Ratu 0XXX Ulkopuolinen puuverhous - Ratu

Transcription

Ratu 0XXX Ulkopuolinen puuverhous - Ratu

Ratu 0418
TALO-RATU-OHJEKORTTI
Menekit ja menetelmät
Joulukuu 2013
korvaa 51-0259
Talo 2000
TUO
7.1
HAN
1.2.4.1
1(19)
PUURUNKOrakentaminen,
ulkopuolinen puuverhous
Ohjekortti käsittää julkisivun puuverhouksen avustavine ja valmistavine
töineen, kuten työryhmän tekemän mittauksen, telinetyön ja siivouksen.
Sisällysluettelo
PUURUNKOrakentamisen VAIHEET, ulkopuolinen puuverhous
Työkokonaisuus1
Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat
2
Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja
suunnitelmat3
Työmenekit4
Materiaalimenekit5
Työmenetelmä6
Käsitteitä ja määritelmiä
14
Materiaalit14
Työvälineet, koneet ja kalusto
14
Työturvallisuus15
Puuverhouksen asennuksen
laadunvarmistus 17
Käyttöesimerkki 18
Kirjallisuus19
Aloittavat työt
Ylläpitävät työt
–– materiaali- ja
suunnitelmatarkastukset
–– mittaukset
–– työnaikaisetmateriaalisiirrot
–– työnaikainen
siivous
–– työturvallisuustoimet
––
––
––
––
––
––
suunnitelmien tarkastukset
aloituspalaveri ja työkohteen vastaanotto
materiaalien vastaanotto, tarkastukset ja välivarastointi
materiaalien ja koneiden siirrot
työnaikaiset suojaukset
kiinnistysalustan tarkistus, mittaus
I
S
K
Julkisivuverhouksen puurunkotyö
Koolaus
Julkisivuverhouksen laudoitus
A
V
A
T
I
O
T
N
Lopettavat työt
––
––
––
––
Työkokonaisuus
työvälineiden huolto
kaluston siirrot ja varastointi
jätteiden lajittelu ja siivous
työkohteen luovutus
E
M
Alkutila
Julkisivuverhouksen puurunkoa edeltävät
rakenteet, kuten perustukset, seinärunko
ja vesikattorakenteet, ovat suunnitelmien
mukaiset, tarkastetut ja hyväksytyt. Julkisivuverhousmateriaali on työmaalla valmiina siirrettäväksi asennuspaikoilleen ja
asennettavaksi. Materiaalit ja kalusto ovat
työmaalla käytettävissä. Verhousmateriaalin on suunnitelmien mukaisesti käsitelty,
esim. pohjamaalattu.
M
O
K
Lopputila
Julkisivun puuverhous on tehty suunnitelmien mukaisesti paikalleen. Työ on tarkastettu ja hyväksytty suunnitelmien mukaisena. Työssä syntyneet jätteet on lajiteltu ja
kohde on siivottu.
Ei sisällä
Kortissa ei ole esitetty julkisivuverhouksen
maalausta, ks. Ratu 73-0311.
Liittyvät työt
Lämmöneristys, tuulensuojaus sekä muu
runkotyö.
Työryhmä
2–4 työntekijää.
Karkeutettu työmenekki
Julkisivuverhous: koolaus ja verhouslaudoitus
T3
T4
0,47 tth/seinä-m²
0,56 tth/seinä-m²
Karkeutettu työsaavutus (työryhmä 2 työntekijää)
Julkisivuverhous: koolaus ja verhouslaudoitus
T3
T4
34 seinä-m²/tv
28 seinä-m²/tv
Karkeutetut työmenekit ja -saavutukset sisältävät yllä olevan kuvan mukaiset vaiheet julkisivuverhouksen puutöiden osalta. Varsinaisen puurunkotyön osaksi työmenekissä ja -saavutuksessa on
huomioitu tavaroiden vastaanotto, mittaukset, materiaalien siirrot, yksinkertaisen koolauksen, ponttilaudoituksen, suojauksen ja siivouksen. Työmenekkejä on avattu enemmän työmenekkisivulla. TL3
kertoimena on käytetty 1,2..
RL/Joulukuu 2013/ Rakennustieto Oy © Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS 2013 Laadinta: Mittaviiva Oy, Lauri Koistinen, Oskar Leinonen, Satu Sahlstedt/RLi, AKo www.ratu-hanke.fi
Menekit ja menetelmät 2
Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous
Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat
Työmaan laatusuunnitelma
Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään mm. työmaan ajallinen ja taloudellinen
tavoite ja ohjaus, riskien kartoitus, laadunvarmistus- sekä työturvallisuustoimet ja
-vastuut. Ks. Ratu-suunnitteluohje 1180-S Työmaan laatusuunnitelma.
Työmaan aluesuunnitelma
Mittakaavaan laadittu suunnitelma, josta ilmenee kuhunkin rakentamisvaiheeseen
liittyvät, työmaajärjestyksen kannalta oleelliset seikat kuten kulkutiet ja ajoväylät, työmaatilat, nostokaluston sijainti ja ulottumat, läjitysalueet, varastoalueet,
ensiaputarvikkeet sekä sähköistys. Ks. Ratu-ohjekortti C2-0299 Rakennustyömaan
aluesuunnittelu.
Työmaapäiväkirja
Asiakirja, johon päivittäin merkitään työmaata koskevat tiedot ja tapahtumat mm.
käynnistyneet, käynnissä olevat ja päättyvät työt, työmaan työntekijävahvuus ja
säätila. Työmaapäiväkirjaan tulee pyydettäessä lisätä viranomaisen, tilaajan, urakoitsijan, asiantuntijoiden tai tavarantoimittajien huomautuksia.
Yleisaikataulu
Tuotannon aikataulu esimerkiksi jana-aikataulu tai paikka-aikakaavio, jossa on kuvattu viikon tarkkuudella työmaan ajallisesti ja taloudellisesti merkittävät tehtävät.
Hankinta-aikataulu
Työmaan materiaalien tilaus- ja saapumisajankohdan sekä siirtojen ja välivarastoinnin optimointiin tähtäävä suunnitelma. Suunnitelman avulla ehkäistään toimitusajoista johtuvia ongelmia.
Putoamissuojaussuunnitelma
Putoamissuojaussuunnitelma on kirjallinen ja kuvin täydennetty esitys siitä, miten
rakennuskohteessa on mietitty ja ajateltu toteuttaa kohteen putoamissuojaus.
Suunnitelmassa huomioidaan kohteen erikoispiirteet ja rakennusvaiheet sekä suojaamisessa käytettävät menetelmät ja periaatteet. Työmaan putoamissuojaussuunnitelmaa sovelletaan kussakin tehtävässä ja putoamissuojaussuunnitelman tietoja
täydennetään tehtäväsuunnitelmassa.
Työselostus
Työselostus on hankekohtainen, tekninen asiakirja, jossa kuvataan käytettävät materiaalit ja aineet, niiden laatu, kerrospaksuudet, työmenetelmät ja rakenteet.
Kosteudenhallintasuunnitelma
E
M
Suojaussuunnitelma
M
KO
I
S
K
Tulitöiden valvontasuunnitelma
A
V
A
T
I
O
T
N
Kosteudenhallintasuunnitelmassa määritetään mm. puurakenteiden tavoitekosteudet rakentamisen eri vaiheissa sekä keinot ja tarkastukset tämän varmistamiseksi.
Kosteudenhallintasuunnitelman laadinta aloitetaan hankesuunnitteluvaiheessa, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä tekee päätöksen vaaditusta kuivanapidon tasosta.
Työmaavaiheessa kosteudenhallintasuunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan
urakoitsijan menettely- ja työtavoilla.
Purku- ja suojaussuunnitelma liittyy työmaajärjestelyihin ja työmaan aikaiseen
kosteudenhallintaan sekä säilyviksi tarkoitettujen rakennusosien suojaamiseen niin,
että ne ovat käyttökelpoisia rakennustyön jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain
134 a§ ehdotetaan täydennettäväksi siten, että laissa nimenomaisesti mainittaisiin
purku- ja suojaussuunnitelma. Rakennusvalvontaviranomainen voisi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä purku- ja
suojaussuunnitelman laatimisesta ja toimittamisesta.
Tulityöpaikalla tulee olla tulitöiden valvontasuunnitelma, jossa annetaan ohjeet
tulitöiden sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöiden turvallisesta tekemisestä.
Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja suunnitelmat
Aloituspalaverin muistio
Ennen työn aloitusta järjestetään aloituspalaveri, johon osallistuvat työntekijät ja
työnjohto. Aloituspalaverissa käydään läpi mm. työn aikataulu, suunnitelmat, laadunvarmistus ja turvallisuusasiat. Palaverista laaditaan muistio.
Rakennepiirustukset
Taso- ja leikkauspiirustuksissa esitetään rakenteet ja niiden sijainti, rakennusosien tunnukset, mitat sallittuine vaihteluväleineen ja yksityiskohdat, kuten raudoitus, erilaiset
kiinnitys- ja liitostavat sekä rakenteissa olevat aukot. Kantavuudelle, äänen, lämpöenergian ja kosteuden ja pohjaveden eristämiselle sekä tulipalon kestävyydelle asetettujen vaatimusten täyttyminen tulee voida todeta piirustuksista.
Rakennepiirustuksista tulee selvitä työvaiheet ja niissä vaadittavat erikoistoimenpiteet sekä työvaiheiden henkilöturvallisuuteen liittyvät tekijät kuten väliaikaisten tuentojen, suojakaiteiden, kulkuteiden ja vastaavien tarve ja niiden rakenteelliset ratkaisut.
Rakenne- ja pohjarakennesuunnitelmissa esitetään suunnittelutehtävään soveltuvassa laajuudessa yleensä vähintään seuraavat asiat:
1) rakennejärjestelmän staattista toimintaa ja jäykistämistä kuvaavat rakennemallit;
2) seuraamusluokka , toteutusluokka ja ympäristöolosuhteiden rasitusta kuvaava
luokka sekä tarvittaessa toleranssiluokka;
3) kuormat ja kuormien yhdistelyt;
4) voimasuureet;
5) rakennustarvikkeiden ja -tuotteiden tiedot sekä niiden mekaaniset ominaisuudet; murtorajatila - ja käyttörajatilatarkastelut sekä kyseeseen tulevat onnettomuusmitoitustarkastelut sekä mitoitus palotilanteessa;
6) rakenteiden ja rakenteiden toiminnallisten osien ja kiinnitysten sekä liitosten
mitat sekä nostettavien elementtien painopisteen paikka;
7) säilyvyys- ja käyttöikätarkastelut;
8) toteutuksenaikaisen ja valmiin rakenteen jäykistys- ja vakavuustarkastelu;
9) käyttöön ja huoltoon vaikuttavat tiedot.
I
S
K
Nostosuunnitelma
Vastaanottopöytäkirja
Tehtäväsuunnitelma
Erillinen nostosuunnitelma tehdään kohteissa, joissa nostoja vaativia työvaiheita on
samaan aikaan käynnissä useita tai jos nostot ovat erityisen vaativia, esim. nostopaikat eivät ole nostokoneen kuljettajan suorassa näköyhteydessä, nostettavat taakat
ovat suuria tai taakat ovat tuulelle alttiita.
E
M
M
KO
Valmistajakohtaiset ohjeet
A
V
A
T
I
O
T
N
Vastaanottopöytäkirjaan merkitään mm. suoritetut tarkastukset, vastaanotettavan
työn hyväksyminen tai puutteet, virheet ja jälkitarkastukset.
Tehtäväsuunnitelma laaditaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Siinä esitetään
mm. tehtävän aikataulu, laatuvaatimukset, työturvallisuusasiat, potentiaalisten ongelmien analyysi, materiaalit ja työryhmä.
Valmistajakohtaisia ohjeita ovat käyttöturvallisuustiedotteet ja käyttöohjeet. Näissä
annetaan ohjeita mm. tuotteiden varastoinnista, ominaisuuksista, työn suorituksesta ja turvallisesta käyttötavasta.
Työmenekit
Työnosa
Aloittavat työt
Työmenekki (T3)
tavaran vastaanotto ja välivarastointi
4 tth/kuorma
0,01 tth/seinä-m²
mittaus
0,08 tth/seinä-jm
nosturin valmistelu
16 tth/kerta
nosturi, nosto 1. … 4. krs.
0,20 tth/siirtokerta
traktori alle 50 m
käsinsiirrot, 20 … .50 m
materiaalisiirrot
0,03 tth/seinä-m2
Julkisivuverhous
Työnosa
Työmenekki (T3)
Koolaus
yksinkertainen koolaus
0,04 tth/seinä-m²
Siirrot
kaksinkertainen koolaus
0,07 tth/seinä-m²
Laudoitus
ponttilaudoitus
0,30 tth/seinä-m²
Aukkojen vaikutus
aukkojen vaikutus
Lopettavat työt
Työnosa
saumarimalaudoitus
0,50 tth/seinä-m²
I
S
K
0,20 tth/kpl
A
V
A
T
I
O
T
N
Suojaus ja siivous
Suoritemäärän vaikutus
≤ 50
100
200
400
≥ 800
Kerroin
1,10
1,05
1,00
0,95
0,90
Lämpötila, °C
M
KO
0,01 tth/seinä-m2
Suoritemäärä (seinä-m²)
E
M
Talvihaitta- ja lisäprosentit (%)
ulkopuolisessa puuverhouksessa
Työmenekki (T3)
Työajan lisäys, %
0…–2,5
-2,5…–7,5
–7,5…–12,5
alle –12,5
3
5
8
15
Työmenekit on esitetty yllä olevassa taulukossa työvuoroaikoina (T3). Työvuoroaika eli tehollinen aika (T3) on tavoitteellinen työmenekki, joka ei sisällä yli tunnin kestäviä häiriöitä tai
keskeytyksiä. Työvuoroaikaa käytetään rakentamisvaiheaikataulujen, viikkoaikataulujen ja
tehtäväsuunnitelmien tehtävien kestoja laskettaessa.
Kokonaisaika eli työvaiheaika (T4) saadaan kertomalla työvuoroaika työvaiheen lisäkertoimella TL3. Lisäaikojen määrää riippuu työnsuunnittelun ja työjärjestelyjen onnistumisesta sekä
työolosuhteista. Ulkopuolisen puuverhouksen TL3-lisäaikakerroin on 1,1…1,2. Kokonaisaikaa
eli työvaiheaikaa (T4) käytetään kustannusten arvioimisessa ja alustava yleisaikataulun laadinnassa.
LAUDOITUSTYYPIT
Lomalaudoitus, pystyverhous
Saumarimalaudoitus, pystyverhous
min 20 mm
min 20 mm
Ponttilautaverhous, vaakaverhous
Lautaverhous, vaakaverhous
MUUTTUJIEN VAIKUTUS
Työnosa
Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon työnosittain.
Muuttuja
Suurentaa
Pienentää
Ahdas
Toimiva aluesuunnitelma,
tilava
Varastointi
Rakennuspaikka
Nostot ja
asennus
Tuulen voimakkuus Voimakas tai
puuskittainen tuuli
Tyyni ilma
Rakennuspaikka
Toimiva aluesuunnitelma,
tilava
Muuttuja
Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon kaikkien
työnosien osalta.
Vaikutus työmenekkiin
Ahdas
Vaikutus työmenekkiin
Suurentaa
Siirtomatkat
Pitkät siirtomatkat, paljon Lyhyet siirtomatkat,
yksittäisiä siirtoja
vähäinen siirtojen tarve tai
ainakin hyvin suunnitellut
Sääolosuhteet
Huonot, sääsuojien tarve, Hyvät ja sääolosuhteiden
ei varauduttu vaihteleviin vaihteluun varauduttu
ennakkosuunnitelmilla
sääolosuhteisiin
Työmaajärjestelyt
Ahtaat ja sekavat työmaa- Siistit työkentely- ja varastointitilat
tilat yms.
Hyvä logistiikka ja asenSuunnittelemattomuus
nussuunnitelma, ennalta
suunniteltu
Verhoustyyppi
Monimutkainen/-vaiheinen, paljon työstöä
Helppo, yksinkertainen
rakenne, ns. kerralla valmis
Aukkojen lukumäärä
Paljon aukkoja
Ei aukkoja
Yhtenäiset pinnat
Seinäpinta-ala
Erillisiä pintakokonaisuuksia
Yhtenäinen, yksi pintakokonaisuus
Seinän korkeus
Telinetarve, käytetty
telinetyyppi
Ei telinetarvetta
Työnjohto ja työryhmä
Kokemattomuus
Uusi ryhmä
Ammattitaito
Tuttu työryhmä
I
S
K
A
V
A
T
I
O
T
N
E
M
M
KO
Pienentää
Materiaalimenekit
Materiaalien teoreettinen menekki on suunJulkisivuverhous
nitelmien mukainen menekki. Puurunkotyön
materiaalilisä eli kokonaishukka muodostuu
Koolaus
menetelmä- (ML2), työnvaihe- (ML3) ja työmaalisästä (ML4). Kokonaishukka lasketaan teoreettiVerhous
sesta materiaalimenekistä.
Teoreettinen menekki
ML2 + ML3
ML4
Yhteensä
2…3,5 m/seinä-m2
5…7 %
0…3 %
5…10 %
8…12 m/seinä-m2
5…10 %
0…5 %
5…15 %
Työmenetelmä
1.
Aloitusedellytysten varmistaminen
1. Ennen työn aloittamista sovitaan työn toteutukseen liittyvät asiat aloituspalaverissa, johon osallistuvat työntekijät ja työryhmän johtaja sekä työnjohtaja.
Aloituspalaverissa käydään läpi puurunkotyön aikataulu, kaluston, työvoiman,
materiaalien ja tarvikkeiden saatavuus, suunnitelmat, asennusohjeet ja -järjestys,
laatuvaatimukset ja työturvallisuus. Tarkistetaan suunnitelmien toteutuskelpoisuus. Erityisesti kiinnitetään huomiota liitosdetaljeihin. Tarkistetaan suojausta
ja asennustyötä koskevat viranomaismääräykset ja paikalliset järjestyssäännöt.
Aloituspalaverin asialista
–– työturvallisuus
–– työkohteen valmius ja korjattavat asiat
–– aikataulu, liittyminen muihin töihin ja välitavoitteet
–– suojaustoimenpiteet
–– työmenetelmien ja suunnitelmien toteutuskelpoisuus
–– mallityökäytännöstä sopiminen
Tarvittavat asiakirjat
–– tasojen mittapiirustukset
–– reikäpiirustukset
–– leikkauspiirustukset
–– julkisivupiirustukset
–– purku- ja suojaussuunnitelma
–– kosteudenhallintasuunnitelma
–– asennussuunnitelma
259.02
2.
I
S
K
3.
A
V
A
T
I
O
T
N
Työntekijän perehdyttäminen
2. Työryhmä perehdytetään työkohteeseen ja työmenetelmiin. Työryhmälle selvitetään työvaiheiden laatuvaatimukset ja niiden varmistamismenetelmät sekä
menetelmä-, kohde- ja tuotekohtaiset työturvallisuustoimet. Työryhmän tulee
tietää puurungon asennusjärjestys.
3. Tarkistetaan henkilökohtaisten suojavarusteiden saatavuus ja varmistetaan niiden
käyttö. Rakennustyömaalla käytetään kypärää, turvajalkineita, työolosuhteiden
vaatimia silmiensuojaimia sekä kuulonsuojaimia. Putoamissuojaus järjestetään
ensisijaisesti rakenteellisesti eli suojakaitein ja -verkoin. Nostokorissa tai ilman
rakenteellista putoamissuojausta korkealla työskenneltäessä putoamissuojaus
varmistetaan käyttämällä turvavaljaita ja turvaköyttä. Tarvittaessa käytetään
radiopuhelimia ja käsimerkkejä viestintään.
E
M
M
KO
4.
259.04
5.
Tarkista
–– henkilökohtaiset suojavarusteet
–– työntekijöiden perehdytys ja tarvittava työnopastus
–– vaadittavat pätevyydet
Työkohteen vastaanotto
4. Työkohdetta vastaanottaessa tarkistetaan, että edeltävät työvaiheet ovat valmiit
puurunkotyötä varten ja täyttävät suunnitelmien vaatimukset. Liittyvien rakenteiden tulee olla valmiina tarkastettuina ja hyväksyttyinä. Asennuspohjan pysty- ja
vaakasuoruus tarkistetaan. Kohteen vastaanottotarkastuksessa merkitään ylös
mahdolliset virheet ja puutteet, jotka korjataan ennen töiden aloittamista.
241.09
Työkohteen vastaanotto
5. Olosuhteet asennuspaikalla tulee järjestää sellaisiksi, että työssä saavutetaan
vaadittu laatutaso. Vallitsevien sääolosuhteiden vaikutus työhön selvitetään
ennen töiden aloittamista. Varmistetaan, että asennusolosuhteet vastaavat
materiaalien vaatimuksia (lämpö, kosteus) sekä turvallisuusvaatimuksia (sähkö,
valaistus, siisteys). Ajotiet sekä purkaus- ja lastauspaikat tehdään kuormituksen
mukaisiksi. Ajo- ja kulkureitit erotetaan toisistaan omiksi väylikseen. Ajotiet eivät
saa ristetä työmaan kulkureittien kanssa.
Suojaaminen
6. Työmaan tuotannonsuunnitteluvaiheessa päätetään, suojataanko koko rakennus
vai rakennusosia ja materiaaleja. Sääsuojahalleja voidaan käyttää hyvän ennakkosuunnittelun avulla perustus- ja runkovaiheessa suojaamaan rakenteita kesän
vesi- ja talven lumisateilta. Asennustyön aikana tulee varmistaa asianmukainen
suojaus, jotta sadevedet eivät pääse kastelemaan avoinna olevan julkisivun
taustaa ja rakenteita. Asennustyön keskeytyksen ajaksi suojataan runko tarpeellisella tavalla mm. kosteusriskien minimoimiseksi. Tarvittaessa ympäröivät
rakenteet ja pinnat suojataan puuverhouksen asennukselta mm. pölyn takia,
jos siihen on tarvetta. Suojausten kuntoa ja riittävyyttä tulee aina ylläpitää työn
aikana.
Kaluston ja koneiden tarkastus
7. Työssä tarvittavat koneet, kalusto ja materiaalit siirretään työkohteeseen.
Koneiden, laitteiden ja telineiden asianmukaisuus ja kunto tarkistetaan ennen
niiden käyttöä. Koneiden ja kaluston vaatimat vuositarkastukset tulee olla
voimassa. Nosturille tehtyjen käyttöohjeiden ja tarkastusten voimassaolo tulee
tarkistaa ennen nosturin käyttöönottoa eli kaikille nostolaitteille tule tehdä käyttöönottotarkastus. Varmistetaan, että vuokratuille koneille on tehty tarvittavat
tarkastukset. Tarkastuksista on vastuussa se työnjohtaja, jonka lukuun laitteella
tehdään työtä riippumatta siitä, kuka on laitteen haltija tai kuka laitetta käyttää.
Käytännössä tarkastukset toteuttaa laitteen omistaja. Vuokrakonetta käytettäessä
työnantajan tulee varmistaa, että laitteelle on tehty tai tarvittaessa tehdään käyttöönottotarkastus tai määräaikaistarkastus ennen laitteen kutakin käyttöönottoa
(ajoneuvonosturi, henkilönostin, rakennushissi ja yli 500 kg nostava nosturi).
6.
259.05
7.
8.
A
V
A
T
I
O
T
N
Työtasot
8. Ulkopuolisen puuverhouksen asennuksessa käytetään turvallisuusmääräykset
täyttäviä, tarkastettuja telineitä, ja asennustyöhön sopivia työtasoja. Korkealla
työskenneltäessä putoamissuojauksena käytetään turvavaljaita ja -köyttä. Putoamissuojien olemassaolosta ja turvallisuudesta huolehditaan koko runkotyön ajan.
Nostoapuvälineet
9. Ennen nostoa tarkistetaan nostovaijereiden, -ketjujen ja muiden nostoapulaitteiden kunto ja enimmäiskuorma. Nostovaijerit, -ketjut ja muut nostoapulaitteet
kiinnitetään nostokorvakkeisiin tai muihin valmistajan osoittamiin nostokohtiin.
Tarvittaessa käytetään nostotukia. Nostovaijereiden, -ketjujen ja muiden nostoapulaitteiden kuntoa ja toimintaa seurataaan koko puutavaran nostotyön ajan.
E
M
M
KO
I
S
K
259.06
Nostoalue
10. Ulkopuolisten liikkuminen nostoalueella estetään erottamalla se muusta
työmaasta suoja-aitojen, pukkien tai lippusiiman avulla. Nostojen aikana on
nostoalueella liikkuminen kielletty.
259.07
9.
259.08
10.
259.09
Nostot
11. Asentajilla ja nostinlaitteen käyttäjällä tulee olla esteetön näköyhteys tai häiriötön
puheyhteys noston aikana. Jos nosturin tai muun nostolaitteen käyttäjä ei pysty
jatkuvasti valvomaan taakan liikkumista, on käyttäjän apuna oltava merkinantaja.
Isoja puutavaranippuja nostettaessa käytetään apuna ohjausköyttä.
12. Nostoissa otetaan huomioon nostohetkellä vallitsevat sääolosuhteet esim. tuuli-,
lumi-, lämpötila-, sade- yms. olosuhteet. Kovalla tuulella (>10 m/s) nostoissa
noudatetaan erityistä varovaisuutta ja erittäin kovalla tuulella (>15 m/s) työskentely keskeytetään. Noudatetaan nostolaitekohtaisia ohjeita ja määräyksiä esim.
muutamilla saksilavoilla työskenneltäessä tuulen enimmäisnopeus on 12,5 m/s.
Puutavaran vastaanotto
13. Puutavaraa vastaanottaessa tarkistetaan toimituksen sisältö, puumateriaalin
kunto sekä suunnitelmien- ja sopimuksenmukaisuus. Tarkistetaan, että puutavaran kosteuspitoisuus on puurunkotyöhön soveltuvaa (alle 24 %). Toimituksen
mukana on tuoteseloste, josta tulee ilmetä mm. käytetty puuraaka- aine.
Puutavaran varastointi
14. Työmaa-alueelta varataan riittävästi tilaa puutavaran nostoa, siirtoa ja välivarastointia varten. Puutavaratoimitukset sekä asennusaikataulu ja -järjestys
suunnitellaan niin, että puutavaraa ei tarpeettomasti välivarastoida työmaalla.
15. Välivaraston tulee olla riittävän iso ja työmaalla niin, että puutavara ei vaurioidu
välivarastoinnin aikana, sekä sen tulee kestää puutavarasta aiheutuva kuorma.
Ilmakuiva puutavara varastoidaan tasaiselle, irti maasta rakennetulle alustalle.
Puutavara ladotaan ilmavasti asettamalla rimat kerrosten väliin. Nipun päälle
levitetään peite, jotta puutavara ei joudu kosteuden tai lian vahingoittamaksi.
Tarkista
–– sopimusasiakirjat
–– suunnitelmien toteutuskelpoisuus
–– vastaanotto- ja käyttöönottotarkastukset
–– puutavaran laatu ja merkinnät
–– rakennuspaikan olosuhteet
–– välivarastointi, suojaukset
–– nostoja asennussuunnitelma
–– työturvallisuus
243.07
12.
I
S
K
13.
A
V
A
T
I
O
T
N
E
M
M
KO
11.
Runkorakenteissa käytettyjen rakennustuotteiden CE-merkinnän suoritustasoilmoitus tulee
vastata suunnitelmien materiaalivalintoja, asennus tulee tehdä käyttö- tai asennusohjeiden
mukaisesti ja toteutus tarkastaa rakennusvalvonnan edellyttämällä tavalla.
Materiaalit -kohdassa on esitetty tarkemmin puutavaran käyttö rakennustuotteiden CEmerkinnän suoritustasoilmoituksen osalta.
259.10
14.
15.
259.12
Työkohteen mittaukset
16. Ennen verhoustyön aloittamista mitataan seinien korkeus sekä aukkojen ala- ja
yläreunojen korkeudet. Samalla suunnitellaan lautajako.
16.
Puutavaran jatkokäsittely työmaalla
17. Verhouslautojen ja -rimojen katkaisupinnat käsitellään samalla pintakäsittelyaineella, jolla ne on esikäsitelty. Tämä on suositeltavaa tehdä ennen lautojen paikalleen asennusta, koska vesi imeytyy puuhun helpoimmin puun
pitkittäissuunnassa.
259.13
Pystylaudoitus
17.
Tuuletustila
18. Pystylaudoituksessa runkotolppien kohdalle pystysuoraan tuulensuojalevyn
päälle kiinnitetään tuuletuslaudat 22 x l00 mm tai rimat 22 x 50 mm. Kiinnitykseen
käytetään kuumasinkittyjä nauloja tai ruuveja. Lomalaudoituksessa tuuletusrimoja ei tarvitse asentaa, jos verhouksen taakse jää muutenkin riittävä tuuletustila.
Naulauspuiden asennus
19. Tuuletusrimojen päälle asennetaan vaakasuoraan naulauspuut k 600, naulauspuut asennetaan myös aukkojen ylä- ja alareunoihin.
Tippanokka
20. Mikäli laudoituksen alapäätä ei katkaista asennuksen jälkeen, laudat työstetään
haluttuun pituuteen jo ennen asennusta. Lautojen alapää sahataan vinoksi
siten, että syntyy tippanokka (kaltevuus ≥ 20°). Lautojen päiden tulee olla
pohjamaalattuja.
18.
A
V
A
T
I
O
T
N
Kannatuspuu
21. Noin 20–30 mm peruslinjan alapuolelle lyödään vaakasuora kannatuslauta,
jonka päältä pystylaudoitus tehdään. Kannatuslaudan vaakasuoruus tarkistetaan
vaaituskojeella tai pitkällä vesivaa’alla. Verhouksen tulee olla vähintään 500 mm
irti lopullisesta maan pinnasta.
E
M
M
KO
I
S
K
259.14
259.15
19.
259.16
20.
259.17
21.
Laudoitus
22. Pystyverhouslaudat asennetaan pääsääntöisesti sydänpuoli ulospäin. Lisäksi
otetaan huomioon myös oikea lustosuunta. Lustosuunnan tulisi olla alaspäin
kuten myös mahdollinen sahauksessa muodostunut nukka. Laudoitus aloitetaan
nurkasta. Nurkkaan sekä aukkojen pieliin tulee molemmin puolin täysilevyinen
lauta.
Rima- ja lomalaudoitus
23. Rima- ja lomalaudoituksessa sekä alus- että pintalaudat kiinnitetään sydänpuoli
ulospäin, kuten kuvassa oleva laudoitus on esitetty. Lomalaudoituksessa verhouslautojen limitys on vähintään 20 mm. Lomalaudoituksessa pintalautojen
naulat eivät saa lävistää aluslautoja. Saumarimalaudoituksessa, jossa aluslaudat
ovat kiinni toisissaan ja pintariman leveys 40 mm, naulataan keskilinjastaan
aluslautojen väliin. Rimalaudoitetun ulkoverhouksen peiteriman paksuus on
vähintään 21 mm ja leveys enintään 50 mm.
24. Julkisivun pystyverhousta ei yleensä jatketa. Pintalautoina käytetään täyssärmäisiä lautoja. Näkyvissä pinnoissa pystysuuntaisten verhouslautojen ja -rimojen
mahdollinen jatkoskohta toteutetaan erillisellä jatkosrakenteella tai käytetään
sormijatkettua verhouslautaa tai -rimaa. Saumarima- ja lomalaudoituksen aluslautojen jatkokset tehdään jiiriliitoksin.
25. Aluslaudat asennetaan yksitellen kannatuslaudan päälle, tarkistetaan lautojen
välinen rako mittakapulan (ns. rakotulkin) avulla sekä lautojen pystysuoruus
vesivaa’alla. Lauta naulataan paikalleen molemmista reunoistaan kuumasinkittyjen naulojen rakennesuunnitelmien mukaisesti.
22.
259.19
23.
I
S
K
259.20
24.
A
V
A
T
I
O
T
N
259.21
E
M
M
KO
25.
259.22
Ponttilaudoitus
26. Ponttilaudat naulataan suoraan aluspuihin. Ennen naulaamista varmistetaan, että
laudat ovat pystysuorassa ja tiiviisti pontissaan. Tarvittaessa käytetään rakotulkkia
apuna asennuksessa.
27. Mikäli kannatuspuuta ei ole käytetty, verhouksen alapäät katkaistaan ohjauslautaa apuna käyttäen. Muistetaan tehdä tippanokka sekä pohjamaalata katkaistut
laudat.
Kiinnitys
28. Kiinnityksessä käytetään kuumasinkittyjä nauloja tai ruuveja. Varmistetaan, että
kiinnitykset sallivat julkisivuverhouksen kosteus- ja lämpöliikkeet. Liittimen
kannan tulee olla tasan puun pinnan kanssa. Kiinnitys voidaan myös tehdä
ulkoverhouslaudan taustalta, mikäli julkisivu on elementtirakenteinen. Liittimien
päätyetäisyyden tulee olla vähintään 70 mm ja reunaetäisyyden vähintään
20...25 mm.
26.
259.23
27.
Vaakalaudoitus
Naulauspuut
29. Kiinnitetään pystysuorat naulauspuut tuulensuojalevyn päälle runkotolppien
kohdalle sekä nurkkien ja aukkojen pieliin.
Alin lautarivi
30. Seinän alimmaksi laudaksi valitaan mahdollisimman suora, pitkä ja hyvälaatuinen lauta. Lautajaon onnistumiseksi alinta lautaa saa kaventaa korkeintaan
kolmanneksen leveydestään urapontin puolelta siten, että alalaitaan muodostuu
tippanokka. Alin lautarivi asennetaan esim. vesivaa’an avulla vaakasuoraan
samalla kertaa koko rakennuksen ympäri.
31. Mikäli verhoukseen käytetään ponttaamatonta sahatavaraa, seinän alaosaan kiinnitetään rima, jolla saadaan alin lautarivi haluttuun vinouteen. Laudat limitetään
vähintään 20 mm. Huolehditaan, että laudoitus kiinnitetään sydänpuoli ulospäin.
A
V
A
T
I
O
T
N
E
M
M
KO
I
S
K
28.
259.31
70 mm
20...25 mm
29.
259.25
30.
259.26
31.
min 20 mm
259.27
Lautojen kiinnitys
32. Kiinnityksessä käytetään kuumasinkittyjä nauloja tai ruuveja. Varmistetaan, että
kiinnitykset sallivat julkisivuverhouksen kosteus- ja lämpöliikkeet. Lauta naulataan jokaisen naulauspuun kohdalta. Mikäli lauta on 95 mm leveä, riittää yksi
naula noin kolmanneksen päästä laudan alaosasta. Leveämmät laudat naulataan
kahdella naulalla. Ennen naulaamista tarkistetaan lautojen vaakasuoruus ja että
laudat ovat tiiviisti pontissaan. Liittimen kannan tulee olla tasan puun pinnan
kanssa. Kiinnitys voidaan myös tehdä ulkoverhouslaudan taustalta.
Jatkokset
33. Vaakaverhouksessa jatkokset tehdään päätyponttijatkoksin. Päätyponttijatkosta
ei tarvitse sijoittaa kiinnityskoolauksen kohdalle, mikäli käytetään täyspontattuja
lautoja. Vierekkäisten verhouslautojen jatkokset tulee hajauttaa tasaisesti koko
näkyvälle pinnalle (etäisyys vähintään 1 200 mm). Verhouslaudan jatkoskohtia
saa olla laudan pituussuunnassa enintään 3 metrin välein. Aukkojen pielien ja
verhouksen liittyminen sekä muiden erityiskohtien teko tarkistetaan rakennesuunnitelmista. Jatkosten poikkileikkauspinnat tulee pintakäsitellä.
Laudoituksen tarkistukset
34. Puuverhouksen asennuksen jälkeen varmistetaan, että tuuletusväli toimii julkisivuverhouksen takana koko seinän matkalla sekä julkisivuverhouksen alareuna
jää 500 mm irti lopullisesta maan pinnasta.
32.
33.
I
S
K
259.29
34.
A
V
A
T
I
O
T
N
Tarkista
–– malliasennus
–– laudoituksen vaaka- tai pystysuoruus
–– vaakapontin tiiviys ja leveys
–– jatkosten viisteet ja tiiviys
–– lautojen päiden pohjamaalaus
–– nurkkaliitosten detaljit, tippanokka
–– tuuletusaukot ja niiden tiiviys
E
M
M
KO
500
259.30
Valmiiksi maalaus
35. Valmiiksi maalaus on tehtävä mahdollisimman pian puutavaran asennuksen
jälkeen. Maalauksen yhteydessä on varmistettava, että saumat, jatkoskohdat ja
naulankannat saavat yhtenäisen maalipinnan.
35.
Lopettavat työt
Suojaukset, pintojen puhdistus ja jätteiden lajittelu
36. Työnaikaiset suojaukset poistetaan. Ympäristö, kulkutiet, liittyvät rakennusosat ja
varusteet puhdistetaan ja kunnostetaan työtä edeltävään kuntoon. Työvälineet ja
koneet puhdistetaan, huolletaan ja varastoidaan seuraavaa käyttökertaa varten.
Työmaa siivotaan työn aiheuttamista jätteistä ja jätteet lajitellaan niille varatuille
paikoille poiskuljetusta varten. Tarvittaessa julkisivuverhouksen puurunkotyö
suojataan asentamisen jälkeen.
Lopputarkistukset
37. Julkisivuverhouksen puurunkotyö tarkistetaan itselleluovutuksen yhteydessä
ennen vastaanottotarkastusta ja kohteen luovutusta. Julkisivun verhouksen
pintojen tulee olla luovutettaessa ehjiä ja puhtaita sekä sopimusasiakirjojen
mukaisia. Tarkistetaan, että puuverhouksen seinärakenne on sisäpuolelta ilma- ja
höyrytiivis.
Luovutus
38. Valvontapöytäkirjat luovutetaan julkisivuverhouksen asennuksen vastaanottotarkastuksessa. Julkisivuverhouksen puurunkotyön koskevat huolto- ja
kunnossapito-ohjeet luovutetaan.
I
S
K
259.32
37.
A
V
A
T
I
O
T
N
Tarkista
–– jätteiden lajittelu
–– ympäristön vauriot
–– siisteys
E
M
M
KO
36.
259.33
38.
Käsitteitä ja määritelmiä
Puutavara
yleisnimitys sahatulle, höylätylle tai pyöreälle puutavaralle.
Sahatavara
yleisnimitys kaikilta sivuilta sahatulle puutavaralle
Painekyllästetty sahatavara
Suorakaiteen muotoinen sahapintainen tai ympärihöylätty mäntysahatavara, joka on kyllästetty kupariyhdisteitä sisältävällä kyllästysaineella (C-kyllästys).
Laudan nimikkeitä
lape
laudan leveämpi sivu
käyttölape
käyttölape laudan näkyviin jäävä lape
takalape
laudan lape, joka ei ole tarkoitettu näkyviin
syrjä
laudan kapeampi sivu
Muotoon höylätyn verhouslaudan nimikkeen muodostus [RT 21-10750. Sahattu ja höylätty puutavara]
1. kirjain eli käyttötarkoitus
S = sisäverhouslauta
U = ulkoverhouslauta
2. kirjain eli ponttimuodot
T = täysipontti
Y = yksinkertainen pontti/puolipontti
3. kirjain eli pontin ylähuulen ja ylävasteen reu- S = suora
nan muoto eli sauman tai profiilin muoto
V = viisto
K = koriste
P = pyöristetty
L = limi
H = hirsi
Esimerkki. Ulkoverhous ponttilaudasta: UTS = ulkoverhouslauta, täysipontti, suora
I
S
K
A
V
A
T
I
O
T
N
Materiaalit
Pystyverhous
muotoon höylätyt puoli- tai täyspontilla varustetut verhouslaudat (UTS- ja UYS-lautaprofiilit,
myös UTV)
Vaakaverhous
E
M
muotoon höylätyt puoli- tai täyspontilliset vaakasuuntaiseen ulkoverhoukseen tarkoitetut
laudat (UTV-, UYV., UTK ja UYL-lautaprofiilit).
Kiinnitystarvikkeet
Tiivistysmateriaali
täysikantaisia kampa- tai kierrenauloja, kuumasinkittyjä lankanauloja tai ruuveja.
M
KO
Ulkoverhouslautoja [lähde: puuinfo]
UTS, UTV
UTK
UYS, UYV
UYL
mineraalivilla- ja bitumihuopakaista
paksuus 21...28 mm, leveys 95...195 mm
paksuus 23...28 mm. leveys 120...195 mm
paksuus 21...28 mm, laveys 95...195 mm
paksuus 21...28 mm, laveys 120...145 mm
Muita lautaprofiilimuotoja [lähde: puuinfo]
raakaponttilauta, RPL
paksuus 117...33 mm, leveys 95 mm
höylätty ponttilauta, HPL
sileäksi höylätty pyöreäkulmainen lauta, SHP
paksuus 15...28 mm, leveys 45…120 mm
karkeaksi höylätty pyöreäkulmainen auta, KHP /
hienosahattu pyöreäkulmainen laura
Ulkoverhouslautojen suositeltavat paksuudet leveydestä riippuen [RunkoRYL 2010, taulukko 712:T2]
leveys < 120 mm
vähimmäispaksuus ≥ 23 mm
leveys, mm: 120…195 mm
vähimmäispaksuus ≥ 28 mm
leveys, mm: > 150 mm;
vähimmäispaksuus peittävä leveys/7
Työvälineet, koneet ja kalusto
Suojaus
Muovit, pahvit ja suojapeitteet sekä palamaton suojamateriaali.
Mittaus
Elektroniset tai optiset mittauskojeet, vesivaaka, kulmaviivain, linjalanka ja (pitkä) mitta.
Nosto- ja siirtokalusto
Puurunkotyössä tarvittaviin nostoihin soveltuva nosturi, traktori, kurottaja ja siirrettävät asennustelineet sekä valjaat ja turvaköydet. Nostokoukuissa on lukituslaitteet.
Puurunkotyö
Normaali kirvesmiesvarustus, saha, moottorisaha, pyörösaha, katkaisusirkkeli, jaotusrauta,
vasara, paineilmakompressori ja -naulain, porakone, poran teriä, veitsi, nitoja, siirtovipu, Atikkaat, sorkkarauta..
Muuta
Alkusammutuskalusto.
Siivous
Jätteiden keräys- ja kierrätysastiat.
Työturvallisuus
Henkilökohtaiset suojaimet
Työmaalla käytetään aina suojakypärää, turvakenkiä, näkyvää vaatetusta ja silmiensuojaimia.
Pölyävissä työvaiheissa hengityksensuojaimet. Tulityössä palamattomat suojavaatteet, tummennetut suojalasit, kuulonsuojaimet sekä tarvittaessa raitisilmanaamari. Työkoneiden käyttö
edellyttää kuulonsuojaimia.
Asennuksessa käytetään henkilökohtaisia suojaimia: kypärää, turvajalkineita, suojavaatetusta
ja suojakäsineitä, silmien- ja kuulonsuojaimia. Putoaminen on estettävä ensisijaisesti rakenteellisilla esteille: kaiteilla tai kaide-elementeillä ja suojaverkoilla. Ellei rakenteellinen putoamissuojaus ole mahdollista, käytetään henkilökohtaisena putoamissuojaimena turvavaljaita
ja itsetoimivalla pituuden säätimellä varustettu varmistusköyttä, joka on kiinnitetty esim.
nostokorin varmistuspisteeseen tai muuhun kiinteään rakenteeseen.
Seuraavien työvaiheiden aikana tulee käyttää alla mainittuja suojaimia:
– paineilmakäsityökoneet: silmä- ja kuulosuojaimet
– oikohöylä: kuulosuojaimet, työntökahva
– käsipyörösaha: silmä- ja kuulosuojaimet
– kovapuu ja painekyllästettyä puutavara: hengityssuojaimet, ei saa työstää sisällä
– puutavaran, levyjen työstö: hengityssuojaimet
– lämmöneristystyö: suojakäsineet ja hengityssuojaimet.
Olosuhteet
Lumen ja jään aiheuttama liukkaus kulkuteillä, telineillä ja henkilönostimissa on aina otettava
huomioon ja pyrittävä poistamaan aina, kun se on mahdollista. Telinetyötä ja nostoja ei tehdä
liian kovalla tuulella. Sääsuojien ja katosten peitteet pidetään lumettomina ja huolehditaan,
että peitteisiin ei synny vettä kerääviä alueita.
Putoamisturvallisuus
Putoaminen estetään ensisijaisesti rakenteellisesti kaitein. Jos rakenteellinen putoamissuojaus
ei ole mahdollista tai työ on lyhytaikaista, käytetään turvavaljaita ja turvaköyttä soveltuvalla
tarraimella. Henkilökohtaista putoamissuojainta käytetään myös kun työtä tehdään henkilönostimen nostokorista.
I
S
K
A
V
A
T
I
O
T
N
Telineissä tulee käyttää kaiteita, kun putoamiskorkeus työtasolta on 2 metriä tai enemmän.
Myös tätä alempana tulee käyttää kaiteita, jos putoamisesta aiheutuu erityinen tapaturman
tai hukkumisen vaara. Kiinteän rakenteen ja kaiteettoman työtason väliin jäävän aukon koko
saa olla enintään 0,25 m, suuremmat aukot on suojattava kaitein. Kaiteen korkeuden on oltava
vähintään 1 metri ja kaiteessa on oltava välijohde ja jalkalista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää
myös esim. kaide-elementtiä, verkkoja ja levyjä. Minkään johteen alapuolinen vapaa tila ei saa
ylittää 0,5 metriä.
E
M
Työasennot
Työhön opastus
Työkoneet
M
KO
Huolehditaan oikeista työasennoista. Pyritään työskentelemään selkä suorana ja pitämään kädet hartiatason alapuolella. Työtasoja käytettäessä niiden tulisi olla oikean korkuisia ja tukevia.
Nostoissa ja siirroissa käytetään apuna nostokoukkuja ja -hihnoja sekä muita nostoapuvälineitä. Pukkeja, jatkovarsia ja muita vastaavia työskentelyä helpottavia apuvälineitä käytetään
tarvittaessa.
Varmistetaan, että työntekijä on perehtynyt työhön, työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen.
Työhönopastuksen antaa työnjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Tutustutaan puutavaratoimittajien ohjeisiin.
Varmistetaan, että työkoneille on tehty käyttöönottotarkastus ja vaaditut määräaikaistarkastukset. Koneet ja laitteet tulee näiden vaatimusten lisäksi tulee tehdä vastaanottotarkastus
työmaalla mm. kuljetusten aikaisten vaurioiden varalta.
Työskentelyn aikana noudatetaan laitteiston käyttöohjetta. Koneiden turvallisuusominaisuuksien, kuten turvakytkinten, hätäkatkaisijoiden ja estolaitteiden toimintaa ei saa kytkeä pois
päältä tai vahingoittaa.
Ensiapu
Työmaalla tulee olla vähintään yksi ensiavun antamiseen perehdytetty henkilö, paarit mahdollisen tapaturman uhrin siirtoa varten sekä ensiapuvälineet ja hoitoon sopiva huonetila.
Siisteys, tarkastukset
Huolehditaan asennuspaikan yleisestä järjestyksestä, ylimääräisten rakennusaineiden ja työvälineiden poistamisesta ja rakennusjätteiden siivoamisesta asennuspaikalta.
Huolehditaan työkohteen siisteydestä ja turvallisuusvaatimusten täyttämisestä sekä työmaatarkastuksista ja vikojen korjaamisesta.
Työmaan ajotiet, purku- ja lastauspaikat
Varmistetaan, että rakennustyömaan ajotiet, purkaus- ja lastauspaikat ovat kantavuudeltaan
ja leveydeltään käytettävän kuljetuskaluston vaatimusten mukaisia. Ajotiet järjestetään siten,
että ne eivät tarpeettomasti risteä työmaan kulkureittien kanssa.
Yleiset työturvallisuusriskit
Työnosa
Riskitekijä
Seuraus
Varautuminen
Kaikki työvaiheet
Pöly, roskat
Silmätapaturmat
Käytetään kevyitä suojalaseja tai kasvovisiiriä aina työmaalla.
Huono ergonomia
Työntekijän nivelten
ylirasittuminen
Työasennot pyritään pitämään mahdollisimman vähän selkää, polvia ja ranteita
rasittavana.
Työkoneet
Sormien leikkautuminen, Huolehditaan nostinten, porakoneiden, ym.
nirhaumat, haavat
työkoneiden käytössä turvallisista työmenetelmistä. Käytetään suojakäsineitä.
Tulityöt
Tulipalo
Tulityölle hankitaan tulityölupa ja noudatetaan sen asettamia vaatimuksia.
Lämpötila
Paleltumat,
putoamisvaara
Kylmällä ilmalla huomioidaan myös vähäisen tuulen vaikutus ja pukeudutaan sää
tilaa vastaavalla tavalla. Voimakas tuuli ja
tuulenpuuskat vaarantavat nostot.
Melu
Kuulon heikkeneminen,
tinnitus
Käytetään kuulonsuojaimia.
I
S
K
A
V
A
T
I
O
T
N
E
M
M
KO
Henkilökohtainen suojavarustus
–– aloittavat työt
–– asennustyö
–– lopettavat työt
–– työkoneiden käyttö
–– putoamisvaarallinen työ
Puuverhouksen asennuksen laadunvarmistus
Tarkastukset ja palaverit
Ennen
Aloituspalaveri
Aloituspalaverissa sovitaan työn toteutukseen liittyvät asiat, kuten asennus- ja laatusuunnitelmat; varastoinnin, säilytyksen ja suojausten hoitaminen; vastuuhenkilöt, laadunvarmistus- ja työturvallisuusasiat, aikataulu sekä työajat. Aloituspalaverista tehdään muistio, johon
kirjataan mahdolliset muutokset. Muistio liitetään työmaa-asiakirjoihin.
Työmaatarkastukset
Käytettävien koneiden ja laitteiden yms. kunto ja toimivuus tarkastetaan ja varmistetaan
niiden sopivuus tehtävään työhön ja työkohteeseen. Tarkastukset tehdään ennen koneiden ja
laitteiden käyttöönottoa. Kirjataan tiedot työmaapäiväkirjaan.
Työkohteen vastaanottotarkastus
Tarkistetaan työkohteen valmius. Varmistutaan, että työ voidaan toteuttaa suunnitelmien
mukaisesti. Varmistetaan nostokoneiden alustan kantavuus ja riittävä tasaisuus. Vastaanottotarkastuksesta kirjoitetaan muistio.
Aineiden, tarvikkeiden ja valmisosien
vastaanottotarkastus
Tarkistetaan tarkastetaan rahti- ja kuljetuskirjojen paikkansa pitävyys sekä tarkastetaan
mahdolliset kuljetus- ja käsittelyvauriot. Tarkastetaan tuoteselostuksista vastaanotettavat
puutavaran asiakirjojen mukaisuus.
Rakennusrunkoon käytettävillä rakennustuotteilla tulee olla CE-merkintä. Tuotteen suoritustasoilmoitusten (DoP) tulee vastata CE-merkintietoja. Käytettyjen rakennustuotteiden
suoritustasoilmoitukset tulee arkistoida ja niiden käytössä on noudatettava asennusohjeita
ja niiden toteutus on tarkastettava. Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksiin kuuluu
huolehtia mm.
Työn tarkastus
A
V
A
T
I
O
T
N
Suunnitteluasiakirjoissa on rakennustuotteilta vaadittavat ominaisuudet ja vaatimustasot esitetty siten, että valittaessa suunnitelmien mukainen tuote rakennuksen olennaiset
tekniset vaatimukset (viranomaisvaatimukset) täyttyvät MRL 152 °´§:n mukaisesti
2.
Rakennustuotteiden suoritustasoilmitukset (DoP:it) osoittavat rakennukseen kiinnitettävien rakennustuotteiden olevan suunnitelmien mukaisia
3.
Rakennustuotteiden ilmoitettuja ominaisuuksia osoittavat suoritustasoilmoitukset
(DoP:it) arkistoidaan ja käytettyjen tuotteiden jäljitettävyys varmistetaan (mm. CE-merkintätiedot)
4.
Rakennustuotteet on kiinnitetty/asennettu rakennukseen suunnitelmien ja tuotetta
koskevien asennusohjeiden mukaisesti ja toteutuksen tarkastus on suoritettu.
E
M
Mallityö / koeasennus
Aikana
I
S
K
1.
M
KO
Mallityö tehdään ennalta sovitusta alueesta. Mallityön tekevät samat henkilöt samoilla
menetelmillä, välineillä ja tuotteilla, joilla varsinainen työ tullaan tekemään. Mallityö tehdään
riittävän suurelle alueelle niin, että työmenetelmä vastaa varsinaisessa työssä käytettävää menetelmää. Mallissa tehdään suunnitelmien mukaiset laadunvarmistuskokeet esim.
puurunkoseinän suoruuden ja tiiviyden varmentamiseksi sekä tarkistetaan työmenetelmän
ja tuotteiden soveltuvuus kohteeseen. Työn tulee täyttää myös esteettiset laatuvaatimukset.
Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat ja hyväksyvät mallityön. Mahdolliset
muutokset ja korjaukset tulee tehdä ja hyväksyä ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä.
Mallitöiden tarkastamisesta kirjoitetaan muistio, joka liitetään työmaa-asiakirjoihin.
Kaikki työn laatuun vaikuttavat asiat ja laadunvarmistuksen edellyttämät toimenpiteet
kirjataan esim. työmaapäiväkirjaan. Kirjattavia asioita ovat esim. sää, ilman lämpötila ja
suhteellinen kosteus, tehdyt laadunvalvontakokeet ja -mittaukset ja niiden tulokset. Laadunvalvontakokeet tehdään suunnitteluasiakirjojen mukaisesti. Työn aikana seurataan toteutuvan asennuksen laatua ja verrataan sitä hyväksyttyyn malliin. Poikkeamien syyt selvitetään ja
korjataan välittömästi.
Puuverhouksen asennuksen aikana jatkuvasti valvottavia asioita ovat mm.
– mittatarkkuus (pysty- ja vaakasuoruus sekä käyryys)
– aineiden, tarvikkeiden ja kaluston kuljetukset, nostot ja varastointi
– telineet ja nostolaitteet
– asennusolosuhteet (lämpötila, tuuli, kosteus, valaistus ja kohteen siisteys)
– väliaikaiset suojaukset ja kiinnitykset
– materiaalien yhteensopivuus ja kunto,
– kondenssiveden poisto ja peittyvien työsuorituksien asianmukaisuus.
Jälkeen
Itselleluovutus
Ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta ja työn luovutusta rakennuttajalle pidetään
itselleluovutus. Tarkistetaan luovutussuunnitelman mukaisen tarkistuslistan avulla työ. Puutteet ja virheet korjataan ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta.
Valmiin työn luovutus
Työn päätyttyä kootaan luovutusasiakirjat ja mahdolliset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka
luovutetaan rakennuttajalle. Samalla tarkistetaan valmis työ ennen työn luovutusta rakennuttajalle. Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat valmiin työn, vertaavat tuloksia
asiakirjoihin ja hyväksyvät valmiin työn. Työn tarkastamisesta, mahdollisista huomautuksista
ja korjausehdotuksista kirjoitetaan tarkastuspöytäkirja. Puurunkotyön vastaanottotarkastuksessa luovutetaan rakennuttajalle tarvittavat tiedot asennetusta puurungosta
Käyttöesimerkki
Työnsuunnittelua varten on laskettava runkotyön työmenekit, työnosien kestot ja materiaalimenekit kaksikerroksisessa omakotitalossa.
Rakennuttava rakennus: Omakotitalon pohjan pinta-ala on (15 m x 5 m) 75 m2 ja talossa on vain neljä ulkonurkkaa. Ulkoseinää on 40 jm ja seinän
korkeus on 6,5 m. Ikkunoita talossa on 19 kpl ja ulko-ovia 3 kpl. Yhteensä verhoiltavaa seinäpinta- alaa on 260 m2 . Aukkojen vaikutus huomioidaan
erikseen.
Toteutus: Puuverhous tehdään vaakaan ponttilaudoista yksinkertaisella koolauksella. Työ tehdään syksyllä, joten talvihaitta- ja lisäprosentteja ei
tarvitse huomioida.Työryhmä on 2 työntekijää.
Materiaalit: Toteutettava rakenne on suhteellisen yksinkertainen, joten materiaalien teoreettiseksi menekiksi valitaan teoreettisen menekin
keskiarvo. Työryhmän kokemus on hyvä, mutta työmaa on ahdas ja suojausmahdollisuudet hankalat. Koolauksen kokonaishukkaprosentiksi
arvoidaan 7 % ja verhouksen 10 %.
Suoritemääräkerroin: Suoritemääräkerroin voidaan laskea lineerisella interpoloinnilla tai siinä voidaan käyttää kerrointa joka on lähimpänä
suoritemäärää.
Materiaalimenekit
Työnosa
Määrä
Teoreettinen menekki
Kokonaishukkaprosentti
(koolaus 7 %, verhous 10 %)
Yhteensä
Koolaus
215 m2
x 2 m/seinä-m2
x 1,07
=
Puuverhous
215 m2
x 8 m/seinä-m2
x 1,10
Määrä
Tavaran vastaanotto ja välivarastointi
260 seinä-m²
Mittaus
260 seinä-m²
Materiaalisiirrot
260 seinä-m²
Julkisivun puuverhous
E
M
– koolaus, yksinkertainen
260 seinä-m²
– verhous, ponttilaudoitus
260 seinä-m²
– aukkojen vaikutus
22 kpl
Suojaus ja siivous
M
KO
Suoritemääräkerroin (260 seinä-m²)
260 seinä-m²
0,985
Työmenekki (T3)
Yhteensä
× 0,01 tth/seinä-m²
= 3 tth
× 0,08 tth/seinä-jm
= 21 tth
= 8 tth
= 10 tth
= 78 tth
× 0,20 tth/kpl
= 4 tth
= 3 tth
= 127 tth
127 tth × 0,985
Kokonaistyömenekki, puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous
Työnkesto, 2 asentajaa
I
S
K
= 1 892 seinä-m2
A
V
A
T
I
O
T
N
Työmenekit ja kestot
Työnosa
46 seinä-m2
≈ 125 tth
= 125 tth
125 tth / (8 tth/tv × 2 RAM)
≈ 8 tv
Kirjallisuus
Viranomaismääräyksiä ja -ohjeita
Valtioneuvoston asetus rakennustyön työturvallisuudesta (205/2009)
Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993)
Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008)
RT RakMK-21183. Ohjeet 2001. B10 Puurakenteet. Ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001). + lisälehti. (2005)
RT RakMK-21183_L. Lisälehti 2005. B10 Puurakenteet. Ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001). - lisälehti. (2005)
Ohjeita ja standardeja
RT 14-11016 RunkoRYL 2010 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen runkotyöt. Rakennustieto Oy. Helsinki
2010
RT 21-10492. Teollisesti pohjamaalatut ulkoverhouslaudat. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1992.
RT 21-11094. Kyllästetty puutavara. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2012.
RT 82-10605. Puutalon ikkuna- ja ulko-oviliittymät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1996)
RT 82-10804. Avoin puurakennusjärjestelmä, runkorakenteet. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2003.
RT 82-10820. Pientalon puurakenteet. Avoin puurakennusjärjestelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2004.
RT 82-10838. Puukerrostalon rakenteet. Avoin puurakennusjärjestelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005.
RT 82-10893. Suuret puurakennukset. Puiset suurten jännevälien rakennukset. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007.
RT 82-10852. Puurakenteinen pienkerrostalo. Avoin puurakennusjärjestelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005.
RT 99-10779. Tiiviin puutaloalueen suunnittelu, moderni puukaupunki. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2002.
Tulityöt suojeluohje 2011. Finanssialan Keskusliitto ry. Helsinki. 2011.
Rakennusmateriaalien suojaus työmaalla, Koski Hannu, Kauranen Hannu, VTT Rakennustekniikka. 2000.
Työsuojeluoppaita ja ohjeita 32. Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Työsuojeluhallinto. Tampere. 2010.
RIL 142-2010 Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2010.
RIL 240-2006. Puurakenteiden laadunvarmistus. Suunnittelu - valmistus - työmaatoteutus - käyttö. Suomen Rakennusinsinöörien
Liitto RIL. Helsinki. 2006.
RIL 250-2011. Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2011.
I
S
K
A
V
A
T
I
O
T
N
Ratu-kirjallisuus
Ratu KI-6018 Rakennustöiden turvallisuusohjeet. Raturva 2. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2010.
Ratu KI-6016 Rakennustöiden laatu 2014. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013.
Ratu KI-6024 Rakennushankkeen työturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013.
Ratu KI-6022 Rakennuskoneiden käyttöturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2012
RatuTT 07-00811 10 kysymystä. Omaksi ja kaverin turvaksi (Telinetorstai 2009). Sisältää myös kieliversiot sv, en, et, ru
Ratu C2-0299 Rakennustyömaan aluesuunnittelu. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007.
Ratu S-1180 Työmaan laatusuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1997.
Ratu S-1211 Työmaatekniikka, nostot ja siirrot. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2004.
Ratu S-1218 Rakennustöiden putoamissuojaus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007.
Ratu S-1214 Työmaan aputyöt ja huolto. Työmaatekniikka - Rakennusten suojaus, työmaatilojen huolto, työmaakuljetukset, työnaikainen siivous, loppusiivous. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005.
Ratu S-1215 Työmaan laadunvarmistus, tarkastukset ja mittaukset. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2006.
Ratu S-1223 Rakennustöiden putoamissuojaussuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009.
Ratu S-1225 Pölyntorjunta rakennustyössä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009.
E
M
M
KO
Muita julkaisuja
Hietavirta, et al. Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2011-2012. Rakennusalan kustantajat RAK. Helsinki. 2011.
Puutavaratoimittajien ohjeet

Ratu 0XXX Ulkopuolinen puuverhous - Ratu

Transcription

Similar documents

RT 38303 Pientalon perustus: LunaPRESS

ACO RT-kortti - Rakennusbetoni

RT 37742 FINGERSAFE, OVIEN SORMISUOJA Fingersafe Suomi

RT-kortti (Laboratoriokalusteet) - IS-VET

RT-kortti - FM

Hydrolink M-BUS järjestelmä - Ko

Luentokalvot - Työterveyslaitos

Avaa tiedosto

Eero Riponiemi VIIKKOSUUNNITELMIEN HALLINNAN TASO