Kahden tyttären isä ja yhden tyttärentyttären pappa

Kahden tyttären isä ja yhden tyttärentyttären pappa

Keskiviikkona 4.11.2015 - 3
Kahden tyttären
isä ja yhden
tyttärentyttären
pappa
Jarmo Rimmi kehui näytelmäharjoituksissa lähtevänsä uuden tyttöystävänsä luokse.
Tämä on hurmannut 2 1/2 -vuotiaan viehätysvoimalla pappansa.
– Tinka asuu Pirkkalassa ja hoidan häntä
muutaman päivän, kun Salla ja Kaitsu ovat
töissä. Näin Tinkan viimeksi pari viikkoa sitten. Tuossa iässä lapsi kasvaa niin nopeasti. Hän pitää tanssimisesta ja musiikkia kuullessaan hakee pehmoelefantin tanssipartnerikseen.
Yhdessä pappa ja Tinka piirtävät ja kertovat tarinoita.
– Tinka katsoo mielellään tabletilta Pikku
Kakkosta. Täytyy vaan ihailla, miten kätevä
tyttö on tietokoneen kanssa.
Rimmi kirjoitti sketsejä ja laulun sanoja.
Rantakoivun alla oli Aisakoivun alla.
Musiikkivoittoisissa hupailuissa lavalla käväisivät legendaariset Kalle Köntsä, Teppo
Alatappi, Eino Nakka, sisarensa Alma Nakka sekä pappa. Konduktööri Oiva Rieska
kertoi lopuksi sadun ja yhteislauluna oli Me
tulemme taas.
– Kun tytöt olivat jo maailmalla, harjoitteluun ei jäänyt paljon aikaa. Kaiken huippu oli vuosi 2005, jolloin Hanna tuli vasta
keskiviikkona kotiin, ja perjantaina oli esitys.
Kun esitykset loppuivat, tuntui ensi alkuun
oudolta. Enää ei kuitenkaan tarvinnut valmistella ohjelmaa yötä päivää juhannusviikolla.
Juhannusshowta 15 vuotta
Taiteellisuutta sukuvikana
Rimmin tyttäristä Salla valmistui laulunopettajaksi ja esiintyy kahdessa bändissä, joista folkrockia soittavassa Greenrose Fairessa
hän on laulusolisti. Hanna opiskeli valo- ja
äänitekniikkaa. Hänellä on puolisonsa Markon kanssa ravintola Kouvolassa.
– Sen muistan, että Pupu Tupunaa luin
Sallalle kyllästymiseen asti. Vaippoja en
vaihtanut, enkä läksyissä osannut neuvoa.
Tytöt kulkivat kanssani maatilan töissä.
Yhteisenä harrastuksena oli 15 juhannusaattona TAF eli Teatteri Afrikka Kolme, jossa oli myös mukana tyttöjen serkku Varpu.
– Ensimmäisenä kerran tytöt esiintyivät
kärryn päällä. Kun navetan vinttiä ei tarvinnut enää heinien varastointiin, rakensin sinne esiintymispaikan. Sitä piti laajentaa, kun
kävijämäärä kasvoi.
Edelleen Rimmi kirjoittaa sketsejä tarvittaessa. Tuvan seinällä on hänen maalaamiaan
tauluja. Liekö perinyt taiteellisuuden papaltaan Hannes Autereelta?
– Maalasin kansalaisopistossa Pentti Toikkasen ja Pekka Juntusen johdolla. Vuosiin en
ole ottanut sivellintä käteeni.
Rimmien yhteisenä harrastuksena on ollut tanssiminen.
– Tanhusimme Saarijärven Kansantanssin Ystävissä. Joskus käymme Kukonhiekassa tai muissa tanssipaikoissa, mutta harvemmin kuin ennen. Eläkeläisenä käpistelen
ajankulukseni. Aika etenee hirveää vauhtia.
Tuntuu, että melkein joka toinen päivä on
lauantai.
Jarmo Rimmi
Syntyi 15. heinäkuuta
1947 Saarijärvellä.
Asuu Pajupurolla synnyinkodissaan Kontiomäki-nimisellä tilalla vaimonsa Eilan kanssa.
Harrastaa ja on harrastanut monipuolisesti taiteita.
On näytellyt Saarijärven
Teatterissa ja esiintyy myös
Flirttikurssi 55+ – näytelmässä.
Työskenteli VR:llä kunnossapidossa, maanviljelijänä ja maatalouslomittajana.
– 58-vuotiaasta olin osa-aikaeläkkeellä ja varsinaiselle
eläkkeelle jäin neljä vuotta
sitten.
Paras lukemasi kirja
– Se on Tuntematon sotilas.
Pidin myös Kalle Päätalon
Iijoki-sarjaa, jota aloin lukea
viime talvena uudelleen.
Pahin moka
– Mokia en ole laittanut järjestykseen.
– Tykkään Lapista. Mieluimmin menen pohjoiseen
kuin etelään, koska siellä on
vain samanlaiset hiekkarannat. Lappiin olen tehnyt 20
reissua. Sen lumous pitää
vaan kokea. Tykkään, kun
ilta pimenee, ja kuuluu vain
puron solinaa.
Viimeksi Rimmi oli Lapissa
syyskuussa Sallan, Kaitsun
kanssa ja Tinkan kanssa.
– Ensimmäisillä reissuilla
olin yksin. En pelännyt eksyväni ja suotta sitä pelkääkään, jos on vaan kartanlukutaitoa. Jos ei tarkasti tiedä, missä on, auttaa kun
nousee tunturin laelle, josta
maiseman näkee kuin karttana.
TAF esintyy. Jarmo Rimmi teatteriohjelmapäällikkö Kauko-Aatos Vehnäsenä, Hanna
Teppo Alatappina ja Varpu Kalle Köntsänä. Kotialbumin kuvat Eila Rimmi.
Jarmo Rimmi tanssii, laulaa, kirjoittaa ja on myös
maalannut. Seinällä on jäljennös Pekka Halosen maalauksesta.
Anneli Myllylä
– Inhoan paprikoita. Kurkkusalaatit pilataan paprikoilla. Inhoan myös sieniä.
Monet kehottavat maistelemaan. Minulle riitti maistelu noin 15-vuotiaana. Olin
töissä talossa, ja pöytään
tuotiin perunamuusia, jonka seassa oli sieniä. Siihen
aikaan lautanen oli syötävä
mukisematta tyhjäksi ja varmaan hörpin kolme litraa
maitoa, jotta pystyin nielemään sienet.
Tinka ristiäispäivänään papan sylissä.
Sanat joita toistaa
– Jos niitä on, en itse huomaa. Pidän sanaleikeistä.
Ihmettelen miten Pertti Jarla keksii Fingeporissa koko ajan uusia juttuja. Niiden
hoksaaminen piristää.
Jos olisin päivän nainen, ilmoittautuisin missikisoihin! Naisena olemista
ei ole tarvinnut pohtia vielä
tähän ikään mennessä.
– Talon alkuperäisen keltaisen värityksen
suunnitteli pappani Hannes Autere.
Kun remontoin talon, väri vaihtui punaiseksi.