HRSK yleinen OPS 28.9.2011 (PDF)

Transcription

Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
Opetussuunnitelma
HELSINGIN RANSKALAIS-SUOMALAISEN KOULUN
OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA
Johtokunnan hyväksymä 16.05.2005
ja täsmentämä 8.6.2011
SISÄLLYSLUETTELO
1. KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA ................................................................ 1
1.1. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ........................................................................ 1
1.2. Toiminta-ajatus: kielitaitoisena maailmalle! .................................................................. 1
1.3. Kasvatukselliset arvot ....................................................................................................... 2
2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI ........................................................................... 2
2.1. Oppimiskäsitys .................................................................................................................. 2
2.2. Oppimisympäristö ja työtavat ......................................................................................... 3
2.3. Koulukirjasto ..................................................................................................................... 3
2.4. Oppilaskuntatoiminta ....................................................................................................... 4
3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ............................................................................ 4
3.1. Tuntijaot ............................................................................................................................ 6
3.1.1. Perusopetus ................................................................................................................................ 6
3.1.2. Lukio .......................................................................................................................................... 7
3.2. Kieliohjelma ....................................................................................................................... 9
3.3. Oppilaaksiotto ................................................................................................................... 9
3.3.1.
3.3.2.
3.3.3.
3.3.4.
3.3.5.
Esiopetus ......................................................................................................................................
Perusopetuksen ensimmäinen luokka...........................................................................................
Perusopetuksen luokat 2-9 ...........................................................................................................
Lukio ............................................................................................................................................
Oppilaaksiottoon liittyvät kielikoemääräykset .............................................................................
3.4. Perusopetuksen lisäluokka ............................................................................................. 11
4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ............................................................................... 12
4.1 Yleinen tuki........................................................................................................................ 14
4.2 Tehostettu tuki................................................................................................................... 14
4.2.1. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten ...............................................................................15
4.2.2. Oppimissuunnitelma ..................................................................................................................15
4.2.3. Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana ...................................................................................16
4.2.4. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana ..............................................................................16
4.3. Erityinen tuki.................................................................................................................... 16
4.4. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki .................................................................................... 16
4.4.1. Tukiopetus perusopetuksessa .....................................................................................................17
4.4.2. Osa-aikainen erityisopetus .........................................................................................................17
4.4.3. Ohjauksellinen ja muu tuki ........................................................................................................18
4.4.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta ...........................................................................................22
4.4.5. Lukio-opiskelijoiden tuki ...........................................................................................................22
5. Oppilas- ja opiskelijahuolto ja turvallisuuden edistäminen ....................................... 23
Opetussuunnitelma
5.1. Oppilas- ja opiskelijahuolto ............................................................................................ 23
5.2. Oppilashuoltoryhmät ....................................................................................................... 23
5.3. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyön vastuut ja työnjako ................................................... 24
5.4. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut ................................................................... 25
5.5. Hammashuolto ................................................................................................................. 26
5.6. Muut tukipalvelut ............................................................................................................ 26
5.6.1. Kouluruokailu ............................................................................................................................26
5.7. Turvallisuuden edistäminen ............................................................................................ 27
5.8. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen perusopetuksessa .. 28
6. Oppilaan arviointi ........................................................................................................ 29
6.1. Esiopetus .......................................................................................................................... 30
6.2. Perusopetus ...................................................................................................................... 30
6.2.1. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä ja periaatteet .................................................................30
6.2.2. Työskentelyn arviointi ..............................................................................................................31
6.2.3. Käyttäytymisen arviointi ...........................................................................................................31
6.2.4. Itsearviointi ...............................................................................................................................33
6.2.5. Arviointi luokilla 1-2 ................................................................................................................33
6.2.8. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet .................................................34
6.2.9. Maahanmuuttajaoppilaan ja tukea tarvitsevan oppilaan arviointi .............................................35
6.2.10. Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet ....................................................................................35
6.2.11. Todistukset ..............................................................................................................................35
6.2.12. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu .............................................................................................36
6.3. Lukio ................................................................................................................................ 37
6.3.1. Arvioinnin tavoitteet .................................................................................................................37
6.3.2. Kurssisuoritusten arviointi ........................................................................................................37
6.3.3. Jaksoarvostelu ...........................................................................................................................38
6.3.4. Itsenäinen opiskelu ....................................................................................................................38
6.3.5. Arvosanan korottaminen ...........................................................................................................38
6.3.6. Etenemiseste .............................................................................................................................39
6.3.7. Oppimäärän laajuuden vaihtaminen ..........................................................................................39
6.3.8. Muualla suoritetut opinnot ........................................................................................................39
6.3.9. Arviointi erityistapauksissa .......................................................................................................40
6.3.10. Oppiaineen oppimäärän arviointi ............................................................................................40
6.3.11. Lukion oppimäärän suoritus ....................................................................................................41
6.3.12. Lukion antamat todistukset .....................................................................................................42
6.4. Koulun toiminnan ja opetussuunnitelman arviointi .................................................... 42
7. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN .......................... 43
7.1. Ihmisenä kasvaminen ..................................................................................................... 44
7.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys....................................................................... 44
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ..................................................................... 44
7.3. Viestintä ja mediataito .................................................................................................... 45
Viestintä- ja mediaosaaminen ................................................................................................ 45
7.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys ........................................................................... 46
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys .................................................................................... 46
7.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta .......................... 46
Opetussuunnitelma
Kestävä kehitys........................................................................................................................ 46
7.6. Turvallisuus ja liikenne .................................................................................................. 47
Hyvinvointi ja turvallisuus ..................................................................................................... 47
7.7. Ihminen ja teknologia ..................................................................................................... 47
Teknologia ja yhteiskunta ...................................................................................................... 47
8. KOULUN SIDOSRYHMÄT ....................................................................................... 48
8.1. Ranskalaisen koulun ystävät ry ..................................................................................... 48
8.2. Ranskan suurlähetystö ja Ranskan instituutti ............................................................. 49
8.3. Oppilaitosyhteistyö.......................................................................................................... 49
9. LIITTEET ................................................................................................................... 50
Liite 9.1. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun järjestyssäännöt ............................... 50
Liite 9.2. ATK-strategia ......................................................................................................... 51
Liite 9.3. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun tuntijakopäätös ................................ 53
Opetussuunnitelma
1. KOULUN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA
1.1. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on valtion ylläpitämä kaksikielinen yhtenäiskoulu, jossa opetetaan suomen ja ranskan kielellä. Koulussa on esiluokka, perusopetuksen vuosiluokat 1-9, lisäopetusmahdollisuus ja lukio. Koulun yhteydessä toimii Ranskalaisen koulun ystävät ry:n ylläpitämä ranskankielinen leikkikoulu.
Yleissivistävän tehtävänsä lisäksi koulu perehdyttää oppilaansa ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Koulun opetuksesta noin 40 % annetaan ranskan kielellä. Tämä
tarkoittaa käytännössä sitä, että myös muita oppiaineita kuin ranskan kieltä opetetaan
ranskaksi. Ranskankielisestä opetuksesta vastaavat äidinkielenomaisesti ranskan kieltä
puhuvat opettajat. Kouluelämää rikastuttaa erilaisten kulttuurien kohtaaminen koulun arjessa. Kielitaito ja kulttuurintuntemus etenevät rinnakkain.
Koulu antaa oppilailleen suomalaisen perusopetuksen ja lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Lukio-opintojen päätteeksi opiskelijat suorittavat suomalaisen ylioppilastutkinnon.
Koulun toimintaa ohjaavat perusopetuslaki ja -asetus sekä lukiolaki ja -asetus, johtosääntö, hallinnolliset ohjeet ja määräykset sekä Suomen ja Ranskan välinen koulua koskeva
valtiosopimus vuodelta 1977. Koulun hallinnosta vastaa opetusministeriön nimeämä johtokunta. Toimeenpanovaltaa käyttävät rehtori, apulaisrehtorit sekä taloushallinnosta vastaava talouspäällikkö. Valmisteluun ja toimeenpanoon osallistuvat lisäksi opettajakunta ja
muu henkilökunta.
1.2. Toiminta-ajatus: kielitaitoisena maailmalle!
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun erityisenä tehtävänä on antaa oppilailleen hyvä
ranskan kielen taito ja ranskankielisen kulttuurin tuntemus. Mahdollisuuksien mukaan
koulu tekee yhteistyötä eri maiden ranskankielisten koulujen kanssa, järjestää opintomatkoja sekä ottaa vastaan vieraita ranskankielisistä ja muista maista. Vastaavasti koulu
myös lähettää vierailijoita eri maihin.
Koulu perehdyttää oppilaat ranskalaisuuteen ja antaa heille hyvät valmiudet jatkoopintoihin ja työelämään niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Koulun tehtäviin kuuluu
edistää Suomessa ranskan kielen ja ranskankielisen kulttuurin tuntemusta myös kouluyhteisön ulkopuolella. Laajan kieliohjelman avulla oppilaita kasvatetaan kansainvälisyyteen
ja suvaitsevaisuuteen.
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on yhtenäiskoulu, joka tukee lapsen ja nuoren
kasvua. Opetus on laaja-alaista ja painottaa monikielisyyttä, avointa mieltä, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja. Koulu pyrkii tarjoamaan korkean sivistystason turvallisessa oppimisympäristössä. Koulu toimii valtakunnallisena oppimiskeskuksena myös oman
alansa täydennyskoulutuksessa, tutkimuksessa ja kulttuurivaihdossa.
1
Opetussuunnitelma
1.3. Kasvatukselliset arvot
Koulun kasvatustyö pohjautuu seuraaviin arvoihin:
 Elämän kunnioitus: itsensä, toisten ja luonnon kunnioittaminen
 Kestävä kehitys
 Erilaisuuden hyväksyminen
 Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
 Aloitekykyisyys, luovuus ja rakentava kriittisyys
 Yhteistyöhenkisyys
 Vastuuntunto ja rehellisyys
 Elämänilo ja tulevaisuuden usko
 ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia
Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Kasvatukselliset arvot ovat pohjana henkiselle kasvulle ja hyvien tapojen oppimiselle. Kasvun perustana on elämän kunnioitus - itsensä, toisten ja luonnon kunnioittaminen.
Hyvät tavat ovat toisten huomioon ottamista, vastuullisuutta ja välittämistä. Lisäksi ne
näkyvät suomalaisen kulttuurin ja jokaisen oman kulttuuritaustan kunnioittamisena sekä
kulttuuriperinnön arvostamisena. Tavoitteena on hyvän itsetunnon kehittyminen luovassa, turvallisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Oppilaita tuetaan ja rohkaistaan kehittämään vuorovaikutustaitoja ja empaattisuutta sekä taitoja kohdata toinen ihminen erilaisissa elämäntilanteissa.
2. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI
2.1. Oppimiskäsitys
Oppiminen on monitahoinen prosessi, jonka onnistumiseen tarvitaan sosiaalista vuorovaikutusta, aktiivista toimintaa ja elämyksellisiä kokemuksia. Koulun kannustava ja monikulttuurinen ilmapiiri tukee ja rikastuttaa oppimisprosessia.
Koulun oppilaiden opiskelutaidot ja vastuu opiskelusta kasvavat iän myötä. Pyrkimyksenä on, että oppilaasta kehittyy aktiivinen tiedon etsijä ja käsittelijä sekä luova taitojen
hankkija, joka kykenee arvioimaan omaa oppimistaan ja itseään oppijana. Oppiminen
tuottaa iloa ja kohottaa oppilaan itsetuntoa.
Opetuksen tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan opiskelusta ja työskentelemään
itsenäisesti opintojensa hyväksi. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä ja kielitaito.
Oppilaan oppimisstrategioita ja ongelmanratkaisutaitoja pyritään kehittämään monipuolisin opetusmenetelmin.
Opettaja on oppimisprosessin ohjaaja, tukija ja asiantuntija, joka ottaa huomioon oppilaiden yksilöllisyyden ja eriyttää tarvittaessa opetustaan. Hän luo mielekkäitä oppimistilanteita sekä auttaa tiedon rakenteiden hahmottamisessa.
2
Opetussuunnitelma
2.2. Oppimisympäristö ja työtavat
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaat esikouluikäisistä abiturientteihin opiskelevat osittain omissa tiloissaan, osittain yhteisissä tiloissa. Yhteisten tilojen ja tapahtumien avulla eri-ikäiset oppilaat oppivat luontevasti ottamaan toisensa huomioon.
Koulussa on kirjasto, jota kaikki oppilaat ja opettajat voivat käyttää. Kirjastossa on opiskelun tueksi kirjallisuutta ja muuta materiaalia eri kielillä. Kirjastonhoitaja ja opettajat
ohjaavat oppilaita tiedonhallinnassa.
Koulun opetuksessa pyritään kokonaisvaltaisuuteen. Ranskankielisen ja suomenkielisen
opetuksen sisällöt tukevat toisiaan. Yhdessä oppiaineessa opittua käytetään välineenä toisessa aineessa, ja oppisisällöt voivat muodostaa aihekokonaisuuksia. Opetuksessa voidaan järjestää eri oppiaineista koostuvia eheyttäviä kursseja. Koulussa järjestetään yhteisiä teemaviikkoja ja -päiviä, jotka sovitaan vuosittain koko koulua tai tiettyä koulu- tai
luokkatasoa koskeviksi tapahtumiksi.
Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia työtapoja, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista. Vaihtelevilla työtavoilla kehitetään oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja, sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista.
Oppilas ohjataan koulussa ranskan- tai suomenkieliseen erityisopetukseen, jos se katsotaan oppilaan edistymisen kannalta tarpeelliseksi. Tukiopetusta tarjotaan eri aineissa niille perusopetuksen oppilaille, jotka ovat jääneet tilapäisesti jälkeen opinnoissaan.
Opetuksessa otetaan huomioon ajankohtaisuus sekä koulun ulkopuolinen maailma: koululla on yhteyksiä sekä kotimaisiin että ulkomaisiin tahoihin, joiden avulla eri oppiaineiden sisältöjä voidaan toteuttaa käytännönläheisesti ja tutustuttaa oppilaat ja opiskelijat
nyky-yhteiskunnan eri aloihin ja toimintatapoihin.
Opetuksessa hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä, joita voivat olla esimerkiksi
museot, yritykset ja virtuaaliset oppimisympäristöt. Erilaiset opintomatkat ja retket kuuluvat myös oleellisena osana koulun opetukseen.
Koulun opetus- ja kasvatustyötä täydentää vapaa-ajantoiminta. Koulu järjestää kerhoja
eri-ikäisille oppilaille. Oppilaat voivat järjestää koulun tiloissa juhlia opettajien ja vanhempien valvonnassa. Oppilaat ja vanhemmat voivat yhdessä osallistua koululla Ranskalaisen koulun ystävät ry:n toimintaan.
2.3. Koulukirjasto
Tiedonhankinta ja tiedon käsitteleminen kuuluvat oleellisesti oppimiseen. Koulukirjaston
erityistehtävänä on opettaa tiedonhallintataitoja sekä edistää lukuharrastusta ja medialukutaitoa. Tässä tehtävässä koulukirjasto toimii yhdessä kaikkien oppiaineiden kanssa.
Koulukirjasto pyrkii tukemaan oppilaita ja opiskelijoita heidän tiedonhallintataitojensa ja
kirjallisuuden harrastuksensa kehittymisessä. Tavoitteena on kasvattaa aktiivisia tiedon
etsijöitä, jotka osaavat itsenäisesti sekä hakea tietoa että arvioida sitä kriittisesti ja jotka
ovat tottuneita eri tiedonlähteiden käyttäjiä. Taitojen kehittyminen on koko kouluajan jat-
3
Opetussuunnitelma
kuva prosessi, jossa kirjasto toimii yhteistyössä aineen- ja luokanopettajien sekä eri oppiaineiden kanssa.
2.4. Oppilaskuntatoiminta
Koulussa toimii kaksi oppilaskuntaa: luokkien 1 – 6 oppilaskunta sekä luokkien 7 – 9 ja
lukion oppilaskunta. Kaikki koulun oppilaat ja opiskelijat ovat oppilaskunnan jäseniä.
Molemmilla oppilaskunnilla on oma hallitus. Oppilaskuntien tehtävänä on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden yhteistoimintaa ja viihtyvyyttä sekä järjestää muuta toimintaa.
Oppilaskuntien hallituksen jäsenet valitaan vuosittain. Oppilaskunta valitsee vuosittain
oppilasjäsenen koulun johtokuntaan.
3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
Opetuksessa käytetään oppilaiden ja opiskelijoiden edellytykset huomioon ottavia, eri
ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen
oppilaan ja opiskelijan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia
vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat
ja opiskelijat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja.
Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden
taidot. Työskentelyllä edistetään myös tietoja viestintätekniikan sekä verkkoympäristössä toimimisen taitoja. Menetelmät valitaan niin, että ne antavat mahdollisuuden eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.
Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Työtavat valitaan niin, että ne
 virittävät halun oppia
 ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen
 ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet
 aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti
 edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja
niissä harjaantumista
 kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja
 tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista
 edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä
vastuun kantamista toisista
 kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten
 auttavat oppilasta ja opiskelijaa tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen
 kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä eri tilanteissa.
Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden ja opiskelijoiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuk4
Opetussuunnitelma
siin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden ja opiskelijoiden yksilölliset
kehityserot ja taustat otetaan huomioon.
Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan
tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksiensa mukaisesti. Samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden ja opiskelijoiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta hyödynnetään.
Opettaja hyödyntää eriyttämisessä kasvun ja oppimisen prosessien tuntemustaan. Hän
seuraa opetusryhmän toimintaa ja ilmapiiriä sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kehitystä.
Oppimisen arviointi sekä opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien,
muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukevat eriyttämistä.
Eriyttämistä voi toteuttaa opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden avulla.
Eriyttämisessä organisoidaan opetuksen sisältöä eri tavoin, esimerkiksi sisältöjen, opetusmateriaalien ja -menetelmien, työtapojen, kouluja kotitehtävien määrän ja käytettävissä olevan ajan avulla. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi
ryhmittelyn ja koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen avulla. Oppilaita ja opiskelijoita ohjataan oppimaan heille itselleen parhaiten sopivien oppimisstrategioiden avulla.
Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden ja opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot heille merkityksellisiin kokemuksiin. Lisäksi otetaan
huomioon se, että oppilaat ja opiskelijat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen. Yksilöllistä palautetta annetaan mahdollisimman
paljon.
Kun opetusta toteutetaan ryhmissä, joissa on eri-ikäisiä oppilaita tai opiskelijoita, heidän
ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä eri vuosiluokkien tai kurssien tavoitteet ja omaleimaisuus
otetaan huomioon.
5
Opetussuunnitelma
3.1. Tuntijaot
3.1.1. Perusopetus
Vuosiluokka
Oppiaine
2
8
3
5
4
5
5
5
6
5
7
3
8
3
9
3
yht.
Äidinkieli ja kirjallisuus
1
8
A1 ranska
4
4
6
6
6
5
5
5
5
46
2
2
2
6
B1 ruotsi
45
3
3
3
4
4
4
3
3
4
31
Uskonto tai elämänkatsomustieto 1
1
1
1
1
1
1
1
1
9
2
2
2
2
2
10
Matematiikka
Historia, yhteiskuntaoppi
Ympäristö- ja luonnontieto
Ympäristöoppi
1
1
3
4
9
Biologia, maantieto
2
2
2
2,4
2
10,4
Fysiikka, kemia
1
1
2
3
2,2
9,2
1
0,6
0,4
1
3
Terveystieto
Taide- ja taitoaineet
Kuvataide
1
1
1
2
1
2
1
1
1*
10-11
Musiikki
1
1
2
1
1
1
1
1
1*
9-10
Liikunta
2
2
2
2
2
2
2
2
2
18
Käsityö
1
1
1
1
2
2
2
10
Kotitalous
3
3
Oppilaanohjaus
0,4
0,2
0,8
1,4
26
2
4
26
2
4
231
12
8
Muut oppiaineet
Yhteensä
A2 englanti
Valinnaiset aineet
22 22 24 26
27
3
28
3
30
2
Kokonaistuntimäärä
22 22 24 26
30
31
30-32 30-32 30-32 245-251
* Kuvataide ja musiikki ovat keskenään vaihtoehtoisia 9. luokalla.
Tietotekniikkaa opetetaan eri oppiaineiden yhteydessä.
6
Opetussuunnitelma
3.1.2. Lukio
Lukio-opinnot muodostuvat valtioneuvoston antaman asetuksen mukaisesti pakollisista,
syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia
oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja.
Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista,
menetelmäkursseja tai koulukohtaisia kursseja. Kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia.
Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taitoja taideaineissa suoritettaviin
lukiodiplomeihin kuuluvat kurssit. Kaikkien kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt on
määritelty oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa.
7
Oppiaine tai aineryhmä
Opetussuunnitelma
Kurssien lukumäärä
pakolliset syventävät soveltavat yht.
Äidinkieli ja kirjallisuus
5
suomi äidinkielenä
5
suomi toisena kielenä
Kielet
6
A ranska
A englanti
5
B1 ruotsi
B2 saksa
B3 italia, saksa, venäjä
B3 espanja
Matematiikka
5
Lyhyt oppimäärä
9
Pitkä oppimäärä
Reaaliaineet
2
Biologia
1
Maantiede
1
Fysiikka
1
Kemia
3
Historia
1
Yhteiskuntaoppi
1
Filosofia
1
Psykologia
2
Evankelis-luterilainen uskonto
Ortodoksinen tai katolinen uskonto 2
2
Islamin uskonto
2
Elämänkatsomustieto
1
Terveystieto
Taito- ja taideaineet
2
Liikunta
1
Kuvataide
1
Musiikki
Muut aineet
1
Opinto-ohjaus
Pakolliset kurssit
47 - 51
Syventävät kurssit vähintään
10
Soveltavat kurssit
Kurssit yhteensä vähintään
75
4
4
7
16
9
10
8
2
8
8
8
3
3
2
2
1
19
11
9
10
8
9
3
4
1
2
9
15
3
3
7
4
3
3
3
4
3
3
1
3
2
3
1
2
3
4
8
5
10
8
10
4
4
7
6
5
3
5
3
3
4
4
4
1
2
1
2
1
9
6
7
2
Vuosittain opiskelijoille voidaan tarjota myös esimerkiksi liikennekasvatuksen, käsityön
ja kotitalouden soveltavia kursseja.
8
Opetussuunnitelma
Lukiodiplomit
Lukiossa on mahdollisuus suorittaa musiikin, kuvataiteen, liikunnan, teatteritaiteen ja
median lukiodiplomit. Tarkemmat suoritusohjeet löytyvät opetussuunnitelman
oppiainekohtaisista osuuksista. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden
mukaan.
3.2. Kieliohjelma
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun erityisenä tehtävänä on antaa oppilailleen hyvä
ranskan kielen taito. Lisäksi koulu perehdyttää oppilaansa erityisesti Ranskaan ja ranskalaiseen kulttuuriin sekä ranskankielisten maiden kulttuureihin ja edistää Suomessa myös
oman kouluyhteisön ulkopuolella ranskan kielen ja ranskalaisen kulttuurin tuntemusta.
Koulussa on monipuolinen koulun erityistehtävän huomioon ottava kieliohjelma. Ranskan kielen opiskelu aloitetaan leikkikoulussa tai 0-luokalla ja englannin opiskelu vapaaehtoisena aineena 5. luokalla. Molemmissa kielissä saavutetaan pitkän oppimäärän tiedot
lukion päättövaiheessa (A-kielen taso).
Ruotsin kielen (B1) opiskelu aloitetaan 7. luokalla ja 8. luokalla voi aloittaa saksan kielen
(B2) opiskelun valinnaisena aineena. Näissä kielissä saavutetaan keskipitkän oppimäärän
tiedot lukion päättövaiheessa.
B3-kielten opiskelu alkaa lukiossa. Näissä kielissä oppilaalla on mahdollisuus valita erilaajuisia oppimääriä.
Koulussa opetettavat kielet ovat
 A1-kieli ranska
 A2-kieli englanti
 B1-kieli ruotsi
 B2-kieli saksa
 B3-kieli espanja, italia, saksa, venäjä
3.3. Oppilaaksiotto
3.3. Oppilaaksiotto
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun johtokunta on kokouksessaan 28.9.2011 vahvistanut koulun oppilaaksiottoa koskevat perusteet.
3.3.1. Esiopetus
Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset
Rehtori ottaa esiopetuksen oppilaiksi ne Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta
pyrkivät lapset, joiden ottamista opettajien lausunnot puoltavat.
9
Opetussuunnitelma
Muualta kuin Ranskalaisen koulun ystävät ry:n leikkikoulusta pyrkivät lapset.
Muut lapset ilmoitetaan esiopetukseen sinä kalenterivuonna, jonka aikana he täyttävät
kuusi (6) vuotta. Ilmoittautuminen tapahtuu viikolla 5. Tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan koulun internet-sivulla (www.hrsk.fi) erikseen vuosittain. Ilmoittautuneille järjestetään kielitesti.
Kielitestin hyväksytysti läpäisseet lapset otetaan esikoulun oppilaiksi siten, että etusijalle
asetetaan ne lapset, joilla on jo sisaruksia koulussa. Loput vapaat paikat täytetään kielitestin pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tarvittaessa viimeiset vapaat paikat
arvotaan saman pistemäärän saaneiden lasten kesken.
Loput kielitestin hyväksytysti suorittaneista voivat saada jonotuspaikan, joka on voimassa
elokuun loppuun.
Mikäli esiopetusluokille jää vapaita paikkoja, sinne voidaan ottaa ns. kielikylpyryhmään
myös lapsia, joilla ei ole ranskan kielen taitoa.
3.3.2. Perusopetuksen ensimmäinen luokka
Koulun esiopetuksesta pyrkivät oppilaat
Rehtori ottaa ennen toukokuun 30. päivää ensimmäiselle luokalle ne koulun esiopetusluokalta pyrkivät, joiden ottamista opettajien lausunnot puoltavat.
Koulun ulkopuolelta hakevat
Koulun ulkopuolelta pyrkivät lapset ilmoittautuvat ensimmäiselle luokalle sinä kalenterivuonna, jonka aikana he täyttävät seitsemän (7) vuotta. Ilmoittautuminen tapahtuu vuoden alussa viikon 5 loppuun mennessä täyttämällä internet-sivuilta löytyvä ilmoittautumislomake. (Tarkemmat päivämäärät ilmoitetaan koulun internet-sivulla www.hrsk.fi
erikseen vuosittain.) Lomake lähetetään liitteineen (kopiot oppilaan aikaisemmista todistuksista) koululle. Kun ilmoittautuminen on tullut perille, kutsutaan oppilas kielitestiin. Testin avulla varmistutaan, että oppilaalla on koulussa menestymisen edellyttämä
kielitaito seurata opetusta.
Kielitestin hyväksytysti läpäisseet lapset otetaan ensimmäisen luokan oppilaiksi siten,
että etusijalle asetetaan ne lapset, joilla on jo sisaruksia koulussa. Loput vapaat paikat
täytetään kielitestin pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Tarvittaessa viimeiset vapaat paikat arvotaan saman pistemäärän saaneiden lasten kesken.
Loput kielitestin hyväksytysti suorittaneista voivat saada jonotuspaikan, joka on voimassa
elokuun loppuun.
3.3.3. Perusopetuksen luokat 2-9
Perusopetuksen luokille 2-9 otetaan oppilaita, jos kyseisellä luokkatasolla on tilaa ja pyrkijällä on koulun järjestämissä kokeissa osoitettu koulussa menestymisen edellyttämä
kielitaito.
Kielikokeita järjestetään tarpeen mukaan lukuvuoden aikana.
10
Opetussuunnitelma
3.3.4. Lukio
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun lukio noudattaa nuorisoasteen oppilaitokselle
asetettuja ohjeita ja opetussuunnitelmaa. Vuosittain uusia aloituspaikkoja lukiossa on 60.
Koulun lukioon voidaan ottaa valtakunnallisen yhteisvalinnan kautta pyrkijät, joilla opetusministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa mainittujen oppiaineiden arvosanojen keskiarvo yltää perusopetuksen päättötodistuksessa keskiarvoon seitsemän (7,00). Lisäksi Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun perusopetuksen päättötodistuksen ranskan kielen arvosanan tai kouluun pyrkijöille järjestämän
ranskan kielen kokeen arvosanan tulee olla vähintään kuusi.
Jos Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta perusopetuksen päättötodistuksen saanut
pyrkijä on ollut vähintään yhden lukukauden oppilaana jossain muussa oppilaitoksessa tai
ei ole käynyt koulua ollenkaan, sovelletaan häneen samoja säännöksiä kuin muista kouluista pyrkiviin.
Yhteisvalinnan ulkopuolelta lukioon pyrkivien osalta noudatetaan joustavan valinnan periaatetta.
Rehtori voi ottaa opiskelijaksi lukioon seuraavin edellytyksin: aikaisemmat koulutodistukset puoltavat oppilaaksiottoa, pyrkijä osoittaa kielikokeessa lukiossa opiskeluun riittävän ranskan ja suomen kielen taidon, lukiossa on vapaita paikkoja ja pyrkijällä arvioidaan
olevan mahdollisuudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen viimeistään sen vuoden aikana,
jona hän täyttää 21 vuotta tai opintojen aloittamisesta on kulunut neljä vuotta.
3.4. Perusopetuksen lisäluokka
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu pyrkii ohjaamaan kaikki perusopetuksen päättötodistuksen saaneet oppilaansa ensisijaisesti toisen asteen jatko-opintoihin. Mikäli oppilas
ei perusopetuksen päätyttyä saa opiskelupaikkaa mistään toisen asteen oppilaitoksesta ja
ilmoittautuu lisäluokalle Helsingin ranskalais-suomalaiseen kouluun, koulu voi järjestää
oppivelvollisuutensa suorittaneelle nuorelle perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden
kestävää lisäopetusta.
Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Oman koulun ulkopuolelta pyrkiville järjestetään ranskan ja suomen kielen kokeet, joista hänen tulee suoriutua hyväksytysti. Hakuaika on yhteishaun tulosten julkistamisen jälkeen. Hakuajankohdat ilmoitetaan lisäluokalle
pyrkijöille erikseen vuosittain.
Rehtori päättää oppilaaksiotosta. Rehtori myös päättää vuosittain, perustetaanko kouluun
oma lisäopetusluokka. Mikäli luokkaa ei perusteta Helsingin ranskalais-suomalaiseen
kouluun, ohjataan oppilaita niihin pääkaupunkiseudun kouluihin, joissa lisäopetusta järjestetään
11
Opetussuunnitelma
Lisäopetuksen tavoitteena on parantaa perusopetuksen päättötodistusta sekä syventää
perusopetuksen aikana hankittuja tietoja ja taitoja. Lisäopetusvuoden aikana on tarkoitus
kehittää opiskelijan opiskelu- ja uravalintavalmiuksia sekä parantaa opiskelijoiden edellytyksiä päästä jatkokoulutukseen. Päämääränä on, että opiskelijan itsetunto, omaaloitteisuus ja opiskeluun sitoutuminen vahvistuvat ja elämänhallinnan taidot paranevat.
Lisäluokan opiskelijalla on tarvittaessa oikeus tukiopetukseen. Hänen opiskeluohjelmaansa pyritään sijoittamaan mahdollisimman paljon työharjoittelua, joka järjestetään
yhteistyössä Helsingin kaupungin koulutoimen kanssa.
Jokainen opiskelija tekee yhteistyössä huoltajan, ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan
kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka lähtee opiskelijan omista edellytyksistä, tarpeista ja toiveista. Opintosuunnitelma sisältää opiskelijan opiskelulle asettamat tavoitteet sekä opinto-ohjelman, josta ilmenevät opiskelijan valitsemat oppiaineet ja kurssit
sekä niiden tunti- ja kurssimäärät tai opintokokonaisuudet. Lisäksi laaditaan suunnitelma
siitä, miten opiskelijan opinto-ohjelma toteutetaan ja miten sitä tarkistetaan.
Tavoitteena on, että jokainen opiskelija on suorittanut opinnot oman opintosuunnitelmansa mukaisesti ja että jokaisella heistä on valmis jatko-opintosuunnitelma lisäopetuksen päättövaiheessa.
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta
ja oppilaanohjausta vähintään 1 100 tuntia lukuvuoden aikana.
Opiskelijan viikkotuntimäärän tulee olla noin 30 oppituntia. Lisäluokan opiskelijoilla on
neljä pakollista oppiainetta (äidinkieli, ranska, matematiikka, ruotsi), joissa noudatetaan
ainekohtaisia perusopetuksen opetussuunnitelmia. Näitä oppiaineita pyritään opettamaan
osittain tai kokonaan omana ryhmänään. Opiskelijan tarpeen mukaan kerrataan koko perusopetuksen oppimäärä. Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella 9. luokkatason mukana
myös muita yhteisiä ja valinnaisia aineita. Hallinnollisesti hänet voidaan sijoittaa johonkin yhdeksännen vuosiluokan ryhmään, jonka tunneilla hän käy niissä aineissa, joissa hän
aikoo henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaan korottaa arvosanojaan. Lisäksi
opiskelija voi valita ohjelmaansa lukion kursseja tai kaupungin toisen asteen yhteistarjottimen tarjoamia kursseja tai ilta- tai etäopintoja.
Opiskelijaa arvioidaan perusopetuksen yleisten arviointiperusteiden mukaisesti ja hän saa
erillisen todistuksen suorituksistaan.
4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Tuen järjestämistä perusopetuksessa ohjaavat periaatteet
Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa,
kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä otetaan huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee
kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen.
12
Opetussuunnitelma
Oppilaan oppimisen ja työskentelyn jatkuva havainnointi ja arviointi mahdollistavat tuen
tarpeen varhaisen havaitsemisen. Oppilasta opettavat opettajat ovat keskeisessä asemassa
tuen tarpeen havaitsemisessa ja oikea-aikaisen tuen tarjoamisessa. Tärkeässä roolissa ovat
myös mahdolliset koulunkäyntiavustajat ja muut oppilaan kanssa työskentelevät aikuiset.
Oppilasta opettavat opettajat tekevät yhteistyötä oppilaan tuen tarpeiden havaitsemiseksi.
Erityisopettaja ja oppilashuollon asiantuntijat osallistuvat tarvittaessa tuen tarpeen arviointiin. Tuen tarpeen arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti oppimisen esteiden ja
oppimisvaikeuksien havaitsemiseen. Myös opiskelutaitoihin, ryhmässä toimimiseen ja
toimintaympäristöön liittyviin tekijöihin kiinnitetään huomiota. Tuen tarpeen arvioinnissa
voidaan hyödyntää myös oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden
arviointien tuloksia. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa
yhteistyössä.
Opettaja seuraa oppilaan oppimista, tukee oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä, valitsee oppimista edistäviä menetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä eriyttää ja antaa tukiopetusta tarvittaessa. Opettaja tekee yhteistyötä kotien kanssa oman luokkansa ja oppiaineensa opiskeluun liittyvissä asioissa. Opettaja voi saada tuen tarpeen arviointiin tarvittavaa tietoa myös huoltajalta. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi läksyjen tekoon liittyvät vaikeudet.
Luokilla 7 – 9 luokanvalvoja seuraa luokkansa opiskelua ja poissaoloja sekä osallistuu
tuen suunnitteluun. Hän tekee yhteistyötä kotien, erityisopettajan ja oppilashuoltoryhmän
kanssa oman luokkansa oppilaiden opiskeluun ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä asioissa.
Erityisopettaja tekee testejä ja toimii oppimisen vaikeuksien tunnistamisessa opettajan
kanssa yhteistyössä. Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta pienryhmässä tai
samanaikaisopetuksena ja ohjaa oppilasta opiskelutekniikoissa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä kotien kanssa erityisopetukseen ja tehostettuun tukeen liittyvissä kysymyksissä
sekä järjestää yhteistyötapaamisia ja osallistuu niihin tarvittaessa.
Oppilashuoltoryhmä arvioi oppilaan tuen tarpeen kokonaisuutta ja osallistuu moniammatillisen tuen suunnitteluun ja yhteistyötapaamisten järjestämiseen. Oppilashuoltoryhmä
tekee yleiseen ja tehostettuun tukeen liittyviä linjauksia yhteistyössä rehtorin kanssa sekä
seuraa opettajien kanssa yksittäisten oppilaiden sekä oppilasryhmien opiskelua.
Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaalle annetaan joustavaa tukea, joka suunnitellaan pitkäjänteisesti ja jota arvioidaan ja muutetaan tuen tarpeen mukaan. Tukimuotoja käytetään sekä
yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena
kuin se on tarpeellista.
Huoltajalle ja oppilaalle annetaan tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtymistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä leikkikoulusta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen.
13
Opetussuunnitelma
4.1 Yleinen tuki
Yleisen tuen tavoitteena on tarjota jokaiselle oppilaalle hänen tarpeitaan vastaavat oppimisen edellytykset ja ennaltaehkäistä tehostetun tuen tarpeen syntymistä. Opettajalla on
vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja
eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata
ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa
oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta,
toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa.
Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Oppilaiden ja
opiskelijoiden tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan tai opiskelijan ja huoltajan
kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta
eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla.
Eriyttäminen ja tukiopetus ovat tärkeitä yleisen tuen muotoja. Niiden lisäksi voidaan
käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta
keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Opettaja voi tarvittaessa suunnitella yleisen tuen toteutuksen yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien tai oppilashuollon ammattilaisten kanssa.
4.2 Tehostettu tuki
Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on hänelle tehtävään pedagogiseen arvioon perustuen
annettava tehostettua tukea. Oppilaalle tehdään myös oppimissuunnitelma.
Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee yleistä tukea tehokkaampaa tukea ja
esimerkiksi useita samanaikaisia tukimuotoja. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä
oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää
kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista
ja koulunkäyntiä. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista
ja kasautumista.
Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei yksilöllistetä. Sen sijaan osaaikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien
käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
14
Opetussuunnitelma
Tuen avulla huolehditaan oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia
oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tuetaan oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja
koulutyöstä.
Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun
tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Tehostetun tuen tarpeessa olevalle oppilaalle
laaditaan pedagoginen arvio.
Tehostetun tuen tarpeen päättyminen kirjataan oppilaan pedagogiseen arvioon. Oppilas
siirtyy tällöin takaisin yleisen tuen piiriin. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää oppilaan
tuen välineenä myös tehostetun tuen päättymisen jälkeen.
4.2.1. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten
Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena, oppilaan saama
yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista, oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja
koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet. Lisäksi pedagogiseen arvioon kirjataan arvio siitä,
millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla
tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea.
Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja
onnistuneen toteuttamisen kannalta.
Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä
tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös
sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja
tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen
arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan.
4.2.2. Oppimissuunnitelma
Oppimissuunnitelma on väline oppilaan opiskelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Sen tavoite on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelma toimii siten oppilaan tukemisen välineenä niin opettajalle kuin huoltajallekin. Oppilas saa oppimissuunnitelmasta yksilöityä tietoa opiskelunsa tavoitteista ja keinoista, joilla niiden saavuttamiseen pyritään. Oppimissuunnitelman avulla oppilas oppii
myös ottamaan itse enemmän vastuuta opinnoistaan ja suunnittelemaan työtään. Oppimissuunnitelma toimii oppimisen keinojen ja tuen kuvaamisen apuna. Sen avulla ei yksilöllistetä oppilaan oppimäärää.
15
Opetussuunnitelma
Oppimissuunnitelman laatii oppilaan opettaja. Tarvittaessa hän tekee yhteistyötä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. Oppimissuunnitelman sisältö ja käyttö käydään läpi
oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja heille annetaan mahdollisuus esittää näkemyksensä oppimissuunnitelmasta.
4.2.3. Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana
Oppimissuunnitelma voidaan laatia oppilaalle osana yleistä tukea. Se voidaan laatia oppiainekohtaiseksi tai opiskelun yleisten tavoitteiden tueksi. Oppimissuunnitelman laatimiseen käytetään lomaketta, jossa on mahdollista kuvata oppilaan valmiudet sekä tuen
tarpeet, tavoitteet, erityiset painoalueet eri oppiaineissa, pedagogiset ja oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut, moniammatillinen yhteistyö, yhteistyö huoltajan kanssa sekä
huoltajan tarjoama tuki, edistymisen seuranta ja arviointi sekä oppilaan mahdollisuudet
osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointi sekä itsearviointi. Yleisen tuen oppimissuunnitelma laaditaan oppilaan tarpeita vastaavaksi ja vain käytössä olevat tuen muodot kuvataan. Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilasta opettavat opettajat ja tarvittaessa muut asiantuntijat kuten oppilashuollon henkilöstö.
4.2.4. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana
Tehostettua tukea saaville oppilaille laaditaan aina oppimissuunnitelma. Se perustuu ennen tehostetun tuen aloittamista tehtyyn pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan opettajien sekä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilas on mukana oman oppimissuunnitelmansa laatimisessa mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan osuus oppimissuunnitelman laatimisessa kasvaa yläluokille siirryttäessä. Tarvittaessa laatimiseen voivat osallistua muut asiantuntijat, kuten oppilashuollon henkilöstö.
Oppimissuunnitelma käydään läpi huoltajan ja oppilaan kanssa henkilökohtaisessa tapaamisessa, ja oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään oppimissuunnitelman sisältö
ja tarkoitus. Oppimissuunnitelma tehdään ennen tehostetun tuen aloittamista ja sen toteutumista arvioidaan yleensä jaksoittain, kuitenkin vähintään kerran lukukaudessa.
Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan valmiudet sekä tuen tarpeet, tavoitteet, erityiset painoalueet eri oppiaineissa, pedagogiset ja oppimisympäristöön liittyvät ratkaisut,
moniammatillinen yhteistyö, yhteistyö huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki,
edistymisen seuranta ja arviointi sekä oppilaan mahdollisuudet osoittaa osaamisensa eri
tavoin, arviointi sekä itsearviointi. Oppimissuunnitelmassa nimetään suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä tiettyyn oppiaineeseen tai oppiaineisiin tai tukemaan opiskelun yleisiä tavoitteita.
4.3. Erityinen tuki
Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa ei tarjota perusopetuslain 24.6.2010/642 §
17 tarkoitettua erityistä tukea. Koulu tekee tarvittaessa pedagogisen selvityksen ja on
yhteistyössä sen koulun kanssa, johon erityisen tuen tarpeessa oleva oppilas siirtyy. Oppilaan vastaanottava koulu tekee erityisen tuen päätöksen.
4.4. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki
16
Opetussuunnitelma
4.4.1. Tukiopetus perusopetuksessa
Oppilaalle, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, tarjotaan tukiopetusta. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennalta. Tukiopetusta annetaan
oppilaan tarpeen mukaan. Tukiopetuksen tarpeen arvioi opettaja. Tukiopetusresurssista
päättää rehtori vuosittain.
Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä käytetään monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta
pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan
tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille
tapaamisten yhteydessä sekä tiedottamalla henkilökohtaisesti tukiopetusmahdollisuudesta
ja ajankohdista.
Tukiopetus yleisen tuen aikana
Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista
tuen tarpeen ilmenemistä. Tarvittaessa opettaja tarjoaa oppilaalle tukiopetusta. Tuen tarve
voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.
Tukiopetus tehostetun tuen aikana
Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen
aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa.
Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema
tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen sekä tukiopetuksen antamisesta vastaavat opettajat. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäiseen tuen tarpeeseen.
4.4.2. Osa-aikainen erityisopetus
Oppilaalle, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, tarjotaan osaaikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan
parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on
kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä
oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä.
Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja
oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa osana yleistä tai tehostettua tukea.
17
Opetussuunnitelma
Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.
Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeistä, ja osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Osaaikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä
myös oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa.
Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea
Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä arvioidaan ja hänelle annetaan
tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta.
Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana
Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan
yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve
osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja
järjestäminen.
4.4.3. Ohjauksellinen ja muu tuki
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Kodin ja koulun yhteistyöllä on Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa pitkä perinne. Yhteistyön tavoitteena on tarjota jokaiselle oppilaalle oman kehitystasonsa ja omien
tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea ja mahdollistaa oppilaan sujuva koulunkäynti sekä hyvinvointi koulussa. Koulu tekee tiivistä yhteistyötä Ranskalaisen koulun
ystävät ry:n kanssa ja tukee huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta sekä järjestää tapaamisia ja tarjoaa tiloja huoltajien yhteisiä tapaamisia varten. Kodin ja koulun yhteistyötä
tukevat osaltaan jokaiselta luokalta valittavat yhdysvanhemmat, jotka toimivat yhteyshenkilöinä koulun ja luokan huoltajien välillä. Yhteistyön pohja luodaan esiopetuksen
aikana ja sitä jatketaan koko perusopetuksen ajan.
Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa
oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää vastaamalla oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä.
Koulu tekee yhteistyötä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea oppilaan tavoitteellista koulunkäyntiä ja oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö mahdollistaa koululle hyvän oppilaan tuntemuksen ja antaa kodille mahdollisuuden seurata ja tukea oppilaan oppimista. Kodin ja
koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus muun muassa tarjoamalla
mahdollisuus asioida koulun kanssa suomeksi tai ranskaksi perheen tarpeiden mukaan.
18
Opetussuunnitelma
Koulu antaa tietoa ja on vuorovaikutuksessa kotien kanssa opetuksen järjestämiseen, oppilaan oppimiseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Huoltajat saavat tietoa koulun opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista
ja tuen saannin mahdollisuuksista sekä oppilashuollosta sekä toiminta- ja tiedottamiskäytännöistä erilaisissa tilanteissa. Lisäksi annetaan tietoa huoltajan mahdollisuuksista osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kun käsitellään oppilaan tukeen liittyvää asiaa, huoltajalle annetaan
tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn liittyvistä käytännöistä. Koulu käyttää tiedottamisessa ensisijaisesti Wilma-järjestelmää, joka mahdollistaa nopean vuorovaikutuksen ja huoltajien helpon yhteydenpidon eri opettajiin. Koulun tiedottamisessa käytetään
suomen ja ranskan kieltä.
Sekä koulu että koti seuraavat oppilaan poissaoloja. Huoltaja selvittää oppilaan poissaolot
mahdollisimman nopeasti ja ilmoittaa koululle myös luvattomista poissaoloista. Kaikki
oppilaan poissaolot tulee selvittää. Koulu seuraa osaltaan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista huoltajalle. Opettaja, rehtori tai apulaisrehtori määrää luvattomista poissaoloista jälki-istuntoa ja järjestää tarvittaessa tapaamisen oppilaan ja
huoltajan kanssa.
Koulu järjestää huoltajille säännöllisesti mahdollisuuksia kuulla ajankohtaisia koulunkäyntiin liittyviä asioita sekä tavata oppilasta opettavia opettajia sekä tarvittaessa oppilashuollon henkilöstöä. Tapaamisissa keskitytään kunkin luokka- ja ikätason koulunkäynnin ja opiskelun kannalta keskeisiin asioihin: perusopetuksen päättövaiheessa annetaan tietoa jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja tarjotaan tarvittaessa huoltajalle
mahdollisuus keskustella mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon
asiantuntijoiden kanssa. Lukiossa annetaan tietoa ylioppilastutkinnon suorittamisesta sekä
lukion jälkeisistä opinnoista. Lisäksi järjestetään tapaamisia erilaisten luokkakohtaisten
projektien toteuttamiseen liittyvistä asioista.
Kodin ja koulun yhteistyön toteutumista seurataan tapaamisissa kerättyjen palautteiden
avulla. Erilaisiin koulun ja kodin yhteistyötilaisuuksiin osallistuneiden määrää seurataan
ja toimintaa kehitetään vastaamaan mahdollisimman hyvin kotien toiveita ja tarpeita.
Rehtori tai kunkin tason apulaisrehtori vastaa mahdollisten yhteistyöhön liittyvien ongelmien selvittämisestä.
Ohjauksen järjestäminen
Ohjauksen tavoitteena on auttaa oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan,
arvioimaan omaa toimintaansa sekä tekemään opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen ja lukion aikana. Ohjaus tukee myös yhteistyötaitoja ja antaa valmiuksia toimia erilaisissa ryhmissä sekä ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjaus on henkilökohtaista ja lähtee oppilaan ja hänen kouluja luokkatasonsa tarpeista. Paluumuuttajia sekä
ulkomailla koulunsa suorittaneita ja heidän huoltajiaan ohjataan koulun toimintatapoihin,
opiskeluun ja oppiaineisiin liittyvissä kysymyksissä sekä tuetaan heidän opiskelunsa sujumista tarvittaessa henkilökohtaisella oppimissuunnitelmalla.
Ohjauksen tavoitteena on lisäksi opiskelu- ja yhteistyötaitojen kehittäminen, oman toiminnan säätely ja työn suunnittelu sekä arviointi. Perusopetuksen luokilla 7 – 9 tutustutaan työelämään eripituisten tutustumisjaksojen aikana. Koulu ohjaa oppilasta omaaloitteiseen työpaikan hankintaan häntä kiinnostavalta alalta. Työelämään tutustumisen
19
Opetussuunnitelma
tavoitteena on antaa oppilaalle tietoa työelämän toimintatavoista ja parantaa oppilaan
työelämätuntemusta sekä tukea jatko-opintoihin hakeutumista. TET-jaksoista saa työnantajan tekemän arvion, jonka tavoitteena on kannustaa ja ohjata oppilasta kehittämään työelämässä tarvittavia taitoja. Oppilas arvioi myös itse omaa suoriutumistaan.
Kaikkien ikätasojen ohjaukseen voi kuulua työelämän ja yhteiskunnan eri alueiden edustajien vierailuja oppitunneilla, vierailukäyntejä työpaikoilla sekä erilaisia yhteistyöprojekteja. Ohjauksen sisältöjä käsitellään eri oppiaineissa.
Ohjauksen onnistumiseksi yhteistyö kodin ja koulun sekä oppilasta opettavien opettajien
ja muun henkilökunnan välillä on tärkeää. Ohjausta antavat opettajat ja muu henkilöstö
antavat ohjaukseen liittyvää tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen sekä järjestävät tarpeen mukaan yhteistyötapaamisia. Ohjausta käsitellään myös yhteisissä eri kouluja
luokkatasojen tapaamisissa, joissa annetaan tietoa muun muassa valinnaisaineista sekä
perusopetuksen jälkeisistä opinnoista ja hakumenettelystä.
Oppilasta ohjaavilla opettajilla sekä oppilaanohjaajalla ja rehtorilla on omat vastuualueensa:
• Luokanopettaja, luokanvalvoja tai ryhmänohjaaja opastaa oppilasta tai opiskelijaa koulun ja luokan tai ryhmän käytänteisiin, seuraa oppilaan tai opiskelijan opintojen edistymistä, opastaa valinnoissa, osallistuu vanhempainiltoihin sekä järjestää tarvittaessa vanhempaintapaamisia sekä pitää yhteyttä koteihin.
• Opettaja selvittää oppilaalle ja opiskelijalle oppiaineen tavoitteet, sisällöt sekä arviointiperiaatteet. Hän ohjaa oppilasta tai opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa sekä itsearvioinnissa.
• Opinto-ohjaaja antaa oppilaalle ja opiskelijalle tietoa valinnaisaineista sekä lukion kurssivalinnoista ja ohjaa valintojen tekemisessä. Hän antaa tietoa jatko-opinnoista sekä uravalinnasta, antaa henkilökohtaista ohjausta, vastaa TET-jaksojen toteutumisesta sekä yhteishausta ja osallistuu vanhempainiltojen ja tarvittaessa opintokäyntien suunnitteluun.
Opinto-ohjaajan antama ohjaus painottuu perusopetuksen päättövaiheeseen sekä opiskelijoiden osalta lukio-opintojen loppuvaiheeseen.
• Laaja-alainen erityisopettaja ohjaa erityisopetusta saavia oppilaita yhteistyössä opettajien ja oppilaanohjaajan kanssa.
• Rehtori vastaa ohjauksen toimintamahdollisuuksien luomisesta sekä tukee ohjauksen
suunnittelua ja yhteistyötä.
Ohjaus osana yleistä tukea
Jokainen opettaja ohjaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa. Tehokkaalla ohjauksella varmistetaan opiskelun sujuminen, oppimisen vaikeuksien varhainen havaitseminen sekä ennaltaehkäistään opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä.
Ohjauksen avulla tuetaan opintojen sujumisen lisäksi oppilaan persoonallista kasvua sekä
osallisuutta kouluyhteisön jäsenenä. Ohjausta toteutetaan opetustilanteiden lisäksi arvioinnin ja yhteisten tapahtumien avulla.
20
Opetussuunnitelma
Ohjaus tehostetun tuen aikana
Ohjaus on osa oppilaalle annettavaa tehostettua tukea ja ohjauksen muodot suunnitellaan
oppilaan tarpeiden mukaan. Osana pedagogista arviota arvioidaan oppilaan ohjauksen
tarve. Oppilaan oppimissuunnitelmaan voidaan kirjata myös ohjaukseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutaidoissa ja -tottumuksissa
sekä yhteistyötilanteissa ilmeneviin tuen tarpeisiin ja taitoja sekä opiskelumotivaatiota
lisääviin toimintatapoihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja vahvistetaan hänen ymmärrystään opiskelun merkityksestä.
Avustajapalveluiden järjestäminen
Avustajapalvelun tavoitteena on tukea oppilaita siten, että he kykenevät ottamaan itse yhä
enemmän vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustaja toimii opetusryhmän
tukena osa- tai kokoaikaisesti.
Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilaita oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä
mahdolliseen oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun.
Avustaja ohjaa oppilaita koulun päivittäisissä tilanteissa.
Avustajapalveluista päättää rehtori. Apulaisrehtori päättää avustajapalveluiden suuntaamisesta ryhmälle. Ryhmien avustajapalveluiden tarve arvioidaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä tarvittaessa hyödyntäen oppilaiden huoltajien antamia
tietoja ja mahdollisesti koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.
Ohjaus lukio-opinnoissa
Opiskelijoiden yksilölliset ohjaukselliset tarpeet ovat lukion ohjaustoiminnan lähtökohta.
Tavoitteena on tukea lukio-opintojen sujumista ja vahvistaa opiskelijoiden tasa-arvoa.
Ohjaus tukee opiskelijaa lukio-opiskeluun liittyvissä valinta- ja päätöksentekotilanteissa
sekä henkilökohtaisissa opiskelun ja elämäntilanteen kysymyksissä. Ohjauksen avulla
opiskelija oppii ymmärtämään, miten hänen tekemänsä valinnat ja päätökset ovat suhteessa opiskelun sujumiseen ja ura- ja elämänsuunnitteluun. Lisäksi hän oppii käyttämään
keskeisiä tietolähteitä sekä yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.
Avustaminen osana yleistä tukea
Avustajapalveluita voidaan tarjota myös lyhytaikaisena tukena oppilaille, jolla ei ole tarvetta muuhun tukeen. Tavoitteena on tällöin myös ehkäistä tehostetun tuen tarvetta.
Avustajan antama tuki parantaa oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä.
Avustaminen tehostetun tuen aikana
Avustajapalveluiden tarve arvioidaan osana pedagogista arviota ennen tehostetun tuen
aloittamista. Jos oppilas on saanut avustajapalveluita osana yleistä tukea, niiden riittävyys
ja vaikutus arvioidaan. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan mahdollinen avustajapalveluiden tarve, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Oppimissuunnitelman päivityksen yhteydessä myös avustajapalveluiden tarve arvioidaan uudelleen.
21
Opetussuunnitelma
4.4.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta
Koulun kerhotoiminta
Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka
tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Koulun
kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin.
Kerhotoiminta vahvistaa osaltaan myös kodin ja koulun kumppanuutta.
Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten
elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminta tarjoaa monipuolista, oppilasta
arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa.
Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää
oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi
oppilaan tukea.
Apulaisrehtori päättää lukuvuosittain kerhojen perustamisesta yhteistyössä opettajien
kanssa. Kerhot ovat koulun toimintaa, ja kerhoja pitävät opettajat. Opettajat tiedottavat
kerhoista oppilaille ja heidän huoltajilleen ennen niiden alkamista.
4.4.5. Lukio-opiskelijoiden tuki
Lukiossa tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen
opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai
toimintavajavuuden vuoksi. Tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijoita siten, että
kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Opiskelijahuoltoryhmässä kartoitetaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita ja sovitaan tukitoimista, jotka liittyvät esimerkiksi opetus- ja koetilanteisiin.
Erityisjärjestelyjen kriteereinä ovat erityisopettajan, lääkärin, terveydenhoitajan, psykologin tai muun asiantuntijan lausunto. Tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan kirjallinen suunnitelma erityisjärjestelyistä ja yksilöllisistä tukitoimista, joista tiedotetaan opettajille ja huoltajille. Suunnitelmaa seurataan ja tarkistetaan sovitun aikataulun mukaisesti.
Seurannan vastuuhenkilöstä sovitaan opiskelijahuoltoryhmässä. Opiskelija osallistuu
suunnitelman tekoon ja sitoutuu omalta osaltaan toimimaan suunnitelman mukaisesti.
Ylioppilastutkintolautakunnalta anotaan erikseen erityisjärjestelyt ylioppilaskokeita varten. Opiskelijalle voidaan antaa osa-aikaista erityisopetusta, joka on ensisijaisesti pedagogista tukea.
22
Opetussuunnitelma
Erityisopetus kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana. Tukea voidaan antaa sekä yksilö- että pienryhmäopetuksena. Erityisopettaja osallistuu opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin silloin, kun
kyse on oppimisvaikeuksiin liittyvistä asioista. Hän toimii yhteistyössä opiskelijaa opettavien aineenopettajien kanssa. Erityisopetuksesta ja erityisjärjestelyistä annetaan tietoa
opiskelijoille ja opettajille, millä varmistetaan mahdollisuus puuttua vaikeuksiin välittömästi. Erityisopetuksesta tiedotetaan myös huoltajille.
5. Oppilas- ja opiskelijahuolto ja turvallisuuden edistäminen
5.1. Oppilas- ja opiskelijahuolto
Oppilas- ja opiskelijahuollolla tarkoitetaan oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyön avulla luodaan lisäksi edellytyksiä turvalliselle kasvu- ja oppimisympäristölle sekä tuetaan
oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäyntiä. Oppilas- ja opiskelijahuolto kuuluu kaikille
kouluyhteisössä työskenteleville sekä näistä palveluista vastaaville viranomaisille. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan tai opiskelijan ja huoltajan
kanssa.
Oppilas- ja opiskelijahuolto on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukea. Yksilöllistä tukea
tarjotaan henkilökohtaisten tapaamisten ja ohjaustilanteiden muodossa. Tapaamisiin osallistuu oppilaan tai opiskelijan tarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen kokoonpano. Yhteisöllistä tukea annetaan ryhmille pitämällä oppitunteja ja järjestämällä tapaamisia.
Oppilas- ja opiskelijahuoltotyön onnistumiseksi yhteistyö oppilasta tai opiskelijaa opettavien opettajien, koulun oppilas- ja opiskelijahuoltohenkilöstön ja oppilaan huoltajien välillä on välttämätöntä. Koulu on yhteydessä huoltajiin, järjestää tapaamisia ja kuulee
huoltajia oppilasta tai alle 18-vuotiasta opiskelijaa koskevissa asioissa. Myös oppilasta
kuullaan häntä koskevissa asioissa ja hän on pääsääntöisesti läsnä yhteistyöpalavereissa.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sovitaan nuoren kanssa yhdessä vanhemmille ja
opettajille sekä oppilashuollolle tiedottamisesta tai mukaan ottamisesta. Pyrkimyksenä on
kunnioittaa nuoren mielipidettä asioiden eteenpäin viemisessä.
5.2. Oppilashuoltoryhmät
Koulun oppilashuoltotyötä koordinoivat säännöllisesti kokoontuvat moniammatilliset oppilashuoltoryhmät. Koulussa on oma oppilashuoltoryhmä perusopetuksen luokille 1 – 6,
7 – 9 sekä lukiolle. Niiden tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden auttamiseksi. Oppilashuoltoryhmän työ on ensisijassa ennaltaehkäisevää. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmä puuttuu nopeasti oppilaiden tai opiskelijoiden ongelmiin.
Oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaan, opiskelijan, ryhmien ja koulun ongelma- ja kriisitilanteita, kuten poissaoloja, kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, mielenterveyskysymyksiä, tupakointia, päihteiden käyttöä ja erilaisia onnettomuustilanteita. Ryhmässä käsitellyt
asiat ovat luottamuksellisia. Oppilashuoltoryhmä suunnittelee tilanteisiin tukitoimet ja
toimintaohjeet, seuraa niiden toteutumista ja tekee niihin tarvittavat muutokset. Oppi-
23
Opetussuunnitelma
lashuoltoryhmiin kuuluvat kunkin asteen apulaisrehtori, kuraattori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja sekä yläkoulun ja lukion oppilashuoltoryhmissä oppilaanohjaaja. Luokanvalvojat ja muut opettajat osallistuvat työskentelyyn tarvittaessa.
Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä rehtorin tai apulaisrehtorin lisäksi vain ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen järjestäminen, sekä kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri,
koulukuraattori ja koulupsykologi. Huoltajan suostumuksella tai lain niin salliessa voi
ryhmään osallistua muita tarvittavia koulun ulkopuolisia tahoja kuten lastensuojelun tai
perheneuvolan edustaja.
Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet asiat kirjataan. Yksittäisen oppilaan tai opiskelijan
asiassa kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja kenen tehtäväksi
selvittely ja yhteydenpito perheeseen on annettu oppilashuoltoryhmässä. Asiasta vastaavasta oppilashuollon asiantuntijasta sovitaan ryhmässä tapauskohtaisesti. Kirjausten avulla voidaan osoittaa, mihin toimenpiteisiin oppilashuolto on ryhtynyt jossakin asiassa.
Rehtori tai kunkin tason apulaisrehtori vastaa siitä, että kirjaukset tehdään muistioon ja
säilytetään asianmukaisesti lukitussa kaapissa.
Oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain suunnitelman toiminnastaan osana koulun toimintasuunnitelmaa. Ryhmässä mietitään lukuvuoden kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden lopussa ryhmä arvioi tavoitteiden saavuttamista
Oppilashuoltoryhmä tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti sekä vanhemmille että koulun
sisällä. Vanhemmille tiedotetaan toiminnasta lukuvuoden alussa oppilaille ja opiskelijoille jaettavien lukuvuosioppaiden kautta, vanhempainilloissa ja koulun kotisivuilla. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyviä teemoja käsitellään tarpeen mukaan opettajien kokouksissa ja koulutuspäivissä.
5.3. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyön vastuut ja työnjako
Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmien kokonaistoiminnasta ja asettaa oppilashuoltoryhmät.
Apulaisrehtori koordinoi oman tasonsa oppilas- tai opiskelijahuoltotyötä, kutsuu kokoukset koolle sekä vastaa siitä, että yksittäistä oppilasta tai opiskelijaa koskevat asiat kirjataan. Apulaisrehtori ohjaa opettajia ja luokanvalvojia tai ryhmänohjaajia oppilashuoltotyön käytänteissä ja tekee opettajien kanssa yhteistyötä toistuvien kurinpitotapausten hoitamisessa.
Kuraattori osallistuu oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön sosiaalityön ammattilaisena. Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka tukee ja auttaa oppilaita ja opiskelijoita koulunkäynnissä ja sosiaalisissa suhteissa. Hän vastaa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja koulunkäynnin tukemisesta sosiaalityön keinoin. Kuraattori tarjoaa yksilöllistä
ja yhteisöllistä tukea muun muassa tapaamisten avulla ja on jatkuvassa yhteistyössä tukea
tarvitsevien oppilaiden kotien sekä muiden oppilaan tai opiskelijan psykososiaaliseen
verkostoon kuuluvien kanssa. Kuraattorin työhön kuuluu yksitäisten oppilas- ja opiskelijatapaamisten lisäksi tapaamiset perheiden kanssa, työskentely luokissa tai ryhmissä sekä
yhteydenpito ja verkostoyhteistyö koulun ulkopuolisten tukitahojen kuten sosiaalitoimen,
24
Opetussuunnitelma
perheneuvolan sekä lasten ja nuorisopsykiatrisen poliklinikan kanssa. Kuraattori huomioi
oppilaan ja opiskelijan opintojen tukemisessa myös koulun ulkopuoliset tekijät kuten
perheen, vapaa-ajan ja sosiaaliset suhteet. Kuraattorin työmenetelmiä ovat tukikeskustelut
sekä ohjaus ja neuvonta, joissa voidaan hyödyntää mm. erilaisia kuva- ja kirjoitusmateriaaleja. Kuraattori tekee tiivistä yhteistyötä luokanopettajien, luokanvalvojien ja ryhmänohjaajien
kanssa
ja
tarjoaa
heille
myös
konsultointiapua.
Yhteydenpito sosiaalitoimen lastensuojelun kanssa painottuu koulussa pääosin kuraattorille. Lastensuojeluilmoitusvelvollisuus kuuluu tilanteen niin vaatiessa kuitenkin kaikille
koulun työntekijöille, vaikka useimmissa tapauksissa kuraattori on ilmoituksen tekijä tai
kirjaaja. Koulun puolelta kontakti lastensuojelun puolelle voi olla kuraattorin lisäksi
myös
esimerkiksi
terveydenhoitajalla
tai
koulupsykologilla.
Koulupsykologi osallistuu oppilas- ja opiskelijahuoltotyöhön erityisesti oman alansa asiantuntijana. Hän tekee tarvittaessa psykologisia tutkimuksia, arviointeja ja lausuntoja.
Koulupsykologi tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille yksilöllistä tukea ja osallistuu tarpeen
mukaan oppilaiden tuen suunnitteluun. Koulupsykologi osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön sekä kodin ja koulun yhteistyöhön sekä tekee yhteistyötä opettajien kanssa
oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaistilanteen ja tuen tarpeen määrittelyssä. Psykologin
vastuualueisiin kuuluu myös kriisityö.
Erityisopettaja toimii oppilas- ja opiskelijahuoltotyössä oppilaan ja opiskelijan tuen pedagogisena asiantuntijana. Erityisopettaja on mukana suunnittelemassa oppilaan ja opiskelijan yksilöllisiä tarpeita vastaavia tukimuotoja ja tekee yhteistyötä oppilasta tai opiskelijaa opettavien opettajien ja kotien kanssa. Erityisopettaja osallistuu oppimissuunnitelman laatimiseen ja päivitykseen.
Terveydenhoitaja toimii oppilas- ja opiskelijahuoltotyössä terveydenhuollon asiantuntijana erikoisosaamisenaan laaja-alainen terveydenedistämistyö, psyykkisen hyvinvoinnin
tukeminen, päihde- ja kriisityö sekä terveydellisten olojen valvonta kouluyhteisössä.
Toiminnassa korostuu oppilaan ja opiskelijan terveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä varhaisen puuttumisen periaate. Työ tukee koulun yhteisiä oppilas- ja opiskelijahuollollisia tavoitteita ja luo perustaa terveelle aikuisuudelle. Terveydenhoitaja neuvottelee tarpeen mukaan oppilaan vanhempien kanssa erilaisista lapsen tai nuoren opiskeluun tai hyvinvointiin vaikuttavista asioista sekä tarvittaessa hoitoonohjauksesta tehden
tiivistä yhteistyötä mm. perheen, lääkärin ja oppilas- ja opiskelijahuollon kanssa.
Opinto-ohjaaja osallistuu yläkoulun ja lukion oppilashuoltoryhmiin ohjauksen ammattilaisena. Opinto-ohjaaja ohjaa oppilaan ja opiskelijan opiskelua ja arvioi hänen jatkoopintomahdollisuuksiaan ottaen huomioon oppilaan ja opiskelijan tarpeet ja lähtökohdat.
Hän myös seuraa opintojen etenemistä ja käy tarvittaessa ohjauskeskusteluja. Opintoohjaaja antaa sekä henkilökohtaista ohjausta että ryhmäohjausta. Huoltajat, opettajat sekä
rehtori tai apulaisrehtori ovat tarvittaessa mukana ohjauskeskusteluissa.
5.4. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut
Terveydenhoitajatyö koulussa on osa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelua, joka järjestetään periaatteiltaan koulun toiminta-ajatuksen, Helsingin terveyskeskuksen kouluja
opiskeluterveydenhuollon yksikön toimintasuunnitelman sekä neuvolatoiminnasta, kouluja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollos-
25
Opetussuunnitelma
ta annetun asetuksen (380/2009) mukaisesti. Kouluterveydenhuolto Helsingin ranskalaissuomalaisessa koulussa jatkaa lastenneuvolassa aloitettua ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri vastaavat ammattitaitonsa antamin
oikeuksin ja velvollisuuksin palvelun oikeasta kohdentamisesta, laadusta ja saatavuudesta
tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti, lasta ja nuorta arvostaen ja tehden yhteistyötä perheen kanssa. Nuoren kanssa neuvotellaan ja yhdessä sovitaan häntä koskevan asian tiedottamisesta vanhemmille tai koulutaholle.
Koululla ei ole vakuutusta oppilaiden koulutapaturmien varalta. Koulutapaturman
sattuessa oppilas tai opiskelija ohjataan hoitoon joko terveysasemalle tai sairaalan
päivystyspoliklinikalle.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto työskentelee oppilaiden ja opiskelijoiden psyykkisen,
fyysisen ja sosiaalisen terveyden tukemiseksi. Sen toiminta-alueita ovat terveyden
edistäminen, ehkäisevä terveydenhoitotyö ja terveyskasvatus. Toiminnassa korostuu
oppilaiden arvostaminen, erilaisuuden hyväksyminen, puolueettomuus, yksilöllisyys ja
oppilaiden ikätasoa vastaavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen sekä
luottamuksellisuus. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden itsetuntemusta, itseluottamusta
ja myönteistä minäkuvaa.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto tukee yhteistyötahojensa kanssa (mm. vanhemmat,
opettajat ja oppilashuollon työntekijät) oppilaiden koulunkäyntiä ja heidän valmiuksiaan
toimia terveyttä uhkaavissa ja sosiaalista painetta tuottavissa tilanteissa. Lisäksi
kouluterveydenhuolto osallistuu yhteisönsä terveysviestintään ja valvoo koulun
terveydellisiä oloja yhdessä koulun johdon kanssa. Tällä pyritään edistämään
kokonaisvaltaista välittämistä ja huolenpitoa kouluyhteisön jäsenistä.
5.5. Hammashuolto
Munkkiniemen hammashoitola vastaa koulun peruskouluikäisten oppilaiden
hammashuollosta Munkkiniemen terveysaseman tiloissa. Huoltajan tulee selvittää
oppilaan hammashuollosta aiheutuvat poissaolot ja tarvittaessa anoa etukäteen
poissaololupa hammashoitolakäyntejä varten. Oppilas ei ole kouluterveydenhuoltoon
liittyvien hoitolakäyntien aikana koulun vastuulla. Lukiolaisten tulee hakeutua oman
terveysasemansa hammashoitolaan.
5.6. Muut tukipalvelut
5.6.1. Kouluruokailu
Koulu tarjoaa päivittäin oppilailleen maksuttoman aterian. Kouluruokailulla pyritään
edistämään oppilaiden terveellisiä ruokatottumuksia sekä päivittäistä jaksamista.
Oppilaille
tarjottavan
aterian
ravintoainesisältö
noudattaa
kansallisia
ravitsemussuosituksia.
Kouluruokailun tavoitteena on myös hyvien ruokailu- ja pöytätapojen edistäminen.
Ruokailuhetkellä on myös tärkeä sosiaalinen ja yhteisöllinen merkitys. Monipuolisen
ruokatarjonnan ja erilaisten teemaviikkojen ja -päivien avulla pyritään kehittämään
ennakkoluulotonta suhtautumista eri ruokia ja ruokakulttuureja kohtaan. Kouluruokailulla
26
Opetussuunnitelma
pyritään lisäksi edistämään koulun arvojen ja ympäristöohjelman mukaista kestävää
kehitystä seuraamalla biojätteen määrää ja pyrkimällä vähentämään sitä. Oppilaan
yksilölliset ravitsemustarpeet, kuten ruoka-aineallergiat, otetaan huomioon ja niiden
ilmoittamisesta koululle annetaan huoltajalle vuosittain ohjeet.
5.7. Turvallisuuden edistäminen
Oppilailla ja opiskelijoilla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluvat
fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana
on oppilaiden, opiskelijoiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen
kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen otetaan huomioon
kaikessa koulun toiminnassa.
Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös
fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-,
onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan
oppilaan, opiskelijan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.
Opiskelun sujumiseksi koulussa on järjestyssäännöt. Lisäksi koulussa on suunnitelma
oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Järjestyssäännöt sekä
suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ovat
opetussuunnitelman liitteitä.
Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille
kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai
epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa
ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas,
opiskelija, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.
Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai
ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on
ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös
se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna
ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai
kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän
lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja
väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen
henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä,
uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai
kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin puututaan.
Oppilaille, opiskelijoille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle annetaan tietoa
väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja
kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista
järjestysmääräyksistä. Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa on käytössä KiVa
koulu -toimintamalli, joka on kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma.
Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin,
opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä
27
Opetussuunnitelma
kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä.
Koulun vastuulla on huolehtia myös siitä, että työelämään tutustumispaikka on
turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana
oppilaalle turvallinen. Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös
koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät
tekijät.
Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien
torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö.
Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn,
ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista.
Niistä annetaan tietoa oppilaille, opiskelijoille ja huoltajalle.
Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä
noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja
turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia.
Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen
työsuojelun toimintaohjelma. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja
asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma.
Pelastussuunnitelmasta tiedotetaan koulun koko henkilökunnalle. Kouluyhteisön
terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan
suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien
viranomaisten kanssa.
5.8. Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen perusopetuksessa
Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja
huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaanasian käsittely välittömästi kuuluu. Tällaisia
henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja,
koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai
muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.
Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä
vastaa rekisterinpitäjänä koulu.
Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan
pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa
käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi.
28
Opetussuunnitelma
Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta
vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta.
Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta
vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa
pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot
oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin
poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto.
Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat,
kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä
tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja.
Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi.
Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa
opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi pyritään
aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.
Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen
järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta,
muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään
opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen
kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida,
ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.
6. Oppilaan arviointi
29
Opetussuunnitelma
Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen tietoa oppilaan
koulumenestyksestä, edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta sekä oppimistuloksista. Lisäksi
arvioinnin avulla kehitetään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin ja oppimaan
oppimiseen.
Arvioinnin tehtävänä on myös tukea oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja
sosiaalistumista, kehittää hänen opiskelu- ja työskentelytaitojaan sekä antaa oppilaalle
tietoja ja taitoja, jotka palvelevat myös hänen jatko-opintoihin valikoitumistaan.
Opettajalle arviointi antaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta ja auttaa häntä
suunnittelemaan työtään. Lisäksi arviointi testaa omalta osaltaan opetussuunnitelman
toimivuutta ja koulun arvojen toteutumista. Se toimii opetustyössä koko kouluyhteisön
itsearvioinnin perustana. Koulun opetussuunnitelmaa seurataan ja kehitään jatkuvasti.
6.1. Esiopetus
Lapset oppivat uusia asioita parhaiten silloin, kun he ovat tietoisia omasta oppimisestaan
ja siitä, että oma aktiivinen rooli on keskeinen. Lapsen minäkuva itsestään oppijana vaikuttaa siihen, miten hän oppii. Onnistunut arviointi edistää ja syventää oppimis- ja kehittymisprosessia.
Esiopetuksessa arviointi on luonnollinen osa vuorovaikutusta lapsen ja opettajan kesken.
Opettajan palaute lapselle hänen edistymisestään, osaamisestaan ja kasvustaan on tärkeä
osa arviointia. Onnistuneimmillaan lapsi saa palautetta, joka tukee hänen minäkuvaansa
aktiivisena oman elämänsä kulkuun vaikuttajana. Positiivisen minäkuvan kehittymisen
avaintekijöitä eivät ole yksistään onnistumisen kokemukset vaan myös tieto siitä, että
osaa ja kykenee selviytymään hankalistakin tilanteista. Esiopetuksessa arviointi on kokonaisvaltaista ja kannustavaa sekä lapsen vahvuuksia korostavaa. Palaute/arviointikeskustelut yhdessä vanhempien kanssa käydään 1-2 kertaa vuodessa.
Lukuvuoden päätteeksi lapsi saa osallistumistodistuksen, jossa sanallisesti arvioidaan hänen työskentelyään ja oppimistaan.
Portfolioarviointi on luonteva lapsen arvioinnin väline esiopetuksessa. Parhaimmillaan
portfolio (kasvun kansio) on monipuolinen lapsen töiden kokoelma, jossa näkyy sekä lapsen yksilöllinen että yhteisöllinen oppiminen ja kehittyminen. Erityisen tärkeää on muistaa, että arviointi ei ole arvostelua vaan kehittymisen ja kehittämisen väline.
Opetussuunnitelmaa täydennetään vuosittain laadittavalla opetuksen järjestämistä koskevalla toimintasuunnitelmalla. Toimintasuunnitelmassa kerrotaan esiopetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista sekä toiminnalle asetetuista erityisistä tavoitteista toimintakauden
aikana.
6.2. Perusopetus
6.2.1. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä ja periaatteet
Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta, tukea oppilaan
kasvua ja kehitystä sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Arvioinnin avulla pyritään vahvistamaan oppilaan luottamusta itseensä
30
Opetussuunnitelma
oppijana. Arviointi on jatkuvaa, monipuolista ja oppilasta kannustavaa. Oppimisvaikeudet, myös lievät, otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa niin, että arvioinnissa käytetään
menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Oppilas voi esimerkiksi saada lisäaikaa kirjallisen kokeen tekemiseen tai mahdollisuuden korvata kirjallisen kokeen tai osia siitä suullisella kokeella. Monipuolisen arviointipalautteen avulla autetaan oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.
Oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin oppiainekohtaisiin tavoitteisiin. Arvioinnista kerrotaan oppilaalle opetuksen alkaessa sekä hänen huoltajalleen
pyydettäessä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen voidaan myös jälkikäteen selvittää, miten
arvioinnin perusteita on arvioinnissa sovellettu, jos he sitä pyytävät. Arviointipalautetta
annetaan oppilaan oppimisesta ja edistymisestä eri oppiaineissa, käyttäytymisestä, työskentelystä, oppilaan vahvuuksista sekä niistä osa-alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa todistusten lisäksi erilaisin tiedottein sekä arviointikeskusteluissa.
Oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden
yhdistelmänä. Oppilaan arvioinnin pohjana ovat opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet
sekä kansallisesti määritellyt oppiainekohtaiset kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta.
Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaukset määrittelevät tietoja
taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös
oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Sanallista arviointia käytettäessä
lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet
hyväksytysti.
6.2.2. Työskentelyn arviointi
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Arvioinnin pohjana
ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Arviointi kohdistuu oppilaan
taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan
huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii
yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia.
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun opetussuunnitelman oppiainekohtaisissa
osuuksissa määritellään, miten tämä näkyy kunkin oppiaineen arvioinnissa. Myös
päättöarvioinnissa työskentelytaidot sisältyvät oppiaineiden arvosanoihin.
6.2.3. Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppilasta kehittymään vastuuntuntoiseksi ja toisia ihmisiä kunnioittavaksi kouluyhteisön jäseneksi, joka ymmärtää yhteisten sääntöjen noudattamisen merkityksen yhteiskunnassa.
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon toiset ihmiset ja
ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Arvioinnin perusteena ovat Helsingin
ranskalais-suomalaisen koulun arvot ja opetuksen tavoitteet, koulun toimintakulttuuri ja
säännöt. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Arviointi
merkitään väli- ja lukuvuositodistuksiin yhtenä arvosanana, mutta sitä ei merkitä päättöeikä erotodistukseen.
Oppilaan käyttäytymiselle asetetut tavoitteet
31
Opetussuunnitelma
Kasvatuksessa ja opetuksessa tavoitteena on, että oppilaat

ovat rehellisiä ja luotettavia

ottavat huomioon toiset ihmiset

kunnioittavat ihmisen perusoikeuksia

ovat oikeudenmukaisia

ovat yhteistyöhaluisia ja yhteisvastuullisia

ylläpitävät työrauhaa

ovat huomaavaisia ja auttavaisia

ovat oma-aloitteisia

suhtautuvat vastuuntuntoisesti työ- ja elinympäristöönsä

huolehtivat kaikista koulutyössä esiin tulevista tehtävistä ja velvoitteista tunnollisesti

käyvät koulua säännöllisesti

ottavat huomioon sekä oman että muiden kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden
Kuvaukset käyttäytymisen arvosanoista
Käyttäytymisen arvioinnissa pyritään huomioimaan oppilaan kehitysvaihe ja persoonallisuus sekä poikkeukselliset tapahtumat ja muutokset elinoloissa. Käyttäytymistä arvioidaan arvosanoin 4-10 seuraavasti:
kymmenen (10):
Oppilaan käytös on kaikkien koulun käyttäytymiselle asettamien tavoitteiden mukaista.
Oppilaan asenne on esimerkillistä ja ryhmää tukevaa.
yhdeksän (9):
Oppilaan käytös on lähes aina koulun käyttäytymiselle asettamien tavoitteiden mukaista.
kahdeksan (8):
Oppilas suhtautuu koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön yleensä myönteisesti. Hänen rikkeensä ovat satunnaisia ja hän on huomautuksin ojennettavissa. Oppilas noudattaa yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia.
seitsemän (7):
Oppilas suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön tai yhteiseen omaisuuteen välinpitämättömästi ja hänen kielenkäytössään tai muussa käyttäytymisessään on usein huomautettavaa. Oppilas käyttäytyy tunnilla toisinaan levottomasti ja muita häiritsevästi.
kuusi (6):
Oppilas suhtautuu koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön kielteisesti ja häiritsee opiskelua (kiroilee, haistattelee). Oppilaalla on välinpitämätön asenne yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia
kohtaan.
viisi (5):
Oppilas rikkoo koulun järjestyssääntöjä tietoisesti ja jatkuvasti, eikä kunnioita muiden
perusoikeuksia. Oppilas ei noudata yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia.
neljä (4):
32
Opetussuunnitelma
Oppilas ei selviydy normaalissa luokkaopetuksessa. Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja on vaaraksi kouluyhteisölle.
6.2.4. Itsearviointi
Itsearvioinnin tehtävänä on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilaan realistinen käsitys itsestään oppijana vahvistuu ja oppilas
oppii seuraamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan myös itse opiskelulleen tavoitteita. Itsearvioinnin kautta oppilas oppii tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Oppilas tarvitsee opettajiensa ohjausta ja tukea sekä säännöllistä palautetta työskentelystään, jotta
hänen itsearviointitaitonsa kehittyisivät.
6.2.5. Arviointi luokilla 1-2
Alkuopetuksen arviointi on sanallista kaikkien oppiaineiden arvioinnissa. Sanallinen arviointi toteutetaan todistuksin, joissa opettaja valitsee valmiista kuvauksista parhaiten oppilaan tasoa vastaavan. Opettajalla on halutessaan mahdollisuus täydentää arviointia lisähuomioin.
Oppilaalle annetaan väliarviointi syyslukukauden jälkeen, viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Lukuvuoden päätteeksi hän saa lukuvuositodistuksen.
Itsearviointi on osa jokapäiväistä koulutyötä. Lisäksi oppilas täyttää itsearviointilomakkeen kerran lukukaudessa. Ensimmäisen ja toisen luokan syyslukukaudella kyse on
lähinnä itsearviointitaitojen harjaannuttamisesta.
Huoltajalle annetaan tietoja ensimmäisen luokan oppilaan taitojen kehittymisestä myös
arviointikeskusteluissa, jotka pidetään vähintään kerran lukuvuodessa. Arviointikeskusteluja voidaan järjestää myös toisen vuosiluokan aikana.
Arviointi perusopetuksen luokilla 3-5 on sanallista kaikkien oppiaineiden arvioinnissa.
Sanallinen arviointi toteutetaan todistuksin, joissa opettaja valitsee valmiista kuvauksista
parhaiten oppilaan tasoa vastaavan. Opettajalla on halutessaan mahdollisuus täydentää
arviointia lisähuomioin.
Historia ja vapaaehtoinen kieli A2-englanti arvioidaan vasta viidennen vuosiluokan kevätlukukaudella.
Oppilaalle annetaan väliarviointi syyslukukauden jälkeen, viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Lukuvuoden päätteeksi hän saa lukuvuositodistuksen.
Itsearviointi on osa jokapäiväistä koulutyötä. Lisäksi oppilas täyttää itsearviointilomakkeen vähintään kerran lukukaudessa.
33
Opetussuunnitelma
Kaikkien yhteisten ja vähintään kaksi vuosiviikkotuntia kattavien oppiaineiden arvioinnissa käytetään numeroarvostelua vuosiluokilla 6-9. Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa:
10
9
8
7
6
5
4
erinomainen
kiitettävä
hyvä
tyydyttävä
kohtalainen
välttävä
hylätty
Jokainen oppilas saa kustakin opiskelemastaan numeroin arvosteltavasta oppiaineesta
kaksi arvosanaa lukuvuoden aikana. Arvosanoista ensimmäinen annetaan kuudennen
vuosiluokan oppilaille syyslukukauden päättyessä ja vuosiluokkien 7-9 oppilaille joko
toisen tai kolmannen opiskelujakson päätteeksi. Ajankohdan päättää kutakin oppiainetta
opettava opettaja jaksojen tuntimäärien perusteella. Toinen arvosana annetaan vuosiluokkien 6-9 oppilaille lukuvuoden päättyessä annettavan arvioinnin yhteydessä. Tämä arviointi perustuu oppilaan koko lukuvuoden aikana osoittamaan näyttöön ja edistymiseen
opinnoissaan. Yhdeksännen luokan oppilas saa perusopetuksen päättyessä päättötodistuksen, jossa kunkin oppiaineen arviointi perustuu valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin.
Oppilas arvioi työskentelyään, käyttäytymistään ja sosiaalisia taitojaan jaksoittain koko
lukuvuoden ajan luokanvalvojan ohjauksessa. Lisäksi oppilas arvioi oppimaan oppimisen
taitojaan jokaisessa oppiaineessa aineenopettajan ohjauksessa. Itsearvioinnin tulokset saatetaan huoltajien tietoon ja niitä käytetään apuna oppilaan koulumenestyksen seurannassa.
6.2.8. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet
Seuraavalle vuosiluokalle siirtyminen
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on suorittanut hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden opinnot.
Hylätyn suorituksen uusiminen
Oppilas, jonka suoritus jossakin vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa on hylätty, voi osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia ja se järjestetään koulun erikseen määräämänä päivänä joko lukuvuoden
aikana tai viimeistään kesäkuussa.
Vuosiluokalle jättäminen
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut kaikkia vuosiluokan oppimäärään kuuluvia eri oppiaineiden opintoja
hyväksytysti ja rehtori sekä oppilaan opettajat arvioivat, ettei hän tule selviytymään seu-
34
Opetussuunnitelma
raavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on hänen yleisen heikon koulumenestyksensä perusteella tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Oppilaan huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen
päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jätettävän oppilaan suoritukset raukeavat.
Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas
Oman opinto-ohjelman mukaan etenevän oppilaan vuosiluokalle jäämisen sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymisen periaatteet kirjataan oppiainekohtaisesti hänen oppimissuunnitelmaansa.
6.2.9. Maahanmuuttajaoppilaan ja tukea tarvitsevan oppilaan arviointi
Sekä maahanmuuttajaoppilaat että tukea tarvitsevat oppilaat arvioidaan mahdollisimman
pitkälti perusopetuksen yleisiä arviointiperiaatteita noudattaen. Oppimisvaikeudet otetaan
huomioon oppilaan opintojen aikaisessa arvioinnissa käyttämällä menetelmiä, joiden
avulla oppilas pystyy parhaiten osoittamaan osaamisensa. Maahanmuuttajaoppilaiden arvioinnissa huomioidaan oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Maahanmuuttajaoppilas voi saada joko sanallisen arvion tai hyväksytty-merkinnän, jos numeroarviointiin ei ole perusteita oppilaan puutteellisen kielitaidon vuoksi. Numeroarviointia
käytetään kuitenkin viimeistään perusopetuksen kahdeksannella luokalla. Päättöarvioinnissa kaikki perusopetuksen päättöluokan oppilaat arvioidaan valtakunnallisten päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti numeroarviointia käyttäen.
6.2.10. Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet
Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää, miten oppilas on saavuttanut perusopetuksen
tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista
ja kohdeltava oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosana perustuu oppilaan monipuolisilla
näytöillä osoittamaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa. Päättövaihe tarkoittaa
vuosiluokkia 8-9, lukuunottamatta niitä aineita, joissa yhteinen opetus on päättynyt jo
aiemmin. Kunkin oppiaineen yhteydessä määritellään päättöarvioinnin perusteet. Ne pohjautuvat valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin, jotka määrittelevät kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin tietoja taitotason arvosanalle kahdeksan (hyvä). Päättö-arvioinnissa
työskentelytaidot sisältyvät oppiaineiden arvosanoihin.
6.2.11. Todistukset
Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset
Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden päättyessä.
Lisäksi annetaan välitodistus luokkien 1-5 oppilaille syyslukukauden jälkeen viimeistään
tammikuussa, kuudensien luokkien oppilaille syyslukukauden päätteeksi ja luokkien 7-9
oppilaille toisen ja kolmannen jakson päätteeksi.
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka eroaa koulusta kesken oppivelvollisuutensa suorittamisen.
35
Opetussuunnitelma
Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, annetaan hänelle todistus
osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä.
Yhdeksännen luokan oppilaalle annetaan tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten
välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.
Perusopetuksen päättötodistus
Päättötodistuksen saa perusopetuksen päättyessä oppilas, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä (5). Todistukseen voi kuulua liitteitä.
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat
äidinkieli ja kirjallisuus, ranskan kieli, toinen kotimainen kieli, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia,
maantieto, terveystieto, liikunta, musiikki, kuvataide, käsityö sekä kotitalous.
Vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän muodostavat valinnaisaineet arvioidaan
numeroin. Lyhyemmät oppimäärät arvioidaan hyväksytty-merkinnällä. Jos tällainen
lyhyempi valinnaisaineen oppimäärä katsotaan jonkin oppiaineen syventäviksi
opinnoiksi, voi sen suoritus korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden tai katsomusaineen oppimäärän
toiseen, arvioidaan viimeksi opiskeltu oppimäärä.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä
numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja
todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin
yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.
Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvostelu merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen
yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.
6.2.12. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää
opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai
päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät
rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön uuteen
arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, voi hän pyytää arvioinnin oikaisua
Etelä-Suomen aluehallintovirastolta.
Arvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen tietoa oppilaan koulumenestyksestä, edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta sekä oppimistuloksista. Lisäksi arvioinnin avulla kehitetään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin ja oppimaan oppimiseen.
36
Opetussuunnitelma
Arvioinnin tehtävänä on myös tukea oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalistumista, kehittää hänen opiskelu- ja työskentelytaitojaan sekä antaa oppilaalle tietoja ja
taitoja, jotka palvelevat myös hänen jatko-opintoihin valikoitumistaan.
Opettajalle arviointi antaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta ja auttaa häntä suunnittelemaan työtään. Lisäksi arviointi testaa omalta osaltaan opetussuunnitelman toimivuutta
ja koulun arvojen toteutumista. Se toimii opetustyössä koko kouluyhteisön itsearvioinnin
perustana. Koulun opetussuunnitelmaa seurataan ja kehitään jatkuvasti.
6.3. Lukio
6.3.1. Arvioinnin tavoitteet
Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen
edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan
antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä
tavalla omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen.
6.3.2. Kurssisuoritusten arviointi
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa
palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua mahdollisiin kirjallisiin
kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle jokaisen kurssin
alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.
Kunkin oppiaineen pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Numeroarvostelussa käytetään seuraavaa asteikkoa:
10
9
8
7
6
5
4
erinomainen
kiitettävä
hyvä
tyydyttävä
kohtalainen
välttävä
hylätty
Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Ilman opiskelijan osoittamia näyttöjä osaamisestaan arvioinnin suorittaminen ja kurssi-arvosanan mää37
Opetussuunnitelma
rääminen ei ole mahdollista. Opiskelijan poissaolo opetuksesta tai tyhjä vastauspaperi
kurssikokeessa eivät mahdollista opettajalle osaamistason toteamista. Tällöin kurssi jätetään arvioimatta ja jaksoarvioinnissa on merkintä K (keskeytynyt). Kesken olevan kurssisuorituksen merkintä on U. U-merkinnällä kirjatut puutteelliset kurssisuoritukset on täydennettävä opettajan kanssa sovittavalla tavalla, kuitenkin viimeistään saman lukuvuoden
aikana. Muutoin kurssi katsotaan keskeytetyksi. Tällöin jaksoarvosteluun tulee merkintä
K. Jos opiskelija haluaa keskeytetystä kurssista itselleen arvosanan, kurssi on suoritettava
alusta uudelleen.
Soveltavat kurssit arvioidaan numeroin, sanallisesti tai suoritusmerkinnällä S (S = suoritettu). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu
palaute voivat täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa.
6.3.3. Jaksoarvostelu
Jokaisen jakson päätyttyä opiskelija saa jaksoarvostelun, josta käyvät ilmi opiskelijan
kaikki lukion aikana suorittamat kurssit arvosanoineen. Jotta oppilaitos voisi varmistaa,
että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen
edistymisestä, koulu edellyttää huoltajan allekirjoitusta jaksoarvosteluun ja muihin tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.
6.3.4. Itsenäinen opiskelu
Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti joko kokonaan tai osittain osallistumatta opetukseen. Itsenäinen suorittaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun opiskelijalla on päällekkäisiä kursseja opinto-ohjelmassaan. Kurssit, joita ei voi suorittaa itsenäisesti, on mainittu opetussuunnitelman oppiainekohtaisissa osuuksissa. Opiskelija sopii
kurssin itsenäisestä opiskelusta kirjallisesti kurssin opettajan kanssa ennen kurssin alkamista ja sitoutuu suorittamaan opettajan kanssa sovitut tehtävät ajallaan sekä osallistuu
yleensä kurssikokeeseen. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään aina hyväksytty
arvosana. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää kurssin opettajan kanssa kirjallisesti sovittujen tehtävien tekemistä sovitussa aikataulussa. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.
Itsenäistä opiskelua koskevat seuraavat rajoitukset, joista voi poiketa ainoastaan erityisestä syystä rehtorin luvalla:
 opiskelija ei voi opiskella itselleen ensimmäistä oppiaineen kurssia itsenäisesti
 oppiaineen edellisen suoritetun kurssin arvosanan pitää olla vähintään seitsemän
 kahta peräkkäistä saman oppiaineen kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti
 itsenäisen opiskelun keskeyttämisestä on päätettävä ensimmäisen viikon aikana, tämän jälkeen kurssi arvioidaan
Hylätty itsenäisesti opiskeltu kurssi on suoritettava normaalisti osallistumalla luokkaopetukseen.
6.3.5. Arvosanan korottaminen
Hylättyä kurssiarvosanaa saa yrittää korottaa kerran osallistumalla uusintakuulusteluun.
Mikäli opiskelija yrittää korottaa jo kerran uusintakuulustelussa hylättyä kurssia, hänen
tulee suorittaa koko kurssi uudelleen.
38
Opetussuunnitelma
Hyväksytysti suoritetun kurssin arvosanaa saa yrittää korottaa yhden kerran opiskelemalla koko kurssi uudelleen toisen opiskeluryhmän kanssa tai itsenäisesti ja osallistumalla koeviikolla kyseisen kurssin loppukokeeseen. Jos kurssi tarjotaan vain kerran lukuvuoden aikana, korotus on mahdollinen uusintakuulustelussa. Korotukseen voi kuulua myös
muuta työskentelyä, josta on sovittava ennakkoon opettajan kanssa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi.
6.3.6. Etenemiseste
Kaksi ajallisesti peräkkäistä hylättyä kurssisuoritusta (arvosana 4) samassa oppiaineessa
aiheuttaa etenemisesteen. Etenemiseste tarkoittaa, että uusia kyseisen oppiaineen kursseja
ei voi suorittaa, ennen kuin ainakin toinen hylätyistä kursseista on suoritettu hyväksytysti.
Muiden oppiaineiden opiskelu voi jatkua jonkin aineen etenemisesteestä huolimatta.
Opiskelija saa tiedon etenemisesteen syntymisestä jaksotodistuksessa.
6.3.7. Oppimäärän laajuuden vaihtaminen
Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa
pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin
niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty
tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien
arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot ovat lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja ainekohtaisissa
opetussuunnitelmissa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee osaamistason toteamiseksi järjestää lisäkuulustelu. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan
edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.
6.3.8. Muualla suoritetut opinnot
Opintojen hyväksilukemisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa
numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan
vastaavuusasteikon mukaisesti:
asteikko 1 – 5
1 (tyydyttävä)
2 (tyydyttävä)
3 (hyvä)
4 (hyvä)
5 (kiitettävä)
lukioasteikko
asteikko 1 – 3
5 (välttävä)
1
6 (kohtalainen)
1
7 (tyydyttävä)
2
8 (hyvä)
2
9 (kiitettävä),
3
10 (erinomainen)
Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla hyväksytysti suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukiomme opetussuunnitelman mukaisia. Lukion apulaisrehtori valmistelee esityksen muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta yhdessä kyseistä ainetta koulussa opettavan opettajan kanssa.
Opinnot voidaan hyväksyä vain, jos sisältö vastaa vaativuudeltaan ja painotuksiltaan Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun opetussuunnitelmaa. Lopullisen päätöksen tekee
39
Opetussuunnitelma
rehtori. Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, vastaavuus määritellään opiskelijan eduksi.
Mikäli muualla suoritetut opinnot luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.
6.3.9. Arviointi erityistapauksissa
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus
erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan
ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Opiskelijan on saatettava arviointiin vaikuttavat seikat kurssin opettajan tietoon ennen kurssin alkua tai viimeistään
ensimmäisellä kokoontumiskerralla ja varauduttava tarvittaessa esittämään myös mahdollinen lääkärintodistus tai muu diagnoosin tehneen henkilön lausunto.
Maahanmuuttajaopiskelija ja suomi toisena kielenä -opiskelu
Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän mukaan,
jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty
erillistä suomi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko koulu voinut tarjota vain osan
suomi toisena kielenä -kursseista. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain
joko suomen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi toisena kielenä (S2) oppimäärästä, mutta ei molemmista.
6.3.10. Oppiaineen oppimäärän arviointi
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman
mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään ainekohtaisessa opetussuunnitelmassa.
Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat
opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona.
Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetus-suunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia sy- joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja
40
ventäviä kursseja
1 – 2 kurssia
3 – 5 kurssia
6 – 8 kurssia
9 kurssia tai enemmän
Opetussuunnitelma
enintään
enintään
enintään
enintään
0
1
2
3
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä
soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa.
Päättöarvosanan korottaminen
Opiskelijalla on oikeus ennen päättöarvosanan antamista osallistua erilliseen kuulusteluun. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa
kuin kurssien arvioinnista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa
korottaa.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi
 koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
 opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja
taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.
Mikäli opiskelija pyytää, on hän oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin
sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.
Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan
siten kuin ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa määrätään.
6.3.11. Lukion oppimäärän suoritus
41
Opetussuunnitelma
Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty opetusministeriön 12.1.2004 tekemässä lukiota koskevassa tuntijakopäätöksessä (Dnro
226/430/2003 ja 196/430/2003).
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden
oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75
kurssia täyttyy.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa
etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille.
Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.
Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla
pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisen virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden
arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä,
mikä arvosana opiskelijalle on annettava.
6.3.12. Lukion antamat todistukset
Opiskelija saa jaksotodistuksen kunkin opiskelujakson päätyttyä. Opiskelijalle, joka eroaa
lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista, annetaan todistus suoritetuista
opinnoista.
Päättötodistus annetaan opiskelijalle lukio-opintojen päättyessä. Päättötodistukseen merkitään lukion opetussuunnitelman perusteiden kohdan 6.5 mukaiset tiedot.
Jos opiskelija on suorittanut lukiodiplomin jossakin oppiaineessa, saa hän siitä todistuksen. Lukiodiplomin suoritus merkitään päättötodistuksen lisätietoihin.
6.4. Koulun toiminnan ja opetussuunnitelman arviointi
Koulun toiminnan itsearvioinnin yleisenä tarkoituksena on turvata perusopetus- ja lukiolain toteutuminen. Koulu arvioi antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta ja osallistuu
viranomaisten järjestämään (ulkopuoliseen) toimintansa arviointiin.
Koulun toiminnan arviointi on osa kouluyhteisön perustyötä, jonka toteuttamisesta ovat
ensisijaisessa vastuussa rehtori ja opettajat. Arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaiden ja
opiskelijoiden oppimista, opetustoimen henkilöstön työtä sekä hankkia ja analysoida
olennaista tietoa koulun kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi.
Valtion ylläpitämänä oppilaitoksena Helsingin ranskalais-suomalainen koulu ja Opetushallitus solmivat vuosittain tulossopimuksen, jossa sovitaan määrällisistä ja laadullisista
tavoitteista, joihin koulu yhdessä Opetushallituksen kanssa sitoutuu. Tulossopimus toimii
42
Opetussuunnitelma
koulun toiminnan arvioinnin välineenä, ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan vuosittain Opetushallituksen kanssa käytävän palautekeskustelun avulla.
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun opetussuunnitelmaa arvioidaan vuosittain siten,
että lukuvuoden aikana esille tulleet korjaus- ja lisäystarpeet tehdään opetussuunnitelmaan ennen huhtikuun loppua. Koulun johtokunta vahvistaa seuraavaa lukuvuotta koskevat opetussuunnitelmamuutokset kevätlukukauden loppuun mennessä.
7. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN
EHEYTTÄMINEN
Valtakunnallisesti määritellyt aihekokonaisuudet ovat koulun kasvatus- ja opetustyön
keskeisiä painoalueita ja opetustyötä eheyttäviä teemoja, jotka näkyvät Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun toimintakulttuurissa ja yhteisissä tapahtumissa. Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt sisältyvät eri oppiaineiden opetukseen niille luontuvalla tavalla (ks. oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat).
Opetuksen eheyttäminen voidaan toteuttaa eri oppiaineita yhdistävinä opetuskokonaisuuksina ja aihealueina. Tavoitteena on ohjata oppilaita tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua. Opetusta eheytetään myös erilaisten matkojen, teemojen ja tapahtumien avulla. Työn suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden
ikäkaudelle ominaiset toimintatavat sekä mahdollisuus edetä tutusta tuntemattomaan ja
arkikokemuksesta käsitteelliseen ajatteluun. Ranskan- ja suomenkielisen opetuksen integrointiin kiinnitetään erityistä huomiota.
43
Opetussuunnitelma
Yhtenäiskouluna Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toteuttaa samoja opintoja
eheyttäviä aihekokonaisuuksia sekä perusopetuksessa että lukiossa. Oppilaiden pitkä
opiskeluaika koulussamme edesauttaa opetuksen eheyttämistä ja kaikille asteille yhteisten
aihekokonaisuuksien toteutumista.
7.1. Ihmisenä kasvaminen
Koulu pyrkii tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen
itsetunnon sekä toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden
kehitystä.
Tavoitteet
Oppilas oppii
 tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana
 ottamaan vastuuta itsestään ja omasta elinympäristöstään
 erottamaan oikean ja väärän sekä hyväksymään yhteiset ratkaisut
 hyväksymään erilaisuutta ja ottamaan toiset huomioon
 ymmärtämään kodin ja koulun yhteistyön merkityksen
 sosiaalisia taitoja ja yhteistyöhenkisyyttä
 kehittämään itsetuntoaan ja ilmaisemaan itseään luovalla ja rohkealla tavalla
 myönteistä elämänasennetta
Koulumme ominaispiirteenä on monikulttuurisuus sekä päivittäinen eri-ikäisten oppilaiden kohtaaminen, aktiivinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta. Erilaiset yhteiset tapahtumat ja ryhmien toiminta edistävät oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Sosiaalisia
taitoja ja yhteistyökykyä kehittävät esimerkiksi kouluisosisko- ja kouluisovelitoiminta,
tukioppilastoiminta sekä lukiolaisten järjestämä toiminnallinen koulupäivä alakoulun oppilaille. Yhteistyö seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa tukee oppilaiden eettistä kasvua ja koulun liittymistä ympäröivään yhteiskuntaan. Kodin ja koulun
välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää koko koulunkäynnin ajan. Tämä korostuu erityisesti oppilasvaihtojen yhteydessä.
7.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
Koulu tukee oppilasta oman kulttuuri-identiteettinsä rakentamisessa ja auttaa häntä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Erityisesti edistetään ranskankielisen kulttuurin tuntemusta.
Tavoitteet
Oppilas oppii
 tuntemaan ja arvostamaan omaa ja muita kulttuureita
 näkemään oman kulttuurin erityispiirteet osana maailman kulttuureita
 valmiuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen, erityisesti ranskan kielellä
 ymmärtämään kulttuuriperinnön siirtämisen tärkeyden sukupolvelta toiselle
44
Opetussuunnitelma
Oppiakseen vieraita kieliä ja tutustuakseen toisiin kulttuureihin oppilas tarvitsee vahvaa
äidinkielen osaamista ja oman kulttuurin tuntemusta. Oppilasvaihtojen yhteydessä oppilaat perehtyvät omaan kulttuuriinsa ja kertovat omasta maastaan ranskan kielellä. Kulttuuri-identiteettiä rakennetaan koulussamme myös teemojen ja juhlapäivien avulla: Iltakouluun valitaan vuosittain eheyttävä teema, joka usein on kulttuuri-identiteettiin liittyvä
ja ilmentää aina koulun kansainvälistä luonnetta. Koulussamme järjestetään vuosittain
kansainvälinen ranskan kielen ja kulttuurin teemaviikko, jolloin koulun oppilaat osallistuvat myös ulkopuolisille suunnattujen esitysten toteuttamiseen. Teemaviikkojen toteuttamisessa tehdään yhteistyötä Ranskan instituutin kanssa. Lukiolaisten teatterikurssi osallistuu tekemällään näytelmällä ranskankielisen teatterin festivaalille. Joka kolmas vuosi
eri oppiaineiden yhteistyönä toteutettava Tuusula-kulttuuriretki rohkaisee lukiolaisia syventämään kulttuurin tuntemustaan. Lukion toisen vuoden opiskelijoille järjestettävä Helsinki-retki tutustuttaa heidät omaan kulttuuriympäristöönsä.
Suomen- ja ranskankielisen kulttuurin vuorovaikutus näkyy jokapäiväisen koulutyön lisäksi ranskankielisiin maihin ja sieltä Suomeen tehtävien matkojen suunnittelussa, toteuttamisessa ja raportoinnissa. Kansainvälisyyttä kouluumme tuovat myös oppilaat, joista
monet ovat ehtineet käydä koulua useissa maissa. Koulun runsas kielitarjonta tarjoaa
luonnollisen väylän tutustua muiden maiden kieliin ja kulttuureihin.
7.3. Viestintä ja mediataito
Viestintä- ja mediaosaaminen
Oppilasta autetaan tiedon merkityksen ymmärtämisessä ja median käyttötaitojen kehittämisessä. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutteista ja yhteisöllistä
viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa.
Tavoitteet
Oppilas oppii
 ilmaisemaan itseään monipuolisesti
 ymmärtämään ja analysoimaan tietoa ja punnitsemaan sen sisältöä
 käyttämään eri viestintävälineitä
 olemaan kriittinen viestintävälineiden käytössä ja viestintäsisällön tulkinnassa
Oppilaat kehittävät viestintätaitojaan eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä ja tutustuvat
median eri toimintamuotoihin ja merkitykseen yhteiskunnassamme. Oppilaiden median
tuntemus kehittyy, kun he tekevät koulun omaa Nuvelli-lehteä, joka jaetaan koteihin ja
muille sidosryhmille. Erilaisten esitysten, teemojen, tapahtumien ja matkojen valmistelu
ja raportointi lisäävät oppilaiden tietojen haku- ja analysointitaitoja. He oppivat käyttämään koulun ja kaupungin kirjastoja ja valikoimaan käyttöönsä tarpeellista aineistoa.
Oppilaita rohkaistaan ja opetetaan käyttämään tietoverkkoja tarkoituksenmukaisesti ja
ymmärtämään myös tarpeelliset median käyttöön liittyvät tekijänoikeusmääräykset. Lisäksi heitä ohjataan suojaamaan itseään ja omia töitään verkossa liikkuessaan. Lukiolaisilla on mahdollisuus suorittaa usean aineen kursseista koostuva mediadiplomi, joka ohjaa monipuoliseen median toiminnan ymmärtämiseen ja omien viestintävalmiuksien kehittämiseen.
45
Opetussuunnitelma
7.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys
Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
Oppilaita autetaan kehittymään omatoimisiksi ja oma-aloitteisiksi kansalaisiksi sekä
muodostamaan realistinen kuva omista vaikuttamismahdollisuuksistaan ja -kanavistaan.
Tavoitteet
Oppilas oppii
 ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista
 ymmärtämään työn tekemisen merkityksen yhteiskunnassa
 ymmärtämään yrittäjyyden merkityksen ja toiminaan oma-aloitteisesti yhteisöissä
 kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
 tuntemaan työ- ja yrityselämää
 ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä
Eri oppiaineiden tunneilla harjoitellaan ryhmätyötaitoja ja yhteistä päätöksentekoa. Perusopetuksen aikana oppilaat osallistuvat työharjoitteluun sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Erilaiset vierailut yrityksiin ja yhteisöihin lisäävät osaltaan oppilaiden tietoa
työelämästä ja yrittäjyydestä.
Koulussamme toimii oppilaskunta, joka järjestää oppilaiden yhteistoimintaa sekä tekee
ehdotuksia koulua koskevissa asioissa. Opiskelijoilla on oma edustaja koulun johtokunnassa.
Oppilasvaihtojen suunnittelussa ja toteutuksessa opitaan vastuullista toimintaa yhteisten
tavoitteiden hyväksi. Luokat keräävät varoja matkaa varten esimerkiksi järjestämällä erilaisia tapahtumia. Oppilaat osallistuvat myös valtakunnallisen Nälkäpäivä-keräyksen toteuttamiseen esimerkiksi lipaskerääjinä tai koululla pidettävän kirpputorin järjestäjinä.
7.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta
Kestävä kehitys
Kestävän kehityksen avulla pyritään turvaamaan hyvän elämän mahdollisuudet nykyisille
ja tuleville sukupolville sekä säilyttämään maapallo elinkelpoisena kaikille eliölajeille.
Koulussamme kestävän kehityksen periaatteita ovat aineellisen kulutuksen vähentäminen
sekä kulttuurin merkityksen ja henkisten arvojen korostaminen.
Tavoitteet
Oppilas oppii
 toimimaan kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan
 oman talouden hallintaa ja vastuullista kulutuskäyttäytymistä
 ymmärtämään henkisten arvojen ja kulttuurin merkityksen kestävän tulevaisuuden
kannalta
 järkeviä energiansäästötapoja kouluyhteisössä ja sen ulkopuolella
 valitsemaan ekologisia liikkumistapoja
 kierrättämään ja tuntemaan erilaisia kierrätystapoja
 lisäämään kouluympäristönsä viihtyisyyttä
46
Opetussuunnitelma
Koulun henkilökunta ja oppilaat pyrkivät vähentämään energian ja paperin kulutusta,
tuottamaan vähemmän biojätettä sekä lajittelemaan ja kierrättämään paperia. Kaikki ottavat vastuuta kouluympäristön siisteydestä, viihtyvyydestä ja kehittämisestä.
Yhteistyö erityisesti ranskankielisen maailman kanssa sekä esimerkiksi kummikoulutoiminta Afrikassa lisäävät oppilaiden tietoja elinolojen eroista ja niiden syistä. Oppilaat
ymmärtävät maailmanlaajuisen vastuun ottamisen merkityksen kestävän tulevaisuuden
turvaamisessa.
7.6. Turvallisuus ja liikenne
Hyvinvointi ja turvallisuus
Oppilaille pyritään takaamaan turvallinen kouluympäristö, joka auttaa oppilasta ylläpitämään ja edistämään turvallisuutta. Heille opetetaan vastuullista käyttäytymistä liikenteessä.
Tavoitteet
Oppilas oppii
 ymmärtämään terveellisten elämäntapojen merkityksen
 kohtaamaan muutoksia ja epävarmuutta sekä toimimaan vastaavissa tilanteissa
 vastustamaan väkivaltaa sen kaikissa muodoissa
 toimimaan kaikille turvallisen kouluympäristön hyväksi
 tuntemaan ja noudattamaan liikennesääntöjä
 käyttäytymään asiallisesti ja välttämään vaaratilanteita
Eri oppiaineiden tunneilla opitaan ja noudatetaan työtapoja, joiden avulla edistetään terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa sekä ylläpidetään työ- ja ympäristöturvallisuutta. Lisäksi opetellaan suojautumaan päihteiltä, rikollisuudelta ja onnettomuuksilta omassa elinympäristössä. Oppilaille pyritään opettamaan muut huomioivaa liikennekäyttäytymistä, keskeisiä liikennesääntöjä ja erilaisten liikenneympäristöjen sekä niiden
turvallisuusnäkökohtien tuntemista. Oppilaita opetetaan myös noudattamaan asiallisia,
toiset huomioivia käytöstapoja ja ymmärtämään oman vastuunsa turvallisuudesta ja yhteisestä viihtyvyydestä.
Koulun 1-2-luokkalaiset vierailevat mahdollisuuksien mukaan Helsingin kaupungin liikennepuistossa harjoittelemassa liikennekäyttäytymistä. Lukiolaisille puolestaan tarjotaan
liikennekasvatuskurssi yhteistyössä autokouluyrittäjän kanssa. Kurssin keskeisenä tehtävänä on antaa kuljettajaopetusta niin, että opiskelija osaa ajaa ajoneuvoa turvallisesti liikenteessä.
7.7. Ihminen ja teknologia
Teknologia ja yhteiskunta
Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Sen perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Koulussa oppilaille annetaan perustietoa teknologiasta ja sen
vaikutuksista ja merkityksestä elämässämme. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.
47
Opetussuunnitelma
Tavoitteet
Oppilas oppii
 ymmärtämään teknologiaa ja sen kehittämistä
 hyödyntämään teknologian tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti
 ymmärtämään teknologian merkityksen elinympäristössä ja yhteiskunnassa
 ymmärtämään erilaisten koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteita sekä käyttämään
niitä
 ottamaan perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin
 käyttämään tietotekniikkaa ja tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin
Oppilaat oppivat ymmärtämään erityisesti arkielämään liittyvien teknisten järjestelmien
toimintaideoita päivittäisessä toiminnassaan kouluympäristössä. Oppilaita kannustetaan
käyttämään ennakkoluulottomasti erilaisia koneita ja laitteita, sillä tekemällä oppiminen
harjaannuttaa heitä rohkeaan teknologian käyttöön ja kehittämiseen. Eri oppiaineiden
opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaista teknologiaa ja samalla oppilaita ohjataan käyttämään sitä tarkoituksenmukaisesti. Oppilaat voivat esimerkiksi tutustua koulun
valaistus- ja äänitekniikkaan ja osallistua juhlien tekniseen toteutukseen.
Teknologiaan liittyviin kysymyksiin etsitään vastauksia myös yritys- ja asiantuntijavierailujen avulla, jolloin oppilailla on mahdollisuus tutustua eri alojen teknologiaan. Vierailut
auttavat heitä oivaltamaan, kuinka teknologia muuttuu kaiken aikaa. Samalla voidaan yhdessä pohtia ja arvioida esimerkiksi teknologian kehittämisen vaikutusmahdollisuuksia ja
sitä, miten teknologian kehittyminen on vaikuttanut ja vaikuttaa arvoihin ja maailmankuvaan.
8. KOULUN SIDOSRYHMÄT
8.1. Ranskalaisen koulun ystävät ry
Ranskalaisen koulun ystävät ry perustettiin vuonna 1949. Aluksi sen tarkoituksena oli
ylläpitää yksityistä ranskalaista leikkikoulua. Työ leikkikoulun hyväksi jatkuu, mutta
toiminta on laajentunut perustamisajoista. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää koulun ja
kodin välistä yhteistyötä sekä tukea koulua taloudellisesti. Merkittävä osa rahoista, jotka
yhdistys vuosittain kerää, suunnataan erilaisiin kohteisiin oppilastyön hyväksi. Vanhempainyhdistys on vuodesta 2001 alkaen järjestänyt koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa
liikkuva iltapäivä -teemalla. Lisäksi yhdistys tukee perusopetuksen oppilasvaihtomatkoja,
myöntää oppilas- ja opettajastipendejä sekä avustaa erilaisten hankintojen muodossa koulun toimintaa. Yhdistys tarjoaa abiturienteille ja heidän opettajilleen illallisen, lahjoittaa
uusille ylioppilaille ylioppilaslakit, myöntää oppilaille tunnustuspalkintoja hyvintehdystä
koulutyöstä sekä toimii yhteistyössä Ranskan instituutin kanssa edistämällä osaltaan
48
Opetussuunnitelma
ranskalaisen kulttuurin ja kielen harrastamista oppilaiden keskuudessa. Yhdistyksen aktiivinen toiminta mahdollistaa hyvät suhteet kotien ja koulun välillä, mikä puolestaan
edesauttaa koulun toiminnan henkistä ja taloudellista tukemista.
8.2. Ranskan suurlähetystö ja Ranskan instituutti
Suomen ja Ranskan välinen kulttuuriyhteistyö perustuu vuonna 1970 allekirjoitettuun
sopimukseen sivistyksellisestä ja tieteellisestä yhteistyöstä. Ranskaa edustavat Suomessa
suurlähettiläs sekä kulttuuriasioissa kulttuuri- ja tiedeasiainneuvos, joka myös johtaa
Ranskan instituuttia. Ranskan instituutti on toiminut Helsingissä vuodesta 1968. Sen tehtävänä on edistää ranskan kielen ja kulttuurin asemaa Suomessa esimerkiksi kouluopetuksessa, opettajien täydennyskoulutuksessa ja suomalais-ranskalaisten kaksikielisten
opintolinjojen kehittämisessä.
Ranskan valtio tukee Helsingin ranskalais-suomalaista koulua antamalla koulun käyttöön
kahdeksan opettajaa, järjestämällä ja tukemalla opettajien ja oppilaiden opintomatkoja, lahjoittamalla koululle kirjallisuutta ja muuta oppimateriaalia sekä järjestämällä kulttuuritilaisuuksia ja asiantuntijavierailuja. Suomessa tämän toiminnan organisoivat Ranskan suurlähetystö yhteistyössä Ranskan instituutin kanssa.
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Ranskan instituutin yhteistyö on tiivistä. Instituutti auttaa koulua esimerkiksi ranskalaisten opettajien rekrytoinnissa sekä kieli- ja
kulttuuriyhteyksien ylläpitämisessä. Ranskan instituutin edustaja(t) ovat koulun johtokunnassa asiantuntijajäseninä. Rehtorin ohella ranskankielisen opetuksen apulaisrehtorilla on merkittävä rooli Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun ja Ranskan instituutin
yhteyksien ylläpitäjänä. Hän hoitaa yhdessä rehtorin kanssa yhteyksiä Ranskan opetushallintoon, oppilaitoksiin sekä muihin koulun toiminnan kannalta keskeisiin tahoihin.
Ranskankielisen opetuksen apulaisrehtori vastaa rehtorin kanssa Ranskan suurlähetystön
ja instituutin kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja pitää yhteyttä muihin ranskan kielen opettajiin. Ranskankielisen opetuksen ohjaajana toimiva apulaisrehtori on johtokunnassa asiantuntija ranskankielistä opetusta koskevissa asioissa.
8.3. Oppilaitosyhteistyö
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu on yksi kahdeksastatoista valtion ylläpitämästä
oppilaitoksesta. Opetushallitus hallinnoi erityistehtävän saaneita oppilaitoksia, ohjeistaa
niitä ja järjestää koulutuksia. Opetushallituksen alaisuudessa toimivien valtion oppilaitosten yhteistyö on tiivistä.
Helsingin ranskalais-suomalaisella koululla on yhteistoimintaa erityisesti ranskan opetusta A1-kielenä antavien oppilaitosten kanssa. Opettaja- ja oppilasvierailut sekä erilaisten
tilaisuuksien järjetäminen ovat vakiintuneet oppilaitosyhteistyömuodoiksi.
Helsigin ranskalais-suomalainen koulu kuuluu toisen asteen oppilaitosten yhteistyöverkostossa läntiseen piiriin. Yhteistyöverkostoon kuuluvat oppilaitokset järjestävät opiskelijoilleen erilaisia yhteisiä kursseja. Lisäksi alueen oppilaitosten yhteistyöstä vastaavat
henkilöt tapaavat säännöllisesti yhteistyön tiivistämiseksi.
49
Opetussuunnitelma
9. LIITTEET
Liite 9.1. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun järjestyssäännöt
Johtokunnan vahvistamat 4.9.2007
Toimin näin:
Otan muut ihmiset huomioon.
Käyttäydyn ystävällisesti, rauhallisesti ja kohteliaasti.
En vaikeuta muiden liikkumista istuskelemalla portailla tai lattialla.
Käsittelen hyvin koulun omaisuutta.
Kunnioitan muiden omaisuutta.
Jos rikon jotakin, ilmoitan siitä heti rehtorille, opettajalle tai jollekin muulle koulun henkilökuntaan kuuluvalle.
Noudatan määräaikoja.
Olen koulussa rakentamassa omaa tulevaisuuttani ja teen parhaani sen hyväksi.
SÄÄNNÖT
1. Tavoitteet
Järjestyssääntöjen tavoitteena on taata työn rauhallinen sujuminen ja edistää kouluyhteisön
jäsenten viihtyvyyttä ja turvallisuutta.
Tavoitteeseen päästään parhaiten siten, että kouluyhteisön jäsenet käyttäytyvät kohteliaasti,
ystävällisesti ja rauhallisesti hyvän työympäristön ja viihtyisän ilmapiirin hyväksi.
2. Soveltaminen
Järjestyssäännöt koskevat kaikkia koulun oppilaita.
Sääntöjä sovelletaan: kouluaikana ja koulun alueella.
koulunkäyntiin välittömästi liittyvissä tilaisuuksissa riippumatta siitä, järjestetäänkö tilaisuudet koulun alueella tai sen ulkopuolella koulumatkoilla.
Koulun aluetta ovat koulurakennukset ja koulun piha-alue.
3. Oppitunnit
Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti koulun työjärjestyksessä ilmoitettuun aikaan.
4. Välitunnit
Kaikki oppilaat poistuvat luokista välituntien ajaksi.
Luokkien 1-6 oppilaat viettävät välitunnit ulkona. Yläkoulun ja lukion oppilaat viettävät välitunnit sisällä tai ulkona.
Perusopetuksen oppilaat eivät saa poistua koulun alueelta koulupäivän aikana ilman lupaa.
5. Ruokailu
Oppilaat ruokailevat luokille osoitettuina aikoina.
6. Poissaolot
Huoltaja selvittää alaikäisen oppilaan tai opiskelijan poissaolot luokanvalvojalle tai opettajalle. Täysi-ikäinen oppilas selvittää itse poissaolonsa.
7. Tupakointi, päihteet ja huumeet
Tupakointi sekä päihteiden ja huumeiden käyttö ja hallussapito on koulun alueella ja kouluaikana sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa kielletty.
50
Opetussuunnitelma
Liite 9.2. ATK-strategia
TIETOTEKNIIKAN HUOMIOIMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN KOULUN
OPETUKSESSA JA OPETUSSUUNNITELMASSA
Tietotekniikka perusopetuksessa integroidaan muuhun opetukseen, mm. matematiikkaan, äidinkieleen ja ranskan kieleen opettajan harkinnan mukaan.
Perusopetuksen luokilla 6-9 tietotekniikkaa opetetaan kaikille integroimalla se eri oppiaineiden kanssa. Lisäksi oppilaille tarjotaan valinnaisia tietotekniikan perus- ja jatkokursseja, joilla syvennetään tietotekniikan perustietoja ja opetellaan mm. ohjelmoinnin perusteita.
ATK-opetuksen tavoitteena on, että jokainen oppilas:
 oppii käyttämään koulun laitteistoja
 osaa käyttää sähköpostia
 osaa hakea tietoa internetistä ja sähköisistä tietosanakirjoista
 osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa
 tuntee taulukkolaskentaohjelman perusteet
 ymmärtää tietotekniikan merkityksen yhteiskunnassa
 oppii tekemään ryhmätyötä myös tietotekniikassa
 oppii käyttämään ranskan kieltä tietotekniikassa
Tietotekniikasta tulee siis jokaiselle oppilaalle luonnollinen ja tehokas työväline esimerkiksi muiden aineiden opiskelussa.
6. luokka, tietotekniikka ja ranskan kieli
Perusopetuksen kuudennella vuosiluokalla ATK-taitojen opiskelua on yhdistetty ranskan
kielen opetukseen.
8. luokka, tietotekniikka ja maantieto
Opetellaan taulukkolaskennan perusteet: taulukon luonti, laskentaa, grafiikkaa.
9. luokka, tietotekniikka ja fysiikka
Kerrataan ja syvennetään tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentataitoja. Simuloidaan fysiikan ilmiöitä ja tehdään laaja työselostus. Kerrataan tiedonhakua verkosta.
Kaikilla luokka-asteilla pyritään eriyttämään opetusta mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi siten, että oppilaat, jotka jo hallitsevat perustaidot, rakentavat www-sivuja ryhmätyönä.
Valinnaiset tietotekniikkakurssit
Tavoitteena on, että oppilas syventää integroidussa opetuksessa saamiaan tietoja ja taitoja.
Valinnaisilla kursseilla oppilas
 saa tietoa tietotekniikan perusteista
 oppii itse käyttämään jotakin ohjelmointikieltä
 oppii suunnittelua ja ryhmätyötä projektissa
51
Opetussuunnitelma
Valinnaisten kurssien sisältöjen yksityiskohtaisessa suunnittelussa pyritään ottamaan
huomioon oppilaiden taidot ja toiveet. Kursseilla opetetaan
 tietotekniikan perustietoja, esimerkiksi laitteistojen toimintaperiaatteita, tietoliikenteen käsitteistöä, tietotekniikan merkitys yhteiskunnassamme, tietotekniikan historiaa
 jonkin ohjelmointikielen perusteita, esimerkiksi C++, HTML
 rakentamaan suunnittelusta toteutukseen asti jokin ohjelmointiprojekti
 hakemaan tietoa tietotekniikkaa liittyvästä aiheesta ja esittämään se suullisesti tai kirjallisesti
 äänen ja kuvan editointia
 ymmärtämään meitä ympäröivää digitaalista maailmaa
Arviointi
Integroidussa opetuksessa tietotekniikkataidot arvioidaan integroitavan aineen arvioinnin
yhteydessä. Valinnaisilla kursseilla tietotekniikan arvioinnissa huomioidaan sekä opetettavan teorian omaksuminen että käytännön taidot kuitenkin niin että käytännön taitoja
painotetaan.
52
Opetussuunnitelma
Liite 9.3. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun tuntijakopäätös
Opetusministeriön 12.1.2004 tekemä tuntijakopäätös (Dnro 226/430/2003 ja
196/430/2003).
53
Opetussuunnitelma
54
Opetussuunnitelma
55

HRSK yleinen OPS 28.9.2011 (PDF)

Transcription

Similar documents

ops-esitys huoltajille

OPS- kirje kouluille

AJAN MERKIT

Lataa: 162530_koivula_pirjo

Yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelma, Tiimiakatemia

OPS vuosiluokat 1–2

opetussuunnitelman luvut 7.11–9.4 (pdf)

OPETUSSUUNNITELMA - Savonlinnan normaalikoulu

Liikuntadidaktiikka 4 op/ Juha Valtonen Tiina Lähteenmaa

Opetussuunnitelma - Opinto-opas

1 LUKU OPETUSSUUNNITELMA - Yhteiskoulu

LAULUN VOIMAA! – LAULUN ASEMA - JYX front page

Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma - Opinto

Opetussuunnitelma - Helsingin Rudolf Steiner

espoon steinerkoulun opetussuunnitelma / yleinen osa

Erityinen tuki perusopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Linkki julkaisuun

Avaa tiedosto - Tampereen yliopisto

Avaa tiedosto - TamPub etusivu

Lukion opetussuunnitelma - Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

URN:NBN:fi:jyu-20