Aiheesta luennoivat psykologi
Helena Pokka, jalkahoidon opettaja Marketta Salmi ja terveydenhoitaja Raija Leppänen.
Mirjami Gullstrand tarjoili välipaloina huumoria. Tapahtuman yhteydessä järjestetyillä
messuilla ruotsinsuomalaiset naisyrittäjät myivät ja esittelivät tuotteitaan ja palvelujaan.
Naisten Päivien ja messujen yhteydessä järjestettiin lisäksi 10.4. Foorumin 10-vuotisjuhla.
Juhlapuheen piti valtiopäiväedustaja Elina Linna. Tilaisuudessa kuultiin Uuden Teatterin
Sannamari Patjaksen ja Lauri Antilan musiikkiesitys ”Hupsu sydän”.
Yhteistyössä Helsingborgin Suomi-Seuran naisjaoston kanssa järjestettiin kesäkuussa
pyöräretki Öresundin ympäristössä.
Puhe- ja esiintymistaitoa naisille kurssi järjestettiin 9. lokakuuta Tukholmassa. Ohjaajana
toimi Helena Kivisaari
Käsityöryhmien ohjaajille järjestettiin huovutuskurssi 20.–21.11. yhteistyössä RSE:n kanssa.
Ohjaajina toimivat Leena Kanerva ja Annika Hinnas.
Toimintavuoden aikana panostettiin tiedotukseen ja markkinoitiin Axevallan kansankorkeakoulun kurssia Sverigefinsk kvinnoresurs. Kurssin tarkoitus on innostaa naisia yritystoiminnan
käynnistämiseen mm. vanhustenhoidon piirissä. Kurssi käynnistyi syksyllä 2010.
Puheenjohtaja Anneli Ylijärvi on luennoinut Kansanterveysinstituutin koulutuspäivillä liittyen
kartoitukseen Bemötande av våldutsatta kvinnor som hör till nationella minoriteter.
Foorumi toimi opintokerhojen ja teemapäivien käynnistämiseksi Suomen Sydänliiton Naisen
sydän -ohjelmasta. Foorumi markkinoi ja välitti opintoaineistoa.
Projektit
Vuoden 2010 jatkettiin vuonna 2009 käynnistettyä tasa-arvoprojektia Ruotsinsuomalaisten
naisten aseman ja tasa-arvon vahvistaminen. Siitä jätettiin osaraportti Nuorisohallitukselle
25
helmikuussa ja loppuraportti 15. joulukuuta. Marraskuussa valmistui opintomateriaali Kahden
kerroksen väkeä osana tätä tasa-arvoprojektia. Siinä mm. kerrotaan RSKL:n/Foorumin
vuonna 2009 tehdyn tasa-arvokartoituksen tulokset. Opintomateriaali sisältää lisäksi tietoa
Ruotsin tasa-arvopolitiikasta ja -työstä, syrjintälaista sekä YK:n kansainvälisistä tasaarvosopimuksista jne. Muita suomenkielisiä järjestöjä informoitiin tasa-arvoaineistosta ja sitä
voi ostaa RSKL:n liittotoimistosta omakustannehintaan.
RSKL/Foorumi on järjestänyt kursseja/tapaamisia seitsemässä RSKL:n kymmenestä piiristä
elo-marraskuussa. Näillä kursseilla on kerrottu Foorumista, Ruotsin tasa-arvopolitiikasta ja
tasa-arvoprojektin tasa-arvokartoituksen tuloksista.
Tasa-arvoprojekti huipentui 13.11. pidettyyn Tasa-arvoseminaariin ”Tasa-arvo, sukupuoli ja
valta” Suomen Tukholman instituutissa. Aiheista luennoivat entinen hallitusneuvos Marianne
Laxen ja professori ja genustutkija Tiina Rosenberg. Filmi Fem sätt att härska kvinnor
näytettiin tapahtuman aikana. Tauoilla musisoivat Eila ja Elin Pöllänen.
Foorumin edustajat ovat osallistuneet kolmeen eri seminaariin/konferenssiin liittyen
Nuorisohallituksen myöntämiin tasa-arvoprojekteihin kansallisille vähemmistöille.
Nuorisohallitus myönsi kesäkuussa 2010 avustusta jatkoprojektiin Tasa-arvoa myös niille
ruotsinsuomalaisille naisille, jotka eivät ole mukana järjestötoiminnassa. Osana tätä projektia
RSKL/Foorumi järjesti syksyn aikana naistapaamisia/tiedotustilaisuuksia yhteistyössä
RSKL:n piirien kanssa. Kaiken kaikkiaan järjestettiin tapaamisia kuuden piirin alueella
syksyllä 2010: Örebrossa, Jönköpingissä, Sundsvallissa, Skinnskattebergissä, Gävlessä ja
Helsingborgissa. Tapaamiset jatkuvat keväällä 2011. Tämän tasa-arvoprojektin osaraportti
jätettiin joulukuussa 2010.
Elokuussa jätettiin kolmas näihin tasa-arvoprojekteihin liittyvä hakemus Webbportal på finska
om jämställdhet Nuorisohallitukselle. Siihen saatiin kielteinen vastaus.
Toimintavuoden aikana kehiteltiin projektia ruotsinsuomalaisten naisten historian
keräämiseksi.
Profiilituotteet
Foorumin logolla varustettua T- paitaa sekä kangaskassia myytiin eri tapahtumien yhteydessä.
Osallistuminen
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan täysistuntoon ja seminaariin osallistuttiin 20.–21.3.
Tukholmassa. Ulkosuomalaisparlamentin istuntoon osallistuttiin 24. - 25.5 Helsingissä.
Keskusliiton ja erityisliittojen palaveriin osallistuttiin 28.9. Tukholmassa.
Nuorisohallituksen Dialog om organisations- och etableringsbidrag till kvinnornas
organisation 8.2. ja konferenssiin Vad menas med demokrati osallistuttiin 7.11. Tukholmassa.
4. Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset – RSE Yleistä
Toimintavuoden aikana tuli kuluneeksi 20 vuotta RSE:n perustamisesta, mikä huomioitiin
tapahtumien yhteydessä ja kotisivulla.
Vuoden aikana jatkettiin työtä suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämiseksi ja
kehittämiseksi. Myönteistä kehitystä tapahtuikin vuoden aikana. Vuoden 2010 alusta
voimaantullut vähemmistölaki antaa oikeuden suomenkieliseen vanhustenhoitoon suomen
kielen hallintoalueen kunnissa joko kokonaan tai osittain. Sama koskee muita kuntia, jos
kunnalla on käytössään suomea osaavaa henkilökuntaa. Sosiaalipalvelulakiin tehdyn lisäyksen
26
mukaan kuntien on toimittava niin, että niillä on käytettävissään mm. suomenkielistä
henkilökuntaa.
Toimintavuoden aikana järjestettyihin tapahtumiin ja kursseihin osallistui yhteensä runsas
1500 henkilöä.
Järjestön organisaatio ja hallinto
Organisaatio
RSE:n perusjärjestöjä ovat eläkeläisyhdistykset ja -jaostot. Toimintavuoden lopussa kuului
liittoon 20 eläkeläisyhdistystä ja 48 eläkeläisjaostoa. Yhteinen jäsenmäärä oli 5866 (RSE merkintä). Järjestöllä on 10 piiriä, joiden rajat ovat samat kuin RSKL:n piirien.
Hallinto
Järjestön puheenjohtajana toimi Ulla Posti ja varapuheenjohtajana Kaisa Lamu.
Hallituksen varsinaiset jäsenet
Varajäsenet
Anneli Hänninen
Eino Björn
Tauno Lehtola
Riitta Kilpinen
Sinikka Kortemäki
Rauni Virtanen
Onni Mustonen
Seija Ylitalo
Raimo Tamminen
Mauri karjalainen
Hallitus piti vuoden aikana 3 kokousta 12.–13.1, 27.4, 5.9. Työvaliokuntaan kuuluivat Ulla
Posti, Kaisa Lamu ja Anneli Hänninen ja sihteeri Helena Kivisaari. Työvaliokunnan
kokoukset pidettiin 19.4., 24.8. ja 13.12.
Toimintavuoden aikana varsinaisena tilintarkastajana toimi Elvi Kisch ja varatilintarkastajana
Raimo Erving.
Senioritanssityöryhmään kuuluivat toimintavuoden aikana Reino Leinonen, Kaisa Meriläinen,
Kaisa Lamu, Pentti Nimell, Markku Juntunen, Eira Lavio ja Annica Remes. Työryhmä piti
yhden kokouksen.
Vaalivalmisteluvaliokunta
Varsinaiset jäsenet:
Varajäsenet:
Kerttu Myllykoski
Hannes Rissanen
Hilkka Junes
Terttu Suvinen
Alpo Marjomaa
Matti Partanen
Onerva Laaksonen
Vaalivaliokunnan kokoonkutsujana toimi Kerttu Myllykoski. Valiokunta piti kolme
kokousta, joista kaksi oli puhelinkokousta.
Edustajat Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnassa
Varsinaiset edustajat
Varaedustajat
Ulla Posti
Jaakko Nikkanen
Helena Kivisaari
Kerttu Myllykoski
Alpo Marjomaa
Rauni Virtanen
Sinikka Kortemäki
Anneli Hänninen
Onni Mustonen
Mauri karjalainen
Kalevi Koivusaari
Arvo Kiviniemi
Raimo Tamminen
Raimo Kilpinen
Ulla Posti toimi valtuuskunnan vaalivaliokunnan jäsenenä ja Helena Kivisaari valtuuskunnan
varapuheenjohtajana toimintavuoden aikana.
27
Edustajakokous
RSE:n varsinainen edustajakokous pidettiin 4.-6.10. Tilaisuus järjesteltiin laivaristeilynä
Helsinkiin. Kokoukseen osallistui 57 perusjärjestöstä yhteensä 147 edustajaa. Kokousmatkalle
osallistui yhteensä runsaat 500 henkilöä. Helsingissä edustajakokousmatkalaisilla oli tilaisuus
tutustua Silakkamarkkinoiden runsaaseen antiin.
Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Ulla Posti ja varapuheenjohtajaksi Kaisa Lamu.
Hallitukseen, minkä toimikausi alkaa 1.1.2011, valittiin varsinaisiksi jäseniksi Onni
Mustonen, Raimo Tamminen, Ritva Järvinen, Eino Björn ja Anneli Hänninen. Hallituksen
varajäseniksi valittiin Rauni Virtanen, Esko Kallioniemi, Riitta Kilpinen, Mauri Karjalainen ja
Seija Ylitalo.
Vaalivaliokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Kerttu Myllykoski, kokoonkutsuja, Pentti
Nimell, Matti Partanen, Hannes Rissanen ja Hilkka Junes. Varajäseniksi valittiin Kyösti
Muhonen ja Terttu Suvinen.
Ruotsinsuomalaiseen valtuuskunta varsinaisiksi edustajaksi valittiin Ulla Posti, Helena
Kivisaari, Kalevi Koivusaari, Raimo Tamminen, Alpo Marjomaa, Kerttu Myllykoski ja Arvo
Kiviniemi.
Varajäseninä valittiin Matti J Korhonen, Eino Björn, Kaisa Lamu, Raimo Kilpinen, Esko
Kallioniemi, Rauni Virtanen ja Mauri Karjalainen.
RSE:n säännöt tarkistettiin kokouksessa vastaamaan RSKL:n liittokokouksessa 2009
päätettyjä sääntöjä.
Edustajakokouksen yhteydessä järjestettiin RSE:n 20-vuotisjuhla. Ohjelmassa oli
perusjärjestöjen ja piirien onnittelujen lisäksi senioritanssia, musiikkia, laulua ja runoja.
Toiminta
Toimintavuoden aikana tiedotettiin jäsenistölle mm. ajankohtaisista kursseista, tapahtumista
jne. yhteiskirjeissä/Eläkeläispostissa, RSKL -lehdessä, Ruotsin Suomalainen -lehden keskusliiton ilmoitussivulla sekä kotisivulla.
RSE on toimintavuoden aikana ollut jäsen Ruotsinsuomalaisessa kulttuuriyhdistyksessä ja
Koti suomalaisille vanhuksille -yhdistyksessä.
Sosiaalihallitus myönsi RSE:lle valtionavustusta vuoden 2010 toimintaan.
Vakuutusyhtiö Folksam heikensi mm. RSE:n ryhmävakuutuksen vakuutusehtoja. Asiasta
neuvoteltiin Folksamin edustajan kanssa ja tiedotettiin perusjärjestöille ja jäsenistölle.
Päätökset uusista vakuutusvaihtoehdoista siirtyivät vuodelle 2011.
Järjestön kehitystyö
Liitto kehotti perusjärjestöjä ja piirejä kehittämään toiminnan sisältöä ja osallistumaan mm.
keskusliiton kehitystoimintaan. Kehitystyö oli esillä myös piiripalaverissa.
20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi palkittiin kaksi Vuoden kehittäjää, Tyresön Terhakat ja
Luulajan Ikipirteät tuhannen kruunun kurssistipendillä.
Tyresön Terhakat on käynnistänyt uusia toimintamuotoja mm. viikoittaiset tasapaino- ja
voima harjoitukset, ”ukko-kerhon”, kehittänyt laatua sekä lisännyt jäsenmääräänsä.
Luulajan Ikipirteät painottavat kulttuurin tärkeyttä. Ikipirteillä on oma teatteriryhmä. Ikipirteät
ovat myös aktiivisesti toimineet jäsenistönsä vähemmistö- ja etujärjestönä.
Vuoden 2010 jäsenhankintakilpailussa palkittiin eniten määrällisesti jäseniä hankkinut piiri
sekä eniten suhteellisesti (prosentuaalisesti) jäseniään lisännyt piiri. Kilpailun voittivat
Södermanlandin – Östergötalandin piiri, joka lisäsi määrällisesti eniten jäsenmääräänsä 155
28
jäsenellä, prosentuaalisesti eniten jäsenmääräänsä lisäsi Göteborgin ja Bohusin läänin piiri
19,8 prosentilla.
Etujärjestötyö
Toimintavuoden aikana tiedotettiin päättäjille, luottamushenkilöille ja jäsenistölle 1.1.2010
voimaantulleesta laista, 2009:724, kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä.
Jäsenistöä kehotettiin käyttämään lain tuomia mahdollisuuksia mm. suomenkielisiin
vanhustenhoidon palveluihin hoitoon ja hoivaan. Lain toteutumista seurattiin ja epäkohdat
otettiin esille yhteyksissä mm. Tukholman läänin lääninhallitukseen, millä on seurantavastuu
lain toteutumisesta. Liitto tuki myös omaisia oikeuksien toteuttamiseksi. Tiedotusvälineissä
paljon huomiota saanut ”Veikon” tapaus otettiin esille mm. vanhustenhoitoministeri Maria
Larssonin kanssa.
• RSE:n vaati edelleen lakimääräistä oikeutta palveluihin ja hoitoon samoilla ehdoilla koko
maassa. Uusia osastoja suomenkielisille vanhuksille avattiin toimintavuoden aikana
suomen kielen hallintoalueen kunnissa.
• Liiton luottamishenkilöitä kehotettiin osallistumaan vähemmistölain edellyttämään
neuvonpitoon kuntien kanssa paikallisissa yhteistyöryhmissä.
• Vasemmistopuolueen ruotsinsuomalaisten vaalitilaisuudessa Tukholmassa 28. elokuuta
luennoitiin suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämisestä.
• Liitto kehotti perusjärjestöjä sekä piirejä hakemaan jäsenyyttä kuntien ja maakäräjien
eläkeläisneuvostoissa syksyn vaalien jälkeen. Asiaa koskevat mallikirjeet lähettiin
yhteiskirjeessä.
• Ruotsin hallituksen eläkeläiskomitean järjestämässä tilaisuudessa 9.6. esiteltiin liiton
tavoitteita kesäkuussa. Ministeri Maria Larssonille lähetettiin kirjelmä missä vaadittiin
RSE:n edustajalle vakituista paikkaa vaalien jälkeen asetettavassa hallituksen
eläkekomiteassa.
• Liiton edustaja luennoi suomenkielisen vanhustenhoidon käynnistämisestä 23.2. Karlskogassa Örebro - Värmlannin piirin järjestämällä kurssilla sekä Landskronassa 27. - 28.3
Etelä-Ruotsin piirin järjestämällä kurssilla.
• Länsi-Götanmaan piirin ystäväpalvelukurssilla luennoitiin 9.3. Axevallan kansankorkeakoululla.
• Liitto vastasi omaishoitajien tilannetta koskevaan valtakunnalliseen kyselyyn.
• Varapuheenjohtaja osallistui omaishoitoa koskevaan palaveriin 25.11. Västeråsissa.
Toimistoon tuli lukuisia kyselyjä Suomesta maksettavien eläkkeiden verotuksesta. Myös
eläkkeistä ja vanhustenhoidosta tuli huomattava määrä puhelintiedusteluja
ruotsinsuomalaisilta eläkeläisiltä ja omaisilta ympäri Ruotsia.
Opintotoiminta
Keskusliiton uudesta opintomateriaalista vähemmistöpolitiikan toteutuminen 2010- luvun
Ruotsissa sekä järjestöoppaasta Seuratoiminta on yhteistyötä – Yhdistystoiminnan perusteet
Ruotsissa tiedotettiin. Perusjärjestöjä kannustettiin käynnistämään opintotoimintaa
nykytekniikka tutuksi ikäihmisille sekä Työväen Sivistysliiton taskukirjassarjan kirjasista;
Opi kuuntelemaan, Vuorovaikutustaidot ryhmässä, Rakentava kuunteleminen, Dialogi
yhdessä ajattelemisen taito.
29
Tapahtumat
Toimintavuoden aikana järjestettiin Eläkeläisparlamentti 22.–24.3. laivaristeilynä Helsinkiin.
Matkalle osallistui 515 henkilöä ympäri Ruotsia.
• Ikäihmisten lääkityksestä ja lääkkeiden yhteisvaikutuksesta luennoi terveyskeskuslääkäri
Leif Stavåker, Finspångista.
• Kaisa Syrjänen-Schaal Tasa-arvo ja integraatioministeriöstä luennoi Vähemmistöuudistuksesta ja suomenkielisestä vanhustenhoidosta.
• Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen, tuttu myös TV:stä, piti mukaansa tempaavan esitelmän
Lääketiedettä kansankielellä.
• Ajankohtaista vakuutuksista ja lainasta, minkä avulla monet voivat kohottaa elintasoaan
eläkepäivinä esitteli Päivi Wise Folksamista.
Senioritanssijat osallistuivat Kansantanssi ja -musiikki ja Senioritanssin tapahtumaan, joka
järjestettiin Åkers Styckebrukissa 11.–13.6.
RSKL:n ja Foorumin tasa-arvo projektiin osallistuttiin. Projektisihteeri luennoi tasa-arvosta ja
sen toteutumista. Aiheesta käytiin myös vilkkaita keskusteluja. Tilaisuudet pidettiin viiden
piirin leireillä Örebrossa, Jönköpingissä, Sundsvallissa, Skinnskattebergissä ja Gävlessä.
Liitto järjesti eläkkeellevalmennusta koskevia tiedotustilaisuuksia yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen, KELA:n, Eläketurvakeskuksen ja Eläkeviraston kanssa. Tilaisuuksissa saatiin tietoa
myös mm. perintöoikeudesta. Tilaisuudet pidettiin 25.9. Tukholmassa ja 26.9. Karlskogassa.
RSE järjesti 7.-9.9. piiripalaverin. Esillä oli toimintasuunnitelma 2011, toiminnan suuntaviivat
2012 ja toimintaohjelma 2012–2015.
20.–21.11. järjestettiin huovutuskurssi yhdessä Foorumin kanssa liittotoimistolla. Kurssin
aikana kokeiltiin raakavillan karstausta sekä huovutusta ja vanuttamista. Käsin ja
rullatekniikalla valmistettiin erilaisia käyttö- ja koriste-esineitä
18.–20.10.2010 pidettiin vuosittainen senioritanssin ohjaajien kurssi Axevallassa.
Kouluttajana toimivat senioritanssi piiriohjaajat.
Yhteistyö
Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan toimintaa sekä täysistuntoon ja seminaariin osallistuttiin
28. - 29.3.
Ulkosuomalaisparlamenttiin osallistuttiin 24.–25.5. Helsingissä.
RSKL:n ja erityisliittojen työvaliokuntien palaveriin osallistuttiin 28.9. Tukholmassa.
30