Opinto-ohjaajakoulutuksen käsikirja tulostettavassa muodossa

Transcription

A mmat i llin e n o p etta ja ko r kea koulu
OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS (60 OP)
Opiskelijan käsikirja 2013 - 2014
SISÄLLYS
OPINTO-OHJAAJANKOULUTUSTA SÄÄTELEVÄT LAIT JA ASETUKSET ................................................................. 4
OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN YLEISTAVOITTEET ...................................................................................... 6
Oppimisen ohjaaminen ................................................................................................................................. 6
Toimintaympäristöjen kehittäminen ............................................................................................................. 7
Yhteistyö ja vuorovaikutus ............................................................................................................................ 8
Jatkuva oppiminen ........................................................................................................................................ 9
NICEN MÄÄRITTELEMÄT OHJAAJAN OSAAMISVAATIMUKSET ........................................................................ 10
OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOJEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT .................................................... 12
Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuus 15 op (AOOPOZ)............................................................... 13
Portfolio 5 op (AOOP1000) ...................................................................................................................... 13
Ohjauksen kehittäminen 5 op (AOOP2000) ............................................................................................ 17
Valinnaiset opinnot 5 op ......................................................................................................................... 20
Ohjauspalveluiden järjestämisen opintokokonaisuus 9 op (AOOJOZ) ........................................................ 21
Orientoituminen ohjaukseen 5 op (AOOJ1000) ...................................................................................... 21
Ohjauksen toteuttamismuodot 4 op (AOOJ2000) .................................................................................. 25
Moniammatillisen verkostotyön opintokokonaisuus 9 op (AOMVOZ) ....................................................... 27
Verkosto-osaaminen 6 op (AOMV1000) ................................................................................................. 28
Hyvinvoiva oppilaitos 3 op (AOMV2000)................................................................................................. 34
Uranhallinta- ja urasuunnittelutaitojen opintokokonaisuus 15 op (AOUUOZ) ........................................... 37
Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot 5 op (AOUU1000) ........................................................................ 38
Henkilökohtainen ohjaus 5 op (AOUU2000) ........................................................................................... 41
Ohjauksen lähestymistavat 5 op (AOUU3000) ........................................................................................ 45
Asiakaslähtöisen ohjauksen opintokokonaisuus 12 op (AOAOOZ) ............................................................. 49
Elinikäinen ohjaus 4 op (AOAO1000)....................................................................................................... 50
Erilaisten oppijoiden ohjaus 5 op (AOAO2000) ....................................................................................... 51
1
Kulttuuritietoinen ja kansainvälistyvä ohjaus 3 op (AOAO3000) ............................................................ 52
OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEN PERIAATTEET JA OPINTOJEN OHJAUS ........................ 55
Liite 1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) .............................................................................. 57
Liite 2. Hyväksilukeminen opinto-ohjajaankoulutuksessa .......................................................................... 59
Liite 3. Opinto-ohjaajankoulutuksen aikajana 2013 – 2014 ........................................................................ 61
Liite 4. Opinto-ohjaajankoulutuksen portfolion rakentaminen .................................................................. 63
2
Tervetuloa!
Lukuvuoden 2013 – 2014 ammatillisen opettajakorkeakoulun koko opinto-opas on sähköisessä
muodossa osoitteessa aokk.jamk.fi. Sieltä löydät ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen
opetussuunnitelman perusteet, ammatillisen opettajakorkeakoulun toimintaa koskevia
perustietoja, opintojen pelisäännöt, opintotukeen ja opintososiaalisiin etuihin liittyvät asiat sekä
tiedot opiskeluasi tukevista palveluista.
Tämä osa ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-opasta (käsikirja) sisältää opintoohjaajankoulutuksen keskeiset opintoja koskevat asiat. Käsikirjan tärkein tavoite on auttaa ja
tukea Sinua opintojesi suunnittelussa ja opinto-ohjaajankoulutuksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Tässä käsikirjassa kuvataan aluksi opinto-ohjaajankoulutuksen perustaa, koulutusta sääteleviä
lakeja ja asetuksia. Luvussa 2 kuvataan opinto-ohjaajankoulutuksen yleistavoitteet, osaamisalueet
ja osaamiset. Luvussa 3 on kuvattu NICEn määrittelemät ohjaajan
osaamisvaatimukset. Opintokokonaisuudet ja niihin sisältyvät opintojaksot on kuvattu luvussa 4.
Kaikista opintojaksoista on kuvattu osaamistavoitteet, keskeiset sisällöt, opintojakson
suorittaminen, tehtävät, arviointiasteikko, arviointikriteerit sekä kirjallisuutta. Lisäksi käsikirjasta
löytyy luvusta 5 koulutuksen toteutuksen periaatteet sekä käytännöt. Lopuksi liitteissä 1 - 4 on
kootusti opintojesi suunnittelua helpottavaa tietoa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman
laatimisesta, aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta sekä tunnustamisesta, etä- ja
lähijaksojen aikatauluista ja sisällöistä sekä portfoliotyöskentelystä.
3
OPINTO-OHJAAJANKOULUTUSTA SÄÄTELEVÄT LAIT JA
ASETUKSET
Ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun lain (356/2003) mukaan “ammatillinen
opettajankoulutus järjestetään ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivassa ammatillisessa
opettajakorkeakoulussa sen mukaan kuin toimiluvassa opettajankoulutustehtävästä määrätään.
Toimiluvassa voidaan ammattikorkeakoululle määrätä myös opettajankoulutukseen kohdistuvia
kehittämis- ja muita velvoitteita. Laki määrittää myös, että opettajankoulutukseen voidaan ottaa
henkilö, jolla on sellainen koulutus ja työkokemus, joka vaaditaan ammattikorkeakoulun tai
ammatillisen oppilaitoksen opettajan virkaan tai toimeen.” (L356/2003.)
Ammatillisesta opettajakoulutuksesta annetussa (357/2003) asetuksessa määritellään, että
“opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille 1) tiedot ja taidot ohjata erilaisten opiskelijoiden
oppimista; sekä 2) valmiudet kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien
kehittyminen.” Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) määrittelee
opinto-ohjaajien kelpoisuusvaatimukset seuraavasti:
” 3. luku. Perusopetus ja esiopetus
6 § Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:
1) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen
15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen;
2) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 1 kohdassa mainitun asetuksen 15 §:n 2 momentin
mukaiset opinto-ohjaajan opinnot; taikka
3) jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.
4 luku. Lukio
11 § Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:
1) joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen
15 §:n 1 momentin mukaisen koulutuksen;
2) joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 1 kohdassa mainitun asetuksen 15 §:n 2 momentin
mukaiset opinto-ohjaajan opinnot; taikka
3) jolla on tämän asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetty kelpoisuus.
5 luku. Ammatillinen koulutus
15 § Opinto-ohjaajan kelpoisuus
4
Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai
yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinto-ohjaajan opinnot
taikka 11 §:ssä säädetty kelpoisuus. “
(A 986/1998.)
Ammatillinen aikuiskoulutus
Laki (631/1998) ja asetus (812/1998) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta eivät määrittele opintoohjaajan kelpoisuutta.
Ammattikorkeakoulu
Ammattikorkealaki (351/2003) tai -asetus (352/2003) eivät määrittele opinto-ohjaajan
kelpoisuutta. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen tutkintosäännössä voi olla mainintoja
ohjaushenkilöstön kelpoisuuksista.
5
OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN YLEISTAVOITTEET
Opinto-ohjaajankoulutus on eri oppilaitoksissa toimiville opettajille tarkoitettua jatkokoulutusta
muuttuviin koulutuksen tehtäviin. Opinto-ohjaajankoulutus on jatkumoa ammatillisten opettajien
koulutukselle. Tästä syystä koulutus rakentuu samoille osaamisalueille kuin opettajankoulutus:
oppimisen ohjaaminen, toimintaympäristön kehittäminen, jatkuva oppiminen sekä yhteistyö ja
vuorovaikutus. Kuviossa 1 havainnollistetaan edellä määriteltyjen neljän osaamisalueen
keskinäisiä suhteita:
Opinto-ohjaajan ammattispesifistä ydinosaamista ovat oppimisen ohjaaminen ja
toimintaympäristöjen kehittäminen. Nämä eivät ole toisistaan erillisiä vaan kiinteästi toisiinsa
sidoksissa olevia osaamisen alueita. Samoin jatkuva oppiminen ja yhteistyö ja vuorovaikutus ovat
sidoksissa oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen kehittämiseen. Seuraavaksi on kuvattu
opinto-ohjaajan osaamisalueita yksityiskohtaisemmin.
KUVIO 1. Opinto-ohjaajan osaamisalueet
Oppimisen ohjaaminen
Opinto-ohjaajan työn ensisijaista osaamista on perinteisesti ollut opiskelijoiden ohjaaminen.
Ohjaaminen on luonteeltaan käytännöllistä toimintaa, tapahtuupa se oppilaitoksessa, työpaikoilla
tai virtuaalisesti. Ohjaaminen perustuu opinto-ohjaajan käsitykseen oppivasta ihmisestä, hänen
psykososiaalisesta kehityksestään, tiedon luonteesta, tilanteeseen sopivasta ohjausteoreettisesta
lähestymistavasta sekä näistä johdettuun käsitykseen ohjauksesta.
Nämä käsitykset voivat olla tietoisia tai ne voivat olla osin tiedostamattomia. Laadukas ohjaustyö
ja sen kehittäminen perustuvat tietoiseen käsitykseen ja riittävään teoreettiseen tietämykseen
6
elämän eri vaiheista, erilaisista oppijoista, ohjausteorioista ja opinto-ohjauksen käytänteistä. Tästä
syystä ohjauksen lainalaisuuksien tuntemus ja toiminnan teoreettinen hallinta on opinto-ohjaajan
tärkeää osaamista.
Ohjauksen yleisten lainalaisuuksien tuntemuksen lisäksi on opinto-ohjaajan ymmärrettävä
ihmisten erilaisuus oppijoina. Opiskelijoiden kulttuurisen taustan monimuotoistuessa opintoohjaajalta vaaditaan kykyä toimia oppijoiden edellytysten mukaan ja vastata erilaisten oppijoiden
ohjaustarpeisiin. Lisäksi opinto-ohjaajilta edellytetään kykyä sopeuttaa ohjaus
toimintaresursseihin.
Oppimisen ohjaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, jota opinnoissa
edistetään ja arvioidaan:



oppijaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa ottaa huomioon erilaiset oppijat
ohjauksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa,
ohjausteoriaosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan tietoisuutta ohjauksen
teoreettisista ja -filosofisista lähtökohdista toimintansa taustalla,
ohjausosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa suunnitella ohjauksen
tavoitteita, sisältöjä ja työtapoja. Lisäksi se tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa arvioida,
kehittää ja uudistaa ohjausta.
Toimintaympäristöjen kehittäminen
Oppimisen ohjaamisen ohella opinto-ohjaajan työhön sisältyy erilaisten toimintaympäristöjen
kehittäminen. Kehittämisvalmiudet ovat nousseet ohjausosaamisen rinnalle opinto-ohjaajan työn
painopistealueena.
Opinto-ohjauksella tuetaan oppilaitoksen perustehtävää. Opinto-ohjaaja on yksi
oppilaitosyhteisönsä jäsen. Oppilaitoksen toiminnan sisäinen kehittäminen edellyttää jokaiselta
jäseneltään yhteisöllisiä toimintavalmiuksia. Opetus-, ohjaussuunnitelma- sekä laatutyö, oppilas- ja
opiskelijahuolto sekä hyvinvointityö, koulutuksista tiedottaminen ja markkinointi, yhteisöllisen /
sosiaalisen median hyödyntäminen sekä erilaiset projektit ja hankkeet ovat esimerkkejä
toiminnoista, jotka nykyisin edellyttävät yhteisöllistä ja yhteistoiminnallista kehittämistä.
Opinto-ohjaajien toimintaympäristö koostuu myös erilaisista vuorovaikutus- ja yhteistyösuhteista
muiden oppilaitosten, viranomaistahojen sekä alueellisen työelämän kanssa. Eri yhteistyötahojen
kanssa tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö on eri muodoissaan osa koulutuksen perustehtävää.
Koulutuksen mahdollisuus toimia työelämän kehittäjänä edellyttää sekä kehittämistaitoja että
koulutuksen järjestäjien alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Laajimmillaan opinto-ohjaajan
toimintaympäristö muodostuu erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista. Osaaminen,
johon sisältyy globaalin kehityksen sekä yhteiskunnan ja työelämän muutossuuntien
hahmottaminen, on tärkeä osa opinto-ohjaajan osaamisvaatimusta.
7
Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan eettistä ja se sisältää lukuisia arvovalintoja. Tämä johtuu siitä,
että ohjaus on sidoksissa yhteiskunnallis-historialliseen ympäristöön. Tällöin ohjaus heijastelee
niitä odotuksia ja toiveita, joita tulevaisuudelle asetetaan. Opinto-ohjaajan toiminnalla on
merkitystä sekä ohjattavan että yhteiskunnan ja työelämän kehittymisessä.
Toimintaympäristöjen kehittäminen edellyttää tiedon käyttöön liittyviä taitoja. Kehittämistyön
edellytyksenä opinto-ohjaajalta vaaditaan oman ammattialansa sisällön teoreettista ja
käytännöllistä hallintaa. Tänä päivänä oppilaitosten arkipäivää ovat kehittämishankkeet, joissa
yhdistyvät opetus, ohjaus, tutkimus ja käytännön toiminnan kehittäminen.
Toimintaympäristöjen kehittäminen sisältää neljänlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita
opinnoissa edistetään ja arvioidaan:




kontekstiosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan kykyä hahmottaa a) omaa
toimintaansa suhteessa ja osana työyhteisönsä toimintaa sekä siinä tapahtuvia
muutoksia, ja b) ympäröivä alueellinen verkostonsa ja siinä vallitsevat muutostarpeet,
oman alan sisältöosaamista, joka tarkoittaa laaja-alaiseen pätevyyteen liittyvää
riittävää tiedollista ja menetelmällistä substanssin hallintaa,
kehittämisosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan sisällöllistä ja menetelmällistä
kykyä kehittää omaa ja yhteisönsä toimintaa suhteessa toimintaympäristön
muutokseen, sekä tahtoa ja taitoa kehittää omaa alaansa alueellisella, valtakunnallisella
ja kansainvälisellä tasolla,
tiedonhallintaosaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa etsiä ja kriittisesti
valikoida sellaista teoreettista tietoa, joka yhdistyneenä kokemustietoon palvelee sekä
hänen että hänen yhteisönsä ohjauksen kehittymistä.
Yhteistyö ja vuorovaikutus
Yhteistyö ja vuorovaikutus kytkeytyvät kiinteästi oppimisen ohjaamiseen ja toimintaympäristöjen
kehittämiseen. Yhteistyö liittyy esimerkiksi valtakunnalliseen tai alueelliseen koulutuksen
suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä kehittämishankkeisiin. Lisäksi vuorovaikutusosaaminen
liittyy kiinteästi ohjaamistilanteisiin.
Yhteistyö oppilaitostasolla käsittää esimerkiksi valmiuden muodostaa toimivia ohjaus- ja
vertaissuhteita sekä työryhmiä. Laajemmin se sisältää myös valmiuden työskennellä verkostoissa,
jotka muodostuvat poikki-institutionaalisista yhteistyösuhteista, kuten suhteista eri oppilaitosten
ja organisaatioiden kesken ja suhteista elinkeinoelämään. Laajimmillaan yhteistyö ulottuu
kansainvälisiin suhteisiin, jotka ovat monen oppilaitoksen ja opinto-ohjaajan arkipäivää erilaisissa
kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.
Opinto-ohjaajan työ on luonteeltaan sosiaalista ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen
perustuvaa. Kyky kohdata opiskelija aidosti samoin kuin kyky myönteiseen vuorovaikutukseen
oppijoiden kanssa ovat laadukkaan ohjaamisen kulmakiviä. Nykyisin opinto-ohjaajalta edellytetään
myös valmiutta kehittää perinteisten vuorovaikutusmallien rinnalle uusia ratkaisuja. Tietoteknisen
8
infrastruktuurin kehittyminen mahdollistaa verkkopalvelujen ja sosiaalisen / yhteisöllisen median
hyödyntämisen ja kehittämisen ohjauksen tukena.
Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osaaminen sisältää kolmenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita
opinnoissa edistetään ja arvioidaan:



yhteistyö- ja verkosto-osaamista, jolla ymmärretään opinto-ohjaajan taitoa toimia
erilaisissa yhteistyöverkostoissa sekä kykyä luoda oman ja yhteisönsä toiminnan
kehittämiselle tarkoituksenmukaisia yhteistyösuhteita
vuorovaikutusosaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa toimia erilaissa
vuorovaikutussuhteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla
tietoja viestintäteknistä osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa hyödyntää
tietoja viestintätekniikkaa ohjauksessaan.
Jatkuva oppiminen
Jatkuvan oppimisen vaatimus liittyy olennaisesti edellä esillä olleisiin osaamisalueisiin. Yhdistävänä
tekijänä on reflektiivisyyden käsite. Opinto-ohjaajuus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan
ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: opinto-ohjaaja on oman
työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa. Kyky reflektioon eli kriittiseen
itsearviointiin kuuluu opinto-ohjaajan ammattitaitoon. Henkilökohtainen reflektointi sekä kyky
säädellä omaa toimintaansa ja tehdä itsenäisiä valintoja ja ratkaisuja ovat välttämättömiä oman
työn uudistamiselle ja toimintaympäristöjen kehittämiselle.
Tästä syystä opinto-ohjaajan tulee kyetä pohtimaan opinto-ohjausta professiona ja
määrittelemään käsitteet ohjaus ja opinto-ohjaus. Lisäksi opinto-ohjaajan tulee kyetä
hahmottamaan opinto-ohjausta säätelevät säädökset sekä työnsä ja siihen yhteydessä olevat
yhteiskunnalliset muutokset.
Jatkuvan oppimisen osaamisalue sisältää kahdenlaista toisiinsa liittyvää osaamista, joita opinnoissa
edistetään ja arvioidaan:


reflektio-osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa realistisesti ja kriittisesti
arvioida oman ja yhteisönsä toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita, sekä omaa ja
yhteisönsä osaamista suhteessa toimintaympäristön muutokseen, ja kykyä asettaa uusia
tavoitteita toiminnan kehittämiseksi
työn määrittelyn osaamista, joka tarkoittaa opinto-ohjaajan taitoa määritellä ohjaus
tilanteessa, jolloin siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia, uudistuksia ja
muutostarpeita.
9
NICEN MÄÄRITTELEMÄT OHJAAJAN
OSAAMISVAATIMUKSET
NICE -hanke (Network for Innovation in Career Guidance and Counselling in Europe) on
akateeminen eurooppalainen verkosto, jossa on jäseniä 28 maasta ja 40 ohjausalan koulutusta
tarjoavasta organisaatiosta. Hankkeen tavoitteena on parantaa ohjauksen laatua ja yhtenäistää
koulutuskäytäntöjä jäsenmaissa.
Vuonna 2012 NICE-hankkeessa määriteltiin ohjaustoimijoiden ydinosaamiset (core competences).
Ne ovat:
1. Koulutus- ja uravalintaa tukeva ohjausosaaminen (Career Education),
2. Koulutus- ja uravalintaan tarvittava informaatio- ja arviointiosaaminen (Career
Information),
3. Uraohjausosaaminen (Career counselling),
4. Ohjauspalveluiden järjestämisosaaminen (Programme & Service Management) ja
5. Psyko-sosiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvä osaaminen ja verkosto-osaaminen (Social
Systems Interventions & Development).
Kaikki edellä luetellut ydinkompetenssit ovat yhteydessä Ohjaajan professio-osaamiseen
(Professionalism).
Koulutus- ja uravalintaa tukevalla ohjausosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä tukea
opiskelijan uranhallintataitojen kehittymistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi itsetuntemuksen,
tiedonhankinta- ja urasuunnittelutaitojen ja päätöksentekotaitojen tukemista sekä kykyä tukea
opiskelijaa omien suunnitelmiensa toteuttamisessa erilaisissa siirtymissä. Lisäksi ohjaajalta
edellytetään oppimisen ja opiskelun ohjaamiseen liittyvää osaamista opiskelijoiden yksilöllisyyttä
kunnioittaen.
Koulutus- ja uravalintaan tarvittavalla informaatio- ja arviointiosaamisella tarkoitetaan sitä,
että ohjaaja osaa toteuttaa tarvelähtöistä ohjausta. Informaatio-osaamisella tarkoitetaan ohjaajan
kykyä jäsentää ja tarjota erilaisissa ohjaustilanteissa tarvittavaa tietoa tarkoituksenmukaisella
tavalla. Arviointiosaaminen on ohjaajan kykyä auttaa opiskelijaa arvioimaan omia
persoonallisuudenpiirteitään, kykyjään, vahvuuksiaan, kehittymiskohteitaan ja tunnistamaan
mahdolllisia koulutusmahdollisuuksiin, opiskeluun tai työmarkkinoihin liittyviä haasteita ja niihin
liittyviä omia ohjaustarpeitaan.
Uraohjausosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä tukea opiskelijoiden henkilökohtaisia
koulutus-, työ- ja elämänhistoriaan sekä opiskelijan omaan identiteettiin liittyviä valintoja ja
päätöksentekoa. Lisäksi ohjaajan on osattava tukea ja motivoida opiskelijaa asettamaan itsenäisiä
ammatillisia ja koulutukseen liittyviä tavoitteita.
10
Ohjauspalvelujen järjestämisosaamisella tarkoitetaan ohjaajan kykyä järjestää ja kehittää
oppilaitoksissa laadukkaita tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Tämä edellyttää myös palveluihin
liittyvää markkinointiosaamista, kuten projektien johtamistaitoja ja resurssienhallintaa. Ohjaajan
on toimittava yhteistyössä muiden oppilaitoksen toimijoiden sekä päätöksistä vastaavien tahojen
kanssa sekä osattava tuottaa riittävää ohjausta koskevaa arviointitietoa ohjauksen kehittämisen ja
päätöksenteon tueksi.
Psyko-sosiaalisen tuen tarjoamiseen liittyvällä osaamisella ja verkosto-osaamisella tarkoitetaan
ohjaajan kykyä auttaa opiskelijaa haastavissa elämäntilanteissa ja niihin liittyvissä
koulutuksellisissa tai ammatillisissa muutoksissa. Uudenlaisten ratkaisujen löytäminen edellyttää
ohjaajalta verkosto-osaamista, kuten sisäisten ja ulkoisten verkostojen luomista sekä
moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi ohjaajalla on oltava hyvät vuorovaikutustaidot ja osaamista
toimia erilaisissa sovittelutaitoja vaativissa ristiriitatilanteissa huomioiden opiskelijan sosiaalisen
viitekehyksen ja elämänkentän.
Ohjaajan professio-osaamisella tarkoitetaan, että ohjaaja toimii ammatillisesti ja on
omaksunut ohjausta määrittelevät arvot ja eettiset periaatteet ja osaa soveltaa niitä ohjaukseen
liittyvissä vuorovaikutustilanteissa opiskelijoiden, kollegoiden ja päätöksenteosta vastaavien
kanssa. Ohjaajan professio-osaamista on myös halu jatkuvaan oppimiseen ja kriittiseen ajattteluun
sekä reflektioon. Ohjaajan on kyettävä sietämään epävarmuutta. Lisäksi professio-osaamista on
kyky käydä keskustelua ohjauksesta, edistää sen tutkimusta ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon.
Nämä ohjaajan ydinosaamisalueet ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen
opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelman perusta.
Opetussuunnitelmassa on viisi opintokokonaisuutta, joiden sisällöt vastaavat yllä olevia NICEn
määrittelemien ydinosaamisten sisältöjä seuraavasti:





Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuus vastaa Ohjaajan professio -osaamista
Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot -opintokokonaisuus vastaa Koulutus- ja uravalintaa
tukevaa ohjausosaamista sekä Uraohjausosaamista
Ohjauspalveluiden järjestäminen -opintokokonaisuus vastaa Ohjauspalveluiden
järjestämisosaamista
Moniammatillinen verkostotyö -opintokokonaisuus vastaa Psyko-sosiaalisen tuen
tarjoamiseen liittyvää osaamista ja verkosto-osaamista
Asiakaslähtöinen ohjaus -opintokokonaisuus vastaa Koulutus- ja uravalintaan tarvittavaa
informaatio- ja arviointiosaamista
11
OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOJEN
TAVOITTEET JA SISÄLLÖT
Opinto-ohjaajankoulutus perustuu ohjauksen systeemiseen viitekehykseen, jonka tarkoituksena
on tehdä ohjauksen kokonaiskuva selkeämmäksi ja osoittaa, kuinka kaikilla osilla on suhde
toisiinsa eikä mitään osaa voida tarkastella ilman opinto-ohjauksen kontekstia. Kuviossa 2 on
esitetty opinto-ohjaajankoulutuksen systeeminen rakenne.
Opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Opinnot on jäsennetty
viiteen opintokokonaisuuteen, jotka perustuvat NICEn esittämiin eurooppalaisiin opinto-ohjaajan
ydinkompetensseihin sekä edellä kuvattuihin osaamisalueisiin. Opintokokonaisuudet ovat
seuraavat:





Opinto-ohjaajan professio
Ohjauspalveluiden järjestäminen
Moniammatillinen verkostotyö
Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot
Asiakaslähtöinen ohjaus
12
Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuus 15 op (AOOPOZ)
Opintokokonaisuuden kuvaus ja tavoitteet
Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuuteen liittyy ohjauksen ammattilaisten omien
ammatillisten arvojen, eettisten periaatteiden ja ammatillisen kehittymisen ja kehittämisen
pohdinta.
Ammatillinen kehittyminen on osa inhimillistä kasvua. Siksi on tärkeää pohtia, miten opiskelu
tukee mielekkäällä tavalla opiskelijan tulevaa elämänkulkua. Tätä elinikäisen oppimisen
periaatteelle rakentuvaa kasvuprosessia tarkasteltaessa otetaan huomioon opiskelijan oma tausta
ja oppimisen historia.
Opinto-ohjaajan persoonallisuus, käsitys omasta minästä ja sen merkityksestä, ovat hänen
työvälineitään. Erilaisiin ohjaushaasteisiin vastaaminen edellyttää opinto-ohjaajalta aktiivisuutta,
itseluottamusta, itseohjautuvuutta, joustavuutta, kykyä vuorovaikutukseen sekä empaattista
ymmärrystä. Näitä ominaisuuksia hänen tulee tukea myös ohjattavissaan.
Opinto-ohjaajan professio -opintokokonaisuus koostuu seuraavista
opintojaksoista:



Portfolio 5 op
Ohjauksen kehittäminen 5 op
Valinnaiset opinnot 5 op
Portfolio 5 op (AOOP1000)
Portfoliota tehdään koko opintojen ajan. Portfolion kokoaminen alkaa oman osaamisen
tunnistamisesta, siihen sisältyy henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen, eettisen
ajattelun pohtiminen sekä ohjaajan työn asemointi yhteiskunnalliseen viitekehykseen.
Portfoliotyöskentely päättyy kokoavaan itsearviointiin ja oman tulevaisuuden pohdintaan.
Portfoliotyöskentelyn avulla rakennetaan opinto-ohjaajan ammatti-identiteettiä ja käyttöteoriaa,
oman ohjaajuuden perusteita. Portfoliota voidaan työstää sähköisessä ympäristössä (esim.
Kyvyt.fi).
Portfolion rakentaminen ei ole varsinainen oppimistehtävä vaan työväline, jonka avulla opiskelija
voi seurata omaa ammatillista kasvuaan ja ammatti-identiteetin muodostumista.
Portfoliotyöskentely on aloitettu jo koulutukseen hakuvaiheessa. Portfoliotyöskentelyä tukevat
oppimispäiväkirja, itsearvioinnit, vertaisarvioinnit ja kouluttajien kommentit oppimistehtävien
yhteydessä. Suositeltavaa on pitää koko opintojen ajan reflektiopäiväkirjaa, jossa voi pohtia omaa
osaamistaan ja sen kehittymistä.
13
KUVIO 3. Opinto-ohjaajankoulutuksen portfolio
Kokoa portfolioosi sellaista sinulle merkityksellistä ja omaa osaamistasi kuvaavaa aineistoa, joka




kertoo siitä, mitä jo osaat koulutukseen tullessasi
miten olet kehittynyt koulutuksen aikana
miten kehität osaamistasi koulutuksen jälkeen
millaisena haluat nähdä tulevaisuutesi koulutuksen päätyttyä.
Osana portfoliotyöskentelyä voit opintojen loppuvaiheessa vielä





arvioida osaamistasi opinto-ohjaajana suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen
osaamisalueisiin.
pohtia, missä määrin olet onnistunut saavuttamaan tavoitteeksi asettamasi osaamisen.
miettiä, mitkä ohjauksen osaamisen alueet näet vahvuuksinasi.
miettiä, mitkä ovat suurimmat kehittymishaasteesi.
kuvata ammatillista identiteettiäsi ja käyttöteoriaasi.
Portfolio läpikäydään yhteisessä päättökeskustelussa oman kouluttajan kanssa opintojen lopuksi.
Osaamistavoite
Opiskelija kykenee asettamaan mielekkäitä tavoitteita omalle ohjaajana kehittymiselleen sekä
realistisesti arvioimaan omaa oppimistaan ja osaamistaan suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen
yleisiin ja omiin tavoitteisiinsa. Opiskelija myös tiedostaa oman osaamisensa rajat. Hän kykenee
suunnittelemaan ammatillista kehittymistään koskevia uusia tavoitteita koulutuksen jälkeen.
Opiskelija tuntee ammattieettiset periaatteet ja osaa ohjata hyvän ammattietiikan mukaisesti.
Opiskelija ymmärtää ohjaukseen vaikuttavat yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät ja osaa
käyttää tätä tietoa omassa työssään.
14
Sisältö


opinto-ohjaajan professio
ohjauksen ammattieettiset säännöt ja oma ammattietiikka
Opintojakson suorittaminen




portfoliotyöskentely
osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn
tehtävien tekeminen
osallistuminen luennoille
Tehtävät
1. Ensimmäinen tehtäväsi opintojen alettua on oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmasi
(HOPS) laatiminen. Tarkemmat ohjeet HOPSin tekemisestä ja sen eri sisältöalueista löydät
Optimasta ja tämän käsikirjan liitteestä 1.
2. Portfoliotyöskentelyyn liittyy myös oman eettisen ajattelun pohdinta. Tähän aiheeseen
perehdytään lähijaksotyöskentelyllä. Lopuksi vie portfolioosi pohdinta omasta eettisestä
ajattelustasi.
3. Portfoliotyöskentely päättyy kokoavaan itsearviointiin koko opiskeluprosessista. Liitä
portfolioosi myös muita opintokokonaisuuksia koskevat kokoavat itsearvioinnit sitä mukaa,
kun opintokokonaisuudet tulevat suoritetuiksi.
Arviointiasteikko: hyväksytty / hylätty
Arviointikriteerit, hyväksytty osaaminen
Opiskelija






määrittää mielekkäitä tavoitteita osaamisensa kehittämiseksi ja suunnittelee toimintaansa
realistisesti sekä toimii asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti.
tuottaa sisällöllisesti pätevän oppimisprosessiaan kuvaavan portfolion
määrittää tarkoituksenmukaisia jatkotavoitteita ammatilliselle kehittymiselleen
tuntee opinto-ohjaajan eettiset periaatteet
kykenee löytämään ja hyödyntämään ajankohtaista yhteiskunnan muutosta koskevaa
lähdeaineistoa
osallistuu aktiivisesti lähiopetusjaksotyöskentelyyn ja tekee opintojaksoon liittyvät tehtävä
15
Kirjallisuutta
Portfoliosta
Ammatillinen portfolio. [Viitattu 2.4.2013]
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja
niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. saatavuus
Huotari, J., Lepänjuuri, A. & Niskanen, A. 2007. Elektroninen portfolio osaamisen tunnistamisessa
ja tunnustamisessa. Teoksessa A. Laitinen, R. Nurminen & L. Soininen (toim.) Tunnistatko
osaamisen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 89 – 98.
Kankaanranta, M. , Grant, A. & Linnakylä, P. (toim.) 2007. e-Portfolio. Adding Value for Lifelong
Learnging. Institute for Educational Research: Jyväskylä.
Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi. saatavuus
Verkkotutor. [Viitattu 26.4.2012]
Ruohotie, P. 2000. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Porvoo: WSOY. saatavuus
HOPSista
Annala, J. 2007. Merkitysneuvotteluja hopsista ja sen ohjauksesta. Toimintatutkimus hopsin ja sen
ohjauksen kehittämisestä korkea-asteen koulutuksessa. Acta Universitatis Tamperensis 1225.
Tampere: Tampere University Press.
Ansela, M., Haapaniemi, T. & Pirttimäki, S. 2005. Yliopisto-opiskelijan hops : ohjaajan opas. Kuopio:
Kuopion yliopisto.
Mezirow, J. 1995. Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsingin
yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaalia 23. saatavuus
Mäkinen, J., Olkinuora, E., Rinne, R. & Suikkanen. A. (toim.) 2006. Elinkautisesta työstä
elinikäiseen oppimiseen. Jyväskylä: Ps-kustannus. saatavuus
Penttinen, L., Skaniakos, T., Ansela, M. & Plihtari, E. (toim.) 2011. HOPS-ohjaus. Osaamista
yhteistyötä ja hyvinvointia. Jyväskylä: Kopijyvä Oy. [Viitattu 29.4.2013]
Vänskä, K. 2005. Moottoriteiltä metsäpoluille – oppimisen henkilökohtaistaminen opiskelussa.
Teoksessa J. Lerkkanen (toim.) Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun
julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 28-34.
16
Ohjauksen kehittäminen 5 op (AOOP2000)
Osaamistavoite
Opiskelija tuntee organisaationsa ohjauksen toteuttamista koskevat asiakirjat ja suunnitelmat. Hän
kykenee määrittämään tavoitteita ja kysymyksiä, jotka koskevat hänen ohjaustoimintaansa ja / tai
oppilaitoksen kehittämistyötä. Hän kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjaukseen liittyvän
kehittämistyön käyttäen asianmukaista lähdeaineistoa. Hän kykenee kirjoittamaan sisällöllisesti
pätevän ja johdonmukaisen artikkelin kehittämistyöstään. Opiskelija muodostaa käsityksen
ohjauksen tulevaisuudesta.
Sisältö



ohjaukseen liittyvät asiakirjat
kehittämistyön suunnittelu, toteutus, artikkeli kehittämistyöstä ja kehittämistyön esittely
omassa toimintaympäristössä
ohjauksen arviointi ja tulevaisuus



kehittämistyön toteuttaminen ja artikkelin kirjoittaminen
ohjausalan seminaariin osallistuminen
osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn ja lähipäiviin
Tehtävät
1. Ohjausalan seminaariin osallistuminen.
2. Kehittämistyö, joka toteutetaan vaiheittain. Vaiheet ovat:





Kehittämistyön määrittely ja suunnitelma
Tausta
Työn toteuttaminen
Artikkelin julkkaisu
Kehittämistyön esittäminen omassa toimintaympäristössä. Tarkemmat ohjeet
kehittämistyön toteuttamiseksi löydät Optimasta.
3. Ennakkotehtävä ennen ohjauksen tulevaisuutta käsittelevää luentoa: Tutustu uusimpaan
ohjauksen tilaa, arviointia ja tulevaisuutta käsittelevää kirjallisuuteen, tee itsellesi muistiinpanoja
ja ota ne mukaasi lähijaksolle, jolla käsitellään ohjauksen arviointia ja tulevaisuutta.
17
Opiskelija




Löytää oman ohjaustyönsä kehittämiselle merkityksellisen kysymyksen, johon haluaa
perehtyä ja suunnittelee toimintaansa kysymykseen perehtymistä varten.
Löytää ajankohtaista lähdeaineistoa ja hyödyntää sitä sekä kokemuksellista tietoaan
kehittämistyössään siten, että ne muodostavat eheän kokonaisuuden.
Osallistuu aktiivisesti lähiopetusjaksotyöskentelyyn ja tekee opintojaksoon liittyvät
tehtävät.
Osallistuu ohjausalan seminaariin
Kirjallisuutta
Kehittämistyö
Career development at work. A review of career guidance to support people in employment. 2008.
Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. [viitattu 2.4.2013]
Collin K. , Paloniemi, S. , -Puttonen, H. & Tynjälä, P. (toim.) 2010. Luovuus, oppiminen ja
asiantuntijuus: Koulutuksen ja työelämän näkökulmia. Helsinki: WSOYpro.
Hakkarainen, K, Bollström-Huttunen, M, Pyysalo, R. & Lonka, K. 2005. Tutkiva oppiminen
käytännössä. Helsinki: WSOY.
Helakorpi, S. 2005. Kohti verkostoituvaa ja verkottuvaa koulutusta. Hamk Ammatillisen
oepttajakorkeakoulun julkaisuja 9 /2005
Helander, J., Lerkkanen, J. & Seinä, S. 2007. Tutkiva ja kehittävä opinto-ohjaaja. Teoksessa M.
Jääskeläinen, J. Laukia, O. Luukkainen, U. Mutka & P. Remes (toim.) Ammattikasvatuksen
soihdunkantoa. Juva: PS-kustannus.
Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Laine, T. & Malinen, A. (toim.) 2009. Elävä peilisali – aikuista pedagogiikkaa oppimassa.
Kansanvalistusseura.
McLeod, J. 2003. Doing counselling research. Trowbridge:SAGE Publications.
Mäkelä, M. & Salonen, M. (toim.) 2011. Hyvällä mallilla. Tukitoimien työkalupakki opettajille ja
ohjaajille II. Opetushallitus. Sähköinen versio saatavilla osoitteesta www.koulutustakuu.fi
Numminen, U., Heino, J. ym. 2005. Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme? Opas
ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaussuunnitelman laatimiseen. Opetushallitus. [viitattu
2.4.2013]
18
Nykänen, S. , Karjalainen, M. & Vuorinen, R. & Pöyliö, L. 2007. Ohjauksen alueellisen verkoston
kehittäminen. Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana. Tutkimusselosteita
34. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Kopijyvä Oy. [viitattu 2.4.2013]
Puukari, S. & Lairio, M. 2005. Tutkiva työote ja kehittämishankkeet ohjaustoiminnan edistäjänä.
Teoksessa J. Lerkkanen (toim.) Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun
julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 19-27.
Schiersmann, C., Ertelt, B.-J., Katsarov, J., Mulvey, R., Reid, H. & Weber, J. 2012. NICE Handbook
for the Academic Training and Counselling Professionals. Heidelberg: Heidelberg University.
Silvennoinen, M. 2008. Löydä aarteesi – verkostoidu. Helsinki: Tammi
Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.
Ohjauksen tila, arviointi ja tulevaisuus
Elinikäisen ohjauksen strategia. 2011. Opetus- ja kultturiministeriön työryhmämuistioita ja
selvityksiä 2011:15. [viitattu 2.4.2013]
Lerkkanen, J. (toim.) 2005. Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulun
julkaisuja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu.
Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, väliraportti [viitattu 2.4.2013]
19
Valinnaiset opinnot 5 op
Valinnaisen opintojakson tarkoituksena on syventää sekä täydentää opiskelijan osaamista hänen
tarpeidensa ja mielenkiinnon kohteidensa mukaisesti. Opiskelija laatii valinnaisten opintojen
suunnitelman osana henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa. Opintojen sisältö, joka on jotain
muuta kuin omiin työtehtäviin kuuluvaa, sovitaan oman kouluttajan kanssa. Hänen hyväksyntänsä
jälkeen opiskelija voi aloittaa valitsemansa opinnot.
Valinnaiseksi opintojaksoksi voi esittää myös muun koulutuksen, jonka opiskelija on suorittanut
viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana (1.8.2010 jälkeen). Opintojakson hyväksilukeminen
tapahtuu lähettämällä korvaavuushakemus ja todistukset opintosuorituksista ammatillisen
opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (liite 2). Lisäksi opiskelija dokumentoi osaamisensa
portfolioonsa.
Osaamistavoite
Opiskelija osaa syventää ohjauksellista osaamistaan ammatillisten ja henkilökohtaisten
kehittymistarpeidensa mukaisesti.
Valinnainen opintojakso voidaan suorittaa yhden tai useamman vaihtoehdon mukaan:
1. valitsemalla opettajakorkeakoulun järjestämistä valinnaisten opintojen tai
täydennyskoulutus- vaihtoehdoista,
2. kirjallisuusesseinä,
3. suorittamalla muita ohjauksen alan tai sitä tukevia opintoja,
4. hyväksilukemalla aikaisemmin suoritettuja opintoja, jotka tukevat ja syventävät opiskelijan
ammatillista osaamista. Samoja opintoja ei voi hyväksilukea useampaan kuin yhteen
opintojaksoon,
5. suorittamalla ylimääräisiä verkostoharjoitteluja tai
6. muulla erikseen sovittavalla tavalla.
Opettajakorkeakoulun järjestämät valinnaiset viiden opintopisteen laajuiset opintojaksot
ilmoitetaan ASIO-järjestelmän kautta syksyllä 2013. Myös opintojaksojen kuvaukset ja opintoihin
ilmoittautuminen löytyvät ASIO-järjestelmästä. Opintojaksoille ilmoittautuneet otetaan mukaan
ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojaksot toteutetaan, jos ilmoittautuneita on riittävä määrä
(vähintään 16). ASIO-järjestelmästä voi reaaliaikaisesti tarkistaa tekemänsä
opintojaksoilmoittautumiset. Järjestelmästä voi myös tarvittaessa itse poistaa ilmoittautumisen.
Opettajakorkeakoulun järjestämät täydennyskoulutukset ovat myös käytettävissä.
Arviointiasteikko: Hyväksytty/Hylätty
Arviointikriteerit, hyväksytty suoritus
Erillisten koulutusten hyväksytty suorittaminen, kirjallisuusesseissä sovelletaan oppimistehtävien
arviointikriteerejä.
20
Ohjauspalveluiden järjestämisen opintokokonaisuus 9 op
(AOOJOZ)
Tavoitteena on, että ohjauspalveluiden toteuttamiseen osallistuu koko oppilaitoksen opetus- ja
ohjaushenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on yleensä päävastuu ohjauspalveluiden kokonaisuuden
suunnittelusta, koordioinnista ja kehittämisestä ohjaustoiminnan ohella. Parhaimmillaan ohjaus
toimii koordinoituna kokonaisuutena, joka sisältää tarvelähtöiset ja tarkoituksenmukaiset
neuvonta- ja ohjauspalvelut opintojen eri vaiheissa. Ohjaussuunnitelma on kuvaus
ohjaustoiminnan kokonaisuudesta ja ohjauspalveluiden järjestämisestä.
Ohjauspalveluiden järjestämisen opintokokonaisuus koostuu seuraavista
opintojaksoista:


Orientoituminen ohjaukseen 5 op
Ohjauksen toteuttamismuodot 4 op
Opintokokonaisuuden kokoava itsearviointi
Arvioi opintokokonaisuuden päättyessä kehittymistäsi kokoavassa itsearvioinnissa, joka sisältyy
portfolioosi. Arvioi oppimistasi suhteessa opintokokonaisuuden ja opintojaksojen tavoitteisiin.
Millaista osaamista olet mielestäsi saavuttanut ja millaisia kehittymishaasteita sinulla vielä koet
näissä asioissa olevan? Pohdi myös, millaista osaamista opintokokonaisuudessa saavutit suhteessa
opinto-ohjaajankoulutuksen osaamisalueisiin (ks. luku Opinto-ohjaajankoulutuksen
yleistavoitteet).
Orientoituminen ohjaukseen 5 op (AOOJ1000)
Osaamistavoite
Opiskelija hallitsee ohjauksen peruskäsitteistön ja ohjauksen sisältöalueet. Hän osaa analysoida
suomalaisen yhteiskunnan, koulutuspolitiikan ja -järjestelmän sekä työelämän nykytilaa. Hän
tuntee oman organisaationsa opinto-ohjausta määrittävän lainsäädännön. Opiskelija on
perehtynyt ohjaussuunnitelman laatimiseen ja tunnistaa laadukkaan ohjaussuunnitelman
tunnuspiirteet. Hän on perehtynyt oman organisaationsa opetus- ja ohjaussuunnitelmaan. Lisäksi
hän on tutustunut neuvonta- ja ohjauspalvelujen järjestämiseen ja opinto-ohjaajan työhön.
Opiskelija on perehtynyt oman organisaationsa ohjauksen arviointiin.
21
Sisältö







käsitteiden määrittely: ohjaus, opinto-ohjaus, tiedottaminen, neuvonta
yhteiskunnan, työelämän ja koulutuspolitiikan muutosta koskeva tutkimustieto sekä niiden yhteys
opinto-ohjaukseen
ohjauksen sisältöalueet
ohjauksen tarvelähtöisyys
ohjaussuunnitelma
neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestäminen
ohjauksen arviointi
Osaamisen tunnistaminen
Voit hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana tätä
opintojaksoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu opiskelijan
esittämään hakemukseen sekä aineistoon, jonka tulee osoittaa, että hänellä on opintojaksossa
tavoitteena oleva osaaminen. Lisäksi opiskelija dokumentoi kyseisen aineiston portfolioonsa.
Hakemuksen käsittelee oma kouluttaja (liite 2).


lähijaksoille osallistuminen (luennot, alustukset ja pienryhmätyöskentely)
tehtävien tekeminen
Tehtävät
1. Ohjaus- ja opinto-ohjauskäsitteet
Tehtävänäsi on perehtyä ohjaus- ja opinto-ohjauskäsitteisiin lähijaksolla esitetyn materiaalin ja
kirjallisuuden pohjalta. Tee itsellesi muistiinpanoja tai piirrä kartta ajatuksistasi. Valmistaudu
esittämään omia, perusteltuja ajatuksiasi ja pohdintojasi ja osallistumaan keskusteluun
pienryhmässä.
2. Ohjauksen yhteiskunnallinen viitekehys
Tehtävänäsi on perehtyä opinto-ohjaajan työhön kirjallisuuden, lehtijuttujen sekä eri
keskustelupalstoilla ja -alueilla käytävän keskustelun pohjalta. Kirjoita aiheesta lyhyt essee (4-6
sivua) “Ohjauksen yhteiskunnallinen viitekehys”, jossa


pohdit, millä tavoin yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat opinto-ohjaajan työhön,
selvität asiat omin sanoin ja mainitset, mihin lähteisiin ja minkälaiseen havainnointitietoon
perustuvat tekemäsi johtopäätökset. Lähdemerkintöjen osalta noudatetaan Jyväskylän
ammattikorkeakoulun opinnäytetöistä annettua raportointiohjetta (kirjaston sivut ja Optimatyötila). Tuo käyttämäsi lehtiartikkelit mukanasi lähijaksolle.
22
3. Ohjauksen järjestäminen
Tehtävänäsi on perehtyä ohjaussuunnitelman laatimiseen lähijaksolla saamasi materiaalin ja
kirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen perehdy oman organisaatiosi opinto-ohjausta määrittelevään
lainsäädäntöön sekä opetus- ja ohjaussuunnitelmaan. Tutustu oman organisaatiosi neuvonta- ja
ohjauspalvelujen järjestämiseen ja arviointiin sekä opinto-ohjaajan työhön. Valmistaudu
kuvaamaan, arvioimaan ja pohtimaan edellä mainittuja asioita lähijaksolla.
Opiskelija







tuntee ohjauksen peruskäsitteistön ja ohjauksen sisältöalueet
tuntee oman organisaationsa ohjausta määrittelevät säädökset
on perehtynyt ohjauksen järjestämiseen ja opinto-ohjaajan työhön omassa organisaatiossaan
on perehtynyt oman organisaation ohjauksen arviointiin
osaa hyödyntää kirjallisuutta ja lähdemateriaalia
osallistuu aktiivisesti lähiopetusjaksotyöskentelyyn
tekee opintojaksoon kuuluvat tehtävät
Kirjallisuutta
Ohjausajattelu







Kasurinen, H., Merimaa, E. & Pirttiniemi, J. (toim.) 2011. Opinto-ohjaajan käsikirja. Helsinki:
Opetushallitus
Kupiainen, K. 2009. Käyttötieto opinto-ohjaajan ohjausajattelun muutoksen kuvaajana. Tampereen
yliopisto, akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopistopaino. [Viitattu 5.4.2013]
Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.) 2009. Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja
käytänteitä ammattikorkeakoulusta. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja0.
[Viitattu 5.4.2013]
Partanen, A 2011. “Kyllä minä tästä selviän” : aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja
koulutuksellisen minäpysyvyytensä rakentajina. Väitöskirjatutkimus. Jyväskylän yliopisto. [Viitattu
9.4.2013]
Niemi-Pynttäri, M. & Ryhänen, A. (toim.) 2012. Yhteisellä matkalla: aikuisten ohjauksen
vaikuttavuutta etsimässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. [Viitattu 9.4.2013]
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Jyväskylä: PSkustannus
Vänskä, Kirsti. 2012. Ohjauksen osaajat – miten he sen tekevät? : terveysalan ohjaajien käsityksiä
ohjausosaamisesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. [Viitattu 9.4.2013]
Työelämä ja yhteiskunnan muutos

Ahola, S. & Mikkola, J. 2004. Opinto-ohjaus, muutos ja epävarmuus. Turun yliopiston
koulutussosiologisen tutkimuskeskuksen raportti 62. Turku: Ruse.
23












Beck, U. 1999. Mitä globalisaatio on? Tampere: Vastapaino.
Julkunen, R. 2008. Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosesseista.
Tampere:Vastapaino.
Julkunen, R. 2008. Uutta työtä uudessa taloudessa. Julkaisussa Nummela, P:, Friman, M.,Lampinen,
O.& Volanen, M.V. (toim.) Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja 2008:34.
Laurén, K., Tenhunen-Ruotsalainen, L. 2013. Kiikarissa työelämä. Malleja koulujen ja yritysten
kumppanuuteen. Helsinki: Taloudellinen tiedotustoimisto.
Laurén, K., Tenhunen-Ruotsalainen, L. & Väisänen, K. (toim.) 2012. Nuoret ja työelämä – kaksi eri
maailmaa? Helsinki: Taloudellinen tiedotustoimisto.
Luukkainen, O. 2005. Kaksitoista teesia opettajalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
Luukkainen, O. 2005. Opettajan matkakirja tulevaan. Jyväskylä: PS-kustannus
Opetusministeriö. 2011. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016. Kehittämissuunnitelma. [Viitattu
26.4.2012]
Siltala, J. 2004. Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Helsinki: Otava.
Töytäri-Nyrhinen. A. (toim.) 2008. Osaamisen muutosmatkalla. Helsinki: Edita Prima Oy.
Vanhalakka-Ruoho, M. 2008. Parveke maailmaan päin. Ohjauksen maisterikoulutuksen kaksi
vuosikymmentä. Joensuun Yliopisto: Joensuun yliopistopaino.
Vuorinen, R. 2006. Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä? Ohjaajien käsityksiä internetin
merkityksestä työvälineenä. Jyväskylä: koulutuksen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia 19
Ohjaussuunnitelma





Lerkkanen, J. 2009. Ohjaussuunnitelman laatiminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa M. Lätti &
P. Putkuri (toim) Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja käytänteitä
ammattikorkeakouluista. Pohjais-Karjalan ammattikorkeakoulu. ss. 141-145.
Lerkkanen, J. 2011. Nuorten ohjaustarpeiden arviointi. Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa & J.
Pirttiniemi (toim) OPO. Ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus. ss. 46-54
Lerkkanen, J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa H. Kasurinen, E. Merimaa
& J. Pirttiniemi (toim) OPO. Ohjaajan käsikirja. Helsinki: Opetushallitus. ss. 55-62.
Lerkkanen, J. 2002. Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen
saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen
ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Numminen, U., Heino, J., Joronen-Vallin, K., Karlsson, R., Lerkkanen, J., Virtanen, R. & Pirttiniemi, J.
2005. Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme? Opas ammatillisen oppilaitoksen opintoohjaussuunnitelman laatimiseen. Helsinki: Opetushallistus.
24
Ohjauksen toteuttamismuodot 4 op (AOOJ2000)
Osaamistavoite
Opiskelija tuntee ohjauksen toteuttamismuodot ja osaa hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti
ohjaustyössään. Opiskelija tuntee verkkoviestintävälineitä ja niiden suomia mahdollisuuksia
ohjauksen toteuttamisessa ja ohjauspalveluiden monipuolistamisessa.
Sisältö


omaehtoinen ohjaus: esim. digitaalinen, verkkovälitteinen ohjaus, tietopalvelut
kevyesti tuettu ohjaus: esim. suurryhmäohjaus, pienryhmäohjaus, lyhytkestoinen
henkilökohtainen ohjaus, neuvontapalvelut



luennot ja alustukset
tehtävän tekeminen
aktiivinen osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn
Tehtävät
Pienryhmässä jokainen valitsee yhden ohjauksen toteuttamismuodon, johon tutustuu lähijaksolla
esitetyn materiaalin ja kirjallisuuden pohjalta. Tavoitteena on, että pienryhmä tutustuu ohjauksen
toteuttamismuotojen tarjoamiin mahdollisuuksiin ohjauspalvelujen järjestämisessä
mahdollisimman monipuolisesti. Hyödynnä valitsemaasi ohjauksen toteuttamismuotoa omassa
ohjaustyössäsi. Kirjoita hyödyntämästäsi/hyödyntämistäsi harjoitteista seloste, jossa ilmenee
ohjausharjoitteen tausta, tavoitteet, sisällöt ja toteutus. Valmistaudu esittelemään
mahdollisimman toiminnallisesti sekä arvioimaan hyödyntämäsi ohjausmuodon/harjoitteen
toimivuutta pienryhmässä. Tavoite on, että harjoitteista kootaan ”ohjauksen toteuttamismuotojen
työkalupakki”, joka ovat kaikkien käytettävissä.
Arviointikriteerit, hyväksyttävä osaaminen
Opiskelija





osaa hyödyntää kirjallisuutta ja lähdemateriaalia oppimistehtävän työstämisessä
osaa hyödyntää ohjauksen toteuttamismuotoja omassa työssään
tietää verkkoviestintävälineitä ja niiden suomia mahdollisuuksia ohjauksessa
tekee opintojaksoon kuuluvan oppimistehtävän
25
Kirjallisuutta
Omaehtoinen ohjaus





Aaltonen-Ogbeide, T. ym. (toim.) 2011. Silmät auki sosiaaliseen mediaan. Eduskunnan
tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2011. [Viitattu 10.4.2013]
Kalliala, E. & Toikkanen, T.2009. Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura.
Koli, H.2008. Verkko-ohjauksen käsikirja. Helsinki: Oy Finn Lectura Ab.
Suominen, R. & Nurmela, S. 2011.Verkko-opettaja. Helsinki: WSOYpro
Vuorinen, R. 2006. Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä?: ohjaajien käsityksiä
internetin merkityksestä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.
[Viitattu 10.4.2013]
Kevyesti tuettu ohjaus



Kataja, J., Jaakkola, T. & Liukkonen, J. 2011. Ryhmä liikkeelle! : toiminnallisia harjoituksia
ryhmän kehittämiseksi. Jyväskylä: PS -Kustannus.
Lahti, M. 2006. Pienryhmäohjaus Lahden lukiossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Opettajankoulutuslaitos. Ohjauksen kehittämishankkeita ja käytänteitä
Penttinen, L., Pihtari, E., Skaniakos, T. & Valkonen, L. (toim.) 2011. Vertaisuus voimavarana
ohjauksessa. Jyväskylän yliopisto: Yliopistopaino. [Viitattu 10.4.2013]
26
Moniammatillisen verkostotyön opintokokonaisuus 9 op
(AOMVOZ)
Opiskelijoiden laadukas ja tarvelähtöinen ohjaus sekä opiskelijoiden ja oppilaitoksen
hyvinvoinnista huolehtiminen edellyttää moniammatillista ja avointa verkostoyhteistyötä eri
toimijoiden kesken. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus kuuluu kaikille
oppilaitoksissa ja moniammatillinen oppilas- ja opiskelijahuolto on keskeinen tukipalvelu
ohjauksen ohessa. Myös lainsäädäntö edellyttää yhteistyötä oppilaitosten kesken.
Ohjaajan on osattava toimia verkostoissa ja omattava verkostomainen työote. Ohjaustyötä
tekeviltä edellytetään moniammatillista yhteistyötä ja verkostotoitumista sekä omassa
toimintaympäristössään että alueellisesti. Näin voidaan sujuvoittaa asiakkaiden opintopolkuja,
työelämään siirtymistä tai muutoksia työelämän aikana sekä ehkäistä syrjäytymistä.
Moniammatillisen verkostotyön opintokokonaisuudessa opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus
tutustua alueensa eri oppilaitoksiin ja työvoimahallintoon/elinkeinoelämään sekä
opiskelijahuoltotyöhön. Koulutuksen tuottama laaja-alainen kelpoisuus edellyttää, että opiskelijat
perehtyvät riittävästi opinto-ohjaukseen ja asiakkaiden ohjaamiseen eri toimintaympäristöissä.
Tästä syystä opintojakso keskittyy opinto-ohjaajan työssä tarvittavan laaja-alaisen pätevyyden
kehittämiseen sekä työssä tarvittavien verkostojen laajentamiseen. Lisäksi on tärkeää, että
opiskelija tiedostaa oman roolinsa opiskelijahuoltotyössä ja työhyvinvointia koskevissa asioissa.
Moniammatillisen verkostotyön opintokokonaisuus koostuu seuraavista
opintojaksoista:


Verkosto-osaaminen 6 op
Hyvinvoiva oppilaitos 3 op
yleistavoitteet).
27
Verkosto-osaaminen 6 op (AOMV1000)
Osaamistavoite
Opiskelija tuntee opinto-ohjausta koskevan lainsäädännön. Hän osaa toimia eri kouluasteilla
oppilaan-, opinto-ohjaajan tai opintojen ohjaajan työssä toteuttaen ohjausta opetussuunnitelman
perusteiden, ohjaussuunnitelman ja muiden työtä ohjaavien säädösten ja normien mukaisesti.
Opiskelija perehtyy eri oppilaitosmuodoissa käytössä oleviin ohjauksen toteuttamismuotoihin ja
menetelmiin. Hän tunnistaa eri oppilaitosmuotojen ohjauksen erityispiirteet.
Opiskelija perehtyy monialaisten asiantuntijatiimien hyödyntämiseen toimiessaan työyhteisön
kehittäjänä ja oppijoiden ohjaajana. Hän osaa toimia aktiivisesti yhteistyössä alueensa muiden
toimijoiden kanssa ja osaa luoda uusia ammatillisia yhteistyösuhteita sekä ylläpitää ja kehittää
verkostoaan. Opiskelijalla on tuntemus työhallinnosta ja alueensa elinkeinoelämästä.
Sisältö





opinto-ohjausta määrittelevä lainsäädäntö eri toimintaympäristöissä
opinto-ohjaus eri toimintaympäristöissä (perusopetus, II asteen koulutus, ammatillinen
aikuiskoulutus, korkea-asteen koulutus, työhallinto)
eri toimintaympäristöjen ohjauksen viitekehys (opetussuunnitelman perusteet, opetussuunnitelma
ja ohjaussuunnitelma)
elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö ja yrittäjyys
tiedottaminen ja neuvonta eri toimintaympäristöissä (messut, vanhempainillat,
ammattitaitokilpailut, avoimet ovet, yhteishaku, yleinen tiedottaminen, markkinointi, yhteistyö
työhallinnon kanssa, työelämään tutustumisjaksojen järjestäminen)
Osaamisen tunnistaminen
Voit hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osana tätä
opintojaksoa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu opiskelijan
esittämään hakemukseen sekä aineistoon, jonka tulee osoittaa, että hänellä on opintojaksossa
tavoitteena oleva osaaminen. Lisäksi opiskelija dokumentoi kyseisen aineiston portfolioonsa.
Hakemuksen käsittelee oma kouluttaja (liite 2).





verkostoharjoittelujen toteutussuunnitelma (sisältyy HOPSiin).
alueelliset verkostoharjoittelut (3): yksilöllisesti ajoitetut ja tavoitteellisesti suunnitellut
tutustumisjaksot
blogikirjoittaminen verkostoharjoittelukokemuksista ja ajatuksista
lähijaksolle osallistuminen
lähijaksolla järjestettävän Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) teemapäivään osallistuminen
28
Tehtävät
Yleistä:





Verkostoharjoittelut suoritetaan kolmena (3) yksilöllisesti ajoitettuna ja tavoitteellisesti
suunniteltuna jaksona. Kirjaa verkostoharjoittelujen toteutussuunnitelma HOPSiisi.
Jokainen verkostoharjoittelu on laajuudeltaan kaksi (2) opintopistettä.
Verkostoharjoittelut sisältävät aina harjoittelun (kesto 5 työpäivää = 35h) ja etukäteen tehtävän
tavoitteellisen harjoittelusuunnitelman ASIOon (opiskelijahallinnon ohjelma).
Yksi verkostoharjoitteluista tehdään työhallinnossa tai elinkeinoelämässä (esimerkiksi TET-,
työssäoppimis- ja harjoittelupaikat tai muut työsi ja toimintaympäristösi kannalta merkittävät
paikat). Et voi valita verkostoharjoittelupaikoiksi oman oppilaitosmuotosi /toimintaympäristösi
verkostoharjoittelupaikkaa.
Verkostoharjoittelut sisältävät WordPress -blogialustan välityksellä (blogikirjoittaminen) käytävän
keskustelun verkostoharjoittelun kokemuksista ja ajatuksista.
1. Harjoittelujaksokohtainen suunnitelma
Tee ennen kunkin harjoittelujakson alkua ASIOon sähköinen harjoittelusuunnitelma, jossa
määrittelet harjoittelun tavoitteet ja jonka oma kouluttaja tarkistaa ja hyväksyy/muuttaa
sopimukseksi. Hyväksytä sopimus harjoittelupaikkasi vastuuhenkilöllä ja lähetä allekirjoitettu
sopimus Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun opintotoimistoon osoitteeseen
Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Opintotoimisto, Piippukatu 2, 40100 Jyväskylä.
2. Verkostoharjoittelut (3)
Tutustu aluksi valitsemasi verkostoharjoittelupaikan opintoohjaukseen/ohjaukseeen/toimintaympäristöön säädösten, kirjallisten lähteiden ja oppilaitoksen
verkkosivujen avulla. Tee harjoittelusuunnitelma ASIOon ja määrittele verkostoharjoittelullesi
kattavat osaamistavoitteet. Harjoittelun aikana kokoa materiaalia ja kirjaa ylös ajatuksia,
toimintatapoja, välineitä, parhaita ideoita ja käytäntöjä opinto-ohjauksen toteuttamiseksi ja
kehittämiseksi.
Kirjoita kustakin verkostoharjoittelusta verkostoharjoittelublogia, jossa kuvaat
verkostoharjoittelussasi tekemiäsi havaintoja, harjoittelupaikan hyviä käytänteitä ja ohjauksen
erityispiirteitä sekä peilaat, mitä opinto-ohjaussäädökset edellyttävät ja miten ne näkyvät
ohjauksen totetuksessa.
Blogin tarkoituksena on



levittää harjoittelussa havaitsemiasi hyviä käytänteitä
osoittaa harjoittelupaikan opinto-ohjaussäädösten tietämystä (oppilaitoksissa lainsäädäntö,
opetussuunnitelman perusteet, opetussuunnitelma ja ohjaussuunnitelma)
pohtia ko. toimintaympäristön opinto-ohjauksen kulmakiviä ja erityispiirteitä.
Ks. Verkossa kirjoittaminen opintojen tukena , Kirjoittajan apu ja Viisautta blogin käyttöön
29
Opiskelija








on perehtynyt materiaaleihin perustuen opinto-ohjaukseen eri oppilaitosmuodoissa siten, että
kykenee havaitsemaan puutteita omassa osaamisessaan ja asettamaan etukäteen kysymyksiä,
joihin hakee vastauksia harjoittelujaksoiltaan
on perehtynyt opinto-ohjaajan työhön ja ohjaukseen eri oppilaitosmuodoissa (3 kpl)
osoittaa tuntevansa opinto-ohjausta määrittelevät säädökset
osaa perustaa oman verkostoharjoittelublogin ja jakaa blogikirjoituksissaan olennaisia asioita
kykeneeitsearvioimaan verkostoharjoittelujaan
käsittelee tietoja irrallaan omiin kokemuksiinsa ja havaintoihinsa perustuvasta tiedosta
osallistuu verkostoharjoittelun aikana ohjauksen toteuttamiseen
on luonut uusia ammatillisia verkostoja itselleen
Kirjallisuutta
Verkosto-osaaminen






Isoherranen, K., Rekola, L. & Nurminen, R. 2008. Enemmän yhdessä – moniammatillinen yhteistyö.
Helsinki: WSOY.
Karjalainen, M. & Kasurinen, H. (toim.) 2006. Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa
yhteistyössä. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti. Koulutuksen
tutkimuslaitos. Jyväskylä: Yliopistopaino. [Viitattu 9.4.2013]
Leppänen, A. & Torvinen, H. 2012. Verkostoitujan apu -verkkomateriaali. Jyväskylän
ammattikorkeakoulu. [Viittattu 9.4.2013]
Nykänen, S. 2010. Ohjauksen palvelujärjestelyjen toimijoiden käsitykset johtamisesta
ohjausverkostossa. Matkalla verkostojohtamiseen? Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen
tutkimuslaitos.
Nykänen, S. , Karjalainen, M. & Vuorinen, R. & Pöyliö, L. 2007. Ohjauksen alueellisen verkoston
kehittäminen. Poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana. [Viitattu 9.4.2013]
Silvennoinen, M. 2009. Löydä aarteesi – verkostoidu. Tammi oppimateriaalit.
Perusopetus





Perusopetuslaki (628/1998) [Viitattu 29.4.2013]
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. [Viitattu 9.4.2013]
Atjonen, P., Mäkinen, S., Manninen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2009. Missä ohjaus on menossa?
Arviointia oppilaanohjauksen kehittämisestä syksyllä 2008. Opetushallitus.
Johnson, P. (toim.) 2007. Suuntana yhtenäinen perusopetus. Juva: PS-kustannus.
Numminen, U., Jankko, T., Lyra-Katz, N., Nyholm, N., Siniharju, M. ja Svedlin, R. 2002. Opintoohjauksen tila 2002. Opinto-ohjauksen arviointi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa
koulutuksessa sekä koulutuksen siirtymävaiheissa. Arviointi 8/2002. Opetushallitus.
30

Rinkinen, A. & Siippainen, M. (toim.) 2012. Ohjauksen polkuja. Perusopetuksen oppilaanohjauksen
kehittämistoiminnan hyvät käytänteet. Opetushallitus: Oppaat ja käsikirjat 2012:4.
Lukio






Lukiolaki (629/1998) [Viitattu 29.4.2013]
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. [Viitattu 29.4.2013]
Hautamäki, J., Säkkinen, T., Tenhunen, M-L., Ursin, J., Vuorinen, J., Kamppi, P. & Knubb-Manninen,
G. 2012. Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen
arviointineuvoston julkaisuja 59. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino. [Viitattu 29.4.2013]
Pekkari, M. (toim.) 2006. Ohjauskeskustelu nuorten lukio-opintojen ja uran pohdinnan tukena.
Tampere: Tampereen yliopistopaino.
Virtala, M. 2005. Lukion vai ammattikoulun kautta? Peruskoulun päättävien nuorten
koulutusväylävalintojen perusteluja ja valintoihin liittyviä tulevaisuusorientaatioita. Kuhankosken
erityisammattikoulun julkaisuja 2/2005. Jyväskylä: Kopijyvä oy.
II asteen ammatillinen koulutus






Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998). [Viitattu 29.4.2013]
Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman perusteet 2000. Helsinki: Opetushallitus.
[Viitattu 9.4.2013]
Hätönen, H. 2001. Eläköön opetussuunnitelma: opas ammatillisille oppilaitoksille. Helsinki:
Opetushallitus.
Hätönen, H. 2006. Eläköön opetussuunnitelma II : opas ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja
oppilaitoksille. Helsinki: Opetushallitus.
Koskinen, T. 2006. Toisen asteen yhteys? Aktivointia ammatilliseen koulutukseen ja keskeyttämisen
ehkäisyä – kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Tampere: Opeko. [Viitattu 6.5.2013]
Kuronen, I. 2010. Mun kompassin neula vaan pyörii. Keskeyttämiskokemuksia ammatillisessa
koulutuksessa. [Viitattu 6.5.2013]
Ammatillinen aikuiskoulutus





Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) [Viitattu 29.4.2013]
Hulkari, K.,Kosonen, T., Luukkainen, A. & Pakaste, M. 2008. Hyvästi pulpettikammo! Lupaavia
käytäntöjä aikuiskoulutukseen. Noste-ohjelma.
Hulkari, K. & Pakaste, M. 2007. Aikuisopiskelijaa ei jätetä. Aikuisopiskelun ohjaus ja
tukitoimenpiteet.Noste-ohjelma. Opetusministeriön julkaisuja 40/2007. Tampere:Tampereen
Yliopistopaino Oy- Juvenes Print.
Numminen, U., Yrjölä, P., Lamminranta, T. & Heikkinen, E. 2004. Opinto-ohjauksen tila
aikuisoppilaitoksissa. Arviointi 4/2004. Opetushallitus. [Viitattu 6.5.2013]
Näyttötutkinnot. 2012. Opetushallitus. [Viitattu 6.5.2013]
31






Opetusministeriö 2008. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Akkujohtoryhmän väliraportti. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:20. [Viitattu
6.5.2013]
Opetusministeriö 2009. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Akkujohtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti). Opetusministeriön työryhmämuistioita
ja selvityksiä 2009:11. [Viitattu 6.5.2013]
Pajarinen, M., Puhakka, H. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2004. Aikuisopiskelijan ohjaus opintopolun
tukena sekä oppilaitoksen toimintakulttuurin osana. Arviointi 3/2004. Opetushallitus. [Viitattu
9.4.2013]
Pakaste, M. & Laukkanen, H.2006. Hakeva löytää. Hakevan toiminnan hyviä käytäntöjä kouluttajille
ja koulutusyhdyshenkilöille oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Opetusministeriö. Noste-ohjelma.
Tiihonen A-K. (toim.). 2011. Opin ovesta eteenpäin. Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen
kehittäminen lapissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 124. [Viitattu 6.5.2013]
Työministeriö. 2006. Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen.
Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotukset
toimenpideohjelmaksi. Työhallinnon julkaisu 365. [Viitattu 6.5.2013]
Ammattikorkeakoulu














Ammattikorkeakoululaki (351/2003)
Ammattikorkeakoulu opiskelijan silmin. Samok julkaisu. [Viitattu 6.5.2013]
Haapasilta, M. & Siikaniemi, L. (toim.) 2008. Näkökulmia aikuisopiskelijoiden ohjaukseen
ammattikorkeakoulussa. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu.
Haikola, A. (toim) 2009. Ura unelmissa. Matkaopas työelämään AMK-opiskelijoille. KeskiPohjanmaan ammattikorkeakoulu.
Hirvonen, M. (toim.) 2009. Esteettömyydellä osallisuuteen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Jyväskylä:Jyväskylän ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 2. [Viitattu 6.5.2013]
Kalima, R. Opintojen pitkittyminen ja keskeyttäminen ammattikorkeakoulussa : tutkimus Helsingin
ammattikorkeakoulun opintojen pitkittymisen ja keskeyttämisen syistä vuosina 2002 – 2007 ja
niihin vaikuttamisen keinoista. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Helsinki: Suomalaiset
Oikeusjulkaisut SOJ.
Kallinen, R. Krebs, H. & Nurmi, J. (toim.) 2006. Laadukas vertaisohjaus. Saarijärvi: Hämeen
ammattikorkeakoulu.
Kolehmainen, S. & Kallinen, R. 2004. Laatua ammattikorkeakoulujen opintojen ohjaukseen. OpedLaatu -projeketin loppuraportti. Hämeen ammattikorkeakoulu. Saarijärvi: Saarijärven Offset.
Korhonen, S. 2008. Ohjaus siinä sivussa. Työelämässä toimivien ohjaajien kokemuksia sosionomi
(AMK) -opiskelijoiden harjoittelun ohjauksesta. Tampere: Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja
A Tutkimuksia 20.
Kotila, H. & Mutanen A. (toim.) 2004. Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita.
Laitinen, A., Nurminen, R. & Soininen, L. (toim.) 2007. Tunnistatko osaamisen? Näkökulmia ja
välineitä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylä: Jyväskylän
ammattikorkeakoulu 80.
Lätti. M. & Putkuri. P. (toim.) Ohjaus on kuin tekisi palapeliä. Näkökulmia aikuisopiskelijan
ohjaukseen ammattikorkeakoulussa. Joensuu: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C:
Raportteja, 32. [Viitattu 6.5.2013]
Lätti, M. & Putkuri, P. 8toim.) 2009. Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan – kokemuksia ja
käytänteitä ammattikorkeakouluista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18.
[Viitattu 6.5.2013]
Moitus, S., Huttu, K., Isohanhi, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I., Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen,
R. 2001. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston
julkaisuja 13:2001. Helsinki: Edita. [Viitattu 6.5.2013]
32










Mäntsälä, T. 2004. Järjestelmä on mutta toimiiko se? Opiskelijoiden arvio opinto-ohjauksen tilasta
ja opintopolun eri vaiheiden ohjauksen kehittämistarpeista Turun ammattikorkeakoulussa. Turku:
Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 14.
Niskanen, A, Lepänjuuri, A. & Rautio, T. (toim.) 2006. Tunnistatko taiturin? Osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen korkea-asteella. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun
julkaisuja 67.
Niskanen, A.& Virtanen. R. (toim.) 2008. Taidatko tunnistamisen? Jyväskylä: Jyväskylän
ammattikorkeakoulun julkaisuja 92.
Niskanen, M., Arolainen-Peltola, P., Ylinen, R., Pekkanen, O. & Puolakka, K. (toim.) 2009.
Urasuunnittelusta ammattikorkeakoulujen valttikortti? Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.
Opetusministeriö 2007. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa.
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 4:2007. Saatavilla verkossa: [Viitattu 6.5.2013]
Pekkala, A. & Varjonen, B. (toim.) 2006. Tuutorointi on taitolaji. Saarijärvi: Hämeen
ammattikorkeakoulu.
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry. Ladattavat materiaalit. [Viitattu
6.5.2013]
Stenström, M-L, Laine, K. & Valkonen, S. 2005. Ammattikorkeakoulut väylänä työelämään.
Hallinnon ja kaupan, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneiden
työelämään sijoittuminen ja työelämätaidot. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 21.
Jyväskylän yliopistopaino: Jyväskylä. [Viitattu 6.5.2013]
Varjonen, B. & Kallinen, R. (toim.) 2006. Työvälineitä ohjaukseen. Oped-Exon loppuraportti.
Saarijärvi: Hämeen ammattikorkeakoulu.
Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2005. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto yksilöllisten
koulutustavoitteiden toteuttajina. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopistopaino: Jyväskylä.
Yliopisto







Yliopistolaki (558/2009)
Lairio, M. & Penttilä, M. (toim.) 2007. Opiskelijalähtöinen ohjaus yliopistossa. Jyväskylä:
Koulutuksen tutkimuslaitos.
Nummenmaa, A. R., Lairio, M., Korhonen, V. & Eerola, S. 2005. Ohjaus yliopiston
oppimisympäristöissä. Tampere: Yliopistopaino.
Moitus, S., Huttu, K. ym. 2001. Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa. Korkeakoulujen
arviointineuvoston julkaisuja 13:2001. Helsinki: Edita. [Viitattu 6.5.2013]
Tynjälä, P., Välimaa, J. & Murtonen, M. 2004. Korkeakoulutus, oppiminen ja työelämä. Pedagogisia
ja yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Juva: PS-kustannus.
Vuorinen, P. & Valkonen, S. 2005. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto yksilöllisten
koulutustavoitteiden toteuttajina. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopistopaino: Jyväskylä.
Vuorinen, R. & Saukkonen, S. (ed.) 2006. Guidance Services in Higher Education. Strategies, Design
and Implementation. Jyväskylä: Institute for educational research.
33
Hyvinvoiva oppilaitos 3 op (AOMV2000)
Osaamistavoite
Opiskelija on perehtynyt oppilaitoksensa tai harjoitteluoppilaitoksensa sisäiseen,
moniammatilliseen yhteistyöhön, tunnistaen eri toimijoiden vastuita ja rooleja opiskelijoiden
hyvinvointityössä / opiskelijahuoltotyössä. Opiskelija on perehtynyt opiskelijahuoltotoiminnan
suunnitelmiin ja lainsäädäntöön ja kykenee arvioimaan niiden toteutumista käytännössä.
Opiskelija kykenee noudattamaan päätöksenteossa tarvittavia tietosuojaan ja salassapitoon
liittyviä vaatimuksia. Opiskelija tunnistaa oman roolinsa hyvinvoinnin tuottajana ja kykenee
pitämään huolta omasta työhyvinvoinnistaan.
Sisältö




oppilaitoksen sisäinen yhteistyö
toiminnan suunnitelmallisuus opiskelijahuollossa
fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kulttuurisen toimintaympäristön merkitys
hyvinvoinnissa
opinto-ohjaajan/erityisopettajan rooli hyvinvoinnin tuottajana ja toimijoiden oma
jaksaminen



aiheeseen perehdyttävä ennakkotehtävä
lähipäivään osallistuminen (lähipäivä toteutetaan yhdessä erityisopettajankoulutuksen
kanssa)
pienryhmässä toteutettava reflektointitehtävä
Tehtävät
1. Perehdy oman oppilaitoksesi opiskelijahuoltoa koskeviin suunnitelmiin ja asiaa koskevaan
lainsäädäntöön sekä opiskelijahuoltoa koskevaan lähdemateriaaliin. Kirjaa itsellesi
muistiinpanoja, jotka otat mukaan lähijaksolle.
2. Tutustu tämän jälkeen oman oppilaitoksesi opiskelijahuoltotyöryhmän toimintaan
(haastattele tai osallistu opiskelijahuoltotyöryhmän tapaamiseen).
3. Osallistuminen lähipäivään ja siihen liittyvään työskentelyyn.
4. Pienryhmän yhteinen reflektointitehtävä lähipäivän jälkeen. Reflektointitehtävä
ohjeistetaan lähipäivässä.
Opiskelija
34





hahmottaa omaa toimintaansa ja rooliansa osana työyhteisön toimintaa
osaa hyödyntää kirjallisuutta ja lähdemateriaalia tehtävän suorituksessa
kykenee toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja huomioimaan erilaisten
ammattiryhmien näkökulmat yhteistyötilanteissa
osallistuu pienryhmässä tehtävän reflektointitehtävän tekemiseen
Kirjallisuutta
Moniammatillinen yhteistyö


Isoherranen, K., Rekola, L. & Nurminen, R. 2008. Enemmän yhdessä – moniammatillinen
yhteistyö. Helsinki: WSOY.
Nummenmaa, A.R. 2007. Moniammatillinen yhteistyö – rakenteita ja prosesseja. Teoksessa
Tuetusta toimijuudesta itsenäiseen toimijuuteen. Dialoginen ohjaus ja neuvonta
käytännössä. Polku työmarkkinoille –osahanke. Optio Työelämään – Joensuun Seudun
Työllisyys EQUAL, 45–59. [Viitattu 29.4.2013].
Oppilas- ja opiskelijahuolto:













Alpo – Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiportaali. [Viitattu 9.4.2013]
Heusala, M., Kokko, T. & Marttila, M. 2011. Yhdessä tein- hanke 2009-2011:
opiskelijahyvinvoinnin kehittäminen Uudenmaan alueen ammattikorkeakouluissa. Diakonia
ammattikorkeakoulun julkaisuja. Juvenes Print Oy.
Honkanen, E. & Suomala, A. 2009. Oppilashuollon käsikirja. Helsinki: Sanoma Pro.
Holappa,. L. 2005. Sairasta sakkia. Ammattiin opiskelevien hyvinvointi 2005. Sakki. [Viitattu
9.4.2013]
Väyrynen, P., Saaristo,V., Wiss, K. & Rigoff, A-M. (toim.) 2009. Hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa: perusraportti kyselystä v. 2008. Helsinki:
Opetushallitus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Edita Prima. [Viitattu 9.4.2013]
Kotamäki, S., Niemi, M., Sirkiä, H., Virnes, E., Räisänen, A. & Hietala, R. 2011. Hyvää vointia.
Opiskelijahuollon toteutuminen, sen käytännöt ja kehittäminen toisen asteen
ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen tutkimuslaitos.[Viitattu 9.4.2013]
Luonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiesityksestä. 2012. [Viitattu 9.4.2013]
Lämsä, A-L. (toim.) 2009. Mun on paha olla. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Mäkelä, M., Kilpinen, J., Parantainen, A. & Salonen, M. (toim.) 2011. MASTiaisia –
maakunnallinen ohjausmalli käytössä ja käytännöissä. MAST-hanke.
Nurmi, P. 2009. Opettaja kouluhyvinvoinnin edistäjänä. Väitöstutkimus, Kuopion yliopisto.
Onnelliset opintiellä. Lukiolaisten hyvinvointitutkimus 2012. Suomen lukiolaisten
liitto.[Viitattu 9.4.2013]
Opiskelijan hyvinvointiteesit. SAMOK. [Viitattu 9.4.2013]
Oppilashuollon opas. Opetushallituksen verkkosivut. [Viitattu 9.4.2013]
35



Rimpelä, M., Jarvala, T., Kalkkinen, P., Peltonen, H. & Rigoff, A-M. (toim.) 2009.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – perusraportti lukiokyselystä vuonna
2008. Opetushallitus. [Viitattu 9.4.2013]
Rimpelä, M., Rigoff, A-M., Kuusela, J. & Peltonen, H. 2007. Hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen peruskouluissa – perusraportti kyselystä 7.-9. vuosiluokkien kouluille.
Opetushallitus. [Viitattu 9.4.2013]
Suortamo, M. Laaksola, H. & Välijärvi, J. (toim). 2008. Opettajan vuosi – teemana
hyvinvointi. Jyväskylä: PS-kustannus.
Työhyvinvointi







Alhanen, K. 2011. Työnohjauksen käsikirja. Helsinki: Tammi.
Estola, E, Kaunisto, S-L., Keski-Filppula, U., Syrjälä, L. & Uitto, M. 2007. Lupa puhua:
kertomisen voima arjessa ja työssä. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Jabe, M. 2010. Voitko hyvin työssäsi: opas alaiselle ja esimiehelle. Helsinki: Suomen
Yrityskirjat Oy.
Kallasvuo, A., Koski, A., Kyrönseppä, U. & Kärkkäinen, M-L. (toim.) 2012. Työyhteisön
työnohjaus. Helsinki: Sanoma Pro.
Punkanen, T. 2009. Työnohjaus muutoksen moottorina. Helsinki: Tammi.
Rauramo, P. 2009. Työhyvinvoinnin portaat: työkirja. Työturvallisuuskeskus. [Viitattu
29.4.2013]
Saloviita, T. 2013. Luokka haltuun! Parhaat keinot toimivaan opetukseen. Jyväskylä: PSkustannus.
36
Uranhallinta- ja urasuunnittelutaitojen opintokokonaisuus 15
op (AOUUOZ)
Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot ovat yksilöllistä osaamista, jonka taustalla on elinikäisen
oppimisen ja työllistyvyyden tematiikka. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset ovat jatkuvia,
mistä seuraa yksilön tarve päivittää ja kehittää omaa osaamistaan monipuolisesti pysyäkseen
mukana muutoksessa ja selviytyäkseen erilaisissa elämän ja työn muutos- ja valintatilanteissa.
“Vain se, mikä muuttuu, voi säilyä.”
Uraohjauksessa, jossa kohtaavat ohjaaja ja valinta- ja päätöksentekotilanteessa oleva ohjattava,
tuetaan yksilöä koulutus- ja työuran siirtymissä kohti hänelle omimpia koulutuksellisia ja
ammatillisia ratkaisuja ja vahvistetaan yksilön yhteiskunnallista osallisuutta.
Uranhallinta- ja urasuunnittelutaitojen opintokokonaisuus koostuu seuraavista
opintojaksoista:



Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot 5 op
Henkilökohtainen ohjaus 5 op
Ohjauksen lähestymistavat 5 op
yleistavoitteet).
37
Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot 5 op (AOUU1000)
Osaamistavoite
Yksilön uranhallintataidot sisältävät laajassa merkityksessään urasuunnittelutaitojen lisäksi
metataitoja, kuten itsesäätely- ja toiminnanohjauksen taitoja. Urasuunnittelutaidot ovat
kompetensseja, joita hyödyntäen yksilöllä on taito kerätä, analysoida, tehdä synteesejä ja järjestää
itseen, koulutukseen ja ammatteihin/työelämään liittyvää tietoa sekä kyky soveltaa tätä tietoa ja
tehdä päätöksiä erilaisissa siirtymävaiheissa.
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija perehtyy uraohjaukseen niin, että hän osaa toimia
yhteistyössä ohjattavan kanssa ohjattavan koulutuksellisten ja ammatillisten valintojen ja
päätösten selkiyttämiseksi, ennakointitietoa ja erilaisia ohjausmenetelmiä hyödyntäen. Lisäksi
opiskelija osaa tukea ohjattavaa persoonallisuuden kasvussa ja kehityksessä niin, että ohjattavan
itsetuntemus ja metakognitiiviset taidot kehittyvät, tunne elämänhallinnasta ja osallisuudesta
lisääntyy ja kyky tehdä itselle sopivimpia koulutuksellisia ja ammatillisia ratkaisuja koulutus- ja
työuran siirtymissä vahvistuu.
Sisältö







uranhallintataidot, urasuunnittelutaidot, uraohjaus
työllistyvyys ja työllistyvyyden elementit uraohjauksessa
päätöksentekotaidot urasuunnittelun tukena
ennakointitieto ja sen hyödyntäminen uraohjauksessa, ennakointityökaluja
uraohjausmenetelmiä
itsetuntemus, itsesäätelytaidot ja toiminnanohjaus (ajattelu- ja toimintastrategiat)
voimavaraistaminen, toivo ja osallisuuden vahvistaminen



ennakkotehtävä (tehtävä 1)
uralähijaksoon osallistuminen ja aktiivinen työskentely työpajoissa (alustukset ja
työpajatyöskentelyt)
Uraohjaajan työkalupakki (tehtävä 2)
Tehtävät
1. Ennakkotehtävä: Ennen uralähijaksoa tutustu oman toimintaympäristön uraohjaukseen ja
sen käytänteisiin. Kirjaa asiat itsellesi muistiin niin, että voit hyödyntää muistiinpanojasi
uralähijakson työpajoissa.
2. Uraohjaajan työkalupakki: Uralähijakson jälkeen pienryhmätyöskentely (Optimassa tai
ryhmän itsensä valitsemalla alustalla tai tavalla) ennakointitiedon ja
ohjausmenetelmien hyödyntämisestä uraohjauksessa. Työskentelyn tuloksena syntyy
havainnollinen “Uraohjaajan työkalupakki”, johon kootaan mm. ajatuksia ohjaajan
ennakoivasta ja tulevaisuusorientoituneesta työotteesta, ennakointitiedon tuottajia ja
38
työkaluja, vinkkejä ennakointitiedon hyödyntämisestä uraohjauksessa ja uraohjauksen
menetelmiä ohjattavan itsetuntemuksen, metakognitiivisten taitojen, valintojen ja
päätöksenteon tukemiseksi. Työskentelyn ja siitä syntyvän tuotoksen ohjeistus ja aikataulu
Optimassa opintojakson työtilassa.
Opiskelija







osaa suunnitella uraohjauksen tavoitteita, sisältöjä ja menetelmiä ohjattavan tarpeista
lähtien.
osaa hyödyntää ennakointitietoa ja -työkaluja sekä ohjausmenetelmiä uraohjauksessaan.
on työotteeltaan tulevaisuusorientoitunut.
tuntee päätöksentekoprosessin ja osaa tukea ohjattavaa erilaisissa päätöksenteko- ja
valintatilanteissa.
osaa tukea ohjattavaa itsetuntemuksen ja metakognitiivisten taitojen kehittymisessä.
toimii uraohjauksessaan ohjattavaa voimaannuttaen ja ohjattavan osallisuuden tunnetta
vahvistaen.
kykenee arvioimaan, kehittämään ja uudistamaan uraohjaustaan.
Kirjallisuutta
Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot









Aluevaikuttavuus ja ennakointi. 2012. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3, 2012. Helsinki:
OKKA-säätiö.
Amundson, N. E. 2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Helsinki:
Psykologien Kustannus Oy.
Carlsson, M. & Järvinen, K. 2012. Mielekäs työ: uuden ajan uraopas. Helsinki: SanomaPro.
Haikola, A. (toim.) 2009. Ura unelmissa. Matkaopas työelämään AMK-opiskelijalle. Kokkola:
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu.
Kasurinen, H. 2013. Ohjaus työllistyvyyden tukena. Teoksessa Yhteisellä matkalla –
Aikuisten ohjauksen vaikuttavuutta etsimässä. Toim. M. Niemi-Pynttäri ja A. Ryhänen.
Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 65 – 74.
Korhonen, A. 2011. Työelämä ja osaamisen kehittyminen. Teoksessa OPO Opinto-ohjaajan
käsikirja. Toim. H. Kasurinen, E. Merimaa ja J. Pirttiniemi. Helsinki: Opetushallitus, 271 –
280.
Lerkkanen. J. 2011. Siltamalli koulutus- ja uravalinnan tukena. Teoksessa OPO Opintoohjaajan käsikirja. Toim. H. Kasurinen, E. Merimaa ja J. Pirttiniemi. Helsinki: Opetushallitus,
55 – 62.
Mulari, M. 2013. Tietoisen ammatinvalinnan opas. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.
Niles, S. G., & Harris-Bolwlsbey, JA. (2013). Career Development Interventions in the 21st
Century (5th ed.) Upper Saddle River, NJ: Pearson.
39





Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa. Oivallus-projekti. Helsinki:
EK, Elinkeinoelämän keskusliitto.
Osaamistarpeiden ennakointi.
Sampson, J. P., Jr., Reardon, R. C., Peterson, G. W., & Lenz, J. G. (2004). Career counseling
and services: A cognitive information processing approach. Pacific Grove, CA: Brooks/Cole.
Thomsen, R. 2012. Career guidance in communities. Aarhus: Aarhus University Press.
Zunker, V.G. 2012. Career Counseling: a holistic approach cengage learning.
Itsetuntemus






Kokkonen, M. 2010. Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet. Opi tunteiden säätelyn taito.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Krogerus, M. & Tschäppeler, R. 2012. Pieni suuri päätösten kirja. Jyväskylä: Atena
Kustannus Oy.
Ojanen, M. 2011. Minä ja muut: itsetuntemuksen kirja. Helsinki: Kirjapaja.
Partanen, A. 2011. Kyllä minä tästä selviän. Aikuisopiskelijat koulutustarinansa kertojina ja
koulutuksellisen minäpystyvyytensä rakentajina. Väitöskirja. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Tapio, J. 2011. Ryhmäohjaus nuoren suoritusstrategioiden muutoksen mahdollistajana.
Motivaatioattribuutioteorian näkökulma koulun luokkaohjaukseen. Väitöskirja. Tampere:
Tampereen yliopisto.
Toivakka, S. & Maasola, M. 2011. Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja
vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
40
Henkilökohtainen ohjaus 5 op (AOUU2000)
Opintojaksolla opiskelijat perehtyvät kirjallisten lähteiden ja omakohtaisen harjoittelun avulla
henkilökohtaisen ohjauksen toteuttamiseen ja saavat palautetta ohjausharjoittelustaan sekä
omalta pienryhmältään että opettajatutoriltaan.
KUVIO 4. Henkilökohtainen ohjaus
Osaamistavoite
Henkilökohtaisessa ohjauksessa korostuvat ohjaajan ja ohjattavan välinen vuorovaikutus ja
ohjaussuhde. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija osaa kohdata ohjattavansa erilaisissa
vuorovaikutus- ja ohjaustilanteissa, rakentaa tietoisesti hyvää ohjaussuhdetta ja ohjata
tarvelähtöisesti tukien ohjattavien omaehtoista toimintaa oppimisessa ja opiskelussa,
urasuunnittelussa ja henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin liittyvien kysymysten hoitamisessa. Hän
integroi teoria- ja tutkimustiedon ohjaukseen ja osaa soveltaa ohjauksen teoreettisia
lähestymistapoja käyttöteoriaansa tietoisesti rakentaen. Hän osaa arvioida omia ohjaustaitojaan,
asettaa itselleen kehittymistavoitteita sekä kehittää systemaattisesti ohjausosaamistaan.
Sisältö





vuorovaikutus ja ohjaussuhde
tavoitteellinen ja tarvelähtöinen ohjauskeskustelu
ohjauksen teoreettisten lähestymistapojen soveltaminen
ohjausmenetelmien soveltaminen
ohjaajan käyttöteoria
41





kirjallisuustehtävä ja sen käsittely omassa pienryhmässä (ohjausharjoite 1)
2 kpl digitaalisesti tallennettua kuvanauhoitetta ohjaustilanteista; tallenteet käsitellään
omassa pienryhmässä; tallennus suoraan Optiman työtilaan (ohjausharjoitteet 2 ja 3)
tallenteisiin liittyvät kirjalliset suunnitelmat ja analyysit/itsearvioinnit
osallistuminen pienryhmätyöskentelyyn ja opiskelutovereiden harjoitteiden vertaisarviointi
opintojakson kokoava itsearviointi osaksi Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot opintokokonaisuuden kokoavaa itsearviointia (tulee portfolioon).
Tehtävät
Opintojakson oppimistehtävät koostuvat kolmesta ohjausharjoitteesta: Ohjausharjoite 1 on
kirjallisuustehtävä. Ohjausharjoitteet 2 ja 3 tehdään aidoissa ohjaustilanteissa, joita varten opintoohjaajaopiskelija valitsee ohjattavan, jolla on todellinen ja pitkäkestoinen opinto-ohjauksen tarve.
Opiskelija tallentaa kaksi (2) ohjaustilannetta seuraten saman ohjattavan vaiheita opintojen
aikana. Valitessasi ohjattavaa muista selvittää hänelle, mikä on tallenteen tarkoitus sekä pyytää
lupa siihen. Harjoitusten tekoa ohjaavat oppilaitoksen toimintatavat ja säädökset sekä
henkilökohtaisen ohjauksen antamiseen liittyvät ohjeet.
Ohjausharjoitteet tulee tehdä digitaalisena kuvatallenteena Optima-ympäristössä. Tallenteiden
äänen ja kuvan laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tallenteita, joiden kuvan- tai
äänenlaatu ei mahdollista niiden analysoimista, ei voida hyväksyä.
1. Ohjausharjoite 1:n

tavoitteena on tutkia ja selvittää luottamuksellisen ja tasavertaisen ohjaussuhteen ja
vuorovaikutuksen rakentumista.
Opiskelijat tutustuvat etukäteen ohjauksen vuorovaikutuksellisuutta ja ohjaussuhdetta
käsittelevään kirjallisuuteen, josta sovitaan ja jota käsitellään omassa pienryhmässä.

tavoitteena on harjoitella tavoitteellista ohjauskeskustelua: toimivan ohjauskeskustelun
aloitus, ohjauskeskustelun jäntevä eteneminen sekä kokoava lopetus.
Ennen ohjausharjoitetta laadi kirjallinen suunnitelma ohjaustilanteesta. Kirjaa suunnitelmaan
ohjauskeskustelun tavoitteet sekä asiakkaan että oman osaamisesi kehittymisen näkökulmasta.
Ohjausharjoitteen jälkeen analysoi kirjallisesti ohjaustilannetta ja omaa ohjausosaamistasi (katso
arviointikriteerit). Ohjausharjoite 2:n alusta litteroidaan n. 5 minuuttia.
Palauta sekä nauhoite että siihen liittyvät kirjalliset tehtävät (suunnitelma, itsearviointi/analyysi ja
litteraatti) Optimaan.
42

tavoitteena on hyödyntää koulutuksessa omaksuttuja ohjauksen teoreettisia
lähestymistapoja, todentaa omaa ohjauksen käyttöteoriaa, käyttää luovia
ohjausmenetelmiä ja ohjausta tukevaa välineistöä.
Ohjausharjoite 3 toteutetaan mielellään uraohjaustilanteena. Ennen ohjausharjoitetta laadi
kirjallinen suunnitelma ohjaustilanteesta. Kirjaa suunnitelmaan ohjauskeskustelun tavoitteet sekä
asiakkaan että oman osaamisesi kehittymisen näkökulmasta. Ohjausharjoitteen jälkeen pohdi
ohjausharjoitteen kirjallisessa analyysissa ohjausharjoite 3:ssa käyttämäsi/käyttämiesi ohjauksen
teoreettisten lähestymistapojen soveltuvuutta ohjaustilanteeseen, oman käyttöteoriasi
todentumista ja ohjausmenetelmän/-välineen käytön onnistumista harjoitteessa (katso
arviointikriteerit). Valitse nauhoitteesta ryhmälle katsottavaksi kohta (10 min), joka ilmentää
käyttämääsi ohjauksen lähestymistapaa/käyttöteoriaasi.
Palauta sekä nauhoite että siihen liittyvät kirjalliset tehtävät (suunnitelma ja itsearviointi/analyysi)
Optimaan.
Itsearviointi
Kolmannen harjoitteen sekä siitä saamasi palautteen jälkeen tee koko ohjausharjoitteluprosessista
itsearviointi, jonka liität osaksi Uranhallinta- ja urasuunnittelutaidot -opintokokonaisuuden
kokoavaa itsearviointia (tulee portfolioon). Pohdi edistymistäsi henkilökohtaisen ohjauksen
tilanteissa sekä oman käyttöteoriasi rakentumista ja kehittymistä suhteessa koulutuksessa
esitettyihin ohjauksen lähestymistapoihin. Suosittelemme oppimispäiväkirjan pitämistä
ohjausharjoittelusta oman ohjausosaamisen kehittymisen havainnointiin ja reflektointiin. Muista
pohtia litteroinnin herättämiä ajatuksia itsearvioinnissasi.
Arviointiasteikko: Hyväksytty / Hylätty
Opiskelija








osaa tarkastella ohjauskeskustelua vuorovaikutuksen, ohjausprosessin, sisällön ja
rakenteen näkökulmista.
ymmärtää luottamuksellisen ja tasavertaisen ohjaussuhteen ja vuorovaikutuksen
merkityksen.
tunnistaa ohjaajan ja ohjattavan roolit tavoitteellisen ohjauskeskustelun toteuttamisessa.
tuntee tavoitteellisen ohjauskeskustelun vaiheet ja osaa rakentaa ohjauskeskustelun niiden
mukaisesti.
tuntee erilaiset kysymykset ja osaa kysyä ohjauskeskustelua tavoitteellisesti eteenpäin
vieviä avoimia kysymyksiä.
osaa hyödyntää ja arvioida ohjauksen lähestymistapojen soveltuvuutta henkilökohtaisessa
ohjauskeskustelussa.
kykenee yhdistämään kokemus- ja teoriatietoa rakentaen tietoisesti omaa
käyttöteoriaansa.
osaa valita vuorovaikutusta tukevan välineen/menetelmän ohjauskeskustelun tueksi.
43


osaa hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa ohjaustilanteessa.
kykenee antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta omien ohjaustaitojensa
kehittämiseksi.
Kirjallisuutta










Aarnio, J. Enqvist, M. Kekki, M. Kokkonen, T. Sukuvaara. Dialogilla syvätehoa oppimiseen.
Verkkopalvelu. Hämeen ammattikorkeakoulu [Viitattu 6.5.2013]
Airo, J-P., Rantanen, J. & Salmela, T. 2008. Oma ura, paras ura. Talentum.
Amundson, N. E.2005. Aktiivinen ohjaus. Opas uraohjauksen ammattilaisille. Helsinki:
Psykologien kustannus.
Penttinen,L., Plihtari, E., Skaniakos, T. & Valkonen, L. (toim.) 2011. Vertaisuus voimavarana
ohjauksessa. [Viitattu 6.5.2013]
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa huomioita ja kunnioitusta. Jyväskylä: PSkustannus.
Nelson-Jones, R. 2005. Basic Counselling Skills. A helper’s manual. Padstow: SAGE
Publications.
Pekkari, M. 2009. Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Hämeenlinna: Tammi.
Pekkari, M. 2006. Ohjauskeskustelu nuorten lukio-opintojen ja uran pohdinnan tukena.
Väitöskirja. Tampereen yliopistopaino: Juvenes Print. sähköinen väitöskirja [Viitattu
6.5.2013]
Vehviläinen, S. 2001. Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus.
Venkula, J. 2007. Kysymisen taito. Kirjapaja.
44
Ohjauksen lähestymistavat 5 op (AOUU3000)
Osaamistavoite
Ohjauksen teoreettisten lähestymistapojen tuntemus on peruskivi opinto-ohjaajan
ohjausinterventioille ja niiden kehittämiselle; teoreettiset lähestymistavat jäsentävät
ohjausajattelua ja auttavat ohjaajaa kehittämään omaa käyttöteoriaansa. Opintoohjaajankoulutuksen viitekehyksenä on systeeminen ajattelu, joka kuvaa ohjauksen
kokonaisvaltaisuutta ja ohjauksessa läsnäolevien eri toimijoiden ja toimintojen keskinäistä
riippuvuutta ja vaikutusta toisiinsa (ks. kuvio 5).
Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija tuntee ohjauksen keskeiset teoreettiset
lähestymistavat ja osaa arvioida eri lähestymistapojen soveltuvuutta ja toimivuutta erilaisissa
ohjaustilanteissa. Hän osaa soveltaa ohjauksen lähestymistapoja tarkoituksenmukaisesti sekä
henkilökohtaisessa ohjauksessa että ryhmäohjauksessa. Hän osaa perustella tekemänsä ratkaisut
teoreettisesti. Opiskelijalla on valmiudet kehittää monipuolista ja joustavaa käyttöteoriaa oman
ohjaustoimintansa taustalle ja tueksi.
Sisältö

ohjauksen neljä erilaista teoreettista lähestymistapaa: psykodynaaminen, ratkaisusuuntautunut,
sosiodynaaminen ja kognitiivinen lähestymistapa
KUVIO 5. Ohjauksen lähestymistavat
45




osallistuminen jokaiseen ohjauksen teoreettiseen lähestymistapapäivään (4 päivää).
osallistuminen aktiivisesti yhden ohjauksen teoreettiseen lähestymistapapäivän suunnitteluun ja
toteutukseen.
Kukin ryhmä toimittaa laatimiensa harjoitteiden kirjalliset ohjeet Optimaan.
osallistuminen opintojakson lopussa olevaan ryhmänäyttöön.
Tehtävät
Koulutuksessa perehdytään neljään erilaiseen ohjauksen lähestymistapaan:




Opinto-ohjaajaopiskelijat jaetaan syksyn 2013 lähijaksolla neljään ryhmään (PSYKO, SODY, K,
RATSU).
Kukin ryhmä suunnittelee ryhmälle nimetystä ohjauksen teoreettisesta lähestymistavasta päivän ja
sen ohjelman.
Päivä sisältää sekä asiantuntijaluennon (opettajatutor hankkii) että ryhmän suunnitteleman
toiminnallisen osuuden.
Kukin ryhmä toimittaa laatimiensa harjoitteiden kirjalliset ohjeet Optimaan. Kirjallisessa ohjeessa
tulee ilmetä harjoitteiden tavoitteet, toteuttamisohjeet ja esimerkkejä tilanteista, joihin harjoite
ohjaajan työssä soveltuu.
Päivä toteutetaan opettajatutorin ohjauksessa. Päivää varten tutustutaan ohjauksen
lähestymistapaan sekä kirjallisuuden että muun materiaalin kautta. Ohjauksen teoreettiset
lähestymistavat kytketään ohjausharjoitteisiin (ks. Henkilökohtainen ohjaus -opintojakso) .
Viimeisessä, kolmannessa ohjausharjoitteessa kunkin opiskelijan tulee todentaa jotakin/joitakin
teoreettisia lähestymistapoja harjoitteessaan ja ohjausharjoittelun kokoavassa itsearvioinnissa
kuvata, millä tavoin lähestymistavat ovat yhteydessä hänen oman käyttöteoriansa
muodostumiseen.
Opiskelija




kykenee löytämään ja hyödyntämään ohjausteoreettista lähdeaineistoa ja soveltamaan sitä
jäsentyneellä tavalla.
tuntee eri lähestymistapoihin liittyvän tausta-ajattelun ja tunnistaa eri lähestymistapojen keskeiset
piirteet ja ideat.
osaa soveltaa ohjausteoreettista osaamistaan erilaisissa ohjaustilanteissa erilaisten ohjattavien
kanssa.
osaa yhdistää ohjausta koskevaa kokemuksellista tietoa teoreettiseen tietoon siten, että ne
muodostavat eheän kokonaisuuden, ohjaajan oman käyttöteorian.
46
Kirjallisuutta











Helander, J. & Seinä, S. 2005. Mielen malleista ohjaustodellisuuteen – ohjausteoriat opintoohjaajankoulutuksessa. Teoksessa J. Lerkkanen (toim.) Opinto-ohjauksen tarkoitus. Jyväskylän
ammattikorkeakoulun julkaisuja 51. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 13-18. saatavuus
Furman, B. 1986. Systeemien salat. Perheterapiaa ristiin rastiin. Helsinki: MLL:n julkaisusarja L.
Furman, B. & Ahola, T. 1998. Taskuvarkaat nudistileirillä: kumous terapiamaailmassa. Helsinki: ai-ai,
Hakapaino.
McLeod, J. 2003. An introduction to counselling. Buckingham: Open University Press. (e-kirja)
Niles, S. G., & Harris-Bolwlsbey, JA. (2013). Career Development Interventions in the 21st Century (5th
ed.) Upper Saddle River, NJ: Pearson.
Ojanen, S. 2006. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Saarijärvi: Palmeniakustannus.
Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2000. Aikaa, huomioita ja kunnioitusta 1. Ohjaus ja
neuvonta 2000. PS-kustannus.
Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T. (toim.) 2000. Aikaa huomioita ja kunnioitusta 2. Ohjaus ja
neuvonta 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.
Onnismaa, J. 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa huomiota ja kunnioitusta. Tampere: Gaudeamus.
Spangar, T., Arnkil, R. & Vuorinen, R. 2008. Kohti ohjauksen kokonaisvoimavarojen
yhteiskehittämistä. Ammatinvalinta- ja uraohjauksen kehittämishaasteiden strategisen perustan
arviointitutkimus. Helsinki: Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja 30. Saatavilla verkossa: [Viitattu
6.5.2013]
Stenberg, K. 2011. Riittävän hyvä opettaja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Sosiodynaaminen lähestymistapa



Peavy, R.V.2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus.
Peavy, R. V. 2001. Elämäni työkirja. Ohjaajien opaskirja konstruktivististen periaatteiden
soveltamiseen koulutuksessa ja ohjaustyössä. Helsinki: Psykologien kustannus.
Peavy, R. V. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan
ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien Kustannus Oy.
Kognitiivinen lähestymistapa


Lerkkanen, J. 2002. Koulutus- ja uravalinnan ongelmat. Koulutus- ja uravalinnan tavoitteen
saavuttamista haittaavat ajatukset sekä niiden yhteys ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen
ja opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 14.
Sampson, J.P. jr, Reardon, R. C., Peterson, G.W. & Lenz, J.G. 2004. Career Counseling & Services. A
Cognitive Information Processing Approach. Belmont: Brooks & Cole. [Viitattu 6.5.2013]
Psykodynaaminen lähestymistapa




Gay, P. 1990. Freud. Helsinki: Otava.
Jacobs, M. 1999. Psychodynamic Counselling in Action 2. painos. London: Sage.
Lahti, R. 2001. Ammatinvalintapsykologien vastauksia asiakkaiden tiedostamattomiin odotuksiin.
Transferenssi-ilmiön merkitys ohjauksen vuorovaikutuksen ja tulosten näkökulmasta.
Työvoimapoliittinen tutkimus 227. Helsinki: Työministeriö.
Lahti, R. 2004. Ammatinvalinnanohjaus ammatillisen identiteetin uudelleen jäsentämisenä.
Työvoimapoliittinen tutkimus 263. Helsinki: Työministeriö.
47


Milton, J., Polmear, C. & Fabricius, J. 2004. A Short Introductions to Psychoanalysis.London: Sage
Publications.
Tähkä, V. 1996. Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. Helsinki: WSOY.
Ratkaisusuuntautunut lähestymistapa









Bertolino, B. 1999. Ratkaisukeskeinen nuorisoterapia. Lyhytterapiainstituutti.
Dilts, R. 1997. Muuttuvat ajatukset – uskomusjärjestelmien muuttamisesta NLP:n avulla. Helsinki.
Furman, B. & Ahola, T. 1999. Ratkaisukeskeinen itsensä kehittäminen. Helsinki: Lyhytterapiainstituutti Oy.
Haley, J. 1997. Lyhytterapian lähteillä. Milton H. Ericksonin terapeuttiset menetelmät.
Lyhyterapiainstituutti.
Helander, J. 2000. Oppiminen ratkaisusuuntautuneessa terapiassa ja ohjauksessa. Helsingin
yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 169. [Viitattu 6.5.2013]
Mattila, A. S. 2006. Näkökulman vaihtamisen taito. WSOY.
Toukonen, M.L. 2008. Unelmatyöskentely. Ote omanlaiseen elämään. Juva: PS-kustannus.
Toukonen, M.L. 2008. Unelmatyöskentely. Unelmatyöskentelyn tehtäväkirja. Juva: PS-kustannus.
O´Connell. 2005. Solution-Focused Therapy. London: Sage Publications.
48
Asiakaslähtöisen ohjauksen opintokokonaisuus 12 op (AOAOOZ)
Asiakaslähtöisen ohjauksen opintokokonaisuudessa tarkastellaan inhimillisen kasvun olemusta ja
ehtoja. Tavoitteena on, että opinto-ohjaaja kykenee toteuttamaan ohjausta erilaisissa
toimintaympäristöissä siten, että sen avulla tuetaan elämän eri vaiheissa olevien ohjattavien
kehittymistä. Olennaista on ottaa huomioon erilaisten opiskelijoiden ja ohjattavien tarpeet ja
niistä lähtökohdista käsin suunnitella ja toteuttaa ohjausta yhteistyössä muiden
asiantuntijaryhmien kanssa.
Opintokokonaisuus koostuu kolmesta opintojaksosta, joissa kussakin tarkastellaan ohjausta
erilaisten ohjattavien näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus -opintojaksossa perehdytään ohjaukseen
elämän ja opiskelupolun eri vaiheissa. Opintojaksossa mietitään keinoja tukea asiakkaita erilaisissa
siirtymissä, jotta nämä voivat tehdä henkilökohtaiseen elämäänsä, kehittymiseensä ja uraansa
liittyviä päätöksiä.
Opinto-ohjaajan keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat oppilaitoksen erityisopetuksen
vastuuhenkilöt. Inkluusion myötä erityisopetus on noussut koko oppilaitosyhteisön tehtäväksi ja
erityisopetuksen kysymykset ovat ajankohtaisia koko henkilökunnalle. Yhteistyö ja opettajien
konsultointi edellyttävät ymmärrystä erilaisesta tuen tarpeesta, käsitystä erityisopetuksesta sekä
oppilaitoksen tukimallien ja eri toimijoiden roolin tuntemista. Näihin kysymyksiin perehdytään
Erilaisten oppijoiden ohjaus -opintojaksossa.
Yhteiskuntamme monimuotoistuessa ja muuttuessa entistä monikulttuurisemmaksi on tärkeää,
että opinto-ohjaaja tiedostaa asiakkaidensa kulttuuriset eroavuudet ja osaa huomioida ne omassa
ohjaustyössään. Myös kansainvälinen näkökulma on opinto-ohjaajan työssä merkittävä: yhä
useampi opiskelija hakeutuu ulkomaille opintojensa aikana, samoin kotikansainvälistyminen
lisääntyy. Opinto-ohjaajan on osattava hyödyntää kansainvälisyyteen ohjaavia palveluja omassa
ohjauksessaan.
Opintokokonaisuuden suorittamiseen johdatellaan orientoivan luennon avulla.
Asiakaslähtöisen ohjauksen opintokokonaisuus koostuu seuraavista opintojaksoista:



Elinikäinen ohjaus 4 op (verkkokurssi)
Erilaisten oppijoiden ohjaus 5 op (verkkokurssi)
Kulttuuritietoinen ja kansainvälistyvä ohjaus 3 op
yleistavoitteet).
49
Elinikäinen ohjaus 4 op (AOAO1000)
Osaamistavoite
Opiskelija tuntee elämän eri vaiheisiin liittyvät psykososiaaliset kehitysvaiheet sekä tunnistaa ja
ymmärtää eri elämänvaiheisiin liittyviä ohjaustarpeita. Tavoite on, että ohjaajan kyky tukea
yksilöitä eri elämäntilanteissa kehittyy tämän myötä.
Sisältö


ihmisen psykososiaalinen kehitys
yksilölliset ohjaustarpeet elämän eri vaiheissa

osallistuminen verkkokurssille,
tai

hakemalla aiemmin suoritettujen opintojen perusteella hyväksilukua. Opiskelijat, jotka ovat
aikaisemmin suorittaneet yliopistollisia ihmisen psykososiaalisia kehitysvaiheita ja niihin
liittyviä ohjaustarpeita käsitteleviä arvosanaopintoja, voivat esittää todistukset
opinnoistaan ja näin hakea hyväksilukua. Hyväksiluku perustuu opiskelijan esittämiin
todistuksiin. Hyväksiluettavat opinnot tulee olla suoritettu 1.8.2003 jälkeen. Opintojen
hyväksilukeminen tapahtuu lähettämällä korvaavuushakemus ja todistukset
opintosuorituksista opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (liite 2). Lisäksi
opiskelija dokumentoi osaamisensa portfolioonsa.
Tehtävät
Saat oppimistehtävät ja oppimismateriaalin aloittaessasi verkko-opinnot.
Opiskelija




tunnistaa, millaisia ohjaustarpeita on elämän eri vaiheissa
käyttää tiedonhankinnassaan erilaista kasvatus- ja kehityspsykologista lähdeaineistoa
käsittelee teoreettista ja kokemuksellista tietoa jäsentyneesti
osallistuu aktiivisesti verkko- ja pienryhmätyöskentelyyn
50
Erilaisten oppijoiden ohjaus 5 op (AOAO2000)
Osaamistavoite
Opiskelija tietää ammatillisen erityisopetuksen perusteet ja tiedostaa opiskelijoiden
yksilöllisyydestä johtuvat ohjauksen erityisvaatimukset. Hän osaa huomioida oppimisen
lähtökohdiltaan ja taustoiltaan erilaiset oppijat ohjausprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa.
Opiskelija tunnistaa muuttuneen ohjaustarpeen ja kykenee puuttumaan siihen riittävän varhain.
Opiskelija osaa arvioida omaa vuorovaikutustaan työskennellessään erilaisten oppijoiden kanssa ja
osaa kehittää omaa erityispedagogista ajatteluaan.
Sisältö




erilaiset oppijat ja yksilöllinen ohjausprosessi
erityisopetuksen perusteet
oman erityispedagogisen ajattelun kehittäminen
opinto-ohjaajan rooli erityisopetuksessa

osallistuminen aiheeseen johdattelevalle orientaatioluennolle ja verkkokurssille,
tai

esittämällä todistuksen erityisopettajankoulutuksen suorittamisesta, erityispedagogiikan
approbatur-arvosanasta tai erityisopetuksen erikoistumisopinnoista. Hyväksiluku perustuu
opiskelijan esittämiin todistuksiin. Hyväksiluettavat opinnot tulee olla suoritettu 1.8.2003
jälkeen. Opintojen hyväksilukeminen tapahtuu lähettämällä korvaavuushakemus ja
todistukset opintosuorituksista opettajakorkeakoulun opintojen ohjaajalle (liite 2). Lisäksi
opiskelija dokumentoi osaamisensa portfolioonsa.
Tehtävät
Saat oppimistehtävät ja oppimismateriaalin aloittaessasi verkko-opinnot.
Opiskelija




tuntee HOJKS-prosessin ja opintojen henkilökohtaistamisen vaiheet
käyttää tiedonhankinnassaan ajankohtaista erityispedagogista lähdeaineistoa
hallitsee erityispedagogisen peruskäsitteistön ja kirjoittaa ajatuksensa lukijalle
ymmärrettävästi
on perehtynyt erityistä tukea tarvitsevan oppijan ohjausprosessiin
51
Kulttuuritietoinen ja kansainvälistyvä ohjaus 3 op (AOAO3000)
Osaamistavoite
Opiskelija osaa syventää kulttuuritietoiseen ohjaukseen liittyvää osaamistaan ammatillisten ja
henkilökohtaisten kehittymistarpeidensa mukaisesti. Opiskelija tunnistaa omat
ennakkoasenteensa, tiedostaa eri kulttuureista tulevien asiakkaiden kulttuuritaustasta johtuvat
eroavuudet ja osaa huomioida ne ohjaustyössään. Lisäksi opiskelija 0saa hyödyntää
kansainvälisyyteen ohjaavia palveluja omassa ohjauksessaan sekä omassa ammatillisessa
kehittymisessään.
Sisältö




kulttuurisensitiivinen ohjaus
kulttuurikompetenssi ohjaajan työssä
kansainvälisyyteen ohjaamista tukevat palvelut
kotikansainvälistyminen



osallistumalla monikulttuurisuus- sekä kansainvälisyysteemapäiviin
osallistumalla teeman mukaiseen työpajatyöskentelyyn
tekemällä oppimistehtävät

Voit hyödyntää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) tässä
opintojaksossa. AHOT-menettely perustuu opiskelijan esittämään hakemukseen ja
aineistoon, jonka tulee osoittaa, että hänellä on olemassa opintojaksossa tavoitteena oleva
osaaminen. Lisäksi opiskelija dokumentoi kyseisen aineiston portfolioonsa. Hakemuksen
käsittelee oma vastuukouluttajasi (liite2).
tai
Tehtävät
1. Ennakkotehtävä ennen monikulttuurisuusteemapäivää: Tutustu monikulttuurista ohjausta
käsittelevään kirjallisuuteen, oman organisaatiosi mahdolliseen
maahanmuuttajastrategiaan ja / tai maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden
ohjaussuunnitelmaan sekä maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavan
koulutuksen opetussuunnitelmaan.
2. Ennakkotehtävä ennen kansainvälisyysteemapäivää. Tutustu oman organisaatiosi
kansainvälistymisstrategiaan ja siihen liittyviin asiakirjoihin ja/tai haastattele organisaatiosi
kansainvälisten asioiden koordinaattoria / yhteyshenkilöä. Tee itsellesi muistiinpanoja ja
tuo ne mukanasi lähijaksolle, jolla käsitellään kansainvälisyyteen ohjaamista.
52
Opiskelija





tuntee kulttuuritietoista ohjausta käsittelevää uusinta tutkimusaineistoa ja käsitteistöä
pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan monikulttuurista ohjausta
tuntee kansainvälistyvää ohjausta käsittelevää uusinta tutkimusaineistoa ja käsitteistöä
tuntee kansainvälisyyteen ohjaamista tukevia palveluita
osallistuu aktiivisesti teemapäiviin ja työpajoihin
Kirjallisuutta
Kulttuuritietoisuus











Erilaisuus sallittu. Perehdymme monimuotoisuuteen – käsikirja työhön perehdyttäjälle ja
työyhteisöille. [Viitattu 2.4.2013]
Korhonen, V. & Puukari, S. (toim.) 2013. Monikulttuurinen ohjaus ja neuvontatyö.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Launikari, M. & Puukari, S. (Eds.) 2005. Multicultural Guidance and Counselling. Theoretical
Foundations and Best Practices in Europe. Helsinki: CIMO; Jyväskylä: University of
Jyväskylä, Institute for Educational Research. [Viitattu 2.4.2013]
Mandalios, M., Nummela, S., Roininen, E. & Sipilä, J. 2010. Matkalla Suomessa :
maahanmuuttanut ohjauksella kotoutumaan. Helsinki: Kirjapaja.
Mammut, R..2010. Kolmen etnisen ryhmän kotoutumisprosessi Suomessa. [Viitattu
2.4.2013]
Mäkelä, M., salonen, M., Parantainen, A. & Koponen, T. 2010. Mutkat suoriksi, nivelet
notkeiksi – Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen loppujulkaisu.
Pihlaja, L. 2008. HRAKKautta Duuniin - Maahanmuuttajan tie työhön ja ammattiin. [Viitattu
2.4.2013]
Taajamo, M. & Puukari, S. (toim.) 2007. Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja
neuvontatyössä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.
Tutkimusselosteita 36. [Viitattu 2.4.2013]
Saukkonen, P. 2007. Maahanmuutto, monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka: taustatietoja
tutkimukselle ja toiminnalle [Viitattu 2.4.2013]
www.cimo.fi
Cimon tutkimukset ja selvitykset. [Viitattu 2.4.2013]
Kansainvälisyys



Aikuiskoulutus ja kansainvälisyys. 2007. [Viitattu 2.4.2013]
Finland in Focus. Towards 2020 in vocational education and training. CIMO. [Viitattu
2.4.2013]
Korkeakoulujen kv-strategia 2009 – 2015. [Viitattu 2.4.2013]
53





Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen johtamiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen
kansainvälistymisen nykytila. 2008. Cimo yhteistyössä Opetushallituksen ja Hamk,
Hämeenlinnan opettajakorkeakoulun kanssa. [Viitattu 2.4.2013]
Lifelong guidance in Finland. Cimo.
Monta väylää maailmalle. Ammatillinen koulutus kansainvälistyy. Cimo. [Viitattu 2.4.2013]
Opettajien kansainvälinen liikkuvuus. Hyöty ja vaikutukset peruskouluissa ja lukioissa sekä
ammatillisissa ja korkea-asteen oppilaitoksissa. Occational paper 1/2007. Cimo. [Viitattu
2.4.2013]
Cimon julkaisut. [Viitattu 2.4.2013]
54
OPINTO-OHJAAJANKOULUTUKSEN TOTEUTUKSEN
PERIAATTEET JA OPINTOJEN OHJAUS
Opinto-ohjaajaksi kehittyminen on osa yksilön koko työiän kestävää ammatillista kasvua, jossa
oma lähtöammatti ja opettajuus kehittyvät ohjaajuudeksi. Koulutuksen tehtävänä on tarjota
opiskelijalle kehykset, joiden kautta hän voi tarkastella opinto-ohjauksen kysymyksiä suhteessa
omaan ja yksikkönsä toimintaan.
Kelpoisuus ja opintojen laajuus: Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opiskelijat hankkivat
opinto-ohjaajan kelpoisuuden suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset opinto-ohjaajan opinnot
kolmen lukukauden pituisena monimuoto-opiskeluna. Yksi opintopiste (op) tarkoittaa 27 tunnin
työskentelyä. Opinnot voi suorittaa työn ohessa lukuun ottamatta lähiopetusjaksoja (25
lähipäivää), verkostoharjoitteluja (20 lähipäivää) sekä valtakunnallisia opintoohjaajanpäiviä helmikuussa 2014 tai jotakin muuta ohjausalan 2 – 3 -päiväistä tapahtumaa. Oman
työn ohella tapahtuvassa opiskelussa yhdistyvät erilaisissa ryhmissä tapahtuva lähiopetus,
vertaisoppiminen ja -opiskelu, verkkokurssit, oppimistehtävät ja oman työn kehittäminen.
Opintojen toteuttamisaikataulu: Opinto-ohjaajankoulutuksen opinnot alkavat 16. -17.5.2013 ja
päättyvät syksyllä 2014. Opinto-oikeutesi päättyy 31.7.2016. Opiskelun lähijaksot toteutetaan
Jyväskylässä ja Lapin alueella. Kansainväliseen vaihtoon haluavilla on mahdollisuus lähteä
opiskelijavaihtoon Latvian yliopistoon (Latvia University of Agriculture), jonka kanssa olemme
aloittaneet yhteistyön 2011.
Koulutuksen aikajana on esitetty liitteessä 3.
Läsnäolovelvoite ja poissaolojen korvaaminen: Lähiopetukseen ja verkostoharjoitteluun kuuluu
läsnäolovelvoite. Poissaolot korvataan tekemällä omalle kouluttajalle esitys korvaavuudesta, joka
vastaa poissaoloteeman sisältöä ja on osaamistavoitteen suunnassa. Kouluttajan hyväksyttyä
esityksen opiskelija tekee tehtävän/sovitun korvaavuuden. Opiskelijan on hyvä huomata omaa
opiskeluaan suunnitellessa, että lähiopetuspäivät ovat vain osa opiskeluprosessia. Huomattava
osuus on etäjaksojen aikaisella työskentelyllä.
Arviointi: Arvioinnin perustana ovat opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmassa esitetyt
osaamistavoitteet ja arviointikriteerit sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Arviointi on
luonteeltaan avointa, jatkuvaa, ohjaavaa, tulevaisuuteen suuntaavaa ja kehittävää. Arvioijina
toimivat opiskelijat, pienryhmän jäsenet sekä kouluttajat.
Opintojen ohjaus
Opintojen ohjausta toteutetaan monipuolisesti kaikki ohjauksen toteuttamismuodot –
henkilökohtainen, pienryhmä, suurryhmä ja omaehtoinen ohjaus - huomioiden. Kouluttajien
lisäksi opintojen ohjausta antavat opettajakorkeakoulun opintotoimisto ja opintojen ohjaaja.
Optiman AOKK Opiskelu -työtilasta löydät linkkejä opiskelun kannalta tärkeisiin materiaaleihin ja
55
palveluihin. Teknisissä asioissa (esim. Optima, Adobe Connect ja muut verkkotyövälineet) auttaa
[email protected]
Henkilökohtainen opintojen ohjaus: Jokaisella opinto-ohjaajaopiskelijalla on nimetty oma
kouluttaja, joka vastaa opiskelijoidensa opiskeluprosessin kokonaisohjauksesta (mm.
henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, oppimistehtävät, kehittämistyön ja pienryhmän
ohjaus). Opiskelija saa opintojensa aikana henkilökohtaista ohjausta omalta kouluttajaltaan.
Henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa kaikkia niitä käytännön toimia, joilla tuetaan opiskelijan
ohjaajaksi kasvua. Henkilökohtaista ohjausta annetaan lähijaksojen yhteydessä tarpeen mukaan
ennakkoon sovittuna aikana sekä etäjaksoilla sähköpostitse, puhelimitse sekä Connect Pro yhteyden kautta.
Pienryhmätoiminta: Opinto-ohjaajankoulutuksessa pienryhmätoiminnalla on suuri
merkitys. Pienryhmien tavoitteena on kokoontua jokaisella lähijaksolla. Ne toimivat samassa
kokoonpanossa koko koulutuksen ajan. Pienryhmässä tarkastellaan henkilökohtaisia
opiskelusuunnitelmia ja viedään kunkin opiskelijan opintoja eteenpäin oman kouluttajan ja
ryhmän tuella. Niissä tarjoutuu mahdollisuus reflektiiviseen ajatteluun ja erilaisten kysymysten
pohdintaan.
Suurryhmäohjaus: Suurryhmäohjauksessa painottuvat neuvonta ja tiedottaminen.
56
Liite 1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)
Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman aluksi sinun tulee kartoittaa omaa ammatillista
kehittymistäsi. Siinä tavoitteena on ohjata sinua analysoimaan niitä asioita, joita olet jo oppinut
elämäsi eri vaiheissa. Samalla sinun tulee pyrkiä löytämään uusia oppimisen haasteita opintoohjaajankoulutuksen ajalle. Opinto-ohjaajalle on tärkeää oppia tunnistamaan ammatillisen kasvun
vaiheita ja tukea niitä omissa opiskelijoissaan. Toisena tavoitteena on liittää opintoohjaajankoulutus ja oppimistehtävät omaan ohjaustyöhösi, työyhteisöösi ja ammattialan
kehittämistyöhön. Tällä tavoin koulutus saa todellista vaikuttavuutta ympäröivässä yhteisössä ja
yhteiskunnassa.
Ennen HOPS:n laatimista perehdy


opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmaan (ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoopas sekä opetussuunnitelma, aokk/jamk.fi/opinto-oppaat) ja
opinto-ohjaajankoulutuksen käsikirjaan.
Sinun tulee laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelmasi alkusyksyyn 2013 mennessä. HOPS:n
dokumentoinnin muodon voit itse päättää. On tärkeää päivittää ja tarkentaa henkilökohtaista
suunnitelmaasi opintojen edetessä.
HOPS sisältää neljä osaa:
1) Oma opiskeluorientaatio
Kuvatessasi omaan opiskeluorientaatiotasi voit hyödyntää seuraavia kysymyksiä:






Millaiset koulutuksellisen ja ammatillisen urani vaiheet ovat olleet mielestäni kehittymiseni
kannalta erityisen merkittäviä?
Mitkä ovat motiivini opinto-ohjaajaksi ryhtymiselle?
Mitkä ovat vahvuuteni?
Mitkä ovat odotukseni?
Mitä olen valmis panostamaan tavoitteitteni saavuttamiseksi?
Mikä on näkemykseni kouluttajan roolista ja mikä roolistani opiskelijana koulutuksen aikana?
2) Elämänkenttäni
Elämä sisältää monenlaisia tärkeitä asioita, joista opiskelu on yksi. Elämänkenttä-tehtävän
tavoitteena on hahmottaa omaa elämääsi ja sinulle merkityksellisiä asioita (mm. ihmissuhteet,
perhe, terveys, työ, oppiminen, vapaa-aika, menneisyys, tulevaisuus, kokemukset). Kuvaa
elämänkenttäsi jollain konkreettisella tavalla ja arvioi oman elämäsi eri alueiden tärkeyttä.
Jokaisen elämänkenttä on erilainen ja se voidaan hahmottaa ja kuvata eri tavoin.
3) Koulutuksen sisällöllisten kysymysten pohdinta
Perehdy opiskelijan käsikirjassa kuvattuihin osaamisalueisiin, opintokokonaisuuksiin ja
opintojaksoihin ja
57



pohdi ja kuvaile, mitä osaamisalueet tarkoittavat kohdallasi. Millaista osaamista sinulla jo on
suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen osaamisalueisiin? Millaisia kehittymistavoitteita itsellesi
asetat?
Pohdi, haluatko hyödyntää olemassa olevaa osaamistasi aiemmin hankitun osaamisen
tunnistamiseen ja tunnustamiseen (AHOT).
Pohdi, millaista muuta opinto-ohjaajan työtä tukevaa osaamista sinulla on (harrastukset,
työkokemus jne).
4) Konkreettinen opintojen ajoitussuunnitelma




Tee alustava, opintojaksokohtainen ajoitussuunnitelma opinnoillesi.
Sisällytä ajoitussuunnitelmaasi myös verkostoitumissuunnitelma, joka sisältää perusteluja tulevien
verkostoitumispaikkojen valinnoille ja verkostoitumiseen asettamillesi tavoitteille.
HOPS:a laatiessasi mieti, miten voit ja haluat jakaa aikasi ja voimavarasi eri elämänalueiden kesken
ja millaiseen aikatauluun sinun on mahdollista sitoutua. Ajoitussuunnitelma voi olla rakenteeltaan
esimerkiksi taulukko, josta sinä ja kouluttajasi helposti hahmotatte suunnitelmasi aikataulun.
Oman toimen ohessa opiskeluun liittyy erilaisia työn ja opiskelun suunnittelu- ja
järjestelykysymyksiä. Koulutukseen sisältyy lähijaksoja, verkkokursseja ja verkostoitumista, jotka
edellyttävät osallistumista. Sinun kannattaa laatia opiskelullesi välitavoitteita ja arvioida opintojesi
edistymistä. Suunnitelmia ja aikatauluja voi muuttaa, mutta päätavoitteesta kannattaa pitää kiinni.
58
Liite 2. Hyväksilukeminen opinto-ohjajaankoulutuksessa
Sinulla on mahdollisuus hyväksilukea opintoihisi sellaista osaamista, jota ole aiemmin hankkinut
muissa opinnoissa, tyäelämässä tai muissa yhteyksissä. Aiemmin tai muualla hankitun osaamisen
hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä
osaksi opinto-ohjaajankoulutuksen opintoja. Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen,
sisällyttäminen ja tunnistaminen.
KUVIO 6. Hyväksilukeminen opinto-ohjaajankoulutuksessa
Korvaaminen
Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla
saman alan opinnoilla. Opinto-ohjaajankoulutuksen opintojaksoista seuraavat voi hyväksilukea
korvaamalla:


Elinikäinen ohjaus
Erilaisten oppijoiden ohjaus
Korvaavat opintosuoritukset on esitetty korvattavien opintojaksojen kuvausten yhteydessä.
59
Sisällyttäminen
Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi opintoja. Valinnaisiin
opintoihin opiskelija voi sisällyttää viiden (5) opintopisteen verran sellaisia muualla suoritettuja
opintoja, jotka tukevat hänen opinto-ohjaajankoulutukselle asettamiaan henkilökohtaisia
tavoitteita. Opettajakorkeakoulu päättää opiskelijan esittämien opintojen
sisällyttämiskelpoisuudesta.
Tunnistaminen
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on opetussuunnitelman tavoitteena
oleva osaaminen, jonka opiskelija on voinut hankkia missä, milloin ja miten tahansa. Opiskelija
arvioi, kuvaa ja osoittaa osaamisensa opintojaksokuvausten yhteydessä esitetyllä tavalla.
Opiskelijan esittämän aineiston perusteella opettajakorkeakoulu arvioi opiskelijan osaamisen ja
päättää hyväksiluvusta.
Opinto-ohjaajankouluksen opinnoissa seuraavat opintojaksot ovat osaamisen tunnistamisen avulla
hyväksiluettavia:



Orientoituminen opinto-ohjaukseen
Verkosto-osaaminen
Kulttuuritietoinen ja kansainvälistyvä ohjaus
Ohjeet kaikkiin hyväksilukemismahdollisuuksiin on kuvattu eri opintojaksojen yhteydessä.
Lomakkeet opintojen korvaamiseen, sisällyttämiseen ja tunnistamiseen löytyvät osoitteesta
aokk.jamk.fi/lomakkeet elokuussa 2013.
60
Liite 3. Opinto-ohjaajankoulutuksen aikajana 2013 – 2014
Jyväskylän ryhmä
61
Lapin ryhmä
62
Liite 4. Opinto-ohjaajankoulutuksen portfolion rakentaminen
KUVIO9. Opinto-ohjaaajankoulutuksen portfolion rakentaminen
63

Opinto-ohjaajakoulutuksen käsikirja tulostettavassa muodossa

Transcription

Similar documents

opiskelijan TenttiWilho-ohjeet

Korvaaminen - hakemus opintojaksojen - Opinto-opas

4.3 Ohjaustoiminta

Opetussuunnitelma - Opinto-opas

Tutkintosääntö - Poliisiammattikorkeakoulu

Puhutaan ihmisestä ihmisenä ja vasta sitte niistä asioista”