Vanhoja kappaleita
Transcription
Vanhoja kappaleita
Vanhoja kappaleita Sisältö 1 Laulujen sanoja 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 1.8 3 Sekalaista vanhaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1.1.1 Karjalan mail . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 1.1.2 Soittoniekka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Gösta Sundquist . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1.2.1 Esa Pakarisen näköinen nainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1.2.2 Etkö näe, että tanssin sakset selässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1.2.3 Haloo! 6 1.2.4 Hey come on! 1.2.5 Esa Pakarisen näköinen nainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 1.2.6 Äitisi vietteli minut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Eugen Malmstén . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.3.1 Ryyppymiesten valssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 1.3.2 Puoli prosenttia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Sanfrid Takala . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.4.1 Puuställin häät Härmässä (1912) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 1.4.2 Takalan Matin laulu (1912) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Leo Kauppi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 1.5.1 Heitä huolet pois . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 1.5.2 Kalle parka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 1.5.3 Mikko ja Miina markkinoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 1.5.4 Laulu on iloni ja työni (1912) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 1.5.5 Salkolan syntymäkemut (1912) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Hiski Salomaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 1.6.1 Auvisen akkahommat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 1.6.2 Dahlmannin paartit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 1.6.3 Häät Remulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 1.6.4 Iitin Tiltu 22 1.6.5 Lännen lokari 1.6.6 Taattoni ma ja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 1.6.7 Savonpo jan Amerikkaan tulo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 1.6.8 Värssyjä sieltä ja täältä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Theodor Weissman . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.7.1 Helsinki on hauska 1.7.2 Kieltolakilaulu 23 27 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Tatu Pekkarinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 1.8.1 Kyllä tästä selvitään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 1.8.2 Laulu radiosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 1.8.3 Muisto ja Suomesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 1.8.4 Pieni sydän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 1.9 1.8.5 Posetiiviveisu Suomesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 1.8.6 Sepän sälli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 1.8.7 Soita Humu-Pekka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 1.8.8 Uusi hattu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 1.8.9 Vanhat viinaveikot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Metsäkukkia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Olavi Virta 1.9.1 1.10 Elmer Lamppa 1.10.1 43 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 Laulu marjaviinistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 1.12 Hannes Saari 1.12.1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Oi, mistä saataisiin 1.13 Martti Similä 1.13.1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 47 Jos kaikki Suomen järvet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kieltolakilaulu 47 48 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Nujalan talkoopolkka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 1.15 J. Alfred Tanner 1.15.1 45 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.14 Heikki Tuominen 1.14.1 43 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1.11 Matti Jurva 1.11.1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Viinatrokarin laulu 1.16 Tapio Rautavaara . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 1.16.1 Kulkuripoikana 1.16.2 Mannakorven mailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 1.16.3 Kauan on kärsitty . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 1.16.4 Troikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 1.16.5 On The Sunny Side Of The Street . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 1.16.6 Ateenalaisten laulu 57 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 51 1. Laulujen sanoja 1.1. Sekalaista vanhaa 1.1.1. Karjalan mail Sisällysluetteloon. Nimi: Reppurin laulu Sanoittaja: Larin Kyösti = Kyösti Larson, 1873-1948. Iivo Härkönen, 1882-1941 Säveltäjä: Oskar Merikanto Vuosi: Lähde Nuorten laulukirja, Wilho Siukonen, Otava, 1953, 79 (Kuhmolainen säkeistö) Kulaiksin mie kumarassa, mierona kuljin kauan. Ommaani en mieroo taho on vieras mieron sauva. Karjalan mail kultakäkönen kukkuu, kiirikon ristalt ne kiiltelöö, taljanka se illoin tanssuomahan kutsuu, kannel hempye helisöö. 1. Luadogan meren randamil mie kazvoin kaugopriha, siel mie paimoivirzie lauloin, nyt eis on mieron piha. Karjalan mail kuldakägözet kukkuu, kirikön ristat kiiIdelöö, taljankka se liioin tantshuloih kutshuu, kannel hembieh helisöö. 2. Siel on kallis kandajain, siel mielitiettoni tshoma, Moamokullan kainalost on mutshoin otettu oma. Karjalan mail kuldakägözet kukkuu, kirikön ristat kiiIdelöö, taljankka se liioin tantshuloih kutshuu, kannel hembieh helisöö. 3. Kierdelinin da kierdelin, on selgä sumptshan painos. Mieroh matkamielenibä Omah kodih on ainos. 3 Karjalan mail kuldakägözet kukkuu, kirikön ristat kiiIdelöö, taljankka se liioin tantshuloih kutshuu, kannel hembieh helisöö. 1.1.2. Soittoniekka Sisällysluetteloon. 1. on Mä mä Oon soittoniekka huoleton ja soitan missä vain, häät tai hautajaiset, aina kuulet soittoain. soitan niin kuin tahdon, en kuin toiset haluaa, soitan kunnes huoleni voin hetkeks unhoittaa. 2. En ruista tahdo puida enkä koske pellavaan, ei viulun jousi totella voi kättä kankeaa. Mua laiskaks' älkää sanoko vaikk' joskus ennemmin mä nälkää nään kuin soitollani leipää kerjäisin. 3. En tahdo maata kaivaa, en kaataa puitakaan, vaan uneksia tuomen alla päivänlaskuun vaan. Ja illanruskon aikaan mä nousen soittamaan ja soitan kunnes silmihinne saman loisteen saan. 4. Mä soitan myöskin rakkaimpanne lepoon viimeiseen ja sanattoman lauluni mä surustanne teen. Ja kuolema min kohtalo vieraaksenne toi kuin tuskan virta käyrästäni ilmoille soi. 5. Mä syksyn tullen kauas tahdon metsiin vaeltaa ja mieletönnä soittaa missä miilut savuaa. Ja kun metsälampi äänetönnä yössä unelmoi niin ihmissielun uumenista viulu vaikeroi. 6. On kolme kieltä viulussani, neljättä ei lain, mun ystäväni haudalla se katkes parahtain. Vaan kuolemaani saakka teitä lauluin saattelen, ja kerran portit ikuisuuden soittain aukaisen. 1.2. Gösta Sundquist 1.2.1. Esa Pakarisen näköinen nainen Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=iggIrBpqc8w Esittäjä: Leevi and the Leavings 4 Sen pahempaa ei tapahtunutkaan kun Esa Pakarisen näköistä naista hain uudestaan Kotona äiti ja neljä siskoa ja hevosen kokoinen koira ja jo ovella leikisti keikistellen kuiskattiin "Sisään vaan" Kun Esa Pakarisen näköinen nainen ryhtyi flirttaamaan. Kun Esa Pakarisen näköinen nainen piti otteessaan. Evästä pöydässä yllin kyllin: mehua ja paahtoleipää. Sen pahempaa ei kai ollutkaan. 1.2.2. Etkö näe, että tanssin sakset selässä Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=1RlnhUpSI54 Esittäjä: Leevi and the Leavings Etkö näe, että tanssin? Etkö näe, että tanssin? Vaikka housuille on oksenneltu ja kainaloista tulvii tuoksu hien, hiukset takkuiset kuin kaurapelto, kättäni kun hameen alle vien. Jos sä rakastat mua, oikein rakastat mua, jos sä voisit olla se nainen se oma unelmanainen ja et lähde pois jos se todellista olla vois, niin uudelleen, uudelleen tanssittu yhdessä ois. Etkö näe, että tanssin? Älä viitsi katsoa mua noin. Etkö näe, että tanssin? Eikö riitä, kun viimeksi liikaa join? Jos sä rakastat mua, oikein rakastat mua, jos sä voisit olla se nainen se oma unelmanainen ja et lähde pois... Etkö näe, että tanssin? 5 1.2.3. Haloo! Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=uX4lODnQsls Esittäjä: Leevi and the Leavings Joka ilta - samaan aikaan minä soitan - samaan numeroon. Jos joku vastaa, olen hiljaa vaikka sisälläni sydämeni huutaa: Kerto: 3x Haloo! Mikset kotona sä koskaan oo? En tiedä, jos soitan enää uudelleen. Tänä iltana sen vielä kerran teen. Kerto Kun mä soitan siihen numeroon, jonka joskus sulta saanut oon. Ja jos sä vastaat, olen hiljaa, kunnes kuulen kuinka puhelu katkeaa. En tiedä, jos soitan enää uudelleen. Tänä iltana sen vielä kerran teen. Kerto 1.2.4. Hey come on! Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=iggIrBpqc8w Esittäjä: Leevi and the Leavings 4x Come on Mä taas niin kännissä oon, etten vireeseen saa edes mun sähköskittaa ei voi mitään 4x Come on tai jos mä delannut oon niin kuin kusipäät toivoo, kun ne ögaa sua stiggaa. ei voi mitään meillä on stadissa ilmainen keikka, mille ei voi mitään, ei voi mitään ei oo ketään, ei oo ketään Vitun kuppanen keikka ilman yleisöä - ei oo mitään. 6 Voit sä lähteä meille, kun himassakaan - ei oo ketään? Little girl. Taas mä tolpilla oon ja heitän vastaani tyypin ja kaikki on taas okei 4x Come on Taas mä kybällä oon. Sama stara kuin ennen. 1.2.5. Esa Pakarisen näköinen nainen Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=iggIrBpqc8w Esittäjä: Leevi and the Leavings Muovikuoressa pelkkää roskaa mä tuskin koskaan tahtoisin Tuon sulle joululahjaksi yllärin ja soivan joulukortin ja soivan joulukortongin mä merkiksi ystävyyden ne lahjaksi sulle toisin ja iloita voisin itsekin. Kerto: On jouluyö. Sydän riemusta tyhjää lyö, kun kotiin luoksesi tulla saa. On jouluyö, yllä taivas ja tähtivyö. Kun pakkasessa taivaltaa. Juon joulun kunniaksi kolpakon, ja vielä viidennenkin taas penkin päähän sammuen mä kaadun kuin joulukuusi, kun illan yksin vietin, nyt syitä mietin tarkemmin. Kerto. Kerto käännettynä. 1.2.6. Äitisi vietteli minut Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=vfa0kUkAdjs Esittäjä: Leevi and the Leavings 7 Yks, kaks, kol, nel. Kun mietteissäni valvon, en unta saa, ja kuulen kuinka sade lyö ikkunaan, mä muistojen sävelmää vieläkin kuunnella voin se mielessäni soi. Sen sävel oli joskus meille yhteinen. Jos unohtaa sen saatoit, unohda mä en. Se muistojen seasta sellaista mieleeni toi, jota hävetä vain voi. Kerto: Kun äitisi kanssani tanssia tahtoi, en voinut mä muuta kuin suostua vain. Samalla silti suututin sinut. Minkäpä tunteilleen kumpikaan mahtoi, kun äitisi huulia suudella sain. Vahingossa se vietteli minut. On jotain, jota sydämessään säilyttää sen tietää vaikka esiin ei se pääsekään ja vuosia myöhemmin tuoksusi tuntea voin kun mielessäni soi se sävel ja ne sanat, sanat yhteiset. Jos jotain vielä tunnet, vaikka myönnä et, mä saan sinut muistamaan sen, minkä kanssasi koin. Minä unohtaa en voi. Kerto. Viheltelyä. Kerto. 1.3. Eugen Malmstén 1.3.1. Ryyppymiesten valssi Sisällysluetteloon. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html# media=17666 Linkki: Esittäjä: Eugen Malmstén Orkesteri: Amarillo Sanoittaja: J. V. Heimo 8 Säveltäjä: Pekka Salomaa Levy: Odeon A 228185 Nyt muistelkaamme entisiä aikoja ja ryyppymiehen vastuksia, vaivoja, kun viinat piti kaupungista hakea ja sunnuntaina kohmeloa potea. Miksi moitimme kieltolakia, kun me voitimme vain sen takia? Saamme tohtorilta kaikenlaiset reseptit ja apteekista viskit, viinit, konjakit. Ja jos sattuu meille pahanlainen krapula, siihen trokarilta heti saamme apua. Siispä veljet nyt malja juodaan pohjahan vaan sekä kieltolain kunniaksi hurrataan! 1.3.2. Puoli prosenttia Sisällysluetteloon. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html# media=17666 Linkki: Esittäjä: Eugen Malmstén Orkesteri: Amarillo Sanoittaja: Wäinö Tuominen Säveltäjä: Wäinö Tuominen Levy: Odeon A 228185 "Juomaa", huokaa Suomen kansa nyt. "Viiniä ees meille te suokaa, kyllin kauan piina kestänyt, Kieltolaki nurin, isät, luokaa!" Tuumii, tuumii isät kansan nuo eduskunnas harmit se tuo: "Huoli puoli prosenttia on, kännihinne itshen shuu." Poistaa, poistaa murhehet se vois jos se laki olis edes vainaa. Hetket, retket elämämme tään raskahasti mieltämme painaa. Miksi, siksi, meiltä kielletään? Lyhyt onhan elomme tää. 9 Tuolla puolla elonvirran pään ilman kyllä kestetään. 1.4. Sanfrid Takala 1.4.1. Puuställin häät Härmässä (1912) Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=G2UnSPGm928 Esittäjä: Sanfrid Takala Härmässä häät oli kauhiat, niis' juothiin ja tapeltiinhin ja porstuasta porraspäähän ruumhia kannettiihin. Porstuasta porraspäähän ruumihia kannettiihin. Puuställi huuti kenkkärilleen: "Tuakaa poijjille viinaa!" ja niinimatosta pikku-Lannilla oli kualinliina. Niinimatosta pikku-Lannilla oli kualinliina. Kun Antti Jussi se häihin meni, sen vastaan tuli piru. Ja lennolta jo Antti Jukka pikku-Lannin siivu. Kun ryyppöpolkkaa pelattihin, niin poijjat ne retkutteli, ja sillonkin jo Antti Jukka piruja ajatteli. Ja mitähän tuo Antti Jukka ajatella mahto, kun se tuolla ryyppöpolkkaa pelaamahan tahto. Herran Kööpi se puuställin portilla rukoili hartahasti, kun Antti Jukka se puukolla löi niin taitamattomasti, kun Antti Jukka se puukolla löi niin taitamattomasti. Ja Antti Jukka se lauleskeli vain piippolaulujansa, ja Antti Jukka se naurahteli vaan tinki naurujansa, kun iso-Antti se helisteli liivirautojansa, kun iso-Antti se helisteli liivirautojansa. Ja erellä ajo Pyörnin Mikko ja keskellä ajo Puarti. Ja erellä ajo Pyörnin Mikko ja keskellä ajo tua Puarti. Ja jänistä ajo Antti Jukka, joka laululleen pani nuatin. Jänistä ajo Antti Jukka, joka laululleen pani nuatin. 10 Kun Antti Jukka se lauleskeli, niin linna kajahteli. Kun neljäkymmentä annettihin, niin syrän vavahteli. Kun neljäkymmentä annettihin, niin syrän vavahteli. 1.4.2. Takalan Matin laulu (1912) Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=TIu6XCz-Plo Esittäjä: Sanfrid Takala (Malli, muut samalla rytmillä) Mullon hyvä hevonen ja sillä on kun siivet, sillä on kun siivet, sillä on kun siivet. Ja mullo hyvä hevonen ja sillä on kun siivet, sillä on kun siivet ja siivet. Tämän pojan rattahille nätti tyttö kiipes. Virsta on kun ajatus ja Peninkulm' on pieni. Tämän pojan rattahille moni vlikka mielii. Hopeasta hiilavalja katajainen luokka. Istu vlikka rattahille, niin et istu suotta Mulla onpi vanha kulta aina sama Maija. Se rähisee ja räkättää kun paha papukaija. Mulla on uusi kulta suomalainen hilsu. Se lirisee ja livertää kun kaunis laululintu. Vanhan kullan valekirja löyty kaapin päältä Siihen oli kirjoitettu sieltä sekä täältä. 11 1.5. Leo Kauppi 1.5.1. Heitä huolet pois Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=DsXF5-fO9ro&feature=youtu.be&t=4m27s Esittäjä: Leo Kauppi Olen kulkenut merta ja maata, vaikken kertoa mä kaikkea saata, mitä nähnyt ja tehnyt on kulkeissain no sen laulan nyt teille vain. Mikä minunkin peijakkaan sai pilojani laskemaan? Kai arvaatte nyt, että dollar' on se, mikä minunkin laulaan saa. Oli kolmenkolmatta vasta, kun kodistani matalasta hyväst' heitin mä isälle ja äidille vaan. Sanoin lähteväni Kultalaan. Viel' korvissani soi äidin ilosanat noi "Heitä huolet pois, vaikka kohtalo sois tien sullekin raskahan". Matkani hauska oli kyllä, kun nuoruuden into oli yllä, kun lapsen lail' olin unteni mail' mutta dollareita taskussain. Ja mä pikkusen kerrassaan aloin hiljaa laulamaan: "juo maljat pois, että hauska sun ois, kyllä näkyvis' on lännen maa". En tuntenut maata lännen vaan jänkin rautakämmen pani minunkin kyllä tuntemaan, et' turha on haaveilla. Viel' korvissani soi nyt kalliit sanat noi "heitä haaveet pois, että parempi sun ois päästä pinnalle maailmaan". Jos totuutta haluatte multa, 12 minä toivon, että mulla ois kulta sillä vanhaks' pojaks' mä aio en, siinä kuulette totuuden. Minun lauluni kajahtaa niin kauan kuin tyttösen saan, eikä siihen se lopu, jos kestääpi sopu, vaan kaikaa ainiaan. Siis pitäkääpä tyttöset huoli, sillä poika on vielä nuori, usein on oma se dollarin saatte parempi, kun pauloihin. Se mulle hymyää, hälle lauluni laulan tään, "Heitä huolet pois, nyt jo maljakin jois kun onnemme hymyää". 1.5.2. Kalle parka Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=A1AyKwwObkg Esittäjä: Leo Kauppi Kalle, kun hän syntyi tänne melskeeseen, huusi, kuin ois' pudonnut hän järvehen, niin kuin koko synnytys oisi suuri erehdys eikä tiennyt, mist' on kysymys. Ämmät siinä viisaina nyt hääräili, puntarilla miehenalkua määräili. Kallea, kun tutkittiin, silloin heti huomattiin seikka, josta sitten tulikin: KERTO: Kalle parka, pääs' on arka, sen jo huomaa päältä päin. Vaan sä varmaankin voit siinä onnistuu, mis' ei onnistunut vielä kukaan muu. Kalle joutui rippikoulun penkille flikoille ja uskontonsa pyörteehen. Siin' on viisauden puu, siin' on miehen kylkiluu siinä tehtiin Aurinko ja Kuu. Sakramenttia oli hällä seitsemän, joskus joku vaille, joskus enemmän. (Vääräräissä?) ryypättiin, mässättiin ja tapeltiin 13 Juutas joutui trokarina kiin. KERTO Kalle alkoi tyttäriä riiaamaan ja kun vihdoin saa hän oman armahan. siinä vasta harmistuu, tyttönsä on vääräsuu suutelonsa aina leukaluun. Kalle etsi toisen nyt ja paremman se on taas kun elefantti naamaltaan. Niitä ei voi suudella, vaikka kuinka ponnistaa, nenä kun on aina vastassa. KERTO Kalle sentään lopuks' yhden lesken sai, halaili ja suuteli ja sitten nai. Leskelle - sen kaikki ties - Kalle oli kuudes mies. Silloin sammui Kalle syömmenlyönt'. "Mis' on akka miehet sulla entiset?" Yks' on kuollut, kaks' on vienyt vennehet, yks' on tullut hulluksi, yks' on tehnyt konkurssin, siinä Kallen sydän itkikin. KERTO 1.5.3. Mikko ja Miina markkinoilla Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=DsXF5-fO9ro Esittäjä: Leo Kauppi Sanoittaja: Tatu Pekkarinen Leo Kaupin levytys: Kun Miina ja Mikko lähti markkinoille vanhalla liinakkotammalla, niin Miina se vaan sitä piätänsä kampas pässinsarvikammalla. Ja Mikko kun nykäs ohjaksista, niin Miina se sylliin kutjahti. 14 Mitä hyö lie siinä tehnykkään, kun suut niillä mukavasti mutjahti. Ja vauhti se oli niin raisua, että heikkopäistä vallan se hirvitti. Kun reki oli kuuma, että lumi siinä suli, kun kilometrin tunnissa se rönkötti. Ja Miina se sanoi Mikolle, "hei kuule sinä pölläävä jahvetti! Paneppa se pattinen polvesi kiin tässä talossa on herrojen puhvetti!" Mikko osti Miinalle limunaatia, osti se lettivehnästä. Mikko oli just niin kuin hieno tapa vaati, mut Miina rupes puhumahan lehmästä. Viijentoista pennin rintarossin Mikko osti Miinalle hallista, niin Miina se sano, että: "elä sinä tärvee, näkkyypä olevan kallista." Ja sitten vielä jos rahaa riittää, niin Mikko ostaa Miinalle sormuksen Niin Miina se sano, jos ei se riitä, Mikko se saapi rukkaset. Iloinen testamentti: Miina ja Mikko ne markkinoelle ajovat liinakkotammalla. Miina se männessä piätänsä kampas pässinsarvikammalla. Mikko kun kiskas ohjaksista, niin Miina se sylliin kutjahti. Mitähän ne lie siinä tehnykkään, kun suut niillä mukavasti mutjahti. Tamma se juosta jolokuttel ja kaapuntiin sitä matkattiin. Siellä sitä lystiä piettiin niin, että Miina ihan naaroo katkatti. Ensin ne kansankeittijössä 15 söevät alatoovija, sitten ne lähtivät kahvilaan, jossa soettivat rammahvoonija. Mikko tilas kymmenen ranskanleipee ja limunaatimehua, ja Miinalle sano, että: minä kyllä maksan, otappas pikkusen rehua. Viijentoesta pennin rintarossin Mikko meinas ostoo hallista, mut Miina jo kieltel: elä sinä tärvee, näkkyypä olovan kallista. Kottiin lähtiissä Miina ja Mikko ne kihlat ostoo mätkäätti, eikä siihen kaavan kestännää, kun pappi ne vihkijä rätkäätti. 1.5.4. Laulu on iloni ja työni (1912) Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=DsXF5-fO9ro Esittäjä: Leo Kauppi Laulu se on ollut minun iltojeni ilo, ilo ihana kuin unennäky yöni. Laulu se on ollut päivieni ratto ja laulu se on ollut minun työni. Laulain mun elämäni nuortena notkuu kuin kesäheinä vainiolla. Sillä on rinnoillaan riemuviitta ja hauskan huntu hartioilla. Kaunis on kuolla, mut' hauska on elää, hauska maita, mantereita kuljeskella. Hauska on hulivilin huolia vailla toisten ilot sekä itsen lauleskella. Ottakaamme ilo irti elämältä ja täyttäkäämme ikävyyden laari. Myöhäist' on elää, kun tuonen tuvil' tullaan. Siel' madon suu on viimeinen lovi. 16 1.5.5. Salkolan syntymäkemut (1912) Sisällysluetteloon. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=nf7cdjZpIec Esittäjä: Leo Kauppi Se se oli riviä, kun Salkolat alottikin Juho-poika-syntymää juhlia. Siellä sitä keitettiin kiljua ja kahvia, että siinä riitti vaikka kuhnia. Hanuria tilattiin kahdeksan, et' kaikki saisi tarpeeksi tanssia. Niin sitä mentäis, et juopot ne lentäis, ja niinhän se ilo aina jatkuisi. Vaari siel' on vanha ja vaivalloinen, mut' hänenkin sit' pakko oli tanssia, muori kun sano, että "vaikka menis henki, niin kanssani tule pari valssia". Vaari kun viel' sitä esteli, muori häntä korkeelle vesteli. Sano: "Vielä tässä mutkin ja joka ilta hutkin, että se ilo aina jatkuisi". Renki-Jaska sakista ol' selvin mies, sillä toiset jo kaikki oli kännissä. Muuten hän murhemielin penkillä istui ja kädet oli housun prällissä. Hän nykkäsi Eevan tanssista siel' ja sano hälle "Tekeekö sun tanssiin miel'? Ja jos se on niin, niin tälläähän kiin', että se ilo aina jatkuisi." Eeva se hyppäs' ja nokkaansa heitti ja mennessä huusi vielä Jaskalle: "Ethän sä viitsi ees nenääsikään niistää ja haisetkin riivatusti huh-huh-huu. Mokomata viitsi en katsella, vielä sitä tanssissa astella. Johan sitä naurais ja kylän akat laulais, kun renki-Jaska piikoja tanssittaa." Sitä en mä tiedä, kuin kauan minun jälkeen ne toiset sai siellä hoippua. Silloin mä läksin, kun yhdestä nurkasta välikatto alkoi jo roikkua. 17 Ja ulos kun mä tulin, en uskonut ois, pirutkin ne katol' oli hyppinyt pois ??????????????????????????????????? antaa sen elon vielä jatkua. 1.6. Hiski Salomaa 1.6.1. Auvisen akkahommat Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=durMXYphtnk Esittäjä: Hiski Salomaa Levy: Columbia 3202 F Vuosi: 1931 Vanhapoika on Auvinen ja sellainen mies, että kaikki sen hyvin ties. Ja ikänsä hällä oli kuuskymmentviis, ja sitten hän onkin mies. Kunnon akkaa ole minä vielä saanut, olen ikäni mä yksin olen maannut, ja eikä tuo rakkaus sytämmen pohjasta pomppimasta ole laannut. Nyt Auvisell' on talo sekä tavaraa, tuvass' kissa oli rattona vaan. Ja itse se Auvinen lehmät lypsää, ja voinkii se kirnuaa. Ja pyykkinsä se pessee, ja ruuan laittaa, ja varsaki hirnuaa, sianporsas vinkuupi karsinassa, ja kaipaapi Auvista. Sitte Auvinen yritti jo sulhoasiks', tuohon kuppari-Liisan luo. Mutta ensin hän pistäyty kammaris, siellä lähtöryypyt hän juo. Sano, kirkas ja makia, tulit Auvisen takia, mä rakastan nyt sinua. Kun usejamman tuikun liivini vetän, sinä puistelet minua. Jo Auvinen alkoi laulella, kun vertyipi hieman kielel'. Ja seinin jo alkoi nojailla, 18 ja emäntätä teki miehen miel'. Sitten laittoi hän ruunan valjaisiin, minä rupesin kuskariks'. Ptruu-ptruu-ptruu ruuna porhalsi, haettiin Liisa nyt kuppari. Ja Kuppari-Liisa se sarvet imas, niihi istumakukkuloil' Niin Auvinen sano: ''Voi herranen aika, kun luoja minut loi. Se kippeetä tekkee, ja pyörryttää, ja mieltäkin vellaistaa.'' Mutt' Liisa se sano: ''Varma on merkki, tauti huomena helpoittaa.'' Sitten vuosien päästä kun Auvisen näin, sanoi Liisa se emännäksi jäi. 1.6.2. Dahlmannin paartit Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=tdq1Uso4tn0 Esittäjä: Hiski Salomaa Levy: Columbia 3111-F Vuosi: 20.3.1929 Minä kutsun sain kerran kesteihin misis Dahlmannin nimipäiväpaarteihin. Ei ilot siellä sinä yönä puuttuneet, sillä surut oli kaikille suuttuneet. Siellä juomia oli monta sorttia, pelattiinpa hieman myös korttia. Eihä ihme ole ollu, jos kohmelo on tullu tuolla Dahlmannin yllätyspaarteissa. Paartivieraat ne Dahlmannin yllätti, lapset nurkkihin nukku että pyllähti, koira vieraita alkoi myös haukkua, itse Dahlmanni tarjosi naukkuja. Pikku tuikun anto koiranki huulelle. Tuli Topiki jo paremmalle tuulelle. Eihä ihme ole ollu, jos kohmelo on tullu sille Dahlmannin yllätyspaarteissa. 19 Juhlapöytä oli kauniiksi laitettu ja viinit oli lasihin jo kaadettu. Siellä gramofoni soitteli valssia ja nuoremmat alkoi myös tanssia. Minä tanssihin pyysin misis Hilliä. Toiset joivat ja söivät Norjan silliä. Eihä ihme ole ollu, jos kohmelo on tullu tuolla Dahlmannin yllätyspaarteissa. Ja se koska Misis ja se aamuyö oli vasta reilua, minäkin jo aloin siellä heilua. Dahlmanni ylös vielä nostettiin pöytälamppu lahjaksi sille ostettiin. Hot dogsit, ice creamit syötiin viel ja pihvillä kostutettiin kiel'. Eihä ihme ole ollu, jos kohmelo on tullu tuolla Dahlmannin yllätyspaarteissa. 1.6.3. Häät Remulassa Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=ntPfqRnQdh8 Esittäjä: Hiski Salomaa Levy: Columbia 3111-F Vuosi: 20.3.1929 Remulan Matti kun häitänsä tanssi, viikon päivät se polkkas ja valssi. Lapsia pirttiin päättyi nuus morsiusparia oli heillä kuus'. Vieraita tupahan virtaa kun häkkää, renkikin arkiset touhunsa jättää. Piiatkin silkissä kuhisivat niin, Remulassa häitä kun tanssittiin. Piioista vanhin vieraita passaa kyläukot penkillä piippua rassaa haitari ja viulu se Remulassa soi, kussa tyttö ja koira pojan tanssiin jo toi. Matti toi tynnärin pankolle viinaa, 20 lauleli: "Ei meitä jano täällä piinaa." Että hääväki kauhalla juoda sai, Remulan Matti kun muijan nai. Sitten meinas alkaa jo tappelutalkoot Torvisen Tomi otti kätteensä halakoo. Vaan pappi se sano, "Ei passaa se. Jos tapella tahdot, niin Kiinaan mee." Pelimannit nurkassa löi vain jalkaa morsian ja renkikin polkkahan alkaa. Syrjähän väistyi sulhasmies min tulinen oli polkassa kahvin lies. Vanha emäntäkin nousi jo sohvaltansa ja nuuskaa tempaisi kousastansa Hän laidalla istuu ja aivastaa niin, kuin pääsisi hirveestä vaivasta. Vaarille huusi: "Tule kanssani polkkaan, kun reumatismi pakottaa vasempata lonkkaa. Vaan eiköhän tästä vielä hikejäkin saa, kun Remulassa häitä nyt tanssitaan" Vaari vuosia oli kulkenu keppien kanssa, kun pakotusta tunsi hän jaloissansa sauvat nurkkaan jouti, nuori kun nous, pelimannin viulu rotaria sous. Koko Remulan kylä oli hulinata täynnä, ei kuolema seudulla vuosiin käynnä. Siellä haitarit, viulut vieläkin soi ne terveyttä nuorille vanhoille toi. Toiset nukku viinoihin pöydän alle mut morsianta tanssitti renki-Kalle. Se viidellä pennillä polkkasi niin, että morsian meni puolipyörryksiin. Kylävaarit penkillä vuoroa varttoi kilvan kiinni morsiammeen tarttui. Niistä hän lahjaksi puuteria sai, kun Remulan Matti sen muijan nai. 21 1.6.4. Iitin Tiltu Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=jUjYZIrs5Pw Esittäjä: Hiski Salomaa Levy: Columbia DI 163 Vuosi: 1.6.1930 Iitin Tiltu oli viidentoista, kun pääsi se rippikoulusta. Sulhasia tuli sille ympäri maan ja pastorin poika Oulusta. Renki se sano että: "Mieshä se oon minnäe, vaikka olen paikkahousussa. Olen syönynnä silakkaa, piimää ja mojokkaa, palvellu rikkaissa taloissa." Tiltun kotona kun öistiä valvottiin, niin pirtissä polkat ne tanssittiin. Kyökissä kahvit keitettiin ja kamarissa vieraat kestattiin. Pannu oli Hellillä, Tiltu oli rengillä, polkassa pyöri kuin vimmattu. Kyseli se Tiltulta: "Jokos sinä olet tuolle pastorin pojalle kihlattu?" Kun pelimanni istui uuninpankolla, soitteli polkat kivakat, renki se sano jo janottaa alkaa rikkaan talon suolaiset silakat. Voi tuota Miinaa, joka tuo viinaa kaksikorvalla tuopilla. Harmoonipeli laulo pelimannin polvella käperämmällä nuotilla. Kun pelimanni ryyppäsi tuopin laijasta, harmoonipeli meni kahtia. Reikäleivät ne putosivat pirtin orsilta, hiestä jo kastui lattia. Pappi tanssi polkan emännän kanssa, ja jutteli, jos hän tyttären nais. Mut' Tiltu meni kihloihin rengin kanssa, no, minkäs tuolle hurjalle tais. 22 1.6.5. Lännen lokari Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=P59U0jFMxxo Esittäjä: Hiski Salomaa Levy: Columbia DI 163 Vuosi: 1.6.1930 Täss' on lokari nyt lännen risukosta. Olen kulkenu vaikka missä. Olen käynynnä Piuttissa, Lousissa, Retulaatsissa, Miijamissa. Olen kulkenut merta ja mantereita ja Alaskan tuntureita. Jaha, kaikkialla hulivilityttäret muistaa lännen lokareita. Ja lokari on lokari ja hellunkin ottaa vaikka toisen emännästä. Jaha vesi ei tuu silmiin vaikka ne taukoo iisi-plikat näkymästä. Sillä Piuttis' on ruusu ja Lousis' on tähti ja Alaskassa pulmusia ja kaikki ne kuiskii: "Oletko sä nähnynnä lännen kulkuria?" Misson Meksikon Lempi ja Honolunun Impi ja Filippiinin keltanen flikka, siellä lokari on ollu heitin keskellänsä, mutta onkos ollu Iiskin Iikka? Mis' on kulkurin kulta, sydän iskeepi tulta, niin kaunis on heillä jo tukka. Sä kun laulun kun kuulet, niin linnuksi luulet, taasen rakastuupi lännen Jukka On Friskossa käyty. On Orekoni nähty, miss' on kesä sekä lumiset vuoret. Takotass on puitu, Palm piitsil' on uitu ja hellutettu vanhat ja nuoret. Mutta kun punapuun kantoon torppansa laettaa, niin sinne se ilon päevä koettaa. vaikka maailman myrskyt meitä tuuvittaa niin vapaus se varmasti voettaa Vaikka maailman myrskyt meitä tuuvittaa, 23 niin vapaus se varmasti voettaa. 1.6.6. Taattoni maja Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=p_-sf0VVf5k Esittäjä: Hiski Salomaa Levy: Columbia 3202 F Vuosi: 1931 Ei tämän pojan koti suurempi ollu, kuin kartanon koirankoppi. Vaan se oli mulle niin hellä ja nätti ja ainoa rauhan soppi. Taattoni maja oli matala ja pieni ja porrasta siin' oli kaksi, kun läksin mä taattoni porraspuulta tän mailman kulkijaksi. Taattoni majan raitilla kasvoi kaksi pihlajapuuta. Niiden juurilla istuin illat pitkät ja katselin kaunista kuuta. Kun annansilmä ja auringonkukka se ikkunalaudalla kukki, hämyhetkinä hiljaa se hyrähteli tuo äitini vanha rukki. Kun hyljätty äitini rukkinsa ääressä kehräili pitkät illat ja kyyneleitä poskilta vierähteli, jotka kasteli vierahat villat. Kun kuusi oli lastansa kuolema vienyt ja tuoni kai ois turvana heille ja muisteli sortuko poikansa tumma näille mailman markkinateille. Sitten minä kuulin sen kuiskaavan äänen noiden Atlannin aaltojen yli, että kotona on kylmennyt kulkuripojalla tuo hyljätyn äidin syli. 24 ... että kotona on kylmennyt kulkuripojalla tuo hyljätyn äidin syli. 1.6.7. Savonpojan Amerikkaan tulo Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=0B1cnFILBDs Esittäjä: Hiski Salomaa Levy: Columbia 16001 Vuosi: 18.5.1928 Myö tänne maahan kottoo kun lähettiin ja äijille hyvästi jätettiin, niin vettä sitä tul' sillon silmistä melekeen kun ukkosen pilivistä. Vuan me aamulla oltiin Hangon niemellä huastettiin myö savon kielellä. Vaikka enkeliskoo olisi jo osannu, nii eipä tuohon kukkaan vaan vastannu. Itä-mer' kun se ylpeesti lainehti ja Artturus meitä jo tuuvihti, kotrantaa myö laivassa katottiin, kun majakasta valakeeta näytettiin. Merkit meitä alko jo olemaan ja minää kun ruppee tuuloo maa Eväsputelista otin vain tuikkuja ja piälle söin suolasia muikkuja. Sitten kun oltiin myö Hullissa ja lävite piästiin myö tullista, niin masinalla maan yl' myö ajettiin ja Liverpolliin myö saavuttiin. Tuas laivoo kun mentiin myö kahtomaan, entistä pitempöö ja äikeempöö, niin oikeen se sillon hirvitti, kun viimoo se kerran se huuvvatti. Tähet kun ne tuikki taivaalla, oltiin tuas Atlannin uavalla, Allan-linjan laivalla. Myrsky se käy ja maata ei näy 25 Mut' kun Newarkin ranta alko lähetä, koteväs miun pussistani vähetä, ol' ihan niinkun uuvesti syntynnä ois, kun piäs sieltä Atlannin myrskyistä pois. Ameriikkoihin meitä tänne tuotihin ja Mainissa multoo myö luotihin. Piällysmiestä siellä ei tarvittu muuvan ennen oli toisia jo otettu. Mutta sitten kun mäntiin meistä kämpille savon kielikin kuulusti jo jänkille, kun Porilainen alko siellä soveltaa ja savolainen piältä vain komentaa. 1.6.8. Värssyjä sieltä ja täältä Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=H-iGjEYLCaw Vuosi: 1931 Esittäjä: Hiski Salomaa Nyt työtä minä olen taas katsellut, pieksun pohjatkin hajalle astellut ja kannatkin menny on lintalleen käret silmiinkin katsoo jo tarkalleen. Että missähän mahtaa vika taas olla, kun uusia ei ala jalkoihin tulla. Kurjalta näyttää aika jo tää ja harmaaksi käy taas monen pojan pää. Vaan sviitti se nauraa partaansa, kun kaikki se on saanu alle valtaansa. Paavitkin huutaa nyt herrassaan, että kirkotkin ottaa jo kerrassaan. Bolsevikit museoita niistä nyt täyttää. Se pappien unta hieman kai haittaa, kun niiltäkin alkaa jo loppua työ. Kai synkältä näyttää kuin syksyinen yö. Jos Englannin työläiset lakkoontuu, Yrjö yskäänsä aina sillon sairastuu 26 ja prinssin horssikin kompastuu ja nenähänsä joka kerta loukkaantuu. Sotakorvaukset Saksalla purree jo vatsaa, Espanjan kuninkaan se laitto ne maksaa. Ei Ranskassa työttömyys haittaa tuo, maailman rikkaat siellä mässää ja juo. Setä-Sämmi on myös viisas mies se pisneksen kyllä hyvin tarkoin ties meillä tuuvat puvatkin on vallassa moni taiteilija on ollu pannassa. Masiina se heidänkin paikkansa otti jo työttömät kadulle tuhansia otti. Moni soittaja halvalla pillinsä möi ja luusina viimeiset tinansa söi. Meitä hinnoja on täällä Setä-Sämmin maas noin viitisen sataa tuhatta. Täällä me elämme kuin taivahas vaikk moni on tullu tänne luvatta. Meillä puoluehommat on suuria on vaalittu Baabelin muuria. Monet paikassa niitä on kuus ja riita kun syntyy, niin tehdään uus. Vaikka repupliiki meitä nyt hallitsee silti demokraatin aika se vallitsee. Kaikki on potkun partaalla kyllä odotamme mielellä hartaalla. Moni poika lyöny on jo rukkaset tiskiin ja juonunna nykyajan huonoa viskii, että töppöset ylös aina keikahtaa, kun viimesen kerran veisataan. 1.7. Theodor Weissman 1.7.1. Helsinki on hauska Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=6-Cmj7m2k4c Esittäjä: Theodor Weissman 27 Orkesteri: Homocord Sanoittaja: Tatu Pekkarinen Säveltäjä: Traditionaali Levy: Homocord O.4-23089 Vuosi: 1930 Helsingissä elämä hauska on, verraton, talvel' tahi kesällä harmiton, huoleton. Kuljetaan kuin kukkarantaa, antaa muitten murheet kantaa. Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan. Kun sä kuljet katua aamulla, illalla, kaikki on kuin satua katsella, kuunnella. Torvet tuuttaa, kellot kilkkaa, kaikki vaihtuu kiireen vilkkaa. Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan. Tääl' on tanssipalatsit valoisat, riemuisat. Niissä täydet daalatit, ihanat, hurmaavat. Siellä nähdään silkkisukkii, Bulevardin ruusukukkii. Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan. Muutakin on huvia, mitä vaan milloin vaan. Äänielokuvia katsellaan, kuunnellaan. Sensuuri vaan joskus kieltää, rapsii parhaat paikat sieltä. Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan. Jos sä kaipaat naukkua, koska suu kuivettuu, anna korkin paukkua. Eikös juu? Var so god! Autolla kun pienen lenkin teet, niin löydät varpusenkin. Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan. Jos sul' loppuu markat niin, laula "hei, huolta ei". Juokse panttikonttoriin. Hillurei, hesputei! Sinne pistät kellon panttiin, taskussa on taasen lantti. Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan. Lempi, jos sul' rinnassa kuohahtaa, kiekahtaa, kohta tyttö polvellas' raukeaa, kyllä, jaa! Espiksestä kiinni saapi, silmää hieman vilkuttaapi. Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan. 28 1.7.2. Kieltolakilaulu Sisällysluetteloon. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html# media=17666 Linkki: Esittäjä: Theodor Weissman Orkesteri: Homocord Sanoittaja: Tatu Pekkarinen Säveltäjä: Traditionaali Levy: Homocord O.4-23006 (Malli:) Nyt mä laulan kieltolaista pienenpienen rallin veisulleni saanut olen vanhanajan mallin. (KERTO:) Hei, ja hei, ja niinhän se nyt, hei, minä laulan vaan. Siksi juuri Suomenmaassa juomalaulut raikaa onhan täällä kieltolaki ollut pitkän aikaa. Eduskunta Suomessa, kun korkin pisti kiinni silloin muuttui mukaviksi virolaisten viini. Virolainen viropannun alle teki tulta että saisi Suomesta hän hopeaa ja kultaa. Virolainen laivalastin laittoi tänne viinaa ettei täällä tunnettaisi janon tuskan piinaa. Vironmaalle markat kulkee, eikä palaa sieltä. Siellä ne on oppimassa kanisterikieltä. Kieltolaki Suomessa, nyt on kuin sairas lapsi. Tuskin tuonee parannusta virolainen snapsi. Orkesterin kanssa tässä ryyppy nyt on saatu (Joku huutaa kiitos!) toivomme, et' kieltolaki Suomessa se kaatuu. 1.8. Tatu Pekkarinen 1.8.1. Kyllä tästä selvitään Sisällysluetteloon. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=6hZMvJ4O1_g 29 Esittäjä: Tatu Pekkarinen On kaikille seikka se tuttu, että monesti on tiukalla nuttu ja rahastakin puute on. Ai, ai, elo toivoton! Kun asiani käy ihan ristiin ja meiningit menevät mistiin, muuta kun mä taida en, kädellä mä huitaisen ja lopuksi mä laulelen: Kyllä, kyllä tästä selvitään, hissunkissun keino keksitään. Asiat kun mutkistuu, itsestään ne suoristuu; kyllä tästä selvitään. Oli Mattila huijari fiini; lopuksi joutui hän kiinni ja vankilan passit sai. "Hei, Hei!" sanoi Mattila vain. "Ei suru paina tämmöistä poikaa, kyllä se asiansa hoitaa, rahat kun on tallessa, miljoonat on piilossa, Mattila se laulelee: Kyllä, kyllä tästä selvitään, hissunkissun keino keksitään. Vuosi pari istutaan, sillähän se kuitataan; kyllä tästä selvitään." Ja se Maria Åkerblummi! Se se on vasta veikeä mummi; se vartioita narrailee; ai ai, kun se karkailee. Kun se Kokkolan puskassa loikki, niin Helsingissä tie meni poikki. Se Toivolassa tavattiin, sieltä kiinni napattiin ja Maria laulelee: "Kyllä, kyllä tästä selvitään hissunkissun keino keksitään. Nyt jos kiinni napataan, huomenna taas karataan; 30 kyllä tästä selvitään." Olin kerran mä öisellä säällä vähän noin niinkuin lystillä päällä ja kadulla ma seilailin. Hip hei! minä hihkasin. Mutt' poliisi mun riemuni kuuli ja mun seuraansa kaipaavan luuli. Kohta käsikoukussa olin niinkuin loukussa ja siinä minä laulelin: Kyllä, kyllä tästä selvitään, hissunkissun yötä vietetään siellä, miss' on kaverit, oikein olkilaverit; kyllä siellä selvitään. 1.8.2. Laulu radiosta Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=T4V3Y_YAHCo Esittäjä: Tatu Pekkarinen Ennen meillä kuultiin kanteloista, säveliä honkien huminoista Kalevan kankahilla raikkailla rantamilla. Nyt meillä nähdään nykyajan voitto: radiosta kantaa maailman soitto korvessa kaukaisessa pirtissäkin pienoisessa. Ennen meillä kuultiin kirkossa pappii, nyt kun vähän vääntää radion nappii ja torvet korvissa maataan, siihen ne saarnat saadaan. Juorueukot ennen uutiset antoi, talosta ne toiseen tietoja kantoi ja valheita vallan sotki, kahvia kuumaa hotki. Radiosta saamme nyt raikkaasti kuulla maailman uutiset Markkusen suulla. Totta se kertoo silkkaa 31 eikä pyydä kahvin tilkkaa. Radio se auttaa asioiden laitaa opettaapa, kuinka on ommeltava paitaa Neuvoo se tuhmemmankin, kuuluttaapi kurssit pankin. Ennen oli maanmies tunkiotoukka maailman mielestä mahdoton moukka. Nyt sillä kohta on järki terävä kuin neulan kärki. Radiosta ravintoa saa joka henki Isäntä ja emäntä ja piika ja renki ja kehdossa pientä vauvaa se nukkumahan laulaa. Fariseukset hoitavat vakavuuden vaakaa, leikki ja huumori heistä on raakaa niillä, kun sydän on musta, ei ne kärsi riemastusta. 1.8.3. Muistoja Suomesta Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=jg7-N1blHbs Esittäjä: Tatu Pekkarinen Nyt laatinut olen minä laulun taas viime aikojen elämästä Suomenmaas. Monenmoisessa oltu on touhussa, kun tapeltu on Helsingissä, Oulussa. Sota suuri on käynyt yli Suomenmaan, on Iivanat kärrätty Moskovaan. Punakaartin veri nyt on vakinnut ja nyt Suomes' on puhdasta, eikös juu. Punatautia Suomessa on hoideltu, siinä monen sortin rohtoja koiteltu. Tuli Saksasta pillereitä parhaita, mutta maistella olivat ne karvaita. Ei nälkää Suomes' ole kärsitty, kun on leipäkortin laitoja järsitty, ja on kuningasta katseltu kuvissa 32 sekä prinsseistä haaveiltu unissa. Meillä kovasti on kuningasta kaipailtu, sitä rahalla ja kortilla haikaltu. On jonoteltu Saksan Villen ovella tuo kruunuja vesti rahapovella. Piti Saksasta saada mitä parhainta noita Vilhelmin poikia armaita, mut' Ville meitä kaupoissa jutkautti: hän raihnaisen prinssin meille sutkautti. Mut' otettu me olis' vaikka murjaani, siksi prinssillä meidät ihan hurmattiin. Sille herrat jo asunnonkin aitaili, rouvasväki paitoja paikkaili. Mut' purkaa ne sillä Villekin ja Englantikin että heittäkää kaupat piti kumminkin, itse teki konkurssin, nöitä on neuvonut niin, se tavara jo hemmettiin. Suomen kruunukin - missä liene rustattu mutta pilalle se varmasti on kuskattu se on toisille ahdas ja toisille suur' eikä kellekään se näytä nyt kelpaavan juur'. Mut' mihin sitten kruunua käytettäis, jos sopivata päätä ei löydettäis? No kukaan kuutta tarvitse ei vitsailla sillä voi vaikka perunoita mittailla. 1.8.4. Pieni sydän Sisällysluetteloon. Linkki: Sanoittaja: Tatu Pekkarinen Niin pieni ihmissydän on, vaan avara ja pohjaton. Se kätkee suuret unelmat ja vihan lemmen maailmat. Riemujen rikkaus ja surujen summa onnekas rakkaus ja tuskakin tumma syömmehen pienehen mahtua voi. Onnea, iloa, oi, 33 aatosta jaloa ja alhaista mieltä, tunteitten paloa ja kylmyyttä sieltä syömmestä pienestä löytyä voi, kaiken min kohtalo soi. 1.8.5. Posetiiviveisu Suomesta Sisällysluetteloon. Linkki: Sanoittaja: Tatu Pekkarinen (Lauluja on monta.) I Tää posetiivi ei ole Roomasta, tämä tehty on pakkiloodasta, mutt' kyllä tästä lähtee ääniä, jotka kuuluvat ympäri lääniä. Kun tähän veiviin taidolla tarttuu, niin tämä soipi kun Siionin harppu. Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa, näin minä soitan ja laulan vaan. Helsingistä on värssyt nää; siellä on taasen talven sää. Puistojen kauniit kukkaset on kuivat kun vanhat rukkaset. Talven viimat ne vinkuu ja ryskää, Havis-Mandakin saanut on yskää. Kerto. Helsingissä lysti on asua, rahoja kun olis' monta vasua. Autolla pääsee, ja markalla saa yölläkin ostaa makkaraa. Jos joku kaipaa ilon virikettä, sitäkin lähtee kuin kraanasta vettä. Kerto. Helsingissä paljon huijataan, tuhmilta taalarit puijataan. Siellä on poikia rehtiä, jotka tutkivat korttilehtiä. Toiset ne öisin punovat paulaa, naruja ne heittävät ihmisten kaulaan. 34 Kerto. En laula minä puolueriidasta, tämä värssy on ministeri-Miinasta. Miina on naisista ykkönen ja vieläkin vapaa tyttönen. Miina se latua jo kaikille aukoo miehistä hallitusvuosiaan taukoo. Kerto. Meillä useasti hallitukset kaadetaan ??????????????????????? Kyllä siinä ministerinpaikalla saa istua kuin piikkilanka-aidalla. Suomen kansa hallitusta haukkua taitaa joka viikko vaihtaa kuin saunassa paitaa. Kerto. On lehdissä asioista kummista, siitä saarnaaja Åkerblummista. On varastettu kangaspakkoja sekä narrattu vanhoja akkoja. Valatkin on vannottu väärät ja oikeet, kyllä siinä tuomarin silmät on soikeet. Kerto. En minä laula viinasta enkä siitä Eestin hiivasta. Vettä mä ryyppään kraanasta, senhän jo huomaa naamasta. Viinan juonti on tuhmaa ja väärää, paitsi jos pikkusen tohtori määrää. Hadilia tudilia hidiliataa, nyt tämä lauluni loppua saa. II Tän posetiivin kans' olen reesannut olen ympäri Suomea veisannut. Minä kiinni olen aina ollut veivissä, mutta huonosti pysynyt leivissä. Pois tämä posetiivi joutaisi myydä, en tästä viitosta enempätä pyydä. Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa, näin minä soitan ja laulan vaan. 35 Helsingistä mä värssyt saan, siellä se elämä on ennallaan. Siellä on paljon huvia: on iltamia, eläviä kuvia. Markan kurssikin hiukan on noussut, pian saa kympillä uudet housut. Kerto. On lama-aika Suomessa kireä on puutteessa laiska ja vireä. Nyt pidetään markan reunasta lujasti kuin räätälineulasta. Multakin puuttuu hyvin monta lanttii kai minä vien tän posetiivin panttiin. Kerto. Suomessa hallitusta vaihdetaan toisia puolitse autetaan. Kyllä siinä ministerinpaikalla saa istua kuin piikkilanka-aidalla. Suomen kansa hallitusta haukkua taitaa joka viikko vaihtaa kuin saunassa paitaa. Kerto. Viinasta kuuluu kauhiaa ja mittailla ryyppyjen pauhinaa taivaan pojat siellä katselee ?????????????? Moni äijä kiinassa lettinsä hukkaa vieläpä halvalla sais tekotukkaa. Kerto. En minä laula viinasta enkä siitä Eestin hiivasta. Vettä mä ryyppään kraanasta, senhän jo huomaa naamasta. Viinan juonti on tuhmaa ja väärää, paitsi jos pikkusen tohtori määrää. Hadilia tudilia hidiliataa, nyt tämä lauluni loppua saa. III (Kirjasta Iloinen testamentti.) 36 Tää posetiivi ei ole Roomasta, tämä tehty on pakkiloodasta, mutt' kyllä tästä lähtee ääniä, jotka kuuluvat ympäri lääniä. On tämä oikea sävelien sorvi, niin tämä huutaa kuin palotorvi. Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa, näin minä soitan ja laulan vaan. Helsingistä on värssyt nää; siellä on taasen talven sää. Puistojen kauniit kukkaset on kuivat kuin vanhat rukkaset. Talven viimat ne vinkuu ja ryskää, Havis-Mandakin saanut on yskää. Kerto. Helsingissä lysti on asua, rahoja kun olis' monta vasua. Autolla pääsee, ja markalla saa yölläkin ostaa makkaraa. Jos joku kaipaa ilon virikettä, sitäkin lähtee kuin kraanasta vettä. Kerto. Kahviloita täynnä on Helsinki, niissä on repäisevä meininki. Saa istua tupakansauhussa, jatsimusiikin pauhussa. Toiset ne teetäkin liiaksi latkii, niin että alkavat apinata matkii. Kerto. Kieltolaki yhä vain sairastaa. Mikähän sen päästäis' vaivasta. Lääkärit kyllä sitä virvoittaa, kieltolaille reseptejä kirjoittaa. Apuansa antaapi veljeskansa, lääkkeitä tuopi se laivoillansa. Kerto. En minä laula viinasta enkä siitä Eestin hiivasta. Vettä mä ryyppään kraanasta, senhän jo huomaa naamasta. 37 Viinan juonti on tuhmaa ja väärää, paitsi jos pikkusen tohtori määrää. Kerto. Moni kyllä ottaa naukunkin, ett' pää on kuin Haminan kaupunki. Toisia ajelee ajuri, toisia tampuurimajuri. Minä vain maistelen murheen maljaa, juon sitä paljasta Bastmannin kaljaa. Kerto. Jos minä oisin Kajander, kelpais mullekin napander, mutt' liiaksi raitis ma olisin virkahan raittiuspoliisin. Raittiusvalvojan elämä on kuivaa, siksi ne kilvalla pyrkivät uimaan. Kerto. On lehdissä asioista kummista, siitä saarnaaja Åkerblummista. On varastettu kangaspakkoja sekä narrattu vanhoja akkoja. Valatkin on vannottu väärät ja oikeet, kyllä siinä tuomarin silmät on soikeet. Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa, nyt tämä lauluni loppua saa. IV (Taisto Wesslin/Esa Pekkarinen) Tää posetiivi ei ole Roomasta, tämä tehty on pahviloodasta, mutt' kyllä tästä lähtee ääniä, jotka kuuluvat ympäri lääniä. On tämä oikea sävelien sorvi, niin tämä huutaa kuin tulipalotorvi. Kerto: Hadilia tudilia hidiliataa, näin minä soitan ja laulan vaan. Kahviloita täynnä on Helsinki, niissä on repäisevä meininki. Saa istua tupakansauhussa, jatsimusiikin pauhussa. 38 Toiset ne teetäkin liiaksi latkii, niin että alkavat apinoita matkii. Kerto. Kieltolaki yhä vain sairastaa. Mikähän sen päästäis' vaivasta. Lääkärit kyllä sitä virvoittaa, kieltolaille reseptejä kirjoittaa. Apuansa antaapi veljeskansa, lääkkeitä tuopi se laivoillansa. Kerto. Lindberin säestäjän nurhuilu, kun Johanneksen kirkon urkuihin ei hänen koskea annettu vaan pian oli kirkkoon kannettu. Turha oli ryhtyä tuohon vaivaan, minultahan saisi tämän posetiivin lainaan. Kerto. Kirkosta toiset eroaa, eikä ne maksais' veroa. Onpa jo Viipurin takana yksi lukkari vallan pakana. Minä se pappien saatavat maksan, jos vain markkoja veivata jaksan. Kerto. On urheilu-uutiset uhkeita, saatu on voittoja muhkeita. Nurmi ja Ritola on juosseet taas siitä se ilo on Suomenmaas. Suomen lippu se liehuu jo kauas Ruotsin se roikkuu kuin handtukki naulas'. Kerto. On raha-aika Suomessa kireä on puutteessa laiska ja vireä. Nyt pidetään markan reunasta lujasti kuin räätälineulasta. Multakin puuttuu kovin monta lanttii kai minä vien tän posetiivin panttiin. Kerto. 39 1.8.6. Sepän sälli Sisällysluetteloon. Linkki: Sanoittaja: Tatu Pekkarinen Sepän sälli se opin oli käynyt Saimaan kanavalla vaan. Siel' oli tyttöjen sydämiä totutellut takomaan. Sälli se söi sen silakan ja leivän ja tiun kananmunia. Santra se silloin aitassaan näki rakkauden unia. Sälli se antoi Santrallensa rakkauden kukkaset. Santra se antoi sällillensä koirankarvarukkaset. Jos minä olisin sepän sälli, niin taitaisin minä takoa sellaisen auran, jolla pellon pintaan tekis' syvää vakoa. 1.8.7. Soita Humu-Pekka Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=RxICnBDHp2U Esittäjä: Georg Malmstén Orkesteri: Odeon orkesteri ja Dallapé Sanoittaja: Tatu Pekkarinen Säveltäjä: Matti Jurva Kotia kun Humu-Pekka maailmalta saapui, seljässä oli hällä haitari. Kylän väki sano: Sinä tuhlaajapoika, näytä nyt pelimannitaitosi. Kert. Soita Humu-Pekka, soita HumuPekka, kulkurin jenkka ja sottiisi. Humu-Pekka haitarin kun polvellensa otti se se vasta riemua nostatti. 40 Kylän väki tanssissa kohta jo pyöri. Kaikki ne kuorossa rallatti: Kert. 1.8.8. Uusi hattu Sisällysluetteloon. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Crwk5lWMSRA Sanoittaja: Tatu Pekkarinen Mä ennen aina kuljin kadulla kuluneella rähjähatulla. Mua herraksi ei tiennyt kukaan, eikä paljon huomattukaan, tuttavatkin mua vierosi. Mä lopulta jo vallan harmistuin ja päätös luja mulla varmistui: aattelinpa yhden kerran itsestäni tehdä herran: sitä varten läksin narikkaan. Yks' juutalainen mulle sieltä huus: "Tulga tinne oshta hattu uus! Teme knalli hyvin passa, eikä tarvis paljo hassa, sen ei kosta bara marka kuus!" No, knallin tuosta päähän pänttäsin ja vanhan rähjän maahan ränttäsin. Kuusi markkaa heti annoin, sillä juutalainen vannoi: "Nyt te näyttä oikken fiini mies!" Mä Espikselle sitten astelin ja knalliani usein katselin. Ja ihme, kuinka joka puolla tervehdittiin siellä, tuolla, neitosetkin mulle niijasi. Ja vosikat ne sanoi: "Se on jemt, tuo herra lienee itse president." Ennen olin paljas nolla, nyt en tiennyt kuinka olla; pystypäisnä kuljin viheltäin. 41 Mua velkamiehet ennen painosti, nyt kumarsi ne mulle kainosti ja kysyivät, jos tarvis oisi, lisää kyllä saada voisi, satasen mä tuosta vippasin. Vaikk' typerä ja tyhjä mull' on pää, niin tyhmyyteni peittää hattu tää. Vaikk' en osaa iitä, ännää, enkä pyöritellä pännää, herraksi nyt mua luulla vois. (En tarvitsekaan paljon järkeä; tää hattu vain on mulle tärkeä. Jos en väsy odotukseen, ministeriks' hallitukseen hattu tää mun vielä johdattaa.) 1.8.9. Vanhat viinaveikot Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=YT2cwZsx29M Esittäjä: Tatu Pekkarinen Sanoittaja: Tatu Pekkarinen Säveltäjä: Traditionaalinen Levy: Victor 3-80631-B (40375) tai Homocord O.4-23010 Hei viinaveikot, vahvat ja heikot! Kaikki mun lauluni kuulla saa. Laulu ja viina on elämässä hiiva, mi' murheessa mieliä nostattaa. Laki meillä vettä meitä Hulluhan mä sehän multa saatiin, viinat pois se vaatii, juomahan suostuttais. oisin, jos mä vettä joisin terveyden ruostuttais. Kuules, vanha veikko, onko pääsi heikko? Onko sun asiasi rempallaan? Älä kärsi piinaa, osta pullo viinaa! Kohta on riemusi ennallaan. Älä ole saita, vaikka menis' paita, 42 kuolo meidät kumminkin viimein saa Nyt pullon suulta korkki ja auki ilon portti, mi' paratiisin riemuhun johdattaa. 1.9. Olavi Virta 1.9.1. Metsäkukkia Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=OwagHwI0jJo Esittäjä: Olavi Virta Vuosi: 1952 Metsään on tullut jo syys, lohduton yön hämäryys, vaan hongat huokaillessaan suojaavat kukkia maan. Hongiston suojaan on jäänehet pienoiset. Metsäorvokit nuo syksy unhoitti laasta pois. Yksinäin allapäin saavun kukkien luo. Poimin ne armaallein. Anteeksi saan, tien onnelaan tunnen taas löytänein. Niin kesä saapuu jo uus, kukkien uus ihanuus, metsässä puut vihannoi, sunnuntain hääkellot soi. Vierelläin ohjaan näin kirkkohon morsion. Metsäkukkia on hällä morsiuskimpussaan. Hymyillen, tietäen, katseet yhtyvät nyt. Vain me tunnemme sen. On matkan pää liittomme tää - syy metsäkukkien. 1.10. Elmer Lamppa 1.10.1. Viinatrokarin laulu Sisällysluetteloon. Linkki: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html# 43 media=17666 Esittäjä: Elmer Lamppa (laulu) ja Eddy Jahrl (hanuri) Levy: Victor 80072 (Puhuen) Olkaapa nyt hetkisen hiljaa. Seuraava laulu käsittelee kotimaista viljaa. Suosittelen sitä kaikillen viinan maistajillen vaikkapa hengen haistajillenkin. Tuotetta tämä on korpitehtaan. Tavaraa hyvää kyllä kaupata kehtaa kaikille juomareille, vaik' itse tuomareille. Älkää te ostako virolaista viinaa sitä kun juo, niin kohmelo piinaa. Virolainen se pettää, virkkuna saippuavettä. Raittiusvalvojat nuuskii ja tonkii, Suomenlahdella uistaa ja onkii, heittävät pitkää siimaa, näin etsivät kanisteriviinaa. Kaikessa tuosson turhaa vaivaa, ei auta kuin lekkeri kaivaa. Säästyypi turha juoksu, maineessa hieno tuoksu. Tämä saa ihmisen iloiseksi, laihankin saattaa kihloiseksi. Pistääpi vanhan mallin, saa tanssitkin vaikka talliin. (Puhuen) Voipa niitä päiviä, kun sain baarissa kallistaa viinaa. No, niinhän se oli kuin maitova. 1.11. Matti Jurva 1.11.1. Laulu marjaviinistä Sisällysluetteloon. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kieltolain_laulut_17659.html# media=17666 Linkki: Esittäjä: Matti Jurva Orkesteri: Columbia-tanssiorkesteri 44 Sanoittaja: Tatu Pekkarinen Säveltäjä: Matti Jurva Levy: Columbia DY 35 Kotimaisen harrastus nyt muoti on uus kaikkialla siitä puhutaan. Erittäin on suosittuna viiniteollisuus, mut' kuiskaten vain siitä huhutaan. KERTO: Kas, kun vitamiinit ennen kielletty on, siksi kansa keksi marjaviinin. Kodikkaasti marjakeitos käy, luksuttaa ja valmistajan suuta kutkuttaa. Marjat, hiivat, sokerit kun pannaan pullohon ja vesilukko päälle korkataan, siitä syntyy iloliemi voittamaton jota tuskin miedoks' morkataan. KERTO Kaljapullon kylkihin on lyöty prosentit, mut' sisällys on aina pluttanaa. mutta kotiviinipullosta kun sieppaat tuikkarin niin ilo on kohta tuttava. KERTO Perhejuhlissakin ompi talon antimet silloin vasta oikein kukassaan, vierailta kun irti pääsee kielenkantimet ja he tuntee viinin tukassaan. KERTO 1.12. Hannes Saari 1.12.1. Oi, mistä saataisiin Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=CHJN4mDPXsc Esittäjä: Hannes Saari Orkesteri: A. Kosola trio 45 Sanoittaja: Hannes Saari Säveltäjä: John Redland Levy: Columbia 7786 Nyt mä pienen pätkän teille tässä laulan, laulan kieltolaista. Seikka, joka monen mieltä kovin painaa, itsetuntonne viinasta. Sen jokainen on valmis tunnustaan, et' viinaa juodaan nyt kuin konsanaan ja usein pikku tunnin päästä sä, tän laulun kööri virittää: Oi, mistä saataisiin yksi pikku tippa viinaa? Kyllä täällä sitä juoda saa, vaikka kieltolaki piinaa. Joka miehelle varpunen ja puolikaskin sietää sen. Nyt pojat kurkkua vaan täs' kastellaan. Siis juokaa pojat pois, kyllä tämä aine riittää. Ja enkä minä muuta voi, kuin tästä hallitusta kiittää. Tämä aine verraton, minun sisässäni nytten on. Ei huolet paina vaan, ei ollenkaan. Tätä laulua en laulele mä siksi, että sääntöjä halveksin. Mutta laulelen vain huviksi, sen vuoksi kun säännöt on kirjoissa vaan. Sil' käytäntö meil' kyllä opettaa, et' kulmasta et löydä kapakkaa, käy trappuu kaksi kulman ympäri, siel' ääni korvaas kajahtaa: Oi, mistä saataisiin yksi pikku tippa viinaa? Kyllä täällä sitä juoda saa vaikka kieltolaki piinaa. Ja minkäs sille voi, kun kaikkihan viinaa joi. Aina alimmasta ylimpään, ken irti saa. Tän laulun saa laulaa raitis sekä juoppo. Ei tästä maine mee eikä olematon luotto. Tämä sopii kaikille, niin miehille kuin naisille jotka aatettani kannattaa ympäri maan. 46 1.13. Martti Similä 1.13.1. Jos kaikki Suomen järvet Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=sRioHuoA6b4 Esittäjä: Martti Similä ja Yrjö Sjöblom Orkesteri: A. Kosola trio Sanoittaja: Traditionaali ja Yrjö Sjöblom Säveltäjä: Traditionaali Levy: Columbia 13354 (Keskustelu:) Martti: Luuletkos sinä hyvä veli, että minä voisin tässä kuivassa maassa laulaa yhden vanhan viinalaulun. Yrjö: Jaa, mitenkähän tuo olisi. Martti: Olisiko tuo sinun mielestäsi arveluttavaa? Tarkoitan, että loukkaantuisiko tämä raitis ja lainkuuliainen kansa tuosta? Yrjö: Niin, jaa, tokkopa tuo nyt sentään. Martti: Niin, katsos, tämäkin laulu tavallaan pohjautuu suuriin historiallisiin muistoihin ja traditsiooneihin. Ja vallankin, kun juopottelu jo nykyään on vanhanaikaista ja epälaillista, niin voitaisiinkohan tällainen vanha viinalaulu ymmärtää ikäänkuin jonkinlaisena, sanoisinko, Tutankhamenin muumiona, museotavarana.? Ö, tiedä, ymmärräthän... Yrjö: Aivan niin, kyllähän, kyllähän me leikin ymmärrämme. Ja jos ne sinun niskaasi hyökkäävät tämän johdosta, niin kyllä minä tulen puolelle. Martti: No, ei sitten muuta kun "Allright, allright", sano Walesin prinssi, kun istui Hiide parkissa ja luki Diemesiä. Kaks' kisälliä kulki maantiellä laulellen ja kulkeissaan toi julki tän' suuren aattehen. Jos kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi, 47 niin eikös meidän poikain elellä kelpaisi? Sen viinajärven rantaan me maja laitettais'. Sen kuulolainehilla öin, päivin soudeltais'. Ja me ryypättäisiin viinaa, viinassa uitaisiin. Niin eikös tätä voisi verrata Eedeniin? Kun viimein parannusta ei saatais' krapulaan, Niin silloin viinajärveen loikattais' kuolemaan. 1.14. Heikki Tuominen 1.14.1. Kieltolakilaulu Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=tZm1nxaIfyI Esittäjä: Heikki Tuominen Sanoittaja: Oskar Nyström Säveltäjä: Oskar Nyström Levy: Odeon A 228089 Suomemma on nyt raitis maa, eikä saa kun joskus vaan pontikkaa. Ukot ovat täällä viinaprännissä ja sakot saapi joka vaan on kännissä. Raittiit nyt Suomessa tykkääpi, mut' juopot täältä pois kohta flyttääpi, kun lääketieteen dosentit määrää jo kaljankin prosentit. Sulle, Alkoholi, mä laulelen, vaikka tyhjää pulloa suutelen. Teet ilon onnen ja ihanan ja monesta laihasta lihavan. 48 Annoit viinavoittorahoja ja kasvatit suuria mahoja. Nyt elämä on niin hassua, kun et anna edes yhtä napsua. Olet näytellyt osas mones' mutkassa ja sun tähtes' on moni ollut putkassa, saanut monet satulan ja hirvittävän krapulan. Toiset on sua lempinyt niin, että takin ovat vieneet panttikonttoriin Kengätkin viinaksi keitetty, housut viel' perähän heitetty. Pyk soro vesti, niistä sai fem mä toisella linjalla kuulin sen Tio mark knyt och shu, niillä ennen sai litroja kuus. Sua raittiusmiehet raateli ja niskasta piti konstaapeli sait kalloos' sapelin kahvalla ja vakinainen kundi oli pahnalla. Kauan sinua on jo jaakattu ja Eduskunnassa lahattu. Sua puolella oikealla lemmittiin mutta puolella vasemmalla kuulu: "mene hemmettiin". Mut sun lempesi liekki on sammumaton, olet sankari maailman kuolematon. Näkemiin siis, herra Alkohol, kun treffataan, niin huudan Skål! 49 1.15. J. Alfred Tanner 1.15.1. Nujalan talkoopolkka Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=VBrydCwEOz8 Esittäjä: J. Alfred Tanner Muina aikoina Nujulakin nukkuu mut talkooviikolla, sillon se kukkuu aamuhämärästä puoliyöhön kiikkerä Nujulan polkka Pellolla häärää ramma ja kuurna syö nuo talkkunapuurot Kerto: Viulu se huutaa kiirakaaraa Haitari dullaadaa Nujulan talkoissa tanssitaan Polkantahtia polkee Kaisa vantterana kuin vankkurinaisa viulukin Nuoret ne käyvät illansuussa katsomas, jos olis uutta kuussa onko sitä ihme, että jäähylläkäyntikin maittaa. Kerto. Lattiapalkkiin lapikas lässää. Niin kunnes pöytään valtti ässä. Emännät ne vieraiden mieliksi häärää isännät ne imeskelee äkkiväärää ei ne muuten nukkua saata Kerto. Syrjästä katsoen huomaa kyllä, et' kotoinen tuntu on kaiken yllä mukavas tällis Tyttöjen letti se huiskaa. Miniät hoitavat lempensä hintaa antavat sille joskus rintaa. 50 Ukkomiehet ne uskaliaina joskus mehevän syljen ruiskaa. Kerto. 1.16. Tapio Rautavaara 1.16.1. Kulkuripoikana Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=VBrydCwEOz8 Esittäjä: Tapio Rautavaara Kulkuripoika Kulkuripoikana maailmalla kävin minä kerran lännen mailla syksyllä hiljaisella. Hei! Pienellä pakkasella. Farmari-isänniltä kyselin töitä, tallin vintillä makasin öitä länketti kylkeni alla. Hei! Mielellä kaihoisalla. Työt oli loppunut farmareilta, ansiot jätkiltä souvareilta, talvi se uhkasi jäinen. Hei! Pakkanen harmaapäinen. Talo oli suomenruotsalainen, jonneka poikkesi matkustavainen illalla pimiällä Hei! Mielellä ikävällä. Talossa se kuului tanssin huiske sekä hienon laulun luiske kartanolle asti. Hei! Ruotsin voittoisasti. Koputin mä ovelle sykkivin syömmin, luulin saavani ehkäpä lyönnin. Vaan ei saa olla arka. Hei! Kulkuripoika parka. Ovi se auki mulle sysästiin ja ruotsin kielellä kysästiin, 51 että Vad ska du vara min poijken? Hei! Ymmärsin sen oikkeen. Vastasin siihen mä suomenkielin: juomista hieman saada mielin, vettä mä olisin vailla. Hei! Janottaa hemmetin lailla. Suomenkielinen vastaus multa herätti talossa riemun tulta. Joka ikinen pyysi Hei! Komma du hit min hyysi Isäntä se minua kädestä kinnaa Komm, komm inne, du jävla du finne! Tarjosi kuupalla viinaa. "Hei! jano ei meite piinaa" Talossa sato oli korjattu juuri, josta se riemu oli näin suuri. Oluttynnyri lattialla. Hei! Viskiä pöydän alla. Talossa ei ollu kun muutama henki: isäntä ja emäntä ja piika ja renki. Kaikki oli humalassa. Hei! Nurkassa kumarassa. Emäntä se tarjosi ööliä mulle, kuin vieraalle parhaalle kutsutulle. Ilmaisi suosiotansa. Hei! Hymy oli huulillansa. Ryyppäsin olutta ja ryyppäsin viinaa, tanssitin emäntää ja tanssitin piikaa ja olin minä aika lailla Hei! - mieltä ja järkeä vailla. Kello on ehtinyt lyödä jo kaksi, väsymys ja uni tuli vierahaksi saapuen seurahamme, Hei! lamaten intoamme. Emännän silmissä maailma hyllyy, renki ja piika ne nurkassa pyllyy 52 täydessä unelmassa, Hei! kilvan kuorsaamassa. Isäntä yritteli vähä förbannaa, venska och finska inte alttisamma, vaan olkaa te niin kuin hemma. Hei! tanssittakaa min Emma. Isäntäkin vaipui jo keinutuoliin, uni löi leimansa silmäluomiin. Kuorsaus talon täytti Hei! ainakin siltä näytti. Emäntä se hyllyvä pyöreä muori naurusuinen iloinen ja nuori muuttui tuttavammaksi Hei! meitähän oli vain kaksi. Hänenkin jo vihdoin yllätti uni, horjuen kun hän sylihini tuli. Tarjosi kaulalle kättä Hei! ilman pyytämättä. Isäntä se nukkuukin luuria unta, syömmessä kierryttä kirotunta. Hyppäsi seisomahan Hei! päästäen mölyn pahan. Mitä sinä meinaa, mitä förbanna, ryyppä min ööli ja halata min mammaa. Vieläkin se isäntä huusi Hei! alahan jo korjata luusi. Länkettinippuni nurkasta väänsin, kaihoten emännälle selkääni käänsin, läksin mä reissuun jälleen. Hei! pitkälle ikävälle. Vaan aamulla varhain, kun aurinko paistoi, matka se taasen jätkälle maistoi maantiellä leviällä Hei! mielellä keviällä, hei! 53 1.16.2. Mannakorven mailla Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=mHP_9j2Cx3M Esittäjä: Tapio Rautavaara Vallesmanni lakituvass' kiroili ja hääri, kun hummer'poika lompakosta satasia kääri. Kerto: 2x Hurahuhhahhei siellä Mannakorven mailla, siellä paljon on tiputettu pontikkaa. Vallesmanni yötäpäivää metsässä ajaa, etsien trokarien tehdasta ja pajaa. Kerto. On siellä tiputettu litroja sata. Särjetty on hummereilta pannu sekä pata. Kerto. Nyt kun meille koittanut on vapaan viinan aika, niin eihän ne pontikat enää meille maita. 2x Hurahuhhahhei siellä Mannakorven mailla, siellä ei enää tiputeta pontikkaa. Ja jos ne herrat yhä sitä viinan hintaa nostaa, niin kyllä se pontikka heille vielä kostaa. Hurahuhhahhei siellä Mannakorven mailla, siellä kohta taas tiputetaan pontikkaa. 1.16.3. Kauan on kärsitty Sisällysluetteloon. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=gztGzNljqW4 Kauan on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa. :,: :,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola, ei löydy maata sen armaampaa. :,: :,: Musiikki se pelasi, kun pojat ne marssi Gornij Dubnjakin valleilla. :,: :,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola, ei löydy maata sen armaampaa. :,: 54 :,: Poikia on haudattuna Balkanin santaan toiselle puolelle Tonavan. :,: :,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola, ei löydy maata sen armaampaa. :,: :,: Jos ruumiimme kuolee, niin sielumme jääpi perinnöksi armahan syntymämaan. :,: :,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola, ei löydy maata sen armaampaa. :,: :,: Hurraa, nyt komppania kotiamme kohti Suomemme suloisille rannoille! :,: :,: Oi kallis kotimaa, Suomi sulo Pohjola, ei löydy maata sen armaampaa. :,: 55 1.16.4. Troikka Sisällysluetteloon. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=Hcejg69__EM Maantietä pitkin troikka kiiruhtaa ja tienoon peittää lumi, jää, Mut yhtä en vain saata ymmärtää, ajomies, nyt miksi nyyhkyttää. Mä hältä kysyin, - "rakas ystäväin, miks´ surra saatatkaan sä noin"? Hän silloin vastas´ mulle nyyhkyttäin, "mua kuule kertoa sen voin." "Mä kaunottareen kylän rakastuin, niin tummaan, sorjaan tuliseen. En verrata mä voinut häntä kuin taivaan kirkkahimpaan tähtöseen." "Mut kaikkeni mä sitten kadotin, hän uskollinen ollut ei, niin paljon kuin mä häntä rakastin, kylän vanhin hänet multa vei." Näin päättyi taru, kuului huokaus ja rinnalle taas painui pää, mun syömein täyttää myöskin ahdistus ja kyynel poskel´ vierähtää. Maantietä pitkin troikka kiirehtää ja tienoot peittää lumi, jää. Mä myös jo senkin saatan ymmärtää, ajomies, nyt miksi nyyhkyttää. 1.16.5. On The Sunny Side Of The Street Sisällysluetteloon. Linkki: http://www.youtube.com/watch?v=oGSC-MZHQKs Esittäjä: Doris Day Grab your coat and get your hat Leave your worries on the doorstep Just direct your feet On the sunny side of the street Can't you hear that pitter-pats? And that happy tune is yours step 56 Life can be so sweet On the sunny side of the street I used to walk in the shade With those blues on parade But I'm not afraid This rover, crossed over If I never have a cent I'll be rich as Rockefeller Gold dust at my feet On the sunny side of the street 1.16.6. Ateenalaisten laulu Sisällysluetteloon. Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=7Ul98nfFM5A Sanoittaja: Viktor Rydberg Suomentaja: Eino Leino Säveltäjä: Jean Sibelius Suomenkielinen versio Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut, Taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin. Hehkuvin mielin puoltaan nouse syntymämaatas, Riemuiten lastesi vuoks uhriksi henkesi suo! Eespäin voittohon siis, te sankarit vahvat ja nuoret! Väistymys mielestä pois! Pelvosta tunnetta ei. Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät. Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on. Naisista kaunis, miehistä rohkea aina hän olkoon, Taistossa kaatuen hän kaunis on kuolossa myös. Englanninkielinen versio wikipediassa The Athenians Song has been translated from the Swedish original by Anna Krook, and published in Songs of the North, printed in Helsinki, Finland, 1926. Splendid is death, when courageous, the first in battle, thou fallest, 57 Fallest in war for thy land, dying for city and home. Therefore, with fiery mind, arise to fight for thy country, Hasten to yield up thy life, gladly, for races to come! Forward, forward now, boys, in close and invincible columns! Never a feeling of fright, never a thought of retreat! Shame and stigma fall on the host when, in front of the forces, Old men, ahead of the young, combat and bleed unto death. This behoves, above all, a youth while still he is wearing Wreaths on the curls of his head, sweet-scented flowers of spring. Handsome to women, stately to men, he may seem in his life-time; Handsomer is he in death, falln in the thick of the fray. 58