docMDS 2/2015 - Yliopiston farmasiakunta ry
download 
Report Transcription
MDS 2/2015 - Yliopiston farmasiakunta ry
Päätoimittaja Oikoluku Arto Merivaara Jaakko Teppo Ilmoituspäällikkö Painopaikka Sandra Kontola Painotalo Casper, Espoo Toimitus Toimituksen yhteystiedot Emmi Uutela Lauri Elsilä Tuomas Puumalainen Jaakko Teppo Samuel Kohtala Joel Haverinen Martta Aalto MDS Yliopiston farmasiakunta PL 56 00014 Helsingin Yliopisto Tilausvastaava Tilauksen hinta on 20€ per vuosi. Vuonna 2015 ilmestyy neljä numeroa. [email protected] Tilaukset: [email protected] Jonna Hautala [email protected] Taitto ja grafiikka Arto Merivaara MDS on yleishyödyllinen sitoutumaton Yliopiston farmasiakunnan äänenkannattaja, joka on perustettu vuonna 1901. Vuonna 2015 ilmestyy lehden 104. vuosikerta. MDS:n kaikki tulot käytetään toimitus-, julkaisu- ja jakelukustannuksiin. ISSN 0024-8045 4 Sisältö 6 - Pääkirjoitus 8 - Puheenjohtajan palsta 10 - Harjoittelu sairaala-apteekissa 14 - Pinseestævne 19 - FLOp ry: Lääkkeiden siirtäminen apteekista päivittäistavarakauppaan 21 - Viikin tarinoita: Viikki GP 25 - SFaO:n palsta 27 - Pyhiinvaelluksia YFK:n historiaan 30 - FLOp ry:n hallitusesittely 35 - FLOp ry:n Helsingin paikallistoimijoiden esittely 38 - Apteekkaripalsta: Tutor, vai mikä se on? Kannen kuva: Arto Merivaara Tämä lehti saa HYY:n järjestötukea. 5 Pääkirjoitus ►Omalle vai vieraalle Farmasian opiskelijoille mainostetaan, kuinka heti ensimmäisen opiskeluvuoden kesänä olisi hyvä päästä apteekkiin kesätöihin. Itse kesätöitä hakiessani aloin pohtimaan, mikä on syynä siihen, että heti opiskelujen alkutaipaleella suositellaan hakeutumaan töihin oman alan pariin. Eikö farmaseuttina ehdi kuitenkin halutessaan työskentelemään apteekissa nykyeläkeiällä laskettuna 40 vuotta? Hieman asiaa pyöriteltyäni ymmärsin ainakin osittain, miksi opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan omalle alalle heti alusta asti. Tutkintoon liittyy kaksi harjoittelua, joista vähintään toinen tulee suorittaa avoapteekissa. Opiskelijalle on hyötyä siitä, jos hän saa jo heti ensimmäisenä kesänä jalan oven väliin ja voi alkaa hieromaan itselleen harjoittelupaikkaa tutusta apteekista. Apteekki on täysin oma työympäristönsä tuotteineen ja asiakkaineen: on hyödyllistä oppia tuntemaan se heti alusta lähtien. kesällä täysin muualla kuin lääkkeiden parissa? Kuten aikaisemmin totesin, valmistumisen jälkeen on vuosikymmeniä aikaa tehdä työympäristö itselleen tutuksi. Pakolliset harjoittelut takaavat vähintään kuusi kuukautta työkokemusta ennen varsinaiseen työelämään astumista. Opiskelija voi kokea jopa piristävänä, jos hän pääsee kesällä hetkeksi tekemään jotain täysin muuta kuin lääkkeisiin liittyvää. On hyvä kokeilla muita ammatteja, jotta ymmärtää myös niiden arvon. Kaikki työkokemus on hyödyllistä, ja tärkeintä on, että ei jää makaamaan laakereilleen! Onko sitten väärin, jos farmasian opiskelija haluaakin työskennellä Ainejärjestö ja Tiedekunta 6 Työntäyteistä, mutta rentouttavaa kesää toivottaen, Vaikka kesätyöt ovat tärkeä osa opiskelijan kesää, tulee silti muistaa pitää myös hieman lomaa. Rankan opiskeluvuoden jälkeen työt voivat tuntua rentouttavalta ja mukavalta vaihtelulta, kunhan ne eivät aiheuta kuitenkaan ympärivuorokautista päänvaivaa. Opiskelijan päätehtävä on opiskelu, joten otetaan myös kesätöistä kaikki oppi irti, mikä meille suodaan. Arto Merivaara MDS:n päätoimittaja 7 Ainejärjestö ja Tiedekunta Puheenjohtajan palsta ►Ajopuu Yliopiston apteekin apteekkari ja toimitusjohtaja Jukka Niemi kutsui erään keskustelun aikana alaamme ajopuuksi. Mielestäni vertaus on osuvuudessaan vertaansa vailla ja vastaa omaa jo aikaisemmin muodostunutta näkemystäni, en vain olisi osannut kuvata asiaa näin hienosti. sekä opiskelijoiden keskuudessa että jo valmistuneiden farmasistien piirissä. Valitettavan usein farmasistien odottaessa joku muu todellakin tekee asialle jotakin. Tämä joku on tapauksesta riippuen vähittäistavarakaupan ala, lääkärit ammattikuntana, terveyden- ja sairaanhoitajat ammattikuntana… Vaan ei kukaan farmasialla. Farmasia on esittäytynyt minulle alana, joka osaa hyvässä hengessä keskustella, mitä tulevaisuudessa pitäisi tehdä toisin ja mitä asioita tulisi ottaa huomioon, ja keskustelun jälkeen palaa takaisin arkiseen työhönsä odottamaan, että joku muu tekisi näille asioille jotakin. ”Eihän se minun hommani ole.” Tämä toimintatapa on havaittavissa Ainejärjestö ja Tiedekunta Farmasistit istuvat tyytyväisinä tai tyytymättöminä, mielentilastaan riippumatta hiljaisina apteekkien reseptitiskeissä samaan aikaan, kun virkamieskonklaavi valmistelee mietinnön poliittisen ohjauksen vauhdittamana tulevaisuuden apteekkitoiminnasta. Mietinnön julkaisun jälkeen aletaan kumartaen 8 noudattaa uutta paperia sen enempää välittämättä siitä, onko mietintö edes sitova. Vähän maristaan kahvipöydässä, ettei taaskaan tehty mitään lääkehoidon kokonaisarviontipalveluiden tarjoamisen edistämiseksi, vaikka siitä olemme vuosikausia puhuneet. Puhuttu on, kyllä, kahvipöydissä ja työpaikkojen käytävillä. ammattilaisten työnkuvaa. On totta, että joissain kohdissa lainsäädäntö hidastaa alamme kehitystä, mutta hyvin valmistellusti ja perustellusti lainsäädäntöäkin voidaan muuttaa. Myöskin Jukka Niemen huomioon perustuu ajatus farmasian alan tulevaisuuden tutkimuksesta, tai lähinnä sen puutteesta. Muilla aloilla katsotaan hyvinkin tarkkaan tieteellisinkin menetelmin nykyisten suuntausten polkuja eteenpäin ja tehdään arvioita, miten jotkin teknologian alat tai yhteiskuntamme kokonaisuudessaan todennäköisesti muuttuvat. Näiden arvioiden pohjalta on helppoa muuttaa toimintaa hitaasti kohti tulevaisuuden tarpeita. Tilanteelle olisi tehtävä jotakin, mutta kukapa sille tekisi mitään? ”Eihän se minun hommani ole.” Loogisin paikka olisi aloittaa ajatuskasvatus jo opintojen aikana. Farmasian opiskelijan olisi ymmärrettävä, että hän on valmistuttuaan vastuussa siitä, mitä alalle tapahtuu. Innovaatiot, ongelmanratkaisu, vaikuttaminen, ryhmätaidot, laatikon ulkopuolelta ajattelu ─ konsulttien latelemia latteuksia, mutta myös varsin oleellisia asioita minkä tahansa asian kehittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi, ja näitä olisi helposti mahdollista integroida entistäkin enemmän farmasian koulutusohjelmiin ydinosaamista opettavien kurssien sisään. Meillä tällaista ei ole. Me olemme kuin ajopuu ja törmäämme kiveen, jos kivi sattuu eteemme. Siitä joko jatkamme matkaa virran vietävänä tai jämähdämme paikallemme, riippuen täysin osumakulmasta. Vaan kukapa meillä tällaista tekisi? ”Eihän se minun hommani ole.” Lauri Elsilä Toisaalta myös jo työelämässä olevien farmasistien tulisi kokea herääminen tähän todellisuuteen. Esimerkiksi digitaalinen tekniikka voisi jo nyt viedä alaamme, jopa apteekkimaailmaa ja sen palveluita, huimasti eteenpäin samalla auttaen asiakkaita ja potilaita sekä laajentaen farmasian alan Hallituksen puheenjohtaja Yliopiston farmasiakunta ry 9 Ainejärjestö ja Tiedekunta Harjoittelu sairaalaapteekissa Farmaseutin tutkintoon sisältyy kaksi kolmen kuukauden pituista apteekkiharjoittelua, joissa opiskelija pääsee soveltamaan opintojaan käytännössä sekä oppii taitoja ja valmiuksia, joita ei luentosalissa opi. Vähintään toinen harjoitteluista on tehtävä suomalaisessa avoapteekissa. Toisen voi oman kiinnostuksen mukaan lähteä suorittamaan ulkomaille tai sairaala-apteekkiin. Itse olin jostain syystä alusta asti kiinnostunut tekemään toisen harjoitteluni sairaala-apteekissa, vaikka en tiennyt juuri mitään sairaalafarmasiasta. Viehätys tuntematonta kohtaan ja erilaisiintyöllistymisvaihtoehtoihin tutustuminen olivatkin varmaan suurimmat syyni hakeutua sairaala-apteekkiin. Vähän vahingossa muutaman puhelun ja YFK:n vuosijuhlissa pidetyn ”työhaastattelun” jälkeen päädyin toiseen harjoitteluuni Vaasan keskussairaalan sairaala-apteekkiin. Kuten mainitsin, pohjatietoni olivat nollassa, sillä opinnoissa sairaalafarmasiaa oli käsitelty hyvin vähän. Minulla ei ollut oikeastaan mitään käsitystä farmaseutin työnkuvasta sairaalassa, joten harjoittelun aloitTieteessä ja yhteiskunnassa taminen täysin vieraassa ympäristössä jännitti. Heti harjoittelun alettua huomasin sairaala-apteekin olevan ihan oma maailmansa avoapteekkiin verrattuna. Yksi suurimmista eroista on se, ettei sairaala-apteekissa palvella yksittäisiä asiakkaita, vaan lääkkeitä toimitetaan sairaalan osastoille sekä muille sairaanhoitopiirin alueella oleville terveydenhuollon yksiköille. Asiakkaiden puuttuessa työpäivän kulkuun pystyi itse vaikuttamaan enemmän ja työtehtäviä aikatauluttamaan etukäteen. Avoapteekissa työpäivän rytmi puolestaan määräytyy pitkälti asiakkaiden mukaan. Sairaala-apteekin tuotevalikoima eroaa huomattavasti avoapteekin valikoimasta, ja opinkin harjoitteluni aikana paljon lääkeaineista ja 10 -valmisteista, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Suuri osa työtehtävistä sairaala-apteekissa ovat logistisia, kuten lääkkeiden vastaanotto, keräily ja toimitus sekä varaston hallinta ja ylläpito. Pääsin kuitenkin tutustumaan myös moniin sellaisiin asioihin, joihin avoapteekissa ei törmää. Ensimmäisen harjoitteluni aikana valmistin vain muutamaa voidetta, mutta sairaala-apteekissa pääsin harjoittamaan lääkevalmistustaitojani paljon monipuolisemmin. Sain itse valmistaa monenlaisia ei-aseptisia valmisteita, kuten liuoksia, geelejä, voiteita ja jauheita. Lisäksi pääsin seuraamaan aseptista valmistusta, kuten kipupumppujen täyttöä ja sytostaattien käyttökuntoon saattamista. Sain myös kattavan perehdytyksen kliinisistä lääketutkimuksista ja niissä käytettävien lääkkeiden logistiikasta ja tarkasta seurannasta. Ehdottomasti mielenkiintoisimmaksi sairaala-apteekissa koin osastofarmaseutin työn, ja pääsinkin onnekseni tutustumaan siihen monipuolisesti eri osastofarmaseuttien mukana päivystysosastolla ja -poliklinikalla, sydänosastolla, onkologian vuodeosastolla, sisätautien ja neurologian osastolla sekä gastrokirurgisella osastolla. Pääpiirteittäin osastofarmaseutin työnkuvaan kuuluvat osaston lääkekaapin seuraaminen ja tuotteiden tilaus, lääkelistojen läpikäynti, lääkkeiden jako ja/tai sen tarkastus, osaston muun henkilökunnan neuvominen ja lääkeinfojen pitäminen potilaille. Erityisen mielenkiintoista mielestäni oli potilaiden lääkelistoihin tutustuminen ja niiden arviointi. Yhdessä farmaseutin kanssa katsoimme listoista muun muassa lääkkeiden annostuksen ja antoajankohdan oikeellisuuden, mahdolliset yhteisvaikutukset ja lääkkeiden yhteiskäytöstä seuraavat haittariskit, lisäksi iäkkäiden potilaiden yhteydessä pohdittiin lääkkeiden sopivuutta iäkkäille, ja munuaisten vajaatoimintapotilaiden lääkelistaa mietittiin myös munuaisten heikentyneen toiminnan kannalta. Mikäli listoissa oli jotain huomautettavaa, laitettiin niistä tieto eteenpäin lääkärille helpottamaan jatkohoidon suunnittelua ja potilaan lääkityksen muokkaamista. Pidin myös muutaman infon potilaille, joille oli aloitettu Marevan-lääkitys. Yllätyin huomatessani, miten erilainen kohtaaminen voi olla sairaalassa olevan potilaan kanssa 11 Tieteessä ja yhteiskunnassa kuin apteekin tiskissä vierailevan asiakkaan. Sairaalassa lääkeneuvontatilanne on vieläkin henkilökohtaisempi ja pitää osata huomioida, että potilaalla voi olla päällä voimakkaita tunnetiloja sairaalassa oloon ja hoitoonsa liittyen. Oman haasteensa harjoitteluuni toi ruotsin kieli, joka ei ole vahvuuteni. Halusin kuitenkin alusta asti yrittää keskustella ruotsinkielisten työkavereideni kanssa ruotsiksi, sillä vain puhumallahan sitä oppii. Mielestäni selvisin ruotsin kanssa ihan hyvin, vaikka silloin tällöin tulikin tilanteita, joissa en ymmärtänyt ollenkaan enkä osannut muuta kuin tuijottaa työkaveriani tyhjä katse silmissäni. Yrityksistä huolimatta Närpiön murretta en tainnut ymmärtää sanaakaan koko harjoittelun aikana. Vieraan kielen Tieteessä ja yhteiskunnassa käyttämistä helpotti huomattavasti se, ettei tarvinnut kommunikoida asiakkaiden kanssa. Työkavereiden kanssa ehti rauhassa miettiä sanojaan, ja tiukan paikan tullen keskustelun pystyi kääntämään suomeksi, sillä kaikki kuitenkin ymmärsivät sitäkin. Vaikka joka aamu seitsemäksi töihin herääminen ja poissa Helsingistä oleminen tuntuivat välillä ylitsepääsettämättömän vaikeilta, olen kuitenkin erittäin tyytyväinen valinnastani lähteä harjoitteluun Vaasaan ja sairaala-apteekkiin. Opin ja näin harjoittelun aikana paljon uusia puolia farmasiasta. Opin myös uutta itsestäni ja vahvuuksistani sekä löysin yhden mielenkiintoisen vaihtoehdon tulevaisuuden suunnitelmiini. Suosittelen harjoittelua sairaala-apteekissa jokaiselle, jolla on vähänkään kiinnostusta sairaalafarmasiaa kohtaan. Olen myös todiste siitä, ettei haittaa vaikka ei tietäisi ennestään yhtään mitään, tärkeintä on avoin asenne ja halu oppia uutta! Jonna Hautala 3. vuoden opiskelija 12 Pinseestævne 23.-27.3.2015, Oslo ”Miksi tunnen niin paljon, mutta muistan niin vähän.” Oli jälleen vuosittaisen pohjoismaisten farmasian opiskelijoiden konferenssin aika, ja tällä kertaa Pinsestævne, jonka järjestämisvastuu kiertää Pohjoismaalta toiselle, järjestettiin Norjan sykähdyttävässä pääkaupungissa Oslossa. Pinsestævnen, eli tuttavallisemmin Pinsen, perinteet ulottuvat 1930-luvulle asti, ja nyt vietettiinkin jo 73. Pinseä, johon ovat perinteisesti osallistuneet Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi sekä tuorein osallistujamaa Islanti. Vaikka Pinsen peruselementteihin on aina kuulunut hauskanpito, laulaminen ja pohjoismaisiin kollegoihin tutustuminen, mahtuu viisipäiväiseen ohjelmaan myös virallisempaa toimintaa, kuten apteekki- ja lääketehdasvierailuja. Opiskelijaelämää Lähdimme Pinseen tietämättä siitä juurikaan mitään. Suomen Pinse-veteraaneilta oli herunut vain tiedonmurusia, joista pystyi päättelemään, että meno saattaa yltyä melko rankaksi ja maksan tulisi olla kisakunnossa. Tästä huolimatta (tai innostuneina) lähdimme avarakatseisina tarkastamaan, mistä tässä hehkutetussa tapahtumassa oikein on kyse. Saavuimme Osloon maanantaiaamuna, ja meidät vietiin suoraan Oslon yliopistolle tutustumaan muiden maiden osallistujiin. Vaikka kaikki oli uutta ja ihmeellistä, meidän Pinse-neitsyiden ei tarvinnut kauaa ujostella, vaan kokeneemmat näyttivät mallia ja mahtava Pinse-henki imaisi heti mukaansa laulujen ja mallasjuoman saattelemana. Yliopistovisiitin jälkeen meidän noin viidenkymmenen hengen joukkiomme suuntasi kohti paikallisen farmasian opiskelijajärjestön omistamaa mökkiä. Matka mökille oli pitkä ja hikinen, mutta myös erittäin vaikuttava. Vaelsimme reilun viiden kilometrin matkan norjalaisissa jylhissä ja lumisissa vuoristomaisemissa, 14 kunnes viimein saavutimme huipun ja lumoavan hirsimökin. Mökissä meitä odotti lämmin takkatuli, viilentävä norjalaisten itse valmistama olut sekä tutustumisleikit. Vaikka luulimme, että tunnelmaa ei voisi laskea mikään, julmaksi vitsiksi luulemamme huhu paljastui todeksi: mökin sauna oli rikki. Tästä kuitenkin toivuttiin pian kun suomalaiset uroot (ja yksi ruotsalainen) menivät esittelemään suomalaista saunaperinnettä piehtaroimalla kivikovassa hangessa. Tiistai-aamu koitti liian nopeasti, ja mökiltä lähdettiin aamun sarastaessa. Saunan ja peseytymismahdollisuuksien puuttumisen vuoksi naispuoliselle Pinse-neitsyelle oli jo ehtinyt muodostua rasvainen pinserasta takaraivoon. Seuraavaksi ohjelmassamme oli tutustumista Norjan suurimman apteekki- ja tukkuketjun, Apotek1:n, toimintaan. Tutuksi tulivat niin Apotek1:n toimistotilat kuin tukkuliike- ja annosjakelupuolikin. Kävi myös ilmi, että Apotek1 käyttää punaisia laatikoi- ta tavaroidensa toimitukseen. Illalla koitti suosittu Materia-juhla, johon kuului paljon lauluesityksiä ja pohjoismainen farmasian laulukirja, Pharmacanto, alkoikin tulla pikkuhiljaa tutuksi. Materian ideana on uudelleensanoittaa ja esittää Pinse-aiheinen laulu, jonka jälkeen jokainen laulun esittänyt saa Materia-todistuksen. Keskiviikkona oli vuorossa vierailu Norjan toisiksi suurimman apteekkiketjun, Vitus-apotekin tiloissa. Vitus-apotekvierailulta jäi käteen se, että kyseinen apteekkiketju kasvaa koko ajan, ja että se haluaa olla maan ykkönen ihonhoitoa koskevassa neuvonnassa. Saimme myös kuulla lyhyen luennon tuoreen Vitus-apteekkarin arjesta. Lisäksi pääsimme tukkuliikkeen puolelle ihastelemaan Vitus-apotekin sinisiä laatikoita. Vierailu Vitus-apotekissa päättyi ideointiin pienissä ryhmissä postit-lappuja ja 15 Opiskelijaelämää fläppitaulua hyödyntäen. Tarkoitus oli pohtia, miltä apteekkiala ja muu terveydenhuolto tulevat näyttämään kymmenen vuoden kuluttua, ja miten niitä voisi kehittää parempaan suuntaan. Vitus-apotekin yhteyshenkilö lupasi lähettää parhaat ideat norjalaisille päättäjille. Varsinkin tuota ryhmätehtävää tehdessä huomasi selkeästi, miten farmasian ala poikkeaa jo hyvin paljon Pohjoismaidenkin sisällä. Norjassa suomalalaista farmasistia hämmästytti eniten vapautetun kilpailun aikaansaama apteekkien runsas lukumäärä sekä se, että apteekkiketjut ovat samalla myös tukkuliikkeitä sekä koneellisen annosjakelun toimijoita. Vitus-apotekvierailun jälkeen siirryttiin Ringnes-panimon omistamiin tiloihin beer tastingiin. Samalla, kun panimon luennoitsija kertoi oluen panemisen historiasta Norjassa ja muualla maailmalla, kielen makureseptorisolut saivat aistia erilaisia Opiskelijaelämää oluita tummasta vaaleaan, kaikkea Ringnes-jouluoluesta vaaleaan lageriin. Tutuksi tuli myös oikea tapa maistella erilaisia oluita, eli ensiksi katsotaan, sitten lasia pyöritellään ja haistellaan, sekä lopuksi skoolataan ja nielaistaan. Oluen maistelussa tärkein ero viinin maisteluun on se, että olut tulee ehdottomasti lopuksi nielaista, jotta oluen karvas maku pääsee oikeuksiinsa. Tämä ei juuri haitannut illan pub crawliin valmistautuvaa 50-henkistä opiskelijajoukkoa. Pub crawlista sen verran, että olutta juotiin paljon, ja se oli Norjan pinsedelegaation neuvottelemista huokeista hinnoista huolimatta kallista. Erityisen viihdyttävää oli opettaa pikkuhiljaa humaltuville Pinse-tovereille suomenkielisiä lauseita, kuten ”tahdon rakastella sinua”, ja kuulla näiden lauseiden eri variaatioita illan mittaan. Illan päätteeksi suurin osa pub crawlille osallistuneista päätyi samaan pubiin laulamaan ikivihreitä balladeja karaokeen tai heilumaan tanssilattialle. Muut baarin asiakkaat saivat kuunnella mm. Frendien tunnaria Pinse2015-tunnuslaulun sanoilla. Torstaiaamuna koko Oslo oli peittynyt lumen alle, mikä sai julkisen liikenteen takkuilemaan. Myös eilinen pubikierros sai yhden jos toisenkin ajatuksen takkuilemaan, 16 mihin taas auttoi Apotek1:n lahjoittamaan urheilujuomapulloon piilotettu päivän ensimmäinen Somersby. Torstaiaamupäivällä suunnistimme takaisin yliopistolle, jossa meille piti luentoa Boots-apteekkiketjussa vaikuttava entinen Pinse-aktiivi. Monen yliopistolle raahautuneen harras toive oli varmaankin päästä kuuntelemaan luentoa, mutta oikeasti olikin kyse EPSA-leikeistä, joihin armoton luennoitsija piiskasi Pinsen ryydyttämiä darrasieluja osallistumaan. Onneksi norjalaiset havaitsivat Pinse-toveriensa ahdingon, ja toivat tauon aikana luentosaliin päivän ensimmäiset oluet ja korkkasivat ne valmiiksi. Iltapäivällä suuntasimme Freian suklaatehtaalle, Ikuisuudelta tuntuneen kierroksen jälkeen erään käärepahvin inspiraation lähteenä toimivat migreenin eri värit, ja suklaan nimeksi tuli ”Vittu mikä darra choklad”. jossa suklaata sai sen verran, että varmasti alkoi janottaa. Oppaan kertomana kuulimme suklaan valmistuksen historiasta, katsoimme Freian hulvattomia TV-mainoksia vuosien varrelta sekä saimme valmistaa oman suklaalevyn ja värittää sen pahvipakkauksen. Torstai-iltana oli Nordic nightin vuoro, jossa jokaisen maan delegaatio oli pukeutunut yhtenäisesti ja tarjoili omalle maalleen tyypillisiä naposteltavia sekä shotteja. Suomen delegaatio valitsi tänä vuonna teemakseen saunan, joten asusteina toimi muun muassa pyyhe tai kylpytakki, saunahattu, pesusieni, bikinit tai muuta saunaan liittyvää. Tarjolla oli kaikkea jaloviinasta Fazerin siniseen. Jokaisen delegaation tuli myös vetää muiden maiden edustajille peli tai kilpailu. Suomen delegaatio valitsi beer bongin. Jos muistikuvat eivät valehtele, turnauksen voittivat islantilaiset pinkeissä peruukeissaan ja mekoissaan, mutta Nordic nightin jälkeen asiasta ei voi olla täysin varma. 17 Opiskelijaelämää Pinsen viimeinen päivä koitti yllättävän nopeasti, kun neljä päivää oli mennyt hujauksessa ohi. Viimeinen virallinen vierailu oli apteekkimuseoon, jossa farmakognosian professori kertoi meille Norjan apteekkien historiasta. Perjantai huipentui upeaan koko Pinsen päättävään Gaalaan, johon saapui myös Pinse-veteraaneja jokaisesta osallistujamaasta. Tilaisuus oli juhlava, sitsejä etäisesti muistuttava tapahtuma, jonka ilmapiiri oli rento, vaikkakin haikea, ja kaikki halusivat juhlia vielä kerran mahtavan viikon päätteeksi. Pinsestä koukuttavan kokemuksen, jonne monet palaavat vielä vuosia valmistumisensa jälkeenkin. Ensi vuonna Pinse järjestetään Kööpenhaminassa ja sitä seuraavana vuonna Suomessa, joten Pinse-perheeseen kannattaa liittyä pikimmiten, niin pääsee mukaan järjestämään ikimuistoista Pinseä vuonna 2017. ”Pinse, Pinse, what a hell of a way to die!” Timi Toiviainen ja Martta Aalto Viikko Oslossa meni erittäin nopeasti ja jätti päällimmäiseksi tunteen: ”tätä on saatava lisää”. Mahtava yhteishenki ja uudet farmasistitutut tekivät Opiskelijaelämää 18 FLOp ry:npalsta ► Lääkkeiden siirtäminen apteekeista päivittäistavarakauppaan Mediassa viime aikoina esille noussut itsehoitolääkkeiden siirtäminen päivittäistavarapuolelle on herättänyt paljon tunteita puolesta ja vastaan. Uudistuksen puolesta puhuu erityisesti kaupan ala, ja yllättäen farmasistit ovat tätä uudistusta vastaan. Ennen kuin tehdään päätöksiä suuntaan tai toiseen, tulee uudistusta pohtia monelta kannalta. Tässä on teille muutamia asioita pohdittavaksi. Äkkiseltään ajateltuna ideahan kuulostaa mahtavalta, eikö? Lääkkeiden saatavuus paranisi ja hinnat laskisivat, jolloin elämästä tulisi helpompaa kun voisi kauppareissulla nakata särkylääkepakkauksen ostoskoriin. Suomalaista tulisi terveempiä ja yhteiskunta säästäisi rahaa. Vai menisivätkö asiat sittenkään näin? Ensinnäkin, Suomessa on kattava apteekkiverkko, joka on lailla turvattu. Tällä hetkellä melkein kaikista automarketeista löytyy apteekki, jolloin lääkkeet voi hakea tarvittaessa kauppareissulla. Tällä hetkellä Hintalautakunta päättää lääkkeiden hinnat, minkä takia kaikkien itsehoitolääk- keiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa samat. Jotta hinnat saataisiin laskemaan ja jokainen kauppa voisi päättää hinnan kysynnän mukaan, pitäisi tehdä lakimuutoksia. Lääkkeiden hinnat ovat viime vuosikymmenten aikana laskeneet muutenkin, eivätkä ole lähtökohtaisesti kalliita. Kysynnän lisääntyminen viemällä itsehoitolääkkeet PT-puolelle ei todennäköisesti laskisi niiden hintoja edelleen, ainakaan merkittävästi. Puolestaan ruuan hinta on jatkanut nousuaan (muutamien tuotteiden hinnanalennuksista huolimatta). Itsehoitolääkkeet ovat turvallisia, silloin kun niitä käytetään oikein. Farmaseuttien ja proviisorien tarjoama lääkeneuvonta on siis kullanarvoista, kun asiakas tarvitsee säännöllisen lääkityksen rinnalle itsehoitolääkkeitä tilapäiseen vaivaan. Lääkehoidon arviointia tarvitaan usein erityisesti kun kyseessä on iäkäs, lapsi, monisairas tai monilääkitty potilas. Mahdolliset sairauden pahenemisvaiheet tai lääkärin konsultaatiota vaativat vakavat oireet ero- 19 Tieteessä ja yhteiskunnassa tetaan harmittomista vaivoista. Esimerkiksi särkylääkkeet voivat usein peittää vakavankin sairauden oireet asiakkaan huomaamatta. Jo ”pelkkien” särkylääkkeiden siirtäminen PTpuolelle vähentäisi apteekkikäyntejä merkittävästi, jolloin kontaktit terveydenhuollon ammattilaisiin vähenisivät merkittävästi. Apteekkien tarjoama lääkeneuvonta ja lääkkeetön hoito tarjoavat miljoonasäästöt yhteiskunnalle, kun vältytään turhilta lääkäri- ja päivystyskäynneiltä. Osa itsehoitolääkkeistä on vapautettu päivittäistavarakaupan puolelle esimerkiksi Ruotsissa. Tähän joukkoon kuului kaikille tuttu, surullisenkuuluisa parasetamoli. Lääkkeen kulutus moninkertaistui, mutta niin moninkertaistuivat parasetamolimyrkytyksetkin. Lopulta lääke vedettiin takaisin apteekin hyllylle, koska lääketurvallisuus heikkeni merkittävästi. Myrkytysoireita on usein vaikea havaita ja yhdistää lääkkeisiin, sillä esimerkiksi parasetamolimyrkytyksen oireet voivat tulla muutaman päivän viiveellä. Suomessakin on saatu esimakua kaupanhyllyille siirretyistä itsehoitolääkkeistä, kun nikotiinivalmisteet siirrettiin päivittäistavarapuolelle.Tämän muutoksen toivottiin vähentävän tupakointia ja parantavan nikotiinivalmisteiden helppoa saatavuutta. Todellisuudessa nikotiiniTieteessä ja yhteiskunnassa valmisteiden myynti kasvoi kyllä räjähdysmäisesti, mutta tupakointi ei vähentynyt. Väärin käytetyistä nikotiinivalmisteita ei ole tupakoinnin lopettamisen kannalta pahimmillaan mitään hyötyä. Tässä tullaan jälleen tupakoinnin lopettamisen kannalta tärkeään lääkkeelliseen ja lääkkeettömään neuvontaan. Itsehoitolääkkeiden pitäminen apteekissa olisi nimenomaan asiakkaiden/kuluttajien parhaaksi. Uudistusta vastustamalla ei ole siis tarkoitus kiusata kuluttajia ja pönkittää apteekkien asemaa. Laissakin jo sanotaan, että farmaseutin tulee varmistua lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Hyvää kevättä ja kesän odotusta kaikille! Maarit Vornanen Puheenjohtaja, Suomen Farmasialiiton Opiskelijat FLOp ry 20 Viikin tarinoita: Viikki GP Eräänä keväisen kauniina lämpimänä päivänä joukko opiskelijoita odotti malttamattomina Viikki GP:n punaisten valojen vaihtumista vihreiksi. Huhuttiin, että luvassa olisi vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Viisaina farmasian opiskelijoina he olivat varautuneet riittävällä määrällä menovettä sekä reipasta urheiluhenkeä. Seuraavan kuvasarjan tarkoituksena ei ole järkyttää herkimpiä lukijoitamme, mutta varautukaa näkemään suunnaton määrä iloa ja opiskelijariemua! 21 Opiskelijaelämää LÄHTÖ: Lähdössä kokoonnuimme nostattamaan taisteluhenkeä ja suorittamaan viime hetken tankkauksen. Tankkausmestarina koko pitkän ja kivisen taipaleen toimi Jean ”Axl” Koivunotko. HUOM! Loppujen lopuksi kyseinen tankkaus astia katosi. Onneksi tyhjänä. CHECKPOINT #1: Taipaleen alkumetrit olivat hieman tahmeat. Onneksi hyvä nesteytys ennen matkalle lähtöä takasi varman jaksamisen. Viime syksyn rankka treenikuuri kantoi nyt varsin tuottoisaa hedelmää. (Maksa kiittää). Ensimmäiset GP:n vaaranpaikat olivat jo käsillä. CHECKPOINT #2: Matkamme jatkui kansainvälisesti Lontoon kieltä puhuen. (Norja ei ollut vielä sallittua). Matkasimme pallo käsissämme ympäri muodokkaan tankkausmestarimme pintoja. Matkalla kohtasimme myös odottamattomia esteitä päiväntasaajan tienoilla. Kohtasimme matkallamme myös gorillan sekä läjän apinoita. Opiskelijaelämää 22 VARIKKOKÄYNTI #1: Sanonta ”nälkä kasvaa syödessä” on suoraan verrannollinen tankkaukseen. Lisäksi huippuunsa viritetyt sporttiset menopelit kuluttavat vallan vietävästi polttoainetta. Kahden todella rankan rastin jälkeen olikin jo aika tankata tyhjät tankit. Tämä kulutus oli kovin kummallista, sillä rastien väliset mikrotankkaukset eivät pystyneet kattamaan huutavaa tarvetta. CHECKPOINT #3: Kuten kaikissa suurissa kilpailuissa, lahjuksia antamalla voit nostaa sijoitustasi noin 30 pykälän verran. Huomasimme kilpailun toimitsijoiden käyvän epäpuhtaalla polttoaineella, joten päätimme hieman auttaa maijaa mäessä. Kyseessä oli tietenkin pelkästään pyyteetön lähimmäisen rakkaus, eikä suinkaan oman edun tavoittelu. Pisteytys saattoi kuitenkin toiminnasta häiriintyä, mutta toimituksella ei ole tähän osaa eikä arpaa. (Pisteet 37,5/10) HUOMIO TAPIT: Ottakaa neuvosta vaari! HUOLTOASEMA #1: Kesken taipaleemme pääsimme myös kokeilemaan Viikin versiota kasinoiden klassikosta, hedelmäpelistä. Kolmea kirsikkaa taikka luumua ei tullut samaan linjaan hedelmien levitessä ympäri Infon pihaa. 23 Opiskelijaelämää CHECKPOINT #5: Huomasimme, että pelkällä ruumiillisen ravinnon tarjoamisella ei pitkälle pötkitä, vaan sielu tarvitsee myös huoltoa. Sielun huoltoon päätimme tarjota oman lyhytaikaisen sysäyksemme Viikin taideteoksiin performanssillamme ”Rakkauden lähettiläät”. Kyseinen taideteos saattoi myös päätyä erään opiskelijajärjestön deittisivustolle vähävaatteisena versiona. Toimitus vaikenee tapahtuneesta. CHECKPOINT #87: ”Kun aurinko laskee mäkien taa, farmasistit juhlaa jatkaa vaan”. Pimeys laskeutui ja seikkailumme muuttui yhä hämärämmäksi. ”Selvisimme” kuitenkin Viikki GP:n moninaisista vaaroista ilman pysyviä psyykkisiä tai fyysisiä vammoja. Ehkä. MAALI: Leevi and the Leavings sanoin: ”Eihän rallia voiteta, jos siellä pelätään. Maalissa juhlitaan voittajaa…” Opiskelijaelämää 24 SFaO:n palsta SFaO-risteily 2015 SFaO järjestää joka vuosi syksyllä vuosijuhlaristeilyn, johon saapuu farmasian opiskelijoita Kuopiosta, Helsingistä ja Turusta. Ennen risteilyä on myös mahdollista osallistua mahtavaan ohjelmaan maissa, kunhan otat aamubussin ja olet ajoissa paikalla. Tänä vuonna risteily järjestetään 15.16.10. Ilmoittautuminen alkaa syksyn alussa, olethan sinäkin mukana? Tässäpä muutamia risteilymuistoja vuosien varrelta: Se, kun katselet kaverin kuvia laivalta, bongaat joukon tuntemattomia tyyppejä poseeraamassa ananaksen ja kavereideni kanssa ja mietit, et keitä nää tyypit on ja mikä meininki? No vuosi siihen meni, mut nyt tiedän, et kyseessä oli osa Fortiksen hallituksesta, huikeita tyyppejä ja meno usein sen mukaista. Skål! Vois kyllä mainita sen kun toissavuonna kiusasin erästä vanhaa perhetuttavaa esittelemällä itseni exänä hänen kavereilleen. Syyt tähän löytyvät liki parinkymmenen takaa, joista en kerro sen enempää sillä ei ne ole niin kiinnostavia. Eihän? Mulle paras muisto SFaO-risteilyltä on rentoutuminen ja henkiin herääminen laivan allasosastolla (toim. huom. omat uimahousut mukaan) hauskan, mutta hieman rankan risteilyrupeaman jälkeen. 25 Tieteessä ja yhteiskunnassa Parasta on kaveriporukassa hengaaminen ja bilettäminen. Risteilyjuomat taxfreesta ja menoksi. Ikimuistoisia kuvia ja hyttivierailuja. kaikonnut ja hän jotui kirjoittamaaan paperille kaiken sanottavan. Tästäkös 5/5 riemu vasta repesikin. Huikeita ananaksia... Hauskoja risteilymuistoja on paljon ja osa niistä saattaa olla myös hivenen sumun peitossa. Yksi hauskimmista risteilymuistoista liittyy myös ananakseen jostain kumman syystä. Tämä ihana hedelmä kiersi ringissä jossain tasanteella ollessamme. Porukkaa oli siis noin 20 henkeä.... Kurssikaverini istui sylissäni ja juotin häntä tästä kyseisestä ananaksesta. Minusta tuntuu että mielihaluilla ei ollut enää mitään tekemistä tässä vaiheessa. Seuraavana päivänä kaverin ääni oli Hauskin julkasukelponen muisto on se ku vedettii ostoskärryjen kyydis rallii ympäri laivaa ja heiteltii ihmisille kondomeja! Tieteessä ja yhteiskunnassa Parhaat risteilymuistot liittyvät ehdottomasti päivä kakkosen päivällisbuffettiin ja siihen helpotukseen mitä rajaton viini ja ruoka tarjoaa krapulalle. 26 Pyhiinvaelluksia YFK:n historiaan Fraasia historian tuntemuksen merkityksestä nykypäivän tai tulevaisuuden ymmärtämiseksi on kuultu kyllästymiseen asti, mutta se ei vähennä sanonnan totuusarvoa. Farmasia on vanha ja perinteikäs ala, eikä järjestömme Yliopiston farmasiakuntakaan ole kaikkein nuorimmasta päästä. Farmasisti on siinä mielessä onnekkaassa tilanteessa, että asioiden arkistoiminen, säilyttäminen ja muistiin kirjaaminen tuntuu olevan alallamme verissä. Hyvä niin: vuosikymmenten kuluessa alkujaan joutavan oloiset dokumentit voivat nousta arvoon arvaamattomaan ja roina muuttua korvaamattomaksi aarteeksi. Esineistön ja asiakirjojen lisäksi iäkkäämmissä kaupungeissa on tallella kiitettävässä määrin eilispäivän maamerkkejä ja arkkitehtuuria. Pelkästään Helsingistä löytyy useita paikkoja, jotka ovat aikanaan olleet farmasian ja/tai YFK:n kannalta merkittäviä. Tässä MDS:n numerossa alkaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti ilmestyvä artikkelisarja, jossa tehdään pyhiinvaelluksia farmasian ja erityisesti YFK:n historian kannalta tärkeille paikoille sekä luodaan lyhyt katsaus näiden paikkojen merkitykseen tai niihin liittyvään historiaan. Katsausten lyhyyden vastapainoksi lukija johdatetaan lisätiedon lähteiden pariin. 9. huhtikuuta vuonna 1885 saivat palstatilallinen Matti Vihtori Ilén ja vaimonsa Amanda Kristiina Ilén pojan, joka sai nimekseen Sigfrid Edvard, tuttavallisemmin Sipi. Vuonna 1906 hän vaihtoi sukunimensä Siintolaksi; tuohon aikaan suomenkielisille ja -mielisille ei ollut lainkaan tavatonta vaihtaa ruotsinkielinen sukunimensä suomenkieliseen. Apteekkialan Sipi valitsi mm. vanhempiensa varattomuuden vuoksi. Valintaa ei sovi moittia: elämänsä aikana Sipi edisti suomalaista farmasiaa, sen opetusta ja erityisesti opiskelijoiden asemaa poikkeuksellisella laajuudella. 27 Tieteessä ja yhteiskunnassa Sipi kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1908, kolme vuotta farmaseutiksi valmistumisensa jälkeen (tuon ajan farmaseutin tutkinto ei ollut yliopistotutkinto). Hän jatkoi farmasian- ja muita opintojaan, ja suoritti lopulta sekä filosofian maisterin että proviisorin tutkinnot. Elämänsä aikana Sipi työskenteli mm. assistenttina silloisella farmaseuttisella laitoksella, Vaikka Sipi ei niittänyt merkittävää mainetta tutkijana, hänen vaikutuksensa farmasian opetukseen ja opiskeluun oli suunnaton: hän kirjoitti, ja osin myös itse kustansi, lukuisia oppikirjoja farmasian opiskelijoille. Hän tuotti myös suomenkielistä opetusmateriaalia, mikä oli siihen aikaan harvinaista. Sipi tunnettiin opettajana, joka piti opiskelijoiden puolia Sipi Siintolan, rauha hänen muistolleen, maalliset jäännökset lepäävät Hietaniemen hautausmaalla. opetti kemiaa Turun yliopistossa, toimi apteekkarina 1920- ja 1930-luvuilla, ja palasi yliopistolle käytännöllisen farmasian opettajaksi vuonna 1938. Samana vuonna hänet valittiin myös silloisen Yliopiston Farmaseuttikunnan ensimmäiseksi inspehtoriksi. Tieteessä ja yhteiskunnassa aikakautena, jona kohtelu saattoi olla hyvinkin mielivaltaista. Pitkäaikainen opiskelijoiden hyväksi tehty työ sai lisää vauhtia inspehtoriksi nimittämisen jälkeen: Sipi paitsi osallistui opiskelijoiden tapahtumiin ja esitti ajatuksia toiminnasta, myös tuki Kunnan toimintaa rahallisesti. Vuonna 1953 hän lahjoitti järjestöllemme 100000 markkaa, mutta menehtyi 28 ennen kuin rahaston ehdoista ehdittiin sopia. Rahaston varat sijoitettiin vähitellen osakkeisiin, ja onnistunut sijoitustoiminta tuotti hedelmää: vuonna 1989 YFK kykeni lahjoittamaan Helsingin yliopistolle biofarmasian professuurin. Sipi Siintolan, rauha hänen muistolleen, maalliset jäännökset lepäävät Hietaniemen hautausmaalla. Kyseiselle haudalle kävi pieni delegaatiomme viemässä kynttilät Sipin päivän kunniaksi 15. helmikuuta 2015 (perinne, jota vilpittömästi toivon jatkettavan tulevaisuudessa). Pahoittelen, että tässä lyhyessä katsauksessa en kykene tekemään oikeutta Sipin monitahoiselle elämälle ja työlle alamme ja järjestömme hyväksi. Kannustankin lukijaa etsimään käsiinsä esimerkiksi YFK:n kirjaston valikoimasta löytyviä historia-aiheisia teoksia (Fiat Lege Artis, Spes Farmaciae, MDS 100 vuotta) ja tutustumaan historiaan sekä Sipin että muiden merkkihenkilöiden osalta. Jaakko Teppo Proviisori, tohtorikoulutettava 29 Tieteessä ja yhteiskunnassa Farmasialiiton Opiskelijat FLOp ry Seuraavassa artikkelissa Farmasialiiton opiskelijat FLOP ry:n hallitus ja Helsingin paikallistoimijat esittäytyvät He vastaavat kolmeen kiperään kysymykseen: 1. Kuka olet ja mitä teet FLOp:ssa? 2. Miksi kannattaa FLOpata? 3. Mikä lääkeaine olisit? Maarit Vornanen Mikaela Söderström 1. 4. vuoden proviisoriopiskeija, FLOp:n hallituksen puheenjohtaja ja Kuopion paikallistoiminnan varapuheenjohtaja. 2. Pääsee mukaan erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin opiskelijahintaan tai jopa ilmaiseksi. FLOp:n aktiivina olen saanut paljon uusia ystäviä ja oppinut organisointi-, ajanhallinta-, ja yhteistyötaitoja. 3. Pseudoefedriini Opiskelijaelämää 1. 3. vuoden farmaseuttiopiskelija Åbo Akademista, varapuheenjohtaja. 2. Oppii kallisarvoisia taitoja joita ei koulunpenkillä opi esim. ajanhallintaa, tapatumien järjestämista, omia oikeuksia työelämässä, ryhmätyöskentelyä ja hallitustyönkäytäntöjä. Mutta ennen kaikkea tapaa, tutustuu ja verkostoituu aivan mielettömän ihanien ihmisisten kanssa! 3. Bisoprololi – toimin rauhallisesti ja rauhoittavasti, ensisijaisesti lähellä sydäntä olevien asioiden parissa. 30 Pilvi Myllymäki 1. 3. vuoden opiskelija, FLOpin hallituksen ja Helsingin paikallistoiminnan 2. taloudenhoitaja. 2. FLOpin ansiosta olen päässyt mukaan kivoihin tapahtumiin, tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut tärkeitä ryhmätyötaitoja. Alpo Turunen 1. Pr4, FLOpin 1. taloudenhoitaja ja FLOp Kuopion puheenjohtaja. 2. FLOppaamalla sivistyy ammatillisesti, oppii organisointitaitoja ja tutustuu huipputyyppeihin. FLOp on portti kovempiin luottamustoimiin. 3. Haluaisin olla adrenaliini, lisätä tarkkaavaisuutta ja toimintakykyä! 3. Pregabaliini, yhdistettynä alkoholiin tapahtuu erikoisia asioita. 31 Opiskelijaelämää Essi Kokkinen Heidi Kemppainen 1. 4. vuoden proviisoriopiskelija. Toimin FLOp:n hallituksen sihteerinä sekä Kuopion paikallistoiminnan koulutusvastaavana. 2. FLOpatessa tutustuu uusiin ihmisiin sekä oppii monia uusia käytännöntaitoja! 3. Detemirinsuliini, koska myös minä olen vaarallinen matalan verensokerin aikana. Opiskelijaelämää 1. 4. vuoden proviisoriopiskelija. Toimin tiedottajana sekä FLOp:n hallituksessa, että Kuopion paikallistoiminnassa. Käytännössä siis lähettelen sähköpostia tavoitteena pitää jäsenet ajantasalla mm. FLOp:n järjestämistä tapahtumista. 2. FLOpatessa pääsee ideoimaan tapahtumia ja saa olla mukana järjestämässä niitä, sekä tietysti tutustuu ihmisiin ja oppii uusia asioita! 3. Nimi kertoo: Essitalopraami. Toivottavasti lievennän masennusta. Yliannostuksessa (tai yhteiskäytössä joidenkin lääkeaineiden kanssa) piilee serotoniinioireyhtymän vaara, jonka oireita ovat mm. sekavuus ja vatsakrampit. Ole varuillasi. 32 Saara Ruokonen Tanja Rissanen 1. 1. vuoden farmaseuttiopiskelija. FLOp:n hallituksessa olen ATK-vastaava ja Kuopion paikallistoiminnassa emäntä, joka vastaa kokousten ruokapuolesta. 2. Tutustut uusiin samanhenkisiin ihmisiin. Pääset mukaan hyödyllisiin koulutuksiin. FLOp aktiivina opit uusia taitoja, joista on hyötyä tulevaisuudessa. 3. Parasetamoli, koska lievitän kipua, mutta en sovi alkoholin kanssa! 1. Viimeisen vuoden farmaseuttiopiskelija. FLOpin hallituksessa toimin yhteistyövastaavana ja Helsingin paikallistoiminnassa taas tiedottajana. 2. Aikaisemmat opintovuodet olen viettänyt SFaOssa mutta nyt siirryin tänä vuonna FLOpin hallitustehtäviin. Järjestötoiminta kannattaa aina: saa paljon hyvää kokemusta, ystäviä ja oppii käytännön ryhmätyöskentelyä :) Mukavaa on tutustua myös paremmin eri paikkakuntien opiskelijoihin! On hienoa nähdä ja tutustua liiton toimintaan lähemmin. 3. Olisin varmaan jokin unilääke, kuten melatoniini, sillä minulla on aina ollut todella hyvät unenlahjat. Voin nukkua vaikka bussissa ja mahdollisuuksien mukaan monta tuntiakin. Toisaalta olen myös yökukkuja, mutta teoriassa voisin varmaan halutessani nukahtaa melkein mihin aikaan vain. 33 Opiskelijaelämää Janina Malmberg 1. Ensimmäisen vuoden farmaseuttiopiskelija. Flopin hallituksen jäsen sekä Turun paikallistoimija. 2. Flopatessa pääsee tutustumaan muihin farmaseuttiopiskelijoihin ja järjestämään hauskoja tapahtumia! 3. Olisin luultavasti jokin bentsodiatsepiini, rauhoittava tai ainakin itse rauhallinen. Opiskelijaelämää 34 Farmasialiiton opiskelijat Flop ry:n helsingin paikallistoimijat Arto Heinonen Teea Sarvela 1. Viidennen vuoden proviisori opiskelija. FLOpissa mukana Helsingin paikallistoiminnassa. Kaksi kautta takana FLOpin hallituksessa mutta nyt alkaa valmistuminen toivottavasti häämöttämään. 1. N. vuoden proviisoriopiskelija, FLOp Helsingin pj. 2. FLOpissa oppii tulevia työelämäntaitoja, pääsee tekemään itse kaikenlaista ja tapaa uusia mahtavia tyyppejä. 3. Varfariini: kapea terapeuttinen ikkuna, mutta oikealla annostusväleillä erinomainen. 2. FLOppaamalla oppii paljon työelämässä tarvittavia taitoja ja asioita, joita ei luennoilla opi. Pääset tutustumaan muiden kaupunkien farmasian opiskelijoihin ja osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. Lähtemällä mukaan paikallistoimintaan pääset vaikuttamaan minkälaisia tapahtumia järjestetään. 3. Melatoniini 35 Opiskelijaelämää Suvi Sivula Saara Ruokonen 1. Olen gradua vaille valmis n. vuoden proviisoriopiskelija ja yksi FLOp Helsingin paikallistoimijoista, tosin kuluvan kevään vietän Kanadassa vaihdossa. Olen myös opiskelijaedustajana monessa Farmasialiiton toimielimessä, mm. liiton hallituksessa. 1. Viimeisen vuoden farmaseuttiopiskelija. FLOpin hallituksessa toimin yhteistyövastaavana ja Helsingin paikallistoiminnassa taas tiedottajana. 2. FLOpin ja Farmasialiiton myötä pysyy tietoisena ajankohtaisista alaamme liittyvistä asioista, pääsee vaikuttamaan niihin, oppii ja kokee paljon sekä tutustuu uusiin ihmisiin. Toimintaan on helppo osallistua oman kiinnostuksen ja käytettävissä olevan ajan sallimissa määrin, joten tervetuloa mukaan! 3. Piristävä efedriini, sillä virtaa riittää moneen menoon ja yritän kannustaa muitakin olemaan aktiivisia. Opiskelijaelämää 2. Aikaisemmat opintovuodet olen viettänyt SFaOssa mutta nyt siirryin tänä vuonna FLOpin hallitustehtäviin. Järjestötoiminta kannattaa aina: saa paljon hyvää kokemusta, ystäviä ja oppii käytännön ryhmätyöskentelyä :) Mukavaa on tutustua myös paremmin eri paikkakuntien opiskelijoihin! On hienoa nähdä ja tutustua liiton toimintaan lähemmin. 3. Olisin varmaan jokin unilääke, kuten melatoniini, sillä minulla on aina ollut todella hyvät unenlahjat. Voin nukkua vaikka bussissa ja mahdollisuuksien mukaan monta tuntiakin. Toisaalta olen myös yökukkuja, mutta teoriassa voisin varmaan halutessani nukahtaa melkein mihin aikaan vain. 36 Johanna Mäkinen Pilvi Myllymäki 1. 2.vuoden farmaseuttiopiskelija, FLOp:in Helsingin paikallistoimijoiden sihteeri. 1. 3. vuoden opiskelija, FLOpin hallituksen ja Helsingin paikallistoiminnan 2. taloudenhoitaja. 2. Ammattiliiton alainen toiminta voi opettaa asioita joista on hyötyä pitkälle työelämäänkin. 2. FLOpin ansiosta olen päässyt mukaan kivoihin tapahtumiin, tutustunut uusiin ihmisiin ja oppinut tärkeitä ryhmätyötaitoja. 3. Litium. Vanha mutta tehokas. 3. Haluaisin olla adrenaliini, lisätä tarkkaavaisuutta ja toimintakykyä! Jouni Vuorinen 1. 2.vuoden farmasian opiskelija. 2. Japanilaisen sanonnan mukaan: FLOppaaminen on onnistumisen alku. 3. Diklofenaakki, auttanut monesti ja moneen särkyyn. 37 Opiskelijaelämää Apteekkaripalsta ►Tutor, vai mikä se on Minäpä kuulin, että tämä MDS jaetaan myös uusille opiskelijoille! Onneksi olkoon! Sinut on hyväksytty opiskelemaan alaa, jolle pääseminen ei ole ihan helpoimmasta päästä. Nyt voit suunnata katseesi iloiseen opiskelijaelämään, mutta myös vaativaan opiskeluun. Aina ei tule olemaan helppoa, joten tässä tulee apteekin tädiltä elämänkokemuksen tuomia neuvoja, miten selvitä haasteista. Tutor Sinulle on varmaan nimetty tutor, tai ryhmäohjaaja, vai mikä lie. Termin takana on henkilö, jonka kuuluu tukea sinua myötä- ja vastoinkäymisissä, vaikka ette menisikään naimisiin keskenänne. Käänny hänen ja ryhmäsi puoleen, kun tulee tenkkapoota. Älä jää yksin nurkkaan ihmettelemään. Käy aktiivisesti yhteisissä tapaamisissanne ja pidä itse aktiivista yhteyttä muihin. Joukossa saattaa olla joku, joka on vielä enemmän hukassa. Ryhmänä teistä tulee kaikille voimavara, ja tuo ryhmä saattaa olla tärkeä vielä vuosien kuluttua. Kolumni Minä olin tutorohjaajana silloin, kun minulla alkoi kolmas vuosi. Siitä on oikeasti yli 30 vuotta aikaa, ja siitä huolimatta muistan jokaisen tutorlapseni nimen vieläkin ja törmään heihin silloin tällöin. Iloisin kohtaaminen tapahtui muutama kuukausi sitten. Tutorlapseni kääntyi puoleeni ja kysyi, voisinko olla avuksi apteekinvaihdoksessa. Hän halusi kokeneemman apteekkarin neuvoja ja samalla tuulettaa ajatuksia. Tulin tuosta pyynnöstä suunnattoman iloiseksi. Vietimme tutorlapsen kanssa muutaman tunnin hyvän ruoan ääressä, puhuimme työasioita, ja minäkin sain hyviä ideoita omaan apteekkiini. Vähitellen siirtyi 38 puhe myös privaattipuolelle ja huomasimme, että vaikka 30 vuotta erotti meidät niin maailma oli kohdellut molempia hyvin samankaltaisesti, arvomaailmamme olivat kehittyneet samansuuntaisesti, ja jopa harrastukset olivat menneet kuin rinnakkaiset käsikirjoitukset. Sen illan jälkeen tajusin, että se, mikä nuorena luodaan, voi tulevaisuudessa tuoda yllättävää hyvää tulevaisuuteen. Kulunut aika ei välttämättä merkitse mitään. Stressi Vahva opiskelumotivaatio voi peittää alleen vaikkapa rankasta tenttiputkesta aiheutuvan stressin. Stressi voidaankin ensin kokea positiivisena, mutta pitkittyessään se voi kääntyä väsymiseksi. Pysähdy välillä arvioimaan tilannettasi: ovatko tavoitteet liian korkealla? Onko pakko ottaa toisenkin vuoden kursseja jo ensimmäisenä vuonna? Voitko irroittaa voimavaroja muusta, kunnes tärkein tavoite on saavutettu? Minun kohdallani stressi iski heti ensimmäisenä opiskelupäivänä, kun meillä alkoi jo elokuun 4. päivänä, hellettä oli saman verran kuin päiväntasaajalla zeniitin aikaan, ja luennot pidettiin Porthanian vintillä jossain katonrajassa. Ilmastointilaitteita ei vielä ollut siihen aikaan edes keksitty. Varmaan Porthanian katto oli ulkoapäin mustaa lampaanvillaa, että se absorboisi mahdollisimman paljon lämpöä. No, tuli se pakkanenkin, ja lähinnä kemian tenttien muodossa. Tenttejä oli joka perjantai, ja kun en lukiossa ollut lukenut kemiaa, niin sydäntä kylmäsi. Pääsin noin sadannella kerralla läpi. Opiskelumotivaatio oli surkea koko ensimmäisen syksyn. Perjantaiaamuisin suursiivosin kotona, ettei tarvitsisi lukea viimeisiä tärppejä. Kevätpuolella hommat alkoivat valjeta, enkä sen jälkeen kyllä olisi mistään hinnasta enää vaihtanut alaa. Tapana on sanoa, että en yhtään päivää vaihtaisi pois. Minä kyllä silti vaihtaisin pois nuo perjantaiaamut. Olisin mieluummin vaikka nukkunut kuin siivonnut. 39 Kolumni Aseta selkeät tavoitteet Valittelua ja surkuttelua parempi vaihtoehto on työhön tarttuminen ja vaikeiden asioiden opettelu. Listaa tavoitteesi. Siihen voit käyttää ihan ruutupaperia ja lyijykynää. Ei ole tarkoitus, että teet siitä itse suunnittelemallesi logopaperille julkaisukelpoisen esityksen ja raivoat sitä, että se logo ei pysy sivulla kohdallaan, vaan aina painelee omia reittejään menemään sitä mukaa, kun tekstiä tulee lisää. Listaa kaikki mitä pitää tietyn ajan puitteissa tehdä: luennot, labrat, tentit, vaikka lukujärjestysmäisesti pötköön. Huomaat, että kaikki menee päällekkäin, etkä tule ehtimään kaikkialle. Lohdutuksena voin kertoa, että kaikilla käy noin. Ei siinä mitään mikäli lista näyttää aivan hullulta, laadi tärkeysjärjestys. Onko pakko käydä joka luennolla? Toisaalta labrat ovat hyviä oppimistilanteita, joten luennot voi jättää joskus väliinkin. Järkeistä: jos luennot menevät päällekkäin, valitse se, mikä on vaikein aihe tai se, jossa on pakollinen läsnäolo. Epäselvien ja tulevien tilanteiden ahdistava vaikutus vähenee, kun käyt jämäkästi läpi tilanteen vaihe vaiheelta. Opi myös muilta - miten muut menettelevät tietyssä tilanteessa? Toteuta tavoitteet Joka kurssin lopullinen tavoite on Kolumni saavutettu, kun tentti on hyväksyttynä läpi. Joka tentistä ei tarvitse saada täysiä pisteitä - anna itsellesi armoa ja salli epäonnistumisiakin. Jos et pääse tentistä läpi, niin uusia mahdollisuuksia tulee. Kaikki valmistuneet ovat saaneet jokaisen tenttinsä jossain vaiheessa läpi! Aloita tenttiin valmistautuminen ajoissa. Edellisenä iltana ehdit ehkä kerrata, mutta et oppia koko kurssia. Jos luennon jälkeen kertaat muistiinpanojasi, olet jo tehnyt pienehkön tenttiin valmistautumisen etukäteen. Oppiminen on pitkäjänteistä puuhaa, eikä kukaan voi oppia puolestasi tai kaataa tietoa päähäsi. Pienet osatavoitteet muodostavat paremman tuloksen kuin yksi hetkessä haukattu pala. Ihan vihjeenä, niin minun tutkintotodistustani ei vielä kukaan työntantaja ole halunut tutkiskella. Että onneksi en 40 vaatinut itseltäni huipputuloksia joka tentistä. En tainnut muuten saada yhdestäkään tentistä täysiä pisteitä. Olisivat kyllä ne pisteet menneet aivan hukkaan. Puhu asioista Puhu tunteistasi ja ongelmistasi muille. Kielteisten tunteiden rakentava selvittäminen on tie myönteiseen ilmapiiriin: toisen mielestä pikkujuttu voi toisen mielestä olla raskas kokemus. Etsi rakentavia ratkaisukeinoja pelon, pettymysten tai aggression voittamiseksi. Rakentava on siis rakentava, ei raivoava. riennoissa, osallistua vapaaehtoisiinkin ekskursioihin, käydä välillä Yfkissä ihan vain laiskottelemassa, käydä leffassa, pyöräilemässä, lenkillä ja juhlimassakin. Lisäksi huumori ja nauru pidentävät ikää! Opiskeluun kuuluu myös vapaa-aika ja aivojen nollaus. Elämä ei saa olla pelkkää puurtamista. Muistele onnistumisia Eräänä kauniina päivänä huomaat, että ruutulapulle tehty lukujärjestys päällekkäisyyksineen joutaa roskiin. Teet jo uutta ruutulappua ja kiroilet tulevaa stressikautta. Nyt on aika terästää muistia ja huomata, että viimeksi oli sama juttu ja hyvin meni. Kurssit tuli tehtyä, tentit menivät läpi, eikä hirveästi edes itkettänyt. Onnistuminen johtaa siihen, että tiedät onnistuvasi seuraavallakin kerralla. Kaikkihan on vain suunnittelusta ja itseensä uskomisesta kiinni! Tärkeä juttu oli unohtua: muista käydä syömässä äidin lihapullia. Niin, ja vanha kaveri (joka meni yläasteelta kokkilinjalle ja on nyt valmistunut työttömäksi) odottaa soittoasi. Hänkin saattasi tarjota sinulle lihapullia. Vaali vanhoja kaverisuhteita, koska vaikka farmasia on nykyinen perheesi, niin sinulla on myös menneisyys. Hyvää tätä hetkeä ja tulevaisuutta toivottaen Christel Monni Palkitse itseäsi ja muista kavereitasi! Et ole kunnon opiskelija, jos et palkitse itseäsi! Muista olla mukana YFK:n apteekkari Oulun 11. Kastellin apteekki 41 Kolumni
