LUHANKA KAUPINLAHDEN RANTA

Transcription

LUHANKA
KAUPINLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN
MUUTOS
RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1-8 (RA ja RA-2)
SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUE (M), VESIALUE (W) JA VENEVALKAMA-ALUEET (LV)
RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS
1.8.2011
Ranta-asemakaavan muutos koskee kaikkia vanhan ranta-asemakaava-alueen kiinteistöjä:
Luhanka 435 – Judinsalo 4012:260 Kallioniemi
2:276 Partala
2:268 Päijätranta
2:295 Onerva
2:275 Kaupinhelmi
2:296 Kanerva
2:242 Katajaranta
2:297 Kaupinruusu
2:274 Kaupinkallio
2:298 Kaupintähti
2:287 Suvi-Helmi
2:299 Kaupinrinne
2:301 Keijuniitty
2:300 Keijuranta
2:256 Lehtoranta (osa, joka
kumotaan)
KAAVOITUS KOSKEE 1.6.1989 RANTAKAAVANA VAHVISTETUN KAUPINLAHDEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTTAMISTA KAAVAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN JA
KAAVAMERKINTÖJEN AJANTASAISTAMISEN OSALTA.
KAAVAMUUTOS KUMOAA VOIMAANTULLESSAAN VANHAN KAAVAN KOKONAAN.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
KUNTA:
KYLÄ:
LUHANKA (435)
JUDINSALO (401)
KAAVAN NIMI:
KAUPINLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
KIINTEISTÖT:
-
2:276 Partala
2:295 Onerva
2:296 Kanerva
2:297 Kaupinruusu
2:298 Kaupintähti
2:299 Kaupinrinne
2:300 Keijuranta
-
2:260 Kallioniemi
2:268 Päijätranta
2:275 Kaupinhelmi
2:242 Katajaranta
2:274 Kaupinkallio
2:287 Suvi-Helmi
2:301 Keijuniitty
2:256 Lehtoranta (kumottava osa)
Vesialueet:
435-401-876-1 Järvelän vedet
435-401-876-2 Kiiskilän vedet
435-402-876-37 Jakoperä
MUODOSTUVAT KORTTELIT JA MUUT
ALUEET:
RA korttelit 1 – 7
RA-2 kortteli 8
M-, W- JA LV-ALUEET
POHJAKARTTA:
1:2000, ETRS – GK26 - koordinaatisto.
Mittausluokka 3.
Korkeusjärjestelmä N60.
Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos, Luhangan kunta
Sivu 2 / 34
YHTEENVETO JA TILASTOTIEDOT
Kaavaprosessin vaiheet
A) Vireilletulovaihe:
-
Vireilletulo, kunnanhallitus
7.12.2010
§ 175
-
viranomaisneuvottelu Keski-Suomen Ely-keskuksessa
14.12.2010
-
Tiedotekirjeet alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille
28.11.2010
-
Kaikki maanomistajat ilmoittautuivat laadittavaan kaavaan mukaan
-
Kuulutus kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta kunnan
ilmoitustaululla, kunnan kotisivulla internetissä sekä Joutsan Seutu –
sanomalehdessä
12.1.2011
-
OAS pidettiin yleisesti nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja
kunnan kotisivuilla internetissä
13.1.-14.2.2011
-
Pohjakartan laatimisen työsuunnitelma hyväksyttiin
Maanmittauslaitoksessa
4.1.2011
B) Valmisteluvaihe:
-
Liito-oravaselvityksen maastokäynnit tehtiin huhtikuussa
Kaavaluonnoksen laatiminen huhtikuussa
-
Kuulutus kaavaluonnoksen nähtävilläolosta sekä lausuntojen
pyytäminen viranomaisilta ja kaava-alueen maanomistajilta
-
Kuulutus julkaistiin kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla
internetissä sekä Joutsan Seutu –sanomalehdessä
13.4.2011
-
Tarkistettu OAS ja kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville
kunnan tekniseen toimistoon ja kunnan kotisivuille internetiin
14.4.-13.5.2011
Sivu 3 / 34
C) Kaavaehdotus ja hyväksymisvaihe:
-
Kuulutus kaavaehdotuksen nähtävilläolosta
31.8.2011
-
Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä
1.9.-30.9.2011
-
Kunnanhallitus
-
Kunnanvaltuusto
Ranta-asemakaavan sisältö ja tarkoitus
-
Ranta-asemakaava on laadittu loma-asumisen järjestämiseksi.
Kaavan rakennusoikeuksia lisätään sekä kaavamerkintöjä ja määräyksiä
täsmennetään.
Ranta-asemakaavan toteutus
-
Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta kokonaan.
Rantaviivan pituus
-
Todellisen rantaviivan pituus on noin 3300 m. Yli puolet tästä jää
vapaaksi rakentamiselta.
Sivu 4 / 34
Sisältö
YHTEENVETO JA TILASTOTIEDOT.................................................................................................................. 3
1. LÄHTÖKOHDAT JA LAADITUT SELVITYKSET ............................................................................................... 6
1.1 SIJAINTI JA NYKYTILANNE ................................................................................................................................... 7
1.2 RAKENNUSKANTA............................................................................................................................................. 7
1.3 LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ SEKÄ MAISEMA ............................................................................................ 13
1.4 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ LUOKITELLUT POHJAVESIALUEET .................................................................................... 17
1.5 TOPOGRAFIA ................................................................................................................................................. 18
1.6 LIITO-ORAVASELVITYS ..................................................................................................................................... 18
1.7 METSÄTALOUSSUUNNITELMA: .......................................................................................................................... 22
1.8 YHDYSKUNTATEKNISET LAITTEET JA VERKOSTOT SEKÄ LIIKENNEYHTEYDET: .................................................................. 23
1.9 PALVELUT: .................................................................................................................................................... 23
2. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.................................................................................. 23
2.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ..................................................................................................... 23
2.2 OSALLISET .................................................................................................................................................... 27
2.3 VIRANOMAISYHTEISTYÖ ................................................................................................................................... 27
3. TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN ......................................................................... 28
4. OSALLISTEN MIELIPITEET ....................................................................................................................... 29
5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS ........................................................................................................... 30
5.1 KAAVAN RAKENNE .......................................................................................................................................... 30
5.1.1 Mitoitus ............................................................................................................................................. 30
5.1.2 Palvelut ............................................................................................................................................. 30
5.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto............................................................................................................... 31
5.2 ALUEVARAUKSET JA PINTA-ALAT ........................................................................................................................ 31
5.2.1 Korttelialueet .................................................................................................................................... 31
5.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt ..................................................................................................... 32
6. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET ........................................................................................................ 33
6.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SUORITTAMISTAPA ..................................................................................................... 33
6.2 TOTEUTETTAVAN RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ........................................................................... 33
7. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS........................................................................................................ 34
LIITTEET
-
Ranta-asemakaavakartta 1:2000 ja kaavamääräykset
-
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Emätilaselvitys
Alueen luontoarvot
Voimassa oleva, kumottava ranta-asemakaava
Kaavaluonnosvaiheen lausunnot
Tilastolomake
Sivu 5 / 34
1. LÄHTÖKOHDAT JA LAADITUT SELVITYKSET
Yhteenveto:
MRL 9§:n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman
toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, kulttuuriset ja
muut vaikutukset. Selvitykset tulee mitoittaa niin, että suunnittelutehtävän merkitys ja
laajuus otetaan huomioon.
Metsätaloussuunnitelmassa on huomioitu metsälain kannalta arvokkaat luontokohteet,
jotka otetaan kaavaratkaisussa huomioon. Luonnonympäristöä on maastokäyntien lisäksi
selvitetty ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoista.
Liito-oravaselvitys laadittiin kevättalvella 2011. Alueelta ei löydetty havaintoja liitooravista.
Maisemallisia arvoja on selvitetty kaavaa laadittaessa suoritettujen maastokäyntien
yhteydessä. Maaperää ja arvioita pohjavedestä on selvitetty maastokäynneillä ja taustaaineiston perusteella.
Emätilaselvitys ja mitoitus:
Ranta-asemakaavaa varten laadittiin emätilatarkastelu, josta selviää emätilan
muodostumishistoria sekä rantaviivan pituus.
Emätilatarkastelu on tämän selostuksen liitteenä. Vanha kumottava ranta-asemakaava
noudattaa yleisesti ottaen rantayleiskaavan rantarakentamisen mitoitusnormeja
rakennuspaikkojen kokonaislukumäärän osalta.
Lisärakennusoikeuden osoittaminen:
Rakennusoikeuksien osoittamisessa on ollut lähtökohtana rantayleiskaavaan perustuvat
rakennusoikeudet ja kaavamääräykset. Suoritetuilla maastokäynneillä on tutkittu
tarkemmin rakentamisen sijoittumista ja määrää tonteilla.
Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset:
Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Alueella sijaitsee vanha verkkovaja, joka suojellaan maanomistajien aloitteesta.
Sivu 6 / 34
1.1 Sijainti ja nykytilanne
Alueella on voimassa rantakaavana 1.6.1989 vahvistettu Kaupinlahden ranta-asemakaava.
Ranta-asemakaavan muutos koskee koko vanhaa kaava-aluetta ja nykyisin seuraavia
kiinteistöjä Luhangan (435) kunnan Judinsalon (401) kylässä:
- 2:276 Partala
- 2:295 Onerva
- 2:296 Kanerva
- 2:297 Kaupinruusu
- 2:298 Kaupintähti
- 2:299 Kaupinrinne
- 2:300 Keijuranta
- 2:260 Kallioniemi
- 2:268 Päijätranta
- 2:275 Kaupinhelmi
- 2:242 Katajaranta
- 2:274 Kaupinkallio
- 2:287 Suvi-Helmi
- 2:301 Keijuniitty
- 2:256 Lehtoranta (osa, joka kumotaan)
Kaava-alue on yksityisomistuksessa.
Alue sijaitsee Päijänteen rannalla käsittäen Retuenlahden, Kaupinlahden ja Pölkynniemen
ranta-alueita. Ympäröivät vesialueet ovat: 435-401-876-1 Järvelän vedet, 435-401-876-2
Kiiskilän vedet ja 435-402-876-37 Jakoperä.
Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 61,67 ha. Kaavamuutos laaditaan koko vanhan
kaavan alueelle, jotta vanha kaava saadaan kumottua kokonaan.
1.2 Rakennuskanta
Kiinteistöille 2:242, 2:274, 2:268, 2:260 sekä 2:287 on rakennettu loma-asuntoja. Lisäksi
Kaupinniemessä sijaitsee vanha nuottatalas, joka on merkitty säilytettäväksi rakennukseksi
voimassa olevassa kaavassa. Muut tontit ovat rakentamattomia. Maastossa on tarkasteltu
mahdollisen lisärakentamisen sijoittumismahdollisuuksia tonteille.
Sivu 7 / 34
Tilan Katajaranta RN:o 2:242 rakennukset
Sivu 8 / 34
Tilan Kaupinkallio RN:o 2:274 loma-asunto
Sivu 9 / 34
Tilojen Kallioniemi RN:o 2:260 ja Päijätranta RN:o 2:268 rakennuksia
Sivu 10 / 34
Tilan Suvi-Helmi RN:o 2:287 rakennuksia
Sivu 11 / 34
Vanha nuottatalas vastarannalta kuvattuna.
Nuottatalas.
Sivu 12 / 34
1.3 Luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä maisema
Luonnonympäristöä ja maisemaa on selvitetty alueella suoritetuilla maastokäynneillä ja
hyödyntämällä ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja.
Luonnon- ja kulttuuriympäristönsuojelun paikkatietoaineistot tarkistettiin
ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmästä 10.4.2011:
Sivu 13 / 34
Tietojärjestelmään ei ole tallennettu kaava-alueeseen kohdistuvia merkintöjä. Voimassa
olevan ranta-asemakaavan rajaus on tallennettu tietojärjestelmään.
Yleistä luonnonympäristöstä:
Alue sijaitsee Päijänteen rannalla ja rantaviivaa on noin kolmen kilometrin verran.
Sivu 14 / 34
Kallioisilla niemillä on maisemallisia arvoja.
Sivu 15 / 34
Kaava-alueella harjoitetaan suunnitelmallista metsätaloutta.
Sivu 16 / 34
1.4 Maa- ja kallioperä sekä luokitellut pohjavesialueet
Sivu 17 / 34
-
Kaava-alue ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla.
1.5 Topografia
Kuva alueen pinnanmuodoista
1.6 Liito-oravaselvitys
Liito-oravan suojelu perustuu Euroopan yhteisön luontodirektiivin lajisuojelun
erityissäännöksiin. Nämä säädökset on pantu täytäntöön luonnonsuojelulain 49 §:ssä, jonka
mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja
levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
Elinympäristö:
Liito-orava viihtyy kuusivaltaisissa metsissä, mutta sen lisäksi elinpiirillä tulee olla riittävästi
ravintopuita. Liito-orava ei pesi aivan nuorissa metsissä. Liito-oravan pesäpaikaksi kelpaa
puun kolo tai oravan rakentama risupesä. Lisäksi liito-oravia on tavattu myös pöntöistä ja
rakennuksista. Liito-oravalla on monesti useita pesäpaikkoja.
Aikuiset liito-oravat liikkuvat laajalla alueella.
Naaraiden elinpiiri on keskimäärin 8 ha ja uroksen jopa 60 ha. Naaraat elävät lähes aina
toisistaan erillisillä elinpiireillä, kun urosten elinpiirit voivat sijaita päällekkäin. Uroksen
yhden laajan elinpiirin sisällä voi olla useita pienempiä naaraiden elinpiirejä. Liitooravanaaraiden lisääntymispaikat ovat yleensä varttuneissa kuusivaltaisissa metsissä.
Liito-orava on yöeläin, joka lepää päivällä puunkolossa tai pesässä. Liito-oravia ei yleensä
tavata päiväsaikaan. Useimmiten ainoa merkki liito-oravasta on suurten kuusten tai
kolopuiden alla olevat ulosteet, riisinjyvän kokoiset keltaiset tai kellanruskeat papanat.
Kesällä ja syksyisin papanoiden löytäminen on vaikeaa, koska ne hajoavat nopeasti ja
hukkuvat kasvillisuuden sekaan. Talvella papanat katoavat lumeen.
Sivu 18 / 34
Paras liito-oravien selvitysaika on keväällä noin huhtikuun alusta kesäkuun loppuun
(alueellisia eroja lumien sulamisessa) saakka, jolloin papanakasat ovat melko helposti
löydettävissä.
Selvitysmenetelmä:
Selvityksessä pyritään löytämään liito-oravan asuttamat metsiköt etsimällä liito-oravan
ruokailu- ja pesimäpaikoiksi sopivien puiden ja puuryhmien alta liito-oravan jätöksiä eli
papanoita. Papanoita voi löytyä myös oksien tyvistä ja puun rungon raoista. Papanoita on
usein alueen suurimpien haapojen ja kuusten alla. Myös kolopuut merkitään ja tarkastetaan
niiden alustat.
Jos liito-oravan papanoita löydetään, etsitään lähiympäristöstä lisää ruokailujätöksiä.
Puut, joiden luota löydetään papanoita, merkitään kartalle joko pisteinä tai alueina.
Esiintymäalueet rajataan kartalle löydettyjen papanoiden ja metsäkuvioiden perusteella.
Papanoiden perusteella ei ole mahdollista päätellä liito-oravien tarkkaa määrää tai
sukupuolta.
Papanat ovat riittävä osoitus siitä että alueella asustelee liito-orava tai useampia.
Papanoiden löytyminen ei ole aina välttämättä merkki siitä että ko. puut tai paikat olisivat
liito-oravalle välttämättömiä. Papanoita jää myös läpikulkupaikoille, mutta liito-oravat
liikkuvat myö alueilla, joissa papanoita ei ole havaittavissa.
Maastoselvityksissä on tärkeää rajata liito-oravalle sopivan
metsän alueet, jotta voidaan arvioida rakentamistoimenpiteiden vaikutukset niihin.
Lähteet:
www.ymparisto.fi (useita eri sivuja)
Huhtikuussa 2011 laadittu papanakartoitus:
Kaava-alueen rakennuspaikkojen osalta selvitettiin liito-oravien esiintymistä
papanahavainnointina. Työn ajankohta valittiin huhtikuun loppupuolelle, jolloin maastoolosuhteet olivat mitä parhaimmat selvityksen tekemiseen. Tonttialueita tutkittiin kolmena
eri maastopäivänä huhtikuun lopulla 2011.
Kaavan laatija kävi huolellisesti läpi kaikkien kaavatonttien alueet tutkien huolellisesti
puiden tyviä sekä runkojen ja oksien hakoja. Tonttialueiden kaikkien isompien kuusten,
tervaleppien, haapojen ja kolopuiden tyvet tarkistettiin.
Mikäli alueelta löytyisi liito-oravien jätöksiä, alueelle pyydetään asiantuntija selvittämään
liito-oravien mahdollisia kulkureittejä, pesäpuita ja ruokailualueita tarkemmin.
Sivu 19 / 34
Huhtikuu 2011
Huhtikuu 2011.
Papanat olisivat olleet melko helposti havaittavissa, mikäli niitä olisi alueilta löytynyt.
Sivu 20 / 34
Huhtikuu 2011.
Selvitysalueena olivat rakennuspaikkojen alueet, kuvassa keltaisella.
Johtopäätökset:
Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravista tai niiden käyttämistä pesä- tai
ruokailupuista, sillä papanoita ei löytynyt.
Sivu 21 / 34
1.7 Metsätaloussuunnitelma:
Partalan tilalle on laadittu metsätaloussuunnitelma 7.3.2006 Keski-Suomen
Metsäkeskuksen toimesta.
Metsätaloussuunnitelmassa on eroteltu suojeltavat metsäkuviot punaisella värillä. Kuvioista
on laadittu kuvioluettelo, jossa on tarkentavasti kuvattu ko. kuvion maaperää, puustoa ja
sen erityispiirteitä.
Metsätaloussuunnitelman kuviotietoja hyödynnetään kaavan laatimisessa.
Sivu 22 / 34
1.8 Yhdyskuntatekniset laitteet ja verkostot sekä liikenneyhteydet:
Alueella on rakennettuna sähköverkko ilmajohtoina. Sähköverkko yltää Pölkynniemeen,
mutta ei kata koko kaava-alueen tontteja.
Alueella ei ole vesihuoltoverkostoa.
Alueella on kattava ja hyväkuntoinen yksityistieverkosto.
1.9 Palvelut:
Alue käyttää kirkonkylän palveluita.
2. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
2.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
Kaavamuutoksen tavoitteena on tonttikohtaisten rakennusoikeuksien lisääminen ja sen
huomioiminen kaavamääräyksissä. Lisäksi kaavamääräykset on tarkoitus ajantasaistaa
kokonaisuudessaan.
Suunnittelu on käynnistynyt alueen maanomistajien aloitteesta.
Maanomistajat vastaavat ranta-asemakaavan laatimisen kustannuksista ja kaavan
toteuttamisesta.
Aluetta koskevat aiemmat suunnitelmat:
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet:
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään
niiden toteutumista.
Alueella ei sijaitse valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden luetteloituja erityiskohteita.
Sivu 23 / 34
Maakuntakaava:
Maakuntakaava on hyväksytty ja vahvistettu ministeriössä
Alueelle ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia.
Ranta-asemakaavan alue on merkitty karttaan sinisellä ympyrällä
Yleiskaava:
Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 20.6.2002 hyväksymä oikeusvaikutteinen
rantaosayleiskaava: Suur-Päijänne, Tammijärvi - Hauha ja pienet järvet.
Yleiskaavaan on merkitty ranta-asemakaavatonttien mukaisesti rakennuspaikat RAmerkinnöin sekä maa- ja metsätalousalueet ja venevalkamat.
ote rantaosayleiskaavasta
Sivu 24 / 34
Rantaosayleiskaavan loma-asuntokortteleita koskeva kaavamääräys:
Ranta-asemakaava:
Alueella on voimassa Kaupinlahden ranta-asemakaava. Kaupinlahden ranta-asemakaava on
vahvistettu 1.6.1989.
Sivu 25 / 34
Nykyisessä ranta-asemakaavassa loma-asuntojen korttelit ovat
RA ja RA 2.
Rakentamisen määrää koskevat nykyiset kaavamääräykset ovat:
RA:
”Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikoille voidaan sijoittaa kuhunkin
yksi enintään 80 m² suuruinen loma-asunto. Sen lisäksi rakennusalalle voidaan
sijoittaa 20 m² talousrakennuksia tai taloustilaa. Jos erillistä saunarakennusta
ei rakenneta voidaan vastaavat saunatilat 20 m² rakentaa edellä mainittujen
tilojen lisäksi rakennusalalle.”
Yhden tontin rakennusoikeus on max 120 m².
Rakennusoikeutta on yhteensä 2280 m².
RA 2:
”Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle voidaan sijoittaa lomaasuntoja ja muita vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja rakennuksia.
e=0.07.”
”RA 2 – alueelle on laadittava viranomaisten hyväksymä
vesihuoltosuunnitelma ennen rakennuslupien myöntämistä”
Rakennusoikeutta on RA 2 - alueen pinta-alaan 16800 m² ja tehokkuuslukuun e=0.07
perustuen yhteensä 1176 m².
sa
”Erillisen saunarakennuksen rakennusala. Alueelle saa sijoittaa enintään 20 m²
suuruisen saunarakennuksen.”
Sivu 26 / 34
Nykyisessä ranta-asemakaavassa on rakennusoikeutta yhteensä 3456 m².
(19 x 120 m², RA-tontit + 1176 m², RA 2-tontti = 3456 m²)
Rakennusjärjestys:
Luhangan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.12.2002.
Pohjakartta:
Alueelle on laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000. Kartta on vanhentunut ja se
uudistetaan kaavoituksen yhteydessä.
Pohjakartan koordinaatisto muutetaan ETRS-GK26:ksi, mutta korkeusjärjestelmä säilytetään
ennallaan N60-järjestelmässä.
Alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja muu suunnitteluaineisto:
Maakuntakaavan selvitykset ja muu tausta-aineisto
Rantaosayleiskaava siihen liittyvine selvityksineen
Luhangan muinaisjäännösten inventointi (Keski-Suomen liitto, 2004)
Luhangan rakennusinventointi 1996
Ortokuvat alueesta (ilmakuvat)
Metsätaloussuunnitelmat
2.2 Osalliset
Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat ja kaikki ne joiden
asumiseen tai työntekoon kaava oleellisesti vaikuttaa
Kaikki ne yritykset ja yhteisöt, sekä viranomaiset, joiden toimintaan kaava oleellisesti
vaikuttaa, ainakin:
Luhangan kunta
Keski-Suomen Ely-keskus
Keski-Suomen museo
Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen metsäkeskus
2.3 Viranomaisyhteistyö
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin em. viranomaisille tiedoksi kaavan
vireilletulovaiheessa.
Sivu 27 / 34
Vireilletulovaiheessa järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu 14.12.2011 Keski-Suomen Elykeskuksessa Jyväskylässä.
Kaavaluonnosvaiheessa pyydetään alustavat lausunnot / mielipiteet viranomaisilta.
Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittaessa viranomaislausunnot ja kaavaehdotuksen
nähtävillä olon jälkeen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu vain tarvittaessa.
Viranomaislausunnot on huomioitu lopullista kaavaratkaisua laadittaessa.
3. TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN
Kaavaprosessin vaiheet
Vireilletulovaihe:
Vireilletulo, kunnanhallitus
7.12.2010
§ 175
1. viranomaisneuvottelu Keski-Suomen Ely-keskuksessa
14.12.2010
Tiedotekirjeet alueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille
28.11.2010
Kaikki maanomistajat ilmoittautuivat laadittavaan kaavaan mukaan
Kuulutus kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta kunnan ilmoitustaululla, kunnan
kotisivulla internetissä sekä Joutsan Seutu –sanomalehdessä
12.1.2011
OAS pidettiin yleisesti nähtävillä kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan kotisivuilla
internetissä
13.1.-14.2.2011
Pohjakartan laatimisen työsuunnitelma hyväksyttiin Maanmittauslaitoksessa
4.1.2011
Valmisteluvaihe:
Sivu 28 / 34
Liito-oravaselvityksen maastokäynnit tehtiin huhtikuussa
Kaavaluonnoksen laatiminen huhtikuussa
Alustavien lausuntojen pyytäminen viranomaisilta ja kaava-alueen maanomistajilta
27.4.2011
Kuulutus kaavaluonnoksen nähtävilläolosta.
Kuulutus julkaistiin kunnan ilmoitustaululla, kunnan kotisivuilla internetissä sekä Joutsan
Seutu –sanomalehdessä
27.4.2011
Tarkistettu OAS ja kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville
kunnan tekniseen toimistoon ja kunnan kotisivuille internetiin
28.4.-31.5.2011 väliseksi ajaksi
Kaavaehdotus ja hyväksymisvaihe:
Kuulutus kaavaehdotuksen
nähtävilläolosta
Kaavaehdotus yleisesti nähtävillä
31.8.2011
1.9.-30.9.2011
Kunnanhallitus
Kunnanvaltuusto
xx.xx.2011
xx.xx.2011
4. OSALLISTEN MIELIPITEET
[täydennetään kaavoituksen aikana]
VIREILLETULO- JA KAAVAN VALMISTELUVAIHE:
Keski-Suomen Ely-keskus kommentoi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa
vireilletulovaiheessa. OAS:aan tehtiin vähäisiä tarkistuksia.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty muita mielipiteitä vireilletulovaiheessa.
KAAVALUONNOS:
Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta tiedotettiin alueen maanomistajia kirjeitse ja
kuulutus julkaistiin Luhangan kunnan ilmoitustaululla, internetissä sekä Joutsan Seutu –
sanomalehdessä 27.4.2011.
Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot K-S ELY-Keskukselta, K-S Liitolta, K-S Museolta sekä
K-S Metsäkeskukselta. Saadut lausunnot ovat selostuksen liitteenä.
Muilta osallisilta ei saapunut mielipiteitä kaavaluonnoksesta.
Sivu 29 / 34
Lausunnot otetaan huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.
Ely-keskuksen lausunnossa mainittu karttaliite lisätään kaavaselostukseen ja luo-1
kaavamääräystä tarkennetaan lausunnossa esitetyllä tavalla
Keski-Suomen metsäkeskusta pyydettiin kommentoimaan luo-rajauksen ulottumisesta
korttelin 7 alueelle. Rajaukseen ei nähty tarpeelliseksi tehdä muutoksia.
M-alueita koskien, kaavaselostukseen lisätään maininta, että rakennusoikeudet ovat
siirretty rakennuskortteleihin.
Kaava-asiakirjoissa ja kaavaluonnoksessa aiemmin mainittu venetalas on terminä väärä, sillä
kyseessä on nuottatalas. Rakennuksella ei ole nähty olevan rakennussuojelulain mukaisia
suojeluperusteita (mm. peltikatto) ja Keski-Suomen museo ei ole esittänyt lausunnossaan
muutoksia s-1 määräykseen. Tarvittaessa kaavamääräystä täsmennetään ennen kaavan
hyväksymistä, sillä suojeluperuste voi syntyä kulttuurihistoriallisista syistä; Nuottatalas on
tyypillinen nuotansäilytykseen tehty rakennus, joka kertoo jälkipolville entisajan kalastus- ja
elintavoista.
5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus
Ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen lukumäärään ei tehdä muutoksia. Vanha rantaasemakaava on todettu rakennuspaikkojen osalta rantayleiskaavan mukaiseksi.
RA-tonttien rakennuspaikoille saa rakentaa vain yhden loma-asunnon ja enintään 4 muuta
rakennusta.
Tonttikohtainen kokonaisrakennusoikeus on 205 k-m².
RA-2- tontilla sallitaan useamman loma-asunnon rakentaminen alueen tehokkuusluvun
sallimissa rajoissa. Alue on säilytetty kaavamääräyksiltään ennallaan kumottavan rantaasemakaavan mukaisena. Tontin rakentamisen tehokkuus on e=0,07.
Rantaviivan varaaminen rakentamiseen:
Vapaata rantaviivaa jää yli puolet koko kaava-alueen rantaviivan pituudesta:
5.1.2 Palvelut
Kaavamuutosalueella ei ole palveluja. Alue tukeutuu kirkonkylän palveluihin.
Sivu 30 / 34
5.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto
Alue ei liity vesihuoltoverkostoihin. Jätevesien käsittelyssä noudatetaan yleisiä hajaasutusalueiden jätevesien käsittelylle annettuja ohjeita ja määräyksiä.
Jätehuolto järjestetään kunnan yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Muu kiinteistöhuolto tapahtuu yksityisteiden kautta.
5.2 Aluevaraukset ja pinta-alat
5.2.1 Korttelialueet
Kortteli
1 RA
2 RA
3 RA
4 RA
5 RA
6 RA
7 RA
RA YHT
8 RA-2
M
LV
W
KOKO
ALUE
Tontti
1
2
1
2
3
4
5
1
2
1
2
1
2
3
1
2
1
2
3
1
YHT
Pinta-ala, m² Kerrosala, k-m² käytetty k-m²
3050
4115
2514
2069
2588
4123
3595
3947
2925
3041
3224
2485
2367
2068
2741
2546
2798
2828
2987
56011
16800
405176
2818
134667
615472
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
205
3895
1176
X
X
X
X
X
5071
Sivu 31 / 34
RA-alueet:
Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa kerrosalaltaan enintään 150 m²:n suuruisen lomaasunnon, enintään 25 m²:n suuruisen saunarakennuksen sekä muita talousrakennuksia
enintään 30 m².
Rakennusten lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään viisi.
Rakennuspaikalle muodostuva kokonaisrakennusoikeus on enintään 205 k-m².
- Loma-asunnon enimmäiskerrosala määräytyy rakennuksen rantaetäisyyden mukaan
seuraavasti:
Vähintään 25 m rannasta 80 m²
Vähintään 40 m rannasta 150 m²
- Talousrakennuksen saa sijoittaa tontille 30 m etäisyydelle rantaviivasta.
- Kaiken rakentamisen tulee sopeutua väritykseltään rantamaisemaan. Rakennusten ja
rannan välinen puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää.
- Saunarakennusten kosteudelle alttiit rakennusten osat tulee sijoittua korkeustasoon +
80.0 m (N60) tai tätä ylemmäs.
- Suurin sallittu kerrosluku on I½.
RA-2 –alue:
Rakennuspaikalle voidaan sijoittaa loma-asuntoja ja muita vapaa-ajan käyttöön
tarkoitettuja rakennuksia.
Alueen rakennusoikeus on e=0,07.
5.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt
M-alue:
Rakennusoikeudet ovat siirretty M-alueilta kaavan rakennuskortteleihin.
M-alueelle saa rakentaa vain vähäisiä maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennelmia ja
katoksia yli 150 metrin etäisyydelle rantaviivasta.
Metsien hakkuissa tulee noudattaa rantametsien käsittelyn normeja sekä laadittua
metsätaloussuunnitelmaa.
Vanha ranta-asemakaava kumotaan tilan Lehtoranta RN:o 2:256 osalta eikä uutta kaavaa
enää tälle alueelle vahvisteta.
Venevalkamat ja vesialueet:
Alueet ovat tarkoitettu yksityiseen rantautumiseen ja veneiden säilytykseen. Vesialue on
tarkoitettu säilytettäväksi vesialueena.
Sivu 32 / 34
Tiestö:
Tieverkoston muodostavat yksityistiet. Tontit saavat oikeuden tiehen kiinteistöjen
muodostamisen yhteydessä.
6. KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET
6.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa
Arviointi perustuu suoritettuihin selvityksiin ja lähtötietoihin sekä kaavan laadinnan aikana
suoritettuihin maastokäynteihin ja kaavan nähtävilläoloaikana saatuihin palautteisiin.
6.2 Toteutettavan ranta-asemakaavan vaikutusten arviointi
Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon laadittavan ranta-asemakaavan laajuus ja
rakentamisen määrä ja arvioinnin suorittamistapa on suhteutettu tähän.
Toteutuvaa rakentamisen määrää voidaan verrata muihin kunnan rantayleiskaava-alueisiin.
Vaikutukset kirkonkylän taajamarakenteeseen ja taajamakehitykseen:
Alueen osoittaminen loma-asumiseen ei vaikutta kirkonkylän taajamarakenteeseen tai
kehitykseen.
Sosiaaliset vaikutukset:
Kaavamuutos ei vaikuttane paljoa alueen sosiaalisiin oloihin. Suurempien ja mahdollisesti
paremmin varusteltujen loma-asuntojen rakentuminen voi vaikuttaa siihen, että
rakennuksia käytetään pitempiä aikoja vuodessa ja myös talvisaikaan.
Vaikutukset maisemaan:
Paikalliset vaikutukset järvimaisemaan ovat loma-asuntorakentamista ja pihoja, mutta
metsän osuus säilyy yhä huomattavan suurena.
Vaikutukset luontoon, maa- ja kallioperään:
Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia laajemmin alueen luonnonympäristöön
tai maa- ja kallioperään. Rakentamista ei ole osoitettu luonnon- ja maiseman kannalta
herkimmille alueille.
Vaikutukset pohjaveteen:
Kaavalla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään.
Vaikutukset turvallisuuteen, terveyteen ja viihtyisyyteen
Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia turvallisuuteen, terveellisyyteen tai
viihtyisyyteen.
Sivu 33 / 34
Kuntatalouteen
Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen.
7. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Ranta-asemakaavan toteuttamisesta, toteuttamisaikataulusta sekä tonttien rakentamisen
kustannuksista vastaavat yksinomaan alueen maanomistajat.
Luhangassa 1.8.2011
Jari Lämsä
ins. AMK
Goonia (tmi)
Sivu 34 / 34
LUHANKA KAUPINLAHDEN RANTA‐ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVOITUS KOSKEE 1.6.1989 RANTAKAAVANA VAHVISTETUN KAUPINLAHDEN RANTA‐
ASEMAKAAVAN MUUTTAMISTA KAAVAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN JA KAAVAMERKINTÖJEN AJANTASAISTAMISEN OSALTA. - KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEENA ON TONTTIKOHTAISEN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄYS RANTAYLEISKAAVAN MUKAISEKSI - KAAVAMUUTOS KUMOAA VOIMAANTULLESSAAN VANHAN KAAVAN KOKONAAN OSALLISTUMIS‐ JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö‐ ja rakennuslain 63 §:n mukaan, kaavaa laadittaessa tulee tehdä kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarkoituksenmukainen suunnitelma kaavan osallistumis‐ ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaupinlahden ranta‐asemakaava, Luhanka Judinsalo Ranta‐asemakaavan muutos koskee kaikkia kaava‐alueen kiinteistöjä: Luhanka 435 – Judinsalo 401‐ - 2:276 Partala - 2:295 Onerva - 2:296 Kanerva - 2:297 Kaupinruusu - 2:298 Kaupintähti - 2:299 Kaupinrinne - 2:300 Keijuranta -
2:260 Kallioniemi 2:268 Päijätranta 2:275 Kaupinhelmi 2:242 Katajaranta 2:274 Kaupinkallio 2:287 Suvi‐Helmi 2:301 Keijuniitty 2:256 Lehtoranta (osa) 1(7)
1.
Sijainti ja nykytilanne Ranta‐asemakaavan sijainti Ranta‐asemakaava on toteutunut osittain. Kiinteistöt 18.11.2010. Nykyisen ranta‐asemakaavan pinta‐ala on n. 61 ha ja se sisältää Päijänteen rantaviivaa n. 3,3 km (muuntamaton rantaviiva). Kaavassa on osoitettu 20 omarantaista loma‐asuntojen rakennuspaikkaa (RA), maa‐ ja metsätalousaluetta (M) sekä kaksi venevalkama‐aluetta. Suurin osa tonteista on rakentamattomia. Tieyhteydet on rakennettu sekä sähkölinja Pölkynvuoren länsipuolen tonteille. 2(7)
2.
Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelu on käynnistynyt maanomistajien aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tonttikohtaisten rakennusoikeuksien lisääminen ja sen huomioiminen kaavamääräyksissä. Lisäksi kaavamääräykset ajantasaistetaan kokonaisuudessaan. ALUETTA KOSKEVAT AIEMMAT SUUNNITELMAT: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö‐ ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Maakuntakaava Alueeseen ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia. Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 20.6.2002 hyväksymä oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava: Suur‐Päijänne, Tammijärvi ‐ Hauha ja pienet järvet. Yleiskaavaan on merkitty ranta‐asemakaavatonttien mukaisesti rakennuspaikat RA‐
merkinnöin sekä maa‐ ja metsätalousalueet ja venevalkamat. ote rantaosayleiskaavasta 3(7)
Rantaosayleiskaavan loma‐asuntokortteleita koskeva kaavamääräys: Lisäksi yleiskaavassa on annettu yleisiä kaavamääräyksiä, jotka koskevat kaikkia yleiskaavan alueita. Ranta‐asemakaava Kaupinlahden ranta‐asemakaava on vahvistettu 1.6.1989. Nykyisessä ranta‐asemakaavassa loma‐asunnon suurin sallittu koko on 80 m² ja tämän lisäksi tontille saa sijoittaa 20 m² talousrakennuksia ja 20m²:n kokoisen saunan. Ranta‐asemakaavassa on osoitettu rakennusalat rantasaunoille erikseen. 4(7)
Rakennusjärjestys Luhangan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.12.2002. Pohjakartta Pohjakartta laaditaan mittakaavaan 1:2000 vanhaa karttaa täydentäen kiinteistöjaotuksen, rakennetun tiestön ja rakennusten osalta. Pohjakartan koordinaatisto on ETRS‐Gk26. Korkeusjärjestelmä on N60. 3.
Osalliset 

Kaava‐alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat ja kaikki ne joiden asumiseen tai työntekoon kaava oleellisesti vaikuttaa Luhangan kunta, Keski‐Suomen Ely‐keskus, Keski‐Suomen museo Keski‐Suomen liitto ja Keski‐Suomen metsäkeskus 4.
Viranomaisyhteistyö Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma lähetetään yllä luetelluille viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa. Vireilletulovaiheessa järjestetään 1. viranomaisneuvottelu (MRL 77 §). Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot ja kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu vain tarvittaessa. 5.
Laadittavat selvitykset ja arvioitavat vaikutukset MRL:n ranta‐asemakaavan sisältövaatimusten lisäksi selvitetään ja arvioidaan: - Metsälain mukaisten kohteiden huomioiminen laaditun metsäsuunnitelman pohjalta - Selvitetään alueen luonnonympäristö (paikkatiedoissa olevat luonnonsuojelulliset aineistot) sekä kulttuuriperintö ja kaavan vaikutukset näihin. - Selvitetään mahdolliset liito‐oravien elinympäristöt kaikkien rakennuspaikkojen osalta - Tonttikohtaisen rakennusoikeuden lisääminen ja sen vaikutusten arviointi tonttikohtaisesti - Maanomistajien tasapuolisen kohtelun toteutuminen ja sen arviointi - Alimman sallitun rakentamistason selvittäminen (tulvakorkeus) - Kaavamääräysten tarkistaminen muiltakin osin sekä työn aikana mahdollisesti voimaantulevan Ympäristönsuojelulain muutoksen huomioiminen kaavassa 5(7)
6.
Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen vaiheittain sekä aikatauluarvio 
Kaavan vireilletulovaihe (tammikuu 2011): Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis‐ ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta tiedotetaan Joutsan seutu‐lehdessä sekä kuuluttamalla Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaava‐alueen maanomistajille ja rajanaapureille tiedotetaan kirjeitse kaavan vireilletulovaiheessa. OAS pidetään nähtävänä / kommentoitavana 30 päivää  Kaavan valmistelu‐ / kaavaluonnosvaihe (huhti‐toukokuu 2011): Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan Joutsan Seutu‐lehdessä sekä kuuluttamalla Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaluonnos pidetään nähtävänä / kommentoitavana 30 päivää Mahdolliset kommentit ja mielipiteet kaavaluonnoksesta tulee jättää kirjallisina ja osoittaa Luhangan kunnan kaavatoimikunnalle kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. Osallisten antama palaute kaavaluonnoksesta käsitellään kunnassa kaavatyön aikana ennen kaavaehdotuksen laatimista. 
Kaavaehdotus (kesä 2011): Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan Joutsan seutu‐lehdessä sekä kuuluttamalla Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaava‐alueen maanomistajille sekä kaavan rajanaapureille tiedotetaan kirjeitse kaavaehdotuksen nähtävilläolosta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski‐Suomen Ely‐keskukselta ja tarpeen mukaan muilta viranomaisilta. Ranta‐asemakaavaehdotus pidetään nähtävänä 30 päivää Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta tulee jättää kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana kirjallisena Luhangan kunnanhallitukselle. Ranta‐asemakaavan muutoksen asiakirjat ja kartat pidetään kaikkina kuulutusaikoina nähtävillä Luhangan kunnantoimistossa os. Hakulintie 2, 19950 Luhanka  Suunnitteluvaiheista tiedotetaan myös Luhangan kunnan kotisivuilla internetissä os. http://www.luhanka.fi. 
kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu tarvittaessa (MRA 26§) 
kaavan hyväksymisestä päätetään arviolta kesällä tai syksyllä 2011. 6(7)
7.
Yhteystiedot Lisätietoja kaavamuutoksesta saa Luhangan kunnasta: Kunnanjohtaja Reijo Urtti p. 014 879 206, gsm. 0400 712 172 Tekninen johtaja Matti Pälvimäki p. 014 879 223, gsm. 0400 635 624 Palaute osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelma on saatavilla Luhangan kunnan teknisestä toimistosta ja siitä voi halutessaan antaa palautetta kaavan laatijalle. Palautteen voi jättää kunnan tekniseen toimistoon. Osallistumis‐ ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Kaavan laatija: Goonia (tmi) Jari Lämsä maanmitt. ins. amk p. 050 307 2424 OAS 20.4.2011 7(7)
EMÄTILATARKASTELU
11.4.2011
KIINTEISTÖN 435-401-0002-0276
MUODOSTUMINEN (V. 1959 EMÄTILASTA 2:71 ETEENPÄIN)
REK.PVM
RN:O
TOIMENPIDE
28.3.1957
17.12.1984
24.3.1993
10.11.1995
23.7.1996
8.11.1996
3.6.1998
2:71
2:168
2:243
2:257
2:261
2:265
2:269
28.10.1999
2:276
LOHOTTU OSIIN RN:O 2:166...168
LOHOTTU OSIIN RN:O 2:268, RN:O 2:269
LOHOTTU OSIIN RN:O 2:274, RN:O 2:275, RN:O
2:276
LOHKOMINEN, EMÄKIINT. JÄI KANTAKIINT. RN:O
2:287, UUSI MAAPINTA-ALA 105,2990 HA
LOHKOMINEN, EMÄKIINT. JÄI KANTAKIINT. RN:O
2:295, RN:O 2:296, RN:O 2:297, RN:O 2:298,
RN:O 2:299, RN:O 2:300, RN:O 2:301, UUSI
MAAPINTA-ALA 103,6190 HA
16.11.2010
-
EMÄTILAN 2:71 TODELLINEN RANTAVIIVAN PITUUS ON OLLUT N. 3,95 KM,
MUUNNETTU (MITOITUS) RANTAVIIVAN PITUUS ON N. 3,4 KM.
LASKENNALLINEN EMÄTILAN RANTARAKENNUSOIKEUS OLISI N. 20 - 24 RAKENNUSPAIKKAA
(6-7 RP/KM)
EMÄTILAN 2:71 RANTAVIIVA
Liite alueen luonto- ja maisema-arvoista
1.8.2011
Voimassa olevassa vanhassa ranta-asemakaavassa on otettu hyvin huomioon
ranta-alueiden ominaisuudet, sekä alueen maisemalliset arvot. Kallioiset
niemet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja vapaata rantaviivaa on
osoitettu mahdollisimman yhtenäisiin osiin. Maisemallisesti arvokkaita ovat
kallioisten niemenkärkien lisäksi kalliojyrkänteet.
Otteita alueen maisemista:
Kuva 1.
Kuva3.
Kuva 2.
1
Kuva 1.
Karua kallioista niemenkärkeä
Kuva 2.
Kallioista jyrkännettä.
2
Kuva 3.
Kallioista jyrkännettä.
Ote metsätaloussuunnitelmasta:
Ne suojelukuviot, jotka sijaitsevat ranta-asemakaavan alueella, ovat merkitty
kaavakarttaan luo-1 merkinnällä.
3
Metsätaloussuunnitelmassa suojellut kuviot ovat merkitty karttaan puneella.
Kuviotiedot:
1. Kallio tai kivikko. Rantametsä, muu arvokas elinympäristö
5. Kallio, metsälain tärkeä elinympäristö. Lisätiedot: maisemallisesti
arvokas
8. Kallioalueita, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas
elinympäristö. Lisätiedot: maisemallisesti arvokas
11. Kalliojyrkänne, metsälain tärkeä elinympäristö
34. Lehto. Rantametsä, muu arvokas elinympäristö. Tuore lehto, Metsälain
tärkeä elinympäristö. Vesijättöalue, muu arvokas elinympäristö
36. Kuiva lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas
elinympäristö. Lisätiedot: Upea lehto.
4
38. Tuore lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas
elinympäristö.
39. Kalliojyrkänne, metsälain tärkeä elinympäristö. Vanha havu- tai
sekametsä, metsälain tärkeä elinympäristö
52. Kostea lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. Tihkupinta, metsälain
tärkeä elinympäristö. Tervaleppäkorpi, metsälain tärkeä elinympäristö
55. Tuore lehto, metsälain tärkeä elinympäristö
59. Kallioalueita, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas
elinympäristö. Lisätiedot: maisemallisesti arvokas
60. Tuore lehto, metsälain tärkeä elinympäristö.
62. Tuore lehto, metsälain tärkeä elinympäristö. Rantametsä, muu arvokas
elinympäristö. Lisätiedot: lehtolaikkuja, monimuotoinen kuvio
67. Lehto ja lähde, metsälain tärkeä elinympäristö. Kostea lehto, metsälain
tärkeä elinympäristö.
68. Kostea lehto, muu arvokas elinympäristö.
5
LausuntoLuhanganKaupinlahdenRAK:nmuutoksesta
1/1
Aihe: Lausunto Luhangan Kaupinlahden RAK:n muutoksesta
LäheƩäjä: Välivaara Reima <[email protected]>
Päiväys: Wed, 1 Jun 2011 04:03:18 -0700
VastaanoƩaja: "[email protected]" <[email protected]>
1.6.2011
Hei!
Kaupinlahden ranta-asemakaava-alueelle ei sijoitu 10.12.2009 lainvoiman saaneen Keski-Suomen kokonaismaakuntakaavan tai Ympäristöministeriön
11.5.2011 vahvistaman 2. vaihemaakuntakaavan kohteita. Koska Keski-Suomen liitolla ei ole kaavaluonnokseen maakuntakaavoituksesta johtuvaa
huomautettavaa, liitto ei katso tässä vaiheessa tarpeelliseksi antaa asiasta erillistä lausuntoa.
Ystävällisin terveisin
Reima Välivaara
Ympäristöpäällikkö
Keski-Suomen liitto
Sepänkatu 4
40100 Jyväskylä
[email protected]<mailto:[email protected]>
p. 040 595 0918
3.6.20110:10
16.5.2011
Jari Lämsä
[email protected]
Lausuntopyyntö 2.5.2011
LAUSUNTO LUHANGAN JUDINSALON KAUPINLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVAN
MUUTOKSEN LUONNOKSESTA
Judinsalon Kaupinlahden ranta-asemakaavaa muutetaan rakennusoikeuksia lisäämällä sekä kaavamerkintöjä ja määräyksiä täsmentämällä. Kaava-alueella oleva hirsinen talas, joka on merkitty nykyisessä ranta-asemakaavassa säilytettäväksi, on edelleen merkitty
muutosluonnoksessa säilyttämismerkinnällä (s-1). Alueella olevilla
loma-asunnoilla ei ole erityisiä suojeluarvoja, mutta rakentamisen
ohjauksessa on tärkeää turvata Päijänteen rakennetun ympäristön
maisemallinen luonne ja rantarakentamisen maisemalliset ominaispiirteet.
Keski-Suomen museolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön eikä
rakennetun kulttuuriympäristön osalta huomautettavaa Kaupinlahden
ranta-asemakaavan muutoksen luonnokseen.
KESKI-SUOMEN MUSEO
Heli-Maija Voutilainen
museonjohtaja
Miikka Kumpulainen
amanuenssi / arkeologia
Päivi Andersson
amanuenssi / rakennustutkimus
TIEDOKSI
Museovirasto, kulttuuriympäristön suojelu
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala
[ha]
435
Täyttämispvm
Luhanka
Kaupinlahden ranta-asemakaavan muutos
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
01.09.2011
01.08.2011
12.01.2011
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala
[ha]
61,5472
61,5472
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km] 3,30
Omarantaiset 20 Ei-omarantaiset
Rakennuspaikat [lkm]
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 20 Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
61,5472
100,0
7,2811
0,2818
11,8
0,5
5071
0
40,5176
13,4667
65,8
21,9
0
0
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala
[k-m²]
Rakennussuojelu
Yhteensä
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
5071
0,01
-0,0492
1615
0,07
0,0000
0,0000
1615
0
-0,0492
0,0000
0
0
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Suojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
RA
RA-2
L yhteensä
LV
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
M
W yhteensä
W
Pinta-ala Pinta-ala
[ha]
[%]
61,5472
100,0
Kerrosala Tehokkuus
Pinta-alan Kerrosalan muut.
[k-m²]
[e]
muut. [ha +/-]
[k-m² +/-]
5071
0,01
-0,0492
1615
7,2811
5,6011
1,6800
0,2818
0,2818
11,8
76,9
23,1
0,5
100,0
5071
3895
1176
0
0
40,5176
40,5176
13,4667
13,4667
65,8
100,0
21,9
100,0
0
0
0
0
0,07
0,07
0,07
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
0,0000
1615
1615
0
0
0
-0,0492
-0,0492
0,0000
0,0000
0
0
0
0

LUHANKA KAUPINLAHDEN RANTA

Transcription

Similar documents

Sodankylä Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos

Kaavaselostus ranta-asemakaavan muutos 54/Rakm

KhjA, LuhA ja RASSI juhlineet pyoreita vuosiaan - V

Osallistumis ja arviointisuunnitelma.pdf

Selostus - Hämeenlinna

Muistio 1 (9) Tuomo Järvinen 12.2.2013 Äänekosken kaupunki

Joulunajan tapahtumia 2012

esitys

YMPÄRISTÖKIN VAIKUTTAA TERVEYTEEN