Voit ladata näköislehden pdf-muodossa tästä.

Transcription

Voit ladata näköislehden pdf-muodossa tästä.
kaupunkilehti
Pentti välittää >>12
Politiikkaa, mm. Antti Rinne >>8
Autoilua, mm. OnniBus >>6
Kolme sivua urheilua >>14
3/2015
15.4.2015
www.sykkeessa.fi
Jaakko
Ikonen,
arjen
apostoli
10–11
2
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
kaupunkilehti
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
3/2015
15.4.2015
Oikeudenmukaisempi
Suomi
S
euraavan eduskunnan on tehtävä täyskäännös ihmisiä eriarvoistavasta sekä tuloja terveyseroja kasvattavasta politiikasta. Tilalle tarvitaan ratkaisuja, jotka ohjaavat Suomen takaisin kansakunnaksi, joka yrittää yhdessä. Emme voi enää
kuunnella Wahlroosin kaltaisia egoisteja, jotka kätkevät viesteihinsä eriarvoisuutta
edistäviä tavoitteita.
Yhtiöt maksavat aina voitostaan veroa siihen maahan, jossa ne ovat ”kirjoilla”. Suomen lain mukainen yhteisöverokanta on 20 %. Suomalaiset julkiset osakeyhtiöt eli
maamme suuryritykset maksoivat viimeisten verotietojen mukaan edellisellä tilikaudellaan 2 miljardia yhteisöveroa. Heidän todelliseksi veroprosentiksi osoittautui 7 %.
Samana vuonna suomalaiset pien- ja pk-yritykset maksoivat maahamme yhteisöveroa
22 miljardia. Heidän veroprosentti oli 20 %. Ei ole siedettävää, että pienistä eläkkeistä ja työttömyysturvasta maksetaan suurempaa veroa kuin suuret yritykset voitostaan.
Suomi palaa hyvinvointipolitiikan tielle vain uusien työpaikkojen kautta. Tämän
vuoksi kaikki turhat rekrytoinnin esteet on karsittava ensi tilassa ja satsattava pienja pk-yritysten kasvuun. Nämä yritykset maksavat verot kotimaahan. Näitä yrityksiä
meidän on tuettava, ei niitä suuryrityksiä, jotka verokikkailullaan syytävät rahat maastamme ulos. Suomessa on kansainvälisissä yrityksissä helpointa ja halvinta sanoa irti
työntekijä. Irtisanomissuoja on saatava näissä yrityksissä EU-tasolle.
Varkauden seudun kansainvälisen teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen
edellyttää ammatillisen koulutuksen ja Varkauden saavutettavuuden turvaamista. Tie, raide- ja lentoyhteyksien toimivuus tukee myös paikallisen vientiteollisuutemme kehitystä ja ulkomaisten yritysten sijoittumista alueellemme. Täten Viitostien ja Joensuun tien (VT 23) sekä Sorsakosken tien (Riikinvoima) rakentamista on vauhditettava.
Ilkka Taipale on tehnyt vuosikymmeniä työtä saadakseen päättäjät ja ihmiset ymmärtämään, mitä on ihmisoikeusmyönteinen työttömyyspolitiikka ja ihmisten kohtelu.
Käytännössä tämä tarkoittaa tänä päivänä jokaisen yksilön tilanteen riittävän laajaa
kartoitusta, jotta voimme varmistua aidosti ihmisen työkyvystä. Työkyvytön ihminen
kuuluu eläkkeelle, ei kortistoon. On ihmisten oikeustajun ja -turvan vastaista ajaa ihmiset inhimillisesti ja taloudellisesti mustaan aukkoon.
On pidettävä huolta ihmisestä ja lopetettava ongelmien rakentaminen. Nähtävä ratkaisut. On sitten kyse nuoresta tai iäkkäämmästä ihmisestä – ihmisarvo on jakamaton. Tämä ei tapahdu pelkästään lakia säätämällä, vaan aidosti välittämällä ja olemalla kiinnostunut meitä kaikkia koskevista asioista. Valveutuminen yhteiskunnallisten
asioiden suhteen toimii parhaana yksilön oikeusturvana. Jatkossa kaikkien, myös
nuorten, tulee tiedostaa omaa asemaansa koskevat velvollisuudet ja oikeudet.
Suomi kääntyy nousuun ja alueemme ihmisten hyvinvointia voidaan edistää vain puhumalla suoraan asioista niiden oikeilla nimillä. Kansan tulee pitää kiinni oikeuksistaan, jotta jatkossa emme joudu enää nykyisen kaltaiseen tilanteeseen. Vain sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvallisuus voivat luoda sitä kansallista eheyttä, joka antaa uskoa huomiseen ja Suomen nousuun.
Klovni Elviira ja Mukulele-lastenorkesteri ensiesiintyivät Varkauden Urheiluseurat ry:n 25vuotisjuhlassa. Tunnelman virittivät Arto Julkunen (kuvassa vas.), Kimmo Mattila, Klovni Elviira
ja kontrabasson takana kurkistava Jari Lehtomäki.
Aurinko paistaa, kun ukulele soi
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Ukulele – tuttavallisesti sanottuna ”uke” –
on rantautunut Varkauteen. Aikoinaan,
1800-luvun keskivaiheilla tämä pienikokoinen, nelikielinen kitaranmuotoinen soitin rantautui Hawaijille Madeiralta lähteneiden siirtotyöläisten mukana. Kun joukossa oli muutama puuseppä, koti-ikävissään he alkoivat tehdä pikkukitaroita.
Ukulele-soitin tuo eittämättä mieleen
hawaiji-musiikin, mutta sillä soitetaan myös
klassista musiikkia – muita musiikkilajeja
unohtamatta. Yksi mainio esimerkki on The
Ukulele Orchestra ofGreat Britain, joka vieraili helmikuussa Suomessa. Ympäri maailmaa konsertoinut orkesteri tulkitsee nelikielisillä soittimillaan rockin ja popin klassikoita. Orkesterista kerrotaan, että sen ohjelmistoon kuuluu biisejä mm. Lady Gagalta, Pharrell Williamsilta, Blurilta ja Daft
Punkilta. Ukulelebändin ihailijoina kerrotaan olevan mm. David Bowie, Monty Pythonin Michael Palin ja Sir Paul McCartney.
Miten tapahtui rantautuminen Varkauteen? Klovni Elviira eli Minnamaria Koistinen kertoo ostaneensa ukulelen vuonna 2002
– sairaalaklovnina esiintymistään varten.
– En ollut aiemmin soittanut kitaraa,
soitin näytti hauskalta ja itse opettelin sitä
soittamaan. Ukulele on niin pienikokoinen
ja kätevä kuljettaa. Se on hauskannäköinen
ja monet ihmiset luulevat sitä leluksi. Ukulelesta lähtee kiva ääni ja se on ollut lasten
kanssa ihan huippu, hän sanoo.
Aloha-päivä
Jaakko Ikonen
[email protected]
Kannen kuva: Vesa Moilanen.
Pentti Kauhanen haaveilemassa
mahdollisen taidekeskuksen
pääsisäänkäynnin edessä.
Rantautumisen toinen aalto tapahtui viime
syksynä, kun Arto Julkusen työpaikalla perustettiin ukulele-orkesteri.
– Syntymäpäiville piti saada ohjelmaa ja
aikaa harjoitella oli pari kuukautta. Synttäreillä soitettiin Nikulele-työpaikkaorkesterilla, joka nykyisellään harjoittelee keskiviikkoiltaisin 7–10 soittajan voimin.
Ja seuraava vaihe. Koistinen ja Julkunen
löysivät Kimmo Mattilan – ja niin Mukulele-lastenbändi, alkoi harjoitella kolmestaan marraskuun lopulla. Basistiksi löytyi
bändiin Jari Lehtomäki – viisi biisiä ja
soinnut – siitä liikkeelle. Nyt Mukulelella
on hyvän matkaa toistakymmentä biisiä
ohjelmistossaan, tuoreimpana hawaijilaiset
lastenlaulut. Ensiesiintyminen bändillä oli
perjantaina 13.3. Varkauden Urheiluseurat
ry 25-vuotisjuhlassa – kivalta kuulosti.
Keikkoja bändillä on ihan kivasti kevään
ja alkukesän aikana, mm. Vekara-Varkausfestivaaliviikon avajaisissa kesäkuun alkupuolella. Mutta sitä ennen tapahtuu jotakin
merkittävää. Lauantaina 23.5. Varkaudessa
vietetään ukulele-päivää siten, että aamukymmeneltä käynnistyy Ravintola Kaks
Ruusussa Aloha-päivä. Sen aikana opiskellaan soittamaan ukulelea, iltapäivällä on
Klovni Elviira & Mukelele-bändin lastenkonsertti ja illalla paikalliset ”ukeharrastajat” kokoontuvat soittamaan Rimpsauksen
kanssa. Arvion mukaan ukulelensoittajia on
paikalla jopa kolmisenkymmentä. Kesällä
Mukulele lähtee esiintymään Karkkilaan,
jossa järjestetään Suomessa ensimmäistä
kertaa iso ukulelensoittajien kesäfestivaali.
Soitto-opetusta
Rimpsaus-yhtyeen taustalla oleva Kauraahon kansanmusiikkiyhdistys ry pyörittää
ukulelensoittajien soittopiiriä, jossa on parikymmentä soittajaa. Innostusta asiaan oli
runsaasti, koska kurssi täyttyi sangen nopeasti. Tulevana syksynä opiskelu siirtyy
Soisalo-opiston toimintoihin kuuluvaksi.
– Ukuleleen tarttumisen kynnys on matala, aloittaminen on helppoa ja jotakin saa
aikaan nopeasti. Sen jälkeen soittaminen on
yhtä vaikeaa kuin minkä tahansa soittimen,
sanoo Arto Julkunen, joka ei suosittele hankittavaksi kaikkein halvinta soitinta. Likimain sadalla eurolla saa kunnon ukulelen,
jonka sointi on hintansa väärti.
Soittimia on ”vauvaukesta” eli sopraninosta bassoukuleleen. Soittimen alkuperäinen materiaali kannessa on ollut Koa-akaasia, mutta myös kuusi ja mahonki ovat nykyisellään yleisiä. Rimpsaus-yhtyeen rumpali, Jouni Kurki Suonenjoelta, on valmistanut puoliakustisen ”kalamiehen ukulelen”, jossa otelauta on visakoivua ja runko
vanhaa tervaleppää. Hän myös valmistaa
mahonkisivuisia ja kuusikantisia, perinteisen mallisia ukuleleja.
Kun ukulele on varustettu mikrofonilla ja
esivahvistimella, pistetään piuha kiinni vahvistimeen ja käännetään ”nupit kaakkoon”,
niin kyllä lähtee! Ukuleletouhuun ei kuulu
muodollisuus eikä juuri mollisoinnutkaan.
Tunnelma kääntyy duurin ja auringon puolelle. Aurinko paistaa, kun ”uke” soi!
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3
4
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Ellan luokka riemastuttaa teatterissa
Teksti: Vesa Moilanen
Kun Happy-biisi rävähtää soimaan, näyttämölle ryntää Ellan luokka, joka on mukavin
luokka mikä maasta löytyy. Peruskoulun
kakkosluokka, joka ei ole mikään stereotypia
”malliluokasta”. Luokassa annetaan tilaa
erilaisille persoonallisuuksille ja luovuudelle.
Tämä kaikki johtuu Ellan luokan porukasta, porukkahengestä, tasa-arvosta – kaveria ei jätetä. Ja johtuu tietysti luokan luovasta opettajasta ja hänen tavastaan osata
toimia kakkosluokkalaisten parissa.
Kyseessä on Varkauden Teatterin tuorein,
ensi-iltansa näin kevään kynnyksellä saanut
koko perheen näytelmä Ella ja presidentti,
jonka Jussi Helminen on dramatisoinut
Timo Parvelan rakastettujen Ella-kirjojen
pohjalta. Näytelmän on ohjannut Iiris Salmela, lavastus on Sami Härkösen, äänet
Jussi Heiskasen, valot Marko Etelärinteen
ja kampaukset sekä maskeeraukset Riikka
Hakamäen.
Ammattiteatterin näyttelijäkaartiin on
Ellassa iltanäyttelijöistä saatu mukaan
osaavia näyttelijöitä – hieno juttu – nuorta
energiaa! Ja näytelmä kokonaisuutena on
tiivistä työtä.
Ellan luokka on aina toisella luokalla,
koska luokalta pääseminen ei ole kaikkein
yksinkertaisin juttu. Porukka haluaakin
pysyä yhdessä – kakkosluokalla. Yhteishenki ja yhdessä tekeminen ovat voimaa,
jota tarvittaisiin monessa arkielämän
asioissa myös aikuisten parissa.
”On mielenkiintoista kasvaa aikuiseksi”
– näin toteaa tokaluokkalainen Ellassa.
Koulutaival on pitkä ja siinä ajassa lapsissa
tapahtuu paljon asioita. Koulu on merkittävässä roolissa lapsen kasvamisen kannalta.
Jotta lapset oppisivat toimimaan yhdessä ja
saisivat vahvistusta omiin vahvuuksiinsa
Ella ja presidentti-näytelmässä on yleensä koko 2A-luokka koko ajan näyttämöllä. Tässä kuvassa myös muuta väkeä – edessä vasemmalla Annikka
Kaistinen, takarivissä Jukka-Pekka Löhönen, Marja Sundgren, Miika Korhonen, Markku Ryytty ja Paula Heikkinen, eturivissä vasemmalta Sakari
Kautto, Janita Pulliainen, Pietari Räisänen, Lauri Jurvanen, Ville-Veikko Valtanen ja Mirja Ryytty. (Kuva: Varkauden Teatteri.)
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
sekä voisivat kasvaa yksilöinä ymmärtäen
yhdessä tekemisen ja sosiaalisten taitojen
merkityksen.
Vaikka koululaiset ovatkin näytelmän
valokeilassa, myös aikuisten maailmassa tapahtuu. Valtataistelua, juonittelua, arkielämää – kaikkinensa asioita, jotka ovat tätä
päivää.
Näytelmässä on huumoria, menoa ja
meininkiä, mutta myös paljon ajatusta kaikenikäisille. Jokainen on omanlaisensa ja
erilaisuus on voimavara, joka tulisi osata
hyödyntää – pelata yhteen ja tukea toinen
toisiaan. Maorien perinteinen tanssi HakaHaka on näytelmässä oivallinen luokkahengennostatus.
Ajatusten herättäjä
Jo koulunsa käyneet voivat Ella ja presidentti -näytelmää katsoessaan verestää
omaa kouluaikaansa. Opettajat hahmoina
kulkevatkin monesti koko elämän ajan
muistikuvissa mukana.
Ainakin allekirjoittaneelle, ”ukki-ikäiselle”, tuli mieleen kakkosluokan toimintakulttuuri – suurin piirtein kuusi vuosikymmentä sitten. Ehkä joku muukin katsomossa
ajatteli, että olisipa minullakin ollut sellainen
luokka kuin Ellalla. Vaikka tietysti näytelmän kaltainen luokka ei voi olla täyttä todellisuutta nykypäivänäkään – mutta näytelmä
otti paikkansa ajatusten herättäjänä.
Näytelmän lavastuksensa oman panoksensa oli antanut Varkauden Teatterin
kummiluokan piirustukset Joroisten yhtenäiskoululta. Ella ja presidentti jatkaa teatterin kesätauon jälkeen syksyllä.
Vielä muutama sana liittyen teatteriin
Varkaudessa. Vuonna 1954 perustettu Varkauden Teatterikerho työskentelee aktiivisesti paikkakunnan teatterielämän hyväksi.
Suomen Teatterikerhojen Liitto ry on
myöntänyt kultaiset ansiomerkit Varkauden
Teatterikerhon aktiivitoimijoille. Merkin
ovat saaneet Anja Dag, Taina Leppänen,
Kurt-Henrik Putkonen, Juhani Silaste ja
Irma Tuovinen.
Huippuartistit tähdittävät
kaupunkifestivaalia
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Elokuun alussa Warkauden Nuorkauppakamari ry järjestää jo seitsemättä kertaa
Sampea ja Samppanjaa-kaupunkifestivaalin. Kuudesti festivaali on toteutettu kaupungintalon vierustalla kauniissa Itsenäisyyden puistossa, joka on havaittu sopivaksi miljööltään hyödynnettäväksi isoon yleisötapahtumaan. Tulevan kesän festivaali pidetään 7.–8.8.
– Perinteisellä kaavalla mennään. Uutuutena on ennakkomyynnissä liput koko
viikonlopulle ja myös koko perheelle tarkoitettuun ilmaiseen Lasten Sampi-päivätapahtumaan lauantaina on tulossa uudistuksia, lupaa Warkauden Nuorkauppakamarin puheenjohtaja Anne Mykrä, jonka
mukaan kaupunkifestivaalin toteuttaminen
on koko nuorkauppakamarin yhteinen projekti. Pääyhteistyökumppanina on Varkauden kaupunki ja muiden yhteistyötahojen
kanssa neuvottelut ovat meneillään. Festivaalin rakentamistalkoisiin ovat kaikki yhteistyötahot tervetulleita.
– Asioita tehdään yhteiseksi hyväksi –
kaupungin viihtyvyyden eteen.
Järjestäjätaho toivoo, että festivaalin molempina iltoina väkeä olisi paikalla parituhatta ihmistä. Sääolosuhteet ovat ulkoilmatapahtuman osalta arvoituksellisia, mutta
ainakin festivaalin artistikattaus on maamme huippua.
Perjantai-illan aloittaa bilebändi Lipsaset, sitten jatkaa Lauri Tähkä ja illan päätteeksi levytystauoltaan keikkalavoille palannut Neljä Ruusua.
Lauantain alkuillan esiintyjänä on Varkauden ”oma poika” Petri Hervanto, jonka
jälkeen lavalle nousee bilebändi Jean S. ja
illan kruunaa Katri Helena.
– Kolme huippuesiintyjää iltaa kohden
suhteutettuna pääsylipun hintaan on hyvä
paketti, sanoo Anne Mykrä ja tähdentää,
että festivaalin Superteltta on kaikille avoin
ja sinne voivat myös yksityishenkilöt ostaa
paikkoja. Eli superteltta ei ole tarkoitettu
pelkästään yrityksille tai yrityksien edustajille. Superteltassa pöytäpaikkansa saa pitää
koko illan ajan ja kolmen ruokalajin illalli-
Sampea ja Samppanjaa 2015-kaupunkifestivaalin järjestelyt käynnistyivät kohta viime kesän
festivaalien jälkeen Festivaalipaitaa esittelivät Warkauden Nuorkauppakamari toimijoina (kuvassa
vas.) Henna Miettinen, Pekka Saraketo, Anne Mykrä ja Eija Tervonen.
nen sisältää luonnollisesti myös Varkauden
nimikkoherkkua, sampea ja kaviaaria.
Itsenäisyyden puisto on upea paikka, jota
kannattaisi hyödyntää enemmänkin.
– Ajatellen alueen jatkokehitystä, olisi
kiva, jos puistossa olisi kiinteä esiintymislava ja puistoa vähän avattaisiin isompia tilaisuuksia varten. Eri tahojen kanssa asias-
ta on käyty keskustelua. Jos vain joku taho
jaksaisi kerätä toimijat yhteen ja tehdä yhteisen aloitteen, toivoo kaupunkifestivaalin
toteutuksessa jo pitkään mukana ollut Pekka Saraketo.
Isot yleisötapahtumat ovat tervetulleita
ja Itsenäisyyden puisto Pirtinvirran varrella voisi olla tapahtumien oiva pitopaikka.
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
5
6
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Varkauden Matkakeskuksen kautta 2-kerrosbussit liikennöivät nykyisellään kahdeksan kertaa päivässä Helsingin ja Kuopion suuntaan.
OnniBus.com lisää vuorojaan ja kalustoaan
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
OnniBus.com-yhtiö on monella tavalla
muuttanut suomalaista joukkoliikennettä ja
on strategiansa mukaisesti saanut kansalaiset takaisin linja-autoon. Vuoden 2012 alusta yhtiö aloitti yhdellä linja-autolla ja uusi
yhtiö, OnniBus.com aloitti toimintansa 15
bussilla viime vuoden heinäkuun alussa.
Tuosta ajankohdasta lähtien tämän vuoden
maaliskuun loppupuolelle laskettuna OnniBus.com-yhtiön 2-kerrosbusseissa on
matkustanut n. 1,2 miljoonaa ihmistä. Uutuutena Kuopio-Helsinki-reitille Varkauden kautta on tullut kolme uutta vuoroa.
– Toiminta-ajatuksemme on olla nopea,
halpa ja luotettava. Suomessa joukkoliikenne on vuosikymmeniä ollut ns. auringonlaskun ala, vähenevine asiakasmäärineen.
– Tähän saakka joukkoliikenteessä asiakasryhmät ovat valikoituneet heihin, jotka
ovat saaneet alennuksia. OnniBus.comilla
on alusta lähtien ollut periaate, että alennus
annetaan kaikille. Ja sotaveteraanit ovat
ryhmä, joka mielestämme kuuluu matkustaa ilmaiseksi, sanoo OnniBus.comin toimitusjohtaja Pekka Möttö. Matkailutoimittajien Kilta ry palkitsikin OnniBus.comin Vuoden Hyvä Teko-palkinnolla, joka
jaettiin Matkamessujen yhteydessä Helsingissä. Kilta kiitti yhtiötä erityisesti sen sotaveteraaneille ja näiden avustajille tarjoamista maksuttomista matkoista.
Toimitusjohtaja Möttö sanoo onnistuneensa keräämään ympärilleen ydintiimiinsä kokeneita ja joukkoliikenneasiaan
vihkiytyneitä ammattilaisia. Koko ajan on
tiedetty suunta, jonne mennään.
– Maailmalla, kuten myös Suomessa, ala
vapautuu lupasääntelystä. Meille on ollut
todella positiivinen yllätys, miten paljon
olemme saaneet ihmisiä linja-autoon. Mut-
ta olemme vasta alussa. Linja-autoliikenteelle on aina ollut kysyntää, mutta se ei ole
toteutunut siksi, että tuote ei ole ollut kilpailukykyinen nopeuden ja hinnan vuoksi,
hän toteaa ja sanoo tunteneensa jopa lievää
huvittuneisuutta, kun yhden auton yrityksenä toimiessa alan asiantuntijat eivät nähneet mahdollisuuksia lisätä matkustajamääriä räjähdysmäisesti.
– Jumiuduttiin siihen, että asiakasmäärä
olisi jotenkin annettu ja esitettiin hassuja
laskelmia kannattavuudesta. Toiminta kannattaa silloin, kun hinta on järkevä ja ihmisiä liikkuu riittävän paljon – se on kaikkien
etu.
Busseja lisää
OnniBus.comin tekemä asiakastyytyväisyystutkimus antaa huimia lukemia. Asiakastyytyväisyys oli täydellistä ja kolmasosa
asiakkaista ilmoitti, etteivät olisi ilman yhtiön palveluja matkustaneet ollenkaan. Palveluun ja kuljettajiin asiakkaat ovat olleet
tyytyväisiä.
– Tulkitsen tutkimusta siten, että bussien
lähtötiheys on ollut hyvä ja matkanteko nopeaa. Alusta lähtien olen sanonut, että tärkeämpää kuin hinta on matkanteon sujuvuus. Firmassa on hyvä henki ja se näkyy
asiakkaiden suuntaan.
– Verkoston täytyy olla kattava. Meillä on
yli 50 aikataulupaikkakuntaa reittikartassamme. Ja emme tähtää siihen, että ajaisimme vain silloin, kun käyttäjiä ajallisesti
odotetaan olevan kaikkein eniten. Uskomme siihen, että laaja verkosto kasvattaa
käyttäjämääriä kokonaisuutena pitkällä
tähtäyksellä, hän toteaa.
OnniBus.comin 89-paikkaisissa busseissa esteettömyys on yksi merkittävä asia.
Bussit ovat matalalattiaisia ja ovat varustettuja yhdellä invapaikalla, jonka käytöstä tu-
lee ilmoittaa etukäteen. Jokaiselle asiakkaalle on istuimen alla sähköpistoke mobiililaitteiden latausta varten. Lisäksi autoissa
on langattomat verkot. Matkalippujen ostaminen tapahtuu verkkokaupasta, mutta
myös kuljettajalta saa maksukorteilla lippuja, mikäli autossa on tilaa.
Yhtiön bussit on hankittu uusina suoraan valmistajan tehtaalta. Heinäkuuhun
mennessä liikenteessä on 35 autoa ja toimitusjohtaja Mötön arvion mukaan ensi vuoden maaliskuussa bussien lukumäärä on
edellä mainitusta lähes tuplaantunut. Tähtäimessä on kolmen miljoonan matkustajan
määrä vuosittain.Yksi auto työllistää neljä
kuljettajaa. Tällä hetkellä yhtiön henkilöstömäärä on vähän yli 150 työntekijää.
Joukkoliikenteen käyttäminen on ympäristöteko.
– Se ei ole ympäristöteko, jos ajetaan
tyhjää bussia. Vähimmäistavoitteena on,
että bussit ovat puolillaan, ja se on hyvin
saavutettu.
Tässä keula kohti
pääkaupungin
keskustaa, jonne
bussi hurauttaa
vähän yli neljässä
tunnissa.
Solmukohta Varkaus
Kuopiosta Helsinkiin Varkauden kautta ajavan OnniBus.comin palveluihin on tullut
kolme uutta vuoroa, jotka lähtevät Varkaudesta klo 6.00, klo 12.30 ja klo 15.00. Vastaavasti Helsingistä Kuopioon uudet vuorot
lähtevät klo 6.00, klo 10.30 ja klo 14.30. Tämä
tarkoittaa, että molempiin suuntiin on päivän mittaan kahdeksan vuoroa. Varkaudesta
pääkaupungin suuntaan lähdettäessä pysähtymispaikkakuntina ovat Juva, Mikkeli ja
Heinola. Helsingissä päätepysäkiksi on
vaihtunut Kampin matkakeskus, jonka läheisyydessä olevalta rautatieasemalta on lentobussiyhteydet Helsinki-Vantaa lentoasemalle. Lisäksi piakkoin valmistuva Kehärata mahdollistaa yhteydet lentoasemalle.
Kesäkuun alusta alkaen OnniBus.com
avaa reitin 6-tietä pitkin Helsinkiin.
– Jossakin vaiheessa tulevaisuudessa ajetaan Joensuusta poikki Suomen länteen Varkauden kautta, joka on tärkeä solmukohta.
Toivon, että tämä reitti toteutuu ensi vuoden
aikana, toimitusjohtaja Pekka Möttö sanoo.
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
7
Rengassesonki on meneillään, toteaa Auto-Soinisen yrittäjä Lauri Soininen.
Autonrenkaissa kannattaa
muistaa riittävä urasyvyys
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Aikanaan Suomi oli jaettu kolmeen vyöhykkeeseen, kun puhuttiin kesärenkaiden
ja talvirenkaiden vaihtamisen ajankohdista
autoihin. Nykyisellään kesärenkaiden
vaihtamisen ajankohta keväällä on sidottu
kristilliseen juhlapyhään Pääsiäiseen, jonka
sijainti ajallisesti vaihtelee huhtikuussa.
– Eihän Inarissa kesä tule samaan aikaan
kuin Senaatintorilla, toteaa Auto-Soinisen
yrittäjä Lauri Soininen ja jatkaa, että poikkeuksellisen talvikauden vuoksi moni autoilija laittoi liian hätäisesti kesärenkaat
autoon. Nyt huhtikuun puolivälissä on
luonnollisestikin renkaanvaihtoaika.
Renkaidenvaihdossa kannattaa tarkastella renkaiden kuluneisuutta – ovatko renkaat kuluneet tasaisesti, laidoilta tai ”laikuille”. Laillisen kesärenkaan minimiurasyvyys on 1,6 mm, mutta Soininen pitää
”viimeisenä rajana” kolmea millimetriä.
Uusissa renkaissa urasyvyys on 8–9 millimetriä.
– Kannattaa muistaa, että jos on autossa
yksikin laiton rengas, niin korjauskehotuksella ei katsastuksesta selviä, vaan vaaditaan
uusintanäyttö.
Rengastesteissä ovat viime aikoina menestyneet myös ns. halparenkaat.
– Jo usean vuoden ajan halparenkaiden
laatu on parantunut merkittävästi. Suuren
osa halpamerkeistä omistavat isot ketjut,
joilla on tietoa ja taitoa rengasasioissa. Kauko-Idästä tulee laadukkaita renkaita, sanoo
Soininen, jonka mukaan pinnoitettujen
renkaiden käyttö on pudonnut. Niiden ostoa ja käyttöä puoltavat enää vain ekologiset
näkökohdat.
Auto-Soinisella on Varkauden toimipisteessään ja Tihusniemen varastossa n. 650
rengasta ja lisää tulee kevään mittaan. Yritys myy myös uusia ja käytettyjä vanteita.
Varkaudessa yrityksellä on myynnissä nelisenkymmentä edullista käyttöautoa – suurin osa katsastettuna ”tuoreella leimalla”.
– Käytettyjen autojen kauppiaana etunamme on myös mahdollisuus huoltoihin,
joissa taataan työn osuus, Lauri Soininen
kertoo.
Kari Itkonen on koulutukseltaan autoasentaja ja on työskennellyt vuosikymmeniä huolto- ja
korjaustehtävissä. Renkaanvaihdon yhteydessä on hyvä tarkastella auton alustapuolelta mm.
suojakumien kunto.
Yleissilmäys autoon
kevään kynnyksellä
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Kun on likimain viisi vuosikymmentä
”raplannut” autoja ja koneita, ei malta pitää
näppejään kurissa, vaan homma jatkuu. Kari
Itkonen ei malttanut jäädä eläkkeellä lepäämään laakereillaan, vaan edelleen paiskii
töitä Relanderinkadun varrella sijaitsevassa
yrityksessään pienkonehuolto K. Itkonen.
Nykyisellään autojenhuollot menevät
määräaikaishuoltoina ja ajettujen kilometrien perusteella. Ei kuten ennen – puhuttiin
mm. keväthuollosta ja talvihuollosta. Itkonen huoltaa edelleen autoja, vaikka hänen
yrityksensä varsinaisina huolto- ja korjauskohteina ovat pienkoneet.
– Kun vaihtaa autonrenkaat, niin samalla
kannattaa tarkastella autonalustaa, esimer-
kiksi vetoakselien suojakumien kunto. Ja
muutoinkin yleissilmäys autoon. Lasinpyyhkijänsulkien kunnon tarkastaminen ja raitisilmasuodattimen vaihtaminen ennen kesää,
sanoo Itkonen, joka tekee autoihin pikkuhuoltoja, öljynvaihtoja ja tulpanvaihtoja.
Pienkoneiden osalta huollossa ja korjauksessa käyvät mm. moottori- ja raivaussahat
sekä ruohonleikkurit ja heinätrimmerit.
– Hyvissä ajoin kannattaa tuoda huoltoon
ruohonleikkurit, kuten myös pienemmät
perämoottorit, muistuttaa Itkonen, jonka
yritys on laajentanut palvelujaan varaosa- ja
tarvikemyynnin sektorilla.
– Lisää tulee esimerkiksi viiloja, ketjuja
ja rasvoja moottorisahapuolelle, hän kertoo.
Pesurytmi tärkeää autonpinnan hyvinvoinnille
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Talven aikana vallitsevat keliolosuhteet
maanteillä olivat haastavat. Kahlattiin hiekan, suolan, pien ja nastapölyn seassa.
– Autoista talven tomut pois ulkoa ja sisältä – eli myös sisäputsia tarpeen mukaan.
Varsinkin jos pesuvälit ovat lipsahtaneet
pitkiksi ja kura on talven mittaan ehtinyt
kuivaa auton pintaan, silloin tarvitaan huolellista käsinpesua liuotin- ja esipesuaineiden kanssa – jotta saadaan peltipinta puhtaaksi, takuuvarmasti, sanoo Saimin AutoCenterin yrittäjä Sami Räisänen, joka
muistuttaa myös perusvahauksen merkityksestä – vähintäänkin keväällä ja syksyllä.
– Syksyllä laitettuna vaha suojaa suolaa
ja hiekkaa vastaan, kevättä ja kesää ajatellen
vaha suojaa auringon uv-säteillyltä, mikä
polttaa maalipintaa. On myös takuupinnoitteita, jotka antavat suojaa ympärivuotisesti. Mutta nekään eivät tuo onnea ja au-
tuutta, etteikö autoa pistäisi säännöllisesti
pestä. Säännöllinen pesurytmi – olipa pinnassa vaha tai pinnoite – niin maalipinta
pysyy kunnossa.
Hyvällä peruspesulla Räisänen tarkoittaa
myös auton ovenvälien ja tiivisteiden pyyhkimistä ja kuivausta. Käsinpesussa auto on
puolesta tunnista tuntiin – riippuen paljolti lian irrottamiseen kuluvasta ajasta.
– Auton kevyessä sisäputsauksessa sisätilat käydään kauttaaltaan läpi – mattojenpesu, lattiatilojen imurointi, ikkunoidenpesu,
pölyjenpyyhkiminen ja penkeiltä irtohiekat
ja roskat pois. Kun painehuuhtelulaitteella
ajetaan penkit ja oviverhoilut, puhutaan jo
täydellisestä sisäpuhdistuksesta.
Saimin AutoCenter tekee myös renkaanvaihtotöitä ja huolehtii vanteiden kunnosta. Myös irtovannesarjoja puhdistetaan ja
vahataan.
– Alumiinivanteet kannattaa hoitaa
kuntoon vannepesuaineella, joka sisältyy
Sami Räisänen muistuttaa, että käsinpesulla lika lähtee takuuvarmasti irti. Ja säännöllisellä
pesurytmillä auton maalipinta pysyy paremmin kunnossa.
renkaanvaihtoon. Uudehkoihin alumiini- Räisänen kertoo.
vanteisiin voi mainiosti laittaa vahan pinErikokoisten autojen pesun lisäksi Saitaa. Vaha on suojana, lika ei tartu helposti ja min AutoCenteriltä saa pesut myös raskaalpesussa lika myös lähtee irti helposti, Sami le kalustolle ja veneille.
8
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Valtiovarainministeri
Antti Rinne:
Kasvuun uusia
vientimarkkinoita
löytämällä
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Varkaudessa vieraillut valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi
tukevansa tasapuolisesti kaikkia Savo-Karjalan eduskuntavaaliehdokkaita, samalla
tavalla kuin kaikkia muitakin demareiden
riveissä maassamme olevia ehdokkaita. Puheenvuorossaan hän selvitti kuulijoille
SDP:n vaaliohjelmaa ja talouspoliittista
ohjelmaa.
Rinteen mukaan suunta on ylöspäin, ja
kun maamme talous saadaan kuntoon, pystytään kehittämään Suomea hyvinvointiyhteiskuntana ja huolehtimaan, että eriarvoisuus lähtee vähenemään ja tasa-arvoista
yhteiskuntaa voidaan viedä eteenpäin.
Rinteen mielestä viime vuosien suurin
ongelma on ollut vientiteollisuudesta menetetyt työpaikat.
– Meiltä on mennyt 2000-luvun aikana
160.000 työpaikkaa – pääsääntöisesti vientiteollisuudesta. Siksi olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytyksiä on vahvistettava siten, että pystytään kilpailemaan
avoimilla markkinoilla.
– Mutta samalla pitää pystyä laajentamaan viennin pohjaa. Tällä hetkellä 26 yritystä tekee n. 60 % vientituloista. Se on liian vähän ja yritykset kilpailevat vielä osit-
tain keskenään, sanoi Rinne,
jonka mukaan on välttämätöntä löytää uusia vientimarkkinoita – käyttämällä hyväksi
pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia trendejä.
Esimerkkeinä hän nosti
esille maailmalla tapahtuvan
kaupungistumisen, johon suomalaisella teknologiateollisuudella on paljon osaamista.
Näitä asioita ovat maailmalla
esimerkiksi vesi- ja viemäriverkostot sekä vedenpuhdistaminen.
– Täytyy löytää oikeat väylät
aktiiviseen, yrittäjähenkiseen
toimintaan ja saada valtion
tuella syntymään vientiä, valtiovarainministeri Antti Rinne
totesi.
Eduskuntavaaliehdokas
Jaakko Ikonen toivotti
SDP:n puheenjohtaja,
valtiovarainministeri Antti
Rinteen tervetulleeksi
Varkauteen.
Kärkivaalipaneeli tähdensi yhteistyön merkitystä
Ikonen (sdp), Seppo Kääriäinen (kesk) ja
Sari Raassina (kok).
Panelistit olivat useissa asioissa samoilla
linjoilla. On osattava pelata yhteen edunvalvonnan nimissä Savo-Karjalan puolesta,
jotta Itä-Suomessa ei jäätäisi ”kehitysmaaalueeksi” suhteessa ”ruuhka-Suomeen”.
Tiestön kunto – myös alempiasteisen tieverkoston kunto – on ensiarvoisen tärkeä menestystekijä. Ja Iisalmi-Kuopio-Varkaus-ak-
seli on säilytettävä, jotta ihmisten perusoikeudet turvataan ja palvelut ovat saatavissa.
Sunnuntaina 12.4. Varkaudessa pidetty kär– Ihminen päätöksenteon keskiöön ja
kivaalipaneeli keskustelutti niin paikalla
että häntä kohdellaan kunnioittavasti, sanoi
ollutta runsasta yleisöä kuin myös panelisJaakko Ikonen, jonka mielestä vaalien jälteja, joita innosti tilaisuuden juontajana
keisenä lähtökohtana on aloitettava neutoiminut tv-juontaja Timo Ripatti. Savovottelu ja yhteistyön etsiminen siitä, miten
Karjalan alueen eduskuntavaaliehdokkaisSuomi oikeasti saadaan nousuun. Ikosen
ta panelisteina oli kolme ehdokasta, kolme
mielestä ideologinen ajattelu ei saa toimia
sukupolvea ja kolme puoluetta – Jaakko
esteenä uusien työpaikkojen luomiseksi.
– On pakko myöntää yhteiskunnan reaTimo Ripatti (kuvassa oik.) toimi kärkivaalipaneelin vetäjänä. Mielipiteittään olivat esille tuomassa
liteettimaailma.
Suomessa on 620.000 työnja yleisölle kysymyksiin vastaamassa Sari Raassina, Jaakko Ikonen ja Seppo Kääriäinen.
(Kuva: Erkki Lehtonen.)
hakijaa. Kun saadaan kolmasosa töihin, ei
tarvitse keskustella leikkauksista. Työpaikat
syntyvät pienyrittäjyyden ja pk-sektorin
kautta.
– Ideologisista seikoista piittaamatta on
raivattava pois ne esteet, jotka objektiivisesti arvioiden vaikuttavat yrittäjän ratkaisuun uskaltaa työllistää uusia ihmisiä nykytilanteessa. On päivitettävä katsantokantaa, sanoi Ikonen ja peräänkuulutti viranomaisilta dynaamista, yrittäjäystävällistä
tulkintaa sääntelyasioissa – jotta ei luotaisi
ongelmia, vaan ratkaistaisiin niitä.
Teksti: Vesa Moilanen
Eläkejärjestelmää tarkasteltava
Eläkeasiat herättivät kuulijakunnassa kysy-
myksiä ja keskustelua. Jaakko Ikosen mukaan
vakuutusyhtiöillä on ”likvidiä kassassa”.
– Miksi ihmeessä ei käydä keskustelua,
voidaanko osa tästä rahasta laittaa liikkeelle ja laittaa konkreettisesti esimerkiksi tiestön kuntoon saattamiseksi. On kriittisesti
tarkasteltava eläkejärjestelmää – ei tarvita
toistakymmentä eläkeyhtiötä.
Ikonen toi myös esille käräjäoikeustilanteen.
– Käräjäoikeudet on raivattu pois sisämaasta ja kaikki yksiköt keskitetään kasvukeskuksiin – tästäkö syntyy säästöjä? Yliopistotutkimukset kertovat päinvastoin kulujen kasvaneen ja palvelujen laadun heikentyneen. Kokonaisarviointi on jäänyt tekemättä oikeusministeriön taholta, hän totesi.
Keskustelutilaisuudessa puhutti myös
byrokratia ja sen keventäminen. Vuonna
2017 voimaan astuvan kuntalain todettiin
olevan konkreettinen tehostamistoimi, jolla talouspoliittisesti ylimitoitettu julkinen
rakenne keventyy.
Panelistit olivat samaa mieltä, että tarvitaan syvää yhteistyötä – ja eri mieltä voidaan
olla sovinnossa. On kaikkien etu, että yhdessä pystytään puhumaan politiikasta.
Viisaus on kaiken politiikan perusta.
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
9
10
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Jaakko nyt kiertueella
Rautalammilla, Suonenjoella,
Leppävirralla, Kuopiossa.
Ke 15.4. klo 9–10 Rautalammilla
päivänpolttavista aiheista,
tavataan torilla
Ke 15.4. klo 11.30–12.30 Suonenjoella
vaalibussikiertueella, keskusteluhetkiä
torilla
Ke 15.4. klo 14.30–15.30 Leppävirralla
vaalibussikiertueella, keskusteluhetkiä
torilla
Ke 15.4. klo 16.30–18 Varkaudessa
vaalibussikiertueella, tavataan
Taulumäen torilla
Ke 15.4. klo 19 alkaen ”Karin
kotiinpaluu” Varkauden
rautatieasemalla
To 16.4. klo 9.30–11 Kuopiossa
vaalibussikiertueella, tavataan
Kuopion torilla
To 16.4. klo 13.30–15 Kuopiossa
vaalibussi Päivärannassa, paikkana
City-market
To 16.4. klo 16–17 Kuopiossa
vaalibussi Petosella, tavataan Pyörön
torilla
Ihmisten arjen apostoli
Teksti: Arto Miettinen, kuvat: Vesa Moilanen. Teksti ilmestynyt alunperin Viikko
Pohjois-Karjalassa.
Varkautelainen Jaakko Ikonen kohtaa lakimiehen työssään arjen raa'an todellisuuden
silmästä silmään. Politiikkaan hän haluaa
tuoda suoraa puhetta asioiden oikeilla nimillä.
Toissa viikolla Joensuun vaaliavauksessa
pistäytyneelle varkautelaiselle Jaakko Ikoselle mennyt työviikko ei ole ollut jokaiselle kengänkuluttajalle ihan tavanomainen.
Tämä siksi, että Ikonen on paitsi kansanedustajaehdokas myös ammatiltaan juristi.
– Alla on neljän oikeudenkäynnin viikko,
yksi kampanjapäivä Kuopiossa sekä nyt
tämä Joensuun vaaliavaus, johon piti sopia
vielä vaimon kanssa lastenhoito, 31-vuotias
perheenisä summaa viikkonsa kulkua.
Ikonen ei silti moiti tilannetta, se kuvaa
hyvin pienyrittäjän todellisuutta tämän
päivän Suomessa: itse on räpiköitävä, jotta
pää pysyy pinnalla. Kolmen osakkaan
omistama Lakiasiaintoimisto Majakka hoitaa toimeksiantoina erityisesti huoltajuuskiistoja ja huostaanottoja, mutta myös väkivalta- ja talousrikoksia.
– Tässä työssä kohtaa arjen raa'an todellisuuden silmästä silmään. Ja sen olen tullut huomaamaan, että se mitä näen työssäni
ja mistä politiikassa puhutaan eivät kohtaa.
Paljon puhutaan abstraktein yläkäsittein
esimerkiksi arjen turvallisuudesta, mutta ei
avata mitä sillä tarkoitetaan tai mitä se vaatii toteutuakseen, Ikonen kiteyttää.
Työläinen – eurooppalainen
Vaikka Jaakko Ikosella on vanhakantaisesti
ajateltuna hyvin porvarillinen ammatti ja
koulutus, hänen juurensa ovat syvällä Varkauden teollisuuspitäjän työläisyydessä. Isä
oli metallityöntekijä ja perheessä viisi lasta.
Tätä taustaa vasten on hänen oikeusoppi-
neisuutensa yllättävää – saati sitten vuodet
Gutenbergin yliopistossa Saksassa muun
muassa Eurooppa-oikeutta ja kansainvälistä
siviiliprosessioikeutta opiskelemassa.
– Kun 19-vuotiaana pyrin Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan,
olin hakijoista varmaan ainoa, jolla ei ollut
suvussaan lakimiehen lakimiestä, Ikonen
myöntää.
Ikonen arvelee ennakkoluulottomuutensa
pohjautuvan ainakin osittain äidin isovanhemmilta saatuun vahvaan sivistysperintöön.
Äidin isoisä oli paikkakunnalla vahvana demarina tunnettu kansakoulunopettaja Aukusti Moilanen ja hänen poikansa Pentti
Moilanen puolestaan teki kansainvälisen
uran ja toimi Enso-Gutzeitin ympäristöjohtajana, Ikonen kuvaa sukunsa taustoja.
Ikoselle itselleen varsinkin Pentti Moilasen merkitys oli elämäntaivalta ajatellen
tärkeä.
– Hän mentoroi minua yläasteiästä saakka ja opetti minulle sivistyksen kulttuuria.
Hänen kuolemansa vaikutti myös aikanaan
paljon siihen, että palasin takaisin Varkauteen. Halusin tavallaan jäädä jatkamaan
Pentin työtä, Ikonen tuumaa.
Perheet kriisissä
Kun Ikonen alkaa puhua työstään, unohtaa
viimeistään kyseessä olevan poliittinen ehdokashaastattelu. Hän puhuu yhteiskunnan
pimeämmästä puolesta, suomalaisten perheinstituutioiden kriisistä, mistä hän saa
jatkuvaa palautetta työssään.
– Tässä ajassa on valtavat määrät uusperheitä, joissa lapsi on usein väliinputoajan
roolissa, kun vanhempien lusikat menevät
jakoon, Ikonen kuvaa.
Huostaanottojen määrä on kolminkertaistunut 1990-luvulta 2000-luvulle, Ikonen
kertoo. Inhimillisen puolen ohessa tällä tilastolla on myös valtavia taloudellisia vai-
kutuksia, sillä huostaan otetun lapsen hintalappu on yhteiskunnalle noin 200 000 euroa. Esimerkiksi Varkauden kaupungissa
huostaan otettujen määrä on noin 50, mikä
merkitsee kunnalle merkittävää menoerää.
Tässä keskustelussa paljon puhuttanut
Rautavaaran perhesurmatapaus on vain jäävuoren huippu perheiden kokemasta hädästä.
– Meillä perheinstituutio on täysin sekaisin, mutta ihmiset sulkevat tältä silmänsä. Tarvitaanko aina tragedia ennen kuin
silmät aukeavat, Ikonen kysyy.
Puhetta ja tekoja
Palataan alkuun. Ikonen kaipaa poliittiseen
puheeseen rehellisyyttä ja konkretiaa. Hän
ihmettelee esimerkiksi hyvinvointivaltiosta käytävää keskustelua.
– Elämme sumussa, että kyllä yhteiskunta ihmisistään huolehtii. Minusta meidän
tulisi kuitenkin kertoa rehellisesti, mitä me
voimme hoitaa ja mitä emme, kun yhteiskunnan maksukyky ei riitä, Ikonen määrittää.
Vaikka puheesta paistaa kritiikki politii-
Pe 17.4. klo 15–18 Jaakko Ikonen ja
Kari Rajamäki jakavat ruusuja Demarikulman ympäristössä.
La 18.4. Kuopio klo 11 alkaen Kuopion
torilla, demariteltta
Su 19.4. äänestyspäivä, vaalivalvojaiset
Majakalla (Ahlströminkatu 10)
kan korukieltä kohtaan, Ikonen ei halua
jäädä asiassa sivustakatsojan rooliin. Hänellä on tahto muuttaa asioita, mikä on
myös hänen perimmäinen syynsä pyrkiä
mukaan politiikkaan.
Tällä tiellä Ikosella on myös ollut ilo ja
kunnia saada keskustella monien kokeneiden poliitikkojen – muun muassa Kari Rajamäen – kanssa siitä, miten Itä-Suomea
tulisi kehittää.
Ikosen mukaan demareissa on paljon hyvää, jota hän haluaa olla viemässä eteenpäin.
Erityisesti Ikonen haluaa omalta osaltaan
kantaa vastuuta nuorten saamisesta mukaan
yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Nuorisotyötä Ikonen on tehnyt jo vapaaajallaan pyörittäessään nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn tähtäävää Salibandyseura Hukka-Pallo ry:tä.
– On mietittävä miten lähestyä nuoria ja
perheellisiä, aito keskusteluyhteys ei synny
vanhoihin maneereihin nojaamalla tai itsestä puhumalla vaan ihmisten arjen tarpeita kuuntelemalla, Ikonen sanoo.
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Jaakko Antero Ikonen
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
11
Syntynyt 8.2.1983, Varkaus.
Koulutus
– Varkauden lukio –2002
– Helsingin yliopisto oikeustieteellinen tiedekunta –2008
– Johannes Gutenberg Universität mm euorooppaoikeutta 2004–2005
– Helsingin Kauppakorkeakoulu, akateeminen yrittäjätutkinto 2006–2007
– Helsingin yliopisto, kielikeskus saksan kielen sivuaineoppikokonaisuus,
hyväksytty 2007
Työskennellyt, tehnyt ja tuottanut
– Suomen Salibandyliiton tuomari vuodesta 2005
– Lakiasiaintoimisto Majakka Oy, Lakimies, Lakimiesliiton jäsen 10/2007
– Plantaasi-festivaali Varkaus 2010–12, Kuopiossa vuonna 2012. Useita
yhteistyökumppaneita
– Taiteiden yö perinteen elvyttäminen vuodesta 2011–2014, erityisesti Valoa
Varkauteen 2012 taiteiden yö-tapahtuma viikko, taiteellinen johtaja Piia
Kukkaslahti
– Extreme city run, uuden ajan juoksutapahtuma 2011–2014 (järjestetty Varkaudessa)
– Varkauden Päiviönsaaressa iltatori-tapahtumien järjestäminen 2013–14.
– Vapaa Kaupunkilehti Sykkeessä lehden tuottaja ja päätomittaja 2011–
”Olen ehdokkaasi, jotta
saamme äänemme kuulumaan; voimme edistää
alueemme asioita eduskunnan istuntosalissa,
valiokunnissa ja työryhmissä oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. Olemme
Varkauden seudun yhteinen ääni – hyvä tiimi!”
Luottamustoimet
Vaalipäivä on sunnuntai
19.4.2015.
– Hukka-Pallo ry pj 2009–
– Warkaus-Seuran hal jäs. 2014–
– Varkauden ev.lut seurakunnan kirkkovaltuusto 2014–
– Varkauden yrittäjät ry hal jäs. 2013–2014
– Suomen Salibandyliiton valtuuston varajäsen 2012–14
Vapaaehtoistyö
– WJK, jalkapallovalmentaja 2006–2011
– Salibandyvalmentaja Hukka-Pallo, vuodesta 2012
Yhdistystoiminta
– Suomen Yrittäjät, sekä paikallisesti että maanlaajuisesti 2009–
– Kirja Varkaus ry 2013–
– Warkaus-Seura ry
Hyvä ystävä, Varkauden seudun tulevaisuudentekijä!
Olen Jaakko, lakimieheksi koulutettu juridiikan
ammattilainen, asiantuntijaksi lain ja hallinnon tehtäviin
valmennettu. Taustallani on monipuolinen työkokemus,
tietoa ja taitoa yhteiskunnan eri alueilta, osaamista niin
käräjäsaleista kuin yrittämisen ja järjestötyön eri tehtävistä.
Olen uuden ajan ratkaisujen etsijä, joka kuulee ja kuuntelee,
kyselee ja kyseenalaistaa. Maailma monimutkaistuu,
kansanedustajan työ vaikeutuu, eikä valiokuntatyö
harjoittelijoita kutsu. Nyt jos koskaan on nähtävä metsä
puilta, kansanedustajien on osattava katsoa lakiehdotusten
taakse ja väliin, löydettävä yhteistyön punainen lanka ja
rakentaa – ratkaisu!
Pyrin kansanedustajaksi, koska haluan edistää yhteistä
hyvinvointia, kotoisia arvoja ja toimivaa yhteiskuntaa tämän
päivän uudessa maailmassa. Sydämessäni on iso ripaus
alkuperäisen suomalaisen demokraattisen liikkeen
perusajatusta: työ, tasa-arvo ja turvallisuus. Tämä kulkee
mukanani isoukkini Aukusti Moilasen perintönä.
Luottamuksella
(OTM) juristi
Suomen Lakimiesliiton jäsen
”Ei ole yhdentekevää, millainen kansanedustaja
ajaa maakuntamme ihmisten etua ja edistää
hankkeitamme, sekä millainen ihminen
valiokunnissa alueemme asioita käsittelee.
Kansanedustaminen on vastuullinen työ.”
Kari Rajamäki, kansanedustaja,
sisäministeri 2003–2007
12
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Varkauden Asuntomarkkinat Oy:llä näkemys noususta
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Olen aina rakastanut tätä työtä. Palaan innolla tuttuun työpisteeseen jatkamaan
kiinteistönvälittäjän työtä. Vaikka eläkkeellä oloaika jäi aika lyhyeksi, on todella
mukava palata ”omaan pulpettiin”.
Näin sanoo yli 30 vuotta kiinteistönvälittäjän työtä Varkaudessa tehnyt, Varkauden
Asuntomarkkinat Oy:n hallituksen puheenjohtaja, diplomivälittäjä (DV), LKV Pentti
Kauhanen, joka parin eläkevuotensa aikana
on taustalla seurannut kiinteistöalan tapahtumia ja myyntejä, ollen ajan tasalla.
– Uskallan väittää, että olen urani aikana
kiinteistönvälittäjistä varmasti eniten myynyt asuntoja Varkaudessa.
– On ollut hieno piirre, että olen saanut
myydä kahdelle sukupolvelle ja nyt voin
myydä jo kolmannelle sukupolvelle. Ihmiset eivät voi unohtaa, että olen onnistunut
heidän omaisuutensa, kotien ja kesäpaikkojen myynnissä. Ja siitäkin olen varma,
vaikka ikää on karttunut, pystyn palvelemaan asiakkaita, olipa vastapäätä nuori tai
iäkkäämpi ihminen, hän sanoo.
Yllättävä käänne
Varkauden kiinteistönvälitysalalla äskettäin
tapahtunut asia hämmästyttää Kauhasta.
– Mielestäni kyseessä on Pohjois-Savon
Osuuspankin Kiinteistökeskuksen halu
vallata markkinoita – haavoittamalla pientä, yksityistä kiinteistönvälitysyritystä. Se
tuntuu minusta ikävälle ja kertoo PohjoisSavon Osuuspankin Kiinteistökeskuksen
tämän päivän toimintatavoista.
– Kyseessä on periaatteessa jonkinlainen
”kaappausyritys”, jossa Varkauden Asuntomarkkinat Oy:n toimitusjohtaja/toinen
omistaja lähtee pois yrityksestä ja hänen
mukanaan myös myyntineuvottelija – eli 70
% yrityksen henkilökunnasta. Asiassa on
todella outoja piirteitä, jotka ovat aiheuttaneet ja tulevat edelleen aiheuttamaan puhetta, että miten näin voidaan toimia.
– Kuitenkin tänä päivänä myös pienten
yritysten tulisi olla olemassa ja elämässä – mitä
Suomi olisi ilman pienyrityksiä, hän kysyy.
Pentin visio
Kauhanen sanoo yrittäjyyden olevan elämäntapa, jossa töitä tehdään 24/7-periaatteella.
– Haluan, että Varkauden Asuntomarkkinat Oy:llä on jatkuvuutta ja pyrin jossakin vaiheessa hakemaan yritykselle jatkajan,
joka haluaa noudattaa samoja periaatteita
kuin minä.
Kiinteistönvälitysalan nykytilanteesta
Kauhasen näkemys on, että media ja televisio ovat yleensä aina ruuhka-Suomi-keskeisiä. Varkaudessa on oma elämänsä ja asiat
tulevat viiveellä. Hänen mielestään uusien
kerrostalojen rakentamisessa neliöhinnat
nousevat Varkaudessa niin korkeiksi, että
kauppa ei käy. Remontoituja, hyväkuntoisia
asuntoja saa 800–1.000 euron neliöhinnalla,
kun taas uusien kerrostaloasuntojen neliöhinta on n. 4.000 euroa.
– Moni yrittää ennustaa, milloin alkaa
oikea nousu taloudessa. Nyt taantuma on
kestänyt jo aika kauan eikä alaspäin voida
enää mennä. Kyllä suunta alkaa olla ylöspäin – ainakin loivasti. Uskallan ottaa riskin ja sanoa, että tänä vuonna kauppa alkaa
käydä paremmin.
Pentti Kauhanen kertoo palaavansa täydellä tarmolla kiinteistönvälitystehtäviin Maija Soinisen
pariksi. Välittäjät Maija ja Pentti takaavat, että kauppa käy.
Pentti Kauhasen visiona on Suomeen
laaja kiinteistönvälitysyritysten ketju alan
yksityisistä toimijoista. Yritykset toimisivat
yhteistyössä, jonka varaan olisi hyvä rakentaa tulevaisuutta.
– Jo tällä hetkellä Varkauden Asuntomarkkinat Oy:llä on alustava yhteistyöso-
pimus neuvottelun alla ison vakuutusyhtiön
ja pankin kanssa.
– Yksityisten kiinteistönvälitysyritysten,
ison vakuutusyhtiön ja pankin löytäessä
toisensa, voisi olla, että Suomeen muodostuisi varsin merkittävä kiinteistönvälitysketju, hän visioi.
Vammel kehittää ja uudistaa strategiaansa
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Kuinkahan moni varkautelainen tietää,
mikä on Vammel ry? Vammelia tehdään nyt
tutuksi uudella graafisella ilmeellä ja logolla – niinpä päätin piipahtaa Vammeltalolla
Ahlströminkadun varrella kyselemässä
kuulumisia.
Vuonna 2001 rekisteröity Vammel ry on
Vammais- ja potilasyhdistysten yhteistyöelin, jossa on tällä hetkellä jäseninä 33 yhdistystä ja jäseniä jäsenyhdistyksissä useita
tuhansia. Vammel ry on siis yhdistysten yhdistys, jossa ei ole lainkaan henkilöjäseniä.
Vammel ry:n hallituksen puheenjohtaja
Hannu Ilosen mukaan Vammelin kautta
annettavaa koulutusta ja viestintää kehitetään sekä lisätään jäsenyhdistyksiä yhteen
kokoavia tilaisuuksia.
– Tarkastelemme kokoontumistilojen
toimivuutta Vammeltalolla miettimällä talon sisäistä logistiikkaa, jotta toiminnot sujuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Pyrimme tekemään parempaa ja toimivampaa
yhteistyötä eri sidosryhmien, esimerkiksi
kaupungin kanssa.
Yhdistyksen hallituksen seminaarissa on
mietitty ja suunniteltu, jotta ”toiminnassa
olisi enemmän järkeä kuin intoa”.
– Oman toimintamme arviointimenetelmiä kehitetään – tarkemman toiminnan
Vammel ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu
Ilonen ja järjestötoiminnan suunnittelija Heidi
Hartikainen toivovat, että yhdistys tulee entistä
tutummaksi varkautelaisille.
seurannan kehittämiseksi. Näin saamme
yhdistysten välistä yhteistyötä paremmaksi
ja laadukkaammaksi. Nyky-yhteiskunnassa
toiminnan on oltava myös kestävää ja läpinäkyvää – ei hutaisten tehtyä.
Uudenlaista ajattelua
Ilosen mielestä koulutus voi olla aivan mainiosti myös sosiaalisen median käytön kou-
lutusta. Myös vammaispalveluihin tai sosiaalilakeihin liittyvät käytännön koulutukset ovat merkityksellisiä.
– Vammais- ja potilasasiaa halutaan viedään kuuluville yhteiskuntaan, kaupunkiin
– joka paikkaan.
Vammel ry:ssä työskentelevä järjestötoiminnan suunnittelija Heidi Hartikainen
toivoo uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä,
jonka avulla yhdessä toimien asioita voitaisiin viedä eteenpäin. Hänen mielestään kyseessä tulee olla toiminnan pitkäjänteinen
kehittäminen ja että oikeasti tehtäisiin niitä asioita, joita varten Vammel on olemassa.
Tarkkaan laskettuna Vammelilla on
Vammeltalossa käytössään 424 neliötä. Talon tiloissa jäsenyhdistykset pitävät kokouksiaan, kerhojaan sekä vertaistuki- ja
keskusteluryhmiään. Mielenkiintoinen
toimintamuoto on joka toinen torstai toimiva neulekahvila, jonne voi tulla oman
neuleensa kanssa tekemään käsitöitä. Vuoroviikoin on alkamassa jumppatuokio, joka
on kaikille avointa toimintaa.
Yksi malliesimerkki Vammelin toiminnasta on se, että yhdistys on palkannut henkilön vetämään kolmen yhdistyksen vuoroja uimahallilla. On esimerkiksi jumppaa,
vesijumppaa, uintia ja painonnostoa. Toiminnoissaan Vammel ry on tiiviisti ajassa
mukana.
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
13
Keski-Savon alue pursuaa matkailutarjontaa
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Jo perinteeksi on muodostunut, että KeskiSavon alueen matkailutoimijoiden yhteinen
esite julkistetaan kevään korvalla. Nyt esite
oli uunituoreena jaossa SavonSampo-messuilla Varkauden liikuntatalolla. Messujen
teema ”Hyvää elämää Keski-Savossa” sopi
mainiosti myös matkailupalvelujen esille
tuomiseen. Matkailutoimijat esittäytyivät
messuilla yhteisellä osastollaan.
Seutumatkailuesitteen kielinä ovat suomen lisäksi englanti, venäjä ja saksa. Teemana on ”Loma Savossa” – esitteen tapahtumissa on paljon nähtävää, kulttuuria, hyvinvointia, liikuntaa sekä tunnelmaa. Monipuolista tarjontaa on paljon, Keski-Savossa on lyhyet välimatkat ja tavoitettavuus
on helppoa.
Jokin aika sitten keskisavolainen matkailuväki kertoi kuulumisiaan tiedotustilaisuudessa, jossa käytiin läpi alueen tapahtumatarjontaa. Matkailutoimijoiden mielestä kotimaanmatkailuun on vankasti uskoa. Ihmiset liikkuvat kotimaassa – on kesäteatteria, lavatansseja, kesäkahviloita –
ihmiset hakevat asioita lähempää. Ja vaikka
eletään ”nettikautta”, yhteisellä seutukunKeppihevosbuumi on meneillään. nan matkailuesitteellä on vankka paikkanKesäkuun alussa voi
”keppihevostella” Vekara-Varkaus- sa matkailun markkinointikentässä.
festivaaliviikon aikana.
SavonSampo-messuilla oli
matkailutoimijoilla yhteisosaston
lisäksi myös omia osastojaan. Teittilän
Talli Pieksämäeltä sai parhaimman
näyttelyosaston tittelin.
Päiviönsaari on saanut
uutta yrittäjyyttä
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Päiviönsaaren yritysmaailma on saanut
uutta elämää, kun helmikuun alusta lähtien
Ahlströminkadulla on toiminut hautaustoimisto – Ruukin Hautauspalvelu. Itse
asiassa noin puolentoistasadan neliön liiketiloissa on kaksi yritystä, sillä hautaustoimiston lisäksi saman katon alla toimii Helmen Kivi, palvellen hautakiviasioissa.
– Yksilöllisen asiakaspalvelumme periaatteina ovat osaaminen, laatu, yksilöllisyys ja luotettavuus sekä yhteistyö. Toteutamme palvelut ammattitaitoisen yhteistyöverkostomme kanssa, esimerkiksi
kukkalaitteiden ja pitopalvelun osalta. Nykypäivän liiketoimintaan ja ajattelumaailmaan nojaten kannattaa hyödyntää jo olemassa olevien yritysten palveluja – kaikkea
ei kannata tehdä itse, sanoo Ruukin Hautauspalvelun työntekijä Raimo Pöysti, jonka mukaan saman katon alta saa myös perunkirjoituspalvelut. Kuolinpesien realisointipalvelua yrityksellä ei ole, mutta kylläkin vinkit alan yrityksen palveluille.
Pöysti kertoo Ruukin hautauspalvelun
ottavan arkku- ja uurnavalikoimassaan
huomioon erilaiset tyylit ja arvomaailmat.
Lähtökohtana arkuissa on laatu, kotimaisuus ja käsityön arvostus.
– Arkut ovat joko puuta tai verhoiltuja.
Kaikissa näissä malleissa pyritään käyttämään ympäristöystävällisiä ja maatuvia
materiaaleja sekä sisä- että ulkopinnoilla.
Arkuissa ja uurnissa käytettävät puulaadut
ovat tammi, honka, saarni ja tervaleppä ja jokainen arkku viimeistellään suomalaisena käsityönä.
– Kangasverhoiltujen arkkujen osalta
olemme ajamassa linjaa, että arkkujen keinokuituiset päälliskankaat poistettaisiin
markkinoilta ja verhoilumateriaalina päästäisiin luonnonkuituihin – pellavaan ja
puuvillaan. Maatumistapahtumassa mentäisiin ekologisempaan suuntaan ja jätettäisiin pienempi hiilijalanjälki maailmaan ja
maaperään.
– Jos hautausmuodoksi valitaan tuhkaus,
kaikki arkkumallit soveltuvat siihen. Osaan
arkuista löytyy uurna, joka on valmistettu
samoista materiaaleista. Uurnien materiaalina käytetään myös maatuvaa komposiittia.
Arkut ja uurnat toimittaa Honkasen Ruumisarkkuliike, Pöysti kertoo.
Päivystävä hautaustoimisto
nonkivistä asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Taksialalla 4-vuorotyötä pitkään tehnyt
Raimo Pöysti sanoo kaivanneensa henkilökohtaisesti muutosta työelämään. Taxi-Ramina toimiessaan illat, yöt ja viikonloput
menivät työssä – poissa perheen parista.
– Iso muutos – myös oman terveyden
kannalta – nyt pystyy elämään säännöllistä
arkea. Toki Ruukin Hautauspalvelu tekee
töitä myös viikonloppuisin ja on päivystävä
hautaustoimisto. Näin ollen arkkumyynnin
ja kuljetuksen saa kaikkina vuorokaudenaikoina, hän lupaa.
Hautakivet ovat omaisille henkilökohtaisia
asioita – myös koristeiden osalta.
Helmen Kivi opastaa ja auttaa hautakiviin
liittyvissä asioissa. Yritys on yli kahden
vuosikymmenen ajan toteuttanut erilaisia hautamuistomerkkikokonaisuuksia ja -ratkaisuja asiakaslähtöisesti. Tietokonepohjaisen kivisuunnitteluohjelman avulla tapahtuu hautakiven suunnittelu muotoineen
ja koristeineen.
Palveluun kuuluvat uudet hautakivet, kaiverrukset, kultaukset, hopeoinnit, entisöinnit, pesut ja oikaisut sekä muut hautakivialan Raimo Pöysti sanoo, että Päiviönsaari tarvitsee uutta eloa. Ruukin Hautauspalvelun ja Helmen
työt. Hautakiviä valmistetaan myös luon- Kiven toimitilat sijaitsevat Ahlströminkadulla. Kadun toisella puolella on seurakuntavirasto.
14
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Aluejohtaja Risto Kovanen:
Liikunnallinen elämäntapa ennustaa terveellisempää aikuisikää
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Varkauden Urheiluseurat ry vietti toimintansa 25-vuotisjuhlaa kotikutoisella urheilugaalatapahtumalla. Sali täynnä yleisöä ja
paikalla pitkä liuta palkittavia urheilijoita
sekä eri järjestöjen tunnustuksilla palkittavia merkittäviä ihmisiä. Perinteistä Urheilugaalaa vietettiin 13. kertaa ja juhlapäivä
oli perjantai ja 13.3.
Juhlatilaisuudessa kerrottiin yhdistyksessä olevan 65 jäsenyhdistystä – mittava
luku. Varkauden Urheiluseurat ry:n toiminta on ollut laaja-alaisesti verkostoitunutta ja Varkauden kaupunki eri hallintokuntiensa kautta on ollut voimakkaasti
mukana. Yhdistyksen välityksellä on n.
1.500 henkilöä saanut jonkin kestoisen työrupeaman ja n. 30 ihmistä on ollut oppisopimuskoulutuksessa ja saanut ammatin –
työtä ja toimeentuloa. Oma lukunsa ovat
mm. yhdistyksen kirpputoritoiminta, jäsenyhdistysten tukitoiminta, kansainvälinen
toiminta sekä lasten ja nuorten liikunta-aktiviteetit – ja monet muut toiminnot.
Yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Kiminkinen toi puheenvuorossaan esille huolensa, miten kaupungin liikuntatoiminta on
jatkossa, liikuntapaikat, vuokrat ja avustukset – miten veronmaksajien hyvinvointiin panostetaan liikunnan kautta. Hän
myös peräänkuulutti tulevaisuuden rakentamista ja liikuntalain kunnioittamista. Hän
myös tähdensi monipuolisen liikunnan
merkitystä nuorille ja toivotti varttuneemman väen tervetulleeksi seuratoimijoiksi –
sitä kautta autetaan varkautelaisia nuoria.
Varkauden kaupunginjohtaja Hannu
Tsupari lupasi liikuntapaikkojen pysyvän
hyvällä tasolla, joten ihmisten liikuntaharrastuksen esteenä ei ole liikuntapaikkojen
kunto. Kaupunginjohtaja myös totesi, että
Varkauden Urheiluseurat ry:tä edelleen
tarvitaan yhteistyökumppanina.
Liikunnallinen elämäntapa
Pohjois-Savon Liikunta ry:n aluejohtaja
Risto Kovanen toi puheessaan esille viime
vuoden liikuntafoorumin sisältöä, jonka mukaan ihmisten liikkumattomuuden kustannukset ovat kaksi miljardia euroa vuosittain.
– Lisääntyvän kakkostyypin diabeteksen
Hetkinen aikaa tarinointiin ja kuulumisten vaihtamiseen hymyssä suin. Kuvassa (oik.) Pohjois-Savon Liikunta ry:n aluejohtaja Risto Kovanen,
Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari, Varkauden Urheiluseurat ry:n puheenjohtaja Hannu Kiminkinen ja liikuntaneuvos Esko Paukkonen.
hoitokustannukset ovat vuosittain myös
miljardiluokkaa ja summa on kasvussa.
Lohduttavaa on, että pienet, päivittäiset
muutokset omiin tottumuksiin tuottavat
vähitellen isoja tuloksia. Tarkoitan esimerkiksi työpäivän aikana istumisen vähentämistä ja autolla liikkumisen korvaamista
omin voimin tapahtuvaksi ja omasta lihaskunnosta huolehtimista. Jokainen tekee
omaa terveyttä koskevat päätökset omista
lähtökohdistaan. Siksi en usko, että syyllistämällä tai väkisin tietoa tuputtamalla päästäisiin pysyviin tuloksiin.
Kovasen mukaan liikunnan harrastamisen pitää tuntua hyvältä eikä pakonomaiselta puurtamiselta.
– Siksi pitää olla mahdollisuus valita eri
vaihtoehdoista – joko ohjattua tai omaehtoista liikuntaa.
Lapsille liikunnan pitäisi olla oikeus eikä
velvollisuus. Tässä asiassa vastuun kantavat
kaikki aikuiset ja syytä onkin muistaa, että
liikunnallisen elämäntavan omaksuminen
lapsuusiässä ennustaa terveellisempää aikuisikää.
– Kaikille lapsille pitää antaa mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja niiden lasten kilpailla, jotka sitä haluavat. Valitettavasti
Suomessa on edetty siihen suuntaan, että
perinteinen, seurassa tapahtuva junioriurheilu on kallistunut niin paljon, että edes
keskiluokkaan kuuluvilla vanhemmilla ei
pian ole siihen varaa.
Kovanen myös nosti esille liikunnan
olosuhteet eli mitkä mahdollisuudet eri
ikäisillä kuntalaisilla on harrastaa liikuntaa.
Mitä harrastaminen maksaa, onko kunnassa tarpeeksi suorituspaikkoja eri lajeille ja
onko toimiva käyttövuoro- ja avustusjärjestelmä seuroille. Rahasta tekee tiukkaa,
mutta Kovasen mielestä olisi hienoa, jos ainakin alle 18-vuotiaille pystyttäisiin lii-
kuntatilat järjestämään minimaalista korvausta vastaan.
– Itselläni on suuri huoli siitä, että kuntien henkilöstöissä on entistä vähemmän liikunta-asioista vastaavia työntekijöitä. Kunnat ovat kotitalouksien jälkeen suurin rahoittaja suomalaisessa liikunnassa. Kuntien
tekemillä ratkaisuilla on merkittävä rooli
kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja etenkin monien sairauksien ennalta ehkäisyssä.
– Urheiluseuroilla on ollut ja tulee jatkossakin olemaan tärkeä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta välillä tuntuu,
että niiden vastuulle yritetään sälyttää liian
paljon tehtäviä. Seuran pitää saada keskittyä perustehtäväänsä eli urheilun edistämiseen. Tämän tukemiseksi pitää yhteiskunnan, lajiliittojen ja esimerkiksi liikunnan
aluejärjestöjen poistaa esteitä – eikä asettaa
niitä, Pohjois-Savon Liikunta ry:n aluejohtaja Risto Kovanen totesi.
Suomen
Nyrkkeilyliiton
ansiomerkki
luovutettiin
Varkauden
Voimailuseuran
Antero Haloselle,
joka muisteli
nyrkkeilyuransa
vaiheita. Halonen
edusti Suomea
vuoden 1964
olympialaisissa
Tokiossa.
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
15
Varkauden Urheiluseurat ry:n 25-vuotisjuhlassa 13.3.2015 palkitut:
Varkauden Urheilun ja Liikunnan
Kunniagalleriaan nimetyt:
potkulautailu ja -kelkkailu: Markku Levä- 17–20 v. tytöt:
nen (Savon Dynamo), salibandy: Jyri Pii- jalkapallo: Carita Harinen (WJK Juniorit),
Adolf Turakainen (Varkauden Tarmo), Oiva roinen (Varkauden Tarmo).
lentopallo: Anni Häkkilä (Varkauden
Halmetoja (Warkauden Urheilijat) ja EinaNMKY), pesäpallo: Noora Pöllänen
ri Friman (Varkauden Tarmo).
Naiset:
(Puurtilan Kisa-Pojat), ratsastus: Miina
golf: Sonja Valtonen (Kartano Golf), karate: Soini (Ratsastusseura Hakkapeliitat -71),
2014 Varkauden paras urheilija: Laura Tikkanen (Koshinkan), keilailu: Kir- taitoluistelu: Liisa Nokelainen (Varkauden
Joonas Jehkinen (Keilaseura Mainarit).
si Partanen (Keski-Savon Keilailuliitto / Tarmo), uinti: Viivi Immonen (Varkauden
WBT), ratsastus: Elina Thil (Varkauden Uimarit), yleisurheilu: Susanna Seppänen
2014 Varkauden kaupungin
Urheiluratsastajat), voimanosto: Viivi Valu- (Varkauden Kenttä-Veikot), voimanosto:
stipendit:
tie (Savon Voima Veikot), yleisurheilu: Ja- Jenna Pitkänen (Savon Voima Veikot).
Joonas Jehkinen (Keilaseura Mainarit), nika Heikkinen (Varkauden Kenttä-Veikot).
Ville Juuti (Koshinkan), Jarkko Koponen
13–16 v. pojat:
(Leppävirran Urheilijat), Markku Levänen Veteraanit, miehet:
autourheilu: Simo Tolvanen (Varkauden
(Savon Dynamo), Jesse Mustonen (Varkaus golf: Juha Nissinen (Kartano Golf), jalka- Urheiluautoilijat), golf: Joonathan Laitinen
Racing Team), Peter Paloranta (Varkaus pallo: Jarmo Boman (Warkauden Jalkapal- (Kartano Golf), jalkapallo: Ilari Kekäläinen
Racing Team), Timo Pulkkinen (Pohjois- loklubi – Warkaus JK), jääkiekko: Mikko (WJK Juniorit), judo: Kasperi Malkki
Savon Näkövammaiset Varkauden osasto) ja Skinnari (Laakasijat), jääpallo: Jouni Nis- (Yama-Arashi), jääkiekko: Vili-Oskari TiLaura Tikkanen (Koshinkan).
sinen (WP 35), keilailu: Erkki Tuomainen monen (Warkis Varkaus), jääpallo: Joonas
(Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), moot- Kankkunen (WP 35), kaukalopallo: Lasse
2014 nuoret stipendiurheilijat, torikelkkailu: Mika Gustafsson (Varkaus Virtanen (WP 35), keilailu: Onni Riikonen
Varkauden Urheiluseurat ry:n Racing Team), suunnistus: Tapio Tikkanen (Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), mootja Warkauden Lehden
(Savon Suunta), uinti: Lauri Vilhunen toripyöräily: Niklas Säyriö (Varkaus Racing
junnu-stipendit:
(Varkauden Uimarit), voimanosto: Ilkka Team), pesäpallo: Eetu Huovinen (Puurtipojat: Tuomas Luukinen (Varkauden Uima- Launonen (Savon Voima Veikot).
lan Kisa-Pojat), suunnistus: Samuli Naturit) ja tytöt: Noora Malkki (Yama-Arashi).
nen (Savon Suunta), uinti: Roope KorhoVeteraanit, naiset:
nen (Varkauden Uimarit), voimanosto:
2014 ohjaaja- ja valmentajagolf: Tuija Silvast (Kartano Golf), keilailu: Ville Kinnunen (Savon Voima Veikot),
tunnustus:
Liisa Makkonen (Keski-Savon Keilailuliit- yleisurheilu: Tatu Rundelin (Varkauden
Jouko Reinikainen (Warkis Varkaus).
to / WBT), lentopallo: Catharina Svenlin Kenttä-Veikot).
(Varkauden NMKY), suunnistus: Tarja
2014 liikunta- ja urheiluteko: Törmikoski (Savon Suunta), uinti: Elisa 13–16 v. tytöt:
Varkauden Urheiluautoilijat.
Vilhunen (Varkauden Uimarit), voimanos- jalkapallo: Emma Siitonen (WJK Juniorit),
to: Piia Valkonen (Savon Voima Veikot).
judo: Noora Malkki (Yama-Arashi), jääkiekko: Lea Jordan (Warkis Varkaus), jää2014 Varkauden
17–20 v. pojat:
pallo: Minni Lappalainen (WP 35), lentoUrheiluseurat ry:n
autourheilu: Jesse Kervinen (Varkauden pallo: Emma Kuusela (Varkauden NMKY),
jäsenseurojen lajien parhaat Urheiluautoilijat), jalkapallo: Miro Pylk- pesäpallo: Milja Pessi (Puurtilan Kisa-Pokänen (WJK Juniorit), jääkiekko: Ville jat), ratsastus: Tuuli Torvinen (Varkauden
Miehet:
Tikkanen (Warkis Varkaus), jääpallo: Ville Urheiluratsastajat), suunnistus: Anu Pylkautourheilu: Juuso Häyrinen (Varkauden Koskinen (WP 35), kaukalopallo: Petri känen (Savon Suunta), taitoluistelu: Elli
Urheiluautoilijat), frisbeegolf: Maco Moi- Auvinen (WP 35), keilailu: Topias Venäläi- Väliaho (Varkauden Tarmo), uinti: Anika
lanen (Disc Golf Varkaus), golf: Jaakko Ko- nen (Keski-Savon Keilailuliitto / WBT), Hynönen (Varkauden Uimarit), yleisurponen (Kartanon Golf), jalkapallo: Ville moottoripyöräily: Jesse Mustonen (Varkaus heilu: Laura Ollikainen (Varkauden KentRautio (Warkauden Jalkapalloklubi – War- Racing Team), pesäpallo: Nuutti Hyttinen tä-Veikot).
kaus JK), jääkiekko: Tommi Kärkkäinen (Puurtilan Kisa-Pojat), ratsastus: Teemu
(Warkis Varkaus), jääpallo: Jukka-Pekka Tuominen (Ratsastusseura Hakkapeliitat
Hoffren (WP 35), kaukalopallo: Mikko -71), salibandy: Niko Immonen (Varkauden Luovutetut
Korhonen (WP 35), karate: Ville Juuti Tarmo), shakki: Leo Hentunen (Varkauden huomionosoitukset
(Koshinkan), keilailu: Joonas Jehkinen Tarmo), suunnistus: Antti Järvenpää (Sa(Keski-Savon Keilailuliitto / Mainarit), von Suunta), uinti: Tuomas Luukinen Eskon pytty
moottorikelkkailu: Kari Nykänen (Varkaus (Varkauden Uimarit), voimanosto: Niko (lahj. Esko Paukkonen)
Racing Team), moottoripyöräily: Peter Pa- Pitkänen (Savon Voima Veikot), yleisur- Veli-Matti Koistinen (Varkauden Kenttäloranta (Varkaus Racing Team), pesäpallo: heilu: Riku Rundelin (Varkauden Kenttä- Veikot), (Joroisten Sporttiklubi) ja (PellosAntti Kilpeläinen (Puurtilan Kisa-Pojat), Veikot).
salmen Nousu).
Suomen Nyrkkeilyliiton
kultainen ansiomerkki
Antero Halonen Varkauden Voimailuseura.
Pohjois-Savon Liikunta ry:n
kunniakilpi
Hannu Kiminkinen (Varkauden Urheiluseurat ry) ja Juhani Paasi (Warkauden
Basket).
Pohjois-Savon Liikunta ry:n
kultainen ansiomerkki
Raimo Ahokas (Savon Suunta), Pekka Hahl,
(Varkauden Urheiluseurat ry), Pekka Koponen (WP 35), Lilli Korhonen (Varkauden
Kuntoliikunta) ja Pekka Markkanen (WP
35).
Pohjois-Savon Liikunta ry:n
hopeinen ansiomerkki
Pekka Toivanen (Warkis Varkaus) ja Kari
Tyrväinen (Puurtilan Kisa-Pojat).
TUL:n Savon piirin kultainen
ansiomerkki
Matti Semi (Varkauden Tarmo)
Varkauden Urheiluseurat ry:n
kultainen ansiomerkki
Minna Heikkinen (Varkauden Urheiluratsastajat), Antti Immonen (Warkis Varkaus)
ja (WJK Juniorit), Hannu Ilonen (Varkauden Invalidit), Väinö Kauhanen (Keski-Savon Keilailuliitto), Pauli Kinnunen (Warkauden Jalkapalloklubi – Warkaus JK),
Janne Kuronen (Puurtilan Kisa-Pojat),
Anne Kosunen (Varkauden Naisvoimistelijat), Aarne Mustonen (Varkaus Racing
Team), Kari Nieminen (Varkauden Jääkiekkotuomarit), Anna-Maija Piippo
(TUL:n Savon piiri), Esko Ropponen
(Harjurannan Kyläyhdistys), Jevgeni Shorohov (Venäjän Karjalan tasavallan urheilukomitea), Aivar Soop (Tarton kunta Viro),
Timo Tenhunen (Keski-Savon Pateri) ja
Pekka Turtiainen (Keski-Savon Keilailuliitto).
Varkauden Urheiluseurat ry:n
hopeinen ansiomerkki:
Henrik Kosonen (WP 35), Mika Ojala
(Yama Arashi) ja Arttu Lahtinen (Varkauden Tarmo).
16
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Varkautelaisen palloilun tulevaisuus
puhututtaa valtakunnallisesti
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Salibandyseura Hukka-Pallo ry jatkaa voimakasta kehitystään. Seura on hankkinut
käyttöönsä pallotykin, jolla maalivahdit
pystyvät harjoittelemaan ympäri vuoden
vaikka kotonaan kavereiden kanssa.
Pallotykin on seuralle toimittanut varkautelainen Newcontrol Oy, jonka toimitusjohtaja Erkki Männistön mukaan laite
on erittäin käyttökelpoinen salibandymaalivahtien harjoitteissa.
Palloja lähtee maksimissaan 3–4 sekunnin välein ja on säädettävissä, mitä harjoitusta halutaan, nopeaa refleksitoistoa, hitaampia laukauksia, sivulaukauksia, korkeita palloja hitaasti tai suoria palloja lattiaa pitkin ammuttuna. Pallon maksiminopeus on 140 kilometriä tunnissa, kertoo
Männistö, jonka yritys on myynyt tennispallotykkejä ympäri Suomea. Newcontrol
Oy myös huoltaa tennispallotykkejä, viimeksi huollossa on käynyt Jarkko Niemisen
pallotykki.
Hukka-Pallo ry:n puheenjohtaja Jaakko
Ikonen kertoo, että seura alkaa pohtia tennisjaoston perustamista. Uutena lajina seuran toimintoihin on tulossa myös jalkapallo.
Hukka-Pallo tarjoaa tulevaisuudessa jalkapallossa matalan kynnyksen toimintaa,
johon kaikki lapset ovat tervetulleita perheen sosioekonomisesta asemasta riippumatta, hän sanoo.
Tämän asian tiimoilta Veikkausliigaan
juuri valmistautuvan Tampereen Ilveksen
jalkapallon edustusjoukkueen pitkäaikainen pelaaja ja kapteeni Olli Vakkala kävi
tutustumassa Hukka-Pallon toimintaan ja
jakamassa ajatuksia seuratoiminnasta, sekä
yleisestä liikunnan edistämisestä.
Hukka-Pallon ajatuksesta laajentaa tulevaisuudessa jalkapallon puolelle käytiin hedelmällistä ajatustenvaihtoa. – Itselläni on
kohta kolmen vuosikymmen historia jalkapallon parista monella tasolla ja monesta
perspektiivistä. Kuluva vuosikymmen on
vierähtänyt Ilveksen edustusjoukkueessa,
jonka seuratoiminnasta olen juniorinakin
oppini – tai oppimattomuuteni – saanut.
Mielestäni seuroilla voi olla valtava merkitys kasvatuksen, kokemusten, sosiaalisten
suhteiden ja elämänarvojen kannalta, Vakkala toteaa.
Kannustusta liikuntaan
Olli Vakkala toteaa Hukka-Pallon tehneen
kansallisesti ansiokasta työtä, joka on palkittu liittotasolla.
Harrastajamäärät ovat nousseet valtavasti, Hukka-Pallo on noussut Itä-Suomesta
esiin ja seuran hyvästä työstä on kuultu
myös muualla Suomessa. Hauskana yksityiskohtana salibandyssa on juuri tarkoitus
muodostaa Hukka-Pallon ja Ilveksen tyttöjoukkueiden yhteisjoukkue tulevassa turnauksessa.
– Olen itsekin kiinnostunut, että mitä
täällä tehdään ja millä tavalla, hän sanoo ja
kertoo kantavansa huolta nuorten liikkumattomuudesta samalla peräänkuuluttaen
aktiivista kannustamista liikuntaan niin
koulumaailman kuin myös perhemaailman
taholta.
Mitä ylipäätään arvostamme elämässä,
miten opetamme ja kasvatamme nuoria. Tämän lisäksi seuroilla on iso työ urheilu- ja liikuntapuolella, sanoo Vakkala ja
vaatii, että päättäjien tasolta
puututtaisiin asiaan laajasti ja
kaukonäköisesti – ennen kuin
on liian myöhäistä.
– Meidän on samalla vaalittava suomalaista perintöä sekä
ylpeyttä liikunnallisuudesta ja
aktiivisesti edistettävä paikallista toimintaa ja mahdollisuuksia niin seuroina, perheinä,
kasvattajina kuin päätöksentekijöinä, hän jatkaa. Vakkala toimii itse Tampereen kaupungilla
liikuntasuunnittelutehtävissä,
joten asia on hänelle monella
tapaa ajankohtainen.
Kun liikkumattomuus on
vallitseva trendi, silloin yhteiskuntamme menot ovat jälkihoidollisesti suuret – ja ihmisten henkinen sekä fyysinen
hyvinvointi huonolla tolalla.
Emme siis voi pysähtyä paikalleen yksilöinä tai päättäjinä,
kuntina tai seuroina. On oltava
aktiivinen, unohdettava oman
edun tavoittelu ja keskityttävä
luomaan mahdollisimman liikuntamyönteinen tulevaisuus
seuraaville sukupolville. Tässä
työssä myös seuroilla ja kunnilla on valtava rooli, Vakkala
päättää.
Newcontrol Oy:n Erkki Männistö esitteli pallotykin toimintaa
Varkauden liikuntatalolla. Hukka-Pallon maalivahdit saivat
kokeilla, miltä torjunta tuntuu ”pallosateessa”.
Tampereen Ilveksen Olli Vakkala (kuvassa vas.) ja HukkaPallon Jaakko Ikonen vaihtoivat ajatuksia seuratoiminnasta ja
tulevaisuuden näkymistä.
Hukka-Pallon
junnujoukkue
hopealle
Hukka-Pallon 2001 syntyneet D1-juniorit
selvittivät tiensä Savo-Karjalan ja KaakkoisSuomen aluejatkosarjojen salibandyn haastajafinaaliturnaukseen voittamalla SavoKarjalan lohkon. Turnaukseen pääsivät molempien lohkojen kaksi parasta joukkuetta.
Haastajafinaaliturnaus pelattiin Lahden
Salpausselkähallissa sunnuntaina 12.4.2015.
Välieräottelu
Välierässä HuPaa vastaan asettui Joutsenon
Kataja (JoKa), joka sijoittui toiseksi Kaakkois-Suomen lohkossa. Välieräottelu oli oikea
trilleri alusta loppuun. JoKa siirtyi seitsemän
minuutin kohdalla 0–1 johtoon, mutta kuuden minuutin kuluttua HuPa oli tullut tasoihin ja mennyt ohikin, lukemien ollessa 2–1.
Toisessa erässä molemmat maalasivat
yhden kerran, joten kolmanteen erään
mentiin lukemissa 3–2.
Kolmatta erää oli pelattu vain 16 sekuntia, kun JoKa tuli tasoihin ja loppuerä olikin sitten maaliton Joutsenolaisten ylivoimasta huolimatta. Niinpä virallinen peliaika päättyi lukemiin 3–3 ja mentiin 10 minuutin jatkoajalle. Jatkoajalla JoKa painos-
Kyllä kelpaa poseerata hopeamitalit
kaulassa. (Kuva: Lotta Vänskä.)
ti kovaa HuPan alueella laukoen pallon jopa
kerran ylähirteen. Hukka-Pallon sankariksi nousi Leevi Pekonen tehden ratkaisevan
maalin jatkoajan seitsemännellä minuutilla
ja näin ollen HuPa selviytyi loppuotteluun
taistelemaan kultaisista mitaleista.
HuPan tehot: Leevi Pekonen 2+0, Miika Pulliainen 1+0, Joona Pulliainen 1+0,
Josua Ikonen 0+1.
Welhot Diamondsin Kuopiosta lukemin 9–3.
PHSB:n joukkue vilisee taitavia yksilöitä, joista osa on pelannut jopa ikäluokkansa
SM-sarjaa. Tämän huomasi myös HuPa,
kun PHSB takoi ensimmäisessä erässä taululle lukemat 1–8.
Toisessa erässä tahti hieman rauhoittui ja
erä PHSB:lle 1–4. Kolmatta erää oli pelattu
6 minuuttia ja 43 sekuntia, kun PHSB sai 12
maalin eron HuPaan tehtyä ja ottelu voitiin
Loppuottelu
keskeyttää lukemiin 2–14.
Loppuottelun vastustajaksi selviytyi PHSB
Hukka-Pallon pojille siis hopeiset mitaOranssi Nastolasta voittaen välierässä SB lit kaulaan hienon kauden päätteeksi.
HuPan tehot: Leevi Pekonen 1+0, Valtteri Laukkanen 1+0, Arsi Rosenberg 0+1,
Konsta Hannelin 0+1.
Hopeajoukkueessa pelasivat: Leo Kirjavainen, Levi Launo, Aleksi Rissanen, Aleksi Honkanen, Joona Pulliainen, Kalle Hartikainen, Konsta Hannelin, Jesse Pehkonen,
Jesse Hukkanen, Josua Ikonen, Miska Pulliainen, Valtteri Laukkanen, Leevi Pekonen,
Arsi Rosenberg, Miika Pulliainen, Kaapo
Lappalainen ja Topi Leppänen. Valmennus:
Jari Hukkanen, Jukka Päätalo ja Antti Rosenberg. Huoltaja: Jarmo Pulliainen.
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Pitää syödä, että jaksaa
Teksti: Ari-Pekka Lindberg/Varkauden
Fysiokeskus Oy, kuva: Vesa Moilanen
Ravinto on edelleen päivän puheenaiheena
kuuma peruna. Televisio ja media ovat
täynnä laihduttamiseen ja painonhallintaan
liittyviä ohjelmia ja julkaisuja. Ihmiset vaikuttavat olevan todella hukassa syömisensä
kanssa. Erilaisista vippaskonsteista ja ihmepillereistä haetaan epätoivoisesti apua.
On superfoodeja ja muita erityisravintoaineita, joiden toivotaan poistavan ongelmat.
Teollisuus ja media vielä ruokkivat näitä
ajatuksia, koska ne lisäävät myyntiä. On
”helppoa” valmistaa muutamaa ainesosaa
sisältäviä ravintolisiä, joilla tiedetään olevan
kehossa tietty vaikutus.
Ongelmana on, etteivät ihmetuotteetkaan vaikuta kehossa yksin, vaan ne tarvitsevat kokonaisravitsemukselta tukea toimiakseen!
Oikotietä onneen ei ole
Vasta sitten ravintolisillä ja muilla erityistuotteilla on suurempaa merkitystä, kun ravitsemuksen kokonaisuus on kunnossa.
Muuten niiden vaikutus on kuin pisara valtameressä. Tämä olisi ymmärrettävä myös
valtakunnallisessa ravitsemuskeskustelussa
kaikkien tahojen. Nyt keskustelu pyörii
säälittävissä lillukanvarsissa itse asian jäädessä sivurooliin.
Kun halutaan muutosta ravitsemukseen
esimerkiksi painonhallinnan näkökulmasta
(unohtakaa yksipuolinen painonpudotus),
on ratkaisun keskiössä muutoksen hallinta.
Minkä takia vuodenvaihteessa aloitetuista
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
17
painonpudotusprojekteista suurin osa on jo
loppunut? Koska hommaan ei ole lähdetty
valmistautuneena, eikä ole asetettu projektille sopivaa aikamäärettä. Kun Painonhallintaprojektin aloittaa, ei se ole muutaman
kuukauden, vaan loppuelämän mittainen.
Siihen on lähdetty myös erittäin heppoisin
eväin, syön vain tätä ja vältän tuota. Erittäin
harva jaksaa vetää kanaa, raejuustoa ja rahkaa muutamaa kuukautta pidempään. Mitä
sitten kun ”ihmedieetti” loppuu? Palataan
entiseen, jolloin painokin palaa entiseen!
Jotta projektilla olisi onnellinen loppu,
on sitouduttava muutokseen. Projekti ei ole
mitään ihmeellistä, erillistä aikaa elämässämme, se on elämäämme. Siksi muutosten
joita tehdään, on oltava mahdollisia arjessamme. On huomioitava että on muutakin
elämää kuin projekti. Tulokset ihmedieettien kestävyydestä suurimmalla osalla on
nähtävissä TV-sarjojen seurantajaksoista –
entisiin tapoihin ja painoihin on palattu
vuoden – puolentoista sisään.
Yksi suurimpia ongelmia tänä päivänä on
ruokarytmi. Syödään aivan liian harvoin ja
silloin kun syödään, syödään liikaa. Harvoin syödessä tulee myös tehtyä surkeita
valintoja laadullisesti, koska verensokeri on
niin alhaalla, että aivot hädissään käskevät
ottamaan mitä tahansa sokerista, jotta energia riittää.
Aloitetaan homma yksinkertaisesti. Laita
säälimättömästi ylös seuraavan viikon ajan
kuinka monesti syöt päivän aikana. Jatketaan
sitten siitä mitä syöt, kunhan ensin tuo aivan
perusasia – ruokarytmi – on selvitetty.
Aurinkoista ja kevyttä kevättä!
Asiakas paras oman kipunsa
ja oireidensa asiantuntija
Teksti ja kuva: Irene Laitinen
Tuki- ja liikuntaelinongelmien ratkaiseminen vaatii asiakkaan omaa sitoutumista
kuntoutukseen ja aktiivista harjoittelua,
mutta usein myös manuaalisia hoitoja. Erilaisia manuaalisen fysioterapian hoitomuotoja on useita. Manuaalinen terapia on kä-
sillä tehtävää tutkimista ja annettavaa hoitoa; hierontaa, pehmytkudoskäsittelyä, manipulaatiota, mobilisaatiota jne.
Yksi manuaalisen fysioterapian hoitomuodoista on Maitland-fysioterapia. Konsepti on kotoisin Australiasta ja kehittäjä on
ollut fysioterapeutti Geoffrey D. Maitland.
Fysioterapeutti Jussi Tyrväinen käsittelee kalvoja instrumentin avulla.
Maitland-konsepti on laajimmalle maailmassa levinnyt ortopedisen manuaalisen fysioterapian menetelmä, kertoo fysioterapeutti Jussi Tyrväinen Varkauden Medifysiltä.
Maitland -konseptissa asiakkaan haastattelu ja tutkimisen merkitys korostuu.
Asiakkaan tuntemukset ja oireet ovat keskeisessä asemassa. Asiakas tuntee itse ongelmansa parhaiten ja on paras asiantuntija,
joka tietää myös itse oireidensa vaikutuksesta toimintakykyynsä.
Maitland-konseptissa asiakas haastatellaan perusteellisesti. Haastattelun perusteella edetään fyysiseen tutkimukseen, jossa pyritään löytämään oireita aiheuttavat
liikkeet ja asennot. Haastattelun ja tutkimuksen jälkeen luodaan hypoteesi ja näiden
jälkeen tehdään hoitopäätökset. Hoidon
edistymistä arvioidaan haastattelun ja fyysisen tutkimuksen löydöksiin nähden toistuvasti jokaisella fysioterapiakäynnillä.
Toistuva uudelleenarviointi edistää kuntoutusjakson etenemistä. Asiakkaan aktiivisuuden harjoittaminen on olennainen osa
Maitland-konseptin mukaista toimintaa.
Jussi Tyrväinen on valmistunut alkujaan
urheiluhierojaksi 2008 Vuokatin urheiluopistolta ja fysioterapeutiksi 2011 Mikkelin
ammattikorkeakoulusta. Tällä hetkellä Jus-
si opiskelee työnsä ohella Maitland-fysioterapiaa ja koulutus on noin kolmevuotinen.
Varkauden Medifysille Jussi tuli työhön
2014 vuoden loppupuolella, mutta talo on
hänelle tuttu jo opiskeluajoilta, jolloin Jussi suoritti harjoitusjakson talossa.
Muita fysioterapiankoulutuksia Jussilla
on mm. selkärangan manuaalisen ja hoidon
peruskurssi, Mulligan-konsepti (mobilisaatiohoitomuoto, jossa asiakas on aina aktiivisena osapuolena), instrumenteillä tapahtuva kalvojenkäsittely ja lyhyempiä viikonlopun tai useamman viikonlopun kursseja.
– Olen saanut soveltaa koulutuksiani
Medifysillä laaja-alaisesti ja tällöin myös
näppituntuma pysyy koulutuksista saamillani opeilla. Lisäksi olen saanut jo uutta oppiakin työkavereiltani Medifysillä fysioterapeuteilta, joilla on takanaan toisenlaisia
koulutuksia. Tarvittaessa voin ohjata asiakkaan kollegalle kuntoutukseen, koska talossa on osaamista laidasta laitaan. Tieto
kulkee myös toisin päin.
– Työkokemusta minulla on ennen Medifysille tuloa muutamia vuosia sekä yksityiseltä että kunnalliselta saralta. Hyvin
olen tämän lyhyen ajan viihtynyt talossa ja
työyhteisö on sopeutunut hyvin minuun tai
toisin päin, toteaa Jussi savolaisittain.
18
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
SavonSampo-palkinto Soisalo-opistolle
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Perinteiseen tapaan Warkauden Nuorkauppakamari ry järjesti 11.–12.4. SavonSampomessut – nyt jo 21. kertaa. Messujen teemana oli ”Hyvää elämää Keski-Savossa” ja
kahden päivän messuvieraiden määrä oli n.
3.500.
Messujen yhteydessä on luovutettu SavonSampo-palkinto sellaiselle taholle, joka
on vienyt Varkauden talousaluetta eteenpäin. Tänä vuonna Warkauden Nuorkauppakamari ry:n hallitus oli valinnut palkinnon saajaksi Soisalo-opiston.
Perusteluina valinnalle oli, että Soisaloopistossa on toimintaa ”vauvasta vaariin” –
toiminta liikuttaa, koskettaa ja opettaa. Soisalo-opisto on monitieteellinen ja räätälöi
kursseja kuntalaisten toivomusten mukaan.
Se on hyvä esimerkki kuntayhteistyöstä ja
Varkauden teollisuuden juhlavuoden merkeissä sopi mainiosti tämänvuotisten messujen
piipun takana oli useiden yritysten yhteisosasto.
teemaan.
SavonSampo-messujen parhaaksi osastoksi valittiin Teittilän talli (Horse show).
Toisena messupäivänä yleisöä veti paikalle
Parhaan messuosaston valinnan tekivät aiJukka Poika.
kaisempien SavonSampo-messujen projekti-/messupäälliköt, yhdessä virkaatekevän
messupäällikön kanssa.
Soisalo-opiston rehtori Jorma Pesonen otti SaLisää kuvia messuilta osoitteessa
vonSampo-palkinnon vastaan. Warkauden
Nuorkauppakarin puolesta palkintoa olivat luo- www.sykkeessa.fi
vuttamassa yhdistyksen puheenjohtaja Anne
Mykrä ja varapuheenjohtaja Ari Saavalainen.
Soisalo-opiston messuosastolla kerrottiin, että hakuaika on meneillään taiteen perusopetukseen.
Kaupunkiaarteen
Metsästys
Tunnistatko tämän paikan?
Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B,
78250 Varkaus. Tai sähköpostitse:
[email protected]
Vastanneiden kesken arvomme
ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella!
Edellisen kilpailun voittajille on
ilmoitettu.
Onnea aarteenmetsästykseen!
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015
Lukijakilpailu
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
19
Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä!
Lähetä vastaus osoitteeseen:
Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus.
Tai sähköpostiin: [email protected]
Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme
ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella!
Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu.
Tutustu
Sykkeessäblogiin:
sykkeessa.fi
Sykkeessä-lehden menovinkkejä
Taivas kattona – hengellisyys
kansantaiteessa
Soisalo-opiston Kevätruppeema Kiertotalous ja sen uudet
Leppävirralla
mahdollisuudet -seminaari
Saija Tuupanen & Exmiehet
-naistentanssit
Lokki
Höpelöhumujen kylägaala
Lukkosulaa ja lumpeenkukkia
-musiikkikomedia
Philomela goes Savo
Valamon luostari 14.2.–31.8.2015
Rauhalahti, Kuopio 15.4.2015 klo 21
Ihmemaa Oz
Kuopion kaupunginteatteri
15.4.–23.5.2015
kaupunkilehti
Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella.
Y: 2206498
Osoite: Ahlströminkatu 10 B,
78250 Varkaus
Internet: www.sykkeessa.fi
Julkaisija: VM-lehdet Oy
Päätoimittaja: Jaakko Ikonen
Toimitus:
Vesa Moilanen
[email protected]
Myynti:
Arja Lehtosalmi, 050 341 5339
Ilmoitus- ja sivunvalmistus:
Mikkolehtinen.net
[email protected]
Painatus: Savon Paino Oy
Sykkeessä 4/2015 ilmestyy la 23.5.
Maalauksia, Maisu Aho
ja Tuula Taskinen
Kuopion kaupunginkirjaston ala-aula
15.4.–25.4.2015
Leppävirran Kunnantalo ja muita paikkoja Savonia-ammattikk, Varkauden kampus
15.4.–22.4.2015
21.4.2015 klo 12–16
Kuopion kaupunginteatteri 16.4.–16.5.2015
Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki
17.4.2015 klo 19
Maisema/Hetkiä ja muistoja,
Nina Venäläisen näyttely
G12, Kuopio
18.4.–7.5.2015
Rauhalahden Jätkänkämppä
23.4.2015 klo 19
Warkaus-sali
24.4.2015 klo 19
Urban City Blues Festival
Hotelli Rauhalahti, Kuopio
24.4.–25.4.2015
Soisalo-opiston Kevätruppeema
Heinävedellä
Kansakoululaulujen
Varjentiini ja Pitäjäntupa
yhteislaulutilaisuus
Myyttien maailmasta –
musiikkia huilulle ja pianolle
Soisalo-opiston Kevätruppeema
Varkaudessa
Sihr El Qahira – Kairon taikaa
Philomela esittää: Suden aika
15.–22.4.2015
Kaupunginkirjaston kokoussali, Kuopio
18.4.2015 klo 13
Varkaus, useita paikkoja
15.–22.4.2015
Warkaus-sali
18.4.2015 klo 19
Viimeinen Näytös
-valokuvanäyttely
Peltolan avajaiset
Varkauden Teatteri 15.4.–2.5.2015
Varkaus, Ahlströminkatu 37
20.4.2015 klo 18
Soisalo-opiston Kevätruppeema Ekkös sää Juice oo?
Joroisissa
Kuopion kaupungin kirjasto, kokoussali
Joroisten vanha virastotalo ja muita
15.4.–22.4.2015
21.4.2015 klo 17
Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki
24.4.2015 klo 19
Soisalo-opistotalo, Varkaus
25.4.2015 klo 11:30
Semmarit 25 v juhlakonsertti
Varkaus, Liikuntatalo
25.4.2015 klo 18
Siltojen Safari
Kaks Ruusua, Varkaus
3.5.2015 klo 9–13
20
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3/2015 | 15. huhtikuuta 2015