docSalon Teijon kansallispuisto, esittely Eduskunnassa
download 
Report Transcription
Salon Teijon kansallispuisto, esittely Eduskunnassa
Teijon kansallispuistoprosessi Meri‐Teijo vapaa‐ajankeskuksen alueidenkäytön suunnittelu 1982 alueidenkäytön suunnittelu 1982 – Lomarakennusoikeuden kaavoitus järvien rannoilta keskitetysti merenrantavyöhykkeelle 1983 ‐ t öh kk ll 1983 Retkeilyaluehankkeen käynnistäminen Meri‐Teijon tausta‐alueelle kaavaillun yhteismetsän sijaan 1988 h i ä ij 1988 Hanke eduskunnan käsittelyyn ‐ kansanedustajan lakialoite (kunta‐ aloitemahdollisuus ei edennyt) Laki Teijon retkeilyalueesta 1991 Aloite Teijon kansallispuiston j p perustamisesta 5.4.2012 Salon kaupunginhallituksen myönteinen p päätös 25.6.2012 Ympäristöministeriön päätös jatkovalmistelusta 29.11.2012 (17 / 4) Metsähallituksen lisäselvitystyö 18.1.2013 Metsähallituksen lisäselvitystyö 18 1 2013 – valmis syyskuu Eduskunta 26.2.2013, Hannu Paunila Sijainti Suunnittelualue noin 3500 ha Suunnittelualue noin 3500 ha Hoito‐ ja käyttösuunnitelma 2011 Suotuisat lähtökohdat toteuttamiselle • • • • • • Yhtenäinen alue ‐ valtion omistuksessa yli 3000 ha Teijon ylänkö Natura‐alue – hemiboreaalinen vyöhyke Ainutlaatuisia kalliomäkiä ja lakikallioita Luonnonsuojelu – suojeltuja kosteikkoja ym. noin 900 ha Merkittäviä lähteikköjä ja lähdepuroja Salon viherkaupunkivisio – p yyksimielisyys yy kansallispuistoasiassa Maakuntakaavan vahva tuki Teijon aluetta koskevat määräykset – Valtakunnallisesti, V lt k lli ti maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät retkeilyn ja matkailun alueet – Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät luonnon‐, maiseman‐ kittä ät l i j ja vesiensuojelualueet – Valtakunnallisesti, k lli i i d lli i maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu‐, retkeily‐ ja muut virkistysalueet • Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat ruukkikylät: Mathildedal Teijo Kirjakkala Mathildedalista Halikonlahtea pitkin Saloon ja Saaristomerelle Keskitetty uudisrakentaminen kuvan eteläpuolella Puistotoimintoja täydentäviä ulkoilupalveluja Monisatavuotinen kulttuurihistoria Mathildedal Teijo Kirjakkala Opastus‐, virkistyskäyttö‐ ja asiakaspalveluita yllin kyllin i k l l it lli k lli Sopusointu ympäristön ja äi ö j kulttuurin kanssa ‐ Henkinen hyvinvointi ‐ E it i ti Erityisesti juuri nyt Salossa ‐ Nokia Kirjakkalan ruukki: vuokrattavia huoneistoja, majoitustiloja, kokous- ja ruokailutilat, sauna … - Kaikissa ruukkikylissä (Meri-Teijo) ruokailu- ja majoitustiloja jne jne. - Matildanjärven rannassa luontotalo, veneet järvikalastukseen, info jne. - Merikalastukseen veneiden vesillelasku Teijon ja Matildan satamissa - Elintarvikekaupat Teijolla Teijon kyläsauna Mathildedalin infokeskus Tutkimusaiheita • • • ilmastonmuutoksen vaikutukset hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen padottujen, rantarakentamattomien järvialtaiden ekosysteemit d tt j t k t tt i jä i lt id k t it nuorten metsien suojelu‐ ja ennallistamismenetelmät Lähdesuon laskupuro Rakentamaton Teijonsaari Halikonlahdella • Rantaviivaa yli 4 km, ympärillä antoisat kalavedet • Luonnonsuojelualue, virkistys‐ ja suojelumetsä Uhanalaiset kalliomäet ja lakikalliot Uhanalaiset kalliomäet ja lakikalliot KAIKUKALLIO NENUSTA ITKUKALLIO Punassuo on yksi edustavimmista Saaristo‐Suomen keidassoista kolmannen Salpausselän harjujen välissä ‐ lähteikköjä Saukko on palannut Etelärannikolla, saaristomeren tuntumassa ensimmäinen lakikallioiden, kalliomäkien, harjumänniköiden, soiden, lakikallioiden, kalliomäkien, harjumänniköiden, soiden, lähdepurojen, kosteikkojen, korpinotkojen, lehtojen, järvi‐ ja meriluonnon mosaiikkimainen kansallispuisto ‐ valtakunnallisesti merkittävien luonnonolojen ja kulttuurimaisemien kokonaisuus Retkeilyalueen käyttöä ohjaavat suojelualuemääräykset ja Natura‐2000 velvoitteet sekä lait: luonnonsuojelu‐, maa‐ aines‐, metsä‐, vesi‐, rakennus‐, ja ulkoilulaki i t ä i k j lk il l ki Päätavoitteena ulkoiluympäristön p parantaminen, luontoarvojen säilyminen , j y sekä virkistys‐ ja luontomatkailukohteen merkityksen kasvaminen (HKS 2011) N i 75000 kä ijää d Noin 75000 kävijää vuodessa Taloudellisia vaikutuksia Aluetaloudelliset vaikutukset 3,8 miljoonaa € Aluetaloudelliset vaikutukset 3 8 miljoonaa € / v / v ‐ vuonna 2008 vuonna 2008 Kansallispuistojen kävijämäärät kasvavat, retkeilyalueilla ei Kansallispuistostatus p ((kansainvälisesti tunnettu) vaikuttaa alueen ) palvelujen kysyntään ja uudisrakentamisen halukkuuteen / verotuottojen kestävään kasvuun Salossa Alueella runsaasti kaavoitettuja rakennuspaikkoja ja aluevarauksia Alueella runsaasti kaavoitettuja rakennuspaikkoja ja aluevarauksia tulevaisuuden varalle. Jätevedet hallintaan ‐ Teijolta uusi putki Salon puhdistamoon. Maakunnan yhteistyöllä nopea ratkaisu T ij k Teijon kansallispuisto keväällä 2014 lli i t k äällä 2014
