docohjelmaesite - Sosiaalialan asiantuntijapäivät
download 
Report Transcription
ohjelmaesite - Sosiaalialan asiantuntijapäivät
www.asiantuntijapaivat.fi Tervetuloa Sosiaalialan asiantuntijapäiville – sosiaali- ja kasvatusalan yhteiseen koulutustapahtumaan! S osiaali- ja kasvatusala ovat muutoksessa. Esimerkiksi uudet sosiaalihuolto- ja varhaiskasvatus lait ovat juuri astuneet voimaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilölaki on tulossa. Nyt on erityisen tärkeää, e ttä yhteistyö sujuu niin kollegoiden, yhteistyökumppanien kuin johdon kesken. Koulutuksen teemana on moniammatillinen yhteistyö, joka kulkee punaisena lankana koko ohjelmassa. Milloin yhteistyö onnistuu? Miten luodaan luottamusta eri osapuolten välille? Koulutuksen pääosassa ovat teidän hyvät käytäntönne ja menetelmänne. Ne ovat kullanarvoisia, jotta ala kehittyy ja asiakkaat saavat laadukkaita palveluita. Onnistuneimmillaan hyvät käytännöt luovat säästöjä ja lisäävät työntekijöiden hyvinvointia. Tunnistat hyvät käytännöt ohjelmasta tästä merkistä. Runsaaseen ohjelmaan kuuluu lisäksi pari vierailukäyntiä sekä luentoja ja keskusteluja alan kuumista aiheista. Juhlitaan yhdessä 15.3.2016 kansainvälistä sosiaalityön päivää! Tule oppimaan ja keskustelemaan - ja ennen kaikkea tapaamaan kollegoitasi ympäri maan! Tiistai 15.3.2016 Keskiviikko 16.3.2016 9.00 Ilmoittautuminen 8.30 Ilmoittautuminen 9.45 Koulutus letkeästi käyntiin mandoliiniorkesteri MaMon sävelin 9.00 10.00 Tervetuloa Sosiaalialan asiantuntijapäiville Tero Ristimäki, Talentia ry:n puheenjohtaja Luottamus sytyttää – oletko valmis? Nuorten kokemuksia luottamuksen rakentumisesta sijaishuollossa Selviytyjät Niina ja Helena, Pesäpuu ry 10.15 Luottamus rakentaa yhteistyötä. Kuinka johtaa moniammatillisia työyhteisöjä? Pauli Juuti, johtamisasiantuntija 9.45 Hyvä käytäntö -palkinnon jakaminen 10.15 Sessiot (D) 11.15 Tauko 12.15 Sessiot (E) 13.15 Tauko 11.00 Sosiaaliala muutoksessa. Mitä sosiaalihuollon keskeiset lainsäädäntöuudistukset merkitsevät alalle? Pirjo Sarvimäki, sosiaalineuvos sosiaali- ja terveys ministeriössä 12.00 Tauko 13.30 Sessiot (A) 13.45 Sessiot (F) 14.30 Tauko 14.45 Tauko 14.45 Sessiot ja vierailukäynnit (B) 15.45 Tauko 15.00 Sessiot (G) 16.15 Sessiot (C) 16.00 Sosiaalialan asiantuntijapäivät päättyvät 17.15 Ohjelma päättyy 18.30 Illanvietto Vanhassa asemaravintolassa (Hannikaisenkatu 18, Jyväskylä) www.asiantuntijapaivat.fi Sessiot (A) 15.3. klo 13.30 – 14.30 A1. ASIAKASKOKEMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ I A2. MUUTTUVAT AJAT – UUDISTUVA AMMATTIETIIKKA I A4. HYVINVOINTIA TYÖSTÄ KLO 13.30 – 14.30 KLO 13.30 – 14.30 Ajat ja toimintaympäristö muuttuvat. Muuttuuko sosiaalialan ammattietiikka? Millaisia haasteita työntekijä kohtaa, kun hän yrittää toimia eettisesti? Entä miten työssä eteen tulevat muuttuvat tilanteet vaikuttavat eettiseen päätök sentekoon? Keskusteluun johdattaa tutkija Petteri Niemi Jyväskylän yli opistosta. • Palveluiden saatavuus paranee, sosiaalialan ammattilaisten työhyvinvointi kohenee. Miten Akaa sen tekee? Sen saat tietää tässä sessiossa, jossa esitellään Akaan kaupungin lapsiperhepalveluiden kehittämishanketta. • Miten asiakaslähtöisyyttä palveluissa voidaan aidosti parantaa? Projektipäällikkö Kristina Grahn Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä esittelee Keski-Suomen alueelle ulottuvaa työtä, jossa otetaan kokemus asiantuntijat mukaan palvelujen kehittämiseen. Tavoitteena on, että ammattilaiset rakentavat yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa sellaisia palveluita, jotka parhaiten vastaavat tarpeisiin. • Mitä asiakastilanteiden kehittäjäkumppanuudella tarkoitetaan? Miten asiakkaan ja ammattilaisen välistä kehittäjäkumppanuutta voidaan edistää? Aihetta tutkinut sosionomi YAMK Maria Muhonen kertoo, mitä kehittäjä kumppanuus tarkoittaa sote-palvelujen asiakaspalvelutilanteissa. Liity seuraamme myös Facebookissa ja Twitterissä! A3. VIESTIMÄLLÄ VAIKUTAT KLO 13.30 – 14.30 • Kuulet myös, mikä työssä kuormittaa sosiaalityöntekijöitä eniten. Jaksavatko sosiaalityöntekijät töissä huonommin kuin opettajat tai lääkärit? Tutkija Otso Rantonen Työterveys laitoksesta kertoo tutkimuksesta, jossa selvitetään sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista työssä. KLO 13.30 – 14.30 Sosiaali- ja kasvatusalan ääntä tarvitaan yhteiskunnassa. Vaarana ovat muuten yksisilmäiset päätökset, joista kärsivät sekä yksilö että yhteiskunta. Varhaiserityisopettaja Noora Heiskanenkertoo, miten varhaiskasvatuksen säästöjä vastustava Vain kaksi kättä -yhteisö sai alkunsa ja levisi lopulta valtakunnalliseksi liikkeeksi. Sosiaalityöntekijät Johanna Hedman ja Katariina Kohonen tuovat esiin, miten pyrkivät vaikuttamaan Perusasiat!-bloginsa avulla. A5. MUUTOKSEN JOHTAMINEN SOTE-UUDISTUKSESSA KLO 13.30 – 14.30 Sote-uudistus vaikuttaa väistämättä sosiaalialan ammattilaisten arkeen työpaikoilla. Uusi tilanne voi pelottaa ja ahdistaa. Millaista johtamisen pitää olla, jotta muutoksesta selvitään jouhevasti? Kuinka pidetään huolta siitä, että muutoksessa otetaan tasapuolisesti huomioon niin sosiaali- kuin terveysalan näkökulmat? Aiheesta keskustelemassa on muun muassa Lempäälän kaupunginjohtaja Heidi Rämö. A6. TOIMEENTULOTUKI SIIRTYY KELAAN – KUINKA KÄY AIKUISSOSIAALITYÖN? KLO 13.30 – 14.30 Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettaviksi 2017 alusta. Mitä muutos merkitsee aikuissosiaalityölle? Miten käy asiakkaiden? Tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto kertoo THL:n tutkimuksesta, jossa kartoitetaan sosiaalityön tilannetta ennen ja jälkeen Kela-siirron. Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijät ry tuo esiin kentän näkökulman aiheeseen. Mikä muutoksessa huolettaa sosiaalityöntekijöitä? Valitse etukäteen yksi sessio, johon ilmoittaudut sitovasti. Sessiot (B) 15.3. klo 14.45 – 15.45 B1. ASIAKASKOKEMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ II KLO 14.45 – 15.45 Klo 13.30 alkanut sessio jatkuu. • Kokemusasiantuntijoista on apua palveluiden parantamisessa. Vertais toiminnan kehittäjä Virpi Kujala Sini nauhaliitosta ja kokemusasiantuntija Mareena Heinonen kertovat, miten sijaishuollon VOIKUKKIA-hanke hyötyi kokemusasiantuntijuudesta. Mitkä olivat hyväksi havaittuja toimintatapoja? Entä miltä työntekijöistä ja kokemusasiantuntijoilta tuntui työskennellä yhdessä? • Rahapelit haltuun – asiakaskokemusten hyödyntäminen alueen rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisessä. Suunnittelija Minna Kesänen, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/THL. B2. MUUTTUVAT AJAT – UUDISTUVA AMMATTIETIIKKA II KLO 14.45 – 15.45 Klo 13.30 alkanut sessio jatkuu. Ammattietiikka ohjaa ammattilaisen valintoja kaikessa sosiaalialan työssä. Työn tueksi on laadittu sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet, joita ollaan nyt uudistamassa. Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen kertoo, mitä uusissa ohjeissa nostetaan esiin. Session osallistujat pääsevät myös yhdessä pohtimaan ratkaisuja eettisten ohjeiden sisältöön ja esimerkkeihin. B3. TALOUS KUNTOON, ARKI HALTUUN KLO 14.45 – 15.45 ”Älä pelkää posteljoonia” – Tunne taidot ja taloudenhallinta. Suunnittelija/ kouluttaja Minttu Oinonen, järjestösihteeri Hannamari Marttio, Aseman Lapset ry. Työmuoto perustuu ryhmätoimintaan, jolla vahvistetaan nuorten aikuisten tunne- ja taloustaitoja. hitysvammapalvelun asiakkaita arjen hankalissa tilanteissa sekä helpottaa työntekijöiden työtä. • Mahdottomasta kohti mahdollisuuksia – neuropsykiatrisesti oirehtivien lasten ja nuorten arkikuntoutus. Vastaava ohjaaja Jenna Vertanen, ohjaaja Christine Salminen, Nuorten Ystävät. Miten kuvien käyttö, sosiaaliset tarinat ja johdonmukainen ohjaus jäsentävät selkeämpää arkea? Arkikuntoutuksessa korostuu tiivis yhteistyö vanhempien, lapsen läheisverkoston, koulun ja muun lähiympäristön kanssa. B5. TEHOJA LASTENSUOJELUUN KLO 14.45 – 15.45 KLO 14.45 – 15.45 • Kiitolinja - nopeaa kotiin vietävää tukea ja arviointia. Vastaava ohjaaja Sanna Hämäläinen, Espoon kaupunki. Lastensuojelumenoja säästävässä toimintamallissa perhe saa apua, ennen kuin tilanne ehtii kriisiytyä. • Jäniskumpu jättää jäljen - askelmerkit asiakaslähtöiseen kehitysvammapalveluun. Vastaava ohjaaja Sointu Lahdenperä, ohjaajat Heidi Honkala ja Anne Santaniemi, Lakeuden Palveluyhdistys ry. Toimintamalli auttaa ke- • Viltti - mobiilisovellus tehokkaasti osallistavan ja kotiin vietävän hoidon tueksi. Asiakasta osallistavaa palvelua voidaan hyödyntää esimerkiksi osana lastensuojelun kotiharjoittelua, jälkihuoltoa, asumisharjoittelua sekä B4. JOKAINEN ON YKSILÖ – RÄÄTÄLÖIDYT VAMMAISPALVELUT perhetyötä. Toimitusjohtaja Inka Kojo, Viltti. B6. VIERAILUKÄYNTI: NUORTEN TAIDETYÖPAJA KLO 14.45 – 17.15 Nuorten Taidetyöpajassa nuori löytää uutta osaamista ja uskallusta. Vierailukäynnillä pääset näkemään ja kokemaan, mitä kaikkea taidetyöpajassa tehdään. Saat myös kuulla nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kokemuksia taidetyöpajatoiminnasta. B7. VIERAILUKÄYNTI: YHTEISÖLLISTÄ SENIORIASUMISTA JYVÄSKYLÄSSÄ KLO 14.45 – 17.15 Millaista on yhteisöllinen senioriasuminen Jyväskylässä? Lähde vierailukäynnille Ilona-senioritaloon, jossa asukkaat itse huolehtivat tarvitsemiensa palveluiden hankinnasta sekä vastaavat toiminnan järjestämisestä ja suunnittelusta. Vierailukäynnillä tutustut Ilonan tiloihin ja kuulet Varttuneiden asumisoikeusyhdistys JASOn kehittämästä toimintamallista. Sessiot (C) 15.3. klo 16.15 – 17.15 C1. UUTTA VIRTAA NUORTEN KANSSA TYÖSKENTELYYN C2. OSAAMISTA VUOROHOITOON KLO 16.15 – 17.15 Epäsäännölliset työajat voivat vaikut taa työntekijöiden jaksamiseen ja hankaloittaa yksityis- ja työelämän yhteensovittamista. OHOI – osaamista vuorohoitoon -hankkeen tavoitteena on parantaa työhyvinvointia Keski-Suomen vuoropäivähoidossa. Projektipäällikkö Ulla Teppo kertoo, miten tässä onnistutaan. • Ponnahduslauta eteenpäin! Matalan kynnyksen sosiaaliohjausta nuorille. Sosiaaliohjaaja Laura Ovaska, Mikkelin kaupunki. Sosiaalityön ja sosiaali ohjauksen yhteistyöllä autetaan mie lenterveys- ja päihdepalveluiden nuoria asiakkaita saamaan otetta arjesta. • Sosiaalisen median hyödyntäminen nuorille suunnatuissa sosiaalipalveluissa. Sosiaaliohjaaja Saila Lähteenmäki, Oulun kaupunki. Facebook- palvelu neuvoo nuoria muun muassa asumiseen, talouteen ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. KLO 16.15 – 17.15 huollon ammattihenkilölaki? Vaivaavatko työasiat? Ei hätää, tule Talentian näyttelypisteelle! Sieltä saat apua ja neuvoja työelämän kysymyksiin. KLO 16.15 – 17.15 Kun sisu ei riitä - sosiaalityöntekijänä sijoitetun lapsen tukena koulupolulla. Projektipäällikkö Christine Välivaara, Pesäpuu ry. Malli ennaltaehkäisee perhehoitoon sijoitettujen lasten syrjäytymistä. C5. APUA VAIKEISIIN KOKEMUKSIIN C3. KOKEMUSASIAN TUNTIJOISTAKO APUA R IKOSTEN TORJUNTAAN? KLO 16.15 – 17.15 Askarruttaako sosiaali C4. SIJOITETUN LAPSEN TUKENA Jenginuorihankkeen kokemusasiantuntijuus. Projektipäällikkö Timo Heikkonen, Kriminaalihuollon tukisäätiö. Kokemusasiantuntijoista on apua, kun pyritään ehkäisemään nuorten rikollisuutta. KLO 16.15 – 17.15 • Onks tää OK? – Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun kohtaaminen verkkoasiakastyössä. Toiminnan johtaja Tanja Auvinen, Nuorten Exit. Seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneet nuoret ovat saaneet palvelusta apua vaikeaan tilanteeseensa. • Kokemustietoa hyödyntävä traumahoidollinen vertaisryhmä. YTM/sosiaalityö, kokemusasiantuntija Sanna Laine. Nuorisopsykiatrian poliklinikan nuoret asiakkaat saavat vertaisryhmässä tietoa trauman vaikutuksista elämän eri osa-alueisiin sekä opettelevat yhdessä itsehoitomenetelmiä. www.asiantuntijapaivat.fi Sessiot (D) 16.3. klo 10.15 – 11.15 D1. VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN D3. KUMMITOIMINTA HYÖDYTTÄÄ KAIKKIA KLO 10.15 – 11.15 KLO 10.15 – 11.15 Valmennuspaja Mahis – avain mahdollisuuksiin. Vastaava työhönvalmentaja Anu Lappalainen, Valmennuspaja Mahis, sosiaalisen työllistymisen kehittämispäällikkö Lea Nikula, Nuorten Ystävät, Mahiksen nuori, sosiaali- ja terveysjohtaja Merja Honkanen, Muhoksen kunta. Valmennuspaja Mahis järjestää alle 29-vuotiaille suunnattua matalan kynnyksen valmennustoimintaa, jossa yhdistyvät joustavasti sekä starttipajan, työpajan että seinättömän pajan toiminta-ajatukset. • Kummiopiskelijatoiminta omaishoitajien tukena. Koulutuspäällikkö Elina Penger, Oulun Aikuiskoulutuskeskus. Kummiopiskelijat käyvät omaishoidettavan perheessä viikoittain opintojensa ajan, mikä antaa omaishoitajalle hetken hengähdystauon. • Arjen kohtaamisia ja oppimisen oivalluksia - Kummiluokka-yhteistyö vammaisalalla. Sosiaaliohjaaja Marjaana Araneva, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä/Kaarisilta Erityiskoulutus- ja päivätoimintakeskus ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu/sosiaali- ja terveysala. Työkäytäntö lisää kehitysvamma-alan vetovoimaisuutta sosionomiopiskelijoiden keskuudessa. D2. YHTEISTYÖSSÄ APUA PAKOLAISILLE KLO 10.15 – 11.15 Paon pitkä varjo - yhdessä onnistumme. Teematapaamisia kotoutumisen tukena. Sosiaalityöntekijä Kirsti Tukki, sosiaaliohjaaja Miia Nahkuri, Janakkalan kunta. Moniammatillinen tiimi on kehittänyt tehokkaan työmallin, jolla tuetaan pakolaisten kotoutumista. D4. MALLEJA ASUNNOTTO MUUDEN KITKEMISEKSI KLO 10.15 – 11.15 • Ryhmätoimintaan perustuva malli päihdeongelmaisten henkilöiden asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi sekä yksinäisyyden vähentämiseksi. Projektiohjaaja Saija Haikarainen, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry/Miten selvitä seuraavaan päivään -projekti. Asunnottomuuden vähentämiseksi suunniteltu työmuoto on edullinen ja helposti siirrettävissä muihin toimintaympäristöihin. • Verkossa ja mukana nuorten elämässä. Projektityöntekijä Juha Valta, Sininauhaliitto. Sosiaalisessa mediassa tavoitetaan hyvin sellaiset nuoret, joilla on vaara joutua asunnottomaksi. D5. HYVINVOINTIA SIJAIS PERHEILLE KLO 10.15 – 11.15 • Molemmat voittavat – vapaaehtoinen sijaisperheen tukihenkilönä. Projektipäällikkö Virpi Vaattovaara, Pelastakaa Lapset ry. Työkäytäntö lisää sijaisperheiden ja niissä elävien lasten ja nuorten hyvinvointia. • Sijaisperhenuorten chat - vertaistukea turvallisesti ilman paikkasidonnaisuutta. Projektityöntekijä Riina Pekkala, Perhehoitoliitto, projektityöntekijä Heini Aaltonen, Pesäpuu ry. Omasta chatista on tullut sijaisperhenuorille tärkeä paikka keskustella turvallisesti aroistakin asioista. D6. OTAN OSAA – JOS OSAAN. KUINKA YMMÄRTÄÄ SURUA JA SUREVIA? KLO 10.15 – 11.15 Kuolemansuru on modernina aikana mielletty tilapäiseksi häiriötilaksi, josta tulisi päästä eroon. Luento haastaa aiemmat surukäsitykset ja valottaa, että läheisen menettämistä on mahdollista tarkastella toisin: elämäntapahtumana ja kokemuksena, josta ei tarvitse eikä voi päästä yli. Kyky ymmärtää surua ilmiönä vaikuttaa ammattilaisten valmiuksiin kohdata surevia työssään. Luennossa tarkastellaankin myös surevien suomalaisten kokemuksia näistä kohtaamisista ja pohditaan, mikä on tehnyt niistä kipeitä – ja joskus kepeitäkin. FM, väitöskirjatutkija Mari Pulkkinen, Helsingin yliopisto. D7. HYVÄT KÄYTÄNNÖT PÄHKINÄNKUORESSA I KLO 10.15 – 11.15 Neljä käytäntöä yhdellä iskulla! Hyvien käytäntöjen kehittäjät vakuuttavat sinut vartissa oman työnsä erinomaisuudesta. • Mahdollisuus tavata - Tampereella toteutuu lapsen oikeus tavata vanhempaansa eron jälkeen. Vastaava projektityöntekijä Marja Olli, Mannerheimin Lastensuojeluliitto. • Lasten yhteisöllinen ryhmätoiminta. Projektipäällikkö Katja Mettinen, projektityöntekijä Jaana Aarnio, Läheltä tueksi -hanke, Pelastakaa Lapset ry. • Käänteen tekevää isyyttä tukemassa - Isi Tuli! -vertaisryhmätoiminta. Väkivaltatyön asiantuntijat Mika Värränkivi ja Miika Peltonen, Lyömätön Linja Espoossa ry, sosiaalityön opiskelija Tanja Haltiala, Turun yliopisto. • Yhteinen pöytä - leipää ja seuraa. Projektipäällikkö Hanna Kuisma, Vantaan kaupunki. Seuraa ja osallistu keskusteluun Twitterissä #asiantuntijapäivät www.asiantuntijapaivat.fi Sessiot (E) 16.3. klo 12.15 – 13.15 E1. SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN ONNISTUMINEN E3. TOIMINTAKYKYMITTARI LASTENSUOJELUUN KLO 12.15 – 13.15 Lastensuojelun toimintakykymittari perheen hyvinvoinnin ja palvelun vaikuttavuuden seurantaan. Projektitutkija Elina Aaltio, Suomen Kuntaliitto. Lastensuojelun apuväline jäsentää ja yhdenmukaistaa lastensuojelutarpeen arviointia alkuvaiheessa ja myöhemmin asiakassuunnitelmaa tehtäessä. Onnistuminen voidaan joskus ymmärtää kuntoutustyössä yksiselitteisesti: työssä joko onnistutaan tai ei. Tutkija, sosiaalityöntekijä Kaisa Haapakoski kertoo tutkimuksestaan, josta käy ilmi, että kuntoutustyöntekijät katsovat asiaa monisyisemmin. Työssä on useita toiminta-alueita, joissa kussakin voidaan onnistua. Entä milloin kuntoutuja kokee, että kuntoutus on onnistunut? Mitä kuntoutustyön onnistuminen tarkoittaa kuntoutujalle? tapaavat yhdessä eron osapuolet saman neuvottelupöydän ääressä. sosiaalinen sirkus käytännössä toimii ja mitä hyötyä siitä on sosiaalialalle. E5. IKÄIHMISTEN YHTEISÖLLISTÄ ELÄMÄÄ PERHEHOITO KYLÄSSÄ E7. HYVÄT KÄYTÄNNÖT PÄHKINÄNKUORESSA II KLO 12.15 – 13.15 Neljä käytäntöä yhdellä iskulla! Hyvien käytäntöjen kehittäjät vakuuttavat sinut vartissa oman työnsä erinomaisuudesta. • Ehkäisevä päihdetyö integroituna ammatillisten oppilaitosten terveyskasvatukseen. Kohtaamistyön kehittäjä Jarno Saarinen, Elämäni Sankari ry. KLO 12.15 – 13.15 E4. TOIMIVA YHTEISTYÖ – VÄHEMMÄN PALLOTTELUA LUUKULTA TOISELLE Ikäihmisten yhteisöllinen perhehoito seniorien perhehoitokylässä. Vanhuspalvelujohtaja Seija Sjöblom, Kaarinan kaupunki. Säde - Seniorien perhehoitokylä on Suomen ensimmäinen perhehoitokylä, jonka toimintamalli on helposti monistettavissa muualle. KLO 12.15 – 13.15 E2. ILMASTONMUUTOS JA SOSIAALITYÖ I KLO 12.15 – 13.15 Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka. Miten se vaikuttaa sosiaalityöhön? Miten sosiaalityön on sovitettava käytäntöjään ilmastonmuutoksen oloissa? Aiheesta alustaa laatupäällikkö Harriet Rabb Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:stä, jonka jälkeen seuraa paneelikeskustelu. • Yhteistä työtä asiakas edellä - Naapurin väkivalta- ja kriisityö. Toimialajohtaja Mervi Janhunen-Ruusuvuori, Setlementtiyhdistys Naapuri ry. Työntekijöiden yhteistyömalli tekee mahdolliseksi sen, että asiakas saa helposti apua ongelmiinsa, ilman pallottelua paikasta toiseen. • Mikkelin malli: huolto- ja tapaamisriita-asioiden käsittely lastensuojelun alkuarvioinnissa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Anna-Liisa Kovanen, Mikkelin kaupunki. Viranomaiset E6. SOSIAALINEN SIRKUS EDISTÄÄ HYVINVOINTIA Sosiaalinen sirkus on suomalainen keksintö, joka opettaa itsenäisyyttä, parantaa itseluottamusta sekä antaa työkaluja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Sirkus toimii apuvälineenä monille erilaisille ryhmille tai yksilöille ikään, sukupuoleen, tuen tarpeeseen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu kertoo, miten KLO 12.15 – 13.15 • Olen Voimakas! Voimavarakeskeisen tuen työtapoja Voimakas-projektissa. Erityisasiantuntija Kirsi Eskola, Kehittämiskeskus Tyynelä/Kirkkopalvelut ry. • Somella kohti samanarvoisuutta. Tarja Oikarinen, vammaispalvelut/ Vantaan kaupunki. • Radalta Himaan - kokemusasiantuntija ja sosiaalialan ammattilainen työparina tarjoavat tukea päihdekuntoutujille. Projektisuunnittelija Elina Karri, Stop Huumeille ry. Sessiot (F) 16.3. klo 13.45 – 14.45 F1. SOSIAALINEN (KUNTOUTUS) TYÖVALMENNUKSESSA KLO 13.45 – 14.45 Sosiaalinen kuntoutus työvalmennuksessa herättää ajatuksia puolesta ja vastaan. Osa näkee sen vain tapana tuottaa halpaa työvoimaa, heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten kurittamisena. Toisaalta itse kuntoutujat saattavat katsoa asiaa toisin. Projektiasiantuntija Taina Era ja lehtori Tuija Ketola Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tutkivat asiaa yhdessä työvalmentajien, palveluohjaajien ja asiakkaiden kanssa. Mistä elementeistä sosiaalinen koostuu työvalmennuksen aikana erilaisilla työpajoilla? Sessiossa käydään keskustelua myös siitä, miten sosiaalinen kuntoutuminen voi rakentua asiakasta arvostaen. Mikä on sosiaalisen kuntoutuksen ja työvalmennuksen suhde ja miten se palvelujärjestelmässä sijoittuu? Entä mikä on sosiaalisen kuntoutuksen suhde työelämään? maan omaan työhöni? Mihin minun alallani tulisi varautua? Ohjattua pienryhmätyöskentelyä, jossa hyödynnetään osallistujien oman alan asiantuntemusta. Onnistunut työskentely edellyttää osallistumista myös sessioon E2. Session vetää laatupäällikkö Harriet Rabb Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:stä. F3. TYÖVÄLINE AIKUIS SOSIAALITYÖHÖN nen, Nuorten Ystävät. Tiivis ohjaus ja tuki auttavat sijoitustaustaisen nuoren äidin vanhemmuuteen kasvamista. • Isäerityisen vertaistuen merkitys päihdekuntoutumisessa - vertaistuelliset ryhmätoiminnot Erityisesti isä -projektissa. Projektikoordinaattori Kaisa Ovaskainen, erityisasiantuntija Kirsi Eskola, Kehittämiskeskus Tyynelä/Kirkkopalvelut ry. Työkäytännön tuloksena isien päihteiden käyttö on vähentynyt ja isyys vahvistunut. KLO 13.45 – 14.45 Opitaan omasta työstä! Asiakaslistauksesta sosiaaliseen raportointiin. Johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovila, Helsingin kaupunki. Työväline auttaa työntekijöitä selvittämään oman alueensa alle 25-vuotiaiden nuorten tilannetta, purkamaan hiljaista tietoa ja nostamaan esiin palvelutarpeita. F4. RYHMÄSSÄ TULOKSIA F5. KOKEMUSASIANTUNTIJA JA AMMATTILAINEN YHDESSÄ KLO 13.45 – 14.45 Työparina kokemusasiantuntija ja ammattilainen. Toiminnanjohtaja Minna Juuti, Virike ry. Kokemusasiantuntija ja ammattilainen järjestävät kokemusasiantuntijakoulutusta ja pitävät auki mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kohtaamispaikkaa. KLO 13.45 – 14.45 F2. ILMASTONMUUTOS JA SOSIAALITYÖ II KLO 13.45 – 14.45 klo 12.15 alkanut sessio jatkuu. Miten ilmastonmuutos tulee vaikutta- nut Joensuussa toimiva Sossufoorumi, joka on kerännyt alueen asukkailta kirjoituksia toimeentulotuesta. Tietojen avulla pyritään kehittämään aikuissosiaalityötä ja vaikuttamaan myös toimeentulotuen julkisuuskuvaan. Joensuun Kansalaistalon ja kaupungin aikuissosiaalityön toimijat kertovat, miten Sossufoorumi toimii ja mitä ajatuksia ja mielikuvia toimeentulotuki ihmisissä herättää. Kuulemme myös, mitä toimeentulotuen asiakas miettii Sossufoorumista. • Nuoret vanhemmat lastensuojelussa- Jyväskylän kaupungin ja Nuorten Ystävien kumppanuushanke. Työntekijän vuosi: mitä nähtiin, koettiin, opittiin ja kehitettiin nuoria äitejä kuulemalla. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tanja Terva- F6. SOSSUFOORUMI ASIAKASDEMOKRATIAN KENTTÄNÄ KLO 13.45 – 14.45 Mitä ajatuksia sana toimeentulotuki herättää ihmisissä? Tätä on kartoitta- F7. TURVAPAIKANHAKIJAT AM MATTILAISTEN NÄKÖKULMASTA KLO 13.45 – 15.45 HUOM AIKA! Miten turvapaikanhakijoiden lisään tynytmäärä näkyy eri alojen ammat tilaisten työssä? Miten maahanmuuttokriittisyys näyttäytyy työssä vai näyttäytyykö mitenkään? Joutuuko työtään maahanmuuttajien parissa perustelemaan muille? Tule seuraamaan ja osallistumaan keskusteluun, jossa päivittäin turvapaikanhakijoita kohtaavat työntekijät kertovat kokemuksistaan. Onko turvapaikkakriisi hoidettu niin kuin Strömsössä vai pitäisikö jotain tehdä toisin? www.asiantuntijapaivat.fi Sessiot (G) 16.3. klo 15.00 – 16.00 G1. UUSIA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTA MALLEJA G2. MISSÄ MENNÄÄN VAMMAISALALLA? KLO 15.00 – 16.00 Missä jamassa ovat vammaispalvelut? Miten taataan se, että vammaiset henkilöt saavat palveluja vastaisuudessa? Näitä ja muita kysymyksiä on selvitetty Invalidiliiton ja Talentian kyselyssä vammaisalan ammattilaisille. Tule kuulemaan ja keskustelemaan vammaisalan ajankohtaisista asioista. SOSKU on sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen hanke, jossa kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja. Kohderyhmänä ovat erityisesti useita palveluja käyttävät sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat. Tavoitteena on satsata asiakas lähtöiseen kuntoutukseen sosiaali työssä, kehittää asiakasohjausta, palvelupolkuja ja verkostoyhteistyötä. Ennen kaikkea pyritään parantamaan työttömien työ- ja toimintakykyä. Projektipäällikkö Seija Kinnunen Jyväskylän SOSKU-osahankkeesta kertoo, mitä on jo saatu aikaiseksi ja mitä opittavaa muilla voisi hankkeesta olla. Valitse etukäteen yksi sessio, johon ilmoittaudut sitovasti. KLO 15.00 – 16.00 G3. KÄYTÄNNÖLLINEN TYÖMENETELMÄ LASTEN SUOJELUUN G4. KUINKA TOIMIA, KUN HERÄÄHUOLI LAPSEN HYVINVOINNISTA? KLO 15.00 – 16.00 Viranomaisilla, kuten sosiaali- ja varhaiskasvatuksen ammattilaisilla, on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he epäilevät, ettei lapsella ole kaikki hyvin. THL valmistelee lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta viranomaisille opasta, jossa annetaan ohjeita siihen, miten pitää toimia, kun herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Erityisasiantuntija Jaana Tervo THL:stä kertoo, mitä opas sisältää ja mitä apua siitä on lasten kanssa työskenteleville. KLO 15.00 – 16.00 Yhteisen arvioinnin äärellä - Pysäkki- malli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arvioinnin tukena. Projektipäällikkö Pia Lahtinen, kehittämispäällikkö Jaana Pynnönen, Pesäpuu ry. Lapsen tarpeista nousevaa, käytännöllistä työmenetelmää käytetään tilanteissa, joissa arvioidaan, tarvitseeko lapsi huostaanottoa ja sijaishuoltoa. G5. TURVALLISUUS SIJAIS HUOLLOSSA JA TYÖHYVIN VOINNIN JOHTAMINEN KLO 15.00 – 16.00 Miten voi varautua väkivallan uhkaan lastensuojelussa? Antaako lastensuojelulaki riittävästi keinoja turvallisuuden takaamiseen? Työturvallisuuden työkalupakki työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta. Aiheesta puhumassa ovat Nuorten Ystävistä Pohjolakodin johtaja Kati Lehtola ja Pohjolakodin erityistyöntekijä ja työsuojelupäällikkö Pekka Häikiö. G6. OMA OSAAMINEN NÄKYVÄKSI KLO 15.00 – 16.00 Tiedätkö, mitä osaat? Osaatko tuoda sen esille? Student Life -suunnittelija Ilona Laakkonen Jyväskylän yliopistosta kertoo, miten tunnistaa oma osaaminen ja kehittää sitä. Hän on ollut suunnittelemassa sähköistä sovellusta ePortfoliota, joka auttaa oman osaamisen tunnistamisessa ja näkyväksi tekemisessä. Vastaako työelämä opiskeluaikojen odotuksia? Nuori sosiaalityöntekijä Kirsti Hallikainen kertoo, miltä työelämä on tuntunut. Vastaako koulutus hyvin työelämän tarpeisiin? Mistä taidoista on erityistä hyötyä? Ohjelma tiistai 15.3. 9.00 Ilmoittautuminen 10.00 – 12.00 Tervetuloa Sosiaalialan asiantuntijapäiville! Aloituspuheenvuorot 12.00 – 13.30 TAUKO 13.30 – 14.30 Sessiot A A1. Asiakaskokemuksen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä I 14.30 – 14.45 TAUKO 14.45 – 15.45 Sessiot B B1. Asiakaskokemuksen hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä II Klo 13.30 alkanut sessio jatkuu. A2. Muuttuvat ajat – uudistuva ammattietiikka I A3. Viestimällä vaikutat A4. Hyvinvointia työstä A5. Muutoksen johtaminen soteuudistuksessa A6. Toimeentulotuki siirtyy Kelaan – kuinka käy aikuissosiaalityön? B2. Muuttuvat ajat – uudistuva ammattietiikka II B3. Talous kuntoon, arki haltuun B4. Jokainen on yksilö – räätälöidyt vammaispalvelut B5. Tehoja lastensuojeluun B6. Vierailukäynti: Nuorten Taidetyöpaja C3. Kokemusasiantuntijoistako apua rikosten torjuntaan? C4. Sijoitetun lapsen tukena C5. Apua vaikeisiin kokemuksiin Klo 13.30 alkanut sessio jatkuu. 15.45 – 16.15 TAUKO 16.15 – 17.15 Sessiot C C1. Uutta virtaa nuorten kanssa työskentelyyn 17.15 OHJELMA PÄÄTTYY 18.30 Illanvietto Vanhassa asemaravintolassa = Hyvä käytäntö C2. Osaamista vuorohoitoon B7. Vierailukäynti: Yhteisöllistä seniori asumista Jyväs kylässä Ohjelma keskiviikko 16.3. 8.30 Ilmoittautuminen 9.00 – 10.15 Aloituspuheenvuorot sekä Hyvä käytäntö -palkinnon jakaminen 10.15 – 11.15 Sessiot D 11.15 – 12.15 12.15 – 13.15 Sessiot E 13.15 – 13.45 13.45 – 14.45 Sessiot F 14.45 – 15.00 15.00 – 16.00 Sessiot G 16.00 D1. Valmennuksella kiinni elämään D2. Yhteistyössä apua pakolaisille D3. Kummitoiminta hyödyttää kaikkia D4. Malleja asunnottomuuden kitkemiseksi D5. Hyvinvointia sijaisperheille D6. Otan osaa – jos osaan. Kuinka ymmärtää surua ja surevia? D7. Hyvät käytännöt pähkinänkuoressa I E2. Ilmastonmuutos ja sosiaalityö I E3. Toimintakykymittari lastensuojeluun E4. Toimiva yhteistyö – vähemmän pallottelua luukulta toiselle E5. Ikäihmisten yhteisöllistä elämää perhehoitokylässä E6. Sosiaalinen sirkus edistää hyvinvointia E7. Hyvät käytännöt pähkinänkuoressa II F2. Ilmastonmuutos ja sosiaalityö II F3. Työväline aikuissosiaalityöhön F4. Ryhmässä tuloksia F5. Kokemusasiantuntija ja ammattilainen yhdessä F6. Sossufoorumi asiakasdemokratian kenttänä F7. Turvapaikanhakijat ammattilaisten näkökulmasta klo 13.45 – 15.45 HUOM aika! G3. Käytännöllinen työmenetelmä lastensuojeluun G4. Kuinka toimia, kun herää huoli lapsen hyvinvoinnista? G5. Turvallisuus sijaishuollossa ja työhyvinvoinnin johtaminen G6. Oma osaaminen näkyväksi TAUKO E1. Sosiaalisen kuntoutuksen onnistuminen TAUKO F1. Sosiaalinen (kuntoutus) työvalmennuksessa Klo 12.15 alkanut sessio jatkuu. TAUKO G1. Uusia sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja G2. Missä mennään vammaisalalla? SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJAPÄIVÄT PÄÄTTYVÄT • Talentian jäsenet: kaksi päivää 230 euroa, yksi päivä 150 euroa • Muut osallistujat: kaksi päivää 270 euroa, yksi päivä 230 euroa • Opiskelijat: kaksi päivää 60 euroa, yksi päivä 40 euroa Vähintään kolmen hengen ryhmät saavat 10 prosentin alennuksen osallistumismaksuista. Koulutuksessa jaettava materiaali, opetus ja kahvit kuuluvat osallistumishintaan. ILLANVIETTO 15.3.2016 KLO 18.30 Kansainvälistä sosiaalityön päivää vietetään 15.3. Tule viettämään juhlapäivää kanssamme Vanhaan asemaravintolaan! Tarjolla on herkullista purtavaa, juotavaa, musiikkia ja tietysti hyvää seuraa! Illanvieton hinta on 25 euroa/hlö. Vanha asemaravintola sijaitsee Jyväskylän Paviljongin lähellä osoitteessa Hannikaisenkatu 18, Jyväskylä. ILMOITTAUTUMINEN 28.2.2016 mennessä • netissä www.asiantuntijapaivat.fi • sähköpostitse osoitteeseen [email protected] SOSIAALIALAN ASIANTUNTIJAPÄIVILLÄ OVAT MUKANA MUUN MUASSA: PERUUTUSEHDOT • yhden hengen huone 114 euroa (standard) • kahden hengen huone 124 euroa (standard) • varaus p. 020 1234 640 tai [email protected] • varauskoodi: Sosiaalialan asiantuntijapäivät Kiintiö voimassa 1.2.2016 asti. JÄRJESTÄJÄ Solo Sokos Hotel Paviljonki Lutakonaukio 10, 40100 Jyväskylä • yhden hengen huone 124 euroa • kahden hengen huone 134 euroa • varaus p. 020 1234 640 tai [email protected] • varauskoodi: Sosiaalialan asiantuntijapäivät Kiintiö voimassa 1.2.2016 asti. Osallistumisen voi peruuttaa maksutta viimeistään 28.2.2016. Tämän jälkeen laskutamme 30 euroa. Jos osallistuja jää tilaisuudesta peruuttamatta tuloaan koulutustilaisuutta edeltävään päivään mennessä, laskutamme koko osallistumismaksun. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry YHTEISTYÖKUMPPANIT • Jyväskylän ammattikorkeakoulu • Jyväskylän yliopisto • Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske • Sosiaalialan sosionomit ja ohjaajat ry • Sosiaalitoimen Sosiaalityöntekijät ry • Talentia Keski-Suomi ry MAJOITUS Original Sokos Hotel Alexandra Hannikaisenkatu 35, 40100 Jyväskylä • yhden hengen huone 104 euroa (economy) • kahden hengen huone 114 euroa (economy) LIIKENNEYHTEYDET Sosiaalialan asiantuntijapäivät järjestetään Jyväskylän Paviljongissa, joka sijaitsee Jyväskylän keskustassa, rautatie- ja linja-autoaseman välittömässä läheisyydessä. Alueella on myös hyvät pysäköintimahdollisuudet. Lisätietoja Jyväskylän Paviljongin sijainnista saat osoitteesta www.paviljonki.fi Suunnittelu, taitto ja kuvitukset: D3 | Paino: Painotalo Plus Digital 2015 HINNAT
