Päätös - Lempäälä
Transcription
Päätös - Lempäälä
1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Ympäristöjaosto YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Antopäivä 24.6.2015 ASIA Kallion louhintaa ja murskausta koskeva ympäristölupahakemus. HAKIJA Juha Kallonen Tervajärventie 73 as 2 37570 Lempäälä Yhteyshenkilö Juha Kallonen, puh. 0400 562 630 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kiviainesten louhintaan ja murskaukseen haetaan toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Toimintaan käytetään pääasiassa alueelta otettavia maa-aineksia. Laitokselle tuodaan lisäksi käsiteltäviä raaka-aineita (max. 9 500 t/a). Suunniteltu toimintapaikka sijaitsee Lempäälän kunnassa, Pappilan kylässä sijaitsevalla Karhumäen tilalla (418-444-6-2). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohtien 7c ja 7e mukaan (kallionlouhinta, kiinteä tai tietylle alueella sijoitettava siirrettävä murskaamo). Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n 1 momentin 7a ja 7b ja 13 c kohtien nojalla kivenlouhimoa ja murskaamoa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Lempäälän kunnassa 21.2.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalle ei ole myönnetty aiempia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia. Hakijalla on vireillä Lempäälän kunnassa maa-aineslain mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottoon. Suunnitelma-alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on vahvistettu 29.3.2007. Maakuntakaavassa suunnitelma-alue on pääasiassa MU-aluetta (maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta). Alueen itäreuna on osoitettu merkinnällä V (virkistysalue) ja alueen koillisnurkka on osoitettu merkinnällä A (taajamatoimintojen alue). Alueella on voimassa myös 25.11.2013 vahvistettu Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, jossa alueelle osoitetaan maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä liikenteen ja logistiikan solmukohta (ls2). Kehittämisperiaatemerkintään ls2 liittyy erityismääräys (em14), missä alueelle on annettu suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen kehittämisessä on varmistuttava siitä, etteivät alueella suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Pulkajärven Natura-alueen suojelun perusteena olevia arvoja. Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavassa toiminta-alue sijaitsee MU-3 -alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jossa on ulkoilunohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja). Pirkanmaalla on vireillä Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka on ollut luonnoksena nähtävillä. Tämä maakuntakaava tulee korvaamaan voimaan tullessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa hakemuksen 2 kohteena oleva alue sijaitsee itäreunaa lukuun ottamatta maa- ja kiviainestenottamisalueella (EO/k). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTO Yleiskuvaus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala noin 17 ha, josta ottamisaluetta on 12 ha. Suunnittelualue on luonnontilaista metsätalousvaltaista aluetta. Ottamisalueen läheisyydessä kulkee ulkoilu- ja retkeilyreittejä, joista Birgitan polku kulkee ottamisalueen halki koillinen-lounas –suuntaisesti sekä toiminta-alueen luoteiskulmassa. Luontainen maanpinnan korkeus ottamisalueella on +159…+141. Suunnitellun hankkeen kallioaluetta ei ole mainittu Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden väliraportissa. Lähin luonnonsuojeluohjelmiin ja strategioihin sisällytetty alue on toiminta-alueen kaakkoispuolella noin 200 metrin etäisyydellä sijaitseva valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi luokiteltu Siisjärvenkukkula. Ottamisalue sijaitsee 4 km:n etäisyydellä Pulkajärven Natura-alueen (FI0337002) kaakkoispuolella. Lempäälän kunnan arvokkaat luontokohteet 2014 –julkaisussa mainittu Muurajärvien vesistö- ja suoalueet ulottuvat ottamisalueen eteläosaan. Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole muita merkittäviä tai erikoisia luontokohteita tai –arvoja. Alueen pohjoispuolella, lähimmillään noin 350 metrin päässä sijaitsee maakaasulinja. Asutus Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat louhinta-alueesta noin 800 metrin etäisyydellä koilliseen/itään Kuljun Asemakylässä ja lähimmät loma-asunnot 900 metrin etäisyydellä länteen. Vesistöt ja pohjavesi Lähin vesistö on Sorvalammi alueen itäpuolella noin 400 metrin päässä. Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella. Ottamisalueen vaikutusalueella ei ole talousvesikäytössä olevia kaivoja. Lähin pohjavesialue on noin 6,5 km:n etäisyydellä ottamisalueen eteläpuolella. Karttatarkastelun perusteella toiminta-alueen maaperä on moreenia ja kalliomaata. Moreeni on heikosti vettä johtavaa, joten alueella sadannasta muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen. Alueen kalliopohjaveden pinnan tasoa ei ole tutkittu. Louhinnan pohjataso (+141) on noin 1 metrin lähiympäristön soistuneita kalliopainanteita ylempänä, joten louhinnalla ei ole merkittävää vaikutusta kalliopohjaveden virtaussuuntiin kohti lähiympäristön alavampia painanteita. Koska kalliopohjaveden pinta noudattaa kalliopinnan tasoa, louhinnan loppuvaiheessa kalliopohjaveden taso toiminta-alueella noudattanee toiminta-alueen eteläpuolella sijaitsevan kosteikkonotkon (Muurannotko) korkotasoa (noin +140). Louhinnasta aiheutuvat vaikutukset kalliopohjaveden pinnan tasoon rajautuvat toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen, muutamien kymmenien metrien etäisyydelle toiminta-alueen rajasta. Hakemuksessa on esitetty sijoituspaikka pohjavesiputkelle. Luonto Alueelle on tehty luontoselvitys kesällä 2011. Selvityksen mukaan suunnittelualue kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja siinä edelleen vuokkovyöhykkeeseen. Ottoalueen luontoarvot ovat tavanomaiset ja alueen vähälukuiset metsät ovat pääasiassa ylispuustoista taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Hakkuukypsää metsää on niukasti alueen lounaiskulmassa. Puustoltaan alueen pohjoisosa on mäntyvaltaista, alueen eteläosa kuusivaltaista. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevan ojitetun korven puusto on lehtipuuvaltaista. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten eliölajien esiintymiä eikä uhanalaisista lajeista tehty havaintoja maastokäynnin yhteydessä. Suunnittelualueella ei ole tehty havaintoja luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista. Alueella on 3 jonkin verran haapaa, mutta karut kallionlakimetsät eivät muilta ominaispiirteiltään ole liito-oravalle elinympäristöksi sopivia. Maisemallisten vaikutusten voidaan katsoa jäävän vähäisiksi, sillä ottoalueelta ei ole näköyhteyttä vakituiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Suunnittelualueen läpi kulkee patikointireitti Birgitan polku. Maanomistajan ja kunnan välillä ei ole sopimusta polun sijoittamisesta nykyiselle paikalleen. Birgitan polku ehdotetaan siirrettäväksi ottotoiminnan ajaksi kiinteistön länsireunaan, jonne jätetään ottoon nähden 30 metrin suojavyöhykkeet. Metsäautotien eteläpuolella Birgitan polku yhtyy vanhaan polkuun. Suunnittelualueella ei sijaitse tauko- tai nuotiopakkoja, luontopolkutauluja tai muita rakenteita, jotka tulisi siirtää ottotoiminnan johdosta. Hiihtoreitti voitaneen siirtää tien reunaan kulkevaksi. Suunnittelualue on pääasiassa ylispuustoista taimikkoa ja nuorta kasvatusmetsää. Alueen luontoarvot ovat tavanomaiset. Myös hankkeen maisemalliset vaikutukset ovat vähäiset, eikä hanke myöskään ole ristiriidassa kaavoissa esitettyjen aluevarausten kanssa. Suunnitelma-alueen etelä- ja lounaispuolella on hajuheinäesiintymiä noin 500–900 metrin etäisyydellä. Hajuheinä on luontodirektiivin II laji ja se on myös rauhoitettu. Suunniteltu maa-ainesten ottoalue ei sijoitu hajuheinäesiintymien välittömään läheisyyteen ei esiintymien valuma-alueille. Tämä perusteella voidaan todeta, että maa-aineksenotto ei vaikuta lajiin. Myöskään pölyvaikutukset eivät ulotu kasvupaikoille. Kasvupaikkojen ekologiset ominaispiirteet eivät muutu. Kalliokiviaines ja arseeni Kallioperäkartan perusteella louhittava kivilaji on ottamisalueen etelä- ja pohjoisosissa mafista vulkaniittia ja alueen keskiosassa biotiittiparagneissiä. Suunnittelualueen kiviaineksesta on otettu palanäyte arseenipitoisuuden määrittämiseksi. Palanäytteistä tehtyjen rinnakkaisten näytteiden arseenipitoisuuden keskiarvo oli 15,5 mg/kg. Karhumäen alueelta otettu näyte on otettu kallion rakoilleesta pintakerroksesta, joten myös ko. kivinäyte on otettu potentiaalisesta arseenin esiintymiskohteesta. Analyysitulos ylittää PIMA-asetuksen arseenin kynnysarvon (5 mg/kg), mutta alittaa alemmankin ohjearvon (50 mg/kg). Analyysitulos alittaa myös Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssialueen moreenimaiden suurimman suositellun maaperän taustapitoisuuden (26 mg/kg). LAITOKSEN TOIMINTA Louhinta ja murskaus Kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle haetaan toistaiseksi voimassaolevaa ympäristölupaa. Arvioitu vuotuinen otto on 89 000 m3 ja vuosittainen kiviainestuotantomäärä on keskimäärin noin 240 000 t/a ja maksimi 270 000 t/a. Laitokselle on lisäksi tarkoitus tuoda muualta kiviainesta murskattavaksi max 9 500 tonnia/a. Ottotoiminta aloitetaan ottoalueen kaakkoisnurkasta ja edetään sieltä kohti pohjoista. Ottoalueen louhintatasoksi on määritelty +140- +141.5. Alueelta louhitaan kalliokiviaineksia ja louhe murskataan siirrettävällä kalustolla eri murskelajitteiksi. Seulaylite siirretään murskaimeen kauhakuormaajalla ja jalostetut tuotteet välivarastoidaan alueella varastokasoissa poiskuljetusta varten. Murskauslaitoksen paikkaa siirretään ottorintaman etenemän mukaisesti. Toiminnassa käytetään siirrettävää murskauslaitosta. Varastokasat sijoitetaan toiminnan alkuvaiheessa alueen eteläosaan. Ottamistoiminnan edetessä myös varastointi siirtyy alueella. Varastointiaika on 5-12 kk vuotuisesta toiminta-ajasta riippuen. Muualta tuotava louhe ajetaan ottorintauksen viereen, josta se kuljetetaan murskattavaksi. Muualta tuotavan kiviaineksen määrät ovat pieniä, joten niitä ei erotella alueella louhittavaksi kiviaineksesta. Laitoksen toiminta-aika 4 Laitos on toiminnassa 6-12 kk/vuodessa kestoltaan vaihtelevina ajanjaksoina. Poraaminen suoritetaan arkipäivisin kello 7-21 välisenä aikana. Räjäytykset suoritetaan arkisin 8-18 välisenä aikana. Murskausta tehdään arkipäivisin klo 7-22 ja rikotusta arkipäivisin klo 8-18. Tuotetun kiviaineksen kuormausta ja kuljetusta voidaan suorittaa arkisin klo 6-22 välisenä aikana. Toiminnan kellonajat ovat muraus-asetuksen mukaisia. Tuotannossa käytettävät polttoaineet, muut tuotannossa käytettävät aineet ja niiden varastointi Toiminta-alueella muualta tuotettavan puhtaan kiviaineksen määrä on noin 9 500 t/a. Toiminnassa käytetään kevyttä polttoöljyä keskimäärin 240 t/a ja muita öljyjä 500 l/a. Voiteluaineita käytetään yhteensä vuodessa 120 l/a. Alueella tullaan käyttämään yleisesti käytettyjä räjähdysaineita. Räjähdysaineiden valintaan vaikuttaa louhintatöiden tärinävaikutusten tarkastelu. Liikenne Kuljetukset alueelta suuntautuvat ensin Muurannotkontietä pitkin Sorvalammentien ja Kylmäkorventien risteykseen, josta liikenne jakautuu kysynnän mukaisesti. Kylmäkorventien kautta Kuljun Asematielle sekä Sorvalammentien ja Vanattarantien kautta edelleen suurille valtaväylille. Reittien käyttö määräytyy pitkälle sen mukaisesti, onko kuljetus suuntautumassa pohjoisen vai etelän suuntaan. Suunnitelluilla tuotantomäärillä kohteesta lähteviä murskekuljetuksia olisi keskimäärin 30–60 vuorokaudessa. Vedenhankinta ja viemäröinti Toiminnassa käytettävä vesi otetaan alueella sijaitsevasta kosteikkopainanteesta tai muusta käyttöön soveltuvasta pintavesilähteestä. Tarvittaessa alueelle tuodaan vesisäiliö. Veden kulutus on noin 6 m3/päivä (noin 2 190 m3/a). Alueelle sijoitettaviin sosiaalitiloihin tulee kuivakäymälät, joten sosiaalitiloista ei muodostu jätevesiä. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuvaa melua on arvioitu alueelle laaditussa meluselvityksessä (Taratest Oy 25.9.2012). Melumallinnus on tehty SoundPlan 7.1 melulaskentaohjelmistolla. Ottotoiminnan aiheuttamia melutasoja ympäristössä on tarkasteltu kahdessa vaiheessa, joihin on sijoitettu suunnitelmien mukaisille sijainneille pintamaa-aineskasat ja murskatun kiviaineksen varastointikasat. Ensimmäinen tarkastelu on ottotoiminnan alkupuolesta (V1), jossa toiminta on edennyt alueen lakipisteen tasalle. Toinen tarkastelu (V2) on ottotoiminnan loppupuolelta. Laskentamalleissa on pyritty mallintamaan ns. täyden toiminnan tilanne. Toiminnasta aiheutuu melua louhinnasta (poraus), rikotuksesta, murskauksesta, maa-ainesten siirroista työmaalla sekä kuorma-autojen kuljetuksesta työmaa-alueella. Lisäksi on mallinnettu hakemuksen kohteena oleva toiminta samanaikaisesti noin 1 kilometrin etäisyydellä olevan Hämeen kuljetuksen Niinivuoren ottoalueen kanssa. Melumallinnus on tehty maastomallin mukaan, eikä siinä ole otettu huomioon esimerkiksi mahdollista puuston melua vaimentavaa vaikutusta. Selvityksen mukaan melulaskentamallien perusteella toiminnasta aiheutuva melu ei aiheuta rajoituksia suunnitelmien mukaisen kiviainestuotannon toteuttamiselle kohteessa. Melulaskentamallien perusteella toiminnasta aiheutuvat melutasot lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueella oli päiväaikaan alle 45 dB, joka on alle Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvojen. Kohteessa ei ole merkittävää toimintaa yöaikaan, joten siitä ei myöskään aiheudu merkittäviä yömelutasoja. Kohteen ympäristössä on virkistys- ja retkeilykäytössä olevia reittejä, joista johtuen on toiminnassa suositeltavaa kiinnittää huomiota toiminnasta aiheutuviin melupäästöihin. Riittävä meluntorjunta saavutetaan suunnitelmien mukaisella toiminnalla ja käyttämällä kiviainestuotannon parhaita käyttökelpoisia tekniikoita. Suunnitelman mukaan toiminta-alueen toimintojen sijoittelulla torjutaan melun leviämistä ympäristöön. Louhoksen 5 rintaukset, varastokasat ja toiminta-aluetta ympäröivä metsämaasto toimivat meluesteinä louhinnan edetessä. Louhinta aiheuttaa tärinää räjäytysten yhteydessä. Räjäytyksistä aiheutuva tärinä on hetkellistä ja lyhytkestoista. Lähimpään asutukseen on noin 800 metriä, joten louhinta ei aiheuta tärinähaittaa asutukselle. Liikennöinnin aiheuttama melu- ja tärinähaitta Liikennöinnin aiheuttamasta meluhaitasta on tehty selvitys (FCG 2.6.2015), joka sisältää melumallinnuksen. Melulaskelmat on tehty SoundPLAN 7.3-melulaskentaohjelmalla. Kylmäkorventien liikennemäärä on noin 410 ajoneuvoa vuorokaudessa (Lempäälän kunnasta saatu tieto). Konsultin suorittamassa liikennelaskennassa Sorvalammitiellä liikennemääräksi saatiin 210 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaiden osuudeksi 3 %. Mallinnus on tehty siten, että 120 raskasta ajoneuvoa on lisätty Muurannotkontielle sekä Kylmäkorventielle ja Sorvalammintielle kummallekin 50 % hankkeen maksimiliikenteestä eli 60 ajoneuvoa per tie. Liikenne tulee jakautumaan todellisuudessa kysynnän mukaan. Melumallinnuksen mukaan kaikille tutkittujen teiden välittömässä läheisyydessä olevilta kiinteistöiltä löytyy oleskelualueita, joilla ohjearvo 55 dB ei ylity. Hankkeen aiheuttama lisäys keskiäänitasoihin verrattuna nykytilanteeseen on vähäinen ja ilmenee pääosin teiden välittömässä läheisyydessä. MML:n maaperäkartan perusteella Kylmäkorventie ja Sorvalammintie hiekkamoreenia tai soramoreenia. Sorvalammitien eteläpäässä maaperä on savea. Värähtelyyn vaikuttaa oleellisesti ajonopeus ja maaperä. Ajonopeuden vähentäminen vähentää värähtelyä. Arvion perusteena VTT:n ”Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta”, joka perustuu standardin NS 8176 [1999] värähtelyluokan D rajaan. D raja on suositus vanhoille asuinalueille. Sorapohjaisilla mailla tärinää esiintyy raskaiden ajoneuvojen liikennöinnistä 40 km/h nopeudella töyssyyn ajettaessa alle 10 m etäisyydellä tiestä. Sitkeä savipohjaisilla mailla tärinää esiintyy raskaiden ajoneuvojen liikennöinnistä 40 km/h nopeudella töyssyyn ajettaessa noin 10 - 15 m. Jos tiessä ei ole töyssyä, ei värähtelyä esiinny pelkästä ohiajosta. Kylmäkorventie sijaitsee sorapohjaisella maalla ja häiriintyvät kohteet sijaitsevat lähimmillään noin 10 m etäisyydellä tiestä. Tielle on rakennettu yksi hidastetöyssy Muurannotkontien liittymän itäpuolelle. Töyssystä on matkaa lähimpään häiriintyvään kohteeseen noin 35 m. Kylmäkorventien alueella ei esiinny hankkeen liikenteestä aiheutuvaa tärinää. Sorvalammintien eteläpää sijaitsee savipohjaisella maalla ja häiriintyvät kohteet sijaitsevat lähimmillään noin 15 m etäisyydellä tiestä. Tiellä ei ole rakennettuja töyssyjä. Tiellä on 30 km/h nopeusrajoitus, mikä pienentää edellä mainittuja tärinähaitta alueita. Sorvalammintien alueella ei esiinny hankkeen liikenteestä aiheutuvaa tärinää. Päästöt ilmaan Laskennalliset toiminnan ilmapäästöt ovat seuraavat: hiukkaspäästöt (sis. pölyn) 2,5 t/a, typen oksidi (NOx) päästöt 7 t/a, rikkidioksidi (SO2) päästöt 0,005 t/a ja hiilidioksidi (CO2) päästöt 700 t/a. Päästöt muodostuvat pääasiassa työkoneista ja murskauslaitoksen energiantuotannosta. Pölyn osalta päästöt muodostuvat lähinnä murskauksesta. Päästöt keskittyvät työmaa-alueelle, eikä niillä ole merkitystä alueen ilmapäästöjen kannalta. Pääosa pölystä jää ottoalueelle. Ottorintaukset ja varastokasat sekä kaivualuetta ympäröivä metsämaasto estävät pölyn leviämistä ympäristöön. Työmaa-alueiden liiallista pölyämistä ehkäistään tarvittaessa kastelemalla. Liikennöinnin aiheuttamaa pölyämistä vähennetään Muurannotkontiellä kuivana aikana pölynsidonnalla, kastelemalla ja suolaamalla. Kuljetuksien aikana lastattu kiviainesmateriaali ei aiheuttane merkittävää pölyleijumaa. Vastaavissa kohteissa tehtyjen pölymittauksien perusteella on havaittu, että lähinnä ajoneuvojen renkaissa oleva hienoaines irtoaa kestopäällysteisellä tiellä ensimmäisten 30 m matkalla, tällöin voi tien välittömässä läheisyydessä ilmetä lieviä pöly haittoja. Tämän jälkeen pölypitoisuuksien on todettu olevan 6 taustapölyn tasoa. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat noin 50 m etäisyydellä Muurannotkontien risteyksestä. Etelään suuntautuva liikenne ei aiheuta häiriintyville kohteille pölyhaittaa, sillä lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat lähimmillään n. 35 m etäisyydellä tiestä. Häiriintyvät kohteet sijaitsevat etelän suunnassa Sorvalammintien eteläpäässä. Sorvalammintien liikenne voi aiheuttaa sorapintaisella osuudella kuivina aikoina lievää pölyhaittaa. Päällystämättömien teiden pölyvaikutus ulottuu noin 30 m etäisyydelle ajoradasta. Pohjoiseen suuntatuessaan liikenne ei todennäköisesti aiheuta pölyhaittoja häiriintyville kohteille. Lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat lähimmillään noin 10 m etäisyydellä tiestä, mutta tiet ovat kestopäällysteisiä, joiden pölynmuodostus on selvästi hiekkatietä vähäisempää. Liikenteen on ennustettu suuntautuvan pääasiassa etelään, mikä vähentää edelleen pölyhaittoja. Pohjavesi, pintavedet ja maaperä Murskaustoiminnalla ei normaalitilanteessa ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, sillä toiminta-alue ei sijaitse tärkeällä tai muuten pohjaveden hankintaan soveltuvalla alueella. Kallion louhiminen muuttaa pinnanmuotoa tasaisemmaksi ja siten veden imeytyminen kallion rakoihin lisääntynee jossain määrin. Louhinnalla ei juuri ole merkitystä ympäröivien alueiden mahdolliseen kalliopohjaveden tasoon, sillä ottamistoiminta ulottuu nykyisen maanpinnan tasolle. Toiminnalla on vain vähäisiä vaikutuksia alueen pintavaluntatilanteeseen, sillä alueella muodostuvien valumavesien määrä on vähäinen. Alueella muodostuvien hulevesien käsittely toteutetaan louhintatöiden aikana alueen itäreunaan rakennettavalla laskeutusaltaalla. Allas toteutetaan kun louhinta alueella on edennyt siten, että altaan sijoittaminen on mahdollista. Hulevedet johdetaan laskeutusaltaaseen kallistuksin. Mikäli hulevesien vapaa virtaus kohti laskeutusallasta on työteknisistä seikoista johtuen ajoittain estynyttä, voidaan hulevesien johtaminen altaaseen järjestää tarvittaessa myös pumppaamalla. Altaan päätyyn asennetaan mittapato, josta vesi johdetaan hallitusti putkea pitkin Muurannotkontien alitse asennettavan rumpuputken kautta Muurannotkon kosteikkopainanteeseen. Kevättulvia ja muita mahdollisia ohivuototilanteita varten altaan laskuputken puoleinen pää vahvistetaan kestävällä kivi-/sorapenkereellä ja altaan yläreunaan asennetaan ylivuotoputki. Laskeutusallas tyhjennetään, kun sen tilavuudesta 70% on laskeutunutta kiintoainesta. Alueella muodostuvien hulevesien mukana kulkeutuva hienoaines pidättyy ottamisalueen rakoihin sekä laskeutusaltaaseen. Ohivuototilanteissa Muurannotkoon kulkeutuva hienoaines pidättyy tehokkaasti alueen maaperään vesien laskupisteen läheisyyteen. Työkoneet tankataan ja niitä huolletaan niille erikseen varatulla tankkauspaikalla. Kuljetuskalustoa ei tankata tai huolleta alueella. Työkoneiden tankkauspaikka tiivistetään siten, että mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen. Polttoaineet säilytetään suoja-altaallisissa tai kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja voiteluaineet allastetussa lukitussa tilassa. Toiminta-alueella on käytettävissä imeytysainetta mahdollisen vahingon varalle. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat mm. jäteöljyt ja voiteluaineet sekä sosiaalitilojen jätteet. Tuotannossa syntyy talousjätettä vähäisiä määriä, jäteöljyä ja -voiteluaineita syntyy noin 450 kg/a. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet kerätään välivarastoon ja kuljetetaan muualle käsittelyyn. Sosiaalitilojen jätteet kerätään keräysastiaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypisteeseen. Laskeutusaltaasta tyhjennettävä hienoaines käytetään luiskatäyttöön. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Alueelta arvioidaan tulevan pintamaita noin 68 000 kiinto-m3. Jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaa käytetään maisemointiin välivarastoinnin jälkeen. Pintamaiden varastointi painottuu toiminta-alueen koillisosaan. Alueelta syntyvät kannot ja hakkuutähteet varastoidaan toiminta-alueella aumoihin ja kuljetetaan hyödynnettäväksi. 7 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Polttoaineiden varastoimiseen liittyy riski öljytuotteiden pääsemisestä maaperään. Alueelle varataan imeytysturvetta tai vastaavaa imeytysmateriaalia vahingon varalle. Murskauslaitoksen melu- ja pölysuojausten rikkoontuminen aiheuttaa poikkeuksellisia päästöjä. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa jatkuvasti ja häiriötilanteessa pysäyttää laitoksen kokonaan tai tarvittaessa laajuudessa. Koneet ja laitteet pidetään jatkuvasti työturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Murskauslaitoksen hoitaja tarkkailee silmämääräisesti ja aistinvaraisesti laitoksen toimintaa. Toiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan lupaviranomaisen esittämällä tavalla. Tulokset raportoidaan tarvittaessa. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT KÄYTÄNNÖT (BEP) Hakemuksen mukaan pölystä ei aiheudu merkittävää haittaa louhoksen ulkopuolelle, sillä pääosa pölystä jää ottoalueelle. Tarvittaessa toiminnasta aiheutuvia pölypäästöjä vähennetään kastelemalla murskauslaitoksen pölyäviä vaiheita sekä aluetta ja sen tiestöä. Toiminta-alueen hyvällä suunnittelulla ja toimintojen sijoittelulla torjutaan melun leviämistä ympäristöön. Louhoksen rintaukset, varastokasat ja toiminta-aluetta ympäröivä metsämaasto toimivat meluesteinä louhinnan edetessä. Murskaustoiminnasta aiheutuva melu on paikallista eikä ole kestoltaan jatkuvaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 29.5.2013 täydentänyt hakemustaan luontoselvityksellä, meluselvityksellä, selvityksellä alueen pohjaveden pinnan tasosta, selvityksellä pintavesien käsittelystä ja johtamisesta, tiedoilla varastokasojen sijainnista ja varastointiajasta sekä sosiaalitilojen jätevesitiedoilla. Hakemusta on täydennetty 19.7.2013 selvityksellä kallioperän arseenipitoisuudesta ja lisäksi luontoselvitystä on täydennetty 5.12.2013. Täydennyksien tiedot on esitetty kertoelmaosassa. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lempäälän kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla 5.8.2013 –3.9.2013. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 5.8.2013. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä 5.8.2013 –3.9.2013. välisenä aikana Lempäälän kunnan teknisessä toimistossa (palvelupisteessä). Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta hankkeeseen Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on 10.1.2014 antanut päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Lempäälän Karhumäen kiviainesotto- ja murskaushankkeeseen. Päätöksen mukaan hankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 13.11.2014 kumonnut Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen eikä hankkeeseen siten sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Lausuntopyynnöt Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta ja Lempäälän kunnan kaavoituspäälliköltä. Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Tiivistelmä lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä esitetään erillisenä liitteenä (liite 1). 8 Hakijan kuuleminen; hakemuksen täydentäminen ja vastine Hakijalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi annetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Vastineen lisäksi hakija korjasi hakemustaan 30.8.2013 Kylmäkorventie lähtötietojen liikennemäärätietojen osalta sekä täydensi hakemustaan 5.12.2013 luontoselvityksen täydennyksellä. Täydennyksen tiedot on esitetty kertoelmaosassa. Hakijan vastine lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin: Kaavoitus ja maankäyttö Hakija toteaa, että louhinta ei vaikeuta oikoradan toteuttamista. Oikoradan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan merkitty yhteystarve sijoittuu alueen pohjoisreunalle. Tarkka sijainti voinee muuttua tästä huomattavastikin. Lisäksi on odotettavissa, että oikoradan toteuttaminen tulee vaatimaan alueella louhintoja, jotta rata voi liittyä olemassa olevaan verkostoon. Myös muut liikenteen solmukohdan edellyttämät rakenteet voivat vaatia esirakentamisvaiheessa alueen tasoittamista louhimalla. Kuten ottamissuunnitelmassa on todettu, siirretään alueella sijaitseva retkeilyreitti louhittavan alueen ulkopuolelle. Hiihtoreitti on merkitty kulkevaksi alueen viereisellä tiellä. Toiminta ei aiheuta sellaista haittaa, joka estäisi alueen käytön sille kaavoituksessa varattuun tarkoitukseen. Liikenne Hakemuksessa esitetyt kuljetusmäärät perustuvat keskimääräisen vuotuiseen ottoon. Tämä on arvio ja on todennäköistä, että kuljetusten määrä vaihtelee kysynnän mukaisesti. Kuljetukset alueelta suuntautuvat ensin Muurannotkontietä pitkin Sorvalammentien ja Kylmäkorventien risteykseen, josta liikenne jakautuu kysynnän mukaisesti ko. teille. Kuljetukset liikennöidään Kylmäkorventien kautta Kuljun Asematielle sekä Sorvalammentien ja Vanattarantien kautta edelleen suurille valtaväylille. Näiden reittien käyttö määräytynee pitkälle sen mukaisesti, onko kuljetus suuntautumassa pohjoisen vai etelän suuntaan. Melu Lounaiseen suuntaan esitetyt pintamaavallit on tarkoitus toteuttaa jo louhintaa valmistelevien töiden yhteydessä ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Toiminnan alussa kalliopinnan puhdistuksessa kuorittavat pintamaat sijoitetaan lounaiskulmaan valliksi. Melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon alueen puustoa vaimentavana tekijänä, joten alueen ympäristössä tehdyt hakkuut eivät vaikuta toiminnasta aiheutuviin mallinnuksessa esitettyihin melutasoihin. Impulssimaisuuden osalta todettakoon, että konsultin vastaavissa kohteissa tekemissä mittauksissa on havaittu, että impulssimaisuutta ei enää esiinny yli 600 metrin etäisyyksillä. Tarvittaessa melutilanne alueella voidaan tarkistaa mittauksin toiminnan alettua ja ollessa normaalisti käynnissä. Lähimmät häiriintyvät kohteen sijaitsevat kaikki yli 600 metrin etäisyydellä (lähin asutus noin 800 metrin etäisyydellä). Vedet Alueelle on esitetty rakennettavaksi allas hulevesien kokoamiseksi. Hakija on suostuvainen siihen, että hulevesien laatua tarkkaillaan. Hakija ehdottaa, että hulevesiä tarkkaillaan laskeutusaltaasta pois johtavasta uomasta kerran vuodessa kolmen ensimmäisen toimintavuoden ajan. Tämän jälkeen tarkkailun jatkotarpeesta neuvotellaan viranomaisten kanssa. Pöly Vallitsevat etäisyydet ja laitteistojen sijoittuminen huomioon ottaen toiminnasta aiheutuva pölyleijuma ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ilmanlaadulle annettuja raja-arvoja. Tärinä Toiminnasta aiheutuvaa tärinää tullaan mittaamaan. Myös rakennekatselmuksia alueen ympäristössä tullaan tekemään tarvittavassa laajuudessa. Vallitsevat etäisyydet ovat verrattain pitkiä, joten ennalta arvioiden tärinänhallinta kohteessa on hoidettavissa tavanomaisin louhintateknisin menetelmin eli nallien hidasteajoin. Murskauksesta ei aiheudu tärinää lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Liikenteen aiheuttama tärinä on normaalia raskaan liikenteen aiheuttamaa tärinää. 9 Tarkastus Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 21.5.2015. Tarkastuskäynnistä tehty muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖJAOSTON RATKAISU Ympäristöjaosto myöntää Juha Kalloselle määräaikaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen tilalle Karhumäki (418-444-6-2), Lempäälän kunnan Pappilan kylässä lupahakemuksen mukaisesti siten muutettuna kuten lupamääräyksistä ilmenee. LUPAMÄÄRÄYKSET Kapasiteetti ja raaka-aineet 1. Louheen murskausta saa suorittaa siten, että vuotuinen murskattavan aineksen tuotto on keskimäärin 240 000 tonnia vuodessa (max. 270 000 t/a). Toiminta-ajat 2. Kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta saa alueella tehdä ajalla 1.9.–30.4. arkisin arkipyhät pois lukien. Toiminnassa on noudatettava seuraavia kellonaikoja: Kallionporausta saa tehdä arkipäivisin klo 7.00–21.00 Murskausta saa tehdä arkipäivisin klo 7.00–22.00 Räjäytyksiä saa tehdä arkipäivisin klo 8.00–18.00 Kalliokiviaineksen rikotusta (iskuvasararikotus) saa tehdä arkipäivisin klo 8.00–18.00 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa etukäteen Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun louhinnan ja murskauksen arvioitu kestoaika aina, kun uusi louhinta/murskausjakso aloitetaan. 3. Kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen liittyvää aineksien kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä arkipäivisin klo 6.00–18.00. Valmiiden tuotteiden kuljetus ja siihen liittyvä toiminta on sallittua 12 kuukautta vuodessa. Päästöt ilmaan 4. Laitoksen kaikessa toiminnassa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin eikä Birgitan polun käyttäjille. Louhimolta ilmaan pääsevien hengitettävien hiukkasten (PM10) pölypitoisuus ei saa lähimpien asuinrakennusten pihoilla ylittää raja-arvoa 50 µg/m3 vuorokauden keskiarvona määritettynä. 5. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta putoavan kiviaineksen pudotuskorkeus on säädettävä mahdollisimman pieneksi käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja on tarvittaessa ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti tai käytettävä pölyn torjumiseksi muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 6. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista on estettävä. Melu 7. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq). Loma asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää päivällä klo 7-22 10 ekvivalenttimelutasoa 45 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 40 dB (LAeq). 8. Melun osalta on huomioitava lähialueen muut toiminnassa olevat kalliokiviaineksen ottotoiminnat (Hämeen Kuljetuksen ottoalue Niinivuoressa). Luvansaajan on osaltaan järjestettävä toimintansa siten, että kalliokiviaineksen ottotoiminnasta aiheutuva yhteismelu ei ylitä melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. 9. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle ja kalliorintauksen suojaan. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Toiminnassa tulee käyttää parhaita käyttökelpoisia tekniikoita. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Tärinä 10. Ennen räjäytystöiden aloittamista kohteelle on laadittava louhintatöiden ympäristöselvitys (riskianalyysi), jossa tarkastellaan mm. tärinän ja ilmanpainevaikutusten suuruuksia sekä vaikutuksia, kun käytetään suurinta momentaanista räjähdysainemäärää. Selvityksessä on huomioitava myös alueen pohjoispuolella kulkeva maakaasulinja sekä alueen läheisyydessä kulkeva ulkoilureitti (Birgitan polku). Louhintatöiden ympäristöselvityksessä tulee määritellä sopivat räjäytysainemäärät, tärinän heilahdusnopeuksien raja-arvot ja kiinteistöt, joihin räjäytyksillä voi olla vaikutuksia. Ympäristöselvityksessä on määritettävä alue, jossa suoritetaan kiinteistökatselmukset ja esitettävä tärinänmittaussuunnitelma. Ympäristöselvitykseen tulee sisältyä myös toimintaohje siitä, miten räjäytyksistä tiedotetaan etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille, toimijoille ja valvontaviranomaiselle. Louhintatöiden ympäristöselvitys siihen liittyvä valvonta on teetettävä ulkopuolisella puolueettomalla asiantuntijalla, jolla on riittävä kokemus ja asiantuntemus mm. tärinämittauksista. Ympäristöselvitys on toimitettava heti valmistumisen jälkeen tiedoksi Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun. Päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään 11. Laskeutusallas on rakennettava ensimmäisen louhintajakson aikana. Laskeutusallas on tyhjennettävä tarvittaessa sinne laskeutuneesta kiintoaineesta, kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa kun se on 60 % täynnä hienoainesta. 12. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pintavesien eikä talousvesikaivojen pilaantumista. 13. Työkoneiden tankkaukseen sekä polttonesteiden, voiteluaineiden ja vaarallisten jätteiden säilytykseen tarkoitetun tukitoiminta-alueen suojarakenteen on oltava alustaltaan nesteitä läpäisemätön, tankattavan kaluston aiheuttamaa mekaanista kulutusta kestävä sekä reunoiltaan korotettu. 14. Murskauslaitoksen huolto- ja tankkaustoimissa (tukitoiminta-alueen ulkopuolella) on käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, joilla estetään haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen. 11 15. Polttonestesäiliöiden on oltava rakenteeltaan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Polttoaine on varastoitava kaksoisvaippasäiliössä tai säiliössä, jossa on kiinteä valuma-allas. Säiliöt on oltava suljettuja ja ne on varustettava ylitäytönestimellä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. 16. Voiteluaineet ja muut nestemäisiä kemikaaleja sisältävät astiat, kuten tynnyrit ja nestekontit on varastoitava lukittavassa ja katetussa tilassa, suoja-altaissa, jotka on mitoitettu vähintään suurimman irtosäiliön tilavuuden mukaan tai varastointiin on käytettävä kaksivaippaisia säiliöitä. Säiliöissä ja pakkauksissa on oltava asianmukaiset varoitusmerkinnät ja kemikaalin nimi. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 17. Jätteiden käsittelystä ja varastoinnista ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. Luvan saajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen muista jätteistä ja toimitettava hyötykäyttöön. 18. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Vaaralliset jätteet on säilytettävä lukittavassa ja katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne siten, että vuototapauksissa vaaralliset jätteet saadaan kerättyä talteen. 19. Jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa käsiteltäväksi laitokseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain mukaisella tavalla. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 §:n mukaiset tiedot jätteistä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 20. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä. Luvan saajan on huolehdittava, että alueelta kuorittavat ja kaivettavat maa-ainekset varastoidaan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 21. Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, on laitoksen päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. 22. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena joutuneista öljyistä, polttoaineista ja kemikaaleista on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan hätäkeskukseen (112) sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. 23. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueelle varattava riittävästi imeytysmateriaalia sekä tarvittavaa kalustoa vuotojen leviämisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut ympäristölle haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vastuuhenkilö 24. Luvan saajan on nimettävä louhinta- ja murskaustoimintaan vastuuhenkilö, jolla on kyseiseen tehtävään riittävä asiantuntemus. Vastuuhenkilö vastaa toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisystä ja torjunnasta sekä asianmukaisista toimenpiteistä poikkeustilanteissa. 12 Vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava. Tarkkailu Käyttötarkkailu 25. Kaluston kuntoa, polttoaineiden tankkaus- ja varastointipaikan sekä vesien keräys- ja käsittelyjärjestelmien kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Muulta tuotavaa kiviaineksen tarkkailu on järjestettävä sen puhtauden varmistamiseksi. Pohja- ja pintavesi 26. Luvansaajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia pohjaveteen. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on selvitettävä pohjaveden pinnan taso alueelle asennettavasta pohjaveden tarkkailuputkessa. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on selvitettävä pohjaveden laatu pohjaveden tarkkailuputkessa. Vesinäytteestä tulee määrittää: lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, nitraatti, sulfaatti, kloridi, arseeni, kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, koliformiset bakteerit ja E.coli-bakteerit. Ottamistoiminnan aikana pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla alueelle asennetusta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Ottamistoiminnan aikana pohjaveden laatua tulee tarkkailla pohjavesiputkesta kahden vuoden välein syksyllä. Vesinäytteistä tulee määrittää: lämpötila, haju, sameus, pH, happi, kemiallinen hapenkulutus, sähkönjohtavuus, nitraatti ja arseeni. 27. Pintavesivaikutusten tarkkailemiseksi alueelta poisjohdettavan veden laatua on tarkkailtava syksyn tai kevään ylivirtaamakautena toteutettavalla näytteenotolla ennen toiminnan aloittamista ja laskeutusaltaan rakentamisen jälkeen vuosittain. Näytteenoton yhteydessä on mitattava virtaama. Vesinäytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammonium- ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, CODMn, rauta, sulfaatti, arseeni ja öljyhiilivedyt (C10-C40). 28. Näytteet tulee ottaa ja tutkia puolueeton asiantuntija. Tarkkailun tulokset, joista ilmenee myös näytteenottopaikat on toimitettava välittömästi valmistumisen jälkeen tiedoksi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli tulosten perusteella havaitaan, että maa-ainesten ottamisesta aiheutuu pohja- tai pintaveden laadun heikkenemistä tai pohjaveden määrän olennaista vähenemistä on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin sanottujen haittojen poistamiseksi. Valvontaviranomainen voi tarkkailutulosten perusteella tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. Melu- ja pöly 29. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarvittaessa valvonnan ja/tai lähimpien häiriintyvien asuinrakennusten valitusten perusteella edellyttää tarkkailutoimenpiteitä melun ja pölyn osalta. Tärinä 13 30. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä mahdolliset kiinteistökatselmukset ja tärinämittaukset valvontaviranomaisen hyväksymän louhintatöiden ympäristöselvityksen (riskianalyysin) mukaisessa laajuudessa. Arseeni 31. Kiviaineksen keskimääräinen arseenipitoisuus tulee varmistaa kuningasvesiuutolla kivituhkasta moniosanäytteenottomenetelmään perustuen. Näyte tulee ottaa vähintään 30 osanäytteen kokoomanäytteenä ennen kivituhkan toimittamista alueen ulkopuolelle ja viimeistään vuoden kuluttua toiminnan käynnistymisestä. Näytteenottamiseen tulee käyttää asiantuntijaa (geokemiallinen koulutus) ja näytteen tutkimiseen akkreditoutua laboratoriota. Näytteenoton tulokset tulee toimittaa viipymättä Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulosten perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää hakijalta toiminnan riskienarviointia. Kirjanpito- ja raportointimääräykset 32. Luvan saajan on pidettävä toiminnastaan kirjaa. Laitoksen toiminnasta on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva ympäristönsuojelun vuosiyhteenveto, josta ilmenee: tiedot louhitun ja murskatun kiviaineksen määrästä muualta tuodun kiviaineksen määrä ja alkuperä tiedot louhinnan ja murskauksen toiminta-ajoista ja työpäivien määristä polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot laskennalliset ja/tai mitatut vuosipäästöt ilmaan selvitys sellaisista toimintahäiriöistä, jotka ovat aiheuttaneet päästöjä ympäristöön ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet yhteenveto syntyneistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä ja niiden toimituspaikasta pohja- ja pintavesitarkkailujen tulokset Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat, kemikaali- ja polttoainetoimitukset tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ajan ja ne tulee voida pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 33. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa. Toiminnan muunlaisesta muuttamisesta, toiminnan supistamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 34. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä lupaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Suunnitelman tulee sisältää tiedot maaperän mahdollisesta puhdistamistarpeesta ja puhdistamisesta. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toimintaan liittyvät rakenteet poistaa tontilta. LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Lupa on voimassa 10 vuotta sen lainvoimaiseksi tulosta. Tarvittaessa Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai peruuttaa luvan. 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kun otetaan huomioon suunnitelma-alue ja sen ympäristön tila ja käyttö, kallion louhinnasta ja murskauksesta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 § 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Lupa myönnetään määräaikaisena, jotta sillä ei vaikeuteta Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaista raideliikenteen yhteystarpeen (Läntinen oikorata) suunnittelua ja mahdollista toteutumista alueelle. Toiminnan sijoittuminen Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 § mukaan kivenlouhimo ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että niiden etäisyys mm. asuinrakennukseen on vähintään 300 metriä. Lähimmät vakituisen asumisen kiinteistöt sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueen koillis- ja itäpuolella. Lähin vapaa-ajan kiinteistö on alueen länsipuolella noin 900 metrin etäisyydellä. Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutason ohjearvot eivät melumallinnuksen mukaan ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melumallinnuksen mukaan toiminnan eri vaiheissa toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso LAeq ei ylitä 55 dB vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla eikä 45 dB loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Melun leviämisen estämiseksi on annettu meluntorjuntaa koskevat määräykset ja pölyn leviämisen estämiseksi on annettu pölyntorjuntaa koskevat määräykset. Birgitan polku, joka on maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti, kulkee tällä hetkellä suunnitelma-alueen läpi. Polku on esitetty siirrettäväksi suunnitelma-alueen reunalle. Vaikka kyseessä on tärkeä ulkoilureitti, ei sitä voida pitää sellaisena virkistysalueena, johon olisi mahdollista soveltaa Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja virkistysalueelle. Suunnitelma-alueen läheisyydessä ei ole asemakaavan tai yleiskaavan mukaisia virkistysalueita, joilla melutason ohjearvot ylittyisivät toiminnan vaikutuksesta. Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavassa toiminta-alue sijaitsee MU-3 -alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jossa on ulkoilunohjaamistarvetta ja ympäristöarvoja). Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa suunnitelma-alue on pääasiassa MU-aluetta (maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta). Maa-aineksen otto ei vaikeuta alueen käyttöä kaavan mukaiseen tarkoitukseen, sillä MU-alue on laaja ja ulkoilua voidaan ohjata suunnitelma-alueen ulkopuolelle. Liikenteen vaikutukset Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen KHO:2014:115 mukaan liikenteen huomioon ottaminen ympäristölupaharkinnassa on mahdollista vain siltä osin kuin kysymys on liikenteestä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Teiden ja katujen käyttäjien liikenneturvallisuus ei liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen, eikä liikenneturvallisuutta voida tämän vuoksi ottaa huomioon lupaharkinnassa. Edelleen päätöksen mukaan, kun liikenne yleisellä tiellä aiheutuu suurelta osin vain luvanvaraisesta toiminnasta, on lupaharkinnassa liikenne otettava tapauskohtaisesti huomioon varsinaisen toiminnan lähialueella. Suunnitelman mukainen toiminta lisää liikennemääriä ja liikenteestä aiheutuvia haittoja Kylmäkorventiellä ja Sorvalammitiellä. Kuitenkin, kun otetaan huomioon Kallosen toimittama selvitys liikennöinnin aiheuttamista ympäristövaikutuksista lähiasutukselle, liikenteen lisääntymisestä ja tästä aiheutuvasta melutason noususta ei voida katsoa syntyvän eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 15 Toiminnan vaikutukset alueen luontoarvoihin Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Suunnittelualueen ulkopuolella oleviin luontodirektiivin liitteen II mukaisiin hajuheinäesiintymiin toiminnalla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta. Louhosalueen hulevedet johdetaan kallistuksella alueen kaakkoisosaan rakennettavaan laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaasta vesi johdetaan putkea pitkin Muurannotkontien alitse asennettavan rumpuputken kautta Muurannotkon kosteikkopainanteeseen. Hankkeesta tehdyn vesistövaikutusten arvioinnin mukaan hankkeen pintavesikuormituksen merkitys on vähäinen eikä kuormituksella arvioida olevan vaikutuksia alueen luonto- tai suojeluarvoihin. Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia, jotka vaikuttaisivat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyyn hyvän tilatavoitteen saavuttamiseen. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksellä on asetettu toiminnan kapasiteettirajat toiminnanharjoittajan hakemuksen mukaisesti, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. (lupamääräys 1) Kesäaikaista toimintaa on tarpeen rajoittaa vilkkaimpaan retkeilyaikaan Birgitan polun läheisyyden vuoksi. Birgitan polku on maakuntakaavaan merkitty seudullisesti merkittävänä ulkoilureittinä. Toiminta-ajat on myönnetty hakemuksen mukaisina. Hakemuksen mukaiset toiminta-ajat ovat Muraus-asetuksen mukaiset ajat sellaiselle toiminnalle, jossa melulla alttiita kohteita on alle 500 metrin päässä. (lupamääräys 2). Kuljetuksia on tarpeen rajoittaa Muraus-asetuksen mukaisista kellonajoista, sillä kuljetukset joudutaan tekemään asutuksen läpi. Lisäksi hakija on ilmoittanut kuormauksen ja kuljetuksen tehtäväksi klo 6-18 välillä. (lupamääräys 3). Määräykset pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Tämän vuoksi on huolehdittava siitä, että poraamisesta, louhinnasta, murskauksesta ja työmaaliikenteestä aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Pölyntorjuntaa koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 4 §:ään. Määräyksessä annettu päästöraja-arvo perustuu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011), jossa on annettu mm. hiukkaspitoisuudelle raja-arvo terveyshaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 4-6) Kallion poraus, räjäytykset, räjäytyksen varoitusäänet, ylisuurten lohkareiden rikotus, murskaus, työkoneiden peruutusäänet sekä kuljetukset aiheuttavat ympäristöön melua, tärinää ja pölyä. Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 7 §:n mukaan toiminnasta syntyvä melu ei saa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Meluntorjuntaa koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetuksen 800/2010 6 §:ään sekä laadittuun meluselvitykseen. Louhinnan etenemisen suunnittelulla sekä iskuvasararikotuksen ja murskaimen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. (lupamääräykset 7-9) Räjäytyksiä koskee oma lainsäädäntönsä eikä ympäristöluvassa ole mahdollisuutta antaa määräyksiä esim. räjäytysaineen määristä tai räjäytettävien kenttien enimmäiskoosta. Louhintatöiden räjäytyksistä aiheutuu maapohjan kautta välittyvää tärinää ja osin ääni- ja ilmanpaineilmiöitä. Kallio- ja maaperässä välittyvä tärinä vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Sen sijaan ilman kautta välittyvät ilmanpaine- ja äänivaikutukset ulottuvat etäämmälle. Ympäristöluvassa on katsottu tarpeelliseksi antaa määräys louhintatöiden ympäristöselvityksen tekemisestä, koska toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toiminnasta aiheutuvista haitallisista vaikutuksista. Kallion räjäyttämisestä aiheutuu ympäristöön äkillistä 16 melua ja tärinää, joten räjäytyksistä ennakolta ilmoittamista pidetään tarpeellisena. (lupamääräys 10) Louhinta- ja murskausalueen hulevesistä saattaa aiheutua ravinne- ja kiintoainekuormitusta valuma-alueiden pintavesiin. Lisäksi hulevesivirtaamien vaihtelut voivat olla luonnontilaista aluetta suurempia. Johtamalla hulevedet laskeutusaltaan kautta vähennetään toiminnan vaikutuksia alueen pintavesiin. Altaan tyhjentäminen hienoaineksesta aiheuttaa kiintoainespulssin, jonka vuoksi sitä ei tule tyhjentää liian usein. Altaan mitoitus katsotaan riittäväksi, mikäli se tyhjennetään siinä vaiheessa, kun se on 60 %:sesti täynnä hienoainesta. (lupamääräys 11) Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi- ja käsittelymääräykset on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien puhtauden säilyttämiseksi. (lupamääräykset 12–16) Jätteiden käsittelyä koskevat määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen estämiseksi. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa vaarallisten jätteiden varastoinnista. Jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä annetut määräykset perustuvat jätelakiin ja valtioneuvoston asetukseen jätteistä. Jätteen siirroista laadittavista asiakirjoista on määrätty jätelain 121 §:ssä. Siirtoasiakirjojen avulla viranomaisilla on mahdollisuus valvoa jätteiden kuljetuksia tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (lupamääräykset 17–20) Laitteiden ja varusteiden hyvä kunto ja virheetön toiminta vähentävät oleellisesti päästöjä ympäristöön. Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (lupamääräykset 21–23) Laitoksen toiminta ja päästöjen tarkkailu edellyttää, että toiminnasta on vastuussa riittävän ammattitaitoinen henkilökunta. (lupamääräys 24) Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Tarkkailumääräykset ovat tarpeen myös valvontaa varten. Käyttötarkkailuun kuuluu huolehtiminen siitä, että tekniset laitteet ja järjestelmät, joilla toiminnasta aiheutuvia päästöjä vähennetään, ovat käyttökunnossa. Pintavesien vuosittainen tarkkailu on tarpeen, koska alapuolinen vesistö- ja suoalue on arvokas luontokohde. Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (lupamääräykset 25–30) Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön. Luvan hakuvaiheessa otettu arseenimittaus on tehty yhdestä palanäytteestä 13.6.2013. Arseenipitoisuuden määrittäminen yhdestä palanäytteestä ei ole täysin luotettava. Näytteenoton jälkeen on ilmestynyt Kiviainesten otto arseenialueilla -opas (Geologian tutkimuskeskus, 2014), joka on syntynyt ASROCKS-hankkeen pohjalta. Oppaan mukaan luotettavin tulos alueen arseenipitoisuudesta saadaan asiantuntijan tekemällä moniosanäytteenottomenetelmällä. Mikäli tutkimustulokset viittaavat uuden selvityksen jälkeen korkeisiin arseenipitoisuuksiin, tulevat toimintavaihtoehdot punnita riskiperusteisesti. (lupamääräys 31) Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (lupamääräys 32) Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tai toiminnan olennaista laajentamista tai supistamista tai lopettamista koskeva määräys on annettu valvonnallisista syistä. (lupamääräykset 33-34) VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Vastaus lausuntoihin 17 1. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa sekä lupamääräyksissä 4, 7, 11, 15, 27 ja 29. 2. Kaavoituspäällikö lausunto on otettu huomioon ratkaisussa ja sen perusteluissa. Hakija on esittänyt vaihtoehtoiset reitit Birgitan polulle ja latureitistölle. Vastaus muistutuksiin ja mielipiteisiin 3. Mielipiteiden ja muistutusten osalta viitataan luparatkaisuun ja sen perusteluihin sekä annettuihin lupamääräyksiin. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Lupaan sovelletaan ympäristönsuojelulakia 86/2000, sillä lupahakemus on tullut vireille ennen uuden ympäristönsuojelulain 527/2014 voimaantuloa. Ympäristönsuojelulaki 5, 6, 7, 8, 28, 31, 41–43, 45, 45a, 46, 55, 56, 90, 103a, 105 ja 108 § Jätelaki 8, 12,13, 15, 16, 17, 118–120, 121 § Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadusta 38/2011 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 190/2013 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2750 euroa. Hakemuksen käsittelyssä noudatetaan Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaa TELTK § 103, 16.11.2010, koska hakemus on tullut vireille ennen uuden taksan voimaantuloa. Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan lupa-asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että perusmaksultaan kalliimman toiminnan lupamaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 % näiden toimintojen maksusta. Tietylle alueelle sijoitettavan murskaamon, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 2 000 euroa. Kivenlouhimon tai muun kuin maanrakennustoimintaan liittyvän kivenlouhinnan, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1500 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ote päätöksestä Hakijalle Tiedoksi Lempäälän kunnan kunnanhallitus Lempäälän kunnan kaavoituspäällikkö Pirkanmaan ELY –keskus, [email protected] (sähköisessä muodossa) Pirkkalan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö, [email protected] (sähköisessä muodossa) Pirkanmaan pelastuslaitos, [email protected] (sähköisessä muodossa) Laskutus / toimistosihteeri Tuire Kaasalainen Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. 18 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Lempäälän kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET 1. Tiivistelmä lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä sekä vastaukset niihin. 2. Sijaintikartta 3. Asemapiirros 19 Liite 1 Sijaintikartta 20 Liite 2 Asemapiirros