2015 kevät - Metalli 57

Viisseiska
Kevät 2015
Salon metallityöväenammattiosasto r.y.
Someron metallityöväen ammattiosasto r.y.
Paikallista taidonnäytettä
Eduskuntavaalit 19.4.2015 | ennakkoäänestys 8.–14.4.
Sisällysluettelo
Puheenjohtajan palsta
Kirjoittajavieras
Terveiset eduskunnasta
Toimitsijan tontti
Aluekokous huolissaan vientiteollisuuden
jatkosta maassamme. s.
s.
s.
s.
2
3
3
4
s. 4
Työttömyysturvaan muutoksia 57-spesiaali
Eduskunta-vaalit
Kauko ja Ritva in memoriam
Sana on vapaa
Jaostoilta
Someron sivu
s. 5
s. 8
s. 9
s. 10
s. 11-13
s. 14-15
s. 16
Viisseiska
2
Puheenjohtajan palsta
Ei sanelulle ja leikkauksille
Vanhassako vara
parempi
T
ervehdin tyydytyksellä
työmarkkinajärjestöjen
ns. pelisääntöjen uudistusneuvottelujen päättymistä tuloksettomina. Jo ennen neuvottelujen varsinaista päättymistä olivat
AKT:n ja Metallin puheenjohtajat
poistuneet pöytäkunnasta. Näin
he osoittivat suoraan mitä mieltä
ovat asiasta. Eipä tätä spektaakkelia voi kyllä parhaalla tahdollakaan kutsua neuvotteluksi. EK
aikoi sanelemalla kyykyttää meitä työntekijöitä. Kaikki esitykset,
jotka EK toi pöytäkuntaan keskusteltavaksi, olivat meikäläisittäin
katsoen huononnuksia työelämän
pelisääntöihin. Saattaa joku taho
tietysti katsoa näitäkin uudistuksiksi, vaikka niiden hyväksymisen
myötä oltaisi menty kymmeniä
vuosia taaksepäin. EK esitti mm.
lakko-oikeuteen puuttumista, lakkosakkojen korottamista moninkertaisiksi, luottamusmiehille he
vaativat henkilökohtaista korvausvelvollisuutta. Vaatimuslistalla
oli myös pitkä rivi kaikenlaisia
työelämän joustoesityksiä ja että näistä ja paljon muusta pitäisi
saada sopia paikallisesti työpaikka
tasolla. Esimerkiksi lakko-oikeus
on työntekijöiden perusoikeus,
siitä ei luovuta mistään hinnasta.
Useimmiten, ellei aina, nämä lakot,
laittomat tai lailliset, johtuvat juuri
työnantajan toimista. Näiden pelisääntöneuvottelujen tarkoituksena
olikin ilmiselvästi EK:n halu päästä sanelijan osaan tulevaisuuden
työehtojen suhteen. Vähintäänkin
toisessa silmässä siintää sopimusyhteiskunnan hylkääminen, kun
vielä pääministerikin lausui kuolemattomat sanansa konsensuksen
kuolemasta. Taisi silmissä siintää
myös mahdollinen porvarihallitus
tulevien eduskuntavaalien jälkeen.
Yhteiskuntavastuu
Otsikon sana on tullut meidän
sanavarastoomme nykyisin melkeinpä päivittäiseen käyttöön. Sitä
käyttävät ainakin poliitikot, kun
he puolustelevat toimiaan päivänpolitiikassa. Joku vaatii pitkiä
leikkauslistoja vetoamalla yhteiskuntavastuuseen. Maalaillaan mitä
erilaisimpia uhkakuvia, jotka konkretisoituvat todeksi, ellei esille tuotuja leikkauksia toteuteta. En tuhlaa
kirjaimia tämän enempää leikkauksista puhumiseen, vaan käsittelen
otsikon asiaa toiselta kantilta. Niin
kuin lähes kaikki tietävät, kyntää
maamme syvällä lamassa. Salo ei
ole yhtään sen paremmassa asemassa. Nyt tulisikin kaikkien päättävien tahojen ottaa oikeasti kaikessa toiminnassaan ohjenuorakseen
yhteiskuntavastuun kantaminen.
Sekä valtion että kunnan hankinnoissa tulee aina ottaa huomioon
kotimaisuus ja paikallisuus, jos
se vaan suinkin on mahdollista.
Salon kaupungin tulee esimerkiksi miettiessään kalustohankintoja
kouluihin tai muihin vastaaviin tiloihin ottaa huomioon paikallinen
työllisyysvaikutus. Salosta löytyy
kalusteitten valmistaja, jonka tuotteet ovat maailmankuuluja. Näin
kaupunki kantaisi omaa osuuttaan
yhteiskuntavastuusta. Hankinnat
Salosta ja kotimaasta työllistävät ja
näin koituvat kaikkien hyväksi, kun
pääomat jäävät paikkakunnalle ja
kotimaahan kartuttamaan yhteisiä
varojamme. Vain työllistämällä ja
työtä tekemällä saamme Suomen
ja Salonkin nousuun.
Eduskuntavaalit
Huhtikuun 19. päivä saamme
käyttää äänioikeuttamme. Jo jonkin aikaa olemme saaneet seurata erilaisia gallupeja siitä, mikä
puolue kulloinkin on ykkösenä.
Gallupit ovat aina gallupeja, niihin ei kannata niin paljon uhrata
huomiota. Tärkein tulos julkaistaan
vaalipäivän iltana. Siihen tulokseen
voimme kaikki vaikuttaa. Meidän
myös tulee vaikuttaa siihen käyttämällä äänioikeuttamme. Joskus
kuuluu sanottavan, että ei tiedä
mitä puoluetta tai ketä ehdokasta
äänestäisi. Epäillään, ettei mikään
muutu kuitenkaan. Nyt meillä
äänestäjille on kuitenkin selvästi
kerrottu ne puolueet, joita meidän
ei kannata äänestää. Kokoomuksen edustajat ovat kuka milloinkin
esittäneet köyhimpiä kyykyttäviä
leikkauslistojaan. Niin kuin edellä
jo mainitsin, kokoomuksen puheenjohtajakin haluaa luopua sopimusyhteiskunnasta sanoutumalla
irti konsensuksesta. Sen tilalle tulisi sanelu. Keskustapuolue paljasti itsensä keskikalja sekoilullaan.
Itseäni ei olisi haitannut, vaikka
kyseinen juoma olisikin viety
Alkoon myytäväksi. Vetäessään
päätöksensä takaisin Kepu paljasti todellisen luonteensa. Sehän
ilmoitti, ettei keskikalja kielto ole
sen vaaliohjelmassa, vaan keskustan taustaohjelmassa. Mitä muuta
siellä mahtaa olla; työreformi nyt
ainakin. Ei jää varteenotettavaksi
äänestyksen kohteeksi enää kuin
työväenpuolueet. Niistä löytyy
varmasti kaikille meille sopiva ehdokas. Tässäkin asiassa kannattaa
suosia paikkakuntalaista ehdokasta. Näin saamme seudun asiat parhaiten valtakunnan päätösmyllyyn.
Lasse Helskyaho
puheenjohtaja
Salon metallityöväen
ammattiosasto
Jäsenkortilla merkittäviä etuja vakuutusyhtiö Turvasta
Apua työttömyyden kohdatessa
17%
5 vuotta
20 %
Olen
liiton jäsen,
keskitän
Vain ammattiliittojen jäsenille
räätälöityjä tuotteita ja etuja
Liittokasko
Henkikulta
Etuja työttömille
• korotonta lisämaksuaikaa
• kotivakuutuksesta korvausta
ilman perusomavastuuta (130 €)
Kodinhoitoapua toipilaalle
Lue lisää eduista turva.fi/etusi
Suomen parasta palvelua
Suomalaisten vakuutusyhtiöiden vertailussa
Turva on menestynyt erinomaisesti. Turvalla
on jo neljättä kertaa peräkkäin maan tyytyväisimmät yksityisasiakkaat. Tutkimuksen on
toteuttanut EPSI Rating.
Soita tai poikkea toimistossa Helsingintie 7,
niin tarkistamme, että vakuutuksesi ovat kunnossa. Salossa maan parasta palvelua tarjoavat
vakuutusedustajat Jouni Sulkanen ja Aleksi
Järvinen, asiakasneuvoja Arja Heikkilä sekä
yhteyspäällikkö Iiro Järvinen.
Turva/Kati Iharanta
Meiltä saat parasta palvelua, ota yhteyttä:
Vakuutusedustaja
Aleksi Järvinen
045 675 0551
Vakuutusedustaja
Jouni Sulkanen
044 088 3283
Salon palvelutoimisto
Sähköpostit ovat muotoa
Helsingintie 10, 24100 SALO [email protected]
Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme
erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme
numerossa 01019 5110 ma–pe 8–18 sekä verkossa osoitteessa www.turva.fi
1
Asi
uu
a k a s t y y t y vä i
tusy
s
tutkimus
Turvan kotivakuutuksilla voit turvata sekä koti- että huvilairtaimistosi samoin kuin omakotitalosi, kesämökkisi, rakenteilla olevan uuden
kotisi ja niihin liittyvät piharakennukset. Kun
vakuutus on tehty mittojen mukaan, se tuntuu
HETI
Salon Metallityöväen ammattiosasto
57 jäsenenä olet oikeutettu merkittäviin vakuutusetuihin Turvassa.
Nyt kannattaa tarkistaa, ovatko kodin
ja perheen vakuutusasiat kunnossa.
Samalla katsomme, ettet maksa turhista tai päällekkäisistä vakuutuksista.
y ys
Oikein mitoitettu kotivakuutus
Lakisääteinen liikennevakuutus korvaa henkilövahinkoja sekä toiselle ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja. Oman autosi turvaksi tarvitset
vapaaehtoisen autovakuutuksen eli kaskon.
Olemme paketoineet kaskomme valmiiksi
kokonaisuuksiksi, joista sinun on helppo valita
omasi. paketeista löytyy omansa niin paljon
autoilevalle kuin harvakseen ajavallekin. Paras
kaskomme on vain ammattiliittojen jäsenille
tarkoitettu Liittokasko.
Palkitsemme huolelliset kuskit mainiolla
bonusedulla. Tämä ominaisuus on sekä Liittokaskossa että uudessa (1.11.2011 jälkeen
hankitussa) Turvakaskossa. Käytännössä bonusetu syntyy, kun olet ajanut 3 vuotta ilman
törttöilyjä. Bonus ei alene vahingon sattuessa,
kuten käy perinteisissä autovakuutuksissa.
Säästät heti selvää rahaa
jopa 17 % vapaaehtoisten
vakuutusten maksuista, kun
kuulut liittoon ja keskität
meille vakuutuksesi.
Va k
Turva myöntää työttömäksi jääneelle asiakkaalleen, joka on ammattiliiton jäsen, pyynnöstä kuuden viikon korottoman lisämaksuajan. Maksuaikaa saadakseen ensimmäistä
työttömyyskorvausta odottavan Turvan asiakkaan tulee laskun saadessaan ottaa yhteyttä lähimpään Turvan palvelutoimistoon tai soittaa
palvelunumeroon 01019 5110, josta hän saa
tarkemmat toimintaohjeet.
Turva tarjoaa työttömäksi jääneelle ammattiliiton jäsenelle uuden edun vuoden 2015
alusta alkaen. Jos työttömyyden aikana sattuu vahinko rakennukselle tai irtaimistolle,
ammattiliiton jäsen saa kotivakuutuksesta
korvauksen ilman perusomavastuuta. Omavastuuedun voi käyttää kerran asiakkuuden/
jäsenyyden aikana per kotitalous ja silloin,
kun ilmoitus työttömyydestä on tehty liiton
työttömyyskassaan.
Turvasi tien päällä
ssa
Turva on ammattiliittojen pitkäaikainen yhteistyökumppani. Siksi olemme räätälöineet
tuotteita ja palveluita erityisesti ammattiliitojen jäsenille. Tällaisia etuja ovat mm.
Henkikulta- ja Liittokasko -vakuutukset sekä
kodinhoitoetu toipilasaikana. Tutustu etuihisi
turva.fi-sivustolla kohdassa Asiakasetusi.
Höylää liittosi kortilla
jopa 17 % alennus
vakuutuksista
ng
Räätälöityjä etuja
oikean kokoiselta silloinkin, kun vahinko on
tapahtunut.
Laajin kotivakuutuksemme on Turva Isokoto. Siihen sisältyvät myös matkatavarat
4 500 euroon saakka alle 45 vuorokautta
kestävillä matkoilla kaikkialla maailmassa.
Perusturvaa antaa Turva Vakikoto ja suppeimman tason vakuutus on Turva Pikkukoto. Nuorille, alle 27-vuotiaille on oma tuote,
Turva Isohima, joka on erityishinnoiteltu
laajan tason kotivakuutus.
Jos sinulla on Turvasta vanhempi kotivakuutus, Kodin turvasopimus, tarkistuta meillä, kannattaisiko sinun vaihtaa se uudempaan.
E P S I R at i
V
akuutusyhtiö Turvan ja Metalli 57:n
yhteistyö on jatkunut jo useamman
vuoden ajan. Moni ammattiosaston
jäsen onkin löytänyt tiensä Turvaan, mutta
tietyin väliajoin myös vakuutusturvan päivittäminen on paikallaan. Saat Turvasta merkittäviä etuja ja alennuksia. Ja tämän vuoden
alussa ammattiliiton jäsenen etuja parannettiin
entisestään. Uuden, vakuutuksensa Turvaan
keskittävän asiakkaan etu voi olla jopa 17 %.
ht i över ta
ilu
2011 2012 2013 2014
Viisseiska
3
kirjoittajavieras
Vain kasvu pelastaa hyvinvointivaltion
S
uomi on elänyt viimeiset
seitsemän vuotta taantumassa. Monessa mielessä ajat
ovat jopa vaikeammat kuin 1990-luvun lamassa. Julkinen taloutemme
on ollut kovalla rasituksella ja Suomi on velkaantunut nopeasti.
Kestävän ja työllistävän kasvun
aikaansaaminen on eduskuntavaalien jälkeisen ajan tärkein tehtävä.
Nykyisen kaltaisen erittäin hitaan
kasvun pitkittyminen uhkaa suomalaisen hyvinvointivaltion kestävyyttä. Julkisen talouden tasapainottaminen onnistuu kestävällä tavalla vain
kasvun nopeuttamisen kautta.
Kevään 2015 vaaleissa puolueilta
kysytään ratkaisuja Suomen nostamiseksi suosta. Sosialidemokraattien kasvuun tähtäävä talouspolitiikka
rakentuu viidelle kokonaisuudelle:
viennin vahvistamiselle, kasvuinvestointien lisäämiselle, erityisesti
pienten yritysten toimintaedellytysten parantamiselle, rakenteellisten uudistusten jatkamiselle sekä
pysyviä säästöjä tuoville julkisen
talouden sopeutustoimille. Osana
talouden tasapainotusta Suomi tarvitsee kattavan palkkaratkaisun.
Uutta vientiä ja hyvät
toimintaedellytykset
yrityksille
Suomen vienti on ollut liian pitkään
vain muutamien metsä- ja teknologiateollisuuden yrityksen kapeilla
harteilla. Suomalaisilla vientiyrityksillä olisi paljon voitettavaa
maailman suurien trendien parissa:
kaupungistuminen, ilmaston lämpeneminen, puhtaan veden tarve.
Kaikissa näissä on suomalaista huippuosaamista, jota voitaisiin viedä
maailmalle entistä enemmän.
Se vaatii kuitenkin tietoisia ratkaisuja Suomessa. Suomalaisyritysten
pitää voida näyttää osaamisensa
kotimaassa esimerkiksi julkisten
hankintojen kautta.
Suomalaiset pienet- ja keskisuuret
yritykset tulevat olemaan työllistämisen selkäranka seuraavat vuodet. Yritysten pitää saada rahoitusta
helposti silloin kun kasvua näyttäisi
syntyvän. Työllistämisen kynnyksiin
pitää myös voida puuttua, kunhan
työntekijän turvasta huolehditaan.
Kaikki tämä tarkoittaa aktiivista, yrittäjähenkistä valtiota, joka ei
vain tyydy hallinnoimaan vaan joka
Eduskuntaterveiset!
V
aalikausi alkaa kääntyä
loppusuoralle. Vaikka ajat
ovat olleet haastavat, on
ollut minulle ominta olla mukana
kantamassa vastuuta hallituspuolueen kansanedustajana. Verrattuna oppositioon, hallituspuolueen
kansanedustajilla on huomattavasti
paremmat mahdollisuudet vaikuttaa
aidosti asioihin.
SDP:n vaikutus hallituspolitiikkaan on ollut merkittävä, vaikka
viime vaalien myötä kansan meille antama valtakirja olikin melko
ohut. Hallitusvastuuta on kannettu
vahvassa oikeiston puristuksessa.
Silti olemme saaneet monia meille
tärkeitä asioita eteenpäin.
Vaikka paljon on saatu aikaan,
haasteita piisaa jatkossakin. Maamme on tällä hetkellä todellisessa
käännekohdassa. Talous kyntää
todella syvällä, työttömyys on
korkealla ja monet näihin liittyvät ongelmat uhkaavat pahentua.
THL:n julkaisemat tuoreet tilastot
köyhyydestä vetävät mielen vakavaksi. Niiden mukaan peräti neljännesmiljoona suomalaista joutuu
elämään perusturvan varassa.
Hallitus on parantanut perusturvaa tällä kaudella, mutta jo nyt on
selvää, että nämä toimenpiteet eivät
ole riittäviä. Vuonna 2012 kaikkein
pienintä työttömyysturvaa nostettiin
100 eurolla kuukaudessa. Toinen
suuri muutos tuli 2013 hallituksen
päätettyä, että puolison tulot eivät
enää alenna työmarkkinatukea. Ilman näitä toimenpiteitä tilanne olisi
monen kohdalla vieläkin synkempi.
Ihmisten hätä konkretisoituu
yhteydenottoihin ja kentällä kasvokkain kuultuihin tarinoihin. Ne
koskettavat kerta toisensa jälkeen
ja osaltaan saavat yrittämään kansanedustajan työssä parhaansa. Silti
riittämättömyyden tunne on matkassa aina.
Vaihtoehdot tulevissa
vaaleissa..
Keskustan uudistunut ilme houkuttaa varmasti myös palkansaajia,
työttömiä ja eläkeläisiä. Paljon ei
tarvitse pintaa kuitenkaan raaputtaa, kun esiin tulee se vanha kepu,
joka tunnetaan kehityksen jarruna,
työntekijöiden oikeuksien heikentäjänä ja suurituloisten kaverina.
Keskustan gallupsuosio näkyy jo
kabineteissa, joissa päätöksiä tehdään. Siellä esiintyy isännän ääni.
Ei ole lainkaan poissuljettua, että
voimiensa tunnossa oleva keskusta
vetäisi vaalien jälkeen hihastaan uuden työreformin. Se tietäisi kylmää
kyytiä pienituloisille.
Kokoomuksen ajatukset kasvun
luomiselle näyttävät puolestaan
lähtevän aina siitä, että työntekijät
joustavat. Kokoomus on koko ajan
pienituloisen työntekijän tilipussilla
tai ehdottamassa työehtojen heikennyksiä. Näyttää siltä, että kokoomus on luopunut ääntenkalastelusta
kansalaisia sumuttamalla ja kertoo
nyt rehellisesti millaista politiikkaa
se saadessaan pysyä vallankahvassa toteuttaisi. Tämä näkyy myös
VIISSEISKA
Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. www.metalli57.com
Someron metallityöväen ammattiosasto r.y.
Lokakuu 2006
Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia
haluaa auttaa talouden kasvuun ja
ihmiset töihin. Sellainen valtio on
SDP:n tavoitteena.
Palvelut turvataan
oikeudenmukaisesti
Suomi on velkaantunut nopeasti.
Siksi julkisen talouden tilaan pitää kiinnittää jatkuvasti huomiota.
Mahdollisuutemme investoida kasvuun kapenevat, jos velkaantumista
ei saada hidastettua.
Siksi SDP sitoutuu myös rakenteellisten uudistusten jatkamiseen
ja säästötoimien toteuttamiseen tulevalla vaalikaudella. SOTE-uudistus,
palveluiden digitalisointi, hallinnon
uudistusten jatkaminen, kuntien
kiinteistömenojen hillintä ovat esimerkkejä uudistuksista, joilla voidaan tavoitella tehokkuutta.
Säästöjäkin tullaan tarvitsemaan,
koska kasvutoimien vaikuttavuus
ottaa aikansa. Leikkauspolitiikalla
ei kuitenkaan saada kasvua aikaan
– pikemminkin päinvastoin.
SDP on toiminut hallituksessa
takuumiehenä sille, ettei kaikkein
heikko-osaisimmat kärsisi julkisen
talouden sopeutuksesta. Tavallisen
suomalaisen etua, yhteiskunnan
oikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuuden vähentämistä on pidettävä
punaisena lankana myös tulevalla
Terveiset eduskunnasta
puolueen vapaassa syöksykierteessä olevassa gallup-kannatuksessa.
Kokoomuksen kovalla ja kylmällä
linjalla ei tässä maassa kovinkaan
laajaa kannatusta ole.
Pienempien puolueiden, joiden
joukkoon perussuomalaisetkin
näyttäisivät olevan liukumassa,
vaikutusvalta seuraavissa hallitusneuvotteluissa ei tule olemaan yhtä vahva kuin neljä vuotta sitten.
Kesken kauden yksittäisten päätösten verholla paenneet vihreät ja
vasemmistoliitto saavat oppositioon
siirtymisen myötä pienen määrän
poliittisia irtopisteitä. Näiden molempien kanssa toteutettiin hyvää
yhteistyötä tällä vaalikaudella, ja
toivon ettei niiden hallituskelpoisuus ole kokonaan mennyttä.
Tulevissa hallitusneuvotteluissa
ovat valttia yhteystyökykyisyys,
vastuunkanto ja sitoutuminen. Niiltä pohjilta lähdetään vaalikaudelle,
jolla toteutetaan nyt jonkinlaiseen
alkuun saatuja uudistuksia ja linjauksia. Vaikka esimerkiksi eläkeratkaisun suurista linjoista päästiin sopimukseen, jää uudistuksen
ratkaiseva toteutusvaihe alkavalle
vaalikaudelle. Ei ole lainkaan yhdentekevää, kuka näitä päätöksiä
on tekemässä.
Oikeistopuhuri puhaltaa kovaa,
mikäli vasemmistopuolueet eivät
saa kansalta kunnon mandaattia. On
myönnettävä, että maan taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuuksia tehdä merkittäviä parannuksia
etuuksiin tai palveluihin. Tämä on
Tekijät:
Outi Aaltonen
Lasse Helskyaho
Tomi Marjuaho
Harri Ylander
vaalikaudella.
Antti Rinne
SDP:n puheenjohtaja ja
valtiovarainministeri
Plankummilapsi
mielestäni todettava ääneen.
Siltikin meidän on mahdollista
parantaa kaikkein köyhimpien asemaa, kieltää työelämästä kohtuuttomat nollatuntisopimukset, tehdä
vaikuttavaa työvoimapolitiikkaa, tukea pienten- ja keskisuurten yritysten kasvua ja ennen kaikkea toimia
niin, että niukkuuden oloissa päätöksiä tehdään oikeudenmukaisesti.
SDP on sitoutunut kasvuhakuiseen
työtä ja oikeudenmukaisuutta korostavaan linjaan. Niiden pohjalta
meidän on mahdollista pitää kiinni
hyvinvointivaltiosta ja siitä, että ketään ei jätetä oman onnensa nojaan.
Katja Taimela
kansanedustaja, sdp
Sinä olet
mukana
Metalli 57:n Plan -kummilapsi,
Essonani Konga, täytti juuri
ystävänpäivänä 14 vuotta. Hän
voi viime syksynä saatujen
tietojen mukaan hyvin. Plan
jatkaa Essonanin kotimaassa,
Togossa, projektejaan hygienian, koulutuksen ja ihmisten
taloudellisen aseman parantamiseksi. Osallistumalla kummitoimintaan ovat Metalli 57 ja
samalla myös ammattiosaston
jäsenet mukana projektien rahoittamisessa.
Kannen kuvat: Ledil Oy
Painos: 3800 kpl
Painopaikka:
Salon Lehtitehdas 2015
Taitto ja kuvankäsittely:
Salon Seudun Sanomat Oy
Seuraava lehti
ilmestyy 2016
Viisseiska
4
Toimitsijan tontti
Toimitsijan tontin esittelyssä Metallin Varsinais-Suomen aluetoimiston
uusimmat toimitsijat Osmo Rantanen ja Antti Salonen
Moi!
O
len 46 vuotias, naimisissa, minulla on tytär,
yksi lapsenlapsi, 2 koiraa
ja yksi kissa. Harrastan nykyisin
järjestötoiminnan lisäksi harrasteteatteria ja metsästystä. Toimin
Turun aluetoimistolla aluetoimitsijana. Olen aloittanut Metalliliitossa lokakuussa 2008. Aluksi
toimin äitiysvapaan sijaisena, ja
siitä Helsingin (v. 2010) ja Varkauden (v.2012) aluetoimistojen
kautta takaisin Turkuun. Nykyisin
vastuualueenani Varsinais-Suomen
alueella on normaalin aluetoimitsijan työn rinnalla nuorisotoiminta ja
järjestämistoiminta.
Nuoret nuortuvat ja
aktivoituvat
Nuorisotoimintaan on tullut uusia
kasvoja viimeisen vuoden sisään.
Terve!
O
len Metalliliiton Varsinais-Suomen aluetoimitsija. Olen 57-vuotias ja
asun yhdessä vaimoni kanssa Turun Mäntymäessä. Tein 30 vuoden
työuran Wärtsilän Turun ja Pernon
toimipisteissä. Kouluttauduin aikoinaan dieselasentajaksi Wärtsilän
kaksivuotisessa konepajakoulussa.
Konehitsaajan, koneistajan ja viimeiseksi koneasentajan töissä meni
noin 23 vuotta ja viimeiset seitsemän vuotta olin siellä päätoiminen
pääluottamusmies. Yhteensä noin
30 vuotta, jonka tunnuksena sain
munkkikahvit ja rintamerkin.
Ammattiyhdistystehtävät alkoivat 1982 kun minut valittiin työsuojeluasiamieheksi. Sen jälkeen
Alueen nuorten puheenjohtajaksi
ovat nuoret valinneet 22 vuotiaan
Annika Alankon Rauman seuturyhmästä. Alueella järjestettiin
nuorten kurssi tammikuussa, jonka
yhteydessä nuorten lähtivät Turun
kävelykadulle keräämään nimiä
kansalaisaloitteeseen vakiduunin
puolesta ja nollasopimuksien kieltämiseksi lailla. Nimiä kerättiin
tunnin aikana lähes 200. Metallin
nuorten aloitteesta alkunsa saanut kampanja on lähtenyt hyvin
liikkeelle. Nuorten toimintaan on
tullut selvä muutos. On siirrytty
hengailusta tekemiseen. Tilaisuuksia ei järjestetä tapaamisen vuoksi
vaan toiminnan. Tämä elävöittää
kangistunutta ja vanhakantaista
kuvaa ammattiliittojen toiminnasta. Nuorten on helpompi lähteä
mukaan liikkeeseen.
aika monen näköistä ay-hommaa
on tullut tehtyä, niin työpaikalla,
kun ammattiosastossakin.
Vuonna 2005 marraskuussa
aloitin työt Metallityöväen liitossa Helsingissä. Siellä sopimus- ja
työsuojeluyksiköissä meni noin
seitsemän vuotta ja nyt olen työskennellyt liiton Turun toimistossa
runsaat kaksi vuotta.
Kun on katsonut tätä työelämää
näinkin pitkään, on jo syntynyt
jonkinlainen näkemys työelämän
kehityksestä ja nykytilasta. Työn
ja pääoman avautunut maailma on
avannut väylän työpaikkojen siirtymiselle pois Suomesta. YT - neuvottelut ovat työpaikoilla arkipäivää. Vuokratyövoima alkaa sekin
Järjestämistoiminta
on lähtenyt liikkeelle
alueella
Toimin alueen järjestämistoiminnan
tiiminvetäjänä. Tiimiini kuuluu yksi
palkattu järjestäjä ja kolme järjestäjäharjoittelijaa. Tiimi toimii Turun
alueen yrityksissä, ammattiosastojen 1 ja 49 työpaikoilla. Tiimillä
on tällä hetkellä 10 kohdeyritystä,
joissa potentiaalisten uusien jäsenten määrä on noin 100. Kohdeyrityksissä on lisäksi tarvetta vahvistaa
edunvalvontaorganisaatiota, valita
luottamushenkilöitä sekä ratkaista
useita edunvalvontakysymyksiä.
tiseksi asiaksi työpaikalle. Se on
sitä, että työpaikalla huomataan,
että ME ITSE olemme liitto, ja että
ME voimme yhteistoiminnan avulla
parantaa tilannetta ja työolojamme
työpaikalla. Tämän seurauksena
toki myös jäsenmäärät kääntyvät
nousuun.
Ammattiosastot mukaan
järjestämiseen
Järjestämistoiminta ei ole varsinaisesti jäsenhankintaa, vaan sitä, että
liitto tulee näkyväksi ja konkreet-
Järjestämisessä mennään takaisin
ay-liikkeen alkujuurille. Järjestäminen on ammattiosaston perustoimintaa. Osasto 57 on jo lähtenyt hyvin mukaan järjestämistoimintaan.
Osastosta ollaan oltu yhteydessä
työpaikoille, ja Outi Aaltonen on
käynyt järjestämiskoulutuksessa Murikassa. Nyt tarvitaan lisää
järjestäjiä Salon seudulle. Jos asia
kiinnostaa, lähde Murikkaan opis-
olla iso osa työvoimaa.
Työläisen arki on nykyään jatkuvaa pelkoa työpaikan menetyksestä.
Moni on aikoinaan saanut hommattua lainarahalla ostetun asunnon
ja sitten myöhemmin menettänyt
työpaikkansa. Työttömänä sitä ollaan arkitotuuden kanssa vastakkain
kun pitää puntaroida sitä, miten
käytetään raha, jota mahdollisesti
on jäänyt asuntomenojen ja ruuan
oston jälkeen. Entä kenelle milloinkin ostetaan uudet kengät tai
talvitakki.
Ihmiset, jotka eivät juuri joudu
näitä pohtimaan ovat viimeisen
vuoden aikana saaneet runsaasti
julkisuuttaa sekä sähköisessä, että
perinteisessä paperimediassa. Hei-
dän mukaansa mm. ansiosidonnainen työttömyysturva ajaa Suomen
perikatoon. Minkä Suomen? Senkö
johon ei ”vaivaisia” kuulu! Ihminen
haluaa ensisijaisesti palkkatyötä,
jolla tulee toimeen. Pitää kuitenkin
olla myös taloudellisen toimeentulon turvaverkot, jotta ihmisarvoinen
elämä on mahdollista myös työttömyyden kohdatessa.
Suomi koostuu paitsi kauniista luonnosta, myös noin 5,5 milj.
kansalaisestaan. ja siihen ryhmään
kuuluu noin 2,2 miljoonaa palkansaajaa. Yrittäjiä on noin 300 000.
Yrittäjä tarvitsee työntekijää ja
työntekijä tarvitsee yrittäjää, tämä
on peruslähtökohta työelämään.
Vaikutetaan kuitenkin yhteiskun-
Järjestäminen ei ole
jäsenhankintaa
kelemaan järjestämistä. Seuraava
kurssi alkaa 14.9.2015. Lisätietoja
saat minulta tai Outilta.
Keväisin terveisin,
Osmo Rantanen
040-860 1635
[email protected]
nallisesti, silloin kun siihen on
mahdollisuus. Eduskuntavaaleissa
siihen on seuraavan kerran mahdollisuus.
Antti Salonen
Aluetoimitsija
Turku
Vientiteollisuuden ja huoltovarmuusketjun turvaaminen
– Suomen tärkein asia
Metallin Varsinais-Suomi-Satakunta alueen vuosikokous oli
huolissaan mm. vientiteollisuuden jatkosta maassamme.
Lue siitä lisää oheisesta kannanotosta.
V
arsinais-Suomi-Satakunnan alueen teollisuuden
moninaisuus on koko
Suomen turva. Satamat, telakat,
energiatuotanto, paperitehtaat,
ruokatalot, konepajateollisuuden
ja kemian teollisuuden keskittymät ovat koko Suomen huoltovarmuuden turvaajia.
Aluejärjestö on huolissaan valtion ja teollisuuden investointipäätösten hitaasta toteuttamisesta
ja kehottaa näitä ryhtymään tarvittaviin toimiin vientiteollisuuden
pelastamiseksi. Valtion osalta tieverkostojen kuntoon laittaminen,
satamien rautatie- ja tieyhteyksien
parantaminen sekä satamaväylien syventäminen ovat hankkeita
jotka pitää tehdä nopeasti. Teollisuuden pitää saada hinnaltaan
kilpailukykyistä energiaa kaikilla
sähköntuotannon muodoilla.
Koulutuksen osalta aluejärjestö
pyrkii viemään tietoa koulutuksen
tarpeesta, että työ ja koulutus kohtaisivat. Metallialan koulutus pitää
saada nykypäivän tarpeita vastaavaksi. Yrityksien ja oppilaitosten
yhteistyössä on kehitettävää.
Työnantajat panostivat työelämän pelisääntöjä uudistavassa
työryhmässä liikaa lakoista tulevien sanktioitten suuruuteen, jonka johdosta neuvottelut päättyivät
tuloksettomina.
Lakoissa vuonna 2014 menetettiin vain 30.000 työpäivää kun
taas työttömyyden takia joka päivä
menetetään yli 300.000 työpäivää.
Jatkossa pelisääntöjen muutoksia tulee hakea siltä pohjalta, että
Suomen työllisyysastetta saadaan
nousemaan ja yhä useamman henkilön työpanos saadaan kasvattamaan Suomen kansantaloutta.
Vaadimme Varsinais-SuomiSatakunnan alueen kansanedustajia ryhtymään toimiin näiden
edellä mainittujen asioiden parantamiseksi.
Metalliliiton VarsinaisSuomi-Satakunnan
aluejärjestö ry:n
KANNANOTTO
(aluejärjestöön kuuluu yli
28 000 Metallin jäsentä)
Kuvassa kokoukseen osallistuneita Metalli 57:n jäseniä.
Viisseiska
5
Työttömyysturvaan
muutoksia
vuodenvaihteessa
Ansiopäivärahan tason
muutokset
Ansiopäivärahan laskentaa muutettiin vuoden 2015 alusta alkaen
niin, että suurimpien päivärahojen
taso aleni.
Päivärahan taso laskee, kun päivärahan perusteena oleva palkka
on yli 3116 euroa kuukaudessa.
Lakimuutoksella alennettiin ansiopäivärahan taitekohtaa, jonka ylittävä osa kerryttää ansiopäivärahaa
pienemmällä prosentilla. Taitekohta
laski 3 443 eurosta 3 116 euroon
vuoden 2015 tasossa. Muutoksen
vaikutus päivärahaan on suurissa
päivärahoissa enimmillään noin 80
euroa kuukaudessa. Muutos koskee
niitä työttömyysetuuden hakijoita,
joiden päivärahan taso määritellään
vuonna 2015 tai myöhemmin. Muihin, jo maksettaviin päivärahoihin
muutoksella ei ole vaikutusta.
Myös korotettua ansio-osaa alennettiin laskentasääntöä muuttamalla. Korotettua ansio-osaa maksetaan
työllistymistä edistävien palvelujen
ajalta 200 päivältä sekä pitkän työuran päätyttyä 90 päivältä. Korotetun ansiopäivärahan korvausprosentti laski taitekohdan alittavalta
osalta 65 prosentista 58 prosenttiin
ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5
prosentista 35 prosenttiin. Muutos
vaikuttaa kaikkein suuruisiin päivärahoihin, joihin maksetaan korotettu ansio-osa. Muutoksen suuruus
riippuu päivärahan suuruudesta. Jos
työttömyyttä edeltänyt palkka on
ollut 3 000 euroa kuukaudessa, vaikutus on 163 euroa kuukaudessa.
Myös tämä muutos koskee vain
niitä, joiden korotettu ansio-osa
määritellään uuden lain tultua voimaan 1.1.2015 alkaen.
Velvollisuus työn vastaanottamiseen työssäkäyntialueen ulkopuolelta
Velvollisuutta ottaa vastaan työtä
myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta laajennettiin lainmuutoksella.
Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin säteelle kotipaikasta. Tältä
alueelta työttömällä työnhakijalla
on velvollisuus vastaanottaa työtä
työttömyysetuuden edellytyksenä.
Lakimuutoksen jälkeen työnhakijan täytyy ottaa vastaan myös
työssäkäyntialueen ulkopuolelta
tarjottua työtä, jos päivittäinen työmatka olisi kestoltaan keskimäärin
enintään kolme tuntia päivässä.
Jos työ on osa-aikaista, aikaraja
on kaksi tuntia. Työmatkan kestoa
arvioidaan aina julkisen liikenteen
mukaisesti, vaikka käytössä olisi
oma auto.
Tarjotusta työstä on jatkossa pätevä syy kieltäytyä, jos työmatka- ja
muut kustannukset nousevat palkkahyötyä korkeammiksi.
Nuorten velvollisuus
hakeutua ammatilliseen
koulutukseen
Alle 25-vuotiailla ammattikouluttamattomilla nuorilla on velvollisuus
hakeutua työttömyysturvan saamisen edellytyksenä koulutukseen.
Vuoden alusta alkaen velvollisuus
opiskelupaikan vastaanottamiseen
on myös muulloin kuin syyslukukauden alussa, jos nuori on hakenut opiskelupaikkaa ja tullut hyväksytyksi. Jo aiemmin on ollut
voimassa velvollisuus hakea kevään
yhteishaussa syksyllä alkavaan koulutukseen.
Oikeus työttömyysetuuteen perhepäivähoitajille
ja työ- tai virka-vapaan
aikana työnteosta
estyneille
Perhepäivähoitajilla, joilta ei ole varattu hoitopaikkoja, ei työsuhteesta
huolimatta makseta palkkaa. Laki muuttui vuodenvaihteessa niin,
että tältä ajalta voidaan jatkossa
maksaa työttömyyspäivärahaa. Samoin henkilöille, jotka ovat työ- tai
virkavapaalla hoitaakseen jotakin
toista työtä, ei aiemmin ole voitu
maksaa työttömyysetuutta, jos he
ovat joutuneet tästä toisesta työstä
lomautetuksi tai työttömäksi. Jatkossa etuutta voitaisiin tietyin edellytyksin maksaa.
Työssäoloehdon täyttyminen uudelleen vuoden
sisällä
Vuosi sitten, vuoden 2014 alussa tuli voimaan lakimuutos, joka lyhensi ansiopäivärahan työssäoloehtoa
entisestä 34 viikosta 26 viikkoon.
Samalla lakia muutettiin niin, että
viiden päivän omavastuuaikaa ei
pääsääntöisesti oteta eikä päivärahan suuruutta määritellä kahta
kertaa vuoden sisällä. Tarkoituksena on, että esimerkiksi lyhennetyn
työviikon lomautusten aikana omavastuuta ei jouduta ottamaan puolen
vuoden välein. Omavastuu otetaan
ja uusi päiväraha määritellään uuden lain mukaan pääsääntöisesti
vain kerran vuodessa.
Muuttunut laki vaikuttaa ansiopäivärahan käsittelyyn, kun 26
viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen edellisen päivärahan maksun
alkamisen jälkeen. Kun jäsen joutuu työttömäksi tai lomautetuksi
ja työssäoloehto täyttyy, tutkitaan,
miten pitkä aika edellisestä 500
päivän ansiopäivärahakauden alkamisesta on. Jos maksaminen on
alkanut edellisen kerran alle vuosi
sitten, omavastuuta ei oteta eikä
päivärahan suuruutta määritellä.
Maksaminen alkaa tällaisessa tilanteessa suoraan aiemman suuruisella päivärahalla. Päivärahalaskurit kuitenkin nollataan, eli
syntyy oikeus uuteen 500 päivään
ansiopäivärahaa.
Jos edellisen 500 päivän maksun alkamisesta on yli vuosi aikaa,
omavastuuaika viisi päivää otetaan
ja päivärahan suuruus määritellään
uudelleen. Samoin tässä tilanteessa
500 päivän laskuri nollataan.
Esimerkiksi lomautustilanteissa saattaa joskus käydä niin, että
lomautus kestää vain omavastuun
pituisen ajan, viisi päivää. Silloin
kun päivärahan maksu ei ole ollenkaan alkanut esimerkiksi omavastuun ottamisen vuoksi, vuoden
sääntöä ei käytetä, ja päiväraha
määritellään uudelleen ja omavastuu otetaan, vaikka edellisestä
omavastuusta on alle vuosi aikaa.
Lounaismaan Osuuspankki
Haluaisitko omistaa
palan pankkiasi?
OP on suomalainen pankki ja syntynyt asiakkaitaan varten yli sata
vuotta sitten. Asiakasomistajana
omistat osan pankistasi ja sinulla
on mahdollisuus hyötyä parhaista
eduista.
- Kun olet asiakasomistaja, on
luontevaa, että hyödyt myös pankin kannattavasta liiketoiminnasta,
toteaa pankinjohtaja Jukka Tuominen OP Lounaismaasta. - Voit
saada alennuksia pankkipalveluista
ja vakuutusmaksuista sekä hyötyä
OP-bonuksista jopa satojen eurojen
arvosta vuodessa.
Kertyneillä bonuksilla maksetaan
pankkipalveluita; esimerkiksi päivittäisasiointisi ja lainanhoitokulusi
voivat olla sinulle jopa maksuttomia. Lisäksi OP-bonuksia käytetään vakuutuslaskuihin, ja monien
asiakasomistajiemme vakuutuslaskut kuitataankin kokonaan pelkillä
bonuksilla.
Vaikuta pankkisi
toimintaan
päätösvaltaa käyttää osuuskunnan
kokous tai edustajisto.
Asiakasomistajana sinulla on myös
mahdollisuus osallistua pankkisi
hallintoon ja päätöksentekoon, ja
sitä kautta vaikuttaa oman alueesi
elinkeinoelämään ja hyvinvointiin.
Voit olla mukana tekemässä vaikuttavia päätöksiä.
Osuuskunnissa päätöksenteon
perusarvoihin kuuluu jäsen ja ääni
-periaate. Jäsenkunta valitsee keskuudestaan oman pankkinsa hallintohenkilöt. Osuuspankeissa ylintä
Asiakasomistajuus - lahja
tulevaisuutta varten
Osuuspankin asiakasomistajuus on
arvokas lahja, sillä se mahdollistaa
rahanarvoiset keskittämisetumme.
Voit lahjoittaa asiakasomistajuuteen
tarvittavan summan esimerkiksi lahjakortilla, johon liität toiveen, että
raha käytetään asiakasomistajaksi
liittymistä varten. - Asiakasomistajuus kannattaa monella tavalla,
vakuuttaa Tuominen.
Liity asiakasomistajaksi
nyt - voit voittaa iPadin!
Liity nyt OP Lounaismaan jäseneksi
ja olet mukana kahden iPad -tabletin arvonnassa. Arvonta suoritetaan
vuoden 2015 aikana kuukausittain
edellisenä kuukautena jäseniksi liittyneiden kesken. Katso lisää netistä
osoitteesta op.fi.
Asiakasomistajaksi
liittyminen on helppoa
Liity joko täyttämällä hakemus verkossa, soittamalla OP 0100 0500
puhelinpalveluun tai täyttämällä hakemus lähimmässä konttorissamme.
- Tiesithän, että asiakasomistajaksi
voivat liittyä myös alaikäiset asiakkaamme, vinkkaa Jukka Tuominen.
Liittymisen yhteydessä maksetaan 100 euron suuruinen osuusmaksu. Se on kertasijoitus eikä erillistä vuosimaksua ole. Jos joskus
päätät luopua asiakasomistajuudestasi, saat osuusmaksun kokonaan
takaisin lakisääteisen odotusajan
jälkeen.
Lounaismaan OP:n johtaja
Jukka Tuominen
Asiakasomistajana
omistat palan
pankistasi
Katso lisää op.fi/lounaismaa
Viisseiska
6
Luottamusmieskontaktointi
A
mmattiosaston toimikunta
hyväksyy kokouksessaan
kaikki osaston alueella eri
työpaikoille valittavat luottamushenkilöt. Luottamushenkilöt ovat
näin työpaikallansa ammattiosaston
ja liiton edustajia. Ammattiosasto suorittaa yhtä tärkeintä tehtäväänsä, jäsenistönsä edunvalvontaa, luottamushenkilöiden kautta.
Luottamusmies on se terävin kärki
edunvalvonta työssä. Ammattiosasto antaa tietysti tukensa luottamushenkilöille toimiston ja tarvittaessa
edunvalvontajaoston avulla.
Viime syksynä ammattiosaston
toimikunta päätti selvittää missä
kunnossa se edunvalvontatyön terävin kärki on. Päätettiin kuitenkin
odottaa, että luottamushenkilöt tulee valituksi kaudelle 2015-2016.
Nyt tämä kontaktointi- kierros on
lähes suoritettu ja tässä tähän astisesta raportti. Raportissa ei kuitenkaan käsitellä yksityiskohtaisesti eri
työpaikkojen asioita vaan yleisluontoisesti, yhteenvedon omaisesti.
Kaikista kuulemistamme yt-uutisista huolimatta menee suurimmalla osalla alueen työpaikoista, ellei
hyvin, niin ainakin tyydyttävästi.
Töitä ja tilauksia on. Toki on työpaikkoja, joissa on parhaillaankin
lomautuksia. Suurimmalla osalla
työpaikoista ilmapiiri on hyvä ja
asioista pystytään keskustelemaan
työnantajan kanssa tasavertaisesti.
Saneluakin löytyy. Yhden työpaikan työnantajan edustaja ilmaisi
heidän neuvottelukulttuurinsa pohjautuvan siihen, että yhdessä tätä
tehdään. Luottamusmies allekirjoitti myös tämän ilmaisun. Toisen
työpaikan mahdolliset ilmapiirin
tulehdustilat selvitetään pikaisesti
ns. kolmikantaisesti; luottamus-
Luottamusmies esittelyssä
Kari Lepistö
mies/ts-valtuutettu, työntekijä ja
työnantajan edustaja.
Erään kontaktointikäynnin yhteydessä keskusteluun liittyi myös
työpaikan toimitusjohtaja. Työryhmä arvostaa tätä suuresti. Hän
esitti asian johon on helppo yhtyä.
Esityksessään hän toivoi, että kun
Salossa mietitään hankintojen tekemistä, suosittaisiin salolaisia tuotteita tai ainakin vähintään kotimaisia. Tämä esitys tulee ehdottomasti
ottaa huomioon Salon kaupungin
päätöksenteossa.
Kaikki tähän asti tavatut luottamushenkilöt olivat kouluttautuneet Murikassa ja/tai osaston
järjestämillä kursseilla. Uudetkin,
tänä vuonna virassaan aloittaneet,
olivat lähdössä Murikkaan luottamusmiesten peruskurssille. Kaikilla
oli vahva halu pitää tietotaitonsa
korkealla tasolla. Näin he tietävät
pystyvänsä puolustamaan jäsenistöä mahdollisissa työelämän konflikteissa. Kaikilla oli innostusta
jatkaa tehtävässä pidempäänkin.
Vain kaksi iäkkäämpää olivat päättäneet lopettaa tämän kauden jälkeen tai tällä kaudella. Heillä oli
suunnitelma eläköitymisestä.
Luottamushenkilöiden mielestä
osaston toimisto on heille tärkeä
tuki. Aina, kun he ovat joutuneet
sieltä kysymään varmistusta asiaansa, ovat he myös saaneet avun.
Liiton Helsingin pääkonttorista he
eivät juuri ole joutuneet apua kyselemään. Liiton olemassaoloa he pitivät tärkeänä, se tuo yhtenäisyyden
tuntua. Jäsenhankintaa harrastavat
kaikki luottamusmiehet. He pitävät jäsentä ja kattavaa jäsenmäärää
kaiken edunvalvontatyön perustana.
Kontaktointi tiimi
HY
Työpaikka Sanmina-SCI
Enclosure Systems Oy
Miksi liityit aikanaan
liittoon?
Kuuluu asiaan, minulle itsestään selvää, että työntekijät järjestäytyvät
oman alansa ammattiliittoon.
Kauanko olet toiminut
luottamusmiehenä?
Aloitin juuri tämän vuoden alusta.
Miten tulit lähteneeksi
luottamusmieheksi?
Olin varaluottamusmiehenä kaksi
kautta. Porukka halusi luottamusmieheksi ja minä suostuin. Ole nuorempana opiskellut jonkin verran
lakia ja nämä hommat ovat aina
kiinnostanut.
Mikä on ikävintä
luottamusmiestehtävässä?
Ikävintä tässä tehtävässä ovat ytneuvottelut.
Mikä on parasta
luottamusmies-tehtävässä?
Tuntuu mukavalta, kun tietää saavansa luottamusta työtovereilta.
Tarvitseeko luottamusmies
työtovereiden tukea?
Totta kai, se on ensiarvoisen tärkeätä.
Millainen on hyvä
työtoveri?
Luotettava, sosiaalinen ja ammattitaitoinen.
Millainen on hyvä
työnantaja?
Oikeudenmukainen ja yhteistyökykyinen
Tärkein asia, mikä liiton
tulisi tehdä?
Tärkeätä olisi huolehtia kokonaisvaltaisesta jäsenhuollosta ja liiton
Ammattiosasto tiedottaa
Metalli 57:n toimikunta 2015
Helskyaho Lasse
puheenhohtaja
Varsinaiset jäsenet
Heikkilä Maija
Heinonen Henna
sihteeri
Hynynen Esa
varapuheenjohtaja
Ilola Juha
Kallio Sirpa
taloudenhoitaja
Laaksonen Sari
varasihteeri
Ojanperä Asmo
Sievänen Mervi
opintosihteeri
Viljamaa Merja
Varajäsenet
Kallio Marjo
Laaksonen Kari
Lahtinen Olli
Lehtinen Ritva
Marjuaho Tomi
Seppälä Antero
Tuominen Onni
Tuominen Ritva
Ylander Harri
041 546 8850
[email protected]
044
050
040
050
040
041
044
044
040
204
480
502
308
522
538
092
361
500
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
050
040
040
050
044
044
044
044
050
560 4174
755 6489
559 2377
547 4739
084 8383
361 6146
324 3135
501 8391
348 9372
7605
1044
0933
0437
9940
4868
1942
6873
5870
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
[email protected]
tulisi painottaa järjestäytymisen
tärkeyttä.
LH
Viisseiska
7
Operaatio Vakiduuni
O
#vakiduuni
peraatio Vakiduuni –
kampanjan tavoitteena
on herättää kansanliike
vakiduunin puolesta. Kampanja
kokoaa ihmisiä eri aloilta yhteen
parantamaan pätkätyöläisten asemaa. Tarkoitus on saada aikaan
keskustelu vakiduunin arvosta
meidän koko yhteiskunnallemme.
Mihin se johtaa, jos elämme tulevaisuudessa pätkätyötaloudessa
ja pätkätyöyhteiskunnassa? Mitä
tapahtuu työntekijöiden oikeuksille, työehtosopimuksille, sosiaaliturvalle, eläkkeille – siis koko hyvinvointiyhteiskunnalle, jos ihmisten
työsuhteet silppuuntuvat?
Nollatuntisopimukset kyseenalaistavat koko vakiduunin perusajatuksen. Nollatuntityöntekijät
ovat tällä hetkellä lainsuojattomia.
Nollatuntisopimuksia ei ole määritelty lainsäädännössämme. He
eivät voi suunnitella elämäänsä,
koska tuntien määräytyminen ja
tulotaso on pahimmillaan mielivaltaista. Nollatuntityöntekijä on
käytännössä irtisanomissuojan se-
kä koeaika- ja lomautussäännösten
ulkopuolella. Nollatuntisopimukset
ovat levitessään uhka kaikkien alojen työntekijöille, kuten on käynyt
määräaikaisuuksien ketjuttamisen
tai vuokratyön väärinkäytön kanssa. Nollatuntisopimukset koskevat
koko ajan yhä useampia työntekijöitö Suomen työmarkkinoilla.
Mikään toimiala tai ammattiryhmä
ei ole turvassa. Siksi on syytä toimia nyt!
Kansalaisaloite pähkinänkuoressa
• Nollatuntisopimusten kieltäminen
• Osa-aikatyöhön vähintään 18 tunnin viikkotyöaika
• Työaika on määriteltävä nykyistä täsmällisemmin
• Parantaa työtuntimäärän ja ansiotason ennakoitavuutta
• Estää työnantajaa kiertämästä irtisanomissuojaa sekä koeaika- ja lomautussäännöksiä
• 18 tunnin minimityöaika tuo osa-aikatyöntekijöille oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan
• Selventää työvoiman käyttötarpeeseen liittyvää riskinjakoa yrittäjän ja työntekijän välillä
• Vuokratyönantajan on taattava työntekijälleen vähintään 18 tunnin työaika
• Aloite säilyttää mahdollisuuden alle 18 tunnin työsopimuksille perustellusta ja työntekijän erikseen kirjallisesti ilmaisemasta toiveesta ( opiskelu, osa-aikaeläke, lastenhoito
tai muut niihin rinnastettavat syyt)
Allekirjoita
kansalaisaloite
Kansalaisaloite on keskeinen osa
Operaatio Vakiduunia. Tavoitteena
on kerätä vähintään 50 000 allekirjoitusta, jolloin aloite menee eduskunnan käsittelyyn.
Käy allekirjoittamassa kansalaisaloite ”Loppu nollatuntisopimuksille” osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi tai vaikkapa Metalli 57:n
toimistolla, Helsingintie 16, Salo.
Kampanja jatkuu 15.7.2015
saakka.
Metallin oma Murikka!
Murikka-opisto Tampereen Teiskossa on Metalliliiton opisto.Vuodenvaihteesta
lähtien kirjaimellisestikin,
sillä Metalliliitolle siirtyi kansanopistotoiminnan ylläpito koulutussäätiöltä.
Murikanranta Oy hoitaa kuluvan vuoden alusta hotelli- ja kokouspalvelut,
ruokailut ja majoitukset.
Tämä yhteisöjärjestely ei vaikuta opiskeluun tai opiskelijoiden elämään
opistolla. Murikanranta myy palveluita ja tiloja, kun vapaata tilaa on.
Katso netistä www.murikanranta.fi
niin voit lukea tarkemmin yhtiöstä.
Kuvassa vas. Tuula Peltonen, Jutta Urpilainen, Katja Taimela,
Suna Kymäläinen, Johanna Ojala-Niemelä ja Pauliina Viitamies.
Nämä naiset ovat kaikki eräänlaisia pätkätyöläisiä. He tarvitsevat äänestäjien tukea saadakseen uuden nelivuotisen työpätkän. Täällä meillä tietysti Katja Taimela on meidän tukemme
tarpeessa. He kaikki ovat potentiaalisia vakiduuni-lakialoitteen
puolestapuhujia.
kuva: Ossi Hussi
teksti: Lasse Helskyaho
Murikan kurssit ovat aikuisille sopivia,
opetus ei herätä ikäviä muistoja kouluajoilta!
Pitkästymisestä ei ole pelkoa, opiskelu on
kivaa! Ja mikä mukavinta viikon kurssilla
tutustuu moniin uusiin ihmisiin eri puolelta
Suomea, kun keskustellaan luokassa ja
vietetään yhdessä iltaa monipuolisen
liikunnan tai illanvieton mer-keissä Mutteriklubilla. Liikuntamahdollisuuksia on niin
sisällä kuin ulkonakin.
Auringon valon lisääntyessä kesää kohti mentäessä voisi
lähteä Murikkaan, eikö?! Järjestötuki kursseilla tarkoittaa,
että mahdolliset ansionmenetykset liitto korvaa
verottomalla kurssipäivärahalla ja – stipendillä (38,27 €/
pvä ja 34,46 €/pvä). Lomautettuna/työttömänäkin
voit osallistua järjestökursseille. Olet tietysti töihin
kutsuttavissa kurssin ajankin ja saat työttömyyskorvausta.
Tällöin ei järjestökurssitukea makseta, mutta liitto
kustantaa kurssimaksun, täysihoidon ja korvaa matkat
julkisten kulkuneuvojen taksan mukaan.
Tässä muutama kevään järjestökurssi:
Metalli 57
KEVÄTKOKOUS
osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo
maanantaina 13.4.2015 kello 18
Käsiteltävät asiat:
Sääntömääräiset asiat mm:
• Toimintakertomus vuodelta 2014
• Vuoden 2014 tilinpäätös
• Muut kevätkokoukselle esitetyt asiat
Kahvitarjoilu
• Naiset toimijoina 15. – 17.4.2015
Naiset ovat aktiivisia osallistujia Metallissakin.
Jos kiinnostaa, täytä kurssihakemus ja lähde
mukaan!
• Minä vaikutan 20.–24.4.2015
Kansanedustajat on valittu – voiko heidän kauttaan vaikuttaa?
• Tietotekniikan peruskurssi 20.–24.4.2015
• Kokoustoiminta 1.–5.6.2015 *)
• Järjestötoimijan perusteet 8.–12.6.2015 *)
• First step – työturvallisuuteen ja
terveyteen 8.–12.6.2015 *)
*) muksukurssi samaan aikaan ja voit ottaa
3-13-vuotiaat lapsesi maksutta mukaan! Kirjoita heidän nimet ja iät hakemuksen
lisätieto-kohtaan.
Murikka-opiston kotisivuilta www.murikka.fi löydät lisää tietoa
kursseista ja kurssihakemuksen saat osoitteesta:
www.murikka-opisto.fi/files/attachments/
kurssihakemuslomake/kurssihakemus.pdf
Kysy, jos Murikan koulutus kiinnostaa!
Tervetuloa!
toimikunta
Osallistu – vaikuta!
Terveisin
Eija Laakso
Metallityöväen Murikka-opisto
[email protected]
puh. 020 77 41512
Kuva: Auli Hannula
Viisseiska
8
57-spesiaali
Kimmo vaeltaa, keilaa ja kuuluu puupäihin
T
ässä päivänä muutamana
tapasi 57–spesiaali Kimmo
Tuomisen ja niinpä sukellus ammattiosastomme jäsenten
harrastuksiin pääsee jatkumaan.
Kimmo on pitkään ollut mukana
seurakunnan toiminnassa. Nykyään hän toimii Puupää-kerhossa,
joka tekee puusta kaikkea mahdollista leikkuulaudoista ja kehdoista
sänkyihin asti. Tarvittavat aineet
yritetään hankkia lahjoituksina ja
puupäät kokoontuvat seurakunnan
tiloissa, Paunalassa. Siellä olevien
laitteiden Kimmo kehuu olevan hyviä. Kimmo on nuorimmasta päästä
puupää-kerhossa mutta vaihtelua
hän saa tuuraamalla tarvittaessa
poikakerhon vetäjää.
Isät ja pojat Salossa ja
pohjoisessa
Kimmo oli omien poikiensa kanssa
mukana Isä-Poika-kerhossa. Tämä
seurakunnassa noin 30 vuotta jatku-
nut toiminta on tällä hetkellä jäissä
mutta Kimmo ehti poikiensa kanssa
viettää monet kerhoillat puutöiden
ja muun isiä ja poikia yhdistävän
harrastuksen parissa. Kerhon huipennuksia olivat matkat pohjoiseen,
eri kohteisiin; viimeisin matka tehtiin Pallastunturille. Isät ja pojat
viettivät viikon reissulla yhden yön
luonnon helmassa: Ruokaa ja vaatteita rinkkaan ja menoksi. Muut
aikuiset vaelsivat usein useampia
vuorokausia ja pidempiä matkoja.
Upeiden maisemien ja erätaitojen
lisäksi matkat lähensivät isiä ja poikia toisiinsa sekä opettivat toimimaan yhdessä. – Ei lainkaan huono
asia tässä itsekkäässä ja yksilöllisyyttä korostavassa maailmassa.
Kimmo kehuu seurakunnan järjestämiä lapinmatkoja: ”Kaikki on
mietitty ja järjestetty valmiiksi, ei
tarvitse muuta kuin mennä mukaan.” Kimmo suunnittelee lähtevänsä matkalle myös tänä vuonna.
Keilat kaatuvat
Yksi Kimmon harrastuksista on
keilaus. Siihen hän innostui kuutisen vuotta sitten, kun hänen työnantajansa, Noratel, oli varannut
työntekijöilleen oman vuoron keilahallista. Silloin Noratelin työntekijöillä oli vakiovuorot keilailun
lisäksi mm. punttisalilla, uinnissa ja
squashissa. Nykyisin ovat käytössä
liikunta- ja kulttuurisetelit, joilla
työntekijät voivat valita tekemisensä ajan ja paikan oman tarpeensa
ja mielenkiintonsa mukaan. Se on
Kimmon mielestä hyvä asia muuten
mutta ennen kun työnantaja oli varannut vakiovuoron, tulivat kaikki
harrastajat paikalle yhtä aikaa ja
työtoverit hitsautuivat yhtenäiseksi
porukaksi aivan eri tavalla kun nyt
käydessään kukin omina aikoinaan
harrastuksissaan.
Kimmo sanoo kehittyneensä keilan kaadossa kuuden vuoden aikana
mutta toteaa samalla, ettei edisty
samaa vauhtia kuin sellainen, joka
aloittaa harrastuksen nuorena. Hänen paras yksittäinen sarjansa on
262 ja siihen tulokseen saa jo tehdä
aika monta peräkkäistä kaatoa.
Kimmo käy harjoittelemassa vähintään kerran viikossa ja käy sen
lisäksi kilpailuissa ympäri maakuntaa. Hän muistelee heittäneensä 12
eri keilahallissa. Hallien radat ovat
erilaisia ja koska keilapallot ovat
kehittyneet hyviksi, on alettu hankaloittaa heittämistä erilaisin öljyin
ja muuttamalla ratojen profiilia.
Haastetta siis löytyy jatkossakin.
Koulu antaa perustan,
työ opettaa
Kimmo on ollut Noratelilla töissä
vuodesta 1987; sinä aikana hän
on ollut poissa vain armeijan ja
vuoden vuorotteluvapaan verran.
Hän kertoo aloittaneensa varastossa ja kiertäneensä sen jälkeen
testauksen, pakkaamon, koonnan
ja taas testauksen kautta takaisin
varastoon. Kimmo on koulutukseltaan maanviljelyskoneteknikko,
siis aivan muuta kuin mitä työkseen
tekee. Hän sanoo kuitenkin, että
kaikki koulutus antaa nuorelle valmiudet säännölliseen päivärytmiin
ja muiden kanssa työskentelyyn,
vasta työmaalla oppii työn lopullisesti.
Kimmon oma poika on nyt ammattikoulussa metallilinjalla ja
Kimmo uskoo työtä pojalle löytyvän koulun päätyttyä. Vaikka kuinka puhutaan rakennemuutoksesta
ja tehdastyön siirtymisestä halvempiin maihin, ei Suomi pärjää pelkällä suunnittelulla ja toinen toistensa
palvelemisella. Metallia ja muuta
vientiteollisuutta tarvitaan jatkossakin, arvelee Kimmo.
Siihen hartaaseen toiveeseen yhtyy myös 57-spesiaali.
- OA -
Viisseiska
9
EDUSKUNTAVAALIT
19.4.2015
Ennakkoäänestys
8.–14.4.
Kansanedustaja
Katja Taimela
Älä nuku
– Vaikuta omaan
tulevaisuuteesi!
Eduskuntavaalien suurin voittaja on jo pitkään
ollut nukkuvien puolue. Enemmistö nukkuvista
on työläisiä. Hyväpalkkaiset äänestävät ahkerasti. Siksi eduskuntamme kokoonpano on muovautunut nykyisenlaiseksi. Ei ole yhdentekevää,
kuka tekee päätökset ja laatii lait.
Lämmin kiitos kaikesta
siitä yhteistyöstä, jota
olen saanut taas
kuluneen vaalikauden
aikana Metalli 57
jjäsenten kanssa tehdä..
Olen valmis jatkamaan
työtäni kolmannelle
vaalikaudelle
– Sinun tuellasi!
Metalli 57 kehottaa kaikkia jäseniään
äänestämään eduskuntavaaleissa!
[email protected]
katja2015.fi
janne
Eduskuntavaaliehdokas
laulumaa
Synnytyssairaala jäi kun tapeltiin vastaan.
Silti kurjistuminen jatkuu ellei talous kohene.
Tule mukaan muutokseen.
Pitämään huoli,
että kulmakuntasi ääni kuuluu,
kun uusia työpaikkoja luodaan.
Tule mukaan Jannen tiimiin, tule mukaan muutokseen!
Ota yhteyttä: [email protected]
Laita mukaan yhteystietosi. Kiitos!
www.jannelaulumaa.fi • www.facebook.com/luottamusta • www.twitter.com/laulumaa76
Viisseiska
10
In memoriam
K
Kauko ”Helsky”
Helskyaho on poissa
auko syntyi kymmenlapsisen perheen viidentenä
lapsena vuonna 1940. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän
vietti Perniössä. Hän kouluttautui aikuisiällä levyseppä
hitsaajaksi tehtyään sitä ennen sekalaisia erialojen töitä
kuten rakennuksilla ja kovimpina lamavuosina myös esim.
sokerijuurikkaan harvennusta
60-luvun puolessa välissä.
Levysepän töihin päästyään työura vakiintui ja
Kaukon halu vaikuttaa työpaikan ns. yhteisiin asioihin
tuli esille. Pian hänet valittiinkin työpaikan pääluottamusmieheksi. Vaikuttamisen
halu istui hänessä niin lujana,
että Ay-liike vei koko miehen. Ay-liikkeen kautta hän
tyydytti auttamisenhaluaan.
Pystyäkseen panostamaan tähän täysillä hän kouluttautui
tehtävään Kiljavan ns. pitkällä seitsemän kuukauden
kurssilla.
Kauko jätti vahvan jäljen
koko ay-liikkeeseen toimiessaan pitkään esimerkiksi
ammattiosaston puheenjohtajana ja piirikokousedustajana.
Liiton ylintä päätösvaltaa hän
pääsi käyttämään Metalliliiton liittokokouksessa. Kaukolla oli oma päättäväinen
tapansa taistella hyviksi ja
oikeiksi kokemiensa asioitten
puolesta. Tämä tapa tunnettiin ja tiedettiin ns. Helsingissä asti.
Kauko palveli vankalla
osaamisellaan ammattiosas-
ton jäseniä osaston toimiston
hoitajana yli kaksikymmentä
vuotta.
Kauko jätti myös vahvan
jäljen Salon poliittiseen kenttään. Hän toimi kaupungin
valtuustossa ja eri lautakunnissa useita vuosia. Hänen
luottamusmiesaikanaan
omaksumansa neuvottelutaito oli tarpeen myös politiikan
saralla.
Kaukolla oli tapana huitaista kädellä ilmaa välinpitämättömästi lausahtaen
samalla: ” Emmää välit.”
Kuitenkin kaikki, jotka hä-
net tunsivat, näkivät, ettei se
pohjimmiltaan pitänyt paikkaansa.
Kaukon viimeinen taisto,
taistelu vakavaa sairautta vastaan uuvutti hänet ja hänen
maanpäällinen taipaleensa
katkesi 9.1.2015. Omaisten
ja ystävien lisäksi ”Helskyä”
jäi kaipaamaan laaja ammattiyhdistysväki.
Salon metallityöväen
ao. 57 ry
Lasse Helskyaho,
puheenjohtaja
KATSO MITÄ SAA LIITON JÄSEN
JA MITÄ YTK:N JÄSEN
METALLITYÖVÄEN LIITON J A
TYÖTTÖMYYS KASSAN JÄSEN
ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenyys
YTK- (LOIMAAN) KASSAN JÄSEN
ei ammattiliiton jäsenyyttä
työehtosopimuksen noudattamisen valvonta
ei ole
luottamusmiehen palvelut ja tuki
ei ole
palkkaturva
ei ole
oikeusapupalvelut
ei ole
lomatuki
ei ole
lehtiseteli
ei ole
liiton ja ammattiosaston lomapaikat
ei ole
ilmainen matkustajavakuutus voimassa myös loman aikana
ei ole
vakuutus liiton tilaisuuksiin osallistuvalle
ei ole
ilmainen vuosikalenteri
ei ole
ilmainen jäsenlehti Ahjo
ei ole
Ritva Westman
on poissa
K
eväällä 2014 kuulimme pysäyttävän
uutisen. Ritva Westman oli menehtynyt äkillisen
sairauden murtamana. Ritva
toimi työpaikallaan erilaisissa luottamustehtävissä. Hän
oli aito aktiivi. Hän piti poliittista ideologiaansa yhtenä
elämänsä tien viitoittajana.
Hänellä oli aina voimakas
asenne asiaansa kohtaan.
Jos jostain henkilöstä voisi
sanoa hänen olevan periaatteen ihminen, niin Ritva olisi
juuri sellainen.
Ritva toimi useita vuosia
ammattiosastomme toimikunnassa. Useimmissa kokouksissa hänellä oli myös
sanottavaa. Hänellä riitti
ajatuksia ja hän uskalsi olla
myös erimieltä. Sen hän toi
myös julki.
Ritva toimi pitkään myös
osastomme naisjaostossa,
sen sihteerinä. Hän piirsi
kynällään merkittäviä linjauksia naisjaoston toimintaan. Tottakai tämä kynän
jälki vaikutti omalta osaltaan
myös koko osastonkin toimintaan.
Ritvan poismenon myötä
ammattiyhdistysliike menetti vaikuttajan ja ajattelijan.
Salon metallityöväen
ammattiosasto ry
Lasse Helskyaho,
puheenjohtaja
10
hyvää syytä kuulua
Metalliliittoon
10
1
2
3
4
5
Työehtosopimus
liitto neuvottelee ja sopii työsuhteen
minimiehdot
Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu
valvoo sopimusten ja lakien
noudattamista
Liiton tuki
jäsenmaksu (1,4 % tuloista
vuonna 2009) varmistaa, että
asioistasi pidetään huolta
Oikeusapu
liitto myöntää tarvittaessa oikeusapua
Koulutus
monipuolista maksutonta koulutusta
ammattiosastoissa ja Murikassa
6
7
8
9
Työsuojelu
osa työntekijän oikeusturvaa
ja edunvalvontaa
Vakuutus
liitto on vakuuttanut jäsenet
Virkistys
Metallikero Pyhätunturilla ja
Metalliranta Loviisan Valkossa
Lehti, kalenteri, alennuksia
• Ahjo 24 kertaa vuodessa
• alennusta mm. bensasta,
vakuutuksista, työväenlehden
tilauksesta
10
Solidaarisuus
myös heikommassa asemassa
olevan asioita ajetaan
Metallityöväen liiton jäsen on myös Metallityöväen Työttömyyskassan jäsen.
Viisseiska
11
Sana on vapaa
M
aailman parhaaseen
kouluun pääsee kuka
tahansa. Pääsykokeita
ei järjestetä. Lukukauden hinta
on pieni, työttömät, eläkeläiset ja
maahanmuuttajat saavat alennuksia. Opettajat ovat alansa asiantuntijoita. Läksyjä annetaan, mutta
tekemättä jättämisestä ei moitita.
Poissaolotodistuksia ei kysellä.
Opintoja tarjotaan yliopistoaineista raakasuklaan tekoon. Voit
aloittaa uuden harrastuksen ihan
alusta. Jos kiinalainen tussimaalaus
on aina tuntunut sinusta kiehtovalta, tässä koulussa voit tutustua
aiheeseen. Silitetty pakkauspussi
-kurssilla oppii varmasti taidon,
mitä kaikki ihmiset eivät osaa.
Työelämässä ollessani tuntui joskus siltä, että kaikki työkaverit olivat vähintään tietokonemaistereita,
jos eivät peräti alan tohtoreita. Niin
nopsasti heidän sormensa liikkuivat tietokoneen näppäimillä. Mutta
kurssit nimeltä läppärinkesytys ja
tietokoneen hajoittaminen kuulostavat siltä, että keskuudessamme on
muitakin, joille usb, wlan, instagram ja touch pad ovat vain mystisiä
sanoja.
Tässä koulussa ei ketään kiusata,
vaikka olisi ujo, lihava, vammainen, maahanmuuttaja tai muuten
normeista poikkeava. Jos tekee
mieli mennä lavatanssikurssille tai
joutseneksi aikuisbalettiin, sekaan
vaan. Kansallisoopperan vaati-
Maailman paras koulu
taisin kolmatta vuotta. Minullakin
oli paljon ennakkoluuloja uuden
kielen opettelua kohtaan. Eihän
tässä iässä enää uutta opi ! Mitä
hyötyä siitä muka on ? Olin muutama vuosi sitten turistien suosimassa espanjalaiskaupungissa lähdössä
kotiin. Lentokentän näyttötaululla
luki kaikkien lentojen perässä: ”
Cancelado”. Olin yksin, ulkona
hämärtyi ilta. Informaatioluukulla
oli pitkä jono, eikä virkailija osannut sanoa, milloin lennot lähtisivät.
Koettakaa etsiä toinen reitti kotiin,
hän kehotti. Junalla pääsisi kuulemma Pariisiin. Jos olisin osannut
muksia painorajoista tai taipuisista
jäsenistä ei täällä tunneta. Monilla
kursseilla sama porukka jatkaa vuosikausia. Opiskelijat käyvät yhdessä
kahvilla ja tekevät tutustumisretkiä
alaansa sopiviin kohteisiin.
Työttömäksi jäänyt voi saada innostuksen opiskella uuteen ammattiin. Avoimen yliopiston kurssien
kautta saa helpotusta ammattikor-
espanjaa, olisin löytänyt heti oikean
bussin rautatieasemalle (la estación
de ferrocariles). Kielitaitoisena olisin saanut lipun junaan (en billete
a Paris), joka lähti heti. En olisi
joutunut yöpymään kalliissa hotellissa, koska halvimmat olivat jo
täynnä tuhkapilven uhreiksi jääneitä turisteja.
Suomalainen kansalaisopisto on
maailman paras koulu. Minussa
se herätti innostuksen uuden kielen
opetteluun ja aiheutti hämmästyksen siitä, että minähän osaan !
Leena Vilhonen
keakouluun tai yliopistoon pyrkimisessä. Korkeakouluissa vaadittavien ruotsin ja englannin lisäksi
voi opiskella harvinaisempia kieliä.
Japani vaatii monen vuoden ahkeran
opiskelun, mutta niitä suomalaisturisteja ei ole monta, jotka pystyvät
kysymään tietä Tokiossa tai lukemaan paikallisia kylttejä.
Opiskelen espanjaa keskiviikkoil-
Salon Seuturyhmän
ja Turunmaan
Seuturyhmän
Tallinnan maalinnakkeiden eli bastionien
sisällä kulkevat tunnelit on rakennettu
1600–1700-luvuilla.
METALLIN
AY-KOULU
PÄIVÄKURSSI:
18. 04. 2015 klo 09.30 – 15.30 Storfinnhova Gård:ssa, Björkboda
Koulutus: Työttömyyspäiväraha
Ao:n yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Koulutus jäsenille ilmainen. Sisältäen kahvit, ruokailu ja
yhteiskuljetus
Linja-auto kuljetus Salon torilta 08.00 ja lähtö takaisin 15.30
ILTAKURSSI:
06. 05. 2015 KLO 18.00 – 21.00 Metalli 57 toimistolla, Helsingintie
16, Salo
Koulutus: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Koulutus jäsenille ilmainen. Sisältäen kahvi ja sämpylätarjoilun
Koulutuksiin ilmoittautumiset omaan ammattiosastoon tai Metalli
57:n toimistolle puh: 02-731 4553 tai [email protected]
viimeistään 07. 04.- 15
Molempiin seuturyhmän ay- kouluihin voivat Salon ulkopuolelta
tulevat saada matkakorvauksia kodin ja Salon välisestä matkasta.
ALUEJÄRJESTÖN AY - KOULU
Molempiin ay-kouluihin osallistuvat voivat halutessaan osallistua
myös aluejärjestön järjestämään ay- koulutukseen, joka
järjestetään matkana Tallinnaan. Asiasta tiedotetaan myöhemmin.
Jos molempien koulutusten päivämäärä ei jäsenelle sovi tai aihe ei
kiinnosta, voi aivan hyvin osallistua vain toiseen. Silloin ei vain voi
osallistua Tallinnan koulutukseen.
Opintomatkan ohjelma:
Perjantaina 2.10.
-lähtö Porista 7.30 Turun kautta linja-autolla.
-ruokailu ja opiskelua Metallitalossa
-laivamatka Helsingistä Tallinnaan.
Lauantaina 3.10.
-aamiainen hotellissa
-opintopalaveri
-tutustuminen Tallinnan tunneleihin
-Illallinen, KGB Cafe
Sunnuntaina 4.10
-aamiainen hotellissa
-laiva Tallinnasta lähtee kello 13.30
MATKAN OMAVASTUUHINTA ON
190 € SISÄLTÄEN OHJELMAN MUKAISET
PALVELUT
Osallistuminen edellyttää lisäksi opiskelun
Seuturyhmän ay-koulussa.
Muutokset vielä mahdollisia.
Ilmoittautuminen alkaa huhtikuussa.
Järjestää Metallin Varsinais-Suomi-Satakunta
Ay-koulun
opintomatka
Tallinnaan
2.–4.10.2015
Viisseiska
12
Sana on vapaa
T
75 vuotta kihloissa
–tuskin kannattaa mennä naimisiin
ammikuun lopulla vuonna 1940 allekirjoittivat
Suomen Työnantajain
Keskusliitto ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto asiakirjan,
jolla järjestöt tunnustivat toisensa
tasavertaisiksi neuvottelukumppaneiksi. Tätä sopimusta kutsutaan
tammikuun kihlaukseksi. Sen tarkoituksena oli tuolloin aikalaisten
sanoin: koota kansa hädän hetkellä,
poistaa erimielisyyksiä työnantajain ja työväen kesken isänmaan
kehityksen ja edistyksen nimissä
sekä lujittaa niitä verisiteitä, joita
rintamalla on solmittu.
Tuolloin, 75 vuotta sitten, oli
Suomessa suuri tarve yhdistää
kansa, olivathan vuoden 1918 tapahtuman jakaneet suomalaiset
kahteen, katkeraan leiriin. Yhteisiä
pelisääntöjä tarvittiin paitsi rintamalla, myös siviilioloissa.
Muutama yksittäinen liitto oli
tehnyt työehtosopimuksia työnantajan kanssa jo aiemmin ja varsinainen laajamittainen palkkojen säätely työehtosopimuksin alkoi vasta
1945 mutta tammikuun kihlausta
voitaneen silti pitää alkuna suomalaiselle tavalle päättää asioista
yhdessä, eri etupiirien mielipiteet
huomioon ottaen. Sen jälkeen on
kolmikantaisesti päätetty paitsi työja palkkaehdoista myös esimerkiksi
sellaisista koko kansaa koskevista
asioista kuin lapsilisät ja eläkkeet.
Suomalaiset ovat yhteistyöllä, konsensuksessa, selvinneet monista
vaikeista tilanteista.
Kihlaus on siis edelleen voimassa mutta avioliitto lienee mahdoton;
sen verran erilaiset näkemykset ovat
työntekijöiden ja työnantajien kesken niistä keinoista, joilla palkat
ja olot työpaikoilla saadaan kuntoon tai joilla Suomesta tehdään
oikeudenmukainen ja inhimillinen
yhteiskunta. Paljon pitää vieläkin
tapahtua, että työntekijät ja työnantajat ovat tasa-arvoisia neuvottelukumppaneita.
Konsensusko historiaa?
Nyt eletään aikaa, jolloin yhä useammasta, kuten pääministerimme
suusta, kuuluu väite, että konsensus
on vanhakantainen tapa päättää asi-
oista. Pitäisikö asioista päättää vain
kulloinkin vallassa olevan hallituksen yksinoikeudella? Pääministeri
Stubb johtaa samaa puoluetta, Kokoomusta, joka vielä muutama vuosi
sitten julisti, että vastakkainasettelun
aika on ohi ja että kokoomus on työväenpuolue. Nyt pääministeripuolueen nuoret, jopa ministerit, ovat
sitä mieltä. että työttömät ovat vain
laiskoja, ansiosidonnainen päiväraha on liian suuri ja sitä maksetaan
liian pitkään, palkoista ja työoloista
pitäisi sopia paikallisesti, työntekijöiden lakko-oikeutta pitäisi rajata ja
lakkosakkojen määrät moninkertais-
taa, työehtosopimusten yleissitovuus
pitäisi purkaa ja ammattiyhdistysten
jäsenmaksuja ei saisi enää vähentää
veroista, verotusta pitää alentaa tasapuolisesti rikkailta ja köyhiltä ja niin
edelleen. Olihan yksi ministeri sitä
mieltä, ettei Suomessa alle 2600 €:a
tienaavia juuri olekaan. Samaa
viestiä tulee Keskustan ja Perussuomalaisten yrittäjäsiiven edustajilta sekä tietenkin Elinkeinoelämän
Keskusliitolta. Ei myöskään sovi
unohtaa Keskustan taannoista työreformihanketta, jolla olisi heikennetty työntekijöiden asemaa ja lisätty
työnantajien sanelua.
Metalli 57:n toimisto palvelee jäseniä:
Autamme jäsenyyteen, työttömyyteen ja
edunvalvontaan liittyvissä asioissa.
Toimistolle tulevat jäsenien luettavaksi
seuraavat lehdet: Salon Seudun Sanomat,
Demokraatti ja Kansan Uutisten viikkolehti
Toimistolla on jäsenistön käyttöön tarkoitettu tietokone,
jossa ovat yleisimmät ohjelmat ja nettiyhteys.
Siitä voi vaikkapa käydä lähettämässä
työttömyyspäivärahan jatkohakemuksen, kirjoittaa
työhakemuksia tai selailla netistä vapaita työpaikkoja
Tervetuloa toimistolle!
Salon metallityöväen ammattiosasto r.y. 57
Helsingintie 16, 24100 Salo
puhelin: (02) 731 4553
fax: (02) 731 4053
sähköposti: [email protected]
osaston kotisivut: www.metalli57.com
Toimiston aukioloajat:
Maanantai 9–12 ja 14–17
Tiistai 8–12
Keskiviikko 9–12 ja 14–17
Torstai 9–12 ja 13–17
Perjantai 10–12 ja 14–17
Aattopäivinä 9–13
Tämä kaikki kuulostaa todella
pelottavalta. Millaiseen yhteiskuntaan se meidät johtaisi. Pelkäänpä,
että palaisimme 100 vuotta taaksepäin. Vahvat ja rikkaat porskuttaisivat komeasti mutta me muut
keräisimme murusia, jotka tippuvat
yläluokan pöydiltä.
Jos työehtosopimukset eivät enää
sitoisi työnantajaa vaan palkoista ja
työoloista päätettäisiin paikallisesti, ei enää voitaisi puhua sopimisesta. Moni työnantaja löisi pöytään
sellaiset laskelmat, että palkannostovaraa ei ole, päinvastoin niitä
pitää leikata. Nyt jo yritetään saada
väki uskomaan, että taloudellisen
laman syynä ovat suomalaisten
suuret palkat. Pitää myös muistaa,
että sellaiset asiat kuin lomaraha
tai palvelusvuosipalkkio määritellään vain työehtosopimuksessa;
niitäkään ei siis tarvitsi maksaa,
jos työehtosopimus ei olisi sitova.
Kauhistuttaa ajatella, mitä kaikkea
meiltä voitaisiin viedä pois, jos
poliittinen oikeisto ja työnantajat
saisivat yksin päättää asioista. Jos
meiltä viedään lakko-oikeus, on
peli menetetty. Sydämestäni toivon, ettei yhteistyö ja kolmikantainen päättäminen koskaan tule
vanha-aikaiseksi. Meillä työläisillä
on tarpeeksi vaikeaa jo nykyiselläänkin kun työtä ei riitä kaikille
tarvitsijoille.
Seuraavan kerran meidän on
mahdollista päättää omasta tulevaisuudestamme äänestämällä
eduskuntavaaleissa!
Outi Aaltonen
Viisseiska
13
Sana on vapaa
Metalli 57:n veteraanit
MATKA
TALLINNAAN
Ventti
Valimon
Vapaapäivän
viisu
Metalli 57 järjestää
PÄIVÄRISTEILY
TALLINNAAN
17.-18.5.2015
lauantaina 13.6.2015
Mitähän alkais Teille räppää,
kun ei tiedä mitä näppää.
Pitäis saada hyvä fiilis,
et sais pysymään kaik diilis.
Metalli pittää ain hyvää huolta,
Loimaa kattaa vain etua puolta.
Nyt tulee oikee bravuuri,
sit lähtee hirvee rockduuri.
Mul kulkee just musiikki,
tul näkee ”57” butiikki.
Nyt jytää oikee Kurikka,
sit pitää lähtee Murikka.
Voittaaks viisut meijän Pentti,
nouseeks palkat vajaan sentti.
Heitä punainen ääni uurnaan,
peitä ”sininen lääni” nurkkaan.
Se saanut on pelkkää sotkuu,
ny tarvitaan parempaa potkuu.
Saaks tähä mittää muottii,
kukas tekke parempaa nuottii.
Kaikkee hyvää pyhää,
yhtykää vetää metalli jytää.
- HY -
Lähtö: sunnuntaina 17.5. Halikosta klo 16.45
Salon torilta klo 17.00
Viking XPRS lähtee Helsingistä klo 20.00,
yöpyminen laivalla
Lähtö Salon torilta klo 5.30,
laiva lähtee klo 8.30
Hinta 55€ sisältää matkat,
hyttipaikan 2-hengen hytissä
sekä aamupalan maissa.
Bussi päivän käytössä.
paluulähtö Saloon heti laivan saavuttua
takaisin Helsinkiin noin klo 21.15
Passi tai EU-henkilökortti mukaan!
Hinnat: sisältäen aamiaisen ja
päivällisen Metalli 57:n jäsen 60€,
muut 80€
Ilmoittautumiset ja maksut viimeistään 22.4.
Kirstille: 044 317 4326
(maksaa voi myös Metalli 57:n toimistolle,
Helsingintie 16, Salo)
Bussi mukana matkalla.
Lehmijärven
Voimassaoleva passi tai
EU-henkilökortti mukaan!
RANTAPIRTTI
Ilmoittautumiset ja maksut
28.5. mennessä
Metalli 57:n jäsenperheiden käytössä
tiistaisin kesän ajalla 2.6.–25.8.2015
Metalli 57 toimistolle Helsingintie 16, Salo,
puhelin 02-731 4553
Sauna lämpiää aina tiistaisin kello 17.00-19.45
Salon metallityöväen
ammattiosasto r.y. 57
Huomio!!!
Sauna ei ole käytössämme ti 23.6. ja ti 11.8.
Toimistomme palvelee Sinua
työttömyys- ja jäsenasioissa
osoitteessa:
(nämä päivät on varattu muiden käyttöön)
Nähdään siis Lehmijärvellä
TERVETULOA KAIKKI JÄSENPERHEET!
VIISSEISKAN
SANASOKKELO
Etsi oheisen sokkelon kirjaimista
vähintään 10 metallialaan tuotteisiin tai
välineisiin liittyvää sanaa.
Sanat ovat vakaan, pystyyn tai vinottain
suorassa linjassa mihin suuntaan tahansa. Samaa kirjainta ei voi käyttää saman
suuntaisesti kahden
löydetyn sanan yhteydessä.
Toimita löydetyt sanat ja yhteystietosi
huhtikuun loppuun mennessä Metalli
57:n toimistolle, Helsingintie 16, 24100
Salo tai [email protected].
Eniten oikein vastanneiden kesken
arvotaan 20€:n lahjakortti
Helsingintie 16, 24100 Salo
www.metalli57.com
T
I
N
I
A
S
A
L
A
S
N
I
T
A
S
A
S
I
A
R
I
L
L
I
H
I
I
K
I
L
A
L
I
N
E
O
A
L
A
S
A
N
A
L
A
I
N
I
S
I
L
A
S
N
L
H
I
L
L
I
H
A
N
U
I
J
E
L
A
A
T
U
U
A
I
K
A
S
U
K
L
I
S
A
L
A
A
K
E
Ä
M
U
S
T
I
A
K
U
P
A
I
R
E
S
K
S
V
L
I
V
L
O
S
L
U
P
R
K
N
L
E
S
L
E
Ä
Y
P
A
J
A
V
A
S
A
R
A
S
I
N
I
L
E
V
A
R
I
I
H
I
R
U
T
A
S
A
H
R
L
I
E
K
R
I
S
O
J
R
T
P
S
S
A
S
A
L
A
L
K
A
U
P
L
I
A
A
T
A
U
P
K
P
H
V
S
A
U
A
T
A
I
O
S
S
O
R
V
I
U
I
Ä
Ä
P
Ä
P
S
S
U
I
A
H
J
A
I
L
K
U
I
R
A
L
L
A
S
I
K
H
L
H
I
K
I
A
I
L
E
K
R
I
M
S
I
E
A
L
A
I
S
I
N
K
K
T
N
A
K
O
M
Y
N
Ä
R
I
S
S
O
K
N
E
J
E
Ä
H
J
O
U
L
K
O
I
N
I
E
K
K
N
E
J
A
T
A
O M T
E
K
U
sanasokkelon laati Harri Ylander
Viisseiska
14
Jaostot toimivat – hyvin ja huonosti
M
etalli 57:lla on 8 enemmän tai vähemmän toimivaa jaostoa. Tässä
jutussa on jaostojen tehtävistä lyhyt
selvitys ja niiden vetäjien yhteystiedot. Jaostot ottavat kiitoksella vastaan kaikki vinkit tulevaa toimintaansa silmällä pitäen. Jaostojen järjestämästä toiminnasta ilmoitetaan
työpaikkojen ilmoitustauluilla ja
Ahjo –lehdessä. Tervetuloa mukaan!
Edunvalvonta jaosto kokoontuu tarvittaessa käsittelemään
työpaikoilta tulleita edunvalvonta- ja työsuojeluasioita sekä osaston esityksiä Metallin valtuustolle
ja liittokokoukselle. Jaosto järjestää mahdollisesti messumatkoja ja
koulutusta edunvalvontaan liittyvistä
asioista. Jaosto toivoo työpaikkojen
luottamusmiehiltä ja työsuojeluval-
tuutetuilta yhteydenottoja ja vinkkejä siitä, mitä nämä haluaisivat tehtäväksi. Jaostoa vetää Antero Seppälä,
puh. 044 361 6146, anteroseppala@
gmail.com
Vapaa-aikajaoston tehtäviin
kuuluu virkistystoiminnan, liikuntatapahtumien, kilpailujen ja matkojen
järjestämistä ammattiosaston jäsenille sekä paikallisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kartoittaminen ja etujen hankkiminen jäsenille
esim. teatteri, elokuvat, tapahtumat
jne. Vetäjänä toimii Sirpa Kallio,
puh. 040 522 9940.
Opintojaosto toimialaan kuuluu
nimensä mukaan ammattiosaston
koulutustoiminnan kehittäminen
sekä koulutusten järjestäminen yhteistyössä muiden jaostojen ja Seu-
Veteraanit
turyhmän kanssa. Opintosihteerinä
ja koulutusjaoston vetäjänä toimii
Mervi Sievänen, puh. 044 361 6873,
[email protected]
Tiedotusjaostossa suunnitellaan ammattiosaston tiedottamistoimintaa ja viestintää. Sen tehtäviä
ovat mm. kädessäsi olevan Viisseiska -lehden teko ja www.metalli57.
com ylläpito. Näihin kumpaankin
tehtävään kaikki vinkit ovat tarpeen.
Jaoston vetäjä on Outi Aaltonen, 02
371 4553, outi.aaltonen@metalli57.
com.
Nuorisojaosto potee tällä hetkellä veren vähyyttä. Sen jäseniksi
peräänkuulutamme kaikkia osastomme alle 35–vuotiaita jäseniä.
Yhdessä on mukava toimia ja tehdä
jaostosta juuri sen jäsenten kaltai-
Naisjaosto järjestää toimintaa,
matkoja ja tapahtumia naisille ja koko jäsenen perheelle. Vaikka järjestäjänä onkin naisjaosto, ei se tarkoita
sitä, että miehiltä on pääsy kielletty
–päinvastoin. Vinkkien ja ehdotusten
kanssa ota yhteyttä naisjaoston vetäjään, Sari Laaksoseen, puh. 041 538
4868, [email protected]
Veteraanijaoston tapahtumat
on tarkoitettu lähinnä ammattiosas-
ton eläkeläis- ja vapaajäsenille. Jaosto toimii aktiivisesti ja kokoontuu,
kesää lukuun ottamatta, joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko
klo 12.30 Salon Työväentalolla. Jaoston puheenjohtajana toimii Aarre
Tuominen, puh. 040 842 4989
Veteraanien Visertäjät –kuoro
harjoittelee Metalli 57:n toimistolla
tiistaisin ja esiintyy mm. vanhainkodeissa. Sitä johtaa Seija Huuhka,
puh. 044 579 2175.
Talousjaosto koostuu ammattiosaston toimihenkilöistä ja kokoontuu taloudenhoitaja Sirpa Kallion
johdolla käsittelemään ammattiosaston taloutta koskevia asioita ja antaa
niistä esityksiä osaston toimikunnalle, joka tekee lopulliset päätökset
talousasioissa.
Veteraanireissuja
Veteraanijaosto teki kesällä 2014 kaksi hyvin onnistunutta retkeä. Toukokuussa
olimme Tallinnassa. Lähtö oli sunnuntaina iltapäivällä ja yön vietimme laivalla.
Runsaan ja maittavan aamiaisen nautimme maissa, Kochi-Aitta -nimisessä
ravintolassa Tallinnassa (kuvassa odotamme sisäänpääsyä) ja sitten jo jaksoimmekin ihastella kauniita maisemia Tallinnan TV-tornissa. Kauppakeskuksessa
käynti kuului tietysti ohjelmaan ja myös omaa aikaa oli varattu sitä haluaville.
Paikasta toiseen meitä kuljetteli Salon Tilausmatkojen erittäin mukava ja ystävällinen bussinkuljettaja. Illalla palailimme monenmoisten ostosten kera (Alkon
tuotteita vain lääkkeeksi..) Vikingin laivaan, jolla lähdimme kohti Helsinkiä, josta
jatkoimme edelleen Saloon.
Visertäjät
nen. Jaoston tarkoitus on järjestää
osaston alle 35-vuotiaille toimintaa, tapahtumia ja koulutusta. Jaosto
hoitaa myös työmarkkinatiedotuksen Salon ammattioppilaitoksissa.
Jaostolla ei ole nyt vetäjää, joten
yhteydenotot ja vinkit pyydetään
ammattiosaston toimistolle, puh. 02
731 4553, [email protected].
Toinen veteraaniretkemme kesäkuun lopulla suuntautui Fazerin tehtaalle ja
se osoittautuikin menestykseksi, sillä bussi oli täynnä innokkaita matkalaisia.
(kuvassa olemme portilla sisäänpääsyä odottelemassa) Tehdaskäynti alkoi ruokailulla jonka jälkeen meille kerrottiin Fazerin historiasta ja mitä kaikkea heidän
tuotevalikoimaansa kuuluu. Kaikki saivat mukaansa tuotekassin ja ostoksia
tehtiin tehtaanmyymälässä, joten makeanhimo tuli kyllä tyydytettyä. Paluumatkalla poikkesimme kauppakeskus Jumbossa ja vielä ennen Saloon saapumista
kävimme Lohjan ABC:ssä nauttimassa pullakahvit. Mukavaa muisteltavaa jäi
tästäkin reissusta.
Kalevi Ruohonen, veteraanijaoston sihteeri
Edunvalvontajaosto
Järjestäminen, järjestäytyminen, jäsenhankinta!
– Siinä asioita, jotka ovat päivän puheenaiheita
T
Metalli 57:n Visertäjät järjestävät toimintansa
tukemiseksi, veteraanijaoston tapaamisten yhteydessä, syksyllä ja keväällä myyjäiset leivonnaisten
merkeissä
ällä kerralla keskitytään jäsenhankintaan. Syy
asiaan tärkeyteen on jatkuvasti aleneva jäsenten
määrä. Nokian loppuminen Salosta on aiheuttanut
työntekijöiden ammatinvaihdon ja siitä syystä he
ovat mahdollisesti vaihtaneet liittoa tai jopa liittyneet YTK:hon. Kyseinen
työttömyyskassa kasvattaa
tasaisesti jäsenistöään. On
myönnettävä, että se no-
peasti katsottuna näyttää
liittoa edullisemmalta.
Mielestäni YTK:n jäsenet
ovat niin kuin Metallin
jäsenten siivellä eläviä.
He saavat ilmaiseksi samat palkankorotukset ja
muut Liiton tekemän työehtosopimuksen takaamat
vähimmäisedut kuin me
Liiton jäsenmaksua maksavat jäsenetkin.
Jotta Salossa säilyisi
Metallin toimisto ja takaisimme vahvan liiton toi-
minnan, olisi jäsenmäärä
saatava kasvuun. Tässä
asiassa vetoan teihin rehdit Metallin jäsenet. Aloitetaan kampanja, jolla
saamme tieltä eksyneet
kanssasiskot ja –veljet takaisin ”ruotuun”.
Hyvää kevättä ja valoisampaa jatkoa ainakin pidentyvien päivien myötä!
Antero Seppälä,
Metalli 57:n
edun-valvontajaosto
Viisseiska
15
Naisjaosto
N
Uusi vuosi ja uudet kujeet
– terveiset Metalli 57:n
naisjaostosta
aisjaostossa on jo ehditty kokoontua pari kertaa
tänäkin vuonna tätä kirjoittaessani.
Tammikuussa suunnittelimme
hieman tulevia tapahtumia. Jonkinlainen runko saatiin tehtyä, lisää tekemistä keksitään matkan varrella.
Helmikuussa testasimme vatsatanssia Marion Christodouloun
ohjaamana. Tunnin mittaisen opastuksen aikana pääsimme etsimään
omia uusia ulottuvuuksiamme syvistä sisäisistä paikoista mm. kamelikävelyn muodossa. Miten helppoa
se olikaan. Vai oliko sittenkään?
Hymy oli herkässä ja vatsa kipeänä
sekä tanssista, että vartalon sulavasta keinutuksesta. Helmikuun hauskuuksien perinne sai jatkoa viime
vuonna olleelle naurujoogalle.
Maaliskuussa menemme keilaamaan, samassa yhteydessä pidämme kokouksen.
Kesää kohden pääsemme taas koko perheen voimin pyöräilemään
Vuohensaareen. Viime kesän reissulla perille päässeet saivat nauttia
talon antimista grillipaikalla. Pientä
kisailua saattoi myös muodostua
matkalla, mutta itse perää seuranneena en osaa sanoa, kuinka nopeasti etujono ajelikaan limsan ja
makkaran kuvat silmissään. Itse
saamieni tietojen mukaan kaikki
torilta lähteneet pääsivät perille…
Perillä olikin sitten hauskaa jutustella ja nautiskella. Paikalla oli
iloinen ja äänekäs joukkio kaikenikäisiä – iloksemme myös miehet ja
lapset osallistuivat tähän jokavuotiseen tapahtumaan. Paluumatka oli
vapaamuotoinen ja omatoimisesti
tapahtuva, kaikki kun ajelivat lopuksi omaan lähtöpisteeseensä.
Naisjaosto tarjoaa myös kulttuurielämyksiä.
Kesällä mennään kesäteatteriin
– lähelle tai kauemmas. Teemme
mahdollisesti myös muita matkoja.
Syksyyn on suunnitteilla hieman
koulutusta ja muuta mukavaa.
Pikkujoulut vietetään taas laa-
Vatsatanssi vaatii keskittymistä.
Marion Christodoulou näyttää mallia.
jempaan kulttuurikirjoon tutustuen,
yhdistämme teatterin ja ruokakulttuurin sujuvasti. Pitäähän ensin syödä, jotta jaksaa seurata hulvattoman
hauskaa esitystä.
Iloinen naisporukka kokoontuu
noin kerran kuussa, yleensä Metalli
57:n tiloissa. Lisää erilaisia ajatuksia
kaivataan mukaan toimintaan, jotta
pysymme jatkossakin aktiivisina.
Tule rohkeasti mukaan!
Kaikista näistä tiedot löytyvät
työpaikkojen ilmoitustauluilta, Ahjosta, toimiston tytöiltä tai www.
metalli57.com
Tervetuloa mukaan
naisjaoston toimintaan!
Sanna Lehto
naisjaoston sihteeri
Nuorisojaosto
Halloween by Metalli
57:n nuorisojaosto
Viisseiska
16
Someron osasto 315
SOMERON METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO 315 RY
Metalli 315 puheenjohtajalta
Hyvät toverit
K
äytin tervehdyksessä sanaa toveri. Toivottavasti
en loukkaa ketään tämän
tekstin lukijaa. Toveriksi kutsuminen esitetään osoituksena siitä, että
aatekumppanit ovat keskenään samanarvoisia ja arvonimet hylätään.
Koska olemme ammattiosaston jäseniä uskallan teitä kaikkia tervehtiä
tällä sanalla.
Olemme saaneet todeta, ettei
työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamiselle ollut edellytyksiä, koska työnantajien tavoitteet
ovat epärealistisia. Neuvottelujen
lopputulos olisi voinut olla toinen,
jos elinkeinoelämän keskusliitto
EK olisi suhtautunut vakavammin
palkansaajien esittämiin ratkaisuihin järjestelmän uudistamiseksi.
Neuvotteluissa EK:n pääasiallinen
tavoite tuntui olevan vain työehtojen heikentäminen ja ammattiyhdistysliikkeen ainoan voimakeinon
lakko-oikeuden murskaaminen.
EK:n neuvotteluasenteessa ei haluttu lähteä etsimään ja puuttumaan
mahdollisten työtaistelutoimenpiteiden lähtökohtiin ja syihin. Näyttäisi vähän siltä että halu onkin siirtää neuvottelua eduskuntavaalien
jälkeiselle mahdolliselle porvarihallitukselle. Olemmehan jo kuulleet
kokoomuksen esiin tuomia avauksia työehtojen heikentämiseksi ja
työttömyysturvan leikkaamiseksi.
Ja hyvin on vielä muistissa keskustan työreformi. Kyllä näidenkin
neuvottelujen olisi pitänyt tähdätä
työllisyysasteen nostamiseen, eikä
työehtojen heikentämiseen. Ihmettelen, jos 2013 solmitun työllisyysja kasvusopimuksen optiovuodesta
päästään sopimaan, vaan mitä todennäköisimmin ensi syksynä men-
nään liitokohtaisiin ratkaisuihin.
Huhtikuun 19 päivä käydään
eduskuntavaalit. Näiden vaalien
tulos näyttää minkälainen hallitus
tähän maahan tulee. Jos kyseessä
on puhdas porvarihallitus, olemme
me tavalliset duunarit todellisissa
hankaluuksissa. Ja työläistä viedään
kuin pässiä narussa. Tämän vuoksi
äänestäminen eduskuntavaaleissa
on vielä tärkeämpää tärkeämpi. Ja
äänestäessä on myös oltava ehdokkaan kohdalla kriteerinä työelämän
ja työehtojen tuntemus. Esimerkkinä voisi sanoa: Porvari kansanedustajien vaatimat työehtojen joustot ja
kun heiltä kysyy tietääkö ne kuinka
paljon nykyisissä sopimuksissa on
jo joustomahdollisuuksia, he eivät
sitä tiedä. Metallin sopimus sisältää
44 kohtaa, joista voidaan paikallisesti sopia ja näitä sopimuksia
tehdään. Joten se siitä työehtojen
joustamattomuudesta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää äänestää ja äänestää oikein.
Harri Kurttila
Puheenjohtaja
JÄSENYYDEN
HOITOVINKKEJÄ
Täytä aina uusi perintäsopimus
kun työnantajasi vaihtuu
Ammattiosastosi voi hakea sinulle lepääviä jäsenoikeuksia ja vapautusta jäsenmaksuista, jos:
• olet sairas ja kokonaan vailla ansiotuloja
• jäät äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalle
• opiskelet
• suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelua
• olet työttömänä työnhakijan työvoimatoimistossa
• olet työttömyyseläkkeellä tai työkyvyttömyyseläkkeellä
• suoritat vapausrangaistusta
Ilmoittaudu tällöin ammattiosastoosi vähintään
puolivuosittain ja ota mukaasi kirjallinen todiste
asiasta (esim. Kelan päätös)
Jos jäät omalle lomalle ja haluat säilyttää jäsenyytesi, maksat itse jäsenmaksun Metalliliiton keskituntiansion perusteella
Jäsenasioitasi voit hoitaa myös netissä osoitteessa
www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi
Lisätietoja saat luottamusmieheltäsi
tai ammattiosaston toimistolta
TOIMIHENKILÖT 2015
Puheenjohtaja:
Harri Kurttila
Kauristie 17, 31400 Somero
p. 040 739 0103, 748 8109 työ: 779 0209
[email protected]
Opintosihteeri:
Jarmo Saari
Riiheläntie 2 A6 , 21490 Marttila
p. 040 7053213
[email protected]
Varapuheenjohtaja:
Erja Malinen
Svenssonintie 15 B11, 31400 Somero
p. 040 701 5341
[email protected]
Veteraanivastaava:
Erkki Salminen Urheilutie 41 31400 Somero
p. 748 6798
Sihteeri:
Erkki Salminen
Urheilutie 41, 31400 Somero
p. 748 6798
Taloudenhoitaja:
Jari Ruohonen
Rekijoentie 69, 25370 Pertteli
p. 041 449 9345
[email protected]
Ammattiosaston päivystys 2015
Juttutuvalla, Jukolantie 3, klo 15–16 :
25.1. / 22.2. / 29.3. / 26.4. / 31.5. / 14.6.
/ 30.8. / 27.9. / 25.10. /29.11. /
20.12. klo 15 – 19
Toimikunta: Erja Malinen, Jari Ruohonen, Arto Sintonen,
Erkki Salminen, Hans Aaltonen, Jarmo Saari,
Anne-Mari Toikka
Toiminnantarkastajat:
Tuija Pelto-Lampola, Raili Myllylä
V-S /Satakunnan aluejärjestön edustajat
Harri Kurttila, varalla Arto Sintonen
Anne-Mari Toikka, varalla Jari Ruohonen
Salon seuturyhmän edustajat
Harri Kurttila, varalla Jarmo Saari
Jari Ruohonen, varalla Erja Malinen
SAK:n paikallisjärjestön edustajat
Erja Malinen, Arto Sintonen, Harri Kurttila
Hans Aaltonen, Erkki Salminen
Kahvitarjoilu! Tervetuloa!
Someron Metallityöväen
ammattiosasto 315 ry
Mail: [email protected]
Someron metallityöväen ammattiosasto 315 ry
KEVÄTKOKOUS
29.3. 2015 klo 16.00
Juttutuvalla, Jukolantie 3, Somero
Esillä sääntömääräiset asiat
Kahvitarjoilu
JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI
Jäseniltä
• Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä.
• Ota mukaasi TE-toimistoon työtodistukset tai lomautustodistus, mikäli olet lomautettu.
• TE-toimisto antaa sinua koskevan sitovan työvoima-poliittisen lausunnon työttömyyskassalle.
• Pidä työnhakusi voimassa toimiston antamien ohjeiden mukaisesti!
• Päivärahaa haetaan jälkikäteen neljän kalenteriviikon jaksoissa. Hakujakson viimeinen päivä on sunnuntai. Jos teet osa-aikatyötä, jossa on kuukausipalkka, hae päivärahaa kalenterikuukausittain.
• Täytä päivärahahakemus huolellisesti lomakkeen ohjeiden mukaan
ja hanki tarvittavat liitteet. Puutteellisesti täytetty hakemus joudutaan
palauttamaan, jolloin päivärahan käsittely viivästyy.
• Hakemusta ei saa allekirjoittaa, eikä lähettää työttömyyskassaan etukäteen ennen hakemusjakson päättymistä.
• Hakemuksen voi täyttää myös sähköisesti. • Hakemuksen ja neuvoja saat:
- TE-toimistosta
- Metalli 57:n toimistolta
- työttömyyskassasta
- kassan sivuilta www.tyottomyyskassa.
metalliliitto.fi