docSuomalainen aaltovoimala rantautui Skotlantiin
download 
Report Transcription
Suomalainen aaltovoimala rantautui Skotlantiin
Sähkö Tele sähkö j elektroniikka j automaatio j energia j tietoliikenne j valo 052012 Suomalainen aaltovoimala rantautui Skotlantiin Sähköpäivä-yhteistyö juhli Tallinnassa Akkuteknologia tasoittaa tietä ekoenergiaan Ajatustenluku haastaa bioelektroniikan ILMOITUS ILMOITUS PCB Connect Oy lyhyesti PCB Connect AB perustettiin vuonna 2004 Tukholmassa. Mistä PCB Connect Group sai alkunsa. Tampereelle PCB Connect Oy perustettiin vuonna 2007. Tänään yhtiöllä on edustus Ruotsin ja Suomen lisäksi, Norjassa, Hollannissa, Kiinassa ja Hongkongissa. Yhtiö työllistää yhteensä 65 henkilöä ja kokonaisliikevaihto oli vuonna 2011 yli 32 miljoonaa USA:n dollaria. PCB Connect Oy:n toimintaa Pirkkalassa vetää yhtiön perustaja ja yrittäjä Marko Timonen. Kauppalehden ”Menestyvät yritykset” -listalla yritys harppoo kohti kärkisijoja. Pirkkalassa PCB Connect Oy on jo ykkönen ja Suomessa sijalla 198. Yrityksellä on sekä Iso 9001 ja Iso 14001 sertifikaatit. Yhtiön liikeidea: Yhtiö pyrkii pitkäaikaiseen ja luottamukselliseen asiakaskumppanuuteen ja haluaa osaltaan kehittää asiakkaiden kilpailukykyä. Tähän tavoitteeseen yritystä auttavat kohdallaan oleva hinta ja laatu sekä alan korkea tekninen osaaminen osana palvelua. (lähde: www.pcbconnect.fi) Mikä on piirilevy? Ensimmäinen vakavasti otettava piirilevy rakennettiin historian mukaan Itävallassa vuonna 1936. Tänään käytössä oleva yleisin piirilevyn materiaali on lasikuituvahvisteisen epoksihartsin päälle puristettava kuparifolio. Tänä päivänä piirilevyn kehittyneet valmistusprosessit mahdollistavat hyvinkin monimutkaiset rakenteet. Johdottamalla yhdistettävät komponentit ovat mennyttä aikaa. Piirilevyjen johtava valmistaja maailmassa on Kiina. Toimitusjohtaja Marko Timonen: ”Tekninen osaaminen ja palvelun taso ovat yrityksemme keskeisiä vahvuuksia” Yrittäjä Marko Timonen oli aikanaan norjalaisen piirilevy-yrityksen palveluksessa. Siellä syntyi kipinä ja innostus alaan. Sieltä tulivat tutuiksi myös mahdolliset ja potentiaaliset suomalaiset asiakkaat. Muutamassa vuodessa Marko Timoselle kristallisoitui oman yrityksen tuomat mahdollisuudet menestyä ja saada parempaa tyydytystä omasta työstä. Hän perusti yrityksensä Pirkkalaan Tampereen kupeeseen vuonna 2007. Kolme henkilöä oli mukana startissa. Tänään yritys työllistää kahdeksan henkilöä. Yritys on ollut voimakkaalla kasvu-uralla joka vuosi perustamisesta lähtien. – Asiakaspohja oli kannustavan kokoinen heti alussa. Ei tarvinnut lähteä liikkeelle aivan nollasta. Saimme aikaan melko vauhdikkaan startin ja kasvuvauhti on jatkunut näihin päiviin asti ja toivottavasi myös tulevina vuosina. Puhutaan paljon vuo- Kuvat ja teksti:Ilkka Lähteenmäki Marko Timonen vakuuttui vuosituhannen alussa, että oma yritys on omalle työlle oivallinen toimintaympäristö ja mahdollisuus kehittyä ja menestyä. den 2008 lamasta. Voin todeta oman yritykseni kannalta, että silloin koettu lama itse asiassa auttoi meitä eteenpäin. Siitä yksinkertaisesta syystä, että asiakkaat alkoivat kriittisemmin tarkastella markkinoita, mistä saa aikaiseksi todellista säästöä ja parempaa palvelua. Me saimme tämän kyseisen laman aikana paljon uusia asiakkaita. ”Asiakkaat on löytäneet vahvuutemme” Piirilevyt ja niiden tuomat mahdollisuudet pohjautuvat erittäin teknisiin ratkaisuihin. Marko Timosen yrityksen vahvuudet perustuvat pitkälti tähän perusasiaan. – Vahvuuksistamme puhuttaessa, haluan ennen kaikkea korostaa yrityksemme teknistä osaamista ja palvelumme tasoa. Tätä vahvuuttamme asiakkaamme myös ovat arvostaneet. Näin olemme pystyneet auttamaan asiakkaitamme ja tuottamaan heille lisäarvoa kilpailukyvyn kasvun kautta. Lisäarvoa asiakkaalle tuo myös se, että emme lähde hinnoittelemaan jokaista palvelun osa-aluetta erikseen. Me tarjoamme kompaktin kokonaispaketin klassisella ”avaimet käteen”-periaatteella. Tässä yhteydessä on myös mainittava, että meillä on toiminnan tukena kansainvälinen PCB Connect Group. Se on riittävän iso ja tunnettu, jotta meitäkin kuunnellaan maailmalla. Meidän yhteinen ostovolyymimme tuo omat etunsa asiakkaiden eduksi. Tietysti olemme myös pitäneet huolen siitä, että hinta/laatusuhde on kohdallaan. Hinta ja laatu viime kädessä ratkaisevat pitkälti asiakkaan ostokäyttäytymisen. ”Olemme maahantuonti yritys” Piirilevyt ovat tuontitavaraa. PCB Connect Oy on onnistunut verkostoitumaan maailman johtavien ja laadukkaimpien piirilevyvalmistajien kanssa. – Me olemme maahantuontiyritys. Tuomme maahan piirilevyjä. Asian ydin on siinä, että kun asiakas suunnittelee jonkun tuotteen niin meidän tehtävämme on etsiä sopiva ja teknisesti kykenevä valmistaja hyväksymistämme sopimusvalmistajista kyseiselle piirilevylle. Ryhmämme tarkkai- lee ja auditoi valmistajia maailmalla. Näin varmistamme, että löydämme parhaat valmistajat. Meidän keskeisin tehtävämme siinä välissä on varmistaa, että asiakas saa tarkalleen haluamansa tuotteen. Tarpeeksi laaja valmistajaverkostomme mahdollistaa meidän palvella asiakkaita aina tuotekehityksen protoista tuotantosarjoihin asti. Tämän toiminnan ulkoistaminen meille välittäjille on osoittautunut yrityksille selvästi omaa toimintaa kannattavammaksi ratkaisuksi. Merkittävin tuontimaa on tällä hetkellä Kiina, mihin alan tietotaitoa on paljon keskittynyt. Kiina ottaa nykyään myös isoja askelia ympäristön suojelussa. Valtio tekee siellä koko ajan entistä tiukempia määräyksiä, joita tehtaiden tulee noudattaa. Ryhmällämme on Kiinassa 30 hengen toimisto, joka varmistaa tehtaiden tuotteiden laadun ja toimitusten pysymisen aikataulussa. ”Alinhankintamessut – hyvä kanava markkinoida yritystä” Yritys on ahkerasti osallistunut erilaisiin messuihin. Syyskuun merkittävä messutapahtuma on kansainväliset Tampereen Alihankintamessut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 18.–20.9. Messut kokoaa yhteen teollisuuden alihankinnan ammattilaiset sekä tuhannet uudet tuote- ja palveluinnovaatiot. PCB Connect Oy:n osaston numero on A 906. – Alihankintamessut on meille erittäin tärkeä mahdollisuus esitellä nykyisille ja uusille asiakkaillemme yrityksemme tuotteita ja palvelua. Haluamme osoittaa myös mahdollisille tuleville asiakkaillemme, että meillä on maailmalla useita sopimustehtaita. Pystymme tarjoamaan asiakkaalle piirilevyn joka tarpeeseen. Sellaista piirilevyä ei ole vielä suunniteltu, jota emme pystyisi asiakkaillemme tarjoamaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että messut eivät ole pelkästään kaupantekoa. Yhtä tärkeätä on tavata asiakkaita henkilökohtaisesti ja kysellä kuulumisia. Osastollamme päivystävät minun lisäkseni puolisoni Kati sekä Jyrki Apajainen. ILMOITUS Todella pieni! uutta PTSM–liittimet push-in-tekniikalla erityisesti LeD-sovelluksiin nyt myös valkoisena PTSM Push-in-jousiliitännällä PTPM Piercecon–liitännällä Pienoisliittimet pikaliitännällä Tee laitteistasi vieläkin kompaktimpia ja johdota ne nopeammin 2-8 napaisilla PTSM- ja PTPM-liittimillä tai uudella 2-napaisella PTQ-pikaliittimellä. Kaikki kortille tulevat liittimet soveltuvat automatisoituihin THR- ja SMDjuotosprosesseihin. Kytke johtimet nopeasti ja helposti Phoenix Contactin pikaliitäntätekniikoilla. PTQ iDC-pikaliitännällä © PHoenix ConTaCT 2012 Lisätietoa (09) 350 9020, [email protected] tai www.phoenixcontact.fi TAPAHTUMAKOKONAISUUS: 12 Messut | Energiapäivä | Kongressi | Seminaarit Tampere | 23.-25.10.2012 SUUNTAA ENERGIASI TÄNNE! Energia-alan päätapahtuma - nyt ennätyssuurena! Lähes 300 näytteilleasettajaa, 2 messuhallia, 3 tietoiskuareenaa ja huikea seminaaritarjonta. Esillä energiatuotannon ja teknologian parhaat ratkaisut. MESSUILLA ESILLÄ: Energiatuotanto ja -jakelu, energiamarkkinat Järjestelmät ja laitteet Suunnittelu ja rakentaminen Käyttö ja kunnossapito AJANKOHTAISTEEMOINA MM: Energiatehokkuus Uusiutuvat energiat Ydinvoima - UUTUUS! - Kestävän kehityksen ratkaisut kaupunki- ja energiainfraan - Vähäpäästöinen liikenne Messut avoinna: ti-ke klo 9 - 17 to klo 9 - 16 Kestäv energi ää aa tehokk Tervetuloa! Ennakkorekisteröidy messuvieraaksi ENERGIA 12 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: aasti! www.energiamessut.fi ECOCITY KUMPPANIT: Kuntaliitto ERA 17 -toimintaohjelma VTT Helsingin Energia VIRALLINEN ENERGIA 12 -MESSUJULKAISU: sisältö Sähkö Tele SISÄLTÖ 5/2012 AJANKOHTAISET Aalloista energiaa 10 Suomalainen aaltovoimala pääsi koekäyttöön Skotlantiin. Ajatustenluvun jäljillä 14 Ajatustenluku on iso haaste bioelektroniikalle. Ympäristön ehdoilla 16 Uudet akkuteknologiat tasoittavat tietä ekoenergiaan. Irti verkkojohdoista 26 Langattomuus tulee myös sähköenergian siirtoon. Kun läppäri jumiutui 32 Johdottomuus tulee. Pian myös vaikka matkapuhelimenkin voi ladata ilman virtajohtoa. Sivut 26 - 30. Mitä voi tapahtua, kun tietokone ei VAKIOT käynnistykään? RAPORTIT Sähkön tähden 24 Sähköpäivä katsasti sähkömarkkinoita ja toimitusvarmuutta Tallinnassa. EMC sai lisävauhtia 35 Uutiset 6 Pääkirjoitus 7 Nimitykset 36 Tuoteuutiset 37 Sähkömagneettisilta häiriöiltä suojautuminen tuli tutuksi Eurassa. ESITTELYT Waps tuo apua asumiseen Uusi teknologia helpottaa arkea ja säästää energiaa. 22 Akkuteknologia auttaa myös ympäristöä. Tarjolla on todella pienikokoisiakin akkuvaihtoehtoja (Cymbet ja Infinite Solutions). Sivut 16 – 21. Kannen kuvat: Timo Rinta SÄHKÖ & TELE 5/2012 5 uutiset Uusi tutkimusympäristö tulevaisuuden sähköajoneuvojen kehittämiseen VTT on laajentanut tutkimusympäristöään tulevaisuuden sähköajoneuvojen, sähköisten liikkuvien työkoneiden, akustojen ja komponenttien kehittämiseksi. Uudessa laboratoriossa voidaan testata ja kehittää raskaitakin ajoneuvoja. VTT ja Metropolia ammattikorkeakoulu ovat rakentaneet Kabus Oy:n bussirunkoon testisähköbussin, jonka tavoitteena on vauhdittaa kotimaisten komponenttien kehitystyötä. – Ajoneuvojen ja liikkuvien työkoneiden sähköistäminen tulee näkymään entistä selvemmin tutkimushankkeissa, joissa yhdistetään muun muassa materiaali- ja sähkötekniikkaan, sähkökoneisiin ja ajoneuvoihin liittyvää asiantuntemusta. Keskitymme hankkeisiin, joilla on todellisia liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. VTT lisää Otaniemessä sijaitsevan ajoneuvolaboratorion toimintaa vastaamaan paremmin sähköajoneuvojen ja sähköliikenteen kehityksen tarpeita. Ajoneuvolaboratorioon asennettu teholähde pystyy sekä simuloimaan raskaan sähköajoneuvon akustoa ajoneuvon testauksessa että tekemään täysimittaisen akuston latausja purkusyklejä. 40 miljoonan euron merikaapelitehdas Kaapelikonserni Prysmian Group on ottanut käyttöön uuden merikaapelitehtaansa Kirkkonummen Pikkalassa. Investoinnin suuruus on noin 40 miljoonaa euroa. Yhtiön mukaan tuotannon laajennuksen tavoitteena on vastata lisääntyvien merituulipuistojen sähkönsiirron tarpeisiin. Sähkö Tele 85. vuosikerta TOIMITUS Sähkö & Tele Merikasarminkatu 7, 00160 Helsinki Puhelin: (09) 668 9850 Sähköposti: [email protected] www.sil.fi Päätoimittaja: Timo Rinta Toimitussihteeri: Jaana Lindholm 6 SÄHKÖ & TELE 5/2012 Teollisuuden komponentteja voidaan nyt testata ja kehittää todellisessa käyttöympäristössä eBus-projektissa toteutetun testisähköbussin avulla. Kuva: Antonin Halas Ajoneuvolaboratorion laajennuksen lisäksi syyskuussa otetaan käyttöön täysin uusi akkulaboratorio tukemaan sähköisten hyötyajoneuvojen tutkimusta ja kehitystä. Laboratorion toiminnot jakautuvat akkukennojen, akkumoduulien ja suurten käyttövalmiiden akustojen tutkimukseen ja kehitykseen. Sähköajoneuvoihin so- veltuvien energiavarastojen suorituskykyä voidaan mitata toistettavasti erilaisissa kontrolloiduissa olosuhteissa ja kylmimmillään jopa –70 asteen pakkasessa. Sähkö- ja hybridiajoneuvojen kehitystyö henkilöliikenteeseen on maailmalla vilkasta, mutta raskaiden ajoneuvojen kehitystyössä kilpailu on vielä vähäistä. w Prysmian Group on kahdeksan miljardin liikevaihdollaan alansa suurin yhtiö maailmassa. Yhtiö näkee suomalaistehtaan erittäin tärkeänä siirryttäessä älykkäämpiin ja kestävää kehitystä edistäviin sähkönsiirtoverkkoihin. – Eurooppaan tullaan rakentamaan laajoja merituulipuistoja, joissa sähköä siirretään vaativissa olosuhteissa pitkiä etäisyyksiä. Pikkalan tehdas on maailmalla tunnettu myös suurjännitekaapelien valmistajana. Sen sijainti on logistisesti hyvä ja kaapeli voidaan lastata tehtaasta suoraan laivaan. On luontevaa laajentaa tuotantoa juuri täällä, sanoo konsernin merikaapeliliiketoiminnasta vastaavan Prysmian Power Linkin toimitusjohtaja Marcello Del Brenna. Prysmian Groupin Suomen toimitusjohtaja Javier Arata katsoo merikaapeliprojektin tuoneen tarvittavaa kasvua ja vakautta Pikkalaan. j TEKSTISISÄLTÖ Sähkö & Tele julkaisee sitoumuksetta teksti- ja kuvamateriaalia edustamiltaan aihealueilta. Lehti pidättää oikeuden päättää tarjotun tai tilatun aineiston julkaisemisesta ja muokata julkaistavaa aineistoa lehden toimituksellisen käytännön mukaisesti ja hyvää journalistista tapaa noudattaen. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta. Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. TILAUSHINTA Kestotilaus 64 € (8 numeron tilausjakso) Hinta sisältää alv 9 % JULKAISIJA Sähköinsinööriliitto ry PAINOPAIKKA Kopijyvä Oy, Kuopio ISSN 0789-676X KUSTANTAJA Fin-El Oy ILMOITUKSET Sähkö & Tele Puhelin: (09) 668 9850 Sähköposti: [email protected] JE-Mark Ky Puhelin: (09) 5489 3631 Sähköposti: [email protected] Aikakauslehtien Liiton jäsen Sähkö Tele Perustettu 1928 Pääkirjoitus 5/2012 DIESELGENERAATTORIT DIESELPUMPUT VARAVOIMAHUOLLOT VARAOSAT Akkujen voimalla A kkuteknologialla on keskeinen merkitys nykyisellä kännyköiden, läppärien ja sähköautojen aikakaudella. Liikkuvuus ja tavoitettavuus olisi ilman toimivia akkuja huomattavasti rajoitetumpaa kuin mihin olemme nyt arkielämässämme tottuneet. Akkuteknologian historia ulottuu toisaalta jo kauas 1800-luvulle. Ei siis olekaan yllättävää, että akkujen tärkeys on uinut matkan varrella myös puhekieleen. Esimerkiksi kun ”akut ovat tyhjät”, niin lähdetään lomalle ”akkuja lataamaan”. Akut ovat nousseet viime aikoina julkisuuteen erityisesti sähköautojen yhteydessä. Akkuteknologialla onkin keskeinen rooli matkalla kohti ympäristöystävällisempää energiavarojen hyödyntämistä, kuten toisaalla tässä lehdessämme kerrotaan. Parempia akkuratkaisuja kehitetäänkin kuumeisesti ympäri maailmaa ja myös Suomessa, jotta tie entistä ekologisempiin vaihtoehtoihin olisi mahdollisimman tasainen. Ajatusten voimalla A jatustenluku tuntuu äkkiseltään kuuluvan enemmänkin tieteiskirjallisuuteen kuin todelliseen elämään. Aivot synnyttävät kuitenkin heikkoja sähkömagneettisia kenttiä, jotka ovat ainakin osittain mitattavissa. Nykyiset mittaukset eivät sentään suoraan paljasta ajatuksia, kuten lehtemme tästä numerosta voi lukea. Ajatustenlukuteknologia olisi kuitenkin todella tervetullut apu esimerkiksi joidenkin vakavasti sairaiden potilaiden hoidossa. Kommunikointi voisi tällöin olla mahdollista, vaikka esimerkiksi lihasten liikuttaminen tai puhuminen ei onnistuisikaan. Alan tutkimustyö ja menetelmien kehittäminen voivat aikanaan hyvinkin johtaa läpimurtoon ajatustenluvussa. Näin voi käydä vaikka suomalaistutkijoidenkin voimin, jos vain aihe koetaan riittävän kiinnostavaksi. w KOKONAISVASTUULLISTA VARAVOIMAA 12-2000 kVA GenPowex-dieselgeneraattorit on suunniteltu käyttökohteisiin, joissa vaaditaan suurta luotettavuutta. Kokonaispalveluumme sisältyy laitteiden suunnittelu ja valmistus, lisäksi tarvittaessa käyttöönottoapu, käyttäjäkoulutus sekä huolto- ja varaosapalvelut. AGCO POWER GenPowex Vesimyllynkatu 3, 33310 Tampere Puh. 03 341 7111, Faksi 03 343 3114 [email protected] SÄHKÖ & TELE 5/2012 7 www.genpowex.fi uutiset j Nykyinen Prysmian Groupin kaapelituotanto Suomessa käynnistyi sata vuotta sitten, kun Keisarillinen Suomen senaatti myönsi perustamisluvan Suomen Punomotehdas Osakeyhtiölle. Samalla syntyi maan ensimmäinen alan yritys ja uusi teollisuudenhaara. Yhtiö muutti pian nimensä Suomen Kaapelitehtaaksi ja rakensi talvisodan aikaan Salmisaareen uuden tuotantolaitoksen. Tänään Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus museoineen ja teattereineen. Kasvun myötä yhtiön nimi on vaihtu- Prysmianin kaapeleita lasketaan paikalleen mereen näinkin järeällä kalustolla. nut useaan otteeseen: Nokia Kaapeli, NK Cables, Pirelli ja Draka. Viime vuonna Drakan ja Prysmianin yhdistyminen loi uuden Prysmian Groupin. w Toimitamme merkintoantolaitteita – hälytystorvet – sireenit – hälytyskellot – vilkkuvalot – valopylväät Älykästä tietoliikennejärjestelmää tutkitaan Turussa Edustuksessamme Viestintävirasto on myöntänyt Turun ammattikorkeakoululle luvan kognitiiviselle eli niin sanotulle älykkäälle radiojärjestelmälle. Kysymyksessä on tietoliikennejärjestelmä, joka osaa havaita käytössä olevat taajuudet sekä käyttää kulloinkin sopivinta vapaana olevaa taajuutta. Taajuuksien valitsemisessa järjestelmä hyödyntää sijaintitietoihin perustuvaa tietokantaa ensimmäisenä Euroopassa. Kognitiiviselle radiolle on kaavailtu tulevaisuudessa useita käyttötarkoituksia, kuten laajakaistayhteydet ja koneidenvälinen tiedonsiirto. Viestintäviraston nyt myöntämä lupa kattaa Turun alueella tehtävän tutkimustyön. Tekesin rahoittamaan WISE-tutkimusprojektiin osallistuvat Nokia, Digita, – sähkövastukset – kalvoasetukset – patruunavastukset Sähkömoottorit – moduulit – ohjaukset Telreg Trading Oy Pulttitie 16 00880 Helsinki Puh. 09-241 0700, fax 09-241 9639 e-mail: [email protected] Fairspectrum, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Aalto yliopisto ja Viestintävirasto. w Tekesin Groove-ohjelman toiminta-alue laajenee Uusiutuva energia, kasvua kansainvälistymisestä –ohjelma eli Groove on toiminut kaksi vuotta. Groove on toistaiseksi rahoittanut uusiutuvan energian alan yritysten hankkeita, mutta nyt ohjelman toiminta-alue laajenee. Groove-ohjelma kannustaa yrityksiä kansainvälistymiseen. Se on tarjonnut erilaisia kansainvälistymispalveluja muillekin kuin ohjelmaan kuuluville yrityksille. Nyt ohjelman rahoitusta on tarjolla myös tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Ohjelmaan toivotaan mukaan kansainvälistyviä cleantech-alan pk-yrityksiä esimerkiksi energiatehokkuuden alalta. Jatkossa myös Tekesin nyt päättyvissä Vesi- ja BioRefine –ohjelmissa toimineet kansainvälistyvät yritykset ovat tervetulleita Groove-ohjelmaan. w kotimainen kaapeli- ja tarviketoimittajasi Nestor Cablesin FTMS+CAT6-hybridikaapeleilla voidaan rakentaa helposti joko optinen kaapelointi tai valmius, jossa kuidut ovat kytkentävalmiina ilman johtoteiden ylimääräisiä kustannuksia. • KUPARIKAAPELIT • VALOKAAPELIT • INSTRUMENTOINTIKAAPELIT • • KENTTÄKAAPELIT • ERIKOISKAAPELIT • VALOKAAPELITARVIKKEET • Asennuksen helppoutta - www.nestorcables.fi [email protected] I Tehdas: PL 279, 90101 Oulu I Myynti ja markkinointi: Miestentie 1, Espoo 8 SÄHKÖ & TELE 5/2012 Hybridikaapelin voi hankkia valmiiksi päätettynä Nestor Cablesin NC-126 päätekoteloon. Suomen Sähköteknikkojen Liiton kunniapuheenjohtaja In Memoriam Hannu Petäjäinen Hannu Petäjäinen 1926 – 2012. Heinäkuussa 2012 saimme suruviestin. Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n kunniapuheenjohtaja Hannu Petäjäinen oli poistunut keskuudestamme. Hannu Petäjäinen oli syntynyt 13.7.1926 Askolassa, josta hän 1943 muutti Helsinkiin, kävi keskikoulun ja sen jälkeen Helsingin Teknillisen koulun valmistuen sähköteknikoksi vuonna 1952. Ammatissaan hän erikoistui mittaus- ja säätötekniikkaan. Hannu Petäjäisen ensimmäinen työpaikka oli Teknillisen korkeakoulun labo- ratorio, jossa hän työskenteli kaksi ja puoli vuotta. Sen jälkeen hän oli Helsingin kaupungin sähkölaitoksen laboratoriossa kahdeksan ja Sähköliikkeiden Oy:n mittaus- ja säätötekniikan osaston työnjohtajana kolme vuotta. Vuonna 1965 hän palasi Helsingin kaupungin sähkölaitokseen, josta hän jäi laboratoriomestarin tehtävästä eläkkeelle vuonna 1989. Suuri osa Hannu Petäjäisen työvuosien vapaa-ajasta on kulunut järjestötoiminnassa. Hän oli Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n puheenjohtajana viisitoista vuotta ja sitä ennen kolme vuotta liittohallituksessa sihteerinä. Hannu oli liiton pitkäaikaisin puheenjohtaja, joka tehtävään tultuaan oli suuren urakan edessä. Määrätietoisella toiminnallaan hän sai jäsenmäärän nousuun ja talouden tasapainoon. Liiton johtaminen ei ollut helppo tehtävä, sillä sen toiminnassa ja jäsenkunnassa mukana olleilla sähköteknikoilla oli toisistaan poikkeavia mielipiteitä liitosta ja sen toiminnan tavoitteista. Puheenjohtajana toimiessaan Hannu pystyi asiallisella ja rauhallisella tavallaan pitämään liiton asiat hallinnassa ja suunnan oikeana. Hän oli jo liittohallituksen sihteerinä perehtynyt liiton toimiston erilaisiin tehtäviin ja sitä kautta sisäistänyt järjestötoiminnan tärkeyden kaikessa laajuudessaan. Tehtävien kirjo oli monenkirjava, mutta Hannu oli aina valmis antamaan oman panoksensa. Hän oli sähköteknikkoaatteen vankka puolustaja niin am- matillisesti kuin järjestötoiminnassakin. Hannu Petäjäisellä oli rohkeutta viedä aatetta eteenpäin silloinkin, kun vastustusta esiintyi. Oivana suhdetoimintamiehenä Hannu loi hyvät suhteet ja vaikutusmahdollisuudet sähköalan eri intressipiireihin edustaen liittoa tyylikkäästi ja asiantuntevasti useissa järjestöissä ja yhteisöissä. Näistä mainittakoon Sähkötarkastuskeskuksen hallitus, Teknikkojen Keskusliiton hallitus sekä lukuisat KTM:n työryhmät. Kuntoaan Hannu piti yllä kesäisin Pirkkolan pururadalla ja talvella hiihtoretkillä Sähkömajan Saariselän maastossa. Kesiään hän vietti Askolan mökillään, jossa hän viihtyi erilaisten askareiden parissa. Monien vuosien kuluessa liiton ja sähköteknikkojen puolesta Hannun tekemä arvokas ja kunnioitettava työ koitui sähköteknikkojen hyväksi, mutta varmasti se vei myös aikaa perheeltä, johon kuuluivat vaimo Paula sekä pojat Juha ja Vesa. Myös isoisän kunniakkaan arvon Hannu Petäjäinen ehti saavuttaa. Hannu Petäjäiselle myönnettiin 1985 Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n Kultainen ansiomerkki numero kolme tammenlehvin ja kymmenen vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin liiton toiseksi kunniapuheenjohtajaksi. w Tapio Aho, Airi Hänninen ja Reijo Seppänen Kirjoittajat ovat Hannu Petäjäisen pitkäaikaisia järjestöystäviä. SÄHKÖ & TELE 5/2012 9 ajankohtaista Pingviini on 30 metriä pitkä ja painaa 220 tonnia. Sen teho riittää tuottamaan 400 brittitalouden vuodessa tarvitseman energian. Suomalaista aaltovoimalaa testataan Skotlannissa Aalloista energiaa Lontoon olympialaisissa Suomea ei juostu maailmankartalle. Jos urheilussa hävittiin, niin tekniikassa voitetaan. Nyt suomalaiset innovoivat aalloista energiaa. Eturintamassa maailman valloitukseen on lähtenyt espoolainen Wello, jonka Penguin-aaltovoimalaa testataan parhaillaan Skotlannin rannikolla. Teksti: Riittamaija Ståhle Kuvat: Riittamaija Ståhle ja Wello S uomalainen Penguin-aaltovoimala sai alkunsa Heikki Paakkisen autotallista 1970-luvun lopulla. Arkkitehti Paakkinen tarkasteli aaltoenergian hyötykäyttöä pitkän kaavan avulla. - Tämä on ollut pitkän linjan prosessi. Rajasin aluksi pois asioita, jotka eivät toimi. Tarkoitus oli synnyttää pyörimisliikettä 10 SÄHKÖ & TELE 5/2012 suoraan aallosta. Jäljelle jäi viisi-kuusi toimintaperiaatetta, joista kaikki eivät suinkaan olleet tehokkaita, Paakkinen kuvailee. Kun autotalli alkoi käydä pieneksi ja perheen olohuonekin oli jo osin yrityksen käytössä, tuli aika siirtyä eteenpäin. Paakkinen perusti Wellon viitisen vuotta sitten. Majaa pidetään nyt Espoon Iivisniemessä vanhan neuvolan tiloissa. 450 miljardin euron markkinat Wello on kasvanut maltillisesti. Toimitusjohtajaksi Paakkinen palkkasi Aki Luukkaisen, koska halusi itse keskittyä Penguinin tekniseen kehittämiseen. Yrityksessä työskentelee seitsemän insinööriä Suomessa ja pari Skotlannissa. Tavoitteet ovat korkealla. - Yritys on nyt murroksessa. Olemme siirtymässä tekniikasta kaupallistamiseen. Lähtökohta on ollut perin suomalainen: ensin teknologia kuntoon ja sitten avautuville markkinoille, naurahtavat Paakkinen ja Luukkainen. Aaltovoimatekniikassa on, mistä ammentaa. Yksinomaan Yhdysvaltojen aaltoenergiassa on tehoa yli 2,6 miljoonaa gigawattituntia vuodessa. Paakkinen ja Luukkainen arvioivat, että aaltoenergiaan investoidaan 451 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä. Tarjolla on siis paljon energiaa ja vielä enemmän rahaa. Wellon aaltovoimalaitos Penguin on kelluva laite, joka muuttaa meren aaltoliikkeen suoraan pyörimisliikkeeksi ja edelleen sähköksi. Paakkisen mukaan laite on yksinkertainen ja varma. - Koko idea pohjautuu Penguinin muotoon. Perinteisesti asioita yritetään ratkaista mekanismeilla, mutta me lähdemme laitteen muodosta. Pyörimisliike on laitteen sisällä, ei meressä. Penguinin sisällä on täydellinen sähköntuotantolaitos, jota voi verrata vaikka laivan konehuoneeseen tai voimalaitoksen saliin. Kaikki tekniikka on suojassa mereltä ja sen suolalta. Penguinissa käytetään perinteistä, jo olemassa olevaa tekniikkaa, mikä tekee laitteesta edullisen, kertoo Paakkinen. 30 metriä ja 220 tonnia Penguin eli suomalaisittain Pingviini kelluu vedessä. Generaattori muuntaa valtameren aaltojen liike-energian suoraan pyörimisliikkeeksi ja edelleen sähköksi ilman hydrauliikkaa tai vaihteita. Kaikki komponentit ovat rungon sisällä suojassa merivedeltä. Erikoisen muotonsa ansiosta laitteen runko tekee gyraatioksi kutsuttavaa hyrräliikettä. Sen ansiosta rungon sisällä oleva epäkesko massa lähtee liikkeelle ja alkaa pyöriä pystyakselinsa ympäri. Käytetyt komponentit ovat samanlaisia kuin tuulimyllyissä. Paakkisen mukaan juuri erilainen tekniikka erottaa Wellon ratkaisun muista aaltoenergiaa tuottavista laitteista. Pyörimisliike tapahtuu siis laitteen sisällä, ei meressä. Aaltoenergiamuuntimen sisus on kuin minkä tahansa teräsaluksen sisus. Rotaattori on näkyvissä aidan takana ja voima- ja ohjauselektroniikka ovat yksikön sisällä. Pingviini on 30 metriä pitkä ja painaa 220 tonnia. Voimalan teho on puolesta megawatista yhteen megawattiin, jos aallon korkeus on 2 – 10 metriä. Yhden pingviinin avulla voidaan tuottaa 400 Britanniassa Wello ja Pingviini ovat saaneet osakseen paljon myönteistä huomiota aina ministeritasoa myöten. brittiläisen kotitalouden vuodessa tarvitsema energia. Pingviinissä käytetään olemassa olevia osia, jotka on testattu ja hyviksi havaittu. Wellon 30 yhteistyökumppanin joukossa on tuttuja nimiä: Siemens, ABB, Schneider Electric, EMEC, Aquatera… Peruskonsepti testattu käytännössä Ensimmäinen Penguin asennettiin Skotlannin pohjoisrannikolle Orkneyn Billia Croo -testipaikalle kesäkuun 2012 lopulla. Latvian Riikassa telakalla valmistettu Pinguin hinattiin paikoilleen Skotlantiin. Asennus kesti 36 tuntia. Tehtävässä oli apuna muun muassa satamahinaaja. Aki Luukkaisen mukaan alustavat tulokset vahvistavat laitteen tuottavan tehokkaasti energiaa jopa pienemmissä aalloissa kuin etukäteen kuviteltiin. Julkisuutta Wello on Luukkaisen ja Paakkisen mukaan saanut mukavasti. Kiinnostuneita kyselyjä ja tarjouspyyntöjä on tullut Etelä-Afrikasta, Japanista ja Australiasta asti. Heikki Paakkinen (kuvassa oikealla) palkkasi Aki Luukkaisen Wellon toimitusjohtajaksi. Paakkinen haluaa keskittyä Pingviinin tekniseen kehittämiseen. SÄHKÖ & TELE 5/2012 11 ajankohtaista Ensimmäinen Pingviini hinattiin paikoilleen Skotlannin pohjoisrannikolle Orkneyn Billia Croo –testipaikalle kesäkuussa. - Britanniassa olemme varmaan tunnetumpia kuin Suomessa. Siellä olemme olleet median kiinnostuksen kohteena. Haastatteluja on annettu niin lehdille kuin radiolle ja televisiollekin. Vieraita on käynyt aina ministeritasoa myöten, sanoo Aki Luukkainen. Skotlanti on Paakkisen ja Luukkaisen mukaan oivallinen aaltoenergian testipaikka, sillä aallot ovat hyviä ja niitä riittää jopa 300 päivää vuodessa. Haasteitakin projektissa vielä on. - Peruskonsepti on todettu toimivaksi. Haasteet ovat hyvin konkreettisia asioita, sanoo Heikki Paakkinen. Wello tähtää menestykseen. Vuonna 2015 on tarkoitus saada käyntiin aaltovoimakenttä. Kymmenen vuoden kuluttua miehet toivovat myyneensä satoja laitteita ympäri maailmaa. - Juuri myyntiin ja jatkokehittelyyn tarvitsemme nyt lisää voimavaroja, sanoo Luukkainen. Penguinin ensimmäinen versio tehtiin Latviassa, mutta Luukkainen ja Paakki12 SÄHKÖ & TELE 5/2012 nen vakuuttavat, että uusia laitteita voidaan tehdä missä tahansa telakalla, kuten vaikkapa Suomessa. - Suomessa telakkateollisuus on korkeatasoista. Penguin voidaan valmistaa missä tahansa, koska laitteen kuljetus hinaamalla paikalleen on helppoa ja edullista. Nopea kasvu tavoitteena Paakkinen ja Luukkainen kertovat hakevansa suurta liiketoimintaa lyhyellä aikajänteellä. - Olemme tulleet markkinoille tuotteella, jonka rakentamiseen on käytetty huomattavasti kilpailevia tuotteita vähemmän rahaa ja jonka kustannusrakenne on täysin erilainen. Valmistuskustannukset ovat pienet, koska telakat pystyvät valmistamaan laitteen ilman erikoistyökaluja. Paakkinen ja Luukkainen uskovat suomalaiseen osaamiseen. - Suomi on erinomainen paikka testata erilaisia asioita. Meri on lisäksi aina ol- lut lähellä suomalaisten – ainakin rannikolla asuvien – sydäntä. Meillä on korkea koulutustaso. Lisäksi Tekes ja Sitra tukevat uusia innovaatioita rahallisesti. Paakkisen mukaan koulutus ei varsinaisesti auta keksintöjen tekemisessä, mutta koulutus auttaa keksijää kohdentamaan ajatuksensa asioihin, joilla on merkitystä. - Voi ja osaa keskittyä oleelliseen, Paakkinen naurahtaa. Wellon takana on kaksi sijoittajaa. Erityisesti puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan sijoittava VNT Management on ollut osakkaana melkein alusta lähtien. Mukana on myös Finnvera-konserniin kuuluva, innovatiivisia yrityksiä rahoittava Finnvera Venture Capital. Omistajiin kuuluu myös Wellon henkilökuntaa, joista suurimpana osakkaana Heikki Paakkinen. Autotallista on ennenkin ponnistettu maailman huipulle. Esimerkiksi Microsoft aloitti Bill Gatesin autotalliprojektina. Aaltoenergiamarkkinoiden arvellaan saavuttavan 9,4 gigawattia vuoteen 2030 mennessä. Siihen on aikaa ainoastaan 18 vuotta. w Sähkö Tele sähkö j elektroniikka j automaatio j energia j tietoliikenne j valo Tilaa alan tärkein media Sähkö & Tele -lehti yrityksellesi tai itsellesi www.sil.fi tai liity Sähköinsinööriliiton jäseneksi, niin saat lehden jäsenetuna! ta k a nt s e VUODESTA 1928 n kann • • taa Sähköalan ehdoton ykköslehti JO jok a l ue L e ht . n i ee 8 numeroa vuodessa ja satoja sivuja asiaa ammattilaisille ja päättäjille Sähköinsinööriliiton jäsenet saavat lehden jäsenetuna – liity jäseneksi www.sil.fi Sähkö & Tele -lehti Merikasarminkatu 7, 00160 Helsinki puh. (09) 668 9850, [email protected], www.sil.fi Ajatustenluvusta voisi olla iloa ja apua esimerkiksi niin puhekykynsä menettäneille, sukeltajille, hävittäjälentäjille kuin vaikkapa kalastajillekin. Kuva: Timo Rinta Iso haaste bioelektroniikalle Ajatustenluvun jäljillä Aivojen synnyttämät sähkömagneettiset kentät ovat erittäin heikkoja. Nykyiset tekniset tutkimusmenetelmät kertovat paljon aivojen toiminnasta, mutta ajatuksia ne eivät vielä suoraan paljasta. Uusien aivotoimintojen kuvantamismenetelmien avulla kuitenkin myös ajatustenluku voi olla tulevaisuudessa mahdollista. Teksti: Pentti O. A. Haikonen K äsitys ajattelusta aivosähköisenä toimintana on varsin vanha. Jo 1920-luvulla radiotekniikan pioneeri Manfred von Ardenne spekuloi, että ajattelu esiintyisi aivoissa sähkömagneettisena värähtelynä, joka voisi olla havaittavissa ja kuultavissa herkällä laajakaistaradiovastaanottimella. Tätä myös testattiin sijoittamalla koehenkilö Faradayn häkkiin, johon asetettiin myös vastaanottoantenni henkilön pään lähelle. Olisikin ollut varsinainen läpimurto, jos koehenkilön sisäinen puhe olisi saatu näin kuulumaan vastaanottimesta. Valitettavasti tutkitulla 200 hertsistä kahteen megahertsiin ulottuneella taajuusalueella ei voitu löytää vähäisintäkään merkkiä aivojen ai14 SÄHKÖ & TELE 5/2012 heuttamista sähkömagneettisista kentistä. Myöhemmin on huomattu, että aivojen synnyttämiä sähkömagneettisia kenttiä todellakin on olemassa. Ne ovat kuitenkin hyvin heikkoja ja lisäksi ne voidaan mitata vain kallon pinnalta. Nämä EEG-signaalit kertovat kyllä paljon aivojen toiminnasta, mutta suoraan ne eivät ajatuksia paljasta. Vakiintuneen EEG-tekniikan lisäksi on viime aikoina kehitetty myös muita aivoprosessien kuvantamismenetelmiä, joiden avulla ajatustenluku saattaisi olla paremmin mahdollista. Kommunikointia ja tuntemuksia Ajatustenlukutekniikasta voisi olla mer- kittävää apua myös esimerkiksi Lockedin-syndroomaa (LIS) sairastavien potilaiden hoidossa. LIS syntyy toisinaan aivorungon massiivisen vaurioitumisen seurauksena. Tässä tilassa muutoin tietoinen, kuuleva ja näkevä potilas ei voi liikuttaa tahdonalaisia lihaksiaan eikä tuottaa puhetta. Yleensä kuitenkin tahdonalainen silmien räpyttely onnistuu ja mahdollistaa hitaan kommunikoinnin. LIS-potilaat kuntoutuvat yleensä hyvin hitaasti. Heidän hoitonsa on myös monella tavalla hankalaa muun muassa puuttuvan kommunikaation takia. Alkuvaiheessa jopa diagnoosin tekeminenkin voi olla vaikeaa, koska potilaan tietoisuuden tila ei ole ulkopuoliselle tarkkailijalle ilmiselvä. Inhimillisen ajattelun osa-alueita ovat sisäinen puhe, mielikuvat ja tuntemukset. Aivoissa nämä esiintyvät neuraalisena aktiviteettina, jota nykyisin voidaan erilaisin instrumentein havaita. Mitattiinpa koehenkilön aivoprosesseja kuinka tarkasti hyvänsä, saadaan havaintotuloksiksi vain dataa fysikaalisista prosesseista. Tuloksina ei saada subjektiivisia ajatuksia ja tuntemuksia sellaisina kuin koehenkilö ne itse kokee. Ainoastaan aivot itse kokee aivojen fysikaaliset prosessit ajatuksina. Miten siis päästäisiin käsiksi aivojen sisäisiin ajatuksiin? Nykykäsityksen mukaan aivojen fysikaaliset prosessit ja sisäiset ajatukset ovat sama asia. Nämä näyttäytyvät fysikaalisina prosesseina, kun niitä tarkastellaan fysikaalisilla instrumenteilla, ja toisaalta subjektiivisina mielikuvina ja sisäisenä puheena, kun niitä tarkastellaan systeemistä itsestään käsin. Tällä perusteella ajatusten lukeminen voisi olla mahdollista, mikäli näiden kahden tarkastelutavan välinen korrelaatio löydettäisiin. Skannausta funktionaalisella magneettikuvauksella Neuraalisen aktiviteetin jakautumista aivoissa voidaan mitata niin sanotulla funktionaalisella magneettikuvauksella (Functional Magnetic Resonance Imaging, fMRI). Menetelmällä voidaan seurata aivotoiminnan muutoksia muutaman millimetrin paikallisella tarkkuudella ja muutamien sekuntien ajallisella resoluutiolla. Tyypillinen fMRI-skanneri koostuu voimakkaasta magneetista, radiotaajuuspulssigeneraattorista ja vastaanottimesta. Mittauksen aikana koehenkilön pää on sylinterimäisen laitteen sisäpuolella. Laitteen voimakas magneettikenttä suuntaa aivoissa vetyatomien ytimien (protonien) spinnit samansuuntaisiksi. Mittauksessa spinnit käännetään lyhyellä radiopulssilla, jolloin protonit absorboivat energiaa. Kun radiopulssi päättyy, spinnit kääntyvät takaisin ja protonien absorboima energia poistuu radiosignaalina. Radiosignaalin kesto aivojen kussakin paikallisessa pisteessä riippuu ei-hapettuneen ja hapettuneen veren suhteesta. Tämä taas liittyy paikalliseen neuraaliseen aktiviteettiin, sillä aktiivinen aivoalue kuluttaa enemmän happea kuin eiaktiivinen. Ilmiötä kutsutaan BOLD-efektiksi (Blood Oxygenation Level Dependent effect). Tällä periaatteella fMRI-laite pystyy luomaan eräänlaisia karttakuvia aivojen ajallisesta aktiviteettijakautumasta. Tiedetään, että näköhavainnot käsitellään aivojen takaosassa näköaivokuorella. Tiedetään myös, että visuaalinen kuvittelu käyttää samaa aivoaluetta. Tällä perusteella voitaisiin ajatella, että annettaisiin koehenkilön katsella sopivia testikuvia samalla, kun hänen näköaivokuortaan kuvattaisiin fMRI-laitteella. Näin voitaisiin löytää korrelaatio nähdyn kuvan ja fMRI-aktiviteettikuvan välillä. Myöhemmin koehenkilön kuvitellessa joitakin hahmoja, voitaisiin kuvitellut hahmot päätellä fMRIkuvien perusteella. Tällaisia kokeiluja on myös käytännössä tehty. Koehenkilö on esimerkiksi asetettu katselemaan yksinkertaisia 10 x 10 pikselin binäärikuvia fMRI-kuvauksen aikana (Miyawaki et al.). Tällä tavoin nähtyjen kuvioiden ja fMRI-kuvien välille voitiin saada tilastollinen korrelaatio. Tutkijat pystyivätkin jatkossa rekonstruoimaan nähdyt kuvat pelkän fMRI-kuvan avulla. Tutkijat ovat suorittaneet vaativampiakin kokeita, joissa koehenkilöt ovat katselleet tavallisia elokuvia (Nishimoto et al.). Tarkempien mittausjärjestelyjen ja signaalinkäsittelyn avulla voitiin tällöin löytää korrelaatio nähtyjen elävien kuvien ja fMRI-kuvien välille. Tähän perustuen voitiin rekonstruoida nähdyt elokuvajaksot aivosignaalien perusteella. Kovin tarkkoja yksityiskohtia ei kuvista kuitenkaan voitu rekonstruoida, vaan rekonstruktiot jäivät pehmeiden liikkuvien hahmojen tasolle. Kokeilut kuitenkin osoittavat, että aivosignaaleista voidaan päätellä ainakin jollakin tarkkuudella niiden esittämät asiat eli mielen sisältö. Sisäinen puhe haasteena Edellä esitellyn fMRI-tekniikan käyttämä BOLD-efekti on kuitenkin liian hidas seuraamaan aivojen sisäistä puhet- ta eli sitä höpinää, joka mielessämme alkaa, kun aamulla heräämme, ja joka loppuu, kun nukahdamme. Tämän sisäisen puheen seuraamiseen on esitetty puheelimille tulevien neurosignaalien mittaamista, koska on havaittu (muun muassa MacKay), että aivot lähettävät sisäisen puheen mukaisia komentosignaaleja puhe-elimille myös silloin, kun ajatuksia ei lausuta ääneen. Ihon pinnalta voidaan verraten helposti mitata komentosignaalien aiheuttamia lihaspotentiaaleja eli EMG-signaaleja. Tässä tapauksessa sopivat mittauspisteet löytyvät kaulan ja leuan alueilta. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että näiden EMGsignaalien sekä ääneen puhuttujen ja eiääneen puhuttujen sanojen välille on löydettävissä korrelaatio, joka mahdollistaa näiden sanojen tunnistamisen EMG-signaaleista (Wand & Schultz). Tunnistettu puhe voidaan sitten saattaa kuuluvaksi puhesyntetisaattorin avulla. Menetelmästä toivotaan apua puhekykynsä menettäneille ja myös tilanteisiin, joissa ääneen puhuminen on hankalaa (sukeltajat, hävittäjälentäjät, meluisat ympäristöt, mahdollisesti myös tietokoneen äänetön ohjaus ilman näppäimistöä). (Lesser, Schaeps, Haikonen & Jorgensen). Nykyaikaiset aivoaktiviteetin mittausja signaalinprosessointimenetelmät saattavat siis lopulta mahdollistaa von Ardennen haaveen ajatustenluvusta teknologian avulla. Tässä saattaisikin olla hyvä tutkimuksen aihe myös suomalaistutkijoille, sillä onhan meillä kuitenkin alan huippuosaamista muun muassa Aalto-yliopistossa. w Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja toimii Adjunct Professorina University of Illinoisissa. Kirjallisuutta von Ardenne M (1928). Kann Mann Gedanken Hören? Funkschau No 27, Juli 1928, pp. 209 – 210 Haikonen P. (2012). Consciousness and Robot Sentience. Word Scientific, Singapore Lesser E, Schaeps T, Haikonen P and Jorgensen C (2008). “Associative neural networks for machine consciousness: Improving existing AI technologies”, in Proc. of IEEEI 2008, pp. 011–015. MacKay D G (1992). Constraints on Theories of Inner Speech, in D. Reisberg (ed.), Auditory Imagery (Psychology Press), pp. 131–148. Miyawaki Y, Uchida H, Yamashita O, Sato M, Morito Y, Tanabe H C, Sadato N and Kamitani Y, (2008). Visual Image Reconstruction from Human Brain Activity using a Combination of Multiscale Local Image Decoders, Neuron 60(5), 915–929. Naselaris T, Prenger R J, Kay K N, Oliver M and Gallant J L (2009). Bayesian Reconstruction of Natural Images from Human Brain Activity, Neuron 63(6), 902–915. Wand M, Schultz T (2009). “Towards Speaker-Adaptive Speech Recognition based on Surface Electromyography”, in Proc. International Conference on Bio-inspired Systems and Signal Processing (Biosignals 2009) SÄHKÖ & TELE 5/2012 15 ajankohtaista Uudet akkuteknologiat tasoittavat tietä ekoenergiaan Ympäristön ehdoilla Akkuteknologialla on keskeinen merkitys myös uusiutuvien energiavarojen hyödyntämisessä. Nykyisissä akuissa on monenlaisia puutteita, mutta parempaa akkuteknologiaa kehitetään kuumeisesti ympäri maailmaa. Samalla myös akkujen lataamisen ja valvontaelektroniikan ratkaisut kehittyvät. Teksti: Krister Wikström E nergiakysymys on yksi ihmiskunnan suurista kohtalonkysymyksistä. Nyky-yhteiskunnassa tärkein energiamuoto on sähköenergia, jonka tuotanto perustuu suurimmaksi osaksi vakiintuneisiin menetelmiin eli vesivoimaan, fossiilisiin polttoaineisiin ja ydinvoimaan. Uusia tuotantomenetelmiä ovat puolestaan esimerkiksi auringonvaloon ja tuulienergiaan perustuvat vaihtoehdot. Puhutaan jopa tavoitteesta korvata kaikki ”vanhat” energiantuotantomenetelmät uusilla ympäristöystävällisillä, uusiutuvaan energiaan perustuvilla menetelmillä. Tällä reitillä on kuitenkin valitettavasti monta mutkaa matkassa. Parempi akkuteknologia tasoittaisi kuitenkin merkittävästi tietä tuohon kaukaiselta tuntuvaan tavoitteeseen. Avainasiana sähköenergian varastointi Uusiutuvaan energiaan perustuvien tuotantomenetelmien suurimpia ongelmia on energian tuotannon voimakas vaihtelu. Energiaa saadaan aika ajoin enemmän kuin kulutetaan, mutta toisaalta tuotanto ei aina riitä kattamaan kulutusta. Esimerkiksi Suomessa aurinkosähkön tuotanto on kesällä huipussaan, kun taas sähkön kulutus on samaan aikaan minimissään. Itse asiassa koko sähkövoimajärjestelmän toiminnallinen pääperiaatehan on, että kulutus ja tuotanto ovat hetkellisiä poikkeamia lukuun ottamatta tasapainossa. Parasta olisi, mikäli käytettävissä olisi edullinen ja yksinkertainen keino varastoida sähköenergiaa. Nykyisin käytössä ja näköpiirissä olevat varastointimenetelmät ovat valitettavasti kuitenkin vie16 SÄHKÖ & TELE 5/2012 Yleisimpien akkutyyppien energiatiheydet paino- ja tilavuusyksikköä kohti. Kennon muoto vaikuttaa asiaan siten, että sylinterimäiset kennot ovat yleensä parempia kuin suorakulmaiset. Litium-polymeerikennot ovat yleensä suorakulmaisia. lä melko kalliita ja hankalia sekä muutenkin puutteellisia. Enintään muutaman kilowattitunnin energiamäärien varastointiin soveltuvat toistaiseksi parhaiten akut – puutteistaan huolimatta. Akut ja paristot koostuvat galvaanisista kennoista, joissa energia varastoidaan kemiallisessa muodossa. Ensimmäisen galvaanisen kennon rakensi jo vuonna 1800 italialainen tutkija Alessandro Volta, joka sai inspiraation työhönsä toisen italialaisen tutkijan eli Luigi Galvanon sammakkokokeista. Energian varastoinnissa yksi tärkeimmistä asioista on energiatiheys eli energiamäärä paino- tai tilavuusyksikköä kohti. Tämä ei kuitenkaan yksin ratkaise, vaan sovelluksesta riippuen muut seikat voivat olla jopa tärkeämpiä. Esimerkiksi varastoinnin hinta energiayksikköä kohti on myös merkitsevä ominaisuus. Energiatiheydessä galvaaniset kennot jäävät kauas fossiilisista polttoaineista, mikä näkyy erityisen selvästi sähköautojen kohdalla. Energiatiheys riippuu suuresti galvaanisen kennon koostumuksesta, jolloin tietyillä koostumuksilla voidaan energiatiheydessä periaatteessa päästä samaan suuruusluokkaan kuin nestemäisillä polttoaineillakin. Tarjolla olevilla akuilla on silti ainakin toistaiseksi jouduttu tyytymään vaatimattomampaan energiatiheyteen kuin esimerkiksi bensiinillä. Akkujärjestelmän kustannus riippuu raaka-aineiden hinnoista ja tuotantokustannuksista, mutta myös akun käyttöiästä. Ihannetilanteessa akkua voisi rajattomasti ladata ja purkaa. Käytännössä akuissa tapahtuu kuitenkin myös reaktioita, joista aiheutuu pysyviä ja useimmiten haitallisia muutoksia. Akkua ladattaessa ja purettaessa akku siis koko ajan huononee, mikä Amerikkalaiset Cymbet ja Infinite Power Solutions tarjoavat pienikokoisia ja ohuita litium-polymeeriakkuja, jotka soveltuvat virtalähteiksi muun muassa langattomissa anturiverkoissa. Akku voidaan ladata ympäristöstä kerättävällä energialla. Ohutkalvotyyppisen litium-akun rakenne (Infinite Power Solutions). Akku on erittäin ohut ja esimerkiksi vain 0,17 millimetrin paksuinen. Akku kestää kymmeniä tuhansia lataus- ja purkausjaksoja. ilmenee sisäisen resistanssin kasvamisena sekä kapasiteetin eli varauskyvyn pienenemisenä. Lopulta akku on niin huono, että se kelpaa enää ongelmajätteeksi. Kullakin galvaanisella kennolla on tyypillinen elinikä, mutta asiaan vaikuttavat paljon myös akun käyttötavat. Varsinkin ylilatausta tulee välttää, mutta samoin myös akun pitämistä ilman varausta. Erilaisten akkutyyppien herkkyys vaihte- lee näiltä osin suuresti. Toisaalta myös kehittynyt latauselektroniikka voi pidentää akun käyttöikää merkittävästi. Lataustilan havaitseminen tärkeää Akun lataustilan luotettava havaitseminen on avainkysymys useimmissa akkusovelluksissa. Käyttäjän tulee tietää, milloin akku tarvitsee uutta latausta. Esimerkiksi sähköautoissa on erittäin tärkeää tietää, paljonko ”polttoainetta” on jäljellä. Tietokoneissa taas halutaan tallentaa RAM-muistissa olevat tiedot haihtumattomaan muistiin ennen kuin kone suljetaan akun tyhjentyessä. Mitä tarkemmin lataustila voidaan mitata, sitä pitempi käyttöaika ennen uudelleenlatausta voidaan ilmoittaa tietylle lai- Galvaanisia kennoja ja kemiallisia reaktioita Galvaaninen kenno koostuu elektrolyytistä sekä kahdesta elektrodista. Kennossa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden vaikutuksesta elektrodien välillä syntyy jännite, jolloin virta voi kulkea ulkoisessa virtapiirissä. Kennon sisällä elektrolyytissä kulkee vastaava virta, joka muodostuu liikkuvista ioneista. Kennon anodilla tapahtuu kemiallinen hapettumisreaktio ja katodilla taas kemiallinen pelkistysreaktio. Kennoa purettaessa kemiallinen energia siis vapautuu kätevästi sähköisessä muodossa. Myös fossiilisten polttoaineiden sisältämä kemiallinen energia vapautuu hapettumisreaktiossa, mutta useimmissa sovelluksissa lämmön muodossa. Sähkö ja lämpö ovat kumpikin käyttökelpoisia energiamuotoja, mutta säh- köenergia on kuitenkin ylivoimaisen helppokäyttöistä ja monipuolista. Lämpöenergia voidaan muuttaa sähköenergiaksi lämpövoimakoneilla, joiden hyötysuhde voi kuitenkin olla huono. Prosessissa syntyy myös helposti haitallisia sivutuotteita, kuten hiilidioksidia. Galvaanisten kennojen paras ominaisuus onkin, että kennon kemiallinen energia saadaan suoraan sähköenergiana. Paristot ovat kertakäyttöisiä galvaanisia kennoja, joissa kemialliset reaktiot kulkevat vain yhteen suuntaan. Sen sijaan akuissa reaktiot tapahtuvat käänteiseen suuntaan ulkoisen sähkövirran vaikutuksesta, minkä seurauksena akkuihin voidaan varastoida uutta energiaa. Sekä kaupallisissa että kokeellisissa akuissa ja paristoissa esiintyy lukemattomia perusrakenteen muunnelmia. Alun perin elektrolyytti oli nestemäistä, kuten esimerkiksi lyijyakuissa laimeaa rikkihappoa. Nesteen sijasta käytetään myös hyytelömäistä tai kiinteää elektrolyyttiä ja jopa sulaa natriumammoniumkloridisuolaa. Olennaista on, että ionit voivat siirtyä anodin ja katodin välillä. Ensimmäisissä akuissa vuodelta 1859 elektrodit olivat lyijyä, mutta sen jälkeen on käyttöön tullut muitakin materiaaleja, kuten erityisesti litium. Mekaaniset rakenteet ovat keventyneet ja muuttuneet kestävämmiksi muovimateriaalien ansiosta. Mainitut rakenteelliset yksityiskohdat vaikuttavat erittäin suuressa määrin akkujen perusominaisuuksiin ja käyttökelpoisuuteen. Parempia rakenteita tutkitaan ja kehitetään kuumeisesti ympäri maailmaa. KW SÄHKÖ & TELE 5/2012 17 ajankohtaista te- ja akkuyhdistelmälle. Esimerkiksi kannettavien tietokoneiden ja matkapuhelinten valmistajat kilpailevat sen suhteen keskenään. Useat valmistajat kuten Linear Technology, Maxim ja Texas Instruments tarjoavat akun lataustilan mittaamiseen erityisiä mikropiirejä, joita kutsutaan ”polttoainemittareiksi” (gas gauge). Nimestään huolimatta tämä on kuitenkin huomattavasti haasteellisempaa kuin polttonesteen määrän mittaaminen säiliössä. Yksinkertaisimmassa mutta epävarmimmassa menetelmässä mitataan jännite akun navoissa. Tällöin akun katsotaan olevan tyhjä, kun jännite alittaa tietyn rajan. Akun jännite laskee akun purkaantuessa ja lopussa jännite pienenee nopeasti ajan funktiona. Purkauskäyrä kuitenkin muuttuu akun purkaus- ja latausjaksojen myötä. Akun vanhentuessa sen sisäinen impedanssi kasvaa ja jännite laskee nopeammin kuin uudessa akussa. Purkauskäyrään vaikuttaa lisäksi virran suuruus ja akun lämpötila. Siten pelkkä jännitemittaus on hyvin epävarma lataustilan ilmaisin. Parempi mittausmenetelmä perustuu virtamittaukseen, jossa havaitaan latausja purkausvirtojen suuruudet ajan funktiona. Mittaustulokset integroimalla saadaan selville akkuun ladattu ja sieltä pu- rettu varausmäärä, joiden erotus on akun varaustila. Tasavirran mittaaminen on periaatteessa hieman monimutkaisempaa kuin tasajännitteen mittaus, mutta tähänkin menetelmään on tarjolla mikropiirejä. Näistä varauslaskureiksi (coulomb counter) kutsutuista piireistä on esimerkkinä Linear Technologyn LTC4150. Virta-anturina toimii positiivisessa syöttöjännitejohdossa oleva sarjavastus. Antosignaali on pulssijono, jossa kukin pulssi edustaa tiettyä akkuun ladattua tai sieltä purettua varausmäärää. Toinen antosignaali ilmaisee virran suunnan. Texas Instruments on kehittänyt menetelmän, joka huomioi pelkkää virtamittausta paremmin akun ikääntymisen vaikutukset lataus- ja purkauskäyrään. Tämä Impedance Track eli impedanssin seurantamenetelmä perustuu yhdistettyihin jännite- ja virtamittauksiin eri käyttötilanteissa. Lepotilassa eli kun kennoja ei ladata eikä pureta, piiri mittaa kunkin kennon napajännitteen ja sen perusteella arvioi taulukosta katsomalla lataustilan. Kullekin erilaiselle litium-akkutyypille on oma taulukkonsa, joka ladataan piirin flash-muistiin tarpeen mukaan. Latauksen ja purkauksen yhteydessä mitataan jatkuvasti sekä virta että jännite, joista Oikeaoppinen käyttö lisää akun käyttöikää Akun käyttöikä on useimmissa sovelluksissa hyvin tärkeä ominaisuus. Se vaikuttaa ratkaisevasti varsinkin suurempien akkujärjestelmien, kuten sähköautojen, käyttökuluihin. Käyttöikä riippuu kennojen koostumuksen lisäksi suuresti myös akkujen lataus- ja valvontaelektroniikasta. Hyvällä huolenpidolla sama akku kestää huomattavasti kauemmin kuin puolihuolimattomalla käsittelyllä. Akkuja käytettäessä latausprosessi on kaikkein kriittisin seikka. Lataus tapahtuu periaatteessa aina samalla tavalla eli liittämällä ulkoinen virtalähde akun napoihin. Latausvirtalähde voi syöttää akkua vakiojännitteellä, jolloin akun ottama virta pienenee latauksen edistyessä. Akkua voi myös ladata vakiovirralla, jolloin napajänni- 18 SÄHKÖ & TELE 5/2012 te vaihtelee latauksen aikana. Eri akkutyypit poikkeavat tässä suhteessa toisistaan. Litium-akkuja ladataan tyypillisesti kahdessa vaiheessa eli ensin vakiovirralla tiettyyn jännitteeseen asti ja sen jälkeen vielä vakiojännitteellä. Lyijyakkuja ladataan vakiojännitteellä, kun taas nikkelipohjaisia akkuja ladataan vakiovirralla. Latauksessa keskeistä on havaita, milloin akku on täyteen ladattu. Jos latausta jatketaan vielä täyttymisen jälkeenkin, tapahtuu haitallisia reaktioita, jotka lyhentävät akun elinikää. Suljetussa akussa sisäinen paine voi ylilatauksessa nousta niin suureksi, että kotelo hajoaa. Litium-akku on herkin ylilataukselle. Vähiten herkkä on puolestaan lyijyakku. KW Suomalainen European Batteries kehittää ajoneuvoihin tarkoitettuja, litiumrautafosfaattikennoihin perustuvia akustoja. Kuvassa yhden kilowattitunnin akustomoduuli. saadaan selville kunkin kennon sisäinen impedanssi. Akun vanhentuessa sisäinen impedanssi muuttuu, mutta mainittujen mittausten perusteella muutosta seurataan ja huomioidaan lataustilalaskelmissa. Texas Instruments lupaa menetelmälle yhden prosentin tarkkuuden akun koko elinkaaren ajaksi. Saatavilla on myös konfigurointiohjelma bqEasy, jota käyttäen akkupaketin ominaisuudet saadaan selville ja polttoainemittaripiirin tarvitsemat parametrit voidaan laskea. Texas Instrumentsin ratkaisussa varsinainen valvontapiiriperhe on bq20zxx, jonka kanssa käytetään analogiset toiminnot sisältävää piiriä bq29330. Tähän voi vielä lisätä piirin bq29401, joka suojaa kennoja ylijännitteitä vastaan. Kennojen tasapainotus ratkaisee Akuston tehollista käyttöikää voidaan merkittävästi lisätä kennojen välistä tasapainotusta käyttämällä. Tämä on suorastaan välttämätöntä litium-akuissa, jotka ovat erityisen herkkiä yli- ja alilataukselle. Yksinkertaisimmassa tapauksessa ladattaessa mitataan kennojen jännitteitä. Tällöin täyteen ladattujen kennojen rinnalle kytketään vastus ylilatauksen estämiseksi samalla, kun heikompia kennoja edelleen ladataan. Mainittu yksinkertainen menetelmä on kuitenkin suuritehoisissa akkusovelluksissa aivan liian yksinkertainen. Vastuksessa muodostuu hukkatehoa ja kehittyy lämpöä, mikä huonontaa hyötysuhdetta ja on haitallista akuille. Parempi menetelmä on siirtää varausta kennosta toiseen, eikä pelkästään purkaa joidenkin kennojen ”ylimääräistä” varausta vastukseen. Siirron tulee tietenkin tapahtua mahdollisimman pienin häviöin, mikä parhaiten toteutuu hakkuriteholähteissä jo käytetyillä periaatteilla. Tällöin keloja ja kondensaattoreita käytetään energian välivarastoina ja kytkintransistoreja taas virtojen ja jännitteiden ohjaamiseen. Tähän sovellukseen ei kuitenkaan toistaiseksi ole valmiita mikropiiriratkaisuja, vaan toteutuksissa käytetään mikrokontrolleria ja erilliskomponentteja. Tarvittavia keloja ja kondensaattoreita ei ylipäänsä voi integroida piisirulle. Esimerkiksi suomalainen Finnish Electric Vehicle Technologies, joka on nykyisin yhdistynyt suomalaiseen European Batteries –yritykseen, on kehittänyt ja patentoinut suurten akkupakettien tasapainotusmenetelmiä ja siihen liittyvää elektroniikkaa. Yksi Linear Technologyn piiri 6802 valvoo kahtatoista sarjaan kytkettyä litium-kennoa. Ylilatauksen estämiseksi piirissä on kytkintransistorit, joilla kunkin kennon rinnalle voidaan kytkeä vastus varausvirran ohjaamiseksi kennon ohi. Kohti suurempia energiatiheyksiä Akkujen suuren merkityksen takia kennorakenteita tutkitaan ja kehitetään maailmalla erittäin aktiivisesti korkeakouluissa ja alan yrityksissä. Tutkimuksesta ja prototyypeistä voi kuitenkin olla niin Linear Technologyn LTC4150 on tyypillinen akkujen ”polttoainemittari”, joka ilmaisee akun lataustilan. Piiri mittaa lataus- ja purkuvirran. Nettovaraus saadaan laskemalla pulssit, joista kukin vastaa samaa varausmäärää. Piiri liitetään erilliseen mikro-ohjaimeen. SÄHKÖ & TELE 5/2012 19 Tyypillisen akkupaketin elinkaarikustannus ($) ajankohtaista Mittausvirhe (mV) Valvontapiirin mittaustarkkuus vaikuttaa yllättävässä määrin akuston elinkaarikustannukseen. Epätarkka mittaus johtaa helposti akun vaihtoon, vaikka käyttökelpoista kapasiteettia on vielä jäljellä. pitkä matka massatuotantoon ja laajamittaiseen käyttöön, että kehittäjät uupuvat matkan varrella ja sinällään lupaava teknologia jää hyödyntämättä tai kilpailijat ajavat ohi muilla ratkaisuilla. Perinteisillä akkutyypeillä eli lyijyakuilla ja nikkeli-metallihydridiakuilla on edelleen paikkansa, mutta uusien tuotteiden kehitys keskittyy mitä suurimmassa määrin litium-pohjaisiin akkuihin. Niissä onkin potentiaalia nykyistä merkittävästi suurempiin energiatiheyksiin, alhaisempiin kustannuksiin ja pitempään käyttöikään. Litium on kevyt metalli, joka on kemiallisesti erittäin aktiivinen. Tämä ominaisuus johtaa suureen energiatiheyteen. Toisaalta litiumin reaktioherkkyys voi tehdä akun epävakaaksi, jolloin energia voi purkautua hallitsemattomasti ja aiheuttaa esimerkiksi tulipalon vaaran. Litiumkennoista koostuvissa akustoissa tarvitaan aina akustonvalvontaelektroniikka, jonka tehtävänä on valvoa akuston kennojen jännitettä ja lämpötilaa sekä tasata kennojen varausta. Litium-pohjaisista kennoista on kehitetty lukuisia muunnelmia, joista litium-ioni-kenno on yleisin. Siinä anodi on useimmiten grafiittia, katodi taas nikkeli- tai kobolttioksidia ja uusimmissa akuissa rautafosfaattia. Ladattaessa ja purettaessa litium-ionit vaeltavat elektrolyytissä anodin ja katodin välillä, mistä myös akkutyypin nimitys johtuu. Litium-polymeeri- eli lipo-kenno taas on nykyisin eniten käytetty muunnelma litium-ioni-kennosta. Siinä litium-ionit liikkuvat kiinteässä muoviaineessa eli polymeerissä, kuten esimerkiksi polyetylee- nioksidissa, eivätkä orgaanisessa liuottimessa, kuten alkuperäisessä li-ioni-kennossa. Koko kenno – kotelo mukaan lukien – koostuu päällystetyistä muovikelmuista. Litium-kennoista kehitetään uusia, parempiin anodi- ja katodimateriaaleihin perustuvia muunnelmia, jotka tyypillisesti lupaavat parempaa energiatiheyttä, pitempää elinikää ja esimerkiksi nopeampaa latausta. Amerikkalainen Amprius yrittää kaupallistaa litium-nanokuitukennoja, joissa perinteinen grafiittianodi on korvattu ruostumattomalla teräksellä, joka puolestaan on pinnoitettu piipohjaisilla erittäin ohuilla nanokuiduilla. Grafiittiin verrattuna piianodi kykenee varastoimaan kymmenkertaisen määrän litiumioneja energiatiheyden kasvaessa vastaavasti. Yhtenäinen piianodi kuitenkin paisuu ja halkeilee ladattaessa, eikä siten ole käyttökelpoinen. Pii-nanokuidut paisuvat myös, mutta ohuissa kuiduissa vaikutus ei ole samalla tavalla haitallinen. Amprius ei toistaiseksi ole kyennyt siirtämään teknologiaa tuotantoon. Yksi syy bensiinin kaltaisten polttoaineiden suureen energiatiheyteen on, että hapettamiseen eli palamiseen käytetty happi saadaan suoraan ilmasta. Sen sijaan galvaanisissa kennoissa hapetin kulkee normaalisti mukana. Ylipurkautumista ja alilatausta Yksittäisen akkukennon jännite on varsin pieni ja vaihtelee akkutyypin ja lataustilan mukaan noin yhdestä voltista lähes neljään volttiin. Useimmissa sovelluksissa tarvitaan paljon suurempi jännite, mikä saadaan kytkemällä kennoja sarjaan. Tyypillisessä ajoneuvosovelluksessa jopa kaksisataa litium-kennoa kytketään sarjaan, jolloin akuston nimellisjännite on yli seitsemänsataa volttia. Ladattaessa ja purettaessa sama virta kulkee kaikkien sarjaan kytkettyjen kennojen kautta. Kennot eivät kuitenkaan ole täysin samanlaisia, vaan niiden kapasiteetit ja muut ominaisuudet poikkeavat aina jonkin verran toisistaan. Ladattaessa eräät kennot voivatkin olla vajaita toisten kennojen jo täyttyessä. Purettaessa taas muutamat kennot voivat tyhjentyä samalla, kun toisissa on vielä energiaa jäljellä. Ken- 20 SÄHKÖ & TELE 5/2012 nojen ylilatauksen ja ylipurkautumisen vaara on mainitussa tilanteessa lähellä. Yksinkertaisinta on valvoa pelkästään akuston kokonaisjännitettä ja virtaa, mutta tällöin ei voida havaita yksittäisen kennon tilannetta. Akuston purkaus ja lataus joudutaan mitoittamaan heikoimman kennon perusteella. Paremmissa kennoissa jää osa kapasiteetista ja eliniästä käyttämättä. Tällä on ratkaiseva taloudellinen merkitys erityisesti suurissa ja kalliissa akuissa, kuten sähköautoissa. Akun elinkaarikustannus luonnollisesti nousee, jos puutteellisen tai epätarkan valvonnan ja mittauksen seurauksena akku vaihdetaan ennen aikojaan. Linear Technologyn valvontapiirit LTC6802 ja LT6803 on tarkoitettu valvomaan akustoja, jotka on muodostettu useista sarjaan kytketyistä litium-kennoista. Yhdellä piirillä voidaan valvoa ja mitata kahdentoista kennon pakettia. Pii- rissä on kahdentoista bitin analogiadigitaalimuunnin ja SPI-sarjaliitäntä, jonka kautta voidaan lukea kaikkien kennojen jännitteet. Piiriin voidaan liittää ulkoinen termistori paketin lämpötilan mittaamiseksi. Näiden lisäksi piirissä on kutakin kennoa kohti kytkintransistori, jota käyttäen ylijännitteistä kennoa voidaan purkaa ulkoisen vastuksen kautta. Suuremmissa akkukokonaisuuksissa kytketään kahdentoista kennon moduuleja sarjaan tarpeellinen määrä. Tällöin valvontapiirien SPI-sarjaliitännät ketjutetaan yhdeksi liitännäksi, jonka kautta mikro-ohjain voi valvoa kaikkia kennoja. Valvontapiirien välillä on potentiaalieroja, mutta piirin liitännät on suunniteltu siten, että liitäntä naapurimoduulien välillä sujuu ilman lisäkomponentteja tai galvaanista erotusta. KW Ilmaa hengittäviä, ladattavia kennoja on myös kehitetty. Niissä ongelmana on, että ilmasta pitäisi saada happea samalla, kun estetään ilmansaasteiden ja haitallisten ainesosien pääsy kennoon. Ilmaa hengittävillä kennoilla voidaan kuitenkin periaatteessa päästä ennennäkemättömiin energiatiheyksiin. Esimer- kiksi litium-ilmakennolla voidaan periaatteessa päästä sangen lähelle bensiinin energiatiheyttä eli 12 kilowattituntia kiloa kohti. Nykyisissä lipo-kennoissa energiatiheys on puolestaan vain noin kymmenesosa tästä eli tyypillisesti 160 wattituntia kiloa kohti. Kaupallisia litium-ilmakennoja joutuu kuitenkin vielä odot- tamaan vuosikausia, mikäli ne edes koskaan pääsevät tuotantoon saakka. Lähempänä laajamittaista käyttöä on kuitenkin jo amerikkalaisen Sion Powerin kehittämä litium-sulfidi-akku, joka tällä hetkellä lupaa energiatiheyttä yli 350 wattituntia kilogrammaa kohti ja lähivuosina peräti 600 wattituntia kilogrammaa kohti. w Akkuteknologiaa monelta valmistajalta Akkuvalmistajia: http://europeanbatteries.com/ http://www.infinitepowersolutions.com/ http://www.cymbet.com/index.php European Batteries Oy, litium-ioniakut ajoneuvokäyttöön Infinite Power Solutions, ohutkalvoakut Cymbet, ohutkalvoakut Uusia akkutyyppejä: http://www.amprius.com http://www.sionpower.com/ Amprius, Litium-pii-nanosäiekennot Sion Power, litium-sulfidiakut Valvonta- ja ohjauspiirien valmistajia: http://www.maxim-ic.com/products/power Maxim http://www.linear.com/products/battery_management Linear Technology http://focus.ti.com/en/download/aap/selectiontools/battery-chargers/tool.htm Texas Instruments Enercotek Oy Akkuvarmistuksen aatelia Enercotek toimii paikallisakkujen ja DC-järjestelmien maahantuojana. Midac, IBT paikallisakut. Sveitsiläinen Oerlikon, perustettu 1800-luvulla. CSB, maailman suurin UPS-akkujen valmistaja, testaa jokaisen akun 2 kertaa 100 % kapasiteettikokeella ainoana tehtaana maailmassa. Tuotteillemme voi saada jopa 10 vuoden takuun, niin avoimille kuin suljetuille akuille. Edustamamme varaajat ovat Skandinavian rautateillä eniten käytetyt 110V järjestelmissä. Rätt Kraftförsörjning OTA YHTEYTTÄ! Jari Virolainen ja Harri Kettunen, yhteensä yli 40 vuoden kokemus paikallisakuista. KYSY MYÖS: DC-JÄRJESTELMÄT UPS LAITTEET UPS AKUT PAIKALLISAKUT VARAAJAT Enercotek Oy • Vanha Rantatie 394 C 21, 02420 Jorvas • Tel. (09) 2210 0231, fax (09) 2210 0232 • etunimi.sukunimi@enercotek.fi www.enercotek.fi SÄHKÖ & TELE 5/2012 21 esittely Tviittaava kukkapurkki ja älykäs vaatekaappi tulevat Waps tuo apua asumiseen Tviittaus ja älyteknologia ovat pian asumisen arkipäivää. Tekesin Ubicom-teknologiaohjelmaan kuuluvassa Waps-projektissa on kehitetty arkea helpottavia ratkaisuja, jotka säästävät myös energiaa. Tekniikkaa esiteltiin kesällä Tampereen Asuntomessujen Smart House –teltassa. Teksti: Riittamaija Ståhle Kuvat: Tekes/Lauri Jeskanen S ensoriverkot teknologiasta sovelluksiin on syksyllä 2011 alkanut Tekesin projekti. Waps-nimellä tunnetun hankkeen tarkoituksena on tehdä langattomien anturiverkkojen hyödyntämisestä suoraviivaisempaa sekä jo olemassa olevissa että uusissa tuotteissa ja palveluissa. – Kaikki Tampereen asuntomessuilla esitellyt ratkaisut ovat jo olemassa. Tekniset toteutukset ovat valmiina. Jotta ratkaisut saataisiin yleiseen käyttöön, tarvitaan entistä parempia sovelluksia ja ennen muuta massatuotannon myötä tulevia edullisempia ratkaisuja, sanoo Marko Hännikäinen Tampereen teknillisestä yliopistosta. Hännikäinen johtaa Tekesin rahoittamaa TTY:n projektia, jossa yliopiston lisäksi on mukana kymmenkunta suomalaista alan yritystä. Projekti päättyy näillä näkymillä kesällä 2013. Teknologiat toistaiseksi hajallaan Ensimmäisen Suomessa kehitetyn piharasioita internetin yli hallitsevan etäohjausjärjestelmän on toteuttanut IGL Technologies. 22 SÄHKÖ & TELE 5/2012 – Samaa verkkoa voidaan teknisesti käyttää moneen tarkoitukseen. Tavallisimpia anturiverkon toimintoja ovat esimerkiksi mittaus ja tunnistus, toimilaitteiden ohjaus, esineiden ja henkilöiden paikannus, tiedon tallennus sekä tiedonsiirto eri laitteiden välillä, Hännikäinen selvittää. Anturiverkkojen hyödyntäminen vaatii mallin, jossa voidaan tehokkaasti kehittää täsmäpalveluita ja -tuotteita. Meneillään olevassa projektissa kehitetään muun muassa anturiverkkojen yhteiskäyttöistä, pilvipalveluita hyödyntävää infrastruktuuria. Hännikäisen mukaan teknologioita on tarjolla, mutta ne sisältävät erilaisia standardeja ja erilaisiin kohteisiin räätälöityjä tuotteita. – Eri teknologiat ovat hajallaan. Tämä vaikeuttaa niiden käyttöönottoa, sillä selkeitä soveltamismalleja tai teknologian suorituskyvyn reunaehtoja ei ole. Luvassa selvää säästöä Tekes Smart House –teltassa Tampereella oli esillä nelisenkymmentä tuotetta ja palvelua. Waps-kehitystyön tuloksista on päästy nauttimaan jo esimerkiksi Tampereen Vuokratalosäätiön huoneistoissa. Ojavainionkadulla on muutamaan asuntoon rakennettu langaton anturiverkko. – Kuulumme Suomessa rakennusautomaation osalta kärkikastiin. Automaation avulla ohjataan rakennusten teknisiä laitteita ja pyritään minimoimaan muun muassa energiankulutusta. Ojavainionkadun malliasunnoissa anturiverkko on toteutettu langattomasti. Kun johdotuskustannukset jäävät pois, syntyy selvää säästöä. Anturiverkon tieto siirtyy edelleen pilvipalvelimelle, josta tietoa voi lähettää vaikka asukkaan matkapuhelimeen, sanoo VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n asiakkuuspäällikkö Petri Mäkelä. Hänen edustamansa yhtiö on Tampereen Vuokratalosäätiön tytäryhtiö, joka vastaa muun muassa teknisistä asiantuntijanpalveluista ja rakennuttamisesta. Kun tarvittava tieto siirtyy Tampereen Puutarhakadulla olevaan valvomoon reaaliaikaisesti, päästään mahdollisiin vikoihin Mäkelän mukaan puuttumaan nopeasti. – Esimerkiksi energiansäästöä koskevia isojakin päätöksiä pystytään tekemään nopeasti ja kerralla. Tossuja ja ajokilometrejä säästyy. Ojavainionkadulla on siis meneillään jo kokeilu, mutta Mäkelä uskoo, että langattomuus laajenee ja käyttösovellukset ajan myötä vain kasvavat. – Mahdollisuudet ovat aivan loputtomat. Vain taivas ja mielikuvitus ovat ra- Älyvaatekaappi tietää, onko vaate likapyykissä vai kaapissa. RFID-teknologian avulla jokainen vaatekappale on tunnistettavissa ja paikannettavissa. joina. Uskon, että koti muuttuu tulevaisuudessa aktiiviseksi perheenjäseneksi. Koti ilmoittaa vaikka matkoilla oleville perheenjäsenille kaiken olevan kunnossa ja toivottaa vielä hyvää lomaa, Mäkelä naurahtaa. Antureiden avulla luodaan myös lisää turvallisuutta. – Palokunnalle voidaan lähettää palopaikasta tarkka 3D-kuva jo ennen autojen saapumista paikalle. Kuvasta näkyy, missä palo on ja muut tarvittavat yksityiskohdat. Mahdollisuudet ovat rajattomat, kunhan yhteiset standardit vain saadaan käyttöön, Mäkelä sanoo. Tviittausta ja älyteknologiaa Tampereen Smart House –teltassa esiteltiin myös päivittäiseen energian- ja ve- Lieden sähkönsyöttöön liitettävä Hellavahti tunnistaa hellahälyttimen ja palovaroittimen hälytyksen ja katkaisee tarvittaessa liedestä sähköt. Hellavahti seuraa myös lieden käyttöä ja katkaisee automaattiajastimella sähkön, jos lieden levyjen tehoja ei säädetä. denkulutuksen seurantaan tarkoitettu järjestelmä. Realeco seuraa kulutusta reaaliajassa ja lähettää asiasta tiedon käyttäjälle. Sen avulla voi myös ohjata laitteita, kuten esimerkiksi sammuttaa päälle jääneen pistorasian myös kodin ulkopuolelta. Twitter-kukkapurkki taas valvoo huonekasvin kastelua ja raportoi tilanteesta aika ajoin Twitteriin hälyttäen tarvittaessa kastelemaan. Valvonta on toteutettu yksinkertaisella maan kosteutta mittaavalla langattomalla anturilla. Mullan sähköistä kapasitanssia mittaava anturi antaa luotettavan tiedon kastelutilanteesta. Twitter on yksi sovelluksen tukemista hälytyskanavista. Tiedon voi saada myös tekstiviestinä tai sähköpostilla. Älyvaatekaappi puolestaan tietää, onko tietty vaate likapyykissä vai kaapissa. Kaappi myös ehdottaa sopivia asuyhdistel- miä. Älyvaatekaappi käyttää RFID-teknologiaa, jonka avulla jokainen vaatekappale on tunnistettavissa ja paikannettavissa. Tampereella RFID-lukija-antennit oli kiinnitetty kahteen paikkaan: vaatekaappiin ja pyykkikoriin. Jokainen vaate tarvitsee tällöin RFID-tunnisteen ja yksilöllisen koodin. RFID-antenni lukee muutaman sekunnin välein, missä vaatteet ovat. Luettujen vaatteiden koodit tallentuvat pilvipalvelussa olevaan tietokantaan. Marko Hännikäinen ei halua puhua hypetyksestä, koska kaikki Tampereella esitellyt tuotteet ja palvelut ovat tekniikan osalta totta jo tänään – myös tviittaava kukkapurkki. – Tviittaava kukkapurkki maksaa satasen verran. Kun laite yleistyy, niin hinnat halpenevat. Sama ilmiö on nähty tietotekniikassa aiemminkin, Hännikäinen sanoo. w SÄHKÖ & TELE 5/2012 23 raportti Suomen ja Viron seminaariyhteistyö juhli Tallinnassa Sähkön tähden Sähköpäivä keräsi jälleen alan suomalaisia ja virolaisia ammattilaisia toukokuun lopulla seminaariin Tallinnaan. Tällä kerralla esillä olivat sähkömarkkinoiden toimivuus ja sähkön toimitusvarmuus. Tilaisuuden avainsanoja olivat nyt muun muassa eurooppalaisuus, kilpailukyky ja varautuminen. Teksti ja kuvat: Timo Rinta T allinnan teknillisellä yliopistolla toukokuussa pidetty Sähköpäivä oli yhteistyön juhlaa. Perinteisesti suomalaisin ja virolaisin yhteisvoimin järjestetty seminaari keskittyi tänä vuonna sähkömarkkinoiden toimivuuteen ja sähkön toimitusvarmuuteen. Esillä olivat esimerkiksi säännösten vaikutus sähkömarkki- noihin, sähkömarkkinoiden kansainvälistyminen ja selviytyminen vaikkapa Tapani- ja Hannu –myrskyjen kaltaisista tapahtumista. Sähkömarkkinoiden toimivuus sai seminaarissa osakseen melko myönteisiä arvioita. Markkinoiden kansainvälistymisen vaikutukset nousivat myös vahvasti esille. – Suomalaisten sähkömarkkinoiden kil- pailukyky ja toimivuus ovat melko hyviä. Siirtyminen kohti yhteispohjoismaisia markkinoita ehkäisee alan keskittymiskehitystä, sanoi lakimies Elina Hautakangas Energiamarkkinavirastosta. Hautakankaan mukaan esimerkiksi ristiinomistuksia ja yhteisyrityksiä alan sisällä tulisi kilpailukyvyn varmistamiseksi välttää. Kilpailukykyvaatimusten ja alan Sähköpäivän seminaarilaiset osallistuivat päivän mittaan vilkkaasti keskusteluihin kommentein ja kysymyksin. 24 SÄHKÖ & TELE 5/2012 Sähköpäivä-seminaarin avasi Tallinnan teknillisen yliopiston energiatiedekunnan dekaani Arvi Hamburg. Eesti Elektroenergeetika Seltsin puolelta seminaarijärjestelyistä vastanneet Tiit Metusala (kuvassa vasemmalla) ja Lauri Öövel (keskellä) vaihtoivat seminaaritauolla kuulumisia Sähköinsinööriliiton teknikko-osaston nykyisen puheenjohtajan Matti Juhanantin kanssa. sääntelyn tulee kuitenkin hänen mukaansa olla tasapainossa. Riittävä kapasiteetti tuotannossa, siirrossa ja jakelussa tulisi myös aina samalla varmistaa. Euroopan ja Venäjän välissä – Kilpailun puute, kansalliset intressit ja läpinäkyvyyden puute ovat eräitä haasteita, sanoi asiantuntija Petteri Haveri Energiateollisuus ry:stä. Hänen mukaansa Baltian ja Suomen sähkömarkkinat ovat tavallaan Euroopan ja Venäjän markkinoiden välissä. Haverin mukaan Euroopan unionin rooli onkin keskeinen. – Vuonna 2009 hyväksytyssä energian kolmannessa sisämarkkinapaketissa määritettiin menetelmä jäsenmaita ja niiden kansalaisia sitovien verkkosääntöjen laatimiseen. Sähkön toimitusvarmuus on noussut viimeaikaisten myrskyjen myötä otsikoihin. Esimerkiksi pitkien katkosten ehkäisyyn on kuitenkin tarjolla useitakin keinoja. – Maanalainen kaapelointi, loppukäyttäjän generaattorit ja akut, listasi perusvaihtoehtoja tutkijaopettaja Jukka Lassila Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Sähköpäivän järjestivät yhteistyössä Sähköinsinööriliitto, Eesti Elektroenergeetika Selts ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus. Puhujien lisäksi myös yleisö osallistui aktiivisesti seminaarin aikana käytyihin keskusteluihin. w Tallinnan teknillinen yliopisto tarjosi Sähköpäivä-seminaarille toimivat ja näyttävät puitteet. SÄHKÖ & TELE 5/2012 25 ajankohtaista Sähköenergian langaton siirto tulee Irti verkkojohdoista Langattomat eli johdottomat laitteet ovat nykyisin arkipäivää. Sähköenergian siirto ja käyttö tapahtuu silti edelleen lähes yksinomaan johtoja pitkin. Langattomuus on kuitenkin vahvasti tulossa myös sähköenergian siirtoon. Teksti: Krister Wikström N ykyaikaisten teollisuusmaiden yhteinen piirre on kattava sähköverkko. Suomessa koko maan kattavan kantaverkon omistaa Fingrid, jossa Suomen valtio on enemmistöosakkaana. Kantaverkko ja eri sähkölaitosten omistamat paikalliset verkot yhdistävät sähkön tuottajat sähkön kuluttajiin. Näiden verkkojen korvaaminen langattomilla tai johdottomilla ratkaisuilla ei ole näköpiirissä, vaikka langaton siirto voisikin kätevästi vähentää myrskyjen ja muiden sääilmiöiden uhkia sähkön siirrolle. Huomattavasti hyödyllisempää onkin kehittää verkon hallintaa ja ohjausta eli lisätä ”älyä” verkkoon. Lyhemmillä etäisyyksillä ja pienemmillä tehotasoilla sähköenergiaa voidaan menestyksellä siirtää myös johdottomasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja myös Suomessa useat yritykset kehittävät parhaillaan kaupallisia tuotteita, jotka lähivuo- sina todennäköisesti vähentävät verkkojohtojen määrää sekä kodeissa että toimistoissa. Puolijohdekomponenttien valmistajat, kuten Texas Instruments, tarjoavat mikropiirejä ja sovellusohjeita, jotka helpottavat merkittävästi langattoman tehonsiirron sovellusten kehitystyötä. Lähes kaikista kodeista löytyykin jo nyt sovelluksia johdottomasta sähköenergian siirrosta, vaikka niitä ei yleensä sellaisiksi mielletä. Esimerkiksi kaikissa tavallisissa muuntajissa energia siirtyy johdottomasti ensiö- ja toisiokäämien välillä. Mikroaaltouuneissa ja induktioliesissä sähköenergia siirtyy viimeiset senttimetrit johdottomasti, kun taas tavanomaisissa liesissä ja uuneissa sähköenergia muutetaan ensin vastuksessa lämmöksi, joka lopuksi siirtyy johtumalla. Toinen hyvin yleinen sovellus on sähköhammasharjan akun lataus, jossa latausenergia siirretään johdottomasti latauslaitteesta varsinaiseen harjaan. Monenlaisten Texas Instruments tarjoaa bqTesla-nimistä piirisarjaa ja kokeilusarjaa Qi-standardin mukaisiin induktiivisen tehonsiirron sovelluksiin. Kuvassa vasemmalla kokeilusarjan lähetin ja oikealla vastaanotinyksikkö. 26 SÄHKÖ & TELE 5/2012 ja monen kokoisten akkujen lataus on yksi tärkeimpiä uusien johdottomien energiansiirtosovellusten käyttökohteita. Langattomuus esillä jo yli sata vuotta sitten Sähköenergian johdoton siirto ei ole uusi idea, vaan ajatus esitettiin jo pian sen jälkeen kun sähköenergiaa ryhdyttiin suuremmassa mittakaavassa siirtämään. Nykyisestä Kroatiasta kotoisin oleva, mutta Yhdysvalloissa elämäntyönsä tehnyt legendaarinen keksijänero Nikola Tesla ryhtyi jo 1800 – 1900 –lukujen vaihteessa kehittämään laajamittaista langatonta sähköenergian siirtoa vaihtoehtona johdollisille siirtoverkoille. Teslalle myönnettiin jo vuonna 1891 Yhdysvaltain patentti numero 447 920 langattomaan tehonsiirtoon liittyen. Hän myös käytännössä näytti, miten muun muassa hehkulampuista saadaan valoa johdottomalla sähkönsyötöllä. Tästä huolimatta sijoittajat ja energiayhtiöt eivät lopulta vakuuttuneet Teslan langattoman tehonsiirron paremmuudesta, vaan johdollisia siirtoverkkoja pidettiin varmempana ratkaisuna. Rahoituksen puutteessa Tesla ei kuitenkaan koskaan saanut tilaisuutta rakentaa täysimittaista johdottoman tehonsiirron järjestelmäänsä. Sittemmin rakennetut johdolliset sähköenergian siirtoverkot muodostavat nykyisin valtavan infrastruktuurin, jonka korvaaminen uudella ratkaisulla on käytännössä mahdotonta. Monta periaatetta ja menetelmää Sekä informaation että energian siirto ta- Matkapuhelimen akku latautuu johdottomasti auton kojelaudassa (Fulton Innovations). Tämä saattaa olla lähivuosina todellisuutta kalleimman hintaluokan autoissa. pahtuu samojen fysiikan lakien puitteissa. Informaatiota ei voi siirtää, ellei samalla siirretä myös energiaa lähettäjältä vastaanottajalle. Tiedonsiirrossa yksi tärkeimmistä näkökohdista on signaali-kohinasuhde, jonka tulee olla riittävän suuri. Lähettäjältä vastaanottajalle siirtynyttä vähäistä energiamäärää ei yleensä suoranaisesti hyödynnetä energiana. Poikkeuksena ovat kuitenkin muun muassa RFID-sovelluksissa käytetyt passiiviset tunnisteet, jotka toimivat ilman omaa virtalähdettä sisältäen ainoastaan antennin ja mikrosirun. Mikrosirun muistissa on tietoja, joita voidaan etälukea RFID-lukijalla. Lukija lähettää ensin kyselyn tunnisteelle, joka sen jälkeen lähettää tietonsa lukijalle. Tietoja lähettäessään passiivinen tunniste saa tarvitsemansa sähköenergian lukijan lähettämästä sähkömagneettisesta kentästä, eikä siten tarvitse omaa virtalähdettä. Sähkömagneettinen kenttä on toistaiseksi ainoa tunnettu keino siirtää sähköenergiaa langattomasti. Eri järjestelmät poikkeavat toisistaan sen mukaan siirretäänkö teho lähetinantennin lähi- vai kaukokentässä ja käytetäänkö siirrossa optisia vai radiotaajuuksia. Antennin lähellä eli noin puolen aallonpituuden etäisyyteen asti vaikuttaa lähikenttä, joka muodostuu toisistaan riippumattomasta sähkökentästä ja magneettikentästä. Antennin muoto ratkaisee, kumpi osakenttä on vallitseva. Esimerkiksi silmukan muotoisen antennin lähikentän reunalla magneettikenttä on voimakkaampi kuin sähkökenttä, mistä syystä usein kuvaavasti puhutaan magneettisesta antennista. Kauempana antennista lähikentän osat yhdistyvät sähkömagneettiseksi kentäksi, joka noudattaa samoja lakeja kuin muukin sähkömagneettinen säteily, kuten valo sekä röntgen- ja gammasäteily. Lyhyillä etäisyyksillä induktiivinen siirto antennin lähikentässä on paras ja eniten käytetty menetelmä, johon useimmat meneillään olevat tuotekehitysprojektit perustuvat. Siirrettävä teho riippuu etäisyydestä: kymmeniä watteja voidaan siirtää yli metrinkin päähän, kun taas senttimetrien etäisyyksillä voidaan siirtää useita kilowatteja. Suuriakin tehoja ja pitkiäkin matkoja Suomalainen Powerkiss on ollut edelläkävijä kehittäessään kalusteisiin integroituja teholähettimiä ja pienlaitteiden johdottomaan lataukseen tarkoitettuja vastaanottimia. Kuvassa Avanto-latausalusta, jonka päällä latausvastaanottimella varustettu iPhone ja kaksi Ring-latausvastaanotinta. Kaukokentässä voidaan johdottomasti siirtää erittäin suuria tehoja hyvin pitkiä matkoja. Mikroaalloilla, alle kymmenen gigahertsin radiotaajuuksilla, voidaan SÄHKÖ & TELE 5/2012 27 ajankohtaista Texas Instrumentsin bqTesla-piirisarjan toiminnallinen lohkokaavio. Kaikki toiminnot on integroitu lähetin- ja vastaanotinpiireihin. Lisäksi tarvitaan vähäinen määrä erillisiä komponentteja sekä lähetin- ja vastaanotinkelat. kohtalaisen helposti kehittää suorastaan hengenvaarallisia, jopa megawattien säteilytehoja. Jo vuonna 1975 Kaliforniassa rakennettiin koejärjestelmä, joka mikroaaltotaajuuksilla siirsi kolmenkymmenen kilowatin tehon 1600 metrin etäisyydel- lä. Myös optisilla aallonpituuksilla voidaan lasertekniikalla kehittää kymmenien kilowattien tehoja, joita konepajateollisuudessa käytetään muun muassa hitsaukseen ja materiaalien leikkaamiseen. Amerikkalainen PowerBeam kehittää lyhyen etäisyyden optista sähkötehon siirtojärjestelmää. Teho siirretään infrapuna-alueella toimivalla diodilaserilla, joka luonnollisesti on kohdistettava vastaanottimeen. Yhtiö lupaa kymmenien wattien siirtoa kymmenien tai satojen metrien etäisyydellä. Tällaisen säteilytehon laser on potentiaalisesti varsin vaarallinen, varsinkin kun infrapunavalo on silmälle näkymätöntä, mutta ei suinkaan vaaratonta. Turvallisuutta on pyritty parantamaan eri keinoin, muun muassa hajauttamalla hieman valonsädettä. Mitä enemmän säteilyä kuitenkin hajautetaan, sitä pienempi on siirron hyötysuhde. PowerBeamin järjestelmässä siirron kokonaishyötysuhde lähettimen teholähteestä vastaanottimeen liitettyyn kuormaan on arviolta kymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin. Mikroaalloilla ja optisella alueella tapahtuvan tehonsiirron etuna on, että säteily voidaan helposti suunnata vastaanottimeen, mikä parantaa siirron hyötysuhdetta. Radiotaajuuksilla vastaanottimessa voidaan säteilyenergia varsin hyvällä hyötysuhteella muuttaa tasajännitteeksi, kun taas valolla hyötysuhde ei ole yhtä hyvä. Radiotaajuuksien käyttö on tiukkaan säädelty kansainvälisillä sopimuksilla ja Aurinkovoimasatelliitit avuksi? Johdottoman energiansiirron toistaiseksi laajamittaisin ja haasteellisin projekti on vuonna 1968 esitetty idea aurinkovoimasatelliiteista. Avaruuden ”painottomissa” olosuhteissa on tilaa vaikka kuinka suurille aurinkosähköpaneeleille, aurinko paistaa aina, eivätkä sähkön tuotantoa rajoita pilvet ja muut sääilmiöt. Ongelmana on kuitenkin, kuinka siirtää näin tuotettu gigawattien sähköteho maan pinnalle hyötykäyttöön. Geostationäärisestä satelliitista voidaan teoriassa vetää jopa kaapeli maan pinnalle, vaikka nykyisin käytettävissä olevien materiaalien lujuus ei olekaan riittävä. Samantapaisilla rakennelmilla on myös kaavailtu niin sanottua avaruushissiä, jolla nostettaisiin materiaalia kiertoradalle rakettien sijasta. Alkuperäisissä aurinkovoimasatelliittisuunnitelmissa oli tarkoitus käyttää johdotonta siirtoa mikroaaltotaajuuksilla, mikä epäilemättä on huomattavas- 28 SÄHKÖ & TELE 5/2012 ti helpompi toteuttaa kuin avaruushissi. Siirto ajateltiin toteuttaa geostationääriseen satelliittiin sijoitetuilla mikroaaltolähettimillä 2,5 gigahertsin taajuudella. Kaikki lähettimet suunnattaisiin usean neliökilometrin laajuiseen, tuhansien dipoliantennien peittämään maa-alueeseen. Kussakin dipolissa olisi diodi, joka suoraan muuttaisi satelliitista tulevan vaihtosähkön tasasähköksi. Monista potentiaalisista hyödyistään huolimatta idea ei välittömästi herättänyt valtavaa innostusta, eikä koko projektissa lopulta koskaan päästy varsinaiseen toteutusvaiheeseen. Soveltuvuustutkimuksia ja monenlaisia selvityksiä tehtiin silti miljoonien dollareiden edestä. ”Keksijälle” Peter Glaserille myönnettiin vuonna 1973 jopa Yhdysvaltain patentti numero 3 781 647. Lopulta ei auttanut muu kuin myöntää, että edes maailman johtavalla teollisuusvaltiolla ei ollut varaa eikä poliittista tahtoa näin haasteelliseen ja lukuisia epävarmuustekijöitä sisältävään megaprojektiin. Tutkimus- ja kehitystyö lopetettiin lähes kokonaan vuoden 1980 jälkeen. Aurinkovoimasatelliittien toteuttaminen olisi epäilemättä teknisesti mahdollista, vaikka niihin tarvittaisiinkin varsin paljon uutta ja ennen näkemätöntä teknologiaa. Merkittävin kielteinen argumentti on kuitenkin taloudellinen: aurinkovoimasatelliiteilla tuotettu sähköenergia olisi useita kertaluokkia kalliimpaa kuin ydinsähkö tai aurinkoisissa paikoissa, kuten Saharassa tai Arizonassa, tuotettu perinteinen aurinkosähkö. Merkittävin kustannustekijä olisi materiaalin ja laitteiden nosto kiertoradalle, mikä nykyisillä kertakäyttöisillä kantoraketeilla on aivan liian kallista. Muunlaiset kantoraketit voisivat merkittävästi parantaa kannattavuuslaskelmia, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tällaisiin hankkeisiin on tuskin mahdollista saada merkittäviä lisäresursseja. w Amerikkalais-israelilainen Duracell Powermat tarjoaa kaupallisia tuotteita matkapuhelinten johdottomaan lataukseen. Kuvassa latausalustalla näkyy oikealla Applen iPhone suojakotelossa, jossa on integroitu lataustehon vastaanotin. Vasemmalla on ulkoinen lisäakku, jossa on integroitu johdoton latausyksikkö. Lisäakkua voi käyttää useimpien matkapuhelinten omien akkujen lataukseen ja monen muunkin laitteen virtalähteenä. Korealaisen LG:n uusi Optimus LTE2 on yksi harvoista matkapuhelimista, joissa on integroitu, Qi-standardin mukainen lataustehon vastaanotin. Joihinkin puhelimiin on saatavissa vaihdettavia takakansia, joissa on myös lataustehon vastaanotin. eri maiden lainsäädännöllä, mikä mikroaalloilla käytännössä rajoittaa säteilytehot muutamaan wattiin. Kaukokentässä tapahtuva suurten sähkötehojen siirto voisikin mahdollisesti tulla kyseeseen hyvin syrjäisillä ja vaikeakulkuisilla seuduilla, missä johdollisen siirtoverkon rakentaminen olisi erittäin hankalaa ja hidasta. tomaan lataukseen induktiivisella tehonsiirrolla. Powerkissin yhteistyöyritykset tarjoavat kalusteita, joihin on integroitu Heart-niminen teholähetin. Esimerkiksi iPhoneen on saatavissa sovellus, joka neuvoo missä on Powerkiss-yhteensopiva latauspiste lähimmässä kahvilassa, ravintolassa tai lentokentällä. Latauspiste löytyy esimerkiksi Pariisissa Charles de Gaullen lentokentällä ja yhä useammassa muussa julkisessa tilassa, missä ihmiset viipyvät hetkeä kauemmin. Pienakkujen latauksessa tehot ovat useimmiten kymmenien wattien suuruusluokkaa. Paljon suurempia tehoja tarvitaan erilaisten sähköajoneuvojen, kuten trukkien ja autojen, akkuja ladattaessa. Amerikkalainen WiTricity kehittää ratkaisuja sähköajoneuvojen johdottomaan lataukseen. Tällä hetkellä tarjolla on ko- Johdotonta akkulatausta puhelimiin ja autoihin Suurin osa johdottoman sähkön siirron tuotekehitysprojekteista tähtää akkujen lataukseen enimmäkseen pienissä mobiililaitteissa, kuten matkapuhelimissa. Tälle onkin epäilemättä kysyntää markkinoilla. Nykyaikaiset älypuhelimet kuluttavat siinä määrin sähköä, että päivittäinen lataus on välttämätöntä. Käyttö- mukavuus olisi selvästi parempi, kun puhelinta ei tarvitsisi kytkeä johdolla seinään latauksen ajaksi, vaan lataus tapahtuisi huomaamatta vapaassa huonetilassa tai edes pöydälle laskettuna. Ensimmäiset kaupalliset tuotteet pienlaitteiden johdottomaan akkulataukseen on jo esitelty. Tunnettu paristovalmistaja Duracell ja vähemmän tunnettu israelilainen Powermat ovat perustaneet yhteisyrityksen Duracell Powermat, joka tarjoaa Powermatin kehittämään induktiiviseen menetelmään perustuvia latausalustoja ja puhelimiin kiinnitettäviä latausvastaanottimia. Johdottoman latauksen edelläkävijänä voidaan pitää suomalaista, vuonna 2008 aloittanutta Powerkiss-yritystä, joka vuonna 2010 esitteli Ring-nimisen tehovastaanottimen matkapuhelinten johdot- Teollinen 3D-mittaus Gocatorilla 3D-mittaus Laserprofiilimittaus Sisäänrakennettu ohjelmisto ja prosessointi ® www.parameter.fi +358 9 435 5500 [email protected] SÄHKÖ & TELE 5/2012 29 ajankohtaista keilulaite, joka siirtää 3,3 kilowatin tehon enintään kahdenkymmenen senttimetrin etäisyydellä. WiTricityn induktiivinen teknologia perustuu MIT-korkeakoulussa tehtyihin tutkimuksiin. Tulevaisuudessa sähköautoa voidaan kenties ladata ajamalla auto ostoskeskuksen parkkiruutuun, jonka pinnan alle upotettu teholähetin lataa automaattisesti akkua käyttäjän ollessa ostoksilla. Sama voisi hyvin tapahtua myös työpaikan pysäköintiruudussa tai omassa autotallissakin. Pysäköintipaikkojen ylläpitäjät tuskin kuitenkaan ryhtyvät rakentamaan tarvittavaa infrastruktuuria ennen kuin ”riittävä” määrä yhteensopivia sähköautoja on liikenteessä. Yhteensopivuus markkinoiden haasteena Johdoton akkulataus on tällä hetkellä eräänlaisessa välivaiheessa. Johdoton tehonsiirtoteknologia on käytettävissä. Lähetin on helppoa integroida kalusteisiin, kuten esimerkiksi tuoleihin ja pöytiin. Sen sijaan integroidulla tehovastaanottimella varustettuja, akkukäyttöisiä laittei- ta on varsin vähän tarjolla. Tästä merkittävänä poikkeuksena on korealaisen LG:n äskettäin esittelemä matkapuhelin Optimus LTE2. Puhelinta myydään toistaiseksi vain Koreassa, missä suosio oli niin valtaisaa, että puoli miljoonaa puhelinta myytiin runsaassa kahdessa kuukaudessa. Ehkä Nokiankin olisi syytä ottaa tästä esimerkkiä ja integroida latausvastaanotin uusiin puhelinmalleihinsa. Muiden matkapuhelinten johdottomaan lataukseen tarvitaan aina puhelimen latausliittimeen kiinnitetty vastaanotin, joka ottaa vastaan lähettimen tehon ja antaa vakiojännitteen puhelimeen. Tähän perustuvat sekä Powerkissin että Duracell Powermatin laturit. Nämä ovat kuitenkin eräänlaisia puolitien ratkaisuja, joissa latausta varten sovitin pitää erikseen kiinnittää puhelimeen ja useimmiten latauksen päätteeksi taas irrottaa johdollisen laturin tavoin puhelimesta. Käyttäjille paras ratkaisu olisi laitteeseen integroitu lataustehon vastaanotin. Yleisesti hyväksytyt standardit ja eri valmistajien laitteiden yhteensopivuus ovat lähes aina edellytys tietyn teknologian laajamittaiselle käytölle. Nyt useat valmistajat kehittävät tuotteita, jotka eivät ole yhteensopivia muiden valmistajien tuotteiden kanssa. Tällä hetkellä on käytettävissä vain yksi Qi-niminen, amerikkalaisen Wireless Power Consortiumin kehittämä avoin standardi induktiivisen tehonsiirron sovelluksiin. Esimerkiksi LG:n uutuuspuhelimessa käytetään juuri Qi-standardin mukaista vastaanotinta. Maailman suurin puolijohdevalmistaja Texas Instruments tarjoaa Qi-standardin mukaiseen tehonsiirtoon bqTesla-nimistä piirisarjaa, joka koostuu lähetinpiiristä ja vastaanotinpiiristä. Piirisarjan lisäksi tarvitaan kela sekä lähettimessä että vastaanottimessa sekä joukko erilliskomponentteja. Muutkin valmistajat ovat kehittäneet piirejä johdottoman tehonsiirtoon, mutta käyttävät niitä vain omiin tuotteisiin- Amerikkalainen WiTricity kehittää teknologiaa sähköajoneuvojen akkujen johdottomaan lataukseen. Kuvassa näkyvä kokeilusarja siirtää jopa 3,3 kilowatin tehon 20 senttimetrin etäisyydellä ja 90 prosentin hyötysuhteella. Lähetin voidaan upottaa parkkiruudun asvalttiin tai autotallin lattiaan. sa tai myyvät niitä vain teknologialisenssin hankkineille ulkopuolisille yrityksille. Kiukaan johdottomuutta saadaan odottaa Vähitellen yhä useammassa laitteessa voidaan luopua kokonaan verkkojohdoista ja siirtyä pelkästään johdottomaan tehonsyöttöön riittävän hyvällä hyötysuhteella. Muutaman kymmenen watin teho riittää hyvin nykyisille energiansäästölampuille ja LED-lampuille sekä myös televisiovastaanottimille, monitoreille ja kannettaville tietokoneille. Sen sijaan esimerkiksi sähköliesistä, pesukoneista ja saunan kiukaista ei aivan lähivuosina tule kuitenkaan johdottomia. Ilman verkkojohtoa toimivat laitteet kiinnostavat kuluttajia, koska siten voidaan joustavasti jälkikäteen siirtää laitteita paikasta toiseen. Esimerkiksi valaistusta voidaan muuttaa kutsumatta apuun sähköasentajaa. Sähkölaitteiden määrän kasvaessa myös hankalat kaapeliniput ovat lisääntyneet. Langattomuus tulee auttamaan tässäkin asiassa. w Johdotonta tarjontaa http://www.powercastco.com PowerCast http://www.witricity.com WiTricity http://www.powerbeaminc.com PowerBeam http://ecoupled.com Fulton Innovations ecoupled http://powerkiss.com PowerKiss http://www.ti.com/paramsearch/docs/parametricsearch.tsp?family=analog&familyId= 1992&uiTemplateId=NODE_STRY_PGE_T Texas Instrumentsin Qi-yhteensopiva piirisarja induktiiviseen, johdottomaan tehonsiirtoon 30 SÄHKÖ & TELE 5/2012 Sähköinsinööriliiton tapahtumia Lisätietoja tapahtumista osoitteessa www.sil.fi SYYSKUU Syyskuu-lokakuu LOKAKUU Ekskursio: Linnanmäen sähkötekniset ratkaisut (Helsinki) 5.10.2012 Oktoberfest Ravintola Rymy-Eetu (Erottaja 15, Helsinki) Omakustanteinen olutjuhla aidossa Münchenin Teresienwiesen hengessä. Lisätietoja: SIL-Seniorit osaston puheenjohtaja Heikki Silván, puh. 0500 311 675. 25.10.2012 Sähköauto-seminaari klo 13.00-16.00 (Energia 12 -messut, Tampere) 30.10.2012 SIL-Seniorien lounastapaaminen (Ravintola Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki) Luento ja keskustelua toiminnasta. Lokakuu Oopperan tekniikkaekskursio ja esitys (Helsinki) MARRASKUU 21.11.2012 Sähköinsinööriliitto ry:n syyskokous klo 18.00 (Helsingin Energia, Sähkötalon Auditorio, Kampinkuja 2, Helsinki) 22.11.2012 SIL Pikkujoulut (paikka avoin) JOULUKUU 6.-9.12.2012 Hansakaupungin joulu (Rahtilaivamatka Rostockiin ja Travemünde/Lübeckiin) Lisätietoja: SIL-Seniorit osaston puheenjohtaja Heikki Silván, puh. 0500 311 675. LISÄÄ TAPAHTUMIA TULOSSA! Seuraa verkkosivuja www.sil.fi SIL Sähköinsinöörit Merikasarminkatu 7, 00160 Helsinki puh. (09) 668 9850, [email protected], www.sil.fi MONIOSAAJA. aina Varma Valinta: pD-c Ja mD-c lÄsnÄolo- Ja liiKeilmaisimet esylUXilta. Tehokas ja monipuolinen. PD-C ja MD-C sarja tarjoaa optimaalisen ratkaisun jokaiseen tarpeeseen. Tunnistusalue 6 - 24 m, pinta-, uppo- tai seinäasennukseen, yksi tai kaksi kanavaa, päälle/pois tai himmennettävä, KNX tai DALI mallit ja paljon muuta. Ilmaisimet ovat myös energiasäästön experttejä, sillä oma kulutus on vain 0,3 wattia. Korkea suorituskyky ja helppo asennus - todellinen moniosaaja! performance for simplicity ESYLUX Suomi Oy | [email protected] | www.esylux.fi saatavilla kaikkiin asennusvaihtoehtoihin. Useista malleista saatavilla myös mini, Dim, KnX tai Dali versio. ajankohtaista Kari Lilja ja tietokoneen käyttäjän pahin painajainen Kun läppäri jumittui Tietotekniikalla on keskeinen rooli päivittäisessä elämässämme. On pöytäkonetta, tablettia, älypuhelinta, pelikonsolia, läppäriä ja ties vaikka mitä. Entäs sitten, kun tapahtuu pahin painajainen eli rakas läppäri ei käynnistykään? Teksti ja kuvat: Kari Lilja V iime v uoteni tietokoneen käyttäjänä ovat olleet helppoja. Käyttämäni koneet, niin erilaiset PC:t kuin Macitkin, ovat toimineet moitteetta aivan kuten tietoliikenneyhteydet ja asennetut ohjelmatkin. Alumiinikuorinen omppuni on kulkenut matkassa toimivana ja luotettavana kaverina ristiin rastiin milloin repussa, milloin salkussa ja välillä kainalossakin. Oloni oli tavanmukaisen luottavainen, kun jälleen kerran otin läppärini esille lehdistötilaisuudessa kirjoittaakseni muutaman rivin tekstiä tulevaa artikkelia varten. Kone käynnistyi, mutta hetken päästä jumittui, eikä sitten enää tapahtunutkaan sen enempää. Puhtaus on kaiken perusta, kun kovalevyä täytyy tutkia. 32 SÄHKÖ & TELE 5/2012 Suljin laitteen kannen ja ajattelin yrittää käynnistystä hetken päästä uudelleen. Kone ei silti edelleenkään käynnistynyt, näyttö pysyi harmaana ja keskellä vilkkui kysymysmerkki. Vasta tällöin nousi pala kurkkuun ja teki mieli kirota, sillä en ollut ottanut varmistusta tiedostoista ainakaan kahteen kuukauteen. Eipä siinä tilanteessa sitten auttanutkaan muu kuin ottaa sini- Juha Packalén suosittelee, että varmuuskopioita ei säilytettäisi samoissa tiloissa tietokoneen kanssa. kantinen vihko ja kynä esille ja kirjoittaa teksti perinteiseen tapaan paperille. Huonoja uutisia ja toivonpilkahduksia Pian otin yhteyttä huoltoliikkeeseen, jossa ystävällisesti pyydettiin tuomaan kone välittömästi huoltopisteeseen tarkastukseen. Helsinkiläisen MacHuolto Oy:n palvelumyyjä kertoi asiallisesti eri vaihtoehdoista ja mahdollisista vioista. Yksi niistä olisi pahin painajainen eli hajonnut kovalevy. Jätin koneen testattavaksi ja mietin, mitä tiedostoja olinkaan mahdollisesti menettämässä: kuvia, artikkeleita, sähköposteja, laskutustietoja, raportteja…? Seuraavana päivänä sain huoltoliikkeestä pelkäämäni viestin, jonka mukaan kovalevy oli valitettavasti vaurioitunut. Samalla minulle kuitenkin kerrottiin, että tiedostojen palauttaminen voisi tästä huolimatta ehkä olla mahdollista. Olin kuullut huimia tarinoita ulkomailla tehdyistä tiedostojen palauttamisista, joiden hinta liikkui ”tuhansissa” tai jopa IT-Tohtoreilla on varastossa yli 16 000 kovalevyä. ”kymmenissä tuhansissa” euroissa. Onneksi ulkomaisille alan yrityksille on myös kotimaisia vaihtoehtoja, kuten Helsingin Vartiokylässä sijaitseva tietojenpalautukseen erikoistunut IT-Tohtorit Oy. Kohtalontovereita riittämiin Lähdin siis Vartiokylään ja tapasin infotiskin takana itse yrittäjän, toimitusjohtaja Juha Packalénin. Kerroin tilanteeni ja sain lisää toivoa herättäviä vastauksia: Kyllä, on mahdollista saada osa tiedostoista talteen ja pelastetuksi. Keskustelimme Packalénin kanssa myös yleisemmin tuhoutuneista kovalevyistä ja asian ajankohtaisuudesta. En todellakaan ollut ongelmani kanssa yksin. Pelastettujen tiedostojen kirjo on IT-Tohtoreillakin ollut laaja: yksittäisistä valokuvatiedostoista laajoihin tutkimustuloksiin ja väitöskirjoihin asti. Lisäksi kriittistä materiaalia tallennetaan usein myös muistitikuille, jotka eivät kuitenkaan ole oikeita medioita varmistukseen. – Laitevalmistajien silmissä kovalevyt ja tallennusmediat ovat kertakäyttöisiä. Kun ongelmia tulee, käyttäjän ainut keino onkin marssia tietojenpalautuksen asiantuntijan luo ja kertoa ongelmansa. Alalla on osaajia, joilla on asialliset laboratorio-olosuhteet, varaosat, kovalevyvarastot ja ennen muuta tarvittava osaamisen taso tarkkuutta vaativan työn suorittamiseen, sanoi Juha Packalén. – Työ on hidasta ja monimutkaista, eikä onnistu kotioloissa. Pelkän arvion tekemiseenkin kuluu aikaa lyhyimmillään vuorokauden verran. Itse tietojen lukeminen ja järkevään muotoon jäsentäminen on yleensä useiden päivien, ellei viikkojen, savotta. Lisäksi on aina hyvä valmistautua henkisesti ajatukseen, ettei kaikkia tiedostoja saadakaan millään keinolla palautettua. – Kuluttajat ovat alkaneet tallentaa paljon dataa myös pelikonsoleille, Packalén kertoi ja näytti korjauksessa olevaa konsolin emolevyä. – Tälläkin kovalevyllä on tallennettuna paljon valokuvia monen vuoden ajalta. SÄHKÖ & TELE 5/2012 33 ajankohtaista Tässä tapauksessa pystymme tekemään korjauksen emolevylle ja saamme tiedot palautettua asiakkaalle. Varmistuksesta uusi rutiini Noin kahden viikon kuluttua Juha Packalén kertoi korjauksen tuloksista. Lopputulos oli mieluinen, sillä sain suuren osan tiedostoistani takaisin pakattuna siististi ulkoiselle kovalevylle. Ennen muuta runsas määrä valokuvia tärkeistä tapahtumista oli käyttökunnossa. Packalén näytti myös havainnollisesti, mitä fyysistä vahinkoa kovalevylleni oli tapahtunut. Yksi lukupää oli vaurioittanut levyn pinnan ja lopulta jumittanut koko levyn käyttökelvottomaan kuntoon. Olen melko tyypillinen tietotekniikan käyttäjä, joka on luottanut liikaa tekniikan toimimiseen tilanteessa kuin tilanteessa. Olen tallentanut tiedostoja ulkoisille medioille ja moderneihin pilvipalveluihin, mutta siitä huolimatta olen ollut laiska tekemään varmistamisesta säännöllistä päivittäistä tai jokaviikkoista rutiinia. Tiedostojen varmistus onkin jäänyt alan keskusteluissa ehkä liikaa virustorjunnan varjoon. Itselläni on nyt sekä toimistossa että kotona ulkoiset kovalevyt ja pino DVD-levyjä odottamassa tiedostojen tallennusta. Samaa voin suositella kaikille, sillä omat tiedostot todellakin kannattaa varmuuskopioida säännöllisesti. w Varmuuskopioinnin viisi teesiä w Varmuuskopiointi tulee tehdä ulkoiselle medialle, kuten CD- tai DVD-levylle. w Varmuuskopioiden toimivuus pitää tarkistaa. w Muistitikut eivät ole luotettavia medioita varmuuskopiointiin. w w Varmuuskopioita ei saa säilyttää samoissa tiloissa kuin itse tietokonetta. Esimerkiksi tulipalon, vesivahingon tai varkauden sattuessa voivat samalla kertaa kadota niin tietokone kuin varmuuskopiotkin. Käsittele tietokonettasi huolellisesti. Kun suljet kannettavan, älä samaan aikaan käännä kantta voimakkaasti kiinni, kun kovalevy vielä pyörii. Kirjoittaja on Target Headhunting Oy:n partneri ja Sähkö & Tele –lehden entinen päätoimittaja. JUSTUXIA – TEOLLISUUDEN SÄHKÖASENNUSTARVIKKEET JA VALAISIMET VALIKOIMASSAMME: – Victor Lighting ATEX valaisimet – Hawke ATEX holkkitiivisteet, kytkentäkotelot ja pikaliittimet – Kaapelin suojaputket – Teräksiset nippusiteet, AISI 316 YHTEYSTIEDOT: Justuxia Oy Markku Pajulahti, puhelin 045 670 3590 markku.pajulahti@justuxia,fi www.justuxia.fi 34 SÄHKÖ & TELE 5/2012 AEL on johtava tekniikan lisäkouluttaja ja henkilöstön kehittämisen kumppani. raportti EMC saanut lisävauhtia EU-direktiivistä Elektroniikkainsinöörit vierailivat elokuun lopussa EMC:n merkeissä Euralla. Teksti: Jouko Mäkinen ja Esa Häkkinen Miten suojautua sähkömagneettisilta häiriöiltä laitesuunnittelussa? Kuinka laitteet todistetaan mittaamalla myyntikelpoisiksi EMC-vaatimusten osalta? Miten esimerkiksi matkapuhelimien SAR-arvo mitataan? Entä millaisia MIMO OTA -mittausjärjestelmiä on tarjolla? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Elektroniikkainsinöörien seuran elokuun lopulla järjestämällä tutustumismatkalla ETS-Lindgrenille Euraan. Suomen ETS-Lindgren valmistaa muun muassa elementtirakenteisia häiriösuojattuja huoneita laajalle taajuusalueelle. Yksi tällainen huone on käytössä Metropolian EMC-laboratoriossa Helsingissä. Esimerkki mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta on, miten pientaajuiset vahvavirtalaitteiden magneettikentät saadaan vaimentumaan siten, että ne eivät häiritse esimerkiksi lääketieteen mittauksia, ja miten aktiivinen vaimennus toteutetaan. EMC-direktiivi on saanut paljon aikaan. EU:n määräysten mukaisia laitteitten emissio- ja häirintämittauksia varten on radioaalloilla kaiuttomia mittaushuoneita. Esimerkiksi autojen mittauksia varten käytössä on lisäksi pyöritettäviä pöytiä. ElectroMagnetic Compatibility (EMC) eli suomeksi sähkömagneettinen yhteensopivuus tarkoittaa, että laite kestää tiettyyn voimakkuuteen asti sähkömagneettisia häiriöitä, eikä toisaalta itse aiheuta sallittua voimakkaampaa sähkömagneettista häiriötä. Näin voidaan varmistaa, että eri valmistajien tuotteet, kuten matkapuhelimet, langattomat laitteet, televisiot sekä teollisuuden, tutkimuksen ja sairaaloiden laitteet toimivat rinnakkain ilman ongelmia. w Metropolian laboratoriossa on nykyisin ETSLindgreniin kuuluvan Euroshield Oy:n aikoinaan toteuttama häiriösuojattu huone, joka on osittain absorboitu ferriittilevyillä. Kuvassa Metropolian huonetta vastaava hieman isompi huone. AL AN Ö K H Ä S PÄIVITÄ ISESI OSAAM Ilmoittaudu syksyn sähköalan koulutuksiin ajoissa, ja varmistat taitosi jatkuvuuden. Sähköturvallisuuskurssi 1 • 5.–8.11.2012 Sähköturvallisuuskurssi 2 • 5.–7.11.2012 Sähköturvallisuuskurssi 3 • 12.–14.11.2012 Sähköturvallisuustutkinto 1 • 22.11.2012 Sähköturvallisuustutkinto 2 • 22.11.2012 Sähköturvallisuustutkinto 3 • 22.11.2012 Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 • 4.10.2012 • 8.11.2012 • 12.12.2012 Sähköasennusalan uudet standardit -seminaari • 25.9.2012 Jännitetyöt alle 1 kV:n järjestelmissä • 27.9.2012 • 20.11.2012 Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 uudistuu • 10.10.2012 Lisätietoja: Matti Maakannas, puh. 050 563 7121 tai 09 530 7707, [email protected] Tutustu sähköalan tutkintoihin osoitteessa www.ael.fi/sahko. SÄHKÖ & TELE 5/2012 aeL, kaarnatie 4, 00410 heLSinki PuheLin 09 53071 35 nimitykset Perel Oy Jesse Halonen on aloittanut Hyvinkäällä Perel Oy:n komponenttiosastolla tuotepäällikkönä vastuualueenaan kytkimet. w ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUDEN KANSAINVÄLINEN J Ä R J E S T E L M Ä T O I M I T TA J A Jesse Halonen Satmatic Oy Sähkö- ja automaatiotalo Satmatic Oy on nimittänyt Teemu Uusimaan mekaniikkasuunnittelijaksi. w Rejlers Oy Tule tutustumaan monipuolisiin palveluihimme Alihankintamessuille osastolle A302. Tradenomi Ari Kokkonen on nimitetty Rejlers Oy:n Energiapalvelut-liiketoimintayksiköön tuotepäälliköksi. Aikaisemmin hän on työskennellyt Energiakolmio Oy:ssä energiatehokkuuspalveluiden tuotepäällikkönä. w Teemu Uusimaa Ari Kokkonen Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen avustukset Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen avustukset Sähköturvallisuuden edistämiskeskus on Vuoden 2010 syksyn avustukset ovat nyt yleishyödyllinen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää sähkön ja sähkölaitteiSähköturvallisuuden edistämiskeskus on yleishyödylden turvallista käyttöä tuottamalla ja jullinen yhdistys, jonka tavoitteena on edistää sähkön ja kaisemalla neuvontaan ja opetukseen sähkölaitteiden turvallista käyttöä tuottamalla julkaisetarvittavaa materiaalia sekä jatukemalla malla neuvontaanavustuksilla ja opetukseen tarvittavaa materiaalia sähköalan turvallisuuteen, sekä tukemalla avustuksilla sähköalan turvallisuuteen, standardisointiin, energiatehokkuuteen, standardisointiin, koulutukseen, energiatehokkuuteen, koulutukseen, opetusmateriaalin tuottaopetusmateriaalinmiseen, tuottamiseen, tutkimukseen ja tuotetutkimukseen ja tuotekehitykkehitykseen sekäseen ympäristökysymyksiin liittyvien hanksekä ympäristökysymyksiin liittykeiden toteuttamista. Vuosittain avustuksia on Vuositmyönvien hankkeiden toteuttamista. netty 250.000 - 400.000 euroa. on myönnetty 250.000 tain avustuksia 300.000 euroa. haettavana. Hakulomake on saatavissa yhdistyksen www-sivuilta osoitteesVuoden 2012 syksyn avustukset ovat haettavana nyt. ta: www.sahkoturva.info. Lomakkeen voi Avustuksien myöntämisperusteet, sähköinen hakulolähettää myös sähköisessä muodossa. make ja avustusten hakuohjeet yhdistyksen Yhdistyksen www-sivuilta löytyvät löytyvät tarwww-sivuilta osoitteesta: www.sahkoturva.info. Hakukemmat ohjeet avustuksien myöntämislomake tulee lähettää ensisijaisesti sivuston kautta perusteista. Postitse lähetettäessä osoisähköisessä muodossa. Postitse lähetettäessä osoite te on: on: Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry, Särkiniementie 3,00210 00210Helsinki Helsinki Särkiniementie 3, Hakemusten tuleeolla ollaperillä perillä 15.9.2012 mennessä. Hakemusten tulee 15.9.2010 mennessä. www.sahkoturva.info Nokeval tuoteuutiset Suomalaista osaamista Käännöstoiminnolla varustettu älypuhelin LG Electronics tuo syyskuussa markkinoille L-sarjan älypuhelimen, LG Optimus L9:n. 1 gigahertsin tuplaydinprosessori, suuri 4,7-tuumainen IPS-näyttö ja aiempia L-sarjan malleja tehokkaampi akku tekevät uutuuspuhelimesta valmistajan mukaan sarjansa suorituskykyisimmän mallin. LG Optimus L9 esittelee arkea helpottavan QTranslator-toiminnon tekstin nopeaan ja helppoon kääntämiseen. QTranslator lukee 44 kieltä ja kääntää 66 kielelle, eikä tarvitse verkkoyhteyttä toimiakseen. Teksti vain skannataan puhelimen kameralla ja puhelin analysoi sen OCR-tekstintunnistuksen avulla. Ohjelmisto kääntää sanojen lisäksi myös kokonaisia virkkeitä. KAIKKI MITÄ TARVITSET LÄMPÖTILAN MITTAUKSEEN LG Optimus L9 -puhelimessa on valmistajan mukaan useita käteviä toimintoja, kuten kirjoittamista helpottava näppäimistö ja QMemo muistiinpanojen tekemiseen. Optimus L9:n käyttöjärjestelmänä on Android 4.0 Ice Cream Sandwich. Laite on saatavilla syyskuun lopulla 299 euron suositushinnalla. www.lg.com TARJOAMME MYÖS LANGATTOMAN VAIHTOEHDON Anturit Säätimet Erottimet Lähettimet Muuntimet Suurnäytöt Paneelinäytöt Tiedonkeruulaitteet Langattomat lähettimet Pyydä tuoteluettelo! www.nokeval.com Nokeval Oy, Yrittäjäkatu 12, 37100 Nokia Puh. 03 342 4800, Fax. 03 342 2066 [email protected] LG Optimus L9 –puhelimessa on mukana myös käännöstoiminto. 25 vuotta kotimaista varavoimaa ammattilaisille Bensiini 1…20 kVA Diesel 3…3300 kVA SUUNNITTELU – MYYNTI – VALMISTUS – ASENNUS - HUOLTO VOIMALAITE SERVICE OY , Nuutisarankatu 10, 33900 TAMPERE e-mail [email protected] www.voimalaiteservice.com SÄHKÖ & TELE 5/2012 37 Tel. +358 3 265 5000 Fax +358 3 265 5005 tuoteuutiset Markkinat DC-/AC-teholähteet ja -kuormat arktführer: ohjelmoitavat DC-teholähteet …150 kW – myös vesijäähdytteiset ohjelmoitavat AC-teholähteet …540 kVA – 1-/3-vaiheiset ohjelmoitavat elektroniset DC- ja AC-kuormat – myös vesijäähdytteiset GPIB-, USB- ja Ethernet-liitännät Netzgeräte www.caltest Oy, [email protected] Puh. 09-530 6070 Uutuusadapteri välittää signaalin ilmaisimeen X-Remote on Esyluxin pienikokoinen uutuusadapteri, joka kiinnitetään iPhoneen, iPadiin tai iPod Touchiin. Tämän jälkeen adapteri välittää signaalin vaikkapa tilaan asennettuun läsnäoloilmaisimeen. Tarvittavan ohjelman voi ladata App Storesta veloituksetta. Esimerkiksi YIT Kiinteistötekniikan urakoimassa YläHaikkoon päiväkodissa haluttiin ratkaista valaistuksenohjaus mahdollisimman energiatehokkaalla tavalla. – Kohteen valaistuksen ohjauksesta haluttiin järjestelmä, joka toimii itsenäisesti joka huoneessa tai käytävässä. Ohjelmoinnin suorittaminen kaukosäätimenä toimivalla iPhonella tai iPod Touchilla nopeuttaa asennusta moninkertaisesti. X-remoten avulla kaiken voi suorittaa muutamassa sekunnissa lattialta käsin, kertoo YIT:n projektipäällikkö Samu Mandelin. Sovellukseen tehtiin valmiit makrot, jotta Ylä-Haikkoossa käytettävät asetukset löytyvät jatkossa valmiina. Samoja makroja voidaan käyttää myös tulevissa päiväkotiprojekteissa. Makron avulla kohteen asetukset voi helposti jakaa asentajalta toiselle tai vaikka halutessa loppukäyttäjälle. Ne helpottavat myös dokumentointia ja seurantaa. Ylä-Haikkoon päiväkoti on yksi YIT:n kolmesta elinkaarimallilla toteutettavasta kohteesta. YIT Kiinteistötekniikalla on kohteesta energiavastuu seuraavan 20 vuoden ajan, joten energiatehokkuus on pitkällä aikavälillä toteutuksen vahvana teemana. – Valaistuksen osuus koko sähkönkulutuksesta esimerkiksi toimistoissa on noin 20 – 35 prosentin luokkaa. Uuden valaistustekniikan ja ohjauksen avulla voidaan helposti saavuttaa merkittäviä säästöjä sekä lisätä rakennusten käyttäjien viihtyvyyttä, sanoo Esylux Suomi Oy:n maajohtaja Mikael Lukka. www.esylux.com Toistolla tehoa edullisesti! gsgrad n Standard-Unterputzdosen Sähkö & Tele Markkinat on uusi ilmoituspalsta, jossa saman ilmoituksen voi toistaa valmiiksi paketoituun hintaan! 6 / 12 / 18 W att 100 bis 240 VAC f ür w elt w eiten Einsatz cherheitstechnik, Sanitärbereich, rungen, Ro llladenantriebe EuP GmbH Tel. + 4 9 (0) 25 32 / 81-0 Fax + 4 9 (0) 25 32 / 81-112 [email protected] www.friwo.de 25.06.2009 09:20:02 Lisätietoja Sähkö & Telen ilmoitusmarkkinoinnista: Sähkö & Tele puh. (09) 668 9850 sähköposti [email protected] JE-Mark Ky puh. (09) 5489 3631, sähköposti je-mark.oy@ netlife.fi YIT Kiinteistötekniikan urakoimassa Ylä-Haikkoon päiväkodissa ohjelmointi suoritettiin kaukosäätimenä toimineella iPhonella. Häiriötallenteet kääntyvät selkokielelle Suojareleiden häiriötallenteita ei useinkaan analysoida, vaikka ne tarjoaisivat erinomaisen tietolähteen sähköverkon vikatilanteiden syiden selvittelyssä. ABB:n uuden häiriötallenteiden analysointipalvelun avulla häiriötallenteet avautuvat selkokielelle. Näin on mahdollista valita oikeat toimenpiteet sähkönlaadun parantamiseksi. Analysointipalvelussa ABB:n relesuojauksen asiantuntija analysoi asiakkaan häiriötallenteet ja laatii niistä helppolukuisen raportin. Palvelu on saatavissa Relion 630- ja 615 -sarjojen terminaaleille sekä REF/REM/RET 541/3/5 -terminaaleille. Palvelun raportit auttavat verkonhaltijaa ymmärtämään verkon ilmiöitä ja toimintaa häiriötilanteissa. Verkon hyvä kokonaistuntemus mahdollistaa oikeat toimenpiteet myös vikatilanteiden ennaltaehkäisyssä. www.abb.com Kodin sähkösyöpöt kuriin Vatt e n fa l l t u o S u om e n markkinoille sähkönkulutuksesta reaaliajassa tietoa näyttävän laitteen. Uutuustuote EnergyWatch on sähkömittariin yhdistettävä energiavahti, joka paljastaa kodin pahimmat sähkösyöpöt ja auttaa vähentämään turhaa kulutusta. Sen avulla on mahdollista nähdä reaaliajassa, kuinka paljon energiaa kodissa kuluu ja mihin kulutus kohdistuu. – Tästä on hyötyä etenkin paljon sähköä kuluttavien laitteiden osalta, joihin lukeutu- vat esimerkiksi lämpöpumppu, lämminvesivaraaja, kiuas ja lattialämmitys. Monet kotitaloudet voivat EnergyWatchin avulla tehostaa sähkön käyttöään jopa 20 prosenttia, sanoo Vattenfallin energia-asiantuntija Airi Laakkonen. EnergyWatch on Laakkosen mukaan helppoa asentaa itse. Toimiakseen se vaatii langattoman verkon ja jatkuvasti päällä olevan laajakaistayhteyden. Omalle EnergyWatch-tilille voi kirjautua miltä tahansa tietokoneelta ja todeta, kuinka paljon sähköä kotona kuluu. www.vattenfall.fi Hybriditabletti yhdistää tabletin ja kannettavan Markkinat Roxtec Läpivientitiivisteet KAAPELEILLE JA PUTKILLE - SAVUKAASUTIIVIS PALOKATKO KÄYTTÖKOHTEET Sairaalat Konesalit Teollisuus ■ ■ ■ EDUT ■ ■ ■ Stylistic Q702 on Fujitsun uusi hybriditabletti, joka toimii sekä monipuolisena tablettina että tehokkaana kannettavana. Tablettilaite muuntuu kannettavaksi, kun siihen kiinnittää lisäakun sisältävän näppäimistön. Valmistajan mukaan kevyt hybridilaite soveltuu hyvin liikkuvaan työhön. 11,6-tuumaista kosketusnäyttöä on helppoa lukea auringonpaisteessakin. Laite tukee 3G- ja 4G-verkkoja. Laitteessa olevien tietojen turvaamiseksi siinä on biometrinen sormenjälkianturi, tuki Computrace-ratkaisulle kadonneen tai varastetun laitteen löytämiseksi, kiintolevyja BIOS-salasanasuojaus, Trusted Platform Module -suojaus sekä Intelin Anti-Theft-teknologia, jonka avulla kadonneen tai varastetun laitteen käyttö voidaan estää. Stylistic Q702 tulee markkinoille syyskuussa. Malliston suositushinta on edullisimmillaan noin 1 400 euroa. www.fujitsu.fi w TEKNISET OMINAISUUDET ■ ■ ■ ■ ■ ■ Palokatko (EI60/EI120) Kaasutiivis Vesitiivis Atex M1 VSS / K1, S1, S3 Helppo suunnitella Muutosjoustava Varakapasiteetti Roxtec Finland Oy +358 9 565 5090, EMAIL [email protected], www.roxtec.com PHONE .XWVXRKMHOPLVWRSDORNXQWD 2QNRRKMHOPLVWRSURMHNWLVVDVL\OOlWWlYl RQJHOPD" 6XXQQLWWHOLMRLOODPPHRQYDKYDWHROOLVXXVNRNHPXV MDWHRUHHWWLQHQRVDPLQHQHULODLVWHQRKMHOPLVWR RQJHOPLHQUDWNDLVHPLVHHQMR OXYXOWDOlKWLHQPOUHDDOLDLND MDODLWWHLVWROLLWlQQlW ZZZRESIL Sähköinsinööriliiton Säätiö Apurahojen hakuaika päättyy 31.10.2012! Sähkötekniikan kehittämisen hyväksi Lisätietoja Sähköinsinööriliiton Säätiöstä, apurahojen hakemisen perusteista ja apurahojen hakemisesta on Sähköinsinööriliiton verkkosivuilla osoitteessa www.sil.fi. Weidmüller -‐ Industrial Connec1vity -‐yhteistyökumppaninne Kokeneina asiantun1joina tarjoamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme kaikkialla maailmassa tuo;eita, ratkaisuja ja palveluita tehon, signaalien ja datan teollisuusympäristöön. Tunnemme asiakkaidemme teollisuudenalat ja markkinat eri;äin hyvin ja ymmärrämme tulevaisuuden teknologiset haasteet. Kehitämme jatkuvas1 innova1ivisia, kestäviä ja hyödyllisiä ratkaisuja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin; asetamme yhdessä standardeja Industrial Connec1vityn alalla. Weidmüller Groupilla on tuotantolaitoksia, myyn1yh1öitä ja edustajia yli 80 maassa. Tilivuonna 2011 Weidmüller saavuI 620 miljoonan euron myynnin ja sen palveluksessa oli 4400 työntekijää. Weidmüller Suomi (www.weidmuller.fi) on käynnistänyt toimintansa Weidmüller AB:n sivuliikkeenä Vantaalla 1.9. alkaen. Nyt etsimme dynaamisen organisaaBon vahvistukseksi kahta alan vahvaa ammaDlaista. ALUEMYYNTIPÄÄLLIKKÖ PIRKANMAALLE Sinulla on tehtävään soveltuva tekninen koulutus (automaaBo-‐ tai sähkövoimatekniikan insinööri) sekä useamman vuoden kokemus komponenDen ja ratkaisujen myynnistä asiakasrajapinnassa.II Onnistut hankkimaan uusia asiakkuuksia ja ylläpitämään vanhat. Olet innokas ja kunnianhimoinen tuloksentekijä. Asiakkaiden sovellusten ymmärtäminen on edellytys tehtävän menestyksellisessä hoidossa. Pystyt kommunikoimaan myös englannin kielellä. Asut mielellään Tampereella tai sen lähiseudulla. Weidmüller tarjoaa osaajalle alan johtavat kansainväliset tuoMeet, koulutuksen ja tuen, kilpailukykyisen palkan ja siihen liiMyvät edut. TEKNINEN TUKI VANTAALLE Olet koulutukseltasi automaaBon tai sähkövoimatekniikan ammaDlainen (asentaja/teknikko/insinööri), jolla on muutaman vuoden kokemus teknisen tuen työstä. Viihdyt erinomaisesB ratkaistessasi teknisiä haasteita ja omaat hyvät vuorovaikutustaidot. Tehtävässäsi toimit läheisesB niin asiakkailta tulevien teknisten kysymysten parissa kuin myös tukena Weidmüllerin Suomen organisaaBolle. Englannin kielen taito on tärkeää, sillä pidät yhteyMä myös kansainväliseen organisaaBoon. Käytössäsi on toimiva infra uudessa pääkonMorissa Vantaan ÄyriBellä ja kansainvälisen verkon tuki, koulutus ja edut. Kiinnostuitko? Toimi siis pian! Molemmat avoimet työtehtävät täytetään heB sopivan henkilön löydyMyä. LisäBetoja työtehtävistä antaa Target HeadhunBng Oy:n markkinoinBjohtaja Kari Lilja, puhelin 0400 311 675. Lähetä hakemuksesi ansiolueMeloineen ja palkkatoiveineen sähköposBtse osoiMeeseen kari@targetheadhunBng.fi. Merkkinä joko ”AluemyynBpäällikkö” tai ”Tekninen tuki”. Sähköinsinööriliiton yritysjäsenet Sähköinsinööriliiton yritysjäsenet Sähköinsinööriliitto ry:n yritysjäsenet Fingrid Fingrid Oyj, Oyj, Arkadiankatu Arkadiankatu 23 23 B, B, ABB ABBOy, Oy,PL PL187 187--00381 00381Helsinki, Helsinki,PL PL69 69--65101 65101Vaasa Vaasa puh. puh.010 010 2211 2211 --www.abb.fi www.abb.fi ABB ABB Oy, Oy, PL PL 187, 187, 00381 00381 Helsinki, Helsinki, PL PL69, 69, 65101 65101Vaasa Vaasa puh. puh. 010 010 2211, 2211, www.abb.fi www.abb.fi ABB Oy, PL 187 - 00381 Helsinki, PL 69 - 65101 Vaasa Affecto AffectoOyj, Oyj,Atomitie Atomitie22--00370 00370Helsinki Helsinki puh. 010 2211 - www.abb.fi PL PL69, 69, 65101 65101 Vaasa Vaasa puh. puh. 010 010 2211, 2211, www.abb.fi www.abb.fi 00101 00101 Helsinki Helsinki PL PL 530, 530, 00101 00101 Helsinki Helsinki puh. puh. 09-228 09-228 111, 111, fax fax 09-605 09-605 531, 531, www.finnet.fi www.finnet.fi puh. puh. 030 030 395 395 5000, 5000, www.fingrid.fi www.fingrid.fi Phoenix Contact Oy, Niittytie 11 01300 Vantaa PhoenixSchneider Contact ContactOy, Oy,Niittytie Niittytie 11 11--01300 01300Vantaa Vantaa Fingrid Oyj, Arkadiankatu 23 B,Phoenix Schneider Electric Electric Finland Finland Oy, Oy, puh. 09 350 9020 www.phoenixcontact.fi puh. puh.09 09Kalkkipellontie 350 3509020 9020---www.phoenixcontact.fi www.phoenixcontact.fi Kalkkipellontie 6, 6, 02650 02650 Espoo Espoo Keilaniementie Keilaniementie 1, 1, Espoo, Espoo,Helsinki PL PL1, 1, 00048 00048 Fortum Fortum PL 530, 00101 puh. puh.Reka 010 010 446 446 6610, 6610,Oy fax fax 010 010 446 446 6776 6776 Reka Kaapeli Kaapeli Oy Finnet-liitto, Finnet-liitto, PL PLfax 949, 949, Sinebrychoffinkatu Sinebrychoffinkatu 11, 11, puh. puh. 010 010 4511, 4511, fax 010 010 4524 4524 121, 121, www.fortum.fi www.fortum.fi www.schneider-electric.fi Niinistönkatu Niinistönkatu 8–12, 8–12, PL PL12 12 puh. 030 395 5000, www.fingrid.fi www.schneider-electric.fi 00101 00101 Helsinki Helsinki 05801 05801 Hyvinkää Hyvinkää Fingrid Oyj, Arkadiankatu 23 4B4---PL PL 530 -01511 00101 Helsinki Finn FinnElectric Electric Oy, Oy,Juhanilantie Juhanilantie PL147, 147,01511 Vantaa Vantaa puh. 030 395Power 5000 -www.finnelectric.fi www.fingrid.fi Fortum Fortum Power and and Heat Heat Oy, Oy, puh. puh. 09 098700 8700 270 270--www.finnelectric.fi Infratek Infratek Finland Finland Oy, Oy, puh. puh. 09-228 09-228 111, 111, fax fax 09-605 09-605 531, 531, www.finnet.fi www.finnet.fi Agco AgcoSisu SisuPower PowerGenPowex, GenPowex, Affecto Oyj, Atomitie 2 - 00370 Helsinki Vesimyllynkatu Vesimyllynkatu33--33310 33310Tampere Tampere puh. 0205 777 11 - www.affecto.com Affecto Affecto Oyj, Oyj, Atomitie Atomitie 2, 2, 00370 00370 Helsinki Helsinki puh. puh.03 033417 3417111 111--www.agcosisupower.com www.agcosisupower.com puh. puh.0205 0205777 77711, 11,fax fax0205 0205777 777199 199 www.affecto.com www.affecto.com PL PL147, 147, 01511 01511 Vantaa,Juhanilantie Vantaa,Juhanilantie 4, 4, 01740 01740Vantaa, Vantaa, puh. puh. 09-8700 09-8700 270, 270, fax fax 09-8700 09-8700AMT 2727 2727 AMT Hakemistot Hakemistot Oy Oy Oy, AMT AMT Hakemistot Hakemistot Oy, www.aegfinland.fi www.aegfinland.fi Olympiastadion Olympiastadion Eteläkaarre Eteläkaarre Olympiastadion Olympiastadion EteläEtelä- Agco Sisu Power GenPowex, A-porras A-porras -A-porras, -00250 00250Helsinki Helsinki kaarre, kaarre, A-porras, Vesimyllynkatu 3 -09 33310 puh. puh. 09 755 755Tampere 3172 3172 00250 00250 Helsinki, Helsinki, puh. 03 3417 www.suomenamt.fi 111 - www.agcosisupower.com www.suomenamt.fi Niinistönkatu Niinistönkatu8–12, 8–12,PL PL12 12 05801 05801Hyvinkää Hyvinkää Puh. Puh.0207 020720020, 20020,www.reka.fi www.reka.fi Sähköinsinööriliiton yritysjäsenet puh. puh. 0205 020501511 777 7771111--Vantaa,Juhanilantie www.affecto.com www.affecto.com PL PL 147, 147, 01511 Vantaa,Juhanilantie 4, 4,01740 01740Vantaa, Vantaa, puh. puh.09-8700 09-8700270, 270,fax fax09-8700 09-87002727 2727 ABB ABB Oy, Oy, PL PL187, 187, 00381 00381 Helsinki, Helsinki, www.aegfinland.fi www.aegfinland.fi SISU POWER Orbis OrbisOy Oy Taivaltie Taivaltie55--01610 01610Vantaa Vantaa puh. puh. 020 020 478 478830 830 Reka RekaKaapeli KaapeliOy Oy www.orbis.fi www.orbis.fi Fingrid FingridOyj, Oyj,Arkadiankatu Arkadiankatu23 23BB--PL PL530 530--00101 00101Helsinki Helsinki Finnet-liitto, Finnet-liitto, 949, 949, Sinebrychoffinkatu Sinebrychoffinkatu 11, 11, puh. puh. 030 030395 3955000 5000-PL -PL www.fingrid.fi www.fingrid.fi puh./fax puh./fax09-755 09-7553172, 3172, www.suomenamt.fi www.suomenamt.fi Affecto Affecto Oyj, Oyj,Atomitie Atomitie 2, 2, 00370 00370AMT Helsinki Helsinki Hakemistot Oy puh. puh. 0205 0205 777 777 11, 11, fax fax 0205 0205 777 777Olympiastadion 199 199 Eteläkaarre A-porras - 00250 Helsinki www.affecto.com www.affecto.com puh. 09 755 3172 Draka DrakaNK NK Cables Cables Oy, Oy,PL PLOy, 419 419--PL 00101 00101 Helsinki Helsinki www.suomenamt.fi Draka Draka NK NK Cables Cables Oy, PL 419, 419, 00101 00101Helsinki Helsinki puh. puh.010 0105661 5661--www.draka.fi www.draka.fi puh. puh. 010 010 5661, 5661, fax faxAMT 010 010 566 566 3394 3394 Oy, AMT Hakemistot Hakemistot Oy, www.draka.fi www.draka.fi Olympiastadion Olympiastadion EteläEteläkaarre, kaarre,A-porras, A-porras, 00250 00250 Helsinki, Helsinki, puh./fax puh./fax 09-755 09-755 3172, 3172, www.suomenamt.fi www.suomenamt.fi Eaton Eaton Power Power Quality Quality Oy, Oy, Draka NK Cables Oy, PL 419 - 00101 Helsinki Eaton EatonPower PowerQuality QualityOy, Oy,Koskelontie Koskelontie25 25--PL PL54 54--02921 02921Espoo Espoo Koskelontie Koskelontie 25, 25, PL PL54, 54,02921 02921Espoo Espoo puh. 010 5661 www.draka.fi puh. puh.09 09452 452 661661www.powerware.fi, www.powerware.fi, www.eaton.fi www.eaton.fi puh. puh.(09) (09)452 452661, 661,fax. fax.(09) (09)99452 45266568 66568 Email: Email:[email protected], [email protected],www.powerware.fi, www.powerware.fi,www.eaton.fi www.eaton.fi Draka Draka NK NK Cables Cables Oy, Oy, PL PL 419, 419, 00101 00101 Helsinki Helsinki puh. puh. 010 010Eaton 5661, 5661, fax fax 010 010 566 566 3394 3394 Power Quality Oy, Koskelontie 25 - PL 54 - 02921 Espoo Elcon ElconSolutions Solutions Oy, Oy,PL PL 28 28-PL -PL 20251 20251 Turku Elcon Elcon Solutions Oy, Oy, 28 28Turku www.draka.fi www.draka.fi puh. 09Solutions 452 661- www.powerware.fi, www.eaton.fi puh. puh.02 02512 51231003100-www.elcon.fi www.elcon.fi (Pyhän (PyhänKatariinan Katariinantie tie306-308, 306-308,20760 20760Piispanristi) Piispanristi) 20251 20251Turku, Turku,puh. puh.02 02512 5123100, 3100,www.elcon.fi www.elcon.fi Eaton Eaton Power Power Quality Quality Oy, Oy, Finland Koskelontie Koskelontie 25, 25,Finland PL PL54, 54, 02921 02921 Espoo Espoo Elektroskandia Suomi Oy,Varstokatu Varstokatu 9-05801 -05801 PL360 360--Hyvinkää 05801Hyvinkää Hyvinkää puh. puh. (09) (09)Elektroskandia 452 452 661, fax. fax. (09) 99 452 452 66568 PL PL661, 360 360 (Varastokatu (Varastokatu 9), 9), Hyvinkää Elektroskandia Suomi Suomi(09) Oy, Oy, Varstokatu 966568 9 PL PL 360 05801 05801 Hyvinkää puh. 010 5093 11www.elektroskandia.fi puh. puh.010 010 5093 5093 1111-www.elektroskandia.fi www.elektroskandia.fi Email: Email:[email protected], [email protected], www.powerware.fi, www.powerware.fi, www.eaton.fi www.eaton.fi Puh. Puh. 010 010 509311, 509311, fax fax 010 010 5093 5093 222 222 www.elektroskandia.fi www.elektroskandia.fi Elcon Elcon Solutions Solutions Oy, PL PL28 28 ElisaOyj, Oyj,PL PLOy, -00061 00061 Elisa Elisa Elisa Oyj, PL 111PL -PL 00061 Elisa Elisa Elisa Elisa Oyj, Oyj, 1, 1, 00061 00061 ELISA ELISA puh.0102 01026000 6000 -www.elisa.fi www.elisa.fi (Pyhän (Pyhän Katariinan Katariinan tie tie 306-308, 306-308, 20760 20760 Piispanristi) Piispanristi) puh. puh. 0102 6000 www.elisa.fi puh. puh. 0102 0102 6000, 6000, fax fax 0102 0102 6060 6060 20251 20251Turku, Turku, puh. puh. 02 02 512 512 3100, 3100, www.elcon.fi www.elcon.fi www.elisa.fi www.elisa.fi Finland Finland ELTEL ELTELNetworks Networks Oy, Oy, PL PL50, 50, ELTEL NetworksOy, Oy,Komentajankatu Komentajankatu 5--Hyvinkää PL50 50--02611 02611Espoo Espoo PL PL 360 360 (Varastokatu (Varastokatu 9), 05801 05801 Hyvinkää Komentajankatu Komentajankatu 5, 5,9), 02611 02611 Espoo Espoo ELTEL ELTEL Networks Networks Oy, Komentajankatu 55 PL PL 50 02611 Espoo puh.020 020411 411211 211--www.eltelnetworks.fi www.eltelnetworks.fi puh. puh. 020 411 211 www.eltelnetworks.fi puh. puh. 020 020 411 411 211, 211, fax fax 020 020 411 3200 3200 Puh. Puh. 010 010 509311, 509311, fax fax 010 010411 5093 5093 222 222 www,eltelnetworks.fi www,eltelnetworks.fi www.elektroskandia.fi www.elektroskandia.fi Ensto EnstoOy, Oy, Ensio EnsioMiettisen Miettisenkatu katu2, 2, Ensto Oy Ensto EnstoOy Oy 06101 06101 Porvoo Porvoo Ensio Miettisen katu 2, 06101 Porvoo Ensio Ensio+358 Miettisen Miettisen katu katu 2, 2, 06101 06101Porvoo Porvoo Tel. Tel. +358 204 204 76 76 21 21 puh. 0204 76 21 www.ensto.com puh. puh.ELISA 0204 0204 76 21 21---76 www.ensto.com www.ensto.com Elisa Elisa Oyj, Oyj, PL PL1, 1, 00061 00061 ELISA Fax Fax +358 +35876 204 204 76 2750 2750 www.ensto.com www.ensto.com puh. puh. 0102 0102 6000, 6000, fax fax 0102 0102 6060 6060 www.elisa.fi www.elisa.fi Oy Oy L LEricsson M M Ericsson Ericsson Ab, Ab, 02420 02420 Jorvas Jorvas Oy M Ab, 02420 Jorvas Oy OyLLLM MEricsson EricssonAb, Ab,02420 02420Jorvas Jorvas ELTEL ELTELpuh. Networks Networks Oy, Oy, PL PL09-299 50, 50, 2448, puh. 09 2991www.ericsson.com puh. 09-2991, 09-2991, fax fax 09-299 2448, puh. puh.09 09 29912991-www.ericsson.com www.ericsson.com Komentajankatu Komentajankatu 5, 5, 02611 02611 Espoo Espoo www.ericsson.com www.ericsson.com puh. puh. 020 020 411 411 211, 211, fax fax 020 020 411 411 3200 3200 www,eltelnetworks.fi www,eltelnetworks.fi Fibox Fibox Oy Oy Ab, Ab, Keilaranta Keilaranta 19, 02150 02150 Espoo Espoo Ensto Ensto Oy, Oy,19 - 0215019, Fibox Oy Ab, Keilaranta Espoo Fibox Fibox Oy Oy Ab, Ab, Keilaranta Keilaranta 19 19-fax -fax 02150 02150 Espoo Espoo puh. puh. 0207 0207 785 785 700, 0207 0207 785 785 702, 702, Ensio Ensio Miettisen katu katu 2, 2, puh. 0207 785 700Miettisen -700, www.fibox.com puh. puh. 0207 0207 785 785 700 700 www.fibox.com www.fibox.com www.fibox.com www.fibox.com 06101 06101 Porvoo Porvoo Tel. Tel. +358 +358 204 204 76 76 21 21 Fax Fax +358 +358 204 204 76 76 2750 2750 www.ensto.com www.ensto.com Puh. Puh. 0207 0207 20020, 20020, www.reka.fi www.reka.fi Muuntotie Muuntotie 5, 5,Vantaa Vantaa PL PL01511 261, 261,Vantaa 01531 01531Vantaa Vantaa Finn Electric Oy, Porraskuja 1 PL 147, Finnet-liitto, Finnet-liitto,Sinebrychoffinkatu Sinebrychoffinkatu1111PL PL949 949 --00101 00101 Helsinki Helsinki puh. puh. 0203 0203 20030, 20030, puh. 09 8700 270 www.finnelectric.fi puh. puh.09 09315 315315 315--www.finnet.fi www.finnet.fi fax fax 09 09 6150 6150 0052 0052 www.infratek.fi www.infratek.fi Reka Kaapeli Oy, Niinistönkatu 8-12 PL 12 05801 Hyvinkää Reka RekaKaapeli Kaapeli Oy, Oy, Niinistönkatu Niinistönkatu 8-12 8-12 ---PL PL 12 12---05801 05801Hyvinkää Hyvinkää SGS SGS Fimko Fimko Oy, Oy, PL PL 30, 30, Särkiniementie Särkiniementie 3, 3, puh. 0207 20020 www.reka.fi puh. puh.0207 0207 20020 20020 ---www.reka.fi www.reka.fi 00211 00211 Helsinki Helsinki Finnet-liitto, Sinebrychoffinkatu 11 - PL 949 - 00101 Helsinki Fortum FortumPower Powerand andHeat HeatOy, Oy,Keilaniementie Keilaniementie 11--Espoo Espoo Infratek Infratek Finland Oy, Oy, puh. 09 315 315 - www.finnet.fi Oy, Oy, Kylvöpolku Kylvöpolku 6, 6, Finland PL PL1Juha-Elektro 1Juha-Elektro --00048 00048Fortum, Fortum, puh. puh. 010 0104511 4511--www.fortum.fi www.fortum.fi Schneider Electric Finland Oy, Kalkkipellontie 02650 Espoo Schneider SchneiderElectric ElectricFinland FinlandOy, Oy,Kalkkipellontie Kalkkipellontie66 6---02650 02650Espoo Espoo www.schneider-electric.fi puh. 010 446 6610 www.schneider-electric.fi Siemens Siemens PL PL60, 60, 02601 02601 Espoo Espoo www.schneider-electric.fi www.schneider-electric.fi puh. puh. 010 010 446 4466610 6610--Osakeyhtiö, -Osakeyhtiö, www.schneider-electric.fi www.schneider-electric.fi Muuntosähkö Muuntosähkö Oy –– Trafox, Trafox, Infratek Finland Juha-Elektro Juha-Elektro Oy, Oy, Kylvöpolku Kylvöpolku 6, 6,Oy Oy Muuntotie 5 - Vantaa Niittylänpolku Niittylänpolku 4, 4, 00680 00680 Helsinki, Helsinki, puh. puh. 010 8328 8328 100 100 PL010 261 -01531 Vantaa 00620 00620 Helsinki Helsinki fax fax 010 010 8328 8328 109, 109, www.juha-elektro.fi www.juha-elektro.fi puh. 0203 20030 Juha-Elektro Juha-ElektroOy, Oy,Kylvöpolku Kylvöpolkupuh. 6 6 00680 00680 Helsinki Helsinki puh. 020 020 7933 7933 700 700 www.infratek.fi puh. puh.010 0108328 8328100100-www.juha-elektro.fi www.juha-elektro.fi fax fax 020 020 7933 7933 746 746 www.trafox.fi www.trafox.fi Siemens Siemens Osakeyhtiö, Osakeyhtiö, PL PL 60, 60, 02601 02601 Espoo Espoo puh. puh. 010 010 511 511 5151, 5151, fax fax 010 010 511 511 2398, 2398, www.siemens.fi www.siemens.fi Siemens Osakeyhtiö, PL 60 02601 Espoo Siemens SiemensOsakeyhtiö, Osakeyhtiö, PL PL60 60---02601 02601Espoo Espoo Fortum Fortum Power Power and and Heat Heat Oy, Oy, Keilaniementie Keilaniementie 1, 1, Espoo, Espoo, PL PL1, 1, 00048 00048 Fortum Fortum puh. puh. 010 010 4511, 4511, fax fax 010 010 4524 4524 121, 121, www.fortum.fi www.fortum.fi Muuntotie 5, Vantaa Vantaa 00680 00680 Helsinki, Helsinki, puh. puh. 010 010Muuntotie 8328 8328 100 100 5, PL PL261, 261, 01531 01531 Vantaa Vantaa fax fax 010 010 8328 8328 109, 109, www.juha-elektro.fi www.juha-elektro.fi puh. puh. 09-696 09-696 361, 361, fax fax 09-692 09-692 5474, 5474, Schneider Schneider Electric Electric Finland Finland Oy, Oy, www.sgsfimko.fi www.sgsfimko.fi Kalkkipellontie Kalkkipellontie 6, 6, 02650 02650 Espoo Espoo puh. puh. 010 010 446 446 6610, 6610, fax fax 010 010 446 446 6776 6776 www.schneider-electric.fi www.schneider-electric.fi puh. puh. 010 010 511 511 5151, 5151, fax fax 010 010 511 511 2398, 2398, www.siemens.fi www.siemens.fi SGS SGS Fimko Fimko Oy, Oy, PL PL30, 30, Särkiniementie Särkiniementie 3, 3, puh. puh. 0203 0203 20030, 20030, 00211 00211 Helsinki Helsinki fax fax 09 09Oy 6150 6150 0052 0052 Infratek Infratek Finland Finland Oy puh. puh. 09-696 09-696 361, 361, fax fax 09-692 09-692 5474, 5474, Muuntotie Muuntotie 55--Vantaa Vantaa www.infratek.fi www.infratek.fi www.sgsfimko.fi www.sgsfimko.fi PL PL261 261-01531 -01531Vantaa Vantaa Fortum Power and Heat Oy, puh. Keilaniementie 1 - Espoo SGS Fimko Oy, Särkiniementie PL 30, puh.0203 020320030 20030 SGSFimko FimkoOy, Oy,Särkiniementie Särkiniementie333---PL PL30, 30, Messut Messut Oy, Oy, PL PL 127, 40101 40101 Jyväskylä Jyväskylä SGS PL Jyväskylän 1Jyväskylän - 00048 Fortum, puh. 010 4511 - 127, www.fortum.fi 00211 Helsinki puh. 09 696 361 www.fi.sgs.com/fimko SLO SLO--Oy, PL 88, 88,361 Ritakuja Ritakuja 2, 2, 01741 01741 Vantaa Vantaa www.infratek.fi www.infratek.fi 00211 00211Helsinki Helsinki -Oy, puh. puh.PL 09 09696 696 361 ---www.fi.sgs.com/fimko www.fi.sgs.com/fimko puh. puh. 014-334 014-334 0000, 0000, fax fax 014-610 014-610 272 272 puh. puh. 010 010 28311, 28311, fax fax 010 010 283 283 2010 2010 www.jklmessut.fi www.jklmessut.fi www.slo.fi www.slo.fi puh. 010 511 5151 www.siemens.fi puh. puh.010 010511 5115151 5151---www.siemens.fi www.siemens.fi TeliaSonera, TeliaSonera,PL PL106, 106,00051 00051Sonera Sonera puh. puh. 020 020 401, 401, www.teliasonera.com www.teliasonera.com Jyväskylän Jyväskylän Messut Messut Oy, Oy, PL PL127, 127, 40101 40101 Jyväskylä Jyväskylä SLO SLO Oy, Oy, PL PL 88, 88, Ritakuja Ritakuja 2, 2, 01741 01741 Vantaa Vantaa puh. puh. 014-334 014-334 0000, 0000, fax fax 014-610 014-610 272 272 puh. puh. 010 010 28311, 28311, fax fax 010 010 283 283 2010 2010 SLO Oy, Ritakuja 22---PL PL 88 --01741 01741 Vantaa Juha-Elektro Oy, Kylvöpolku 6 00680 Helsinki Jyväskylän Jyväskylän Messut Messut Oy, Oy, PL PL 127 127 40101 40101 Jyväskylä Jyväskylä SLO SLO Oy, Oy, Ritakuja Ritakuja 2 PL 88 88 01741 Vantaa Vantaa www.jklmessut.fi www.jklmessut.fi www.slo.fi www.slo.fi Telecon Telecon Oy, Oy,P.O.Box P.O.Box55, 55,02231 02231Espoo, Espoo,Finland Finland puh. 010 28311 www.slo.fi Nemko Nemko Oy, Oy, PL PL 19, 19, 02601 02601 Espoo Espoo puh. 010 8328 100---www.juha-elektro.fi puh. puh.014 014334 334 0000 0000 www.jklmessut.fi www.jklmessut.fi puh. puh.010 010 28311 28311---www.slo.fi www.slo.fi puh. puh. 04245 04245 4541, 4541, fax fax (09) (09) 5489 5489 6371 6371 puh. puh.+358 +35840 40952 9526900, 6900,www.telecon.fi www.telecon.fi Muuntosähkö Muuntosähkö Oy Oy –– Trafox, Trafox, www.nemko.fi www.nemko.fi Niittylänpolku Niittylänpolku 4, 4, 00620 00620 Helsinki Helsinki Muuntosähkö Muuntosähkö Oy Oy7933 -7933 -Trafox Trafox700 puh. puh. 020 020 700 Niittylänpolku Niittylänpolku44--00620 00620Helsinki Helsinki Jyväskylän Oy, PL 127 -020 40101 Jyväskylä fax fax 020 020 7933 7933 746 746 Nestor NestorMessut Cables Cables Oy, Oy, puh. puh. 020 7933 7933 700 700 puh. 014 334 0000 - www.jklmessut.fi www.trafox.fi www.trafox.fi www.trafox.fi www.trafox.fi Miestentie Miestentie 1, 1, 02150 02150 Espoo Espoo puh. puh. 0207 0207 912 912 783, 783, www.nestorcables.fi www.nestorcables.fi Muuntosähkö Oy - Trafox Niittylänpolku 4 - 00620 Helsinki Nokia-yhtymä, Nokia-yhtymä, puh. 020 793302601 700 Nemko Nemko Oy, Oy, PL PL 19, 19, 02601 Espoo Espoo Nemko NemkoOy, Oy,PL PL 19 19--02601 02601 Espoo Espoo Keilalahdentie Keilalahdentie 4, 4, 02150 02150 Espoo Espoo www.trafox.fi puh. puh. 04245 04245 4541, 4541, fax fax (09) (09) 5489 5489 6371 6371 puh. puh. 04245 04245 4541 4541 --www.nemko.fi www.nemko.fi puh. puh. 071800 071800 8000, 8000, fax fax 07180 07180 38226 38226 www.nemko.fi www.nemko.fi TeliaSonera, TeliaSonera,PL PL106, 106,00051 00051Sonera Sonera puh. puh. 020 020 401, 401, www.teliasonera.com www.teliasonera.com Suomen Messut, Helsingin Messukeskus - Messuaukio 1 TeliaSonera, TeliaSonera, PL PL106 106 --00051 00051 Sonera Sonera PL 21020 - 00521 - puh. 09PL 150 91 - www.finnexpo.fi puh. puh. 020 401 401--Helsinki www.teliasonera.com www.teliasonera.com VAMP VAMP Oy, Oy, PL 810, 810, 65101 65101 Vaasa Vaasa puh. puh. 020 020 753 753 3200, 3200, www.vamp.fi www.vamp.fi Vaasa Vaasa Engineering Engineering Oy, Oy, Telecon Telecon Oy, Oy, P.O.Box P.O.Box 55, 55, 02231 02231 Espoo, Espoo, Finla Finla puh. puh. +358 +358 40 40 952 952 6900, 6900, www.telecon.fi www.telecon.fi Vaasa Engineering Oy, Runsorintie 5 - 65380 Vaasa Suomen SuomenRunsorintie Messut, Messut,Helsingin Helsingin Messukeskus --Messuaukio Messuaukio11-Runsorintie 5, 5,Messukeskus 65380 65380 Vaasa Vaasa puh. 0207 1901 - www.veo.fi PL PL21 21--00521 00521 Helsinki puh. puh.09 09 150 1500207 91 91--www.finnexpo.fi www.finnexpo.fi puh. puh.Helsinki 0207 0207-1901, 1901, fax fax 0207 190501, 190501, www.veo.fi www.veo.fi Nemko Oy, PLOy, 19 -Miestentie 02601 Espoo Oy OyCables Nylund-Group Nylund-Group Ab, Ab, Masalantie Masalantie 375, Nestor Nestor Cables Oy, Miestentie 11--02150 02150 Espoo Espoo 375, puh. 04245 4541 02430 02430 Masala, Masala, puh. puh. 09-221 09-221 911 911 puh. puh. 0207 0207912 912 783 783---www.nemko.fi www.nestorcables.fi www.nestorcables.fi Nestor Nestor Cables Cables Oy, Oy, Miestentie Miestentie 1, 1, 02150 02150 Espoo Espoo fax fax 09-2219 09-2219 1666, 1666, www.nylund.fi www.nylund.fi puh. puh. 0207 0207 912 912 783, 783, www.nestorcables.fi www.nestorcables.fi VAMP Oy, PL 810 - 65101 Vaasa VAMP VAMPOy, Oy,PL PL810 810--65101 65101Vaasa Vaasa puh. 020 753 3200 - www.vamp.fi puh. puh.020 020753 7533200 3200--www.vamp.fi www.vamp.fi Nestor Cables Oy, Miestentie 1Vantaa Espoo Mittalinja Mittalinja 1, 1, 01260 01260Vantaa Nokia-yhtymä, Nokia-yhtymä, Keilalahdentie Keilalahdentie 4-4-02150 -02150 02150 Espoo Espoo puh. 0207 912 783 - www.nestorcables.fi puh. puh. 0204 0204 85 85 5111, 5111, fax fax 0204 0204 85 85 5300 5300 puh. puh. 071800 071800 8000 8000 Vaasa Vaasa Engineering Engineering Oy, Oy, Vaasa VaasaEngineering Engineering Oy, Oy,Runsorintie Runsorintie 55--65380 65380 Vaasa Vaasa Sähköinsinööriliiton Runsorintie Runsorintie 5, 65380 65380 Vaasa Vaasa puh. puh.0207 0207 1901 1901 --www.veo.fi www.veo.fi 5, puh. puh. 0207 0207 1901, 1901, fax fax 0207 0207 190501, 190501, yritysjäsenyys? www.veo.fi www.veo.fi Nokia-yhtymä, Nokia-yhtymä, Keilalahdentie Keilalahdentie 4, 4, 02150 02150 Espoo Espoo www.onninen.fi www.onninen.fi puh. puh. 071800 071800 8000, 8000, fax fax 07180 07180 38226 38226 Orbis Orbis Oy, Oy, Taivaltie Taivaltie 5, 5, 01610 01610 Vantaa, Vantaa, puh. puh. 020 020 830, 830, Oy OyNylund-Group Nylund-GroupAb, Ab,Masalantie Masalantie 375 375-478 -478 02430 02430 Masala Masala Onninen Oy, Mittalinja 10310, - 01260 Vantaa 010 asiakaspalvelu asiakaspalvelu 010 010217 2170310, puh.vaihde 217 2170300 0300 fax faxpuh.vaihde 020 020 478 478010 8010 8010 puh. 0204 85 5111 www.onninen.fi www.nylund.fi www.nylund.fi www.orbis.fi www.orbis.fi Oy Oy Nylund-Group Nylund-Group Ab, Ab, Masalantie Masalantie 375, 375, 02430 02430 Masala, Masala, puh. puh. 09-221 09-221 911 911 fax fax 09-2219 09-2219 1666, 1666, www.nylund.fi www.nylund.fi Orbis Oy Taivaltie 5 - 01610 Vantaa Phoenix PhoenixContact ContactOy, Oy, puh. 020 478 830 Niittytie Niittytie 11, 11,01300 01300 Vantaa Vantaa Onninen OnninenOy, Oy,Mittalinja Mittalinja11--www.orbis.fi 01260 01260Vantaa Vantaa puh. puh. 09-350 09-350 fax fax09-351 09-3513400 3400 puh. puh. 0204 0204 85 855111 5111-9020, -9020, www.onninen.fi www.onninen.fi www.phoenixcontact.fi www.phoenixcontact.fi Mittalinja Mittalinja 1, 1, 01260 01260 Vantaa Vantaa puh. puh. 0204 0204 85 85 5111, 5111, fax fax 0204 0204 85 85 5300 5300 www.onninen.fi www.onninen.fi VAMP VAMP Oy, Oy, PL PL 810, 810, 65101 65101 Vaasa Vaasa puh. puh. 020 020 753 753 3200, 3200, www.vamp.fi www.vamp.fi Kiinnostaako Lisätietoja jäsenyydestä ja jäseneduista numerosta (09) 668 9850. Tervetuloa mukaan toimintaan! www.sil.fi ILMOITTAJAHAKEMISTO SÄHKÖ & TELE 5/2012 ABB Oy------------------------------------- sivu 41 AEL---------------------------------------- sivu 35 Affecto Oyj- --------------------------------- sivu 41 Agco Sisu Power GenPowex-------------------sivut 7 ja 41 AMT Hakemistot Oy----------------------- sivut 41 ja 43 Caltest Oy-----------------------------------sivu 38 Draka NK Cables Oy---------------------------- sivu 41 Eaton Power Quality Oy------------------------- sivu 41 Elektroniikkainsinöörien Seura-------------------- sivu 42 Elektroskandia Suomi Oy------------------------ sivu 41 Elisa Oyj- ----------------------------------- sivu 41 ELTEL Networks Oy- --------------------------- sivu 41 Enercotek Oy- ------------------------------- sivu 21 Ensto Oy------------------------------------ sivu 41 Esylux Suomi Oy------------------------------ sivu 31 Expomark Oy- --------------------------------sivu 4 Fibox Oy Ab---------------------------------- sivu 41 Fingrid Oyj----------------------------------- sivu 41 Finn Electric Oy------------------------------- sivu 41 Finnet-liitto- -------------------------------- sivu 41 Flinkenberg Oy Ab-----------------------------sivu 38 Fortum Power and Heat Oy- --------------------- sivu 41 Infratek Finland Oy- --------------------------- sivu 41 Juha-Elektro Oy- ----------------------------- sivu 41 Justuxia Oy---------------------------------- sivu 34 Jyväskylän Messut Oy-------------------------- sivu 41 L M Ericsson Oy Ab- --------------------------- sivu 41 Malux-------------------------------------- sivu 34 Muuntosähkö Oy – Trafox- ---------------------- sivu 41 Nemko Oy----------------------------------- sivu 41 Nestor Cables Oy-------------------------- sivut 6 ja 41 Nokeval Oy---------------------------------- sivu 37 OBP Research Oy------------------------------sivu 39 Onninen Oy---------------------------------- sivu 41 Orbis Oy- ----------------------------------- sivu 41 Ouneva Group--------------------------------sivu 36 Parameter-----------------------------------sivu 29 PCB Connect Oy-------------------------------- sivu 2 Phoenix Contact Oy------------------------ sivut 3 ja 41 Reka Kaapeli Oy------------------------------- sivu 41 Roxtec Finland Oy-----------------------------sivu 39 Schneider Electric Finland Oy--------------------- sivu 41 SGS Fimko Oy- ------------------------------- sivu 41 Siemens Osakeyhtiö- -------------------------- sivu 41 SLO Oy- ------------------------------------ sivu 41 STEK ry-------------------------------------sivu 36 Suomen Messut------------------------------- sivu 41 Sähköinsinööriliiton Säätiö-----------------------sivu 40 Sähkötekniikka Oy Kari Sirén---------------------sivu 30 Tele-Exxi Oy--------------------------------- sivu 44 Telreg Trading Oy------------------------------sivu 6 Testnova Oy- --------------------------------sivu 39 Tietosähkö Oy-------------------------------- sivu 19 Ulla Tuomisen Säätiö---------------------------- sivu 7 Vaasa Engineering Oy- ------------------------- sivu 41 VAMP Oy------------------------------------ sivu 41 Voimalaite Service Oy- ------------------------- sivu 37 Weidmüller Suomi-----------------------------sivu 40 Syksyn tulevia tapahtumia: 18.10.2012 EU:n digital agenda 2012, Eurooppasali (Malminkatu 16, Helsinki) 28.11.2012 EIS:n vaalikokous, Yle / Radiotalo (Radiokatu 5, Helsinki) Joulukuu Musiikkitalo (pvm vielä avoin) Katso tarkemmin www.eis.fi. www.eis.fi PÄIVITÄ TIETOSI LUETTAVAAN www. MUOTOON! Ammattilaisen tietolähde ja työkalu hankintapäätöksiin sekä suunnittelun apuvälineeksi. AMT Hakemistot Oy , Olympiastadion , 00250 Helsinki | puh.040 354 7449 TarraT joTka pysyväT Tapaa meidät messuilla: 18.– 19.9.2012 osasto B 708 BMP71 on monipuolinen, helppokäyttöinen ja kompakti tulostin, jolla tulostat mm. kaikki sähkö,- tele- ja dataasennusten merkinnät sekä LVI- ja putkistomerkinnät asennuspaikalla. Perinteinen näppäimistö. BMP21 on helppokäyttöinen, edullinen ja nopea tulostin, joka sopii erinomaisesti mm. datakaapelointien, sähkökeskusten ja kaapeleiden merkintään. Ja moneen muuhun. BBP11 on kompakti ja edullinen pöytätulostin teollisuuden, laboratorioiden, kaupan ja logistiikan tulostustarpeisiin. ASIANTUNTIJA Puh. (09) 350 5530 www.exxi.fi
