Kemia, hyvän vastauksen piirteet

KEMIANKOE20.3.2015HYVÄNVASTAUKSENPIIRTEITÄ
Allaolevavastaustenpiirteiden,sisältöjenjapisteitystenluonnehdintaeisidoylioppilas‐
tutkintolautakunnanarvostelua.Lopullisessaarvostelussakäytettävistäkriteereistäpäät‐
täätutkintoaineensensorikunta.
Kemiassaarvioinninkohteinaovatkemiallisentiedonymmärtäminenjasoveltaminenlukion
opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon myös kokeelli‐
sentiedonhankinnanja‐käsittelyntaidot.Näihinkuuluvatesimerkiksikokeidensuunnittelu,
työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö, tulosten esittäminen ja tulkitseminen sekä
johtopäätöstentekeminenjasoveltaminen.
Kemian tehtäviä arvosteltaessa painotetaan oppiaineen luonteen mukaista esitystapaa sekä
käsitteidenjakielenkäytöntäsmällisyyttä.Reaktioyhtälötesitetäänilmanhapetuslukujapie‐
nimminmahdollisinkokonaislukukertoiminjaolomuodoillavarustettuna.Orgaanisissareak‐
tioyhtälöissä käytetään rakennekaavoja, mutta olomuotoja ei vaadita. Rakennekaavojen eri
esitystavathyväksytään.
Laskennallisissatehtävissäsuureyhtälöjäjakaavojakäytetääntavalla,jokaosoittaakokelaan
ymmärtäneen tehtävänannon oikein ja soveltaneen ratkaisussaan asianmukaista periaatetta
tai lakia. Vastauksesta ilmenee yksiselitteisesti, miten lopputulokseen päädytään. Jos tehtä‐
vässä tarvitaan välituloksia, ne esitetään riittävällä tarkkuudella yksiköineen. Lopputulokset
annetaanlähtöarvojenmukaisellatarkkuudellayksiköineen,jajohtopäätöksetperustellaan.
Kuvaajatpiirretäänhuolellisestijariittävänkokoisina.Millimetripaperinkäyttöonsuositelta‐
vaa,muttaeipakollista.Kuvaajaanmerkitäänakseliennimetjayksiköt.Mittauspisteisiinsovi‐
tetaanasianmukainensuorataiyhtenäinenkaarevaviiva.Kuvaajaanmerkitäänjohtopäätös‐
tenkannaltaolennaisetkohdat,kutenekvivalenttikohtatitrauskäyrässätaihetkellistänope‐
uttalaskettaessakyseinentangentti.
Essee‐jaselittävissävastauksissatekstiäyleensätäydennetäänreaktioyhtälöillä,kaavoillatai
piirroksilla.Hyvävastausonjäsenneltyjasisällöltäänjohdonmukainen.Keskeistenseikkojen
painottaminenontärkeämpääkuinhajanaistenyksityiskohtienesittäminen.Jokeritehtävässä
korkeimmatpistemäärätedellyttävätkykyätietojensoveltamiseenmyöslaajemmissayhteyk‐
sissä.
Kemian kokeessakaikki funktio‐, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Symbolisen
laskimenavullatehdytratkaisuthyväksytään,kunhanratkaisustakäyilmi,mihintilanteeseen
jayhtälöihinratkaisusymboleineenperustuu.Laskintavoikäyttäämyösyhtälönratkaisemi‐
seentaikuvaajastaselvitettävienarvojenmäärittämiseen.
Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään koko‐
naisiksipisteiksi.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
1.
2.
Kullekinaineelleonvalittukaksioikeaaominaisuuttataikäsitettä.
a) C,F
b) G,H
c) D,H
d) A,I
e) B,E
f) B,J
1p./kohta
Josonvalittuvainyksioikeaominaisuustaikäsite,⅔p.kyseisestäkohdasta.
JosorgaanisilleyhdisteilleonmerkittyominaisuusJ(elilämmittäminenontulkittupoltta‐
miseksi),enintään⅔p.kyseisestäkohdasta.
Josvääriäominaisuuksiaonvalittu,enintään⅓p.kyseisestäkohdasta.
a)n(CaO)=m/M=1,9972mol
n(NH4Cl)=m/M=4,1875mol
RajoittavatekijäCaOonmääritettyjaperusteltukertoimienavulla.
Reaktioyhtälönjarajoittavantekijänperusteella
n(NH3)=2n(CaO)=3,9943mol,
jotenm(NH3)=68,039g
Ammoniakkiamuodostuu68,0grammaa.
⅔p.
2p.
1p.
⅓p.
b)Astiassaonkiinteänäylijäänyttäammoniumkloridia.
n(NH4Cl)ylijäämä=n(NH4Cl)alussa−n(NH4Cl)kulutus=4,1875mol–3,9943mol=0,1932mol
m(NH4Cl)ylijääämä=10,33g 1p.
Astiassaonkiinteänäreaktiotuotetta.
n(CaCl2)=n(CaO)=1,9972molelim(CaCl2)=221,65g
⅔p.
Astiassaonreaktionjälkeenkiinteääainettayhteensä232g.
⅓p.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
3. a)Kyseonoptisestaisomeriasta.Molekyyliesiintyykahtenapeilikuvaisomeerina,jotka
vaikuttavatelimistössäeritavoin. 1p.
b)Lääke imeytyy ja vaikuttaa nopeammin, jos lääkeaine on liuenneena nesteeseen, sillä
tablettimuotoisen lääkkeen liukenemiseen kuluu aikaa, joten vaikutus alkaa myö‐
hemmin.
1p.
c)Lääkeaine ei ole tasaisesti jakautunut tabletissa. / Tabletin koostumus suojaa lääke‐
ainettaesimerkiksimahahappojentaihapenvaikutukselta./Lääkkeenvaikutusnopeus
voikasvaaliikaa,koskamurskattaessareaktiopinta‐alakasvaa.
1p.
Josperustelunaonlääkeaineenpahamaku,⅓p.
d)Joslääkeaineonveteenniukkaliukoinen,sevoidaanliuottaaetanoliin.Etanolimole‐
kyylissäonpoolitonhiilivetypääjapoolinenhydroksyyliryhmä.
1p.
e)Enterokapselisuojeleelääkeainettamahalaukunsuolahapolta.
1p.
Josperustelunaon,ettämahalaukkueikestälääkeainettataiettälääkeaineenkohdeon
suolistossa,⅔p.
Injektoitava lääkeaine on rakenteeltaan sellainen, ettei se kestä ruoansulatuskana‐
vaa.Ruoansulatuskanavanentsyymithajottavatrakenteeltaanesimerkiksiproteiinin
kaltaisetlääkeaineet.
1p.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
4. a) Yhdisteidenrakennekaavat
3x⅔p.
Yhdisteidennimet
3x⅔p.
X:metyyliasetaattitaimetyylietanaatti(etikkahaponmetyyliesteri)
Y:etyyliformiaattitaietyylimetanaatti(muurahaishaponetyyliesteri)
Z:propaanihappo(propionihappo) Rakennekaavojenerilaisetesitystavathyväksytään.
b) 1p.
Olomuotojaeiedellytetä.
Ionitvoimerkitäyhteentaierikseen.Varaustenmerkitsemistäeiedellytetä,josionitmer‐
kitäänyhteen.Josionienvälilleonmerkittykovalenttinensidos(―),−⅓p.
c) Hapotvoivatdimeroituamuodostamallatoisenhappomolekyylinkanssavetysidoksia,
jolloinkiehumispistenousee.Kahdenesterinkeskeneivetysidoksiamuodostu,silläes‐
terissävetyeiolesitoutunuthyvinelektronegatiiviseenatomiin,kutenhappeen. 1p.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
5.
a)Lähtöaineetonmerkittyoikein
H2SO4(aq)+Ca(OH)2(s)→CaSO4(s/aq)+2H2O(l)
⅔p.
1⅓p.
Ionitvoimerkitäyhteentaierikseen.
Josolomuotojaeiolemerkitty,−⅓p.
b)Alku‐jalopputilanteestaonlaskettuerikseenH+‐ainemäärät.
VetyionikonsentraatioonlaskettupH:navulla(kaavansoveltaminen).
Tilavuusjasenyksikkömuunnosonotettuhuomioonlaskuissa.
Ennenneutralointia
pH=2,5
c(H+)=10−2,5mol/l=3,162·10−3mol/l
+
−3
3
n(H )=c·V=3,162·10 mol/l·25·10 l=79,06mol
Neutraloinninjälkeen
pH=6,5
c(H+)=3,162·10−7mol/l
n(H+)=7,906·10−3mol Neutraloinnissa
n(H+)neutraloitu=(79,06mol−7,906·10−3mol)=79,05mol
n(OH−)=n(H+)neutraloitu −
n(Ca(OH)2)=½·n(OH ) m(Ca(OH)2)=79,05mol·74,096g/mol=5857g≈6kg
Sammutettuakalkkiatarvittiin6kg. Vetyioninsijaanvoidaanmyöskäyttääoksoniumionia.
JosneutralointilaskuperustuupH‐arvojenerotukseen,enintään1p.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
1p.
⅓p.
⅔p.
⅔p.
1p.
⅓p.
6. a)Metalleilla on metallihila, joka on metallikationien ja vapaasti liikkuvien elektronien
muodostama rakenne. Keraameissa atomit ovat sitoutuneet kovalenttisilla sidoksilla
taiionitionisidoksilla.
2x1p.
Rakenteenkuvaamisessavoisanallistenselitystenlisänäkäyttäämyöspiirroksia.
b)Kolmeominaisuuttaonperustelturakenteenavulla.
3x⅔p.
Ominaisuus
Rakenteellinenselitys
muokattavuus
Metallitovathelpomminmuokattavissakuinkeraamit.
Metallihilanrakenteessametallikationitjavapaatelektronit
voivatsiirtyärakenteenhajoamatta.
korroosionkestävyys
Keraamitkestävätparemminkorroosiota.Metallit
hapettuvateliluovuttavatelektroneja.
kulutuskestävyys
Keraamitkestävätparemminkulutusta.
Kulutuskestävyysliittyysidostenvahvuuteenjaosittain
myösmuokattavuuteen.
tiheys
Metallitovattiheämpiäkuinkeraamit.Tiheysriippuuhilan
rakenteesta.Metallihilaontiiviimpikuinkeraamienrakenne.
sulamispiste
Keraamiensulamispisteetovatkorkeampiakuinmetallien.
Sulamispisteriippuukatkeavansidoksenvahvuudesta.
lämmönjohtavuus
Metallitjohtavathyvinlämpöä.Metallihilanvapaatelektronit
auttavatlämmönjohtumisessa.
c)Soveltuvuuskuhunkinkäyttötarkoitukseenonperusteltukahdellaominaisuudella.
3x⅔p.
Veitsienpinnoitteena:
‐Keraamitovatkemiallisestikestäviä.
‐Keraamitkestävätkulutusta./Keraamienmuotoeimuutu.
Keinonivelissä:
‐Käytetytkeraamitovatbioinerttejä./Keraamitovatkemiallisestikestäviä.
‐Keraamitkestävätkulutusta./Keraamienmuotoeimuutu.
Avaruussukkulanlämpöeristeessä:
‐Keraamitjohtavathuonostilämpöä.
‐Keraamitkestävätkorkeaalämpötilaasulamatta.
‐Keraamienpienitiheysonetuavaruussukkulanpainonkannalta.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
7. Reaktioyhtälöidenyhdisteetkirjoitetaanrakennekaavoin.Rakennekaavojenerilaisetesitys‐
tavat hyväksytään. Jos orgaaniset yhdisteet on merkitty molekyylikaavoin, 0 p. kyseisestä
kohdasta.Olomuotojaeiedellytetä.
a)Lähtöaineenrakennekaavaonoikein.
⅓p.
Orgaaninenreaktiotuoteonoikein. ⅔p.
Vedynvoimerkitänuolenpäälletailähtöaineeksi.
b)Lähtöaineenrakennekaavaonoikein.
1p.
Orgaaninenreaktiotuoteonoikein,jaMarkovnikovinsääntöonhuomioitu.⅔p.+⅓p.
c)Lähtöaineenrakennekaavaonoikein.
Orgaaninenreaktiotuoteonoikein. 1p.
⅓p.
⅔p.
Varaustenmerkitsemistäeiedellytetä,josionitmerkitäänyhteen.
Josionienvälilleonmerkittykovalenttinensidos(−),−⅓p.
d)Lähtöaineidenrakennekaavatovatoikein.
Yksidipeptidireaktiotuoteonoikein.
Toinenkindipeptidireaktiotuoteonoikein.
Vesionreaktiotuotteena.
⅓p.
⅔p.
⅔p.
⅓p.
Happoanhydridit tai sykliset yhdisteet eivät ole käytännössä mahdollisia, joten niistä ei
kerrypisteitä.Vesivoidaanmerkitämyösmolekyylikaavalla.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
8.
a)Liuoksenhydroksidi‐ionikonsentraatioonliianpieni,jottaCa(OH)2:asaostuisi.
Liukoisuustulot
Ks(CaCO3)=3,4∙10−9(mol/l)2
⅓p.
Ks(Ca(OH)2)=5,0∙10−6(mol/l)3
Suolojensaostumistaonarvioitulaskettujenliukoisuuksienperusteella.
1p.
MerkitäänCaCO3:nliukoisuuttax:llä
Ks=x·x
x=√ = 3,4 ∙ 10 mol/l ≈5,8∙105mol/l
MerkitäänCa(OH)2:nliukoisuuttay:llä
Ks=y·(2y)2
3
y= ¼∙Ks = ¼∙5,0 ∙ 10 mol/l ≈1,1∙102mol/l Kalsiumkarbonaatinliukoisuusonpienempikuinkalsiumhydroksidin.Kunhiilidioksi‐
dia liukenee ilmasta emäksiseen liuokseen, syntyy karbonaatti‐ioneja, ja jo pieni kar‐
⅔p.
bonaatti‐ionimääräsaaaikaanCaCO3‐saostuman.
Josperustelunaonkäytettyvainliukoisuustuloa,enintään1p. Myös tarkempi konsentraatioiden tarkastelu on mahdollista. Esimerkkinä laskussa on
käytetty kalsiumionin konsentraatiota 0,1 mol/l. Kalsiumhydroksidia saostuu, kun hyd‐
roksidi‐ionikonsentraatioonriittävänsuuri.
Ca(OH)2
Ca2+ OH Kalsiumkarbonaatinsaostumiseenriittäähyvinpienihydroksidi‐ionikonsentraatio.
OH
Ca(OH)2
7 10 mol/l
Ca2+
Kalsiumkarbonaattiasaostuu,kunkarbonaatti‐ionikonsentraatioonriittävänsuuri.
Karbonaatinmuodostumistarajoittaahydroksidi‐ioninkonsentraatio.
CaCO3
Ca
CO23 CaCO3
OH
CO23
3 10 mol/l
Ca
b)Saostumaliuotetaanhappoon.Jossaostumaonkalsiumkarbonaattia,vapautuuhiilidi‐
oksidikaasua,mikähavaitaanliuoksenkuplimisena.
1p.
c)
CaO(s)+CO2(g)
→CaCO3(s);
H=178,1kJ/mol
Ca(OH)2(s)
→CaO(s)+H2O(l); H=65,3kJ/mol

2+
H=16,2kJ/mol
Ca (aq)+2OH (aq) →Ca(OH)2(s);
____________________________________________________________________________________________________
Ca2+(aq)+2OH(aq)+CO2(g)→CaCO3(s)+H2O(l);
H=96,6kJ/mol
Reaktionentalpianmuutoson−96,6kJ/mol.
2p.
Vastauksenperustelunavoikäyttääerilaisiapäättelyketjuja.
Vastaukseksihyväksytäänmyös−96,6kJyhdistettynäreaktioyhtälöön.
d)H<0,jotenreaktiooneksoterminen.Seoslämpeneereaktiontapahtuessa.
1p.
Vastaukseksihyväksytäänmyösloogisestioikeapäättelyc‐kohdanvääräntuloksenperus‐
teella.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
9.
a)
B: LiuoksenpHonalussa3jaekvivalenttipisteessä9.Kyseessäonheikonhapontitraus
vahvallaemäksellä,silläalunpHvastaaheikonhaponpH:tajaheikonhapontitrauk‐
sessavahvallaemäkselläsyntyyemäksinensuola.
C: Liuoksen pH on alussa 13 ja ekvivalenttipisteessä 7. Kyseessä on vahvan emäksen
titrausvahvallahapolla,silläalunpHvastaavahvanemäksenpH:tajavahvanemäk‐
sentitrauksessavahvallahapollasyntyyneutraalisuola,jonkapHon7.
b) KuhunkintitraukseenonvalittusopivapH‐indikaattori. 3x⅓p.
Kuvaajistaonluettualku‐jaekvivalenttikohtienpH‐arvotoikein.
AlkukohtienpH‐arvotonperusteltuoikein. EkvivalenttikohtienpH‐arvotonperusteltuoikein.
Titrauskäyrienprotolyytitontunnistettuoikeinvahvoiksijaheikoiksi.
⅓p.
⅓p.
⅔p.
⅔p.
A: Liuoksen pH on alussa 11 ja ekvivalenttipisteessä 5. Kyseessä on heikon emäksen
titrausvahvallahapolla,silläalunpHvastaaheikonemäksenpH:tajaheikonemäk‐
sentitrauksessavahvallahapollasyntyyhapansuola.
A: metyylipunainentaibromikresolivihreä
B: fenoliftaleiinitaitymolisininen
C: metyylipunainentaifenoliftaleiinitaibromitymolisininen c) Heikon hapon ja vahvan emäksen reaktion CH3COOH + NaOH → CH3COONa + H2O
tuotteenaonemäksinensuola.Ekvivalenttikohdassan(CH3COOH)=n(NaOH).Kyse
onmuodostuneensuolaliuoksenprotolyysitasapainosta. ⅔p.
NaOH
CH3 COOH
,
l∙ ,
mol/l
0,0200l
Emästäkuluu NaOH NaOH
CH3 COOH
c(CH3COO−)=
Alussa(mol/l)
Tasapainossa
(mol/l)
,
,
mol
,
l
CH3COO(aq)
0,1111
0,1111−x
(≈0,1111
approksimointi)
₃
⁻
NaOH
mol/l
KokonaistilavuusV=V(CH3COOH)+V(NaOH)=0,0250l+0,0200l=0,0450l
Kb(CH3COO−)=
₃
=0,1111mol/l
+
H2O(l) ⇌
CH3COOH(aq) + OH(aq)
0
0
x
x
⅓p.
⅔p.
⁻
5,6 ∙ 10
taiperustellustiapproksimoiden5,6 ∙ 10
Vainyhtälönpositiivinenratkaisux=7,88810−6onmahdollinen.
Tasapainotilassa[OH−]=7,88810−6mol/l. pOH=log(7,888106)=5,103,jotenpH=pKw–pOH=8,90.
EkvivalenttikohdassaliuoksenpHon8,90. ,
⅔p.
,
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
⅔p.
10. a) Ilmassaontyppeäon78,08tilavuus‐%jahappea20,95tilavuus‐%.
1,00lilmaasisältää0,7808lN2ja0,2095lO2.
1,00litrassailmaaonnäinollen:
pV
1,01325bar∙0,2095l
pV=nRT; O2 = =
=0,009347mol
bar∙l
RT
N2 =
pV
pV=nRT;
[N2]=0,03484mol/lja[O2]=0,009347mol/l
Tasapainotilassa:
+
O2(g)
⇌
N2(g)
Alussa(mol/l)
0,03484
0,009347
Tasapainossa
0,03484−x
0,009347–x
(mol/l)
RT
1,7 ∙ 10
=
0,0831451
∙273,15K
mol∙K
1,01325bar∙0,7808l
bar∙l
∙273,15K
mol∙K
0,0831451
,
=0,03484mol
∙ ,
Vaihtoehtoinentapaalkukonsentraatioidenmäärittämiseksi:
ρ(N2)=1,25kg/m3=1,25g/l;ρ(O2)=1,429kg/m3=1,429g/l
M(N2)=28,02g/mol;M(O2)=32,00g/mol
m=ρVpuhdasjac=n/Vkok.
m(N2)=1,25g/l0,7808l=0,976g
m(O2)=1,429g/l0,2095l=0,2994g
[N2]=
2x
3,998x2+7,512·10−5x−5,536·10−7=0
Vainyhtälönpositiivinenratkaisux=3,628·10−4onmahdollinen.
Tasapainossa[NO]=2x=7,256·10−4mol/l≈7,3·10−4mol/l.
2NO(g)
1p.
∙
,
,
g
g

mol
,
l
=0,03483mol/lja[O2]=0,009356mol/l
1p.
1p.
1p.
b) Taulukkokirjan mukaan typpimonoksidin muodostumislämpö on +90,4 kJ/mol,
jotenreaktiolämpöon+180,8kJ.Reaktioonendoterminen.
⅔p.
Le Châtelier’n periaatteen mukaisesti endotermisten reaktioiden tasapainovakio
kasvaa,kunlämpötilakasvaa.
1p.
T3<T1<T2
⅓p.
Lämpötilojenjärjestyksenvoipäätellämyösilmankoostumuksenperusteella.Josreak‐
tion tasapainovakio olisi suuri NTP‐olosuhteissa, ilmakehän typpi ja happi olisivat jo
kauansittenreagoineettyppimonoksidiksi.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
+11.a) P ⅓p.
H,C,N,O,S ⅔p.
Perustelunavoikäyttääelämälletärkeitämolekyylejä,kutenRNA,DNA,aminohapot
javesi.Fosforinvoiperustellamyöstehtävänannonmukaisestineutroninkaappaus‐
reaktiolla. 2p.
Muita alkuaineita, kuten tärkeitä hivenaineita, hyväksytään, jos vastaus on hyvin
perusteltu.
b) H3C―CH2OH(etanoli)taiH3C―O―CH3(dimetyylieetteri) ⅓p.
H3C―CH2―CH=O(propanaali)
⅓p.
H―C≡C―C≡C―C≡C―C≡N(syanoheksatriyyni)
⅔p.
H―C≡C―C≡C―C≡C―C≡C•(oktatetrayyniradikaali)
⅔p.
(antraseeni)
tai
(fenantreeni)
1p.
Nimeämistäeiedellytetä.
Rakennekaavojenerilaisetesitystavathyväksytään.
c) Astrokemistittutkivattähtiä,tähtienvälisenavaruudenpilviäjamateriaa,eksopla‐
neettoja, pyrstötähtiä, oman aurinkokuntamme taivaankappaleita ja meteoriitteja.
Tutkimukset perustuvat siihen, mitä avaruudesta voi ”nähdä”. Spektrometria on
päätutkimusmenetelmä. Ainoastaan meteoriitteja sekä kuusta noudettua ainetta
voidaantutkiamyösmuullatavoin.
1p.
Vastauksessakäsitelläänjotainsoveltuvaamenetelmääperusteluineen.
2p.
Spektrejävoidaanmitatasekämaanpinnanobservatorioissaettäavaruusobservato‐
rioissa,missämaanilmakehäeiaiheutahäiriötä.Kaikkispektrometriaperustuusii‐
hen,ettätapahtuusiirtymäsysteemin(atomi,ioni,molekyylijne.)kahdenenergiata‐
son välillä. Siirtymän voi aiheuttaa säteilyn absorptio tai säteilyn emissio. Spektro‐
metrintoimintaperiaate:
säteilylähde→nä yte→detektori→tulkinta.
Astrokemiassa käytetyimmät säteilyalueet ovat radio‐ tai mikroaallot (MW), infra‐
punasäteily(IR)jaultravioletti–näkyväsäteily(UV‐VIS).MW‐spektrometriatutkii
molekyylien rotaatiospektrejä. Sen avulla voidaan tunnistaa pienien molekyylien
rakenteita. IR‐spektrometria tutkii molekyylien värähtelyliikkeitä. Sen avulla voi‐
daan tunnistaa toiminnallisia ryhmiä ja molekyyleja. UV‐VIS‐spektrometria tutkii
eletronisiirtymiä.Senavullavoidaantunnistaaatomejajaioneja.
Avaruusluotaimillavoidaanmyössuorittaamassaspektrometrisia(MS)mittauksia.
Massaspektrometrintoimintaperiaate:
säteilylähde→magneettikentä nläpi→detektori→tulkinta.
Muutkemiananalyysimenetelmäthyväksytäänvainmeteoriittienjakuukivienyhtey‐
dessä.
Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
+12.a) C2H5OH(aq)+2Cr2O72(aq)+16H+(aq)→2CO2(g)+11H2O(l)+4Cr3+(aq)
2p.
b) Henkilökohtaisiasuojavälineitäkäytetään. ⅓p.
Näytteenkäsittelytuleetehdävetokaapissa.
⅓p.
Jätteettuleekerätäjatoimittaaongelmajätelaitokselle. ⅔p.
Turvallisuusnäkökohdat perustellaan joillakin kemikaalien ominaisuuksilla ja/tai
työhönliittyvillämuillavaaratekijöillä.
⅔p.
Esimerkiksi:
‐Elohopeasulfaattionerittäinmyrkyllinenaine.
‐Kaliumdikromaattionsyöpäsairauksiaaiheuttavaaine.
‐Hopeasulfaattionsyövyttäväjaympäristöllevaarallinenaine.
‐Rikkihappoonhyvinsyövyttäväaine.Senlaimennusvedellä jareaktioorgaanis‐
tenaineidenkanssakehittäärunsaastilämpöä.
‐Painekasvaaputkensisällä,kunsuljettuaputkeakuumennetaan.
c) Virhettävoivataiheuttaa
‐vedessäolevatmuuthapettuvataineet(kutenCl−), ⅔p.
‐näytteenkontaminoituminennäytteenotonjasäilytyksenaikana,tainäyteeiole
edustavaelinäytteenotonvirheet.
⅓p.
d) Vesinäytteeseenlisättiindikromaattiliuosta
n(Cr2O72)alussa=cV=0,150M10,00ml=0,0015000mol
Titrauksessakuluudikromaattia
Fe²⁺ ∙
Fe²⁺)
,
M∙
,
ml
n(Cr2O72)kulutus=
0,0013604mol
1p.
Orgaanistenyhdisteidenkanssareagoi
n(Cr2O72)reagoinut=0,0015000mol–0,0013604mol=1,3958·10−4mol
1p.
≈1,40·10−4mol
Reaktioyhtälöidenmukaan yhtämooliaorgaanistayhdistettäkohdenreagoikaksi
mooliadikromaattiataikolmemooliahappea.Tällöinhapenkulutusolisi
n(O2)= n(Cr2O72‐)= 1,3958·10−4mol=2,0937·10−4mol
CODCr=
NäytteenCOD‐lukuon134mgO2/l.
1p.
g
2,0937∙10‐4mol∙32,00mol
50,00∙10‐3l
=0,13400g/l≈134mgO2/l Kemiankoe20.3.2015Hyvänvastauksenpiirteitä
1p.