docKYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN
download 
Report Transcription
KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN
KYMENLAAKSON LIITTO Pentti Rauhala KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA JÄRJESTÄJÄVERKON UUDISTAMINEN Selvitysmiehen ehdotus 31.12.2014 KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA JÄRJESTÄJÄVERKON UUDISTAMINEN TIIVISTELMÄ sivu 1. SELVITYSTYÖN TOIMEKSIANTO, TAVOITTEET JA RAJAUS……………………………………………………………..5 2. SELVITYSTEHTÄVÄN TOTEUTUS……………………………………………………………………………………………………6 3. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ………..7 4. POHDISKELUA VALTAKUNNALLISISTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITYSSKENAARIOISTA….13 5. KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ERITYISPIIRTEET 17 6. KUVAUS KYMENLAAKSON AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA 6.1. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami)………………………………………………………………………..25 6.2. Harjun oppimiskeskus (Harju………………………………………………………………………………………………..27 6.3. Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Kvlakk)…………………………………………………………29 6.4. Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO……………………………………………………………………………….30 6.5. Kansanopistojen ja Kymenlaakson ulkopuolisten oppilaitosten toteuttama ammatillinen koulutus………………………………………………………………………………………………………………………………………….32 6.6. Yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupapäätösten mukaisesta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten koulutustehtävästä…………………………………………………………………….33 6.7. Yhteenveto Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten toimintavolyymistä ja sen kehityksestä tehtäväalueittain…………………………………………………………………………………………………………………….35 7. OPPILAITOSTEN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN ARVIOINTI ERITYISESTI JÄRJESTÄMISLUPAKRITEERIEN NÄKÖKULMASTA 7.1.Koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus……………………………………………………………………………46 7.2. Koulutuksen päällekkäisyys ja työnjaon kehittämistarpeet………………………………………………….56 7.3. Taloudelliset edellytykset…………………………………………………………………………………………………….61 7.4. Toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus…………………………………………………………………..76 8. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISVERKON UUDISTAMISVAIHTOEHDOT JA NIIDEN ARVIOINTI 8.1. Arvioinnin perusteet……………………………………………………………………………………………………………..86 8.2. Yhden maakunnallisen järjestäjän mallin arvioint…………………………………………………………………..86 8.3. Kahden alueellisen järjestäjän mallin arviointi……………………………………………………………………….88 1 8.4. Kolmen järjestäjän mallin arviointi………………………………………………………………………………………..90 8.5. Nykyinen malli ja tiivistyvät yhteistyörakenteet…………………………………………………………………..91 8.6. Maakunnan mielipide haastattelujen ja verkkokyselyn valossa……………………………………………92 9. SELVITYSMIEHEN EHDOTUS………………………………………………………………………………………………………94 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastatellut henkilöt Liite 2. Ammatillisen tutkinnon Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2006 suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen vuonna 2011 koulutusnimikkeittäin Liite 3. Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillisen perustutkinnon suorittaneet koulutusaloittain 2011 ja 2012 LiitE 4. Haastattelujen ja verkkokyselyn teemat Julkaisu: Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja järjestäjäverkon uudistaminen Kymenlaakson Liiton julkaisusarja B:134 ISBN 978-952-5987-42-3 ISBN 978-952-5987-43-0 (PDF) ISSN 1236-8849 Kotka 2014 2 TIIVISTELMÄ Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää selvityksen Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämää toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamista ja siihen liittyvää koulutuksen järjestämislupien uudistamista varten. Kymenlaakson tuoreeseen maakuntaohjelmaan 2014-2017 sisältyy sekä toisen asteen koulutuksen yhdistämisen että aikuiskoulutuksen tulevan toimintamallin selvittäminen Selvitystyön tavoitteena on ollut arvioida Kymenlaakson neljän ammatillisen koulutuksen järjestäjän, joita ovat Harjun Oppimiskeskus Oy, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja Kouvolan kaupunki, ylläpitämien neljän ammatillisen oppilaitoksen toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta sekä , miten Kymenlaakson ammatillinen koulutus täyttää uusittavien koulutuksen järjestämislupien myöntämiselle asetetut edellytykset. Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on hallituksen 4.12.2014 eduskunnalle jättämän lakiesityksen mukaan, että koulutus on valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja –tarjonnan kannalta tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Asetuksella tullaan säätämään järjestämisluvan myöntämisen yksityiskohtaisemmat kriteerit. Selvitysmieheksi kutsuttiin FT, dosentti Pentti Rauhala. Selvitystyö tehtiin ajalla 1.8 – 31.12.2014. Selvitystyötä ohjasi maakuntajohtaja Juha Haapaniemen asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Kouvolan kaupungista ja jäseninä toimitusjohtaja/rehtori Leena Kaivola Kouvolan Ammatillisesta Aikuiskoulutussäätiöstä, rehtori/toimitusjohtaja Mikko Kunnaala Harjun Oppimiskeskus Oy:stä, rehtori Timo Olli Kouvolan seudun ammattiopistosta, kuntayhtymän johtaja/rehtori Sami Tikkanen Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymästä, erikoistutkija Tarja Paananen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, koulutuspäällikkö Jenna Lehtimäki Kymenlaakson kauppakamarista , toimitusjohtaja Tiina Moberg Kymen Yrittäjät ry:stä sekä Kymenlaakson Liitosta hankkeen valvoja aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen ja hallintopäällikkö Ulla Silmäri, joka toimi myös työryhmän sihteerinä. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Selvitystehtävään on kuulunut laaja haastattelukierros ja verkkokysely, mitkä kattavat lähes 200 maakunnan viranomaisten, kuntien, koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän, oppilaitoksen johdon ja oppilaitosyhteisöjen jäsenten edustajaa. Selvityksessä on vertailtu viittä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkovaihtoehtoa, jotka ovat koko Kymenlaakson kattava maakunnallinen osakeyhtiö, maakunnan pohjois- ja eteläosan erilliset koulutuksen järjestäjät, erilliset maakunnalliset nuorten ja aikuiskoulutuksen järjestäjät, Harjun oppimiskeskuksen ja Hevostalousopisto Oy:n muodostaminen yhteiseksi järjestäjäksi ja nykyinen malli. 3 Selvitysmies ehdottaa, että Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät perustavat osakeyhtiön, joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haetaan uuden osakeyhtiön nimiin, jos se on aikataulullisesti mahdollista, ja siinä yhteydessä otetaan huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset. Ehdotuksen keskeisimpänä perusteena on turvata Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten valtakunnallinen kilpailukyky ja taloudellinen kantokyky rahoituksen leikkautuessa valtiontalouden säästötoimien johdosta noin 11 miljoonalla eli 15-20 % vuoteen 2018 mennessä. Tästä 70 % kohdistuu kuntarahoitukseen. Samanaikaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet muuttuvat siten, että noin puolet rahoituksesta määräytyy tutkintojen, opintosuoritusten ja koulutuksen vaikuttavuuden perusteella. Aikuiskoulutuksessa suoritusperusteiden osuus on vieläkin suurempi. Valtiontalouden kehysohjelman mukaiset säästöt, jotka toteutunevat järjestäjäverkon muutoksista huolimatta, voidaan selvitysmiehen mukaan toteuttaa hallituimmin koko maakunnan kattavan koulutuksen järjestäjän toimesta kiinteistöjen käyttöä tehostamalla, siirtymällä kolmannen opiskeluvuoden osalta osittain oppisopimuskoulutukseen, hallinto- ja tukipalveluja yhdistämällä sekä keskittämällä luonnonvara-alan, käsi- ja taideteollisuuden sekä kone- ja metallitekniikan koulutukset. Tähän on myös työllistymisen kannalta perusteita. Nykyiset oppilaitokset tulisi selvitysmiehen mukaan säilyttää alueellisen koulutustarjonnan saavutettavuuden turvaamiseksi. 4 1. SELVITYSTYÖN TOIMEKSIANTO, TAVOITTEET JA RAJAUS Kymenlaakson Liitto päätti kesällä 2014 teettää selvityksen Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä erityisesti hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämää toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamista ja siihen liittyvää koulutuksen järjestämislupien uudistamista varten. Tavoitteeksi asetettiin tarkastella, millainen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisverkko täyttäisi parhaiten Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kilpailukyvylle ja valtiovallan edellyttämälle rakenneuudistukselle asetetut vaatimukset. Kymenlaakson tuoreeseen maakuntaohjelmaan 2014-2017 sisältyy sekä toisen asteen koulutuksen yhdistämisen että aikuiskoulutuksen tulevan toimintamallin selvittäminen. Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tarkastelu ei sisältynyt selvitystehtävään, vaikka niitä koskee myös järjestäjäverkon uudistaminen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa kuitenkin vain taloudellisten edellytysten osalta. Kymenlaakson Kesäyliopiston tulevista ylläpitovaihtoehdoista valmistui 1.8.2014 selvitys. Myöskään maakunnan ulkopuolisten Kymenlaaksossa toimivien aikuiskouluttajien toimintaa selvitys ei koske. 1 Selvitysmieheksi kutsuttiin FT, dosentti Pentti Rauhala, joka aloitti työnsä 1.8.2014. Selvitystyön tavoitteena on ollut arvioida Kymenlaakson neljän ammatillisen koulutuksen järjestäjän, joita ovat Harjun Oppimiskeskus Oy, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja Kouvolan kaupunki, ylläpitämien neljän ammatillisen oppilaitoksen toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta sekä uusittavien koulutuksen järjestämislupien myöntämiselle asetettuja edellytyksiä. 2 Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on hallituksen 4.12.2014 eduskunnalle jättämän lakiesityksen mukaan, että koulutus on valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja –tarjonnan kannalta tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmu- 1 Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017. Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä. A:52. Kymenlaakson Liiton julkaisu, 35..; Silmäri, U. Selvitys Kymenlaakson Kesäyliopiston nykytilanteesta ja kehittämisestä 1.8.2014. 2 Raportin taulukoissa ja kuvioissa käytetään tarkasteluyksikköinä oppilaitoksia.. 5 kaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Asetuksella tullaan säätämään järjestämisluvan myöntämisen yksityiskohtaisemmat kriteerit. Järjestämisverkon vaatimuksiksi opetus- ja kulttuuriministeriön rakenneuudistuksen ohjausryhmä on nimennyt vahvat laajan alueen koulutustarvetta palvelevat koulutuksen järjestäjät sekä järjestäjän ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän suorittamiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen.3Selvitystyössä arvioidaan vaihtoehtoisia malleja Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämiseksi. 2. SELVITYSTEHTÄVÄN TOTEUTUS Selvitystyö tehtiin ajalla 1.8 – 31.12.2014. Selvitystyötä ohjasi maakuntajohtaja Juha Haapaniemen asettama ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen Kouvolan kaupungista ja jäseninä toimitusjohtaja/rehtori Leena Kaivola Kouvolan Ammatillisesta Aikuiskoulutussäätiöstä, rehtori/toimitusjohtaja Mikko Kunnaala Harjun Oppimiskeskus Oy:stä, rehtori Timo Olli Kouvolan seudun ammattiopistosta, kuntayhtymän johtaja/rehtori Sami Tikkanen Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymästä, erikoistutkija Tarja Paananen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, koulutuspäällikkö Jenna Lehtimäki Kymenlaakson kauppakamarista , toimitusjohtaja Tiina Moberg Kymen Yrittäjät ry:stä sekä Kymenlaakson Liitosta hankkeen valvoja aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen ja hallintopäällikkö Ulla Silmäri, joka toimi myös työryhmän sihteerinä. Työryhmän sihteerinä toimi hallintopäällikkö Ulla Silmäri Kymenlaakson Liitosta. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa 13.8. 2014 Kouvolan seudun ammattiopistossa, 30.10. 2014 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa Kotkassa, 27.11. 2014 Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa ja 18.12.2014 Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella. Lisäksi selvitysmies esitteli työsuunnitelmaansa ja selvitystyön tuloksia Kymenlaakson Liiton kuntajohtajakokouksessa 5.8. 2014, 13.11. 2014 ja 9.12.2014, maakuntahallituksessa 25.8.2014 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys ry:n seminaarissa Kouvolassa 11.11.2014. Selvitystyön perusaineisto koostui valtakunnallisista tilastoista, valtakunnallista ja alueellisista lähinnä verkossa olevista tietokannoista ja julkaisuista saaduista tiedoista sekä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten toimittamasta aineistosta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta on saatu ennakointia sekä alueellisia työpaikkoja ja työvoiman kysyntää ja tarjontaa kuvaavia tilastotietoa. Valtakunnallista tilastoista ja asiakirjoista saatavat tiedot ovat julkisia tietoja, joten myös oppilaitosten taloudellista tilaa koskevat tiedot on 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014. 6 esitetty näiltä osin. Sen sijaan koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten antamia tietoja on pyritty käsittelemään luottamuksellisina, jos on oletettu niiden olevan liikesalaisuuksiin rinnastettavia. Selvitystyötä varten haastateltiin 101 henkilöä, jotka edustivat Kymenlaakson kuntia, muita koulutuksen järjestäjiä, oppilaitosten johtoa, henkilöstön edustajia ja opiskelijoiden edustajia, viranomaisia sekä työelämäedustajia. Haastatteluista 32 toteutettiin henkilökohtaisina, 16 puhelinhaastatteluina ja 16 ryhmähaastatteluina. Lisäksi Kymenlaakson Liitto toteutti verkkokyselyn, jonka avulla saatiin 88 henkilön näkemyksiä selvityskysymyksiin. Siten selvityksen tausta-aineistona on 189 henkilön näkemykset, joista 60 edustaa oppilaitoksia ja 129 ulkopuolisia tahoja. Haastattelujen ja verkkokyselyn kohderyhmät selviävät liitteestä 1. Haastattelut aikataulutti ja järjesti Kymenlaakson Liitossa hallintosihteeri Sanna Syrjäläinen. Verkkokyselyn toteuttivat ja sen tulosjakautumat kokosivat Kymenlaakson Liitossa hallintosihteeri Sanna Syrjäläinen ja tietohallintosuunnittelija Sami Tervo. Haastattelukäyntien yhteydessä selvitysmies tutustui oppilaitosten johdon opastamana oppilaitosten tiloihin. Haastatteluissa saatuja tietoihin ja näkemyksiin ei ole liitetty henkilöviitteitä, koska keskustelut ovat olleet luottamuksellisia. Selvitystyön alkaessa pidettiin Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa Kotkassa tiedotustilaisuus 14.8. 2014. Samanaikaisesti oppilaitokset tiedottivat selvitystyöstä omalle henkilöstölleen. Väliraportin keskeisitä tuloksista tiedotettiin koulutuksen järjestäjien piirissä sisäisesti 2.12.2014. Selvitystyö rahoitettiin Kymenlaakson maakunnan kehittämisrahan, koulutuksen järjestäjien ja Kymenlaakson Liiton omarahoitusosuuden turvin. 3. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ4 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla uudistetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteet vuosina 2014-2016. Uudistus perustuu hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan ja vuoden 2014 kehyspäätökseen. Tavoitteena on, että ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi tulevaisuudessa pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista muun muassa aikuiskoulutukseen tai tiettyyn toimialaan erikoistuneista järjestäjistä. Samanaikaisesti uudistetaan myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitus 1.1.2017 alkaen ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin perustuvaksi. Hallituksen rakennepo4 Tarkastelu perustuu luonnokseen 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta, luonnokseen 13.10.2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoittamisesta, opetus- ja kulttuuriministeriön muistioon 15.10.2014 Suuntaviivat lukion, ammatillisen perusja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi sekä opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Kirsi Kangaspunnan ja johtaja Mika Tammilehdon esityksiin 23.9.2014 FCG:n seminaarissa. 7 liittisen ohjelman toimeenpanopäätöksen mukaan jatkossa rahoitetaan tutkintojen ja tutkintojen osien rahoitusta ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionrahoituksesta. Tutkinto-opiskelijoiden rahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen. Järjestäjäverkkoa, toimilupien uudistamista ja rahoituksen uudistamista koskevat lakiesitykset on annettu eduskunnalle 4.12.2014. Lakiesityksen mukaan kaikki nykyiset ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämisluvat lakkaavat 1.1.2017, ja koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä uudet järjestämisluvat. Hallituksen esitys uudeksi rahoituslaiksi merkitsee lukioiden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen muuttamista korkeakoulusektorin kaltaisesti valtion tulo- ja menoarvioon pohjautuvaksi aiemman toteutuneisiin kustannuksiin pohjautuvan rahoitusmallin sijasta siten, että rahoitusta vuosittain korotetaan rahoitusindeksillä. Rahoitus jakautuu perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen, joista ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijavuosipohjaisen perusrahoituksen osuus on rahoituslakiesityksen mukaan 49,9 %, suoritusrahoituksen 44,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 6 %. 5Lopullisiin suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuuksiin edetään vaiheittain vuoteen 2021 mennessä. Suoritusrahoitus määräytyy tutkintojen ja tutkintojen osien suoritusten määrän perusteella. Tutkintojen osuus kokonaisrahoituksesta tulisi olemaan ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 20 % ja tutkinnon osien noin 25 %. 6Tutkintojen osien rahoitusosa vastaa likipitäen ammattikorkeakoulujen suoritettujen opintopisteiden määrään pohjautuvaa rahoitusta. Vaikuttavuusrahoitus määräytyy aluksi nykymuotoisen tulosindeksin pohjalta, mutta vuoden 2017 jälkeen otetaan käyttöön asteittain opiskelijahyvinvointimittari , opiskelijan antamaan työssäoppimisjakson palautteeseen pohjautuva mittari sekä tutkintoläpäisyn vuotuiseen paranemiseen liittyvä mittari. Rahoitus tulee mahdollistamaan ns. 2+1 –mallin eli kolmannen opiskeluvuoden suorittamisen oppisopimuskoulutuksena. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksessa perusrahoituksen osuus on 49,9 %, suoritusrahoituksen 45,1 % ja vaikuttavuusrahoituksen 5 %. Oppisopimuskoulutuksena annettavan ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksessa suoritusrahoitus (tutkinnot ja tutkintojen osat) kattaa 60 %, opiskelijavuodet 35 % ja vaikuttavuusrahoitus 5 %, mihin jakoon siirrytään asteittain vuoteen 2020 mennessä. Alakohtaiset kustannuserot otetaan edelleen huomioon ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusperusteissa alakohtaisilla kertoimilla. Oppilaitosmuotoisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta opiskelijavuosipohjaisen perusrahoituksen osuus on 35 %, suoritusrahoituksen 61 % ja vaikuttavuusrahoituksen 4 %. 5 Prosenttiosuudet hallituksen lakiesityksessä eroavat jonkin verran lausunnolla olleesta lakiluonnoksesta. Pirhonen, Eeva-Riitta, Mitä tapahtuu toisella asteella? – lukiokoulutus ja ammatillinen perus- ja lisäkoulutus. Esitys Ammatillisen koulutuksen seminaari 11.11.2014 Kouvola. Opetus- ja kulttuuriminiteriö. 6 8 Rahoituslakiesityksen perusteluissa todetaan, että nykyinen rahoitusjärjestelmä turvaa rahoituksen vakauden ja ennakoitavuuden, mutta ei kannusta riittävän voimakkaasti toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen eikä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen siten, että tehollinen koulutusaika lyhenisi. Koulutusajan jouston lisäämiseen ja näyttötutkintojen laajempaan hyödyntämiseen kannustaa uudessa rahoitusmallissa erilaisten tutkinnon ja niiden osien vaatiman opintoajan tarkempi opiskelijapäiväkohtainen huomioon ottaminen rahoitusperusteena sekä suoritettavien tutkintojen suuri paino kokonaisrahoituksessa. Uusi rahoitusmalli lisää siten merkittävästi rahoituksen epävakautta rahoitustekijöiden lisääntyessä ja niiden mukaan määräytyvän rahoituksen riippuessa myös muiden koulutuksen järjestäjien toiminnan tuloksellisuudesta. Tämä näkyy mm. ministeriön suorittamissa rahoitusuudistuksen koelaskelmissa, joiden mukaan Kymenlaakson ammatilliset oppilaitokset menettäisivät nykytilanteessa Kouvolan seudun ammattiopistoa lukuun ottamatta uusilla rahoitusperusteilla valtionosuutta . 7 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen on ollut käynnissä jo vuodesta 2006 alkaen, jolloin opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ammattiopistostrategian toimeenpanoon liittyvän vuorovaikutteisen hankkeen. Ammattiopistot määritettiin kirjeessä 5.4.2006 alueellisiksi tai muutoin vahvoiksi koulutusorganisaatioiksi, joiden toiminta kattaa koulutuksen järjestäjän kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt sekä nuorten että aikuiskoulutuksessa.8 Kirjeessään 18.10.2007 opetusministeriö esitti suosituksenaan, että Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutussäätiön toiminta yhdistetään silloiseen Kouvolan seudun kuntayhtymään sekä Harjun Oppimiskeskus Oy:n toiminta yhdistetään joko Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymään tai Harjun Oppimiskeskus Oy:n ja Hevosopisto Oy:n toiminta yhdistetään.9Vuonna 2007 ja 2009 esitettiin koulutuksen järjestäjille suosituksia järjestäjäverkon kokoamiseksi ja Paras-hankkeen edellyttämän 50 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksen täyttämiseksi. Ministeriö on myös tukenut fuusiohankkeita rahallisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti 31.3.2011 johtopäätöksenään, että Kymenlaakson ammatillinen koulutus on tarpeen koota vaiheittain yhdelle alueelliselle koulutuksen järjestäjälle. Lisäksi ministeriö toteaa, että Kaakkois-Suomessa tulisi arvioida mahdollisuudet laajempipohjaisen järjestäjäorganisaation muodostumiseen. Itä-Suomeen , johon Kymenlaakso tässä tarkastelussa luetaan, tulisi kirjeen mukaan muodostaa 4-5 alueellista ammattiopistoa, joilla on kaikki ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut.10 Vuodesta 2006 vuoteen 2014 alkuun mennessä ammatillisen koulutuksen järjestäjien määrä on vähentynyt 45 järjestäjällä ollen 1.1.2014 yhteensä 189 järjestäjää. Kuntajärjestäjien osuus on vähentynyt suhteellises7 Rahoitusuudistuksen mallilaskelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.10.2014. www.minedu.fi. Opetusministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 5.4.2006. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke. 9 Opetusministeriön kirje 18.10.2007 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjille. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke – opetusministeriön suositukset järjestäjäverkon kehittämiseksi. 10 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 31.3.2011. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja rakenteellisen kehittämisen edistäminen. 8 9 ti eniten alle puoleen. Yksityisten järjestäjien suhteellinen osuus on kasvanut, kun muutamat kunnalliset isot koulutuksen järjestäjät ovat muodostaneet monialaista ammatillista nuorten ja aikuiskoulutusta toteuttavia osakeyhtiöitä, joita ovat Uudenmaan ja Turun seudun ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen kattava Axxell Utbildning Ab, Etelä-Savon Koulutus Oy, Hyvinkään-Riihimäen seudun Hyria koulutus Oy sekä Porin ja Rauman seudun sekä Vakka-Suomen kattava Länsirannikon Koulutus Oy Winnova 11 Lakiluonnok- sen perustelujen mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien koulutustoiminnan kokoaminen suurempiin ja kattavampiin järjestäjäorganisaatioihin on ollut koko maassa asetettuun tavoitteeseen nähden riittämätöntä. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa myös alueen lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välistä yhteistyötä. Samaa koulutusta ei ole lakiluonnoksen mukaan koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen lähtökohtaisesti perusteltua järjestää alueella useiden koulutuksen järjestäjien toimesta. 12 Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyvät 1.1.2017 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi, mikä merkitsee kahden maakunnan yhteisen ylläpitäjärakenteen muodostumista. Toisen asteen ammatillinen koulutus on kuitenkin pääsääntöisesti maakunnallista tai jopa seutukunnallista palvelua toisin kuin ammattikorkeakoulu, jonka rahoituksen siirtyminen kokonaan valtiolle korostaa sen valtakunnallisuutta. Paras-hankkeen jälkeen on säädetty kuntarakennelaki (1698/2009, muut.478/2013), joka tähtää kuntarakenteen uudistamiseen vuosina 2013-2016 siten, että tuloksena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Kuntajaon muutoksilla on oleellinen vaikutus ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoon, koska kunnat ovat joko suoraan, kuntayhtymän jäsenkuntina tai osakeyhtiöiden osakkaina lähes kaikkien ammatillisten oppilaitosten järjestäjätahoina. Vuonna 2009 kuudesta kunnasta muodostunut Kouvola on yksi suurimmista maassa toteutuneista kuntaliitoksista. Muilta osin kuntajakoselvitykset eivät ole toistaiseksi Kymenlaaksossa johtaneet kuntajaon muutoksiin. Kuntajakoselvitykset odottavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainsäädäntöä. 13 Vuoden 2015 alusta toteutuva ammattikorkeakoulujen kuntarahoituksen poistuminen ja siirtyminen kokonaan valtionrahoitukseen aiheuttaa ammatillisen koulutuksen kunta- ja valtionrahoituksen suhteeseen muutoksen. Kuntarahoitus ammatillisessa koulutuksessa nousee noin 70 %:iin julkisen sektorin rahoitukses- 11 Suomen Kuntaliitto. Marja Lahtinen, Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen. Luento 30.10.2014. 12 Luonnos 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta. 13 Valtiovarainministeriö. Selvitysperusteen tarkastelua maakunnittain 22.8.2014. www.vm.fi 10 ta. Tämän voi katsoa lisäävän perusteluja sille, että kunnilla on aiempaa suurempi vaikutusmahdollisuus ammatillisen koulutuksen ratkaisuihin.14 EU-säännöksistä johtuva kilpailuneutraliteettiperiaate edellyttää kunnallisissa oppilaitoksissa työvoimakoulutuksen ja oppilaitosten maksullisen palvelutoiminnan organisoimista yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa tai muuten siten, ettei se vääristä kilpailua. Työvoimakoulutuksen osalta muutokset on toteutettava 1.1.2017 alkaen ja maksullisen palvelutoiminnan osalta 1.1.2015 alkaen. Kuntalain muutoksella on tarkoitus täsmentää työvoimakoulutuksen yhtiöittämisvelvoitetta siten, että se ei koskisi järjestämislupaan pohjautuvaa koulutusta eikä tällaiseen opetukseen välittömästi liittyvää palvelutoimintaa, vaikka toiminnan järjestäminen perustuisi tarjouskilpailuun.15 Hallituksen esityksen mukaan järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on valtakunnallisen tai alueellisen koulutustarpeen ja tarjonnan kannalta tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen toteuttamiseen ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Hallituksen esitys eduskunnalle on annettu 4.12.2014, ja lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeet järjestämislupien hakemisesta on tarkoitus antaa tammikuussa 2015, järjestämislupien haku tapahtuisi lokakuuhun 2015 mennessä ja päätökset järjestämisluvista on tehtäisiin tammi-huhtikuussa 2016.16 Kriteereiksi järjestäjäverkon uudistamiseksi on asetettu, että koulutuksen järjestäjällä on palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Monialaisella koulutuksen järjestäjällä tulee olla pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnonsuorittamismuodot. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien myöntämistä arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten perusteella kokonaisharkintana seuraavien kriteerien perusteella: - koulutustoiminta vastaa alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen - hakijalla on pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen myös yllättävissä muutostilanteissa - järjestämisluvista päätettäessä otetaan huomioon opetuksen laatutekijät - hakijalla on järjestämisluvan mukaisen koulutustehtävän hoitamisen edellyttämä osaaminen, oppimisympäristöt ja muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät puitteet 14 Lahtinen, M. Suomen kuntaliitto. Esitys FCG:n seminaarissa 23.9.2014. Kuntalaki 365/1995, muut. 626/2013 2a §; HE-luonnos kuntalain muuttamisesta 8.5.2014 16 Opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 4.12.2014 (video www.minedu.fi). 15 11 - hakijalla on toimivat ja laajat työelämäsuhteet - hakija toimii yhteistyössä erityisesti alueen ammattikorkeakoulujen ja myös yliopistojen kanssa sekä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa - hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt - aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla on vahvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen lisäksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa - aikuiskoulutuksen edellytyksiä arvioitaessa otetaan huomioon osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä ja siihen valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisessa, toteutunut työelämäyhteistyö ja työelämän kehittäminen sekä osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa - ylläpitäjäneutraalisuus ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus ovat uudistuksen lähtökohtina Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus toteutuu 1.8.2015 alkaen voimaan tulevilla muutetuilla laeilla ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. 17 Lakimuutokset merkitsevät nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen lähentymistä mm. siten, että molemmissa käytetään jatkossa tutkintojen perusteita, korostetaan näyttötutkintoja sekä parannetaan tutkinnon osien suoritusmahdollisuutta. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään opintoviikoista eurooppalaisiin ECVETosaamispisteisiin, jotka eivät mittaa opintoihin kuluvaa aikaa, vaan osaamistavoitteiden laajuutta ja vaativuutta. Yhteisten aineet ryhmitellään uusiksi laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Molemmissa uusituissa laeissa on myös lisätty koulutuksen tavoitteisiin yrittäjyys. Eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys18 yhdistää ammattistartin, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, vammaisten opiskelijoiden valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä kotitalousopetuksen yhdeksi koulutusmuodoksi, jonka nimenä on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä selvittää parhaillaan työlleen lisäaikaa anonut opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä, joka jätti väliraporttinsa 14.10.2014. Väliraportti sisältää ehdotuksen hallituksen esitykseksi ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lain muuttamisesta. Eduskunnalle 4.12.2014 annettu 1.8.2016 voimaan tulevaksi tarkoitettu lakiesitys19 mm. asettaa koulutuksen järjestämislupaa vailla 17 Lait 787/2014 ja 788/2014. HE 211/2014 vp 19 HE 307/2014 18 12 olevat yhteisöt ja säätiöt nykyistä tasavertaisempaan asemaan näyttötutkintojen järjestäjinä. Tutkintotoimikuntien tehtävissä korostuvat laadunvarmistus ja toiminnan kehittäminen.20 Ammatillisen koulutuksen yhteishakua on muutettu syksyllä 2014 alkaneista opinnoista lähtien siten, että valinnassa on annettava etusija vailla aiempaa tutkintoa olevilla. Tämä tukee koulutustakuun toteuttamista. Jatkossa on tarkoitus, että aiemman tutkinnon suorittaneet otetaan näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Opetussuunnitelmaperusteiseen koulututukseen tutkinnon suorittanut voidaan ottaa perustellusta opiskelijaan liittyvästä syystä.21 Tutkintojärjestelmän ja yhteishaun muutokset toisaalta lähentävät nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta ja mahdollistavat myös opiskeluajan lyhenemisen. Toisaalta yhteishaun muutos eriyttää nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta siten, että nuorten koulutus kytkeytyy tiiviimmin perus- ja lukiokoulutukseen. Hakujärjestelmän muutos on aiheuttanut ensimmäisellä kerralla ongelmia oppilaitoksissa, ja mm. vapaat aloituspaikat ovat kasvaneet. Hakujärjestelmän muutos edellyttää ensikertalaisten ja muiden hakijoiden tasapuolisen kohtelun kannalta entistä suurempaa joustoa oppilaitoksen nuorten ja aikuiskoulutuspaikkojen tarjonnan välillä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimintaympäristöön vaikuttavat merkittävästi hallituksen rakennepoliittisen ohjelman perusteella toteutuvat rahoitusleikkaukset. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano-ohjelman 29.11.2013 mukaan koko toisen asteen koulutukseen myös lukiokoulutuksen kattavat kohdistuvat julkisen rahoituksen rahoitusleikkaukset ovat yhteensä 260 miljoonaa. Säästöt syntyisivät järjestäjäverkon uudistamisesta, rahoitusjärjestelmän uudistamisesta sekä ammatillisen lisäkoulutuksen osatutkintoihin johtamattoman koulutuksen julkisesta rahoituksesta luopumisesta. Rahoituslakiesityksen perusteluosan mukaan valtion ja kuntien yhteenlaskettu rahoitus toisen asteen lukio- ja ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen on 2 641 miljoonaa. 22 Kansallinen ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011–2010 linjaa, että koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuoden 2015 alusta lukien olla toimiva laadunhallintajärjestelmä/toimintajärjestelmä.23 20 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. Väliraportti 2014. Kirsi Kangaspunnan esitys 23.9.2014 FCG:n seminaarissa. 22 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.1.2013 sekä luonnos 15.10.2014 hallituksen esitykseksi uudeksi rahoituslaiksi. 23 Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011–2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9. 21 13 4. POHDISKELUA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITYSSKENAARIOISTA Edellisessä luvussa on tarkasteltu ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muutoksia vireillä oleviin ja toteutuviin lainsäädäntöhankkeisiin pohjautuen, joiden lähtökohtana on keskeisesti hallituksen rakennepoliittinen ohjelma. Seuraavassa esitetään nojaamatta mihinkään auktoriteetteihin selvitysmiehen tulkintaa siitä, millaisiin kehityssuuntiin vireillä olevat muutokset voivat johtaa ja millaisia johtopäätöksiä niistä olisi tehtävissä ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamistavoitteen kannalta. Ammatillista koulutusta vievät vastakkaiset muutosvoimat eri suuntiin riippuen siitä, keskittyykö päähuomio koulutukseen pääsyyn ja koulutuksen alkupäähän vai työllistymiseen ja koulutuksen loppupäähän. Toinen dimensio liittyy oppimisympäristöihin, pidetäänkö ne enemmän oppilaitoksen seinien sisällä vai siirretäänkö oppimista kasvavassa määrin aitoihin työympäristöihin. Skenaario 1 Ammatillinen koulutus osana kunnallista sivistyspalvelua Ammatillisella koulutuksella on kaksi rajapintaa, toinen suhteessa peruskouluun ja lukioon, toinen suhteessa työelämään ja elinkeinojen kehittämiseen. Nuorisotakuun toteuttaminen, suunnitelmat oppivelvollisuuden pidentämisestä ja yhteishaussa täytettävien aloituspaikkojen varaaminen vain aiempaa tutkintoa vailla oleville ovat vahvistaneet tarvetta kytkeä toisen asteen ammatillinen koulutus tiiviimmin osaksi kunnallista sivistyspalvelua. Samaan suuntaan vie tarve tarkastella lukiokoulutuksen järjestämistä myös järjestäjäverkon osalta yhdessä ammatillisen koulutuksen kanssa. Kuntarahoituksen kasvu 70 %:iin ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksesta puoltaa tätä kehityssuuntaa ja tekee entistä perustellummaksi kuntaomistajan vaikutusvallan kasvun suhteessa valtioon, joka on vähemmistörahoittaja. Eri aikuiskoulutusmuotojen rahoituksessa kuntarahoituksen osuus rajoittuu ammatilliseen peruskoulutukseen. Tämä skenaario vahvistaisi ammatillisessa koulutuksessa sekä toiminnan painopisteen että rahoituksen näkökulmasta pyrkimystä erillisiin kokonaan julkisrahoituksella toimiviin nuorten koulutuksen järjestäjiin ja vahvasti markkinapohjaisella rahoituksella toimiviin aikuiskouluttajiin. Tämän skenaarion toteutumista vahvistaa, jos maassa päädytään vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaan kuntarakenteeseen Kouvolan tapaan. Esimerkiksi tuoreissa kuntaliitosselvityksissä, kuten Lahden seudun Salpauskunta-selvityksessä, esitettiin selvitettäväksi kuntayhtymäpohjaisen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintojen siirtämistä mahdolliseen uuteen kuntaan. Vastaavalla tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon alkuperäisessä uudistussuunnitelmassa lähtökohtana oli, että ns. vastuukunnat toimisivat palvelujen järjestäjänä. Hallituksen uusin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaorganisaatiolinjaus rakentuu nykyisiin 14 sairaanhoitopiireihin pohjautuviin kuntayhtymiin, joskin vastuukuntakin voi tulla kyseeseen kuntien yhteistoiminnan muotona. Oppimisen sisällön ja toteutustavan kannalta tämä skenaario merkitsisi koulumaisuuden lisääntymistä ja myös tarvetta koko ikäluokan kouluttamisen edellyttämien tukipalvelujen vahvistamiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on tässä skenaariossa peruskuntapohjainen. Aikuiskoulutus toimii markkinaehtoisena erillisenä organisaationa. Skenaario 2 Ammatillinen koulutus markkinatoimijana työelämän palvelijana Nuorten ja aikuisten koulutuksen lähentyminen muuttaa myös nuorten ammatillista koulutusta joustavaksi markkinatoimijaksi, joka kykenee nopeaan reagointiin. Tätä kehityssuuntaa konkretisoivat nuortenkin koulutuksessa pyrkimys joustavampiin opintoaikoihin , opetussuunnitelmaperusteiden korvaaminen tutkintojen osaamisperusteilla ja näyttötutkintojen roolin korostaminen. Huomattava askel tässä kehityksessä ovat 1.8.2015 voimaan tulevat ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevat lakimuutokset, jotka muuttavat nuorten ja aikuisten tutkintojärjestelmät entistä samankaltaisemmiksi. Tässä skenaariossa koko ammatillisen koulutuksen opettajien siirtyminen kokonaistyöaikaan tulee entistä välttämättömäksi. Yhteishaun paikkojen ollessa varattuja vain pelkän perusopetuksen oppimäärän suorittaneille, koulutuksen järjestäjällä tulee olla mahdollisuus joustavasti ja tasapuolisesti tarjota näyttötutkintoon johtavan koulutuksen tai muita aikuiskoulutuspaikkoja muille hakijoille. Samoin tavoitteena on, että koulutuspaikan vaihtoa suunnittelevat opiskelijat voivat siirtyä toiseen koulutukseen vapaille opiskelupaikoille osallistumatta yhteishakuun. Tällöin myös nuorten koulutusta on kehitettävä aikuiskoulutuskeskusten non stop-koulutusten suuntaan. Oppimisympäristöissä korostuu työelämäläheisyys nykyistä työssäoppimistakin voimakkaammin. Oppisopimuskoulutusta käytetään laajemmin osana opetussuunnitelmaperusteista peruskoulutusta esimerkiksi 2+1 –mallina ( 2 vuotta koulussa ja yksi vuosi oppisopimuskoulutuksena). Kun skenaariossa 1 huomio kiintyy koulutuksen alkupäähän ja koulutukseen pääsyn turvaamiseen, huomio skenaario 2:ssa kiintyy loppupäähän ja työllistymiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko tässä skenaariossa pohjautuu nykyistä laajemmin kuntayhtymien ohella osakeyhtiöihin, jotka järjestävät sekä järjestämislupaperusteista että markkinaehtoista nuorten ja aikuiskoulutusta. Työelämän edustajat ovat nykyistä laajemmin mukana oppilaitosten hallinnossa. Aikuiskoulutuskeskusten rahoitus on pääosin markkinapohjaista. Niidenkin rahoituksessa kuitenkin valtion verovaroihin pohjautuva, vaikkakin kilpailtava rahoitus muodostaa valtaosan, ja aidosti yksityinen rahoitus on selvä vähemmistö. Erona muihin ammatillisiin oppilaitoksiin on kuitenkin, että aikuiskoulutuskeskusten 15 rahoituksessa ei ole kuntarahoitusta lukuun ottamatta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ammatillista peruskoulutusta. Ammattiopistojen rahoitus muuttuu rahoitusuudistuksessa. Suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus muodostavat puolet koko rahoituksesta, ja ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen lisäkoulutuksen julkinen rahoitus poistuu. Tämä merkitsee ammattiopistojen rahoituksellisen aseman lähentymistä aikuiskoulutuskeskusten kanssa, koska ammattiopistot kilpailevat jatkossa suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksesta maan kaikkien muiden oppilaitosten kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore tulevaisuuskatsaus korostaa selvästi jälkimmäistä skenaariota. Tulevaisuuskatsauksen mukaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja laatua on vahvistettava sekä parannettava koulutuksen joustavuutta ja reagointiherkkyyttä. Työssä oppiminen ja työn ohessa suoritettava täydennyskoulutus korostuvat. Tulevaisuuskatsauksen mukaan ammatillisen koulutuksen kansallisen koulutuspolitiikan virtaviivaistamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi on perusteltua siirtää ammatillisen koulutuksen julkinen rahoitusvastuu valtiolle. Työelämän edustusta päätöksentekoelimissä tulee lisätä. Toisen asteen koulutuksessa toteutettava rakenneuudistus johtaa koulutuksen järjestäjäverkon muutoksiin, ja koulutus järjestetään yhä useammin kuntien välisenä yhteistyönä joko kuntayhtymän tai osakeyhtiön muodossa.24 24 Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18, 11-12, 20. 16 5. KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ERITYISPIIRTEET Kymenlaakson maakuntaan kuuluvat Haminan, Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Maakunnan väkiluku oli vuonna 2014 ennakkotiedon mukaan 180 771.25 Iitin kunta on anonut valtioneuvostolta siirtoa Päijät-Hämeen maakuntaan ja oli mukana Lahden seudun Salpauskunta-kuntajakoselvityksessä. Iitin kunnanvaltuusto päätti 29.9.2014 hylätä liittymisen kuuden kunnan Salpauskunta –kokonaisuuteen . Kymenlaakson maakunta poikkeaa useimmista muista maakunnista siinä, että maakunnassa on kaksi maakuntakeskusta Kotka ja Kouvola, joiden kesken koko maakuntaa palvelevat toiminnot on jaettu. Tuore Kymenlaakso-ohjelma, joka sisältää sekä aluekehityslaissa ja maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn maakuntasuunnitelman 2030 että aluekehityslaissa määritellyn maakuntaohjelman 2014-2017, määrittää maakunnan strategian ja tahtotilan sekä tavoitteet seuraaville vuosille. Tässä luvussa esitetyt Kymenlaakson nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita koskevat ovat Kymenlaakso-ohjelmasta, ellei toisin mainita.26 Kymenlaakso on kokenut Voikkaan ja Myllykosken tehtaiden sulkemisen jälkeen voimakkaan rakennemuutoksen, jonka johdosta maakunnasta on hävinnyt vuoteen 2011 mennessä 5000 metsäteollisuussidonnaista työpaikkaa. Maakunnan rakenteellinen työttömyys on suhteellisen korkealla tasolla. Työttömyysaste oli tammikuussa 2014 koko maan keskiarvoa (12,5 %) korkeampi eli 15,8 %. Työttömiä on eniten teollisissa töissä ja avoimia työpaikkoja kaupallisissa töissä. Myönteinen merkki kuitenkin on, että viennin arvonlisäys ylitti vuonna 2011 lamavuoden 2008 tason toisin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Päijät-Hämeessä. Kymenlaakson Liiton tuoreen Kymenlaakso-ohjelman mukaan maakunnassa on onnistuttu erityisen hyvin verkostoitumisessa, liikenne- ja helikopterikouluksen tukemisessa, päätieverkoston sujuvuudessa sekä asumisen ja rakentamisen energiatehokkuudessa. Heikoiten on onnistuttu yritysten sukupolvenvaihdosten tekemisessä, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemisessä, joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa, Kymenlaakson tunnetuksi tekemisessä opiskelupaikkana sekä elinkeinoilmaston parantamisessa. Kymenlaakso-ohjelman nykytilanteen analyysi kiinnittää varsin paljon huomiota ammatillisen koulutuksen kysymyksiin niin onnistumisissa kuin myös niissä kehityskuluissa, joissa olisi toivottu muutosta parempaan. Kymenlaakso on erikoistunut paperiteollisuuteen ja logistiikkaan. Myös rakennusteollisuuden, energia- ja vesihuollon, maaliikenteen, kemianteollisuuden, julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen työpaikkojen osuus työpaikoista on selvästi korkeampi kuin koko maassa. 25 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 26.8.2014. Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakso-ohjelma 2014-2017. Elinvoimaa Pohjoiselta kasvuvyöhykkeeltä. A:52. Kymenlaakson Liiton julkaisu. 26 17 Metsäteollisuuden osuus arvonlisäyksestä oli vuonna 2011 Kymenlaaksossa 9,1 % eli kaksinkertainen koko maan keskiarvoon (4,7 %) verrattuna. Massan ja paperin valmistuksessa ero Kymenlaakson hyväksi oli vieläkin suurempi. Kymenlaaksossa osuus oli 6,9 %, koko maassa 2,2 %.27 Logistiikan poikkeuksellista merkitystä kuvaa, että vuonna 2011 yhdistynyt HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleis-, kontti-, vienti- ja transitosatama, jonka osuus koko maan satamien transitoliikenteestä on noin 60 %.28 Haminan ja Kotkan satamien yhdistyminen on myös hyvä näyttö voimavarojen yhdistämisen merkityksestä maakunnan kilpailukyvylle. Vastaavasti Kouvolasta itään suuntautuvalla rataosuudella henkilö- ja tavaraliikenteen yhteenlaskettu bruttotonnimäärä on Suomen rataosien suurin paneurooppalaisella liikennekäytävällä Helsinki-Pietari-Moskova.29 Kouvolassa on maan merkittävimpiin kuuluvaa rautatieterminaalitoimintaa. Maakunnan halki kulkee Suomen elinkeinoelämän kannalta tärkein kansainvälinen maaliikennekäytävä paneurooppalainen liikennekäytävä Helsinki-Pietari-Moskova.30 Valtatie E18 valmistuu vuoteen 2018 mennessä kokonaan moottoritieksi välillä Helsinki-Vaalimaa. Matkailun osuus oli Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöiden teettämän tutkimuksen mukaan 4,3 % Kymenlaakson aluetalouden liikevaihdosta vuonna 2013. Se on merkittävästi vähemmän kuin Etelä-Karjalassa, jossa vastaava osuus oli 16 %.31 Kasvupotentiaalia lienee siten Kymenlaaksossa merkittävästi. Alueella on toteutunut ja vireillä merkittäviä kaupallisia investointihankkeita mm. Vaalimaalla, jotka toisivat jopa 2000 uutta työpaikkaa. Kymenlaakso-ohjelman mukaan maakunta hakee uutta elinvoimaa Pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä. Pohjoinen kasvuvyöhyke on fyysinen ja toiminnallinen vyöhyke Itämeren ja Suomenlahden pohjoisosassa. Vyöhyke tuottaa kestävää kilpailukykyä ja talouskasvua Venäjän ja Aasian kehittyvien markkinoiden varassa. Kymenlaakson visio vuodelle 2030 on ”Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin- ja liiketoimintaympäristö Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ytimessä.” Kymenlaakso-ohjelma sisältää vuoteen 2030 neljä mahdollista skenaariota, jotka ovat Kasvuvyöhyke vetää, Kasvua verissä päin, Taiturointia kuilun partaalla ja Osaavat päät ja piuhat. Ohjelmassa on hahmotettu skenaarioista riippumattomia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, joihin on varauduttava tietyn kehityskuvan toteutuessa. Seuraavassa on referoitu ammatillisen koulutuksen kannalta merkityksellisiä ohjelman toimenpiteitä. 27 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 26.8.2014. 28 Ulkomaan meriliikennetilasto 2013. Liikenneviraston tilastoja 5/2014. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi Suomen rautatietilastoa 2012. Liikenneviraston tilastoja 4/2012. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi 30 Rautatieliikenne 2030-suunnitelman lähtökohdat ja vaikutustarkastelu. Ratahallintokeskus A7/2006. 31 Vuorela, P.& Joki, L.& Halonen, K. & Antinmaa, K.& Kultanen, H.& Julin, P. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus Kaakkois-Suomen alueella 2013. Innolink Research. 29 18 Skenaarioista riippumattomia toimenpiteitä ovat innovatiivisten palvelujen kehittäminen, luonnonvarojen älykäs käyttö ja siihen liittyvät teknologiat, uudet ICT-alan sovellukset sekä kunta- ja aluehallinnon selkeyttäminen. Koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen liittyy viime mainittuun toimenpiteeseen. Kasvuvyöhyke vetää -skenaariota voi pitää toiveskenaariona. Sen toteutumiseen liittyy logistisen sekä palvelu- ja asuininfrastruktuurin nopea ja joustava rakentaminen, logistisen klusterin voimakas hyödyntäminen, profiloituminen matkailussa, toimet osaavan työvoiman kouluttamiseksi alueelle koti- ja ulkomailta, merkittävä koulutuksen vahvistaminen ottamalla huomioon erityisesti ulkomaalaistaustaiset sekä biotalouden edistäminen. Kasvua verissä päin –skenaarioon liittyy panostus kyberturvallisuusosaamiseen, eurooppalaisten datakeskusten houkuttelu alueella sekä cleantechin ja biotalouden koulutus ja markkinointi. Taiturointia kuilun partaalla –skenaario edellyttäisi metsäsektorin koulutuksen kohdentamista, peliliiketoiminnan kehittämistä sekä panostusta globaalin korkean osaamisen kehittämiseen alueella. Osaavat päät ja piuhat –skenaario edellyttää erikoistumista kyberturvallisuuteen ja peliliiketoimintaan sekä älykkäiden mm. verkkokauppaa palvelevien logistiikkapalvelujen kehittämistä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kymenlaakson 16-vuotiaiden sekä 25-65-vuotiaiden ikäryhmien lasku vuodesta 2011 vuoteen 2015 olisi koko maan keskiarvoa suurempaa. Kuusitoistavuotiaiden ikäluokka pienisi 400:lla eli 18 % ja 25-65-vuotiaitten ikäryhmä noin 13 700:lla eli noin 14 %.32 Vuonna 2025 16vuotiaitten ikäluokan koko olisi 1800 henkeä. Kymenlaakson Liitto ei ole maakuntakohtaisessa palautteessaan ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteelliseksi määräksi vuosille 2013-2016 yhtynyt edellä oleviin kehitysnäkymiin, vaan on todennut peruskoulun päättävän ikäluokan olevan kasvussa ja myös maahanmuuttajien määrän kasvattavan koulutettavan ikäluokan kokoa.33 Maakunnassa asui vuonna 2013 jo 6685 ulkomaan kansalaista, mikä vastaa likipitäen Iitin kunnan väestömäärää. 34Aikuiskoulutuksen tarvetta kasvattaa teollisuuden voimakas rakennemuutos, minkä johdosta maakunnan työttömyysaste on selvästi koko maan keskiarvoa suurempi, samoin nuorisotyöttömyys.35 32 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014. www.minedu.fi/koulutus/ammatillinen koulutus 33 Kymenlaakson Liitto. Maakuntakohtainen palaute ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013-2016. 34 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 11.6.2014. 35 Koko työvoiman työttömyysaste vuonna 2012: Kymenlaakso 12,5 %, koko maa 9,5 %; 17-24-vuotiaat: Kymenlaakso 13 %, koko maa 5,7 %. 19 TAULUKKO 1. Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuksena toteutuvan ammatillisen peruskoulutuksen ja lukion opiskelijamäärä % kunnan väkiluvusta 20.9.2013 sekä omassa maakunnassa opiskelevien osuus % kaikista kunnassa asuvista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013. 36 Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opiskelevat % väkiluvusta Oppisopimuskoulutuksessa opiskelevat % väkiluvusta Lukiossa opiskelevat % väkiluvusta Oman maakunnan osuus amm. oppilaitoksessa opiskelevista % Oman maakunnan osuus oppisopimuskoulutuksessa opiskelevista % Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti 2,85 2,23 2,98 2,98 2,57 3,01 0,4637 Koko maa 2,85 0,21 0,27 0,22 0,33 0,14 0,17 0,14 0,25 1,40 2,06 1,63 1,56 0,96 1,60 1,87 1,93 92,4 60,6 91,3 87,9 82,1 90,1 31,3 87,7 65,6 35,3 66,4 76,6 66,7 50 60 70,2 Punaisella merkityt arvot ovat yli koko maan keskiarvon. Koska ammatillisen peruskoulutuksen luvuissa ovat myös aikuiset, jotka suorittavat ammatillista perustutkintoa, lukuja ei voi suoraan rinnastaa peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvien jakautumaan lukion ja ammatillisen koulutuksen kesken. Vertailu koko maan lukuihin antaa kuitenkin viitteitä Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen koko maata suuremmasta vetovoimasta lukioon verrattuna. Opiskelijamäärien suhteuttaminen väkilukuun ei varsinkaan lukion kohdalla ole erityisen hyvä mittari kuntien väliseen vertailuun, koska kuntien ikärakenteen erot jäävät ottamatta huomioon. Iitin ja Virolahden korkeita lukioosuuksia ei selitä oman kunnan lukion vetovoiman vahvuus, koska oman kunnan lukion osuus lukiossa opiskelevista on näissä kunnissa pienempi kuin Kotkassa ja Kouvolassa. Kymenlaaksolle on taulukon 1 perusteella tyypillistä ammatillisen koulutuksen maan keskiarvoa suurempi ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä suhteessa väkilukuun. Kymenlaakson Liiton muistion mukaan Kymenlaaksossa yli 60 % ikäluokasta hakee ammatilliseen koulutukseen. 38 Ammatillisen väylän suosiota kasvattaa myös maakunnan pitkä perinne kaksoistutkinnon järjestämisessä, mikä alkoi maassa ensimmäisenä Kotkassa. Ammatillisen koulutuksen osuus väkiluvusta on suuri myös eräillä vanhoilla teollisuuspaikka- 36 . Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Kotikuntaraportit. Z99SA6BK. Poikkeuksellinen luku. Esimerkiksi 20.9.2012 vastaava osuus 2,44 % ja 20.9.2011 vielä suurempi eli 2,65 %. 38 Kymenlaakson Liitto. Maakuntakohtainen palaute ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013-2016. 37 20 kunnilla, kuten Lahdessa, Imatralla, Hyvinkäällä, Vaasassa, Kemissä, Raahessa, Jämsässä sekä muutamissa pienissä maaseutukunnissa, mutta ei esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Tampereella tai Turussa. Sen sijaan oppisopimuskoulutuksen osuus väkiluvusta on niukasti alle maan keskiarvon Kouvolaa ja Iittiä lukuun ottamatta. Myös omassa maakunnassa opiskelevien osuus ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista on maakunnan kaupungeissa sekä Pyhtäällä koko maan keskiarvoa suurempi. Tämä on yllättävää siksi, että maakunta on väestöpohjaltaan varsin pieni ja lähellä pääkaupunkiseutua. Se voi kertoa siitä, että maakunnan koulutustarjonta on monipuolista ja pystyy tyydyttämään tässä mielessä hyvin asukkaiden tarpeet. Oppisopimuskoulutuksessa tilanne on päinvastainen: omassa maakunnassa oppisopimuskoulutusta suorittaa Kouvolaa lukuun ottamatta maan keskiarvoa vähemmän. Kun tätä arvioidaan suhteessa pk-yritystoiminnan poikkeuksellisen suureen kehittämistarpeeseen maakunnassa, antaisi tulos aihetta pohtia, miten maakunnassa yritykset saataisiin kiinnostumaan enemmän oppisopimuskoulutuksesta. Luku heijastanee myös työpaikkarakenteen kapea-alaisuutta. Esimerkiksi Helsingissä, jossa oppisopimuskoulutuksella on vahvat perinteet, Uudenmaan osuus oppisopimuskoulutuksessa olevista on 97 %. TAULUKKO 2. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat asuinalueen mukaan keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013. Asuinalue Kymenlaakso Etelä-Karjala Päijät-Häme 40 Itä-Uusimaa 41 Pääkaupunkiseutu Muu maa Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 2338 93,0 % 17 0,5 % 11 0,5 % 41 1,6 % 32 1,3 % 76 3,0 % YHTEENSÄ 2515 100 % Harjun oppimiskeskus 83 29 6 5 27 89 239 34,7 % 12,1 % 2,5 % 2,1 % 11,3 % 37,2 % 100 % Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 39 30 100 % Kouvolan seudun ammattiopisto 2229 93,9 % 44 1,9 % 22 0,9 % 19 0,8 % 10 0,4 % 51 2,1 % 30 2375 Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Kotikuntaraportit. Raportti Z99LK6SBK. 39 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Entinen Itä-Uudenmaan maakunta. 41 Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen 40 21 100 % 100 % TAULUKKO 3. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Kymenlaaksosta asuinalueittain keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013. Asuinalue Hamina Kotka Kouvola Muu EteläKymenlaakso Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 546 23,3 % 17 20,5 % 1459 96 237 62,5 % 4,1 % 10,1 % 21 29 15 25,3 % 34,9 % 18,1 % 1 1,2 % 83 100,0 % Muu PohjoisKymenlaakso YHTEENSÄ Harjun oppimiskeskus 2338 100,0 % Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 30 30 100 % 100 % Kouvolan seudun ammattiopisto 13 0,6 % 34 2085 10 1,5 % 93,5 % 0,5 % 87 3,9 % 2229 100,0 % Harjun oppimiskeskusta lukuun ottamatta maakunnan ammatillisten oppilaitosten opiskelijapohja on vahvasti maakunnallinen Kymenlaakson osuuden ollessa Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopistoissa 93 – 94 %. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston opiskelijarekrytointialue laajenee maakunnan ulkopuolelle lähinnä länsi-itäsuunnassa Itä-Uudellemaalle ja myös Etelä-Karjalaan, mutta myös Kouvolasta tuleva opiskelijavirta on merkittävä. Vastaavasti Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijarekrytointialue laajenee pitkin Salpausselkää länteen Päijät-Hämeeseen ja Itä-Uudellemaalle sekä itään Etelä-Karjalan suuntaan vahvemmin kuin Etelä-Kymenlaaksoon.42 Merkillepantavaa on, että Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijarekrytointialueet ovat melko erilliset. Molemmissa ammattiopistoissa on valtakunnallista koulutusta, kuten Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa merenkulkuala ja Kouvolan seudun ammattiopistossa helikopteriasentajakoulutus, tullialan koulutus, rautatiealan koulutus ja artesaanikoulutus, joiden opiskelijapohjat ovat valtakunnalliset. Harjun oppimiskeskuksen hevosalan koulutuksen opiskelijat tulevat 65 %:sti maakunnan ulkopuolelta 89 eri kunnasta pääkaupunkiseudun ollessa samaa luokkaa kuin Kotkan ja Kouvolan. 42 Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Kotikuntaraportit. Z99LK6SBK. 22 KUVIO 2. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavirrat Kymenlaakson sisällä sekä naapurialueiden ja Kymenlaakson välillä keskimäärin 20.9.2012, 20.1.2013 ja 20.9.2013. Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit. Kotikuntaraportit. Z99LK6SBK. Kymenlaakso-ohjelman tavoite lisätä maakunnan vetovoimaa opiskelupaikkana lieneekin sovellettavissa lähinnä korkeakoulutukseen, erityisesti Kymenlaakson ammattikorkeakouluun. Toinen johtopäätös, mikä tilastoluvuista on tehtävissä on, että Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson väliset opiskelijavirrat ovat yllättävän pienet verrattuna Salpauselkää ja Suomenlahtea seuraileviin länsi-itä –suuntaisiin opiskelijavirtoihin. Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on Kymenlaaksossa jonkin verran alhaisempi (66,3 %) kuin koko maassa keskimäärin (69 %).43 Kymenlaakson maakuntaohjelmaan 2014-2017 sisältyvässä toimintalinja 1:ssä, joka koskee yritysten toimintaedellytysten parantamista ja elinkeinojen kehittämistä, asettavat mm. seuraavat vaatimuksia toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiselle: 43 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 11.6.2014 sekä Suomen Virallinen Tilasto (SVT). Väestön koulutusrakenne (verkkojulkaisu). Viitattu 3.8.2014. 23 - liikenteen, logistiikan, kaupan ja matkailun liiketoiminnan vahvistaminen - yritysten kansainvälistymisen edistäminen koulutuksen avulla - nuorten perustamien yritysten tukeminen - pelillistämiseen liittyvän osaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen Maakuntaohjelman toimintalinja 2 sisältää koulutuksen ja osaamisen kehittämisen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tarvittavia toimenpiteitä, jotka koskevat toisen asteen ammatillista koulutusta ovat: - ennakointijärjestelmien kehittäminen - nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen - koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen - harjoittelu- ja työssäoppimispaikkojen saatavuuden varmistaminen - oppisopimuskoulutuksen lisääminen - rakennemuutoksen johdosta syntyneen työvoimareservin kattava koulutusjärjestelmä työttömäksi jääneiden ja muiden aikuisten koulutustason nostamiseksi ja työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi - uudenlaiset koulutus- ja oppimisympäristöt - biotalouden osaamiskeskittymän kehittäminen koulutus- ja tutkimuskeskus Biosammosta - kielten osaamisen kehittäminen ja englanninkielisen koulutuksen toteuttaminen myös toisella asteella Kymenlaakson maakunta jakautuu Kouvolan sekä Kotkan-Haminan seutukuntiin. Ne kumpikin muodostavat oman työssäkäyntialueen. Valtiovarainministeriön Elivoimainen kunta- ja palvelurakenne –selvityksessä työssäkäyntialueen kriteerinä on vähintään 10 %:n pendelöinti toisessa kunnassa. Kouvolan työllisestä työvoimasta 3,1 %:lla on työpaikka Kotkassa ja 1,1 %:lla Haminassa. Vastaavasti Kotkan työllisestä työvoimasta 3,0 %:lla on työpaikka Kouvolassa ja Haminan työllisestä työvoimasta 3,9 %:lla. Pääkaupunkiseudulle pendelöiviä on sekä Kouvolassa (2,5 %) että Kotkassa (3,0 %) yhtä paljon kuin maakunnan toiseen puoliskoon pendelöiviä. Kuntapohjaisessa erikoiskaupan asiointialuetarkastelussa niin Hamina, Kotka kuin Kouvolakin ovat kaikki keskuskuntia, joissa vähintään 50 % asioinnista tapahtuu omassa kunnassa. Niin työssäkäynti kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijavirratkin suuntatuvat sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa seutukunnan sisälle, ja seutukuntarajan ylitys on harvinaista. 44 Kouvolan seudun kehitysyhtiö Kouvola Innovation Oy:n (Kinno) keskeiset teemat ovat elinvoimaa metsästä, vetovoimaa Kouvolaan ja luovuudella liiketoimintaa.45 Etelä-Kymenlaakson alueellisen kehitysyhtiö Cursor Oy:n seudullisen kasvuohjelman panostukset ovat matkailu, metsäklusterin osaamisen hyödyntäminen, logistiikkapalvelut sekä peli- ja medialiiketoiminta. Konkreettiset toimenpiteet ryhmittyvät kolmen kehit44 Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoja Kymenlaaksosta 26.8.2014; Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoja Kymenlaakson kuntien avainluvuista 27.6.2014; Uudenmaan liitto. Uusimaa-tietopankki; Valtiovarainministeriö. Elinvoimainen kuntaja palvelurakenne. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. Osa 1 ja Kymenlaakso. 5a/2012. Kunnat. 45 Kouvola Innovation Oy;n nettisivut. Luettu 13.10.2014. 24 tämisteeman alle. Niitä ovat seudun EU:n ja Venäjän välittäjäroolin kehittäminen, E18 –palveluverkon vahvistaminen sekä seudun myynti ja markkinointi.46 Tiivistäen voidaan todeta, että Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muista maakunnista erottuvia piirteitä ovat poikkeuksellisen voimakas rakennemuutos suurteollisuuden työpaikkamäärän romahdettua. Uusia kehityslinjoja ja mahdollisuuksia ovat palveluvaltaistumisen tuomat työpaikat ja niiden työvoimatarve, vahva tarve tukea koulutuksella kansainvälistymistä sekä tarve pk-yrittäjyyttä tukemalla luoda uusia työpaikkoja kadonneiden suurteollisuustyöpaikkojen tilalle. Kehityslinjoista näyttää vallitsevan suuri yksimielisyys maakunnallisten ja seutukunnallisten toimijoiden kesken. Venäjän tuomat mahdollisuudet konkretisoituvat mm. Virolahden Vaalimaalla, jonne on tulossa lähivuosina 2000 uutta työpaikkaa kauppakeskuksiin, hotelli- ja ravintolatoimintoihin ja mahdollisesti kasinoon. Tällöin venäjän kielen osaaminen on tärkeä ammatillinenkin osaamisalue maakunnan elinkeinoissa. Nämä kehityslinjat vaativat myös toisen asteen ammatilliselta koulutukselta poikkeuksellisen nopeaa reagointia ja uusia avauksia. Toisaalta metsäteollisuus käy valtakunnallista kampanjaa suuren eläköitymisen aiheuttaman poistuman vaatiman työvoiman tarpeen turvaamiseksi, joten myös entisten vahvojen alojen työvoimatarve vaatii koulutusta. 6. KUVAUS KYMENLAAKSON AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA 6.1. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami) Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston koulutuksen järjestäjä on Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, joka perustettu Kotkan kaupungin ja Haminan seudun koulutuskuntayhtymän järjestämän ammatillisen koulutuksen yhdistyttyä 1.1.2006 alkaen. Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien kuntayhtymälle luovuttamien rakennusten kirjanpitoarvoista ja muista sijoitusosuuksista. Yhtiökokouksen äänivalta jakautuu jäsenkuntien kesken seuraavasti: Hamina 6 ääntä, Kotka 6 ääntä, Miehikkälä 1 ääni, Pyhtää 1 ääni ja Virolahti 1 ääni. Markkinaehtoista koulutusta varten on vuonna 2014 perustettu osakeyhtiö, jonka osakkeet kuntayhtymä omistaa kokonaan. Kuntayhtymällä on tytäryhtiö Primus High Tech Oy, josta kuntayhtymän omistusosuus on 77 %. Primus High Tech Oy on koneistusalan oppimisympäristö, jossa osakkaina ovat myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ja eräät yritykset. Oppilaitoksella on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa yhteinen Kotka Maritime Center KMC, joka on merenkulku- ja satama-alan 46 Cursor. Vuosikertomus 2013. 25 simulaattori- ja koulutuskeskus. Ammattiopisto on myös mukana meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimuskeskus Merikotkassa. Kuntayhtymä ostaa taloushallintoon liittyvät osto- ja myyntireskontrapalvelut sekä kirjanpitopalvelut Kaakon Taitoa Oy:ltä. Kuntayhtymällä on tuore 12.6.2014 päivitetty strategia. Siinä painopistealoiksi on määritetty hyvinvointiala, kaupan ja matkailun palvelut, kielikoulutus, logistiikka-ala ja yrittäjyys. Painopistealojen määrittelyn lähtökohtina ovat oppilaitoksen logistinen sijainti, väestön ikärakenteen kehitys ja maahanmuuttajat. Kilpailuetua tuovia keihäänkärkiä ovat uusiutuva energia ja cleantech, ekologinen rakentaminen, merenkulku- ja satama-alan koulutus (Kotka Maritime Center), nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö, palvelinkeskusosaaminen, prosessiala (mm. kemianteollisuus) sekä peliala ja pelillistäminen. Imagoarvoa on Ekamin konservatoriolla ja puuvenealalla. Strategian mukaan erityisen huomion aloja ovat kone- ja metalliala, kulttuurialat, maarakennusala ja puhdistuspalveluala joko vetovoiman tai heikon työllisyyden vuoksi.47 Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston tehtävänä seudullisessa Kaakon kasvuohjelmassa on vastata seudun palveluosaamisen kehittämisestä yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa.48 Oppilaitos toimii Kotkassa Katariinan , Kotekon ja Malmingin kampuksella sekä Haminan kampuksella. Oppilaitoksessa järjestetään kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, luonnontieteiden (tietojenkäsittely), tekniikan ja liikenteen alan, sosiaali- ja terveysalan sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillista koulutusta. Koulutusaloilla tarjolla olevat perustutkinnot kattavat tavallisimmat perustutkinnot. Voimassa olevia näyttötutkintojen järjestämissopimuksia oli voimassa vuonna 2013 yhteensä 55, joista 15 ammatillisiin perustutkintoihin, 30 ammattitutkintoihin ja 10 erikoisammattitutkintoihin49 Oppilaitoksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämilupa. Harvinaisia valtakunnallisesti merkittäviä ammatillisia perustutkintoja, koulutusohjelmia tai ammattitutkintoja oppilaitoksessa ovat merenkulkuala, jossa Kotka on Rauman ohella maan toinen koulutuskeskus, maarakennuskoneenkuljetus, musiikki, joka toimii Ekamin konservatoriona ja liittyy Kotkan kevyen musiikin perinteeseen, veneenrakennuksen ammattitutkinto (puuveneet, Hamina) ja matkailuvirkailija (Hamina). Oppilaitos on maan ainoa lastinkäsittelyn erikoisammattitutkinnon järjestäjä, WinNovan ohella maan toinen lastinkäsittelyn ammattitutkinnon järjestäjä ja Kymenlaaksossa ainoa johtamisen erikoisammattitutkinnon sekä eräiden matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammattitutkintojen järjestäjä. Ammattiopistossa on myös muita Kymenlaakson ammatillisia oppilaitoksia useampia kone- ja metallitekniikan ammattitutkintojen järjestämisoikeuksia. Harvinainen ammattitutkinto on myös tuulivoima-asentaja. Lastinkäsittelyn 47 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Strategia 2012-2016. Hyväksytty yhtymähallituksessa 30.8.2012 ja päivitetty 12.6.2014. 48 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 44. 49 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 45. 26 ammattitutkinto oli vuonna 2011 ainoa tutkinto maakunnassa, josta valmistuneet olivat työllistyneet 100 %:sti. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ohella maakunnassa yrittäjän ammattitutkinnon järjestämisoikeus. Oppilaitos toteuttaa nuorisotakuun osana toteuttavaa määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, joka koskee 20-29 –vuotiaita pelkän peruskoulun varassa olevia ammatti- tai erikoisammattitutkintojen tai ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen tähtääviä nuoria. Kokonaisopiskelijamäärä ajalla 1.1. – 20.9.2014 oli 16.50 Oppilaitos järjestää erilaisia pätevyys- ja korttikoulutuksia myös yrityskohtaisesti räätälöityinä. Oppilaitoksessa voi suorittaa kaksois- tai kolmoistutkinnon (ylioppilastutkinto ja lukiotutkinto) yhteistyössä Kotkan lyseon lukion ja Haminan lukion kanssa. Kaksoistutkinnon suorittajien määrä on ollut huomattavan suuri, 2010-luvulla jopa noin 30 % kaikista ammatillisen perustutkinnon suorittajista. Tähän vaikuttanee pitkä traditio. Kotka on ollut ensimmäinen kaupunki Suomessa, jossa aloitettiin ammattilukiokoulutus jo 1980-luvun lopulla. Kuntayhtymän organisaatioon kuuluu Rannikkopajat-yksikkö, joka toteuttaa seudulla tavoitteellista ja tuloksellista nuorisotakuuta yhdeksässä ammatillisessa pajassa. Se on työvalmennuksen ja työllistämisen yksikkö, joka tarjoaa Haminassa, Virolahdella, Pyhtäällä ja Miehikkälässä alle 25-vuotiaille ja Kotkassa alle 29vuotiaille erilaisia työ-, harjoittelu- sekä koulutusjaksoja. Nuorten työpajavalmennuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 328 nuorta, joista palkkatuella 125. Työllistetyistä sijoittui työhön tai koulutukseen yhteensä 75 %. Pajavalmennuspäiviä kertyi 21 230. Ammattiopiston ja Rannikkopajojen välillä on tehty sopimus, joka mahdollistaa nuorten yksilölliset opintopolut ja joustavan siirtymisen oppilaitoksen ja työpajojen välillä siten, että työpajaopinnot ovat hyväksiluettavissa ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi kuntayhtymän organisaatioon kuuluu etsivän nuorisotyön yksikkö Finders, joka kartoittaa alueen perusasteen päättäneiden tilanteet ja pyrkii ohjaamaan ilman opiskelupaikkaa jääneitä eteenpäin. Kansainvälisestä opiskelijavaihdosta voi mainita, että vuonna 2013 ulkomaanjaksoille osallistui 55 opiskelijaa Ekamista ja Ekamiin tuli 86 opiskelijaa ulkomaisista partnerikouluista.51 6.2.Harjun oppimiskeskus (Harju) Harjun oppimiskeskuksen koulutuksen järjestäjä on Harjun Oppimiskeskus Oy., joka syntyi vuonna 1995 valtion luopuessa vuonna 1889 perustetun Harjun maatalousoppilaitoksen ylläpidosta. Oppilaitos on siten juuri 125-juhlat viettäneenä Kymenlaakson vanhin ammatillinen oppilaitos. Osakeyhtiön osakkaita ovat 50 51 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastot. Raportti P24LOMKUVA. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 41. 27 Kauppapuutarhaliiton Kymenlaakson piiri, Kymen-Karjalan hevosjalostusliitto , MTK-Kaakko, MTK-KaakkoisSuomi, ProAgria Etelä-Suomi, sekä Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Osakepääomasta 50 % on mainituilla alan työelämätahoilla ja 50 % kunnilla siten, että Haminan osuus on kaksinkertainen muihin kuntiin verrattuna Haminan ja Vehkalahden kuntaliitoksesta johtuen. Oppilaitos toimii yhdellä kampusalueella Virolahden Ravijoella. Oppilaitoksessa järjestetään pääasiassa hevostalouden, mutta myös puutarha-alan ja maatalousalan koulutusta. Puutarha- ja maatalousalan koulutusta toteutetaan vain aikuiskoulutuksena. Hevostalouden koulutusta on sekä opetussuunnitelma- että näyttöperusteisena koulutuksena sekä peruskoulu-, että ylioppilaspohjaisena. Näyttötutkintoja oppilaitos järjestää hevostalouden ja puutarhatalouden perustutkinnoissa sekä ratsastuksenopettajan ja puistopuutarhurin ammattitutkinnoissa. Lisäkoulutuksen eräs muoto on viljelijöiden starttikoulutus EUtukikelpoisuuden edellyttäessä viljelijältä vähintään 20 opintoviikon koulutusta. Oppilaitos toteuttaa yhteistyössä Virolahden lukion kanssa kaksoistutkintoa, jossa opiskelee noin 20 % hevostalouden koulutusohjelman opiskelijoista. Kaksoistutkinto tukee osaltaan Virolahden lukion opiskelijapohjaa. Oppilaitoksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa. Oppilaitoksella on mittava rakennuskanta, johon kuuluu museoviraston suojelemia kohteita. Oppilaitoksen opetusmaatilalla oli vuonna 2013 viljeltyä peltopinta-alaa 187 hehtaaria ja käytössä olevaa metsähallituksen omistamaa harjoitusmetsää 650 ha, jonka hakkuusuunnite vuosille 2013-2020 on 3150 m3 vuodessa. Harjun oppimiskeskuksen strategia on vuosille 2009-2014 eikä oppilaitos ole vielä käynnistänyt uuden strategian laadintatyötä.52 Haastattelujen mukaan hevosten määrä Suomessa on suhteessa väkilukuun huomattavasti alhaisempi kuin Ruotsissa (Suomessa 75 000 hevosta ja Ruotsissa 350 000 hevosta), mikä merkitsee huomattavaa työ- ja koulutuspaikkojen kasvupotentiaalia. Oppilaitos on viime vuosina kehittänyt matkailupalveluita sekä majoitus- ja ravitsemis- että ohjelmapalvelutoimintana liittyen elinkeinojen kehitysyhtiö Cursorin koordinoimaan Kaakkois-Suomen Kaakko135-astetta –palvelukonseptiin. Oppilaitoksessa on vuoden 2013 aikana keskusteltu Harjun maatilan tuotannon järjestämisestä ja todettu, että oppilaitoksen keskittyessä yhä enemmän hevostalouteen viljojen kaupallinen viljely ei ole enää välttämätöntä ydinliiketoimintaa.53 Harjun oppimiskeskuksen hanketoiminta on keskittynyt opetuksen ja tutkintojen arviointimenetelmien kehittämiseen sekä mobiililaitteiden hyödyntämiseen työssäoppimisen ohjauksessa. Harjun Oppimiskeskus Oy on Suomen Ratsastajien Liiton aluevalmennuksen keskus. Oppilaitos on Ypäjällä toimivan Hevostalousopiston kanssa maan merkittävin hevostalouden koulutuskeskittymä. Oppilaitoksen 52 Palauteraportti opetushallituksen toimivan laadunhallintaa ja laadun vaikuttavaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerien ja prosessien pilotointiin liittyvästä arvioinnista 30.6.2014. 53 Harjun Oppimiskeskus Oy. Osakeyhtiölain tarkoittamat toimintakertomustiedot tilikaudelta 1.1.2013 – 31.12.2013. 28 työssäoppimispaikoista kotimaassa on 1/3 samoja kuin Ypäjän Hevostalousopistolla. Harjun oppimiskeskus on Hevostalousopiston tavoin sisäoppilaitos. Oppilaitoksella on ollut vuosittain 12-15 ulkomaista työssäoppimispaikkaa, ja oppilaitoksesta valmistuneita työskentelee myös ulkomailla yrittäjänä. Oppilaitos on mukana Venäjä-strategiassa opiskelija- ja opettajavaihdon muodossa. 6.3.Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Kvlakk) Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen koulutuksen järjestäjä on Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö, joka on vuonna 2009 Kouvolan kaupungiksi yhdistettyjen kuntien sekä Iitin kunnan vuonna 1972 perustama säätiö. Sen peruspääoma muodostuu säädekirjan mukaan oppilaitoksen Kouvolassa sijaitsevasta tontista kunnallisteknisine töineen. Säätiön hallitukseen kuuluu säätiön sääntöjen mukaan 5-8 jäsentä, joista Kouvolan kaupungilla on oikeus esittää kahta jäsentä, kahden edustavimman työmarkkinajärjestön kummankin kahta jäsentä, Kouvolan seudun kauppakamariosaston ja Kouvolan seudun yrittäjäjärjestöjen kummankin yhtä jäsentä. Aikuiskoulutuskeskuksella on toimitilat Kouvolan kaupungissa kolmessa eri toimipaikassa, ja uusi toimitalo ja vanhan 1-talon remontointityö valmistuu kesällä 2015. Uuden talon valmistuminen luo nykyaikaisen muunneltavan oppimisympäristön. Aikuiskoulutuskeskuksen vuosiopiskelijatyöpäivistä suurimman osan n. 80 – 90 % muodostavat näyttötutkintoihin tai osatutkintoihin valmistavat koulutukset, joita rahoitetaan ELY-keskusten tarjouskilpailujen perusteella rahoittamana työvoimakoulutuksena tai opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämien järjestämislupien perusteella rahoitettavana ammatillisena lisäkoulutuksena. Puolustusvoimien varusmiehille annettava kuljettajakoulutus on logistiikka-alan merkittävä asiakkuus. Siinä aikuiskoulutuskeskus toimii myös valtakunnallisena koordinaattorina. Aikuiskoulutuskeskus toteuttaa Kymenlaaksossa laajimmin (178 opiskelijaa vuoden 2014 syksyllä.) nuorisotakuun osana toteutettavaa määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, joka on tarkoitettu 20-29 –vuotiaille vailla toisen asteen koulutusta oleville ammatti-, erikoisammatti- tai ammatillista perustutkintoa suorittaville. Ohjelmaan on osoitettu erillinen määräaikainen opetusja kulttuuriministeriön rahoitus. Ammattitutkintoihin valmentavaa koulutusta järjestetään laajalti non stop –koulutuksena. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisena peruskoulutuksena rahoitettava koulutus on maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Muu aikuiskoulutus kattaa kuljettajien ammattipätevyysdirektiivien edellyttämän koulutuksen, sertifointikoulutuksen, työelämän lupakorttikoulutuksen, yrittäjyyskoulutuksen, tieto- ja viestintätekniikan henkilöstö- ja ajokorttikoulutusta, kielikoulutusta ja muuta lyhytkestoista ammatillisia valmiuksia edistävää koulutusta. Yrittäjyyskoulutusta on toteutettu sekä 29 Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Saimaan ammattiopiston kanssa. Aikuiskoulutuskeskuksella on näyttötutkintojen järjestämisoikeus 8 ammatillisessa perustutkinnossa, 16 ammattitutkinnossa ja kolmessa erikoisammattitutkinnossa, jotka ovat kaupan esimies, autoalan työnjohto ja talonrakennusala. Autoalan perus- ja ammattitutkintoja ei ole muilla Kymenlaakson koulutuksen järjestäjillä eikä linja-autonkuljettajan eikä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkintoja. Myynnin, sihteerin ja yrittäjän ammattitutkinnot edustavat sellaisia osaamisalueita, joilla aikuiskoulutuskeskus ei järjestä ammatillisia perustutkintoja. Aikuiskoulutuskeskuksella ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla on maakunnassa yrittäjän ammattitutkinnon järjestämisoikeus. Näyttötutkintoon valmentavaa koulutusta annetaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja), jalkojenhoitajan, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväohjauksen sekä liikunnan ammattitutkintoihin sekä johtamisen erikoisammattitutkintoon siten, että näyttötutkinnon vastaanottaa toinen oppilaitos. Aikuiskoulutuskeskuksen opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ammatillista peruskoulutusta koskeva järjestämislupa 27.6.2013 kattaa tekniikan ja liikenteen sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan. Aikuiskoulutuskeskuksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa. Aikuiskoulutuskeskuksella on strategia vuosille 2013-2016, joka on yksityiskohtaistettu tuloskorttehin, jotka kattavat kriittiset menestystekijät, toimenpiteet, vastuut ja mittarit. Tavoitteena on edelläkävijyys koulutuksen sisällöissä, toteutuksessa ja pedagogiikassa, kannattava toiminta ja suunnitelmallinen kasvu. Uusin toiminnan laajennus on hyvinvointialojen osaston perustaminen. Aikuiskoulutuskeskuksella on vuonna 2013 hyväksytty pedagoginen strategia. Henkilöstön pedagoginen kehitys painottuu verkko-oppimiseen ja pedagogisten valmiuksien kehittämiseen. 6.4. Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO) Kouvolan seudun ammattiopiston koulutuksen järjestäjänä on Kouvolan kaupunki. Oppilaitos on syntynyt Kouvolan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja alueen valtion ylläpitämien oppilaitosten yhdistyessä ja siirtyessä Kouvolan nykyistä kaupunkia edeltäneen monitoimikuntayhtymän ylläpidettäviksi. Nykyisen Kouvolan kaupungin syntyessä kuuden kunnan yhdistyessä monitoimikuntayhtymä lakkasi, ja oppilaitos siirtyi kaupungin ylläpitämäksi nettobudjetoiduksi toimintayksiköksi, joka kuuluu kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan alaisuuteen. VR Koulutuskeskuksen rautatiealan koulutus siirtyi 1.1.2014 osaksi Kouvolan seudun ammattiopistoa, mutta on siirtynyt kuluvana vuonna kilpailuneutraliteettilainsäädännön johdosta erilliseen kaupungin omistamaan yhtiöön Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy:hyn, johon siirtyy myös Kouvolan seudun ammattiopiston markkinoilla kilpaileva aikuiskoulutus. 30 Oppilaitoksella on seitsemän koulutusta antavaa yksikköä, joista tekniikan ja palveluiden, kulttuurin ja tekniikan ja liiketalouden yksiköt Kouvolan keskustassa, lentokonealan yksikkö Utissa, kaksi Kuusankosken alueella ja yksi Anjalan alueella. Anjalassa on lisäksi uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimuskeskus BioSampo. Aikuiskoulutus muodostaa Kouvolan seudun ammattiopistossa oman KSAO Aikuisopisto-yksikön. Lisäksi rautatiealan koulutus, joka siirtyy erilliseen yhtiöön, on ollut oma yksikkönsä. Ammattiopistolla on kaksi opetusravintolaa ja –kampaamoa. Kilpailutoiminta ammattitaidon kehittämiseksi on vakiintunut osaksi ammattiopiston toimintaa. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan 27.6.2013 mukaan oppilaitos voi järjestää koulutusta kulttuurialalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely), tekniikan ja liikenteen alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousaloilla. Oppilaitoksella on oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa. Oppilaitos toteuttaa ainoana Suomessa lentokoneasentajan (helikopteritekniikka), radanrakennukseen suuntautuvaa maarakentajan koulutusta, CHP-monipolttotekniikkaan perustuvia bioenergia-alan opintoja ja tullialan tutkintoon johtavaa koulutusta. Rautatiealan koulutus on siirtynyt erilliseen yhtiöön. Käsi- ja taideteollisuuden perustutkinnossa ovat harvinaisina suuntautumisaloina mm. koru- ja pienesinevalmistus, restaurointi ja stailaus. Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, luonnonvara-alan ympäristönhoitaja ja turvallisuusalan perustutkinto ovat myös valtakunnallisesti harvinaisia tutkintoja. Tieto- ja viestintätekniikan koulutuksessa on pelialaan suuntautunut datanomitutkinto. Ammattiopistolla on näyttötutkintojen järjestämisoikeus 12 ammatilliseen perustutkintoon, 16 ammattitutkintoon ja 9 erikoisammattitutkintoon. Kouvolan seudun ammattiopiston strategia 2012-2015 määrittelee sen strategiseksi tavoitteeksi aktiivisen uusiutuvan energian, logistiikan, pelialan, hyvinvointialan ja venäjänkielisen palvelualan koulutusten kehittämisen ja toteuttamisen valtakunnallisesti sekä ydintoiminnoiksi ammatillisen koulutuksen, työelämän kehittämisen sekä hanke- ja kehittämistoiminnan.54 Oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan strategia asettaa tavoitteeksi kehittää opiskelijoiden valmiuksia kansainvälistämistaidoissa, monikulttuurisuuden ymmärtämisessä, kielitaidoissa sekä henkilökohtaisissa selviytymistaidoissa. Tavoitteena on tarjota alueen elinkeinoelämälle kielitaitoisia työntekijöitä, joiden asenne monikulttuurisessa ympäristössä työskentelyyn on myönteinen sekä auttaa alueen yritysten ja yhteisöjen kansainvälisen yhteistyöverkoston syntymistä. 55Oppilaitos järjestää vuosittain noin 100 opiskelijalle työssäoppimispaikan ulkomailla. Oppilaitoksessa on venäjänkielinen liiketalouden perustutkinto, jossa 54 55 Kouvolan seudun ammattiopiston strategia 2012-2015. Kouvolan seudun ammattiopiston kansainvälisyysstrategia 16.10.2012. 31 voivat opiskella vain Suomen kansalaiset. Kouvolan seudun ammattiopisto toimii ammatillisten oppilaitosten valtakunnallisen Venäjä-verkoston koordinaattorina. Ammattiopisto on palkittu sertifionnilla laadukkaasta kansainvälisestä toiminnasta. Oppilaitos toteuttaa kaksois- ja kolmoistutkintoa yhteistyössä Kouvolan iltalukion kanssa. Yhdistelmätutkintoja opiskelevien määrä on noin 4 % opiskelijoista. Oppilaitoksen opiskelijat voivat osallistua Kymenlaakson liikunnan, Kouvolan kaupungin, oppilaitosten ja seurojen yhteisen Urheiluakatemia –verkoston kautta huippu-urheiluvalmennukseen opintojen aikana. Työpajatoiminta Kouvolassa on kaupungin nuorisotoimen alaista, ja sitä toteuttaa neljä työpajaa Kouvolan keskustassa, Kuusankoskella, Korialla ja Myllykoskella. Vuosittain pajatoimintaan osallistuu noin sata nuorta. 6.5. Kansanopistojen ja Kymenlaakson ulkopuolisten aikuiskouluttajien toteuttama ammatillinen koulutus Kymenlaakson neljästä kansanopistosta ammatillisen koulutuksen rahoitukseen perustuvaa ammatillista lisäkoulutusta ovat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastojen mukaan antaneet Kymenlaakson Opisto Kouvolassa visuaalisella alalla ja Valkealan kristillinen kansanopisto Kouvolassa lasten ja nuorten erityisohjaaja- sekä koulunkäynninohjaajalinjoilla. Näiden merkitystä ammatillisina kouluttajina kuvaa osaltaan, että niiden osuus opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta Kymenlaaksossa oli vuonna 2013 noin 10 %. 56 Työvoimakoulutusta ovat viime vuosina antaneet myös maakunnan ulko- puoliset aikuiskouluttajat Amiedu ja Työtehoseura. 56 Kymenlaakson Opiston nettisivu, Perheniemen opiston esite kesä ja syksy 2014, Hakijan opas 2014-2015 Valkealan opisto; Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusraportti P14KAY6NMS. 32 6.6. Yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupapäätösten mukaisesta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten koulutustehtävästä TAULUKKO 4. Opetus- ja kulttuuriministeriön voimassa olevien järjestämislupapäätösten mukainen koulutustehtävä ammatillisessa peruskoulutuksessa Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2014. Ekami Harju Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus KSAO Koulutusalat Kulttuuriala Liiketalous ym. Luonnontieteiden ala (tietojenkäsittely) Tekniikka ja liikenne x57 x x x59 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä 2013 2014 2015 2016 Erityiset ja muut koulutustehtävät x60 x62 Luonnonvara- ja ympäristöala Sos.-terv- ja liikunta-ala x58 x x 64 x x x x61 x63 x65 x Yht. 246866 2400 2340 2300 225 220 215 200 30 30 30 20 Venäjänkielinen liiketalouden perustutkinto (vain Suomen kansalaisille) 2430 2420 2360 2330 5153 5070 4945 4850 x 57 Ei sirkusalan, audiovisuaalisen viestinnän, tanssialan eikä kuvallisen ilmaisun perustutkinnon koulutusta. Ei musiikkialan, tanssialan, sirkusalan eikä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon koulutusta. Kuvallisen ilmaisun koulutus voidaan käynnistää yhdellä ryhmällä joka toinen vuosi. 59 Ei lentokoneasennuksen, lennonjohdon eikä turvallisuusalan perustutkinnon koulutusta. 60 Ei lentokoneasennuksen, merenkulkualan, lennonjohdon eikä turvallisuusalan perustutkinnon koulutusta. 58 61 Ei maarakennuskoneenkuljettajan koulutusohjelman, lennonjohdon eikä merenkulkualan perustutkinnon koulutusta. 62 Ei metsäalan metsäkoneasennuksen koulutusohjelman, maatalousteknologian, eläintenhoidon eikä metsäkoneenkuljetuksen koulutusta. 63 Ei hevostalouden perustutkinnon, metsäalan metsäkoneasennuksen koulutusohjelman, maatalousteknologian, eläintenhoidon eikä metsäkoneenkuljetuksen koulutusta. 64 65 66 Ei hammastekniikan, lääkealan eikä liikunnanohjauksen perustutkinnon koulutusta. Ei hammastekniikan, lääkealan eikä liikunnanohjauksen perustutkinnon koulutusta. Tästä tilapäistä lisäystä 68 vuosiopiskelijaa. 33 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Urheilijoiden ammatillinen peruskoulutus Ammattistartti Kotitalousopetus Oppisopimuskoulutus Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Kuorma- ja linjaautonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutus x x x x x x x x x (45 opisk.) x x x x x x x x (30 opisk.) x TAULUKKO 5. Opetus- ja kulttuuriministeriön voimassa olevien järjestämislupapäätösten mukainen koulutustehtävä ammatillisessa lisäkoulutuksessa Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2014. Ekami Koulutusaloihin liittyvät ehdot Valtionosuuden perusteena oleva opiskelijatyövuosien vähimmäismäärä Valtionosuuden perusteena käytettävä oppisopimusten vuotuinen vähimmäismäärä Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Harju Kouvolan amm. aikuiskoulutuskeskus KSAO Yhteensä Tulee tarjota maarakennusalan ja lastinkäsittelyn lisäkoulutusta 92 14 57 223 x x 34 43 206 256 479 x 6.7. Yhteenveto Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten toimintavolyymistä ja sen kehityksestä tehtäväalueittain Nuorten oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus Seuraava taulukko sisältää nuorten oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän keskimäärin vuosina 2011-2013 syyskuun tilastopäivänä. Opiskelijamäärät sisältävät oppilaitosmuotoisen tutkintoon johtavan opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen, ei-tutkintoon johtavan valmentavan ja kuntouttavan opetuksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen, ammattistartin ja talouskoulun opiskelijat eli opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhinnalla rahoitettavan nuorten koulutuksen. Kuvio 3. OKM:n rahoittaman nuorten koulutuksen opiskelijat 20.9. keskimäärin vuosina 2011-2013 2500 2000 1500 2281 2109 1000 500 144 30 Harju Kvlakk 0 Ekami 35 KSAO Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot oppilaitoksittain ja koulutusaloittain vuosina 2011 ja 2012 ilmenevät liitteestä 3. Tilasto on kopioitu valtakunnallisesta tietokanta Vipusesta, ja se sisältää myös ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkinnot, jotka ovat aikuiskoulutusta. Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopiston koulutusaloittaiset tutkintojakautumat ovat lähes identtiset kuitenkin siten, että Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa sosiaali- ja terveysala on vahvemmin edustettuna ja vastaavasti Kouvolan seudun ammattiopistossa merkonomikoulutus. Tämä heijastelee seudullista elinkeinorakennetta. Luonnonvara-alan kouluttajana Harjun oppimiskeskus on selvästi suurempi kuin Kouvolan seudun ammattiopisto. Kaikista tutkinnoista noin puolet on tekniikan ja liikenteen tutkintoja. Ammatillinen aikuiskoulutus Tuoreen 1.8.2015 voimaan tulevan lainmuutoksen mukaan ammatillinen aikuiskoulutus tarkoittaa näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoihin valmentavaa ammatillista lisäkoulutusta.67 Rahoitusperusteiden ja koulutusmuotojen moninaisuus vaikeuttaa selkeän kokonaiskuvan saamista ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymista. Seuraavassa tarkastellaan näyttötutkintojen järjestämisoikeuksia, suoritettuja näyttötutkintoja, opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoituksella rahoitettavaa ammatillisiin perustutkintoihin valmentavaa koulutusta keskimääräisenä opiskelijamääränä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen lisäkoulutuksen ja työvoimahallinnon rahoituksella toteutuvaa ammatillista aikuiskoulutusta vuotuisina opiskelijatyöpäivinä. Vuotuiset opiskelijatyöpäivät voi likimäärin muuntaa opiskelijatyövuosiksi jakamalla vuotuisten työpäivien lukumäärällä 190:llä. Paras kokonaisvolyymimittari olisi kaikkien opiskelijatyöpäivien summa, mutta sellaista ei käytettävissä olleista valtakunnallisista ja oppilaitoskohtaisista tilastoista saa siten, että se kattaisi luotettavasti kaikilla eri rahoitusmuodoilla rahoitetun koulutuksen. TAULUKKO 6. Näyttötutkintojen järjestämisoikeudet vuonna 2014 Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa.68 Ekami Amm. perustutkinto 15 Ammattitutkinto 30 Erikoisammattitutkinto 10 Yhteensä 55 Harju 2 2 Kvlakk 8 16 3 27 4 67 KSAO 12 16 9 37 Yhteensä 37 64 22 123 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), muutettu 3.10.2014. Näyttötutkintojen järjestämisoikeuksia koskevissa tiedoissa on jonkin verran ristiriitaisuuksia oppilaitosten antamien tietojen ja nayttotutkinnot.fi –tietokannan välillä. Tässä on käytetty nayttotutkinnot.fi –tietokannan lukuja. 68 36 Vuonna 2014 näyttötutkintoja oli valtakunnallisessa järjestelmässä yhteensä 374, joista 52 ammatillisia perustutkintoja, 192 ammattitutkintoja ja 130 erikoisammattitutkintoja.69 TAULUKKO 7. Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetut ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkinnot keskimäärin vuodessa vuosina 2010-2012. Ekami 141 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto 96 Erikoisammattitutkinto 3 Yhteensä 240 Harju 22 4 26 Kvlakk 57 KSAO 75 Yhteensä 295 21 1 79 44 1 120 165 5 465 Lähde: www.vipunen.fi Tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintojen tuottajana Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto on maakunnan suurin aikuiskouluttaja ja Kouvolan seudun ammattiopisto toiseksi suurin. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrästä monialaiset ammattiopistot tuottavat noin 80 %. Kuvio 4. OKM:n rahoittaman näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat 20.9. keskimäärin 2011-2013 350 300 250 200 150 297 266 100 50 98 0 Ekami Harju KSAO Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus. Raportti P021, erillisajo. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen vastaava koulutus on työvoimahallinnon rahoittamaa. 69 Kangaspunta, Kirsi, Aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko ja ajankohtaiset asiat ministeriössä. Esitys Ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 37 Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ammatillinen lisäkoulutus tarkoittaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. 70 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan rahoitettava ammatillinen lisäkoulutus on tällä hetkellä edellistä laajempi käsite mahdollistaen myös muun kuin tutkintoihin johtavan ammattitaitoa lisäävän koulutuksen rahoituksen. 71 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa ei peruskoulu- tuksen tavoin ole kuntarahoitusta, ja siinä voidaan periä opiskelijamaksuja. Uudessa ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmässä opetushallinto ei enää rahoita muuta kuin tutkintoihin tai sen osiin tähtäävää ammatillista lisäkoulutusta, jolloin rahoitettavan ammatillisen lisäkoulutuksen määritelmä tulee vastaamaan Tilastokeskuksen määritelmää. Seuraavassa kuviossa käsite ammatillinen lisäkoulutus sisältää sekä opetushallinnon rahoittaman ja sen myöntämään järjestämislupaan pohjautuvan ammatillisen lisäkoulutuksen että maksupalvelutoimintana joko työvoimahallinnon tai työnantajien rahoituksella toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen sisältäen myös ei-tutkintotavoitteisen ammattitaitoa lisäävän koulutuksen. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa, Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja Kouvolan seudun ammattiopistossa opetushallinnon rahoittamien opiskelijatyöpäivien osuus koko lisäkoulutuksen volyymista on ollut noin 10 %. Harjun oppimiskeskuksessa ammatillinen lisäkoulutus toteutuu lähes kokonaan opetushallinnon rahoituksella. Muu kuin opetushallinnon rahoittama maksupalvelutoimintana toteutettava markkinoilla kilpailtava lisäkoulutus on työvoimahallinnon rahoittamaa työvoimakoulutusta tai työnantajien, opiskelijoiden tai toisten oppilaitosten rahoittamaa maksupalvelukoulutusta. 70 71 www.tilastokeskus.fi Opetushallitus. Ammatillinen lisäkoulutus. Lomakkeiden täyttöohje 20.9.2014. 38 180 000 Kuvio 5. Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyöpäivät 2011-2014 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 Ekami 60 000 Harju 40 000 Kvlakk 20 000 KSAO 0 2011 2012 2013 2014 (arvio) Ekami 151 481 135 746 131 471 128 000 Harju 2 831 2 451 2 800 2 800 Kvlakk 103 519 96 566 88 275 147 000 KSAO 90 570 128 827 163 164 150 000 Lähde: Oppilaitosten antamat tiedot ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus P14KAY6NMS. Vuoden 2014 arvio perustuu EteläKymenlaakson ammattiopiston osalta talousarviotavoitteeseen ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen osalta alkuvuoden toteumaan pohjautuvaan arvioon, Harjun oppimiskeskuksen osalta järjestämisluvan mukaiseen vuosiopiskelijamäärään (vuodessa 190 opiskelijatyöpäivää) sekä Kouvolan seudun ammattiopiston osalta budjetin tulorahoituksen muutoksen vertailuun 2013/2014. Kymenlaakson neljän ammatillisen oppilaitoksen ammatillisen lisäkoulutuksen arvioitu volyymi vuonna vastaa noin 2300 vuosiopiskelijaa, josta Kouvolan seudun ammattiopiston osuus on noin 800 opiskelijaa, Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen noin 800 vuosiopiskelijaa , Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston noin 700 vuosiopiskelijaa ja Harjun oppimiskeskuksen noin 15 vuosiopiskelijaa. Kolme ensin mainittua oppilaitosta ovat siten käytännössä samankokoisia aikuiskouluttajia. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintoon tähtäävä ammatillinen aikuiskoulutus on ollut vuonna 2012 perustutkinnon osalta lähes kokonaan muun kuin opetushallinnon rahoittamaa eli käytännössä työvoimahallinnon rahoittamaa. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnoista noin puolet on ollut muun kuin opetushallinnon rahoittamaa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa sen sijaan kaikissa oppilaitoksissa opetushallinnon rahoittamien tutkintojen osuus on ollut suuri, Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessakin noin puolet tutkinnoista. 39 Muu kuin tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus Seuraavassa on kuvattu tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen opetustunnit työnantajan tilaamassa ja työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa. Tilasto sisältää muunkin kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen. TAULUKKO 8. Opetustunnit tutkintoon johtamattomassa työnantajan tilaamassa aikuiskoulutuksessa vuonna 2010 ja 2011 Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa. Koulutustyyppi - Oppilaitos 2010 Työnantajan tilaama koulutus Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Yhteensä 2011 6 879 22 159 6 289 21 684 590 475 6 879 22 159 Lähde: www.vipunen.fi TAULUKKO 9. Opetustunnit tutkintoon johtamattomassa työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa vuonna 2010 ja 2011 Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa. Koulutustyyppi -Oppilaitos 2010 2011 27 170 31 269 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 12 333 13 476 Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 14 556 17 793 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Kouvolan seudun ammattiopisto Yhteensä 281 27 170 Lähde: www.vipunen.fi 40 31 269 Työnantajan tilaaman tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksessa merkittävin toimija maakunnassa on ollut Etelä-Kymenlaaakson ammattiopisto. Työvoimapoliittisen tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen keskeiset toimijat ovat olleet jokseenkin tasavahvoina Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kouvolan seudun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Ammatillinen peruskoulutus oppisopimuskoulutuksena Kuvio 5 . Ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimusopiskelijat 2004-2013 (20.9.) 300 250 200 150 100 50 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ekami 98 104 93 109 109 110 104 100 128 117 KSAO 163 157 171 198 284 197 176 220 185 211 41 Kuvio 6. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusopiskelijat 2004-2013 (20.9.) 600 500 400 300 Ekami 200 KSAO 100 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Ekami 424 368 359 351 413 346 267 308 383 191 KSAO 513 549 398 379 413 390 447 358 372 287 Ammatillisen peruskoulutuksen osuus oppisopimuskoulutuksesta on kasvanut sekä Pohjois- että EteläKymenlaaksossa 2000-luvulla. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusmäärän lasku johtuu opetushallinnon rahoituksen vähentämisestä. Pohjois-Kymenlaaksossa oppisopimusten määrä erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa on suurempi kuin Etelä-Kymenlaaksossa. Arvio koko opiskelijavolyymista Seuraavassa taulukossa on yhdistelty eri koulutusmuotoja koskevia tietoja arvioiduksi vuosiopiskelijamääräksi, joka kuvaa oppilaitoksessa keskimäärin käytössä olevaa toimintavolyymia. Tarkastelu on vain suuntaa antava, mutta kuitenkin parempi kuvaava kuin usein esitettävät opiskelijavirtaama- ym. luvut ja antaa paremman mahdollisuuden verrata erityyppisten toimintamuotojen keskimääräistä toimintavolyymia. 42 TAULUKKO 10. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten arvioitu toimintavolyymi likimääräisenä opiskelijatyövuosimääränä72 nykytilanteessa. Nuorten yksikköhintarahoitteinen koulutus Ammatillisen peruskoulutuksen näyttötutkintoon valmistava yksikköhintarahoitteinen koulutus Ammatillinen lisä ja maksupalvelukoulutus Ei-tutkintotavoitteinen työnantajarahoitteinen 73 aikuiskoulutus Ei-tutkintotavoitteinen työvoimahallinnon rahoittama aikuiskoulu74 tus Oppisopimus peruskoulutuksena Oppisopimus lisäkoulutuksena YHTEENSÄ Ekami 2281 Harju 144 266 98 700 Kvlakk 30 15 800 KSAO 2109 Yhteensä 4564 297 661 800 2315 200 4 204 120 200 320 100 200 300 200 300 500 3706 8864 3867 257 1034 Taulukko sisältänee osittain päällekkäisyyttä johtuen eri tietolähteistä saatavien tilastotietojen yhdistämisongelmista, mutta päällekkäisyys voi koskea lähinnä ei-tutkintotavoitteista työnantajien ja työvoimahallinnon rahoittamaa koulutusta, jota voi sisältyä ammatilliseen lisäkoulutukseen eli se voi olla enintään 500 opiskelijatyövuotta eli noin 5 %. Nuorten yksikköhintarahoitteista koulutusta lukuun ottamatta kyse on aikuiskoulutuksesta, joten aikuiskoulutus kattaa noin puolet Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten arvioidusta toimintavolyymista. Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä Harjun oppimiskeskusta lukuun ottamatta Kymenlaakson ammatillisilla oppilaitoksilla on opetus- ja kulttuuriministeriön osoittama työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä. Seuraavassa on pyritty esittämään esimerkkejä lähinnä työelämää ja ulkoista toimintaympäristöä palvelevasta hanketoiminnasta ja jätetty koulutuksen ja pedagogiikan kehittämiseen liittyvät hankkeet vähemmälle huomiolle. Verkkokyselyssä pääosin oppilaitosten ulkopuolisista vastaajista koostuneesta vastaajajoukosta 77 % katsoi, että oppilaitosten työ- 72 Opiskelijatyövuosi on nykyisen rahoitusasetuksen 30 §:n mukainen eli 190 työpäivää, joiden pituus on 7 tuntia. Laskettu taulukon mukaisesta opetustuntimäärästä olettamalla opiskelijaryhmän keskikooksi 15 opiskelijaa ja opiskelijatyövuoden pituudeksi 40 opintoviikkoa á 40 tuntia = 1600 tuntia. Laskukaava on siten (opetustunnit x 15) /1600 74 Laskettu kuten viitteessä 72 selostetaan 73 43 elämälle suunnatut osaamis- ja kehittämispalvelut ovat erittäin tai melko merkittäviä alueen elinkeinoelämälle. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa oli vuoden 2013 aikana käynnissä 41 hanketta, joissa työskenteli vuoden aikana yli 70 opettajaa. Vuoden aikana jätetystä 23 projektihakemuksesta 18 sai myönteisen rahoituspäätöksen. Hankkeiden ulkoinen tulorahoitus oli vuonna 2013 yhteensä 863 705 euroa Vuodelle 2014 on budjetoitu 720 904 euroa.75 Ammattiopisto mm. koordinoi TYKENELIKKO –hanketta, jonka tavoitteena on tiivistää Oppiva Kaakkois-Suomi –verkoston kumppanuutta mm. rakentamalla maakunnallinen koulutustarjotin. Muut hankkeet ovat koskeneet mm. tuulivoimateknologian kehittämistä, automaatio- ja prosessialan yhteistyöverkoston luomista, uuden ajan johtajuutta Kymenlaaksossa sekä pk-yritysten työhyvinvoinnin edistämistä. Ammattiopisto on toteuttanut useita pedagogiikan ja työssäoppimisen kehittämiseen liittyviä hankkeita sekä ollut mukana kansainvälisissä koulutuksen kehittämistä ja kansainvälistä liikkuvuutta edistävissä Leonardo-hankkeissa.76 Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen hankesalkku kattoi vuonna 2013 yhteensä 15 ulkopuolista rahoitusta saavaa hanketta, joita olivat mm. maahanmuuttajien yrittäjyyshanke, yritysten kansainvälistämistä koskeva hanke PALKO, koulutusvientihanke DYNAMO sekä useita pedagogiikan kehittämiseen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön kehittämiseen liittyvää hankkeita. Hankkeiden rahoitusvolyymi on tällä hetkellä 500 000 euroa.77 Kouvolan seudun ammattiopiston hankkeiden ja kansainvälisen toiminnan volyymi oli vuonna 2013 yhteensä tulorahoituksena 2,0 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 on budjetoitu 1,4 miljoonaa euroa. Kouvolan seudun ammattiopiston keskeisiä hankkeita ovat bioenergiakoulutusta kehittävä Biosampo Charcoal ja vientikoulua kehittävä Biosampo Frees. Yksikkö toimii Anjalassa, ja se antaa pienenergiatuottajakoulutusta maaseutuyrittäjiksi koulutettaville sekä tekee alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Muita Kouvolan seudun ammattiopiston hankkeita ovat terveysalan yrittäjälähtöiseen oppimisympäristöön tähtäävä SOTEKLINIKKA Kuusankoskella, pelialan koulutusta kehittävä GAMEDU, puurakentamiseen kohdistuva IHMEEN SÄRMÄÄ RAKENTAMISTA –hanke sekä eräitä muita opetuksen kehittämishankkeita, mm. yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa toteutettava tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen opetuksessa tähtäävä OSAAJA LUO UUTTA –hanke. 75 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 46. 76 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 2013, 14-15. 77 Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö. Toimintakertomus 2013. 44 Maksullinen palvelutoiminta Maksullista palvelutoimintaa tarkastellaan seuraavassa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitustilastoon pohjautuen sen tuottaman bruttotulojakautuman perusteella, mikä antaa kuvaa siitä, miten maksullinen palvelutoiminta painottuu eri oppilaitoksissa. Kuvio 8. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten maksullinen palvelutoiminta keskimäärin vuodessa 2010-2012 1000 euroa 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Työvoimakoulutus Oppilastyöt Opetusmaatila Koulutuksen myynti Ekami Harju Kvlakk KSAO Yhteensä Työvoimakoulutus 4709 21 3466 1325 9521 Oppilastyöt 2039 497 307 2843 117 447 Opetusmaatila 330 Koulutuksen myynti 1449 19 1038 9 2516 Muu 196 133 33 116 478 Muu Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92MPTN6OS, erillisajo valtakunnallisesta tilastosta. Perustuu koulutuksen järjestäjien omaehtoiseen raportointiin opetushallitukselle. Kuviosta ilmenee, että Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten maksupalvelutoiminnan tulot ovat vajaa 16 miljoonaa euroa vuodessa ja koostuvat noin 60 %:sti työvoimakoulutuksen myynnistä. Siitä puolestaan suurin osuus on ollut Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla (noin 50 %) ja Kouvolan ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella (lähes 40 %). Oppilastyötuloista suurimman osan hankkii Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Koulutuksen ja osaamisen myynnin tuloista Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston osuus on noin 2/3 ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen 1/3. Opetusmaatilan tulot ovat Harjun oppimiskeskuksen maksullisen palvelutoiminnan pääosa, mutta myös muut tulot. 45 Kuvio 9. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten maksullinen palvelutoiminta 2013 1000 euroa 9000 8000 7000 6000 5000 4000 Työvoimakoulutus 3000 Oppilastyöt 2000 Opetusmaatila 1000 0 Koulutuksen myynti Ekami Harju Kvlakk KSAO yht Työvoimakoulutus 3756 2543 1822 8121 Oppilastyöt 1636 558 302 2496 119 412 Opetusmaatila 293 Koulutuksen myynti 1612 28 1177 22 2839 Muu 613 235 67 96 1011 Muu Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92MPTN6OS, erillisajo valtakunnallisesta tilastosta. Perustuu koulutuksen järjestäjien omaehtoiseen raportointiin opetushallitukselle. Vuosien 2010-2012 keskimääräiseen maksupalvelutuloon verrattuna merkittävin muutos on muun maksupalvelutoiminnan maksutulo, joka on kaksinkertainen ja koskee kaikkia oppilaitoksia, paitsi Kouvolan seudun ammattiopistoa. Vastaavasti työvoimakoulutuksen maksutulo on alentunut, mutta muu koulutuksen myynti kasvanut erityisesti Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa ja Kouvolan seudun ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa. Kouvolan seudun ammattiopiston osuus työvoimakoulutuksen maksutulosta on kasvanut vuonna 2013 vuosien 2010-2012 keskiarvoon verrattuna. 7.OPPILAITOSTEN TOIMINNALLINEN JA TALOUDELLINEN ARVIOINTI ERITYISESTI JÄRJESTÄMISLUPAKRITEERIEN NÄKÖKULMASTA 7.1. Koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus Koulutustarvetta tulee tarkastella kahdesta näkökulmasta, joista toinen on, riittääkö ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja kaikille halukkaille ja toinen, riittääkö maakunnan koulutustuotos tyydyttämään maakunnan koulutetun työvoiman tarpeen. 46 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosia 2014-2016 koskevassa opiskelijamääräpäätöksessään 27.6.2013 pienentänyt Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten järjestämislupien mukaista vuotuista opiskelijamäärää vuodesta 2013 vuoteen 2016 yhteensä 235 opiskelijapaikalla, mikä on 4,6 % vuoden 2013 opiskelijapaikkamäärästä. Koko maassa vastaava vähennys on 1,3 % vuoden 2013 opiskelijapaikkamäärästä. Kymenlaakson Liiton maakuntakohtaisen palautteen johdosta opiskelijapaikkamäärän vähennystavoitetta tarkistettiin alkuperäisessä suunnitelmassa olevasta 355 kokonaisopiskelijapaikan vähennyksestä pienemmäksi. Opetusministeri Krista Kiurun mukaan opiskelijapaikkojen maakunnittaisessa jaossa on otettu huomioon koulutustarjonnan riittävyys nuorille ja muille kohderyhmille, nuorisotyöttömyys, koulutuksen vetovoima, nuorten hakeutuminen muualle, valmistuneiden työllistyminen, koulutuskapasiteetin käytön tehokkuus ja toiminnan tuloksellisuus.78 Kymenlaaksossa kysyntäpohjaista opiskelijapaikkamäärää nostavia tekijöitä ovat ammatillisen koulutuksen maan keskiarvoa suurempi kysyntä suhteessa väestömäärään, maakunnista suhteellisesti korkein alle 25vuotiaitten työttömyys, maakuntien 5. korkein koko työvoiman työttömyys, maakunnista 5. korkein työvoiman poistuma sekä vähäinen muualle koulutuksen hakeutuvien osuus. Vastaavasti taas muualta Kymenlaaksoon hakeudutaan ammatilliseen koulutukseen keskimäärää vähemmän. Kymenlaakson Liitto on arvioinut, että valmistuvien tutkintotuotos on vuosina 2013-2016 jopa 2200 vähemmän kuin työelämän tarve.79 Vuodesta 2008 lähtien jatkuneen taloudellisen taantuman aikana pula-ammatteja on ollut varsin vähän, valtakunnan tasolla lähinnä vain lähihoitaja, muut hoitoalan korkeamman koulutustason ammatit, myyntiedustaja ja puhelinmyyjä. Ylitarjontaa on ollut lähes kaikista muista. Kaakkois-Suomessa kuitenkin on koettu olevan enemmän rekrytointiongelmia kuin maassa keskimäärin.80 Pitemmän tähtäyksen ennakoinneissa on arvioitu merkittävää työvoiman lisätarvetta olevan vain sosiaali- ja terveysalalla, ylitarjontaa kulttuurisekä matkailu- ja ravitsemisalalla.81 78 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2014 – 2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus). OKM.KOPO. Ammatillisen koulutuksen vastuualue. www.minedu.fi/ammatillinen koulutus. Luettu 17.8.2014; opetusministeri Krista Kiuru 27.6.2013, Toisen asteen ammatillinen koulutus, rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja opiskelijamäärät. www.minedu.fi. Luettu 17.8.2014. 79 Perustuu osittain Kymenlaakson Liiton palautteeseen opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi 2013-2016, julkaisuun Mella, I & Urjankangas, H. Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014. TEM-analyysejä 56/2014, 2, 17 ja 20 sekä edellä esitettyihin tilastotietoihin. 80 Alatalo, J. & Hämäläinen, H. & Räisänen, H. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät 2014. TEM-analyysejä 57/2014. 18. 81 Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2015. Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16. 47 Valtakunnallisessa valtioneuvoston kanslian johtamassa ennakoinnissa korostetaan ennakoinnin tavoitteellista luonnetta. Se ei ole ennustamista tai todennäköisten kehityskulkujen esittämistä, vaan yhteisen tulevaisuuden rakentamista mahdollisimman perustellun tiedon pohjalta.82 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteinen nettisivusto www.aavistus.fi sisältää mm. toimialakortit, joissa on tarkastelu tulevaisuussuuntautuneesti ja tavoitteellisesti toimialojen ja niiden osaamisen kehitysnäkymiä.83 Kaupan toimiala kasvaa Venäjän matkailun ansiosta ja edellyttää mm. kielitaidon, verkkokaupan ja digitalisaation vahvistamista osaamisessa. Kone- ja metalliteollisuudessa on työvoiman ylitarjontaa perinteisissä ammateissa, mutta perusosaaminen on kuitenkin turvattava. Kieli-, kulttuuri- ja markkinaosaaminen vahvistuvat osaamisvaatimuksina. Energia- ja ympäristötekniikka ovat kasvavia alueita. Kuljetuksessa ja logistiikassa ei ole akuuttia pulaa, mutta perustyöntekijöitä työllistyy tulevaisuudessa paljon, kun liikennehankkeet parantavat Kaakkois-Suomen asemaa logistisena keskuksena. Erityisosaamista vaativat kuljetustehtävät ovat eräs huomiota vaativa osaamisalue. Luovat alat ovat suhdanneherkkiä, mutta tärkeitä tulevaisuuden aloja myös vientimahdollisuuksien kannalta. Maatalousalan kehitykseen vaikuttaa bioenergian kasvava kysyntä, green care (hoiva- ja hyvinvointipalvelut yhdistettynä) sekä elämyksellisyyden vaatimus matkailussa. Matkailu- ja ravitsemisalan kehitykseen vaikuttaa mahdollinen viisumivapaus ja uusien matkailumuotojen, kuten kulttuuri- , seminaari- ja hyvinvointimatkailun kehittyminen. Uusia osaamisvaatimuksia ovat mm. ohjelma- ja elämyspalvelujen tuottaminen ja sähköinen liiketoiminta. Metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa Euroopan merkittävin metsäteollisuuskeskittymä tarjoaa edelleen kasvumahdollisuuksia puupohjaisessa energiassa, puurakentamisessa ja jalostetuissa biopolttoaineissa. Keskeisiä osaamisalueita ovat logistiikka, metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljetus, globalisaatio, biotalous sekä älykkäät paperit ja pakkaukset. Rakennusalalla on suuria hankkeita, ja perusparannukset ja kunnossapitotyöt korostuvat. Maa- ja vesirakennus kasvavat voimakkaasti. Työvoiman tarvetta lisää myös eläkepoistuma. Sosiaali- ja terveysalalla työllisyysnäkymät ovat hyvät tai erinomaiset. Tiivistäen voi todeta, että biotalous, peliala, Venäjä-yhteydet ja luovat alat ovat Kymenlaakson nousevia aloja.84 Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa muistiossaan 13.6.2014, että teollisuuden tavaratuotanto tapahtuu yhä keskittyneemmin halvan työvoiman maissa, jolloin kansallisina vahvuuksina voivat olla korkeaan innovaatio- ja jalostusarvoon perustuvien räätälöityjen tuotanto- ja palveluketjujen ylläpito ja toisaalta hyvään ja kansainvälisesti luotettuun tuotemerkkiin perustuva arvonlisän luonti. Viennin rakenne tulee muuttumaan siten, että tavaraviennin sijaan suomalaisten palvelujen kansainvälinen kysyntä tulee lisääntymään. 82 Yhteistä ja jatkuvaa ennakointia. Ehdotus kansalliseksi toimintatavaksi. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 1/2014. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteinen nettisivu www.aavistus.fi/toimialat/ennakointi. Luettu 17.8.2014. 84 , Paananen T. Referaatti Tulevaisuuden työt –seminaarista Kouvolassa 20.5.2014. www.aavistus.fi. Luettu 17.8.2014. 83 48 Osa tavaraviennistä kytkeytyy palveluihin mm. erilaisina huolto- ja ylläpitopalveluina. Palvelujen kysyntä kasvaa myös kotimaisilla markkinoilla väestön ikääntymisen takia. Toinen merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen vastaajana korostuu. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat tarvitsemaan vuonna 2030 selvästi enemmän työvoimaa kuin nykyisin, kun taas kaupan ala ja teollisuus tulevat toimeen nykyistä vähemmällä työvoimalla.85 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ennakoinnin perusuran pohjalta laadittu Kymenlaakson toimialoittainen työpaikkakehitysennuste 2011-2025 sekä työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaantolaskelma antaa viitteitä pitkän tähtäyksen koulutustarpeesta. Ennusteen mukaan kouluista valmistuvien määrä maassamuutto ja työvoimaosuus huomioon ottaen alittaisi kaudella 2010-2020 yhteensä 6380 hengellä poistuman korvaamisesta aiheutuvan työvoiman tarpeen. Työllisten kokonaismäärä alenisi VATT:n perusuraennusteen mukaan 2010-2025 noin 78 000 hengestä noin 71 000 henkeen. TAULUKKO 11. Kymenlaakson suurimmat työpaikkakasvut, työpaikkojen vähennykset ja työvoimavajeet 2010-2020 toimialoittain86 Suurimmat työpaikkakasvut Suurimmat työpaikkavähennykset Suurimmat työvoimavajeet Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut +583 Koneiden ja laitteiden valmistus +258 Tukku- ja vähittäiskauppa +230 Rakentaminen +190 Julkinen hallinto -690 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut -2524 Rakentaminen -723 Koulutus -543 Koneiden ja laitteiden valmistus -507 Majoitus- ja ravitsemistoiminta +100 Massan ja paperin valmistus -506 Maatalous -469 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus -209 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus -183 Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liikeelämän palvelut -462 Vuosittaisiksi koulutustarpeiksi jaettuna työvoimavajeet tuntuvat suurilta, joskin ne sisältävät kaikki koulutustasot. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla ennuste merkitsisi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkintotarjonta ja ammattiopistojen tutkintotarjonta, noin 500 tutkintoa, huomioon ottaen koulutuskapasiteetin kasvattamista lähes 50 %:lla, joskin osa tarpeesta on yliopistotutkinnon suorittaneita. Kehitys Kymenlaaksossa saattaa poiketa valtakunnallisesta siten, että tarve rakennemuutokseen on keskimääräistä voimakkaampi johtuen Pohjoisen kasvukäytävän tarjoamista Venäjään ja Aasiaan pohjautuvista hyödynnettä- 85 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014. 86 Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Toimiala online, Foredata ennuste 4.11.2014 49 vissä olevista mahdollisuuksista. Kuitenkaan lyhyen tähtäyksen työmarkkinaennusteet eivät lupaa palveluissakaan merkittävää työvoiman kasvua mm. kaupan alan rakenteellisten muutosten (mm. verkkokauppa) johdosta.87 Viitteitä pitemmän tähtäyksen koulutusrakenteen kehittämistarpeista voi saada opetus- ja kulttuuriministeriön Vipunen –tietokannan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työttömyyttä koskevista tilastoista, joissa on tietoja valmistuneiden toiminnasta yhden, kolmen ja viiden vuoden kuluttua valmistumisesta vuosina 2009, 2010 ja 2011. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen henkilötietopohjaiseen tietokantaan, jossa henkilön toiminta vuoden viimeisellä viikolla on rekisteröity. Voi olettaa, että yhdeksän eri valmistumisryhmän työllisyystilanne antaa kuvaa mahdollisesta rakenteellisesta koulutetun työvoiman puutteesta tai ylitarjonnasta, vaikkakin kaikki tarkasteluvuodet ovat parhaillaan elettävän taloudellisen taantuman kaudelta. TAULUKKO 12. Työttömien osuus % Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneista 2009, 2010 ja 2011 erikseen vuosi, kolme vuotta sitten ja yksi vuosi sitten valmistuneilla. Oppilaitos Ekami Harju Kvl akk KSAO Yhteensä 04/09 13 4 17 15 14 06/09 13 12 27 18 16 08/09 25 15 38 17 22 05/10 10 3 18 10 10 07/10 11 10 14 12 12 09/10 17 16 37 14 16 06/11 10 12 21 13 12 08/11 17 13 20 10 14 10/11 19 12 39 14 18 Ensimmäinen luku ilmaisee koulutuksesta valmistumisvuoden, jälkimmäinen työttömyysasteen tarkasteluvuoden. Lähde: www.vipunen.csc.fi. Ammatillinen koulutus. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Tilastossa ovat mukana opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet sisältäen myös oppisopimuskoulutuksen. 87 Alatalo, J. & Hämäläinen, H. & Räisänen, H. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät 2014. TEM-analyysejä 57/2014. 7. 50 Kuvio 10. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % vuoden kuluttua valmistumisesta 2009, 2010 ja 2011 45 40 35 30 2009 25 20 15 10 2010 38 37 39 2011 25 17 19 5 15 16 17 12 22 14 14 16 18 0 Ekami Harju Kvl akk KSAO Yhteensä Kuvio 11. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % viiden vuoden kuluttua valmistumisesta 2009, 2010 ja 2011 25 20 15 2009 10 5 17 18 13 12 10 10 2010 21 15 10 13 2011 14 10 12 4 3 0 Ekami Harju Kvl akk KSAO Yhteensä Lähde: www.vipunen.csc.fi Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa tutkinnon suorittaneiden työttömyys on suurempi kuin muissa oppilaitoksissa tutkinnon suorittaneiden. Tämä johtuu siitä, että työvoimakoulutukseen tulleet ovat alunperinkin olleet työttömiä tai työttömyysuhan alaisia, jolloin koulutuksesta huolimatta heidän työllistymisedellytyksensä ovat eri syistä heikommat. Lähtökohdan huomioon ottaen ero muihin oppilaitoksiin ei ole kuitenkaan merkittävän suuri. Työttömyys on myös alentunut viiden vuoden aikana suhteellisesti yhtä paljon aikuiskoulutuskeskuksesta kuin muista oppilaitoksista valmistuneilla, mikä osoittaa kohtalaisen hyvää kehitystä. 51 Kuvio 12. Vuotta aikaisemmin valmistuneiden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % 2009, 2010 ja 2011 Kymenlaaksossa koulutusaloittain 35 30 25 20 15 10 5 2009 2929 28 23 18 15 17 19 17 20 2010 20 23 23 18 13 21 16 1110 6 2 6 0 Yhteensä sarakkeen aineisto: 2009 1418 tutkintoa, 2010 1524 tutkintoa, 2011 1506 tutkintoa 52 16 18 2011 Kuvio 13. Viisi vuotta aikaisemmin valmistuneiden ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste % 2009, 2010 ja 2011 Kymenlaaksossa koulutusaloittain 18 16 14 12 10 8 6 4 17 16 15 11 7 12 11 8 2 17 2009 16 13 13 12 11 10 9 5 13 12 10 2010 2011 5 2 33 0 Yhteensä sarakkeen aineisto: 2009 1212 tutkintoa, 2010 1203 tutkintoa, 2011 1150 tutkintoa. Pieni ero oppilaitoskohtaisiin kuvioihin koko maakunnan työllisyysasteessa selittyy sillä, että koulutusalakohtaisissa kuvioissa on mukana myös maakunnan ulkopuolisia alueella kouluttavia oppilaitoksia sekä Valkealan kristillisen kansanopiston ammatillinen koulutus. Lähde: www.vipunen.csc.fi 53 Kuvio 14. Työttömien osuus ammatillista oppilaitoksista valmistuneista % koko maassa 2009-2011 viiden vuoden kuluttua valmistumisesta Lähde: Vipunen/Tilastokeskus 18 16 14 12 10 8 13 11 9 6 4 2 2009 16 7 8 5 9 101011 87 2010 12 11 11 10 9 11 99 11 99 65 2011 4 121 0 Vertailu koko maan tilanteeseen osoittaa Kymenlaakson ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työttömyyden viiden vuoden kuluttua valmistumisesta koko maata heikommaksi. Alakohtaiset erot ovat samansuuntaisia kuin koko maassa keskimäärin, paitsi, että luonnonvara-alalta sekä sosiaali- ja terveysalalta valmistuneiden työttömyys on Kymenlaaksossa koko maan keskiarvoa vähäisempi. Vipunen tarjoaa mahdollisuuden tarkastella työttömyysastetta myös tutkintonimikkeittäin. Jos vuoden 2011 tilanteessa otetaan huomioon sekä vuosi että viisi vuotta sitten valmistuneet, seuraavat tutkinnot kuuluvat työllisyydeltään parhaisiin (suluissa työttömyysprosentti viisi vuotta sitten valmistuneilla): lastinkäsittelyala (0 %), lähihoitaja (2 %), merkonomi (7 %), lentokoneasentaja (7 %), maatilatalous (8 %), koulunkäyntiavustaja (10 %) ja artesaani (11 %). Työttömyysasteeltaan heikoimpiin kuuluivat talotekniikka (21 %), sähköala (20 %), rakennusala (19 %), paperiteollisuus (17 %), puuala (16 %) ja matkailuala (15 %). Lähellä keskimääräistä työttömyysastetta (12 %) olivat kone- ja metalliala, autoala, catering, hotelli- ja ravintolaala, laitoshuoltaja ja merenkulku. Yksityiskohtaisemmat tiedot ovat liitteessä 2. Vaikka valmistuneiden työllisyys kaiken kaikkiaan on 2010-luvun alussa heikkoa, näyttävät palvelualat työllistäneen paremmin kuin tekniikan alat. Koulutusalakohtaisesta tarkastelusta (kuviot 3 ja 4) ilmenee, että erityisesti viisi vuotta sitten valmistuneiden ryhmässä myös muutos kolmen vuoden aikana näyttäisi positiivisemmalta kuin tekniikan koulutuksessa. Sosiaali- ja terveysala on omaa luokkaansa työttömyyden ollessa kaikissa valmistumisryhmissä hyvin vähäistä. Vertailun vuoksi voi todeta, että Kymenlaakson ammattikor54 keakoulussa valmistuneiden työttömyysaste kyseisinä vuosina on vain 7 % - 9 %, joten korkeamman asteinen koulutus näyttää työllistävän Kymenlaaksossa, kuten koko maassakin, paremmin kuin toisen asteen ammatillinen koulutus. 25 Kuvio 15. BKT:n muutos ja Kymenlaakson ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työttömyys % 2009-2010 valmistumisajankohdan mukaan 20 15 22 10 5 3 2,6 10,2 1,5 14 10 12 16 12 14 16 18 2010 2011 0 -5 BKT Suomi -8,3 BKT Kym -10,3 2009 5v 3v 1v -10 -15 Lähteet: Tilastokeskus. Kansantalous. BKT markkinahintaan 2000 – 2013, Tilastotietoja Kymenlaaksosta. BKT markkinahintaan Kymenlaaksossa 2000 – 2011. Kymenlaakson Liitto sekä www.vipunen.csc Suomen bruttokansantuotteen muutoksen ja Kymenlaakson ammatillisista oppilaitoksista valmistuneiden työttömyysasteen vertailu osoittaa, että bruttokansantuotteen heikko kehitys näyttää nostavan enemmän vuosi sitten valmistuneiden työttömyyttä kuin kolme tai viisi vuotta sitten valmistuneiden. Koulutusaloittain tarkastellessa näyttää suhdannetilanne vaikuttavan Kymenlaaksossa erityisesti kulttuurin sekä tekniikan ja liikenteen koulutusalalta valmistuneiden työllisyyteen. Yhteiskunta- ja liiketalouden koulutuksesta sekä matkailu- ja ravitsemisalan koulutuksesta valmistuneilla yhteys ei ole yhtä selvää. Arvioivat johtopäätökset: - Lamasta huolimatta pitkän tähtäyksen työllisyyskehitys osoittaa, että Kymenlaakson ammatillisten koulutustarjontaa tulisi painottaa nykyistä voimakkaammin uusia työpaikkoja tarjoaville osaamisaloille ja tukea siirtymistä työelämään oppilaitos- ja oppisopimuskoulutuksen yhdistävällä 2+1 –mallilla (2 vuotta koulussa, 1 vuosi oppi- tai koulutussopimuksella) sekä pk-yrittäjyyteen uusilla oppimismalleilla. Esi- 55 merkkinä hyvästä toimintatavasta ovat mm. Kouvolan seudun ammattiopiston uuden energian koulutus- ja kehittämisyksikkö BioSampo ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE-malli.88 7.2.Koulutustarjonnan päällekkäisyys tai täydentävyys Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten koulutustarjonnan päällekkäisyyttä voi pitää vähäisenä. Haastattelujenkaan perusteella sitä ei pidetä ongelmallisena. Etelä- Kymenlaakson ammattiopistossa ja Kouvolan seudun ammattiopistossa molemmissa ovat keskeiset ammattiopistojen koulutusohjelmat tarjolla. Aiemmin esitetty opiskelijavirtatarkastelu osoitti, että opiskelijaliikenne etelän ja pohjoisen välillä on vähäistä, kuten työmatkaliikkuvuuskin. Kummassakin suuressa ammattiopistossa on valtakunnallisia erityisaloja. Sellaisia ovat Etelä-Kymenlaaksossa merenkulku ja Kouvolassa rautatiealan koulutus, joka on siirretty kilpailuneutraliteettisäädösten täyttämiseksi erilliseen Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus osakeyhtiöön. Kouvolan seudun ammattiopistossa datanomi (peliala), helikopteriasentajakoulutus, turvallisuusalan perustutkinto ja osin kulttuurialan koulutus (mm. sisustaja) edustavat valtakunnallista tarjontaa. Harjun oppimiskeskus edustaa hevostalouden ja puutarhatalouden kouluttajana kokonaan valtakunnallista koulutustarjontaa. Näyttötutkintojen järjestämisoikeudet ovat maakunnan oppilaitoksissa melko keskittyneitä. Ainoastaan sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon sekä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon näyttötutkintojen järjestämisoikeudet ovat kaikilla kolmella alan koulutusta antavilla oppilaitoksilla. EteläKymenlaakson ammattiopistolla ja Kouvolan ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella on lisäksi molemmilla kone- ja metallitekniikan perus- ja ammattitutkintojen sekä rakennusalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen järjestämisoikeuksia. Merkittävin päällekkäisyys on Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston aikuiskoulutuksen välillä. Kummallakin on hotelli-, ravintola- ja cateringalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon näyttötutkintojen järjestämisoikeus. Aikuiskoulutuskeskus on aloittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon valmistavan koulutuksen, jonka näyttötutkinto järjestetään Koulutuskeskus Salpauksessa, vaikka Kouvolan seudun ammattiopistolla on kyseisen näyttötutkinnon järjestämisoikeus. Kumpikin järjestää myös maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Päällekkäisyyden vähäisyydestä huolimatta koulutuksen vetovoima- ja valmistuneiden työllistyminen voisivat antaa aihetta harkita tiettyjen koulutusten keskittämistä, koska uusi rahoitusmalli voi vaikeuttaa tällais- 88 Ruohonen, S.& Mäkelä-Marttinen, L. 2009. Kohti Oppimisen ja Osaamisen Ekosysteemiä. LCCC. Kouvola: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja A Oppimateriaali Nro 24. 56 ten koulutusten ylläpitämistä rahoituksen perustuessa suoritettujen tutkintojen määriin ja osin työllistymiseen. Kone- ja metallitekniikan koulutusta annetaan kaikissa kolmessa tekniikan koulutusta antavassa oppilaitoksessa. Käsi- ja taideteollisuusalan koulutuksesta valmistuneiden työllisyys on Haminasta valmistuneilla heikko, mutta Kouvolasta valmistuneilla huomattavasti parempi. Koulutuksen vetovoima on sekä Haminassa että Kouvolassa ammatillisen koulutuksen keskitasoa. Koko käsi- ja taideteollisuusalan keskittäminen Kouvolaan parantaisi edellytyksiä mitoittaa koulutusta paremmin työllisyystilanteen mukaan ja käyttää taloudellisemmin koulutuksen resursseja. Haminassa on kuitenkin maakunnan ja maan keskiarvoa suurempi ammatillisen koulutuksen vetovoima, joten lakkaavan koulutuksen tilalle tulisi harkita lähihoitajakoulutusta, joka on eräs niistä aloista, joilla ennusteiden mukaan on tulevaisuudessa työvoiman lisätarvetta. TAULUKKO 13. Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun ammattiopistoista kone- ja metallialan sekä käsi- ja taideteollisuusalan vuosina 2004-2006 valmistuneiden sijoittuminen 2009-2011. Käsi- ja taideteollisuus Ekami KSAO Yhteensä Kone- ja metalli Ekami KSAO Yhteensä Päätoimisia työllisiä 15 44,1 % 35 44,3 % 50 44,2 % Työllisiä opiskelevia 8 23,5 % 15 19,0 % 23 20,4 % Päätoimisia Työttömiä opiskelijoita 1 3,0 % 5 14,7 % 15 19,0 % 8 10,1 % 16 14,2 % 13 11,5 % Muu Ulkomailla Yhteensä 5 14,7% 5 6,3 % 10 8,8 % 1 1,3 % 1 0,9 % 34 79 113 97 77,6 % 74 62,7 % 171 70,3 % 6 4,8 % 7 5,9 % 13 5,3 % 12 9,6 % 4 3,4 % 16 6,6 % 1 0.8 % 5 4,3 % 6 2,6 % 9 7,2 % 28 23,7 % 37 15,2 % 125 118 243 Tilasto kattaa opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot sisältäen myös oppisopimuskoulutuksen pohjalta suoritetut. Lähde: www.vipunen.csc.fi Taulukon aineiston opiskelijat ovat valmistuneet ennen nykyistä lamaa, mutta heidän työllistymistään tarkastellaan viiden vuoden kuluttua valmistumisesta lamavuosina 2009-2011, jolloin toisaalta vakiintumisen työelämään tulisi olla ainakin osin toteutunut. Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa annetaan myös metallialan koulutusta, mutta vuosina 2004-2006 perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllisyystietoja viiden vuoden 57 kuluttua valmistumisesta eli vuosilta 2009-2011 ei Vipusesta löydy. Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä toinen, kun aikuiskoulutuskeskus toteuttaa kone- ja metallitekniikan perustutkintoa nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) puitteissa. Käsi- ja taideteollisuuden alalta Haminasta (Ekami) ja KSAO:sta valmistuneista työllisten osuus työlliset opiskelijat mukaan lukien on noin kaksi kolmannesta, mutta on alhaisempi kuin kone- ja metallialalla, jossa vastaava osuus on 70 % ja koko Kymenlaakson ammatillisessa koulutuksessa 72 %. Ryhmä muu sisältää työelämän ulkopuolella eri syistä olevia, jotka eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet olevansa työttömiä. Ryhmä voi sisältää piilotyöttömiä, jotka eivät aktiivisesti hae töitä. Jos työttömät ja ryhmä muu lasketaan yhteen, Haminasta valmistuneista kyseiseen ryhmään kuuluu 29 % valmistuneista, Kouvolassa 16 %. Kouvolan parempi tilanne johtuu yksinomaan suuremmasta päätoimisten opiskelijoiden osuudesta, mikä sekin voi kertoa työllistymisvaikeuksista, mutta toisaalta siitä, että koulutus on antanut paremmin valmiuksia päästä jatko-opintoihin. Käsi- ja taideteollisella alalla toisen asteen koulutus antaa paremmat valmiudet jatkoopintoihin ammattikorkeakoulussa kuin lukiokoulutus. Yhteys ammattikorkeakoulun toimintaan on selvä alan vahvuus Kouvolassa. Näillä perusteilla käsi- ja taideteollisen koulutuksen supistaminen ja keskittäminen Kouvolaan veneenrakentajan ammattitutkintoa lukuun ottamatta olisi perusteltua. Lakkaavan käsi- ja taideteollisen koulutuksen tilalle tulisi harkita lähihoitajakoulutusta. Sen työllisyystilanne on hyvä ja tasapainossa ELY-keskusten ammattibarometrinkin mukaan Haminan-Kotkan seutukunnalla.89 Kone- ja metallialalla työllisyydessä ja työttömyydessä on huomattava ero Ekamin ja KSAO:n välillä siten, että Ekamista valmistuneiden työllisyys on selvästi parempi ja työttömyys oleellisesti alhaisempi kuin KSAO:sta valmistuneilla. Myös tuore ELY-keskusten ammattibarometri 3/2014 kertoo, että KotkanHaminan seutukunnassa metallialan ammattihenkilöiden kysyntä ja tarjonta on tasapainossa, mutta Kouvolan seutukunnassa metallialan ammattihenkilöistä on ylitarjontaa.90 Näillä perusteilla kone- ja metallialan koulutuksen keskittäminen hakijavetovoimaltaan epävarmana ja kalliita kalustoinvestointeja vaativana voisi olla perusteltua. Kotkaan keskittämistä puoltaisi alan parempi työllisyys , josta on näyttöä sekä pitkällä että lyhyellä tähtäyksellä ja yritysten kanssa yhteinen oppimisympäristö Primus High Tech Oy. Lisäksi Kotkan- 89 ELY-keskusten ammattibarometri Kotka-Hamina ja Kouvola III/2014. Perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. 90 ELY-keskusten ammattibarometri Kotka-Hamina ja Kouvola III/2014. Perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksiin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehityksestä ammateittain. 58 Haminan seutukunnassa teknologiateollisuuden työpaikkoja on enemmän, ja sen osuus kaikista työpaikosta on suurempi kuin Kouvolan seutukunnassa. 91 Eräs ongelma keskittämisessä on, että vetovoimaltaan heikot koulutukset rekrytoivat vetovoimaisempia koulutuksia vahvemmin lähiseudulta, jolloin koulutuksen lakkauttaminen Kouvolasta voisi vaikeuttaa yritysten työvoiman saantia. Lisäksi alan koulutukseen investoidaan parhaillaan Kouvolassa. Koulutuksen vetovoima on ollut myös parempi Kouvolassa (Kuusankoskella) kuin Kotkassa ja Haminassa. Kaakkois-Suomessa teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitys on vuosina 2005-2014 ollut koko maan teollisuuden ja teknologiateollisuuden liikevaihdon kehitystä positiivisempi. Teknologiateollisuus vastaa 22 %:sta KaakkoisSuomen viennistä ja 31 %:sta alueen teollisista investoinneista. Kaakkois-Suomen teknologiateollisuus on myös koko maan teknologiateollisuutta pk-yritysvaltaisempaa päätellen siitä, että alueen osuus alan työpaikoista ja työvoimasta on suurempi kuin osuus koko maan liikevaihdosta. 92 Myös VATT:n tuoreen ennakoinnin perusuralaskelman mukaan alan työpaikkojen määrä Kymenlaaksossa pysyy ennallaan lähivuosina ja poistuman osuus työvoimasta on noin 50 % vuodesta 2009 vuoteen 2025. 93 Edellisistä tarkasteluista seuraa, että koulutusmäärien pitäminen vähintään nykytasolla maakunnassa on tarpeen työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Tuoreen Kymenlaakson Liiton ja VATT:n ennakointilaskelman mukaan tarjonnassa voisi olla jopa lisäystarvetta riippuen siitä, millä tavoin koulutettuun työvoimaan toimialojen vajaus kohdistuu. Kolmas pohdinnan kohde voisi olla keskittää Kymenlaakson luonnonvara-alan koulutus Harjun oppimiskeskukseen, jossa on pelto- ja metsäpinta-alaa sekä opetustiloja runsaasti nykyistä laajemmallekin koulutustoiminnalle. Luonnonvara-alan koulutuksen vetovoima Anjalassa on heikko, viime vuosina 0,4 – 0,5 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohti. Ratkaisua puoltaisi myös pienestä opiskelijamäärästä (vuonna 2013 noin 90) johtuva korkea yksikkökustannusten taso erityisesti kiinteistökustannuksissa. Toisaalta kiinteistökustannukset jäänevät joka tapauksessa ainakin osin koulutuksen järjestäjän rasitteeksi, vaikka toiminta siirtyisikin muualle. Yksikön yhteydessä toimiva BioSampo on kuitenkin uusiutuvan energiaosaamisen kouluttajana ja kehittäjänä ainutlaatuinen koko maakunnassa, joten yksikkö sinällään puoltaa maaseutuyrittäjien koulutuksen jat- 91 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen seutukuntakohtaisten vuoden 2011 työpaikkatietojen mukaan Haminan-Kotkan seutukunnassa on noin 1500 teknologiateollisuuden työpaikkaa (alueella työssä käyvä väestö), mikä on 45 % seutukunnan työpaikoista ja Kouvolan seutukunnassa noin 1300 työpaikkaa, mikä on 35 % seutukunnan työpaikoista. 92 Teknologiateollisuus. Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014. Teknologiateollisuuden alitoimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien perusteollisuus ja tietotekninen ala. 93 Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Perustuu VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan syyskuulta 2014. 59 kamista näiltä osin Anjalassa ja suuntaamista uusiutuvan energian laajenevaan käyttöön maatiloilla ja pienenergiayrittäjyyteen maatalouden sivuelinkeinona. Työllisyyssyistä rakennusalan melko laajan koulutuksen mitoitusta Kymenlaaksossa voisi arvioida sekä määrällisesti että sisällöllisesti. VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan pohjautuva Kymenlaakson työvoiman tarpeen ja tarjonnan vajaus 2010-2012 rakentamisen toimialalla on kuitenkin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen jälkeen suurin, ja myös työnantajahaastattelun mukaan olisi pikemminkin lisätarvetta.94 Eräissä tapauksissa on näköpiirissä, että ammattiopistojen antama koulutus ei sellaisenaan riitä antamaan kilpailukykyistä ammattiosaamista, vaan yritykset kouluttavat tarvittavat työntekijät itse. Nuorisotakuun toteuttaminen ja siihen liittyvä yhteishaun muutos, jossa ensikertalaiset on asetettava etusijalle, tekee tilanteen entistä haasteellisemmaksi. Eräänä ratkaisuna ongelmaan voisi olla ns. 2+1 –mallin laajentaminen eli opintojen loppuvaiheen suoritus oppi- tai koulutussopimuksena. Suomen Yrittäjät on toivonut oppisopimusoppilaan palkkauksen irroittamista työehtosopimuksista siten, että oppilaalle voitaisiin maksaa palkkaa osaamisen mukaan ja nostaa sitä osaamisen edistyessä. Palkallinen työssäoppiminen oppisopimuskoulutuksessa on epäilemättä motivaatiotekijä opiskelijalle, mutta sinänsä olisi toivottavaa, että työmarkkinaosapuolet pystyisivät löytämään uusia ratkaisuja työmarkkinoille tulevan nuoren työhönpääsyn edistämiseksi ja kilpailukykyisen palkkauksen toteuttamiseksi ilman, että se kuitenkaan johtaa halpatyövoiman käyttöön. Arvioivat johtopäätökset: - Haminan käsi- ja taideteollisuuden koulutus tulisi lopettaa ja mitoittaa Kouvolan seudun ammattiopiston kulttuurialan koulutus vahvemmin alan työllisyysnäkymien pohjalta. Tilalle Haminaan voitaisiin harkita lähihoitajakoulutusta. - Kone- ja metallitekniikan koulutuksen keskittäminen Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoon olisi perusteltua seutukunnittaisen työllisyyden ja työpaikkajakautuman perusteella. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen metallialan aikuiskoulutuksen tulevaisuus tulisi selvittää samassa yhteydessä. Aikuiskoulutuskeskuksen metallialan koulutuksen painottuminen yrityksiä palvelevaan hitsauskoulutukseen ja hitsaajien pätevyyskokeisiin sekä nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaiseen aikuiskoulutukseen merkitsee, että sen toiminta painottuu eri tavalla kuin ammattiopistoissa ja voi näin ollen puoltaa sen jatkamista tutkintotavoitteisen nuorten koulutuksen keskittämisestä huolimatta. 94 Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Perustuu VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan syyskuulta 2014. 60 - Kouvolan seudun ammattiopiston maatalousyrittäjäkoulutuksen siirtoa Harjun oppimiskeskukseen tulisi selvittää ottamalla kuitenkin huomioon uusiutuvan energian koulutuksen toteutusedellytykset Anjalassa - Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näyttötutkintoon valmentava koulutus Kouvolassa tulisi keskittää Kouvolan seudun ammattiopistoon, jossa on myös näyttötutkinnon järjestämisoikeus - Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston tulisi selvittää, onko perusteita toteuttaa molemmissa hotelli-, ravintola- ja cateringalan, kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan näyttötutkintoperusteisia perustutkintoja sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Perusteena työnjaolle voisi olla näyttötutkinto-osaaminen asianomaisella alalla. - Työnjaon tarkasteluun ja siitä seuraaviin toimenpiteisiin Kouvolassa velvoittaa lausunnolla olevan lakiesityksen 9a §:n perusteluteksti, jonka mukaan samaa koulutusta ei ole koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioiden lähtökohtaisesti perusteltua järjestää alueella useiden koulutuksen järjestäjien toimesta.95 7.3. Koulutuksen taloudelliset edellytykset Uusia järjestämislupia myönnettäessä keskeiseksi arviointitekijäksi tulevat nousemaan koulutuksen taloudelliset edellytykset pitkällä tähtäyksellä tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistuu merkittävästi suorituksiin ja tuloksiin pohjautuvaksi ja samanaikaisesti koulutuksen rahoitusta leikataan osana kestävyysvajeen aiheuttamia toimenpiteitä. Taloudellisia edellytyksiä tarkastellaan seuraavassa oppilaitosten kustannusrakenteen, oppilaitosten tulorakenteen, oppilaitoksen liikevaihtoon suhteutetun nettotuloksen, maksullisen palvelutoiminnan merkityksen, tutkintotuotostehokkuuden ja rahoituselementtinä merkitykseltään kasvavan vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkintojen tai osatutkintojen määrän muodostaessa uudessa ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusmallissa 44,1 % koko rahoituksesta ja lisäkoulutuksen rahoituksessa 61 % tutkintojen tuotostehokkuudella maan muihin ammatillisiin oppilaitoksiin verrattuna tulee olemaan ratkaisevan suuri merkitys. Käsitteellisesti moniulotteista ja vaikeasti arvioitavaa vaikuttavuutta on tarkoitus tarkastella uudessa rahoitusmallissa operationaalisesti nykyisillä tuloksellisuusrahoituskriteereillä sekä opiskelijapalautteen ja myöhemmin käyttöön otettavan työelämäpalautteen perusteella. 95 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta. 61 Ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen kustannuskehitys vuosina 2006-2012 Seuraavassa on tarkasteltu Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen reaalista opiskelijakohtaista kustannuskehitystä vuosina 2006-2012. Tarkastelussa on mukana vain oppilaitosmuotoinen yksikköhintarahoitteinen ammatillinen peruskoulutus. Kun oppilaitosten rahoitus koostuu pääosin valtiovallan sääntelemästä valtion ja kuntien yksikköhintarahoituksesta, kustannuskehitys kuvaa lähinnä julkisen rahoituspanoksen muutosta. Vuodesta 2012 alkaen ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten vaikutus näkyy alenevana trendinä kaikissa oppilaitoksissa. Kuvio 16. Kymenlaakson ammtillisten oppilaitosten oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset €/opiskelija vuoden 2013 rahanarvossa. Deflaattorina Tilastokeskuksen rahanarvokerroin. 20000 18000 16000 14000 12000 10000 Ekami 8000 6000 Harju 4000 KSAO 2000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ekami 8505 9465 10140 10834 11340 10796 10701 Harju 16604 16068 17067 15851 17490 17176 16898 KSAO 8561 9740 9411 9030 10566 10913 10684 Lähteet: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Opetustoimen kustannussovellus 2012. Ammatillinen peruskoulutus. Raportti KO21. www.vos.uta.fi; SVT. Rahanarvokerroin 1860-2013. www.stat.fi. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutussäätiön kustannussovelluksessa oleva ammatillisen peruskoulutuksen aineisto on liian suppea vertailuun. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten kustannusrakenteet Oppilaitosten kustannusrakenteet opetus- ja kulttuuritoimen ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusraporttien mukaan selviävät seuraavista kuvioista. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kustannusrakennetiedot vastaavassa tilastossa koskevat vain 30 opiskelijan suuruista maahanmuuttajien ammatil- 62 liseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, joten tieto ei ole vertailukelpoinen. Kuvio 17. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 opetus 1145 426 47 594 1472 801 kiinteistöt poistot 6097 majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto Kuvio 18. Harjun oppimiskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 opetus 2348 1272 502 1045 868 kiinteistöt 6209 poistot majoitus 4105 opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto Kuvio 19. Kouvolan seudun ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen kustannukset/opiskelija 2013 opetus 481 21 258 1659 34 kiinteistöt 5921 poistot 2728 majoitus opiskelijaruokailu yhteiset toiminnot järjestäjän hallinto Kustannusrakennetilastot ovat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastoista. 96Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan seudun ammattiopiston kustannusrakenteet ovat varsin lähellä toisiaan. Opetuksen 96 Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. raportti K02Z6OSD. 63 opiskelijakohtaiset kustannukset ovat varsin lähellä toisiaan eikä Harjun oppimiskeskuksen pienuuskaan näytä niitä merkittävästi nostavan. Harjun oppimiskeskuksen kustannusrakenne poikkeaa muista erityisesti kiinteistökustannusten, opiskelijaruokailun sekä yhteisten toimintojen osalta, mikä johtuu oppilaitoksen sisäoppilaitosluonteesta. Järjestäjän hallinnon kustannukset ovat kaupunkiorganisaatioon kuuluvassa Kouvolan seudun ammattiopistossa muita pienemmät. Harjun oppimiskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston kiinteistökustannukset ovat EteläKymenlaakson ammattiopistoa korkeammat johtuen Kouvolan seudun ammattiopistossa kaupungin perimän vuokran pääomakorvauksesta, jonka osuus on 1674 euroa/opiskelija. Harjun kustannuksia nostaa laaja rakennuskanta. Kustannusrakenteiden vertailuun liittyy monia ongelmia, joita ovat mm. yhteisten kustannusten kirjausten tarkkuus, kaupunkiomistajan perimä sisäinen vuokra ja poistojen vertailukelpoisuus. Lisäselvityksen saamiseksi kiinteistökustannuksista tarkastellaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusraporttien pohjalta tarkemmin. TAULUKKO 14. KYMENLAAKSON AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN TILAT 2013 Ekami Harju KSAO Omat tilat m2 Kustannukset €/m2/vuosi 50414 11498 55653 67 82 102 josta pääomakorvaus 71 Vuokratilat m2 Kustannukset €/m2/vuosi Yhteensä m2 Kustannukset €/m2/vuosi Tilat m2/opiskelija 1087 225 6989 109 51501 11498 62642 71 82 103 21 50 27 Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Tilasto K02T6OSA. Kouvolan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa on tiloja kesäkuussa 2015 valmistuvan uuden kiinteistön jälkeen 14 985 m2. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten yhteenlaskettu tilojen määrä on siten 132 550 m2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusraportti K02C3SA tarjoaa mahdollisuuden vertailla koulutusaloittain oppilaitosten kustannuksia valtakunnalliseen vertailuryhmään. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto alittaa koulutusaloilla pääsääntöisesti valtakunnallisen vertailuryhmän tason kaikissa kustannuksissa. Harjun oppimiskeskuksen opiskelijakohtainen opetuskustannus on noin 30 % alle vertailuryhmän tason, kiinteistökustannus erityisesti henkilökustannusten osalta noin 50 % yli, mutta kokonaiskustannus jää selvästi alle vertai64 luryhmän tason. Kouvolan seudun ammattiopisto ylittää useilla aloilla erityisesti kiinteistökustannuksissa valtakunnallisen vertailuryhmän tason. Huomattavan suuri ylitys on luonnonvara-alalla, jossa ylitys on yli 100 %. Opetuskustannuksissa liiketalouden ala ylittää vertailuryhmän tason, sosiaali- ja terveysala puolestaan alittaa. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa opetustuntien määrä on pysynyt 2006-2012 ennallaan, vaikka opiskelijamäärä on kasvanut. Suoritettujen opintoviikkojen määrä on kasvanut opiskelijamäärää enemmän. Tämäkin kuvastaa tehokkuuden paranemista. Kiinteistökulut opiskelijaa kohti ovat kasvaneet merkittävästi, vaikka tilojen määrä on puolittunut. Yhteisten toimintojen opiskelijakohtaisissa kustannuksissa on tapahtunut huomattava kasvu. Harjun oppimiskeskuksessa opetustuntien lukumäärä on kaudella 2006 -2012 alentunut opiskelijamäärän pysyessä ennallaan, mutta suoritettujen opintoviikkojen määrä on kasvanut. Tämän voisi tulkita tehokkuuden paranemiseksi. Sen sijaan kiinteistökuluissa on tapahtunut huomattava kasvu huoneistopinta-alan voimakkaasti kasvaessa. Kouvolan seudun ammattiopistossa opiskelijakohtaisten kustannusten kasvu 2006-2012 on ollut suhteellisesti sama kuin Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa, mutta painottuu hieman eri tavalla. Suhteellisesti suurin kasvu on tapahtunut vuokrien pääomakorvauksissa, mikä selittää lähes kokonaan kiinteistökustannusten nousun. Opetustuntien määrä on Kouvolan seudun ammattiopistossa pysynyt ennallaan opiskelijamäärän pienestä kasvusta huolimatta. Kaikissa tarkastelluissa ammatillisissa oppilaitoksissa kiinteistökulujen, osin myös yhteisten toimintojen kulujen kasvu näyttää aiheuttaneen merkittävimmän kustannuspaineen. Itse opetustoiminnan opiskelijakohtaisten kustannusten kasvu on ollut Kouvolan seudun ammattiopistoa lukuun ottamatta jonkin verran pienempää ja näiltä osin tehokkuuden kasvua kuvaavaa. Yhteisten toimintojen kulujen kasvu heijastaa lisääntyneitä opiskelijapalveluiden tarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ammatillisen lisäkoulutuksen kustannusrakenne selviää seuraavasta taulukosta. 65 TAULUKKO 15. KYMENLAAKSON AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN AMMATILLISEN LISÄKOULUTUKSEN KUSTANNUSRAKENNE VUONNA 2013 OPISKELIJATYÖVUOTTA KOHTI. Opetus ja tutkinnot Kiinteistöt ja poistot Yhteiset toiminnot ja hallinto Yhteensä Ekami €/otv 5667 Ekami % 58,0 Harju €/otv 8995 Harju % 85,3 Kvlakk €/otv 8878 Kvlakk % 65,6 KSAO €/otv 9970 KSAO % 65,0 1884 19,3 619 5,9 1894 14 2713 17,7 2226 22,8 937 8,9 2767 20,4 2665 17,4 9777 100 10551 13539 100 15348 100 100 Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K14K7SX TAULUKKO 16. OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN KUSTANNUSRAKENNE PERUS- JA LISÄKOULUTUKSESSA VUONNA 2013 KYMENLAAKSON AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Opetus Kiinteistöt ja poistot Opintosos. edut Hallinto ja yhteiset toiminnot Yhteensä Ekami peruskoulutus €/opisk KSAO peruskoulutus €/opisk Ekami peruskoulutus % KSAO peruskoulutus % Ekami lisäkoulutus €/opisk KSAO lisäkoulutus €/opisk Ekami lisäkoulutus % KSAO lisäkoulutus % 3174 38 4241 29 65,2 0,8 78,1 0,5 1924 37 2160 27 60,8 1,2 69,7 0,9 535 399 11,0 7,4 79 198 2,6 6,4 1121 762 23,0 14,0 1117 714 35,4 23,0 4868 5431 100 100 3164 3099 100 100 Lähde: Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K13C3SD. Työnantajille maksetut koulutuskorvaukset sisältyvät opetuskustannuksiin. Oppisopimuskoulutuksen kustannukset Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa ovat olleet vuonna 2013 maan keskiarvoa alemmat, mistä syystä erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen oppisopimuskoulutus on tuottanut ylijäämää. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijakohtainen kustannus on noin puolet oppilaitosmuotoisen koulutuksen kustannuksista. Lisäkoulutuksessa tilanne on ollut viime vuosina heikompi jopa alijäämäinen, vaikka vuonna 2013 onkin oltu hieman plussan puolella. Hallinnon ja yhteisten toimintojen kustannukset saattavat tuntua suurilta, mutta ne ovat Kymenlaaksossa alle koko maan keskiarvon ja johtuvat siitä, että oppisopimuskoulu- 66 tuksessa oppisopimustoimisto hoitaa vastaavia tehtäviä kuin oppilaitokset oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. 97 Karkeasti arvioiden yhden oppilaitosmuotoisen peruskoulutusvuoden korvaaminen oppisopimuskoulutuksella voisi tuoda Kymenlaaksossa noin 7 miljoonan euron suuruisen säästön, mikä on noin 10 % nykyisestä opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoituksesta maakunnassa.98 Se voisi huomattavalta osin korvata tarvittavat ammatillisen koulutuksen rahoitussäästöt. Samaan tavoitteeseen voidaan osittain päästä uuden tutkintojärjestelmän mukaisilla joustavilla opintoajoilla, joiden voi olettaa lyhentävän opiskeluaikaa. Eri asia on, että näin suuren oppisopimuspaikkojen määrän löytyminen ei nykynäkymin ole realistista, vaan edellyttäisi esimerkiksi Suomen yrittäjien esittämää järjestöjen kesken sovittavaa nykyistä joustavampaa oppisopimusoppilaan palkkausta tai vastaavaa muuta palkkasubventiota yrityksille kohdentamalla uudelleen julkisista varoista maksettavia yritystukia. On myös selvää, että osalla opiskelijoista on henkilökohtaisista syistä vaikea saada oppisopimuspaikkaa, mutta sama ongelma on edessä valmistumisenkin jälkeen. Tästä syystä tarvitaan työpajatoimintaa ja muita tukitoimia työllistymiskynnyksen ylittämiseen. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten tulorakenne Seuraavalla sivulla tarkastellaan Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten tulorakennetta. Tulorahoitus- rakennetilastojen lähteinä ovat oppilaitosten antamat tiedot sekä Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus K92MPTN6OS. 97 98 Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92Y7S. Noin 4000 peruskoulutusopiskelijaa x 1/3 x 5000 € = 6,6 miljoonaa euroa. 67 Kuvio 20. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston tulorahoitusjakautuma % keskimäärin 2011-2014 OKM 10,4 2,2 11,6 TEM 75,8 Hankerah Työnant, opisk, muut Kuvio 21. Harjun oppimiskeskuksen tulorahoitusjakautuma % keskimäärin 2011-2014 OKM 13,3 0,3 TEM Hankerah 86,3 Työnant, opisk, muut Kuvio 22. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tulorahoitusjakautuma % keskim. 2011-2014 22 29,6 OKM TEM Hankerah 1,9 46,5 Työnant, opisk, muut Kuvio 23. Kouvolan seudun ammattiopiston tulorahoitusjakautuma % keskimäärin 2011-2014 OKM 15,53,6 TEM Hankerah 89,9 Työnant, opisk, muut 68 Harjun oppimiskeskuksen ja Kouvolan seudun ammattiopiston tulorakenteet ovat samankaltaiset koostuen lähes 90 %:sti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksesta. Kouvolan seudun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen päärahoitus tulee lähes 50 %:sti työvoimakoulutuksesta, jonka osuus on merkittävä myös EteläKymenlaakson ammattiopistossa eli noin 10 %. Viimeiseen ryhmään sisältyy työnantajien rahoitusta, opiskelijamaksuja ja muuta maksupalvelutuloa, jonka rakennetta on tarkasteltu aiemmin. Muu kuin työvoimahallinnolle tapahtuva koulutuksen myynti kattaa noin viidenneksen Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen ja noin 4 % Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston tulorakenteesta. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nettotulos liikevaihdosta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nettotulosta tarkastellaan seuraavassa samalla tavalla, jota opetus- ja kulttuuriministeriö käytti ammattikorkeakoulujen toimilupa-arvioinnissa. Nettotulos on oppilaitoksen kannattavuuden tunnusluku, jolla tarkoitetaan tilikauden voittoa tai tappiota ennen tilinpäätössiirtoja. Liikevaihtoon lasketaan koko tulorahoitus sisältäen opetus- ja kulttuuriministeriön yksikköhintarahoituksen, alv-kompensaation, avustustuotot ja muut tuotot. Ministeriö piti ammattikorkeakoulujen toimilupaarvioinnissa tyydyttävänä 2 %:n nettotulosta liikevaihdosta. Vuonna 2012 ammattikorkeakoulujen neetotuloksen mediaani oli 3,9 % liikevaihdosta, ja mediaani alenee ammattikorkeakoulujen tulosennusteiden mukaan säästötoimien johdosta 1,3 %:iin liikevaihdosta vuoteen 2018 mennessä. 99 Kuvio 24. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nettotulos % liikevaihdosta 2011-2018 10 8 6 4 Ekami 2 Harju 0 -2 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Ekami 1,6 1,6 2,5 1,5 2 2 2 2 Harju 3,5 8,5 2,4 0,7 Kvlakk 0,8 -0,7 2,4 2,3 4,2 4,8 4,4 KSAO 0,4 0,6 -0,7 0,4 Kvlakk KSAO Lähde: Oppilaitosten antamat tilinpäätöstiedot 2011-2013, talousarviotiedot 2014 ja ennuste 2015-2018. 99 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten taloudelliset selvitykset ja Ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntäminen. Muistio 2.12.2013. 69 Harjun oppimiskeskuksen, Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen nettotulokset ovat olleet 2 %:n tuntumassa viime vuosina. Parhaimmalta näyttää kolmen kuluneen vuoden ajalta Harjun oppimiskeskuksen tilanne. Kouvolan seudun ammattiopiston nettotulos on jäänyt 2 %:n tason alle. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus Kymenlaakson ammatillisille oppilaitoksille on vuoden 2013 tasossa yhteensä noin 60-70 miljoonaa euroa, josta Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan seudun ammattiopiston kummankin osuus noin 30 miljoonaa euroa, Harjun oppimiskeskuksen osuus noin 4 miljoonaa euroa ja Kouvolan seudun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen osuus noin 1,5 miljoonaa euroa. Jos rahoitusta leikataan vuoteen 2017 mennessä 20 %:lla, se merkitsee 11 miljoonan euron pudotusta. Uusi rahoitusmalli mahdollistaa toisaalta Kymenlaakson ammatillisille oppilaitoksille koko maan keskitasoa paremmilla tutkintosuoritteilla ja tuloksellisuudella osuuden kasvattamisen koko maan rahoituskokonaisuudesta. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten yhteenlaskettu nettotulos ei parhaimmillaankaan ole ylittänyt 1,5 miljoonaa euroa viime vuosina. Työllisyyden hoito voi tuoda uusia nuorten aikuisten osaamisohjelman kaltaisia lisäresursseja, mutta ne eivät parantane tulorahoitusta ratkaisevasti. Työvoimakoulutuksen tai työnantajien rahoittaman koulutuksenkaan tulorahoitus tuskin on kasvussa. Oppilaitosten nettotulokset, jotka parhaimmillaan ovat olleet vuosina 2011-2013 painuvat siten lähivuosina ilman kulujen leikkaamista miinuksen puolelle. Ammatillisten oppilaitosten tehtävänä yleishyödyllisinä verovaroin toimivina laitoksina ei ole voiton tuottaminen. Terveenä periaatteena voidaan kuitenkin pitää sitä, että ne pystyvät saamastaan vuotuisesta rahoituksesta säästämään sen verran, että niillä on investointivaraa sekä että nykyistä vahvemmin tuloksellisuuteen pohjautuvan rahoituksen vuotuinen vaihtelu ei tuota rahoituksen riittävyydessä ongelmia. Itsenäisinä oikeushenkilöinä toimivat oppilaitokset ovat eri asemassa kuin kaupungin organisaatioon kuuluvat siten, että niiltä voi edellyttää hieman suurempaa nettotulosta kuin kaupungin organisaatioon kuuluvilta. Toisaalta kun kunnat maksavat valtiolle valtionosuusjärjestelmässä laskennallista rahoitusosuutta ammatillisen koulutuksen kustannuksiin, olisi positiivista tulosta pidettävä kohtuullisena vaatimuksena myös kaupungin organisaatioon kuuluvalle oppilaitokselle. Ei ole kohtuullista, että kunta joutuisi ikään kuin toiseen kertaan rahoittamaan toimintaa, jota se on jo kertaalleen laskennallisesti rahoittanut. Kuviossa esitetty nettotulos ottaa huomioon jo investointivaran poistojen ja vuokra-arvojen pääomakorvauksen kautta, mutta ne tuskin ovat nykyisellään riittäviä tulevien investointien kattamiseen. 70 Kassan riittävyyden tyydyttävänä ohjearvona pidettiin ammattikorkeakoulujen toimilupa-arvionnissa 45 päivää ja kriittisenä 30 päivää. Ammattikorkeakoulujen toimilupa-arvionnissa kassan riittävyyden mediaani kaudelle 2012-2018 oli 70 päivää.100 Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten kassan riittävyys oli vuosina 2012 ja 2013 seuraava: TAULUKKO 17. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten kassan riittävyys päivää vuosina 2012 ja 2013. 2012 51 211 197 Ekami Harju Kvlakk 2013 36 199 130 Kiristynyt taloustilanne näkyy kaikissa oppilaitoksissa kassan riittävyyden heikkenemisenä, mutta on kuitenkin vielä hyvällä tasolla. Kouvolan kaupungin yksikkönä toimivan Kouvolan seudun ammattiopiston talous on osa kaupungin taloutta, joten vastaavaa tunnuslukua ei ole. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten investoinnit vuosina 2011-2014 TAULUKKO 18. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rakennus- ja kalustoinvestoinnit keskimäärin vuodessa 2009-2013 1000 euroa Oppilaitos Rakennusinvestoinnit keskim. vuodessa 2009-2013 Kalustoinvestoinnit keskim. vuodessa 2009-2013 Vuotuinen opiskelijavolyymi 2014 Rakennusinvestoinnit keskim. vuodessa 2009101 2013/opisk.volyymi Kalustoinvestoinnit keskim. vuodessa 20092013/opisk.volyymi Ekami 6 124 157 57102 5 211 11 549 425 118 162 271103 1 627 3867 257 1034 3706 8864 1600 600 50 1400 1300 100 500 200 70 200 173 735 71 238 189 400 900 400 Harju Kvlakk KSAO Kymenlaakso yht. Koko maa Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus K92K7S, K92J6OS sekä K92K7YO. 100 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntäminen. Muistio 2.12.2013. Tarkastelutarkkuuden ja esityksen selkeystarpeen huomioon ottaen pyöristetty 100 000 euroille. 102 Vuonna 2014 rakennusinvestoinnit 5, 0 miljoonaa euroa. 103 Kalustoinvestoinneista vuosina 2009-2010 yhteensä 89 % koko kauden kalustoinvestoinneista. 101 71 Tarkasteltavien oppilaitosten investointitaso toimintavolyymiin verrattuna vastaa koko maan keskimääräistä tasoa ollen jopa hieman korkeampi kuitenkin painottuen enemmän rakennuksiin muihin investointeihin, joihin kuuluvat poistonalaiset kalusto- ja aineettoman omaisuuden, kuten tietokoneohjelmien hankinnat. Toimintavolyymiin suhteutetussa investointitasossa ei ole kokonaisuutena mainittavia eroja oppilaitosten välillä, mutta Kouvolan seudun ammattiopiston kalustoinvestointitaso jää huomattavasti muiden alapuolelle. Ero olisi vieläkin suurempi, ellei tarkastelussa olisi vuosia 2009-2010, joihin Kouvolan seudun ammattiopiston kalustoinvestoinneista tarkastelukaudella keskittyy lähes 90 % ja jolloin siirto kuntayhtymältä kaupungille oli juuri tapahtunut. Leasingrahoituksen käytön johdosta eri oppilaitosten kalustotilanteen vertailu tältä pohjalta on vaikeaa. Jos Kouvolan seudun aikuiskoulutuskeskuksen osalta otetaan huomioon vuoden 2014 talousarvioon sisältyvä 5 miljoonan euron rakennusinvestointi, sen keskimääräinen investointivolyymi kaudelle 2009-2014 nousee noin 900 euroon/opiskelijavolyymi eli maan keskiarvoon. Oppilaitosten omavaraisuusasteet104 ovat korkeat: Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 62 % Harjun oppimiskeskus 88 % Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 92 % Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen omavaraisuutta nostaa merkittävästi aikuiskoulutusrahasto. Ammattikorkeakoulujen keskimääräinen omavaraisuusaste oli toimilupahakemusten mukaan 68 %, ja se paranisi niiden taloussuunnitelmien mukaan 74 %:iin vuoteen 2018 mennessä. Oppilaitosten omistajayhteisöillä ei Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymää lukuun ottamatta ollut pitkäaikaista lainaa. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten opintosuoritustehokkuus Uudessa ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmässä tutkintojen ja tutkintojen osien määrä tulee olemaan eräs keskeinen rahoitustekijä. Oppilaitosten kykyä menestyä uudessa suoritusrahoituksessa voi arvioida tarkastelemalla tuotettujen opintoviikkojen määrää opiskelijaa kohti. Toinen taloudellisuuteen liittyvä tekijä on opetustuntien määrä opiskelijaa kohti, joka osoittaa pitkälti opetuksen kustannustasoa. 104 Omavaraisuusaste on laskettu kuten ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusohjeissa on ohjeistettu: omavaraisuusaste on taseen oma pääoma+tilinpäätössiirtojen kertymä/taseen loppusumma – saadut ennakot. 72 Seuraavassa kuviossa on muodostettu opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastojen pohjalta opintosuoritustehokkuudelle tunnusluku jakamalla opiskelijaa kohti vuodessa suoritetut opintoviikot opiskelijaa kohti käytetyllä opetustuntimäärällä. Tunnusluku osoittaa suoritettujen opintoviikkojen määrän käytettyä yhtä opetustuntia kohti. Tilasto sisältää sekä opetussuunnitelma- että näyttöperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritetut opintoviikot, jotka oppilaitos on toteuttanut itse tai ostanut muilta koulutuksen järjestäjiltä lukuun ottamatta hyväksi luettuja opintoviikkoja. Opetustunnit sisältävät opettajien ja opintoohjaajien lähiopetuksen, etäopetuksen ja monimuoto-opetuksen tunnit sekä työssäoppimisen ohjauksen ja opinto-ohjauksen tunnit opetussuunnitelmaperusteisessa ja näyttötutkintoon valmentavassa koulutuksessa. Tunnuslukuun vaikuttavat seuraavat tekijät: - keskeyttäminen ja läpäisy - tutkintojen suoritustapa opetussuunnitelma- ja näyttöperusteisena - opetusryhmän koko Vaikka tunnusluku sinänsä on keinotekoinen, sen avulla voitaneen arvioida kykyä tuottaa opintosuorituksia suhteessa käytettyyn opetuspanokseen. Kuvio 25. Opintosuoritustehokkuus (opintoviikkoja/opetustunti) Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa 2010-2013 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 Ekami Harju 2010 2011 2012 2013 Ekami 0,39 0,41 0,48 0,52 Harju 0,48 0,56 0,66 0,34 KSAO 0,55 0,56 0,52 0,48 Koko maa 0,43 0,44 0,45 0,47 KSAO Koko maa Lähde: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastot. Opetuksen ja työssäoppimisen tunnuslukuja. K02F6OSA. 73 Oppilaitosten opintosuoritustehokkuudet ovat pääosin tarkasteluvuosina maan keskiarvoa parempia. Erityisesti Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston numerosarja näyttäisi osoittavan nousevaa trendiä. Harjun oppimiskeskuksen tunnuslukujen vaihteluun vaikuttaa pienessä oppilaitoksessa vaihteleva opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisen koulutuksen opetustuntimäärä. Samaa asiaa voi tarkastella myös läpäisyä vertaamalla. TAULUKKO 19. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten nuorten peruskoulutuksen läpäisyaste valmistuneet % aloittaneista 2010-2013 Vuosi 2010 2011 2012 2013 Keskimäärin 2010-2013 Ekami 55 57 54 59 56 Harju 29 38 44 45 39105 KSAO 69 62 65 57 63 Lähde: Oppilaitosten toimittamat tiedot. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen maahanmuuttajakoulutuksen tiedot puuttuvat eivätkä ole vertailukelpoisia pitkäkestoisemman nuorten koulutuksen tuloksiin. Arvioivat johtopäätökset taloudellisista edellytyksistä - Pienuudestaan ja suurista kiinteistökustannuksistaan huolimatta Harjun oppimiskeskus näyttäisi taloudellisesti selviytyneen tarkastelujaksolla 2010-2013 parhaiten. Yhtenäkään vuotena sen saama yksikköhintarahoitus ammatilliseen peruskoulutukseen ei ole alittanut kustannuksia, ja myös maksupalvelutoiminnalla, jossa opetusmaatila näyttää olevan pääosassa on, nettomääräistä merkitystä toiminnan rahoittamisessa. Oma osansa lienee myös luonnonvara-alan korkeammalla yksikköhinnalla. Harjun oppimiskeskuksen opiskelijakohtainen kustannus on myös merkittävästi eli noin 25 % alempi kuin Hevosopisto Oy:n, mikä näyttää johtuvan erityisesti Hevosopiston opetuksen selvästi korkeammista kustannuksista. Vaikka tutkintojen erihintaisuus tuleekin säilymään uudessa rahoitusjärjestelmässä, rahoitusjärjestelmän muutos pienentää korkeammasta tutkintohinnasta johtuvaa rahoitushyötyä. Tämä seikka kannattaa ottaa huomioon arvioitaessa tulevaisuuden rahoituspohjaa. Harjun oppimiskeskuksen tuloksellisuusrahoitusindeksi on ollut 2011-2014 muita Kymenlaakson ammatillisia oppilaitoksia heikompi ja myös heikentynyt enemmän.106 105 Opiskelijoiden koulutustavoite hevostalouden koulutuksessa ei välttämättä ole ammatillisen tutkinnon suorittaminen 106 Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92Y7S. 74 - Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen talouden vaihtelu on markkinaehtoisesta tulorakenteesta riippuen muita oppilaitoksia suurempaa, mutta nettotulokset ovat olleet viime vuosina Harjun oppimiskeskuksen ja Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa samalla tasolla ja talous muutenkin vakaa. - Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto on pystynyt kohtuullisesti rahoittamaan toimintaansa maksullisen palvelutoiminnan nettotuloksella. Maksullisen palvelutoiminnan tulos, joka näyttää koostuvan monipuolisesti työvoimakoulutuksen myynnistä, opetuksen yhteydessä tuotetuista palveluista ja tuotteista sekä koulutuksen osaamisen myynnistä yrityksille, selittää pääosin oppilaitoksen positiivisen nettotuloksen. Samoin oppisopimuskoulutus peruskoulutuksena on tuottanut kohtuullista ylijäämää, n. 200 000 euroa/vuosi. Vastaavasti oppisopimuksen lisäkoulutuksessa on ollut useimmiten alijäämää. Kahtena vuotena kaudella 2010-2013 ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksessa sen nettotulos on ollut negatiivinen, ts. valtiolta tullut rahoitus ei ole riittänyt kustannuksiin.107 - Kouvolan seudun ammattiopiston nettotulos on ollut tarkastelujaksolla 2010-2013 heikoin johtuen nuorten ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen riittämättömyydestä. Oppisopimuskoulutuksen peruskoulutus on kaudella 2010-2013 tuottanut kohtuullista Ekamia suurempaa ylijäämää, n. 300 000 – 400 000 euroa/vuosi. Maksupalvelutoiminta on alkanut tulla merkittäväksi tulolähteeksi. Kouvolan seudun ammattiopistossa olisi tarvetta sekä kulujen sopeuttamiseen yksikköhintatuloon että maksullisen palvelutoiminnan vahvistamiseen.108 - Oppilaitosten talouden nykyiset nettotulokset osoittavat, että supistuva rahoitus ei tule riittämään nykytason menoihin. Opetuksen kustannustaso sinänsä näyttää nykyisellä opetuksen toteutusmallilla kohtuulliselta, mutta rahoituksen turvaaminen voi edellyttää rakenteellisia muutoksia. Eräs sellainen olisi oppilaitosmuotoisen koulutuksen osan korvaaminen ns. 2+1 –mallilla siten, että kolmas vuosi opinnoista korvattaisiin oppisopimuskoulutuksella parantaisi valmistuvan työmarkkinavalmiuksia ja säästäisi koulutuskustannuksia ehkä noin 10 % nykyisistä yksikköhintakustannuksista. Samaan säästötavoitteeseen voi pyrkiä uuden tutkintojärjestelmän mahdollistamilla joustavilla opintoajoilla. Myös kiinteistökustannusten ja yhteisten kustannusten, jotka ovat viime vuosina kasvaneet suhteellisesti eniten, säästömahdollisuuksien etsiminen on tarpeen. - Investointi- ja omavaraisuustarkastelu osoittaa, että itsenäisinä omistajayhteisöinä toimivilla oppilaitoksillakin on riittävän vahva taloudellinen asema tarpeellisten investointien suorittamiseen. Kouvolan kaupungissa kysymys on siitä, mikä on investointien tärkeysjärjestys suhteessa kaupungin muihin toimintoihin ja koko kaupungin poliittisesti päätettävään investointikokonaisuuteen. Kouvolan kaupunki on koulutuksen järjestäjänä panostanut neljänä viime vuotena suhteellisesti saman verran ammat- 107 108 Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92Y7S. Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus. Raportti K92Y7S. 75 tiopiston investointeihin kuin itsenäiset omistajayhteisöt, joten koulutuksen järjestäjämuoto ei näytä vaikuttaneen rakennusinvestointeihin, mutta kylläkin kalustoinvestointeihin. Investointitarpeeseen vaikuttaa myös opiskelijamääräkehitys, joka olisi opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupalinjausten perusteella hieman aleneva sekä mahdollinen toiminnan keskittäminen. 7.4. Toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus Oppilaitosten toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tarkastellaan tuloksellisuusrahoituksen pohjana olevan tulosindeksin, opiskelijapalautteiden, laatujärjestelmien osana toteutettujen arviointien sekä selvitysmiehen tekemien haastattelujen ja toteutetun verkkokyselyn pohjalta. Tulosindeksi sekä opiskelija- ja myöhemmin myös työelämäpalaute muodostavat uuden ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän vaikuttavuusosion. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen tulosindeksi Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoituksessa tuloksellisuutena on pidetty sitä, kuinka hyvin valmistuneet työllistyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä on jatko-opintoihin siirtymisen aste, saadaanko tutkinto suoritetuksi määräajassa, keskeytetäänkö opinnot sekä kuinka pätevää opettajakunta on ja kuinka paljon henkilöstön kehittämiseen panostetaan. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosindeksiin vaikuttaa koulutuksen vaikuttavuus (90 %), joka koostuu edellä mainituista läpäisyyn ja koulutuksen jälkeiseen sijoittumiseen liittyvistä osatekijöistä, opettajien pätevyys (7 %) ja koulutuksen järjestäjän panostus henkilöstön kehittämiseen (3 %). Vaikuttavuusmittari koostuu neljä vuotta tarkasteluajankohtaa aiemmin aloittaneiden opiskelijoiden valmistumisasteesta sekä sijoittumisesta työelämään ja jatkokoulutukseen. Eniten vaikuttavuusmittariin vaikuttavat koulutuksen läpäisseet ja työllistyneet (50 %), toiseksi eniten läpäisseet ja jatkokoulutukseen sijoittuneet (30 %), seuraavaksi eniten läpäisseet, mutta ei-työllistyneet tai ei-jatkoopiskelijat (15 %) ja vähiten ei-läpäisseet, mutta työllistyneet tai opintoja jatkavat (5 %). Tulosindeksi vaikuttaa tarkasteluajankohdasta kaksi vuotta seuraavan vuoden tulosrahoitukseen. Siten esimerkiksi vuoden 2014 tuloksellisuusrahoitus määräytyy vuonna 2008 aloittaneiden tilanteesta vuoden 2011 lopussa tarkasteluajankohdan ollessa vuosi 2012. Alla olevassa taulukossa tulosindeksit on merkitty sen vuoden kohdalle, jonka tulosrahoitukseen ne vaikuttavat. Tulosindeksin arvo 1000 tarkoittaa koulutuksen järjestäjien keskimääräistä tilannetta koko maassa. Tuloksellisuusrahoitusta saa 4/5 koulutuksen järjestäjistä perustuen siihen, missä määrin järjestäjän tulosindeksi ylittää tulosrahoitukseen oikeuttavan minimitason arvon 905. Vaikuttavuusarvossa otetaan huomioon useita opiskelijaan, koulutukseen ja valmistuneiden sijoittumisseu76 tukuntaan liittyviä olosuhdetekijöitä. Pyrkimyksenä on tarkastella koulutuksen järjestäjän vaikutusta indikaattoriarvoihin, kun olosuhteita vakioidaan.109 Ammatillisessa lisäkoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa on käytössä myös tuloksellisuusrahoitus. Niiden tulosindeksit eivät näyttäneet käyttökelpoisilta tässä selvityksessä. Kuvio 26. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten ammatillisen peruskoulutuksen tulosindeksi 2011-2014 1000 980 960 940 920 900 880 860 840 820 800 Ekami Harju KSAO 2011 2012 2013 2014 Ekami 978,3336 916,8191 947,7068 939,7057 Harju 948,9418 946,3529 928,661 874,0298 KSAO 988,9479 973,6741 979,5392 951,5793 Tulosindeksin pistearvon 1000 ylittävä lukema tarkoittaa maan keskiarvon ylittävää tilannetta. Kouvolan Ammatillisen Aikuiskoulutussäätiön ammatillista peruskoulutusta koskeva aineisto on niin suppea, ettei tulosindeksitietoja ole kaikilta vuosilta. Tulosindeksiin vaikuttaa se, miten koulutuksen järjestäjän mittariarvot suhteutuvat omaan valtakunnalliseen vertailuryhmään. Harjun oppimiskeskuksen opettajien kelpoisuutta ja henkilöstön kehittämispanostusta koskevat mittariarvot ovat nostaneet sen tulosindeksiä, läpäisseiden työllistymistä koskevat laskeneet. Vastaavasti Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän ja Kouvolan kaupungin tulosindeksejä laskevat opettajien kelpoisuutta ja henkilöstön kehittämistä koskevat mittariarvot. Vaikuttavuusmittarin (työllistyneet, jatko-opiskelijat, läpäisseet) arvo on ollut paras Kouvolan kaupungilla, mutta alentunut vuodesta 2011 vuoteen 2014. Kaikkien kolmen oppilaitoksen vaikuttavuusmittariarvot ovat maan vertailuryhmän keskiarvon alapuolella johtuen pääasiassa valmistuneiden työllistymisestä. Paras tulosindeksin arvo on 109 Opetushallitus. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus. Tulosmittariseloste vuodelle 2014. vos.uta.fi 77 ollut kaikkina tarkasteluvuosina Kouvolan kaupungilla, mikä näyttäisi johtuvan muita paremmasta läpäisystä ja läpäisseiden työllistymisestä. Ei-läpäisseiden osuus on ollut vuosina 2008–2011 valmistuneista kaikissa oppilaitoksissa suuri eli 20 – 30 %:n luokkaa, mutta ei-läpäisseistä kuitenkin 2/3 on ollut joko työllisiä tai jatko-opinnoissa. Keskeyttäneiden, jotka eivät ole työllisiä eivätkä jatko-opinnoissa, osuus on ollut kaikissa oppilaitoksissa 6 – 10 %:n luokkaa. Arvioiva johtopäätös: Ammatillisten oppilaitosten tulosindeksi on ollut laskusuunnassa, mikä johtunee erityisesti valmistuneiden työllistymisen heikkenemisestä ja olisi erityishuomion kohde myös uutta suoritusrahoitusta ajatellen. Opiskelijapalautteet Oppilaitokset toimittivat selvitysmiehen käyttöön työvoimakoulutusta koskevia valtakunnallisia OPALpalautteita, opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisen näyttötutkintojen palautejärjestelmä AIPALpalautteita sekä INKA-järjestelmässä toteutettuja opiskelijapalautteita . Harjun oppimiskeskuksesta ei saatu vastaavia aineistoja. Työvoimakoulutuksen OPAL-palautteita oli käytettävissä Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta ja Kouvolan ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta, joiden osuus tarkasteltavien oppilaitosten työvoimakoulutuksesta onkin kaudella 2010-2012 rahoitusvolyymin perusteella 86 %. TAULUKKO 20. Työvoimakoulutuksen OPAL-kokonaispalautteet vuosina 2009-2013 Vastausten keskiarvot asteikolla 1 – 5. Perustuu kysymykseen Miten arvioit koulutuksen onnistuneen kokonaisuutena annettuun vastaukseen. Ekami ammatillinen Ekami muu koulutus Vaihteluväli 2009 3,4 2010 3,6 2011 3,7 2012 3,9 2013 3,9 4,0 4,1 4,1 4,1 4,0 2,1 – 4,4 2,8 – 4,3 3,9 3,3 – 4,4 3,2 – 4,8 4,0 3,8 – 4,2 2,6 – 4,4 4,1 3,7 – 4,5 3,9 3,9 3,7 3,9 2,6 – 4,7 4,0 3,7 – 4,1 4,2 3,9 4,0 4,1 4,1 4,1 4,0 Kvlakk Vaihteluväli KSAO Koko maa ammatillinen Koko maa muu Valtakunnan keskiarvoa paremmat luvut on merkitty punaisella. Vaihteluvälitarkastelussa ei ole otettu huomioon ryhmää, jossa on 5 tai vähemmän vastaajaa. 78 Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen OPAL-palautteet ovat olleet vuodesta 2011 lähtien maan keskiarvotasoa paremmat. Paras arvo vuodelta 2013 on Kouvolan seudun ammattiopistolla. EteläKymenlaakson opiskelijapalautteissa on ollut nouseva trendi, ja ne ovat nousseet vuonna 2013 maan keskiarvotasolle myös ammatillisessa työvoimakoulutuksessa. Aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijapalautteet ovat olleet jonkin verran paremmat kuin Etelä-Kymenlaakson opiskelijapalautteet, mikä näkyy sekä koko aineiston keskiarvossa että vaihteluvälin laajuudessa. Toisaalta koulutusten väliset erot näyttävät EteläKymenlaakson ammattiopistossa suuremmilta, koska vaihteluvälin paras arvo on vuodesta 2011 lähtien korkeampi kuin aikuiskoulutuskeskuksessa. Vaihteluvälitarkastelussa alimman ja ylimmän arvon saaneilla koulutuksilla ei ole mitään erityistä alakytkentää, vaan saman alan koulutuksen saamat palautteet ovat vaihdelleet. Tämä viittaa siihen, että koulutus- , opettaja- ja tilannekohtaiset tekijät vaikuttavat palautteeseen. Kiinnostava seikka on, että molemmissa oppilaitoksissa maahanmuuttajakoulutus näyttää saaneen hyviä opiskelijapalautteita. TAULUKKO 21. Näyttötutkintojen palautejärjestelmä AIPAL- opiskelijapalaute vuosina 2009-2013 Vastaus kysymykseen Miten tyytyväinen olit valmistavan koulutuksen laatuun Ekami KSAO Koko maa 2009 4,0 2010 4,1 2011 3,7 2012 3,9 3,9 3,8 3,8 3,8 2013 3,8 3,9 3,9 Ammattiopistojen saamat palautteet näyttötutkintoihin valmistavasta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta koulutuksesta ovat olleet kolmena vuotena viidestä koko maan keskiarvoa parempia. EteläKymenlaakson ammattiopistossa AIPAL-palautteet ovat aiempina vuosina olleet työvoimakoulutuksen palautetta parempia, mutta laskeneet hieman ja ovat nyt samalla tasolla kuin työvoimakoulutuksen palautteet. Kouvolan seudun ammattiopiston osalta käytettävissä olivat myös nuorten koulutusta koskevat INKApalautteet. TAULUKKO 22. Opetuksen kokonaislaatu, jossa mukana kaikki osa-alueet vuosina 2011-2014 1/2011 Lukuvuosikysely 3,81 Opintojen aloituskysely 2/2011 1/2012 3,82 2/2012 3,94 4,05 79 1/2013 3,81 2/2013 3,95 1/2014 3,87 Tuloksissa näkyy kaikelle koulutukselle tyypillinen piirre: palaute opintojen alkuvaiheessa on yleensä myönteisempi kuin opintojen kestäessä tai niiden loppuvaiheessa. On vaikea sanoa, johtuuko tämä ehkä siitä, että kokemusten karttuessa arviot tarkentuvat vaiko opintojen alkuvaiheessa vallitsevasta perusmyönteisyydestä. Kokonaispalaute näyttää samantasoiselta nuorten ja aikuisten koulutuksessa, Oppisopimustoiminnan osalta oli käytettävissä Kouvolan seudun ammattiopiston palautekysely. TAULUKKO 23. Oppisopimustoiminnan palaute Kouvolan seudun ammattiopistossa vuonna 2013. Vastausten keskiarvo asteikolla 1 – 5. Yleisarvosana opstoimiston toiminnasta Opiskelijan ammattitaito kehittynyt alan osaamistarpeita vastaavaksi Kouluttajien osaaminen tietopuolisessa koulutuksessa ajantasaista Opiskelijan HOPS:n toteutuminen työpai110 kalla Jatkava ops-opiskelija Jatkavan opsopiskelijan työpaikkakouluttaja Valmistunut opsopiskelija Valmistuneen opsopiskelijan työpaikkakouluttaja 4,05 4,29 4,14 4,24 4,46 4,29 4,63 4,59 4,22 4,06 4,53 4,06 4,08 4,24 4,31 4,14 Kiinnostavaa on, että arvio opiskelijan ammattitaidon kehittymisestä on hyvin myönteinen. Valmistuvilla opiskelijoilla opiskelijan ja työpaikkakouluttajan arviot tästä ovat myös yhdenmukaiset. Jatkavilla opiskelijoilla on eroa opiskelijoiden ja työpaikkakouluttajan arvion välillä. Kouluttajien osaaminen tietopuolisessa koulutuksessa saa opiskelijoilta paremman arvion kuin työpaikkakouluttajilta. Oletettavaa on, että opiskelija tuntee tilanteen paremmin. Arviot kaiken kaikkiaan ovat hieman parempia kuin muussa koulutuksessa. Arvioiva johtopäätös: Opiskelijapalautteiden taso on Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vähintään koko maan keskiarvotasossa, osin ylikin ja näyttää myös paranevaa suuntaa. Oppisopimuskoulutuksen palautteet näyttäisivät olevan oppilaitosmuotoista koulutusta parempia. 110 HOPS = henkilökohtaistettu opetussuunnitelma 80 Laatujärjestelmät ja arvioinnit Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla ja Kouvolan seudun ammattiopistolla on yhteinen laatustrategian toimeenpanoa koskeva Veto 2-hanke yhdessä Saimaan seudun ammattiopiston kanssa näiden kolmen oppilaitoksen muodostaessa Kaakkois-Suomen vertaisarviointiverkoston, jossa oppilaitoskohtaiset tulokset ovat julkisia verkoston oppilaitosten kesken. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Systemaattinen laadun ja toimintajärjestelmän kehittämistyö käynnistyi vuonna 2009. Laatutyössä ammattiopisto noudattaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta sekä EFQM- laadunhallintajärjestelmää (Euroopan laatupalkinto). Ekamin toiminnanohjauksen ja kehittämisen toimintaohjelma 2013-2016 on hyväksytty 23.9.2013, toimintakäsikirja on hyväksytty 24.1.2013 ja aikuiskoulutuksen sisäiset auditoinnit tehty keväällä 2014. Keväällä 2012 tehtiin strategian laadinnan yhteydessä ammattiopiston toiminnasta SWOT-analyysi. SWOT-analyysin keskeisiä johtopäätöksiä järjestäjäverkon muutostarpeiden arvioinnin kannalta ovat mm. Auros Consulting on tehnyt vuonna 2012 toimintajärjestelmän ulkoisen auditoinnin, jonka yhteenveto EFQM-arviointialueittain on seuraava:111 Johtajuus: Johtaminen on kunnossa ylimmän johdon sekä lähiesimiestoiminnan osalta, keskijohdon roolit ja vastuut eivät ole selkeitä. Strategia: Strategia on laadittu henkilöstöä osallistaen sekä sidosryhmiä kuulleen. Strategiaa on viety käytäntöön systemaattisesti, mutta haasteena strategian ulottaminen osasto- ja henkilöstötasolle. Strategia on selkeä vahvuus. Henkilöstö: Henkilöstö on ammattitaitoista, sen kouluttautumismahdollisuuksia tuetaan vahvasti ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan. Selkeä vahvuus. Kumppanuudet ja resurssit: Kumppanuudet ovat vahvasti Ekamin hallinnassa. Tilat ja laitteet pääsääntöisesti kunnossa, kiinteistöjen käytön tehostamista ja kiinteistöpolitiikkaa mietittävä huolella. Prosessit, tuotteet ja palvelut: Koulutus ja muut palvelut toimivat pääosin asianmukaisesti. Läpäisyaste ja keskeyttämiset ovat keskeisimmät kehittämiskohteet. Toimintajärjestelmässä prosessit on kuvattu kattavasti ja tuotteiden ja palveluiden osalta toimintajärjestelmä on looginen. Asiakastulokset: Ekami on haluttu opiskelupaikka ja sillä on myönteinen imago ja vahva brändi. 111 Auros Consulting. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Toimintajärjestelmän ulkoinen auditointi. Auditointiraportti 7.5.2012. Tiivistelmä. 81 Henkilöstötulokset: Henkilöstötyytyväisyys on hyvällä tasolla kaikilla mittareilla mitattuna. Selkeä vahvuus. Henkilöstön osallistumisessa ja aktiivisuuden lisäämisessä on parantamisen varaa. Yhteiskunnalliset tulokset: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus toteutuu pääosin perustehtävän kautta. Avaintulokset: Olemassa olevan strategian mukaiset tavoitteet on pääosin saavutettu ja Ekami on merkittävä alueellinen vaikuttaja. Talouden nousu yhtä kriittisemmäksi tekijäksi ja talouden tunnuslukujen negatiivinen kehityssuunta on syytä ottaa huomioon. Kokoavina johtopäätöksinä Auros Consulting toteaa mm., että selkeitä vahvuusalueita ovat henkilöstö, henkilöstötulokset ja strategia. Kaikissa arviointialueissa on saavutettu järjestelmällinen ja tarkoituksenmukainen toimintatapa ja menettely, joka on käytössä koko organisaatiossa. Edellisen strategian mukainen systemaattinen panostus toiminnan laatuun ja toimintajärjestelmän kehittämiseen näkyy selkeästi. Kokonaispistemäärä 473/1000 on erinomaisen hyvää tasoa ja toisi todennäköisesti hyvän sijoituksen laatupalkintokilpailussa. Vuoden 2011 sisäisen SWOT-analyysin ja vuoden 2012 ulkoisen auditoinnin pohjalta on suoritettu useita kehittämistoimenpiteitä, mm. kolmen toimipisteen lakkauttaminen ja keskijohdon uudistaminen. Harjun oppimiskeskus Harjun oppimiskeskus on osallistunut pilottikohteena opetushallituksen laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerien ja prosessien arviointiin. Laadunhallinnan viitekehyksenä on ollut ISO 9001 –laadunhallintajärjestelmä. Käytössä oleva strategia-asiakirja on hyväksytty 17.11.2009. Laadunhallinta pohjautuu suurelta osin suulliseen palautetietoon, minkä vaikuttavuus pilottiprojektin arviointiryhmän mukaan näkyy arjen työssä ja opiskelijoiden tarpeiden huomioon ottamisessa. Henkilöstökoulutus on hyvin resursoitu, mikä on todettu tässä raportissa aiemmin tulosindeksin tarkastelun yhteydessä. Myös tukipalvelujen resursointia pidetään vahvuutena. Parantamisalueina nähdään strategisten tavoitteiden määrittely, seurantamittarien kehittäminen ja systemaattisempi palautteen hyödyntäminen.112 Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen laatujärjestelmä on sertifioitu 2007 ja viimeisin ulkoinen auditointi on suoritettu 2009. Laatujärjestelmä täyttää vaatimukset laadun varmistusstandardeista SFS-EN ISO 9001:2008 ja SFS-EN ISO 14001:2004. Laatujärjestelmä vastaa vuonna 2008 annetun ammatillisen kou112 Opetushallitus. Harjun oppimiskeskus. Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän kriteerien ja prosessien pilotointiin liittyvä arviointi. Palauteraportti 30.6.2014. 82 lutuksen laadunhallintasuosituksen keskeisiä periaatteita. Parhaillaan ollaan siirtymässä EFQMlaatujärjestelmään, joka antaa mahdollisuuden kokonaisuuksien arviointiin ja organisaation jatkuvaan kehittämiseen. Säätiön hallitus on toteuttanut SWOT-analyysin vuonna 2011. Opiskelijapalaute on säännöllistä ja käytössä kolmena eri versiona. Oppilaitoksessa on ollut vuodesta 2001 lähtien tulospalkkiojärjestelmä, joka on sidottu toiminnan taloudelliseen tulokseen ja henkilökohtaisiin arvioihin toiminnasta, kehittämishalukkuudesta ja työtaidoista. Hyvinvoiva henkilöstö on keskeinen yhteinen arvo. Tämän selvitystehtävän kannalta keskeisinä parantamisalueina on todettu mm. yhteistyö oppilaitosten välillä, kumppaniverkoston laajentaminen ja vankistaminen, uudet koulutustuotteet ja asiakasryhmät, viestintä ja näkyvyys. 113 Kouvolan seudun ammattiopisto Ammattiopistolla on tuore 14.1.2014 päivitetty laatustrategia, jonka viitekehyksenä on CQAF (Common Quality Assuarance Framework), jonka taustalla on myös suomalaisten korkeakoulujen laatuauditoinneissa käytetty Demingin ympyrä. Opisto on tehnyt EFQM-mallin mukaisen toiminnan itsearvioinnin vuonna 2012 ja osallistunut samana vuonna opetushallituksen laatupalkintokilpailuun. Opiskelijapalaute on systemaattista ja monipuolista.114 Opetushallituksen laatupalkinnon palauteraportin mukaan ammattiopiston vahvuuksia ovat:115 - rohkeat koulutusavaukset, joilla on reagoitu yhteiskunnan muutoksiin alueella - aikuisopiston merkittävä rooli työttömiksi jääneiden kouluttajana - aktiivinen yhteistyö kumppanien kanssa, minkä tuloksena koulutus on työelämälähtöistä - perustehtävää tukeva hanketoiminta - vakiintunut ja monipuolinen kansainvälinen toiminta Opetushallituksen laatupalkinnon palauteraportin mukaan ammattiopiston kehittämiskohteita ovat: - johtamisen kehittäminen selventämällä vastuita - ammattiopiston yhtenäisyyden lisääminen hyvien käytänteiden tehokkaammalla levittämisellä - Kouvolan kaupungin tietojärjestelmien saaminen toimivaan arkikäyttöön sekä ammattiopiston taseyksikköaseman rakentaminen kaupungin taloushallinnossa sellaiseksi, että se mahdollistaa opiston päätehtävän mukaisen toiminnan kehittämisen ja toimintaedellytysten parantamisen - kumppanuusstrategia ja säännöllinen elinkeinoelämältä kerättävä palaute - vertailutieto muiden koulutuksenjärjestäjien asiakastuloksista 113 Aikuiskoulutuskeskus. Yleiskuvaus Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksen toiminnasta. Kouvolan seudun ammattiopisto. Kouvolan seudun ammattiopiston laatustrategia 2011-2015. 115 Opetushallitus. Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailu 2012. Palauteraportti 21.11.2012. 114 83 Ammattiopiston suorittamassa itsearvioinnissa toiminnan vahvuuksiksi tulivat annettujen pistemäärien mukaisessa järjestyksessä seuraavat:116 - 1. työelämäyhteistyö, kv-toiminta, verkostot ja sidosryhmät - 2. vahva ja kehittyvä pedagoginen toiminta - 3. henkilöstön hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen117 - 4. nopea ja joustava reagointi yhteiskunnallisiin trendeihin - 5. markkinointi ja moninaiset viestintäkanavat tukevat vetovoimaisuutta ja näkyvyyttä - 6. opiskelijoiden motivointi ja vaikuttamismahdollisuudet Keskeisiä parantamisalueita ovat itsearvioinnin mukaan: - 1. työssäoppimisen pedagogiset linjaukset - 2. systemaattinen jaostotoiminta työelämäyhteistyön parantamiseksi - 3. palautteen hyödyntäminen - 4. vuosikellon käyttöönotto ja suunnitelmallisen toiminnan lisääminen - 5. koulutuksen järjestäjän ja toteuttajan yhteistyö Loput kehittämiskohteet koskevat enemmän ammattiopiston sisäistä toimintaa eivätkä ole tämän selvitystehtävän kannalta keskeisimpiä. Arvioiva johtopäätös: Suurimpien Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ja Kouvolan seudun ammattiopiston laatu- ja palautejärjestelmät vaikuttavat pisimmälle kehittyneiltä. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijapalautejärjestelmä on sen valtakunnallisesta luonteesta johtuen monipuolinen. Kahden pienemmän oppilaitoksen laatujärjestelmät ovat enemmän kehitys- tai muutosvaiheessa. Pienessä oppilaitoksessa vaikuttavan laatujärjestelmän ei tarvitse olla dokumentaatioltaan raskas, kunhan se vaikuttaa arkeen. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten eräs nykyinen yhteistyön alue on laatujärjestelmien kehittäminen. Oppilaitoskohtaisissa arvioinneissa esitetyt kehittämiskohteet ovat useissa tapauksissa sellaisia, joissa yhteinen järjestäjä voisi parantaa nykytilaa. Vähintäänkin on tarpeen jatkaa laadunhallinnan kehittämisyhteistyötä. 116 117 Kouvolan seudun ammattiopisto. Itsearviointi 16.-17.2.2012. Loppuraportti. Nämä korostuvat kaikissa muissakin tarkastelluissa oppilaitoksissa 84 Oppilaitosten palvelukyky, vahvuudet ja kehittämiskohteet haastattelujen ja verkkokyselyn valossa Haastattelujen ja verkkokyselyn aineisto edustavat noin 200 Kymenlaakson asiantuntijan näkemyksiä. Asiantuntijat edustivat maakunnallisia organisaatioita, maakunnan kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä, elinkeinoelämää, oppilaitosten hallinto- ja asiantuntijaelinten jäseniä, johtoa, henkilöstöä ja opiskelijoita. Oppilaitosten yleisestä palvelukyvystä syntyy aineiston perusteella varsin myönteinen kuva. Kaikissa aineistoissa noin 90 %:n mielestä oppilaitosten palvelukyky asukkaille ja elinkeinoelämälle on hyvä tai erittäin hyvä. Vahvuuksista enimmät maininnat saavat henkilöstön osaaminen, tilat ja välineet , uudet koulutusavaukset, toteutetut talouden hallitut sopeuttamistoimet, monipuolisuus ,työpajatoiminta ja logistiikan koulutus. Kehittämiskohteita ovat koulutustarjonnan joustavuus, kielitaidon, kuten venäjän kielen, opettaminen , uusien organisaatioiden toimivuus, matkailun kouluttaminen ja kaupungin byrokratian helpottaminen. Erityislaatuisin on pienimmän oppilaitoksen johtoryhmän toive monipuolisemmasta opiskelijoiden sukupuolijakautumasta, mikä voi olla peruste myös aiemmin esitetylle koulutuksen keskittämisehdotukselle. Kouvolan seudun ammattiopistossa vahvuuksina tulivat esille uudet avaukset, hanketoiminta ,kansainvälisyys ja näyttötutkinto-osaaminen. Etelä- Kymenlaakson ammattiopisto saa positiivista palautetta nopeasta reagoimisesta alueellisen elinkeinoelämän tarpeisiin ja työpajatoiminnasta, Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus joustavasta työelämän palvelusta ja hyvästä laitteistosta. Usein esiintyvä arvio on, että oppilaitoksissa on tapahtunut selvää myönteistä kehitystä joustavuudessa ja ajankohtaisten koulutustarpeiden huomioonottamisessa. 118 Työelämäyhteistyö jakaa mielipiteitä. Verkkokyselyn aineistossa se esiintyy eniten sekä vahvuutena että kehittämiskohteena. Työelämäyhteistyötä vahvuutena on pitänyt oppilaitosten oma väki, ulkopuoliset usein sekä vahvuutena että toisaalta kehittämiskohteena. Elinkeinoelämää edustavat puhelinhaastattelun vastaajat arvioivat kouluarvosanalla mitattuna oppilaitosten palvelukyvyksi elinkeinoelämän kannalta 8,5. Työelämäyhteistyön parantamiskohteet liittyvät useimmiten työssäoppimispaikkojen saatavuuteen, koordinointiin ja oppilaitoksen taholta tapahtuvaan ohjaukseen. 118 Tässä on otettu huomioon lähinnä vastaukset, joissa oppilaitoksen ulkopuolinen vastaaja on spontaanisti haastattelijan kysymättä maininnut jonkin oppilaitoksen. 85 8.AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISVERKON UUDISTAMISVAIHTOEHDOT JA NIIDEN ARVIOINTI 8.1. Arvioinnin perusteet Seuraavassa arvioidaan SWOT-analyysin pohjalta mahdollisia järjestämisverkkovaihtoehtoja lähinnä siitä näkökulmasta, miten ne täyttäisivät järjestäjärakenteen uudistuksen tavoitteita. SWOT-analyysissä on otettu huomioon haastatteluissa esille tulleet ja edellisissä luvuissa esitetyt havainnot. Selvitysmies on arvioinut kriittisesti aineistoa ja painottanut ja täydentänyt niitä oman kokemuksensa ja näkemyksensä pohjalta. 8.2. Yhden maakunnallisen järjestäjän mallin arviointi Yksi maakunnallinen järjestäjä ylläpitäisi Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoa, Harjun oppimiskeskusta, Kouvolan ammatillista aikuiskoulutuskeskusta ja Kouvolan seudun ammattiopistoa. Yhteinen järjestäjä ei tarkoita oppilaitosten yhdistämistä yhdeksi oppilaitokseksi, vaan koulutuksen järjestäjä voi päättää oman harkintansa mukaan oppilaitosjaosta. Selvitysmies ei pidä yhtä oppilaitosta yhden järjestäjän tapauksessa hyvänä vaihtoehtona eikä sitä myöskään valtiovallan rakenneuudistuslinjauksissa edellytetä. Päinvastoin opetusministeri Krista Kiuru korosti lakiesitysten antamista koskevassa tiedotustilaisuudessa 4.12.2014 , että järjestäjäverkon tiivistäminen ei tarkoita oppilaitosten lakkauttamista ja että ministeriö tulee edellyttämään järjestämislupahakemuksissa kuvausta yksikköverkosta sen varmistamiseksi, ettei koulutuksen saavutettavuutta heikennetä.119 Selvitysmiehen käsityksen mukaan tavoiteltava järjestämismalli on sellainen, jossa strategiset päätökset tehdään maakunnallisesta näkökulmasta, mutta useiden työelämäedustajienkin korostama paikallinen palvelukyky ja joustavuus turvataan toimintayksiköiden riittävällä tulosvastuullisella autonomialla eikä toimintamallien yhdenmukaisuudesta tehdä itsetarkoitusta. Kaikilla Kymenlaakson ammatillisilla oppilaitoksilla on vakiintunut hyvä nimi. Koulutuskentässä usein toistuneet nimien muutokset ja keinotekoisen tuntuiset uudet organisaationimikkeet ovat herättäneet epäselvyyttä ja hämmennystä. Koulutuksen järjestäjän ei tarvitse olla kovin näkyvä oppilaitosten asiakkaille, jotka ovat tottuneet tiettyyn nimeen ja puhuvat edelleen oppilaitoksista jopa käytöstä poistuneilla nimikkeillä. Oppilaitosten omistuspohjan huomioon ottaen Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen yhteisen järjestäjän ainoa tarkoituksenmukainen juridinen muoto on osakeyhtiö, jossa nykyiset järjestäjät ovat osakkaina. Nykyiseltä pohjalta muodostettava osakeyhtiö toisi koulutuksen järjestäjän päätöksentekoon myös elinkeinoelämän edustuksen Harjun Oppimiskeskus Oy:n ja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutussäätiön kautta. Elinkeinoelämä on monissa koulutuksen hallinnon uudistuksissa toivonut vahvempaa asemaa niin ammatil- 119 Opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 4.12.2014 (video www.minedu.fi). 86 lisen koulutuksen kuin ammattikorkeakoulujenkin hallintoon. Uusi ammattikorkeakoululaki edellyttääkin ammattikorkeakouluyhtiön hallituksessa työelämäedustusta. Kouvolassa aikuiskoulutuksen työnjako ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen kesken voidaan tehdä joko osaamisalueittain tai ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisluvan mukaan. TAULUKKO 24. Yhden maakunnallisen järjestäjän mallin SWOT-analyysi. Vahvuudet Helpottaa toimintojen sopeuttamista pienevään valtionrahoitukseen Heikkoudet Heikentäisi yhteyttä kunnalliseen koulutukseen ja koulutuspolitiikkaan erityisesti Kouvolan kaupungissa Parantaa koulutuksen riskinkantokykyä rahoituksen muuttuessa epävakaammaksi Seutukuntien elinkeinoprofiilien erilaisuuden huomioon ottaminen voisi kärsiä Mahdolliset uudet avaukset ja toimintojen supistukset voidaan toteuttaa maakunnan kokonaisedun mukaisesti Haavoittuvuus avainresurssien suhteen pienenee Turvaa vaihtoehdoista parhaiten henkilöstön työllisyyden säästötoimien toteutuessa Varhaisen toimijan etulyöntiasema rahoitusjärjestelmän perusluonteisessa muutoksessa Seutukuntien erilainen suuntautuminen voi olla vahvempaa kuin näkemys yhteisistä eduista Ekamin ja KSAO:n melko tuoreiden organisaatiomuutosten jäljiltä yhtenäisyyden vakiintumiselle tulisi antaa aikaa ennen uusia organisaatiomuutoksia Ei saa varauksetonta kannatusta maakunnassa ainakaan heti toteutettavana mallina Optimikokoa ei kukaan tiedä Tavoitellaan kerralla liian suurta muutosta Selkiyttäisi aikuiskoulutuksen toteutusvastuuta, ja kilpailuneutraliteettivaatimus voidaan täyttää ilman erillisiä yhtiöitä Yhteinen järjestäjä maksimoi mahdollisuudet saada kaikki toivotut ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestämisluvat ja voi jakaa toiminnan haluamallaan tavalla oppilaitoksille Parantaisi kilpailukykyä työvoimakoulutuksesta ja työelämän rahoittamasta koulutuksesta Mahdollistaa haluttaessa Kymenlaakson kesäyliopiston ja yksityisten kansanopistojen siirtymisen samalle koulutuksen järjestäjälle Mahdollistaa yhteishaun muututtua ensikertalaisia suosivaksi malleista parhaiten nuorten ja aiempaa koulutusta saaneiden hakijoiden tasapuolisen kohtelun Mahdollisuudet Uhat Byrokratian tuoma joustamattomuus ja lisäkustannukset 87 Valtakunnallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen koulutuksen rahoituksessa Riskinä voimavarojen valuminen perustoiminnasta tukitoimintoihin Korkeakouluyhteistyön vahvistuminen Nykyisten järjestäjien päätäntävalta koulutuspalvelujen tarjontaan koettaisiin riittämättömäksi Mahdollistaa kehityksen kohti maakunnallista aluekehityskonsernia (ks. jäljempänä arvio oppilaitosten palvelukyvystä) Tehokkaampi edunvalvonta valtiovallan suuntaan Seutukuntien keskinäinen kilpailu organisaation sisällä syö edut Pienten ja erikoistuneiden koulutusalojen erityistarpeet eivät tule huomioiduksi riittävästi Yrityksille kootumpi ja viestinnällisesti selkeämpi palvelukokonaisuus ns. yhden luukun periaatteella Dynaamisten johtajien johdolla parhaillaan toteutuva vahva kehitys oppilaitoksissa kärsii uuden organisaation rakentamisen kustannuksella Mahdollistaa eri koulutusmuotojen paremman kohdentamisen elinkeinoelämän ja koulutettavien tarpeisiin Heikentää yhteyttä lukiokoulutukseen, jota tulisi tarkastella entistä enemmän yhdessä ammatillisen toisen asteen kanssa Mahdollistaa koulutuksen tehokkaamman markkinoinnin Osakeyhtiömalli antaa mahdollisuuden toiminnan ja talouden pitkäjänteiseen kehittämiseen ammatillisen koulutuksen ehdoilla Säästöjen toteuttaminen kiinteistökustannuksissa ja yhteisissä palveluissa Mahdollistaa eri oppilaitoksissa olevan erityisosaamisen hyödyntämisen koko Kymenlaaksossa sekä opetuksessa että tukipalveluissa Kehittämistoiminnan paremmat resursointimahdollisuudet Aikuiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen hyvien käytänteiden tehokkaampi levitys kaikille Tasavertaisten digitaalisten opetus- ja tukipalvelujen kehittäminen 8.3. Kahden alueellisen järjestäjän mallin arviointi Kaksi alueellista ammatillisen koulutuksen järjestäjää voidaan muodostaa joko alueelliselta pohjalta siten, että Kouvolan seudun ammattiopisto ja Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus ovat yhdellä osakeyhtiömuotoisella järjestäjällä sekä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Harjun oppimiskeskus yhdellä osakeyhtiömuotoisella järjestäjällä. Tämä ratkaisu mahdollistaisi markkinaehtoisen aikuiskoulutuksen toteuttamisen saman järjestäjän toimesta ja perustettujen erillisten yhtiöiden purkamisen. Kouvolan seudun ammattiopisto toteuttaisi ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvalla toteutettavaa opetussuunnitelma88 ja näyttötutkintoperusteita ammatillista peruskoulutusta ja Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus aikuiskoulutuksen järjestämisluvalla toteutettavaa oppilaitosmuotoista lisäkoulutusta ja oppisopimuskoulutusta sekä markkinaehtoista aikuiskoulutusta, johon sisältyisi myös rautatiealan koulutus. Vaihtoehtoisesti työnjako ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen välillä voitaisiin tehdä osaamisalueittain. Aikuiskoulutuksen jatkamista eri oppilaitoksena maakunnallisen järjestäjän alaisuudessa puoltaisi se, että sen toimintavolyymista 75 – 80 % on muuta kuin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa koulutusta. Työvoimakoulutusta pyritään valtakunnallisten linjausten mukaan suuntaamaan vahvemmin tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen ohella myös nuorten jo tutkinnon omaavien ammatillisia valmiuksia syventävään, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien koulutukseen, jolloin aikuiskoulutuskeskuksessa jatko- ja täydennyskoulutusluonteinen koulutus voi kasvaa. Aikuiskoulutuskeskus voi suuntautua myös muita oppilaitoksia luontevammin maakunnan ulkopuolisille aikuiskoulutusmarkkinoille. Välttämätöntä olisi kuitenkin tässäkin vaihtoehdossa tehdä oppilaitosten osaamiseen perustuva aikuiskoulutuksen työnjako Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa. Nykytilanteen perusteella Kouvolan seudun ammattiopiston osuus voisi luontevasti olla sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalousalan näyttötutkintoperusteinen aikuiskoulutus. TAULUKKO 25. Kahden alueellisen järjestäjän SWOT-analyysi Vahvuudet Olisi helpoimmin toteutettava järjestäjäverkon kokoamisvaihtoehto Heikkoudet Pienen maakunnan voimavarat hajotetaan kahteen kilpailevaan koulutuskeskittymään Toteuttaisi osittain koko maakunnan kattavan järjestäjämallin taloudellista kantokykyä ja riskikantokykyä koskevat tavoitteet Kiristäisi Kouvolan ja Kotkan kaupunkiseutujen kilpailua Tukisi seutukuntien erilaista elinkeinorakennetta ja sen kehittämispyrkimyksiä Turvaisi yhtä maakunnallista järjestäjää huonommin henkilöstön työllisyyden rahoitusleikkauksissa Säilyttäisi kuntien päätäntävallan vahvana Markkinaehtoinen koulutus voitaisiin toteuttaa nuorten koulutuksen kanssa samassa organisaatiossa Yhdistäisi Kouvolassa Kotkan tapaan nuorten ja aikuiskoulutuksen samaan organisaatioon Mahdollisuudet Niveltyisi kahden kunnan kuntarakenteeseen, jos Kotkan seutu yhdistyy yhdeksi kunnaksi. Uhat Maakunnan koulutuksen taantuminen metropolialueen vetovoiman kasvaessa Voisi tukea toisaalta Kouvolan ja toisaalta Kotkan kaupunkiseutujen vahvempaa suuntautumista kohti Helsingin metropolialuetta Kaksi koulutuksen järjestäjää voitaisiin muodostaa sitenkin, että nuorten koulutus ja aikuiskoulutus olisivat oma koko maakunnan kattava järjestämisorganisaationsa. Nuorten koulutus voisi tässä mallissa olla joko osakeyhtiö tai kuntayhtymä. Aikuiskoulutus olisi osakeyhtiö, jonka osakkaina olisivat Kouvolan ammatillinen 89 aikuiskoulutussäätiö ja maakunnan kunnat. Jos nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus jaettaisiin eri järjestäjille, olisi tulevien järjestämislupamallien kannalta loogista toteuttaa työnjako siten, että sekä opetussuunnitelma- että näyttötutkintoperusteinen ammatillinen peruskoulutus olisi maakunnan ammattiopistolla ja aikuiskoulutuksen järjestämislupaan perustuva ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus maakunnan aikuiskoulutusyhtiöllä. Tämä merkitsisi huomattavaa muutosta oppilaitosten nykyiseen työnjakoon. TAULUKKO 26. Erillisen nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjän mallin SWOT-analyysi Vahvuudet Kilpailuneutraliteettivaatimus voidaan täyttää yhdessä yhtiössä Nykyistä vahvemman aikuiskoulutusjärjestäjän muodostuminen Nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen erilaiset tarpeet ja toimintamallit voidaan paremmin ottaa huomioon Järjestämisluvat voitaisiin jakaa siten, että nuorten koulutusorganisaatiolla olisi ammatillisen peruskoulutuksen ops- ja näyttötutkintoperusteisen koulutuksen järjestämislupa ja aikuiskoulutusorganisaatiolla ammatillisen lisä- ja oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa. Voitaisiin paremmin ottaa huomioon työvoimakoulutuksen uudet linjaukset Heikkoudet Uusi nuorten koulutuksen yhteishaku edellyttää, että nuorten koulutuksen järjestäjällä on myös aikuiskoulutusta hakijoiden tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi, koska aiemman tutkinnon suorittaneet on ohjattava näyttötutkintoperusteiseen koulutukseen Ei tue joustavien opintopolkujen rakentamista oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välille, jos oppisopimuskoulutuksen järjestämislupa on kytketty ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämislupaan Ei tue nuorten koulutuksen kehittymistä joustavammaksi ja osaamisperusteisemmaksi Elinkeinoelämä ei saa kokonaisvaltaista työvoiman tarjonnan ja osaamisen kehittämisen palvelua Jakaa taloudelliset riskit ja mahdollisuudet epätarkoituksenmukaisesti Johtaa resurssien epätarkoituksenmukaiseen ja päällekkäiseen käyttöön Tuottaisi vaikeuksia erityisesti Ekamille, jolla on laaja aikuiskoulutustarjonta ja vahva nuorten ja aikuiskoulutuksen integraatio Mahdollisuudet Yritysten täsmäkoulutustarpeiden tyydyttäminen paranee Maakunnan ulkopuolisten aikuiskoulutusmarkkinoiden hyödyntäminen Uhat Laitostaa nuorten koulutusta eikä tue siirtymistä uuteen työaikamalliin ja ympärivuotisempaan koulutustarjontaan Vahvistaa aikuiskoulutuksen entistä vahvempaa eriytymistä nuorten koulutuksesta 8.4. Kolmen järjestäjän mallin arviointi Kolmen järjestäjän malli tarkoittaa käytännössä vaihtoehdon 8.3. alueellista mallia sillä poikkeuksella, että Harjun oppimiskeskus muodostaisi osakeyhtiön Hevostalousopisto Oy:n kanssa. Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymä jäisi tässä vaihtoehdossa ennalleen. Kouvolan kaupunki ja Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö muodostaisivat uuden osakeyhtiön, joka ylläpitäisi ammattiopistoa ja aikuiskoulutuskeskusta. 90 TAULUKKO 27. Kolmen järjestäjän mallin SWOT-analyysi Vahvuudet Maksimoi mahdollisuuden ohjata toimintaa hevostalouden erityisintressien mukaan Heikkoudet Harjun huomattavan kiinteistöomaisuuden hallinta siirtyy osin maakunnan ulkopuolelle Vahvistaa Harjun valtakunnallista roolia ja asemaa Ypäjän korkeammat kustannukset tulisivat rasittamaan yleiskustannusten välityksellä Harjun toimintaa Yhteisten valtakunnallisten työssäoppimispaikkojen (1/3) tehokkaampi käyttö ja ohjauskustannusten alentaminen yhteistyöllä Mahdollisuudet Yhteistyöllä uusi järjestäjä voisi ottaa vielä suuremman osuuden koko maan hevostalouskoulutuksesta Yhteistyö matkailun kehittämisessä yhdessä maakunnan oppilaitosten kanssa heikkenee Uhat Maakunnallinen vaikutusvalta päätöksenteossa ei ole riittävä Sisäoppilaitosluonne tarjoaa mahdollisuuden etäisyydestä huolimatta yhteisen opetustarjonnan hyödyntämiseen 8.5. Nykyinen malli ja tiivistyvät yhteistyörakenteet Tässä mallissa ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenne säilyisi ennallaan, mutta oppilaitokset tiivistäisivät yhteistoimintaansa. Äskettäin solmitut yhteistyösopimukset ja oppilaitosten tuoreet maakunnalliset yhteistyömuodot, kuten jäsenyys maakunnan yhteistyöryhmässä sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten rehtorityöryhmä antavat hyvää pohjaa tälle kehitykselle. Tiivistyviä yhteistyörakenteita voisivat olla jo aloitetun laatujärjestelmäyhteistyön vahvistaminen, yhteisten ammatillisten neuvottelukuntien lisääminen sekä vahvistuva hankeyhteistyö. Kokemus kuitenkin osoittaa, että vapaamuotoinen yhteistyö ei pysty luomaan pohjaa päätöksenteolle, jos kyseessä on toimintojen lakkauttaminen tai keskittäminen tai tavoittelu kilpailuetua tuovista uusista avauksista. Se näyttää olevan vaikeaa silloinkin, kun yhteisen päätöksentekovallan omaava organisaatio on olemassa. Nykyinen järjestäjärakenne tuskin pystyy kohtaamaan muuttuvan ja vähenevän rahoituksen maakunnan ammatilliselle koulutukselle tuomat haasteet. 91 TAULUKKO 28. Nykyisen järjestäjäverkkomallin SWOT-analyysi Vahvuudet Vältytään tiheään toistuneilta ja henkisiä voimavarjoja vaatineilta organisaatiouudistuksilta ja oppilaitokset voivat keskittyä perustehtäviinsä Heikkoudet Ei täytä valtiovallan järjestämisverkon kehittämistavoitteita Oppilaitokset voivat vahvistaa omaa erityisluonnettaan Kilpailevat investoinnit ja uudet toiminta-avaukset eivät kohdenna voimavaroja optimaalisesti Aikuiskoulutuksen päällekkäisyys Kouvolassa säilyy Kilpailukyky heikkenee suhteessa maakunnan ulkopuolisiin oppilaitoksiin Mahdollisuudet Tiivistyvät yhteistyörakenteet, kuten yhteiset ammatilliset neuvottelukunnat, laadunvarmistusyhteistyö ja mahdollinen yhteinen oppisopimuskeskus (vrt. Pirkanmaa) tuovat samoja hyötyjä kuin yhteinen järjestäjäorganisaatio Vaarantaa henkilöstön työllisyyden säästötoimien toteutuessa Uhat Rahoituksen riittämättömyys johtaa toimintojen supistamiseen koko maakunnan kannalta epätarkoituksenmukaisesti Hyvät käytänteet eivät välity riittävästi kaikkialle Kilpailu vahvistaa terveellä tavalla kaikkia oppilaitoksia ja vahvistaa markkinaorientaatiota 8.6..Maakunnan mielipide haastattelujen ja verkkokyselyn valossa Tarkastelun pohjaksi esitetään haastatteluissa ja verkkokyselyssä esille tullut kuntien, maakunnallisten tahojen, elinkeinoelämän sekä oppilaitosten johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden näkemys. Haastattelujen tarkastelussa on otettava huomioon luottamuksellisuus, mistä syystä yksityiskohtaisia tietoja ei voi esittää. Kantojen luokittelu ei ole kaikissa tapauksissa helppoa, koska monen vastaajan mielipide on enemmän pohdiskeleva kuin ehdoton. Yhteenvetona voi todeta seuraavat johtopäätökset:120 - Huomattavan suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että järjestäjäverkkoa olisi koottava. Nykyistä rakennetta kannatettiin 10 %:ssa kantaa ottaneiden vastauksista. - Koko maakunnan kattava järjestäjä ainakin lopullisena tavoitteena saa noin 2/3 kannatuksen ulkoisilta tahoilta, joiksi on laskettu maakunnalliset toimijat ja kuntaedustajat, vaikka välivaiheena näistä noin puolet näkee Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson sisällä tapahtuvan yhdentymisen. - Koko maakunnan kattavaa järjestäjää ainakin lopullisena tavoitteena kannattaa noin puolet sisäpiiriläisistä eli oppilaitosten luottamushenkilöistä, johdosta ja henkilöstöstä, heistäkin puolet pohjoinen-etelä –välivaiheen kautta 120 Ryhmähaastattelujen, kuten johtoryhmien, kannanotto on katsottu yhdeksi vastaukseksi, koska oletetaan se ryhmän yhteiseksi kannaksi. Perusteltua ei ole laskea vastauksia siten, että ryhmähaastattelujen kanta kerrottaisiin osanottajamäärällä. 92 - Pohjoinen-etelä – vaihtoehto saa suurimman kannatuksen ainakin ensimmäisenä askeleena sekä ulkoisilta tahoilta että sisäpiiriltä - Etelä-Kymenlaakson vastaajat, erityisesti ulkopuoliset, kannattavat koko maakunnan kattavaa koulutuksen järjestäjää enemmän kuin Kouvolan vastaajat. Jos kantaa ottamattomat vastaukset jätetään pois, koko maakunnan kattava järjestäjä saa Etelä-Kymenlaakson vastauksissa enemmistön kannatuksen, Kouvolassa noin kolmanneksen kannatuksen. Tällöin koko maakuntaa edustavat vastaukset eivät ole mukana tarkastelussa (ELY-keskus, Kymenlaakson Liitto, Kymenlaakson kauppakamari, Kymen Yrittäjät ry.). - Opiskelijoiden edustajilla ei ollut kysymykseen selvää kantaa lukuun ottamatta Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijoita, jotka pitivät nuoret/aikuiset tai pohjoinen/etelä – vaihtoehtoja molempia kannatettavina - Nuorten ja aikuisten erillistä maakunnallista järjestäjää kannatetaan lähinnä vain Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen piirissä, mikä pienentää Kouvolan luvuissa koko maakunnan kattavan järjestäjän suhteellista kannatusta - Harjun oppimiskeskuksen toimintaympäristössä Harju-Ypäjä –järjestäjä saa enemmän kannatusta kuin maakunnallinen yhdentyminen, joskaan ei yksimielisesti Verkkokyselyssä oli mukana ulkopuolisiksi katsottavia tahoja, kuten Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten lautakunnan jäsenet, muiden koulutuksen järjestäjien hallitusten jäsenet, Kymenlaakson kauppakamarin osaamisvaliokunta, oppilaitosten ammatillisten neuvottelukuntien jäsenet, Kouvolan seudun ammattiopiston näyttötoimikunnan jäsenet, kaupunkien elinkeinojohtajat ja maakunnan elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtajat yhteensä 87 vastaajaa. Heidän näkemyksensä maakunnan tarpeita parhaiten palvelevasta järjestämisverkkovaihtoehdoista jakautuivat seuraavasti: koko maakunnan kattava järjestäjä 38 % vastaajista Pohjois- ja Etelä-Kymenlaakson eri järjestäjä 32 % vastaajista jokin muu malli 12 % vastaajista nuorten ja aikuiskoulutuksen eri järjestäjä 9 % vastaajista nykyiset järjestäjät 9 % vastaajista Yhteensä 100 % 93 Haastatelluista järjestäjänverkkoon kantaa ottaneista työelämä- ja sidosryhmäedustajista (15) puolet uskoi koko maakunnan kattavan järjestäjän parantavan Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten palvelukykyä. Parannusta olisivat mm. koordinoidumpi työssäoppimispaikkojen täyttö, työssä oppimisen ohjaus, yleensäkin vahvempi yhden luukun periaate, mahdollisuus organisaation madaltamiseen, hankekilpailun väheneminen ja hankeosaamisen parempi hyödyntäminen. Palvelukyvyn paranemista epäilevät eivät uskoneet koon kasvun parantavan toimintaa ruohonjuuritasolla, pelkäsivät byrokratian lisääntymistä ja näkivät Eteläja Pohjois-Kymenlaakson olevan alueina niin erilaisia, ettei yhteinen järjestäjä toisi lisäarvoa. Niin järjestäjä- ja oppilaitoshaastattelujen, työelämähaastattelujen kuin verkkokyselynkin tulokset ovat samansuuntaisia. Koko maakunnan kattava järjestäjä saa niukasti eniten kannatusta, mutta sen rinnalla lähes tasavertaisena on pohjoinen-etelä –vaihtoehto. Järjestäjäfuusioiden tuloksellisuuden keskeinen edellytys on yhteinen näkemys sen tuottamasta lisäarvosta. Haastattelu- ja verkkokyselyaineiston päätuloksen voisi tiivistää, että maakunnan keskeisten päättäjien ja toimijoiden mukaan järjestäjäverkkoa tulee koota, mutta miten, siitä ei ole yhtenäistä näkemystä. Aikuiskoulutuskeskusta lukuun ottamatta näyttäisi kuitenkin suuri yksimielisyys vallitsevan siitä, että PohjoisKymenlaaksossa tulisi päästä yhden koulutuksen järjestäjän malliin. Pienimmän oppilaitoksen Harjun oppimiskeskuksen realistisena vaihtoehtona on yhteinen järjestäjä Hevostalouspisto Oy:n kanssa. 9. SELVITYSMIEHEN EHDOTUS Järjestäjäverkon uudistukselle asetettujen kriteerien pohjalta kaikki tarkastellut oppilaitokset näyttäisivät Harjun oppimiskeskusta lukuun ottamatta täyttävän kriteerit, jos rahoituspohjassa ei tapahtuisi muutoksia. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kouvolan seudun ammattiopisto ovat monialaisia kooltaan suuria oppilaitoksia. Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on aikuiskoulutukseen erikoistunut oppilaitos. Harjun oppimiskeskus on taloudeltaan vakaa, mutta yksialainen pieni oppilaitos. Vaikka kriteerit mahdollistavat erikoistuneen oppilaitoksen, ei sellainen kuitenkaan voine olla kovin pieni. Toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden suhteen kaikki täyttänevät vaatimukset. Jos vaatimukseksi asetetaan kilpailukyvyn paraneminen ja taloudellisen pohjan kestävyys pitkällä tähtäyksellä rahoituksen muuttuessa ja vähentyessä, arvio muuttuu. Uusi rahoitusjärjestelmä muuttaa kaikkien oppilaitosten rahoituksen entistä epävakaammaksi ja haavoittuvammaksi. Koolla on tällöin merkitystä, koska suuri järjestäjä kestää paremmin satunnaiset rahoituksen vaihtelut ja pystyy myös toteuttamaan tehokkaammin kustannusten sopeutustoimia. Rakennelakiluonnoksen mukaan koulutuksen järjestäjän olisi 94 osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi kohtuullisesta opiskelijamäärien vaihtelusta.121 Varsin vahva linjaus yhden maakunnallisen järjestäjän puolesta lakiluonnoksen perusteluissa on, että samaa koulutusta ei ole koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen lähtökohtaisesti perusteltua järjestää alueella useiden koulutuksen järjestäjien toimesta.122 Edellä luvussa 4 referoitu opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 näkee tulevaisuudenkuvana monialaisen vahvan maakunnallisen kuntayhtymä- tai osakeyhtiöpohjaisen koulutuksen järjestäjän, jonka toiminta olisi julkisen rahoituksen osalta kokonaan valtion rahoittamaa. Usein väitetään, ettei suuri ole välttämättä tehokkaampi kuin pieni. Suuren koulutuksen järjestäjän taloudellinen kantokyky on kuitenkin suurempi rahoituksen tason pudotessa ja rahoituksen epävakauden lisääntyessä. Uuden rahoituslain koelaskelmien mukaan suurten koulutuksen järjestäjien nykyisen rahoituksen ja uusien rahoitusperusteiden mukaisen rahoituksen suhteelliset muutokset ovat keskimäärin pienempiä kuin pienempien koulutuksen järjestäjien suhteellisesti suuremmat vaihtelut. Suurilla ja monialaisilla koulutuksen järjestäjillä eri koulutusalojen erot esimerkiksi tutkinnon suorittamisessa tasaantuvat kun taas pienemmillä ja yksialaisilla koulutuksen järjestäjillä muutokset ovat suurempia riippuen muun muassa koulutusalasta, jolla koulutusta tarjotaan.123 TAULUKKO 29. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rahoitus nykyisten ja uusien rahoitusperusteiden mukaan vuoden 2013 tasossa. Oppilaitos Ekami Harju Kvlakk124 KSAO YHTEENSÄ Uusi rahoitus 26 477 026 3 627 246 586 459 27 016 211 57 706 942 Nykyrahoitus 27 094 176 3 957 677 747 414 26 664 759 58 464 026 Muutos euroa -617 150 -330 431 -160 955 +351 452 -757 084 Muutos % -2 -8 -22 +1 -1 Lähde: Rahoitusuudistuksen mallilaskelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.10.2014. www.minedu.fi. 121 Luonnos 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta 122 Luonnos 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta 123 Luonnos 13.10.2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoittamisesta 124 Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen rahoituksessa tarkastellun rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on vain noin 20 %. Luku ei näytä myöskään kattavan nuorten osaamisohjelman rahoitusta, joka on osa nuorisotakuun toteuttamista. 95 Uuden ja nykyisen rahoituksen eroa koskeva koelaskelma on staattinen, ja oppilaitoksilla on parantamalla tuloksellisuuttaan maan keskiarvoa enemmän mahdollisuus päästä myös voiton puolelle uudistuksessa. Kymenlaakson laskelman tulos osoittaa kuitenkin yhdenmukaisesti lakiluonnoksen perustelutekstin kanssa, että rahoituksen riskit ovat pienissä oppilaitoksissa suuria oppilaitoksia suuremmat. Suuressa oppilaitoksessa sattumanvaraiset vuotuiset vaihtelut kompensoivat toisiaan ja johtavat pienempään rahoitustason vuosivaihteluun kuin pienissä oppilaitoksissa. Kymenlaaksossa kahden suuren monialaisen oppilaitoksen rahoitus olisi uusilla rahoitusperusteilla lähes sama kuin nykyisillä, mutta kahdessa pienemmässä huomattavasti pienempi. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta tarkastellun rahoituksen osuus on vain noin 20 % kokonaisrahoituksesta, joten vertailun perusteella ei voida samalla tavalla johtopäätöksiä kuin muista kolmesta, joissa kyseinen rahoitus on päärahoitus. Kouvolan seudun ammattiopiston EteläKymenlaakson ammattiopistoa positiivisempi tulos näyttäisi muodostuvan suhteellisesti paremmasta tutkintojen ja tutkintojen osien kertymästä, mikä on yhdenmukainen aiemmin esitetyn tulosindeksitarkastelun kanssa. Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa läpäisyaste oli vuosina 2010-2013 keskimäärin 56 %, Kouvolan seudun ammattiopistossa 63 %.125 Suuruudella sinänsä ei ole välttämättä kustannustehokkuutta lisäävää vaikutusta. Klassillisen talousteorian mukaan organisaatioiden kustannustehokkuutta selittää usein ns. u-käyrä, joka tarkoittaa sitä, että tiettyyn kokoon asti koon kasvu selittää kustannustehokkuuden paranemista, mutta sen jälkeen byrokratian lisääntyminen aiheuttaa lisäkustannuksia. Empiiristä näyttöä voidaan hakea maassa muutaman vuoden toimineista fuusioituneista koulutuksen järjestäjistä. Eräänä vertailukohteena on Länsirannikon Koulutus Oy Winnova, jonka osakkaina ovat Porin kaupunki, Rauman kaupunki ja Porin ammatillinen aikuiskoulutussäätiö. Yhtiöön on siirtynyt myös Länsi-Suomen aikuiskoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämä aikuiskoulutus. Winnovassa on nuorten koulutuksen opiskelijoita noin 4000 ja aikuisopiskelijoita noin 2000 vuosiopiskelijaa. Se on siis kooltaan, koostumukseltaan ja toiminta-alueeltaan hyvin vertailukelpoinen teoreettiseen Kymenlaakson yhteen koulutuksen järjestäjään. Länsirannikon Koulutus Oy otti ylläpitääkseen edellä mainittujen koulutuksen järjestäjien nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen 1.1.2010 alkaen. Yhtiön toiminnan lyhyenä aikana on päästy selvästi positiiviseen nettotulokseen ja vähennetty henkilöstöä 800 henkilöstä 650:een sekä toimitiloja 140 000 neliöstä 79 500 neliöön vuoteen 2013 mennessä. Neliöitä opiskelijaa kohti on 19, mikä on vähemmän kuin Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa.126 125 126 Oppilaitosten aineiston tilastotiedot. Vierailulla 16.9.2014 Winnovan johdolta saatuja tietoja sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilasto K02T6OSA. 96 Selvityksessä vertailtiin myös eräiden ammattiopistostrategian julkistamisen jälkeen fuusioituneiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kustannuskehitystä Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten kustannuskehitykseen vastaavana aikana. Tätä varten ajettiin yksikkökustannussarjat opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastosta KO21 vuosilta 2007-2013, mikä aikasarja on verkosta saatavilla. Vertailuun valittiin monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka ovat muodostuneet useilla paikkakunnilla toimivista entisistä järjestäjistä. Vertailuun valittiin Axxell Utbildning Ab (fuusio 1.8.2008), Etelä-Savon Koulutus Oy (1.8.2009), Hyria koulutus Oy (1.8.2009), Länsirannikon Koulutus Oy Winnova (1.1.2010 ja 1.1.2013), Sastamalan koulutuskuntayhtymä (1.1.2009, 1.1.2010 ja 1.1.2014), Satakunnan koulutuskuntayhtymä (1.1.2009,1.1.2010) ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (1.1.2009). Kuvio 27. Kymenlaakson ja fuusoitujen vertailukohteiden yksikkökustannuskehitys 2007-2013 12000 10000 8000 €/opiskelija 6000 Kymenlaakso 4000 Fuusioidut 2000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kymenlaakso 8713 9254 9311 10393 10656 10789 11079 Fuusioidut 8807 9594 10142 10322 10854 11018 11186 Fuusioituneiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminta-aika on ollut varsin lyhyt, joten se ei mahdollista pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Merkittävää eroa Kymenlaakson ja vertailukohteiden kustannuskehityksessä ei ole. Toisaalta rahoituksen koostuessa pääosin valtio- ja kuntarahoituksesta koostuvasta valtion määrittämästä yksikköhinnasta käyrä heijastaa pikemminkin niukentuvaa julkisen sektorin rahoituskehitystä kuin muista syistä johtuvaa kustannuskehityksen talttumista. Oppilaitoshan ei saa edes tavoitella voittoa julkisella rahoituksella. Tällöin ainoa tavoite on selvitä saatavalla yksikköhintarahoituksella ja saada kohtuullista investointivaraa. Koulutuksen järjestäjän koon vaikutus toiminnan taloudellisuuteen toimii todennäköisesti eri tavalla tilanteessa, jossa resurssit kasvavat, mikä on ollut tilanne 2010-luvun alkuun asti. Vuodesta 2002 vuoteen 2011 97 ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen reaalikasvu on ollut yhteensä 61 % ja opiskelijaa kohti 47 %. 127 Jos rahoitus kasvaa, suuressa yksikössä on mahdollisuus helpommin kasvattaa menoja ja näkemys siitä, ettei koon kasvu lisää taloudellisuutta, voi saada tukea. Tilanne on kokonaan toinen, kun resursseja leikataan, kuten tapahtuu kuluvalla vuosikymmenellä. Silloin suhteellisesti samansuuruinen leikkaus neljässä oppilaitoksessa voi pakottaa kaikki lopettamaan jonkin tietyn toiminnan, kun se yhteisen järjestäjän tapauksessa voisi säilyä yhteisenä toimintana ja henkilöresurssina. Ammatillisessa peruskoulutuksessa menosäästöt vuoden 2013 tasoon verrattuna ovat valtiontalouden kehyspäätöksen 3.4.2014 mukaan 15 % - 20 %. Aikuiskoulutuksessa oppisopimuskoulutus mukaan lukien leikkaus on vieläkin suurempi, lähes 30 % . 128Jos oletamme leikkausten kohdentuvan tasaisesti , voidaan lähteä oletuksesta, että Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rahoitus leikkautuu vähintään noin 15 % vuoden 2013 tasosta. Huomionarvoinen seikka on, että kuntarahoituksen kattaessa 70 % ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta, säästö kohdistuu pääpainoisesti kuntatalouteen. Tämä on kuntajärjestäjille myös erityinen peruste pyrkiä säästötavoitetta edistävään järjestäjäratkaisuun. Jos koulutuksen järjestäjät toteuttavat toivottuja rakenneuudistuksia, toimintaan voi olla saatavissa uuden lakiluonnoksen määrittelemää harkinnanvaraista koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi myönnettävää rahoitusta. Tästä on hyvä esimerkki Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun muodostuminen. Työvoimakoulutuksen oletettu rahoituksen väheneminen on pienempi kuin ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoituksen. Tästä syystä Kouvolaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus selviytynee paremmin rahoitusleikkauksista. Edellä todettiin, että siirtyminen 2+1 –malliin voisi teoreettisesti säästää koulutuskustannuksia enimmillään 10 %. 127 Rauhala, P. Kohteleeko julkinen rahoitus tasavertaisesti eri koulutusmuotoja? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2.2013. 128 Kangaspunta, Kirsi, Aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko ja ajankohtaiset asiat ministeriössä. Esitys ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 98 TAULUKKO 30. Ammatillisen peruskoulutuksen menosäästöjen vaikutus Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rahoitukseen vuosina 2013 – 2017. Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 Koko maan menosäästöt nettona milj. euroa vuoden 2013 rahoitukseen verrattuna -100 -157 -162 -326 Rahoituksen kokonaistaso vuonna 2013 milj. euroa 1 687 1 587 1 530 1 525 1 361 Menosäästö % rahoituksesta 6 9 10 19 Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten OKM-rahoitus milj. euroa Menosäästö vuoden 2013 tasoon verrattuna milj. euroa Menosäästö % vuoden 2013 rahoitustasosta 58 56 53 52 47 2 5 6 11 3 9 10 19 Koko maan menosäästöt pohjautuvat Mika Tammilehdon 11.11.2014 Kouvolassa esittämiin laskelmiin, joissa on otettu huomioon nuorisotakuun ym. menolisäykset sekä valtionosuusindeksin jäädytykset 2013 ja 2014. Tammilehdon laskelmat pohjautuvat valtiontalouden kehyspäätökseen 3.4.2014. 129 Rahoituksen kokonaistaso vuonna 2013 on opetus- ja kulttuuriministeriön koelaskelmasta 21.10.2014. Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten rahoitus vuonna 2014 on oppilaitosten talousarviotiedoista. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen osalta vastaavaa laskelmaa ei voi tehdä, koska työvoimakoulutuksen rahoituksesta ei ole käytettävissä vastaavaa laskelmaa. Oletettavaa on, että työvoimakoulutuksen rahoituksen leikkaus ei vaikean työllisyystilanteen takia ole samantasoinen kuin ammatillisen peruskoulutuksen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen osuus Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen rahoituksesta on vain noin 20 % ja on tasoltaan vajaa 2 miljoonaa koostuen merkittävältä osin nuorten osaamisohjelman rahoituksesta, joka liittyy työllisyyden hoitoon eikä joutune leikkausten kohteeksi. Toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus leikkautuu vieläkin enemmän kuin ammatillisen peruskoulutuksen eli 30 % johtuen mm. siitä, ettei enää rahoiteta tutkintoon tai sen osaan johtamatonta aikuiskoulutusta. Oletettavaa kuitenkin on, että Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus selviää pienemmällä tulorahoituksen supistuksella kuin ammattiopistot, mutta sen tulorahoitukseen vaikuttaa oleellisesti kilpailun kiristyminen koulutuksen myynnissä ja ostajien kyky ostaa koulutusta. Näistä ostajistakin työ- ja elinkeinoministeriö sekä puolustusvoimat ovat valtion menotalouden supistusten kohteena eikä yritystenkään ostokyky parane, ellei talouskasvu elvy. 129 Tammilehto, Mika, Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Esitys ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 99 Opetusministeri Krista Kiuru ja kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ovat järjestämisverkko- ja rahoituslakiesityksiä koskevassa tiedotustilaisuudessa 4.12.2014 eritelleet hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisen 260 miljoonan euroa säästön toteuttamista seuraavasti:130 TAULUKKO 31. Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelma toisena asteen koulutuksen rahoitussäästöjen toteuttamisesta vuoteen 2018 mennessä. Kohde Järjestäjäverkko Rahoitusuudistus Säästö miljoonaa euroa 69 191 Säästö miljoonaa euroa - aiemmin opitun tunnustaminen, aiemman tutkinnon suorittaneiden ohjaaminen näyttötutkintoon, henkilökohtaistus 78 - valtionrahoituksen lopettaminen tutkintoon tähtäämättömältä koulutukselta erikoisoppilaitoksissa rahoituksen lopettaminen lukion 4. vuodelta lukion erityisen koulutustehtävän rajoittaminen työelämän kehittämistehtävän rahoituksen lopettaminen 33 - YHTEENSÄ 56 9 6,5 260 182,5 Järjestäjäverkon tiivistämisen aiheuttamat säästöt koostuisivat kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan siitä, että kiinteistöjen alhaisia käyttöasteita nostamalla voitaisiin vähentää kiinteistöjen määrää ottamalla huomioon työssä oppimisen osuus sekä digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Rahat tulisi Lehikoisen mukaan ohjata opetukseen eikä järjestäjärakenteisiin ja vanhoihin toimintamalleihin. Siirtyminen kahden vuotuisen tilastopäivän mukaan toteutuvan opiskelijamääräpohjaisen rahoituksen sijasta ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijapäivien, tutkintojen ja tutkintojen osien mukaan määräytyvään rahoitukseen kannustaa lyhyempiin toteutuviin opiskeluaikoihin rahoituksen perustuessa suorituksiin eikä opiskelijakapasiteettiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön lakiesityksiä koskenutta tiedotustilaisuutta seuranneessa julkisessa keskustelussa on suhtauduttu kriittisesti mahdollisuuksiin toteuttaa valtiontalouden kehysohjelman mukaisia säästöjä järjestäjärakenteen tiivistämisellä ilman, että se johtaisi oppilaitosten lakkauttamiseen. Toisaalta osa ministeriön tiedotustilaisuudessa mahdollisina pidetyistä säästöistä on sellaisia, että ne voivat ainakin osittain toteutua ilman järjestäjäverkon tiivistämistäkin, joskin vaikeammin. Kun säästöt johtuvat kestävyysvajeesta ja pohjautuvat valtiontalouden kehysohjelmaan, niiden toteutumista voi pitää realiteettina riippumatta siitä, millainen on tulevan hallituksen poliittinen linja. Sen sijaan on mahdollista, että ne kohdentuvat poliittisen linjauksen pohjalta toisin kuin on kaavailtu. Oletettavaa kuitenkin on, ettei säästöjen 130 Opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 4.12.2014 (video www.minedu.fi). 100 taso ammatillisen koulutuksen rahoituksessa ainakaan laske, koska lukioiden rahoitukseen kohdistuvat säästöt voivat nousta herkemmin kriittiseen harkintaan. Suuremman järjestäjäverkon puolesta puhuu erityisesti ammatillisen koulutuksen rahoituksen epävakauden lisääntyminen. Tämä johtuu, paitsi suoritusrahoituksen suuresta osuudesta, myös siitä, että uuden rahoituslakiesityksen mukainen perusrahoitus päivittäin laskettaviin opiskelijavuosiin pohjautuvana korostaa rahoituksen epävakautta. Kun nykyisessä rahoitusjärjestelmässä laskentapäivän jälkeen keskeyttäneestä opiskelijasta on saanut rahoituksen enimmillään lähes 5-7 kuukauden ajan , tulevassa rahoituksessa perusrahoitus katkeaa heti keskeyttämisen tapahtuessa. Tällöin Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten korkeasta keskeyttämisasteesta tulee entistä vahvempi taloudellinen rasite, ellei tilannetta pystytä parantamaan. Yhteinen järjestäjäverkko sekä helpottaa mahdollisuuksia yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin että tarjoaa paremman taloudellisen puskurin satunnaisia rahoitusvaihteluja vastaan. Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa voitaisiin arvioida ammatillisen koulutuksen rahoitussäästöjen olevan mahdollisia seuraavissa kohteissa: TAULUKKO 32. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman edellyttämän säästötavoitteen toteuttaminen Kymenlaakson ammatillisissa oppilaitoksissa vuoteen 2018 mennessä. Toimenpide Kiinteistöjen käyttöasteiden nostaminen Kolmannen vuoden koulutus oppisopimuskoulutuksena 50 %:sti, hyväksilukujen ja näyttötutkintomallin tehostaminen sekä digitalisaation hyödyntäminen Hallinto- ja tukipalvelujen yhdistäminen ja digitalisaation hyödyntäminen Muut toimenpiteet, mm. koulutuksen keskittäminen YHTEENSÄ Säästövaikutus miljoonaa euroa 3131 5132 1133 2134 11 Näistä suurimmaksi säästökohteeksi arvioitu opintoprosessien kehittäminen voi ainakin osittain toteutua muissakin järjestämisverkkovaihtoehdoissa. Kiinteistöjen käyttöasteiden nostaminen edellyttää ainakin Kouvolassa olevien oppilaitosten tilojen yhteiskäyttöä, mikä ei liene käytännössä helposti toteutettavissa ilman yhteistä koulutuksen järjestäjää. Hallinto- ja tukipalvelujen yhdistäminen ja koulutuksen keskittäminen ovat mahdollisia parhaiten koko maakunnan kattavassa järjestämismallissa. Mikäli muut säästötoimet 131 Oletettu. että tilojen määrä alenisi noin kolmanneksella, mikä vastaa hyvin esim. Winnovassa tapahtunutta muutosta ja johtaisi keskiarvoon 20 m2/opiskelija, jota lähellä Ekami on jo nyt. 132 1300 opiskelijaa x (10 000 – 5000) x 50 % 133 Noin 15-20 henkilötyövuotta 134 Anjalan maatilayrittäjä ja Haminan käsi- ja taideteollisuus 101 eivät riitä tai toteudu odotetusti, joudutaan harkitsemaan heikoimmin vetovoimaisten koulutusten keskittämistä tai lakkauttamista eli joudutaan tilanteeseen, jota opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemia lakiesityksiä seuranneessa julkisessa keskustelussa on pidetty todennäköisenä. Valtiontalouden kehyspäätöksen mukaiset menosäästöt eivät ole mahdollisia ilman henkilöstömäärän vähennyksiä. Kaavamaisesti voidaan laskea, että jos menosäästöt kohdistuvat henkilöstökustannuksiin niiden nykyistä kustannusosuutta vastaavasti, niin henkilötyöpanos oppilaitoksissa vähenee noin 100 -110 henkilötyövuodella nykyisestä noin 800 henkilötyövuodesta. Tähän lukuun päädytään, jos oletetaan yhden henkilön keskimääräisiksi henkilöstömenoiksi 57 000 euroa/vuosi, henkilöstömenojen osuudeksi 50 % kaikista kustannuksista ja säästön määräksi 10 – 13 miljoonaa euroa. Kun tämä toteutuu 3 vuoden aikana, henkilöstötyöpanosta tulisi vähentää noin 30-40 henkilötyövuodella/vuosi. VATT:n ennakoinnin perusuralaskelman perusteella tehdyssä maakuntakohtaisessa laskelmassa on arvioitu Kymenlaakson koulutusalan poistumaksi vuosina 2015-2017 yhteensä 359 henkeä eli 120 henkeä vuotta kohti. Kymenlaakson koulutusalalla on vuonna 2014 noin 3800 työpaikkaa, jolloin vuotuinen poistuma lähivuosina on noin 3 % vuodessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa on noin 800 työpaikkaa, vähennystarve olisi 4-5 %:n luokkaa vuotta kohti eli noin kolmanneksen arvioitua luonnollista poistumaa suurempi. Tämä tarkoittaisi nettomääräisesti noin 10-15 työpaikan nettovähennystä vuotta kohti, jos oletetaan, ettei poistumaa tarvitsisi korvata, mikä tietysti ei voi olla todellinen tilanne. Toisaalta koko koulutusalalla ajanjaksolla 2010-2020 uuden työvoiman tarjonta alittaisi poistuman ja työpaikkavähennyksen erotuksena syntyvän työvoiman tarpeen 543 hengellä eli noin 55 hengellä vuotta kohti. VATT:n perusuralaskelman mukaan koulutusalan työpaikat vähenevät vuodesta 2014 vuoteen 2018 noin 200 työpaikalla, mikä nykyisten säästötoimien valossa tuntuu alimitoitetulta. Ammatillisen koulutuksen osuus ei voine olla puolta koko alan työpaikkavähennyksestä, kun sen osuus koko koulutusalan työpaikoista on noin 20 %.135 Yhteinen osakeyhtiö mahdollistaa myös hallitumman henkilöstövähentämisen eläköitymistä ja vaihtuvuutta hyödyntämällä siten, että olemassa olevat työpaikat voidaan säilyttää mahdollisimman pitkälti. Jos rahoituksen leikkaus kohdistuu jokaiseen järjestäjään erikseen, se voi merkitä suurempaa painetta toimintojen supistamiseen ja irtisanomisiin nimenomaan tukipalvelutoiminnoissa. Yhteisen järjestäjän alaisuudessa voidaan harkita toimintojen yhdistämistä työpaikan vapautuessa tai siirtoa toiseen tehtävään konsernin sisällä. Vastaava etu on paljon rajoitetumpi mm. opettajien erilaisten kelpoisuusvaatimusten johdosta kunnallisen opetustoimen sisällä, jos ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus on osa peruskunnan toimintaa. Yhteinen järjestäjä mahdollistaa mittavammat uudet avaukset paremmilla resursseilla. 135 Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025 liitelaskelmineen. Laskelmat pohjautuvat VATT:n ennakoinnin perusuralaskelmaan syyskuulta 2014. 102 Henkilöstön työllisyyden turvaaminen on selvitysmiehen mielestä eräs painavimmista perusteista maakunnan yhteiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Oleellinen kysymys on se, että yhteinen strateginen ohjaus mahdollistaa kustannustehokkuuden parantamisen hallitun suunnitelman mukaan siten, että toimintoja voidaan keskittää, sopia yhteisistä palveluista esimerkiksi laadunvarmistuksessa, markkinoinnissa , kiinteistöjen ylläpidossa, tietotekniikassa ja taloushallinnossa, jotka ovat tukitoimintoja. Oppilaitosten organisaatioissa on johtoryhmätasolla erilaisia asiantuntijatehtäviä, joita on vain joissakin oppilaitoksissa, mutta jotka voisivat palvella kaikkia Kymenlaakson ammatillisia oppilaitoksia, esimerkiksi henkilöstöjohtaja, laatupäällikkö, graafikko/tiedottaja, viestintäpäällikkö, kehittämisjohtaja/päällikkö. Vastaavia mittakaavaetuja hyödynnetään tosin nytkin Kouvolan kaupungin ollessa koulutuksen järjestäjänä ja Kotkassa kaupungin palveluorganisaatioiden kautta (Kaakon Taitoa Oy., ICT Kymi-liikelaitos). Koulutusosakeyhtiössä alaspesifisiä yhteispalveluja rakennettaisiin ammatillisen koulutuksen erityisvaatimusten näkökulmasta, jotka ovat osin erilaisia kuin esimerkiksi kunnallisessa koulutoimessa. 136 Mikäli yhteisen järjestäjäorganisaation muodostamisen johdosta on mahdollista saada opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista koulutuspoliittista rahoitusta, se kannattaisi selvitysmiehen mielestä kohdentaa digitaalisten hallinto-, tuki- ja opetuspalvelujen kehittämiseen, joilla palveluilla voitaisiin korvata poistuvaa henkilötyöpanosta, mutta jotka perustamis- ja käynnistysvaiheessa vaativat lisäkustannuksia. Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulun alkuvaiheessa Uudenmaan eri osissa sijaitsevien toimintayksikköjen yhteisten tietotekniikkapalvelujen luominen ja irrottautuminen osakaskaupunkien korkeakoulun toimintaa heikommin palvelevista tietoverkoista oli merkittävä korkeakoulun toimintaa edistävä tekijä. Yhden järjestäjän mallin taloudellisten vaikutusten yhteenveto: - parantaisi kilpailukykyä valtakunnallisesta ammatillisen koulutuksen rahoituksesta - parantaisi kilpailukykyä työvoimakoulutuksen ja hanketoiminnan rahoituksesta - lisäisi riskien kantokykyä rahoituksen muuttuessa vaikeammin ennustettavaksi - helpottaisi yhtenäisten säästötoimien toteuttamista - laajalla siirtymisellä 2+1 –malliin (2 vuotta oppilaitoksessa ja yksi vuosi oppisopimuskoulutuksena) voitaisiin maksimissaan kattaa jopa puolet säästötarpeesta 136 Näitä vaatimusten eroja kuvaa esimerkki työmarkkinakentästä. Kokonaistyöaikaan siirtymättömyys johtuu tiettävästi peruskoulun opettajista, mutta ammatilliset opettajat olisivat siihen valmiita. 103 - oppilaitosten yhteisiä toimintoja, joiden kustannuskehitys on viime vuosina ollut opetuksen kustannuskasvua suurempaa, voitaisiin yhdistää - työnjaon kehittäminen olisi helpommin toteutettavissa Vaikutus oppilaitosten palvelukykyyn Koko Kymenlaakson kattavan järjestäjäorganisaation vaikutus oppilaitoksen palvelukykyyn on työelämäedustajien toisen puolen mielestä haastattelun perusteella positiivinen. Osa haastatelluista näkee, että yhteinen järjestäjä mahdollistaisi elinkeinoelämän suuntaan nykyistä paremmin yhden luukun periaatteen. Mm. aikuiskoulutusten toteutusaikataulut niveltyisivät paremmin yhteen ja työssä oppimispaikkojen hankinta ja työssä oppimisen ohjaus olisi toteutettavissa paremmin yhteisen järjestäjän koordinoimana. Noin puolet työelämän haastatteluista ei usko yhteisen järjestäjän sen enempää parantavan kuin heikentävänkään työelämän saamia palveluita ja työelämäyhteistyötä. Maakunnallisesti tärkeä näkökulma nousee, kun otetaan huomioon muualla tapahtunut ja mahdollisesti tapahtuva kehitys. Parhaillaan selvitetään myös maakunnan elinkeinoyhtiöiden Cursorin ja Kinnon yhdistämistä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, maakunnan yhteinen elinkeinoyhtiö, yhteinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja Kymenlaakson Liitto voisivat luoda yhdessä nykyistä paljon vahvemman maakunnan, sen kuntien ja elinkeinoelämän koulutus-, yrittäjyyden edistämis- ja hanketoimijan kuin nykyiset. Nykyisessä tilanteessa erilliset toimijat kilpailevat samoista niukentuvista niin kuntien, valtion kuin hankerahoittajienkin resursseista, kun voimavarat kannattaisi suunnata yhdessä mm. isoihin kansainvälisiin hankkeisiin. Voidaan puhua maakunnan kuntien yhteisestä aluekehityskonsernista, joka voisi parantaa keskinäistä työnjakoaan ja lisätä hankkeiden vaikuttavuutta. Taloudellisten kehitysnäkymien pohjalta koko Kymenlaakson kattava osakeyhtiö turvaa parhaiten toiminnan tulevaisuuden ja asukkaiden palvelut. Yhteinen osakeyhtiö merkitsisi myös tulevaisuuden ottamista omiin käsiin sen sijasta, että jättäydytään valtion rahoituskehityksen armoille. HaminaKotkan yhteinen satamayhtiö on hyvä esimerkki maakunnan yhteisten toimintojen tuomasta valtakunnallisen aseman vahvistumisesta ja sen tuomasta kilpailuedusta. Näkökohtia yhteisen koulutuksen osakeyhtiömuotoisen koulutuksen järjestäjän organisoitumisesta Osakeyhtiön yhteisen hallinnon tehtävänä tulisi olla konsernin strateginen johto, merkittävistä investoinneista päättäminen, taloudellisesta kehyksestä ja yksikköjen tulostavoitteista päättäminen. Operatiivisen ketteryyden varmistamiseksi olisi tarkoituksenmukaista säilyttää nykyiset oppilaitokset kuitenkin niin, että Kouvolassa voisi toiminta organisoitua yhteenkin oppilaitokseen eri tulosalueiksi. Uuden lakiluonnoksen 104 perustelutekstin mukaan koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitosten muodostamisesta ja niiden nimistä. Nykyisillä oppilaitoksilla on haastattelujen mukaan hyvä maine ja vahva brändi. Monet haastatellut työelämän edustajat ovat hyvin tyytyväisiä oppilaitosten nykyiseen toimintaan ja muutamat näkivät, ettei heidän kannaltaan järjestäjäverkon kokoaminen tuo hyötyä. Oppilaitosten säilyttämisehdotus poikkeaa niistä ratkaisuista, joita monissa yhdentyvissä järjestäjissä on tehty. Yleensä toimintaa ei ole organisoitu alueellisesti, vaan organisaatio on jaettu nuorten koulutuksesta vastaavaan ammattiopistoon ja aikuisopistoon. Näin organisoituja ovat mm. Helsingin Stadin ammattiopisto, Espoon Omnia ja Keski-Uudenmaan Keuda. Päinvastaista mallia toteuttavat mm. Päijät-Hämeen Koulutuskeskus Salpaus ja Vantaan ammattiopisto Varia, joissa nuorten ja aikuiskoulutuksen yhteys opetusaloittain on edellisiä kiinteämpi. Selvitysmiehen oma pitkäaikainen johtamiskokemus kahdesta maakunnallisesta monella paikkakunnalla toimivasta koulutuksen järjestäjästä Keudasta ja Laureasta puoltaa kuitenkin vahvasti sitä, että vahva matriisityyppinen perustoiminnan organisointi eri paikkakunnilla toimivien yksikköjen kesken on huonompi ratkaisu kuin keskushallinnon jättäminen mahdollisimman keveäksi vain strategiset ja resurssilinjaukset päättäväksi. Tämä motivoi paikallisia yksikköjä, jos niille annetaan oma tulosvastuu, työkalut siihen ja kannustetaan verkottumaan omaan luonnolliseen toimintaympäristöön. Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksessa käytössä olevat tulospalkkiojärjestelmät, jotka sidotaan strategisten tulostavoitteiden saavuttamiseen, olisivat hyödyllisiä uudessa osakeyhtiössä. Aikuiskoulutuksen tulisi olla sekä Kotkassa että Kouvolassa oma tulosyksikkönsä pelkästään markkinaperusteisen koulutuksen kilpailuneutraliteettivaatimuksen vuoksi. Tällöin myös Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy ja Haminan-Kotkan seudun koulutuskuntayhtymän markkinaehtoista toimintaa varten perustamat yhtiöt voidaan purkaa, koska osakeyhtiömuotoinen järjestäjä saa järjestää markkinaehtoista toimintaa, mikä tulee ottaa huomioon yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Kymenlaakson kesäyliopisto, jossa on merkittävä kuntarahoitus, olisi hyvin sijoitettavissa yhteisen järjestäjän ylläpidettäväksi omana oppilaitoksenaan. Yhtiöön olisi mahdollista ottaa osakkaiksi myös maakunnan kansanopistoja, jos ne sitä haluavat ja muut osakkaat näkevät sen tarkoituksenmukaiseksi. Tämä mahdollisuus olisi hyvä ottaa huomioon uuden osakeyhtiön osakassopimuksessa ja osakeyhtiön nimessä siten, että se olisi neutraali oppilaitosmuotojen suhteen. Yhtiön osake- ja äänivaltajakautuma Yhteisen järjestäjäosakeyhtiön osakejakauma ja äänivalta tulisi määrittää siten, ettei kenelläkään osakkaalla ole enemmistöä osakkeista ja äänivallasta. Osakeyhtiön perustamiseen liittyvät järjestelyt Osakeyhtiön perustamiseen liittyvät järjestelyt ovat helpommat, jos osakkaiksi tulevat Kouvolan kaupunki, mahdollisesti Iitin kunta, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö, Kotkan-Haminan seudun koulutus105 kuntayhtymä ja Harjun Oppimiskeskus Oy suoraan ja jos ne jatkavat osakeyhtiön käyttöön tulevan kiinteistö-, irtaimisto- ja muun omaisuuden omistajina. Kiinteistöjen hoitovastuu voidaan vuokrasopimuksessa siirtää myös vuokralaiselle, jolloin kiinteistön omistaja jää pelkäksi pääomasijoittajaksi. Tämä ratkaisu voi olla kiinteistöjen käyttäjän kannalta toimivampi, jolloin käyttäjä voi vapaasti kilpailuttaa omat kiinteistön hoito- ja huoltopalvelunsa omat tarpeensa huomioon ottaen ja olisi ainoa toimiva mahdollisuus pelkäksi kiinteistöomaisuuden omistajiksi jäävien kolmen osakkaan kannalta. Osakeyhtiön perustamiseen liittyvät arvonlisäverokysymykset ratkaistaan eduskunnan käsittelyyn tulevassa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muutoksessa siten, että lakiesityksen 7 §:n mukaan yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä saa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaavasti korvattuna maksamansa arvonlisäverot euro-eurosta periaatteen mukaan poiketen nykyisestä keskimääräisestä prosenttikorvauksesta. Tällöin ammatillista koulutusta järjestävä osakeyhtiö on arvonlisäverojen suhteen samassa asemassa kuin kunta tai kuntayhtymä. Vielä ei kuitenkaan ole yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaavaa säädöstä, joka mahdollistaisi kiinteistön vuokraajalle mahdollisuuden hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi vuokratessaan kiinteistön ammatilliselle oppilaitokselle ja saada tällöin rakennusinvestoinnista arvonlisäveropalautuksen. 137 Irtain omaisuus, kuten kalusto, voidaan luovuttaa korvauksetta osakeyhtiön käyttöön tai periä siitä vuokraa. Jos irtain omaisuus myydään osakeyhtiölle, siitä on maksettava varainsiirtovero, mutta eduskunnan käsittelyyn tulevan muutetun rahoituslain 7 §:n mukaan osakeyhtiölle voitaisiin hakemuksesta korvata maksettu arvonlisävero. Vaihtoehtoinen menettely kiinteistöjen suhteen on, että nykyiset omistajat siirtävät ne apporttina uuteen perustettavaan osakeyhtiöön, jolloin kuntayhtymä, osakeyhtiö ja säätiö jäävät yhtiön osakkeenomistajiksi ilman muuta toimintaa. Osakkaiksi tulevien koulutuksen järjestäjien kiinteistöt voidaan luovuttaa apporttina uudelle osakeyhtiölle sen osakkeita vastaan, jolloin määräaikainen vuosina 2013-2016 voimassa oleva poikkeus varainsiirtoverolakiin (931/1996, muut. 991/2012) 43 b §, joka koskee koulutuksen rakennejärjestelyjen yhteydessä tapahtuvia kiinteistöjen tai kiinteistöjä ylläpitävien osakeyhtiöiden osakkeiden luovutusta vastaavaa toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle, mahdollistaa hakemuksesta luovutukseen liittyvän varainsiirtoveron palautuksen. Kiinteistö- ja muun omaisuuden jääminen nykyisille omistajille toisi seuraavia etuja: 1.osakkaiksi tulevien tahojen omaisuus pysyisi erossa osakeyhtiön omaisuudesta 137 Luonnos 13.10.2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoittamisesta 7 §. 106 2. osakkaiden osakkuudet ja äänivaltasuhteet voitaisiin sopia vapaana apporttiomaisuuden tuomista rajoituksista 3. Harjun Oppimiskeskus Oy:n yhtiöjärjestyksessä oleva yhtiön purkautuessa realisoituva valtiolta tulleen omaisuuden palautusvelvollisuus ei realisoituisi 4.osakeyhtiöllä olisi ainakin periaatteessa mahdollisuus päättää, mitä tiloja se vuokraa 5. toisi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän kautta kaikki Etelä-Kymenlaakson kunnat välillisesti omistajiksi ilman eri osakemerkintöjä 6. osakeyhtiön osakepääoman koostuessa rahoitusomaisuudesta yhtiöllä olisi vahvempi taloudellinen perusta kuin jos osakepääoma rakentuu pääosin kiinteistöistä koostuvasta apporttiomaisuudesta Haittoina olisivat: 1.toistaiseksi ammatillisia oppilaitoksia ei koske yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tavoin mahdollisuus vuokrata kiinteistöt arvonlisäverollisina, jonka vuokraaja saa takaisin, mutta johon liittyvistä investoinneista ei tilojen omistaja saa arvonlisäveron palautusta, kun vuokra on arvonlisäveroton. Tällöin voidaan kuitenkin, jos lainsäädäntö ei muutu, sopia vastaavasta kompensaatiosta vuokrassa. Näin meneteltiin mm. Laureassa,kun kunnilta vuokrattuihin tiloihin tehtiin peruskorjauksia. 2. mahdollisesti tarpeettomiksi tulevat kiinteistöt voisivat jäädä nykyisten omistajien rasitteeksi 3. Harjun Oppimiskeskus Oy:n, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän ja Kouvolan Ammatillisen Aikuiskoulutussäätiön toiminnan jatkaminen pelkkinä omaisuuden hallintaorganisaatioina voisi tuntua byrokraattiselta Jos kuntayhtymä, osakeyhtiö ja säätiö puretaan osakeyhtiötä perustettaessa, järjestelyt ja niihin liittyvät päätökset mutkistuvat. Jos kuntayhtymä puretaan, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän perussopimuksen 28 § edellyttää, että kuntayhtymän nettovarallisuus jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kiinteistöjen siirto kuntayhtymältä osakeyhtiölle tapahtuu siten, että ne ensin siirretään kuntayhtymää purettaessa perussopimuksen mukaan jäsenkunnille, jotka edelleen sijoittavat ne osakkeita vastaan apporttina osakeyhtiöön, varainsiirtoveron palautus on epävarmempaa. Ammattikorkeakoulujen omistusjärjestelyjen osalta asiasta on olemassa valtiovarainvaliokunnan tulkintaohje, jonka mukaan varainsiirtovero voidaan 107 palauttaa siinäkin tapauksessa, että kuntayhtymän kiinteistövarallisuus siirtyy ensin jäsenkunnille ja sitten samaa toimintaa toteuttavalle osakeyhtiölle.138 Harjun Oppimiskeskus Oy:n purkamista vaikeuttaisi yhtiöjärjestyksen määräys, jonka mukaan yhtiön purkautuessa omaisuus, joka yhtiötä perustettaessa on luovutettu yhtiöön valtiolta tai sellaisen omaisuuden sijaan tullut omaisuus samoin kuin muu perustamishankkeeseen myönnetyllä valtionosuudella hankittu omaisuus palautetaan valtiolle. Säätiön säilyminen olisi helpompi ratkaisu kuin sen purkaminen, joka vaatii 2/3 enemmistöpäätöksen säätiön hallituksessa ja oikeusministeriön suostumuksen. Säädekirjan mukaan säätiön lopettaessa toimintansa sen jäljellä olevat varat luovutetaan säätiön perustajakunnille eli Kouvolan kaupungille ja Iitin kunnalle käytettäväksi jonkin säätiön toimintaan liittyvän tarkoituksen edistämiseen. Tämä merkinnee sitä, että aikuiskoulutuksen kiinteistö -ja muu omaisuus voitaisiin sijoittaa Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan apporttina osakeyhtiöön osakkeita vastaan , mutta tällöin ilmeisesti jouduttaisiin maksamaan varainsiirtoverot molemmista luovutuksista ja kyseinen kiinteistöomaisuus voisi sitoa liikaa äänivallan jakamista osakeyhtiössä. Säätiön erikoisrahastojen suhteen on säädekirjan mukaan meneteltävä niin kuin niitä koskevat määräykset edellyttävät. Tältäkin kannalta säätiön säilyttäminen olisi tarkoituksenmukaista. Henkilöstö Nykyinen oppilaitosten henkilöstö tulisi siirtää vanhoina työntekijöinä uuden osakeyhtiön palvelukseen. Tällöin kunnalliset virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi, mutta opetusalan julkisen ja yksityisen työnantajan palvelusuhteen ehdot ovat käytännössä samat. Työnantajayhdistyksinä tulisivat kyseeseen Sivistystyönantajat ry. , jonka jäsenet koostuvat pelkästään koulutusalan työnantajista. Sen jäseninä ovat yliopistoyhtiöt, useimmat ammattikorkeakouluyhtiöt ja yksityiset mm. vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät. Sivistystyönantajat ry. kuuluu Elinkeinoelämän Keskusliittoon. Toinen vaihtoehto on Avaintyönantajat AVAINTA ry., jonka jäseninä on kunnallisia osakeyhtiöitä, myös oppilaitoksia, ja joka toimii Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteydessä. Henkilökunnan eläke-edut kunnallisessa eläkejärjestelmässä voidaan säilyttää, koska osakeyhtiö voi liittyä Kunnalliseen eläkelaitokseen riippumatta työnantajajärjestövalinnasta. Yhtiön perustamisen asiakirjat .Osakeyhtiön perustamisen ensimmäinen vaihe voisi olla järjestäjien periaatepäätöksen jälkeen aiesopimuksen tekeminen, jossa sovittaisiin yhtiön valmistelutoimien suorittamisesta. Niihin kuuluvat osakassopimuksen valmistelu ja, mikäli päädytään kiinteistöapporttien käyttämiseen osakepääomana, arvonlisä- ja 138 VaVM 33/2012 vp. 108 varainsiirtoverokysymysten selvittäminen sekä kiinteistöjen arvonmääritys- ja vuokrausten periaatekysymysten selvittäminen asiaan perehtyneen asiantuntijan toimesta osakeyhtiön toiminnan aloitushetkellä voimassa olleet säädökset huomioon ottaen. Myös palvelujen sisäpiiriostoihin liittyvät hankintalain vaatimukset tulisi selvittää. Osakassopimuksessa määritellään yhtiön hallinnon ja asioiden hoitamisen perusteet. Osakassopimusta ei osakeyhtiölaki tunne, mutta osakassopimus on kuitenkin tavanomainen menettely, jolla yhtiön perustaminen käynnistetään. Osakassopimus hyväksyttäisiin koulutuksen nykyisten järjestäjien päättävissä elimissä. Yhtiö perustetaan osakeyhtiölain mukaan perustamissopimuksella, jonka allekirjoittaminen sitoo osakkeenomistajat sopimuksen mukaiseen osakemerkintään. Perustamissopimuksessa tulee yksilöidä mahdollisesti apporttina luovutettava omaisuus. Perustamissopimuksessa nimetään hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja, koska perustamissopimuksesta alkaa johdon toimikausi. Perustamissopimuksen liitteeksi tulee yhtiöjärjestys Seuraavassa vaiheessa osakeyhtiö tulee ilmoittaa kaupparekisteriin merkittäväksi, jonka jälkeen se on oikeustoimikelpoinen ja voi mm. hakea tarvittavat koulutuksen järjestämisluvat. Koska uudet järjestämisluvat on tarkoitus antaa 1.1.2017 lukien, yhtiö olisi vuosina 2015-2016 valmisteluorganisaatio. Nykyiset koulutuksen järjestäjät hakisivat järjestämisluvat siten, että esittäisivät, että ne annetaan perustettavalle osakeyhtiölle, jos hakemuksen jättöhetkellä yhtiö ei ole vielä rekisteröity ja oikeustoimikelpoinen. Kun otetaan huomioon osakeyhtiön perustamiseen liittyvän päätöksenteon ja sen valmistelun vaatima aika, tämä menettelytapa on todennäköinen. Asiat, joihin kannattaisi yhtiön perustamisasiakirjoissa selvitysmiehen mielestä kiinnittää erityistä huomiota, ovat yhtiön nimi, jonka tulisi mahdollistaa myös uusien oppilaitosten tulo osakeyhtiöön, mahdollisuus uusien osakkaiden ottamiseen sekä yleisten kelpoisuusvaatimusten määrittäminen osakeyhtiön hallituksen jäsenille siten, että osakkaiden nimetessä hallituksen jäsenehdokkaita turvattaisiin riittävä yhtiön toimialan ja sitä vastaavan elinkeinoelämän asiantuntemus. Tarkoituksenmukaista saattaisi olla, että osakassopimuksessa sovittaisiin vaalivaliokunnasta, joka tekisi osakkaille esityksen yhtiön hallituksesta siten, että osakkaan päättävä elin voisi halutessaan antaa vaalivaliokunnan ehdotuksen toimintaohjeena yhtiökokousedustajalle. Välttämättä osakaskohtaisten jäsenkiintiöiden määrittäminen osakassopimuksessa ja yhtiöjärjestyksessä ei olisi tarpeen, koska vaalivaliokuntamenettelyssä voitaisiin tällöin vapaammin harkita hallituksen kokoonpanoa. Eduksi olisi, jos yhtiön hallituksen jäsenmäärä ei olisi kovin suuri. Kiinteistöjen arvonmäärittely voi olla haasteellinen kysymys. Yleisenä periaatteena on kuitenkin ollut vastaavissa järjestelyissä kiinteistöjen arvottaminen kirjanpitoarvojen mukaan. 109 Välivaiheen ratkaisut Useissa haastatteluissa nähtiin tarpeellisena välivaiheena kohti yhtä maakunnallista ammatillisen koulutuksen järjestäjää Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson erilliset koulutuksen järjestäjät. Tämä malli toteuttaisi osittain järjestäjäverkon kokoamiselle asetetut taloudelliset ja muut tavoitteet. Mallin huonona puolena on eläminen jatkuvassa organisaatiomuutoksessa, joka rasittaa niin päättäjiä kuin henkilöstöäkin. Suoralla etenemisellä lopulliseen päämäärään vältetään kahden siirtymävaiheen ongelmat, osoitetaan vahva tahto edistää maakunnan yhteistoiminnalla jokaisen kunnan ja niiden asukkaiden hyötyä ja vältetään parhaiten rahoitusuudistuksen aiheuttamia taloudellisia riskejä. Selvitysmiehen ehdotus: Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjät Kouvolan kaupunki, Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymä, Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö ja Harjun oppimiskeskus Oy perustavat osakeyhtiön, joka keveällä keskushallinnolla vastaa operatiivisesti itsenäisten oppilaitosten strategisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Uudet järjestämisluvat haetaan uuden osakeyhtiön nimiin, jos se on aikataulullisesti mahdollista, ja siinä yhteydessä otetaan huomioon tarpeellisiksi katsotut toimintojen keskittämiset. LÄHTEET Alatalo, J. & Hämäläinen, H. & Räisänen, H. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Kevät 2014. TEM-analyysejä 57/2014. 18. Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011–2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2014 – 2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus). OKM.KOPO. Ammatillisen koulutuksen vastuualue. www.minedu.fi/ammatillinen koulutus. Auros Consulting. Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto. Toimintajärjestelmän ulkoinen auditointi. Auditointiraportti 7.5.2012. Tiivistelmä. Cursor. Vuosikertomus 2013. ELY-keskusten ammattibarometri Kotka-Hamina ja Kouvola III/2014. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.1.2013. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liittojen yhteinen nettisivu www.aavistus.fi/toimialat/ennakointi. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen seutukunnittaiset työpaikkatiedot 2011. Kangaspunta, K. Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen. Luento FCG:n seminaarissa 23.9.2014. 110 Kangaspunta, Kirsi, Aikuiskoulutuksen järjestäjäverkko ja ajankohtaiset asiat ministeriössä. Esitys Ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Kouvola Innovation Oy;n nettisivut. Luettu 13.10.2014. Kuntalaki 365/1995, muut. 626/2013 2a §; HE-luonnos kuntalain muuttamisesta 8.5.2014 Kymenlaakson Liitto. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Kymenlaakson Liitto. Maakuntakohtainen palaute ehdotuksesta opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 20132016. Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoja Kymenlaakson kuntien avainluvuista 27.6.2014. Kymenlaakson Liitto. Tilastotietoa Kymenlaaksosta 26.8.2014. Kymenlaakson Opiston nettisivu. Kymenlaakson työpaikkakehitys 2011-2025. Toimiala online, Foredata ennuste 4.11.2014 Lahtinen, M. Suomen kuntaliitto. Esitys FCG:n seminaarissa 23.9.2014. Lehikoinen, A. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat. Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat. Esitys ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014.Opetus- ja kulttuuriministeriö. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998), muutettu 788/2014. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998), muutettu 787/2014. Luonnos 16.10,2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:n muuttamisesta Luonnos 13.10.2014 hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoittamisesta. Mella, I & Urjankangas, H. Maakuntien suhdannekehitys 2012-2014. TEM-analyysejä 56/2014. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. vipunen.csc.fi. Sisältää tietoja mm. opiskelijamääristä, tutkinnoista sekä tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta. Opetushallitus. Ammatillinen lisäkoulutus. Lomakkeiden täyttöohje 20.9.2014. Opetushallitus. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoitus. Tulosmittariseloste vuodelle 2014. vos.uta.fi Opetushallitus. Näyttötutkinto-opas. Oppaita ja käsikirjoja 2012:11. Opetushallitus. www.nayttotutkinnot.fi –portaali Opetusministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 5.4.2006. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke. Opetusministeriön kirje 18.10.2007 ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjille. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke – opetusministeriön suositukset järjestäjäverkon kehittämiseksi. 111 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirje ammatillisen koulutuksen järjestäjille 31.3.2011. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja rakenteellisen kehittämisen edistäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten taloudelliset selvitykset ja ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntäminen. Muistio 2.12.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. Väliraportti 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi. Luonnos 13.6.2014. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitustilastot, www.vos.uta/fi/rap. Käytetty sekä valmiita tilastoja että erillisajettuja tilastosarjoja. Opetusministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus 4.12.2014 (videotallenne www.minedu.fi). Opetusministeri Krista Kiuru 27.6.2013, Toisen asteen ammatillinen koulutus, rahoitusjärjestelmän uudistaminen ja opiskelijamäärät. www.minedu.fi. Oppilaitoksilta pyydetyt tiedot: perus- ja osakassopimukset, säädekirja, yhtiöjärjestys, johtosäännöt, järjestämislupapäätökset, näyttötutkintojen järjestämissopimukset, strategiat, laatujärjestelmien seurantaraportit, esitteet, tuorein toimintakertomus, talousarvio 2014, tilinpäätöstiedot 2011-2013, oppilaitoksen tulorakenne, investoinnit ja poistot 2011-2014, talous- ja investointisuunnitelmat 2014-2018, käytössä olevat tilat. opiskelijamääriä, tutkintoja ja läpäisyä koskevat tiedot, aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäivät, opiskelijapalautetiedot ja henkilöstömäärä 31.12.2013. Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:18. Paananen T. Referaatti Tulevaisuuden työt –seminaarista Kouvolassa 20.5.2014. www.aavistus.fi. Perheniemen opiston esite kevät ja syksy 2014. Pirhonen, E-R. Mitä tapahtuu toisella asteella? – lukiokoulutus ja ammatillinen perus- ja lisäkoulutus. Esitys ammatillisen koulutuksen seminaari Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Rahoitusuudistuksen mallilaskelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.10.2014. www.minedu.fi. Rauhala, P. Kohteleeko julkinen rahoitus tasavertaisesti eri koulutusmuotoja? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2.2013. Rautatieliikenne 2030-suunnitelman lähtökohdat ja vaikutustarkastelu. Ratahallintokeskus A7/2006. Ruohonen, S.& Mäkelä-Marttinen, L. 2009. Kohti Oppimisen ja Osaamisen Ekosysteemiä. LCCC. Kouvola: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja A Oppimateriaali Nro 24. Silmäri, U. Selvitys Kymenlaakson Kesäyliopiston nykytilanteesta ja kehittämisestä 1.8.2014.Teknologiateollisuus. Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014. Suomen rautatietilastoa 2012. Liikenneviraston tilastoja 4/2012. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi SVT. www.tilastokeskus.fi 112 Tammilehto, M. Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta. Esitys ammatillisen koulutuksen seminaari. Kouvola 11.11.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2015. Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16. Teknologiateollisuus. Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014. Ulkomaan meriliikennetilasto 2013. Liikenneviraston tilastoja 5/2014. Verkkojulkaisu www.liikennevirasto.fi Uudenmaan liitto. Uusimaa-tietopankki. Valkealan opisto. Hakijan opas 2014-2015. Valtiovarainministeriö. Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys. Osa 1 ja Kymenlaakso. 5a/2012. Kunnat. Valtiovarainministeriö. Selvitysperusteen tarkastelua maakunnittain 22.8.2014. www.vm.fi VaVM 33/2012 vp-HE 125/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta. Kuntien kiinteistövarallisuuden yhtiöittämiseen liittyvät määräaikaiset varainsiirtoverohuojennukset. Vuorela, P.& Joki, L.& Halonen, K. & Antinmaa, K.& Kultanen, H.& Julin, P. Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus Kaakkois-Suomen alueella 2013. Innolink Research. Yhteistä ja jatkuvaa ennakointia. Ehdotus kansalliseksi toimintatavaksi. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 1/2014 LIITE 1. HAASTATELLUT HENKILÖT Maakunnan viranomaiset, kunnat, sidosryhmät ja elinkeinoelämän edustajat (ulkopuoliset) Haastattelut on tehty henkilökohtaisesti tai puhelinhaastatteluna ajalla 20.8. – 21.11.2014. Eräissä tapauksissa näkemykset on esitetty kirjallisesti. Aalto, Kari, toimitusjohtaja, R.A.Wickholm Oy., 4.11.2014 Dölling-Hasu, Britta, yksikönjohtaja, Mehiläinen Oy., 17.11.2014 Elomaa, Jari, kaupunginhallituksen pj., Kotka, 21.8.2014 Haapaniemi, Juha, maakuntajohtaja, Kymenlaakson Liitto, 20.8.2014 Havuaho, Osmo, kunnanjohtaja, Virolahti, 18.9.2014 Hyytiä, Ari, kaupallinen johtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa, 3.11.2014 Ikonen, Petteri, toimitusjohtaja, rehtori, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, 5.11.2014 Jämsén, Antti, kunnanjohtaja, Miehikkälä, 18.9.2014 113 Karhatsu, Eija, toiminnanohjauspäällikkö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 15.10.2014 Klami, Juha, toimitusjohtaja, rakennusneuvos, Oy. Rakennuspartio, 21.11.2014 Korhonen, Ismo, lasten ja nuorten palvelujen johtaja, Kouvola, 26.9.2014 Kossila, Päivi, lasten ja nuorten lautakunnan pj., Kouvola, 1.10.2014 Kyöstilä, Titta, henkilöstöpäällikkö, KSS Energia Oy., verkkokysely Lamminmäki, Lauri, kaupunginjohtaja, Kouvola, 8.10.2014 Lampiranta, Toni, lasten ja nuorten lautakunnan varapj., Kouvola, 22.9.2014 Lappalainen, Markku, toimitusjohtaja, Kotkan Viilutehdas KVT Oy., 24.10.2014 Lappi, Jukka, kunnanhallituksen pj., Virolahti, 18.9.2014 Larikka, Jari, kaupunginhallituksen pj., Kouvola, 29.9.2014 Lehti, Terttu, tulliylitarkastaja, Tullin koulutus, 31.10.2014 Lehtoranta, Jouko, toimitusjohtaja, Kymenlaakson kauppakamari, 2.10.2014 Lepistö, Tapio, kaupunginhallituksen pj., Hamina, 8.10.2014 Lindelöf, Harri, kaupunginjohtaja, Kotka, 21.8.2014 Mattila, Merja, ryhmän päällikkö, työllisyys ja yrittäjyys, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 30.9.2014 Moberg, Tiina, toimitusjohtaja, Kymen Yrittäjät ry., 1.10.2014 Muhonen, Hannu, kaupunginjohtaja, Hamina, 8.10.2014 Naukkarinen, Jukka, yrittäjä, Sähköpalvelu Jukka Naukkarinen Ky., 7.11.2014 Niemi, Veikko, koulutus- ja nuorisojohtaja, 1.1.2015 asiakkuuspäällikkö 17-29-vuotiaat, Kouvola, 26.9.2014 Nurmilaukas, Susanna, ravitsemispäällikkö, Carea, 5.11.2014 Nuuttila, Olli, kunnanjohtaja, Pyhtää, 25.8.2014 Ojalehto, Esko, asiantuntija, koulutussuunnittelu, Kaakkois-Suomen TE-toimisto, 14.11.2014 Paananen, Tarja, erikoistutkija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 15.10.2014 Penttilä, Jukka, korjaamopäällikkö, Ympäristön Auto Oy., 10.11.2014 Pippola, Raimo, yrittäjä, Datagroup Oy., 3.11.2014 Rosqvist, Liisa, vanhustenhuollon johtaja, Kotka, 4.11.2014 Rossi, Merja, rahoituskoordinaattori, Hämeen ELY-keskus, Kouvola, 7.11.2014 114 Rönnholm, Riku, kunnanjohtaja, Iitti, 21.11.2014 Saartia, Erja, ratsastuskouluyrittäjä, Ratsastuskoulu E.S.Riding Club, 5.11.2014 Savia, Tiina, ABC-toimialajohtaja, Kymen Seudun Osuuskauppa, 5.11.2014 Tiainen, Timo, palvelupäällikkö, kouluneuvos, Kouvola, 10.9.2014 Väyrynen, Jaakko, aluepäällikkö, Teknologiateollisuus ry., Häme ja Kaakkois-Suomi, 4.11.2014 Silmäri, Ulla, hallintopäällikkö, Kymenlaakson Liitto, 20.8.2014 41 henkilöä Oppilaitosten johto, henkilöstö ja opiskelijat (sisäpiiri) Oppilaitosten luottamushenkilö- ja palkattua johtoa haastateltiin henkilökohtaisesti tai pareittain, johtoryhmiä sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia ryhminä. Ryhmiä on henkilömäärästä riippumatta käsitelty yhtenä tapauksena verrattaessa mielipiteitä henkilöhaastatteluihin. Tällöin esimerkiksi järjestämisverkkovaihtoehtojen kannatusta koskevassa vertailussa erikokoiset johtoryhmät eivät vinouta tuloksia. Harjun Oppimiskeskus Oy./Harjun oppimiskeskus Forsell, Maija-Liisa, emäntä, 15.9.2014 Haaja, Marita, talouspäällikkö, 15.9.2014 Haapio, Anna, pääluottamusmies JUKO/OAJ, 15.9.2014 Heimala, Kari, apulaistilanhoitaja, 15.9.2014 Holopainen, Reija, pääluottamusmies JHL, 15.9.2014 Kosonen, Reeta, opiskelija, 15.9.2014 Kunnaala, Mikko, toimitusjohtaja/rehtori, 19.9.2014 Lähde, Mikko, varapääluottamusmies JHL, 15.9.2014 Maskonen, Sinikka, apulaisrehtori, 15.9.2014 Nieminen, Petra, opiskelija, 15.9.2014 Päkki, Ilkka, kiinteistöpäällikkö, 15.9.2014 Ristola, Timo, osakeyhtiön hallituksen pj. 19.9.2014 Suutari, Heikki, osakeyhtiön hallituksen varapj., 19.9.2014 Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä/Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Hillebrand, Ronja, opiskelijakunnan varapj., 11.9.2014 115 Hinkkanen, Markku, pääluottamusmies JHL, 11.9.2014 Jansson, Virpi, pajajohtaja, 5.9.2014 Jaskari, Ulla, apulaisrehtori, peruskoulutus 5.9.2014 Jokela-Ylipiha, Annu, apulaisrehtori, aikuiskoulutus, 5.9.2014 Kangas, Timo, yhtymähallituksen varapj., 5.9.2014 Korpela, Tuija, vs. hallinto- ja talousjohtaja, 11.9.2014 Lehtonen, Anne, varapääluottamusmies JUKO/OAJ, 11.9.2014 Luotonen, Kari, pääluottamusmies JUKO/OAJ, 11.9.2014 Mättö, Pekka, yhtymähallituksen pj., 21.8.2014 Montonen, Tiina, yhtymähallituksen varapj., verkkokysely Postila-Sutinen, Jyyni, henkilöstöjohtaja, 11.9.2014 Roininen, Martta, opiskelijakunnan pj., 11.9.2014 Tikkanen, Sami, kuntayhtymän johtaja/rehtori, 21.8.2014 Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö/Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Arola, Tuija, kehittämisjohtaja, osastonjohtaja hyvinvointiala, , 8.9.2014 Hallikas, Pasi, koulutuspäällikkö metalli, 8.9.2014 Jaakkosela, Petri, opiskelija, 22.9.2014 Jokinen, Mikko, säätiön hallituksen pj., 8.9.2014 Kaivola, Leena, toimitusjohtaja/ rehtori, 8.9.2014 Lahtinen, Marjo, viestintäpäällikkö, 8.9.2014 Lilja, Niina, opiskelija, 22.9.2014 Narits, Maarja, opiskelija, 22.9.2014 Pekkanen, Jorma, pääluottamusmies JUKO/OAJ, 22.9.2014 Rautjoki, Toni, opiskelija, 22.9.2014 Sarlund, Kalle, koulutuspäällikkö logistiikka, 8.9.2014 Savolainen, Anneli, talousjohtaja, 8.9.2014 116 Silen, Liena, laatu- ja projektipäällikkö, 8.9.2014 Sireeni, Jussi, osastonjohtaja logistiikka- ja ajoneuvo-osasto, 8.9.2014 Spoof, Heikki, säätiön hallituksen varapj., 8.9.2014 Tamminen, Lea, vt. koulutuspäällikkö hyvinvointiala, 8.9.2014 Toikander, Heikki, opiskelija, 22.9.2014 Virtanen, Harri, vararehtori, rakennus-ja metalliosaston johtaja, 8.9.2014 Virtanen, Kari, pääluottamusmies JHL, 8.9.2014 Kouvolan seudun ammattiopisto Haaparanta, Sinikka, henkilöstön edustaja JYTY, 12.9.2014 Heikkinen, Eija, graafikko/tiedottaja, 12.9.2014 Jaakkola, Asko, kehittämispäällikkö, 12.9.2014 Kaasalainen, Riikka, vt. laatupäällikkö, 12.9.2014 Kiviaho, Tero, luottamusmies JUKO/OAJ, 12.9.2014 Kokkonen, Teemu, opiskelijakunnan pj., 12.9.2104 Oksanen, Irina, koulutuspäällikkö sos. ,terv. ja kauneudenhoitoala, 12.9.2014 Olli, Timo, rehtori, 10.9.2014 Palosara, Mika, apulaisrehtori, 10.9.2014 Pylvänen, Immo, pääluottamusmies JUKO/OAJ, 12.9.2014 Sarante, Marja, aikuiskoulutuspäällikkö, 12.9.2014 Snygg, Arja, luottamusmies JUKO/OAJ, 12.9.2104 Solio, Juha, projektipäällikkö BioSampo, 8.10.2014 Suutari, Jessica, opiskelijakunnan varapj., 12.9.2014 Yhteensä 60 henkilöä Kymenlaakson Liitto toteutti haastattelujen lisäksi verkkokyselyn, joka koski koulutuksen järjestäjien hallituksia, Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten lautakunnan jäseniä, oppilaitosten ammatillisten neuvottelukuntien jäseniä, kuntien elinkeino- tai kehitysjohtajia, Kymenlaakson kunnallisten elinkeinoyhtiöiden toimitusjohtajia sekä Kymenlaakson kauppakamarin osaamisvaliokunnan jäseniä. Verkkokysely lähetettiin 211 henkilölle, joista vastasi 88 henkilöä eli 42 %. 117 LIITE 2. AMMATILLISEN TUTKINNON KYMENLAAKSON AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA VUONNA 2006 SUORITTANEIDEN TYÖLLISTYMINEN JATKO-OPINTOIHIN SIJOITTUMINEN 2011 Koulutusnimike Koulutusnimike Koulutusnimike Artesaani, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Autoalan perustutkinto Automekaanikon ammattitutkinto Catering-alan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Hotelli- ja ravintolaalan perustutkinto Kiinteistöhoitajan ammattitutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto Kunnossapidon ammattitutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Laitoshuoltajan ammattitutkinto Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Lastinkäsittelyalan ammattitutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Linjaautonkuljettajan ammattitutkinto Logistiikan perustutkinto Lähihoitaja, sosiaalija terveysalan perustutkinto Maalarin ammattitutkinto, prosessi-, Päätoimi- Työllinen Päätoi- Työtön Eläkeläi- Muu tai Muutta- Yh- Yhteensä nen työlli- opiskelija minen nen, sis. tuntenut teen nen opiskelityöttömaton maasta sä ja myyseläkkeellä olevat 15 41% 8 22% 7 19 4 11% 2 5% 1 3% 37 100% % 34 71% 1 50% 26 55% 100 % 42 58% 3 6% 4 8% 6 13% 1 2% 1 50% 2 4% 2 100% 2 4% 6 13% 5 1 8 11% 8 11 % 5 7% 1 1% 10 14% 1 5% 4 67% 33 % 1 1% 1 5% 2 10% 1 5% 3 3 33% 1 1 60 % 11 % 4% 2 3% 100 % 10 67% 3 20% 1 50% 1 50% 1 1% 73 100% 74 100% 25 % 8 100% 2 10 % 21 100% 20 % 5 100% 1 11% 4 100% 9 100% 3 12% 1 4% 1 17 % 26 100% 6 100% 25 25 100% 1 7% 1 7% 2 20% 15 9% 15 100% 2 100% 7 70% 139 81% 1 100% 2 1 1 17% 47 100% 3 100% 1 25% 1 20% 21 81% 13 % 5 7% 1 13% 3 75% 4 44% 6 1 5 63% 14 67% 11 % 9 12% 2 67% 55 74% 48 100% 4 2% 4 2% 1 10 % 6 4% 10 100% 3 2% 100% 171 1 33% 1 33% 118 1 33 % 3 100% kemian- ja materiaalitekniikka Maarakennusalan 4 80% ammattitutkinto Maatalousalan pe21 54% rustutkinto: maatilatalouden perustutkinto Matkailualan perus11 55% tutkinto Merenkulkualan 11 65% perustutkinto Merkonomi, liiketa56 53% louden perustutkinto Metsäalan perustut1 100 kinto: metsätalou% den perustutkinto Musiikkialan perus1 20% tutkinto: musiikin perustutkinto Myynnin ammatti6 55% tutkinto: myyjän ammattitutkinto Paperiteollisuuden 2 100 ammattitutkinto % Paperiteollisuuden 25 54% perustutkinto Perhepäivähoitajan 9 90% ammattitutkinto Pintakäsittelyalan 5 36% perustutkinto Puhdistuspalvelujen perustutkinto Puualan perustutkinto Puutarhuri, puutarhatalouden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Sähköasentajan ammattitutkinto Sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Talotekniikan perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto: tietojenkäsittelyn ammattitutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustut- 1 20% 5 100% 8 21% 5 13 % 3 8% 1 3% 1 3% 39 100% 1 2 10 % 3 15% 1 5% 2 20 100% 5% 3 18% 20 19% 8 8% 7 7% 12 11 % 1 6% 2 2% 17 100% 105 100% 1 100% 2 40% 1 20 % 1 20% 5 100% 1 2 18 % 2 18% 11 100% 9% 2 100% 7 15% 1 7% 6 13 % 1 7% 8 17% 46 100% 1 10% 10 100% 4 29% 1 14% 14 74% 1 5% 5 56% 30 70% 1 2% 59 52% 10 9% 6 75% 1 2 12% 10 % 2 5% 16 1 3 6 21 % 14 100% 86 % 7 100% 3 16% 1 5% 2 22% 1 11 % 19 100% 1 11 % 9 100% 8 19% 1 2% 1 2% 43 100% 14 23 20% % 13 % 3 3% 2 2% 100% 113 8 100% 1 13 % 100 % 1 100% 100 % 21 49% 2 100% 2 3 7% 5 12 % 5 63% 13 46% 11 39% 1 4% 119 9 21% 3 7% 1 2% 43 100% 3 38% 8 100% 3 11% 28 100% kinto (ent. Datanomi, tietojenkäsittelyn perustutkinto) Vaatetusalan perustutkinto Vartijan ammattitutkinto Voimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto Välinehuoltajan ammattitutkinto Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto Yhteensä 6 35% 1 6% 11 69% 7 3 18 % 1 6% 5 29% 1 6% 3 19% 1 6% 1 6% 17 100% 16 100% 100 % 7 100% 100 % 6 86% 5 100% 5 754 63% 1 14% 123 10% 7 100% 87 7% 142 12% Tutkinnon suorittamisesta kulunut aika: 5 vuotta 120 33 3% 51 4% 7 1% 1 198 100% LIITE 3. KYMENLAAKSON AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON SUORITTANEET OPPILAITOKSITTAIN JA KOULUTUSALOITTAIN 2011 JA 2012 2011 Oppilaitos - Koulutusala - Koulutusala 2012 Opetussuunni- Näyttötut- Perustut- Opetussuunni- Näyttötut- Perustut- telma- perustei- kinto kinnot yh- telma- perustei- kinto kinnot yh- teensä nen nen Aikuiskoulutuskeskus teensä 74 74 Tekniikan ja liikenteen ala 64 64 Sosiaali-, terveysja liikunta-ala 10 10 Kouvola Etelä-Kymenlaakson 528 154 682 513 162 675 1 24 ammattiopisto Kulttuuriala 23 23 23 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 58 58 70 Luonnontieteiden ala 16 2 18 23 2 25 Tekniikan ja liikenteen ala 289 52 341 284 68 352 Sosiaali-, terveysja liikunta-ala 69 100 169 45 91 136 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 73 73 68 Harjun oppimiskeskus Luonnonvara- ja ympäristöala Kouvolan ammatillinen 68 30 19 49 29 26 55 30 19 49 29 26 55 61 61 61 61 aikuiskoulutuskeskus Tekniikan ja liikenteen ala 70 121 Kouvolan seudun am- 552 84 636 645 90 735 38 46 46 91 mattiopisto Kulttuuriala 38 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 72 4 76 91 Luonnontieteiden ala 21 1 22 20 3 23 Tekniikan ja liikenteen ala 292 10 302 324 3 327 Luonnonvara- ja ympäristöala 14 1 15 16 5 21 Sosiaali-, terveysja liikunta-ala 55 68 123 81 79 160 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 60 60 67 1 428 1 187 Yhteensä 1 110 318 67 352 1 539 Tilasto sisältää sekä opetushallinnon alaisen että muiden hallinnonalojen (työvoimahallinto) alaisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot sekä oppilaitosmuotoisessa että oppisopimuskoulutuksessa. Näyttötutkintoperusteiset tutkinnot ovat aikuiskoulutusta. Lähde: www.vipunen.fi 122 LIITE 4. HAASTATTELUJEN JA VERKKOKYSELYN TEEMAT HAASTATTELUTEEMAT KOKO MAAKUNTAA EDUSTAVILLE HAASTATELTAVILLE 1. Miten arvioitte Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten palvelevan Kymenlaakson asukkaita ja nuoria sekä elinkeino- ja työelämää? 2. Mitkä ovat Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten vahvuudet ja kehittämiskohteet tulevia tarpeita ajatellen? 3. Missä on päällekkäisyyttä ja työnjaon kehittämistarvetta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten välillä? 4. Millaisia yhteistyömuotoja Kymenlaakson ammatillisilla oppilaitoksilla on nyt? 5. Miten ammatillisten oppilaitosten ja työelämän yhteistyö mielestänne toimii? Mikä on ammatillisten oppilaitosten merkitys osaamis- ja kehittämispalvelujen tuottajana työelämälle? 6. Parantaisiko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen oppilaitosten valtakunnallista ja alueellista palvelu- ja kilpailukykyä ? 7. Mikä seuraavista järjestämisverkkomalleista vastaisi parhaiten Kymenlaakson kokonaisetua? 1 koko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden järjestäjän alaisuuteen 2 nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kokoaminen maakunnallisesti kahden eri järjestäjän alaisuuteen 3 Pohjois -ja Etelä-Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen alueittain kahden eri järjestäjän alaisuuteen 4 nykyinen neljän järjestäjän malli 5 jokin muu vaihtoehto, mikä? 8. Mitä vahvuuksia ja mitä ongelmia eri järjestämismallivaihtoehdoissa mielestänne on? HAASTATTELUTEEMAT YHTÄ OPPILAITOSTA EDUSTAVILLE HAASTATELTAVILLE 1. Miten arvioitte edustamanne oppilaitoksen palvelevan Kymenlaakson asukkaita ja nuoria sekä elinkeino- ja työelämää? 2. Mitkä ovat edustamanne oppilaitoksen vahvuudet ja kehittämiskohteet tulevia tarpeita ajatellen? 3. Missä on päällekkäisyyttä ja työnjaon kehittämistarvetta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten välillä? 4. Millaisia yhteistyömuotoja Kymenlaakson ammatillisilla oppilaitoksilla on nyt? 5. Millainen laadunhallintajärjestelmä/toiminnanohjausjärjestelmä oppilaitoksessanne on ja miten se toimii? 6. Koetteko, että Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten välillä on kilpailua? Missä asioissa? Onko se mielestänne eduksi vai haitaksi? 7. Miten yhteistyö työelämän kanssa mielestänne toimii? Onko työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja riittävästi saatavilla? 8. Miten toteutatte työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää? 9. Miten ennakoitte alueen työelämä- ja koulutustarpeita? 10. Parantaisiko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen oppilaitosten valtakunnallista ja alueellista palvelu- ja kilpailukykyä ? 11. Mikä seuraavista järjestämisverkkomalleista vastaisi parhaiten Kymenlaakson kokonaisetua? 1 koko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden järjestäjän alaisuuteen 2 nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kokoaminen maakunnallisesti kahden eri järjestäjän alaisuuteen 3 Pohjois -ja Etelä-Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen alueittain kahden eri järjestäjän alaisuuteen 4 nykyinen neljän järjestäjän malli 5 jokin muu vaihtoehto, mikä? 12. Mitä vahvuuksia ja mitä ongelmia eri järjestämismallivaihtoehdoissa mielestänne on? 123 PUHELINHAASTATTELU OPPILAITOSTEN NIMEÄMILLE TYÖELÄMÄN EDUSTAJILLE 1. KOKEMUKSENNE KYMENLAAKSON AMMATILLISISTA OPPILAITOKSISTA Yritys tarjonnut työssäoppimispaikkoja Yrityksessä ollut oppisopimusopiskelijoita Yrityksessä työssä oppilaitoksesta valmistuneita Oppilaitos aikuiskouluttanut yrityksen henkilökuntaa Yritys ollut mukana jossakin hankkeessa Yrityksen edustaja hallintoelimessä tai amm. nk:ssa Ekami Harju Kvlakk KSAO Ekami = Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kotka ja Hamina Harju = Harjun oppimiskeskus, Virolahti, Ravijoki Kvlakk = Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus KSAO = Kouvolan seudun ammattiopisto, Kouvola 2. MITEN KYMENLAAKSON AMMATILLINEN KOULUTUS VASTAA YRITYKSENNE TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISIIN? Arvioikaa kouluarvosanalla 4 – 10. 3. MITKÄ OVAT KYMENLAAKSON AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SUURIMMAT VAHVUUDET JA SUURIMMAT PUUTTEET YRITYKSENNE TARPEIDEN KANNALTA? 4. MIKÄ ON KYMENLAAKSON AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN JOUSTOKYKY VASTAATA YRITYKSENNE MÄÄRÄLLISIIN JA LAADULLISIIN KOULUSTARPEISIIN? Kouluarvosana 4 – 10. 5. OVATKO JOTKUT OPPILAITOKSET JOUSTAVAMPIA PALVELYKYVYSSÄÄN KUIN TOISET KOKEMUKSENNE MUKAAN? 6. NÄETTEKO, ETTÄ KYMENLAAKSON AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN JÄRJESTÄJÄVERKON KOKOAMINEN NYKYISESTÄÄN KOKO MAAKUNNAN TAI NYKYISTÄ USEAMMAN OPPILAITOKSEN KATTAVAKSI PARANTAISI NIIDEN PALVELUKYKYÄ? VERKKOKYSELYN TEEMAT TAUSTATIEDOT 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Harjun oppimiskeskus Oy:n hallituksen jäsen Harjun oppimiskeskuksen ammatillisen neuvottelukunnan jäsen Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän luottamushenkilö Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston ammatillisen neuvottelukunnan jäsen Kouvolan kaupungin lasten ja nuorten lautakunnan jäsen Kouvolan seudun ammattiopiston ammatillisen neuvottelukunnan jäsen Kymenlaakson kauppakamarin osaamisvaliokunnan jäsen, elinkeinoyhtiön edustaja tai elinkeinojohtaja SELVITYKSEN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KYSYMYKSET 1. Miten Kymenlaakson ammatilliset oppilaitokset palvelevat mielestänne alueen asukkaita ja nuoria? erittäin hyvin, melko hyvin, en osaa sanoa, melko huonosti, erittäin huonosti 2. Miten Kymenlaakson ammatilliset oppilaitokset palvelevat mielestänne alueen elinkeino- ja työelämää? 124 erittäin hyvin, melko hyvin, en osaa sanoa, melko huonosti, erittäin huonosti 3. Mitkä ovat parhaiten tuntemanne ammatillisen oppilaitoksen merkittävimmät vahvuudet? 4. Mitkä ovat parhaiten tuntemanne ammatillisen oppilaitoksen merkittävimmät kehittämiskohteet? 5. Onko Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten palveluissa päällekkäisyyttä? erittäin paljon, melko paljon, en osaa sanoa, melko vähän, ei lainkaan 6. Missä on päällekkäisyyttä tai työnjaon kehittämistarvetta Kymenlaakson ammatillisten oppilaitosten välillä? Perustelkaa kantanne 7. Mikä merkitys ammatillisten oppilaitosten työelämälle suunnatuilla osaamis- ja kehittämispalveluilla on alueen elinkeinoelämälle? erittäin merkittäviä, melko merkittäviä, en osaa sanoa, melko vähän merkitystä, ei merkitystä 8. Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on nyt neljä (Harjun oppimiskeskus, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ja Kouvolan kaupunki). Opetus- ja kulttuuriministeriö kumoaa nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat, ja järjestäjät joutuvat hakemaan järjestämislupia uudelleen 1.1.2017 alkaen. Ministeriön tavoitteena on toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä vahvemmat koulutuksen järjestäjät. Mikä mielestänne seuraavista vaihtoehdoista palvelisi parhaiten Kymenlaakson tulevia tarpeita? 1 koko Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen yhden järjestäjän alaisuuteen 2 nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kokoaminen maakunnallisesti kahden eri järjestäjän alaisuuteen 3 Pohjois -ja Etelä-Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kokoaminen alueittain kahden eri järjestäjän alaisuuteen 4 nykyinen neljän järjestäjän malli 5 jokin muu vaihtoehto, mikä? Perustelkaa kantanne. 9. Mitä muuta asiaan liittyvää haluatte sanoa evästykseksi selvitysmiehelle? 125 126
