Sakari Jokiranta_Täit_satiaiset_syyhy_LQdays 2015

Jokiranta, 6.2.2015 Labquality Days
Ihmisen täit
 Päätäit lähinnä
koululaisten ja
päiväkotilasten kiusa
 Vaatetäit tiheän
asumisen ja puutteellisen
vaatehuollon seuralainen
Täit, satiaiset ja syyhy
- missä mennään
Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk.
 Satiainen lähinnä
sukupuoliyhteydessä
leviävä täi
Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto, ja
Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy
Labquality days 6.2.2015
Täin liikkuminen
ja oireet
Päätäi (Pediculus humanus capitis)
 Vain ihmisen parasiitti, ei siirry
eläimistä eikä eläimiin
 Viihtyy vain hiuksissa, ei
juurikaan muussa
karvoituksessa tai vaatteissa
 Siivetön hyönteinen
 Väriltään vaaleanruskea tai
harmaan valkoinen
 Aikuisen koko 2-3 mm
 Kolme jalkaparia, joiden
kärkijäsenet ovat koukkumaisia
helpottaen karvoihin
kiinnittymistä
 Pyöreäprofiilisessa
karvoituksessa liikkuu
nopeahkosti, tasaisella
alustalla hitaasti
 Ei lennä tai hypi
 Liikkuu yleensä hiusten
tyvissä
 Munat eivät liiku, vaan ovat
lujasti hiusten tyvessä
Videosta ”Päätäitartunnan toteaminen ja hoito”
© S. Jokiranta/HY
 Valkoisia tai
vaaleankeltaisia soikioita
 Koko 0.3 x 0.8 mm
 Elävät munat ovat yleensä
alle 6 mm etäisyydellä
päänahasta
 Voidaan sekoittaa
hilseeseen
 78%:lla tartunnan saaneista lapsista alle 10 täitä
 Noin 1/3 kokee hiuspohjassa kutinaa
 Osalla raapimisen seurauksena kehittyy ihorikkoja ja niihin
voi tulla infektio
Päätäin lisääntyminen
 Naaras munii munia, jotka
se liimaa hiusten tyviin
 Munintavauhti on noin 8
kpl/vrk
 Täin munat eli saivaret
2009
Oireet:
 Usein päätäitartunta on oireeton ja täimäärä vähäinen
Päätäi: vauvasta vaariksi
http://www.dpd.cdc.gov/dpdx/HTML/HeadLice.htm
© S. Jokiranta/HY
Ian Burgess
 Munasta kuoriutuva nymfi tarvitsee päivittäin verta
 Muna eli saivare jää kiinni hiukseen, vaikka nymfi kuoriutuu
 Nymfin kehityksessä on kolme muodonmuutosta ennen
aikuistumista
 Kehittyminen aikuiseksi vie 7-10 vrk
 Nuori nymfi ei liiku paljoa eikä siirry toiseen isäntään, 3. vaiheen
nymfi ja aikuinen (varsinkin koiras) liikkuvat aktiivisesti ja vaihtavat
isäntää
 Aikuinen elää noin kuukauden ja tarvitsee päivittäisen veriaterian
(4-6 h välein)
1
Jokiranta, 6.2.2015 Labquality Days
Päätäin tarttuminen
Minä kolmena kuukautena täitä on ollut
koulussanne eniten lukuvuonna 06-07?
 Tartuttavuus
 Aikuiset ja kolmannen vaiheen
nymfit tartuttavat
 Munat eivät tartuta
 Nuoret nymfit eivät tartuta (liikkuvat
vain vähän)
Kalenterikuukaudet
120
 Tarttumisreitti
100
http://www.wmasd.org/healthservices/images/headlice_clip_image001.jpg
Clay Scherer, University of Florida
80
%
 Aikuinen täi tarvitsee veriaterian
vähintään vuorokauden välein
 Ei hakeudu pois ihon lämmöstä
 Päästä päähän tarttuminen
tavallisinta hiuskontaktissa
 Tarttuminen kyseenalaista:
 Pipon välityksellä
 Kaulahuivin välityksellä
 Kamman tai harjan välityksellä
40
20
0
I
7
6
%
5
4
3
2
1
0
3
4
5
6
7
8
9
Tapausmäärät ja oppilasmäärät saatiin hoitajilta ja prosentti laskettiin
niiden perusteella.
Sakari Jokiranta ja Meri Savolainen: kysely
kouluterveydenhoitajille 2008 (n=198, HUS, Pirkanmaa, Lappi)
IV
V
VI
VII
VIII
IX
X
XI
XII
Jokiranta 2015
Täiden havaitseminen
 Täitä voi olla missä päin
tahansa hiuksissa; ehkä
tyypillisimmin korvien takana tai
niskassa
 Täikampaus helpottaa
havaitsemista oleellisesti
 Ryömivä hyönteinen hiuksissa
voi olla muutakin kuin päätäi
 Hirvikärpänen (oleellisesti täitä
suurempi)
 Punkki (yleensä täitä suurempi)
 Harvoin vaatetäi
 Epäilyttävän hyönteisen
mikroskooppinen tarkastelu on
toisinaan tarpeen
http://www.health.sa.gov.au/PEHS/branc
hes/headlice/louse-closeup.htm
Jokiranta 2015
Munien (saivareiden) havaitseminen
 Epävarmaa diagnostiikkaa!
 Munat ovat vaikeita havaita, voi
helposti sekoittaa hilseeseen
 Oikeiden saivareiden löytyminen
osoittaa vain sen, että potilaalla
on jossain vaiheessa ollut täitä
 ei voida tehdä päätelmää
hoidon epäonnistumisesta
 Alle 6 mm etäisyydellä
hiuspohjasta viittaavat
senhetkiseen infektioon
III
http://www.perhosefekti.fi/Pipo%20ja%20huivi.jpg.JPG
Infektioiden vuotuinen esiintyvyys
(HUS, Pirkanm aa, Lappi)
2
II
Sakari Jokiranta ja Meri Savolainen: kysely
kouluterveydenhoitajille 2008 (n=198, HUS, Pirkanmaa, Lappi)
Kuinka monella oppilaalla (luokkaasteittain) on ollut täitä lukuvuonna 06-07?
1
60
Täikampaus – oleellinen osa
diagnostiikkaa
 Välineet
 Tavallinen kampa ei käy –
täiden pitää jäädä täikamman
hampaiden väliin
 Osa täistä voi kammattaessa
pudota  pöydän tai paperin
päällä
Clay Scherer, University of Florida
 Kampausvaihtoehdot
 Kuivakampaus
 Märkäkampaus
 Hyvä  varsinkin runsaiden ja
pitkien/kiharien hiusten kanssa
 Käytetään hiushoitoainetta
T. Rostila/E. Salo
2
Jokiranta, 6.2.2015 Labquality Days
Miltä täitä näyttävät
laboratoriossa mikroskoopilla?
Päätäihoidosta
 Lääkkeet:
 Perinteisesti käytetty
hyönteismyrkkyjä (permetriini,
malationi)
 Hoidon uusiminen
© S. Jokiranta/HY
© S. Jokiranta/HY
 Muut toimet
Kuva: Ian Burgess, UK
© S. Jokiranta/HY
© S. Jokiranta/HY
 Mikään lääkkeellinen hoito Hoito
tulee uusia, kun toukat ovat
kuoriutuneet
 7 vrk kuluttua ensimmäisestä
hoidosta
 Täitarkastukset koulussa tai lasten
hoitopaikassa (harvoin hyviä)
 Täitarkastukset kodeissa tarkastusohjeistus!
www.parapro.com/treatment.aspx
© S. Jokiranta/HY
Paikallisesti annosteltavien päätäihäätölääkkeiden myyntiluvut Suomessa
Dimetikoni-valmisteita ei mukana, tulivat 2007
Täilääkkeiden myynti alueittain
Myynti (x1000) EUR
Myytyjä pakkauksia
/1000 henkeä
Myytyjä pakkauksia
/1000 henkeä
2002
30-36
12-18
9-11
5-8
2-4
2005
30-36
12-18
9-11
5-8
2-4
Vuosi
Tiedot Lääketilastot 2000-2013,
Lääkelaitoksen/Fimean julkaisut
Koonnut S. Jokiranta 2015
Onko täiden lääkeresistenssi
lisääntymässä?
S. Jokiranta, 2006; Tietolähde: Lääketietokeskus
Ihmisen täit
 On.
 Pyretriini/Permetriini-resistenssi:
 Päätäit lähinnä
koululaisten ja
päiväkotilasten kiusa
 Ranska – Chosidow et al. (1994)
 Iso-Britannia – Burgess et al. (1995)
 Tanska – Kristensen et al. (2005)
 Vaatetäit tiheän
asumisen ja puutteellisen
vaatehuollon seuralainen
 Malationi-resistenssi:
 Ranska – Richard-Lenoble (1993)
 Iso-Britannia – Burgess (1995, 1999)
 Tanska – Kristensen et al. (2005)
 Satiainen lähinnä
sukupuoliyhteydessä
leviävä täi
 Dimetikoni-resistenssi:
 Ei havaittu
 Ei odotettavissa, koska vaikutus
mekaaninen (tukkii hengitystiet)
Jokiranta 2015
3
Jokiranta, 6.2.2015 Labquality Days
Vaatetäin historia
Suomessa
 Vaateäit aiheuttivat
ongelmia erityisesti
jatkosodan aikana
 Pilkkukuume (Rickettsia
prowazeki) tappoi paljon
sotilaita ja sotavankeja
 Suomalainen täisaunajärjestely otettiin laajaan
käyttöön 1942-1945
Täisauna
Veracx ja Raoult: Trends in Parasitology, 2012;
28:563–571
Sotavankien pilkkukuume-kuolemat
1941-1944
Lähde: Mikkola 1976, 114; Pro Gradu, Helene
Laurent, Helsingin yliopisto, 2006
Vaatetäit Suomessa 1943
Vaatetäit nykyisin
Suomessa
 Harvinaisia muilla kuin
asunnottomilla tai ns. laitapuolen
kulkijoilla
 Helsingissä asunnottomien
ensisuojassa/asuntolassa
tapauksia usein (aiemmin
Sahaajankatu, sittemmin
Hietaniemenkatu)
 Voi periaatteessa levittää monia
tauteja, joita Suomessa ei
kuitenkaan ole endeemisinä
 Tarkastetuista 6%:lla ja väestöstä 1%:lla oli vaatetäitä 1943
Pro Gradu, Helene Laurent, Helsingin yliopisto, 2006
Ihmisen täit
 Päätäit lähinnä
koululaisten ja
päiväkotilasten kiusa
 Vaatetäit tiheän
asumisen ja puutteellisen
vaatehuollon seuralainen
 Satiainen lähinnä
sukupuoliyhteydessä
leviävä täi
 Rickettsia prowazekii (pilkkukuume)
 Bartonella quintana (juoksu/ampumahautakuume)
 Borrelia recurrentis (toisintokuume)
Jokiranta ja Hautala: Vaatetäi. Takiainen 2007; 1:18-22
Satiainen
 Aiheuttajana Phthirus pubis
 Yksi täilaji
 Koko 1.5-2.0 mm (nymfit
pienempiä)
 Hyönteinen
 Elää yleensä
häpykarvoitusalueella,
joskus silmäripsissä tai
parrassa
 Pysyy parhaiten kiinni
litteissä karvoissa
 Elintapa ja liikkuminen
kuten täillä
 Havaitaan yleensä kutinan
perusteella
 Sinänsä mitään uutta ei
ole viime vuosina
tapahtunut satiaisten
kohdalla, mutta tauti ei
ole hävinnyt!
4
Jokiranta, 6.2.2015 Labquality Days
17.9.2013
Syyhy
 Aiheuttajana syyhypunkki
 Sarcoptes scabiei
 Hämähäkkieläin
 Tunkeutuu ihon sisään ja munii tekemänsä
2-10 mm pituisen käytävän sisään
 Käytävät yleensä ihon taivealueilla kuten
sormien väleissä, ranteiden taitteissa,
kyynärtaipeissa, kainaloissa, vyölinjassa,
jalkapohjissa, kivespussissa, nännipihassa
jne.
0,2-0,45 mm
http://www.rki.de/GESUND/MBL/KMILBE1.JPG
Syyhylääkkeen myynti alueittain
Myytyjä pakkauksia
/1000 henkeä
2002
15-18
9-11
5-8
2-4
Myytyjä pakkauksia
/1000 henkeä
2005
S. Jokiranta, 2006; Tietolähde: Lääketietokeskus
15-18
9-11
5-8
2-4
Syyhyn diagnostiikka
 Diagnoosin tulee olla mahdollisimman varma, koska
diagnoosi käynnistää hoidon:
 Koko ruokakunta hoidetaan oireista riippumatta
(syyhy voi levitä myös vaatteiden ja vuodevaatteiden
välityksellä); toistetaan viikon kuluttua
 Lääkehoito on varsin työläs (voide koko vartalolle
kaulasta alaspäin; käsiä ei saa pestä hoidon aikana).
 Lääkehoito on kohtalaisen kallis (Nix-voide 24
eur/tuubi), ivermektiini 28 eur/hlö x2
 Hoitoon liittyen suositellaan pyykkäystä ja siivousta.
 Kosketuseristys 24 h hoidon aloituksesta
 Kliinisen diagnoosin varmistaminen laboratoriossa:
 Punkin kaivaminen käytävästä ja mikroskopialla
tunnistus on luotettavin
 Ihoraaputteesta voidaan havaita munia tai punkkeja
Jokiranta 2015
5