Rikosoikeus oikeudenalojen perusteet 4.2.2015 VASTAUSTEN

Transcription

Rikosoikeus
oikeudenalojen perusteet
4.2.2015
VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS
Tenttikysymyksiin sisältyy valinnanvaraisuutta seuraavien periaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on
vastattava ensinnäkin kysymykseen 1, toiseksi jompaankumpaan kysymyksistä 3 tai 4 sekä
kolmanneksi jompaankumpaan kysymyksistä 5 tai 6. Tämän jälkeen opiskelija voi vapaasti valita,
mihin yhteen kysymykseen hän vastaa jäljelle jäävistä kysymyksistä. Tentissä vastataan toisin
sanoen yhteensä neljään (4) kysymykseen.
Professori Jussi Tapani on laatinut kysymykset 1–2, professori Pekka Viljanen kysymykset 3–4 ja
tohtorikoulutettava Lauri Luoto kysymykset 5–6.
Kirjoita eri opettajille menevät vastaukset eri papereille!
1. A, B, C ja D perustivat vuoden 2014 alussa siivousliikkeen nimeltä ” Pinnat sileiksi Oy”.
Rekisteriviranomaiselle ilmoitettiin, että hallituksen puheenjohtajana toimii A, ja hallituksen
jäseninä B ja C. Enemmistön yhtiön osakkeista omisti D, joka jäi hallituksen ulkopuolelle. Kaikki
neljä oli aikaisemmin tuomittu erilaisista rikoksista, muun muassa huumausainerikoksista. Heillä ei
ollut aikomustakaan harjoittaa yhtiöjärjestyksessä ilmoitettua siivoustoimintaa, vaan heidän
”liiketoimintansa” keskittyi yksinomaan velkojen perintään ja ”valittujen” ihmisten suojeluun. D:n
mukaan nämä laittoman toiminnan muodot olivat nykyään kaikkein tuottoisimpia, varsinkin kun
huomioi kiinnijäämisriskin ja mahdollisen vankeustuomion pituuden.
D otti omasta aloitteestaan yhteyttä johtaja Åke E:hen ja kertoi valheellisesti, että jotkut
moottoripyöräkerho Kovat Pojat MC:n jäsenet suunnittelivat Åken omakotitalon polttamista. Kyse
olisi kostotoimi, koska Åke oli sallinut kerhon häätämisen varastorakennuksen tiloista
maksamattomien vuokrien takia. Koska D:llä oli yhteyksiä moottoripyöräkerhon presidenttiin, hän
lupasi estää suunnitelman toteutumisen. Tämä kuitenkin edellytti sitä, että Åke maksoi 5 000 euron
vastineen tästä palveluksesta. Åke ei halunnut ottaa mitään riskejä ja maksoi D:n vaatimusten
mukaisesti kyseisen summan Pinnat sileiksi Oy:n tilille. Myöhemmin D kertoi A:lle, B:lle ja C:lle
mistä rahat tulivat. Rahat käytettiin käsiaseen ostamiseen pimeiltä markkinoilta.
A oli aiemmin tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä, jonka
kohteena oli Rosa F. Pahoinpitely oli A:n kertoman mukaan johtunut siitä, kun Rosa kieltäytyi
maksamasta yhteensä 100 000 euron velkaa. A totesi, että velka oli syntynyt, kun Rosan piti
hankkia huumeita Espanjasta. Rosa oli tällöin menetellyt niin ”huolimattomasti”, että menetti kaikki
A:lta saamansa rahat onnistumatta hankkimaan sovittuja huumeita. A ehdotti B:lle ja C:lle, että he
yrittäisivät nyt periä kyseisen velan. A:n kuuleman mukaan Rosalla oli varakkaat vanhemmat.
Huolimatta tyttärensä epäsosiaalisesta elämästä, he olisivat varmasti valmiita maksamaan hänestä.
Etukäteen sovitun suunnitelman mukaisesti (josta myös D oli tietoinen, vaikkei siihen muutoin
sekaantunutkaan) A, B ja C menivät omakotitaloon, jossa Rosa asui koiriensa, kahden malinoisuroksen Arnoldin ja Darth Vaderin, kanssa. B ja C soittivat ovikelloa, mutta kukaan ei avannut.
Heidän odottaessaan Rosa tuli lenkiltä koiriensa kanssa. Rosa aavisti heti, että jokin oli vialla ja
kehotti miehiä poistumaan tontiltaan. B, joka ei pelännyt koiria ja oli myös hyväkuntoinen
nyrkkeilijä otti askeleen eteenpäin tarttuakseen Rosaan ja pakottaakseen hänet autoon, jossa A istui
kuljettajana. Tarkoituksena oli pitää Rosaa vankina siihen saakka, kunnes hänen vanhempansa
maksaisivat 100 000 euron velan. A vakuutti, ettei kukaan uskaltaisi mennä poliisille, sillä A voisi
siinä tapauksessa laverrella Rosan huumebisneksistä.
B teki kuitenkin kohtalokkaan virhearvion: samalla hetkellä kun hän kosketti Rosaa, koirat upottivat
hampaansa häneen. Erityisesti purema B:n käsivarteensa upposi syvälle ja repi jänteen. Vammasta
aiheutui B:lle hermosärkyä koko loppuelämäksi. A näki mitä tapahtui, astui ulos autosta ja ampui
useita laukauksia pistoolillaan Rosaa kohti. A ei kiihtymyksen takia pystynyt tähtäämään kovin
hyvin, joten vain yksi luoti osui, mutta ei kuitenkaan Rosaan, vaan C:hen, joka kuoli välittömästi. A
oli ottanut aseen mukaansa muiden tietämättä ja hän oli aikonut tappaa Rosan heti, mikäli B ja C
olisivat saaneet hänet autoon. A laskeskeli kylmän viileästi, että B ja C eivät ilmiantaisi häntä, vaan
sen sijaan auttaisivat ruumiin piilottamisessa.
Laukausten jälkeen A pakeni paikalta autolla. B joutui shokkiin pureman ja kaverinsa väkivaltaisen
kuoleman takia. A ei päässyt pitkälle ennen kuin poliisipartio pysäytti hänet. Poliisin toistuvista
varoituksista huolimatta A nousi autosta pistooli kädessään, minkä johdosta konstaapeli Tauno
ampui häntä jalkaan.
Poliisin esitutkinnassa kävi ilmi, että koko tarina Rosasta ja epäonnistuneista huumekaupoista oli
tekaistu. Todellisuudessa törkeä pahoinpitely oli kosto siitä, että Rosa oli jättänyt A:n. D myönsi
kuulusteluissa, että hän epäili A:n tarinaa, mutta ajatteli, että rahalle on aina käyttöä.
Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä
rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Muista
myös perustella vastauksesi, jos et vaadi jostain rikoksesta rangaistusta. Vastausta ei tarvitse
laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (20 p.)
2. Selosta ytimekkäästi (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa
a) rikossäännös
b) todennäköisyystahallisuus
c) hätävarjelu
d) hyöty–haitta-vertailun periaate
Vastaa a-, b-, c- ja d-kohtaan. (10 p.)
3. Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)
4. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi. Vastaus korkeintaan kaksi sivua.
(10 p.)
5. Rikoslain 4 luvun 1 §:ssä säädetään tunnusmerkistöerehdyksestä ja 4 luvun 2 §:ssä
kieltoerehdyksestä. Selvitä molempien erehdysten sisältö sekä oikeudelliset vaikutukset
pääpiirteissään. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)
6. Vaaran käsite esiintyy yhä useammissa rikoksissa. Selvitä, mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan
abstraktilla vaaralla ja miten sen olemassaoloa arvioidaan.
Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)
29.10.2014
VASTAUSTEN VALINNANVARAISUUS: 1 ja (3 tai 4) ja (5 tai 6) + yhteen jäljelle jäävistä
1. A oli lainannut B:ltä 5 000 euroa erilaisiin hankkeisiin, jotka eivät olleet onnistuneet odotetulla
tavalla. Lisäksi osa rahoista oli mennyt A:n pitkäaikaiselle ystävälle H:lle, joka oli pyytänyt
rahallista apua A:lta auttaakseen puolestaan omaa ystäväänsä I:tä. B:n ottaessa kuukauden päästä
puheeksi rahojen takaisinmaksun A joutui toteamaan, ettei hänellä juuri nyt ollut varaa maksaa
lainaansa takaisin. Hän ei nimittäin ollut saanut H:lle lainaamiaan rahoja takaisin, koska I:lle oli
tullut odottamattomia esteitä liiketoimissa. A piti muutenkin B:n lainalleen asettamaa ehtoa eli 50 %
korkoa kuukauden rahalainalle täysin kohtuuttomana. A myönsi, että rahoja lainatessaan hän oli
ollut korkoasiasta tietoinen, mutta hänen mielestään oli silti hävytöntä vaatia 5 000 euron lainasta 7
500 euron maksua kuukauden päästä. B:tä tämä kannanotto ei erityisemmin miellyttänyt. Hän
totesi, että A:n olisi syytä maksaa lainansa takaisin mahdollisimman nopeasti. Ellei näin tapahtuisi,
A joutuisi joka tapauksessa maksamaan velkansa eikä velanmaksuun siinä tapauksessa riittäisi
pelkkä raha, vaan ”A itkisi ja maksaisi”. B:n kanssa ei kannattanut näissä asioissa leikkiä.
A ei kyennyt maksamaan velkaansa B:n asettamassa uudessa määräajassa. Hän yritti lainata rahaa
ystäviltään, mutta kukaan ei pystynyt juuri sillä hetkellä auttamaan häntä. Tällä välin B oli ottanut
yhteyttä G:hen, joka kävi B:n pyynnöstä selvittämässä, missä A tarkalleen asui ja millainen hänen
asuntonsa oli. A ei tuntenut entuudestaan G:tä, joka oli päässyt asuntoon sisälle esiintymällä kirjaedustajana ja siten saanut tilaisuuden tehdä tarkkoja havaintoja A:n asunnon huonejärjestelyistä.
Kun A alkoi kysellä tarkemmin kirjatarjouksista, G ilmoitti valittaen joutuvansa poistumaan, mutta
palaavansa asiaan myöhemmin. Kun G käyntinsä jälkeen meni B:n luokse kertomaan havainnoistaan ja ihmetteli B:n kiinnostusta A:n huonejärjestelyihin B ilmoitti ”menevänsä ison kynän kanssa
velkaansa kuittaamaan”.
Muutaman päivän päästä B pyysi tovereitaan C:tä ja D:tä mukaansa käymään A:n asunnolla. B kertoi C:lle ja D:lle olevansa nimenomaan velan perintään menossa. C näki, että B laittoi takkinsa alle
katkaistun haulikon, mutta D ei haulikkoa huomannut. C ei kuitenkaan sen kummemmin kysellyt,
miksi B otti haulikon mukaansa, koska hän tiesi, että B oli äkkipikainen ja hermostui turhista kysymyksistä. Jos B oikein hermostui, hän saattoi käydä käsiksi. C arveli itsekseen, että aseella voisi
olla käyttöä perinnän tehosteena. Matkalla seurueeseen liittyivät myös E ja F, jotka saivat tietoonsa
määränpään. He olivat tietoisia myös siitä, että A ja B eivät olleet väleissä keskenään. E ja F eivät
kuitenkaan tienneet, että seurue oli menossa nimenomaan velan perintään, eivätkä he tienneet haulikosta. Sen sijaan he tiesivät, että B on hyvin väkivaltainen.
Seurue saapui A:n asunnolle, jossa A:n lisäksi olivat hänen vaimonsa, kolme pientä lastaan ja anoppi. B:n seurue pystyi ikkunaverhojen läpi havaitsemaan, ettei A ollut asunnossa yksin, vaan siellä
näkyi olevan jalkeilla useita ihmisiä. Seurueen jäsenet sopivat asunnon oven ulkopuolella siitä, että
F kutsuu A:ta, joka ei osaa yhdistää F:ää B:hen. F:n pyysi huutamalla oven ulkopuolelta, että A
tulisi ovelle. B veti haulikon esiin, teki latausliikkeen ja osoitti aseella suoraan oveen. F huomasi
kaiken tämän, mutta jatkoi silti A:n kutsumista. Tässä vaiheessa myös D ja E havaitsivat aseen. He
asettuivat väijyksiin oven kahta puolta voidakseen siepata A:n ulos heti, kun hän avaisi oven. Vähän
ajan kuluttua B, C, D, E ja F kuulivat sisältä ovea lähestyvien askeleiden äänen. Samanaikaisesti B
kuiskasi tovereilleen ampuvansa A:n heti, kun tämä tulisi ovelle. Yhtäkkiä E sieppasi aseen B:ltä
sanoen ”kun et sinä kuitenkaan osu” ja ampui yksinkertaisen lastulevyoven läpi. Laukaus osui A:n
reiteen, mutta A säilyi kuitenkin hengissä. Esitutkinnassa selvisi lisäksi, että ampumishetkellä suoraan A:n takana olivat olleet leikkimässä kaksi hänen lapsistaan ja että hänen anoppinsa oli juuri
ollut astumassa makuuhuoneesta ovelle johtavaan käytävään. A:n vaimo puolestaan oli ollut yhden
lapsen kanssa makuuhuoneessa haulisuihkun ulottumattomissa.
2. a) Olet lähtenyt viettämään rentouttavaa iltaa, kun kohtaat baarissa itsellesi entuudestaan
tuntemattoman henkilön. Kuulleessaan sinun opiskelevan oikeustiedettä uusi tuttavuutesi alkaa
esittää
kummallisia
ajatuksia.
Hänen
mielestään
kansalaisten
pitäisi
saada
päättää
kansalaiskokouksissa, mikä Suomessa on rangaistavaa, ja samojen kansalaiskokousten pitäisi myös
saada arvioida, milloin ihmiset ovat syyllistyneet vääryyksiin. Olet perehtynyt rikosoikeuden
saloihin, ja muistutat uutta tuttavuuttasi siitä, että rikosoikeudellinen laillisuusperiaate on
mielivallan paras vastavoima. Kun et saa mitään vastakaikua kommentillesi, päätät valistaa uutta
kaveriasi rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen keskeisestä sisällöstä ja sen kohderyhmistä.
Vastaus korkeintaan yksi sivu.
2. b) Ilta jatkuu sopuisissa merkeissä, vaikka uusi kaverisi ei ole täysin vakuuttanut
rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen tarpeellisuudesta. Muutaman oluen jälkeen hän pääsee
jälleen yllättämään sinut. Hänen mielestään taposta pitäisi tuomita kaikki ne kuskit, jotka
aiheuttavat humalassa ajaessaan toisen kuoleman. Hänen mielestään sen nyt tietää lapsikin, että
nämä kuskit toimivat tahallaan. Vastaat närkästyneenä, että tahallisuus on eräs vaikeimmista
rikosoikeudellisen vastuun edellytyksistä. Saat näsäviisaan kommentit takaisin: ”Sen nyt näkee
otsalohkollakin, milloin kyse on tahallisuudesta”. Pääset jälleen osoittamaan tietosi, ja kerrot
kaverillesi, mitä seuraustahallisuudella tarkoitetaan ja minkälaisia ongelmia sen arviointiin liittyy.
Vastaus korkeintaan yksi sivu.
Vastaa a- ja b-kohtaan. (10 p.)
3. Sakon muuntorangaistus? Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)
4. Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen? Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)
5. Anna tapasi ruotsinlaivalla Stefanin, jonka kanssa hän sopi kahden kilon amfetamiinierän
myymisestä Turun katukaupassa Stefanin lukuun. Sopimuksen mukaan Stefan ottaisi myydystä
amfetamiinista 20 euroa per gramma. Toisaalta jos Anna saisi amfetamiinista enemmän kuin 20
euroa per gramma, hän saisi pitää erotuksen itsellään.
Stefan kertoi, että hän on jo viikko sitten kätkenyt kaksi kiloa amfetamiinia Turun Luolavuoren
vesitornin lähettyvillä olevan vanhan betonipunkkerin vasemmalle puolelle maastokätköön.
Sopimuksen mukaan Anna voisi laivaristeilyn jälkeen noutaa amfetamiinin Luolavuoresta ja myydä
sen eteenpäin. Annan tarkoitus oli myydä amfetamiini Turun katukaupassa 30 euroa per gramma,
jolloin hän tekisi voittoa noin 20 000 euroa.
Ruotsinlaivalla peitetehtävissä ollut siviiliasuinen poliisi kuuli Annan ja Stefanin keskustelun.
Tämän seurauksena poliisi ilmoitti asiasta keskusrikospoliisille. Pian poliisi löysikin huumekätkön
ja vaihtoi kätkössä olleen amfetamiinin tilalle valepakkaukset, jotka eivät sisältäneet
huumausainetta.
Laivaristeilyn jälkeen Anna suuntasi Luolavuoreen. Stefanin kertoma kätkö löytyi sovitusta
paikasta. Anna pakkasi kätköstä löytyneet pakkaukset laukkuunsa ja lähti kohti kotia. Muutaman
minuutin kuluttua hän kuitenkin huomasi jo istuvansa poliisiauton takapenkillä.
Esitutkinnassa Annalle selvisi, että poliisi oli löytänyt Luolavuoren huumekätkön ja vaihtanut
amfetamiinin tilalle ns. valepakkaukset. Sinänsä kiistatonta oli, että Anna oli törkeästä
huumausainerikoksesta säädetyllä tavalla yrittänyt laittomasti kuljettaa tai hankkia suuren määrän
erittäin vaarallista huumausainetta. Taloudellista hyötyäkin oli ollut odotettavissa melkoinen
summa. Annan asianajaja esitti poliisille kuitenkin seuraavan kysymyksen: ”Miten tässä kukaan on
voinut
syyllistyä
törkeään
huumausainerikokseen,
kun
poliisi
on
etukäteen
vaihtanut
huumausaineen tilalle paketit, jotka eivät sisällä huumausainetta”. Asianajajan mukaan
kysymyksessä ei voi olla rikos, koska rikoksen täyttyminen ei ole ollut tosiasiassa mahdollista.
Lopulta asia etenee käräjäoikeuteen. Oikeudenkäynnissä kaikille osapuolille on selvää, että
huumausainerikoksessa huumausaineen kuljettamisen ja hankkimisen yritys rinnastuu täytettyyn
tekoon.
Anna kuitenkin kiistää syyllistyneensä törkeään huumausainerikokseen. Kiistämisen
perusteet ovat samat, kuin mitä asianajaja esitti jo esitutkinnassa.
Sinä toimit käräjätuomarina. Tehtävänäsi on arvioida, voidaanko Annan todeta syyllistyneen
törkeään huumausainerikokseen. Kirjoita vastauksesi esseemuotoon. Vastaus korkeintaan kaksi
sivua. (10 p.)
6. Oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen
teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava. Mitkä ovat
pakkotilateon puolustettavuusarvioinnin perusperiaatteet? Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10
p.)
29.8.2014
1. Osakeyhtiö ”Autoilijan unelmat todeksi” oli laatinut kunnianhimoisen strategian, jonka avulla
yhtiö lohkaisisi kertaheitolla ison siivun Suomen automarkkinoista. Yhtiön tarkoituksena oli
rakentaa valtava autonmyynti- ja huoltokokonaisuus, joka kilpailisi paitsi koollaan myös palvelujen
laadulla markkinajohtajien kanssa. Yhtiön omistajilta, hallitukselta ja erityisesti toimitusjohtajalta
Repalta eivät idea loppuneet, mutta rahoituksen hankinta ei edennyt toivotulla tavalla.
Onneksi yhtiö oli panostanut myös markkinointiin, joten suunnitelmat levisivät sekä kotimaisten
että kansainvälisten sijoittajien tietoon. Niinpä eräänä päivänä Repa sai sähköpostin Frankilta, joka
esitteli itsensä asianhoitajaksi kertoen värikkäin sanakääntein, miten erään afrikkalaisen
valtionpäämiehen leski olisi hyvin kiinnostunut sijoittamaan yhtiön hankkeeseen. Koska Repa ei
heti ehtinyt vastata viestiin, murteellista englantia puhuva Frank soitti hänelle seuraavana päivänä.
Keskustelun aikana selvisi, että leski olisi valmis sijoittamaan yhtiön hankkeeseen noin 35
miljoonaa euroa.
Frankin mukaan sijoituksen maksaminen ei onnistuisi välittömästi, koska valtiopäämiehen 100
miljoonan euron jäämistöstä syntynyt riita oli edelleen kesken. Näin ollen Lontoossa sijaitseva
pankki ei vapauttaisi rahoja ennen kuin asia olisi oikeudellisesti riittävän selvä. Frank ehdotti, että
Repan johtama yhtiö siirtäisi 350 000 afrikkalaiselle pankkitilille. Nämä rahat käytettäisiin sekä
perintöriidan oikeudenkäyntikuluihin että asianhoitokuluihin.
Repa ei ollut uskoa korviaan. Rahoitusongelmat helpottaisivat huomattavasti, ja näin merkittävä
sijoitus loisi uskoa muihin sijoittajiin. Liike-elämästä pitkän kokemuksen omaava Repa halusi
kuitenkin ottaa asiasta hieman tarkemmin selvää, ja hän pyysi yhtiön Lontoossa olevia
yhteistyökumppaneita selvittämään Frankin taustoja ja tapaamaan hänet. Tapaaminen järjestyi
nopealla aikataululla Lontooseen, jossa yhtiötä edusti Repan pitkäaikainen ystävä Kake. Sen sijaan
Frank ilmoitti, että ei valitettavasti pääse tapaamiseen, mutta häntä edustaa Mike. Keskustelussa
käytiin läpi muun muassa perintöriidan taustoja, oikeusjutun kohteena olevaa omaisuutta,
sijoituksen suuruutta sekä oikeusjutun voittamiseksi vaadittavan panostuksen määrää. Suulas ja
tyylikkäästi pukeutunut Mike esitteli Kakelle myös asiakirjoja, jotka oli laadittu englanniksi: paperi
oli hyvälaatuista, kieli koukeroista ja asiakirjoissa olevat leimat tyylikkäitä. Kaken viesti Repalle oli
lyhyen ytimekäs: Anna palaa.
Viestin saatuaan Repa harkitsi, pitäisikö hänen kertoa onnistuneesta diilistä yhtiön hallitukselle.
Muutama kiireinen asia vei kuitenkin Repan huomion, ja hän unohti asian. Sen sijaan hän pyysi
myöhemmin talouspäällikkö Markettaa hoitamaan 350 000 euron siirron Frankin ilmoittamalle
pankkitilille.
Tämän jälkeen asiat mutkistuivat. Poikkeuksellisen suuri rahansiirto oli herättänyt huomiota
suomalaisen pankin valvontajärjestelmässä. Pankkitoimihenkilö Riitta ilmoitti pankin laatimien
ohjeiden mukaisesti rahansiirrosta poliisille, joka jäädytti varat. Repa sai kuitenkin mahdollisuuden
esittää selvityksen rahoituskuvion yksityiskohdista poliisipäällystöön kuuluvalle Taunolle, joka
pienen harkinnan jälkeen päätti vapauttaa rahat Repan käyttöön. Taunolla oli toki omat
epäilyksensä sijoituksen laillisuudesta ja toteutuskelpoisuudesta, mutta hän ei viitsinyt pilata Repan
päivää mainitsemalla näistä epäilystään hänelle.
Rahasiirron jälkeen tilanne muuttui täysin. Repa ei enää saanut yhteyttä Frankiin sähköpostitse eikä
puhelimitse. Pankista ilmoitettiin, että afrikkalainen tili oli suljettu. Kake ei pystynyt auttamaan,
sillä hän ei pystynyt tavoittamaan Mikea. Tilanne hermostutti Repaa, sillä hän ymmärsi, että yhtiön
hallitus ja suurimmat osakkeenomistajat eivät ilahtuisi kuullessaan, että 350 000 euroa oli kulutettu
ilman vastiketta. Vielä enemmän Repaa alkoi huolestuttaa oma maine: eikä kai vain häntä,
kokenutta kehäkettua ollut kusetettu? Niinpä Repa päätti varmistaa selustansa. Hän laati
velkakirjan, jonka mukaan yhtiö oli lainannut 350 000 euroa Frankin edustamalle leskelle. Repa
lisäsi asiakirjaan sekä oman että Frankin allekirjoituksen. Hän pyysi myös Markettaa
allekirjoittamaan asiakirjan. Marketan ihmetellessä asiakirjaa ja Frankin allekirjoitusta Repa
vakuutti, että asia on kunnossa. Hän kertoi laittaneensa vähän asioita paperille, ja silloin olisi hyvä,
että sopimuksessa on todistajan allekirjoitus.
Lisäksi Repa päätti, että 350 000 euron lovi pitäisi paikata ainakin väliaikaisesti, jotta ulkomaille
tehdyn rahansiirron todellinen kohtalo ehtisi selvitä. Hän oli jossain vaiheessa Sepen kanssa kaljalla
käydessään todennut leikkimielisesti, että yhtiön suunnittelemasta kompleksista lohkeaisi sopivalla
summalla hyvä liikepaikka. Todellisuudessa Repalla ei ollut oikeutta antaa tällaisia lupauksia saati
tehdä niitä koskevia päätöksiä, sillä yhtiössä olisi sovittu, että näistä tehtäisiin päätös
johtoryhmässä. Repa otti kuitenkin yhteyttä Sepeen, ja sopi puhelimessa, että 350 000 eurolla olisi
nyt mahdollisuus saada erinomainen liiketila yhtiön suunnittelemasta rakennuskompleksista. Sepe
suostui oitis tarjoukseen, ja ilmoitti hoitavansa rahojen siirron seuraavana päivänä. Hän ei
kuitenkaan ehtinyt tehdä siirtoa, sillä Repa tuli tunnontuskiin illan aikana, ja ilmoitti Sepelle, että
siirtoa ei saa tehdä. Sen lisäksi hän asteli seuraavana päivänä poliisiasemalle ja antoi
tapahtumainkulusta yksityiskohtaisen selonteon.
2. Selosta ytimekkäästi (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa (10 p.)
a) rikossäännös
b) oikeushyvien suojelun periaate
c) rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen analogiakielto
d) hätävarjelun liioittelu
3. Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
4. Yhteinen sakkorangaistus? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
5.
Parikymppiset kaverukset Juha ja Tapio viettivät marraskuista iltaa Juhan vanhempien mökillä.
Koska Juhan vanhemmat olivat pois mökiltä, myös Juhan 16-vuotias pikkusisko Anitta päätti
piipahtaa mökillä lukiokaverinsa Hillevin kanssa. Juha tunsi Hillevin ennestään, koska Anitta ja
Hillevi olivat olleet koko peruskoulun ajan samalla luokalla.
Ilta sujui rattoisasti ja tytöt päättivätkin jäädä mökille yöksi. Yöpaikat jaettiin niin, että Tapio ja
Anitta kömpivät parvelle ja Juha ja Hillevi jäivät sohvalle nukkumaan.
Illan aikana Juha oli huomannut, että Hillevi nauroi hänen jutuilleen. Niinpä hän laittoi sohvalla
vettä myllyyn ja kysyi Hilleviltä ”Mitenkäs olisi pieni iltasuukko?” Hillevi vastasi, että
”Mukavampaa olisi kyllä edetä hiukan pidemmälle”. Koska Hillevi oli vetävän näköinen tyttö, Juha
otti neuvosta vaarin. Lopulta tilanne eteni yhdyntään.
Seuraavana päivänä Hillevin mennessä kotiin hänen vanhempansa olivat huolesta suunniltaan.
Lopulta Hillevi paljasti, missä hän oli ollut. Vihapäissään hän myös kertoi, kenen kanssa hän oli
mitäkin tehnyt. Tästä eivät Hillevin vanhemmat innostuneet vaan tekivät rikosilmoituksen Juhasta.
Esitutkinnassa Juhalle selvisi, että Hillevi on syntynyt vasta aivan joulukuun lopussa. Niinpä Hillevi
oli vielä mökillä ollessaan ollut 15-vuotias. Siinä ei esitutkinnassa selittelyt paljoa auttanut vaan
asia eteni syyteharkintaan ja siitä oikeuteen.
Syyttäjä vaati rangaistusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jonka Juha kiisti vetoamalla
siihen, ettei hän tiennyt Hillevin olleen alle 16-vuotias.
Sinä toimit käräjätuomarina ja tehtävänäsi on ratkaista se, onko Juha syyllistynyt siihen, mistä
hänelle on rangaistusta vaadittu. Kirjoita perusteltu vastauksesi esseemuotoon. Vastaus
korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)
6. Miten rikosoikeudellisesti pitäisi arvioida sellaisia henkeen ja terveyteen kohdistuvia
loukkauksia, jotka tapahtuvat kilpaurheilussa? Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)
21.5.2014
1. Eräänä synkkänä ja pimeänä marraskuun iltana poliisimiehet A ja B olivat saaneet tehtäväksi
käydä C:n asunnolla. C:n naapuri oli soittanut hätäkeskukseen ja ilmoittanut C:n asunnosta
kuuluvan kovaäänistä ja häiritsevää melua. Puhelun aikana kävi ilmi, että C:n asunnolla oli käyty jo
monta kertaa aikaisemminkin selvittämässä häiriökäyttäytymisen syitä. A ja B saapuivat taloyhtiön
piha-alueelle ja pysäköivät pakettiautomallisen poliisiauton C:n rivitalohuoneiston oven eteen siten,
että auton keula osoitti ovea kohti. Sen jälkeen he menivät ovelle ja soittivat ovikelloa ilmoittaen
samalla rauhallisella, mutta selkeällä äänellä olevansa poliiseja. C ei kuitenkaan avannut ovea,
koska hän ei uskonut oven takana olevan oikeita poliiseja, vaan valepoliiseja, jotka olivat tulleet
pahoinpitelemään hänet. C muisteli olevansa velkaa parille häijylle kaverille, jotka tunnettiin siitä,
että he eivät kaihtaneet mitään keinoja periessään velkoja.
A ja B pohtivat hetken aikaa erilaisia toimintavaihtoehtoja. He päättivät menetellä siten, että A
jatkaa C:n suostuttelua sillä aikaa, kun B tarkkailee tilannetta ikkunasta. B ei kuitenkaan ehtinyt
seurata tilanteen kehittymistä pitkään, koska C havaitsi hänet ja veti välittömästi verhot ikkunan
eteen. Jonkin ajan kuluttua C ilmoitti yllättäen A:lle ja B:lle, että hän suostuu tulemaan
vapaaehtoisesti ulos. Avattuaan oven C alkoi kuitenkin käyttäytyä jälleen uhkaavasti ilmoittaen
muun muassa lyövänsä A:ta ja B:tä. Tällöin A ja B päättivät ottaa C:n kiinni häiriökäyttäytymisen
estämiseksi. A sai C:stä otteen, mutta tämä onnistui äkillisellä käännöksellä irtaantumaan A:n
otteesta. Tämän jälkeen C suuntasi kohti eteisen kaappia, jossa hänellä oli ladattu haulikko. B:llä oli
hyvä näköyhteys eteiseen ja ennen kuin A ehti tavoittaa C:n, hän kuuli B:n huutavan kovalla äänellä
”ase”.
Kuultuaan varoitushuudon A kääntyi salamannopeasti ja juoksi poliisiauton taakse suojaan. Samaan
aikaan B oli juossut noin 20 metrin päässä ovesta vasemmalla sijaitsevan puun taakse suojaan.
Päästyään puun taakse B näki, että A oli piilossa poliisiauton takana. Sen jälkeen B havaitsi C:n
tulevan ovesta ulos. C pysähtyi oven edustalle ja ampui kaksi laukausta lonkan korkeudelta. Toinen
laukauksista osui muutaman metrin päässä olleen poliisiauton tuulilasiin. Toinen laukauksista meni
poliisiauton ohi osuen noin kolmenkymmenen metrin päässä olevaan D:n autoon. Välittömästi
toisen laukauksen jälkeen B huusi C:lle ”Seis! Pudota ase!”. C ei kuitenkaan noudattanut käskyä,
vaan piti edelleen aseen lonkalla. Tämän jälkeen B ampui tähdätyn laukauksen kohti C:n jalkaa.
Luoti osui kuitenkin C:tä pakaraan. Kumpikaan poliisimiehistä ei vahingoittunut, eikä puun taakse
suojautunut B ollut lainkaan ampumalinjalla.
Esitutkinnassa selvisi, että valaistusolosuhteet olivat ampumishetkellä erittäin huonot, sillä C:n
asunnon ulkovalo oli palanut. Piha-aluetta valaisi lähinnä D:n auton luona ollut himmeähkö
pihavalo. C kertoi kuulusteluissa, että hän ei ollut nähnyt kumpaakaan poliisimiestä tultuaan
asunnon ovesta ulos. Hänellä ei ollut tarkoitus vahingoittaa ketään, eivätkä laukaukset olleet
tähdättyjä. Hän oli ainoastaan halunnut säikyttää itselleen vieraita miehiä, koska oli kokenut olonsa
uhatuksi. Lisäksi esitutkinnassa selvisi, että ammuntavälikohtauksen alkaessa D:n oli ollut tarkoitus
lähteä autollaan liikkeelle, mutta hän oli unohtanut tärkeitä papereita kotiinsa. D oli ollut noin 20
metrin päässä autostaan, kun C:n toinen laukaus oli osunut autoon. D oli välittömästi heittäytynyt
makaamaan maahan.
2. a) Seuraustahallisuus ja olosuhdetahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu)
2. b) Rikoslain 32 luvun 6 §:n (191/2011) 1 momentin 1 kohdan mukaan rahanpesusta on
tuomittava se, joka ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan
rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta
hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden
laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset
seuraamukset
Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mikä on tahallisuuden kohteena rahanpesun
tunnusmerkistössä eli miten tunnusmerkistöä arvioidaan tahallisuuden näkökulmasta.
2. c) Rikoslain 51 luvun 5 §:n (753/2012) 1 kohdan mukaan arvopaperimarkkinoita koskevasta
tiedottamisrikoksesta on tuomittava se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta
rahoitusvälineen markkinoinnissa tai vaihdannassa elinkeinotoiminnassa antaa rahoitusvälineeseen
liittyviä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.
Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mikä on tahallisuuden kohteena
arvopaperimarkkinoita koskevan tiedottamisrikoksen tunnusmerkistössä eli miten tunnusmerkistöä
arvioidaan tahallisuuden näkökulmasta.
Vastaa a-, b- ja c-kohtaan. (10 p.)
3. Rikoslain 7 luvun 6 §:n mukaan aikaisemmin tuomittu ehdoton vankeusrangaistus voidaan ottaa
huomioon, kun tuomittavana on ennen tuota tuomiota tehty rikos. Selitä pääpiirteittäin, miten
säännöstä on tarkoitettu sovellettavan. (vastaus korkeintaan kaksi sivua) (10 p.)
4. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi. (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
(10 p.)
5. Maanviljelijä osti uuden peltopalstan, jonka yhteyteen hän tarvitsi kevyen suojan työvälineille.
Hänellä oli ennestään yksi tarpeeton lato, joka oli kevytrakenteinen ja helposti siirrettävä. Niinpä
hän päätti kutsua pari tuttavaansa apuun, nostaa ladon traktorin kyytiin ja siirtää ladon uudelle
peltotilalle. Siirrettävä matka oli yhteensä vajaa kilometri. Siirto kuitenkin edellytti, että latoa
kuljetetaan vajaa 200 metriä nelostiellä.
Suunnitelma oli seuraava. Lato nostetaan traktorin perävaunun kyytiin illalla, ja ladon siirto
aloitetaan seuraavana aamuna klo 04.00, jolloin liikennettä ei juuri ole.
Aamulla kaikki sujui ongelmitta. Kuorma oli hyvin sidottu ja se oli myös monin värikkäin kankain
merkitty. Juuri kun kuljetus eteni nelostiellä, paikalle sattui poliisipartio. Kello oli 04.35 eikä muuta
liikennettä ollut.
Poliisit pysäyttivät latokuljetuksen ja kysyivät, mikä on homman nimi. Päällisin puolin kaikki
vaikutti aivan mukiin menevältä, mutta jokin poliiseja häiritsi. Eihän nyt latoa voi noin vain vetää
nelostiellä! Lopulta poliisit päättivät kirjoittaa 10 päiväsakon rangaistuksen, koska kuormaa ei ollut
merkitty asianmukaisella tavalla. Maanviljelijä ei tätä hyväksynyt vaan päätti kiistää
rangaistusvaatimuksen.
Lopulta asia eteni oikeuteen. Syyttäjä päätti esittää vaatimuksensa laveasti ja väitti, että
maanviljelijä on syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, koska hän on ainakin
huolimattomuudestaan rikkonut ajoneuvolakia ja etenkin ajoneuvolain nojalla annettuja säännöksiä
tai määräyksiä tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle (RL 23:1).
Syyttäjän mukaan maanviljelijä ei ollut huomioinut ajoneuvolain 27 §:n vaatimusta, jossa todetaan,
että liikenteessä käytettävän ajoneuvon rakenteesta, hallintalaitteista ja varusteista sekä
valmistenumerosta ja -kilvestä säädetään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
Tuon asetuksen 19 §:n mukaan ”milloin traktoriin on liitetty työväline, joka ulottuu enemmän kuin
0,20 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle tai jos
ajoneuvon tai työvälineen leveys on suurempi kuin 2,60 metriä, on ulkonevat osat merkittävä sekä
eteenpäin että taaksepäin vuoroittaisin punaisin ja keltaisin juovin. Ulkonevat osat on lisäksi
varustettava eteenpäin suunnatuin valkoisin ja taaksepäin suunnatuin punaisin EY- tai Etyyppihyväksytyin heijastimin”.
Maanviljelijä ei ymmärtänyt tuon taivaallista, mitä syyttäjä puhui. Mitä tarkoittaa esimerkiksi EYtai E-tyyppihyväksytyt heijastimet? Vastatessaan syytteeseen hän totesikin, että ”mitä ihmettä,
mistä minua oikein syytetään, kuka tietää jostakin EY-heijastimista, ovatko ne niitä hemmetin
direktiivejä? Ja onko lato jokin työväline?”
Sinä toimit käräjätuomarina. Arvioi perustellusti, voiko maanviljelijä välttää rangaistusvastuun
kieltoerehdyksen perusteella. Kirjoita vastauksesi esseemuotoon. Vastaus korkeintaan kaksi
sivua. (10 p.)
6. Selosta ytimekkäästi:
(1) hyöty-haitta-vertailun periaatteen (5 pistettä) ja
(2) ultima ratio -periaatteen (5 pistettä) sisältö. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (yht. 10 p.)
5.2.2014
1. Oikeustapaus
A oli tutustunut baarissa B:hen, joka oli suuriäänisesti kertonut saaneensa huomattavan perinnön. A
kertoi uudesta tuttavuudestaan C:lle, joka hetken asiaa sulateltuaan ehdotti, että B:tä voitaisiin
hieman ”auttaa” rahojen kuluttamisessa. Olihan uutissakin ollut puhetta siitä, että kansantalouden
pyörät on pidettävä pyörimässä.
Ystävykset päättivät houkutella B:n A:n asunnolle, ja tehtävä lankesi A:lle. B lähti mielellään
asunnolle kuultuaan, että viina virtaa ja naisia riittää. Asunnolle saavuttuaan B:tä odotti ikävä
yllätys. C ja A ilmoittivat B:lle, että he kokivat velvollisuudekseen auttaa B:tä perintörahojen
kuluttamisessa. He korostivat, että B voi suostua tähän vapaaehtoisesti tai sitten pakolla. C tehosti
viestin perillemenoa näyttämällä B:lle puukkoa. B ei aluksi piitannut näistä uhkauksista, mutta A:n
lyötyä häntä nyrkillä kasvoihin viesti alkoi mennä perille.
A ja C päättivät, että B:tä ei ole varaa päästää kertomaan heidän suunnitelmistaan. Niinpä he
ilmoittivat, että B asuu tästä lähtien A:n asunnolla. Jos hän lähtee pois, hän kuolee. Seuraavan
kolmen viikon ajan tapahtumat etenivät seuraavasti. A antoi joka päivä B:lle 3–5 tablettia
huumausaineeksi luokiteltavia lääketabletteja. A sai hankittua nämä baarituttaviltaan. C puolestaan
pahoinpiteli B:tä lähes päivittäin läpsimällä ja tönimällä tätä. Kaverukset pääsivät käsiksi B:n
rahoihin siten, että he kyyditsivät tokkurassa ja peloissaan olevan B:n alueen eri pankkeihin. B nosti
kolmen viikon aikana noin 20 000 euroa, jotka hän luovutti A:lle. Eräällä reissulla B ei suostunut
luovuttamaan nostamaansa 1 000 euroa A:lle. Silloin A ilmoitti B:n olevan hänelle velkaa asumisja ylläpitokustannuksista; hän otti esille puukon, jotta viesti menisi perille. Tämän jälkeen B
luovutti rahat.
Päästyään rahanmakuun A ja C keksivät, että he voisivat käyttää B:n hyvää luottokelpoisuutta myös
pikavippien hakemisessa. Niinpä he pakottivat B:n hakemaan noin 5 000 euron edestä pikavippejä
eri yhtiöistä. Kun yhtiöt olivat siirtäneet luotot B:n pankkitilille, kaverukset pakottivat B:n
nostamaan rahat ja luovuttamaan ne heille.
Kolmen viikon päästä A ja C alkoivat huolestua siitä, että B:n tuttavat ihmettelisivät, miksei B:tä
enää näkynyt kantapaikassaan. Lisäksi he muistelivat B:n puhuneen etäisistä sukulaisistaan, jotka
aika ajoin tulivat yllätysvierailulle. Niinpä he veivät B:n maistraattiin, jossa he täyttivät B:n
puolesta tekaistun muuttoilmoituksen. Tämän ilmoituksen mukaan B:n osoitteeksi ilmoitettiin A:n
kotiosoite.
Kaksikko jäi sattumalta kiinni, kun he olivat tuoneet B:n poliisilaitokselle hakemaan miehelle uutta
henkilökorttia. Lupatoimiston tarkkasilmäinen virkailija huomasi kolmikossa jotakin epäilyttävää.
Hän otti yhteyttä tutkintapuolelle: lyhyen puhuttelun ja rekisterien tarkistamisen jälkeen vyyhti
alkoi valjeta poliisille, jolloin A ja C otettiin kiinni.
2. b) Rikoslain 32 luvun 6 §:n (191/2011) 1 momentin 1 kohdan mukaan rahanpesusta on
tuomittava se, joka ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan
rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta
hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden
laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset
seuraamukset
Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä rahanpesun tunnusmerkistö edellyttää
tahallisuudelta eli mitkä ovat tahallisuuden kohteita tässä tunnusmerkistössä ja miten tahallisuutta
tällöin arvioidaan.
3. Valvontarangaistuksen tuomitsemisedellytykset rikoslain mukaan? (10 p.) (vastaus korkeintaan
kaksi sivua)
4. Sakon muuntorangaistus? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
5. Inarissa yhden paikallisen paliskunnan poromies on saanut vihiä, että paliskunnan alueella
liikkuu ahmoja. Niinpä hän tekee kuten poromiehet poroja suojellakseen tekevät. Hän ajaa metsässä
moottorikelkalla noin viiden kilometrin pituista ympyrää, jonka sisällä porot laiduntavat.
Alkuillasta hän huomaa, että ympyrän sisään johtaa kahden ahman jäljet. Niinpä hän lopettaa
ympyrän ajamisen ja lähtee seuraamaan moottorikelkalla ahman jälkiä.
Vajaan viiden minuutin kuluttua hän huomaa, että ahmat ovat porotokan lähettyvillä. Mielessä
painavat vielä viime talven porotappiot, jotka aiheutuivat siitä, että yksi ahma tappoi kerralla
kymmenen poroa. Puhelimessa ei ole kenttää eikä hän voi soittaa kenellekään. Näin ollen poromies
kokee ainoaksi mahdollisuudekseen ampua ahmat, olkoon ahma kuinka rauhoitettu tahansa.
Poikkeuksellisesti lähimailla on kaksi rajavartijaa, jotka kuulevat laukaukset. He saapuvat paikalle
ja ilmoittavat myös poliisille, että poromies oli ampunut kaksi erittäin uhanalaista ja rauhoitettua
eläintä. Poliisi tutki tapausta metsästysrikoksena. Esitutkinnassa poromies vetoaa kuitenkin
pakkotilaan, koska hänellä ei ole ollut muuta mahdollisuutta kuin ampua ahmat.
Pian asia etenee oikeuteen. Sinä toimit Lapin käräjäoikeuden Sodankylän kanslian Ivalon
istuntopaikassa käräjätuomarina. Näin ollen tehtävänäsi on arvioida, oliko ahmojen ampuminen
pakkotilana oikeutettu. Kirjoita vastauksesi esseemuotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10
p.)
6.
Kerro ytimekkäästi, mitä tarkoitetaan epätäsmällisyyskiellolla ja retroaktiivisuuskiellolla.
16.8.2013
1. Oikeustapaus
Maria oli päättänyt tappaa Matin. Mietittyään erilaisia vaihtoehtoisia tekotapoja hän päätti murskata
Matin pään hallussaan olevalla rautaputkella (noin 45 cm pitkä, halkaisija 24 mm).
Maria tiesi, että Matilla oli tapana tehdä joka ilta juoksulenkki kotoaan Hirvensalosta
Majakkarantaan. Eräänä kauniina kesäiltana Maria asettui vahtiin pensaisiin lähelle Hirvensaloon
johtavaa siltaa. Nähdessään uhrinsa tulevan juosten Maria odotti tätä rauhallisesti. Matin ohitettua
pensaan Maria singahti pensaasta Matin perään ja löi häntä niin lujaa kuin pystyi rautatangolla
takaraivoon. Iskun voimasta Matti kaatui maahan. Ennen poistumistaan paikalta Maria löi vielä
ainakin kahdesti rautaputkella kohti makaavan uhrin päätä.
Matti menetti lyönneistä tajuntansa, mutta ei kuitenkaan kuollut. Runsaat kuusi tuntia myöhemmin
(aamuyöllä neljän maissa) hän tuli tajuihinsa ja yritti päästä kotiinsa Hirvensalon Kukolaan.
Hirvensaloon johtavan sillan keskivaiheilla häntä alkoi kuitenkin voimakkaasti huimata ja hän otti
tukea sillankaiteesta. Koska silta oli juuri tästä kohtaa vahingoittunut, kaide antoi periksi. Kappale
kaidetta mukanaan Matti putosi veteen ja hukkui.
Kaide oli vahingoittunut kymmenen päivää aikaisemmin, kun Antti oli ohjausvirheen vaikutuksesta
ajautunut liian lähelle kaidetta pakettiautollaan. Antti oli huomannut, että sillan kaide oli saanut
kunnon täräyksen mutta välttääkseen vahingonkorvausvelvollisuuden hän ei ollut tehnyt mitään
ilmoitusta tapahtuneesta. Törmäyksen jälkeisenä päivänä joku oli kuitenkin tehnyt ilmoituksen
vahingoittuneesta kaiteesta Turun kaupungin rakennusvirastolle. Tämän tyyppisistä töistä vastuussa
oleva insinööri Jukka oli muiden töiden takia lykännyt käyntiä paikalla myöhempään ajankohtaan.
Näin ollen kaidetta ei ollut vielä korjattu Matin horjahdettua sitä vastaan.
Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan Matti kuoli hukkumalla. Lyönneistä saatu vamma ei
oikeuslääkärin mielestä ollut ”tappava”. Vamma oli kuitenkin varmuudella saanut Matin vahvasti
tokkuraiseksi ja hänen kykynsä tulla toimeen itsenäisesti oli sen vuoksi tapahtuma-aikana ollut
vahvasti alentunut.
2. Selosta lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä tarkoittaa
a) rikossäännös
b) seuraustahallisuus
c) kieltoerehdys
d) oikeushyvien suojelun periaate
3. Valvontarangaistuksen tuomitsemisedellytykset rikoslain mukaan? (10 p.) (vastaus korkeintaan
kaksi sivua)
5. Vastaa ytimekkäästi, mitä kirjoitetun lain vaatimus ja epätäsmällisyyskielto merkitsevät
rikosoikeudessa? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
6. Aaron oli yöllä tunkeutunut Bengtin ja Cecilian asuttamaan asuntoon, jossa Bengt ja Cecilia
olivat nukkumassa. Välittömästi asuntoon päästyään Aaron aloitti nukkuvan Bengtin pahoinpitelyn.
Samalla Cecilia heräsi ja alkoi kirkua. Kirkumisen jatkuessa Aaron lopetti Bengtin pahoinpitelyn ja
alkoi pahoinpidellä ja kuristaa Ceciliaa.
Rytäkän yhteydessä Bengt sai käsiinsä työpöydälle olleet sakset, jolla hän iski Ceciliaa kuristavaa
Aaronia ylävartaloon useita kertoja. Tämän seurauksena Aaron lopetti Cecilian kuristamisen ja otti
muutaman askeleen taaksepäin solvauksia ladellen. Tilanteen rauhoittaakseen Bengt iski saksilla
Aaronia varmuuden varaksi vielä muutaman kerran ylävartaloon, jonka jälkeen Aaron poistui
asunnosta.
Käräjäoikeudessa Aaron tuomittiin kotirauhan rikkomisesta ja pahoinpitelyistä rangaistukseen.
Bengt tuomittiin käräjäoikeudessa törkeästä pahoinpitelystä, vaikka hän oli oikeudessa vedonnut
hätävarjeluun.
Bengt ei tuomiota hyväksynyt vaan päätti valittaa hovioikeuteen. Samalla hän päätti vaihtaa
oikeudenkäyntiavustajansa, koska hänen nykyinen avustajansa ei tajunnut rikosoikeudesta tuon
taivaallista. Oikeastaan Bengt ajatteli, että hänen saamansa tuomio oli nimenomaan avustajan vika,
joka ei ymmärtänyt edes sitä, että ihmisellä on oikeus puolustaa itseään ja läheisiään. Nyt hän
tiedustelee, josko sinulta löytyisi asiantuntevia neuvoja koskien hätävarjelua.
Arvioi perustellusti, ovatko Bengtin toimet olleet hätävarjelua tai anteeksiannettavaa hätävarjelun
liioittelua. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
23.5.2013
2. Oikeustapaus
A ja B olivat seurustelleet pari vuotta. He olivat suunnitelleet myös naimisiin menemistä, mutta
aikeet olivat jääneet vielä puheiden tasolle. Pariskunta ei asunut virallisesti yhdessä, mutta
tosiasiassa A vietti suurimman osan vapaa-ajastaan B:n merenrannalla sijaitsevassa talviasuttavassa
kesämökissä.
Yhteiselo oli kovin rauhatonta, mikä johtui erityisesti siitä, että kummatkin käyttivät runsaasti
alkoholia. Humalassaan ollessaan A muuttui mustasukkaiseksi ja aggressiiviseksi. Hän oli
seurustelusuhteen aikana käynyt muutaman kerran käsiksi B:hen niin, että B oli saanut mustelmia
käsiinsä ja naarmuja kasvoihinsa. B oli puolestaan humalassa ollessaan haukkunut A:ta ja
onnistunut myös jakelemaan ”litsareita”. Lisäksi B saattoi menetellä täysin ennakoimattomasti
nautittuaan alkoholia. Tästä oli osoituksena muun muassa se, että hän oli aikoinaan edellisen
poikaystävänsä C:n kanssa seurustellessaan päättänyt sanaakaan sanomatta hypätä yhtäkkiä
veneestä pois ja uida läheiseen saareen.
Eräänä kauniina alkusyksyn päivänä A ja B olivat lähteneet veneilemään. Kummallakin oli
pelastusliivit päällään. He päättivät poiketa mantereella sijaitsevaan anniskelupaikkaan, jossa päivä
sujui rattoisasti alkoholia nauttien. Illan hämärtyessä A ja B suuntasivat takaisin kesämökille.
Matkanteko ei sujunut kuitenkaan leppoisissa merkeissä, vaan alkoholi oli saanut kummankin
ärtyneeksi ja he sättivät toisiaan milloin mistäkin aiheesta. Matkan jatkuttua jonkin aikaa
tapahtumat saivat ikävän käänteen. B joutui yhtäkkiä veden varaan, mutta A ei jäänyt paikalle
selvittämään asiaa ja jatkoi matkaansa kesämökille. Rantaan saavuttuaan hän meni mökille, sammui
vuoteeseen ja heräsi seuraavana aamuna D:n ilmestyttyä paikalle.
Jonkin aikaa asiaa ihmeteltyään A ja D katsoivat parhaaksi lähteä etsimään B:tä. Kun etsintä oli
kestänyt jonkin aikaa, D päätti ottaa yhteyttä poliisin. D:n keskustellessa poliisin kanssa A löysi B:n
pelastusliivit läheltä laituria. Etsintöjen jatkuessaan päivän aikana sukeltaja löysi B:n hukkuneena
noin 500 metrin päästä kesänmökin rannasta. Oikeuslääketieteellisen selvityksen mukaan B:n
kuolinsyy oli hukkuminen, johon oli myötävaikuttanut alkoholin käyttö. Selvityksen mukaan B oli
vetänyt vettä keuhkoihinsa ennen kuolemaansa, mutta hänestä ei löytynyt ulkoisen väkivallan
merkkejä.
Poliisi alkoi myöhemmin epäillä A:ta rikoksesta. A kertoi esitutkinnassa illan tapahtumista
seuraavasti. B oli täysin yllättäen hypännyt veneestä heidän lähestyessään kesämökkiä. A oli
ajatellut, että ”antaa sen nyt mennä menojaan”, koska oli tiennyt B:n olevan hyvä uimari. Lisäksi
hän muisti B:n käyttäytyneen dramaattisesti vastaavalla tavalla aikaisemmin. A ilmoitti, että hän ei
missään nimessä ollut käynyt käsiksi B:hen niin, että hän olisi työntänyt B:n veteen tai muutenkaan
myötävaikuttanut siihen, että B oli joutunut veden varaan. Hän ei osannut kertoa, miksi B:n
pelastusliivit olivat löytyneet rannalta. Hän oli kuitenkin täysin varma, että hänellä ei ollut mitään
tekemistä pelastusliivien mahdollisen riisumisen kanssa.
A ilmoitti, että hänellä ei ollut mitään syytä jäädä paikalle selvittämään B:n tilannetta. Tämä johtui
nimenomaan siitä, että ”sinnehän se B itse oli halunnut”. Lisäksi hän uskoi B:n ilmestyvän aikanaan
mökille. 15 asteisessa merivedessä uiminen oli hänen mielestään omiaan selvittämään kenen
tahansa humalassa olleen pään. Lisäksi A korosti, että hänestä ei olisi ollut muutenkaan mitään apua
B:lle. A oli kertomansa mukaan huono uimari ja pelkäsi todellisuudessa vesillä liikkumista. Lisäksi
hänellä oli ns. ”jäätynyt” olkapää eli hän ei olisi pystynyt nostamaan ketään vedestä pois.
2. a) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen (vastaus korkeintaan yksi sivu)
2. b) A päättää hankkia ”makkaraa leivän päälle” anastamalla kodinelektroniikkaa ja muita
arvotavaroita. Hän tuntee entuudestaan B:n, joka ostaa käytettyä tavaraa, eikä esitä turhia
kysymyksiä tavaran alkuperästä. A löytää nopeasti sopivan keikkakohteen ja saa selville, että
asukkaat lähtevät seuraavana päivänä viikon lomamatkalle. Hän saapuu asunnolle pimeän koittaessa
ja rikkoo asunnon ikkunan tarkoituksenaan mennä sitä kautta sisälle. Ikkunan rikkomisen jälkeen
hän kuulee koiran haukuntaa. A:sta kuulostaa ikään kuin siltä, että haukunta vahvistuisi. A alkaa
pelätä kiinnijäämistä ja niinpä hän poistuu paikalta. Myöhemmin ilmenee, että kukaan ei ollut
tulossa asuntoa kohti.
A jää seuraavana päivänä kiinni verekseltään yrittäessään ostaa pienen määrän huumeita. Hän
päättää keventää omatuntoaan kertomalla myös asunnon ikkunan rikkomista koskevasta
tapauksesta. Syyttäjä päättää vaatia tästä menettelystä A:lle rangaistusta törkeän varkauden
yrityksestä. Teonkuvauksen mukaan A oli rikkonut asumiskäytössä olleen asunnon ikkunan
tarkoituksenaan anastaa asunnossa olevat arvotavarat. Syyttäjä katsoo teon olevan myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, sillä A oli etukäteistiedustelun perusteella tiennyt asukkaiden
olevan poissa kotoa tekohetkellä.
A palkkaa sinut avustajakseen. Millaisen argumentoinnin varaan rakennat A:n puolustuksen
hänen kiistäessään syytteen törkeän varkauden yrityksestä? (vastaus korkeintaan yksi sivu)
Vastaa a- ja b-kohtaan.
4. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi
sivua)
5. A ja B tapasivat paikallisissa opiskelijabileissä. Illan mittaan yliopistossa jo muutaman vuoden
opiskellut A tarjosi B:lle muutaman juoman ja ilta päättyikin yhteisille jatkoille A:n kotiin. Jatkoilla
A yritti kysellä mitä B opiskelee, mutta B ei halunnut kertoa itsestään juuri mitään. A antoi asian
olla, koska B vaikutti sen verran ujolta ja nuorelta. Muutaman yömyssyn jälkeen B rohkaistui
kuitenkin kysymään, josko A jäisi hänen luokseen yöksi. Nukkumisesta ei kuitenkaan tullut mitään,
koska A alkoi lähennellä B:tä. B:llä ei ollut mitään tätä vastaan ja lopulta A ja B harrastivat seksiä.
Muutaman päivän päästä B sai yhteydenoton poliisilta. B:lle selvisi, että A on vasta
viisitoistavuotias koululainen. Kuulusteluissa kävi myös ilmi, että B oli todellakin harrastanut
seksiä A:n kanssa. B ei kuitenkaan hyväksynyt, että hän olisi syyllistynyt mihinkään lapsen
seksuaaliseen hyväksikäyttöön, koska hän ei tiennyt, minkäikäinen A oikeasti on. B myönsi
poliisille, että A on nuoren näköinen, mutta jatkoi, että myös monet opiskelijat näyttävät likimain
yhtä nuorilta.
Vastaa perustellusti siihen, täyttääkö B:n menettely lapsen seksuaalisen hyväksikäytön edellyttämän
tahallisuuden. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
6. Päihtymyksen merkitys syyntakeisuusarvioinnissa? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
6.2.2013
3. Oikeustapaus
Make, Kake, Late, Rane ja Pete olivat kokoontuneet Maken luo viettämään ansaittua vapaailtaa
raskaan työviikon jälkeen. Ilta kului rattoisasti muun muassa nestemäisiä antimia nauttien. Jossain
vaiheessa iltaa Maken ja Kaken välille syntyi suukopu, jonka seurauksena Make ilmoitti Kakelle,
että ”et ole enää tervetullut tänne, häivy tai saat muuten turpaan”. Kake oli tottunut Maken
tavanomaista karkeampaan kielenkäyttöön, eikä ottanut käskyä todesta, vaan päätti näyttää Makelle
keskisormea. Make hermostui tästä entisestään ja suuntasi kulkunsa käsi nyrkkiin puristettuna kohti
Kakea. Silloin Kake ymmärsi, että nyt oli tosi kyseensä. Niinpä hän häipyi paikalta vauhdilla
saaden seurakseen Laten ja Ranen.
Kolmikon poistuttua asunnosta Make päätti hakea lisää juotavaa läheiseltä R-kioskilta. Hän ei
kuitenkaan löytänyt lompakkoaan – lisäksi hänen uudenkarhea nahkatakkinsa oli kadonnut. Make
alkoi noitua äänekkäästi ja ilmoitti Petelle, että joku äsken poistuneesta kolmikosta oli nyysinyt
hänen tavaroitaan. Pete rauhoitteli Makea ja päätti soittaa Latelle. Saatuaan Lateen yhteyden he
sopivat, että kolmikko saapuu takaisin asunnolle.
Ennen kuin miehet ehtivät paikalle Make alkoi kuitenkin syyttää Peteä alhaiseksi lieroksi. Hän
väitti, että Pete oli järjestänyt koko episodin ollen kimpassa kolmikon kanssa. Make raahasi Peten
asuntonsa pihamaalle ja löi häntä useita kertoja nyrkillä kasvoihin. Lisäksi hän viilsi Peteä
kasvoihin keittiöveitsellä, jonka hän oli napannut mukaansa ulos mentäessä. Pete onnistui vaivoin
irtautumaan Maken otteesta ja hän pakeni hädissään paikalta.
Laten, Ranen ja Kaken saavuttua asunnolle Make kertoi tappelusta Peten kanssa. Kake onnistui
vakuuttamaan Maken siitä, että heillä ei ollut mitään tekemistä lompakon ja takin katoamisen
kanssa, vaan Pete oli todellinen pääjehu – eihän hän muuten olisi paennut paikalta, vaan olisi jäänyt
selvittämään asiaa. Niinpä Kake ehdotti Makelle, että he ottaisivat Maken auton ja lähtisivät
etsimään Peteä. He voisivat hieman kovistella Peteä, jotta lompakko ja takki saataisiin takaisin.
Make ei kuitenkaan uskaltanut hypätä auton rattiin, vaan hän antoi ajoneuvon avaimet tukevassa
humalassa olleelle Latelle, joka oli tunnetusti hyvä kuski.
Matkalla Peten asunnolle Make alkoi taas epäillä kumppaneidensa rehellisyyttä. Hän kaivoi
ajoneuvon jalkatilasta rengasraudan, jolla hän uhkasi takapenkillä istuvia Kakea ja Ranea. Rane
pelästyi uhkailua niin paljon, että auton hidastaessa risteyksessä hän hyppäsi ulos loukaten jalkansa.
Siitä huolimatta hän kykeni pakenemaan paikalta.
Pian miehet saapuivat rivitaloalueelle, jossa he tiesivät Peten asuvan. Make, Kake ja Late eivät
kuitenkaan muistaneet asunnon tarkkaa sijaintia. He muistelivat, että Petellä on musta maastopyörä.
Löydettyään asunnon, jonka edustalla oli musta maastopyörä, he päättivät mennä sisälle asuntoon.
Todellisuudessa asunto ei ollut Peten. Juuri kun he olivat tunkeutumassa asuntoon sisälle
rengasrautaa apuna käyttäen poliisi saapui paikalle ja otti miehet kiinni.
Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä
rikoksista vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta
ei tarvitse laatia haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)
a) rikossäännös
c) hätävarjelu
d) hyöty–haitta-vertailun periaate
3. Syyteoikeuden vanhentumisajan jatkaminen? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
5. Mitä ankaralla rangaistusvastuulla tarkoitetaan ja minkälaisia kriminaalipoliittisia argumentteja
voidaan esittää ankaran rangaistusvastuun puolesta ja sitä vastaan? (10 p.) (vastaus korkeintaan
kaksi sivua)
6. Kunnianloukkausrikokset ovat perinteisesti aiheuttaneet ongelmia tahallisuusopissa. Kerro,
minkälaista tahallisuusproblematiikkaa kunnianloukkauksiin voi sisältyä. (10 p.) (vastaus
korkeintaan kaksi sivua)
31.10.2012
1. A oli ammatiltaan vartija. Hän oli viettämässä ystäviensä kanssa vapaailtaa Turun keskustassa.
Paikalle osui sattumalta A:lle entuudestaan tuttu B, joka raivostui silmittömästi nähdessään A:n.
Paikalla olleet A:n ystävät yrittivät rauhoitella B:tä, joka hillitsikin itsensä hetkeksi. Yhtäkkiä hän
kuitenkin ryntäsi A:ta kohti ja löi nyrkillä A:ta kasvoihin. Isku ei ollut kovinkaan voimakas, eikä A
provosoitunut siitä, vaan hän pyysi tapahtumaa läheltä seurannutta toista vartijaa soittamaan poliisin
paikalle. B ei kuitenkaan halunnut jäädä selvittämään asiaa, vaan pinkaisi pakoon. A:n mielestä
tämä oli pelkurimaista käyttäytymistä, eikä hän halunnut päästää B:tä näin helpolla pälkähästä.
Niinpä hän lähti B:n perään juosten ja hyväkuntoisena saavutti B:n hetkessä. Kun oli ilmeistä, että
B ei edelleenkään halunnut pysähtyä, A kaatoi hänet kumoon. Samalla hetkellä alkoi lähistöltä
kuulua poliisiauton sireenin ääni. A ehti vilkaista sivulle ja havaita poliisiauton lähestyvän
tapahtumapaikkaa. B:n yrittäessä edelleen riuhtoa itseään irti A:n otteesta, A kaivoi esille
taskussaan olleen OC-pippurikaasusumuttimen. Ennen kuin hän ehti sumuttaa pippurikaasua B:n
kasvoille, poliisit saapuivat paikalle. He havaitsivat A:n kädessä olleen pippurisumuttimen, mutta
eivät millään lailla reagoineet asiaan. Poliisin ehdittyä aivan viereen A päätti sumuttaa kaasua B:n
kasvoihin.
B hermostui ymmärrettävästi asiasta. Silmät kirvellen hän alkoi haukkua A:ta ”natsisiaksi” ja
”fasistiksi”. Lisäksi B väitti A:n syyllistyneen pahoinpitelyyn, kun A oli muutamia viikkoja sitten
vartiointitehtäväänsä suorittaessaan tavannut B:n ja estänyt tämän pääsyn erääseen
kauppakeskuksessa sijaitsevaan liikkeeseen. B:n kovaääniset syytökset kantautuivat poliisin ja
lähellä olleiden sivullisten korviin.
Poliisi erotti A:n ja B:n toisistaan. Koska tilanne näytti epäselvältä, he päättivät viedä kummankin
henkilön poliisilaitokselle kuulusteluita varten. B ei ilahtunut tästä tiedosta. Hän ilmoitti saaneensa
äskettäisin vahvistuksen HIV-positiivisuudestaan, eikä hän todellakaan aikonut lähteä
poliisiasemalla asian selvittämistä varten. Tämä ei kuitenkaan herättänyt mitään vastakaikua
poliiseissa, vaan he tarttuivat entistä määrätietoisemmin B:n käsivarresta kiinni viedäkseen hänet
poliisiautoon. B vastusteli ankarasti pyrkien irrottautumaan poliisien otteesta. Lisäksi hän karjui
kovaan ääneen aikovansa tappaa poliisit, jos he eivät päästäisi häntä menemään. Lopulta B onnistui
nostamaan käsivarttaan siten, että hän ulottui puremaan käsivarresta pitänyttä toista poliisimiestä
kämmenselkään. Poliisimiehen irrotettua otteensa hän onnistuisi raapimaan toisen poliisimiehen
poskea ja korvaa. Lopuksi hän sylki kumpaakin poliisia päin osuen heitä naamaan.
Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Mistä rikoksista
vaadit rangaistusta ja miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä
laadittavan haastehakemuksen muotoon. Vastaus korkeintaan kaksi sivua. (10 p.)
a) epävarsinainen laiminlyöntirikos
b) rikosoikeudellinen laillisuusperiaate
c) pakkotila
3. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi
sivua)
5. Retroaktiivisuuskielto ja lievemmän lain periaate? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
6.
Pohdi, miten rikosoikeudellisesti pitäisi arvioida sellaisia henkeen ja terveyteen kohdistuvia
loukkauksia, jotka tapahtuvat kilpaurheilussa. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
17.8.2012
1. Sergio, kaunis ja ylpeä Espanjasta tuotu sekarotuinen koira, ei pitänyt siitä, että hän joutui
jäämään yksin kotiin. Sergion omistaja, oikeustieteen ylioppilas Isabel joutui kuitenkin jättämään
Sergioon kotiin valitettavan usein, sillä Isabel harjoitteli syksyllä pohjoisessa järjestettävälle
Ruskamaratonille. Lisäksi hän oli valmistautunut ahkerasti rikosoikeuden tenttiin. Sergiolla oli
varsin lyhyet jalat, minkä takia hän sai harvoin lähteä Isabelin mukaan juoksulenkille.
Eräänä iltana Isabel arveli lukeneensa riittävästi laiminlyöntivastuusta ja syy-yhteydestä. Hän lähti
lenkille, mutta sepä ei Sergiota miellyttänyt. Heti kun rivitalohuoneiston
ulko-ovi sulkeutui, se aloitti äänekkään ulinan, joka jatkui, jatkui ja jatkui. Melu herätti Fernandon,
joka asui Isabelin seinänaapurina. Fernando oli lepäämässä rasittavan ulkomaanmatkan jälkeen,
ja hän vimmastui serenadiin. Fernando puki vaatteet ylleen, meni ulos, hyppäsi pienen pensasaidan
yli, joka ympäröi Isabelin rivitaloasuntoon kuuluvaa pientä nurmikkoa ja alkoi kolkuttaa
huoneiston terassinovea. Ovessa oli lasiosa ja hetken kuluttua lasi meni rikki.
Fernandon ei ollut tarkoitusta rikkoa ovea, mutta kiukuspäissään hän tuli käyttäneeksi hieman liikaa
voimaa.
Lasin rikkouduttua Fernando havaitsi pääsevänsä sisään huoneistoon. Hänen mielestään asuntoon
meneminen oli tarpeellista, jotta haukkuminen loppuisi. Kun Sergio näki Fernandon vihaisen
hahmon, se katsoi viisaimmaksi livahtaa tiehensä avoinna olevan terassinoven kautta. Valitettavasti
seikkailu päättyi Sergion kannalta huonosti. Koira jäi myöhemmin illalla Carloksen
ajaman henkilöauton alle. Tämä ei pitänyt koirista eikä välittänyt pysähtyä ja katsoa, kuinka
Sergion oli käynyt. Jälkeenpäin voitiin todeta, että eläinlääkärin nopea apu olisi pelastanut
Sergion hengen.
Sisällä huoneistossa Fernando oli löytänyt sikarivaraston, joka kuului Isabelin poikaystävälle
Raulille. Fernando sytytti yhden sikarin ja heitti palavan tulitikun läheiseen paperikoriin
ja poistui huoneistosta jatkamaan uniaan omassa asunnossa. Hetken kuluttua hän heräsi savun
hajuun ja huomasi, että palokunta oli sammuttamassa tulipaloa Isabelin huoneistossa. Seuranneessa
poliisikuulustelussa Fernando kertoi totuudenvastaisesti, että hän oli jo illalla tuntenut savun hajua
ja olettanut, että Isabel oli unohtanut sammuttaa hellan lähtiessään yhdelle järjettömistä
harjoituslenkeistään.
ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon.
a) rikossäännös
c) kieltoerehdys
3. Rangaistukseen tuomitun vangitseminen? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
4. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottamisen (RL 7:6) keskeiset
periaatteet? Mitä muita rangaistuksia voidaan ottaa huomioon vastaavalla tavalla? (10 p.) (vastaus
korkeintaan kaksi sivua)
5. Mitä tarkoitetaan syyntakeisuudella ja mikä on päihtymyksen merkitys
syyntakeisuusarvioinnissa? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
6. Paikallislehden toimittaja kuuli illanistujaisissa, että eräs alueen kunnallispoliitikoista on vuosia
sitten tuomittu sakkoon veropetoksesta. Toimittaja kirjoitti aiheesta jutun, jossa poliitikko mainittiin
nimeltä. Heti jutun julkaisemisen jälkeen poliitikko teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta,
koska toimittaja oli esittänyt hänestä RL 24:9.1:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla valheellisen
tiedon. Itsestään selvänä oli pidettävä sitä, että pienessä kunnassa moisesta jutusta aiheutui
poliitikolle vahinkoa ja kärsimystä sekä aikamoista halveksuntaa.
Seuranneessa oikeudenkäynnissä kävi ilmi, ettei kunnallispoliitikkoa tosiaankaan oltu koskaan
tuomittu veropetoksesta. Toimittaja vetosi siihen, ettei häntä voida tuomita kunnianloukkauksesta,
koska hän ei ollut tiennyt asioiden todellista laitaa.
Vastaa perustellusti siihen, voidaanko toimittajan katsoa syyllistyneen kunnianloukkausrikokseen
vai ei. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
24.5.2012
1. Maijalla (18 vuotta) ja Matilla (20 vuotta) on kummallakin syvä vakaumus, jonka mukaan
eläintenpito on moraalisesti väärin kaikissa muodoissaan. He ovat saaneet tietää luotettavina
pitämiltään henkilöiltä, että ajokoiria, lähinnä beagleja ja hamiltoninajokoiria kasvattava Who Cares
-kenneli myy vähemmän lupaavat pennut koe-eläimiksi. He päättävät yhdessä tehdä iskun kenneliä
vastaan. Isku on tarkoitus toteuttaa siten, että Maija spraymaalaa koe-eläinkokeita vastustavia
iskulauseita kennelin seiniin, kun taas Matti polttaa omistajan pakettiauton. Kumpikaan ei
kuitenkaan tiedä, missä Who Cares tarkalleen sijaitsee, joten he kysyvät sitä kokeneemmalta
aktivistilta Eetulta (25 vuotta). Eetu on aikaisemmin seurustellut Maijan kanssa, mutta parisuhde
kariutui Matin tultua kuvioihin. Niinpä hän näki tässä erinomaisen tilaisuuden kostaa kummallekin.
Hän antoi väärän osoitteen siinä toivossa, että Maija ja Matti vahingoittuisivat. Keskustelu kantautui
sattumalta myös Eskon (14 vuotta) korviin, mutta hän päätti olla puuttumatta millään tavoin
asioihin. Hänen kokemuksensa mukaan toisten asioihin sekaantuminen johti vain ongelmiin.
Eetun antamassa osoitteessa sijaitsi todellisuudessa Pay Me In Cash -kenneli. Kyseessä oli suurehko
omakotitalo, jossa oli aidattu puutarha. Tontilla sijaitsi myös kaksi muuta rakennusta ja autotalli.
Kalle (47 vuotta) asui perheensä kanssa talossa ja kasvatti vahti- ja vartijakoirakäyttöön tarkoitettuja
dobermanneja ja broholminkoiria. Maija ja Matti ylittävät kennelin aidan, ja Maija alkoi
spraymaalata iskulauseita autotallin seinään. Yhtäkkiä he kuulivat muutamia teräviä haukahduksia
ja näkivät kahden ison koiran ryntäävän heitä kohti. Kalle oli sattumalta havainnut tunkeilijat ja
päästänyt vapaaksi hänen kaksi parhaiten koulutettua koiraansa ennen kuin hän soitti poliisille.
Koiriin tottunut Maija jäi seisomaan täysin paikoilleen, kun Sweet Pretender -niminen koira ryntäsi
kohti häntä. Hän pysyi liikkumattomana siihen saakka, kun poliisi saapui paikalle. Sweet Pretender
istui rauhallisena ja piti vahtia. Matilla oli kuitenkin huomattavasti huonompi tuuri. Hän pelästyi
nähdessään koirat, tiputti kaiken käsissään olevan (paitsi varaspraymaalipurkin myös kassin, joka
sisälsi pullon bensiiniä, pesusienen sekä tulitikkuja) ja ryhtyi juoksemaan pois paikalta. Hän ehti
edetä vain joitakin metrejä ennen kuin hän kompastui kiveen ja kaatui päistikkaa maahan sillä
seurauksella, että häneltä murtui nilkka. Lisäksi hän menetti kaatuessaan muutaman hampaan ja sai
aivotärähdyksen. Mattia takaa ajaneen All You Need Is Love -nimisen koiran ei tarvinnut edes
asettaa hampaitaan Matin takalistoon.
2. b) Rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin (769/1990) mukaan petokseen syyllistyy se, joka
hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen,
erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä
jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut
mahdollisuus määrätä.
Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä petoksen rangaistavuus edellyttää
tahallisuudelta.
3. Jäännösrangaistus ja sen täytäntöönpantavaksi määrääminen. (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi
sivua)
4. Yhdyskuntapalvelun tuomitsemisedellytykset? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
5. Rikoslain 24 luvun 8 pykälässä säädetään rangaistavaksi yksityiselämää loukkaavan tiedon
levittäminen seuraavasti:
”Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan
vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava
yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
vuodeksi.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan
tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai
tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan
arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian
käsittelemiseksi.”
Selvitä tenttikirjallisuudessa esitettyihin näkökantoihin tukeutuen:
a) säännöksen liityntä perus- ja ihmisoikeuksiin
b) mitä tarkoittaa käsite ”toisen yksityiselämä”
c) säännöksen luonne vaarantamiskriminalisointina
d) millaisia ohjeita säännöksestä on luettavissa suhteessa median rikosuutisointiin
Vastaa kaikkiin kohtiin a-d, vastaus korkeintaan kaksi sivua (10 p.)
6. Kerro, mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan blankorangaistustekniikalla? Selvitä myös, mitä
lainsäätäjän on otettava erityisesti huomioon blankorangaistussäännöksiä antaessaan? (10 p.)
(vastaus korkeintaan kaksi sivua)
8.2.2012
1. A, B ja C laativat yhdessä tarkan suunnitelman rahankuljetusauton ryöstämisestä. He saavat tietää
pankin vahtimestarilta (H) rahakuljetusten aikataulut ja kuljetusautojen miehityksen.
Vahtimestarille maksetaan tiedoista muutaman tuhannen euron rahapalkkio, joka tulee korttipelissä
velkaantuneelle vahtimestarille hyvään tarpeeseen.
A pyytää entuudestaan tuntemaansa D:tä hankkimaan laittomilta markkinoilta kolme konepistoolia
ja varustaa D:n hankintaan tarvittavalla rahamäärällä. D ei kysele aseiden käyttötarkoitusta, koska
se ei hänen mielestään kuulu alan tapoihin. D hankkii aseet ja ymmärtää kyllä hyvin, että A:n
aseiden tarve ei liity maanpuolustukseen. Lisäksi A pyytää D:tä hankkimaan jykevän esteen
läpäisemiseksi tarvittavat räjähdysaineet tarpeistoineen. D ei kysele tälläkään kertaa
käyttötarkoitusta.
B puolestaan pyytää tuntemaansa taitavaa autovarasta E:tä hankkimaan kolmikon käyttöön
pakettiauton ja henkilöauton, ”jonka perässä kytät eivät pysy”. E anastaa toimeksiannon perusteella
pakettiauton ja nopean urheiluauton, jotka hän vie säilytykseen erääseen autotalliin.
Kolmikko palkkaa vielä F:n pitämään vahtia pankin lähistöllä. F:n on määrä ilmoittaa kolmikolle,
jos lähistöllä näkyy poliiseja tai muuta epäilyttävää liikettä aiotun toiminnan hetkellä. G puolestaan
palkataan ilmoittamaan, milloin rahalähetys lähtee kauppakeskuksesta kohti pankkia. F:n ja G:n
käyttöön annetaan LA -puhelimet, joita poliisi ei pysty kuuntelemaan.
Suunnitelman mukaisena tekopäivänä A, B ja C asettuvat pysäköityyn pakettiautoon
aseistautuneina ja naamioituina odottamaan G:n ilmoitusta noin parin sadan metrin päähän pankista.
Tarkoituksena on paeta tekopaikalta ryöstön jälkeen lähistölle pysäköidyllä urheiluautolla.
Poliisi on saanut analyysi- ja tiedustelutoiminnan avulla ryöstösuunnitelmasta vihiä. Kolmikon
liikkeitä on seurattu jo pidemmän aikaa. Poliisi on saartanut alueen ja on valmis iskemään heti, kun
ryöstösuunnitelmaa aletaan panna täytäntöön. Poliisilla on jokseenkin varma käsitys siitä, että
oletetut rikoksen toteuttajat ovat pankin lähistölle pysäköidyssä pakettiautossa. Poliisilla on myös
varmoja havaintoja siitä, että A, B ja C on nähty viime aikoina usein pankin lähistöllä. Tosiasiassa
kolmikko on tehnyt niin sanottuja ”koeajoja” varmistuakseen siitä, että toiminta on oikea-aikaista ja
tarkkaan kellotettua.
Suunnitelman mukaisen tekohetken lähestyessä jokin menee vikaan. Vapaavuorolla oleva
poliisimies havaitsee hyvin tuntemansa G:n seisoskelevan kauppakeskuksen parkkipaikalla ja
ihmettelee G:n oudon levotonta olemusta. Hän päättää tarkistaa, mistä on kysymys. G, joka
tunnistaa poliisimiehen, pelästyy ja lähtee paikalta juosten pakoon.
A, B ja C yrittävät ottaa yhteyttä G:hen. Kun se ei onnistu, kolmikko päättelee jonkin olevan pahasti
vinossa. Juuri kun he ovat lähdössä pakettiautolla liikkeelle poistuakseen paikalta, poliisimiehet
ottavat kolmikon rynnäköllä kiinni.
Tutkinnassa ilmenee, että rahankuljetusauto oli lähtenyt liikkeelle ja oli matkalla kohti pankkia jo
siinä vaiheessa, kun ryöstön suunnittelijat vielä olivat asemissa odottamassa.
2. Epävarsinainen laiminlyöntirikos (10 p.) (Vastaus korkeintaan kaksi sivua)
3. Yhteinen sakkorangaistus? (10 p) (Vastaus korkeintaan kaksi sivua)
4. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen uutta rangaistusta
määrättäessä (RL7:6)? Mitä muita rangaistuksia voidaan ottaa huomioon samalla tavalla? (10 p)
(Vastaus korkeintaan kaksi sivua)
5. Selvitä rangaistavan yllytyksen edellytykset sekä se, miten yllytys vaikuttaa rangaistuksen
mittaamiseen. (10 p.) (Vastaus korkeintaan kaksi sivua)
6. Kirjoita essee, jossa pohdit mahdollisimman monipuolisesti ympärileikkausta rikosoikeudellisena
ongelmana. (10 p.) (Vastaus korkeintaan kaksi sivua)
26.5.2011
1. A pyysi ystäväänsä raivausurakoitsija B:tä toimittamaan hänelle pienen erän räjähdysainetta,
koska hän tiesi B:llä olevan räjähdysaineiden varastointiluvan. B:tä harhauttaakseen A ilmoitti
tarvitsevansa räjähdysainetta kesämökkipalstansa raivaustöihin. B ihmetteli A:n pyyntöä, koska
tällä ei B:n tietämän mukaan ollut kesämökkipalstaa. Sen sijaan A oli kerta toisensa jälkeen
kertonut B:lle poliittisesta aktiivisuudesta ja erityisesti erilaista poliittissävytteisistä
mielenosoituksista. B ei kuitenkaan jaksanut kysyä tarkemmin A:lta tämän aikeista, vaan toimitti
hänelle pienen erän ostolupansa perusteella hankkimastaan räjähdysaineesta.
Alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti A valmisti saamastaan räjähdysaineesta omatekoisen
pommin ja päätti tuhota sen avulla X-puolueen puheenjohtajan Y:n henkilöauton. A asetti pommin
matkalaukkuun ja pyysi tuttavansa C:n viemään laukun vähän liikennöidyn kadun varrelle
pysäköidyn Y:n auton viereen. A oli kertonut C:lle ihailevansa Y:tä ja laittaneensa laukkuun lahjan,
jonka hän halusi toimittaa Y:lle. Matkalaukussa olikin Y:n nimi ja osoite. Ennen kuin pommi ehti
räjähtää, Y:n vaimo Ö havaitsi matkalaukun. Hän luuli miehensä unohtaneen sen auton vierelle,
joten hän otti laukun mukaansa. Kun Ö oli avaamassa asuntonsa ovea, pommi räjähti aiheuttaen
Ö:lle vaikeita vammoja ja vahingoittaen huoneistoa.
Kun A:lle seuraavana päivänä luki lehdestä tapahtumainkulusta, hän lähetti sekä B:lle että C:lle
sähköpostiviestin. A vannotti kumpaakin henkilöä pysymään vaiti asiasta. Lisäksi hän tehosti
vaitiolovaatimustaan muistuttamalla B:tä ja C:tä siitä, mitä tapahtuisi niille, jotka eivät noudattaisi
A:n ohjeita: ”Silloin ei hyvä heilu ja saattaa lätty lätistä”.
Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta jutussa. Ketä
lähdet syyttämään, mistä rikoksista vaadit tällöin rangaistusta ja miten perustelet
näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen
muotoon.
2. b) Rikoslain 51 luvun 3 §:n (935/2007) mukaan kurssin vääristämiseen syyllistyy se, joka
hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä vääristää julkisen kaupankäynnin tai
monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin kurssia.
Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä kurssin vääristämisen rangaistavuus
edellyttää tahallisuudelta.
3. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen (RL 7:6)? (10 p.)
(Vastauksen enimmäispituus 2 sivua)
4) Ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisedellytykset? (10 p.) (Vastauksen enimmäispituus 2
sivua)
5) Rikosoikeudelliseen vastuuseen asettamisen edellytykset epävarsinaisissa laiminlyöntirikoksissa?
(10 p.) (vastaus korkeintaan yksi sivu)
6) Varkausrikoksen kohde? (10 p.) (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
9.2.2011
1. Artsi (25) ja Pate (39) olivat istuneet Artsin kotitalon pihan grillikatoksessa kuivin suin jo
puolisen tuntia. Lämmin kesä oli jatkunut jo viikon ajan; ruumis ja sielu vaativat lisää viinaa.
Viinan tarvetta lisäsi Paten kolme viikkoa sitten päättynyt parisuhde Pirjon kanssa. Pirjo oli
Kreikan-matkansa jälkeen viettänyt aikaansa lähistöllä asuvan Yanniksen asunnolla. Pate ei ollut
päässyt asian yli ja lähetti päivittäin Pirjon matkapuhelimeen, lähinnä ilta- ja yöaikaan useita
kymmeniä tekstiviestejä. Viestien lähettämistä oli jatkunut noin viikon ajan. Välillä Pate oli
soittanut muutaman puhelunkin, joista ainakin yhteen Pirjo oli vastannut.
Lähetettyään jälleen kymmenen tekstaria Pirjolle Pate muisti yhtäkkiä, että lähistöllä asui varakas
eläkeläinen, Helmut (71), jolla Paten kuuleman mukaan oli viinikokoelma kellarissaan. Pate
muisteli kuulleensa entiseltä sellitoveriltaan Helmutin olevan matkalla. Tieto näytti pitävän
paikkansa, sillä talo oli pimeänä. Kaverukset eivät tuhlanneet kauan aikaansa, vaan päättivät
helpottaa yhä pahemmaksi yltyvää janoaan tunkeutumalla Helmutin asuntoon. Artsi avasi Helmutin
talon oven aina tällaisia tilanteita varten mukanaan pitämällään rautakoukulla. Sen jälkeen Artsi ja
Pate hiipivät sisään, mutta kaverusten pahaksi onneksi Pate törmäsi pimeässä eteishallissa olevaan
rollaattoriin.
Yhtäkkiä valot syttyivät ja Helmut ilmestyi kuin tyhjästä kaverusten eteen vanha saksalainen
univormu päällään ja aurinkolasit päässään ”endlich!” huudahtaen. Helmut sai käsiinsä seinällä
olleen isoisänsä vanhan miekan, jolla alkoi vimmatusti sohia ympäriinsä. Paten onnistui livahtaa
Helmutin ja viuhuvan miekan ohi kellariin, mutta Artsi aloitti kamppailun Helmutin kanssa. Artsi
muisteli nuorena oppimiaan karateliikkeitä ja onnistuikin potkaisemaan Helmutia päähän. Helmut
kaatui potkun voimasta päänsä lattiaan lyöden. Myöhemmin lääkäri totesi jo toistakymmentä vuotta
sokeana olleen Helmutin saaneen kaatumisen seurauksena aivovamman.
Tällä välin Pate oli tullut kellarista laatikollinen makeaa Rhein-joen laakson viinimailta peräisin
olevaa valkoviiniä mukanaan. Poistuessaan Helmutin talosta kaverukset avasivat pullon mieheen
todeten olevansa hieman kuivemman kotimaisen väkijuoman ystäviä. Kun kotimaista kirkasta
väkijuomaa ei ollut kuitenkaan tähän hätään saatavilla, kaverukset avasivat vielä toiset pullot
mieheen ja jatkoivat kävelyä Yanniksen talolle. Yanniksen talon olohuoneen ikkunasta paistoi valo.
Kaverukset seisoskelivat viiniä juoden jonkin aikaa Yanniksen talon lähettyvillä paikassa, josta oli
hyvä näkyvyys olohuoneen ikkunaan. He huomasivat Yanniksen ja Pirjon kävelevän talon sisällä
olohuoneen poikki ja siirtyvän olohuoneen vieressä olevaan makuuhuoneeseen, makuuhuoneen
oven sulkeutuessa heidän perässään. Näkymä oli liikaa Patelle: hän alkaa kiroilla voimakkaasti ja
avasi vielä kolmannen viinipullon siitä reilun siemauksen ottaen. Hetken päästä Pate otti
povitaskustaan käsiaseen, jolla ampui viisi kertaa olohuoneen ikkunan läpi. Myöhemmin todettiin,
että kaikki luodit olivat osuneet suoraan olohuoneen ikkunasta näkyvällä seinustalla olevaan
takkaan, josta ne olivat kimmonneet eri puolille olohuonetta.
näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Perustele näkemyksesi rikosoikeudellisesti siinä
tapauksessa, että jätät syyttämättä jonkun henkilön tai joitakin rikoksia. Vastausta ei
edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon.
Vastaus korkeintaan kaksi sivua.
2. a) Olosuhdetahallisuus ja sen sisällöstä esitetyt erilaiset tulkintavaihtoehdot (vastaus
korkeintaan yksi sivu)
2. b) Rikoslain 24 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se,
joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan
vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä ylläkuvatun kunnianloukkauksen
tekotavan rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta.
3. Oikeushenkilön rangaistusvastuun yleiset edellytykset sekä rikoksentekijän ja oikeushenkilön
välinen suhde? (Vastauksen enimmäispituus 2 sivua)
4. Aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon ottaminen (RL 7:6)? (Vastauksen
enimmäispituus 2 sivua)
5. Selvitä, mitä ovat kriminalisointiperiaatteet ja mihin niitä tarvitaan? Kerro kunkin
kriminalisointiperiaatteen pääpiirteinen sisältö siten, että vastauksen pituus on n 2-3 sivua.
Vastaukset kysymyksiin 1–2 arvostelee professori Jussi Tapani, 3–4 professori Pekka Viljanen ja 5
assistentti Essi Kinnunen.
Kirjoita eri opettajille menevät vastaukset eri papereille!
4.11.2010
1. Oli synkkä ja pimeä marraskuun ilta. Poliisimiehet A ja B olivat saaneet tehtäväksi käydä C:n
asunnolla. C:n naapuri oli soittanut hätäkeskukseen ja ilmoittanut C:n asunnosta kuuluvan
kovaäänistä ja häiritsevää melua. Puhelun aikana kävi ilmi, että C:n asunnolla oli käyty jo monta
kertaa aikaisemminkin selvittämässä häiriökäyttäytymisen syitä. A ja B saapuivat taloyhtiön pihaalueella ja pysäköivät pakettiautomallisen poliisiauton C:n rivitalohuoneiston oven eteen siten, että
auton keula osoitti ovea kohti. Sen jälkeen he menivät ovella ja soittivat ovikelloa ilmoittaen
samalla rauhallisella, mutta selkeällä äänellä olevansa poliiseja. C ei kuitenkaan avannut ovea,
koska hän ei uskonut oven takana olevan oikeita poliiseja, vaan valepoliiseja, jotka olivat tulleet
pahoinpitelemään hänet. A ja B pohtivat hetken aikaa erilaisia toimintavaihtoehtoja. He päättivät
menetellä siten, että A jatkaa C:n suostuttelua sillä aikaa, kun B tarkkailee tilannetta ikkunasta. B ei
kuitenkaan nähnyt tarkkaan, mitä sisällä tapahtui, koska C havaitsi hänet ja veti välittömästi verhot
ikkunan eteen. Jonkin ajan kuluttua C ilmoitti yllättäen A:lle ja B:lle, että hän suostuu tulemaan
vapaaehtoisesti ulos. Avattuaan oven C alkoi kuitenkin käyttäytyä jälleen uhkaavasti ilmoittaen
muun muassa lyövänsä A:ta ja B:tä. Tällöin A ja B päättivät ottaa C:n kiinni häiriökäyttäytymisen
estämiseksi. A sai C:stä otteen, mutta tämä onnistui äkillisellä käännöksellä irtaantumaan A:n
otteesta. Tämän jälkeen C suuntasi kohti eteisen kaappia, jossa hänellä oli ladattu haulikko. B:llä oli
hyvä näköyhteys eteiseen ja ennen kuin A ehti tavoittaa C:n, hän kuuli B:n huutavan kovalla äänellä
”ase”.
Kuultuaan varoitushuudon A kääntyi salamannopeasti ja juoksi poliisiauton taakse suojaan. Samaan
aikaan B oli juossut noin 20 metrin päässä ovesta vasemmalla sijaitsevan puun taakse suojaan.
Päästyään puun taakse B näki, että A oli piilossa poliisiauton takana. Sen jälkeen B havaitsi C:n
tulevan ovesta ulos. C pysähtyi oven edustalle ja ampui kaksi laukausta lonkan korkeudelta. Toinen
laukauksista osui muutaman metrin päässä olleen poliisiauton tuulilasiin. Toinen laukauksista meni
poliisiauton ohi osuen noin kolmenkymmenen metrin päässä olevaan D:n autoon. Välittömästi
toisen laukauksen jälkeen B huusi C:lle ”Seis! Pudota ase!”. C ei kuitenkaan noudattanut käskyä,
vaan piti edelleen aseen lonkalla. Tämän jälkeen B ampui tähdätyn laukauksen kohti C:n jalkaa.
Luoti osui kuitenkin C:tä pakaraan. Kumpikaan poliisimiehistä ei vahingoittunut, eikä puun taakse
suojautunut B ollut lainkaan ampumalinjalla.
Valaistusolosuhteet olivat ampumishetkellä huonot, sillä C:n asunnon ulkovalo oli palanut. Pihaaluetta valaisi D:n auton luona ollut himmeähkö pihavalo. C kertoi kuulusteluissa, että hän ei ollut
nähnyt kumpaakaan poliisimiestä tultuaan asunnon ovesta ulos. Hänellä ei ollut tarkoitus
vahingoittaa ketään, eivätkä laukauksen olleet tähdättyjä. Hän oli ainoastaan halunnut säikyttää
itselleen vieraita miehiä, koska oli kokenut olonsa uhatuksi.
näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Perustele näkemyksesi rikosoikeudellisesti siinä
tapauksessa, että jätät syyttämättä jonkun henkilön tai joitakin rikoksia. Vastausta ei
edellytetä laadittavan haastehakemuksen muotoon.
2. a) Seuraustahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu)
2. b) Rikoslain 29 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan veropetokseen syyllistyy se, joka veron
välttämistarkoituksessa laiminlyömällä verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on
merkitystä veron määräämiselle, aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen
määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen.
Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä ylläkuvatun veropetoksen tekotavan
(ns. passiivisen veropetoksen) rangaistavuus edellyttää tahallisuudelta.
3. Yhteinen sakkorangaistus?
4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen tuomitusta rangaistuksesta?
5. Edellytykset syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle? (Vastauksen suositeltava
enimmäispituus on yksi sivu)
27.8.2010
1. Maria oli päättänyt tappaa Matin. Mietittyään erilaisia vaihtoehtoisia
tekotapoja hän päätti murskata Matin pään hallussaan olevalla rautaputkella
(noin 45 cm pitkä, halkaisija 24 mm).
Maria tiesi, että Matilla oli tapana tehdä joka ilta juoksulenkki kotoaan
Hirvensalosta Majakkarantaan. Eräänä kauniina kesäiltana Maria asettui vahtiin
pensaisiin lähelle Hirvensaloon johtavaa siltaa. Nähdessään uhrinsa tulevan
juosten Maria odotti tätä rauhallisesti. Matin ohitettua pensaan Maria singahti
pensaasta Matin perään ja löi häntä niin lujaa kuin pystyi rautatangolla
takaraivoon. Iskun voimasta Matti kaatui maahan. Ennen poistumistaan paikalta
Maria löi vielä ainakin kahdesti rautaputkella kohti makaavan uhrin päätä.
Matti menetti lyönneistä tajuntansa, mutta ei kuitenkaan kuollut. Runsaat kuusi
tuntia myöhemmin (aamuyöllä neljän maissa) hän tuli tajuihinsa ja yritti päästä
kotiinsa Hirvensalon Kukolaan. Hirvensaloon johtavan sillan keskivaiheilla häntä
alkoi kuitenkin voimakkaasti huimata ja hän otti tukea sillankaiteesta. Koska
silta oli juuri tästä kohtaa vahingoittunut, kaide antoi periksi. Kappale
kaidetta mukanaan Matti putosi veteen ja hukkui.
Kaide oli vahingoittunut kymmenen päivää aikaisemmin, kun Antti oli
ohjausvirheen vaikutuksesta ajautunut liian lähelle kaidetta pakettiautollaan.
Antti oli huomannut, että sillan kaide oli saanut kunnon täräyksen mutta
välttääkseen vahingonkorvausvelvollisuuden hän ei ollut tehnyt mitään ilmoitusta
tapahtuneesta. Törmäyksen jälkeisenä päivänä joku oli kuitenkin tehnyt
ilmoituksen vahingoittuneesta kaiteesta Turun kaupungin rakennusvirastolle.
Tämän tyyppisistä töistä vastuussa oleva insinööri Jukka oli muiden töiden takia
lykännyt käyntiä paikalla myöhempään ajankohtaan. Näin ollen kaidetta ei ollut
vielä korjattu Matin horjahdettua sitä vastaan.
Oikeuslääketieteellisen tutkimuksen mukaan Matti kuoli hukkumalla. Lyönneistä
saatu vamma ei oikeuslääkärin mielestä ollut ”tappava”. Vamma oli kuitenkin
varmuudella saanut Matin vahvasti tokkuraiseksi ja hänen kykynsä tulla toimeen
itsenäisesti oli sen vuoksi tapahtuma-aikana ollut vahvasti alentunut.
Työskentelet kihlakunnansyyttäjänä, ja tehtävänäsi on tehdä syyteharkinta
jutussa. Ketä lähdet syyttämään, mistä rikoksista vaadit tällöin rangaistusta ja
miten perustelet näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä
laadittavan haastehakemuksen muotoon.
2. a) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen (vastaus korkeintaan yksi
sivu)
2. b) A päättää hankkia ”makkaraa leivän päälle” anastamalla kodinelektroniikkaa
ja muita arvotavaroita. Hän tuntee entuudestaan B:n, joka ei kysele turhaan
tavaran alkuperästä. A löytää nopeasti sopivan kohteen ja saa selville, että
asukkaat lähtevät seuraavana päivänä viikon lomamatkalle. Hän saapuu asunnolle
pimeän koittaessa ja rikkoo asunnon ikkunan tarkoituksenaan mennä sitä kautta
sisälle. Ikkunan rikkomisen jälkeen hän kuulee koiran haukuntaa. A:sta kuulostaa
ikään kuin siltä, että haukunta vahvistuisi. A alkaa pelätä kiinnijäämistä ja
niinpä hän poistuu paikalta. Myöhemmin ilmenee, että asuntoa kohti ei ollut
tulossa kukaan.
A jää seuraavana päivänä kiinni verekseltään yrittäessään ostaa pienen määrän
huumeita. Hän päättää keventää omatuntoaan kertomalla myös asunnon ikkunan
rikkomista koskevasta tapauksesta. Syyttäjä päättää vaatia tästä menettelystä
A:lle rangaistusta törkeän varkauden yrityksestä. Teonkuvauksen mukaan A oli
rikkonut asumiskäytössään olleen asunnon ikkunan tarkoituksenaan anastaa
asunnossa olevat arvotavarat. Syyttäjä katsoo teon olevan myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä, sillä A oli etukäteistiedustelun perusteella tiennyt
asukkaiden olevan poissa kotoa tekohetkellä.
A palkkaa sinut avustajakseen. Millaisen argumentoinnin varaan rakennat A:n
puolustuksen hänen kiistäessään syytteen törkeän varkauden yrityksestä? (vastaus
korkeintaan yksi sivu)
3. Arvon menettäminen eli arvokonfiskaatio? (vastaus korkeintaan kaksi sivua)
4. Ehdollisen rangaistuksen tuomitsemisedellytykset? (vastaus korkeintaan kaksi
sivua)
5. Jokamiehen kiinniotto-oikeus
27.5.2010
1. Arska lähti perjantaina töistä tarkoituksenaan mennä suoraan kotiin. Hän tapasi kuitenkin
kotimatkallaan vanhan kaverinsa Miken, jonka ei tarvinnut kauan suostutella Arskaa
perjantaikaljalle. Kumottuaan kurkkuunsa kuusi tuoppia tsekkiläistä olutta Arska ja Mike
huomasivat tikanheittopaikan olevan vapaana ja kiiruhtivat sinne. Arska näki tikanheittopaikan
läheisyydessä entisen työkaverinsa Seijan, jonka hän tiesi työskentelevän nykyisin hotellisiivoojana.
Arska muisteli Seijan olevan rempseä nainen, joka oli saanut entisessä työpaikassaan miehetkin
punastumaan puheillaan. Niinpä Arska päättää jättää Miken heittämään tikkaa siirtyen Seijan
pöytään. Kuuden minuutin intensiivisen ja suorasukaisia vihjauksia sisältävän keskustelun jälkeen
Seija lähti hakemaan lisää juotavaa. Hän jätti käsilaukkunsa pöydälle ottaen sieltä vain lompakon
mukaansa. Arska saa jostain syystä päähänpiston tutkia Seijan käsilaukkua. Lyhyen penkomisen
jälkeen hän löysi sieltä kolme muovikorttia, joiden hän oletti olevan hotellin avaimia.
Arska oli saanut keskustelun aikana selville Seijan työpaikan. Arska hihkaisi Mikelle ja Seijalla
hakevansa pankkiautomaatilta lisää rahaa, mutta suuntasi todellisuudella hotellille tarkoituksenaan
kokeilla, onnistuisiko korteilla pääsemään sisälle johonkin huoneeseen. Yksi muovikorteista olikin
hotellisiivoojien käyttämä yleisavain. Sen avulla Arska pujahti kahteen hotellihuoneeseen, joiden
hän lyhyen kuuntelun perusteella oletti olevan tyhjiä tai joissa oletettavasti nukuttiin.
Ensimmäisessä huoneessa Arska ei uskaltanut tehdä mitään, koska huoneen asukas kuorsasi melko
kovaäänisesti. Toisen huoneen sängyssä myös nukuttiin, mutta levollisesti, joten Arska uskalsi
tutkia sängyn vieressä olleen matkalaukun. Hän löysi matkalaukusta 400 euroa käteistä, jotka hän
tunki takataskuun. Lisäksi matkalaukussa oli pankkikortti, jonka päällä oli syystä tai toisesta
numerolappu. Päästyään ulos hotellista Arska meni ensimmäiselle pankkiautomaatille ja kokeili
pankkikortin tunnuslukuna numeroa, joka oli kirjoitettu kortin päällä olleeseen lappuun. Numero
osoittautui yllättäen kortin tunnusluvuksi, ja Arska päätti nostaa tililtä 1 900 euroa. Sen jälkeen hän
pyyhki kortista sormenjälkensä ja heitti kortin läheiseen roskakoriin. Yllättävästä vaurastumisestaan
tyytyväisenä Arska meni lähimpään baariin juomaan talon parasta viskiä.
Seitsemän viskilasin ja neljän lonkeron jälkeen Arska raahautui kotiinsa ja kaatui eteisessä olleen
maljakon päälle. Arskan avovaimo Pirjo ei tästä pitänyt, olihan Arska jo kuuden vuoden ajan aina
perjantaisin tullut lähes samassa kunnossa kotiin. Pirjo päätti tästä suivaantuneena heittää Arskalle
tekemänsä lehtipihvin Arskan nähden parvekkeelta alas. Arska, joka tunnetusti oli äkkipikainen,
nappasi pöydältä leipäveitsen ja löi sillä kaksi kertaa Pirjoa vatsaan. Pirjo tunsi vatsassaan kovaa
kipua ja pyysi Arskaa soittamaan ambulanssin paikalle. Arska tuhahti, etteivät vammat olleet
vakavia, koska Pirjo edelleen oli tolpillaan ja puhui. Arska meni puhelimen sijasta jääkaapille
hakemaan oluen. Pirjo pyysi Arskaa toistamiseen soittamaan ambulanssin, koska vatsasta vuosi
verta ja kipu tuntui edelleen. Arska ei kuitenkaan reagoidut vielä tähänkään pyyntöön, vaan joi
oluen loppuun ja soitti sitten Mikelle. Hän mainitsi keskustelun kuluessa tuikanneensa Pirjoa
puukolla vatsaan ja kysyi, mitä mieltä Mike olisi ambulanssin soittamisesta paikalle. Mika
hermostui Arskan puheista niin, että ilmoitti tulevansa välittömästi lyömään Arskaa ”pataan”, jollei
hän soittaisi ambulanssia paikalle. Arska pelästyi ja soitti ambulanssin paikalle. Sairaalassa kävi
myöhemmin ilmi, että veitseniskuista Pirjolle aiheutuneet vammat olivat ulottuneet ohutsuoleen ja
suuren vatsavaltimon pinnalle saakka, ja ne olisivat voineet aiheuttaa varsin suurella
todennäköisyydellä kuoleman..
näkemyksesi rikosoikeudellisesti? Vastausta ei edellytetä laadittavan haastehakemuksen
muotoon.
2. b) Rikoslain 36 luvun 6 §:n 1 momentin (769/1990) mukaan kiskontaan syyllistyy se, joka
käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa,
ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä
hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa
vastikkeeseen.
Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä kiskonnan rangaistavuus edellyttää
tahallisuudelta.
3. Laajennettu hyödyn menettäminen? (vastaustila max 2 sivua)
4. Ehdollisen vankeusrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi? (vastaustila max 2 sivua)
5. Selvitä lyhyesti muutamilla lauseilla, mitä tarkoittaa:
a) epävarsinainen laiminlyöntirikos
b) kieltoerehdys
c) ultima ratio –periaate
d) teleologinen tulkinta
e) abstrakti vaarantaminen
26.11.2009
1. B oli viettänyt vapaapäivää A:n asunnossa yhdessä C:n kanssa. B ja A olivat seurustelleet jo
vuoden ajan, mutta he eivät asuneet yhdessä. Kaikki kolme nauttivat päivän aikana alkoholia niin,
että B ja C alkoivat olla illansuussa tukevassa humalassa. A ei ollut juonut yhtä paljon alkoholia.
Illalla B halusi välttämättä lähteä saunomaan A:n saunavuorolla taloyhtiön saunaan, mutta C ei
lähtenyt mukaan.
Noin kello 20.30 A ja B lähtivät saunaan. A joutui jonkin verran tukemaan B:tä talon portaikossa,
mutta B pystyi kuitenkin itse kävelemään saunatiloihin. A:lla ja B:llä kului runsas tunti
saunomiseen ja peseytymiseen. A oli joutunut auttamaan B:tä peseytymisessä. Peseytymisen
jälkeen B istahti löylyhuoneessa lauteiden alimmalla osalla ja veti löylyhuoneen oven kiinni. A
päätti tällöin lähteä viemään saunomisvälineitä asuntoonsa. Kello oli tuolloin muutamaa minuuttia
vaille 22.
A:n saunavuoro oli illan viimeinen. Saunan kiuas oli päällä kello 22:een saakka, jolloin
saunatiloihin johtava ovi oli lukkiutunut aikalukituksella. Samalla kiuas oli mennyt pois päältä.
Saunatiloihin johtavan oven lukon oli kuitenkin voinut avata tilojen sisäpuolelta. A oli palannut
hieman kello 22:n jälkeen hakemaan B:tä. Saunatiloihin johtava ovi oli tällöin lukossa, eikä A
päässyt sisälle. A palasi takaisin asunnolle ja mainitsi asiasta C:lle, joka rauhoitteli A:ta ja sanoi,
ettei B:llä ollut hätää. A kävi kuitenkin saunatilojen ovella useita kertoja yön aikana ja seuraavana
aamuna. Hän oli koputellut käynneillään saunatilojen oveen ja ikkunaan, mutta B ei reagoinut
koputteluun eikä A saanut häneen yhteyttä. Vasta noin kello 10 seuraavana aamuna A oli mennyt
talonmieheltä saamansa avaimen avulla saunatiloihin. B oli tuolloin maannut kuolleena
löylyhuoneen keskimmäisellä lauteella. Löylyhuoneen ovi oli raollaan.
Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauslausunnon mukaan B:n veressä oli ollut alkoholia 3,0
promillea ja virtsassa 4,9 promillea. B:n kuolemaan olivat vaikuttaneet saunan ulkoinen kuumuus ja
hänen humalatilansa. B oli kuollut laskuhumalan vaiheessa. Lausunnossa pidettiin
todennäköisimpänä sitä, että B oli nukahtanut saunan lauteille ja että hän oli kuollut ulkoisen
kuumuuden aiheuttamaan kehon lämpötilan nousuun eli lämpöhalvaukseen.
Arvioi tapauksen perusteella A:n ja C:n rikosoikeudellista vastuuta. Vastaus korkeintaan
kaksi sivua.
2. a) Seuraustahallisuus (vastaus korkeintaan yksi sivu)
2. b) Rikoslain 36 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan luottamusaseman väärinkäyttöön
syyllistyy se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, ja joka
väärinkäyttää luottamusasemaan ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta ja siten
aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa.
Kerro lyhyesti (korkeintaan muutamalla virkkeellä), mitä luottamusaseman väärinkäytön
rangaistavuus edellyttää tahallisuuden näkökulmasta.
3. Selvitä tenttikirjallisuudessa esitettyihin tulkintoihin nojautuen millaista hyökkäystä vastaan
voidaan käyttää hätävarjeluoikeutta. (Vastaustila max 2 s.)
4. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi? (Vastaustila max 2 s.)
5. Laajennettu hyödyn menettäminen? (Vastaustila max 2 s.)
7.10.2009
1. P työskenteli kunnan palveluksessa asemakaava-arkkitehtinä. Hän sai eräänä päivänä puhelun
vanhalta koulukaveriltaan Ö:ltä, joka oli siirtynyt kiinteistönvälitysfirman palvelukseen. Ö ehdotti
tapaamista yhdessä kaupungin paremmista ravintoloista. P hyväksyi kutsun ja vietti onnistuneen
illan Ö:n seurassa. Ö maksoi vähän yli 400 euron suuruisen yhteisen laskun sen kummemmitta
keskusteluitta. Illan aikana Ö kertoi hienosta kiinteistökaupasta, joka hänellä oli kiikarissa. Enää piti
ainoastaan saada eräs vanha, enemmän tai vähemmän seniili naishenkilö vakuuttuneeksi, että
kaupunki aikoo korottaa rajusti hänen tonttimaansa arvoa kiinteistöverotuksessa ja että ainoastaan
nopea myynti voi pelastaa hänet ulosmittaukselta. Ö kysyi P:ltä, ”eikö tämä virkamiehenä voisi
kirjoittaa jonkinlaisen todistuspaperin, jonka mukaan kaupunkisuunnitteluvirasto on tehnyt
päätöksen luokitella tuon naishenkilön maa-alue uudelleen kerrostaloalueeksi. Sellainen leimoin
varustettu paperi saisi naishenkilön varmasti myymään maan pilkkahintaan.” Ö vakuutti, että
toimenpide on riskitön, ja tarjosi P:lle 13 000 euron korvausta, joka maksettaisiin, kun kauppa olisi
lyöty lukkoon ja hän itse olisi saanut rahansa jo tiedossa olevalta ostajalta. P lupasi harkita asiaa.
Kun Ö muutaman päivän päästä soitti P:lle, tämä ei pystynyt ollenkaan muistamaan
”todistuspaperikeskustelua”. Lisäksi P totesi, että riippumatta kyseisen illan aikana käydyistä
keskusteluista, ”on selvää, etten minä virkamiehenä kirjoita totuudenvastaisia papereita.” Ö, jonka
taloudellinen tilanne oli epätoivoinen, katkeroitui syvästi tästä P:n ”petoksesta”.
Mietittyään erilaisia vaihtoehtoja Ö päätti kaivaa esiin pesäpallomailansa. Hän laittoi sen
laukkuunsa ja suuntasi kohti omakotitaloa, jossa luuli P:n asuvan. Samalla kun Ö soitti ovikelloa,
hän piti pesäpallomailaa käsissään niin, että pystyisi heti lyömään P:tä, kun tämä avaisi oven.
Kukaan ei kuitenkaan avannut ovea, minkä vuoksi Ö käveli talon ympäri ja huomasi, että terassin
ovi oli lukitsematta. Ö meni ovesta sisään ja alkoi lyödä talon huonekaluja säpäleiksi. Kun hän oli
tehnyt sitä muutaman minuutin ajan, hän kuuli vaimeaa murinaa ja huomasi seisovansa silmätysten
Durren kanssa. Durre-koira, joka oli sekarotuinen, kuuli huonosti ja kärsi ylipainosta, mutta taloaan
ja kotiaan se pystyi vielä puolustamaan. Durre murisi yhä pahemmin ja alkoi lähestyä Ö:tä. Tämä
kääntyi nopeasti kantapäillään ja ryntäsi ulos talosta. Ö ei kuitenkaan huomannut, että vähän
kauempana pihamaalla oli tyhjä uima-allas. Koska sitä ei ollut katettu, Ö putosi päistikkaa uimaaltaaseen sillä seurauksella, että hän mursi reisiluunsa ja sai vakavan aivotärähdyksen. Myöhemmin
ilmeni, että Ö oli erehdyksessä soittanut väärän talon ovikelloa.
Arvioi tapausta rikosoikeudellisesti.
a) rikossäännös
b) epävarsinainen laiminlyöntirikos
c) kieltoerehdys
d)
hyöty–haitta-vertailun periaate
3. Yhteinen sakkorangaistus?
4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen tuomitusta rangaistuksesta?
5. Selvitä yrityksestä luopumista ja tehokasta katumista koskevan sääntelyn sisältö.
Vastaustila kaikkien kysymysten osalta on rajoitettu kahteen sivuun.
Maksimipistemäärä kustakin kysymyksestä on 10.
Muista kirjoittaa vastaukset kysymyksiin 1-2 (Jussi Tapani), 3-4 (Pekka Viljanen) ja 5 (Essi
Kinnunen) eri papereille.
21.8.2009
1. A oli iltakävelyllä pienen kaupungin keskustassa. Samaan aikaan juuri ajokortin saanut B ajeli
kylänraittia edestakaisin autolla, jossa oli mukana hänen ystävänsä C. Keskustassa oli 40 kilometrin
tuntinopeusrajoitus, mutta B ajoi reilua ylinopeutta auton nopeuden ollessa noin 60–80 kilometriä
tunnissa. A oli pukeutunut tummaan tuulipukuun, eikä hänellä ollut heijastinta. Keskustassa oli
kohtuullinen valaistus, mutta näkyvyyttä heikensi sateinen sää. B lähestyi suojatietä hidastamatta
vauhtiaan, eikä hän huomannut suojatietä ylittämään lähtenyttä A:ta. A oli ehtinyt ohittaa suojatien
keskikorokkeen. Vähän ennen suojatietä B keskittyi vaihtamaan autoradion kanavaa. Nostaessaan
päänsä ylös hän ehti havaita A:n auton konepellin edessä, jonka jälkeen auto törmäsi A:han. B
aloitti jarrutuksen välittömästi törmäyksen jälkeen.
A lensi törmäyksen voimasta ensin auton tuulilasia vasten ja sen jälkeen hän tömähti maahan.
Tämän seurauksen hänen vasen ranteensa murtui ja sääreen syntyi murtuma, joka ulottui
nivelpintaan. Lisäksi hänelle aiheutui aivojen ohimolohkon ruhjevamma.
Päälleajon silminnäkijä D hälytti paikalle ambulanssin. Ambulanssin saavuttua paikalle
hoitohenkilöstö teki tilannearvion ja päätti viedä A:n noin 50 kilometrin päässä sijaitsevaan
keskussairaalaan. Heidän ratkaisunsa perustui erityisesti siihen, että A oli törmäyksen jälkeen vielä
sekavassa tilassa.
Matkalla sairaalaan ambulanssi joutui kolariin E:n kuljettaman henkilöauton kanssa. E oli nauttinut
muutaman oluen ennen liikkeelle lähtöään. Hän oli tulossa sivutieltä päätielle ja pysähtyi
risteykseen. Nähtyään ambulanssin lähestyvän kovaa vauhtia E arveli kuitenkin ehtivänsä päätielle
riittävän ajoissa. E arvioi kuitenkin tilanteen väärin ja tuli suoraan ambulanssin eteen niin, että
ambulanssin kuljettaja joutui tekemään voimakkaan äkkijarrutuksen. Jarrutuksen seurauksen
ambulanssin kuljettaja menetti ajoneuvon hallinnan. Ambulanssi törmäsi osittain E:n henkilöauton
perään, jonka jälkeen matka jatkui kohti ojanpiennarta. Ojassa vauhti hidastui ja lopulta ambulanssi
kaatui kyljelleen. Törmäyksen seurauksena ambulanssin henkilöstö vahingoittui vakavasti. Myös
A:lle syntyi vakavia vammoja. Häneltä murtui reisiluu ja hän sai otsalohkosta päälaen lohkoon
ulottuvan kovakalvon alaisen vuodon.
Jonkin ajan kuluttua onnettomuuspaikalle saapui henkilöauto, jonka kuljettaja hälytti paikalle toisen
ambulanssin. Onnettomuudessa loukkaantuneet henkilöt kuljetettiin keskussairaalaan. A:n tila oli
heikentynyt siinä määrin, että hänet päätettiin välittömästi leikata. Leikkaus eteni alussa
suunnitelmien mukaisesti, mutta operaation loppuvaiheessa lääkäri teki viillon millimetrin verran
vikaan. Leikkausvirhe hidasti A:n toipumista merkittävästi. Toipilasaikana hän sai
sairaalabakteerin, joka heikensi A:n vastustuskykyä ja lopulta infektio aiheutti A:n kuoleman.
Arvioi B:n, C:n, E:n ja lääkärin menettelyä rikosoikeudelliselta kannalta.
a) rikossäännös
b) olosuhdetahallisuus
c) pakkotila
d) ultima ratio periaate
3. Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöön pantavaksi?
4. Sakon muuntorangaistus?
5. Selvitä, mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan hätävarjelulla ja itseavulla. Selvitä myös, mikä on
niiden keskinäinen suhde.
Vastaustila on jokaisen kysymyksen osalta rajoitettu 2 sivuun. Maksimipistemäärä jokaisesta
kysymyksestä on 10 p.
Kirjoita vastaukset kysymyksiin 1-2 (Jussi Tapani), 3-4 (Pekka Viljanen) sekä 5 (Essi Kinnunen) eri
arkeille.
27.5.2009
1. A oli ammatiltaan vartija. Hän oli viettämässä ystäviensä kanssa vapaailtaa Turun keskustassa.
Paikalle osui sattumalta A:lle entuudestaan tuttu B, joka raivostui silmittömästi nähdessään A:n.
Paikalla olleet A:n ystävät yrittivät rauhoitella B:tä, joka näytti ensin rauhoittuvan. Yhtäkkiä hän
kuitenkin löi nyrkillä A:ta kasvoihin. Isku ei ollut kovinkaan voimakas, eikä A provosoitunut siitä,
vaan hän pyysi tapahtumaa läheltä seurannutta vartijaa soittamaan poliisin paikalle. B ei kuitenkaan
halunnut jäädä selvittämään asiaa, vaan pinkaisi pakoon. A:n mielestäni tämä oli pelkurimaista
käyttäytymistä, eikä hän halunnut päästää B:tä näin helpolla pälkähästä. Niinpä hän lähti B:n perään
juosten ja hyväkuntoisena saavutti B:n hetkessä. Kun oli ilmeistä, että B ei edelleenkään halunnut
pysähtyä, A kaatoi hänet kumoon. Samalla hetkellä alkoi lähistöltä kuulua poliisiauton sireenin
ääni. A ehti vilkaista sivulle ja havaita poliisiauton lähestyvän tapahtumapaikkaa. B:n yrittäessä
edelleen riuhtoa itseään irti A:n otteesta, A kaivoi esille taskussaan olleen OCpippurikaasusumuttimen. Ennen kuin hän ehti sumuttaa pippurikaasua B:n kasvoille, poliisit
saapuivat paikalle. He havaitsivat A:n kädessä olleen pippurisumuttimen, mutta eivät millään lailla
reagoineet asiaan. Poliisin ehdittyä aivan viereen A päätti sumuttaa kaasua B:n kasvoihin.
B hermostui ymmärrettävästi asiasta. Silmät kirvellen hän alkoi haukkua A:ta ”natsisiaksi” ja
”fasistiksi”. Lisäksi B väitti A:n syyllistyneen pahoinpitelyyn, kun A oli muutamia viikkoja sitten
vartiointitehtäväänsä suorittaessaan tavannut B:n ja estänyt tämän pääsyn erääseen
kauppakeskuksessa sijaitsevaan liikkeeseen. B:n kovaääniset syytökset kantautuivat poliisin ja
lähellä olleiden sivullisten korviin.
Poliisi erotti A:n ja B:n toisistaan. Koska tilanne näytti epäselvältä, he päättivät viedä kummankin
henkilön poliisilaitokselle kuulusteluita varten. B ei ilahtunut tästä tiedosta. Hän ilmoitti saaneensa
äskettäisin vahvistuksen HIV-positiivisuudestaan, eikä hän todellakaan aikonut lähteä
poliisiasemalla asian selvittämistä varten. Tämä ei kuitenkaan herättänyt mitään vastakaikua
poliiseissa, vaan he tarttuivat entistä määrätietoisemmin B:n käsivarresta kiinni viedäkseen hänet
poliisiautoon. B vastusteli ankarasti pyrkien irrottautumaan poliisien otteesta. Lisäksi hän karjui
kovaan ääneen aikovansa tappaa poliisit, jos he eivät päästäisi häntä menemään. Lopulta B onnistui
nostamaan käsivarttaan siten, että hän ulottui puremaan käsivarresta pitänyttä toista poliisimiestä
kämmenselkään. Poliisimiehen irrotettua otteensa hän onnistuisi raapimaan toisen poliisimiehen
poskea ja korvaa. Lopuksi hän sylki kumpaakin poliisia päin osuen heitä naamaan.
Arvioi tapausta rikosoikeudellisesti.
a) rikossäännös
c) kieltoerehdys
3. Sakon muuntorangaistus?
4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen rangaistuksesta?
5. Mitä ovat RL 20 luvun pakottamisrikokset? Selosta lyhyesti pakottamisrikosten
perustunnusmerkistöjen keskeinen sisältö.
27.11.2008
1. Tapaus
2. (Jussi Tapani) A oli Citymarket Oy:n itsevalintamyymälässä irrottanut hälyttimet kahdesta
pelilaatikosta ja ottanut lasivitriinistä viisi matkapuhelinta. Hän oli piilottanut matkapuhelimet
imurihyllyyn pahvilaatikon taakse, minkä jälkeen hän oli lähtenyt tyhjin käsin ulos myymälästä.
Vartijat olivat ottaneet hänet kiinni kassalinjojen jälkeen. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta
varkauden yrityksestä (10 p.). a) A on palkannut sinut avustajakseen. Millaisen argumentoinnin
varaan rakennat A:n puolustuksen hänen kiistäessään syytteen varkauden yrityksestä? b) Ratkaiset
juttua käräjäoikeuden notaarina yhdessä lautamiesten kanssa. Päädytte yksimielisesti siihen, että
teko syyksiluetaan A:lle varkauden yrityksenä. Millaisen rikosoikeudellisen argumentoinnin jälkeen
päädytte tähän johtopäätökseen?
3. (Jussi Tapani) Selvitä vangitsemisen edellytykset sekä vangitsemiseen liittyvän päätöksenteon
keskeisimmät piirteet. (10 p)
4. (Essi Kinnunen) Mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan epätäsmällisyyskiellolla ja kehen se
kohdistuu? Selvitä kiellon tarkempi sisältö vaikkapa esimerkkien avulla. (10 p)
5. (Pekka Viljanen) Sakon muuntorangaistus? (10 p)
8.10.2008
1. Tapaus
2. (Eero Backman) Vastaustilaa kaksi sivua. Ylimenevää ei lueta. Korkein oikeus on muutama
viikko sitten antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2008:90. Käräjätuomari oli valtion
varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavaa korvausta koskevassa riita-asiassa hankkinut
kantajaa koskeneen rikosrekisterin otteen tiedustelematta asianosaisten kantaa todisteen
hankkimisesta ja varaamatta heille tilaisuutta lausua todisteen merkityksestä asiassa. Rikosrekisterin
otteesta ilmeneviä tietoja oli sisällytetty käräjäoikeuden tuomion perusteluihin. Kysymys siitä, oliko
käräjätuomari menettelyllään syyllistynyt tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Millaisin
perustein katsot KKO :n argumentoineen mainitsemassaan kysymyksessä? Miten tahallisuus asiassa
määritellään? Maksimi 10 pistettä.
3. (Mikko Vuorenpää) Henkilöntarkastus ja —katsastus? Vastauksen pituus max. 2 sivua.
4. (Pekka Viljanen) Yhteinen sakkorangaistus? (10 p) Vastauksen maksimipituus 2 sivua
5. (Essi Kinnunen): Kieltoerehdyksen (RL 4: 2) sisältö ja vaikutukset rangaistusvastuuseen?
Vastaustilaa max 2 sivua!
15.8.2008
1. (Eero Backman) Vastaustilaa kaksi sivua. Ylimenevää ei lueta. Turun keskustassa on sattunut
liikenneonnettomuus. Jalankulkija on lähtenyt ylittämään katua suojatietä pitkin vastoin punaista
valoa. Häneen on törmännyt suurikokoinen kaupunkimaasturi, jonka kuljettaja on siis ajanut
vihreätä valoa vasten. Seuraukset ovat kohtalokkaat, sillä jalankulkija on kuollut TYKSin
tapaturmakiinikalla. Millainen on tapauksen rikosoikeudellinen arviointi? Käveleekö jalankulkija
punaista vastaan pelkästään omalla riskillään? Voidaanko ja millä edellytyksillä auton kuljettaja
tuomita rangaistukseen? Miten arviointiin vaikuttaisi TYKSissä tapahtunut hoitovirhe, joka olisi
osasyy jalankulkijan kuolemaan? Maksimi 10 pistettä.
2. (Eero Backman) Vastaustilaa kaksi sivua. Ylimenevää ei lueta. Korkein oikeus on antanut
hiljattain seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2008:3 3. Yhtiön öljynjalostamolta oli sen
työntekijöiden huolimattomuudesta päässyt suuri määrä öljyä jalostamon maaperään, josta sitä oli
valunut myös mereen. Työntekijät oli tuomittu rangaistuksiin tuottamuksellisesta ympäristön
turmelemisesta. Kysymys yhtiön tuomitsemisesta yhteisösakkoon. Miten ja millaisin perustein
KKO mielestäsi saattoi ratkaista asettamansa kysymyksen? Maksimi 10 pistettä. Selvitä
vangitsemisen edellytykset sekä vangitsemiseen liittyvän päätöksenteon keskeisimmät piirteet. (10
p) (Vastaustila max 2 sivua). (Pirjatanniemi)
4. Vapaudenmenetysajan vähentäminen rangaistuksesta? (10 p) (Vastauksen maksimipituus 2 sivua)
(Viljanen, Pekka)
5. Selvitä lyhyesti rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen sisältö. Mistä alaperiaatteista se koostuu?
28.5.2008
1. Tapaus
2. Korkein oikeus on antanut aivan hiljattain seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO 2008:33.
Yhtiön öljynjalostamolta oli sen työntekijöiden huolimattomuudesta päässyt suuri määrä öljyä
jalostamon maaperään, josta sitä oli valunut myös mereen. Työntekijät oli tuomittu rangaistuksiin
tuottamuksellisesta ympäristön pilaamisesta. Kysymys yhtiön tuomitsemista yhteisösakkoon. Miten
ja millaisin perustein KKO mielestäsi saattoi ratkaista asettamansa kysymyksen? (Eero Backman)
3. Selvitä voimassa olevan seksuaalirikossä peruslähtökohdat. Huomaathan, että kysymyksessä ei
pyydetä kuvaamaan tunnusmerkistöjen yksityiskohtia, vaan kyse on sä peruslähtökohtien
selvittämisestä. (Pirjatanniemi: luennot ja Keskeiset rikokset 2006) (Elina Pirjatanniemi)
4. Jäännösrangaistuksen määrä täytäntöön pantavaksi? (Pekka Viljanen)
5. Mikä on kielletyn riskinoton asema Fränden rikosopissa? Selvitä käsitettä myös mainitsemalla
esimerkki selvästi kielletyn riskinoton tapauksista, avoimesta tapauksesta (rajatapauksesta) ja
selvästi sallitun riskinoton tapauksesta. (Essi Kinnunen)
29.11.2007
1. Turun keskustassa on sattunut liikenneonnettomuus. Jalankulkija on lähtenyt ylittämään katua
suojatietä pitkin vastoin punaista valoa. Häneen on törmännyt suurikokoinen kaupunkimaasturi,
jonka kuljettaja on siis ajanut vihreätä valoa vasten. Seuraukset ovat kohtalokkaat, sillä jalankulkija
on kuollut TYKSin tapaturmaklinikalla. Millainen on tapauksen rikosoikeudellinen arviointi?
Käveleekö jalankulkija punaista vastaan yksinomaan omalla riskillään? Voidaankoja millä
edellytyksillä auton kuljettaja tuomita rangaistukseen? Mitä tapauksen arviointiin vaikuttaisi se, että
TEHYn työtaistelu olisi alkanut ja klinikan sairaanhoitajat olisivat irtisanoutumisen vuoksi jääneet
sinä päivänä kotiin? Maksimi 10 pistettä.
2. Kesäkuussa 2007 KKO on antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun: KKO 2007:56
Kunnianloukkaus Tahallisuus Asianomistajaa velallisen epärehellisyyttä koskevassa asiassa
edustanut asianajaja HN oli valituslupahakemuksessaan Korkeimmalle oikeudelle asettanut
hovioikeuden tuomiossa syytetyn avustajan OT:n tutkittavan asian vaiheita koskevalle
kertomukselle annetun merkityksen kyseenalaiseksi sillä perusteella, että tämä oli aikaisemmin
tuomittu vankeusrangaistukseen epärehellisyydestäja että hänet oli HN:n käsityksen mukaan
samasta syystä myös erotettu asianajajaliitosta (otsikon loppua ei tässä toisteta). Kommentoi
tapausta rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa. Maksimi 10 pistettä.
3. Mitkä ovat ne rikosprosessuaaliset pakkokeinot, joihin myös yksityishenkilö voi ryhtyä? Selvitä
pääpiirteissään myös kyseisten pakkokeinojen käytön edellytykset.
4. Jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavaksi määrääminen? (10 p)
5. Selvitä rangaistavan avunannon edellytykset sekä se, miten kyseisestä teosta rangaistaan. (10 p)
10.10.2007
1. (Eero Backman) Turun keskustassa on tapahtunut liikenneonnettomuus. Jalankulkija on lähtenyt
ylittämään katua suojatietä pitkin vastoin punaista valoa. Häneen on törmännyt suurikokoinen
kaupunkimaasturi, jonka kuljettaja on siis ajanut vihreätä valoa vasten. Seuraukset ovat
kohtalokkaat, sillä jalankulkija on kuollut saamiinsa vammoihin TYKSin tapaturmakiinikalla.
Millainen on tapauksen rikosoikeudellinen arviointi? Käveleekö jalankulkija punaista vastaan
yksinomaan omalla riskillään? Voidaanko ja millä edellytyksillä auton kuljettaja tuomita
rangaistukseen? Pohdi erilaisia mahdollisia tapahtumienkulkuja rikosoikeudellisen tahallisuus- ja
tuottamusmoitteen valossa.
2. (Eero Backman) Toukokuussa 2007 KKO on antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun: KKO
2007:46 Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen - Virkasalaisuuden rikkominen Asianomistaja Työterveyslääkäri, joka oli virkasuhteessa kaupunkiin, oli laatinut oppilaitoksen
opettajasta kaksi lääkärintodistusta, joissa opettaja todettiin työkyvyttömäksi, ja toimittanut ne
työnantajalle. Opettaja vaati työterveyslääkärin tuomitsemista rangaistukseen virkavelvollisuuden
rikkomisista, koska tämä oli laatinut lääkärintodistukset muun muassa vastoin opettajan kieltoa, ja
virkasalaisuuden rikkomisista, koska tämä oli paljastanut työnantajalle opettajan suostumuksetta
lain mukaan salassa pidettävän tiedon. Kommentoi tapausta rikosoikeuden valossa.
3. Mitä tarkoitetaan henkilöön kohdistuvalla etsinnällä? Millaisin edellytyksin henkilöön
kohdistuva etsintä voidaan suorittaa? (Pirjatanniemi)
4. A on tuomittu tuomioistuimessa T1 ehdottomaan vankeusrangaistukseen rikoksesta R1.
Myöhemmin hänet on tuomittu tuomioistuimessa T2 ehdottomaan vankeusrangaistukseen
rikoksesta R2, joka oli tehty ennen tuomiota Ti. Tuomioistuin T2 otti aiemman tuomion huomioon
RL 7:6:ssa edellytetyllä tavalla. Tuomioistuimessa T3 tulee tuomittavaksi rikos R3, joka myös on
tehty ennen ensimmäistä tuomiota T1. Miten tuomioistuin T3 mahdollisesti soveltaa RL 7 luvun 6
§:ää?
5. Mitä rikosoikeudessa tarkoitetaan epätäsmällisyyskiellolla ja kehen se kohdistuu? Selvitä kiellon
tarkempi sisältö vaikkapa esimerkkien avulla.
10.8.2007
1. Tapaus
2. Korkein oikeus on 19.9.2003 antanut seuraavanlaisen tuomion.
KKO 2003:84. Vastaajat olivat 24.1.1998 tunkeutuneet omistajan asuinrakennuksen lähistöllä
sijaitsevalle kettutarha-alueelle vastoin omistajan tahtoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta
ilmenevillä perusteilla kettutarha-alue katsottiin tekohetkellä voimassa olleessa rikoslain 24 luvun 1
§:n 1 momentissa (39/1889) tarkoitetuksi kotirauhan suojaamaksi paikaksi, mutta käräjäoikeuden
tuomion antamisen jälkeen 1.10.2000 voimaan tulleiden rikoslain 24 luvun säännösten kannalta
vastaajien tekoa pidettiin julkisrauhan rikkomisena. Koska tekohetkellä voimassa olleen lain
soveltaminen olisi johtanut olennaisesti ankarampaan lopputulokseen, sovellettiin uutta lakia ja
vastaajat tuomittiin julkisrauhan rikkomisesta.
Selvitä rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa, millaisia olivat otsikossa mainitut Korkeimman
oikeuden tuomiosta ilmenevät perusteet Maksimi 10 p.
3. Millä edellytyksillä rikoksesta epäilty voidaan määrätä matkustuskieltoon? Selvitä myös kiellon
keskeinen sisältö ja kiellon m koskevan päätöksentekomenettelyn pääpiirteet. (Pirjatanniemi)
4. Yhteinen sakkorangaistus? (10 p) (Viljanen, Pekka)
5. Kieltoerehdyksen (RL 4: 2) sisältö ja vaikutukset rangaistusvastuuseen? (vastaustilaa max 2
sivua) (Kinnunen, Essi)
23.5.2007
1. Tapaus
2. (Eero Backman) Toukokuussa 2007 KKO on antanut seuraavanlaisen ennakkoratkaisun. KKO
2007:46 Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen - Virkasalaisuuden rikkominen Asianomistaja Työterveyslääkäri, joka oli virkasuhteessa kaupunkiin, oli laatinut kaupungin
oppilaitoksen opettajasta kaksi lääkärintodistusta, joissa opettaja todettiin työkyvyttömäksi, ja
toimittanut ne työnantajalle. Opettaja vaati työterveyslääkärin tuomitsemista rangaistukseen
virkavelvollisuuden rikkomisista, koska tämä oli laatinut lääkärintodistukset muun muassa vastoin
opettajan kieltoa, ja virkasalaisuuden rikkomisista, koska tämä oli paljastanut työnantajalle
opettajan suostumuksetta lain mukaan salassa pidettävän tiedon. Kommentoi tapausta rikosoikeuden
valossa. (Maksimi 10 pistettä).
3. (Pirjatanniemi) Pakkokeinolain 7 luvun 1a kuuluu seuraavasti: Suhteellisuusperiaate. Tässä laissa
tarkoitettuja pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää
puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen tärkeys, rikoksen selvittämisen
tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaus ja
muut asiaan vaikuttavat seikat. Miksi suhteellisuusperiaate on tärkeä pakkokeinoja käytettäessä? —
Mene suoraan asiaan: vastaustilaa on vain yksi sivu. (10 p)
4. (Pekka Viljanen) Yhteinen sakkorangaistus? max l0p Vastaustila rajoitettu 2 sivuun!
5. (Essi Kinnunen) Yrityksestä luopuminen ja tehokas katuminen (RL 5:2)? max 10 p Vastaustila
rajoitettu 2 sivuun!
2.11.2006
1. Turkulaisen paikallispankin konttorinjohtaja A oli ajatuksissaanja häntä puistatti. Sen huomasivat
paikalla ollut asiakas B ja tämän tuttava C. B oli tuolloin hakemassa pankilta lainaa 100 000 euroa.
B oli päättänyt hankkia ulkomailta posliiniastiastoja ja ryhtyä myymään niitä laskelmiensa mukaan
suurella voitolla. Takaajaksi suostunut C huojentui kuullessaan B:ltä, että vakuudet olisivat ihan
kunnossa. Takaus olisi pelkkä muodollisuus. Pankilla oli jo valmiiksi yleispanttina B:n asuntoosakkeet. Niinpä C kirjoitti nimensä papereihin. A, joka ei juuri sillä hetkellä jaksanut olla
kiinnostunut B:nja C:n asioista, järjesti luoton, vaikka B:Ilä oli aikaisempia vastuita pankille lähes
300 000 euron edestä ja asunto-osakkeiden arvo tuskin ylitti 300 000 euroa. Näitä seikkoja ei
kerrottu C:lle.
Pankinjohtaja A:llakin oli rahahuolia. Uuden naisystävän D:n viihdyttämiseen tarvittavien varojen
määrä oli osoittanut, ettei pankinjohtajankaan palkka välttämättä ole kilpailukykyinen. A oli,
myöntämällä itselleen toimivaltansa ylittäen erinäisiä lainoja, kesän aikana maksanut omia ja D:n
toiselle pankille olevia lainoja pankin varoista. Tämän ohella naisystävä D oli antanut ymmärtää,
että A voisi osoittaa todellista rakkautta ja aikomustensa kunniallisuutta vaikkapa ostamalla D:lle
auton. Muutenhan mahdollinen avioliitto alkaisi taloudellisesti selvästi epätasa-arvoisissa
merkeissä. A rahoitti D:lle ostamansa Mercedes Benz-merkkisen auton, jonka käteishinta oli 65 000
euroa, vakuudettomalla luotolla, jonka pankin luottotoimikunta A:n tekaiseman luottopäätöksen
mukaan oli A:lle muka myöntänyt.
Arvioi tapausta rikosoikeuden valossa. (Eero Backman, max 10 pistettä)
2. Henkilöauton kuljettaja ajaa Turun keskustassa sallitulla nopeudella vasten vihreää valoa.
Jalankulkija kävelee suojatielle vastoin punaista valoa. Auto törmää jalankulkijaan, joka
loukkaantuu pahoin ja joutuu olemaan sairaalahoidossa useita viikkoja. Voidaanko ja millä
edellytyksillä auton kuljettaja asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen jalankulkijan vamman
aiheuttamisesta? Vai käveleekö jalankulkija punaista valoa vasten pelkästään omalla vastuullaan?
Perustele vastauksesi. (Eero Backman, max. 10 p)
3. Millaisia menettelyllisiä vaatimuksia asetetaan kotietsinnälle? Miksi kotietsintä on niin tarkkaan
säännelty? (Elina Pirjatanniemi) max 10 p
4. RL 7:1:n mukaan tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, kun joku tuomitaan kahdesta tai
useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen SAMALLA KERTAA. Kuvaile ongelmia, joita tästä
samalla kertaa -edellytyksestä aiheutuu muutoksenhakutuomioistuimessa. (Pekka Viljanen) max 10
p
5. RL 4:5 :ssä säännelty pakkotilateko on sallittu, jos 'teko on kokonaisuutena arvioiden
puolustettava". Mitä seikkoja on otettava huomioon pakkotilateon puolustettavuutta arvioitaessa?
Konkretisoi vastaustasi esimerkein! (Essi Kinnunen) max 10 p
27.9.2006
1. Tapaus
2. Dolus eventualis tahallisuuden muotona
3. Matkustuskielto
4. Yhteisen sakkorangaistuksen määrääminen
5. Rangaistusvastuun edellytykset epävarsinaisissa laiminlyöntirikoksissa?
15.6.2006
1. Tapaus
2. KKO on vuonna 2003 antanut seuraavan ennakkoratkaisun:
KKO 2003:84. Vastaajat olivat 24.1.1998 tunkeutuneet omistajan asuinrakennuksen lähistöllä
sijaitsevalle kettutarha-alueelle vastoin omistajan tahtoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta
ilmenevillä perusteilla kettutarha-alue katsottiin tekohetkellä voimassa olleessa rikoslain 24 luvun 1
§:n 1 momentissa (39/1889) tarkoitetuksi kotirauhan suojaamaksi paikaksi, mutta käräjäoikeuden
tuomion antamisen jälkeen 1.10.2000 voimaan tulleiden rikoslain 24 luvun säännösten kannalta
vastaajien tekoa pidettiin julkisrauhan rikkomisena. Koska tekohetkellä voimassa olleen lain
soveltaminen olisi johtanut olennaisesti ankarampaan lopputulokseen, sovellettiin uutta lakia ja
vastaajat tuomittiin julkisrauhan rikkomisesta.
Sinua haastattelee erään lehden toimittaja, joka ei ymmärrä KKO:n tuomiota. Selvitä hänelle, mistä
on kysymys ja mihin ratkaisu perustuu. Olisivatko 1.1.2004 voimaan tulleet uudet rikosoikeuden
yleisiä oppeja koskevat säännökset jollakin tavoin vaikuttaneet KKO:n ratkaisuun, jos tuomio olisi
valmistunut sen jälkeen?
3.1. Mitä tarkoittavat seuraavat rikosoikeudelle tärkeät käsitteet:
a) analogiakielto,
b) tarkoitustahallisuus,
c) pakkotila,
d) hätävarjelun liioittelu,
e) yllytys?
3.2. Kirjoita esimerkki, johon sovellat yhtä yllä mainituista käsitteistä. Luo esimerkissäsi sellainen
tilanne, jonka esiintyminen voisi olla mahdollista käytännössä.
4. Tapaus
5. Pidättämisen ja vangitsemisen edellytykset PKL:n mukaan?
8.3.2006
1. Tapaus
2. Välillinen tekeminen.
3. Vaikuttaako rikoksentekijän humalatila rangaistusvastuuseen?
4. Tapaus
5. Pidättämisen ja vangitsemisen edellytykset PKL:n mukaan?
14.12.2005
1. Tapaus
2. Dolus eventualis tahallisuuden muotona
3. Mitkä ovat oikeutetun hätävarjeluteon ehdot?
4. Tapaus
5. Rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon
ottaminen? Esitä myös yksi esimerkki säännöksen soveltamisesta.
10.11.2005
1. Tapaus
2. Millainen erehdys on kieltoerehdys ja mikä on sen rikosoikeudellinen merkitys?
3. Mitkä ovat törkeän huolimattomuuden arvioinnissa käytettävät kriteerit? Esitä myös yksi
esimerkki törkeästä huolimattomuudesta.
4. Tapaus
5. Vankeusrangaistuslain täytäntöönpanomääräykset.
14.12.2005
1. Tapaus
2. Dolus eventualis tahallisuuden muotona.
3. Mitkä ovat oikeutetun hätävarjeluteon ehdot?
4. Tapaus
5. Rikoslain 7 luvun 6 §:ssä tarkoitettu aikaisemmin tuomitun vankeusrangaistuksen huomioon
ottaminen?
23.6.2005
1. Tapaus
2. Tapaus
3. Kieltoerehdys (RL 4 luvun 2 §).
4. Tapaus
5. Tahallisuus ja tunnusmerkistöerehdys?
9.3.2005
1. Tapaus
2. Tapaus
3. Luonnonvararikokset suomen rikoslain mukaan.
4. Tapaus
5. Tunnusmerkistöerehdys?
1.12.2004
1. Tapaus
2. Tapaus
3. Terrorismirikokset Suomen rikoslain mukaan.
4. Tapaus
5. Kieltoerehdys
27.10.2004
1. Tapaus
2. Tapaus
3. Terrorismirikokset Suomen rikoslain mukaan.
4. Tapaus
5. Selosta lyhyesti jokamiehen kiinniotto-oikeuden ja itseavun pääsisältö uudessa rikoslain yleisessä
osassa.
24.6.2004
1. Tapaus
2. Tapaus
3. Rikoksentekijän erehdystä koskevien uusien säännösten (RL 4 luvun 1-3 §) pääkohdat.
4. Tapaus
5. Selosta lyhyesti jokamiehen kiinniotto-oikeuden ja itseavun pääsisältö uudessa rikoslain yleisessä
osassa.
3.3.2004
1. tapaus
2. tapaus
3. Tunnusmerkistöerehdys ja kieltoerehdys, niiden erot ja yhtäläisyydet uusien säännösten valossa.
4. tapaus
5. Selosta lyhyesti jokamiehen kiinniott-oikeuden ja itseavun pääsisältö uudessa rikoslain yleisessä
osassa.
4.12.2003
1. tapaus
2. tapaus
3. Dopingrikoksia koskevat säännökset
4. tapaus
5. Vastuu epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta pääpiirteissään?
29.10.2003
1. tapaus
2. tapaus
3. Kerro muutamalla lauseella, mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet rikosoikeudessa:
a) kansainvälinen rikos
b) virkamies
c) yrituksen kelvollisuus
d) välillinen tekeminen
e) vaalirikos
f) työpaikkakiusaaminen
g) surma
h) ihmisryöstö
i) yritysvakoilu
j) velallisen epärehellisyys
4. tapaus
5. Vastuu epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta pääpiirteissään? (Nuutila=
19.6.2003
1. tapaus
2. tapaus
3. Kerro muutamalla lauseella, mitä seuraavat asiat tarkoittavat rikosoikeudessa (vastaustilaa
yhteensä neljä sivua)
a) kaksoisrangaistavuuden vaatimus
b) tehokas katuminen
c) välillinen tekeminen
d) kiihottaminen kansanryhmää vastaan
e) laiton sotilaallinen toiminta
f) rekisterimerkintärikos
g) seksuaalinen häirintä
h) vakuusoikeuden loukkaus
i) velallisen epärehellisyys
j) kurssin vääristäminen
4. tapaus
5. Syyntakeisuuden asteet rikosoikeudessa? Humalan vaikutus syyntakeisuuteen?
5.3.2003
1. tapaus
2. tapaus
3. Eero backman: Luonnonvararikoksia koskevien säännösten (RL 48a luku) pääkohdat?
4. tapaus
5. Lainkonkurrenssi?
4.12.2002
1. tapaus
2. (Eero Backman, vastaustilaa kaksi sivua). KKO on vuonna 2001 antanut seuraavan
ennakkoratkaisun:
KKO 2001:88. Kavallus. A oli laiminlyönyt maksaa puolisoiden yhteisen velan, jonka hän oli
sitoutunut suorittamaan osituksessa saamansa kiinteistön kauppahinnalla. A ei ollut menettelyllään
syyllistynyt kavallukseen.
Tapauksessa käräjäoikeus ja hovioikeus olivat tuominneet A:n rangaistukseen törkeästä
kavalluksesta. Yhteinen velka oli verovelka. Laiminlyönnin takia A:n puoliso joutui maksamaan
veron kokonaan.
Mistä käsityksesi mukaan tapauksessa oli kysymys? Kommentoi tapausta kertomalla käsityksesi
niistä perusteista, joiden johdosta KKO kumosi alempien oikeuksien tuomiot.
3. (Eero Backman, vastaustilaa yhteensä neljä sivua) Kerro muutamalla lauseella, mitä
rikosoikeudessa tarkoittavat seuraavat asiat:
a) Kansainvälinen rikos
b) Tehokas katuminen
c) Julkisrauhan rikkominen
d) Luottamusaseman väärinkäyttö
e) Kurssin vääristäminen
4. tapaus
5. Tahallisuuden alaraja? (Ari-Matti Nuutila, vastaustilaa kaksi sivua)
30.10.2002
1. tapaus
2. (Eero Backman, vastaustilaa kaksi sivua) Korkeimmassa oikeudessa on äskeittäin annettu tuore
ennakkoratkaisu liikennerikoksesta.
KKO 2002:81 Liikennerikos - Kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle
A oli B:n pyynnöstä kuljettanut tämän omistamaa autoa. Juopuneen B:n vaatimuksesta A oli
matkan aikana antanut auton B:n kuljetettavaksi… (A:ta vastaan ajettiin syytettä kulkuneuvon
luovuttamisesta juopuneelle)
Otsikon jatkoa ei tässä kerrota, sillä kysymys kuuluu seuraavasti. Mikä on rikosoikeudellisen
tietämyksesi valossa KKO:n tuomion sisältö ja miten sitä on perusteltava?
3. (Eero Backman, vastaustilaa kaksi sivua) Dopingrikoksia koskevat säännökset.
4. tapaus
5. Praeter legem -kielto? (Nuutila)
19.6.2002
1. Tapaus
2. (Eero Backman) Korkein oikeus on antanut viime vuonna seuraavan kavallusrikosta koskevan
ennakkoratkaisun:
Kko 2001:88 Kavallus. A oli laiminlyönyt maksaa puolisoiden yhteisen velan, jonka hän oli
syyllistynyt kavallukseen.
Alemmat oikeudet, Turun käräjäoikeus ja hovioikeus, olivat tuominneet A:n rangaistukseen
törkeästä kavalluksesta. A oli kiinteistökaupasta saamallaan kauppahinnalla sitoutunut maksamaan
puolisoiden yhteisen verovelan. Maksun laiminlyönnistä oli johtunut, että A:n puolisolta perittiin
verovelkaa ja hän kärsi sen takia taloudellista vahinkoa.
Kommentoi tapausta kertomalla rikosoikeudellisen tietämyksesi valossa, millä perusteilla
käsityksesi mukaan KKO on kumonnut alempien tuomioistuinten langettavat tuomiot. Mistä
tapauksessa siis viime kädessä on kysymys? Vastaustilaa on kaksi sivua.
3. (Eero Backman) Luonnehdi muutamalla lauseella, mitä rikosoikeudesta tarkoittavat seuraavat
ilmaisut. Vastaustilaa yhteensä kaksi sivua.
a. Pakkotila
b. Sodankäyntirikos
c. Virkamiehen vastustaminen
d. Markkinointirikos
e. Koulukiusaaminen
4. OIKEUSTAPAUS (Nuutila)
Antti harjoitti huoltamotoimintaa haja-asutusalueella valtatien varressa. Antti omisti yhtiön ja oli
huolissaan siitä, että huoltamolle oli tehty viime kuukausien aikana yhteensä neljä murtoa, mutta
poliisia ei koskaan saatu paikalle ajoissa. Hän oli neuvotellut ongelmasta poliisilaitoksen kanssa,
josta oli todettu, että poliisilla ei ole voimavaroja valvoa maalla olevaa huoltamoa.
Vakuutusyhtiökään ei ollut kiinnostunut asian selvittämisestä.
Antti päätti selvittää asian itse. Hän alkoi yöpyä huoltoasemallaan varusteenaan luvallinen pistooli.
Kolmanena yönä huoltamolle oltiin taas murtautumassa. Antti oli hiljaa kunnes kaksi murtovarasta
oli keräämässä tiskin takana kasseihin tupakkaa ja keskiolutta. Silloin Antti tuli takahuoneesta ja
ilmoitti aseella uhaten, että ”seis, olette kiinniotetut”. Varkaat lähtivät siitä paikasta karkuun. Heillä
oli pihassa auto kuljettajineen, ja kolmikko lähti pakomatkalle.
Antti seurasi omalla autollaan perässä. Ajoittain takaa-ajossa ajettiin 120 km/h nopeudella, vaikka
nopeusrajoitus oli 60 km/h. 20 minuutin takaa-ajon jälkeen murtovarkaat pysäyttivät autonsa,
hylkäsivät saaliinsa ja jatkoivat pakoaan jalan.
Antille ei kuitenkaan riittänyt omaisuutensa takaisin saaminen, vaan hän jatkoi takaa-ajoa
saadakseen rikoksentekijät kiinni. Kun pakenijat juoksivat peltoa pitkin pakoon, Antti ampui heitä
kohti pistoolilla sillä seurauksella, että yksi pakenijoista sai luodin reiteensä. Tämän jälkeen myös
kaksi muuta murtovarasta antautuivat Antille.
Tapauksen rikosoikeudellinen arviointi Antin osalta? Perusteltu vastaus. Vastaustilaa kaksi sivua.
5. Praeter legem –kielto? (Nuutila)
28.02.02
1. Tapaus
2. KKO on vuonna 2001 antanut seuraavan ennakkoratkaisun:
KKO 2001:88 Kavallus. A oli laiminlyönyt maksaa puolisoiden yhteisen velan, jonka hän oli
syyllistynyt kavallukseen
Tapauksessa käräjäoikeus ja hovioikeus olivat tuominneet A:n rangaistukseen törkeästä
kavalluksesta. Yhteinen velka oli verovelka. Laiminlyönnin takia A:n puoliso joutui maksamaan
veron kokonaan.
Mistä käsityksesi mukaan tapauksessa on kysymys? kommentoi tapausta kertomalla käsityksesi
niistä perusteista, joiden johdosta KKO kumosi alempien oikeuksien tuomiot.
3. Kerro muutamalla lauseella, mitä rikosoikeudessa tarkoittavat seuraavat asiat:
a) kansainvälinen rikos
b) Tehokas katuminen
c) Julkisrauhan rikkominen
d) Luottamusaseman väärinkäyttö
e) Kurssin vääristäminen
4. Tapaus
5. Törkeä tuottamus?

Rikosoikeus oikeudenalojen perusteet 4.2.2015 VASTAUSTEN

Transcription

Similar documents

EDK-2015-AK-9387

Susanna Siitonen, Työ- ja elinkeinoministeriö

LC KAJAANI LINNA LASKIAISILOTTELU AIKA Laskiais

Ihmisoikeudet Suomen oikeudessa ja asianajajan työ ssä

Viestintuoja 5/12 - Tampereen Helluntaiseurakunta

Jerzyn Jazzit / esiintyjät:

Kirjanpitolain tulkinta kuudessa Korkeimman oikeuden

Aineopintotentti 10.4.2015

laitossuunnittelijaa prosessisuunnittelijaa

Lue pdf-muodossa

Lue pdf-muodossa

Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa

Avaa tiedosto

Nuorten oikeusopas 2014 (pdf)

perhe - Tilastokeskus

Avaa tiedosto

Rikoslain menettämisseuraamuksia koskevien

Arviomuistio terrorismirikosten uusien

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa

file - Helda

Open the publication - UEF Electronic Publications - Itä

Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät