Lue opinnäytetyö tästä

Räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapito
Eric Amanor
Opinnäytetyö
Sähkö- ja automaatioalan
perustutkinto
Sähköasentaja
6.3.2015
Sisällys
1 Johdanto .........................................................................................................................1
2 Perustietoa räystäskouruista ja syöksytorvista ..........................................................1
3 Yleistä räystäskourujen ja syöksytorvien sulattamisesta ..........................................3
3.1 Sulatusmuodot ..........................................................................................................5
3.2 Kaapelit ja termostaatit ...........................................................................................6
3.3 Lämpökaapelin valinta ...........................................................................................11
4 Räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitokaapeiden asennus ..........................12
4.1 Lielahden asennus ..................................................................................................12
4.2 Suunnittelu .............................................................................................................13
4.3 Jatkot ja päätteet .....................................................................................................14
4.4 Asennus ..................................................................................................................15
5 Devi EasyConnect .......................................................................................................17
5.1 Pikaliittimen teko ...................................................................................................19
5.2 Päätteen teko ..........................................................................................................22
5.3 Liittimien yhdistämiset ..........................................................................................23
6 Päätäntä .......................................................................................................................25
Liitteet
1
1 Johdanto
Tämä opinäytetyö käsittelee räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitoa. Valitsin tämän
aiheen,
koska
olin
tehnyt
työssäoppimisnäytön
syksytorven
sulanapitokaapelin
asennuksesta ja koska aihe kiinnosti minua niin halusin tehdä siitä myös opinäytetyön.
Opinäytetyössäni tulen käsittelemään räystäskourujen ja syöksytorvien määritelmät, niiden
käyttötarkoitukset ja niiden kunnossapidon. Kerron myös lisäksi tarkemmin sulanapitoon
tarvittavista kaapeleista, termostaateista, asennuksesta sekä Devi EasyConncetista.
DEVI
on
Danfoss
Ab
osakeyhtiön
omistama
johtava
sähköisten
lattialämmitysjärjestelmien ja ulkoalueiden sulanapitojärjestelmien toimittaja Suomessa ja
Euroopassa. He valmistavat kaikkia räystäskourujen ja syöksytorvien asennukseen
tarvittavia tuotteita. (Devi Danfoss 2014b.)
Opinäytetyötä varten olen haastatellut työssäoppimisyrityksen toimitusjohtajaa Matti
Pajulahtea, työssäoppimisohjaajaani Juho Pajulahtea (sähköinsinööri) ja Danfoss Ab:n
aluemyyntipäälikköä Jari Leuhtosta. Lisäksi olen saanut paljon asiaan liittyvää tietoa
opettajaltani Jouni Siltaselta. Olen myös käyttänyt kirjallista tietolähdettä sekä internettiä.
2 Perustietoa räystäskouruista ja syöksytorvista
Räystäskourut ja syöksytorvet ovat kiinteistöjen julkisivuihin kiinteästi asennettuja
sadevesiputkia (Kuva 1). Niiden päätarkoituksena on johtaa katolle sataneet vedet hallitusti
alas sadevesiviemäreihin. Ne ovat myös tärkeitä kiinteistöjen rakenteiden kuivanapidossa.
2
Räystäskouru
Syöksytorvi
Kuva 1. Sadevesijärjestelmien osat (Omataloyhtiö.fi 2014)
Jos kiinteistöön ei ole asennettu räystäskouruja ja syöksytorvia, niin katoille satavat vedet
valuvat katolta epätasaisesti suurimmaksi osin kiinteistöjen ulkorakenteita pitkin
kiinteistöjen pihoihin. Kaikki sadevedet ei kuitenkaan välttämättä valu maahan asti, vaan
ne voivat imeytyä kiinteistöjen ulkorakenteisiin ja pahimmassa tapauksessa kiinteistöjen
sisälle voi päästä monia litroja vettä. Tästä kaikesta voi seurata huonoja lopputuloksia.
Esimerkiksi kiinteistöjen piha-alueille voi syntyä vesitulvia, julkisivujen maalipinnat
voivat kulua helposti ja rakenteet kärsiä suurista kosteus- ja homevaurioista. Kaiken lisäksi
kotivakuutukset eivät korvaa tämänkaltaisia vahinkoja.
Vaikka kiinteistöön olisi asennettu hyvät ja toimivat räystäskourut ja syöksytorvet, niin se
ei yksistään takaa sitä, että kiinteistöjen pihat ja rakenteet pysyvät kuivina ja
vahingoittumattomina. Räystäskouruista ja syöksytorvista on pidettävä huolta, etteivät ne
pääse tukkeutumaan. Jos räystäskouruihin ja syöksytorviin syntyy tukoksia, niin siinä
tapauksessa vedet eivät pääse virtaamaan niitä pitkin hallitusti alas. Tämän aiheuttaa taas
sen, että sadevedet pääsevät valumaan epätasaisesi räystäskourujen laitojen yli seiniä pitkin
3
kiinteistöjen pihoihin. Lopputuloksena on sama kuin räystäskouruja ja syöksytorvia ei olisi
ollenkaan. Syitä räystäskourujen ja syöksyputkien tukkeutumisiin ovat roskat ja jäät.
Kuva 2. Tukkeutunut räystäskouru (Household Tips 2013)
Syöksytorviin ja räystäskouruihin tulee paljon roskia, etenkin syksyllä kun lehdet ja
havuneulaset tippuvat niihin. Niihin tippuneet lehdet ja havuneulaset voivat aiheuttaa
tukoksia niin, ettei katoille sataneet vedet pääse valumaan alas niitä pitkin. Tukkeutumisen
vaarana on myös se, että räystäskourut ja syöksytorvet pääsevät helposti ruostumaan,
jolloin niiden elinikä pienenee. Tällaisen tilanteen pystyy välttämään puhdistamalla
räystäskourut ja syöksytorvet säännöllisesti. On suositeltavaa puhdistaa ne ennen talvea,
etteivät lumet ja jäät vaikeuta puhdistuksen tekoa. (Kuva 2)
3 Yleistä räystäskourujen ja syöksytorvien sulattamisesta
Suomessa talvella lämpötila voi vaihdella monia kertoja pakkasen ja suojasää molemmilla
puolilla. Tämä voi aiheuttaa sen että räystäskourut ja syöksytorvet pääsevät jäätymään
umpeen. Umpeen jäätymisen aiheuttaa kiinteistöjen katoilla sulavat lumet. (Kuva 3)
4
Kuva 3. Jäätyneet putket (Kimmo Gustafsson 2012)
Jäät
räystäskouruissa
ja
syöksytorvissa
syntyvät
kun
kiinteistöjen
katoille
ja
räystäskouruihin sataneet lumet alkavat sulamaan vedeksi suojasäällä ja valuvat
syöksytorvia pitkin maahan. Sään muuttuessa pakkasen puolelle sulaneet vedet jäätyvät
räystäskouruissa ja syöksytorvissa ja ne pääsevät tukkeutumaan. Tämä johtaa siihen, että
kun säät taas lauhtuvat, katoilla ja räystäskouruissa sulavat vedet eivät pääse valumaan
syöksytorvia pitkin hallitusti maahan, vaan valuvat räystäskourujen yli.
Säiden taas muuttuessa pakkasenpuolelle räystäskouruista valuvat vedet alkavat
pikkuhiljaa
jäätyä
ja
synnyttävät
räystäskourujen
reunoille
jääpuikot
(Kuva3).
Jääpuikkojen syntymisen lisäksi maahan valuneet vedet jäätyvät. Lopputulos on sama kuin
jos räystäskourut ja syöksytorvet tukkeutuisivat roskien takia. Näiden lisäksi pakkasella
syntyneet jääpuikot voivat aiheuttaa vakavia henkilövahinkoja jos ne pääsisivät tippumaan
jonkun niskaan. Jäätyneet vedet piha-alueilla voivat olla todella liukkaita. Räystäskourut ja
syöksytorvet voivat romahtaa painavan jääkuorman takia. Näiden asioiden välttämiseksi on
hyvä saada räystäskourut ja syöksytorvet sulatettua.
5
3.1 Sulatusmuodot
Räystäskouruihin ja syöksytorviin on olemassa kaksi sulanapitovaihtoehtoa. Ensimmäinen
niistä on umpeen jäätyneen räystäskourun ja syöksytorven sulattaminen hyörystämällä
(Kuva 4).
Kuva 4. Jäiden höyrystys (SanMat Kunnossapito Oy 2014)
Jäiden höyrystys on kätevä tapa poistaa jäitä. Höyrystyksessä käytettävänä aineena on
pelkästään vesihöyry, jota suihkutetaan vedenhöyrystyslaitteella kohti jäätyneitä kohtia.
Jäiden höyrystys on nopea ja varma tapa poistaa jää räystäskouruista ja syöksytorvista.
Huono puoli höyrystyksessä on se, että sillä saadaan vain väliaikaisesti jäät poistettua.
Toinen
tapa
saada
räystäskourut
ja
syöksytorvet
sulaksi
on
asentaa
niihin
sulanapitokaapelit. Sulanapitokaapelit ovat sähkökaapeleita, joiden sisällä kulkee
lämpövastukset. Sulanapitokaapeleiden tarkoituksena on ennalta ehkäistä räystäskourujen
ja syöksytorvien tukkeutumista lämmittämällä räystäskouruja ja syöksytorvia sisältäpäin.
Sulanapitokaapeleiden asentamisen suurena etuna on se, että niiden avulla räystäskourut ja
syöksytorvet pysyvät aina tukkeutumattomina. (Kuva 5). Työssäoppismisohjaanani
mukaan räystäskourujen ja syöksytorvien lämmitys säästää kiinteistöjen huoltokuluissa.
6
Sulanapitokaapeleiden asentamisen lisäksi pitää muistaa myös puhdistaa räystäskourut ja
syöksytorvet. Puhdistus on tehtävä varovaisesti ettei vahingoita räystäskouruissa ja
syöksytorvissa olevia kaapeleita.
Kuva 5. Sulattava kaapeli (Frexelec 2014)
3.2 Kaapelit ja termostaatit
Räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitoon on olemassa kahdenlaisia sulanapitokaapeleita. On olemassa vakiovastuskaapeleita ja itserajouttuvia kaapeleita.
Vakiovastuskaapelilla tarkoitetaan lämmityskaapelia, jonka lämmitysteho pysyy koko ajan
samana ulkoisesta lämpötilasta huolimatta (Kuva 6). Kaapelin lämmityksen pystyy
kytkemään pääälle ja poispäätltä esimerkiksi differentiaalitermostaatilla tai automaattisella
sulanapidon
ohjauslaitteella.
Jos
vakiovastuskaapelin
asennuksesa
ei
asenneta
termostaattia, niin kaapeli pysyy kokoajan päällä, joka näkyy runsaana sähkön
kulutuksessa.
7
Kuva 6. Vakiovastuskaapeli (Sähkötieto ry 2006)
Kuvan 6 osat
1. Eristävä vaippa
2. Kosketussuojana toimiva suojapalmikko
3. Nauhoitus
4. Johdineriste
5. Vastuslanka
6. Virtajohdin
Differentiaalitermostaatilla tarkoitetaan lämmitystermostaattia, johon pystytään asettamaan
minimi ja maksimi ulkolämpötilan arvo. Jos esimerkiksi termostaattiin asetetaan
minimilämpötilaksi -5° ja maksimilämpötilaksi +1°, niin termostaatti menee päälle kun
ulkolämpötila laskee alle +1° ja menee pois päältä kun ulkolämpötila laskee alle -5° rajan.
Esimerkkinä tälläisestä termostaatista on Devin Devireg™ 316 (Kuva 7). Devireg™ 316
on elektroninen differentiaalitermostaatti, joka on monikäyttöinen. Se soveltuu
ulkoalueiden, kattorakenteiden, putkistojen ja saattolämmityksen sulanapidon säätöön. Sen
säätöalue on -10º - +50ºC. Maksimi kuormitettavuus on 16 A ja sen IP luokitus on 20.
(Devi Danfoss3. 2014.)
8
Kuva 7. Devi 316 (Devi Danfoss. 2014a)
On olemassa myös mekaanisia differentiali termostaattteja. Mekaaninen differentiali
termostaatti toimii bi-metallikytkin toimintaperiaatteella. Bi-metallikytkimen toiminta
periaate on se, että kytkimen kärjessä on kaksi
eri
metallia, joilla on eri
lämpölaajenemisarvo. Tästä aiheutuu se, että kärki vääntyy lämpötilan mukaan auki tai
kiinni. Kun kärki menee kiinni,
termostaatti menee päälle tai pois päältä riippuen siitä
miten se on asetettu. Termostaatin vipua säätämällä pystytään muuttelemaan bi-metallin
välistä rakoa ja sitä kautta pystytään suurentamaan tai pienentämään sitä paljonko kärkien
pitä lämmetä tai viiletä. Esmerkkinä tälläisesta termostaatista on Eberle DTR3102
(Kuva 8).
Kuva 8. Eberle DTR3102 (0nnien 2014)
Kuva 9. Kytkentäkaava (Sileka 2014)
9
Eberle DTR3102 on Ebelrlen electromekaaninen termostaatti, jossa on kaksi erillistä
termostaatti, jotka ovat kytketty sarjaan niin, että toisen termostaatin kosketin sulkeutuu
kun lämpötila laskee ja toisen avautuu kun lämpötilan nousee. Eberle DTR3102 on
tarkoitettu räystäskourujen ja syöksytorvien lämmitykseen. Kytkentäkaava on nähtävissä
(Kuva 9).
Tekniset tiedot
 20° - 35°C
 Vaihtokärjellä varustettu
 230 V AC 50/60 Hz
 Maksimi kuormittavuus 16 A
 IP luokitus on IP65
 Koko 122 x 120 x 55 mm
(Ebrle 2014.)
Devillä on olemassa myös automaattinen sulanapidon ohjauslaite Devireg 850 (Kuva 10).
Se on täysin automaattisesti älykkäiden autureiden avulla pystyy säätelemään kaapelin
lämmityksen päälle tai pois. Yhdellä käyttöyksiköllä voidaan ohjata maa-alueen
sulanapitoa sekä katto- ja räystässulanapitoa omina ryhminä. Kuormitettavuus on 16 A ja
sen IP luokitus on 20.Antureita on valittavissa 1-4 kpl maa-alueille tai 1-4 kpl kattoalueille.
(Devi Danfoss. 2014c.)
Devireg™ 850 on kallimpi kuin Devireg™ 316, mutta siitä huolimatta Devireg™ 850 on
suositumpi sulanapidon tehon säätelyn hyödyllisyyden takia. Devireg™ 850 säätelee
lämmitystehoa lämpötila-anturin lisäksi kosteusanturin avulla. Kosteusanturin ja
lämpöantureiden avulla Devireg™ 850 pystyy lämmittämään kaapeleita juuri tarvittavalla
teholla. Devillä on olemassa kattoanturi (Kuva 10).
10
Kuva 10. Devi 850 (Devi Danfoss. 2014d.)
Kuva 11.
Devin kattoanturi (Devi Danfoss 2014d.)
Itserajoittuvalla kaapelilla tarkoitetaan lämmityskaapelia, joka pystyy itse säätämään omaa
lämmitystehoaan (Kuva 12). Kaapelin lämmitystehon itsesäätely perustuu sen resistanssin
vaihteluun ulkolämpötilan muuttuessa. Kaapelin resistanssi kasvaa ulkolämpötilan
noustessa ja laskee taas ulkolämpötilan lasikessa. Tämä johtaa siihen, että kun kaapelin
resistanssi on suuri, niin lämmitysteho on pienei, ja kun resistanssi pienenee, niin
lämmitysteho kasvaa. Itserajoittuvalle kaapelille ei tämän takia tarvitse välttämättä asentaa
termostaattia.
11
Kuva 12. Itserajoittuvakaapeli (Sähkötieto ry 2006)
Kuvan 7 osat
1. Eristävä vaippa
2. Kosketussuojana toimiva suojapalmikko
3. Nauhoitus
4. Johdineriste
5. Vastuslanka
6. Virtajohdin
7. Johtava vastusmateriaali
3.3 Lämpökaapelin valinta
Sekä vakiovastuskaapelilla että itserajoittuvalla kaapelilla saa hyvän lopputuloksen
räystäiden ja syöksytorvien sulanapidossa. Tämän takia kannattaa miettiä etukäteen
kumpaa kaapelityyppiä hankkii. Vakiovastuskaapelia käytetään yleensä laajemmissa
kytkennöissä ja itserajoittuvaa kaapelia pienemmissä. Syynä on se, että itserajoittuva
kaapeli on kallimpaa ja koska se pystyy itse säätelemään lämmmitystehoaan sille tarvitse
erikseen asentaa erillistä monia satoja euroja maksavaa termostaattia.
12
Räystäkourujen ja syöksytorvien kaapeleiden lämmitykset kuluttavat paljon sähköä.
Tämän takia on erittäin tärkeää miettiä miten lämmitys kannattaa tehdä niin, että se olisi
mahdollisiman taloudellista. Räystäskouruja ja syöksytorvia kannattaa lämmittää +1° ja -5°
välisellä ulkolämpötilla, koska tässä vaiheessa sulaneet vedet jäätyvät räystäskouruihin ja
syöksytorviin. Keväällä lumien sulamisen jälkeen on suositeltavaa kytkeä lämmitys
kokonaan pois ja kytkeä uudelleen päälle syksyllä pakkasten tullessa.
4 Räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitokaapeiden asennus
Asensin helmikuussa 2014 työssäoppimisnäyttötyöksi Tampereen Lielahdessa sijaitsevaan
kerrostaloyhtiöön yhden syöksytorven sulanapitokaapelin (Kuva 13). Kyseinen syöksytorvi
on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä. Tämän lisäksi tein koulussa räystäskourun ja
syöksytorven asennuksen Devi easyconnectilla.
4.1 Lielahden asennus
Kuva 13. Asennus koehde
13
Näyttötyöni oli siitä poikkeava, koska yleensä räystäskourujen ja syöksytorvin
sulanapitoasennuksessa tehdän kiinteistön kaikkiin räystäskouruihin ja syöksytorviin. Syy
miksi kerrostalon asukkaat halusivat vain yhden syöksytorven lämmityksen oli se, että kun
lumi katolla alkoi sulaan, niin vain tämä kyseinen syöksytorvi jäätyi umpeen ja sulanut
vesi ei päässyt syöksytorvea pitkin maahan. Tämä taas aiheutti sen, että vesi valui katolta
suoraan maahan, ja teki betonilla pinnoitetun maan pakkasella hengenvaarallisen
liukkaaksi.
Työssäoppimisyrityksen toimitusjohtaja Matti Pajulahti kertoi, että yleensä räystäskourun
ja syöksytorven sulanapitokaapeleiden asennus tehdään kesällä. Tämä johtuu siitä, että
talvella räystäskourussa oleva lumi ja todenäköinen jää voivat vaikeuttaa työn tekoa.
Vaikka asennus tehtiin helmikuussa, se oli mahdollista tehdä, koska silloin ei ollut lunta
eikä pakkasta.
4.2 Suunnittelu
Räystäskourun ja syöksytorven asennukseen kuuluu asennuksen lisäksi suunnittelu.
Suunnittelussa pitää miettiä mitä lämpö- ja kylmäkaapeli asennetaan, miten kaapelin
syötetään ja mistä sekä miten lämmitystehoa tullaan säätämään. Lämpökaapelilla
tarkoitetaan lämmitettävää kaapelia ja kylmäkaapelilla syöttökaapelia.
Ensiksi menin kohteeseen työssäoppimisohjaajani kanssa suunnittelemaan miten asennus
tulisi tehdä. Suunnitteluun kuului lämpökaapelin ja kylmäkaapelin mitoitus ja miten
lämpökaapeliin saataisiin syöttö. Lämpökaapelin ja kylmäkaapelin pituuksiksi saatiin noin
3 metriä ja syöttö kaapelille otettaisiin varastossa olevasta jakorasiasta. (Kuva 14)
14
Syöksytorvi
i
Lämpökaapeli
Kylmäkaapeli
Kuva 14. Suunnitelma työstä
Taloyhtiöltä oli sanottu, että kaapelin ohjaukseen tullaan käyttämään ainoastaan
vikavirtakytkintä, koska asenettava kaapeli oli itserajoittuva kaapeli. Poiskytkentälaitteena
pitää käyttää mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 mA vikavirtasuojaa
(SFS 753.411.3.2, 551). Vikavirtakytkin asennettaisiin syöksytorven takapuolella olevan
työkaluvaraston seinälle. Asennettava lämpökaapeli oli Devin Iceguard™-18 itserajoittuva
kaapeli.
4.3 Jatkot ja päätteet
Yhdistin
lämpökaapelin
kylmäkaapelin
kutistesukkajatkolla
(Kuva
16).
Tein
lämpökaapelin päätteen myös kutistesukalla (Kuva 15) Molemmat tehtiin Devin
kutistesukilla. Kaapeleiden jatko- ja pääteohjeessa pitää noudattaa valmistajan ohjeita.
Ohjeet tulivat lämpökaapelin kutistesukkapakkauksen mukana ( jotka näkyvät liiteessä 2).
Kutistesukka jatkon ja päätteen tekemiseen vaaditaan tulityökortti, koska työssä käytetään
kuumailmapistoolia. Tein kaapelijatkon ja päätteen työssäoppimisyritykseni varastossa
15
kylmän sään takia. Kaapelijatkon tekeminen oli hiukan haastavaa koska tein sitä
ensimmäistä kertaa.
Kuva 15. Kaapelin pääte
Kuva 16. Kaapelin jatko
4.4 Asennus
Saatuani kaapelit jatkettua ja päätettyä menimme takaisin Lielahteen asentamaan kaapelin.
Aluksi kävin työssäoppimisohjaajani kanssa läpi miten asennus tulisi tehdä. Hän teki sen
lisäksi minulle seinään läpiviennin, josta kylmäkaapeli tuotaisiin ulos.
Minun oli päästävä ulko-oven katokselle, jotta saisin lämpökaapelin pään asennettua
syöksytorveen. Normaalisti räystäskourun ja syöksytorven asennuksissa käytetään apuna
henkilönostinta, koska ne ovat varsinkin kerrostaloissa todella korkealla (Kuva 17). Matti
Pajulahti
korosti,
että
henkilönostinta
turvallisuusohjeet.
Kuva 17. Nostintyöskentely (Siltanen 2012)
käyttäessä
on
hyvä
muistaa
laitteen
16
Koska syöksytorven korkeus oli tässä kohteessa vain 3 metrin korkeudessa, siihen pääsi
pelkillä tikkailla. Kaapelin sai helpoiten syöksytorveen vetämällä sen vetojousella ylös.
Kaapelin ylös saatuani piti varmistaa, ettei kaapeli pääsisi tippumaan alas. Varmistuksen
tein
asentamalla
syksytorven
yläpäähän
vedonpoistokoukun
(Kuva
18).
Vedonpoistokoukkulla pystytään myös estämään ettei kukaan pääse esimerkiksi vetämään
kaapelia syöksytorvesta alhaaltapäin.
Kuva 18. Vedonpoistokoukku
Kun olin saanut kaapelin vedettyä syöksytorveen ja vedonpoistokoukun asennettua, pääsin
asentamaan kylmäkaapelin. Ensiksi työsin kylmäkaapelin pään läpivientireikään. Tämän
jälkeen kiinnitin kaapelin ulko- ja sisäseinään proppaamalla TKK lyöntikiinnikkeillä.
(Kuva 19)
Syöksytorvi
Kylmäkaapeli
Kaapelijatko
Kuva 19. Kaapelin läpiveinti
Lämpökaapeli
17
Kylmäkaapelin kiinnityksen jälkeen kytkin sen vikavirtakytkimeen ja asensin sen moduuli
koteloon. (Kuva 20) Syöttökaapeliksi kytkin mmj-kaapelin. Myös mmj-kaapelin kiinnitin
seinään TKK lyöntikiinnikkeillä. Lopuksi peitin varastohuoneen puolella olevat kaapelit
peitelevyllä. (kuva 21). En itse saanut kytkeä syöttökaapelia, vaan työssäoppimisohjaajani
Juho Pajulahti kävi myöhemmin kytkemässä syötön ja asennus toimi moitteettomasti.
Kuva 20. Vikavirtasujakykin moduulikotelossa
Kuva 21. Varastohuone
5 Devi EasyConnect
Tein
koulussa
tätä
opinäytetyätä
varten
Devi
EasyConnect
demokytkennän.
Demokytkennän suunnittelin niin että siihen tulisi kaksi syöksytorvea joiden korkeudet
olisi 3 metriä ja räystäskouru jonka pituus olisi 4 metriä. Tämän lisäksi räystäskouruun
tulisi kaapelijatko. (Kuva 22) Kuvassa punainen viiva kuvastaa lämpökaapelia ja musta
kylmäkaapelia. Kytkentä järjestelmää ei varsinaisesti asennettu mihinkään. Asennus
järjestemään tuli siis kaksi päätettä, yksi jatko ja yksi t-kytkentä.
18
Kylmäkaapeli
T-haaraliitos
Jatko
Päätteet
Kuva 22. EasyConnectsuunnitelma
Devi
EasyConnect™
lämmityskaapeleille
on
(Kuva
lämmityskaapeleiden
23).
Devi
kytkentäjärjestelmä
EasyConnect
mahdollistaa
itserajoittuville
lämmityspiirin
muokkauksen yhdellä napsauksella. EasyConnect järjestelmää voidaan käyttää sekä sisäettä ulkotiloissa. Liittimet on luokiteltu IP68 luokkaan VDE:n toimesta ja ne on myös CE
merkitty. Tämä kolminapainen liitin on mitoitettu 240V jännitteelle ja 16 ampeerin
virralle, liitintä voidaan käyttää lämpötila-alueella -40° - +100°C.
Kuva 23. Devi EasyConnect (Devi Danfoss. 2014e.)
Devi EasyConnet on nopea tapa tehdä räystäskourujen ja syöksytorvin asennuksessa
kaapeleiden jatkoja ja päätteitä. Lisäksi EasyConnet järjestelmällä tehty asennuksen pystyy
helposti moukkaamaan lämmitys piirin yhdellä napsauksella. EasyConnectilla pystytään
tekemään monia erillaisia kytkentä järjestelimia (jotka näkyvät liitteessä 2).
19
Sain EasyConnect demokytkentään tarvittavat tarvikkeet ja lämpökaapelin Jari
Leuhtoselta, joka on Danfoss Ab:n aluemyyntipäällikkö. Tämän lisäksi hän kertoi paljon
vinkkejä ja neuvoja Devin EasyConnectista ja muihinkin Devin lämmitysjärjestelmiin
liittyvistä asioita. Hän myös auttoi minua valtisemaan demokytkentääni tarvittavat tuotteet.
Deviltä on mahdollisuus ostaa valmiiksi mitoitettua sulanapitokaapelia. Lämpökaapeli
jonka sain oli Devin valmiiksimitoitettua itsesäätyvää kaapelia, johon oli valmiiksi tehty
jatko ja pääte. Lämpökaapelin pituus oli 10 metriä ja kylmäkaapeli 5 metriä. Tämän lisäksi
sain pikaliiittimien tekoon tarvittavat tarvikkeet. (Kuva 24)
Kuva 24. Asennustarvikkeet
Aloitin työn pätkimällä lämpökaapelin oikeisiin mittoihin. Tein kaksi kahden metrin
pätkää ja kaksi 3 metrin pätkää. Koska minulla oli valmiiksi tehty kaapelijatko ja pääte
pystyin käyttämään niitä hyväkseni. Toinen kolmen metrin pätkässä oli siis valmiiksi jatko
ja kylmä kaaplen kymäkaapelin ja lämpökaapelin jatkon lämpökaapeli oli 2 metriä.
5.1 Pikaliittimen teko
Pikaittimien kytkennässä piti noudattaa valmistajan ohjeita (jotka näkyvät liitteessä 3).
Työkaluina liittimen tekoon käytin ristipää ruuvimeisseliä, mattopuukkoa ja holkkipihtejä.
Näiden lisäksi työssä tarvittiin mittaa, vaikka ohjeessa siitä ei mainittu. (Kuva 25)
20
Kuva 25. Tarvittavat työkalut
Pikaliittimen teon aloitin työntämällä vedonpoistajan osat kaapelin päälle. Huomioitavaa
oli se, että vedonpoistajan musta kumitiiviste piti ottaa pois. (Kuva 26)
Kuva 26. Vedonpoistaja
Tamän jälkeen kuorin kaapelin pään ohjeen mukaisesti ja puristin holkit johtimien päälle.
(Kuva 27)
21
Kuva 27. Kaapelin kuorinta
Tämän jälkeen pyöritin suojamaadoitus johtimen rullalle, laitoin sen päälle holkin ja
puristin sen holkkipihdeillä. Laitoin sen päälle vielä keltavihreän kutistesukan. (Kuva 28)
Kuva 28. Maajohdin
Tämän jälkeen kykin johtimet varsinaisen liittimen ohjeen mukaisesti. Tein sekä uros että
naaraspäisiä liittimiä myöhempää yhdistämistä varten. (Kuva 29) Lopuksi yhdistin
liittimen ja vedonpoistajan ( Kuva 30).
22
Kuva 29.
Kuva 30. Valmis liitin
5.2 Päätteen teko
Suuunniteltuun järjestelmääni tuli kaksi kaapelipäätettä (Kuva 21). Koska minulla oli jo
yksi pääte valmiina, minun piti tehdä vain yksi lisää. EasyConnet järjestelmän teossa ei
tehdä kutistesukkapäätettä, vaan pääte tehdään vulkanoimanoimalla.
Päätteen tekoon tarvitavat tarvikkeet olivat kaksi loppupäätesukkaa, vulkanointiliimaa ja
käsipaperia. (Kuva 31)
Kuva 31. Päätteen tarvikkeet
Aloitin päätteen teon levittämllä vulkanointiliimaa kaapelin päälle (Kuva 32). Tämän
jälkeen työnsin pienemmän loppupäätesukan sen päälle. (Kuva 33)
23
Kuva 32. Liiman levitys
Kuva 33. Sukan pujotus
Lopuksi levitin vulkanoituvan liiman pienemmän sukan päälle ja työnsin isomman sukan
sen päälle. Vulkanoituva liima tiivistää sukat niin, ettei niihin pääse kosteutta. (Kuva 34)
Kuva 34. Isomman sukan pujotus
5.3 Liittimien yhdistämiset
EasyConnectin liitokset tehdään yhdistelmällä naaras- ja urospikaliittimet toisiinsa
( Kuva 35). Kuvassa näkyvä liito on t-haaraliitos. T-haaraliitoksenliäksi tein kaapelijatkon
(Kuva 36).
24
Kuva 35. T-haaraliitos
Kuva 36. Kaapelijatko
Pikaliittimien kytkentä olin hyvin yksinkertainen ja nopea. Se oli kutistesukka kytkentään
verrattuna paljon nopeampi tehdä. Lisäksi koska asennuksessa ei tarvinnut kuumentaa
mitään, asennuksessa ei tarvittu tulityökorttia.
Hyötynä EasyConnetista on myös se, että jos olisin tehnyt tämän kytkennän pelkästään
kutistesukilla niin, asennuksesata olisi tullu kuvan mukainen, koska kutistesukka
kytkennällä ei pystytä tekeään t-haaraa. (Kuva 37)
Kuva 37. Kaapelin lenkitys
25
6. Päätäntä
Tätä opinäyttyötä tehdessäni olen oppinut erittäin paljon uusia asioita räystäskourujen ja
syöksytorvin sulanapidosta. Olen myös opinut ymmärtänyt kuika tärkitä ne ovat ja miksi
niitä pitää sulattaa.
Minun mielestäni räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitokaapeleita ei ole tarpeellista
asentaa pienkiinteistöissä, koska pienkiinteistöjen katot eivät kerää niin paljon lunta että
syöksytorvet tukkeutuisivat tai aiheuttasivat henkilövahinkoja.
Varsinkin tasakattoissakerrostaloissa on todella suositeltavaa asentaa räystäskourujen ja
syöksytorvien suolapitokaapelit, koska niissä on iso riski syöksytorvin tukkeutumiseen.
26
Lähteet
Devi Danfoss. 2014a. Devi 316Termostaatti.
http://devi.danfoss.com/Consumer/FloorHeatingForHome/Product+Large+Pictures/Devire
g+316.htm. Luettu 21.11.2014.
Devi Danfoss. 2014b. Ammattilaiset.
http://devi.danfoss.com/Finland/Professional/Products/Proff+Front+Page.htm
Luettu 14.11.2014
Devi Danfoss. 2014c. Sulanapitotermostaatit.
http://devi.danfoss.com/Finland/Professional/Products/Collection+ice+and+snow+melting
+Thermostats/ Luettu 14.11.2014.
Devi Danfoss. 2014d. Devireg™ 850.
http://devi.danfoss.com/Finland/Professional/Products/Collection+ice+and+snow+melting
+Thermostats/iframe_Devireg_850.htm. Luettu 14.11.2014.
Devi Danfoss. 2014f. DEVI EasyConnect™ lämmityskaapelien kytkentäjärjestelmä.
http://devi.danfoss.com/Finland/Professional/Products/Collection_outdoor_heating_cables/
iframe_Easy_Connect.htm. Luettu 16.11.2014.
Ebrle 2014. Regler für Dachrinnenbeheizung DTR-E 3102.
http://www.eberle.de/product.aspx?id=21319. Luettu 6.12.2014.
Frexelec 2014. Schee und Eis in Dachrinnen mit Heizkablen vermeiden.
http://household-tips.thefuntimesguide.com/2012/05/gutter-guards.php. Luettu 15.10.2014
27
Gustafsson Kimmo 2012. Ylen nettisivut. Jääpuikot kielivät vesivahingon vaarasta.
http://yle.fi/uutiset/jaapuikot_kielivat_vesivahingon_vaarasta/5301569. Luettu 10.10.2014
Household Tips 2013. Before You Buy Gutter Guards, Review These Pros & Cons Of
Installing Gutter Covers
http://household-tips.thefuntimesguide.com/2012/05/gutter-guards.php. Luettu 20.10.2014.
Omataloyhtiö.fi 2014. Kestävät sadevesijärjestelmät kaikkiin kiinteistöihin.
http://www.omataloyhtio.fi/artikkelit/11607/kestava_sadevesijarjestelma.htm#.VIV931Q8
Lcs. Luettu 4.10.2014.
Onnien 2014. Dubbeltermostat IP65 DTR 3102 -15...+15 16A 1SK1ÖK
http://products.onninen.com/catalog/194905/product/85180/AAT017_SWE1.html.
Luettu 21.11.2014
SanMat Kunnossapito Oy 2014. Höyrytys poistaa jään ja lumen.
http://www.sanmat.fi/hoyrytys.html. Luettu 10.10.2014
SFS 753.411.3.2/2012. Syötön automaattinen poiskytkentä vian takia. Suomen
standardiliitto SFS.
Sileka
2014.
Kaksoistermostaatti
DTR-E
3102
asennusohje.
http://www.sileka.fi/index.php?option=com_content&views=article&id=146&Itemid=109
Siltanen Jouni 2012.
Sähkötieto ry 2006. Sähköinfon severi internetsivut. Rakennuksessa käytettävät
lämmityskaapelit.
http://severi.sahkoinfo.fi/item/579?search=55.16. Luettu 27.11.2014.
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41