docKodin ja koulun terveysyhteistyö
download 
Report Transcription
Kodin ja koulun terveysyhteistyö
D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä l 4 2012 Neuvola ja kouluterveys Rauta on voimaa Aivoterveydestä on huolehdittava pienestä pitäen Kodin ja koulun terveysyhteistyö Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti Iloisia vauvauutisia Käyttövalmiit Arla Little Baby organic -äidinmaidonkorvike ja -vieroitusvalmiste ovat tuoteryhmänsä ensimmäiset ja toistaiseksi ainokaiset luomuvalmisteet Suomessa. Ne on valmistettu tuoreesta luomumaidosta ja sisältävät lapsen kehitykselle tärkeitä prebiootteja ja rasvahappoja. Nämä lokakuussa kauppoihin saapuvat tulokkaat tarjoavat odotetun vaihtoehdon luomutuotteita arvostaville lapsiperheille. www.arla.com/baby Pakkauskoot: 200 ml, 500 ml. Arla Little Baby organic 1 Arla Little Baby organic 2 Äidinmaidonkorvike alle 6 kuukauden ikäisille lapsille Vieroitusvalmiste 6 kuukauden iästä ylöspäin Tärkeää: Rintamaito on imeväiselle parasta, luonnollista ravintoa. Tuotteita voi käyttää neuvolan tai lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti rintamaidon lisäksi tai ainoana ravintona silloin, kun imetys ei ole mahdollista. Neuvola Neuvola ja kouluterveys on lastenhoidon erikoisjulkaisu ammattihenkilöstölle ja kouluterveys Päätoimittaja Matti Rimpelä [email protected] Toimituspäällikkö Seija Sihvola [email protected] Kannen kuva Panu Keskipukkila Ulkoasu Painoyhtymä Oy Tämän numeron avustajat Päivi Mäki, Tuovi Hakulinen-Viitanen Risto Kaikkonen, Ilkka Laaksi Marja Nieminen, Jukka Jokinen Hannu Hausen, Satu Jyväkorpi Jouni Karppi, Mari Kaihovaara Riittakerttu Kaltiala-Heino Kristiina Tervonen, Risto Lapatto Toimituksen osoite Pohjantie 3, 4 krs 02100 Espoo Toimituksen sähköpostiosoite: [email protected] Osoitteenmuutokset [email protected] Julkaisija Lapsi 2000 ry www.lapsi2000.fi Kustantaja Painoyhtymä Oy Sisältö: 5 8 10 12 13 14 15 16 18 19 20 24 25 26 s.20 Pääkirjoitus Tärkein itsehoito on painon pitäminen normaalina D-vitamiini Tomaattia lisää Narkolepsia Hampaat, Hannu Hausen Raudasta voimaa Huolehdi aivojesi terveydestä pienestä pitäen Alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuuden nostaminen Raskaudenaikaiset infektioseulonnat Enemmän kuin yksi kerrallaan Krisse Vanhempien alkoholinkäyttö Parempi elämä lapselle s.15 Yhteistyökumppanit Lasten terveysfoorumi, www.lastenterveysfoorumi.fi Varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiskeskus Alma, www.ensijaturvakotienliitto.fi/ tyomuodot/alma Ilmoitusmyynti Ilpo Pitkänen Oy puh. 09 5868300, e-mail: [email protected] Tilaajapalvelu [email protected] puh. 019 517 170 Tilaushinta 26 euroa 4 numeroa vuodessa s.12 Painopaikka Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 1458-1000 Neuvola ja kouluterveyslehti 12. vuosikerta. Valtakunnallinen Neuvola ja kouluterveyslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Lapsi 2000 ry on vuonna 1999 perustettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedonja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vaikuttajajärjestönä ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntijajäseninä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia, tutkijoita jne. Neuvola ja kouluterveys 3 Ranneke pahoinvoinnin hoitoon – aikuisille ja lapsille • Ei lääkeaineita, ei haittavaikutuksia • Tutkitusti tehokas • Akupainantaranneke • Pestävä materiaali PA R A N N A M M E E L Ä M Ä N L A AT U A dicodral Neste Valmis glukoosi-elektrolyyttijuoma nestetasapainon tukemiseen Uutuus! ESPGHAN:n suositusten mukainen koostumus • Helppo ja heti valmis • Maistuu perheen pienimmillekin • Sisältää sinkkiä • Pakkauksessa 3 x 2 dl PA R A N N A M M E E L Ä M Ä N L A AT U A PÄÄKIRJOITUS Lastensuojelua, lapsiperheiden tukemista ja kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikkaa – miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? ” Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. … Kunnan keskeiset tehtävät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: kunnassa asuvien lasten kasvuolojen kehittäminen ja ongelmien vähentäminen ja ehkäiseminen, lasten vanhempien ja lasten kasvatuksesta huolehtivien muiden kasvattajien tukeminen sekä ehkäisevä lastensuojelu, lapsi- ja perhekohtaisen varsinaisen lastensuojelun järjestäminen.” Nämä poiminnat Sosiaaliportista tiivistävät lastensuojelun toiminta-ajatuksen ja kunnan tehtävät. Mutta millaisiksi ovat kehittyneet arjen käytännöt? Katsotaan ensiksi kasvuoloihin vaikuttamista. Lastensuojelulaki velvoittaa kunnat laatimaan kerran valtuustokaudessa lastensuojelun suunnitelma. Ensimmäinen suunnittelukierros on tehty vuonna 2009 alkaneen valtuustokauden aikana. Ohjeita on annettu mm. Sosiaaliportissa (www.sosiaaliportti.fi) Tutkimustietoa kuntien lastensuojelusuunnitelmista on vähän. Määttä tutki viiden kunnan suunnitelmia (Janus 18 /3:2010) ja päätyi toteamaan mm. ”Valtakunnallinen ohjaus on kuitenkin päällekkäistä ja koordinoimatonta eri minis teriöiden ja toimijoiden välillä. Kunnat joutuvat toimimaan epäselvien odotusten ja ohjaussuhteiden alla. … ohjelmatyössä painottuvat viranhaltijoita lähellä olevat asiat: lasten ja nuorten palvelujen koordinointi sekä moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Hyvinvointityön kehittämis- ja organisoimistarpeiden korostuessa lasten ja nuorten elinolojen parantaminen ja hyvinvointipoliittisten valintojen tekeminen saattavat jäädä sivuosaan.” Valtakunnallisen ohjauksessa on selkeä jännite lastensuojelun suunnitelmien ja muiden lapsi- ja nuorisopoliittisten ohjelmien kesken. Sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE -ohjelmassa suositellaan (STM/Julkaisuja 2012:1, sivu 23.): Matti Rimpelä ”Ohjataan kuntia tekemään lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma niin, että se sisältää myös kuntien nuorisolain mukaisen nuorisopoliittisen ohjelmatyön ja on yhteen sovitettu terveydenhuoltolain mukaisen hyvinvointikertomuksen kanssa.” Vaikka tavoitteet esitetään laaja-alaisiksi, toimeksianto tulee lastensuojelulaista. Tästä luonnollisena seurauksena on, että kuntien suunnitelmien ydinsisältö keskittyy lastensuojelupalveluihin. Toinen lastensuojelun keskeinen tehtävä on lapsiperheiden ja muiden kasvattajien tukeminen. Laissa ja sen nojalla annetuissa ohjeissa puhutaan paljon perhetyöstä ja ehkäisevästä lastensuojelusta. Lastensuojeluun käytetään nykyisin useita satoja miljoonia euroja enemmän kuin 2000-luvun alussa. Kasvu on suunnattu kokonaan sijaishuoltoon. Kunnista tuleva palaute on varsin huolestuttavaa. Perheiden tuki on yhä useammin sidottu lastensuojeluilmoituksiin ja lastensuojelun asiakkuuteen. Ongelmien on siis kasvettava niin suuriksi, että ne oikeuttavat lastensuojelun asiakkuuteen. Laajoista tavoitteista huolimatta lastensuojelun todellinen ydin on ongelmasuuntautunut. Liikkeelle lähdetään ongelmista ja vahvin osaaminen ja myös resursointi keskittyy sijaishuoltoon siis lasten sijoittamiseen kodin ulkopuolelle. Onko tämä kestävä toimintamalli, kun Suomi pyrkii vastaamaan 2020-luvun haasteisiin? Vastaukseni on selvä: Ei ole. Lastensuojelun laajentaminen perheiden tukeen ja lapsija nuorisopolitiikan strategiseen suunnitteluun on keinotekoista. Lastensuojelun tulisi keskittyä siihen ydintoimintaan, joka on kirjoitettu sisään käsitteeseen: Lasten suojeluun kun lasta uhkaa ympäristöstä tuleva vaara tai lapsen oma toiminta uhkaa hänen hyvinvointiaan. Lapsiperheiden tukeminen ennen vaikeita ongelmia sijoittuu neuvolan, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen huomattavasti luontevammin kuin lastensuojeluun. Näin vanhempien ja muiden kasvattajien tukeminen olisi Neuvola ja kouluterveys ➤ 5 osa kaikille tarkoitettuja eli universaaleja palveluja. Imatralla on jo edetty tähän suuntaan ja tulokset ovat lupaavia. Lastensuojelun suunnitelman sijasta osuvampi otsikko on kunnan lapsi- ja nuorisopoliittinen suunnitelma, jonka tulee kattaa kaikki lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvat kunnan toiminnat. Näin laaja-alaista strategista suunnittelutehtävää ei saisi alistaa yhdelle hallintokunnalle puhumattakaan sen osatoiminnasta. Mitä edellä esitetty tarkoittaisi lakien näkökulmasta? Vanhempien ja muiden kasvattajien tukeminen tulisi säätää neuvoloiden, varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ja sen oppilashuollon tehtäviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa perhetyöntekijöiden ja lapsiperheiden kodinhoitoavun lisäämistä neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja oppilashuollossa. Kun lapsiperheeseen kasautuu haastavampia ongelmia, tärkein kysymys on vanhempien suhtautuminen tuen järjestämiseen. Kun vanhemmat itse hakevat tukea ja toimivat kiinteässä yhteistyössä ammattiavun kanssa, olisi toimittava samalla tavalla kuin somaattisissa ongelmissa. Lapsen sairastuessa vaikeaan diabetekseen ei kenenkään mieleen tule vaatia lastensuojeluasiakkuutta ennen kuin lapsi pääsee erikoissairaanhoitoon. Samalla tavalla olisi toimittava esimerkiksi silloin, kun lapsella on käytöshäiriö ja vanhemmat hakevat tukea. Tukea ei saisi sitoa lastensuojeluasiakkuuteen, vaan se tulisi järjestää yhtä selkeästi kuin vaikean somaattisen taudin hoidossa. On suorastaan moraalisesti väärin kirjata näissä tapauksissa perhe lastensuojelun asiakkaaksi samalla tavalla kuin esimerkiksi huostaanotoissa, joita vanhemmat vastustavat. Kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan strateginen suunnittelu on hyvinvoinnin ohella myös kuntatalouden kannalta erittäin tärkeä tehtävä. Kun lasketaan yhteen kaikki lapsiperheille, lapsille ja nuorille suunnatut toiminnat, kustannukset ovat yhteensä yli puolet kuntien talousarvion loppusummasta. Kuntalakia uudistettaessa velvoite lapsi- ja nuorisopoliittisesta suunnittelusta tulisi sitoa kiinteäksi osaksi kuntien strategista työtä. Näin lastensuojelu keskittyisi 2020-luvulla tilanteisiin, joissa tarvitaan erityisiä viranomaisoikeuksia ja –velvollisuuksia lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. Olisi suorastaan harkittava, tulisiko näin selkiytetty lastensuojelu siirtää kunnilta valtion tehtäväksi samalla tavalla kuin on tehty työsuojelussa. On kiistaton tosiasia, että Suomi on 2000-luvulla epäonnistunut lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukemisessa. Maailman terveimpinä syntyneistä lapsista liian monet ajautuvat pysyvästi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiksi ja monet heistä jäävät tästä huolimatta toisen asteen koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Siksi on kriittisesti arvioitava kuntien kaikkia toimintoja, myös lastensuojelua. Olen esittänyt yhden mahdollisuuden uudistaa kunnan toimintoja vastaamaan paremmin 2020-luvun haasteisiin. Nyt tarvitaan vakiintuneen toimintarakenteen ennakkoluulotonta arviointia ja avointa keskustelua. 6 Neuvola ja kouluterveys Koulutusta ammattilaisille •MIM- jatkokoulutus 7.1.2013 •Jännittäjien ryhmän ohjaus, 1.3.2013 •Kriisi-istunnon vetäminen, maalis 2013 Lisätiedot, ilmoittautuminen www.psykologiainstituutti.fi [email protected] p. (09) 612 606 14 Salo S., Tuomi K. Hoivaa ja leiki – vauvan ja vanhemman vuorovaikutus HOIVAA JA LEIKI vauvan ja vanhemman vuorovaikutus 25 € 61 s. sis. CD:n Saara Salo KirsiTuomi www.psykologienkustannus.fi CoolMousse Apu vesirokon oireisiin! Apte ekist A Lisätiedustelut sekä pienen poxClin repäisylehtiön tilaukset ammattilaisille joko puh. 0800 114021 tai [email protected] 7.2012 VARATTU Dormiplant TM oiva apu unihäiriöiden hoitoon FI_Dormiplant_Ad_Neuvola_1012_103x297 Dormiplant on valeriaanauutetta sisältävä kasvirohdosvalmiste. Viimeaikaiset valeriaanalla tehdyt tutkimukset osoittavat sen rauhoittavan, lisäävän univalmiutta ja parantavan unen laatua ilman aamutokkuraa. Valeriaanan teho tulee esiin asteittain, siksi parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi voi kulua 2-4 viikkoa lääkityksen aloittamisesta. Dormiplant on markkinoiden vahvin valeriaanatabletti. Tabletissa on 500 mg valeriaanauutetta. Unihäiriöiden hoidossa annostus on 1 tabletti ½ – 1 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tarvittaessa voidaan ottaa lisätabletti jo alkuillasta. Pakkauskoot ja hinnat: 20 tabl. 9,05 € 40 tabl. 16,90 € Dormiplant tabletti on tarkoitettu lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. Nuorille (yli 12 vuotiaille), aikuisille ja iäkkäille. Ei raskauden tai imetyksen aikana. Ei alle kahta tuntia ennen autolla ajoa tai tarkkuutta vaativaa työtä. Valmiste on laktoositon, gluteeniton, sokeriton ja hiivaton. Jos oireet jatkuvat tai pahenevat 2 viikon säännöllisen käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Itsehoitolääke. Vain apteekista. Lisätietoja: Pharmaca Fennica ja www.pharmanord.fi Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA, puh. (09) 8520 2218. www.pharmanord.fi Perheen terveelliset elintavat lasten terveyden edistämisen ja ylipainon ehkäisyn kulmakivinä kaissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Ylipainolla voi olla kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun jo lapsuudessa: Lapset saattavat kokea ylipainonsa vuoksi syrjintää tai kiusaamista. Ylipaino voi aiheuttaa jo lapsuudessa verenpaineen kohoamista, kolesterolitason ja paastoinsuliinitason nousua. Riski sairastua myöhemmin aikuisiässä sydän- ja verisuonitauteihin kuitenkin pienenee merkittävästi, jos ylipainoisesta lapsesta tulee normaalipainoinen aikuisikään mennessä. V Vanhempien ylipaino on tärkeä lapsen ylipainon riskitekijä – tämä johtuu sekä perinnöllisistä että ympäristötekijöistä, kuten perheen elintavoista. Koko perheeseen kohdistuvalla elintapaneuvonnalla voidaan edistää lasten terveyttä sekä vaikuttaa terveydentilaan myös aikuisuudessa. Ylipaino voi ”periytyä” Lasten terveysseurantatutkimukseen (LATE) osallistuneista leikki-ikäisistä noin joka kymmenes ja kouluikäisistä noin joka viides oli ylipainoinen. Tutkimuksessa havaittiin, että ylipainoisuus oli yleisempää niillä lapsilla, joiden toinen tai molemmat vanhemmat olivat ylipainoisia. Ylipainon yleisyydessä oli tutkimuksen mukaan eroja myös äidin koulutustaustan ja asuinalueen mukaan. Ylipaino oli yleisempää sekä vähemmän koulutetuilla äideillä itsellään että heidän lapsillaan kuin korkeammin koulutetuilla äideillä ja heidän lapsillaan. Maaseutumaisemmassa ympäristössä asuvilla kainuulaislapsilla, erityisesti pojilla, ylipaino oli yleisempää kuin turkulaislapsilla. Vastaavia eroja eri 8 Neuvola ja kouluterveys alueiden ja koulutusryhmien välillä on todettu myös muissa aiemmissa tutkimuksissa. Huolestuttavaa on, että ylipainon on todettu olevan melko pysyvää ja sen haitat kauaskantoisia: ylipainoisilla lapsilla on noin kaksin-nelinkertainen riski tulla ylipainoiseksi aikuiseksi normaalipainoisiin lapsiin verrattuna. Ylipaino aiheuttaa monia sairauksia Ylipainoisuus voi aiheuttaa tai edistää myöhemmin elämässä useita pitkäai- Elintapaneuvontaa koko perheelle Lasten terveyden edistämisen ja ylipainon ehkäisyn kulmakivinä ovat elintavat: terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja uni. Perheiden tukeminen näissä asioissa on tärkeää. Lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on hyvät mahdollisuudet lasten ja koko perheen terveellisten elintapojen edistämiseen ja tukemiseen. Erityisesti lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastukset tarjoavat terveydenhoitajille ja lääkäreille mahdollisuuden lasten kasvun seurantaan ja keskusteluun lapsen ja vanhempien elintavoista. Yksilöllinen neuvonta ja tuen järjestäminen sitä tarvitseville edistävät perheiden motivoitumista tarvittaessa elintapamuutoksiin ja tukevat tavoitteisiin pääsyä. Ruoka- ja liikuntatottumusten arvioinnin ja ohjauksen tueksi on kehitetty hyviä työkaluja, kuten Neuvokas perhe -materiaali, Mahtavat muksut -opas ja Painokas- työkalupakki. Lasten elinympäristön terveellisyyden kehittäminen Laadukkaiden neuvolan ja kouluterveydenhuollon palvelujen lisäksi tarvitaan laajaa hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä lasten ja perheiden elinympäristön terveellisyyden kehittämiseksi. Elinympäristön terveellisyyttä kehittämällä voidaan taata perheille yhtäläiset mahdollisuudet tehdä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja sekä kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Lisäksi on tuettava terveellisiä elintapoja erityisesti niissä väestöryhmissä, joissa epäterveelliset elintavat ovat muita väestöryhmiä yleisempiä. Ylipainon ehkäisyyn, terveyserojen kaventamiseen ja lasten terveyden edistämiseen voidaan vaikuttaa myös laajemmilla, koko väestöä koskevilla toimenpiteillä, kuten verotuksella ja lainsäädännöllä. Esimerkiksi terveellisten elintarvikkeiden hintaa voidaan laskea verotusta keventämällä ja lapsille suunnattua mainontaa voidaan rajoittaa säädöksin. Päivi Mäki Asiantuntija, TtM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, TtT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö, VTM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lisätietoja: Lasten terveysseurantatutkimus (LATE) Kaikkonen R, Mäki P, HakulinenViitanen T, Markkula J, Wikström K, Ovaskainen M-L, Virtanen S & Laatikainen T (toim.) Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hy- vinvoinnin laitos, raportti 16/2012. (pdf-tiedosto) Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu 20.8.2012). Mäki P, Sippola R, Kaikkonen R, Pietiläinen K, Laatikainen T. Lasten ylipaino ja sen määrittämisen ongelmat. Suomen Lääkärilehti 2012,10, 767–777. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Seuraavia kysymyksiä voidaan käyttää lasten ja perheiden elinympäristön terveellisyyden arviointiin: Tarjoaako lapsiperheiden elinympäristö kaikille lapsille ja perheille mahdollisuuden tehdä terveellisiä ruokavalintoja ja liikkua turvallisesti Onko lapsiperheiden ehkäisevissä palveluissa, liikunta- ja ravitsemusneuvontapalveluissa tai päiväkotien ja koulujen ruokapalveluissa riittävästi resursseja? Onko päiväkodeissa ja kouluissa tarjottava ruoka maittavaa ja ravitsemussuositukset täyttävää? Onko lapsilla mahdollisuus osallistua ruokavalion suunnitteluun, ruoan valmistukseen ja tarjoiluun päivähoidossa ja koulussa? Onko lapsilla mahdollisuus liikkua päivittäin riittävästi? Onko kotien, päiväkotien ja koulujen läheisyydessä riittävästi kevyen liikenteen väyliä, leikki- ja ulkoilupaikkoja? Onko kaikilla lapsilla mahdollisuus monipuolisiin ja ilmaisiin liikuntamahdollisuuksiin? Neuvola ja kouluterveys 9 LL (väit) Ilkka Laaksi D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä - yhteys rasitusmurtumiin ja hengitystieinfektioihin D-vitamiinilla on keskeinen tehtävä luun rakentumisessa. Se turvaa luun rakennusaineiden riittävän saannin tehostamalla kalsiumin imeytymistä suolistosta ja lisäämällä sen takaisinimeytymistä munuaisissa. Lapsilla riisitauti ja aikuisilla osteoporoosi ovat pitkään jatkuneen D-vitamiinivajeen seurauksia. Uudempien tutkimusten mukaan D-vitamiini vaikuttaa myös mm. elimistön immuunipuolustusjärjestelmään. D D-vitamiini on hormoni, jota elimistö tuottaa ihossa auringon UVB -säteilyn vaikutuksesta. Suomessa tällaista UVvaloa on merkittävästi vain kesällä. Talvella D-vitamiinia saadaan ravinnosta. Tärkeimpiä D-vitamiinin lähteitä ovat kala sekä vitaminoidut maitotuotteet ja ravintorasvat. Lisäksi D-vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan tietyille väestöryhmille. Ihossa tuotettu ja ravinnosta saatu D-vitamiini muuntuu ensin maksassa kalsidioliksi (25OHD) ja sitten joko munuaisissa ja/tai kohdeelimissä kalsitrioliksi (1,25(OH)2D), joka on D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivisin muoto. Kalsitrioli säätelee solujen toimintoja vaikuttamalla tuotteiden ja ravintorasvojen D-vitaminoinnin vaikutusta varusmiesten D-vitamiinipitoisuuksiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 196 varusmiestä. Tammikuussa 2003 25OHD:n keskiarvo oli 34 nmol/l. Sen sijaan tammikuussa 2004, vuosi D-vitaminoinnin aloittamisen jälkeen, keskiarvo nousi 50 nmol/l:iin. Samalla D-vitamiinivajeen esiintyvyys putosi 78 %:sta 35 %:iin. Tutkimus osoitti, että kansallinen maitotuotteiden D-vitaminointi paransi merkittävästi varusmiesten D-vitamiinipitoisuuksia, mutta edelleen D–vitamiinivaje todettiin joka kolmannella varusmiehellä. Rasitusmurtuma johtuu tyypillisesti luun ylikuormituksesta. Sitä esiintyy etenkin varusmiehillä ja urheilijoilla. TieTärkeimpiä D-vitamiinin detään, että alentunut luun lähteitä ovat kala sekä tiheys ennakoi rasitusmurtumaa. Toisessa osatyösvitaminoidut maitotuotteet sä selvitimme alentuneen D-vitamiinipitoisuuden ja ravintorasvat. yhteyttä rasitusmurtumiin. Tutkimukseen osallistui 756 satunnaisesti valittua tervettä vamm. satojen geenien ilmentymiseen rusmiestä, joiden 25OHD –pitoisuus elimistössä. Veressä oleva 25OHD on määritettiin ja rasitusmurtumat kirelimistön D-vitamiinin saannin paras jattiin 90 päivän ajalta. Tutkimuksessa mittari. ilmeni, että rasitusmurtuman saaneilla Tässä väitöskirjatutkimuksessa oli varusmiehillä D-vitamiinipitoisuus useita tavoitteita. Ensimmäisessä osaoli alhaisempi kuin kontrolliryhmällä työssä tutkimme kansallisen maito- 10 Neuvola ja kouluterveys (64 nmol/l ja 76 nmol/l). Niillä varusmiehillä, joiden 25OHD -pitoisuus oli <76 nmol/l (mediaani), oli lähes nelinkertainen riski saada rasitusmurtuma. Tutkimuksen mukaan alentunut D-vitamiinipitoisuus on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa. D-vitamiini vaikuttaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmään. Kolmannessa osatyössä selvitimme Dvitamiinivajeen ja hengitystieinfektioiden yhteyttä. Tutkimuksessa ilmeni, että D-vitamiinivajeisilla oli tilastollisesti merkittävästi enemmän hengitystieinfektiosta johtuvia poissaoloja. Lisäksi säännöllisesti liikuntaa harrastavilla oli korkeammat ja tupakoivilla alhaisemmat 25OHD -pitoisuudet. Heinäkuussa 2002 varusmiesten 25OHD –pitoisuus oli keskimäärin 80 nmol/l, mikä kuvastaa nuorten miesten riittävää D-vitamiinipitoisuutta kesäaikaan Suomessa. Tutkimus osoitti, että D-vitamiinivaje lisää merkittävästi hengitystieinfektioita. Neljännessä osatyössä tutkimme Dvitamiinivalmisteen vaikutusta hengitystienfektioihin. Tutkimukseen osallistui 164 varusmiestä joista puolet sai 10 mikrog D-vitamiinia ja puolet vastaavasti plasebovalmistetta päivittäin lokakuusta maaliskuuhun. Lokakuussa 2005 D-vitamiiniryhmän 25OHD -pitoisuus oli 79 nmol/l, kun D-vitamiinitablettien ja suihkeiden tulokset Akuutti-ohjelmaa varten Täyttää Eviran ± 20 % suosituksen Kelvollisia, kun mittausepätarkkuus huomioidaan 10.10.2012 D3 ravintolisät (tabletit) D3 ilmoitettu Pg/tabletti D3 mitattu Pg/tabletti Minisun D-vitamiini ratiopharm Muumi D-vitamiini Vitaplex D3-vitamiini Musta aurinko, salmiakki Vitatabs D 25 Force vitamin D 125 Mega D3 125 20 20 10 25 50 20 10 25 20 20 10 10 25 25 10 10 25 20 30 25 125 125 20,3 19,6 8,7 21,6 41,8 16,5 8,1 19,8 15,3 14,7 7,2 7,1 17,3 16,3 6,5 5,9 11,8 9,4 10,3 7,8 0 0 D2 ravintolisät (tabletit) D-max, mansikka-vadelma Vahva D-vitamiini Calcia 600 D 10 Elivo, omenanmakuinen DeviSol D-vita, mansikka-vadelma D-active vahva D-vitamiini Pirkka D3-vitamiini, appelsiini Dee-tabs, Multi-tabs Sana-Sol, appelsiini Rainbow D-vitamiini, mansikka-vadelma D-max, mansikka-vadelma Hyvän olon D-vitamiini Pirkka D3-vitamiini % ilmoitetusta 102 98 87 86 84 83 81 79 77 74 72 71 69 65 65 59 47 47 34 31 0 0 Ostopaikka Apteekki Apteekki Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa Terveystuotekauppa Päivittäistavarakauppa Terveystuotekauppa Apteekki Apteekki Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa Apteekki Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakauppa Terveystuotekauppa Päivittäistavarakauppa Apteekki Päivittäistavarakauppa Terveystuotekauppa Nettikauppa Valmistuttaja/Markkinoija/Valmistaja Oy Verman ratiopharm Oy, valmistettu Suomessa Oriola Oy, valmistettu Suomessa Cederroth Oy, valmistettu Tanskassa Vitabalans Oy, valmistettu Suomessa Oriola Oy, valmistettu Suomessa Hankintatukku Oy, valmistettu Suomessa Tamro Suomi Orion Oyj Orion Pharma Vitabalans Oy, valmistettu Suomessa Midsona Finland Oy Ruokakesko Oy, valmistettu Suomessa Oy Ferrosan Ab, valmistettu Tanskassa Axellus Oy, valmistettu Tanskassa SOK Inex Partners Oy, valmistettu Suomessa Vitabalans Oy, valmistettu Suomessa Via Naturale Oy, valmistettu Suomessa Ruokakesko Oy, valmistettu Suomessa Oy Chemeda Ab, valmistettu Suomessa Hankintatukku Oy, valmistettu Suomessa Force Sportsnutrition Ky, valmistettu EU:ssa Manninen Nutraceuticals Oy, valmistettu EU:ssa D2 ilmoitettu Pg/tabletti D2 mitattu Pg/tabletti VegLife Supreme Vegan D 50 46,0 % ilmoitetusta Ostopaikka Nettikauppa 92 Valmistuttaja/Markkinoija/Valmistaja Vegetukku, Nutraceutical Corp. D3 ravintolisät (suihkeet) D3 ilmoitettu Pg/annos D3 mitattu Pg/annos % ilmoitetusta Ostopaikka Valmistuttaja/Markkinoija/Valmistaja 5 75 25 4,7 37,1 4,2 Vitashine Vegan vitamin D3 spray D lux 3000 D lux pregnancy spray Lokakuussa uutisoitiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin D-vitamiinivalmisteiden D-vitamiinipitoisuuksia. Valmisteet sisälsivät vaihtelevia määriä Dvitamiinia ja jotkut tutkitut valmisteet eivät sisältäneet vitamiinia lainkaan. Tutkittujen D-vitamiinivalmisteiden pitoisuudet löytyvät ylä olevasta taulukosta. maaliskuussa 2006 se oli 72 nmol/l. Plaseboryhmässä vastaavat pitoisuudet olivat 74 nmol/l ja 51 nmol/l. D-vitamiini- ja plaseboryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa, kun tarkasteltiin poissaoloa palveluksesta hengitystieinfektion vuoksi. Sen sijaan D-vitamiiniryhmässä oli tilastollisesti merkittävästi enemmän niitä (51 %), joilla ei ollut lainkaan poissaoloja hengitystienfektion vuoksi verrattuna plaseboryhmään (36 %). Tutkimuksen mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö saattaa vähentää hengitystieinfektioita. Laajemmat kliiniset tutkimukset ovat kuitenkin tarpeen tuloksen varmentamiseksi. 94 49 17 Nettikauppa Terveystuotekauppa Terveystuotekauppa Vegetukku, valmistettu Isossa-Britanniassa Terveyssiskot, valmistettu Isossa-Britanniassa Terveyssiskot, valmistettu Isossa-Britanniassa Luonnolliset, lisäaineettomat Bonne hedelmä- ja marjasoseet tarjoavat makeaa hyvällä tavalla. Vatkattu omenapuuro 4–6 annosta Kuohkea puuro maistuu aamupalana, välipalana tai iltapalana. Omenasta saat ihanan miedon ja täyteläisen puuron, jonka voit maustaa halutessasi ripauksella kanelia. 1l vettä 1 ¾ dl mannasuurimoita 1 dl sokeria 500 g Bonne Omenasosetta 1 tl vaniljasokeria Kiehauta vesi ja lisää mannasuurimot vähän kerrallaan koko ajan sekoittaen. Anna kiehua miedolla lämmöllä noin viisi minuuttia. Lisää sokeri, Bonne Omenasose ja vaniljasokeri, kiehauta. Anna puuron jäähtyä ja vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella. Tarjoa seuraksi kanelisokeria ja maitoa. Reseptiin voi kokeilla muitakin soseita omenasoseen sijaan. Bonne hedelmä- ja marjasoseet sopivat lapsille ja aikuisille, koska ne sisältävät 100 % aitoja hedelmiä ja marjoja eikä mitään muuta. Soseet ovat lisäaineettomia, säilöntäaineettomia ja makeuttamattomia; ei ole lisätty sokeria eikä makeutusaineita. Tuotteita voi käyttää samaan tapaan kuin hedelmiä ja marjoja muutenkin, mutta helppokäyttöisemmässä muodossa soseena ne sopivat esim. välipalaksi, puuroihin, keittoihin ja mm. murojen, jogurtin ja jäätelön kanssa sekä myös leivontaan, jälkiruokiin ja ruoanlaittoon. Reseptejä: www.bonnejuomat.fi Valikoimassa on 7 eri hedelmää ja marjaa: Banaani, Mango, Mansikka, Mustikka, Omena, Persikka ja Vadelma. Saatavana hyvinvarustetuista ruokakaupoista (hedelmä- ja marjasäilykkeet). Bonne Juomat Oy, Mäntynummentie 8 08500 Lohja as. [email protected] www.bonnejuomat.fi Ketsuppia lisää! Tomaatin lykopeeni saattaa suojata aivohalvaukselta Tomaattien ja tomaattipohjaisten elintarvikkeiden syöminen saattaa vähentää aivohalvauksen riskiä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus. Suojaavana tekijänä on ilmeisesti tomaatin sisältämä lykopeeni. Tutkimuksessa havaittiin, että niillä, joilla veren lykopeenipitoisuus oli korkein, oli 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin niillä, joilla lykopeenia oli veressä vähiten. Tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology -lehdessä 9. lokakuuta. Lykopeeni on karotenoidien ryhmään kuuluva tomaatin punainen väriaine ja vahva rasvaliukoinen antioksidantti. Hyviä lykopeenin lähteitä ovat tomaatti, vesimeloni, verigreippi ja ruusunmarja. Lykopeeni imeytyy parhaiten käsitellyistä tomaattipohjaisista elintar- vikkeista, kun niiden kanssa nautitaan esim. oliiviöljyä. Tuoretta tomaattia parempia lykopeenin lähteitä ovat esimerkiksi ketsuppi, tomaattimehu, tomaattipyree ja pastakastike, joissa lykopeeni on tiivistetymmässä muodossa. Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä tehtyyn tutkimukseen osallistui 1031 itäsuomalaista 46−65-vuotiasta miestä. Heiltä mitattiin veren lykopeenipitoisuudet tutkimuksen alussa, jonka jälkeen heitä seurattiin 12 vuotta. Seurannan aikana 67 miestä sairastui aivohalvaukseen. Tutkittavat jaettiin seerumin lykopeenipitoisuuden mukaan neljään ryhmään. Miehillä, joiden seerumin lykopeenipitoisuus oli ylimmässä neljänneksessä, havaittiin 55 prosenttia pienempi aivohalvauksen riski kuin alimpaan neljännekseen sijoittuneilla. Alimpaan lykopeenineljännekseen kuuluneista 258 miehestä sairastui 25 ja ylimpään neljännekseen kuuluneista 259 miehestä sairastui 11. Tarkasteltaessa pelkästään iskeemisiä eli verisuonitukoksesta johtuvia aivohalvauksia näiden ryhmien välillä oli vielä suurempi ero. Iskeemisen aivohalvauksen riski oli korkeimpien lykopeenipitoisuuksien ryhmässä 59 prosenttia pienempi. Tutkimuksen perusteella runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio voi olla yhteydessä vähentyneeseen aivohalvauksen riskiin. Tulokset tukevat suositusta nauttia viisi tai useampia annoksia hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Suosituksen toteutuminen voisi tutkijoiden mukaan vähentää aivohalvauksia merkittävästi jopa maailmanlaajuisesti. Lisätietoja: Tutkija Jouni Karppi, Itä-Suomen yliopisto, puh. 050-5847631, [email protected] Sopii koko perheelle! Energiaa kasvikunnan aarteista! Rauta-vitamiinijuoma auttaa jaksamaan. Floradix® eli Kräuterblutsaft® sisältää rautaa hyvin imeytyvässä, vatsaystävällisessä muodossa. Lisäpotkua tuovat yrtti- ja hedelmämehut sekä vitamiinit. Erityisruokavalioihin hiivaton, gluteeniton ja makeuttamaton Floravital®. TURVALLINEN VALMISTE – GMP-luokituksen mukainen tuotantoteknologia lääketehtaasta. Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja -osastoilta. Markkinoija Midsona Finland Oy, www.midsona.fi Narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen tutkimus jatkuu Euroopassa Euroopan tartuntatautiviraston tilaama tutkimus, joka on selvittänyt narkolepsiaan sairastumisen ja sikainfluenssarokottamisen välistä yhteyttä kahdeksassa EU-maassa on julkaistu. Tulokset eivät vielä ole lopullisia, ja tutkimus jatkuu sekä Suomessa että muissa maissa. M Myös Ranskan lääkevirasto on julkaissut väliaikatietoja tapaus-verrokkitutkimuksesta, josta ilmenee 4 - 5 -kertainen riski narkolepsiaan sairastumiseen sikainfluenssarokottamiseen liittyen sekä lapsilla että aikuisilla. Suomen narkolepsiatutkimukset etenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) jatkaa tutkimustaan narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen välisestä yhteydestä. Meneillään on useita virologisia ja immunologisia tutkimuksia, joista tuloksia odotetaan vuoden loppuun mennessä. Lisäksi tapausseurantaa jatketaan yhteistyössä suomalaisten unitutkijoiden, terveyskeskusten ja sairaaloiden kanssa. Kuluvan vuoden aikana THL on kerännyt terveyskeskusten ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekistereistä ja potilasmerkinnöistä tietoja vuonna 2011 diagnosoiduista narkolepsiatapauksista. Unitutkijat selvittävät parhaillaan annettujen diagnoosien osuvuutta sekä narkolepsian oireiden alkamisaikaa. Suomessa on löytynyt vuoden 2011 aikana yhteensä 50 uutta asiantuntijoiden varmistamaa narkolepsiatapausta 4–19-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Sairastuneista 47 on rokotettuja. Suurimmalla osalla rokotetuista oireet ovat alkaneet alkuvuodesta 2010. Tämä seurantatieto tukee kansallisen narkolepsiatyöryhmän loppuraportissaan 31.8.2010 esittämää päätelmää, että Suomessa käytetty sikainfluenssarokote oli myötävaikuttamassa lasten ja nuorten narkolepsiaan sairastumiseen alkuvuodesta 2010. Aikuisilla ei vuosien 2009–2010 selvityksessä havaittu lisääntynyttä nar- kolepsiaan sairastumisen riskiä. Tällä hetkellä tutkimus keskittyy n. 40–50 aikuistapaukseen, jotka on diagnosoitu vuosina 2009-2011. Näistä arviolta puolet on rokotettu sikainfluenssarokotteella. Jatkotutkimus tulee keskittymään näiden tapausten lopulliseen varmistamiseen sekä oireiden alkamisajankohdan tarkempaan selvittämiseen. Aikuisten osalta luotettavan rekisteritiedon kerääminen on työläämpää kuin lapsilla ja nuorilla, sillä viive oireiden alkamisesta diagnoosin asettamiseen on aikuisilla yleensä useita vuosia. THL tekee syksyn 2012 aikana kyselytutkimuksen selvittääkseen sikainfluenssarokotuksen kattavuutta aikui- silla. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka hyvin tieto työterveys- ja opiskelijaterveydenhuollossa annetuista sikainfluenssarokotteista on päätynyt terveyskeskusten rekistereihin. Mahdollisimman kattava tieto aikuisten rokotuskattavuudesta on oleellista selvitettäessä, oliko narkolepsian ja sikainfluenssarokotteen välillä yhteyttä myös aikuisväestössä. Lisätietoja: Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikön päällikkö, tilastotutkija THL puh. 029 524 8683 Neuvola ja kouluterveys 13 HHH Koululaisten suunterveys on yhteinen asia K koitettu. Hampaiden kannalta on eriharvoin. Kun hampaat pitäisi harjata tyisen valitettavaa, että veden suosio fluorattua hammastahnaa käyttäen aajanojuomana on vähentynyt. Tilalle muin illoin, peruskoulua käyvistä pojisovat tulleet hampaille haitalliset mehut ta alle puolet ja tytöistäkin vain 60-70 ja muut sokeriset ja/tai happamat juo% harjaa hampaansa useammin kuin kerran päivässä. Tässä suhteessa aikuiset eivät ole hyväAteriat usein korvautunä esimerkkinä lapsillensa. Kahdesti päivässä harjaavien vat epäterveellisillä väosuus Terveys 2000 -tutkimukseen osallistuneista 30 lipaloilla tai jatkuvanvuotta täyttäneistä naisista luonteisella napostelulla. oli 76 %. Miehistä hampaansa enemmän kuin kerran päivässä harjaavien osuus oli 45 %. Kaiken ikäisillä on parantamisen mat. Koululaisten keskuudessa valitetvaraa myös harjaamisen laadussa. tavan yleinen energiajuomien käyttö vaarantaa myös hampaiden terveyden. Ruokatottumusten ongelmana on, Hampaiden reikiintymisen kehiettä säännöllisinä ruoka-aikoina nautyssuuntaa ei ole mahdollista kääntää tittavat ateriat usein korvautuvat epälaskuun pelkästään suunterveydenterveellisillä välipaloilla tai jatkuvanhuollon ammattilaisten toimenpitein. luonteisella napostelulla. KoululouSiihen tarvitaan hallinnon sektorirajat naitakin nautitaan harvoin sellaisina ylittävää moniammatillista yhteistyötä, ravitsemuksellisesti täysipainoisina joka toivon mukaan vähin erin johtaa kokonaisuuksina, jollaisiksi ne on tarsuomalaisten suuhygienian kohentumiseen ja aiempaa parempiin ruokatottumuksiin, joiden kulmakivinä ovat säännölliset ruoka-ajat ja veden käyttö janojuomana. Koululaisten osalta näihin tavoitteisiin pääsemistä edesauttaa, jos kouluympäristö on terveellinen myös hampaiden kannalta. Siihen kuuluu, että karkkia ja limsaa ei ole koulussa kaupan ja että vettä on helposti ja hygieenisesti saatavissa janojuomaksi. Kaikkiin peruskouluihin syksyllä 2008 jaettu Suunhoito-opas yläkoululaisille on edelleen mitä ajankohtaisin apuväline koululaisten suunterveyden edistämiseen. Loppuvuodesta se saa seuraa vastaavanlaisesta oppaasta alakoululaisille. Kuva Tomi Louna Keskeisin koululaisten suunterveyden uhkatekijä on hampaiden reikiintyminen, josta 1980-luvulla jo luultiin päästävän eroon. Luulo oli väärä. Reikiintymisen ripeä väheneminen päättyi seuraavan vuosikymmenen alussa, ja sen jälkeen koululaisten kariestilanteessa ei ole tapahtunut myönteistä kehitystä. Karieksen ja sen seuraamusten hoitoon liittyvät toimet muodostavat edelleen suurimman osan suunterveyden ammattilaisten työstä. Samaan aikaan, kun monilla terveyskeskuksilla on suuria vaikeuksia koko väestön hammashoidon järjestämisessä hoitotakuun mukaisten määräaikojen puitteissa, vastaanottoja kuormittaa koululaisten hampaiden paikkaaminen, jonka tarve olisi suurelta osin vältettävissä yksinkertaisin keinoin. Tärkeimmät hampaiden reikiintymiselle altistavat tekijät ovat riittämätön suuhygienia ja kariesbakteereita suosivat ruokatottumukset. Suomessa hampaita harjataan keskimäärin liian 14 Neuvola ja kouluterveys Hannu Hausen asiantuntijahammaslääkäri Suomen Hammaslääkäriliitto ry. Rauta antaa voimaa R Rauta on elimistön tärkein hivenalkuaine, jota on elimistössä 2,5-5 grammaa. Raudan päätehtävänä on toimia elimistön hapen kuljettajana hemoglobiinissa sekä lihasten myoglobiinissa. Rauta osallistuu entsyymimuodossa myös energian vapauttamiseen ravintoaineista. Lisäksi rautaa tarvitaan verenmuodostukseen. Luuytimessä rauta liittyy punasolujen tuotantoon, kiertää sitten veren hemoglobiiniin sitoutuneena verenkierrossa ja palaa lopulta takaisin maksaan ja luuytimeen. Tämän jälkeen rauta toimii uusien punasolujen rakennusaineena. Raudan häviämistä tapahtuu solujen uusiutumisen ja verenkierron mukana kuukautisten yhteydessä sekä hikoiltaessa. Raudan imeytyminen Raudan imeytymiseen vaikuttaa ravinnon sisältämän raudan määrä ja laatu sekä ruokavalion koostumus. Lihan, kalan ja veriruokien sisältämä hemirauta imeytyy elimistössä paremmin kuin kasvisten ja viljan sisältämä non-hemirauta. Kalsium, kuitu, maito, tee ja suolistosairaudet estävät raudan imeytymistä, sen sijaan C-vitamiini parantaa imeytymistä. Hemirauta imeytyy suolistossa hyvin (20-30 prosenttisesti), mutta sen määrä ravinnossa on vähäinen. Ravinnon sisältämästä raudasta noin 90 % on non-hemirautaa, jonka imeytymistä estävät mm. fosfaatit. Ravintolisistä rauta imeytyy parhaiten nestemäisistä valmisteista. sellä kolmanneksella. Lisäksi raudanpuutteen riskiryhmään kuuluvat tiukasti painoaan tarkkailevat naiset sekä vanhainkodissa asuvat vanhukset, joista jopa joka toinen saa ravinnostaan vain puolet suositeltavasta rautamäärästä. Levottomista jaloista tai suupielten rikkoutumisesta, huulten ahavoitumisesta, kynsien halkeilusta, hiusten lähdöstä tai ihon kuivumisesta kärsivät voivat saada apua ongelmiinsa lisäraudasta. Myös ylipainoisille lapsille ja murrosikäisille voidaan suositella lisärautaa ja -vitamiineja, koska heillä on usein ravintoköyhä ruokavalio. Raudanpuuteanemia Koko maailman väestöstä noin 30 % kärsii anemiasta (Oulun yliopisto, Mursu Arja). Raudanpuute on anemian yleisin syy, ainakin 50 prosentilla anemia johtuu raudanpuutteesta. Tyypillisiä raudanpuuteanemian oireita ovat väsymys, työtehon heikkeneminen, infektioherkkyyden lisääntymi- Raudan päätehtävänä on toimia elimistön hapen kuljettajana hemoglobiinissa sekä lihasten myoglobiinissa. nen, hengästyminen ja heikentynyt yleiskunto tai kalpeus. Raudanpuuteanemiassa fyysinen suorituskyky heikkenee ja elimistön normaalilämpötilan ylläpitäminen vaikeutuu. Teksti: Heidi Kuusisto Raudan tarve Miehet tarvitsevat keskimäärin 9 mg ja naiset 15 mg rautaa vuorokaudessa. Tutkimuksissa on havaittu riskiryhmiä, joilla raudan puute on yleistä. Lasten ja nuorten ryhmästä tyttöjen raudan saanti on suosituksiin nähden niukkaa. Jopa kolmasosalla nuorista naisista rautavarastot ovat minimaalisen pienet. Raskauden ja imetyksen aikana raudan tarve kasvaa voimakkaasti. Mikäli äidin rautavarastot ehtyvät, on uhka raudanpuuteanemiasta olemassa varsinkin raskauden viimeiNeuvola ja kouluterveys 15 Huolehdi aivoterveydestä pienestä pitäen Aivojen terveydestä huolehtiminen alkaa jo lapsena. Sydän- ja aivoterveellinen ruoka, riittävä liikunta ja tupakoimattomuus ovat hyvä perusta niin sydämen kuin aivojenkin terveydelle. K Koko elämän jatkunut terveellisten elämäntapojen noudattaminen on parasta aivoterveyden hoitoa. Nykytiedon mukaan muistisairauteen johtava kehitys alkaa ainakin parikymmentä vuotta ennen kuin muistisairaus todetaan. Siksi aivoterveyttä tuleekin hoitaa koko elämän ajan. Muistisairauksien riskit kulkevat käsi kädessä sydän- ja verisuonitautiriskien kanssa. On tärkeää ehkäistä ylipainoa, liikkumattomuutta sekä epäterveellisiä ruokatottumuksia lapsuudesta asti. Päihteiden käytön ja tupakoinnin ehkäiseminen on tärkeää murrosikään tultaessa. Alkoholi on erityisen haitallista kehittyville aivoille ja riippuvuus tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin syntyy sitä helpommin, mitä nuorempana niiden käyttö aloitetaan. Myös stressi, unettomuus ja liika kiire vaikuttavat epäsuotuisasti lasten terveyteen. Terveelliset elämäntavat muodostuvat arkipäivän toistuvista valinnoista. Monipuolisen suositusten mukainen ruokavalio, päivittäinen liikunta ja riittävä lepo hoitavat sydämen ohella myös aivoja. 16 Neuvola ja kouluterveys Mitä ruokavalion, elämäntapojen ja muistisairauden yhteydestä tiedetään? ❦ Korkea kolesteroli, verenpaine, vyötärölihavuus ja aikuistyypin diabetes lisäävät muistisairauden riskiä. ❦ Runsaasti tyydyttynyttä rasvan käyttö lisää muistisairauden riskiä. Tyydyttynyt rasva ahtauttaa valtimoita ja lisää riskiä aikuistyypin diabeteksen kehittymiseen. Se saattaa myös lisätä Alzheimerin taudissa tyypillisten amyloidi-plakkien määrää aivojen muistikeskuksessa ja vaikuttaa haitallisesti aivoihin myös muilla tavoin. ❦ Runsas, humalahakuinen alkoholinkäyttö ja tupakointi lisäävät selvästi muistisairauden riskiä ❦ Runsaan kalan saannin on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä pienempään riskiin sairastua muistisairauteen. Rasvainen kala sisältää runsaasti elimistölle välttämättömiä monityydyttymättömiä omega-3 rasvahappoja. Kasviperäisiä omega-3 rasvahappoja saa mm. rypsi-, pellavansiemen- ja camelinaöjystä, pellavansiemenistä sekä saksanpähkinöistä. Onkin suositeltavaa syödä ainakin 2 kertaa viikossa rasvaista kalaa kalalajeja vaihdellen kalan suojaavan vaikutuksen saamiseksi. Ravintolisinä syötävät kalaöljykapselit eivät korvaa kalan syömistä. Niistä saadut tulokset ovat ristiriitaisia. ❦ Hyvälaatuisen tyydyttymättömän rasvan on todettu suojaavan aivoja. ❦ Ruokavalio, jossa käytetään pääasiassa hyvälaatuisia tyydyttymättömiä rasvoja, kalaa ja se sisältää paljon ja monipuolisesti, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja sekä täysjyväviljoja on aivoystävällinen. ❦ B-12 vitamiinin puutokseen liittyy älyllisen toimintakyvyn heikentymistä. B-12 vitamiinia saa kaikesta eläinperäisestä ravinnosta. Terveellä, sekaravintoa nauttivalla ihmisellä ei ole tämän vitamiinin puutoksen vaaraa. Jos lapsi tai nuori on vegaaniruokavaliolla, tulee hänen saada B-12 vitamiinia ravintolisästä. ❦ Liikunta ehkäisee tehokkaasti muistisairautta. Mitä enemmän liikkuu läpi koko elämän, sitä pienempi on riski sairastua muistisairauteen ikääntyneenä. KYSY APTEEKISTA Käytännön vinkkejä aivoterveyteen: 1. Lapsen ja nuoren tulisi saada ruokavaliostaan vähintään 5 annosta kasviksia päivässä. 2. Kalaa olisi hyvä tarjota ainakin 2 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Hyviä kaloja ovat esim. lohikalat ja muikut. 3. Tarjoa viljatuotteet täysjyvänä. 4. Huolehdi rasvan laadusta; käytä salaatinkastikkeena hyvälaatuisia kasviöljyjä ja levitteenä pehmeitä margariineja tai itse tehtyjä levitteitä. Levitteiden rasvahapoista vähintään 2/3 tulisi olla tyydyttymättömiä rasvahappoja. 5. Vältä sokerisia juomia ja makeisia sekä valkoisista jauhosta tehtyjä tuotteita. 6. Vähennä suolan määrää ruoassa. 7. Alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua vähintään 2 h/vrk ja kouluikäisen 1,5 h/vrk. 8. Lihomisen ehkäisy ja hoito on tärkeää. Ylipainoisella lapsella on suuri riski olla ylipainoinen myös aikuisena. 9. Anna aikaa lapselle. Vältetään liikaa kiirettä. Harrastuksia voi olla sopivasti ilman stressiä. Lasten Satu Jyväkorpi, Suunnittelija, ETM Suomen muistiasiantuntijat ry [email protected], puh: 050-3220701 Nestemäinen Burana – pienen lapsen kivun ja kuumeen lievittämiseen Nestemäinen Burana on ainoa ibuprofeenia sisältävä suun kautta lapsille annosteltava kipu- ja kuumelääke. Lääkeaineen vaikutus alkaa nopeasti ja tarvittaessa sitä voidaan annostella kolme kertaa vrk:ssa. Säilyy avattuna huoneenlämmössä. Sisältää mansikka-aromia. Apteekista ilman reseptiä. burana.fi Burana 20 mg/ml oraalisuspensio on suun kautta otettava kipu- ja kuumelääke yli 3 kuukauden ikäisille lapsille lyhytaikaiseen käyttöön. Oireiden pitkittyessä ota yhteys lääkäriin. Vaikuttava aine on ibuprofeeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, mikäli lapsellasi on ilmennyt esimerkiksi yliherkkyyttä käytettäessä muita särkylääkkeitä, vaikeita munuais-, sydän- tai maksavaivoja tai nestehukkaa. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 100 ml ja 200 ml. Marja Nieminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuuden nostaminen: systemaattinen kirjallisuuskatsaus O Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata niitä tekijöitä, joiden avulla alle kouluikäisten lasten influenssarokotusten kattavuutta on saatu nostettua. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata niitä seurauksia, joita rokotuskattavuuden nousulla saatiin mitattua. Tavoitteena oli lisätä tietämystä influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi käytettävistä toimintatavoista. Opinnäytetyön tiedon keruu toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla. Tiedonkeruu tapahtui tietokantahauilla OVIDMedline®-, EBSCOCinahl- ja Cochrane Database of Systematic Reviews –tietokantoihin. Hakutuloksina saatiin yhteensä 364 viitettä. Kaksi arvioijaa kävi itsenäisesti läpi saadut hakutulokset. Lopulliseen tutkimukseen valittiin 11 artikkelia. Artikkeleiden valitsemisperusteina käytettiin tutkimukseen osallistuneiden ikää, ainakin osan tutkimukseen osallistuneista tuli olla alle seitsemän vuoden ikäisiä; tutkimuksessa käytettiin vain injektoitavia rokotteita ja tutkimuksen tuli kuvata positiivista muutosta rokotuskattavuudessa. Artikkelin tuli olla suomen- tai englanninkielinen. Artikkelien laadunarvioimiseen käytettiin STROBE- ja CONSORT-mittaria. Vähintään 75 % arviointimittarin kysymyksistä tuli saada myönteinen vastaus, jotta artikkeli hyväksyttiin mukaan systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. Opinnäytetyön tuloksena saatiin kuvaus niistä toimintavoista, joilla alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuuteen on pystytty vaikuttamaan sitä nostavasti. Rokotuskattavuutta nostavassa toiminnassa voidaan erottaa kaksi pääluokkaa, joita ovat tietämyksen lisääminen rokotuksista 18 Neuvola ja kouluterveys ja rokotuksen helppo saatavuus. Tietämyksen lisäämisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, joka viestii rokotuksista lisäämällä tietoa influenssarokotuksesta, muistuttaa tai tiedottaa rokotuksesta tai rokotusajoista. Rokotuksen saamisen helppoudella tarkoitetaan niitä käytännön toimintatapoja, joilla pyritään edistämään rokotuksen saamista tekemällä siitä asiakkaille mahdollisimman vaivatonta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevän hoitotyön toteuttamisessa. Alle kouluikäisten lasten influenssarokotuskattavuutta on saatu nostettua luomalla henkilökunnalle toimintaohjeet influenssarokotustoiminnasta, pitämällä influenssarokotusta varten vastaanottoaikoja iltaisin ja viikonloppuisin, ja muistuttamalla asiakkaita influenssarokotuksista kotiin lähetettyjen tiedotteiden avulla. Sähköistä potilaskertomusta tulisi hyödyntää aikaisempaa enemmän jotta henkilökunta tunnistaa vastaanotolla asiakkaat, joille influenssarokotusta suositellaan, mutta joita ei ole vielä rokotettu. Hoitavan henkilökunnan koulutuksella, suosituksella ottaa rokotus sekä rokotuksen tarjoamisella oli kaikilla influenssarokotuskattavuutta nostava vaikutus. Tämän opinnäytetyön perusteella jatkotutkimuksen aiheina voidaan nähdä hoitohenkilökunnan influenssaan ja influenssarokotteisiin liittyvän tietämyksen kartoittaminen sekä selvittää syitä, miksi hoitohenkilökunta ei suosittele influenssarokotusta. Lisäksi opinnäytetyössä kuvattujen toimintatapojen vaikuttavuutta lasten influenssarokotuskattavuuden nostamiseksi tulisi tutkia Suomessa. Laura Mainio, Henriikka Tiensuu ja Heini Turtinen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Raskaudenaikaisissa infektioseulonnoissa 2005–2009 todettujen infektioiden hoidon toteutuminen O Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata raskaudenaikaisessa infektioseulonnassa todettujen infektioiden hoidon toteutumista. Tavoitteena oli selvittää mitkä ovat raskaudenaikaisessa infektioseulonnassa (HIV, kuppa ja hepatiitti B eli HBV) löytyneiden infektioiden hoitokäytännöt ja hoitojen kattavuus. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa (THL). Tutkimus on osa isompaa hanketta, jonka tavoitteena on raskaudenaikaisten infektioseulontojen kustannusvaikuttavuuden selvittäminen. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä omaa ammatillista kasvua ja kehittymistä tulevina kätilöinä. Raskaudenaikaista infektioseulontaa on toteutettu Suomessa vuosikymmenten ajan, mutta seulonnan vaikuttavuutta ei ole aikaisemmin arvioitu yhtä kattavasti. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 2005–2009 THL:n infektioseulonnoissa positiivisen tuloksen saaneet äidit, sekä näistä raskauksista syntyneet lapset. Tutkimus kattaa kokonaisuudessaan 768 äitiä ja lasta. Opinnäytetyön aineistossa tutkittavista on mukana yhteensä 296 äitiä ja 250 lasta. Tutkimusaineisto koottiin pyytämällä tutkittavien potilasasiakirjat kuntien arkistoista. Potilasasiakirjoista etsittiin merkintöjä äidin raskauden seurannasta ja synnytyksenaikaisesta hoidosta sekä syntyneen lapsen neuvolaseurannasta. Äitien seuranta-aika oli raskauden alkamisesta raskauden päättymiseen asti sekä vuosi sen jälkeen. Lapsien seurantaaika oli ensimmäinen elinvuosi. Tutkimustuloksien mukaan HBVpositiivisten äitien lapsista kaikki saivat suosituksen mukaisen immunoglobuliinin sekä ensimmäisen HBV-rokotteen sairaalassa. Neuvolassa annettavien rokotteen 3 tehosteannoksen saamisessa oli tämän aineiston perusteella puutteellisuuksia. HIVpositiivisten äitien raskaudenaikainen seuranta toteutui suurelta osin erikoissairaanhoidossa. HIV-positiivisten äitien lapsista kaikki saivat ennaltaehkäisevän HIV- lääkityksen syntymän jälkeen. Kuppa-infektiota sairastavista äideistä, jotka eivät aikaisemmin olleet saaneet hoitoa kuppaan, 44/57 (77,2 %) sai Käypä hoito-suosituksen mukaisen hoidon. Kehitysvammaiset vanhempina - Näkökulmia ja hyviä käytäntöjä Aika: Paikka: 27. – 28.11.2012 Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, 02100 Espoo Hinta: 50 €/päivä Järjestäjät: Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Äiti ei pysy kärryillä -projekti ja Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Kehitysvammaiset vanhempina -seminaari on suunnattu ihmisille, jotka esimerkiksi työssään kohtaavat perheitä, joissa vanhemmalla on erityistä tuen tarvetta. Seminaarin ohjelmassa on sekä tutkimuksen että käytännön työn suuntauksia Ruotsista ja Suomesta, kun perheessä vanhemmalla on kehitysvamma tai merkittäviä vaikeuksia oppimisessa. Seminaariin liittyvissä kysymyksissä, otathan yhteyttä Kehitysvammaisten Tukiliiton projektipäällikkö Pia Mölsään, [email protected] tai puhelin 020 7718 326. Ohjelma ja ilmoittautuminen 11.11.2012 mennessä löytyvät osoitteesta www.kvtl.fi ( klikkaa seminaarin bannerista) Neuvola ja kouluterveys 19 ENEMMÄN KUIN YKSI KERRALLAAN Suomen Monikkoperheiden Hyvä alku monikkovanhemmuuteen (HYVÄ ALKU) -hanke (2009-2012) toteutui Raha-automaattiyhdistyksen ja Alli Paasikiven säätiön rahoittamana tutkimus- ja kehittämishankkeena. HYVÄ ALKU – hankkeella pyrittiin tukemaan usealla eri tavalla hyvää alkua niille perheille, joihin syntyy useampi lapsi kerrallaan. HYVÄ ALKU – hankkeessa oli kolme erilaista, toisiaan tukevaa vaihetta. 1. TUTKIMUSOSA Ensimmäisen osion tavoitteena oli saada tutkimukseen perustuvaa tietoa monikkoperheiden taloudellisesta selviytymisestä sekä psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Tavoitteen toteuttamiskeinoina oli kyselytutkimus. Tutkimus oli ensimmäinen laaja suomalaisten monikkoperheiden hyvinvointia käsittelevä tutkimus. Hankkeen tutkimusosan tuloksena saatiin tutkittua tietoa suomalaisten monikkoperheiden hyvinvoinnista. Tutkimus antoi selviä viitteitä siitä, että monikkoperheen arki parisuhteen, työn, taloustilanteen ja vanhemmuuden tuomien haasteiden keskellä sisältää erityispiirteitä verrattuna yksittäin syntyneiden lasten perheisiin. Monilla elämänalueilla monikkoperheen vanhemmat kohtaavat muita lapsiperheiden vanhempia suurempia hyvinvointiriskejä, mutta esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisen voisi katsoa sujuvan monikkoperheessä jopa muita perheitä helpommin. 2. ENSITIETOKIRJANEN ”MEILLE TULEE VAUVAT” Toisena vaiheena oli päivittää neuvoloiden kautta maksutta jaettava ensitieto-opas ”Tuplaonni” ajan tasalle. Järjestön aiempi kyselyihin perustuva selvitystyö oli tuottanut tuloksen, että monikkoperheet kokevat saavansa tukea monikkovanhemmuuteen ajantasaisen ja heille kohdennetun tietomateriaalin avulla. Toisen vaiheen toteuttajana oli hankkeen kokoama asiantuntijakirjoittajaryhmä, jota THL oppaan julkaisijana johti. Hankkeen aikana kirjanen sai uuden nimen ”Meille tulee vauvat”, koska opasta kirjoitettaessa pyrittiin huomioimaan myös perheet joihin syntyy kolmoset. Kolmosia syntyy vuositasolla noin 10 perheeseen, kaksosia yli 900 perheeseen. Hyvinvointitutkimuksen mukaan monikkovanhemmat kokevat vanhemmuuden haastavimman ajan ajoittuvan vauva- ja pikkulapsivaiheeseen. Ensitietokirjasen tukimateriaali kohdentuu odotusajan lisäksi juuri tähän monikkolasten ikävaiheeseen. Voidaan perustellusti odottaa, että maksuton, ajantasainen ensitietokirjanen paitsi lisää alueellista tasa-arvoisuutta tiedon saannissa, myös vastaa monikkovanhemman todennettuun tarpeeseen saada kohdennettua tietoa monikkovanhemmuuden tueksi. Ensitietokirjan sisältämään tietoon voi perhe palata aina tarpeen ilmetessä, kellonajasta HYVÄ ALKU 2 TIETO JA TUKIAINEISTON LAATIMISEEN KAKSOSIA TAI KOLMOSIA ODOTTAVAN PERHEEN OHJAUKSEN TUEKSI-HANKE 2012 - 2013 Hyvä Alku - hankkeessa havaittiin monikkoperhevalmennuksen ohjausmateriaalin päivittämisen ja sähköistämisen tarve, minkä vuoksi haettiin uusi rahoitus ohjausmateriaalin päivitykseen ja sähköistämiseen. Lisäksi rahoitusta haettiin perheiden ja terveydenhuoltohenkilöstön käyttöön tarkoitetun ensitietovideon laadintaan. Uusi hanke sai RAY:n erityisavustuksen Tieto ja tukiaineiston laatimiseen kaksosia tai kolmosia odottavan perheen ohjauksen tueksi (2012) – avustuksen, mikä tukee näin Hyvä alku monikkovanhemmuuteen - hankkeen tavoitteiden juurruttamista. Tämä uusi hanke käynnistyi kesällä 2012 ja kestää kesään 2013, päivittäen monikkoperhevalmennuksen ohjausmateriaalin sekä valmistaen ensitietovideon sekä perheiden kuin ammattilaistenkin tiedon tueksi. 20 Neuvola ja kouluterveys Hankkeiden tavoitteiksi valitut asiat, monikkoperheiden hyvinvoinnista kertovan tutkimustiedon saaminen, ensitietokirjasen päivitys ja monikkoperhevalmennuksen kehittäminen olivat Suomen Monikkoperheet ry:ssä nousseet ajankohtaisiksi, ja monikkoperheen varhaisen tukemisen kannalta merkittäviksi kehittämisen kohteiksi. Suomen Monikkoperheet ry pyrkii toimimaan kunnallisten toimijoiden kanssa siten, että jokainen monikkoperhe saa tarvitsemansa tiedon kasvaessaan monikkoperheeksi ja monikkoperheenä. Mari Kaihovaara Projektipäällikkö, erikoissairaanhoitaja Suomen Monikkoperheet Hyvä Alku monikkovanhemmuuteen - hanke www.suomenmonikkoperheet.fi tai terveydenhoitajalle pääsystä riippumatta. Kirjanen kirjoitettiin uusiksi moniammatillisessa asiantuntijatyöryhmässä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen johdolla. Meille tulee vauvat-ensitietokirjasta voi tilata painettuna ja se löytyy myös sähköisenä THL:n internetsivuilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Neuvolat saavat tilata kirjasta maksutta THL:stä ja jakaa sitä kaksosia tai kolmosia odottaville perheille. Kirjasen voimaannuttava lähestymistapa ja ajantasainen ensitieto tukevat monikko-odottajaperheen valmistautumista vanhemmuuteen riskiraskaustilanteessa ja mahdollistaa alueellisesti tasavertaisen tiedon saannin. Tilaukset osoitteella [email protected] Lisätietoja http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/lait/neuvolatyo/ perheille/meille_tulee_vauva_opas 3.MONIKKOPERHEVALMENNUKSEN KEHITTÄMINEN Kolmannessa vaiheessa keskityttiin kartoittamaan monikkoperheille annettavan perhevalmennuksen tilannetta ja vakiinnuttamaan valmennukseen malli monikkoperheiden erityistarpeita vastaavaksi, julkisen terveydenhuollon toimijan vastuulla olevaksi toiminnaksi. Hankkeen monikkoperhevalmen- nusta käsittelevän kehittämistyön tuloksena monikkoperhevalmennusta toteuttavien paikkakuntien määrä lisääntyi, neuvolavetoinen monikkoperhevalmennustoiminta käynnistyi sairaanhoitopiirivetoisen ja monikkoperheyhdistysvetoisen valmennustoiminnan rinnalle sekä aiempaa useammat alueelliset monikkoperheyhdistykset aloittivat valmennuksen toteuttamisen alueillaan. Monikkoperhevalmennuksen kehittämis- ja juurrutustyötä jatketaan vielä. Monikkovauvat syntyvät hyvin erilaisiin perheisiin ja elämäntilanteisiin: esikoisiksi tai sisarusparveen, kahden tai yhden vanhemman perheeseen, uusperheeseen, pitkään suunniteltuna ja hartaasti odotettuna tai hyvinkin yllättäen. Perheet tarvitsevat heille kohdennettua, asiantuntevaa tietoa tulevasta arjesta ja siinä selviämisestä. Suomen Monikkoperheet ry:n Monikkoperhevalmennusmallissa yhdistyvät ammattilaisen tieto ja kokemusasiantuntijan vertaistuellinen osuus ohjaten uutta perhettä eteenpäin kohti elämänmittaista seikkailua. Ylhäällä kaaviokuvassa on mahdolliset Monikkoperheyhdistyksen osuudet Monikkoarki ja Vauvatapaaminen merkitty sinisellä. Odotus- ja synnytysosiot kuuluvat neuvolan terveydenhoitajalle ja parisuhde- / vanhempien omat osiot voidaan tarvitta- essa yhdistellä vaikka yhtä lasta odottavien vastaaviin osioihin, huomioiden kuitenkin monikkolasten imetyksen erityispiirteet. Toisessa kaaviokuvassa on esitelty erilaisia malleja, kuinka Monikkoperhevalmennusta voidaan toteuttaa yksittäisessä neuvolassa, keskitetyssä neuvolassa tai sairaalassa. Valmennusmuotoja voivat olla: Yksilövalmennus, jolloin perheen kanssa tavallisten neuvolakäyntien yhteydessä käydään läpi monikkoperhevalmennuksen aiheita. Pienryhmä- ja ryhmävalmennus, jolloin myös alueellinen monikkoperheyhdistys voi osallistua valmennukseen mm. Monikkoarki- ja Vauvatapaaminen - osioiden kautta. Saatavilla olevat monikkoperhevalmennuksen ohjauksen tieto- ja tukiaineistot löydät osoitteesta www.suomenmonikkoperheet.fi Tiedot alueellisten monikkoperheyhdistysten toiminnasta ja mahdollisesta monikkoperhevalmennuksen tukitoiminnasta löydät osoitteesta www. suomenmonikkoperheet.fi. Yhteystiedot: Suomen Monikkoperheet ry Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä P: 050 435 9004 [email protected] www.suomenmonikkoperheet.fi Neuvola ja kouluterveys 21 Riittakerttu kaltiala-heino Kirjoittaja on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja TAYSin nuorisopsykiatrian vastuualueen johtaja Kyllä jonkun pitää ottaa koppi! N uorten syrjäytyminen on yksi yhteiskuntamme polttavimmista ongelmista. Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytyvä, yhteiskunnan tukien varaan jäävä nuori maksaa miljoona euroa, jos sekään riittää. Mielenterveyden häiriöt ovat nuoruusikäisten tärkein toimintakyvyn laskua aiheuttava sairausryhmä, ja ne liittyvät läheisesti työelämästä syrjäytymiseen. Mielenterveyden häiriöt heikentävät keskittymiskykyä, toiminnanohjausta, motivaatiota ja sosiaalisia taitoja. Kaikkia näitä tarvitaan, jotta nuori selviytyy oppivelvollisuudestaan sellaisin arvosanoin, että pääsee jatko-opiskeluun; tai kykenee valitsemaan jatko-opiskelujensa suunnan; tai selviytyy jatkoopinnoissa, joissa vaatimus omasta vastuunotosta on suurempi ja josta motivoitumaton, häiritsevä tai jatkuvasti poissaoleva opiskelija voidaan lopullisesti poistaa. Työelämään siirtymisvaihe on vielä vaativampi. Valitettavasti toisinaan nuori itse on viimeinen huomaamaan ja tunnustamaan psykiatrisen hoidon tarvettaan, vaikka perhe, koulu, mahdollisesti lastensuojelu ja erikoissairaanhoitokin ovat huolissaan ja haluaisivat tarjota nuorelle hoitoa ja tukitoimia. Niin kauan kuin nuori on alaikäinen, hänen verkostonsa aikuiset yleensä pystyvät huolehtimaan, että hän ainakin jollakin minimitasolla osallistuu, oireita hoidetaan edes tyydyttävästi, mahdolliset lääkkeet käytetään, koulun tukitoimet järjestetään, päihdekäyttöön ja epäsosiaaliseen toimintaan puututaan. Täysi-ikäisyyden saavutettuaan nuorella on oikeus ja velvollisuus huolehtia asioistaan itse. Kahdeksantoistavuotias on vielä nuoruusiän kehityksen prosessissa. Tunne-elämän hallinta ja aivojen kehitys ovat kesken. Mutta kahdeksantoistavuotiaan itsemääräämisoikeutta ei mitata sen kautta, kykeneekö nuori myös kantamaan oikeuksiin liittyvän vastuun. Niinpä on nuoria, jotka ottavat vain oikeudet: päätän itse, en osallistu, kiellän tietojen luovuttamisen vanhemmille, en mene siihen enkä tuohon palaveriin, lääkäriin, työvoimaneuvojalle, sosiaalityöntekijälle Nuorille on rakennettu hoitotakuuta ja yhteiskuntatakuuta, mutta se takuu puuttuu, jonka avulla lapsellisesti 22 Neuvola ja kouluterveys ja uhmakkaasti ajatteleva täydellisen motivoitumaton keskenkasvuinen joutuisi osallistumaan. Palvelut tulevat jopa etsimään nuorta kotoa, esimerkiksi etsivä nuorisotyö, mutta siitäkin voi kieltäytyä. Kun tilanne on tässä pisteessä, vanhemmilla ei enää ole keinoja. Lastensuojelu ei tule puuttumaan täysi- ikäisen elämään. Psykiatrista hoitoa voi antaa pakolla vain ääritilanteissa ja vain äkillisimmän vaaran yli. Siitä ei ole keinoksi tilanteisiin, joissa nuori aikuinen nukkuu päivät, valvoo yöt tietokoneella, nauttii illat täysi-ikäiselle laillista olutta, käyttää omat ja äidin rahat huvituksiinsa ja ärhentelee perheen hiljaiseksi. Tämähän ei ole akuutti psykiatrinen sairaus, vaikka varsin monilla tähän päätyvillä nuorilla toki aikaisempi psykiatrinenkin diagnoosi on ollut. Alueemme lehdessä kerrottiin taannoin, että parikymppisten määrä edunvalvottavina on rajusti lisääntynyt. Jutussa vähän paheksuttiin sitä, ettei näille ihmisille enää löydy edunvalvojaa omaisista. Mutta lue edellinen kappale uudelleen: jos vanhemmat eivät säälistä, pelosta tai omien vaikeuksiensa takia pysty asettamaan nuorelle rajoja luonnollisessa kanssakäymisessä, miten sitten edunvalvojana? Virkaedunvalvoja huolehtii, ettei nuori päämies tee pohjatonta taloudellista vahinkoa. Raha on siis kyllin tärkeä asia, että täysi-ikäisen itsemääräämisestä voidaan tinkiä. Mutta kun syrjäytyminen maksaa miljoona euroa, niin eikö se ole niin paljon rahaa, että hiukan pakotteitakin esimerkiksi koulutukseen, työelämään siirtymiseen ja toiminnalliseen kuntoutumiseen voitaisiin ajatella siksi aikaa, kun odotellaan motivaation ja perspektiivin kehittymistä aivojen edelleen kypsyessä? VARATTU Kristiina Tervonen Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme Meidän perheen taapero on vapaasti saanut syödä pihalla pikkukiviä ja pureskella vaunujensa renkaita. S Syksy on flunssien, räkäisten nokkien ja kröhäisten keuhkojen aikaa. Niiltä ei voi välttyä, jos yhtään haluaa ihmisten ilmoilla liikkua ja tämä äiti kyllä haluaa! Jonkinlaista pikkuflunssaa on meidänkin perheessä ollut pitkin syksyä, mutta kuumeiluilta olemme välttyneet ja pikkumies on jaksanut porskuttaa eteenpäin aivan normaaliin tapaan. Pitäisi varmaan koputtaa puuta jos paljastan, että meidän perheessä on ollut oikeastaan vain yksi paha kuumetauti. Sekin saattoi pahentua siihen pisteeseen ihan vain siitä syystä, että äiti on terveydenhuollon ammattilainen, eikä viitsinyt vaivata terveydenhuoltoa ”turhaan”. Onneksi sitten viisas lääkäri yksityiseltä puolelta osasi kysyä, että minkähän vuoksi me maksamme vakuutuksesta jos emme sitä käytä? No, 24 Neuvola ja kouluterveys sen käynnin jälkeen olemme käyneet vaikka sitten turhaankin, enää ei äiti tee omia diagnooseja kotona. Kun lapsi sairastaa, pysähtyy koko perheen elämä hetkeksi tai näin ainakin meillä. Usein sairastun itsekin jossain määrin, mikä sekin on näppärä luonnon suunnittelema tapa saada lapselle vasta-aineita. Nukkumapaikaksi harvemmin kelpaa muu kuin syli tai kainalo eikä muutenkaan surkealla yleisolemuksella varustettua pikkuräkänokkaa halua rasittaa ylimääräisillä tekemisillä. Pyykit kerääntyvät, roskapussit nostetaan nättiin riviin parvekkeelle ja ruuan valmistavat Saarioisten äidit. Usein sairasepisodista toipumiseen voi lisätä vielä muutaman ekstralepopäivän, jolloin koti raivataan taas valmiiksi normiarjen pyöritykseen. Ymmärrän hyvin joidenkin vanhempien lähes hysteerisen bakteerikammon. Itsellänikin vastaavanlainen tunne meinasi päästä niskan päälle aina kun mieleen tuli kuinka tuskaista ja sydäntä raastavaa neljänkymmenen asteen kuumeessa olevan lapsen kanssa monen päivän valvominen oli, sitä ei hevin halua uudelleen kokea. Kuitenkin, jo uudessa allergiaohjelmassakin on oivallettu ihmiselimistön toimintatapa; hiukan kärjistettynä se mikä ei tapa, se vahvistaa. Lapsen vastustuskyky kehittyy rokotteiden lisäksi vain ja ainoastaan ympäristöstä tulevien ärsykkeiden avulla ja tämän takia ei taudinaiheuttajien hysteerinen välttäminen tai ympäristön desinfiointi ole missään nimessä hyvästä. Tästä syystä meidänkin perheen taapero on vapaasti saanut syödä pihalla pikkukiviä ja pureskella vaunujensa renkaita. Paljon kuitenkin näkee perhekerhoissa tai muissa vastaavissa paikoissa, kuinka äitien energia menee pääasiassa siihen, että he vahtivat, ettei lapsi vain laita mitään suuhunsa. Eri asia on toki pienet esineet, jotka voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran, mutta mitä pahaa on siinä jos meidän taapero maistaa samaa leikkivoileipää kuin teidän taapero? Pöpöt jakoon vain! Kirjoittaja on Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksella graduaan tekevä kotiäiti ja kätilö Lasten kivun ja kuumeen kesyttäjä Nyt apteekista 200 ml ilman reseptiä! Kuva: Teemu Toivanen Mansikanmakuinen Vanhempien alkoholinkäytöstä on puhuttava Kokoomuksen kansanedustaja ja Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on korostanut oppilashuollon merkitystä lasten ja perheiden tukemisessa. Hän kannustaa ottamaan herkemmin puheeksi koulujen terveystarkastuksissa niin lasten ja nuorten, kuin vanhempien ja muiden lapselle läheisten aikuisten alkoholinkäytön. A-klinikkasäätiön vuonna 2011 toteutetun selvityksen mukaan 12-18 -vuotiaista suomalaisista kolmannes kertoo kokeneensa häpeää vanhempien alkoholinkäytön takia ja varsinaisesti haittoja kokeneiden osuus on yli neljännes tutkitusta ikäluokasta. Vanhempien alkoholinkäyttö rasittaa myös monien sellaisten lasten elämää, joiden vanhempia tuskin voidaan pitää päihdeongelmaisina.Lasten, nuorten ja perheiden ei pidä jäädä ongelmiensa kanssa yksin. Kouluterveydenhoitaja voi olla lapselle ainoa aikuinen, jolle voi kotihuolet kertoa. Nyt jos koskaan lapset tarvitsevat aikuisten aikaa. Paracetamol Actavis oraaliliuos lapsille • Parasetamolia sisältävä lääke lasten kivun ja kuumeen oireenmukaiseen hoitoon. • Myös 200 ml:n isompi pakkaus on saatavissa apteekista ilman reseptiä. • Liuos on mansikanmakuinen. • Pakkaus sisältää annosteluruiskun. Paracetamol Actavis 24 mg/ml oraaliliuos, itsehoitolääke, on tarkoitettu lievän tai kohtalaisen kivun ja/tai kuumeen oireenmukaiseen hoitoon lapsille. Annostus: Lapsilla parasetamoliannos suhteutetaan painoon, kts. pakkausseloste. Jos kuume pysyy korkeana, potilaalla ilmenee merkkejä infektiosta tai muut oireet kestävät yli 2 vuorokauden ajan, ota yhteys lääkäriin. Enimmäis-vuorokausiannosta ei saa ylittää. Pitkäaikaista käyttöä ei suositella. Terapeuttisilla annoksilla haittavaikutukset ovat vähäiset. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Lisätiedot: Actavis Oy (09) 348 233 10/2012 Parempi elämä lapselle ja perheelle – vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulonta Suomeen Vastasyntyneiden seulontatutkimuksella voitaisiin estää joka vuosi 10-20 lapsen vakava vammautuminen tai jopa kuolema. J Joukko suomalaisia asiantuntijoita on tehnyt Sosiaali- ja terveysministeriölle toimenpidesuosituksen, jossa esitetään, että vastasyntyneiden lasten aineenvaihduntasairauksien seulonta tulisi aloittaa järjestelmällisesti Suomessa muiden länsimaiden tapaan. Vastasyntyneiden seulontaa kehitettävä Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta on yleistä maailmalla, ja laajimmissa seulonnoissa tutkitaan yli 40 sairautta. Suomessa vastasyntyneiltä seulotaan sen sijaan järjestelmällisesti vain kilpirauhasen vajaatoiminta. Jos Suomessa vastasyntyneiden seulontaa laajennettaisiin muiden pohjoismaiden tapaan noin 30 sairau- 26 Neuvola ja kouluterveys teen, voitaisiin löytää vuosittain 10-20 erilaista hoidettavissa olevaa vastasyntyneiden aineenvaihduntasairaustapausta. Seulottavissa synnynnäisissä aineenvaihduntasairauksissa nopea hoito voi estää lapsen kuoleman, kehitysvammaisuuden tai muita vakavia seurauksia. Suomessa kuolee vuosittain pieniä lapsia ilman tarkkaa kuolinsyytä, osalla näistä on luultavasti harvinainen aineenvaihduntasairaus. Vastasyntyneiden harvinaisten aineenvaihduntasairauksien kansallinen seulonta Suomessa on siis perusteltua. Ilman seulontaa sairauden toteamiseen voi mennä hyvinkin kauan: usein lapselle on jo tullut peruuttamattomia vammoja, ennen kuin hänelle löyde- tään oikea diagnoosi. Harvinaisia aineenvaihduntasairauksia hoidetaan esimerkiksi erikoisruokavaliolla ja lääkkeillä, mutta joskus joudutaan turvautumaan myös elinsiirtoihin. Kustannukset maksavat itsensä takaisin Asiantuntijaryhmän arvion mukaan vastasyntyneen seulonta maksaisi noin 40-60 euroa jokaista vastasyntynyttä kohti. Tarkka kustannus riippuu seulottavien tautien määrästä. Järjestelmällisellä seulonnalla voitaisiin löytää jopa 10-20 harvinaista sairaustapausta vuosittain. ”Kun sairaus löydetään ajoissa, oikealla ja varhaisessa vaiheessa aloitetulla hoidolla voidaan estää lapsen vakava vammautuminen tai jopa kuolema”, kertoo dosentti Risto Lapatto, HYKS Lastenklinikalta. Vastasyntyneiden seulonnan kehittämisellä ja järkevällä toteuttamisella on vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Seulonnan ansiosta 10-20 lapselle vuosittain voidaan pelastaa normaali kehitys ja elämä, vältetään perheiden kärsimykset ja säästetään sairaanhoitokuluissa. Kustannuksia säästetään ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormitus pienenee, sillä liian myöhään diagnosoidut aineenvaihduntasairauspotilaat tarvitsevat huomattavan paljon perus- ja erikoissairaanhoidon palveluita. Vastasyntyneiden seulonnan kehittäminen kannattaa Suomessa havaitaan vuosittain 10-20 lapsella sellainen aineenvaihduntasai- Peace! Selviytymisopas nuorten vanhemmille Katja Myllyviita Peace! – Selviytymisopas nuorten vanhemmille korostaa korostaa kohtaamisen ja läsnäolon tärkeyttä teini-ikäisen perheessä. Kirja sisältää dialektisen käyttäytymisterapian menetelmiin perustuvia harjoituksia. HARVINAISET-verkosto Harvinaiset-verkosto on 1995 toimintansa aloittanut valtakunnallinen harvinaistyötä tekevien sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöverkosto. Toiminnassa mukana olevat yhteisöt ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä, jotka edustavat tai tuottavat palveluita harvinaisiin sairaus- tai vammaryhmiin kuuluville ihmisille. Verkoston toimintaa ohjaa kumppanuussopimus, mutta verkosto ei ole itsenäinen juridinen toimija. Puheenjohtajuus kiertää verkoston jäsenten kesken ja verkostoa edustaa puheenjohtajajärjestö. Jäsenet säilyttävät itsenäisyytensä ja toimintavapautensa toimialaansa liittyvissä asioissa ja toimivat ensisijaisesti omien eettisten ohjeidensa mukaisesti. Katso www.harvinaiset.fi raus, joka olisi seulonnalla löydettävissä. Aineenvaihduntasairauksien tunnistamista viivästyttää sairauksien harvinaisuus ja vastasyntyneiden seulonnan puute. Ajoissa aloitettu hoito voi estää lapsen kuoleman, kehitysvammaisuuden tai muita vakavia seurauksia Harvinaisten aineenvaihduntasairauksien seulonta maksaisi arviolta Lapsen kaltoinkohtelu Kotineuvola Annlis Söderholm ja Satu Kivitie-Kallio (toim.) Elina Hermanson Lapsen kaltoinkohtelu -kirjan toinen, täysin uudistettu painos on alan perusteos niin lääketieteen kuin sosiaalialankin asiantuntijoille. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestymisen jälkeen on voimaan astunut uusi lastensuojelulaki, johon on mm. selkeästi kirjattu yhteistyön velvoite. 1. painos 2012, 100 s. ISBN 978-951-656-453-4 2., uudistettu painos 2012, 324 s. ISBN 978-951-656-394-0 Sh. 23 € Sh. 64 € 40-60 euroa jokaista vastasyntynyttä kohti. Turussa toteutetussa kokeiluhankkeessa viiden vuoden aikana on seulottu noin 18 000 vastasyntynyttä ja saadut kokemukset ovat rohkaisevia. dosentti Risto Lapatto, HYKS Lastenklinikka, sähköposti: [email protected] Terveys syntymästä kouluikään Unihiekkaa etsimässä Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin Lapsen syntymä muuttaa vanhempiensa elämän. Kirjaan on koottu joukko tuoreita vanhempia ja isovanhempia kiinnostavia terveysaiheita. Kokenut lastenlääkäri kertoo, mitä neuvolassa tapahtuu ja millainen on terve lapsi. Anna Keski-Rahkonen, Minna Nalbantoglu 1. D-pokkaripainos 2012, 333 s. ISBN 978-951-656-430-5 1.–5. painos 2011, 236 s. ISBN 978-951-656-408-4 Sh. 10 € Kirja antaa vanhemmille työkalupakin vauvojen ja taaperoiden univaikeuksien korjaamiseen. Kirjassa esitellään monta erilaista lähestymistapaa, joista kukin perhe voi valita omaan tilanteeseensa ja arvomaailmaansa parhaiten sopivat keinot. Sh. 29,50 € Saatavana Duodecimin verkkokaupasta http://verkkokauppa.duodecim.fi ja kirjakaupoista kautta maan. www.duodecim.fi Neuvola ja kouluterveys 27 VARATTU Uudet Väitöskirjat YTL, TM, ekonomi Jari Koskela Väitös sosiaalipolitiikan alalta Avioeron työstäminen on miehille yksityisasia A vioeroja on tutkittu runsaasti naisten ja lasten näkökulmasta. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, teologian maisteri Jari Koskela nostaa sosiaalipolitiikan alan väitöskirjassaan kuuluviin eron kokeneiden miesten äänen. Tutkimuksessa tarkastellaan hylätyiksi tulleiden miesten näkökulmaa naisten käynnistämissä eroissa. Keskeinen erosta selviytymisen tekijä miehille on hyvä suhde lapsiin. Suhde lapsiin oli tutkimuksen perusteella kuitenkin pitkälti sidoksissa ex-puolison kontrolliin. Eron työstäminen on miehille yksityisasia. Puolisoiden vanhempien, suvun tai ystävien mielipiteet eivät ole keskeisiä. Ulkopuoliseen apuun he turvautuvat harvoin. Eron käynnistäessään naisilla on selviytymisstrategia, mutta miehiltä se puuttuu. Tämä viestii Koskelan mukaan avioeron elämänhallintaan kuuluvista sukupuolittuneista käytännöistä. Koskela tarkastelee väitöstutkimuksessa, millainen on hylätyn miehen avioeroprosessi, ja miten he selviävät erosta. Tutkimuksessa on haastateltu kahdeksaa hylättyä miestä, joiden kokemusten kautta Koskela tarkastelee sekä eron merkitystä miehille että eroprosessin kulkua, erosta toipumista sekä mahdollisuuksia tukea eronneita miehiä ja perheinstituutiota sosiaali- ja perhepolitiikkaamme uudistamalla. Avioero on edelleen sosiaalinen riski Avioerot ovat yleistyneet useimmissa läntisissä teollisuusmaissa viime vuosina. Suomessa miltei joka toinen avioliitto päättyy nykyisin eroon. Ero on sekä sosiaalinen riskitilanne että riski yksilöiden hyvinvoinnille. Se voi johtaa monentasoisiin ongelmiin, kuten lasten ja nuorten käyttäytymishäiriöihin sekä kustannuksiltaan kalliisiin huoltajuuskiistoihin. Etenkin naisten taloudellisen itsenäisyyden lisääntyminen on vähentänyt heidän riippuvuuttaan miehistä ja mahdollistanut avioerot taloudellisesti. Siksi naiset ovat yhä useammin eroissa aloitteen tekijöinä. Myös juridisesti avioero on nykyisin mutkatonta. Riittää, että jompikumpi puolisoista haluaa erota. Toimiva vuorovaikutus ja jaetut elämykset ylläpitävät avioliittoa Avioliitto on Koskelan mukaan yhä selvemmin tunnesuhde puolisoiden välillä. Taloudellinen turvallisuus tai lasten etu eivät enää riitä pitämään avioliittoja koossa, vaikka tutkimuksessa haastatellut miehet yllättävän usein uskoivat näin. Eronneet miehet eivät Koskelan mukaan näytä tiedostaneen avoimen vuorovaikutuksen ja elämyksellisyyden suurta merkitystä avioliitoa ylläpitävänä tekijänä. Uskottomuus ei enää keskeinen avioeron syy, kuten aiemmin. Erot puolisoiden yhteiskunnallisissa tai uskonnollisissa näkemyksissä eivät myöskään ole erityisen merkittäviä tekijöitä eroprosessissa. Perheinstituutio kaipaa uudenlaista tukea Miesten ero näyttäytyy uudenlaisena, jälkimodernin yhteiskunnan ongelmana, jossa laaja-alainen isyys törmää yhteiskunnan käytäntöihin, jotka suosivat naisia ensisijaisina huoltajina. Erossa särkyvät ja muuttuvat ensisijaisesti miesten sosiaaliset suhteet ja heidän vuorovaikutustaitonsa joutuvat koetteelle. Siksi olisi keskeisempää tarkastella avioeroja enemmän suhdekäsitteen näkökulmasta kuin tuloperäisen huono-osaisuuden tai miesten ulkoisen elämänhallinnan puuteiden näkökulmasta. Koskela arvioi, että tutkimuksen perusteella yhteiskunnassa tulisi lisätä ennen muuta avioeroihin liittyvää palvelu- ja neuvontatoimintaa sekä perhekasvatusta ja vuorovaikutustaitojen edistämiseen liittyvää toimintaa tulonsiirtopolitiikan laajentamisen sijaan. Nykyisin tarjolla oleva sovittelu ja neuvontapalvelut eivät kovin hyvin vastaa nykyavioliittojen muuttuneisiin haasteisiin. Koskelan kiinnostui avioeroista 1980-luvulla opiskellessaan taloustieteitä Upsalassa. Tuolloin Ruotsissa käytiin vilkasta keskustelua eroista naisten näkökulmasta. Suomeen muutettuaan ja opiskeltuaan teologiksi Koskela alkoi ihmetellä miestutkimuksen puutetta. Tutkimusaiheensa yhteiskunnallisesta merkityksestä hän vakuuttui käytännön pappistyössä käymissään lukuisissa keskusteluissa eronneiden miesten kanssa. Neuvola ja kouluterveys 29 Uudet Väitöskirjat TtM Marjorita Sormunen Väitös hoitotieteen alalta Toward a home-school health partnership. Participatory action research study, 2008-2010 Kodin ja koulun terveysyhteistyö vaatii kehittämistä K odilla ja koululla on vanhempien mielestä paljolti yhteinen vastuu lasten terveysopetuksesta. Terveystieteiden maisteri Marjorita Sormunen selvitti väitöstutkimuksessaan vanhempien näkemyksiä terveysopetuksen vastuunjaosta. Tutkimuksen kohteena olivat myös kodin ja koulun yhteistyökäytännöt. Sormusen mukaan koulun ja kodin välille tarvitaan tiiviimpää, kumppanuusideologiaan perustuvaa yhteistyötä, jollaista tutkimuksessa kehitettiin. Euroopan terveet koulut (Schools for Health in Europe) - ohjelmassa toteutetussa toimintatutkimuksessa tarkasteltiin kyselyjen ja haastattelujen avulla kodin ja koulun yhteistyötä ja terveysyhteistyön toteutumista neljässä yhtenäisessä peruskoulussa, joista kaksi toimi kehittämiskouluina ja kaksi noudatti normaalia perusopetuksen opetussuunnitelmaa ilman kehittämistoimia. Ensimmäiset tutkimusaineistot kerättiin keväällä 2008 neljännen luokan oppilailta, heidän vanhemmiltaan ja luokanopettajiltaan sekä kehittämiskoulujen rehtoreilta, kouluterveydenhoitajilta ja terveystiedon aineenopettajilta. Vastaavanlainen aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2010 oppilaiden ollessa kuudennella luokalla. Lisäksi hankkeen toimivuutta selvitettiin haastattelemalla siihen kehittämiskouluissa osallistuneita perheitä ja luokanopettajia kesällä 2009. Kiusaamisesta puhuttava kotona ja koulussa Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat mielsivät kodin ja koulun yhteisiksi terveysopetuksen sisällöiksi vahvimmin kiusaamiseen ja väkivaltaan sekä avun hälyttämiseen tai hakemiseen liittyvät asiat. Kodin vastuulle kuului opettaa lapsille esimerkiksi riittävään uneen ja lepoon sekä asianmukaiseen pukeutumiseen liittyviä arjen käytäntöjä. Mikään terveysopetuksen sisällöistä ei vanhempien mielestä kuulunut yksinään koululle, mutta lähes kolmannes vanhemmista oli sitä mieltä, että ryhmässä toimimisen taitoihin sekä fyysiseen kasvuun ja kehitykseen liittyvät asiat kuuluvat enemmän koululle kuin kodille. Maaseutukoulujen 30 Neuvola ja kouluterveys vanhemmat sekä nuorimmat vanhemmat olivat valmiimpia jakamaan vastuuta koulun kanssa kuin kaupungissa asuvat ja iäkkäämmät vanhemmat. Tutkimukseen osallistuneet luokanopettajat ja rehtorit totesivat kuitenkin, että koulut joutuvat ottamaan yhä enemmän vastuuta lasten arkeen liittyvien asioiden opettamisesta ja lasten kasvattamisesta. Terveyskumppanuutta koko koulupolulle Kahden vuoden aikana kahdessa tutkimukseen osallistuneessa kehittämiskoulussa kehitettiin koulun ja kodin terveyskumppanuutta. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuarvioinnin mukaan vanhempien osallisuus kouluyhteisöissä kasvoi, he kokivat saaneensa enenevästi tukea koulusta lasten terveysasioihin liittyen ja heidän tietonsa terveystiedon oppiaineesta lisääntyi. Tutkimus osoittaa, että koulut tekivät vilpittömästi työtä oppilaiden terveen kasvun ja oppimisen eteen, mutta toiminta ei parhaalla tavalla kyennyt ehkäisemään ongelmia ennalta vaan painottui niiden tehokkaaseen hoitamiseen. Kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä eivät vanhemmat tai opettajat kyseenalaistaneet, mutta yhteistyön toteutustavat ja siihen osallistuminen aiheuttivat osin kriittistä keskustelua. Sormunen suosittaakin, että koulut lähtisivät rakentamaan vahvempaa yhteistyökulttuuria vanhempien kanssa. – Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen on välttämätöntä lasten tulevaisuuden terveysuhkiin vastaamisessa. Koulujen rooli terveyserojen kaventajana on merkittävä ja sen vuoksi tavoitteeksi tulisi asettaa nykyistä tiiviimpi, tavoitteellisempi ja monipuolisempi, lapsen koko koulupolun kattava yhteistyö perheiden kanssa. Tämä positiivinen muutos edellyttää kouluyhteisöissä perusteellista arvokeskustelua yhteistyön merkityksestä, yhteistyön sisältöjen ja rakenteiden osittaista uudistamista ja niiden kuvaamista koulun opetus- ja toimintasuunnitelmassa sekä henkilöstön vahvaa sitoutumista ja asenteellista tahtotilaa. Lahjat voivat vaihdella Hanki lahjoja keräämällä pisteitä Liberovaipoista ja -hoitotuotteista Pienelle lapsellenne ja sinulle, joka olet synnyttänyt: Liberokerhossa saatte Liberokerhossa saat näytteitä UP&GO-vaipoista lapsen iän mukaan eteneviä sähköpostiviestejä lapsen kehityksestä, imetyksestä, unesta ja lapsiperheen elämästä mahdollisuuden kerätä pisteitä, joilla saatte lapselle hienoja lahjoja mahdollisuuden osallistua jännittäviin kilpailuihin ja voittaa upeita palkintoja Liity kerhoon osoitteessa libero.fi Tiedätkö lapsen ihonhoidosta? Tutustu lisää aiheeseen Libero Ihokoulussa FI-MIT-12-10-10 Ärtynyt iho on ihan pepusta. TULOSSA APTEEKKEIHIN JOULUKUUSSA! MITOSYL®-voide on tehokas täsmähoito vaippaalueen iholle. Sinkki suojaa ja kalanmaksaöljy hoitaa. Aloe veraa sisältävät MITOSYL®-puhdistuspyyhkeet puhdistavat ja rauhoittavat vauvan herkän ihon päästä varpaisiin.
